SUOMEN INTIA-TOIMINTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN INTIA-TOIMINTAOHJELMA"

Transkriptio

1 SUOMEN INTIA-TOIMINTAOHJELMA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

2

3 SUOMEN INTIA-TOIMINTAOHJELMA

4 ISSN ISBN ISBN PDF e-julkaisu PDF Paino: Ulkoasu: Kopijyvä Oy, Jyväskylä Erja Hirvonen, Kopijyvä Oy, Joensuu Tämä julkaisu on painettu ympäristöystävälliselle Reprint-paperille, joka on valmistettu 60% kierrätyskuidusta. RePrint-paperille on myönnetty seuraavat sertifikaatit: ISO 9001, ISO 14001, EMAS, DIN 6738, EN-71-3, FSC JA EU-kukka.

5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO KATSAUS INTIAAN... 9 Monimuotoinen demokraattinen jättiläinen... 9 Talouden näkymät Kansainvälinen rooli EU JA INTIA SUOMI JA INTIA Ulko- ja turvallisuuspoliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö Kaupallistaloudellinen yhteistyö Tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö Maahanmuutto- ja maahantulolupa-asiat Koulutusyhteistyö Kulttuuriyhteistyö ja julkisuusdiplomatia SUOMEN INTIA-KOORDINAATION TIIVISTÄMINEN... 39

6

7 JOHDANTO Intia on maailman suurin demokratia ja monimuotoinen yhteiskunta. Sen taloudellinen potentiaali on valtava. Intiassa toimiminen on ajankohtaista juuri nyt, sillä vauraamman, kehittyneen Intian perustaa luodaan parhaillaan. Suomen ja Intian väliset suhteet laajentuvat ja monipuolistuvat koko ajan. Intian kansainvälisen roolin vahvistuminen ja talouden voimakas kasvu ovat hyvä peruste suhteiden kehittämiselle lähivuosina. Tämän toimintaohjelman tarkoituksena on arvioida Intian kehitystä tarkastella Suomen ja Intian suhteita ja yhteistyötä kartoittaa uusia mahdollisuuksia yhteistyön tiivistämiseksi ja lisäämiseksi Samalla rohkaistaan suomalaisia toimijoita yhteistyöhön intialaisten kumppaneiden kanssa ja kannustetaan suomalaisia yrityksiä hyödyntämään Intian kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia. Toimintaohjelma on laadittu ulkoasiainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden ja keskeisten suomalaisten Intia-toimijoiden kanssa. 7

8

9 1 KATSAUS INTIAAN Monimuotoinen demokraattinen jättiläinen Intia on voimakasta kehitysvaihetta elävä suurvalta, jonka taloudellinen painoarvo ja merkitys kansainvälisessä politiikassa jatkaa kasvuaan. Poliittinen järjestelmä on vakaa. Kulttuurisesti ja etnisesti maahan mahtuu kuitenkin myös sisäisiä paineita aiheuttavia tekijöitä. Intia on säilynyt demokratiana itsenäistymisestään lähtien. Maassa on toimiva parlamentaarinen järjestelmä ja vaalit järjestetään säännöllisesti. Oikeuslaitos on riippumaton ja maassa vallitsee sananvapaus. Tiedotusvälineet ja kansalaisjärjestöt toimivat vapaasti. Ne seuraavat poliittista ja hallinnollista päätöksentekoa. Intian sisäpolitiikkaa on parin viime vuosikymmenen aikana leimannut Nehru-Gandhi suvun johtaman keskustavasemmistolaisen Kongressipuolueen ja hindunationalistisen BJP-puolueen vuorottelu hallitusvastuussa. Vuodesta 2004 lähtien hallitusvastuussa on liittovaltiotasolla ollut Kongressipuolueen johtama koalitio, joka on jatkanut 1990-luvun alussa aloitettua talouden liberalisointia ja tähdännyt politiikallaan Intian kansainvälisen aseman vahvistamiseen. Viime vuosina sisäpolitiikassa on ollut nähtävissä ns. alueellistumisen trendi, kun alueellisten puolueiden kannatus on noussut. Seuraavat parlamenttivaalit pidetään vuonna Keskeistä on ratkaista, minkälaista uudistuspolitiikkaa Intia tarvitsee, jotta yhteiskunnan ja talouden myönteinen kehitys voi jatkua. Intia on 28 osavaltiosta ja 7 erityishallintoalueesta koostuva liittovaltio, joka on 1,2 miljardin väestöllään maailman toiseksi väkirikkain maa. Kyseessä on yksi maailman vanhimmista sivilisaatioista. Intia on yh- 9

10 teiskunnallinen mosaiikki ja maassa puhutaan satoja kieliä ja tuhatta eri murretta. Virallisesta kielestä hindistä ei ole tullut yhteistä kieltä, sillä monissa osavaltioissa käytetään ensisijaisesti perustuslaissa tunnustettuja alueellisia kieliä. Englantia käytetään laajalti. Intialaisista noin 80 prosenttia on hinduja, vajaat 15 prosenttia muslimeja ja pari prosenttia sekä sikhejä että kristittyjä. Intia on maailman toiseksi suurin shiiamuslimimaa. Intia on osoittanut kuuluvansa edelläkävijämaiden joukkoon monilla tieteen ja teknologian alueilla, kuten avaruus- ja IT-teknologiassa. Useilla sektoreilla tapahtuneesta edistyksestä ja vuosikymmeniä jatkuneesta talouskasvusta huolimatta maalla on edelleen useita yhteiskunnallisia haasteita, joista vaikeimmat liittyvät köyhyyteen ja suuriin tuloeroihin. Intian kehitystä leimaa toisaalta nopea taloudellinen vaurastuminen ja toisaalta edelleen suuri köyhyys. Talouskasvun myötä maa keskiluokkaistuu. Arviot keskiluokan koosta vaihtelevat suuresti. Intialaistutkimuksen mukaan vuoteen 2016 mennessä keskiluokkaan arvioidaan kuuluvan vajaat 300 miljoonaa ihmistä. Toisaalta Intian omaa köyhyysrajaa käyttäen 37 % intialaisista on köyhiä. Intian köyhyysraja on kuitenkin kansainvälisesti katsoen alhainen. Mm. Maailmanpankin mukaan suuri enemmistö intialaisista (68,7 %) elää alle 2 dollarilla päivässä. Tilastojen mukaan myös puolet alle viisivuotiaista intialaislapsista on aliravittuja. Maan sisäisessä kehityksessä on huomattavia eroja eri osavaltioiden ja alueiden välillä, mikä näkyy muun muassa opetus- ja terveyspalvelujen saatavuudessa. Intian kohtalonkysymys on, miten se kykenee käyttämään talouskasvunsa tulokset köyhyyden vähentämiseen ja koko väestön elinolojen parantamiseen. Tällä on merkitystä sekä Intian kehittymisen että sen vakauden kannalta. Yhteiskunnan kehitystä vaikeuttavat edelleen monet vanhoista perinteistä johtuvat ilmiöt. Vaikka perustuslaki kieltää syrjinnän kastin perusteella ja kenenkään kohtelun kastittomana, kastilaitos määrää edelleen ihmisten elämänkulkua varsinkin maaseudulla. Intiassa on myös edelleen voimassa kuolemanrangaistus. Huolimatta yksittäisten naisten noususta merkittäviin johtotehtäviin, naisiin kohdistuva syr- 10

