Suomi Intian matkailumarkkinoilla. Tiia Ansomäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi Intian matkailumarkkinoilla. Tiia Ansomäki"

Transkriptio

1 Suomi Intian matkailumarkkinoilla Tiia Ansomäki Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma 2014

2 Tiivistelmä Koulutusohjelma Tekijä tai tekijät Tiia Ansomäki Raportin nimi Suomi Intian matkailumarkkinoilla Opettajat tai ohjaajat Reetta Lampinen, Eva Holmberg Ryhmätunnus tai aloitusvuosi Syksy 2010 Sivu- ja liitesivumäärä Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää ja analysoida Suomen ja muiden Pohjoismaiden matkailupotentiaalia Intian matkailumarkkinoilla. Intia on väestöllisesti merkittävä markkinamaa ja intialaisten tekemien ulkomaanmatkojen määrä on viime vuosina kasvanut. Maailman matkailujärjestö uskoo intialaisten tekemien ulkomaanmatkojen määrän kasvavan 50 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Suomi-kuva Intiassa on parantumassa paikallisten matkanjärjestäjien keskuudessa ja Finnairin suorat lennot tukevat tätä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii ToolBox-travel marketing & consulting. ToolBox-travel marketing & consulting on erikoistunut palvelu- ja matkailuyritysten sekä matkailualueiden toimintaedellytysten parantamiseen. Opinnäytetyö rakentuu kahdesta osasta, teoriaosuudesta sekä tutkimuksellisesta osasta. Teoriaosassa on selvitetty tutkimukselle olennaiset matkailun muodot, tilastot ja käsitteet. Käsitteiden määrittelyn jälkeen teoriaosuudessa syvennytään matkailijan kuluttajakäyttäytymiseen. Matkailijan kuluttajakäyttäytymistä tarkastellaan demografisten, psykologisten, kulttuuristen ja sosiaalisten tekijöiden perusteella. Teoriassa paneudutaan erityisesti siihen, mikä matkailijaa motivoi lähtemään matkalle ja mitkä tekijät vaikuttavat itse matkapäätösprosessiin. Intian kulttuuria ja toimintaympäristön haastavuutta on havainnollistettu Hofsteden kulttuurintutkimusta käsittelevissä tutkimuksissa. Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osiossa on esitetty selkeä ja ajankohtainen kokonaiskuva Intian matkailumarkkinoista. Materiaalina on käytetty Internetistä löytyviä aiheeseen liittyviä uutisia, tilastoja, tutkimuksia ja haastatteluja. Markkinakartoituksen perusteella työhön on selvitetty Suomen ja muiden Pohjoismaiden menestyksen kannalta olennaiset matkailun voimavarat ja resurssit. Tällä hetkellä intialaiset tekevät noin yöpymistä vuosittain Suomeen. Rupian kurssi on viime vuosina ollut laskussa ja heikentynyt rupia on kasvattanut kotimaan ja lähialueiden suosiota. Matkailualan toimijat ovat kuitenkin pysyneet positiivisina. Matkailun kasvuun uskotaan ja matkailualan toimijat ovat keskittyneet yhä enemmän Intian pääväestökeskittymien ulkopuolelle. Perinteisten jakelukanavien sijaan, online-varaukset, sosiaalinen media ja mobiili kasvattavat suosiotaan. Asiasanat Intia, matkailumarkkinat, toimintaympäristö, kuluttajakäyttäytyminen, markkinointikanavat, matkailijamäärät

3 Abstract Degree programme Authors Tiia Ansomäki The title of thesis The Indian outbound travel market directed to Nordic countries Supervisor(s) Reetta Lampinen, Eva Holmberg Group or year of entry 2010 Number of pages and appendices 69+1 India is currently one of the fastest-growing outbound travel markets in the world. According to an UNWTO estimate, there will be up to 50 million Indian tourists by year 2020, making India a major player in the outbound tourism market. The aim of this thesis is to explore the Indian outbound travel market directed to Nordic countries. The study was commissioned by ToolBox-travel Marketing & Consulting, specializing in improving the service sector, with special focus on the tourism industry, entrepreneurship, and organizations. Their main emphasis is on all operations towards international markets and their progress. The paper is divided into theoretical framework and market research. The first section introduces the reader to consumer behaviour in tourism. The key concepts in consumer behaviour include decision-making, motivations, values, attitudes and external influences on tourism behaviour. These factors are examined and special emphasis is given to cross-cultural differences in consumer culture. Furthermore, an insight into India s culture and a challenging operating environment is illustrated in Hofstede's cultural research studies. The second section is based on extensive travel market research. The market research was conducted by examining online based news, statistics surveys, and interviews. The findings are presented in written prose as well as in Pest analysis form. Pest analysis is used by companies for assessing the environment they are operating in or when planning the launch of a new project, product or service. In recent years the decline of the rupee has hurt most sectors, yet this has not deterred Indians from holidaying abroad. There is great enthusiasm among Indians to travel and many are eager to pursue holiday plans despite the rise of costs. Notably, short haul destinations are gaining popularity amongst Indian consumers and an increasing number of travellers either research or book their tours online. The belief in Indian outbound travel remains strong, and as a result, travel companies have extended their promotions outside the main population centres. Social media, mobile and online resources have taken over traditional marketing channels and new destinations can be promoted more effectively than ever before. Key words India, Travel Market, Operating Environment, Consumer Behavior, Distribution Channels, Outbound Figures

4 Sisällys 1 Johdanto Kuluttajakäyttäytyminen matkailussa Matkailun muodot, tilastot ja käsitteet Matkailijan profiili Matkustusmotiivit Matkapäätösprosessi Kulttuuritekijät kuluttajakäyttäytymisessä Suomi ja muut Pohjoismaat intialaisten matkakohteena Saavutettavuus Matkailijamäärät ja yöpymiset Suomen matkailun voimavarat ja kohderyhmät Intia toimintaympäristönä Talouskehitys ja väestö Matkailun toimikenttä Markkinointikanavat Intialainen matkailija Lomamotiivit Rahankulutus Majoitus ja palvelut Matkakohteet ja matkailutrendit intialaisten keskuudessa Kohteen valinta Suositut kohteet ja matkailijamäärät Matkailutrendit nyt ja tulevaisuudessa Yhteenveto tutkimustuloksista Selvityksen tulokset tiivistetysti Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti Johtopäätökset ja pohdinta Lähteet Liite 1. Pest-analyysi... 70

5 1 Johdanto Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää ja analysoida Suomen ja muiden Pohjoismaiden matkailupotentiaalia Intian matkailumarkkinoilla. Miljardin asukkaan Intia on väestöllisesti merkittävä markkinamaa ja kaikkien matkailutrendin mukaan yksi merkittävimmistä matkailun lähtömaista tulevaisuudessa. Vahva talouden kasvu on synnyttänyt Intiaan vaurastuvan ja kulutuskykyisen keskiluokan, johon arvioidaan tällä hetkellä kuuluvan noin 300 miljoonaa intialaista. Nopeasti kehittyvän Intian markkinat tarjoavat huimia mahdollisuuksia, joihin moni haluaa tarttua. (VisitBritain 2014, 12.) Opinnäytetyö rakentuu kahdesta osasta, teoriaosuudesta sekä tutkimuksellisesta osasta. Teoriaosan alussa lukija perehtyy tutkimukselle olennaisiin matkailun käsitteisiin, tilastoihin, ja muotoihin. Käsitteiden määrittelyn jälkeen teoriaosuudessa syvennytään matkailijan kuluttajakäyttäytymiseen. Matkailijan kuluttajakäyttäytymistä tarkastellaan demografisten, psykologisten, kulttuuristen ja sosiaalisten tekijöiden perusteella. Teoriassa paneudutaan erityisesti siihen, mikä matkailijaa motivoi lähtemään matkalle ja mitkä tekijät vaikuttavat itse matkapäätöksen tekoon. Intian kulttuuria ja toimintaympäristön haastavuutta on havainnollistettu Hofsteden kulttuurintutkimusta käsittelevissä tutkimuksissa. Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osiossa on esitetty selkeä ja ajankohtainen kokonaiskuva Intian matkailumarkkinoista. Intiassa matkailuntoimikenttä on hyvin laaja ja markkinoiden rakenne on valtava. Sanotaan, että jokainen Intian osavaltio on oma maansa. Intian matkailumarkkinoista on selvitetty Pohjoismaille tärkeät matkanjärjestäjät, Intian suositut markkinointikanavat ja tällä hetkellä suositut matkakohteet ja matkailutrendit. Tutkimuksessa perehdytään myös intialaisen matkailijan lomamotiiveihin, rahankulutukseen ja palvelutarpeisiin. Markkinakartoituksen ja matkailijamäärien perusteella työhän on selvitetty Suomen ja muiden Pohjoismaiden menestyksen kannalta olennaiset matkailun voimavarat ja resurssit. 1

6 Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä on kirjoituspöytätutkimus, jossa tietoa haetaan valmiista teoksista, artikkeleista, tilastoista ja uutisista. Kirjoituspöytätutkimuksessa tekijä pyrkii analysoimaan ja yhdistelemään lähteitä tehden tuloksista päätelmiä ja yhteenvetoja. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002, 109.) Tutkimus on toteutettu ajalla marraskuu huhtikuu Tutkimus on edennyt niin, että aiheeseen tutustuminen on aloitettu perehtymällä eri maiden matkailunedistämiskeskusten tarjoamaan maa- ja markkinatietouteen. Kerätyn markkinatietouden ja materiaalin perusteella tutkittavaa asiaa on pyritty syventämään ja yksityiskohtaistamaan tutkimalla Intiassa julkaistuja tutkimuksia, artikkeleita ja matkailuaiheisia sivustoja. Markkinoiden tämän hetkisen tilanteen kartoittamisessa on painottunut aktiivinen median seuranta sekä Suomessa, että Intiassa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii ToolBox-travel marketing & consulting. Tool- Box-travel marketing & consulting on erikoistunut palvelu- ja matkailuyritysten sekä matkailualueiden toimintaedellytysten parantamiseen. Opinnäytetyön tulokset ja johtopäätökset on esitetty kirjallisen osion lisäksi myös PEST-analyysin muodossa. PESTanalyysia käytetään työkaluna vieraan toimintaympäristön arvioinnissa. PEST- analyysia käyttävät erityisesti yritykset, jotka aikovat julkaista uuden tuotteen tai palvelun uudessa toimintaympäristössä. PEST -analyysillä voidaan tarkastella toimintaan vaikuttavia ekonomisia, poliittisia, sosiaalisia ja teknisiä tekijöitä. (Pestle Analysis 2014.) Opinnäytetyön tulokset hyödyttävät pääosin suomalaisia matkailuyrityksiä, jotka tähtäävät Intian matkailumarkkinoille. Tutkimuksessa selviää se, kuinka suuri intialaisten matkailupotentiaali on ja onko siihen kannattavaa panostaa. Tutkimus pyrkii myös löytämään mahdolliset esteet intialaisten Suomeen tulolle ja selvittämään sen, miten jatkossa matkailua Intiasta Suomeen voidaan kehittää. Intiasta Suomeen suuntautuva matkailu on vielä vähäistä ja Intian matkailumarkkinoista on tehty Suomessa vähän opinnäytetöitä, joten opinnäytetyö tuo varmasti kaivattua tilasto- ja tutkimustietoa. 2

7 2 Kuluttajakäyttäytyminen matkailussa Luvussa tarkastellaan matkailua kuluttajakäyttäytymisen näkökulmasta. Luvussa perehdytään siihen, millainen matkailija on kuluttajana, mikä matkailijaa motivoi lähtemään matkalle ja mitkä tekijät vaikuttavat itse matkapäätöksen tekoon. Luvussa pyritään painottamaan matkailijan omia kulttuuritekijöitä. Matkailukysyntää ja matkailutuotteiden ostamista ei pystytä täysin samaistamaan muihin kuluttajakäyttäytymisen teorioihin, sillä matkailutuotteet ovat laajoja palvelukokonaisuuksia, jotka ostetaan usein yksilön sijasta ryhmälle. (Cooper, Fletcher, Fyall, Gilbert & Wanhil 2008, 64.) 2.1 Matkailun muodot, tilastot ja käsitteet Matkailuala tuottaa kotimaisille ja ulkomaisille matkailijoille matkatoimisto-, liikenne-, majoitus- ja ravitsemispalveluja. Peruspalvelujen lisäksi matkailuala tarjoaa asiakkaille elämyksellisiä ohjelmapalveluja. Matkailupalvelujen käyttävät koostuvat yksittäisistä kuluttajista sekä yritysten ja yhteisöjen edustajista. Matkailun muotoja ovat kotimaan matkailu, ulkomaan matkailu ja incoming-matkailu eli ulkomaalaisten matkailu Suomessa. Matkailun muotoja voidaan tarkastella matkan tarkoituksen tai motiivin mukaan, jolloin voidaan erottaa vapaa-ajan matkailu, työmatkailu, kannustematkailu tai kokousja kongressimatkailu. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013.) Alla on avattu tälle opinnäytetyölle keskeisiä käsitteitä. Käsitteiden määrittelyssä on käytetty Suomen Tilastokeskuksen ja Maailman matkailujärjestön määritelmiä. Matkailu Maailman matkailujärjestö on määritellyt matkailutilastoja ja turismiin liittyviä termejä jo useamman vuosikymmenen ajan. Organisaatio pyrkii toiminnallaan helpottamaan matkailuelinkeinon raportointia ja mittaamista. Maailman matkailujärjestön määritelmän mukaan matkailu on sosiaalinen, kulttuurillinen ja ekonominen ilmiö, johon liittyy ihmisten liikkuminen tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle. (UNWTO 2013.) 3

8 Matkailija Maailman matkailujärjestö määrittelee matkailijaksi henkilön, joka viettää kohteessa vähintään 24 tuntia tai korkeintaan 1 vuoden. Matkan tarkoituksena on oltava vapaaajan vietto, liikematka tai muut henkilökohtaiset syyt. Alle 24 tuntia kohteessa viettävää henkilöä ei lasketa matkailijaksi vaan päiväkävijäksi. (UNWTO 2013.) Ulkomaanmatkailu ja kotimaanmatkailu Ulkomaanmatkailu on kotimaasta ulkomaille suuntautuvaa matkailua. Vastaavasti kotimaanmatkailu on kotimaan sisällä maan omien kansalaisten toimesta tapahtuvaa matkailua. Molemmissa matkailunmuodoissa matkan keston on oltava korkeintaan yksi vuosi ja matkan tarkoituksena on oltava vapaa-ajanvietto, liikematka tai muu syy. (UNWTO 2013.) Kansainvälisellä matkailulla (international tourism) tarkoitetaan sekä maan asukkaiden ulkomaan matkailua (outbound tourim), että maan sisällä tapahtuvaa ulkomaalaisten matkailua (inbound tourism). (Tilastokeskus 2013a.) Matkailukulutus Matkailukulutuksella (tourism expenditure) tarkoitetaan matkan aikana ostettujen palveluiden ja tavaroiden kokonaisarvoa. Palveluihin lasketaan kaikki matkailijan ostamat palvelut, tavarat ja arvoesineet. Palveluiden ja tavaroiden kulut on voinut maksaa joko matkailija itse tai joku muu. Matkailukulutukseen lasketaan myös kotimaiset ja kansainväliset henkilöliikennepalvelut. (Tilastokeskus 2013a.) Kansainvälinen matkailumeno ja -tulo Kansainvälisellä matkailumenolla (international tourism expenditure) tarkoitetaan sitä, yhteissummaa, jonka tarkasteltavana olevan maan asukkaat ovat ulkomaanmatkoillaan kuluttaneet. Vastaavasti kansainvälisellä matkailutulolla (international tourism receipts) tarkoitetaan sitä, yhteissummaa, jonka ulkomaalaiset matkailijat ovat kuluttaneet tarkasteltavassa maassa. Molemmissa tapauksissa kuluihin lasketaan kaikki matkailijan osta- 4

