KAUNIAISTEN LUKION TVT-STRATEGIA

Transkriptio

1 1 KAUNIAISTEN LUKION TVT-STRATEGIA 1. Taustaa ja vaiheiden kuvausta Kauniaisten suomenkielisessä koulutoimessa ja Kauniaisten lukiossa on pitkään tehty työtä tietotekniikan opetuskäytön edistämiseksi. Koulutoimessa on käyty läpi kaikki teknologiset kehitysvaiheet sekä siirrytty vaiheittain tietokoneavusteisessa pedagogiikassa eteenpäin. Pitkän ajan kehityssuuntina ovat olleet paitsi laitteiden määrän lisääntyminen myös oppilaiden käytössä olleiden laitteiden lisääntyminen sekä laitteiden vaihtuminen kiinteistä pöytäkoneista erilaisiin mobiileihin laitteisiin. Kaikissa edeltävissä vaiheissa ongelmaksi ja kehitystä jarruttavaksi tekijäksi lukiotyön kannalta on tullut yhteiskäytössä olevien laitteiden määrä tai yhteiskäytön käytännön järjestelyt varaus-, säilytys- ja latausjärjestelmineen. Erilaisten laiteratkaisujen ja pitkän ajan kuluessa kertyneen kokemuksen perusteella ainoaksi tavoiteltavaksi malliksi on valikoitunut 1/1 -periaate, jonka mukaan jokaisella lukion opiskelijalla tulee olla käytössään koko lukio-opintojen ajan oma henkilökohtainen päätelaite. Tietotekniikan opetuskäytön tavoitetilaa on hahmoteltu aiemmin kahdessa lukion Tulevaisuusraportissa 2009 ja Konkreettisemman muodon asia on saanut KV:n hyväksymässä Kauniaisten kaupungin tietohallintostrategiassa : Tavoitellaan henkilökohtainen työväline perusopetuksessa ja taataan lukio-opiskelijoille henkilökohtainen työväline viimeistään Lukion opetuksen yllä on ollut jo muutaman vuoden ajan tiedossa ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköiseen muotoon, mikä konkretisoitui keväällä 2013 annettuun siirtymisen aikatauluun syksystä 2016 alkaen ja Digabi-projektin julkistamiseen. Kauniaisten lukion opettajat tekivät tätä ennakoiden opintomatkan keväällä 2011 Tanskaan, joka on ollut sähköisten yo-kirjoitusten edelläkävijä. Siellä nähdyn perusteella Suomen lukiokoulutuksen tulevaisuus näytti selvältä: opiskelijalla on käytössään koko lukio-opiskelunsa ajan oma henkilökohtainen tietokone, jolla tehdään myös tulevat sähköiset yo-kirjoitukset. Matka innoitti lukiota suunnittelemaan Opetushallitukselle GraniIT-hakemuksen, jolla haettiin tukea yhden vuositason henkilökohtaisten päätelaitteiden hankkimista varten. Myönteinen OPH:n rahoituspäätös johti ipad-tablettien hankintaan keväällä 2013 silloisille lukion ykkösille. Koulun oman rahoituksen turvin hankittiin vuonna 2013 aloittaneille uusille ykkösille Microsoft Surface -tabletit. Molemmissa hankinnoissa laitteet ovat kaupungin omistamia mutta opiskelijat saavat laitteet käyttöönsä maksamalla pantin ja käyttömaksun. Kolmen vuoden käytön jälkeen opiskelijoilla on mahdollisuus lunastaa laite itselleen. Vuonna 2014 aloittava lukiolaisten ikäluokka on ensimmäinen, joka kirjoittaa joitakin yo-kokeita sähköisesti. Tämän takia päädyttiin ratkaisuun, että valittavan henkilökohtaisen laitteen tulee täyttää Digabin kriteerit ja sitä tullaan käyttämään koko lukiossa opiskelun ajan. Samalla tutulla laitteella lukiolainen voi osallistua sähköisiin yo-kokeisiin.

2 2 Vuoden 2014 lukiolaisille tarjotaan mahdollisuus hankkia Opinsys Oy:n kautta kannettava tietokone, joka täyttää Digabin vaatimukset. Konemalli on valittu siten, että laite on kestävä ja sillä on käyttöä vielä lukion jälkeenkin. Lukio ei rahoita koneiden hankintaa mutta ostaa laitteiden ylläpitopalvelut Opinsysiltä. Opinsys vastaa, että koneet toimivat hyvin koulun tietoteknisessä ympäristössä ja niissä on ajan tasalla olevat Digabin ohjelmat. Lukiolaiset voivat halutessaan tuoda muitakin kuin Opinsysin tarjoamaa tietokonemallia käytettäväksi opiskelussa. Tällöin vaatimuksena on vain toiminta koulun verkossa ja Digabiympäristön kanssa yhteensopivuus. Valtakunnallinen kehitys kohti sähköisiä ylioppilaskirjoituksia on johtanut tilanteeseen, että lukiot ovat siirtymässä vauhdilla käyttämään henkilökohtaisia päätelaitteita kaikessa lukio-opiskelussa. 2. Pedagogista tarkastelua Nykyisin voimassa olevat Lukion opetussuunnitelman perusteet (2003) antaa suuntaa oppimisen taidoille, joita lukioaikana tulisi oppia. Tieto- ja viestintätekniikan monipuoliset käyttötaidot tulee huomioida kaikkien oppiaineiden opetuksessa sekä aihekokonaisuuksien käsittelyssä. Lukion opetussuunnitelma uudistuu 2016 ja ennakkotietojen mukaan luvassa on vahva lataus tietotekniikan käyttöön oppimisen välineenä. Tavoitteena tulee olemaan, että tietokone on lukion opiskelijan työkalu koko opiskelun ajan. Ajatus toteutuu jo nykyisin korkeaasteen opetuksessa sekä työelämässä. Opiskelijan jatkuvassa käytössä oleva päätelaite tuottaa valmiuksia ja etuja enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa laitteita olisi lainattavissa oppitunneilla. Opiskelijan näkökulmasta henkilökohtaisen laitteen helppous ottaa se käyttöön tarvittaessa tuottaa merkittävää etua oppimisen kannalta. Vastuu omasta oppimisesta kasvaa, koska laitetta voi käyttää oppitunneilla, vapaatunneilla ja vapaa-aikana esim. tiedonhakuun ja muistiinpanojen tekemiseen. Opiskelija hallinnoi sekä laitettaan että tiedostojaan, jotka ovat aina mukana ja saavutettavissa. Havaintojen ja jopa eräiden tutkimusten mukaan oman laitteen käyttö kehittää vastuullisempaan toimintaan kuin koulun omistaman laitteen käyttö. Merkittävä muutos on tapahtumassa lukion oppikirjoissa, jotka ovat muuttumassa sähköisiksi e-kirjoiksi. E- kirjojen on oltava saatavilla yhtä helposti repusta kuin perinteisten kirjojenkin. Monipuolisia, interaktiivisia sähköisiä opetusmateriaaleja tulee jatkuvasti opetuksen tueksi. Lukion tavoitteista tärkeimpiä ovat jatko-opinto- ja työelämävalmiuksien kehittäminen. Oman päätelaitteen käyttö on nykyisin välttämätöntä sekä jatko-opinnoissa että työelämässä. Kauniaisten lukion linjan etuna on vielä se, että käytössä on vuositasoittain samanlaiset laitteet. Erilaisten ohjelmien, applikaatioiden ja jatkossa tarvittavien sähköisten työkalujen käytön oppiminen tehostuu, kun opiskelijat oppivat toisiltaan ja innovaatiot leviävät nopeasti. Tärkeät