11 jintä ja hyväksikäyttö on yleistä ja laajalle levinnyttä ja koskettaa yhteiskunnan kaikkia kerroksia. Huolestuttavana ilmiönä voidaan myös pitää tyttöjen lukumäärän laskua suhteessa poikiin. Intia on terrorismista eniten kärsiviä maita maailmassa, vaikka väkivallan ja uhrien määrä on yleisesti ottaen ollut laskussa vuosien mittaan. Kyse on yhtäältä kurjuuteen pohjaavasta sisäsyntyisestä kapinaliikkeestä ja toisaalta myös maan ulkopuolelta tuetusta väkivaltaisesta liikehdinnästä. Läpi yhteiskunnan ja talouden vaikuttava korruptio heikentää koko yhteiskunnan toimivuutta. Huomattava osa julkisista varainsiirroista ei koskaan tavoita varsinaista kohdettaan. Intian keskiluokkaistumisen myötä julkinen vastustus korruptiota kohtaan sekä vaatimukset hyvästä hallinnosta ovat kuitenkin viime vuosina voimistuneet. Isot avunantajat tekevät edelleen kehitysyhteistyötä Intian kanssa. Se on yksi Maailmanpankin suurimmista asiakkaista. Aasian kehityspankissa se on merkittävä osakkeenomistaja ja pankin suurimpia markkinaehtoisten lainojen hyödyntäjiä. Se on myös rahoittajana mukana Afrikan kehityspankissa ja kehitysrahastossa. Intia on perinteisesti ollut myös yksi EU:n kehitysyhteistyön keskeisiä kumppanimaita. Talouden näkymät Intia on toimiva demokratia, mutta sen talouden avautuminen käynnistyi Kiinaan verrattuna myöhemmin ja prosessi on yhä kesken. Intian odotetaan kuitenkin nousevan maailman suurimpien talouksien joukkoon vuoteen 2025 mennessä. Reilut pari vuosikymmentä sitten käynnistyneen talouden liberalisoinnin ja voimakkaan kotimaisen kysynnän ansiosta sen talous kasvoi viime vuosikymmenen aikana keskimäärin 8,5 prosentin vauhdilla. Teollisuustuotannon ja yksityisten investointien heikentyneen kehityksen sekä korkealla pysyneen inflaation myötä talouskasvu on viime vuosina hidastunut alle 6 prosentin. Myös kehittyneen maailman talouksien epävarmuudet ovat 11

12 hidastaneet Intian talouskasvua. Intian hallitus odottaa talouskasvun kuitenkin palautuvan lähivuosina 8 9 prosenttiin, joskin kansainväliset arviot Intian lähivuosien talouskasvusta ovat hillitympiä. Keskeisiä haasteita ovat talouden riittävä avautuminen, pitkään korkealla pysyneen inflaation taltuttaminen, valtiontalouden tasapainottaminen sekä infrastruktuurin parantaminen. Muutaman viime vuoden aikana inflaatiovauhti on hieman hidastunut. Valtiontaloutta pyritään tasapainottamaan vähentämällä valtionapuja ja lisäämällä verotuloja. Viisivuotissuunnitelmakaudella infrastruktuuriin on tarkoitus kohdentaa yli 1000 miljardia Yhdysvaltain dollaria, josta puolet odotetaan tulevan yksityiseltä sektorilta. Huonossa kunnossa olevan infrastruktuurin on arvioitu merkitsevän vuosittain jopa kahden prosenttiyksikön menetystä Intian BKT:ssä, mikä jarruttaa Intian kehitystä. Viisivuotissuunnitelman perustavoite on nopeampi, kestävämpi ja enemmän koko väestöä hyödyttävä kasvu. Maataloustuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta pyritään lisäämään. Teollisuuspoliittinen linjaus tähtää teollisen infrastruktuurin ja liiketoimintaympäristön parantamiseen, teollisuuden arvonlisäyksen kasvattamiseen ja teollisten hankintaketjujen tehostamiseen sekä kannustaa investointeihin työvoiman ja puhtaiden teknologioiden kehittämiseksi. Intian kasvihuonekaasupäästöt ovat maailman neljänneksi suurimmat. Päästöjen kehitys liittyy maan ensisijaiseen tavoitteeseen jatkaa nopeaa talouskehitystä ja vähentää köyhyyttä, mikä tarkoittaa puolestaan energiantuotannon tuntuvaa kasvattamista. Yli 40 prosenttia väestöstä elää edelleen ilman sähköä. Kasvun ja kehityksen kynnyskysymykset liittyvät pidemmällä tähtäimellä koulutukseen, terveyteen, energiaan, veteen ja ympäristöön. Ammatillista koulutusta pyritään vahvistamaan, jotta ammattitaitoisen työvoiman puute ei olisi kehityksen este. Lähes kaksi kolmannesta intialaisista on työikäisiä. Yhteiskunnallinen keskustelu kasvun ja kestävän kehityksen välisestä suhteesta jatkuu Intiassa lähivuosina. Eri osavaltioiden ja alueiden talouskehityksessä on suuria eroja: Maharashtran osavaltio, jonka pääkaupunki on Intian finanssikeskus Mumbai, vastaa yksin noin 14 prosentista Intian BKT:stä. Muita talou- 12

13 tensa koon puolesta merkittäviä osavaltioita ovat maan väkirikkain osavaltio Uttar Pradesh, Andhra Pradesh, Tamil Nadu, Gujarat, Länsi-Bengal sekä Karnataka. Näistä erityisesti Maharashtran ja Gujaratin sekä eteläisten osavaltioiden Andhra Pradeshin, Tamil Nadun ja Karnatakan BKT-kasvuprosentit ovat viime vuosina olleet yli kansallisen keskiarvon samoin kuin Delhin hallintoalueen. Toisaalta 19 osavaltion yhteenlaskettu osuus Intian BKT:stä on vain 15 prosenttia. Näiden pääosin Pohjois- ja Itä-Intiassa sijaitsevien osavaltioiden talouskasvu on ollut valtakunnallista keskiarvoa hitaampaa. Poikkeus tästä perusasetelmasta on Itä-Intiassa sijaitseva Biharin osavaltio, jossa BKT-kasvu on viime vuosina ollut maan nopeinta. Intia on lisääntyvässä määrin integroitumassa maailmantalouteen. Palvelukauppaa lukuun ottamatta sen rooli on kuitenkin vielä vaatimaton. Intia on aktiivinen toimija Maailman kauppajärjestö WTO:ssa. Intia korostaa monenkeskisen, tasavertaisen ja sääntöihin pohjautuvan kauppajärjestelmän tärkeyttä ja WTO:n roolia järjestelmän ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Käynnissä olevissa WTO-neuvotteluissa Intian keskeiset intressit ovat liittyneet sen suuren maatalousväestön etujen ja rannikkoväestön kalastuselinkeinon turvaamiseen sekä palvelukaupan vapauttamiseen ja tiettyjen teollisuustuotteiden markkinoillepääsyn parantamiseen. Kehitysmaana se korostaa kehitysmaiden erityistarpeiden huomioimista. WTO:n ns. Dohan neuvottelukierroksen hitaan etenemisen myötä Intia on viime vuosina panostanut kattavien kahdenvälisten ja alueellisten vapaakauppajärjestelyjen solmimiseen. Voimakkaasti alijäämäiseen Kiina-kauppaan on haettu ratkaisua kehittämällä etuisuusjärjestelyjä erityisesti muiden Aasian maiden kanssa. Intia katsoo enenevässä määrin myös Afrikan, Latinalaisen Amerikan sekä Oseanian suuntaan. Kahdenvälisten vapaakauppajärjestelyjen mahdollisuus Intian ja Kiinan sekä Intian ja Yhdysvaltojen välillä on aika ajoin esillä. EU:n ja Intian välillä parhaillaan neuvoteltava vapaakauppasopimus olisi toteutuessaan yksi Intian laajimmista ja kattavimmista vapaakauppasopimuksista. 13