9 mat palvelut, tavarat ja arvoesineet. Käsitteeseen lasketaan myös kansainväliset henkilöliikennetulot ja ennen matkaa ja matkan jälkeen maksetut laskut. (Tilastokeskus 2013a.) Matkailuelinkeinon kasvaessa matkailun taloudellisia vaikutuksia on alettu mittamaan systemaattisesti yhä enemmän. Matkailutilastoja pitävät yllä eri maiden tilastokeskukset. Suomessa Tilastokeskuksen matkailutilastoissa kuvataan yöpymisiä majoitusliikkeissä, koti- ja ulkomaanmatkoja ja ulkomaalaisten matkailua Suomessa. Tilastokeskuksen lisäksi usealla maalla on oma matkailun edistämiskeskus. Suomessa Matkailun edistämiskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön alainen virasto, jonka tehtävä on vastata Suomen matkailun kansainvälisestä edistämisestä. Matkailun edistämiskeskuksen Internetsivuilla esitellään tilasto- ja tutkimustietoa Suomeen suuntautuvasta matkailusta. Matkailun edistämiskeskuksen tuottamaa tietoa hyödynnetään matkailun markkinoinnin suunnittelussa, seurannassa ja palvelujen kehittämisessä. (MEK 2013a.) Tilastokeskus ja Matkailun edistämiskeskus ovat vuodesta 1998 lähtien toteuttaneet rajahaastattelututkimuksia. Rajahaastattelututkimus toteutetaan Suomen vilkkaimmilta rajanylityspisteiltä ja siinä kerätään tietoa Suomessa vierailevista matkailijoista. Oleellisia perustietoja ovat ulkomaisten matkustajien asuinmaa, kansalaisuus, oleskelun kesto käynnin pääsyy, mahdollinen majoitustapa ja matkakohde. Tutkimus pyrkii myös selvittämään ulkomaisten matkustajien rahankäyttöä ja matkan suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvät seikkoja. (Tilastokeskus 2013b.) 2.2 Matkailijan profiili Matkailijan kuluttajakäyttäytymistä voidaan tarkastella demografisten, psykologisten, kulttuuristen ja sosiaalisten tekijöiden perusteella. Demografiset tekijät ovat väestöllisiä tekijöitä, kuten ikä ja sukupuoli, ammatti ja tulotaso. Demografiset tekijät ovat helposti mitattavissa. Matkailijan psykologiset tekijät keskittyvät matkailijan motiiveihin, arvoihin ja asenteisiin. Psykologiset tekijät yhdessä demografisten tekijöiden kanssa vaikuttavat matkailijan elämäntyyliin. Elämäntyylillä voidaan selittää ostokäyttäytymistä ja sen merkitystä kuluttajalle. Elämäntyllin liittyy myös läheisesti viiteryhmä, johon matkailija kuuluu. Viiteryhmällä tarkoitetaan ryhmää tai ryhmiä, joihin matkailija kuuluu ja joihin 5

10 hän haluaa samaistua. Näitä ryhmiä voi olla esimerkiksi perhe, ystävät ja työyhteisö. (Itä-Suomen yliopisto 2014.) Matkailevan ihmisen määritelmästä on tehty useita eri tulkintoja. Termiä turisti on alettu yleisesti käyttää vasta viime vuosikymmenillä, vaikka termi on ollut tiedossa jo useiden vuosisatojen ajan. Nykypäivänä termit matkailija ja turisti määritellään eri tavoin. Swarbrooke ja Horner katsovat turistiksi henkilön, joka ostaa matkapaketin matkanjärjestäjältä, kun taas matkailija on henkilö, joka järjestää lomansa itse. Matkailija-turistiasetelma asettaa turistin jollain tapaa alhaisempaan asemaan matkailijaan nähden. Siksipä monet turistipaketteja ostavat haluavat nähdä itsensä matkailijoina. (Swarbrooke & Horner 2007, 83.) Sharpley määrittelee matkailijan seikkailun janoiseksi individualistiksi, jolla on paljon aikaa matkustaa. Vapautta kaipaava matkailija arvostaa seikkailuja ja matkustaa pienellä budjetilla. Todellisen matkailijan vastakohtana Sharpley näkee turistin, joka ostaa massoille tarkoitettuja matkapaketteja. Boorstin havainnollisti kirjassaan Lost Art of Travel matkailijan ja turistin eroa. Boorstinin mukaan matkailija on aktiivinen ja lähtee matkalle oppiakseen ja kokeakseen jotain uutta, kun taas turisti on passiivisempi ja odottaa kaiken olevan helppoa ja valmista. Viime vuosina matkailija turisti kiistan takana oleva statuskysymys on tullut yhä ajankohtaisemmaksi. Tuntemattomiin ja massaturismilta välttyneisiin kohteisiin matkailu on lisääntynyt ja matkailualan yrittäjät pyrkivät kohottamaan matkailijan statusta mainostamalla uniikkeja ja koskemattomia kohteita. (Swarbrooke & Horner 2007, 84.) Plog kehitti vuonna 1977 teorian eri matkailijatypologioista. Plogin teoria pyrkii yhdistämään persoonallisuustekijät ja matkailijatyypit. Plog jakaa matkailijat psykosentrikoihin ja allosentrikoihin. Psykosentrikot ja allosentrikot ovat toistensa vastakohtia ja he haluavat lomaltaan hyvin erityyppisiä asioita. Psykosentrikot edustavat ihmisiä, jotka ovat hyvin turvallisuuden haluisia. He eivät kaipaa seikkailuja ja he suosivat tuttuja ja suosittuja kohteita. Luonteeltaan he ovat sisäänpäin kääntyneitä. Vastaavasti allosentrikot ovat ulospäin suuntautuneita, ja he kaipaavat lomaltaan seikkailuja ja riskejä. Plog uskoi heidän suosivan eksoottisia kohteita ja itsenäistä matkustusta. Psykosentrikojen 6

11 ja allosentrikkojen väliin sijoittuvat midsentrikot sekä lähes psykosentrikot ja lähes allosentrikot. (Swarbrooke & Horner 2007, 85.) Suurin osa matkailijoista sijoittuu keskivaiheille allosentrikojen ja psykosentrikkojen välimaastoon. (Holloway 2009, 73.) Plog huomioi teoriassaan persoonan kehityksen ja hän uskoi, että lisääntyneet matkustuskokemukset voivat vähitellen tehdä psykosentrikosta allosentrikon. (Holloway 2009, 74.) 2.3 Matkustusmotiivit Matkailijan matkustusmotivaatioon vaikuttavia tekijöitä kutsutaan matkustusmotiiveiksi. Matkustusmotiiveja voidaan tarkastella useiden eri teorioiden mukaisesti. Matkustusmotivaation voidaan nähdä juontavan Maslow n tarvehierarkiasta. Maslow n tarvehierarkia on yksi tunnetuimmista motivaatioteorioista ja sitä on sovellettu matkailumotivaatiota käsittelevissä tutkimuksissa. Maslow n tarvehierarkia (engl. Maslow s Hierarchy of Needs) on psykologinen teoria, jonka Maslow julkaisi vuonna 1943 tutkimuksessaan A Theory of Human Motivation. (Holloway 2009, 60.) Maslow n teoriassa ihmisen tarpeet voidaan jakaa hierarkkisesti pyramidin muotoon, kuten kuviossa 1 on esitetty. Alimmaisena pyramidissa on ihmiselle elintärkeät fysiologiset tarpeet kuten riittävä ruoka ja vesi. Nämä tarpeet ovat välttämättömiä ihmiselämälle, ja ne tulee olla tyydytetty ennen kuin ihminen voi nousta tarvehierarkiassa korkeammalle tasolle. Fysiologisten tarpeiden jälkeen tulevat psykologiset tarpeet. Psykologiset tarpeet, kuten turvallisuus, ystävät, arvostus ja kunnioitus ovat tärkeitä hyvinvoinnillemme ja auttavat meitä etenemään hierarkiassa korkeammalle tasolle. Mitä korkeammalle pyramidissa noustaan, sitä henkisimmäksi tarpeet muuttuvat. Kaikkein korkeimpana tarpeena Maslow pitää itsensä toteuttamista. (Holloway 2009, 60.) 7

12 Itsensä toteuttamisen tarpeet Kunnioitus ja arvostus Yhteenkuuluvuuden tarpeet esim. perhe, rakkaus, ystävät. Turvallisuuden tarpeet Fysiologiset tarpeet esim. ruoka, vesi ja lepo Kuvio 1. Maslow n tarvehierarkia (Holloway 2009, 61) Matkailussa ja matkakohteen valinnassa on myös kyse erilaisten tarpeiden tyydyttämisestä. Ihmiset lomailevat hakeakseen tyydytystä jollekin tarpeelleen. Maslow n tarvehierarkian avulla pystytään ymmärtämään matkailijan motiiveiden takana olevia tarpeita ja siten kohdentamaan markkinointi oikeisiin kohderyhmiin. Matkailijat valitsevat kohteet sen mukaan, miten hyvin matkakohde täyttää heidän tarpeensa. Matkakohteen kehityksen ja potentiaalisten asiakkaiden kannalta on siis tärkeää olla tietoinen niistä tekijöistä, jotka saavat matkailijat tulemaan kohteeseen. (Holloway 2009, 62.) Matkailijan matkustusmotiiveita voidaan luokitella ensisijaisiin ja toissijaisiin matkustusmotiiveihin. Ensisijaiset matkustusmotiivit ovat niitä syitä, jotka saavat matkailijan lähtemään matkalle. Nämä syyt voivat olla esimerkiksi halu paeta harmaasta arjesta tai stressaavasta elämäntilanteesta. Ensisijaisten motiivien taustalla on jokin tarve, jonka matkailija haluaa täyttää. Toissijaiset motiivit kertovat sen, millä tavoin matkailija haluaa nämä tarpeensa täyttää. Toissijaisena motiivina voidaan pitää esimerkiksi halua nähdä kauniita vuoristomaisemia tai herkutella paikallisella ruualla. Toissijaiset motiivit keskittyvät siihen, millaiselle matkalle matkailija lähtee ja minkä kohteen hän valitsee. Ensija toissijaisten motiivien sijasta käytetään myös termiä matkailun veto- ja työntötekijät, jonka useat matkailualan tutkijat ovat hyväksyneet. Työntötekijät ovat niitä asioita, jotka vaikuttavat päätökseen lähteä matkalle, kun taas vetotekijät ovat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kohteen valintaan. Vetotekijät määrittävät sen, mitä matkalla halutaan kokea 8

13 ja nähdä, tällöin matkustuskohteen tarjonta on suuressa roolissa. Työntö- ja vetotekijät elävät jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa nähden. Työntötekijät saavat turistin lähtemään lomalle ja samanaikaisesti vetotekijät saavat turistin kiinnostumaan tietystä kohteesta tai aktiviteetistä. (Holloway 2009, 63.) Crompton (1979) määritteli motivaatioteoriassaan kahdentyyppisiä matkailumotiiveita. Hän jakoi motiivit sosiopsykologisiin ja kulttuurillisiin motiiveihin. Sosiopsykologisia motiiveita olivat muun muassa pako jokapäiväisestä arjesta, itsensä tutkiminen, rentoutuminen, statuksen tavoittelu, eheytyminen, samankaltaisen seuran haku ja sosiaalinen kanssakäyminen. Kulttuurillisina motiiveina Crompton piti oppimista ja uutuuden viehätystä. (Woodside & Martin 2008, 18.) Cromptonin pioneeri työn jälkeen useat tutkimukset ovat pyrkineet määrittelemään työntö- ja vetotekijöitä. Yuan ja McDonald (1990) perehtyivät tutkimuksessaan ulkomaan matkailumotiiveihin viiden eri maan kansalaisten keskuudessa. Uutuuden viehätys todettiin olevan kaikkein voimakkain työntötekijä. Uutuuden viehätyksen jälkeen tärkeitä työntötekijöitä olivat pako, statuksen haku, kaipuu samankaltaisen seuraan ja rentoutuminen harrastusten parissa. Tärkeimmät vetotekijät olivat puolestaan matkabudjetti, kulttuuri ja historia, matkan teon helppous, kosmopoliittinen ympäristö ja kohteen palvelut. (Woodside & Martin 2008, 19.) Jamrozy ja Uysal (1994) tutkivat matkailumotiiveja saksalaisten matkailijoiden keskuudessa. Jamrozyn ja Uysalin tutkimuksessa matkailijaryhmien sisällä eri työntötekijät vaihtelivat hyvin pitkälti ryhmän koostumuksen mukaan. Yksin matkailevien motiivit lähteä matkalle olivat erilaiset kuin perheen, ystävän tai puolison kanssa matkailevan. Työntötekijät olivat myös erilaisia niillä, jotka olivat ottaneet osaa järjestetylle matkalle. (Woodside & Martin 2008, 20.) 2.4 Matkapäätösprosessi Matkailutuotteiden kohdalla päätöksentekoprosessi ei ole yhtä johdonmukainen kuin muiden tuotteiden kohdalla. Matkailutuotteiden ostoon liittyy suuri määrä erilaisia päätöksiä, joita matkailija joutuu tekemään. Matkailijan päätöksentekoprosessi ei ulotu ainoastaan matkailutuotteen ostoon kotimaassa, vaan matkailija joutuu tekemään useita päätöksiä myös itse matkan aikana. Matkapäätösprosessiin liittyvät tekijät liittyvät läheisesti aikaisemmassa luvussa käytyihin motivaatiotekijöihin. (Swarbrooke & Horner 9

14 2007, 74.) Matkapäätösprosessista löytyy hyvin vähän luotettavaa teoriaa, sillä useat teoriat eivät perustu empiiriseen tutkimukseen, eivätkä siten pysty täysin havainnollistamaan sitä todellisuutta, jossa päätökset on tehty. Suuri osa malleista on myös hyvin vanhoja. Matkailuala kehittyy ja muuttuu jatkuvasti ja päätöksentekoon vaikuttaa uudet innovaatiot ja alati muuttuvat trendit. Useat mallit ovat myös tehty länsimaisen kuluttajan pohjalta, eivätkä siten pysty selittämään ei-länsimaisessa kuluttajakäyttäytymisessä esiintyviä eroja. (Swarbrooke & Horner 2007, 77.) Matkailijan matkapäätösprosessi voidaan karkeasti jakaa matkailijaa koskeviin ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin. Alla olevassa kuviossa 2 on kuvattu Horner ja Swarbrooken määrittelemiä matkapäätösprosessiin liittyviä sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Sisäiset tekijät liittyvät läheisesti matkailijan persoonaan, elämäntilanteeseen ja elämäntapaan, kun taas ulkoiset tekijät selittävät markkinoiden tilannetta, poliittisia oloja ja kohteen saavutettavuutta. Ulkoiset tekijät Kohten poliittiset olot Sopivien tuotteiden saatavuus Neuvot matkanjärjestäjiltä Matkailumainonta Suositukset tuttavilta Viisumin saanti Rokotus- ja terveysvaatimukset Erikoistarjoukset matkanjärjestäjiltä Kohteen ilmasto Sisäiset tekijät Persoona Terveys Asenteet ja mielipiteet Työsuhteet Tulot Henkilökohtaiset motiivit Elämäntapa Aiemmat matkakokemukset Matkakohde tietämys Harrastukset ja mielenkiinnon kohteet Perhesuhteet Päätös Kuvio 2. Matkapäätösprosessiin liittyvät sisäiset ja ulkoiset tekijät (Swarbrooke & Horner 2007, 75) Matkailijan matkapäätösprosessissa matkakohteiden imagolla on yhä enemmissä määrin vaikutusta kohteen valintaan. Matkakohteet ovat ajan saatossa muodostaneet tietynlaisen imagon matkailijoiden keskuudessa. Perinteiset rantalomakohteet markkinoivat yhä 10