3 3 oppimisen taidot sekä oppimaan oppimisen taidot kehittyvät: tiedonhaku, tietoturva, tiedonkäsittely ja arviointitaidot (esim. Digikansalaisen ABC). Koneiden käyttö jatkuvasti erilaisissa oppimistehtävissä sekä omassa käytössä kehittää siinä sivussa valmiuksia sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Koko yo-tutkinto tehdään sähköisesti Jatkuva harjoittelu nopeuttaa esimerkiksi kirjoittamista tietokoneella. Kirjoittamisen nopeus on olennainen valmius yhtä lailla sähköisissä yo-kokeissa kuin opiskelussa ja työelämässä. Työyhteisön näkökulmasta pedagogiikan kehittyminen uusien työvälineiden myötä nopeutuu, kun opettajien on pakko ottaa päätelaitteita hyödyntäviä työtapoja käyttöön. Laitteita ei oteta käyttöön itsetarkoituksellisesti, opettaja voi edelleen käyttää myös ennestään hyväksi havaittuja työtapoja. Henkilökohtaiset laitteet mahdollistavat kuitenkin huomattavan määrän uudenlaista sähköistä opetusmateriaalia sekä toisenlaista pedagogiikkaa. Opiskelijan arviointi monipuolistuu, kun voidaan käyttää erilaisia sähköisen arvioinnin menetelmiä. Monet e-materiaalit ovat jo nyt interaktiivisia ja palvelevat opiskelijan itseopiskelua, esim. itsekorjaavat tehtävät, äänitteet ja puheentuottamistehtävät internetin kautta. Sähköiset kurssikokeet koko lukioaikana ovat lisäksi välttämättömiä valmistautuessa sähköisiin ylioppilaskokeisiin. Tärkeä puoli opettajan kannalta on, että ryhmän käyttämät laitteet olisivat samanlaisia. Työskentely helpottuu, kun laitteiden käyttöä ja samoja sähköisiä työkaluja opetellaan yhdessä. Samat applikaatiot ja e-kirjat toimivat saman ekosysteemin laitteissa samalla tavalla. Samanlaisissa laitteissa on yleensä myös samoja vikoja, mikä helpottaa huoltoa ja ylläpitoa (erityisesti yo-kirjoitustilanteen hallinnassa merkittävä etu). Oppimistulosten kehitystä on vaikea mitata, koska osan opiskelijoista samasta vuosikerrasta tulisi vertailun vuoksi opiskella ilman henkilökohtaisia laitteita. On kuitenkin täysi syy olettaa, että opiskelijan oppimisvalmiudet kehittyvät henkilökohtaisten päätelaitteiden jatkuvan käytön ansiosta. Kauniaisten lukio on etujoukoissa valtakunnallisesti kehittämässä henkilökohtaisten päätelaitteiden käyttöä oppimisessa. On perusteita uskoa, että sähköisten yo-kirjoitusten alkaessa mitattavat oppimistulokset ovat hyvää tasoa, koska koulu on aloittanut pedagogisen kehitystyön hyvissä ajoin. 2.2 Laitteiden käyttökyselyjen tulokset Opiskelijoille teetettiin kysely helmikuussa 2014 henkilökohtaisten laitteiden käytöstä. Tällöin laitteet olivat olleet 1.-vuositasolla käytössä vain yhden kokonaisen jakson ajan. Kolmannen vuositason opiskelijat olivat tuolloin juuri poistumassa talosta, joten kaikilla lukio-opiskelijoilla oli käytössä henkilökohtainen päätelaite. Kyselyyn vastasi 153 opiskelijaa 250:stä. Kyselyn tulosten perusteella kaksi kolmesta käyttää laitteita ainakin lähes päivittäin opiskelun apuna oppitunneilla ja vain joka kymmenes kokee käyttävänsä laitetta harvemmin kuin