14 Kansainvälinen rooli Intian kansainvälinen rooli on kasvamassa. Tähän on useita syitä. Maa kasvaa voimakkaasti sekä kansantaloutena että kansainväliseen kauppaan, palveluihin ja innovaatioihin panostavana toimijana ja intialaiset yritykset toimivat aktiivisesti sekä kaupan että investointien alalla. Intian ennustetaan ohittavan Kiinan maailman väkirikkaimpana maana jo vuonna Se on suurimpia talouksia edustavan G 20-ryhmän jäsen ja ydinasevalta, jolla on maailman toiseksi suurin armeija. Intian ulkopolitiikan keskeisenä tavoitteena on vahvistaa maan asemaa kansainvälisessä järjestelmässä. Intialla on ollut pitkään merkittävä rooli monenkeskisessä yhteistyössä, erityisesti YK:ssa sekä sitoutumattomien maiden liikkeessä. Se on osallistunut laajamittaisesti rauhanturvatoimintaan YK-operaatioissa eri puolilla maailmaa ja se tavoittelee YK:n turvallisuusneuvoston pysyvää jäsenyyttä. Intia ei ole liittynyt ydinsulkusopimukseen eikä ydinkokeet kieltävään sopimukseen. Se noudattaa kuitenkin ydinkokeiden moratoriota ja on toiminut muutenkin vastuuntuntoisen ydinasevallan tavoin. Intia on aiempaa aktiivisempi ulkopoliittinen toimija. Osallistumalla rauhanturvatoimintaan ja toimimalla vastuuntuntoisena ydinasevaltana Intia on samalla osoittanut halua ja kykyä kantaa globaalia vastuuta. Kun maan vaikutusvalta kasvaa, sen toivotaan kantavan tulevaisuudessa yhä enemmän vastuuta kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi rakentavalla tavalla. Intia on Etelä-Aasian alueellinen suurvalta, jonka ulkopolitiikan keskeisenä kohteena ovat naapuruussuhteet ja alueen vakauden edistäminen. Poliittinen ja kaupallinen kanssakäyminen naapurimaiden kanssa on tiivistä. Lisäksi Intia tukee merkittävillä panoksilla naapurimaidensa kehitystä. Virallista kehitysapua se antaa Afganistanille, Bhutanille ja Nepalille. Teknistä ja taloudellista projektiapua se antaa Bangladeshille, Malediiveille ja Sri Lankalle. 14

15 Haastavin naapuruussuhteista on suhde Pakistaniin. Ongelmat juontavat juurensa brittiläisen Intian itsenäistymiseen vuonna 1947, jolloin taloudellisesti ja kulttuurisesti yhteen sulautunut maa jaettiin hindu - enemmistöiseen Intiaan ja muslimienemmistöiseen Pakistaniin. Pitkään ja vaivalloisesti jatkuneen rauhanprosessin tarkoituksena on lisätä maiden välistä luottamusta ja yhteistyötä. Kauppasuhteet ovat viime aikoina kehittyneet hyvään suuntaan, millä voi pidemmällä tähtäimellä olla suuri myönteinen merkitys molemmille maille ja koko alueelle. Intian ja Kiinan suhteiden kehitys on lähivuosikymmenten keskeinen kysymys Aasiassa ja laajemminkin. Yhtäältä mailla on paljon yhteisiä intressejä - ne tekevät tiivistä yhteistyötä monenvälisillä foorumeilla ja käyvät vilkasta kauppaa keskenään. Toisaalta niillä on lähialueillaan joitakin ulkopoliittisia jännitteitä. Kuten Kiinassa, Intiassakin ulkopolitiikan painotuksia määrittävät enenevässä määrin jatkuvan talouskasvun tavoitteet ja niiden myötä ulkoiset taloussuhteet erityisesti vientimarkkinoiden monipuolistaminen sekä energian ja raaka-aineiden tarve. Maiden välisen strategisen kumppanuuden vahvin elementti on vilkas kauppavaihto ja taloudellinen yhteistyö. Lähinaapurustonsa ulkopuolella Intia on viime vuosikymmenen aikana solminut strategisia kumppanuuksia kaikkien suurten globaalien toimijoiden, mukaan lukien EU:n kanssa. EU:n ja Intian välinen strateginen kumppanuus kattaa poliittisen vuoropuhelun, kaupallistaloudellisen yhteistyön, kehitysyhteistyön ja kansalaisyhteiskuntakontaktit. Intian ja Yhdysvaltojen suhteissa on tapahtunut viime vuosina merkittävää lähentymistä ja kehityksen odotetaan jatkuvan. Maiden strategisen kumppanuuden keskeisiä elementtejä ovat terrorismin vastainen taistelu, yhteiset alueelliset turvallisuusedut ja siviiliydinenergia-alan yhteistyö. Yhdysvallat on pyrkimässä voimakkaasti myös Intian puolustusmateriaalimarkkinoille. Venäjällä ja Intialla on jo Neuvostoliiton ajoista periytyvät läheiset suhteet. Ne painottuvat nykyään kaupallistaloudelliseen ja teknologiseen yhteistyöhön. Maiden väliseen strategiseen kumppanuuteen sisältyy tavoite moninapaisesta maailmasta. 15

16 Intialla on historiallisesti tiiviit suhteet Afrikkaan ja siellä erityisesti Etelä-Afrikkaan, Keniaan ja Tansaniaan näissä maissa asuvien intialaisyhteisöjen vuoksi. Intian ja Afrikan maiden suhteita on lähentänyt myös jäsenyys sitoutumattomien maiden liikkeessä. Intia on panostanut viime vuosina Kiinan tavoin taloudellisen yhteistyön kehittämiseen Afrikan kanssa. Sen lisäksi että Intia on toiminut aktiivisesti kehitysmaita edustavissa maaryhmittymissä, kuten G-77:ssä ja sitoutumattomien maiden liikkeessä, se on enenevässä määrin osallistunut nousevia talouksia edustaviin maaryhmittymiin, kuten BRICS (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) ja IBSA (Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka) sekä erityisesti ilmastonmuutoskysymyksissä toimivaan BASIC- ryhmittymään (Brasilia, Etelä-Afrikka, Intia, Kiina). Tämän lisäksi Intia on aktivoitunut aasialaisilla ja alueellista integraatiota edustavilla foorumeilla ja järjestöissä. Näin ollen perinteisen ala-alueellisen SAARC:in (South Asian Association for Regional Cooperation) ja Tyyntä merta edustavan APEC:in (Asia-Pacific Economic Cooperation) rinnalle ovat nousseet ASEAN-vetoiset kokoonpanot ASEAN+6 ja EAS (East Asia Summit). Intia on liittynyt myös ASEMiin (Asia Europe Meeting) ja tarkkailijajäseneksi Shanghain yhteistyöjärjestöön (Shanghai Cooperation Organization, SCO). 16

17 2 EU JA INTIA EU:n ja Intian välinen yhteistyö täydentää Suomen kahdenvälisiä Intia-suhteita. Euroopan yhteisö ja Intia sopivat strategisesta kumppanuudesta vuonna Päämiesten tasolla pidettäviä huippukokouksia sekä ministeri- ja asiantuntijatason tapaamisia pidetään vuosittain. Suhteet ovat kehittyneet alkuaikojen perinteisestä tavarakaupasta laajaksi yhteistyöksi, joka kattaa kaupan, investointien ja kehitysyhteistyön lisäksi poliittisen vuoropuhelun, ympäristön ja energian, tieteen ja teknologian sekä kansalaiskontaktit ja kulttuurivaihdon. EU ja Intia käyvät myös ihmisoikeusdialogia. Poliittinen vuoropuhelu on EU:n ja Intian strategisen kumppanuuden keskeinen osa-alue ja sen kehittämisessä on runsaasti potentiaalia. Vuoden 2010 EU Intia-huippukokouksessa hyväksyttiin erillinen terrorismin vastainen julistus, jossa osapuolet sitoutuivat alan yhteistyöhön. Yhteistyö terrorismin- ja merirosvouden vastaisessa toiminnassa sekä tietoverkkoturvallisuuskysymyksissä vahvistettiin vuoden 2012 huippukokouksessa. EU:n ja Intian välisten suhteiden perustana on kauppavaihdon kasvu. EU on ollut pitkään Intian merkittävin kauppakumppani. Viime vuosina EU, samoin kuin Yhdysvallat, on kuitenkin menettänyt asemiaan Intian markkinoilla erityisesti Kiinalle. EU ja Intia aloittivat neuvottelut vapaakauppasopimuksesta kesäkuussa EU:n tavoitteena on kunnianhimoinen ja laaja-alainen sopimus, joka sisältäisi tullinalennusten lisäksi myös palveluiden kaupan, investoinnit, julkiset hankinnat, teollis- ja tekijänoikeudet sekä kilpailukysymykset. Sopimuksen odotetaan lisäävän EU:n ja Intian välistä 17