15 stereotyyppisesti merta, hiekkaa, ja aurinkoa, sillä aina löytyy potentiaalisia matkustajia joihin markkinointi vetoaa. Vähitellen matkakohteen imagosta tulee kiinteä osa matkakohdetta ja matkakohde tulee riippuvaiseksi imagostaan. Matkakohteen imagoa on usein vaikea muuttaa ja kohteen imago säilyy, vaikka sillä ei olisi enää mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Matkakohteiden imagon muuttamiseen on suhtauduttu hyvin varovaisesti eikä imagoon yleensä haluta koskea. Imagon muuttaminen koetaan liian riskialttiiksi, vaikka usealla kohteella olisi valtava määrä potentiaalia markkinoida uusia kohteita sopiville asiakasryhmille. (Holloway 2009, 185.) Matkakohteiden imagon mainontaan tarvitaan useita samanaikaisia markkinakampanjoita. Kampanjoiden yhteydessä pidetyillä liikenneyhtiöiden tarjouksilla on todettu olevan positiivinen vaikutus kohteiden markkinointiin. (Holloway 2009, 186.) 2.5 Kulttuuritekijät kuluttajakäyttäytymisessä Kulttuuria pidetään yleisnimikkeenä ajattelun, tuntemisen ja käyttäytymisen malleille. Kulttuuriin liitetään niin mielensivistämiseen liittyvät toiminnat kuin myös elämän tavalliset ja yksinkertaiset asiat. (Hofstede 1992, 20.) Kulttuuri periytyy sosiaalisesta ympäristöstä ja on aina opittua. Kulttuuri on ainutlaatuista, ja se erottaa jonkin ryhmän tai luokan ihmiset toisesta. Ihmisen henkinen perusta muodostuu kulttuurista, persoonasta ja yleismaailmallisesta ihmisluonnosta. (Hofstede 1992, 22.) Hollantilainen kulttuuritutkija Geert Hofstede on yksi maailman vaikutusvaltaisimpia kulttuurin tutkijoita. Vuonna 1980 Hofstede julkaisi perusteoksen: Culture's Consequences: International Differences in Work Related Values. Teoksessa perehdytään kulttuurienvälisen vuorovaikutukseen. Teosta varten Hofstede toteutti tutkimuksen kansallisen IBM:n työntekijöiden keskuudessa. (Hofstede 1992, 11.) Tutkimuksessa tutkittiin IBM:n työntekijöiden asenteita yli 50 maassa. Tulosten pohjalta Hofstede kehitti mallin jonka avulla voidaan selittää kulttuurien arvoissa esiintyviä eroavaisuuksia. Hofsteden tutkimuksessa tutkittiin pääosin työhön liittyviä arvoja, mutta tukimusta on sovellettu myös yleisesti kuluttajakäyttäytymistä ja arvoja selittävissä tutkimuksissa. (De Mooij 2011, 46.) 11

16 Hofsteden mukaan kulttuurieroja voidaan ymmärtää 4:n eri ulottuvuuden avulla. Ulottuvuudet ovat yksilöllisyys vs. kollektiivisuus, epävarmuuden välttäminen, valtaetäisyys ja feminiinisyys vs. maskuliinisuus. Myöhemmin ulottuvuuksiin lisättiin 5 ja 6 ulottuvuus, jotka ovat kunfutselainen dynamiikka ja itsensä hemmottelu. Kungfutselainen dynamiikka selittää erityisesti kiinalaisvaikutteisissa kulttuureissa esiintyviä arvoja. Kungfutselaisessa dynamiikassa on kyse lyhyt vs. pitkäntähtäimen orientaatiosta. Hofsteden tutkimukseen on otettu mukaan 75 eri maata ja jokainen ulottuvuus on arvioitu asteikolla (Hofstede Centre 2013a.) Valtaetäisyydellä Hofstede kuvaa kansalaisten suhtautumista vallan epätasaiseen jakautumiseen yhteiskunnassa. Yhteiskunnissa, joissa on korkea valtaetäisyys, on jokaisella osansa hierarkiassa eikä valta-asetelmaa kyseenalaisteta, vaan sitä pidetään luonnollisena jakona. Esimerkiksi Japani on korkean valtaetäisyyden maa, jossa auktoriteettia ei kyseenalaisteta ja yhteiskunnan hierarkkinen rakenne on osa kulttuuria. Vastaavasti matalan valtaetäisyyden maissa vallanjaon kyseenalaistaminen on yleisempää ja yhteiskunnan asukkailla on halu tasapuolistaa vallan jakautumista. (De Mooij 2011, 47.) Matkailun näkökulmasta korkea sijoittuminen valtaetäisyys ulottuvuudessa voi saada matkailijan suosimaan ryhmämatkailua. Kohteiden valinnassa turisti suosii kaikkein tunnetuimpia nähtävyyksiä ja erityisesti niitä kohteita, joihin liittyy vahvoja ja tunnettuja hahmoja. Myös kuuluisuuden henkilöiden matkakäyttäytymisen imitointi voi tulla kyseeseen. (Wolfgang 2006, 105.) Yhteiskunnan yksilöllisyys ja kollektiivisuus kuvaavat sitä, kuinka yksilö- ja ryhmäkeskeisiä yhteiskunnan asukkaat ovat. Individualistisessa kulttuurissa arvot ovat hyvin henkilökohtaisia ja ihmiset haluavat erottua arvoillaan. Individualistisen kulttuurin edustajat pitävät tärkeänä itsensä toteuttamista ja mielipiteiden vapaata ilmaisua. Kollektiivisen kulttuurin edustajia puolestaan kuvailee ryhmähenki ja yhteisen hyvän taviottelu. Kulttuurin edustajien identiteetti nojaa hyvin pitkälti kulttuurin sisällä vallitseviin sosiaalisiin suhteisiin. (De Mooji 2011, 47.) Matkailun kannalta kollektiivisten yhteiskuntien matkailijoiden voidaan nähdä suosivan toimintaa ryhmässä ja siten ryhmämatkailu koetaan luontevana vaihtoehtona. Kollektiivisuus liittyy myös käytökseen, jossa mennään sinne, minne kaikki muutkin menevät ja ostetaan niitä matkamuistoja, jotka 12

17 kaikki muut ostavat. Yhteiset ryhmäkuvat tunnettujen nähtävyyksien edessä vahvistavat matkailijoiden me-henkeä. (Wolfgang 2006, 106.) Yhteiskunnan maskuliinisuus ja feminiinisyys keskittyy kuvamaan kulttuurin suhtautumista ihmissuhteisiin. Maskuliinisessa kulttuurissa vallitsee menestyksen ja saavutusten arvostus, kun taas feminiinisissä yhteiskunnissa korostuu inhimillisyys ja yhteinen hyvä. Maskuliinisissa yhteiskunnissa status-kysymykset ovat tärkeitä ja menestystä halutaan tuoda esille. Luksustavaroiden kulutus on yleistä ja hotelleissa majoitutaan ainoastaan hemmottelun ja nautinnon vuoksi. Vahvasti feminiiniset yhteiskunnat puolestaan ottavat kulutuksessa huomioon hyödyllisyyden. Vaatimattomuus ja pienieleisyys nähdään hyveenä. (De Mooji 2011, 48.) Keskitasolle sijoittuvissa maissa feminiinisyys ja maskuliinisuus asetelma voidaan matkailun näkökulmasta nähdä tietyntyyppisenä romantiikan hakuna, leikkimielisyytenä ja sukupuoliroolien tasavertaisuutena (Wolfgang 2006, 106). Yhteiskunnan epävarmuuden välttäminen ja sietäminen kuvaa yhteiskunnan kykyä suhtautua epävarmoihin tilanteisiin. Epävarmuutta välttävissä maissa ihmiset pyrkivät hallitsemaan elämää säänöillä ja uskomuksilla, koska säännöt ja uskomukset tuovat varmuutta elämään. Yleisesti ottaen ihmiset ovat aggressiivisempia ja tunteita näytetään avoimesti. Maassa on jatkuva konfliktin ja kilpailun uhka. Epävarmuuden hyväksyvissä maissa säännöillä on taas vähäisempi merkitys ja sääntöjä halutaan mahdollisemman vähän. Uskomusten ja rituaalien sijasta ihmiset uskovat enemmän tieteellisesti selitettäviin asioihin. Maassa ei myöskään ole konfliktien ja kilpailun uhkaa. Epävarmuuden sietämiseen ja välttämiseen luetaan myös ihmisten kyky suhtautua erilaisuuteen. (De Mooji 2011, 49.) Matkailussa epävarmuuden sietäminen voidaan nähdä joustavaisuutena matkan suunnittelussa ja matkajärjestelyissä. Voidaan katsoa, että epävarmuutta hyvin sietävät kansat eivät koe outoja tilanteita ja uusia ihmisiä uhkana, vaan pikemminkin mahdollisuutena viihteeseen ja uteliaisuuteen. Epävarmuuden sietokyky vaikuttaa myös teknologisten innovaatioiden ja muoti-ilmiöiden omaksutaan. Epävarmuutta sietävät maat omaksuvat innovaatioita nopeammin. (Wolfgang 2006, 106.) Hofsteden tutkimukseen lisättiin myöhemmin 5. ulottuvuus, joka kuvaa kulttuurissa esiintyviä lyhyen ja pitkän aikavälin näkemyksiä. Tutkimus perustuu Michael Bondin 13

18 suunnittelemaan kyselylomakkeeseen. Bond pyrki tutkimuksellaan huomioimaan eilänsimaisen painotuksen. Kyselylomake suunnattiin erityisesti kiinalaisvaikutteisille kulttuureille, mistä juontuu viidennestä ulottuvuudesta käytettävä nimi kungfutselainen dynamiikka. (Hofstede 1992, 234.) Viides ulottuvuus pyrkii siis selittämään erityisesti kiinalaisvaikutteisissa kulttuureissa esiintyviä arvoja, mutta sitä on sovellettu myös muihin kulttuureihin. Lyhyen aikavälin näkemyksinä pidetään muun muassa perinteiden kunnioitusta, alhaista säästöastetta ja nopeita tuloksia sekä sosiaalista painetta pysyä muiden perässä, vaikka se merkitsisi yli varojen elämistä. Pitkän aikavälin näkemyksiä ovat taas perinteiden sopeutus nyky-ympäristöön, korkea säästöaste, sitkeys odottaa hitaasti näkyviä tuloksia ja kunnioitus kohtuullisessa mitassa sosiaalisia ja asemaan liittyviä velvoitteita kohtaan. (Hofstede 1992, 251.) Matkailun näkökulmasta korkea tulos pitkän aikavälin ulottavuudessa, voi painottaa oppimisen halua lomakäyttäytymisessä erityisesti lasten kohdalla. Tuliaisten osto tärkeille ja arvokkaille henkilöille koetaan tärkeänä ja tuliaisten ostoon käytetty aika karsitaan nähtävyyksistä. (Wolfgang 2006, 105.) Viimeisin Hofsteden tutkimukseen lisätty ulottuvuus on 6. ulottuvuus, joka on niin sanottu hemmottelua ja hauskanpitoa mittaava ulottuvuus. Hemmottelu ulottuvuudessa on kyse, siitä miten yhteiskunta suhtautuu elämästä nauttimiseen ja hauskanpitoon. Kulttuurissa esiintyvä maltillisuus hemmottelua kohtaan katsotaan kertovan yhteiskunnan sisällä vallitsevista tiukoista sosiaalisista normeista. (Hofstede Centre 2013a.) Hofsteden kehittämällä mallilla pystytään saamaan hyvä yleiskuva siitä, millainen intialainen yhteiskunta on. Kuviossa 3 on esitetty Intian saamat pisteet. Vertailun vuoksi kuvioon on otettu mukaan myös Suomen ja Kiinan pisteet. 14

19 Intia Suomi Kiina Kuvio 3. Intian, Suomen ja Kiinan saamat pisteet Hofsteden tutkimuksessa (Hofstede Centre 2013b) Valtaetäisyyttä mittaavassa ulottuvuudessa Intia sijoittuu korkealla 77 pisteen tuloksella. Intiassa hierakkia onkin tärkeää ja yhteiskunnassa on selkeä arvojärjestys. Työelämässä johtaja-alainen-asetelma on selkeä. Esimiehet ovat aina tavoitettavissa, mutta korkeampaan johtoon on vaikea saada kontaktia. Työntekijät odottavat, että heille näytetään suunta ja heidän työlleen annetaan merkitys ja tarkoitus. Työntekijän on tärkeä olla työlleen omistautunut ja lojaali, vastavuoroisesti työnantajalta odotetaan työntekijän palkitsemista. Valta-asetelmassa esiintyvät epäoikeudenmukaisuudet hyväksytään ja todellinen valta on keskittynyttä vaikka se ei välttämättä näy ulospäin. Elämää pyritään kontrolloimaan ja suhteet johtajiin ja esimiehiin ovat muodollisia. Negatiivinen palaute välitetään hyvin harvoin eteenpäin. (Hofstede Centre 2013b.) Kollektiivisuutta ja yksilöllisyyttä mittaavassa ulottuvuudessa Intian pisteet ovat 48 pistettä, kun taas esimerkiksi Suomen pisteet ovat 63. Tulos kertoo siitä, että Intian kulttuurissa on selkeitä merkkejä yhteisöllisyydestä. Intiassa onkin tärkeää kuulua johonkin sosiaalisen ryhmään, mikä määrittää ihmisen paikan yhteisössä. Perheen, naapureiden ja työyhteisön mielipiteillä on huomattava vaikutus yksilön tekoihin ja toimintaan. Työnantaja-työntekijä-suhteessa odotetaan vastavuoroisuutta molemmin puolin. Työnantajalta odotetaan jopa perhemäistä suojelua. Palkkaukset ja ylennykset perustuvat usein 15

20 suhteisiin ja suhteet ovatkin avain kollektiivisen yhteiskunnan toimintaan. (Hofstede Centre 2013b.) Maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä mittaavassa ulottuvuudessa Intia sai 56 pistettä. Voidaan siis sanoa, että Intia on maskuliininen maa. Vaikka pisteet ovat vain hieman yli keskiarvon, on Intia todellisuudessa hyvinkin maskuliininen maa. Designtuotteet ja kiiltävät status -symbolit ovat tapa tuoda omaa menestystä ja saavutusta esille. Eri uskonnoista ja maan ikivanhasta kulttuurista kumpuavat Intian perinteiset arvot, kuten vaatimattomuus ja itsekuri kuitenkin hillitsevät kulutusta jossain määrin. Maskuliinisissa kulttuureissa työ on tärkeä osa elämää ja työpaikalla on tärkeää tuoda esille visuaaliset statuksen symbolit. (Hofstede Centre 2013b.) Intiassa pitkän aikavälin näkemykset ovat tärkeitä. Intian pisteet pitkän tähtäimen vs. lyhyen tähtäimen orientaatiossa ovat 51. Intialaista maailmankatsomusta hallitsee karman käsite. Hindulaisuutta pidetään usein uskonnon sijasta erilaisten katsomusten ja uskomusten filosofiana. Intiassa eri uskontojen kesken vallitsee suvaitsevaisuus ja monien totuuksien olemassaolo hyväksytään. Aikakäsitys poikkeaa länsimaisesta aikakäsityksestä. Pitkän aikavälin yhteiskunnissa täsmällisyydellä ei ole kovin suurta merkitystä, ja elämänvirtaan pyritään mukautumaan ilman tarkkaa suunnitelmaa. (Hofstede Centre 2013b.) Epävarmuuden välttämisindeksi on Intian kohdalla 40. Intia sijoittuu keskiarvon alapuolelle, mikä kertoo siitä, että Intiassa siedetään epävarmuutta melko hyvin. Intian kulttuurille ominaisia elementtejä ovat epätäydellisyyden hyväksyminen, maltillisuus ja suvaitsevaisuus. Asioiden ei tarvitse sujua täydellisesti, vaan päinvastoin muutokset suunnitelmiin koetaan mielenkiintoisena vaihteluna. Yleisesti ihmiset tyytyvät tilanteeseensa, eivätkä koe tärkeäksi saada asioihin muutoksia. Säännöt hyväksytään eikä niitä kyseenalaisteta, mutta säännöt nähdään vain näennäisenä esteenä. Sanonnan mukaan Intiassa on kaikki mahdollista. Mahdollisuuden edellytyksenä on kuitenkin sopeutuminen. Hyvin usein tällä Intian sopeutumisella tarkoitetaan sääntöjen kiertämistä esimerkiksi uuden innovatiivisen vaihtoehdon nimissä. Intian vahvuus ja heikkous kytkeytyy juuri tähän astelemaan. (Hofstede Centre 2013b.) 16