4 4 viikoittain. Näistä harvemmin käyttäjistä käytännössä kaikki, yhtä poikkeusta lukuunottamatta, olivat 1.-vuositason opiskelijoita. Ykkösvuoden opiskelijoilla kyselyn aikaan laite ei myöskään välttämättä ollut päivittäin mukana ladattuna, mikä häiritsi käyttöönottoa [n=16]. Syynä tähän saattoi olla myös itse hankittu laite. Kakkosista yli 85 % ilmoitti käyttävänsä laitteitaan oppitunneilla useammin kuin lähes päivittäin. Opiskelijat käyttivät laitetta myös itsenäisesti ilman ohjausta esim. muistiinpanojen tekemiseen ja tiedonhakuun oppituntien aikana. Myös arvioinnin osana henkilökohtaisten päätelaitteiden käyttö on yleistynyt vauhdilla. Kyselyssä painotettiin laitteen käyttöä arvioinnissa. Tuloksista kävi ilmi, että 1.- ja 2.- vuositason opiskelijoiden kohdalla laitteiden käytöstä arvioinnin osana oli jo laajalti kokemuksia opiskelijoilla. Kahdella kolmesta vastaajasta oli kokemusta laitteiden käytöstä arvioinnissa, yleensä kokeiden tekemisessä, ja vain joka kahdeskymmenes ei ollut käyttänyt tietotekniikkaa arvioinnin osana. Käytännössä kaikki 2.-vuositason vastaajat olivat käyttäneet tietotekniikkaa arvioinnissa ja toistuvasti yli 80 % vastaajista. Kyselyn jälkeen koulussa on tehostettu toimintaa erityisesti ykkösvuoden opiskelijoita koskien. Laitteiden käyttöä on painotettu ja opiskelijoita kannustettu käyttämään laitteita itsenäisesti. Kyselyn ajankohtana ykkösillä oli vasta yhden kokonaisen jakson kokemus laitteista ja niiden käyttöönotto oli vielä selvästi kesken. Oppimistulosten osalta ilmeni opiskelijoiden omana kokemuksena (lähinnä 2.-vuositasolla), että heidän tiedonhakutaitonsa ovat parantuneet. Oppimistulosten kehitystä sisältötavoitteiden osalta ei pystytty mittaamaan. 2.3 Esimerkkejä henkilökohtaisten laitteiden käytöstä opiskelussa Seuraavassa on käyty läpi aineittain joitakin esimerkkejä, miten henkilökohtaisia laitteita on sovellettu opetuksessa ja oppimisen tukena. Opettajat käyttävät kaikissa aineissa erilaisia oppimisalustoja, jotka toimivat opetusmateriaalin jakamisessa opiskelijoille ja oppimistehtävien tekemisessä. Käytössä ovat ainakin Moodle, Google Apps for Education ja Edmodo. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan käyttämään laitteita aktiivisesti oman oppimisen tukena: muistiinpanoissa, tiedonrakentelussa, tiedonhaussa ja esim. oppimispäiväkirjan pitämisessä. Äidinkieli Monipuoliset mediatehtävät tiedonhausta kriittiseen analyysiin ja tulkintaan, aineistopohjainen kirjoittaminen, simultaaninen kirjoittaminen pari- ja ryhmätyönä, normitetun kielen hallintaan liittyvät tehtävät. Historia ja yhteiskuntaoppi Historiassa ja yhteiskuntaopissa tablettien mahdollistama on-line -tiedonhaku integroituu suoraan tuntitapahtumaan. Oppitunti voidaan aloittaa tutustumalla päivän lehteen ja muuhun

5 5 uutistarjontaan. Tunti- ja ryhmätyöt, aivoriihet ja kotitehtävät tulostuvat sähköisiin oppimisympäristöihin, esim. Edmodo, Padlet ja Google Drive. Kurssikokeissa hyödynnetään uudenlaisia lähdetyyppejä kuten liikkuvaa kuvaa, ajankohtaisia asiantuntija-arvioita jne. Oppitunteja rytmittävät myös verkossa tehtävät gallupit ja tietovisat. Tabletit ovat luoneet aineille luonteenomaisten tiedonhallintataitojen (tiedonhaku, tiedontuottaminen, lähdekritiikki) kehittämiselle uudenlaiset mahdollisuudet. Uskonto, filosofia, psykologia, opinto-ohjaus Oppitunneilla käytetään yhteisöllistä muokkaamista ja tiedonjakoa. Käytössä esim. Moodle ja Google Drive. Uskonnossa on käytössä mm. RaamattuNet. Opinto-ohjauksessa käytetään tiedonhakuun ja itsearviointitehtävien tekemiseen erilaisia internetpohjaisia ohjaussivustoja kuten Opintopolkua, Studentumia, Ammattinettiä ja AVO-ohjelmaa. Yleisiä koulutusoppaita ei enää julkaista paperiversioina vaan tiedot julkaistaan vain internetissä. Myös kaikkiin yleisimpiin jatko-opintoihin hakeminen tapahtuu sähköisesti. Kielet Tuntityöskentelyssä ja itsenäisessä opiskelussa tabletti mahdollistaa nopean ajankohtaisen tiedonhankinnan ja autenttisen aineiston hyödyntämisen. Osalla opiskelijoista on jo käytössä kielten e-oppikirja. E-kirjan etuna on myös tekstien kuuntelumahdollisuus. Myös kirjoihin liittyvät verkkotehtävät ovat helposti hyödynnettävissä lisäharjoitteluun ja itsearviointi- materiaalina. Tabletteja äänitys- ja kuvaustoimintoja käytetään suullisen kielitaidon harjoittelussa sekä ryhmissä että yksilötasolla tunneilla ja suullisen kielitaidon testauksessa. Sanastojen ja rakenteiden harjoittelussa ja testauksessa käytetään sekä valmiita sovellutuksia että ryhmän tarpeille muokattavia toimintoja. Biologia, maantiede, terveystieto Googlen palvelut ja Moodle laajassa käytössä oppimateriaalin jakamisessa opiskelijoille, harjoitustöiden tekemisessä ja esim. ryhmäkokeissa. Tiedonhakua ja lähteiden käyttöä omilla laitteilla jokaisella oppitunnilla. E-kirjoja käytössä useilla kursseilla. Arviointiviikolla sekä tehtäviä että tuotoksia jaetaan sähköisesssä muodossa. Kuvausta voidaan hyödyntää havaintojen tekemisessä ja tulkinnassa. Tarjolla on myös valtava määrä opetukseen soveltuvia applikaatioita, esim. erilaisia simulaatioita. Mittaustekniikka ja graafiset sovellukset ovat käytössä fysiikassa ja kemiassa. Matemaattiset aineet Muutamilla kursseilla on luovuttu oppikirjojen käytöstä, käytetty monisteiden jakamiseen sähköisesti. Parilla kurssilla hiljattain aloitettu opettajan etukäteen valmistelleiden opetusvideoiden käyttö ( flipped classroom ), jolloin tunnilla ollut mahdollista keskittyä henkilökohtaiseen ohjaukseen ja ymmärryksen tukemiseen. Päätelaitteet ovat mahdollistaneet