18 kauppaa ja investointeja merkittävästi, kun yritysten markkinoillepääsyä helpotetaan ja kaupanesteitä puretaan. Sopimusneuvottelut ovat kuitenkin venyneet ja lopputulokseen pääseminen on osoittautunut haastavaksi. Euroopan komission ja Intian 1970-luvulla alkaneen kehitysyhteistyön tarkoituksena on ollut auttaa Intiaa parantamaan kaikkein vähäosaisimpien kansalaistensa elämää. EU on ollut yksi Intian suurimmista kahdenvälisen avun antajista. Apu on kanavoitu pääasiassa budjettitukena eri ministeriöiden käytettäväksi sekä kansalaisjärjestöjen kautta. EU on panostanut laaja-alaisiin ohjelmiin koulutus- ja terveyssektoreilla sekä maaseudun kehittämiseen ja luonnonvaroihin. Komissio on esittänyt, että perinteinen kehitysyhteistyö Intian kanssa tullaan lähivuosina lopettamaan ja yhteistyötä jatketaan muun muassa temaattisilla ohjelmilla. EU ja Intia ovat solmineet tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä koskevan sopimuksen, joka mahdollistaa intialaisten tutkimusorganisaatioiden osallistumisen puiteohjelmasta rahoitettuihin hankkeisiin. Intialaisten tutkijoiden kiinnostus Euroopan tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan on kasvanut. Komission tavoitteena on myös jäsenmaiden Intia-toimintojen parempi koordinaatio. Euroopan ja Intian välisen tutkimusja innovaatioyhteistyön aiheiksi on valittu vesi, terveys, biotalous, energia ja tietoliikennetekniikka. Suomi osallistuu aktiivisesti tähän toimintaan korostaen sille tärkeitä osaamisaloja, verkottamalla tutkijoita ja rahoittamalla tutkimushankkeita. 18

19 3 SUOMI JA INTIA Suomi ja Intia solmivat diplomaattisuhteet vuonna Kahdenväliset suhteet ovat ongelmattomat. Painopiste on kaupallistaloudellisen yhteistyön edistämisessä. Tavoitteena on vahvistaa myös ulko- ja turvallisuuspoliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä eri alojen sektoriyhteistyötä molempien osapuolten intressien pohjalta. Kiinnostus Intiaa kohtaan on kasvanut Suomessa viime vuosina. Finnairin suorat lennot Delhiin vuodesta 2006 lähtien ovat lisänneet matkailua ja yhteyksiä eri elämänaloilla. Tiivistyvä yhteistyö on näkynyt viime vuosina huomattavasti vilkastuneena korkean poliittisen tason vierailuvaihtona. Tasavallan presidentti ja kaikki kahdenvälisten Intia-suhteiden kannalta keskeiset ministerit ovat vierailleet Intiassa. Myös poliittisen tason vierailut Intiasta Suomeen ovat lisääntyneet. Valtiojohdon ja muiden poliittisten tason vierailujen merkitys on Intian kaltaisessa maassa erittäin suuri. Vierailuilla on pääsääntöisesti ollut mukana laajojakin liikemiesvaltuuskuntia ja niillä on voitu merkittävästi tukea taloudellista yhteistyötä ja edistää kaupallisia ja muita hankkeita. Suomen ja Intian välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2011 kauppavaihto kasvoi 1,3 mrd euroon ja Intia nousi Suomen kolmanneksi suurimmaksi kauppakumppaniksi Aasiassa Kiinan (7,1 mrd euroa) ja Japanin (1,9 mrd euroa) jälkeen. Vuonna 2012 kauppavaihto Intian kanssa laski kuitenkin 830 milj. euroon (vienti 482 milj. euroa ja tuonti 348 milj. euroa). Suomen kokonaisviennistä ja -tuonnista Intian osuus on potentiaaliin nähden pieni, vain noin yhden prosentin luokkaa. Kun otetaan huomioon Suomesta Intiaan suuntautuneet investoinnit ja Intiassa toimivien suomalaisyritysten tuotannollinen toiminta ja niiden kolmansien maiden kanssa Intiasta käsin käymä kauppa, Intian kaupallistaloudellinen merkitys Suomelle on kokonaisuudessaan ulkomaankauppatilastoihin nähden moninkertainen. 19

20 Suomi ja Intia ovat solmineet kaikki keskeiset kahdenväliset sopimukset. Aikaisemman kauppasopimuksen korvannut sopimus taloudellisesta yhteistyöstä astui voimaan vuonna Kaksinkertaiset eläkevakuutusmaksut estävä ja työntekijöiden eläkkeiden maksamisen takaava sosiaaliturvasopimus allekirjoitettiin vuonna Suomi lopetti hallitustenvälisen kehitysyhteistyön Intian kanssa 1990-luvun puolivälissä, mutta useat suomalaiset kansalaisjärjestöt toimivat edelleen eri puolilla Intiaa. Ne ovat merkittävä voimavara ja monipuolistavat suomalaisen kansalaisyhteiskunnan Intia-suhteita. Niiden toimintakenttä on laaja ja käsittää muun muassa opetus-, ympäristö-, terveys- ja sosiaalialan hankkeita sekä demokratian ja naisten aseman edistämistä. Suomalaiset järjestöt työskentelevät myös Intian maaseudun ja kaupunkien kehittämiseksi. Maiden välillä on käynnissä myös instituutioiden välistä yhteistyötä, jossa tavoitteena on ilmansaasteiden mittaamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö Ulko- ja turvallisuuspoliittisten kysymysten osalta Intia on Suomelle kiinnostava yhteistyökumppani sekä kahdenvälisesti että monenkeskisessä yhteistyössä. Ulko- ja turvallisuuspoliittista vuoropuhelua käydään valtiojohdon tapaamisten ja ulko- ja puolustusministerivierailujen yhteydessä sekä korkean virkamiestason konsultaatioissa. Tämän lisäksi ajankohtaisista kysymyksistä keskustellaan tarpeen mukaan eri kansainvälisillä foorumeilla. EU-suhteesta huolimatta Intia preferoi kahdenvälistä poliittista vuoropuhelua. Suomen ja Intian ulkopoliittiselle yhteistyölle on runsaasti mahdollisuuksia. Yhtymäkohtia on paljon. Molemmat maat painottavat monenkeskisiä toimintatapoja, kuten YK:n roolia kansainvälisiä ongelmia ratkaistaessa, tukevat YK:n rauhanturvatoimintaa ja osallistuvat siihen. Myös alueellisten kriisien ratkaisemisessa ja hauraiden valtioiden vakauttamisessa maat toimivat yhteistyössä tai samansuun- 20

21 taisesti: Suomi tukee Intian lähinaapuria Nepalia merkittävällä kehitysyhteistyöpanoksella ja Intialla on suurena alueellisena toimijana keskeinen rooli hauraan Nepalin vakauttamisessa. Molemmat maat ovat panostaneet Afganistanin kehittämiseen ja vakauttamiseen. Intia on merkittävä kehitysrahoittaja Afganistanissa. Suomella ja Intialla on myös samansuuntaisia tavoitteita useissa monenkeskisillä foorumeilla käsiteltävissä kysymyksissä. On Suomen etujen mukaista kannustaa Intiaa toimimaan rakentavalla tavalla kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi. Myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan näkökulmasta Intia on erittäin kiinnostava maa. Alueellisena suurvaltana Intialla on näkemyksiä mm. Keski- ja Kaakkois-Aasian turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tavoitteet Ylläpidetään mahdollisimman tiiviitä poliittisia suhteita Intiaan. Vahvistetaan ulko- ja turvallisuuspoliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä eri tasoilla ja kannustetaan Intiaa toimimaan rakentavalla tavalla kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kohdennetaan yhteistyö erityisesti sellaisten kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseen, joissa Suomen ja Intian panostus voi täydentää ja tukea toisiaan. Pyritään säännöllisiin poliittisiin konsultaatioihin varaministeri/ alivaltiosihteeritasolla ja tarpeen mukaan kahdenvälisiin konsultaatioihin virkamiestasolla. Identifioidaan tarpeita ja mahdollisuuksia vuoropuhelun ja yhteistyön lisäämiseksi kansainvälispoliittisista kysymyksistä eri monenkeskisillä foorumeilla. Otetaan esiin Intian kanssa käytävässä vuoropuhelussa kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä. Pyritään lähivuosina saamaan sotilasasiamiehen toimisto Suomen New Delhin suurlähetystöön. 21