21 3 Suomi ja muut Pohjoismaat intialaisten matkakohteena Suomi ja muut Pohjoismaat tarjoavat upeat puitteet korkeatasoiseen lomailuun puhtaassa luonnossa. Suomessa intialaisten matkailijoiden määrä on vielä vähäinen, mutta viime vuosina Ruotsi on kasvattanut intialaisten matkailijoiden määrää huomattavasti. Pohjoismaiden saavutettavuus on erinomainen monipuolisten liikenneyhteyksien vuoksi. Helsinki Delhi -yhteys on ainoa suora lentoyhteys Intian ja Pohjoismaiden välillä. Tällä hetkellä Schengen-viisumien myöntö hidastaa matkailijamäärien kehitystä. 3.1 Saavutettavuus Intian ja Pohjoismaiden välillä on monipuoliset ja nopeat lentoliikenneyhteydet. Nopein ja käytännöllisin lentoyhteys Intian ja Suomen välillä on Finnairin suora lento Delhistä Helsinkiin. Reittiä lennetään kolme kertaa viikossa. Delhi Helsinki -lennon kesto on 7 tuntia 40 minuuttia ja Helsinki Delhi -lennon kesto on 6 tuntia 50 minuuttia. (Finnair Oyj 2013.) Välilaskullisista lennoista Turkish Airlines, Lufthansa ja Aeroflot tarjoavat Delhin ja Helsingin välillä kilpailukykyisiä hintoja lyhyillä vaihtoyhteyksillä. Mumbaista Helsinkiin ei ole tällä hetkellä suoraa yhteyttä. Mumbain ja Helsingin välillä parhaimmat yhteydet tarjoaa British Airways ja Turkish Airlines. (Momondo.fi 2013.) Helsinki Delhi -yhteys on ainoa suora yhteys Intian ja Pohjoismaiden välillä. Lennot Intiasta Tukholmaan, Osloon ja Kööpenhaminaan vaativat välilaskun. Venäjän ja Intian välillä kätevät ja nopeat lentoyhteydet ovat hyvin pitkälti Aeroflotin varassa. Pietarista Delhiin pääsee Aeroflotilla Moskovan kautta noin 10 tunnissa. (Momondo.fi 2013.) Pietarin Pulkovon lentoasemalla on äskettäin otettu käyttöön terminaali, joka kasvattaa selvästi kentän kapasiteettia. Pulkovon kentän kasvun uskotaan lisäävän kilpailua Itämeren alueen suurten lentoasemien vaihtomatkustajista. Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Ville Haapasaari kertoo, että Finnair ei kuitenkaan koe Pietaria vielä suorana uhkana, vaikka maantieteellisesti Pietarilla on yhtäläinen etulyöntiasema. Haapasaaren mukaan Helsinki-Vantaa on vielä muutaman askeleen edellä vaihtomatkustajien houkuttelevuudessa. (Kauppalehti ) 17

22 Lentoliikenneyhteyksien lisäksi Pohjoismaissa on hyvät juna-, bussi- ja laivayhteydet. Pohjoismaiden väliset nopeat ja joustavat liikenneyhteydet ovat edellytys toimiviin kiertomatkoihin. Itämeren maiden välillä on monipuoliset risteily- ja reittiliikenneyhteydet. Suomen rautatiet vievät Lapin tunturikeskuksiin saakka ja junalla pääsee Pietarista Helsinkiin alle 4 tunnissa. Intian kansalaisen on mahdollista saada Suomeen Schengen-viisumi. Schengen-viisumi mahdollistaa jäsenvaltioiden alueen kautta tapahtuvan kauttakulun tai jäsenvaltioiden alueella oleskelun. Viisumi edesauttaa joustavan ja laajan matkaohjelman suunnittelussa. Oleskelu voi kestää enintään kolme kuukautta minkä hyvänsä kuuden kuukauden jakson aikana ensimmäisestä maahantulosta jäsenvaltioiden alueelle. Schengen-alueen jäsenvaltioita ovat myös Norja, Ruotsi ja Tanska. Schengen-viisumin konsulaattihinta on 60 euroa. Käsittelyaika on korkea sesongin aikana huhti- heinäkuussa 15 arkipäivää ja yksittäisissä tapauksissa jopa 30 päivää. Viisumin saanti edellyttää henkilökohtaisen käynnin konsulaatissa, jos hakijalla ei ole aiempaa Schengen-taustaa. (Suomen suurlähetystö, New Delhi 2013a.) Mumbaissa perustettu VFS Global on Kuoni Groupin alainen viisumipalvelukeskus, joka perustettiin nopeuttamaan viisumin hakuprosessia. (VFS Global Group 2014a.) Ruotsilla on useita VFS Global -toimipisteitä Intiassa. (VFS Global Group 2014b.) Suurin osa intialaisten matkoista sijoittuu kesäkauteen. Touko-, kesä- ja heinäkuu ovat suosituimmat lomakuukaudet Intiassa. Kesäkausina perheet matkustavat viileämpiin paikkoihin tai vierailevat sukulaisten luona. Jouluna ja uutena vuotena vietetään lomaa ja lyhyitä viikon tai 10 päivän lomia on myös keväällä sekä syksyllä. Häämatkalaiset matkustavat usein loka- ja maaliskuun välisenä aikana. (MEK 2013b.) 3.2 Matkailijamäärät ja yöpymiset Kuviossa 4 on esitetty intialaisten yöpymiset Suomessa ja Ruotsissa vuosina Vuonna 2012 Suomessa yöpyi intialaista matkaajaa, mikä oli 0,7 % kaikista ulkomaisista yöpymisistä. Intialaiset viipyivät majoitusliikkeissä keskimäärin 3,0 yötä. (MEK 2013b.) Suomessa viimeisten 5 vuoden aikana intialaisten yöpymiset ovat olleet laskussa. Ruotsissa intialaisten yöpymiset ovat olleet nousussa. Vuonna 2009 Ruotsissa 18

23 yöpyi intialaista ja vuonna 2013 yöpymisiä kirjattiin jopa kappaletta. (Tillväxtverket 2014.) Suomen ja Ruotsin tilastot ovat vuoteen 2010 saakka näyttäneet hyvin tasaisilta, mutta vuoden 2010 jälkeen Ruotsi on lisännyt huimasti matkailijamääriään. Suomi on niitä puolestaan menettänyt. Yöpymistilastoihin on laskettu yöpymiset kaikissa maan majoitusliikkeissä. Viime vuosina matkailijat ovat karanneet Helsingistä muiden Pohjoismaiden pääkaupunkeihin. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun koulutusohjelmajohtaja Ari Björkqvist näkee Ruotsin kasvun taustalla huomattavasti paremman taloudellisen tilanteen. Taantuman vuosi liikematkailun määrä on Suomessa vähentynyt. Björkqvistin mukaan Suomeen kohdistuvassa liikematkailussa keskeistä on suomalaisten suuryritysten kunto. Taantuman aikana suuryritykset karsivat yritysvierailuita ja matkustusbudjettia supistetaan. Björkqvist toteaa, että vapaa-ajan matkustukseen taantumalla ei ole niinkään merkitystä. Vapaa-ajan matkustus on sinnitellyt ja jopa kasvanut. Vapaa-ajan matkustajien kohdalla Ruotsi on pystynyt houkuttelemaan matkailijoita Suomea paremmin. (Helsingin Sanomat ) Yöpymiset Suomessa ja Ruotsissa Suomi Ruotsi Kuvio 4. Intialaisten yöpymiset Suomessa ja Ruotsissa (Tillväxtverket 2014) (MEK 2014) Suomessa intialaisten yöpymiset sijoittuvat pääosin pääkaupunkiseudulle. Kuviossa 5 on esitetty intialaisten yöpymiset alueittain Suomessa. Vuonna 2012 pääkaupunkiseu- 19

24 dulla yöpyi 70 % intialaisista matkaajista. Pääkaupunkiseudun jälkeen suosituimmat yöpymisalueet ovat rannikkoseudulla ja saaristossa, jossa yöpyi 16 % matkaajista. Järvi- Suomessa kirjattiin 11 % ja Lapissa 3 % yöpymisistä. (MEK 2014.) Suomen Lapissa yöpyneiden määrä oli hyvin vähäinen kappaletta, mutta Suomen Lappi kuitenkin päihitti Ruotsin Lapin eli Norrbottenin läänin, jossa vuonna 2012 kirjattiin vain 525 yöpymistä. (Tillväxtverket 2014.) Yöpymiset alueittain Suomessa ; 11 % 1 391; 3 % 6 899; 16 % ; 70 % Pääkaupunkiseutu Rannikkoseutu ja saaristo Järvi-Suomi Lappi Kuvio 5. Intialaisten yöpymiset alueittain Suomessa 2012 (MEK 2014) Ruotsissa intialaisten yöpymisissä voidaan nähdä selkeitä nousuja alkukesästä ja loppusyksystä. Vuonna 2013 intialaisten yöpymiset jakaantuivat melko tasaisesti koko vuodelle verrattuna esimerkiksi kiinalaisten yöpymisiin. Kiinalaisten matkailijoiden kohdalla selkeät huiput olivat kesäkuukausina, muina kuukausina kiinalaisten määrä ajoittain alitti intialaisten määrän. (Statistics Sweden 2014.) Kuviossa 6 on esitetty intialaisten ja kiinalaisten yöpymiset Ruotsissa kuukausittain. 20

25 Yöpymiset kuukausittain Ruotsissa Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Intia Kiina Intia Kiina Kuvio 6. Intialaisten yöpymiset kuukausittain Ruotsissa (Statistics Sweden 2014) Suomessa intialaisten yöpymiset kasvoivat selkeästi touko-, kesä-, elo- ja syyskuussa. Vuonna 2012 heinäkuussa intialaisten määrä laski lähes puolella kesän huippusesongista. Joulu- ja tammikuu ovat intialaisten kohdalla vuoden hiljaisimpia kuukausia. Kiinalaisten yöpymiset pysyttelevät jatkuvasti intialaisten edellä. Kuviossa 7 on esitetty intialaisten ja kiinalaisten yöpymiset Suomessa kuukausittain Yöpymiset kuukausittain Suomessa Intia Kiina Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Intia Kiina Kuvio 7. Intialaisten yöpymiset kuukausittain Suomessa (Mek 2014) 3.3 Suomen matkailun voimavarat ja kohderyhmät Matkailun edistämiskeskuksen mukaan intialaisten keskuudessa Suomen matkailun voimavarat sijaitsevat talvisin lapissa. Luminen Lappi tarjoaa upeat mahdollisuudet lu- 21

26 miaktiviteetteihin, kuten hiihtämiseen ja moottorikelkkailuun. Lappi on tunnettu maailmalla joulupukista, napapiiristä ja revontulista. Kesäisin Suomen matkailu perustuu keskikesän yöttömiin öihin, risteilyihin ja luontoaktiviteetteihin. Kesäisin Suomen luonto tarjoaa aitoja erämaakokemuksia. Vaellus, vesiurheilu ja koskenlasku ovat Suomen valtteja kesäisin. Matkailun edistämiskeskus uskoo Suomella olevan valtavasti matkailupotentiaalia, mutta menestyksen esteenä nähdään matkailijoiden keskuudessa vallitseva tietämättömyys aktiviteeteistä, joita Suomi tarjoaa. Matkailijoille tarjotaan usein peruskaupunkikierroksia ja nähtävyyksiä. Matkailun edistämiskeskus uskoo Suomessa vietettyjen hotelliöiden määrän nousevan, jos tietämystä Suomen muusta matkailutarjonnasta lisättäisiin. (MEK 2013c.) Suomi pystyy tarjoamaan matkailijalle monipuolisen valikoiman eri yöpymisvaihtoehtoja. Suomen hotellit ovat tunnetusti laadukkaita ja siistejä. Matkailija voi valita yöpaikaksi persoonallisen boutique-hotellin, kansainvälisen ketjun tai edullisen hostellin. Tarjolla on myös Bed and Breakfast -paikkoja ja kotoisia järvenrantamökkejä. Eksotiikkaa hakeva voi nauttia yöunista Lapin lumihotellissa tai rentoutua tähtitaivaan ja revontulien alla iglussa. Suomen tasokkaat lomahuoneistot, huvilat, mökit ja lomakylät tarjoavat erityisesti perheille ja ryhmille edullisen yöpymisvaihtoehdon kaikkialla Suomessa. (Discovering Finland Guide Oy 2013.) Luksuksen suhteen Suomi pystyy tarjoamaan korkeatasoisia lomia, jotka edustavat perinteisen luksuksen sijaan ns. uutta ekoluksusta. HAAGA-HELIAn yliopettaja Vesa Heikkinen on johtanut ammattikorkeakoulun toteuttamaa luksustutkimusta. Vesa Heikkisen mukaan luksusmatkailuun Suomessa liittyy luonto ja arjen ekoluksus. Suomessa vierailevat varakkaat matkailijat arvostavat Suomessa eksotiikkaa, arktisuutta, luontoa, palveluinfrastruktuuria, turvallisuutta ja tavallisuutta. Suomessa varakkaat matkailijat suosivat Helsinkiä ja Lappia sekä Lapin aktiviteetteja, huipputasokkaita mökkejä ja räätälöityjä palveluita. Heikkinen arvioi, ettei Suomesta tulevaisuudessa tule kansainvälistä jetset-keskusta. Luksusmarkkinat ovat Suomessa hyvin pienet, vaikka viime vuosina neljän ja viiden tähden palvelujen kysyntä on kasvanut. Suomen luksusmatkailun haasteena Heikkinen näkee palveluiden hinnoittelun. (Talouselämä ) 22

27 Suomen lähimpiä kilpailijoita ovat Venäjä ja muut Pohjoismaat. Pohjoismaista Ruotsin matkailutarjonta on hyvin samankaltainen Suomen kanssa. Maantieteellisesti molemmat maat tarjoavat hyvin samantyyppisen matkailuympäristön. Pohjoismaista Norja erottuu edukseen matkailuympäristöllään. Norjan leuto ilmasto, vuonot, vuoristot ja jäätiköt tarjoavat upeat puitteet monentyyppiseen lomaan. Myös Tanskassa on hyvin leuto ilmasto ja Tanskalla sijaitsee kätevästi Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden välissä. Kaikkien Pohjoismaiden välillä on kuitenkin hyvät ja nopeat liikenneyhteydet, joten usean maan kiertomatkoilla pystytään markkinoimaan jokaisen maan potentiaalia. Matkailun edistämiskeskus kertoo Helsinki - Pietari -yhteyden herättävän kasvavaa kiinnostusta matkailijoiden keskuudessa. Pietarin kasvu voi siis vaikuttaa positiivisesti Suomen matkailuun. Venäjä tarjoaakin upeat mahdollisuudet erityisesti historia ja kulttuuri painotteiseen lomaan. (MEK 2013d.) Euroopassa vieraileva tyypillinen intialainen matkailija on vuotias hyvin koulutettu ylempään sosioekonomiseen luokkaan kuuluva henkilö. Matkailijoista on miehiä 68 % ja naisia 35 %. Kaksi kolmasosaa matkaajista lomailee mitä todennäköisimmin yhdessä perheen kanssa. Suuri osa matkailijoista on myös ensikertalaisia. Matkailun edistämiskeskus määrittelee Intiassa kohdealueiksi Länsi- ja Pohjois-Intian, jossa sijaitsee Mumbain, Gujaratin, Delhin ja Punjabin alueet. Etelä-Intiassa tärkeitä alueita ovat Bangalore, Chennai ja Hyderabad. (MEK 2013c.) Tällä hetkellä Matkailun edistämiskeskus määrittelee MICE-matkailijat tärkeäksi matkailijaryhmäksi. Suomi pystyy tarjoamaan A-luokkaiset palvelut konferensseille, kokouksille ja tapaamisille. MICE-segmentin asiakaskuntaa ovat muun muassa lääkeyhtiöt, lääkärit, pankkiirit, rahoitusyhtiöt ja oppilaitokset. Yksittäiset itsenäiset matkailijat saapuvat Suomeen yleensä kaikkina sesonkeina. Matkanjärjestäjien turistiryhmiä saapuu Suomeen ajoittain osana Pohjoismaiden tai Baltian kiertomatkaa. (MEK 2013c.) 23