6 6 tutkivan oppimisen alustojen ja verkkoaineistojen käytön uudella tavalla opetuksen osana. Luokkatietokoneita ei ole, eikä niiden käyttö kovin hyvin sopisi täyteenahdettuihin kurssisisältöihin. Taideaineet Musiikissa ipad on osoittautunut mainioksi työkaluksi opetuksessa. Laitetta käytetään musiikin tuottamisessa ja teorian opiskelussa. Kuvataiteessa laitteita on käytetty audiovisuaalisen kasvatuksen tukena: kuvankäsittelyn ja kuvauksen (ulkoisten kameroiden käytön) sekä tuottamisen tukena esim. portfoliotyöskentelyssä. Kuvataiteen blogia tehdään kurssien yhteydessä Vaativa kuvan- ja videonkäsittely vaatii kuitenkin suurikokoisilla monitoreilla varustettuja kiinteitä tietokoneita. 3. Hankintasuunnitelma ja aikataulutus Tämä Kauniaisten lukion TVT-hankintasuunnitelma on suunnattu vuosille Tässä suunnitelmassa ei olla otettu huomioon mahdollisia vaikutuksia, mikäli valtioneuvoston päättyneen kehysriihen lauselmaa oppivelvollisuuden pidentämistä tulkittaisiin siten, että se koskisi myös lukion 1.-vuositason opiskelijoita maksuttomine oppimateriaaleineen. 3.1 Koeaikataulut digabisuunnitelmassa Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) Digabi-projektin ( aikataulu ylioppilaskokeiden sähköistämiseen on seuraava. Taulukkoon, on myös koottu huomioita Ikäluokka (aloitusajankohta) Kirjoitusajankohta (edellisten lisäksi) Arvio Kokelaiden lkm kokeessa Huomioita 2014 syksy syksy 2016 (maantieto, filosofia, a-saksa) kevät 2017 (YH, psykologia) 15 Voidaan toteuttaa tavallisissa luokkatiloissa. Mahdollisesti yhdessä GGs:n kanssa. 45 Selvitään mahdollisesti koulun muilla koneilla, yhdessä GGs:n kanssa. Kirjoitustilojen ei tarvitse olla Digabiyhteensopivat.

7 7 Voidaan toteuttaa vielä erillisissä luokkatiloissa erityisjärjestelyin (tai Nya Paviljongenissa) syksy syksy 2017 kevät 2018 (kaikki muut paitsi AI, KE, FY, MAA ja MAB) 2016 syksy syksy 2018 (kaikki paitsi MAA ja MAB) kevät 2019 (kaikki aineet) lähes kaikki kaikki kirjoittajat kaikki 125 Tarvitaan välttämättä Digabikoesalijärjestelyt sekä Digabi-yhteensopivat laitteet kaikille kokelaille Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin johtavan Digabi-projektin keskeiset vaatimukset tietokoneelle ovat x86-yhteensopiva prosessori suositus vähintään 2 Gt keskusmuistia (RAM) mahdollisuus käynnistää tietokone ulkoiselta medialta (erityisesti USB-muistilta) laitteessa tulisi olla akku sähkönsyöttöhäiriöiden varalta sekä langaton (WiFi) että langallinen (Ethernet) verkkoliitäntä, mahdollisesti USBliitännän avulla mahdollisuus liittää kuulokkeet ja mikrofoni joko USB-liitännän tai 3,5 mm:n pistokkeiden avulla Sähköisten ylioppilaskirjoitusten tarvitseman varustautumisen kannalta on syytä tarkastella yhteistyötä Gymnasiet Grankulla samskolan kanssa. Kirjoittajat molemmista kouluista mahtuvat samaan saliin, koska kokeiden kirjoittajamäärät syksyllä 2016 ja keväällä 2017 ovat pieniä. Kokeita voisi tehdä tavallisissa luokissa melko helposti. Ensimmäisen vuoden koejärjestelyt onnistuvat myös koulun laitteilla tilapäisjärjestelyin. Tilanne muuttuu syksystä 2017 alkaen, kun kirjoittajamäärät kasvavat merkittävästi.

8 8 3.2 Tietoteknisen ympäristön suunnitelma Henkilökohtaiset päätelaitteet Oppilailla tulee olla päätelaitteet koulun aloittaessa syksystä 2014, kuten syksyllä 2013 aloittaneilla ja 2012 aloittaneilla vuosiluokilla. Tämä linjaus tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Opiskelija voi tuoda myös oman opiskelua tukevan päätelaitteensa kouluun. Aikaisempi kahden vuoden kokeilu BYOD-periaatteesta lukiossa ei osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi mutta se toimii vaihtoehtona, jos joku ei syystä taikka toisesta halua hankkia koulun tarjoamaa tai suosittelemaa laitetta. Opiskelijan oman laitteen tulee soveltua: - muistiinpanojen tekemiseen - tekstin kirjoittamisen toimisto-ohjelmalla ja esitysgrafiikkaohjelmiston käyttöön - e-kirjojen ja muun interaktiivisen sähköisen oppimateriaalin käyttöön - koulun verkon kautta korkearesoluutioisiin videoiden ja verkkoaineistojen käyttöön - yhteisölliseen kirjoittamiseen ja tiedostojen jakoon opettajien ja opiskelijoiden kanssa koulun sähköisissä ympäristöissä - tiettyjen ainekohtaisten erikoisohjelmistojen käyttöön (verkkopohjaisia) - vuonna 2014 aloittavien opiskelijoiden osalta rajatusti (erityisesti maantiedon opiskelijat) sähköisen yo-tutkinnon ohjelmistojen käytön harjoitteluun (Digabi-ohjelmistot) - vuonna 2015 aloittavien opiskelijoiden osalta sähköisen yo-tutkinnon suorittamiseen (Digabikelpoiset laitteet) Henkilökohtaisen päätelaitteen hankinnassa on harkittu seuraavia linjavaihtoehtoja: a) Opiskelijat tuovat itse haluamansa laitteen BYOD-periaatteen mukaisesti. Opiskelijan kannalta tämö on kallein vaihtoehto ja tuottaa kirjavan laitekannan, mikä voi olla hankaloittava tekijä opetuksessa. Voi olla myös tasa-arvon kannalta ongelma ja saattaa johtaa kilpavarusteluun opiskelijoiden keskuudessa. Vaihtoehto ei tuota myöskään lukiolle kilpailuetua muihin pääkaupunkiseudun lukioihin verrattuna. b) Opiskelijat vuokraavat laitteen tai he tekevät leasing-sopimuksen ulkopuolisen toimijan kanssa. c) Koulu tekee vuokra- tai leasing-sopimuksen ulkopuolisen toimijan kanssa. Koulu perii opiskelijoilta vuokraa koneiden käytöstä mutta voi osallistua valitun linjan mukaan tukemalla vuokrausta. d) Koulu hankkii laitteet kaupungin puitesopimuksen määräämissä rajoissa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus ostaa kone itselleen osamaksukaupalla, joka mitoitetaan kolmelle lukiovuodelle. Kaupungin tuen määrässä voidaan tehdä linjapäätös. Rahoitus on koulun käyttöbudjetista eikä vaadi ylimääräistä resurssia. Tämä on halvin vaihtoehto opiskelijan kannalta ja auttaa pääsemään pienellä alkupääomalla kiinni laadukkaaseen opiskeluvälineeseen. Koulun tarjoama kone on opiskelu- ja laatukriteerit täyttävä hintaperusteisesti valittu kone.