22 Kaupallistaloudellinen yhteistyö Suomen ja Intian välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla, mutta on edelleen potentiaaliin nähden vaatimatonta. Tärkeimpiä vientituotteita ovat erilaiset voimakoneet, teollisuuden tarvitsemat koneet, sähkölaitteet, tietokoneet, elektroniset ja optiset laitteet sekä metalli-, paperi- ja muoviteollisuustuotteet. Suomesta viedään Intiaan myös erilaisia teknisiä palveluita, huolto- ja asennuspalveluita sekä konsultointipalveluita. Intiasta tuodaan eniten öljyjalosteiden valmistamiseen liittyviä tuotteita, kemianteollisuuden tuotteita, vaatteita, tekstiili- ja nahkatuotteita sekä mm. tietoteknisiä palveluita. Intiassa toimii 120 suomalaista yritystä, minkä lisäksi paikallisten yhteistyöjärjestelyjen kautta kauppaa intialaisyritysten kanssa käy satakunta suomalaisyritystä. Suomalaisyritysten määrä Intiassa on kasvanut nopeasti viime vuosikymmenen toiselta puoliskolta lähtien. Ne työllistävät arviolta työntekijää, epäsuorasti huomattavasti enemmän. Suomessa toimii lähinnä yrityskauppojen myötä 24 intialaisessa omistuksessa olevaa yritystä. Intian markkinoilla toimivat suomalaisyritykset ovat keskittyneet alun pitäen Mumbain, Chennain ja Bangaloren ympäristöön sekä Delhin alueelle. Kyseisten osavaltioiden säädösympäristö on koettu ulkomaiselle liiketoiminnalle edulliseksi ja elinkeinorakenne suomalaistarjontaa ajatellen sopivaksi. Muita suomalaisyrityksiä kiinnostavia alueita ovat Andhra Pradesh, Gujarat ja Länsi-Bengal. Intian ja Suomen väliset suorat sijoitukset ovat vielä verrattain matalalla tasolla. Sijoitukset Suomesta Intiaan ovat olleet viime vuosina noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Suomalaissijoitusten kokonaiskanta Intiassa on kumulatiivisesti noin 1,1 miljardia euroa. Suomeen tehtäviä ulkomaisia investointeja edistävä Invest in Finland toimii Intiassa pääasiassa ohjelmistoteollisuus-, terveys- ja hyvinvointisektoreilla. Suomen ja Intian välinen sopimus taloudellisesta yhteistyöstä vuodelta 2011 muodostaa perustan maiden välisen yhteistyön kehittämiselle ja 22

23 mahdollistaa kauppaan liittyvien kysymysten käsittelyn myös kahdenvälisesti. Sen mukaisesti Suomen ja Intian välisiä kaupallistaloudellisia suhteita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti joka toinen vuosi virkamiestasolla järjestettävässä yhteiskomission kokouksessa. Yhteiskomission yhteyteen on perustettu kaksi erillistä työryhmää; innovaatiotyöryhmä ja cleantech-työryhmä. Niiden konkreettisena tavoitteena on yritysten välisen kaupan, investointien ja innovaatioiden edistäminen. Intian markkinat ovat valtavat. Kehittyvä, vaurastuva ja keskiluokkaistuva Intia tarjoaa suomalaisyrityksille runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia. Intiassa investoidaan tulevina vuosina huomattavasti muun muassa infrastruktuurin rakentamiseen, ympäristöteknologiaan ml. puhdas vesi, energiantuotantoon, informaatio- ja viestintäteknologiaan, metsäteollisuuteen, terveydenhuoltoon, koulutukseen sekä elintarviketeknologiaan ja -turvallisuuteen. Intia tunnetaan erityisesti informaatio- ja tietotekniikkapalveluistaan, standardisoitujen ohjelmistojen tuottajana sekä merkittävänä alan tutkimus- ja kehityskeskuksena. Suomalaisten yritysten kannalta kasvavia ja kehittyviä aloja on useita, kuten infrastruktuuri ja sen ylläpito erityisesti kaupungeissa, liikenneturvallisuus, rakentaminen, ICT-sektori (erityisesti laajakaistapalvelut, tieto- ja tietoverkkoturvallisuuteen liittyvät palvelut sekä digitaaliset palvelut) ml. peliteollisuuden tuotteet, automaation hyödyntäminen teollisuuden prosesseissa, terveydenhuolto, koko koulutusjärjestelmä ja elintarvikkeiden jakeluketjujen kehittäminen. Intia on erityisen merkittävä markkina suomalaiselle cleantech-osaamiselle. Intian tarpeet mm. energiatehokkuus- ja energiansäästöratkaisuissa, jätteiden käsittelyssä, veden puhdistuksessa, biopolttoaineissa sekä ympäristönmittausteknologioissa kasvavat jatkuvasti. Myös suomalaisella puolustus- ja turvallisuusteollisuudella on Intian kasvavilla markkinoilla mahdollisuuksia, erityisesti korkean teknologian alueilla. Intian eri kulttuuri- ja luovien alojen markkinat ovat hyvin erilaisessa kehitysvaiheessa. Suomalaisille kulttuurituotteille ja -palveluille olisi todennäköisesti kysyntää, mutta markkinoillepääsy koetaan 23

24 vaikeaksi. Lisäksi köyhiä ihmisiä palveleva ja osallistava liiketoiminta niukkaresurssisilla markkinoilla, kuten edulliset ja nopeasti skaalattavat tuotteet ja palvelut sekä logistiset ratkaisut, tarjoavat eri toimialoilla mahdollisuuksia innovaatioiden kaupallistamiseen. Liiketoimintaympäristönä Intia on monella tapaa haasteellinen. Ulkomaisten yritysten kohtaamat kaupanesteet Intian markkinoilla koskevat yleisimmin korkeita tulleja, monimutkaisia tullausmenettelyjä, erilaisia teknisiä tai määrällisiä rajoituksia ja lisensointivaatimuksia, henkisen omaisuuden suojan puutteita sekä julkisten hankintojen läpinäkymättömyyttä. Huolestuttava näkyvissä oleva kehityskulku on erilaisten kotimaisuusvaatimusten lisääntyminen eri sektoreilla. Kaiken kaikkiaan Intian liiketoimintaympäristö kuitenkin avautuu pienin askelin. Intian osalta ei voida puhua vain yhdestä markkina-alueesta, vaan eri osavaltioilla on omat kulttuurilliset ja liiketoimintaympäristöön liittyvät erityispiirteensä. Monelle suomalaiselle yritykselle voi riittää keskittyminen tietylle maantieteelliselle alueelle ja kapean sektorin osaamisalueelle. Viennin lisäksi suomalaisyritykset voivat kehittää tulevia toimintojaan ja alentaa kustannuksiaan hyödyntämällä Intian mahdollisuuksia tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotteiden valmistuksessa. Onnistuminen Intian markkinoilla edellyttää yrityksiltä pitkäjänteisyyttä, riskinottokykyä, kustannustehokkuutta, selkeää strategiaa ja toimivia jakelukanavia. Intia-toimintoihin tulee kohdentaa riittävästi resursseja, sillä vuorovaikutuksen on oltava jatkuvaa. Intia on hyvin hintakilpailtu markkina, jossa tuotteet ja palvelukonseptit pitää usein muokata sen markkinoille ja loppukäyttäjille sopiviksi mm. karsimalla tuotteen ominaisuuksia. Perusteellinen markkina-analyysi kannattaa tehdä ennen investointipäätöksiä. Liikekumppanin ja etabloitumisessa hyödynnettävien paikallisten kumppaneiden etsimisessä täytyy olla huolellinen ja tarkistaa taustatiedot. Henkilökohtaisten suhteiden luonti on tärkeää. Sopimusten teossa on syytä käyttää paikallista juristia ja tarkistaa yrityksen ja yhteistyökumppanien taustat. 24