28 4 Intia toimintaympäristönä Pinta-alaltaan Intia on maailman seitsemänneksi suurin maa. Intiassa on 28 osavaltiota ja 7 liittovaltion erityisaluetta. Intian on Kiinan ohella yksi maailman väkirikkaimmista maista. Intia on pysynyt demokraattisena valtiona vuoden 1947 itsenäistymisestä lähtien. Intian osavaltiot poikkeavat toisistaan kulttuuriltaan, kieleltään ja lainsäädännöltään. (Suomen suurlähetystö, New Delhi 2013b.) Intian väkirikkaimmat alueet Mumbai, Kolkata, Chennai, Delhi, Hyderabad ja Bangalore ovat taloudenkeskittymiä ja siten markkinoiden kannalta pääalueita. Luvussa perehdytään Pest -analyysin kannalta olennaisiin1) poliittisiin, 2)ekonomisiin, 3)sosiaalisiin ja 4) teknisiin tekijöihin. Luvun tuloksia on koottu liitteeseen Talouskehitys ja väestö Intian talouden odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevien vuosikymmenten aikana. Viimeisen vuosikymmenen aikana Intian talous on kasvanut noin 7 % vuosivauhtia, tosin viimeisten kahden vuoden aikana talouden kasvu on hidastanut 5 %:iin. (VisitBritain 2014, 12.) Maailmanpankin tilastojen mukaan Intian bruttokansantuote oli 1,842 triljoonaa dollaria vuonna Ostovoimakorjattu bruttokansantulo per asukasta kohden oli 1, 580 dollaria. (The World Bank Group 2013.) Intiaan on syntynyt vaurastuva ja nopeasti kasvava keskiluokka, joka on osittain vaurastunut palvelusektorin kasvulla. Keskiluokkaan arvioidaan kuuluvan noin 300 miljoonaa intialaista. (VisitBritain 2014, 12.) Intian talouskehitystä edistävät englannin kielen taito, kantaaottava media, hyvätasoiset korkeakoulut, osaava työvoima ja paluumuuttajat. Kasvun esteenä nähdään maan eri osien kehityserot, korruptio ja huono infrastruktuuri. (Kauppapolitiikka ) Viime vuosina talous ei ole kasvanut aivan odotusten mukaisesti. Inflaatiopaineet, rakenteellisten uudistusten puuttuminen, heikko luottamus ja ulkoiset alijäämät ovat saaneet rupian kurssin kääntymään laskuun. (Kauppalehti ) Tammikuussa 2014 Intian inflaatioprosentti oli Vuosina keskimääräinen inflaatioprosentti oli (Trading Economics 2013.) Finnvera määrittelee Intian maksukyvyn riittäväksi ja maan politiikassa ei nähdä rajoituksia. (Finnvera 2013.) 24

29 Intian väestön suurus oli vuoden 2013 arvion mukaan 1.27 biljoonaa. Väestö on kasvanut 2.3 prosenttia vuoden 2012 arvioista. Intia on tällä hetkellä Kiinan jälkeen maailman toiseksi väkirikkain maa. Intian väestöntiheys on asukasta per neliökilometri. Tulevaisuudessa väestön odotetaan kasvavan huomattavasti korkean syntyväisyyden vuoksi. Intian väestöstä 40.4 % sijoittuu ikäluokkaan vuotta. Mediaani-ikä on Intiassa 26.7 vuotta. (World Population Statistics 2013.) Kuviossa 8 on kuvattu Intian väestön ikärakenne vuonna Intiasta nousee maailman suurin ja nuorin työvoima. Samaan aikaan Intian kaupungistuminen kiihtyy ja jopa 10 miljoonaa ihmistä muuttaa maaseudulta kaupunkeihin työn ja uusien mahdollisuuksien perässä. (The World Bank Group 2013.) Kuvio 8. Intian väestön ikärakenne vuonna 2014 (The World Factbook 2013) Intiassa on satoja eri etnisiä ryhmittymiä. Pää väestöryhmät koostuvat indoeurooppalaisista arjalaisista (72 %), dravideista (25 %) ja muista ryhmistä (3 %). (The World Factbook 2013.) Intiasta puhutaan yleensä hindulaisena yhteiskuntana. Hindulaisuutta ei pidetä uskontona vaan hindulaisuus nähdään pikemminkin elämäntapana. Hindulaisuuden keskuudessa on useita eri uskomuksia, pelastusoppeja ja käytäntöjä. (Tenhunen & Säävälä 2007, 34.) Intian väestöstä hinduja on 80.5 %. Hindujen jälkeen muslimit (13.4 %) muodostavat Intian suurimman uskontokunnan. Intiassa on myös merkittävät määrä kristittyjä (2.3 %) ja sikhejä (1.9 %). (The World Factbook 2013.) 25

30 Intialainen yhteiskunta perustuu hindulaisesta maailmankuvasta kumpuavaan kastijärjestelmään. Kastijärjestelmässä yhteiskunnan jäsenten syntyperä määrittää heidän asemansa yhteiskunnassa. Alkumyyttien mukaan yhteiskunta on jaettu puhtauden perusteella neljään pääkastiin eli varnaan. Korkein kasti on brahmaanit eli oppineet, jotka ovat perehtyneet pyhiin kirjoituksiin. Brahmaanien jälkeen tulevat soturit, joiden tehtävä on puolustaa maata. Kolmanteen kastiin kuuluvat kauppiaat ja neljännen kastin muodostavat maanviljelijät ja käsityöläiset. Kastittomat jäävät neljännen kastin ulkopuolelle. Kastittomat ovat niitä, jotka tekevät kaikkein vähiten arvostettuja töitä. Vaikka intialainen kastijärjestelmä on käynyt läpi paljon muutoksia, on yhteiskunnassa vielä nähtävillä kastijärjestelmään liittyvää hierarkkisuutta. Lain mukaan kastijärjestelmä on kielletty, mutta kasti määrittää yhä avioitumiskäytäntöjä, poliittista järjestäytymistä ja arkista vuorovaikutusta. Kastijärjestelmä ulottuu muihinkin uskonnollisiin ryhmiin. Myös kristittyjen ja muslimien keskuudessa jakaudutaan ryhmiin, jotka määrittävät avioitumista. (Tenhunen & Säävälä 2007, 43.) Arvioiden mukaan Intiassa puhutaan lähes tuhatta eri kieltä. Hindi on Intian virallinen kieli, jota puhuu noin 41 % väestöstä. Pääkieliä on toistakymmentä, joista puhutuimpia ovat bengali, telugu, marathi, tamil, urdu, gujarati, malayalam, kannada, ja oriya. Brittiläinen siirtomaavalta teki englannista Intian eliitin ja vallan kielen. Englanti on maan poliittisesti ja taloudellisesti tärkein kieli ja se on maassa hyvin yleisesti puhuttu kieli. Englannin taitajista 99 % puhuu englantia toisena kielenään. (Tenhunen & Säävälä 2007, 33.) Hyvinvoinnin puute ja köyhyys ovat Intian vakavia ongelmia. Intian maaseudulla suuri osa väestöstä elää köyhyysrajalla. Intian köyhyydestä kertovat ravinnon puute, sairaudet, lukutaidottomuus ja varhainen kuolleisuus. (Tenhunen & Säävälä 2007, 143.) Varallisuus jakaantuu hyvin epätasaisesti ja nopea väestönkasvu tekee tuloerojen tasoittamisesta vaikeaa. Taloudellisen kasvun uskotaan jossain määrin vähentävän köyhyyttä, mutta toisaalta sen myös uskotaan heikentävän joidenkin köyhien asemaa. (Tenhunen & Säävälä 2007, 231.) Alhainen kastiasema ja köyhyys liittyvät hyvin usein yhteen, mutta poikkeuksiakin on. Intian vauraimmat kastit ovat yleensä ns. hallitsija- tai kauppias- 26

31 kasteja. Muslimit ovat keskimäärin vähävaraisempia kuin hindut, mutta muslimien keskuudesta löytyy myös erittäin hyvin toimeentuleva pienehkö eliitti. Intian sikhit ovat hyvin usein taloudellisesti menestyneitä. Sikhejä asuu erittäin paljon Punjabin osavaltiossa, jossa maanviljely on tuottoisaa. Taloudellisesti kristityt ovat moninainen ryhmä, josta osa on vähävaraisia ja osa noussut keskiluokkaan. Intian suuret hyvinvointierot eivät ole saaneet vähäosaisia kapinoimaan tai ryhtymään rikollisiksi. Yhteiskuntarauha on säilynyt maassa hyvin. (Tenhunen & Säävälä 2007, 143.) 4.2 Matkailun toimikenttä Intiassa toimii noin valtuutettua matkatoimistoa. Yhteensä matkatoimistoa tuottaa palveluita sekä kotimaahan että ulkomaille. Ainoastaan ulkomaan matkailuun keskittyneiden matkanjärjestäjien todellista määrä on vaikea arvioida, sillä useat yritykset toimivat kotimaan ja ulkomaan matkailussa. Aktiivisia yrityksiä, jotka tuottavat palveluita Intiasta ulkomaille suuntaaville matkaajille arvioidaan olevan noin 500. (MEK 2013e.) Pohjoismaille tärkeät matkanjärjestäjät voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan. Ensimmäisessä kategoriassa ovat suuret kansalliset toimijat kuten Cox and Kings, Thomas Cook, Kuoni Travel (SOTC) ja Raj Travels. Nämä kansalliset toimijat toimivat kotimaan ja ulkomaan matkailussa, ja heillä on omat ryhmälähdöt ja ryhmäpaketteja myydään verkossa. Toiseen kategoriaan voidaan lukea MICE -matkailun asiantuntijat ja matkanjärjestäjät joilla on lojaali asiakasverkosto. Tällaisia toimijoita ovat muun muassa: The Wanderers, Kesari Tours ja Club 7. Kolmas kategoria käsittää uudet potentiaaliset matkanjärjestäjät ja matkatoimistot kuten Southern Travels, Holiday Pure Sundays ja Aarohan Tours. (MEK 2013e.) Vuonna 2012 ja 2013 The Travel Agents Association of India (TAAI) valitsi Kuoni Travelin vuoden parhaaksi matkanjärjestäjäksi outbound -kategoriassa. Kuoni Travel on tunnettu luksusmatkojen järjestäjä. (Kuoni Travel (India) Pvt. Ltd 2013a.) The Brand Trust Report 2012 valitsi puolestaan Thomas Cook Ltd:n matkapalveluiden luotettavimmaksi brändiksi. (TravelBiz Monitor ) 27

32 Kansalliset toimijat Mice - segmentin asiantuntijat ja lojaali asiakaskunta Uudet potentiaaliset matkanjärjestäjät Online Cox and Kings Thomas Cook Kuoni / SOTC Raj Travels The Wanderers Kesari Tours Club 7 Dewan Worldwide Holidays Flag Travel Services Gujral Tours & Travels N.Chirag Travels New Airways Travels Riya Holidays Travel Oytser India TUI Select Vacations JTB Travels Pvt. Ltd Mercury Travels Kulin Kumar Equino Fun Holidays Gem Holidays Holiday Pure Sundays Trail Blazer Southern Travels The Wanderers Aarohan Tours WIngspan Holidays Tristar Holidays FCM Travels Solution Dream Horizons Yatra Com Makemytrip.com Cleartrip.com Ezeego.com Kuvio 9. Jakelukanavat Intiassa (MEK 2013e.) Intian suurimmat matkatoimistot mainostavat Pohjoismaita usein off the beaten - kohteiden osiossa tai osana Euroopa-kiertomatkoja. Usea toimisto on ottanut Pohjoismaat valikoimaansa, ja Suomen näkyvyys on kohtalainen. Kuoni Travelin matkatarjonnassa Pohjoismaat tulevat hyvin esille. Kuonin tarjoamat matkat ovat yleensä opastettuja usean maan kiertomatkoja Eurooppaan ja Venäjälle. Matkat ovat kestoltaan päivää. Kiertomatkoihin sisältyy usein vierailu Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Osaan matkoista on myös lisätty vierailu Moskovassa ja Pietarissa. Kuonin järjestämissä kiertomatkoissa Helsinki tai Kööpenhamina on usein matkan aloitus- tai lopetuspaikka. Matkaohjelmissa on usein panostettu Norjaan, johon on varattu useamman päivän vierailu vuonoilla ja Bergenissä. Vierailu Suomessa rajoittuu perusnähtävyyksiin Helsingissä. (Kuoni Travel India Pvt. Ltd 2013b.) Cox and Kings tarjoaa pääosin matkapaketteja Keski-Eurooppaan. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat hyvin huonosti esillä eikä sivuilta löydy matkaa Suomeen tai muualle Pohjoismaihin. (Cox & Kings Ltd 2013.) Thomas Cookin Intian tarjonta on puolestaan hyvin kattava. Thomas Cook tarjoaa useita matkapaketteja Pohjoismaihin. Matkojen kesto on noin 7-16 päivää. Tarjonnassa on pääosin Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan kiertomatkoja. Osaan matkoista kuuluu myös vierailu Venäjällä. (Thomas Cook India Ltd 2013.) Thomas Cookin Intian lisäksi Club 7 Holidays, Mercury Travels ja Kesari Tours tarjoavat hyvin pitkälti samantyyppisiä matkapaketteja Pohjoismaihin. 28

33 Pienten ja nousevien matkatoimistojen tarjonta on huomattavasti monipuolisempaa ja vierailukohteet on valittu huolella. Matkatoimistot eivät ole päätyneet perinteisiin kiertomatkoihin, vaan valikoimasta löytyy kohteita ympäri Suomea. Hyvin usein matkat keskittyvät usean maan kiertämisen sijasta yhteen tai kahteen maahan, joihin tutustutaan syvällisemmin. Erityisesti Sunday Pure Holiday tarjoaa pidempiä matkoja yhteen maahan. Matkatoimistolla on laaja valikoima, jossa Itä-Eurooppa ja Baltia ovat hyvin esillä. Wingspanholidays mainitsee olevansa Venäjän asiantuntija ja Dream Horizons panostaa MICE -segmenttiin ja tapahtumapalveluihin. The Wanderers kertoo Internet-sivuillaan keskittyvänsä erikoisiin ja tuntemattomiin matkakohteisiin. Kohteen kulttuuriin ja ihmisiin pyritään perehtymään perinpohjaisesti ja matkat soveltuvat vaativallekin matkaajalle. Matkatoimiston sivuilla Suomi tulee erittäin hyvin esille jo yrityksen etusivulla. Suomeen on suunniteltu useampi matka ja Suomesta kerrotaan paljon mielenkiintoista kohdetietoa. Kuvat ja tekstit Suomesta ovat muita matkatoimistoja houkuttelevampia ja Suomesta on kirjoitettu blogia. Matkatarjonnassa on muun muassa 7 päivää kestävä Arctic Circle Extreme Adventure Week, joka vie matkaajan moottorikelkkasafarille Lappiin. Yrityksellä on toimipiste Mumbaissa, Kolkatassa, Ahmedabadissa, Punessa ja Nagpurissa. (Wanderers Leisure Travels Pvt. Ltd 2013.) Perinteisten matkanjärjestäjien kilpailijoiksi ovat tulleet online-matkatoimistot. Onlinevarauksissa asiakkaalle voidaan tarjota huomattavasti kilpailukykyisemmät ja edullisemmat hinnat. Intian suosituimpia online-matkatoimistoja ovat MakeMyTrip, Yatra Online ja Expedia (MEK 2013e) Online-varausten suosio kasvaa jatkuvasti, mutta matkailun toimijat kertovat, että enemmistö intialaisista matkaajista suosii lomien varauksessa yhä perinteisiä matkatoimistoja. Tourism Ireland painottaa matkatoimistojen tärkeyttä Intiassa. Myynnissä on pyrittävä lisäämään kohdetietämystä nimenomaan matkatoimistojen keskuudessa ja rohkaisemaan matkatoimistoja ottamaan uusia kohteita matkaohjelmiin ja esitteisiin. (India Tourism Review ) Visit Britainin vuonna 2012 toteuttaman rajahaastattelututkimukseen mukaan enemmistö intialaisista matkailijoista varasi matkansa matkatoimistosta myyjän kanssa kasvotusten. Tämä varausmuoto oli suosittu erityisesti lomasyistä vieraileville intialaisille. Lomasyistä vierailleiden 29