9 9 e) Koulu suosittelee jonkin ulkopuolisen toimijan toimittamaa konemallia ja ostaa siihen tarvittavat ylläpitopalvelut. Vuoden 2014 ratkaisu oli tämä vaihtoehto. Vaihtoehtojen valinnassa kannattaa tehdä yhteistyötä Gymnasiet Grankulla samskolan kanssa. Kaupungin molemmissa lukioissa olisi hyvä olla yhtenäinen linja toiminnassa ja opiskelijan kannalta tasa-arvoiset mahdollisuudet. Yhteinen linja voisi tuoda myös taloudellisia etuja, varsinkin jos kyse on yhteishankinnoista tai leasing-sopimuksista, koska koneiden kappalemäärät nousevat. Laitevalintoihin vaikuttaa tällöin kaupungin tekemä tvt-hankintojen puitesopimus, joka ohjaa hankinnat yhteen paikkaan ja kiinteisiin hintoihin. Vuonna 2014 aloittava lukiolaisten ikäluokka pystyttäisiin viemään sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin vielä ilman, että ikäluokalla on Digabi-yhteensopivat laitteet. Kuitenkin Digabin julkistamat ohjelmistot ja niiden käyttömallit johtivat ajattelun siihen, että koko työyhteisön ja opiskelijoiden etu on aloittaa Digabi-harjoittelu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarkoitus on harjoitella Digabia kurssikokeissa sekä muissa oppimistehtävissä ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen, jolloin sekä opiskelijat että opettajat kasvavat ja harjaantuvat uusien vaatimusten myötä. Laitemallin valintaperusteita on myös muita kuin ylioppilaskirjoituksiin soveltuminen. Tärkeimpänä lähtökohtana on soveltuvuus lukion tietotekniseen ympäristöön ja pedagogiikkaan, sekä oppimisen tukemiseen liittyvät seikat. Lisäksi vaikuttamassa on opiskelijoilta saatu näkökulma: laitteen tulisi olla helppokäyttöinen, kulkea helposti mukana ja olla nopeasti käyttövalmiina. Vuonna 2015 ei ole enää vaihtoehtoja, vaan opiskelijoiden tulee ottaa käyttöön sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin soveltuva laite. Koko lukiolaitos näyttää menevän vahvasti suuntaan, jossa oppiminen ja opiskelu tulee perustumaan opiskelijoiden omiin laitteisiin Lukion kiinteät päätelaitteet Lukiolla on käytössä luokkatiloissa jatkossakin kiinteät opettajan tietokoneet. Kauniaisten lukio ei kuitenkaan voi luopua kokonaan kiinteiden oppilastietokoneiden käytöstä seuraavissa erikoistapauksissa: 1. ATK-luokka erityisopetustarpeita varten (tietokoneopetusohjelmiston käyttö) 2. Tietotekniikan aineopetuksen tarpeet Tietokonepohjaisten toimisto-ohjelmien käyttö ja ohjelmointiympäristöjen käyttö Tämä on mahdollista opiskelijoiden henkilökohtaisilla laitteilla, mikäli se on PC-kone, johon heillä on täydet käyttöoikeudet sekä tarvittavat ohjelmistolisenssit. 3. Aluemaantieteen kurssi GE3, joka tarvitsee paikkatieto-ohjelmistoja ja eräitä muita kartografiaan perustuvia sovelluksia. Nämä sovellukset eivät toimi tableteilla mutta riittävän järeillä kannettavilla tietokoneilla kyllä.