25 Ulkoasianministeriö yhdessä Suomen New Delhissä sijaitsevan suurlähetystön kanssa ja työ- ja elinkeinoministeriö tarjoavat yrityksille erilaisia kansainvälistymisen ja viennin edistämisen tukipalveluita. Erityisenä kohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Valtiojohtoiset vienninedistämismatkat valmistellaan pääsääntöisesti yhteistyössä Finpron tai Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa. Intiasta kasvua hakeville pienille ja keskisuurille yrityksille on tarjolla myös erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Paikalliset elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELYt) myöntävät valtionavustusta yritysten kansainvälistymiseen, investointeihin ja kehittämishankkeisiin. Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntemusta haastaviin ja uutuusarvoa sisältäviin kehittämisprojekteihin, joista voi syntyä kansainvälistä liiketoimintaa. Finnvera rahoittaa vientiä ja kotimaisia pk-yrityksiä yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Finnpartnership tarjoaa yritysten kansainvälistymiseen liikekumppanuustukea ja avustaa yhteistyökumppanien löytämisessä. Tukea myönnetään myös kehitysmaatuontiin, ammattikoulutuksen kehittämiseen ja teknologisten ratkaisujen pilottihankkeisiin. Ilmaisen matchmaking-palvelun kautta intialaiset yritykset voivat hakea yhteistyökumppaneita ja liiketoimintamahdollisuuksia Suomesta. Finnfund (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) tarjoaa yrityksille pitkäaikaista riskirahoitusta hankkeisiin, joissa käytetään suomalaista teknologiaa tai osaamista ja jotka ovat hyödyllisiä Intian taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Finprolla on vientikeskus New Delhissä. Toimintaa tukevat Mumbain ja Chennain edustajatoimistot. Finpron pääasiallisena tehtävänä on auttaa suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään. Se toimii kaupallisten toimeksiantojen pohjalta. Finproon sulautettu Invest In Finland käyttää Finpron toimipisteitä Suomeen suuntautuvien investointien kasvattamisessa. Finpro osallistuu yhteistyössä suurlähetystön kanssa ministeri- ja viranomaisvierailujen yritysohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen. Delhin vientikeskuksessa toimivan Cleantech Finlandin paikallisen markkinointipäällikön tehtävänä on rakentaa suhdeverkostoa Suomen kannalta merkittäviin julkisen ja yksityisen sektorin päättäjiin sekä paikalliseen mediaan. 25

26 Tavoitteet Edistetään Suomen taloudellisia intressejä ja suomalaisyritysten markkinoillepääsyä Intiassa. Hyödynnetään valtiosopimusta taloudellisesta yhteistyöstä, yhteiskomissiota ja sen alaisia työryhmiä Suomen elinkeinoelämän intressien edistämisessä. Kutsutaan yhteiskomission toimintaan osallistuvat suomalaistahot tarvittaessa kokoon myös muina ajankohtina uusien kaupallistaloudellisten aloitteiden edistämiseksi. Huolehditaan Suomen prioriteettien toteutumisesta EU:n ja Intian välisessä vapaakauppasopimuksessa, hyödynnetään sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet kahdenvälisen kaupan ja investointien lisäämiseksi sekä viestitään elinkeinoelämälle sopimuksen hyödyistä Suomessa ja Intiassa. Vaikutetaan Intian liiketoiminnan esteiden ja muiden suomalaisyritysten toimintaa haittaavien tekijöiden poistamiseksi kahdenvälisesti ja yhteistyössä EU:n kanssa. Hyödynnetään johdonmukaisesti olemassa olevia kaupanestetietokantoja vuoropuhelussa intialaisviranomaisten kanssa. Vakiinnutetaan Team Finland -yhteistyöverkoston toiminta Intiassa ja Suomessa. Tiivistetään olennaisesti eri toimijoiden yhteydenpitoa ja keskinäistä koordinaatiota sekä toteutetaan yhteisiä Suomen etuja edistäviä hankkeita. Tehostetaan vienninedistämismatkojen suunnittelua ja seurantaa. Tehostetaan Intiasta Suomeen suuntautuvien investointien hankintaa. Lisätään yrityksille suunnattua Intia-markkinatietoa ja kansainvälistymiskoulutusta. Kehitetään yritysten Intia-liiketoimintoja tukevia yhteistyöhankkeita, työpajoja ja palvelupaketteja sekä muita proaktiivisia toimia. Tehostetaan Suomi-promootiota Intiassa työstämällä markkinamateriaalia Suomen korkeatasoisesta osaamisesta ja tarjonnasta viestittynä Intian tarpeisiin. 26

27 Syvennetään Intian talouskehityksen analyysiä erityisesti Intian väestön ikärakenteen, keskiluokkaistumisen, infrastruktuurirakentamistarpeiden sekä alueellisten kehityserojen näkökulmasta. Tuetaan mahdollisuuksien mukaan näitä kysymyksiä koskevaa suomalaista tutkimusta sekä hyödynnetään kansainvälistä tutkimusta suomalaiselle elinkeinoelämälle otollisten liiketoimintamahdollisuuksien identifioimiseksi Intiassa. Tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö Intia on yksi Aasian johtavista tiedemaista. Maassa on meneillään innovaatioiden vuosikymmen. Tutkimukseen ja kehitykseen suunnitellaan mittavia lisäpanostuksia. Pääministerin nimittämä Kansallinen Innovaationeuvosto pyrkii edistämään valtion ja osavaltioiden toimenpiteitä koko innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi. Suomi on Maailmanpankki-instituutin kautta mukana vahvistamassa innovaationeuvoston kapasiteettia. Yksi kehittämisen pääkohteista liittyy ns. inklusiivisen innovaatiotoiminnan lisäämiseen. Siinä kannustetaan luomaan tuotteita ja palveluja, jotka ovat riittävän edullisia ja kaikkien kansalaisten saavutettavissa. Intiassa on yli 600 yliopistoa, 1500 yritysten tutkimus- ja kehityskeskusta ja 400 julkista tutkimuslaboratoriota ja -laitosta. Yritysten ja yliopistojen välinen tutkimus- ja kehitystyö on Intiassa vielä vähäistä. Yrityshautomot ja teknologiapuistot tarjoavat tiloja ja palveluja yrityksille ja yrittäjille. Erityistalousalueet (Special Economic Zone, SEZ) ovat tärkeä tukimuoto ulkomaisille yrityksille. Ne tarjoavat yritysystävällisen toimintaympäristön lisäksi vero- ja tullihelpotuksia. Intian teknologiainstituutit (Indian Institutes of Technology, IIT) ovat kansainvälisesti arvostettuja korkeakouluja. Intia tukee suunnitelmallisesti niiden kehittymistä maailmanluokan huippuyliopistoiksi lisäämällä tutkimusinvestointeja ja edistämällä niiden yhteistyötä maailman parhaiden korkeakoulujen kanssa. Strategisen yhteistyön kehittäminen Intian kanssa avaa suomalaisille korkeakouluille uusia mahdollisuuksia tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sekä yrittäjyyden kehittämiseen. 27

28 Suomen ja Intian tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyötä tukee maiden välinen valtiosopimus, joka solmittiin vuonna Se kattaa kaikki tieteenalat ja koskee sekä julkista että yksityistä sektoria. Sopimuksen ja sitä toteuttavan työryhmän koordinaatio Suomessa kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Intia on innovaatioyhteistyön kannalta Suomelle tärkeä strateginen kumppani. Intian kanssa pitkäjänteistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä tekeviä suomalaistoimijoita ovat Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes, Suomen Akatemia ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. FinNode-innovaatioverkosto laajentui Intiaan vuoden 2011 alussa. FinNoden ennakointitoiminta sulautettiin Tekesiin vuoden 2013 alussa ja samalla Tekes perusti yksikön New Delhiin. Sekä Tekesillä että Suomen Akatemialla on yhteistyösopimukset Intian tiede- ja teknologiaministeriön Department of Biotechnologyn (DBT) ja Department of Science and Technologyn (DST) kanssa. Lisäksi Suomen Akatemia on solminut yhteistyösopimuksen lääketieteellistä tutkimusta rahoittavan Indian Council for Medical Researchin (ICMR) kanssa. Tekesin tavoitteena on tukea pitkäjänteistä innovaatioyhteistyötä ja vahvistaa alan verkostoja Suomen ja Intian välillä sekä tuottaa niiden elinkeinoelämää hyödyttäviä innovaatioita ja liikeideoita rahoittamiensa hankkeiden kautta. Rahoitusyhteistyöllä kannustetaan erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä yhteistoimintaan. Tekes on yhteistyössä Finpron kanssa kartoittanut Intian markkinoiden potentiaalisimpia erikoisaloja, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja liiketoiminnan kehittämispalveluja tarjoavia organisaatioita. Toiminta on painottunut terveyden ja hyvinvoinnin alueelle ja ICT-sovelluksiin. Terveyssektorilla painopiste on ollut tarvelähtöisen, helppokäyttöisen ja edullisen diagnostiikan kehittämisessä ja soveltamisessa intialaisiin tarpeisiin. Myös intialaista liiketoimintaosaamista on tuotu suomalaisten diagnostiikka- ja terveysteknologiayritysten saataville. ICT-alalla lupaaviksi yhteistyöaloiksi ovat nousseet erityisesti mobiilisovellukset mm. terveydenhoidon, koulutuksen ja energiantuotannon paikallisis- 28