34 keskuudessa 78 % prosenttia varasi matkan kasvotusten matkatoimistosta. (VisitBritain 2014, 23.) The PhoCusWrightin toteuttaman tutkimukseen mukaan online-matkatoimistojen rooli on Intiassa merkittävä. Vuonna 2011 toteutetussa tutkimuksessa hieman yli puolet tutkimukseen vastanneista varasi lentomatkan suoraan online-matkatoimistosta. (VisitBritain 2014, 23.) The PhoCusWright uskoo Online-varausten määrän tuplaantuvan vuoteen 2015 mennessä (Voyager's World ). 4.3 Markkinointikanavat Perinteistä mainontaa arvostavalle Intia on paratiisi. Televisio, printti ja ulkomainonnan rooli on maassa vielä merkittävä. Tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on digitalisaation aiheuttama muutos. Hypätäänkö maassa suoraan pc-vaiheen yli ja siirrytäänkö suoraan mobiiliin. Mobiilisovelluksia käytetään yhä enemmissä määrin matkan suunniteluun ja varaukseen. Useat maat ovat toteuttaneet Intiassa matkailumarkkinointi kampanjoita, joissa yhdistyy televisio, printti ja online-media. Intia on yksi maailman suurimmista printtimedian kuluttajista. Maailman sanomalehtien liiton mukaan Intiassa jaettiin vuonna 2009 lähes 107 miljoonaa sanomalehteä. Voidaan arvioida, että maailman joka viides sanomalehti julkaistaan Intiassa. Printtimedian menekki on Intiassa kasvamassa hidastumisen sijaan. Parhaisiin myyntituloksiin yltävät hindinkieliset sanomalehdet, kuten Dainik Jagran ja Dainik Bhaskar. Suosittuja englanninkielisiä sanomalehtiä ovat muun muassa Hindustan Times, Deccan Herald, Times Crest ja The hindu. Maan sanomalehdet ovat helposti saatavilla ja niiden hinta on hyvin alhainen, mikä osittain vaikuttaa niiden suosioon. (BBC News ) Intiassa julkaistaan omat versiot useista maailmanlaajuisista lehdistä, kuten National Geographic Traveller ja Condé Nast Traveller. Sanomalehti ja verkkojulkaisu India Today julkaisee suosittua Travel Plus liitettä. Suurimmilla englanninkielisillä sanomalehdillä on myös omat matkaosionsa painetussa lehdessä ja verkossa. Tärkeimpiä lentoyhtiöiden julkaisuja ovat Air India Magazine ja Spice Route, ja Go Now. (VisitBritain 2014, 20.) 30

35 Sosiaalinen media ja älypuhelimet ovat mullistaneet matkailumarkkinat tuoden matkanjärjestäjille uusia markkinointi- ja vaikutuskeinoja. Vuonna 2013 Intiassa arvioitiin olevan noin 82 miljoonaa aktiivista Facebookin käyttäjää. (The Hindu ) Facebookin lisäksi Twitter on yksi Intian suosituimpia sosiaalisia medioita. Intialaisten keskuudessa Facebook ja muut sosiaaliset mediat ovat tärkeitä keinoja kertoa tuttavapiirille matkakohteista, nähtävyyksistä ja ravintoloista. Matkatoimistoille sosiaalinen media on oleellinen työkalu yrityksen markkinoinnissa. Matkatoimistot pyrkivät tuomaan sosiaalisessa mediassa esille erityisesti uusia kohteita ja erikoistarjouksia. (India Social ) Tammikuussa 2013 intialaisista online-matkatoimistoista eniten faneja keräsi Goibibo (690,000). MakeMyTrip tuli toiseksi (675,000) ja Yatra kolmanneksi (600,000). (PR Newswire ). Intiassa televisiomainonta on yksi helpoimmista keinoista saavuttaa suuri yleisö. Intiassa on lähes 138 miljoonaa television omistavaa kotitaloutta. Televisiomainosten hinta koostuu itse mainoksen tuotantokuluista ja halutusta näyttöajasta. Yleensä tuotantokulut ovat noin prosenttia koko mainoksen hinnasta. Mainoksen hinta määräytyy mainoksen pituuden ja näyttökertojen mukaan. (Digitalimpulse ) Suosittuja matkailuaiheisia televisiokanavia ovat Travel Trendz TV, EXPLORE Travel Channel ja TLC India. Intian filmiteollisuus Bollywood on yksi maailman suurimmista ja tuottavimmista elokuvateollisuuksista. Bollywoodissa tuotetaan lähes elokuvaa vuosittain, mikä on tuplasti enemmän kuin Hollywoodissa. Elokuvatuottaja Karan Joharin mukaan Bollywood-filmien pitäisi tavoittaa ainakin 300 miljoona ihmistä Intian 1.2. biljoonan väestöstä. Tuottajan tämänhetkisenä tavoitteena on kuitenkin vajaan 45 miljoonan katsojan yleisö. Keskiverto Bollywood-elokuva maksaa noin 1.5 miljoonaa dollaria. (ITB Media Inc ) Älypuhelinten mobiilisovelluksia käytetään yhä enemmissä määrin matkan suunniteluun ja varaukseen. Intiassa arvioidaan olevan noin 51 miljoonaa älypuhelimen käyttäjää. Käyttäjien määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2012, jolloin käyttäjiä oli ainoastaan 27 miljoonaa. Älypuhelimet ovat suosittuja erityisesti nuorten keskuudessa. (The Times of India ) Skyscannerin tutkimuksen mukaan Skyscannerin vierailijamäärästä 50 prosenttia käytti matkan suunnittelussa mobiilialustaa. Skyscannerin 31

36 tutkimuksessa myös todettiin, että jopa 43 % intialaisista liikematkailijoista käyttää älypuhelinta matkan aikana varauksiin ja järjestelyihin. Vapaa-ajan matkustajien kohdalla luku oli 15 %. (India Tourism Review ) Intiassa järjestetään vuosittain useita matkamessuja ja matkailun koulutusseminaareja. Viime aikoina useat matkailun edistämiskeskukset, lentoyhtiöt ja hotellit ovat lisänneet näkyvyyttään Intian markkinoilla. Jopa vähän tunnetut maat, kuten Bulgaria ja Argentiina ovat alkaneet panostaa näkyvyyteen. (India Tourism Review ) Intian suurimpia ulkomaanmatkailuun keskittyviä matkamessuja ovat IBTM India, India International Travel Mart, Outbond Travel Mart, ja Travel & Tourism Fair Delhi. Messut tarjoavat mahdollisuuden kontaktoida matkailualantoimijoita ja tuoda uusia matkakohteita tutuksi. (IndiaMART InterMESH Ltd, 2014.) Suomen ja Intian välistä yhteystyötä on edistetty syyskuussa vuonna 2012 järjestetyssä workshop-tapahtumassa. Tapahtuman järjestäjänä toimi intialainen Society of Foreign Tour Operators (SFTO). Yhteistyökumppaneita tapahtumassa olivat Suomen ja Viron matkailunedistämiskeskukset sekä Finnair ja Tallink Silja Line. Tapahtuman tavoite oli lisätä Suomi-tietoutta intialaisten matkanjärjestäjien keskuudessa. (TravelBizMonitor ) Kuvioon 10 on koottu Intian tärkeimmät markkinointikanavat. Printtimedia ja TV-mainonta Matkamessut Bollywood Matkatoimistot Sosiaalinen media Mobiili Kuvio 10. Tärkeimmät markkinointikanavat Intiassa 32

37 5 Intialainen matkailija Historian valossa intialaiset matkailijat on usein nähty rohkeina ja oppimisenhaluisina seikkailijoina. Intialaiset ovatkin tunnettua pyhiinvaeltajakansaa. Seikkailunhaluisuus ja rohkeus pätevät intialaiseen matkaajan yhä ja moni intialainen matkustaa oppiakseen jotain uutta. (Hindustan Times ) Intialaiset toivovat näkevänsä matkalla ennen kaikkea maailmanluokan kauneutta. Intialaisten naisten keskuudessa lomalta kaivataan erityisesti rauhaa, kun taas intialaiset miehet kaipaavat jännitystä. 5.1 Lomamotiivit Kuoni Travel toteutti vuonna 2011 lomatutkimuksen, jossa perehdyttiin intialaiseen matkailijaan. Tutkimusta varten haastateltiin intialaista matkailijaa ikäryhmästä vuotta. Tutkimuksessa pyrittiin saamaan syvällistä tietoa intialaisten lomamieltymyksistä ja kulutustottumuksista. (Kuoni's Holiday Report 2011, 3.) Kuviossa 11 on esitetty Kuonin lomatutkimuksessa ilmenneet yleisimmät motiivit lähteä lomalle. Lomatutkimuksen mukaan intialaisten keskuudessa yleisin syy lähteä lomalle on lepo ja rentoutuminen (62 %). Rentoutumisen lisäksi intialaiset arvostavat rauhaa ja luontoa. 51 % prosenttia vastanneista koki rauhan tärkeäksi ja jopa 48 % halusi kokea lomallaan yhteyden luontoon. Seikkailu ja jännitys (40 %) koettiin myös merkittäväksi tekijäksi. Erityisesti pitkät työpäivät saavat intialaiset kaipaamaan lomaa, sillä 36 prosenttia vastaajista lähti lomalle vapautumaan työpaineista. (Kuoni's Holiday Report 2011, 6.) Intialaisten motiivit lähteä lomalle Lepo & rentoutuminen Rauha Yhteys luontoon Irtiotto työpaineista Seikkailu & jännitys Kuvio 11. Intialaisten motiivit lähteä lomalle (Kuoni's Holiday Report 2011, 6) 33

38 Intialaisten naisten keskuudessa lomalle lähdettiin erityisesti rentoutumaan. Jopa 69 % naisista halusi rentoutua lomalla. Rentoutumisen lisäksi naisille on tärkeää rauha (61 %) ja hyvinvointi (24 %). Intialaiset miehet suosivat lomalla perinteisesti jännitystä ja seikkailua(41 %). Miesten keskuudessa arjen paineista vapautuminen (36 %) ja uusien näkökulmien löytäminen (27 %) olivat olennaisia syitä lähteä lomalle. Intialaiset nuoret kaipaavat lomalta luksusta ja seikkailuja. Ikäryhmään vuotta kuuluvista 40 % halusi lomalta luksusta ja 18 % kaipasi seikkailuja. Seikkailunhaluisuus korostui erityisesti nuorten lapsettomien pariskuntien keskuudessa ja Delhin alueelta tulevien keskuudessa. (Kuoni's Holiday Report 2011, 6.) Loman aikana intialaiset haluavat pitää hauskaa ja saada uusia kokemuksia. 72 % vastaajista mainitsi hauskuuden olevan yksi tärkeimmistä lomakokemuksista ja 58 % piti uusia kokemuksia tärkeinä. Lomalta toivottiin myös kauniita maisemia (55 %) ja kulttuurielämyksiä (40 %). (Kuoni's Holiday Report 2011, 7.) 5.2 Rahankulutus Intiassa kulutushuiput sijoittuvat erityisesti loka-marraskuuhun, jolloin Intiassa vietetään juhlakautta. Juhlakausi huipentuu loka-marraskuun vaihteessa vietettävään hindujen vuotuiseen diwali-festivaaliin, jota viettävät myös sikhit ja jainalaiset. Diwalin suora käännös tarkoittaa valon tai lamppujen juhlaa. Monille hinduille diwali on uuden vuoden alkamisjuhla. (Time and Date AS 2014.) Juhlakautena intialaisten kulutus nousee huomattavasti ja kuluttajille tarjotaan tuntuvia alennuksia. Diwalin aikana useat matkatoimistot tarjoavat alennuksia matkapaketeista ja lennoista. (India Today ) Intialaisten yhteenlaskettu matkailumeno oli 486 biljoonaa vuonna 2010 Intian rupia. (OECD 2014.) Maailman matkailujärjestön mukaan intialaiset kuluttavat kaikkein eniten rahaa Australiassa. Vuoden 2010 tilastojen mukaan intialaiset käyttivät Australian vierailulla jopa rupia, mikä on noin euroa. Australian jälkeen intialaisten rahankulutus on korkea Yhdysvalloissa ja Etelä-Afrikassa. Keskimääräinen kulutusarvio sisältää kaikki matkaan liittyvät kulut, kuten lennot, hotellit, ruoka, ostokset jne. (The Times of India ) Tourism New Zealand arvioi intialaisten turistien kuluttavan maassa noin Uuden-Seelannin dollaria per matka, mikä on noin 2230 euroa. Lu- 34

39 kuun ei ole laskettu lentoja kohdemaahan. Intialaiset kuluttavat Uudessa-Seelannissa huomattavasti keskivertoa enemmän. Keskivertomatkaaja kuluttaa Uudessa-Seelannissa arvioilta Uuden-Seelannin dollaria, mikä on noin euroa. (The Economic Times ) Suomessa intialaisten rahankulutusta on tutkittu MEKin rahoittaman rajahaastattelututkimuksen muodossa. Vuonna 2008 toteutetussa rajahaastattelututkimuksessa ilmeni, että intialaiset käyttivät Suomessa rahaa yhteensä 18,4 miljoonaa euroa. Vierailua kohden rahaa kulutettiin yhteensä 581 euroa ja päivää kohden keskimäärin 51 euroa. Tutkimukseen osallistuneista matkustajista 33 prosenttia oli vapaaajanmatkalla ja 35 prosenttia työmatkalla. (MEK 2013e.) Intialaisia matkaajia pidetään hyvin hintatietoisina kuluttajina. Matkanvarauksessa intialaiset kiinnittävät huomiota erityisesti siihen, mitä palveluita matkan hintaan sisältyy ja kuinka paljon matka todella maksaa. (Kuoni's Holiday Report 2011, 8.) Hintatietoisuus on intialaiselle tärkeää, mutta itse matkan aikana intialainen on valmis kuluttamaan rahaa mitä enemmissä määrin. (Kuoni's Holiday Report 2011, 16.) Matkan aikana rahaa kulutetaan erityisesti ruokaan, majoitukseen ja ostoksiin. Expedia Intian markkinointipäällikkö Manmeet Ahluwalian mukaan intialaiset pyrkivät säästämään rahaa lentolipuissa varaamalla matkan useita kuukausia ennen lähtöpäivää. Vastaavasti lentolipussa säästetty summa käytetään matkan aikana ostoksiin ja iltaelämään. Suurin osa tällaisista matkaajista on lapsettomia nuoria pariskuntia, mutta myös perheet ja häämatkalaiset suosivat ennakkovaraamista. (Indo Asian News Service ) Intialainen business-matkaaja käyttää muita matkaajia todennäköisemmin rahaa huoneluokan korotukseen, huippuluokan aterioihin ja huonepalveluun (The Financial Express ) Kuoni Travelin lomatutkimuksessa kartoitettiin intialaisten rahankäyttöä lomalla. Lomatutkimuksen mukaan viisi yleisintä asiaa, joihin intialaiset kuluttavat lomallaan rahaa ovat: paikallinen ruoka (50 %), vaatteet (48 %), paikalliset matkamuistot (36 %), kauneus- & terveyshoidot (36 %) ja päiväretket (36 %). Yleisimmät kulutuskohteet on esitetty kuviossa 12. Intialaisten naisten kohdalla kulutus kohdistuu erityisesti kauneushoitoihin (44 %), päiväretkiin (43 %), vaateostoksiin (54 %), paikallisiin matkamuistoihin (49 %), designer-tuotteisiin (32 %) ja kalliisiin koruihin (23 %). Intialaiset miehet 35