10 10 4. Luonnontieteiden (fysiikka, kemia) opetuksen tarpeet Luonnontieteiden opetuksessa käytetään Vernierin mittalaiteita ja analyysiohjelmistoja, jotka vaativat erityisominaisuuksia tietokoneilta. Nykyisin käytetään kannettavia pckoneita. 5. Kuvataiteen opetuksen tarpeet Kuvataiteen opetuksessa käytetään kuvankäsittely- ja video-ohjelmistoja tietokoneilla. Luokassa on nykyisin oppilaskäytössä muutamia Applen Mac-koneita sekä 3 kpl kiinteitä tehopäätteitä, joissa käytetään Opinsysin Linux-järjestelmää Lukion käytössä olevat sähköiset palvelut Lukion käytössä on OpinSysin sähköiset palvelut, GoogleApps for Education -palvelut (ml. sähköposti ja Google Drive), Wilma ja Moodle-sähköinen oppimisympäristö sekä ulkopuolisen palvelut kuten Dropbox, Microsoft OneDrive ja Edmodo. Lisäksi opetuksessa käytetään sähköisiä oppikirjoja, sekä koneisiin ladattuja (toiminta voi rajoittua yhteen laitetyyppiin) että verkon yli toimivia nettikirjoja (jotka toimivat lähes kaikilla päätelaitteilla). Paikallisesti ainekohtaisia sähköisiä verkossa toimivia työvälineitä tai paikallisia ohjelmistoja on käytössä jonkin verran, esim. matematiikan Geogebra. Sähköisten palveluiden laajentamista tarkastellaan jatkuvasti ja ollaan valmiina kokeilemaan uusia sähköisiä oppimisympäristöjä ja -työkaluja OpinSys-sopimuksen tilanne Opinsys Oy:n tarjoamat tietotekniset palvelut tuotetaan palvelusopimuksella, jossa maksu koostuu kahdesta osasta. Perusmaksu menee järjestelmien ylläpidosta ja toinen osa laitteiden ylläpidosta, perustuen opiskelijamäärään rajoittamatta käytössä olevien laitteiden määrää. Sopimus soveltuu hyvin malliin, jossa Opinsys tarjoaa ylläpitoa opiskelijoiden käyttämille henkilökohtaisille päätelaitteille sekä luokissa oleville kiinteille koneille Opiskelijoiden Digabi-ympäristössä käytössä olevat ohjelmistot Digabi-ympäristössä sallittuja ohjelmia ovat ( ): LibreOffice (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka, vektorigrafiikka), avoin GIMP (kuvankäsittely), avoin Pinta (kuvankäsittely), avoin InkScape (vektorigrafiikka), avoin Dia (vektorigrafiikka), avoin wxmaxima (symbolinen laskenta), avoin

11 11 Texas Instruments N-spire (symbolinen laskenta) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus Casio ClassPad Manager (symbolinen laskenta) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus Geogebra (mm. kuvaajat), avoin LoggerPro (kuvaajat) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus ChemSketch (kemian kaavat ja reaktioyhtälöt) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus Lukioaikana ohjelmistojen käyttöä pitää kuitenkin harjoitella opiskelun pakollisten tai viimeistään syventävien kurssien aikana. Myös opettajien tulee harjaantua hyvissä ajoin käyttämään tarvittavia ohjelmia. Ohjelmistojen osalta Digabi-projekti on ilmoittanut, että tilanne elää jatkuvasti. Suurin osa ohjemistoista on avoimia ohjelmistoja, jotka eivät vaadi lisensointia. Osa ohjelmista saattaa vaatia lisenssin hankkimista. YTL ei kuitenkaan lisensoitavista ohjelmista vastaa kuin kirjoitustilanteessa ja on ilmoittanut, että opetuksen järjestäjä vastaa ohjelmistojen lisensseistä kouluajalta. Tämä koskee tämänhetkisen tilanteen perusteella näitä olisivat Texas Instruments N-Spire, Casio ClassPad Manager, LoggerPro ja ChemSketch. Nämä ohjelmat liittyvät symboliseen laskentaan ja kuvaajien piirtämiseen sekä kemiallisten reaktioyhtälöiden muodostamiseen. Näillä näkymin mitään sallituista ohjelmista ei tarvitse hankkia vielä vuosien kirjoituksiin. Vuonna 2016 aloittavat kirjoittavat kuitenkin syksyllä 2018 kemian ja fysiikan sekä keväällä 2019 matematiikan, joilloin näiden ohjelmien lisensointi muodostuu ajankohtaiseksi. Ei ole poissuljettua, että muihin aineiden kirjoituksissa tarvittaisiin lisensoitavaa ohjelmistoa, mutta tämä ei vielä ole tiedossa kirjoitushetkellä Muita infrahankintoja Kun opiskelijoilla on käytössään henkilökohtaiset päätelaitteet, on perusteltua, että he voivat ladata laitteitaan omissa lokeroissaan. Tämä vaatii verkkovirtapistokkeita opiskeliljoiden hallinnoimiin lukittaviin lokeroihin. 3.3 Hankintasuunnitelma Opiskelijoiden henkilökohtaiset laitteet Lukion opiskelijat hankkivat itse koulun suositteleman Digabi-kelpoisen päätelaitteen syksyn 2014 ikäluokasta alkaen. Koulu ostaa laitteisiin koulun toimintaympäristössä tarvittavat

12 12 ylläpitopalvelut. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi tuoda kouluun oman laitteen, joka täyttää Digabin kriteerit Kiinteät koneet Luokkien kiinteät koneet koostuvat vanhoista käytetyistä koneista ja läppäreistä, joista iso osa ei välttämättä ole Digabi-kelpoisia. Lukion tavallisista luokista poistetaan suuri osa kiinteistä opiskelijakoneista, koska niitä ei tarvita henkilökohtaisten laitteiden käytön takia. Jonkin verran kiinteistä koneista on kuitenkin syytä olla Digabi-kelpoisia sellaisia tilanteita varten, että jollakin opiskelijalla ei ole toimivaa omaa laitetta käytössään. Lisäksi pidetään huolta, että tietotekniikan opetuksen, kuvataiteen ym. erityistarpeiden vuoksi on käytössä riittävästi kiinteitä päätelaitteita. Lisäksi Digabi-projekti on määritellyt koetilaan palvelinkoneen, joka pitää koulukohtaisesti hankkia. Lisäksi tarvitaan mahdollinen varapalvelin. Palvelinten ja kiinteiden koneiden käyttöä varten huolehditaan, että tarvittava muu infrastruktuuri kuten kaapelointi ym. on kunnossa Opettajien käytössä olevat tietokoneet Opettajien käytössä olevien henkilökohtaisten tietokoneiden uusimisen paine ei vielä ole kriittinen mutta kolmen vuoden sisällä osa opettajakoneista joudutaan välttämättä uusimaan. Suurimmalla osalla opettajista on yli 5 vuotta vanhoja kannettavia käytössään. Osa kannettavista on 2 vuoden ikäisiä. Vanhemmat kannettavat tietokoneet tulevat OpinSysin järjestelmässä tiensä päähän viimeistään parin vuoden kuluttua, jolloin uusimistarve on n. 20 tietokonetta parin vuoden sisällä. Opettajien käytössä olevia ipad- ja Microsoft Surface -tablettitietokoneita ei uusita niiden tullessa käyttöikänsä päähän 2-3 vuoden kuluttua. Laitekannan muuttuessa pidetään kuitenkin huolta, että opettajilla on käytössään hyvät mahdollisuudet tutustua ja harjoitella opiskelijan käytössä olevilla laitteilla Verkon ja palveluiden kehittämisen vaatimukset Koulun wlan-verkon tulee toimia luotettavasti ja riittävällä nopeudella, koska lukio käyttää langattomiin yhteyksiin perustuvia laitteita jatkuvasti opetuksessa. Verkon tulee pystyä kehittymään opetuksen tarpeiden mukaan, mielellään jopa proaktiivisesti. Verkkoa käytetään runsaasti myös muuhun kuin oppimistarkoituksiin. Kasavuoren koulun oppilaiden ja lukion opiskelijoiden omat kännykät käyttävät verkkoa paljon myös viihdetarkoituksiin. Oman ja opetuskäytön suhteen tarkastelu on syytä jossain vaiheessa tehdä,