29 sa ratkaisuissa ja palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi Intian maaseudulla. Tavoitteena on lisätä myös ympäristö- ja energiasektorin kehitys- ja innovaatioyhteistyötä sekä opetussektorin Intia-yhteyksiä. Intia on yksi Suomen Akatemian keskeisistä yhteistyömaista. Akatemia rahoittaa kilpailuun ja laatuun perustuen suomalaisten tutkijoiden tutkimusta ja kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyössä intialaisten rahoitusorganisaatioiden kanssa Akatemia tekee rahoituspäätöksiä suomalais-intialaisista tutkimushankkeista ja tukee tutkijaliikkuvuutta maiden välillä. Kahdenvälisen yhteistyön lisäksi Suomen Akatemia pitää tärkeänä osallistumista Intia-yhteistyötä tekeviin eurooppalaisiin yhteistyöverkostoihin, kuten ERA-NETiin. Sitä kautta tutkimusrahoittajien on mahdollista muodostaa laajempia ja houkuttelevampia konsortioita sekä oppia intialaisten toimintatavoista ja -politiikasta. VTT ja Intian suurin tutkimusorganisaatio CSIR (Council of Scientific and Industrial Research) ovat mukana kansainvälisessä tutkimuslaitosten yhteistyössä (Global Research Alliance). Lisäksi VTT:llä on aiesopimus Intian elinkeinoelämän etujärjestön CII:n (Confederation of Indian Industry) kanssa. Tähänastiset yhteistyöalueet ovat olleet terveys ja hyvinvointi, energia ja ympäristö, ICT ja elektroniikka sekä tiede- ja teknologiapolitiikan tutkimus. Lisäksi VTT edistää maiden välistä tutkijavaihtoa. Intia kiinnostaa suomalaisia tutkijoita, koska siellä tehdään huippututkimusta monilla aloilla. Tutkimusyhteistyö on kuitenkin vielä melko vähäistä. Suomalaiset yliopistot toimivat Intiassa kahdenvälisiin sopimuksiin perustuen, projektiyhteistyön kautta ja myös pohjoismaisena verkostona (Nordic Centre in India, NCI). Erityisesti eräillä alueellisilla toimijoilla sekä korkeakouluilla (Aalto, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistot) on yhteistyötä intialaisten kanssa. Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) Intia-yhteydet ovat käynnistymässä. 29

30 Tavoitteet Vakiinnutetaan verkostomainen Team Finland toimintatapa tutkimus-, koulutus- ja innovaatio- sekä VKE-toimijoiden kesken Suomessa ja Intiassa. Seurataan ja analysoidaan Intian innovaatiojärjestelmän kehitystä ja hallituksen innovaatiopolitiikkaa sekä lisätään suomalaisten tietoisuutta näistä ja yhteistyömahdollisuuksista eri aloilla. Luodaan suomalais-intialaisia yhteistyöverkostoja ja toimintatapoja, jotka edistävät kehittyvien markkinoiden tarpeisiin vastaavien edullisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Tavoitteena tulee olla energiaa, vettä, materiaaleja ja muita resursseja vähän vaativien tuotantomenetelmien kehittäminen. Tehostetaan ja monipuolistetaan Intian toimintaympäristön seurantaa ja ennakointia. Edistetään Suomen ja Intian yliopistojen ja korkeakoulujen välistä verkottumista ja yhteistyötä sekä tutkijaliikkuvuutta maiden välillä tutkimushankkeiden, FiDiPro-ohjelman ja kahdenvälisen tutkijakoulutusyhteistyön kautta. Parannetaan tutkijoiden saapumispalveluja Suomeen. Rohkaistaan suomalaisia korkeakouluja strategiseen yhteistyöhön Intian teknologia-instituuttien kanssa koulutuksen, tutkimuksen, innovaatioiden ja yrittäjyyden aloilla. Seurataan EU:n ja Intian välistä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä ja osallistutaan Suomen kannalta relevantteihin toimiin. 30

31 Maahanmuutto- ja maahantulolupa-asiat Intia on Suomen ja EU:n kannalta tärkeä valtio maahanmuuttokysymyksissä. Asioita käsitellään EU:n ja Intian välisessä korkean tason maahanmuuttovuoropuhelussa. EU:n tavoitteena on syventää vuoropuhelua Intian kanssa sopimalla yhteisestä maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta. EU:n ja sen jäsenmaiden intressissä on kehittää yhteistyötä Intian kanssa tavoitteena toisaalta edistää laillista liikkuvuutta EU:n tarpeiden mukaisesti ja toisaalta torjua laitonta maahanmuuttoa. Intiasta Suomeen ja EU:hun suuntautuvan laillisen maahanmuuton edistämisen ohella Suomi pitää tärkeänä tavoitteena kehittää yhteistyötä Intian kanssa sen naapurimaista Eurooppaan kohdentuvien muuttopaineiden hallitsemiseksi. Intia on laittoman maahantulon kohde-, kauttakulku- ja lähtömaa ja Suomi pyrkii omalla toiminnallaan osaltaan estämään yritykset maahantulosäännösten kiertämiseksi. Intia on suhtautunut torjuvasti EU:n esitykseen takaisinottosopimuksen tekemisestä, mutta on valmis keskustelemaan laittomasti EU-maissa oleskelevien kansalaistensa palauttamisesta osana laajempaa sopimusta maahanmuuttokysymyksissä. EU:n komissio on keskustellut Intian kanssa mahdollisuuksista edistää viisumihelpotuksia EU:n ja Intian välillä. Varsinaista jäsenmaiden mandaattia esimerkiksi viisumihelpotussopimuksen tekemiseksi komissiolla ei ole. Esillä on ollut myös mahdollinen vastavuoroinen diplomaattipassinhaltijoiden viisumivapaus. Asia kuuluu kuitenkin jäsenmaiden toimivaltaan. Suomen suurlähetystö New Delhissä käsittelee vuosittain yli 6000 Schengen-viisumihakemusta. Vireille tulee vuosittain lähes tuhat työnteon, opiskelun tai perhesiteen perusteella tehtyä oleskelulupahakemusta, mikä on Pietarin ja Petroskoin edustustojen jälkeen eniten Suomen edustustoista. Suuri osa työnteon perusteella tehdyistä hakemuksista on intialaisten lähinnä informaatio- ja teknologia-alalla työskentelevien erityisasiantuntijoiden hakemuksia. Suomi tarvitsee 31

32 osaavaa työvoimaa ja pyrkii varmistamaan edellytykset työmarkkinoiden tarpeiden mukaiselle osaamisen liikkuvuudelle Suomen ja Intian välillä eettiset näkökohdat huomioonottaen. Suurlähetystössä työskentelee ulkoasiainministeriön, rajavartiolaitoksen, maahanmuuttoviraston ja EU:n ulkorajarahaston rahoittama maahanmuuttoasioiden yhdyshenkilö, jonka toimen vakinaistamiselle on suuri tarve. Tavoitteet Pyritään lisäämään Intian kanssa käytävää maahanmuuttovuoropuhelua kaikilla foorumeilla sekä varmistamaan maahantuloasioiden käsittelyn vaatima asianmukainen henkilöresursointi Suomen New Delhin suurlähetystössä mukaan lukien maahanmuuttoasioiden yhdyshenkilön toimen vakinaistaminen. Hyödynnetään Intian koulutetun työvoiman tarjontaa Suomen elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta. Koulutusyhteistyö Koulutus on yksi Intian keskushallinnon ja osavaltiotason prioriteetteja. Maan koululaitos on kasvanut merkittävästi. Intian nuoresta väestörakenteesta johtuen työmarkkinoille tulee lähitulevaisuudessa runsaasti uusia työntekijöitä. Ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman kouluttaminen edellyttää merkittäviä panostuksia. Tällä hetkellä noin puolet Intian väestöstä on alle 30-vuotiaita. Jatkuva väestönkasvu lisää edelleen koululaisten ja opiskelijoiden määrää. Lisäksi koulutuksen ulkopuolella on jo nyt suuri joukko lapsia ja nuoria. Valtio pyrkii erilaisten ohjelmien ja aloitteiden kautta poistamaan sukupuolten välistä epätasa-arvoa ja edistämään tyttöjen koulutusta sekä parantamaan opetuksen laatua Lisäksi tavoitteena on aikuisväestön luku- ja kirjoitustaidon edistäminen sekä opettajankoulutuksen kehittäminen. 32