40 kuluttavat rahaa erityisesti paikalliseen ruokaan ja harrastuksiin. Vastaajat, jotka sijoittuivat ikäryhmään vuotta, ovat muita ikäryhmiä valmiimpia kuluttamaan rahaa vaatteisiin ja designer-tuotteisiin. (Kuoni's Holiday Report 2011, 16.) Lomalla intialainen pystyy irrottautumaan tutusta ympäristöstä ja tuntemaan itsensä uudistuneeksi, jolloin uusin ja erilaisiin asioihin halutaan tutustua ja käyttää rahaa. Erityisesti naiset tuntevat olonsa vapaammaksi ja ovat valmiimpia kuluttamaan. (Kuoni's Holiday Report 2011, 15.) Intialaisten rahankulutus loman aikana Paikallinen ruoka Vaatteet Paikalliset matkamuistot Kauneus- & terveyshoidot Päiväretket Kuvio 12. Intialaisten rahankulutus loman aikana (Kuoni's Holiday Report 2011, 16) 5.3 Majoitus ja palvelut Intiassa vallitsee hyvin hierarkkinen palvelukulttuuri. Palveluiden taso on Intiassa korkea ja intialainen odottaa saavansa lomallaan erittäin hyvää palvelua. Perinteisesti intialaiset suosivat tunnettuja kansainvälisiä hotelliketjuja. Hotellilla intialainen odottaa, että turisti-info on helposti saatavilla ja hotellilla on yhteyshenkilö, joka vastaa järjestetyistä aktiviteetista. (Tourism New Zealand, 2011.) Online-matkatoimisto MakeMyTrip on tutkinut intialaisten hotellimieltymyksiä ja varauskäyttäytymistä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että intialaiset eivät ole niin palvelua ja luksusta kaipaavia kuin mitä uskotaan. Vain 14 % intialaisista vastaajista oli brändiuskollisia. Brändin sijasta intialaiset suosivat hintaa ja sijaintia. Ulkomaan varauksissa 60 % vastaajista piti hintaa kaikkein tärkeimpänä kriteerinä. Hotellin sijaintia oli tärkeä 49 % vastaajista. Intialaiset arvostavat hotellin palveluita, mutta ne koettiin vähiten tär- 36

41 keimmäksi tekijäksi etenkin ulkomaanmatkoilla. Hotellin palveluita piti tärkeänä 44 % vastaajista. Tutkimuksessa havaittiin, että keskitason hotelleja eli 3 ja 4 tähden hotelleja suosittiin ja varattiin enemmän kuin luksusmajoitusta. Perhemajoitus ja huoneistohotellit olivat myös suosittuja. Vastaajien keskuudessa huoneistohotellit olivat suosittuja erityisesti ulkomaanmatkoilla. Huoneistohotelleja suosi jopa 22 % vastaajista. Hotellin valinnassa intialaiset luottivat Tripadvisorista ja nettihausta löytyneisiin hotelliarviointeihin. (TravelBiz Monitor ) Matkakohteessa intialainen yleensä odottaa saavansa kasvisruokaa. Intian väestöstä suurin osa on kasvissyöjiä ja hindujen keskuudessa naudanliha on ehdottomasti kielletty. Intian muslimit eivät puolestaan syö sianlihaa ja muiden lihojen on oltava halal-lihaa. Matkakohteessa on siis hyvä olla tarjolla mahdollisimman monta kasvisruokavaihtoehtoa. Perinteisesti intialaiset odottavat saavansa matkan aikana myös osittain intialaista ruokaa. Useimmissa intialaisille suunnatuissa matkaohjelmissa lounaat tai illalliset on sijoitettu paikalliseen intialaiseen ravintolaan. (VisitBritain 2014, 23.) Intialaisten on todettu olevan avoimia kokeilemaan eri maiden ruokakeittiöitä. Eri maiden ruokakeittiöt kiinnostavat intialaisia ja intialaiset odottavat, että heille kerrotaan niistä tarkemmin. Intialaiset ostavat mielellään verovapaita alkoholeja ja hyvin tunnettuja brändejä. (Tourism New Zealand, 2011.) 37

42 6 Matkakohteet ja matkailutrendit intialaisten keskuudessa Ison-Britannian siirtomaa-aikana britit rakennuttivat Intian vuoristokyliin useita lomanviettopaikkoja. Hill Stationeiksi nimetyt lomanviettopaikat tarjosivat helpotuksen alankojen kuumuuteen ja niitä rakennettiin Intiaan lähes 80 kappaletta. Myöhemmin vuoristokylistä tuli suosittuja loman viettopaikkoja intialaisten keskuudessa ja vielä tänäkin päivänä moni intialaisperhe suuntaa kesälomallaan viilentävään vuoristoon. (India Hill Station Guide 2013.) Intialaisten ulkomaan lomissa voidaan yhä nähdä kaipuuta tuttuihin vuoristomaisemiin, sillä Euroopan kohteista Sveitsi on yksi kaikkein aikojen suosituimmista kohteista. (India Tourism Review ) Luvun materiaali on koottu pääosin ajankohtaisista uutisista ja matkailusivustojen, kuten TripAdivsorin ja Skyscannerin tutkimuksista. 6.1 Kohteen valinta Tourism Australian teettämän tutkimukseen mukaan kohteen turvallisuus on intialaisille yksi tärkeimmistä lomakohdekriteereistä. Muita tärkeitä lomakohdekriteereitä ovat maailmanluokan kauneus, luonnollinen ympäristö, hinta-laatusuhde, romanttisuus ja perheystävällisyys. Kuviossa 13 on luetteloitu Tourism Australian tutkimuksessa ilmenneitä lomakohdekriteereitä. Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin mainitsemaan 5 tärkeintä tekijää lomakohteen valinnassa. Tutkimuksen perusteella Suomelle edullisina tekijöinä voidaan pitää turvallisuutta, perheystävällisyyttä ja kulttuuria. Kohteen turvallisuus oli tärkeä jopa 50 %:lle vastaajista. (Tourism Australia 2014, 10.) Vähiten kiinnostavaksi tekijäksi intialaiset kokivat uimarannat, mikä voi jossain määrin parantaa Suomen asemaa. Intialaiset eivät myöskään kokeneet suoria lentoja kovin tärkeänä, mikä voi osaltaan vähentää Finnairin suorien lentojen houkuttelevuutta. Kohteen turvallisuuskysymyksiin intialaiset reagoivat hyvinkin herkästi. Melbournessa intialaisiin opiskelijoihin kohdistunut rasismi ja väkivalta sai paljon huomiota molempien maiden medioissa. Tapausten seurauksena intialaisten turistien määrä väheni huomattavasti. (eturbonews ) 38

43 Intialaisten lomakohdekriteerit Turvallinen kohde Maailmanluokan kauneus ja luonto Hinta-laatusuhde Romanttisuus Perheystävällisyys Paikallinen ruokakulttuuri ja viini Vieraanvaraisuus Siisteys ja hyvä infrastruktuuri Viisumin saannin helppous Ostokset ja laadukkaat merkkituotteet Historia ja perintökohteet Viihde ja yöelämä Luksusmajoitus ja palvelut Laadukkaat majoitusvaihtoehdot Rannikkomaisemat Uimarannat Suorat lennot Kuvio 13. Intialaisten lomakohdekriteerit (Tourism Australia 2014, 10) 6.2 Suositut kohteet ja matkailijamäärät Intian matkailuministeriön ylläpitämien matkailijatilastojen mukaan intialaisten matkat suuntautuvat pääosin Lähi-itään, Kaakkois-Aasiaan ja Intian omiin naapurimaihin (Ministry of Tourism India 2012, 96). Singapore, Arabiemiraatit ja Thaimaa ovat olleet jo hyvin pitkään kestosuosikkeja intialaisten matkailijoiden keskuudessa. Thaimaassa vuonna 2012 intialaisten matkailijoiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa miljoonan kävijän rajan. (The Economic Times ) Intialaisten tekemien ulkomaanmatkojen määrän uskotaan kasvavan huomattavasti tulevina vuosikymmeninä. Vuonna 2011 intialaiset tekivät 15.5 miljoonaa ulkomaanmatkaa ja vuonna 2012 matkoja tehtiin miljoonaa. (Tourism Australia 2014, 3.) Maailman matkailujärjestö uskoo intialaisten tekemien ulkomaanmatkojen määrän kasvavan 50 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä (Hindustan Times ). Tourism Australian mukaan intialaisten viisi suosituinta kohdetta vuonna 2012 olivat Bahrain, Thaimaa, Singapore, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit. Suosituimmat kohteet löytyivät lähiseuduilta, joihin luetaan Kaakkois- ja Etelä-Aasia sekä Lähi-itä. Intian lähiseutujen ulkopuolella suosituimmat kohteet olivat Yhdysvallat, Ranska, Iso-Britannia, Hong Kong ja Sveitsi. 39

44 Lähiseutujen ulkopuolelle tehtiin vuonna miljoona matkaa. (Tourism Australia 2014, 4.) Intialaisten keskuudessa on havaittu kasvavaa kiinnostusta vähemmän tunnettuja maita kohtaan. Maat kuten Tansania, Filippiinit ja Uzbekistan ovat nähneet positiivista kasvua intialaisten matkailijoiden keskuudessa ja siten panostaneet yhä enemmissä määrin matkailumarkkinointiin Intiassa. (Deccan Herald ) Rupian heikon kurssin vuoksi moni intialainen on lykännyt matkapäätöstään. Heikentynyt rupia on kasvattanut kotimaan ja lähialueiden suosiota. Moni intialainen on Euroopan loman sijasta suunnannut Kaakkois-Aasian. (Mail Online India ) Intialaisten keskuudessa tiettyjen kohdemaiden suosioon liittyy läheisesti intialaisten vierailut kohdemaassa asuvien sukulaisten luona. Intialaisia siirtolaisia asuu erityisen paljon naapurimaiden lisäksi Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Australiassa, Singaporessa ja Lähi-idän maissa. (MOIA 2012.) Kohteiden suosioon vaikuttaa myös se, kuinka hyvin kohteet ovat saatavilla. Intialaisten on helppo saada viisumeita naapurimaihin ja muualle Aasiaan, mutta viisumin hankkiminen Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin on huomattavasti hankalampaa. (Wikipedia 2014a.) Lentoyhteydet ovat myös hyvät niihin maihin, joihin Intialla on taloudellisia suhteita. Erityisesti Intialla ja Lähi-idän mailla on merkittävät taloudelliset suhteet. (Wikipedia 2014b.) Johtava lentohintojen vertailusivusto Skyscanner on tutkinut vuoden 2013 raportissa lentohintahakuja intialaisten keskuudessa. Raportissa on tilastoitu vuoden 2012 aikana tehtyjä lentohintahakuja. Raportin mukaan intialaiset hakivat kaikkein eniten lentoja Isoon-Britanniaan. Ison-Britannian jälkeen haetuimmat kohteet olivat Thaimaa ja Yhdysvallat. Pariskuntien keskuudessa haettuja kohteita olivat muun muassa Australia, Venäjä ja Malesia. Perheelliset lomailijat suosivat usein lyhyitä lentomatkoja, joten haetuimpia kohteita perheellisten keskuudessa olivat Arabiemiraatit ja Thaimaa. Kasvavaksi matkakohteeksi osoittautuivat Lähi-idän maat. Määrät Lähi-idän maiden lentohintavertailussa kasvoivat useita satoja prosentteja. Esimerkiksi Oman kasvatti hakujaan 249 %:lla vuodesta Kuwait, Saudi-Arabia, Qatar ja Bahrain todistivat Omanin ohella myös vahvaa kasvua. Lähi-idän maiden lisäksi Kanada, Yhdysvallat ja Mauritius 40

45 voivat odottaa lisäystä intialaisten vierailijoiden määrässä. (Skyscanner Ltd ) Skyscannerin raportin tulokset on esitetty alla olevassa kuviossa 14. Top 10 Pariskunnat Perheet Nopeiten kasvavat Iso-Britannia Iso-Britannia Arabiemiraatit Oman Thaimaa Thaimaa Thaimaa Kuwait Yhdysvallat Yhdysvallat Iso-Britannia Kanada Arabiemiraatit Arabiemiraatit Singapore Saudi-Arabia Singapore Singapore Yhdysvallat Qatar Australia Nepal Malesia Bahrain Nepal Sri Lanka Australia Arabiemiraatit Saksa Australia Sri Lanka Ranskan Polynesia Venäjä Venäjä Kanada Yhdysvallat Sri Lanka Malesia Hong Kong Mauritius Kuvio 14. Haetuimmat lentokohteet intialaisten keskuudessa vuonna 2012 (Skyscanner Ltd ) 6.3 Matkailutrendit nyt ja tulevaisuudessa Bollywood-matkat, hääturismi ja luksus ovat vakiinnuttaneet paikkansa intialaisten matkailijoiden keskuudessa. Intialaisten nuorten keskuudessa on nähty positiivista kasvua seikkailumatkailun parissa. Yhä useampi intialainen haluaa lomallaan nähdä uusia ja erikoisia kohteita sekä kokeilla eri seikkailuaktiviteetteja. Matkailualan toimijat Intiassa uskovat, että vuonna 2014 intialaiset kaipaavat ennen kaikkea aktiivisia teemalomia liittyen hyvinvointiin ja paikalliseen kulttuuriin. (India Today ) Matkailusivusto TripAdvisorin toteuttamassa Adventure Travel -tutkimuksessa tutkittiin intialaisten suhtautumista seikkailumatkoihin. Enemmistö tutkimukseen vastanneista (77 %) piti seikkailumatkailua matkailuna, joka suuntautuu luontoon tai syrjäisille erämaa-alueille. Lähes puolet (44 %) vastanneista rinnasti seikkailumatkailun vähemmän tunnettujen ja huonon infrastruktuurin omaavien kohteiden tutkimiseen. Noin kolmasosan (36 %) mielestä seikkailulomassa on kyse urheilusta ja fyysisistä aktivitee- 41

46 teistä. Intialaisten käsitys seikkailumatkoista on havainnollistettu kuviossa 15. Tutkimukseen osallistuneiden keskuudessa kaikkein suosituimmat loma-aktiviteetit olivat retkeily, varjoliito, benjihyppy, laskuvarjohyppy ja sukellus. Enemmistön mielestä (58 %) seikkailuaktiviteetit rikastuttivat elämää tuoden uusia elämänkokemuksia. Noin puolet vastaajista (47 %) suunnitteli seikkailuaktiviteetit etukäteen, kun taas reilu kolmasosa vastaajista (37 %) otti osaa aktiviteetteihin spontaanisti loman aikana. Lähes neljäsosa (72 %) vastaajista koki ystävien olevan parasta seuraa seikkailumatkoilla. Vastaajien keskuudessa suosittuja seikkailukohteita olivat: Uusi-Seelanti, Australia, Thaimaa, Sveitsi ja Espanja. Intian TripAdvisorin maajohtaja Nikhil Ganjunin mukaan tutkimus osoittaa selvää kiinnostusta seikkailuaktiviteettejä kohtaan. Jopa 53 prosenttia vastaajista vakuutti seikkailuaktiviteettien olevan matkan pääsyy seuraavalla lomalla. (TripAdvisor LLC ) Intialaisten käsitys seikkailumatkoista Matkat luontoon tai erämaaalueille Matkat vähemmän tunnetuille alueille, joissa on huono infrastruktuuri Matkat, jotka sisältävät urheilua ja fyysisiä aktiviteetteja Kuvio 15. Intialaisten käsitys seikkailumatkoista (TripAdvisor LLC ) Viime vuosina usea intialainen matkatoimisto on lisännyt matkavalikoimaansa ainoastaan naisille tarkoitettuja ryhmämatkoja. Koulutuksen ja naisten työllisyyden lisääntyessä women only -matkojen suosio on kasvanut. Intia on perinteinen patriarkaalinen yhteiskunta, jossa perheen naiset pidetään perheen miesten suojeluksessa. Aiemmin ryhmässä matkanneet naiset olivat leskiä, hylättyjä vaimoja tai vanhempia naisia. Käsitys on kuitenkin muuttunut ja women only -matkoja tehdään niin Taj Mahalille kuin myös Etelämantereelle. Tyypillisellä intialaisella lomalla perheen äiti joutuu tasapainoilemaan vaimon, äidin ja tyttären roolissa, mikä usein johtaa usein siihen, että perheen äideillä ei 42