13 13 ehkä luoda opetuskäyttöön oma kirjautumista vaativa verkkoyhteys. Jos Digabi-suunnittelu etenee kohti langattomia yhteyksiä, vaaditaan siihen oma verkkonsa. Lukio ostaa tietotekniikan palvelunsa alan osaavilta yrityksilltä kuten Opinsys Oy:ltä. Palvelut ovat laadukkaita ja tähtäävät opiskelijoiden oppimisen tukemiseen. Palvelut mahdollistavat tietotekniikan koulun oppimisympäristöjen joustavan käytön sekä koulussa että mistä tahansa käsin Internetin kautta Koesalin vaatimukset Ylioppilastutkintolautakunta on julkaissut vaatimukset, joita sähköisten ylioppilaskirjoitusten toteutus vaatii kouluilla. Koesalin tekniikalle ja sähköntuotolle on olemassa jo selvät ohjeet. Näitä kysymyksiä ratkotaan yhdessä kaupungin tietohallinnon ja rakennustoimen kanssa. Opetuspäälliköt koordinoivat valmistautumista kohti syksyä 2016, jolloin ensimmäiset sähköiset yo-kokeet toteutetaan. Salin vaatimuksia: -Digabin vaatima serverikone (ja mahdollinen varakone) -Sähkölinja ja varasähköjärjestelmä -Kiinteä verkko, langallinen yhteys joka koneeseen -UPS -Kytkimet koesaliiin3.4 Koulutussuunnitelma Opiskelijoiden koulutus Opiskelijoita koulutetaan alla olevan suunnitelman mukaisesti. Koulutuksesta vastaa TVT-tiimi ja pedagoginen tiimi yhteistyössä rehtorin kanssa. Tämä suunnitelma on käytössä keväästä 2014 lähtien. Vuosittain valitaan TVT-tutorit, jotka osallistuvat opiskelijoiden ja opettajien tekniseen kouluttamiseen ja antavat teknistä tukea. TVT-tutorit ovat mukana myös Osuuskunta Granin kautta tapahtuvassa ylläpitopalvelussa. Vuositaso Tavoitteet Sisältö 1. vuositaso - Laitteen käyttöönotto, koulun oppimisymäristöihin perehtyminen ja tiedonhakutaitojen perusteet - sähköiset oppimisympäristöt: Google Apps, Moodle, Edmodo, Dropbox - tiedonhaku - muistiinpanojen tehokas käyttö

14 14 - tietoturva ja varmuuskopiointi - ainekohtaisiin ohjelmiin ja alustoihin tutustuminen 2. vuositaso - Taitojen syventäminen ja monipuolistaminen - Tavoitteena hyödyntää digimaailman mahdollisuuksia ja tuottaa monipuolisia tuotoksia 3. vuositaso - Valmistautuminen sähköisiin yo-kirjoituksiin - itsenäinen koulun ympäristöjen käyttö - opiskelutaitojen itsenäinen oppiminen (esim. analyysi itsetuotetun materiaalin pohjalta) - verkkopohjaisten materiaalien tuottaminen ja julkaisu - kriittinen tiedonkäsittely - tietotekniikan käyttö arvioinnin osana - kirjoituksista tarvittaviin ohjelmiin tutustuminen Kirjoituksissa käytettävien toimintaympäristöjen omaksuminen Opettajien koulutus Opettajien koulutusta järjästävät pedagogiikka- ja arviointitiimi sekä TVT-tiimi yhteistyössä koulun johdon kanssa. Opettajien koulutus on rakenteeltaan kumulatiivista, jolloin määrittelemme ajankohtaisia tavoitteita, jotka ovat tavoitteena edellisten lisäksi Ajanko htaiset tavoitte et Digabi ensiaskeleet Digitaalisten oppimisympäristöj en haltuunotto Sähköinen arviointi Uusi OPS ja sen tuomat haasteet ja mahdollisuudet Sisältö -Digabikoulutusta - tiedonhakutaitoj en koulutus - - käytettävien laitteiden hallintakoulutus - täydennyskoulutu sta SurfaceRT käytöstä - pedagogisia malleja eri oppiaineittain -ainekohtaisia Digabi-malleja -Digabi-alustaan tutustuminen ja haltuunotto -Pedagogista koulutusta muuttuvassa digimaailmassa

15 Ylläpitosuunnitelma Ylläpidon järjestäminen riippuu osin koneiden hankintamallista. Jos hankinta tapahtuu selvästi kaupunkivetoisesti niin silloin kaupunki sitoutuu myös tukemaan ylläpitoa. Kokemukset kahden vuositason käytössä olevista tableteista osoittavat kuitenkin, että hyvällä laitevalinnalla vähennetään merkittävästi ylläpidon tarvetta. Nykyisten laitteiden käyttö on ollut jotakuinkin ongelmatonta. Jos ratkaisu on BYOD niin tällöin ylläpito jää paljon opiskelijan itsensä vastuulle. Laitekanta on tällöin varsin kirjava, joten ylläpidon järjestämisessä olisi haasteensa - kukin laitetyyppi tarvitsee oman osaamisensa, että sen ongelmissa voi auttaa. Omia päätelaitteita tullaan käyttämään jatkossa laajalti esimerkiksi kokeissa, joten avun saanti ongelmatapauksissa tulee olla riittävän lähellä myös äkillisissä tilanteissa. Kauniaisten lukiossa on ollut jo muutamia vuosia ns. TVT-tutoreita, eli tietotekniikkaan vihkiytyneitä opiskelijoita. Heitä käytetään tietotekniikkaan liittyvissä avustustehtävissä mutta varsinaisessa laajamittaisessa laitteiden ylläpidossa heitä ei voi oikein käyttää. Osuuskunta Graniin kautta on lisäksi tarkoitus lanseerata palvelu, jossa opiskelijat tai koulu voi ostaa tarvitsemaansa tvt-palvelua alaa harrastavalta opiskelijalta, joka saa työstään myös palkkaa. Nykyinen linjaus Opinsysiltä ostettavasta ylläpitopalvelusta helpottaa merkittävästi ylläpidon ongelmia. Palvelu on nopeasti saatavilla ja luotettava vaihtoehto. 3.6 Taloudelliset vaikutukset Lukio on vapaaehtoinen koulu ja perustuu enimmäkseen opiskelijan ja huoltajien itse rahoittamiin työvälineisiin ja oppimateriaaleihin. Lukion on syytä kuitenkin pyrkiä ratkaisuihin, jotka ovat opiskelijan kannalta kokonaistaloudellisia. Tämä on opiskelijan etu ja samalla myös koulun kilpailuetu. Lukion linjaus lukuvuoden alkaessa on, että koulu ei osallistu opiskelijoiden omien päätelaitteiden subventointiin mutta käyttää resursseja tarjoamalla laitteiden vaatimat tietoliikenneyhteydet, sähköiset oppimisympäristöt sekä ylläpitopalvelut koulun hankkimiin tai suosittelemiin laitteisiin. Tämä hoidetaan ylläpitosopimuksilla tietotekniikan ammattilaisten kanssa (mm. Opinsys) sekä osin omalla työvoimalla. Mahdollisuuksien mukaan palvelua voidaan ostaa myös koulun opiskelijoilta Osuuskunta Granin kautta. Erityisesti niiden laitteiden ylläpidossa, jotka eivät ole koulun suositusten mukaisia malleja, hyödynnetään koulun omaa työvoimaa ja opiskelijoita.

16 16 Linjaus opiskelijoiden omista päätelaitteista vähentää kiinteiden päätelaitteiden tarvetta, joten kiinteiden koneiden hankintatarpeet vähenevät tulevaisuudessa. Myös koulun atk-tuen työvoiman tarve vähenee kiinteisiin laitteisiin. Opinsysin voimassa oleva palvelusopimus kattaa myös ison osan tulevista opiskelijoiden hankkimista omista laitteista, jos ne hankitaan koulun suosittelemalla tavalla. Digabi-kelpoisten opiskelijoiden laitteiden hankintahinta voi tuntua alkuun opiskelijoista korkealta mutta säästöä tulee sähköisten oppimateriaalien käytöstä. Merkittävä etu tulee esim. e-kirjojen käytöstä opiskelussa. Tämä tuo säästöä paperikirjoihin verrattuna nykyisillä hinnoilla % / kirja. Kyse voi olla sadoista euroista lukio-opintojen aikana, kun sähköiset kirjat valtaavat markkinat parin vuoden sisällä. Jokaisen opiskelijan käytössä oleva henkilökohtainen laite vähentää merkittävästi kopioina jaettavan oppimateriaalin tarvetta ja tuottaa sitä kautta jonkin verran kustannussäästöä. 3.7 PR-vaikutukset Kauniaisten kaupungin strategioissa esitetään vahvasti, että Kauniainen on edelläkävijä ja ketterä kehittyjä. Kaupungin tukemat lukiolaisten omassa käytössä olevat päätelaitteet toteuttavat hienosti näitä tavoitteita. Maine koulutusmyönteisenä ja opiskelijoistaan välittävänä kaupunkina vahvistuu. Kauniaisten lukio kilpailee opiskelijoista pääkaupunkiseudun ja erityisesti Espoon lukioiden kanssa. Rohkealla ja muista erottuvalla laitepolitiikalla kilpailussa menestyminen on helpompaa. Kouluun hakeutuu opiskelijoita, joiden oppimistulokset ovat hyviä jo lähtötasolla. Yhdistettynä hyvään pedagogiikkaan hyvillä opiskeluvälineillä myös tulokset lukion päättyessä tulevat olemaan hyviä - mikä edelleen pitää koulun ja kaupungin hyvää mainetta yllä. Lukioverkkoa tullaan pääkaupunkiseudulla tarkastelemaan lähivuosina tiukalla seulalla. Lisäksi on luvassa valtionosuuksien merkittävää pienenemistä ja muutenkin tiukkaa taloudenpitoa. Oman lukion profiilin nostaminen ja omaleimaisten toimintatapojen löytäminen on elinehto Kauniaisten lukion kannalta. 3.8 Seuranta- ja arviointisuunnitelma Opettajat seuraavat oppitunneillaan työskentelyä ja kokeilevat uusia tietotekniikkaan perustuvia menetelmiä omilla kursseillaan. Havainnoista keskustellaan yhdessä kokouksissa ja koulutuspäivien yhteydessä. Muutaman kerran vuodessa järjestetään tvt-sisältöisiä opettajien workshoppeja, joissa kehitetään ja suunnataan toimintaa.

17 17 Jokainen tiimi suorittaa vuosittain lukuvuosikellon mukaisesti lukuvuosiarvioinnin. Opettajien TVT- ja pedagogiikka- ja arviointitiimit seuraavat lukuvuosiarvioinnin yhteydessä tavoitteiden toteutumista. Kerran vuodessa toteutetaan laajempi kysely sekä opiskelijoille että opettajille tvt:n opetuskäytöstä. Tietotekniikan käyttö tulee esille myös koulun muissa arvioinneissa, esim. Lukion laatu -kyselyssä ja pääkaupunkiseudun yhteisissä arvioinneissa. Keskeisimmistä tuloksista raportoidaan eri arviointien yhteenvedoissa sekä koulun lukuvuosiarvioinnin yhteydessä.