33 Intian kokoisessa maassa opetussektorin toimijoiden lukumäärä on suuri. Se pitää sisällään keskushallinnon, osavaltioiden ja paikallishallinnon toimijat sekä yksityisen sektorin. Perinteisesti osavaltiotaso on kantanut päävastuun koulutuksen rahoituksesta, mutta keskushallinnon rooli on asteittain noussut. Opetussektorin julkinen rahoitus on lisääntynyt voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien, mutta bruttokansantuotteeseen verrattuna osuus on pysynyt samoissa lukemissa (noin 4 % BKT:sta). Yksityisten oppilaitosten määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen jäi 2000-luvun alkupuolella jälkeen muusta koulutuksesta. Erääksi Intian talouskasvun pullonkaulaksi on muodostunut ammattitaitoisen työvoiman puute. Haasteena on koulutuspaikkojen riittämättömyys sekä puutteet koulutuksen laadussa. Osaamisvaje sekä työpaikkojen tarpeiden ja työntekijöiden taitojen kohtaamattomuus vaativat tuntuvia investointeja ammatilliseen koulutukseen. Vastatakseen kasvavaan kysyntään Intia pyrkii vahvistamaan olemassa olevia instituutioita, perustamaan uusia oppilaitoksia ja avustamaan yksityisiä oppilaitoksia. Valtio tukee myös kansalaisjärjestöjen ammatillisen koulutuksen toimia sekä kehittää opettajien koulutusta. Teollisuuden ja oppilaitosten yhteistyötä pyritään lisäämään sekä ammatillisen koulutuksen suunnittelussa että toimeenpanossa. Koska Intiassa ei ole tarjolla Suomen ammatillista koulujärjestelmää vastaavaa vaihtoehtoa, on suomalainen toisen asteen joustava koulutusmalli herättänyt kiinnostusta. Intia on ilmaissut kiinnostuksensa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen yhteistyössä Suomen kanssa. Yhteistyön mahdollisiksi kohteiksi on nostettu opettajankoulutuksen ja opetussuunnitelmien kehittäminen ja koulunsa keskeyttäneiden määrän vähentäminen. Suomen Opetushallituksen tukema ammatillisen koulutuksen Intia-verkosto on toiminut vuodesta 2008 lähtien. Verkostossa on mukana 15 suomalaista toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjää sekä muita kansallisia toimijoita. Toiminnassa pyritään huomioimaan niin elinkeinoelämän, koulutuksen kehittämisen kuin yksilön tarpeet. Tavoitteena on ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyöver- 33

34 koston toiminnan kehittäminen ja syventäminen intialaisten oppilaitosten ja muiden organisaatioiden kanssa muun muassa opetushenkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuutta edistämällä. Keskisuomalaisella koulutusalan yritysten ja oppilaitosten EduCluster Finland illa on yhteistyösuunnitelmia Intian suuntaan. Finpron Future Learning Finland ohjelma, joka tähtää suomalaisen koulutusviennin edistämiseen, on kiinnostunut Intian ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Koulutusalan yhteistyön kehittämistä tukee huomattavasti se, että Suomen PISA-menestys tunnetaan hyvin. Suomen kannalta Intia tarjoaa yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi opetuksen suunnittelun, opettajakoulutuksen, tietotekniikan hyödyntämisen sekä etä- ja verkkokoulutuspalveluiden kehittämisen alueilla. Mahdollisuuksia on myös oppilaitosten infrastruktuurin kehittämisessä. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö tarjoaa myös mahdollisuuksia esimerkiksi kehittää räätälöityä tilauskoulutusta. Suomalaistoimijoiden menestys Intiassa edellyttää kohdennettuja toimia. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta Intiaan ja Intiasta Suomeen on vielä varsin pientä, mutta se on ollut kasvussa. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn hallinnoimissa ohjelmissa tuetaan jatko-opiskelijoiden liikkuvuutta Suomen ja Intian välillä sekä suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden harjoittelua Intiassa. Maiden väliseen kulttuurivaihtosopimukseen (1983) perustuen suomalaiset jatko-opiskelijat voivat hakea CIMOn kautta Intian hallituksen apurahoja opintoihin intialaisissa yliopistoissa. Samoin intialaiset voivat hakea Suomen hallituksen apurahoja jatko-opintoihin suomalaisissa yliopistoissa. Lisäksi suomalaiset yliopistot voivat hakea apurahaa intialaiselle, suomalaiseen yliopistoon saapuvalle väitöskirjan tekijälle CIMO Fellowship -ohjelmasta. Suomalaisille korkeakouluopiskelijoille on tarjolla myös harjoittelupaikkoja Intiassa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla sekä kansalaisjärjestöissä. Paikat ovat olleet muun muassa terveydenhuollon, koulutuksen, tietotekniikan, median ja kaupan alalta. Lisäksi harjoittelupaikkoja on satunnaisesti tarjolla myös suomalaisorganisaatioissa, kuten Suomen suurlähetystössä ja Finpron toimistossa. 34

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010 Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Vienninedistämisorganisaatiot Työ- ja elinkeinoministeriö Finpron vientikeskusverkosto 40 maassa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi 2 Nopeas8 kehi1yvä Vietnam 89 milj. asukasta ja BKT n. 142 miljardia USD

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 4.6.2014 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Lähi-itä markkina-alueena Ulkoasiainministeriö, Afrikan ja Lähi-idän osasto Osastopäällikkö Jarno Syrjälä

Lähi-itä markkina-alueena Ulkoasiainministeriö, Afrikan ja Lähi-idän osasto Osastopäällikkö Jarno Syrjälä Lähi-itä markkina-alueena Ulkoasiainministeriö, Afrikan ja Lähi-idän osasto Osastopäällikkö Jarno Syrjälä Saudi-Arabia Suurlähettiläs Pekka Voutilainen, Riad Egypti Suurlähettiläs Tuula Yrjölä, Kairo Afrikan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Cleantech-strategia 8.5.2014

Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön Cleantech ei ole

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kenneth Ekman CTO CrisolteQ Ltd 29200 Harjavalta TEAM FINLAND Toiminta ja Palvelut Yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut Vaikuttaminen ulkomaiseen toimintaympäristöön

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Osastopäällikkö Markku Keinänen 30.9.2015 Kauppasopimukset on trendi EU-USA -sopimus (TTIP) : 50 % maailman bkt:sta USA-Tyynimeri sopimus (TPP) : 40 % maailman bkt:sta

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 Summary in Finnish OECD Tiede, tekniikka ja teollisuus: Katsaus 2006 Suomenkielinen tiivistelmä YHTEENVETO Paremmat näkymät tieteelle, tekniikalle ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Tukea pk yritysten ympäristöteknologiaan liittyviin kansainvälistymishankkeisiin. Mari Pantsar Kallio Ympäristöteknologian klusteriohjelma

Tukea pk yritysten ympäristöteknologiaan liittyviin kansainvälistymishankkeisiin. Mari Pantsar Kallio Ympäristöteknologian klusteriohjelma Tukea pk yritysten ympäristöteknologiaan liittyviin kansainvälistymishankkeisiin Mari Pantsar Kallio Ympäristöteknologian klusteriohjelma Ympäristöteknologia klusteri Finnish Cleantech Cluster TEM:n mandaatti

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Valtiontuki on lähtökohtaisesti kielletty Laiton valtiontuki Takaisinperintä Perussopimus Tuki

Lisätiedot