47 ole aikaa nauttia lomasta. Järjestetyt ryhmämatkat tarjoavat naisille helpon ja turvallisen tavan irrottautua arjesta ja viettää vapaa-aikaa muiden naisten kanssa. Women only - matkoja tarjoaa Intian suurimmat matkatoimistot ja nousevat pienet matkatoimistot. Nousevista matkatoimistoista vain naisille suunnattuja matkoja tarjoavat muun muassa Women on Wanderlust ja Soul Purpose. (Aljazeera ) Intian elokuvateollisuus Bollywood on saavuttanut suuren suosion kotimaassaan. Bollywood-elokuvia kuvataan usein jylhissä ja eksoottisissa maisemissa. Jylhät maisemat sopivat täydentämään tunteellisia ja musiikkipainotteisia elokuvia, jotka kestävät jopa 3-4 tuntia. Bollywood-elokuvia onkin alettu kuvamaan yhä enemmän ulkomailla. Tunnettuja elokuvia on kuvattu muun muassa Sveitsissä, Uudessa-Seelannissa ja Pietarissa. Ulkomailla kuvatut Bollywood-elokuvat toimivat tehokkaana matkailumarkkinointina, sillä moni intialainen katsoja inspiroituu maisemista ja haluaa matkustaa suosikkielokuvansa kuvauspaikalle. Uskotaan, että Espanjassa kuvattu ZNMD-elokuva sai intialaisten turistien määrän nousemaan maassa 32 %:lla. (The Times of India ) Matkatoimistoista Kuoni Travel ja Yash Raj Films ovat tehneet yhteistyötä edistääkseen Sveitsin matkailua. (The Daily Mail ) Suomessa Bollywood-elokuvia ei ole vielä kuvattu, sillä elokuvien tuottajat ovat kokeneet Suomen liian kalliiksi kuvauspaikaksi. Suomessa on myös tiukat säännöt eikä Suomi pysty tarjoamaan samoissa määrin kannusteita, kuin mitä muut maat ovat tarjonneet. (NDTV Convergence Limited ) Häämatkailu on yksi tärkeimmistä segmenteistä Intian matkailumarkkinoilla. Häät ovat hindun elämässä kaikkein tärkein ja juhlituin rituaali. Häitä valmistellaan useita kuukausia ja niihin investoidaan suuria summia rahaa. Hindulaiset häät ovat erittäin mahtipontiset ja häiden suuruus kertoo perheen menestyksestä. Vuosittain Intiassa järjestetään miljoonia häätilaisuuksia. Intian häämarkkinoiden arvon uskotaan olevan jopa 31 biljoonaa dollaria. Suuren luokan juhlia arvioidaan järjestettävän noin kappaletta vuodessa. Suurenluokan hääjuhlat ovat monipäiväisiä fantasiajuhlia, joissa esiintyy tunnettuja Bollywood-näyttelijöitä ja kansainvälisiä artisteja. Häihin saapuu jopa tuhansia vieraita. (The Business of Fashion Ltd ) Joulukuussa 2013 Intian rikkain mies Lakshmi N Mittal juhli veljentyttärensä häitä Barcelonassa. Häiden vuoksi osa Barcelo- 43

48 nan nähtävyyksistä ja museoista suljettiin. Ylenpalttisten häiden arvioitiin maksaneen jopa 50 miljoonaa puntaa. Häiden suuruudenhulluus herätti närää paikallisissa, mutta häät virkistivät laman koetteleman Barcelonan taloutta. (The Daily Mail ) Perinteiset temppeli- tai kirkkohäät ovat Intiassa vähitellen väistymässä ja yhä useampi viettää häänsä lomaresortissa. Intialaiset häät ovat jossain määrin länsimaistuneet ja esimerkiksi teemahäät ovat kasvattaneet suosiotaan. Häitä vietetään yhä enemmän historiallisissa tai eksoottisissa ympäristöissä, jotka tarjoavat upeat puitteet tärkeälle päivälle. (Travel Trends Today ) Intialaisten nuorten keskuudessa erityisesti rantahäät ovat suosiossa. Thaimaa onkin yksi suosituimmista paikoista viettää häitä. (TAT News ) Intialaisten häiden järjestely vie paljon aikaa, mikä vaikuttaa itse häämatkan pituuteen. Useamman lomaviikon sijasta intialaiset pariskunnat suosivat lyhyempiä häämatkoja. (Condé Nast India ) Cox & Kings uskoo häämatkojen suosion kasvavan, vaikka rupian kurssi on laskussa. Intialaiset kokevat häämatkan olevan ainutlaatuinen tilaisuus, josta ollaan valmiita maksamaan. Häämatkat muodostavat 20 % yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta ja häämatkojen osuus kasvaa noin 10 %:n vuosivauhtia. Perinteisten kohteiden sijaan eksoottiset kohteet herättävät kiinnostusta pariskuntien keskuudessa. Erityisesti hiihtokohteet, kylpylät, luksusristeilyt, linnamajoitukset ja helikopteriajelut ovat pariskuntien suosiossa. Häämatkalla intialaiset pariskunnat harrastavat mielellään muun muassa sukellusta ja koskenlaskua. (Travel Trends Today ) Intian luksusmarkkinoiden arvo arvioitiin olevan 8.5 biljoonaa dollaria vuonna Asiantuntijoiden mukaan luksusmarkkinoiden arvon odotetaan kasvavan noin 20 %:n vuosivauhtia. Vuoden 2013 lamalla ei ollut vaikutusta luksusmarkkinoihin ja markkinat kasvoivat vuoden aikana 30 %:lla. Vuonna 2013 kulutettiin erityisesti 5 tähden hotelleihin, fine dining -ravintolohin, elektroniikkatuotteisiin, kosmetiikkaan ja koruihin. Markkinoiden kasvun takana nähdään olevan demografisesti nuoriväestö, miljonäärien määrän kasvu ja lisäännyt kansainvälisyys. (The Financial Express ) Intiassa luksus on perinteisesti yhdistetty maharadzojen dynastiaan, jolloin aristokraattien ylellinen elämäntapa oli yksin eliitin käsissä. Maharadzojen keskuudessa vauraus periytyi ja suvun uudet edustajat perivät vaurauden lisäksi taipumuksen hankkia kaikkein par- 44

49 haimmat saatavilla olevat tuotteet. Nykyään Intian luksustuotteiden kuluttajat voidaan jakaa vanhaa rahaa omistaviin eliittikuluttajiin ja uutta rahaa omistaviin nuoriin rikkaisiin kaupunkilaisiin. Intian keskiluokkaistuttua on luksus siirtynyt yhä enemmän massoille. (The World Financial Review 2014.) Luksustuotteiden kulutusta kuitenkin hidastavat luksustuotteiden maahantuontia koskevat korkeat tullimaksut. (The Times Of India ) Intialaisten keskuudessa luksus koetaan lahjana, joka on ansaittu. Luksustuotteisiin tuovat lisäarvoa perinteiset intialaiset vaikutteet. Intialaisilla on oma uniikki makunsa ja tuotteet, joissa on sekä itämaisia että länsimaisia vaikutteita ovat suosittuja. (The World Financial Review 2014.) Matkailualalla vuonna 2014 odotetaan kasvua erityisesti laadukkaiden matkapakettien keskuudessa. Tunnettujen ja arvostettujen matkanjärjestäjien all inclusive -matkat, luksusristeilyt ja seikkailumatkat tulevat olemaan kysyttyjä. Erityisesti vuotiaat suosivat tunnettujen yritysten matkapaketteja. (eturbonews, Inc ) Kuoni Travel Intia uskoo yksityisten luksusmatkojen kysynnän kasvavan. Kysynnän uskotaan kohdistuvan yksilöllisiin matkoihin, jotka sisältävät historiaa, taidetta ja kulttuuria. Perinteisten nähtävyyksien sijaan uniikit kokemukset ja uudet ja eksoottiset kohteet kasvattavat suosiotaan. Useamman kohteen sijasta yhä useampi haluaa perehtyä syvällisemmin yhteen kohteeseen. (TravelBizMonitor ) 45

50 7 Yhteenveto tutkimustuloksista 7.1 Selvityksen tulokset tiivistetysti Miljardin asukkaan Intia on Kiinan ohella yksi maailman väkirikkaimmista maista. Nopeasti kehittyvän Intian talous on viime vuosikymmenillä kasvanut voimakkaasti ja vahva talouden kasvu on synnyttänyt Intiaan vaurastuvan keskiluokan, johon arvioidaan tällä hetkellä kuuluvan noin 300 miljoonaa intialaista. Intian talouden kasvun taustalla nähdään olevan demografisesti nuori väestö, lisääntynyt kansainvälisyys ja palvelusektorin kasvu. Talouden kasvu on vaikuttanut positiivisesti intialaisten matkailuun ja intialaisten tekemien ulkomaanmatkojen määrä on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2011 intialaiset tekivät 15.5 miljoonaa ulkomaanmatkaa ja vuonna 2012 matkoja tehtiin miljoonaa. Maailman matkailujärjestö uskoo intialaisten tekemien ulkomaanmatkojen määrän kasvavan 50 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Tulevaisuudessa intialaiset ovat kiinalaisten ohella yksi tärkeimmistä matkustajaryhmistä. Tällä hetkellä intialaisten matkailu keskittyy hyvin pitkälti muihin Aasian maihin. Maat kuten Thaimaa ja Arabiemiraatit ovat erittäin suosittuja intialaisten keskuudessa. Vuonna 2012 intialaisten määrä Thaimaassa ylitti ensimmäistä kertaa 1 miljoonan kävijän rajan. Suomessa vieraili vuonna 2012 noin intialaista matkailijaa. Viimeisten kolmen vuoden aikana intialaisten matkailijoiden määrä Suomessa on ollut laskussa. Ruotsissa intialaisten matkailijoiden määrä on puolestaan kasvanut. Ruotsin ja Suomen tilastot ovat vuoteen 2010 saakka näyttäneet hyvin tasaisilta, mutta vuoden 2010 jälkeen Ruotsi on kasvattanut matkailijamääriään useita kymmeniä prosentteja, kun taas Suomi on niitä menettänyt. Vuonna 2013 Ruotsissa yöpyi ennätykselliset intialaista. Ruotsin huiman kasvun taustalla on Ruotsin parempi taloudellinen tilanne ja suurempi panostus matkailumarkkinointiin. Intialaisten matkailijoiden määriä on havainnollistettu kuviossa 16. Suomen kesä- ja syyssesongit ovat otollisinta aikaa intialaisille vierailijoille, mutta myös talvelle on vierailijoita. Suomessa intialaisten yöpymiset sijoittuvat pääosin pääkaupunkiseudulle. Tyypillinen Euroopassa vieraileva intialainen matkailija on vuotias hyvin koulutettu ylempään sosioekonomiseen luokkaan kuuluva henkilö. Suomeen saa- 46

51 puu yksittäisiä intialaisia matkaajia sekä matkanjärjestäjien turistiryhmiä osana Pohjoismaiden tai Baltian kiertomatkaa. Noin. 300 miljoonaa potentiaalista kuluttajaa 16.1 miljoonaa ulkomaanmatkaa Thaimaa: matkailijaa Ruotsi: matkailijaa Suomi: matkailijaa Kuvio 16. Kuluttajat ja matkailijamäärät vuonna 2012 Liikenneyhteyksien puolesta Intian ja Suomen välinen saavutettavuus on erinomainen. Intian ja Pohjoismaiden välillä on monipuoliset ja nopeat lentoliikenneyhteydet. Nopein ja käytännöllisin lentoyhteys Intian ja Suomen välillä on Finnairin suora lento Delhistä Helsinkiin. Helsinki Delhi -yhteys on ainoa suora yhteys Intian ja Pohjoismaiden välillä. Lennon kesto on ainoastaan 6 tuntia 50 minuuttia. Vierailua varten intialaisille voidaan myöntää Schengen-viisumi. Viisumin saanti edellyttää henkilökohtaisen käynnin konsulaatissa, jos hakijalla ei ole aiempaa Schengen-taustaa. Viisumipalvelukeskus VFS Global on perustanut Intiaan useita toimipisteitä helpottamaan viisumin hakuprosessia. Ruotsilla on Intiassa jo useita VFS Global -toimipisteitä. Intialaisten tulon yksi suurimmista esteistä on viisumin saannin vaikeus. Intian väkirikkaimmat alueet: Mumbai, Kolkata, Chennai, Delhi, Hyderabad ja Bangalore ovat taloudenkeskittymiä ja siten markkinoiden kannalta pääalueita. Viime aikoina useat matkailun edistämiskeskukset, lentoyhtiöt ja hotellit ovat lisänneet näkyvyyttään Intian matkailumarkkinoilla. Intiassa järjestetään vuosittain useita matkamessuja ja matkailun koulutusseminaareja. Perinteisen mainonnan rooli on maassa vielä merkittävä ja useat maat ovat toteuttaneet Intiassa matkailumarkkinointi kampanjoita, joissa yhdistyy televisio, printti ja online-media. Intian Bollywood-teollisuus on yksi maailman suurimmista ja tuottavimmista elokuvateollisuuksista. Ulkomailla kuvatut Bollywoodelokuvat toimivat tehokkaana matkailumarkkinointina, sillä moni intialainen katsoja inspiroituu maisemista ja haluaa matkustaa suosikkielokuvansa kuvauspaikalla. Uskotaan, että Espanjassa kuvattu ZNMD-elokuva sai intialaisten turistien määrän nousemaan maassa 32 %:lla. Elokuvatuottaja Karan Joharin mukaan Bollywood-filmien pitäi- 47

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 MATKAILUN VOIMAKAS KASVU JATKUU Talouskasvun hiipumisesta huolimatta venäläisten ulkomaanmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2013 venäläisten matkailu

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Kesäkuu 2015 03/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa

Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 13.12.2012 Finpro Ry Heli Mende 13.12.2012 Finpro lyhyesti Finpro on maailmanlaajuisesti toimiva asiantuntijaorganisaatio

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Kristiina Hietasaari / MEK Kansainväliset saapumiset 2000-2011 Indeksi 2000 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 Kansainväliset

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa Rajahaastattelututkimus Tammi-elokuu 2012 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30000 Venäläisten tax-free-ostokset kuukausittain Suomessa 2011

Lisätiedot

Stopover Finland HELI MENDE

Stopover Finland HELI MENDE Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Design your journey. Matkailuennuste 2012. Example: Corporate Brochure / Report cover

Design your journey. Matkailuennuste 2012. Example: Corporate Brochure / Report cover Example: Corporate Brochure / Report cover Design your journey Matkailuennuste 0 Gallup Forumissa esitettyihin kysymyksiin vastasi väestöä edustavasti 3 vastaajaa. Tutkimus toteutettiin viikoilla 50-5/0

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Kurki-matkailuaamupäivä, Kouvola Projektipäällikkö Olli Hakala Technical Visits China Matkailun ja elämystuotannon Osaamiskeskus

Lisätiedot

GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle

GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle 20.1.2016 GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle Taloustutkimus Oy Pasi Holm, Reija Koskela ja Kari-Pekka Töyrylä 1 10.11.2015 Taloustutkimus Oy / t-14 484 / Pasi

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.5.2013 31.10.2013 28.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, helmikuu Vapaa-ajanmatkat helmikuussa 2010 Suomalaiset tekivät helmikuussa yhteensä 410 000 yöpymisen sisältänyttä vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Matkoja,

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot. Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi, 14.4.2013

Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot. Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi, 14.4.2013 Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi, 14.4.2013 Esityksen teemat Matkailutilastojen käsitteet ja tilastoinnin kohteet EU-asetus matkailutilastoista

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 24.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Kesäkuu 2015 02/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan www.youtube.com/watch?v=ezb_svrt-30&feature=plcp No ordinary Destination Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Hanna-Mari Pyry Talvensaari 3 Lapland The

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, syyskuu Ulkomaan vapaa-ajanmatkojen määrä laski syyskuussa 2010 Suomalaiset tekivät syyskuussa 2010 noin kymmenen prosenttia vähemmän sellaisia ulkomaan

Lisätiedot

All the truth about FINLAND

All the truth about FINLAND All the truth about FINLAND STOP in Finland - lehden Koko totuus Suomesta - näyttelypaikan tavoitteena on esitellä Suomen matkailumahdollisuuksia ja vahvistaa Suomen imagoa suosittuna matkailukohteena.

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Tuntisuunnitelmamalli: Kulttuuriarvojen vertailua Hofsteden mallin mukaan

Tuntisuunnitelmamalli: Kulttuuriarvojen vertailua Hofsteden mallin mukaan Tuntisuunnitelmamalli: Kulttuuriarvojen vertailua Hofsteden mallin mukaan Oppimistavoitteet 1.2 Vaihe (I, II, III) I (jos Hofstede ei ole opiskelijoille tuttu). II tai III (jos Hofstede on tuttu jos näin

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen Kesäkuu 2015 01/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot