KAUNIAISTEN LUKION TVT-STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUNIAISTEN LUKION TVT-STRATEGIA"

Transkriptio

1 1 KAUNIAISTEN LUKION TVT-STRATEGIA 1. Taustaa ja vaiheiden kuvausta Kauniaisten suomenkielisessä koulutoimessa ja Kauniaisten lukiossa on pitkään tehty työtä tietotekniikan opetuskäytön edistämiseksi. Koulutoimessa on käyty läpi kaikki teknologiset kehitysvaiheet sekä siirrytty vaiheittain tietokoneavusteisessa pedagogiikassa eteenpäin. Pitkän ajan kehityssuuntina ovat olleet paitsi laitteiden määrän lisääntyminen myös oppilaiden käytössä olleiden laitteiden lisääntyminen sekä laitteiden vaihtuminen kiinteistä pöytäkoneista erilaisiin mobiileihin laitteisiin. Kaikissa edeltävissä vaiheissa ongelmaksi ja kehitystä jarruttavaksi tekijäksi lukiotyön kannalta on tullut yhteiskäytössä olevien laitteiden määrä tai yhteiskäytön käytännön järjestelyt varaus-, säilytys- ja latausjärjestelmineen. Erilaisten laiteratkaisujen ja pitkän ajan kuluessa kertyneen kokemuksen perusteella ainoaksi tavoiteltavaksi malliksi on valikoitunut 1/1 -periaate, jonka mukaan jokaisella lukion opiskelijalla tulee olla käytössään koko lukio-opintojen ajan oma henkilökohtainen päätelaite. Tietotekniikan opetuskäytön tavoitetilaa on hahmoteltu aiemmin kahdessa lukion Tulevaisuusraportissa 2009 ja Konkreettisemman muodon asia on saanut KV:n hyväksymässä Kauniaisten kaupungin tietohallintostrategiassa : Tavoitellaan henkilökohtainen työväline perusopetuksessa ja taataan lukio-opiskelijoille henkilökohtainen työväline viimeistään Lukion opetuksen yllä on ollut jo muutaman vuoden ajan tiedossa ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköiseen muotoon, mikä konkretisoitui keväällä 2013 annettuun siirtymisen aikatauluun syksystä 2016 alkaen ja Digabi-projektin julkistamiseen. Kauniaisten lukion opettajat tekivät tätä ennakoiden opintomatkan keväällä 2011 Tanskaan, joka on ollut sähköisten yo-kirjoitusten edelläkävijä. Siellä nähdyn perusteella Suomen lukiokoulutuksen tulevaisuus näytti selvältä: opiskelijalla on käytössään koko lukio-opiskelunsa ajan oma henkilökohtainen tietokone, jolla tehdään myös tulevat sähköiset yo-kirjoitukset. Matka innoitti lukiota suunnittelemaan Opetushallitukselle GraniIT-hakemuksen, jolla haettiin tukea yhden vuositason henkilökohtaisten päätelaitteiden hankkimista varten. Myönteinen OPH:n rahoituspäätös johti ipad-tablettien hankintaan keväällä 2013 silloisille lukion ykkösille. Koulun oman rahoituksen turvin hankittiin vuonna 2013 aloittaneille uusille ykkösille Microsoft Surface -tabletit. Molemmissa hankinnoissa laitteet ovat kaupungin omistamia mutta opiskelijat saavat laitteet käyttöönsä maksamalla pantin ja käyttömaksun. Kolmen vuoden käytön jälkeen opiskelijoilla on mahdollisuus lunastaa laite itselleen. Vuonna 2014 aloittava lukiolaisten ikäluokka on ensimmäinen, joka kirjoittaa joitakin yo-kokeita sähköisesti. Tämän takia päädyttiin ratkaisuun, että valittavan henkilökohtaisen laitteen tulee täyttää Digabin kriteerit ja sitä tullaan käyttämään koko lukiossa opiskelun ajan. Samalla tutulla laitteella lukiolainen voi osallistua sähköisiin yo-kokeisiin.

2 2 Vuoden 2014 lukiolaisille tarjotaan mahdollisuus hankkia Opinsys Oy:n kautta kannettava tietokone, joka täyttää Digabin vaatimukset. Konemalli on valittu siten, että laite on kestävä ja sillä on käyttöä vielä lukion jälkeenkin. Lukio ei rahoita koneiden hankintaa mutta ostaa laitteiden ylläpitopalvelut Opinsysiltä. Opinsys vastaa, että koneet toimivat hyvin koulun tietoteknisessä ympäristössä ja niissä on ajan tasalla olevat Digabin ohjelmat. Lukiolaiset voivat halutessaan tuoda muitakin kuin Opinsysin tarjoamaa tietokonemallia käytettäväksi opiskelussa. Tällöin vaatimuksena on vain toiminta koulun verkossa ja Digabiympäristön kanssa yhteensopivuus. Valtakunnallinen kehitys kohti sähköisiä ylioppilaskirjoituksia on johtanut tilanteeseen, että lukiot ovat siirtymässä vauhdilla käyttämään henkilökohtaisia päätelaitteita kaikessa lukio-opiskelussa. 2. Pedagogista tarkastelua Nykyisin voimassa olevat Lukion opetussuunnitelman perusteet (2003) antaa suuntaa oppimisen taidoille, joita lukioaikana tulisi oppia. Tieto- ja viestintätekniikan monipuoliset käyttötaidot tulee huomioida kaikkien oppiaineiden opetuksessa sekä aihekokonaisuuksien käsittelyssä. Lukion opetussuunnitelma uudistuu 2016 ja ennakkotietojen mukaan luvassa on vahva lataus tietotekniikan käyttöön oppimisen välineenä. Tavoitteena tulee olemaan, että tietokone on lukion opiskelijan työkalu koko opiskelun ajan. Ajatus toteutuu jo nykyisin korkeaasteen opetuksessa sekä työelämässä. Opiskelijan jatkuvassa käytössä oleva päätelaite tuottaa valmiuksia ja etuja enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa laitteita olisi lainattavissa oppitunneilla. Opiskelijan näkökulmasta henkilökohtaisen laitteen helppous ottaa se käyttöön tarvittaessa tuottaa merkittävää etua oppimisen kannalta. Vastuu omasta oppimisesta kasvaa, koska laitetta voi käyttää oppitunneilla, vapaatunneilla ja vapaa-aikana esim. tiedonhakuun ja muistiinpanojen tekemiseen. Opiskelija hallinnoi sekä laitettaan että tiedostojaan, jotka ovat aina mukana ja saavutettavissa. Havaintojen ja jopa eräiden tutkimusten mukaan oman laitteen käyttö kehittää vastuullisempaan toimintaan kuin koulun omistaman laitteen käyttö. Merkittävä muutos on tapahtumassa lukion oppikirjoissa, jotka ovat muuttumassa sähköisiksi e-kirjoiksi. E- kirjojen on oltava saatavilla yhtä helposti repusta kuin perinteisten kirjojenkin. Monipuolisia, interaktiivisia sähköisiä opetusmateriaaleja tulee jatkuvasti opetuksen tueksi. Lukion tavoitteista tärkeimpiä ovat jatko-opinto- ja työelämävalmiuksien kehittäminen. Oman päätelaitteen käyttö on nykyisin välttämätöntä sekä jatko-opinnoissa että työelämässä. Kauniaisten lukion linjan etuna on vielä se, että käytössä on vuositasoittain samanlaiset laitteet. Erilaisten ohjelmien, applikaatioiden ja jatkossa tarvittavien sähköisten työkalujen käytön oppiminen tehostuu, kun opiskelijat oppivat toisiltaan ja innovaatiot leviävät nopeasti. Tärkeät

3 3 oppimisen taidot sekä oppimaan oppimisen taidot kehittyvät: tiedonhaku, tietoturva, tiedonkäsittely ja arviointitaidot (esim. Digikansalaisen ABC). Koneiden käyttö jatkuvasti erilaisissa oppimistehtävissä sekä omassa käytössä kehittää siinä sivussa valmiuksia sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Koko yo-tutkinto tehdään sähköisesti Jatkuva harjoittelu nopeuttaa esimerkiksi kirjoittamista tietokoneella. Kirjoittamisen nopeus on olennainen valmius yhtä lailla sähköisissä yo-kokeissa kuin opiskelussa ja työelämässä. Työyhteisön näkökulmasta pedagogiikan kehittyminen uusien työvälineiden myötä nopeutuu, kun opettajien on pakko ottaa päätelaitteita hyödyntäviä työtapoja käyttöön. Laitteita ei oteta käyttöön itsetarkoituksellisesti, opettaja voi edelleen käyttää myös ennestään hyväksi havaittuja työtapoja. Henkilökohtaiset laitteet mahdollistavat kuitenkin huomattavan määrän uudenlaista sähköistä opetusmateriaalia sekä toisenlaista pedagogiikkaa. Opiskelijan arviointi monipuolistuu, kun voidaan käyttää erilaisia sähköisen arvioinnin menetelmiä. Monet e-materiaalit ovat jo nyt interaktiivisia ja palvelevat opiskelijan itseopiskelua, esim. itsekorjaavat tehtävät, äänitteet ja puheentuottamistehtävät internetin kautta. Sähköiset kurssikokeet koko lukioaikana ovat lisäksi välttämättömiä valmistautuessa sähköisiin ylioppilaskokeisiin. Tärkeä puoli opettajan kannalta on, että ryhmän käyttämät laitteet olisivat samanlaisia. Työskentely helpottuu, kun laitteiden käyttöä ja samoja sähköisiä työkaluja opetellaan yhdessä. Samat applikaatiot ja e-kirjat toimivat saman ekosysteemin laitteissa samalla tavalla. Samanlaisissa laitteissa on yleensä myös samoja vikoja, mikä helpottaa huoltoa ja ylläpitoa (erityisesti yo-kirjoitustilanteen hallinnassa merkittävä etu). Oppimistulosten kehitystä on vaikea mitata, koska osan opiskelijoista samasta vuosikerrasta tulisi vertailun vuoksi opiskella ilman henkilökohtaisia laitteita. On kuitenkin täysi syy olettaa, että opiskelijan oppimisvalmiudet kehittyvät henkilökohtaisten päätelaitteiden jatkuvan käytön ansiosta. Kauniaisten lukio on etujoukoissa valtakunnallisesti kehittämässä henkilökohtaisten päätelaitteiden käyttöä oppimisessa. On perusteita uskoa, että sähköisten yo-kirjoitusten alkaessa mitattavat oppimistulokset ovat hyvää tasoa, koska koulu on aloittanut pedagogisen kehitystyön hyvissä ajoin. 2.2 Laitteiden käyttökyselyjen tulokset Opiskelijoille teetettiin kysely helmikuussa 2014 henkilökohtaisten laitteiden käytöstä. Tällöin laitteet olivat olleet 1.-vuositasolla käytössä vain yhden kokonaisen jakson ajan. Kolmannen vuositason opiskelijat olivat tuolloin juuri poistumassa talosta, joten kaikilla lukio-opiskelijoilla oli käytössä henkilökohtainen päätelaite. Kyselyyn vastasi 153 opiskelijaa 250:stä. Kyselyn tulosten perusteella kaksi kolmesta käyttää laitteita ainakin lähes päivittäin opiskelun apuna oppitunneilla ja vain joka kymmenes kokee käyttävänsä laitetta harvemmin kuin

4 4 viikoittain. Näistä harvemmin käyttäjistä käytännössä kaikki, yhtä poikkeusta lukuunottamatta, olivat 1.-vuositason opiskelijoita. Ykkösvuoden opiskelijoilla kyselyn aikaan laite ei myöskään välttämättä ollut päivittäin mukana ladattuna, mikä häiritsi käyttöönottoa [n=16]. Syynä tähän saattoi olla myös itse hankittu laite. Kakkosista yli 85 % ilmoitti käyttävänsä laitteitaan oppitunneilla useammin kuin lähes päivittäin. Opiskelijat käyttivät laitetta myös itsenäisesti ilman ohjausta esim. muistiinpanojen tekemiseen ja tiedonhakuun oppituntien aikana. Myös arvioinnin osana henkilökohtaisten päätelaitteiden käyttö on yleistynyt vauhdilla. Kyselyssä painotettiin laitteen käyttöä arvioinnissa. Tuloksista kävi ilmi, että 1.- ja 2.- vuositason opiskelijoiden kohdalla laitteiden käytöstä arvioinnin osana oli jo laajalti kokemuksia opiskelijoilla. Kahdella kolmesta vastaajasta oli kokemusta laitteiden käytöstä arvioinnissa, yleensä kokeiden tekemisessä, ja vain joka kahdeskymmenes ei ollut käyttänyt tietotekniikkaa arvioinnin osana. Käytännössä kaikki 2.-vuositason vastaajat olivat käyttäneet tietotekniikkaa arvioinnissa ja toistuvasti yli 80 % vastaajista. Kyselyn jälkeen koulussa on tehostettu toimintaa erityisesti ykkösvuoden opiskelijoita koskien. Laitteiden käyttöä on painotettu ja opiskelijoita kannustettu käyttämään laitteita itsenäisesti. Kyselyn ajankohtana ykkösillä oli vasta yhden kokonaisen jakson kokemus laitteista ja niiden käyttöönotto oli vielä selvästi kesken. Oppimistulosten osalta ilmeni opiskelijoiden omana kokemuksena (lähinnä 2.-vuositasolla), että heidän tiedonhakutaitonsa ovat parantuneet. Oppimistulosten kehitystä sisältötavoitteiden osalta ei pystytty mittaamaan. 2.3 Esimerkkejä henkilökohtaisten laitteiden käytöstä opiskelussa Seuraavassa on käyty läpi aineittain joitakin esimerkkejä, miten henkilökohtaisia laitteita on sovellettu opetuksessa ja oppimisen tukena. Opettajat käyttävät kaikissa aineissa erilaisia oppimisalustoja, jotka toimivat opetusmateriaalin jakamisessa opiskelijoille ja oppimistehtävien tekemisessä. Käytössä ovat ainakin Moodle, Google Apps for Education ja Edmodo. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan käyttämään laitteita aktiivisesti oman oppimisen tukena: muistiinpanoissa, tiedonrakentelussa, tiedonhaussa ja esim. oppimispäiväkirjan pitämisessä. Äidinkieli Monipuoliset mediatehtävät tiedonhausta kriittiseen analyysiin ja tulkintaan, aineistopohjainen kirjoittaminen, simultaaninen kirjoittaminen pari- ja ryhmätyönä, normitetun kielen hallintaan liittyvät tehtävät. Historia ja yhteiskuntaoppi Historiassa ja yhteiskuntaopissa tablettien mahdollistama on-line -tiedonhaku integroituu suoraan tuntitapahtumaan. Oppitunti voidaan aloittaa tutustumalla päivän lehteen ja muuhun

5 5 uutistarjontaan. Tunti- ja ryhmätyöt, aivoriihet ja kotitehtävät tulostuvat sähköisiin oppimisympäristöihin, esim. Edmodo, Padlet ja Google Drive. Kurssikokeissa hyödynnetään uudenlaisia lähdetyyppejä kuten liikkuvaa kuvaa, ajankohtaisia asiantuntija-arvioita jne. Oppitunteja rytmittävät myös verkossa tehtävät gallupit ja tietovisat. Tabletit ovat luoneet aineille luonteenomaisten tiedonhallintataitojen (tiedonhaku, tiedontuottaminen, lähdekritiikki) kehittämiselle uudenlaiset mahdollisuudet. Uskonto, filosofia, psykologia, opinto-ohjaus Oppitunneilla käytetään yhteisöllistä muokkaamista ja tiedonjakoa. Käytössä esim. Moodle ja Google Drive. Uskonnossa on käytössä mm. RaamattuNet. Opinto-ohjauksessa käytetään tiedonhakuun ja itsearviointitehtävien tekemiseen erilaisia internetpohjaisia ohjaussivustoja kuten Opintopolkua, Studentumia, Ammattinettiä ja AVO-ohjelmaa. Yleisiä koulutusoppaita ei enää julkaista paperiversioina vaan tiedot julkaistaan vain internetissä. Myös kaikkiin yleisimpiin jatko-opintoihin hakeminen tapahtuu sähköisesti. Kielet Tuntityöskentelyssä ja itsenäisessä opiskelussa tabletti mahdollistaa nopean ajankohtaisen tiedonhankinnan ja autenttisen aineiston hyödyntämisen. Osalla opiskelijoista on jo käytössä kielten e-oppikirja. E-kirjan etuna on myös tekstien kuuntelumahdollisuus. Myös kirjoihin liittyvät verkkotehtävät ovat helposti hyödynnettävissä lisäharjoitteluun ja itsearviointi- materiaalina. Tabletteja äänitys- ja kuvaustoimintoja käytetään suullisen kielitaidon harjoittelussa sekä ryhmissä että yksilötasolla tunneilla ja suullisen kielitaidon testauksessa. Sanastojen ja rakenteiden harjoittelussa ja testauksessa käytetään sekä valmiita sovellutuksia että ryhmän tarpeille muokattavia toimintoja. Biologia, maantiede, terveystieto Googlen palvelut ja Moodle laajassa käytössä oppimateriaalin jakamisessa opiskelijoille, harjoitustöiden tekemisessä ja esim. ryhmäkokeissa. Tiedonhakua ja lähteiden käyttöä omilla laitteilla jokaisella oppitunnilla. E-kirjoja käytössä useilla kursseilla. Arviointiviikolla sekä tehtäviä että tuotoksia jaetaan sähköisesssä muodossa. Kuvausta voidaan hyödyntää havaintojen tekemisessä ja tulkinnassa. Tarjolla on myös valtava määrä opetukseen soveltuvia applikaatioita, esim. erilaisia simulaatioita. Mittaustekniikka ja graafiset sovellukset ovat käytössä fysiikassa ja kemiassa. Matemaattiset aineet Muutamilla kursseilla on luovuttu oppikirjojen käytöstä, käytetty monisteiden jakamiseen sähköisesti. Parilla kurssilla hiljattain aloitettu opettajan etukäteen valmistelleiden opetusvideoiden käyttö ( flipped classroom ), jolloin tunnilla ollut mahdollista keskittyä henkilökohtaiseen ohjaukseen ja ymmärryksen tukemiseen. Päätelaitteet ovat mahdollistaneet

6 6 tutkivan oppimisen alustojen ja verkkoaineistojen käytön uudella tavalla opetuksen osana. Luokkatietokoneita ei ole, eikä niiden käyttö kovin hyvin sopisi täyteenahdettuihin kurssisisältöihin. Taideaineet Musiikissa ipad on osoittautunut mainioksi työkaluksi opetuksessa. Laitetta käytetään musiikin tuottamisessa ja teorian opiskelussa. Kuvataiteessa laitteita on käytetty audiovisuaalisen kasvatuksen tukena: kuvankäsittelyn ja kuvauksen (ulkoisten kameroiden käytön) sekä tuottamisen tukena esim. portfoliotyöskentelyssä. Kuvataiteen blogia tehdään kurssien yhteydessä Vaativa kuvan- ja videonkäsittely vaatii kuitenkin suurikokoisilla monitoreilla varustettuja kiinteitä tietokoneita. 3. Hankintasuunnitelma ja aikataulutus Tämä Kauniaisten lukion TVT-hankintasuunnitelma on suunnattu vuosille Tässä suunnitelmassa ei olla otettu huomioon mahdollisia vaikutuksia, mikäli valtioneuvoston päättyneen kehysriihen lauselmaa oppivelvollisuuden pidentämistä tulkittaisiin siten, että se koskisi myös lukion 1.-vuositason opiskelijoita maksuttomine oppimateriaaleineen. 3.1 Koeaikataulut digabisuunnitelmassa Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) Digabi-projektin (http://www.digabi.fi) aikataulu ylioppilaskokeiden sähköistämiseen on seuraava. Taulukkoon, on myös koottu huomioita Ikäluokka (aloitusajankohta) Kirjoitusajankohta (edellisten lisäksi) Arvio Kokelaiden lkm kokeessa Huomioita 2014 syksy syksy 2016 (maantieto, filosofia, a-saksa) kevät 2017 (YH, psykologia) 15 Voidaan toteuttaa tavallisissa luokkatiloissa. Mahdollisesti yhdessä GGs:n kanssa. 45 Selvitään mahdollisesti koulun muilla koneilla, yhdessä GGs:n kanssa. Kirjoitustilojen ei tarvitse olla Digabiyhteensopivat.

7 7 Voidaan toteuttaa vielä erillisissä luokkatiloissa erityisjärjestelyin (tai Nya Paviljongenissa) syksy syksy 2017 kevät 2018 (kaikki muut paitsi AI, KE, FY, MAA ja MAB) 2016 syksy syksy 2018 (kaikki paitsi MAA ja MAB) kevät 2019 (kaikki aineet) lähes kaikki kaikki kirjoittajat kaikki 125 Tarvitaan välttämättä Digabikoesalijärjestelyt sekä Digabi-yhteensopivat laitteet kaikille kokelaille Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin johtavan Digabi-projektin keskeiset vaatimukset tietokoneelle ovat x86-yhteensopiva prosessori suositus vähintään 2 Gt keskusmuistia (RAM) mahdollisuus käynnistää tietokone ulkoiselta medialta (erityisesti USB-muistilta) laitteessa tulisi olla akku sähkönsyöttöhäiriöiden varalta sekä langaton (WiFi) että langallinen (Ethernet) verkkoliitäntä, mahdollisesti USBliitännän avulla mahdollisuus liittää kuulokkeet ja mikrofoni joko USB-liitännän tai 3,5 mm:n pistokkeiden avulla Sähköisten ylioppilaskirjoitusten tarvitseman varustautumisen kannalta on syytä tarkastella yhteistyötä Gymnasiet Grankulla samskolan kanssa. Kirjoittajat molemmista kouluista mahtuvat samaan saliin, koska kokeiden kirjoittajamäärät syksyllä 2016 ja keväällä 2017 ovat pieniä. Kokeita voisi tehdä tavallisissa luokissa melko helposti. Ensimmäisen vuoden koejärjestelyt onnistuvat myös koulun laitteilla tilapäisjärjestelyin. Tilanne muuttuu syksystä 2017 alkaen, kun kirjoittajamäärät kasvavat merkittävästi.

8 8 3.2 Tietoteknisen ympäristön suunnitelma Henkilökohtaiset päätelaitteet Oppilailla tulee olla päätelaitteet koulun aloittaessa syksystä 2014, kuten syksyllä 2013 aloittaneilla ja 2012 aloittaneilla vuosiluokilla. Tämä linjaus tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Opiskelija voi tuoda myös oman opiskelua tukevan päätelaitteensa kouluun. Aikaisempi kahden vuoden kokeilu BYOD-periaatteesta lukiossa ei osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi mutta se toimii vaihtoehtona, jos joku ei syystä taikka toisesta halua hankkia koulun tarjoamaa tai suosittelemaa laitetta. Opiskelijan oman laitteen tulee soveltua: - muistiinpanojen tekemiseen - tekstin kirjoittamisen toimisto-ohjelmalla ja esitysgrafiikkaohjelmiston käyttöön - e-kirjojen ja muun interaktiivisen sähköisen oppimateriaalin käyttöön - koulun verkon kautta korkearesoluutioisiin videoiden ja verkkoaineistojen käyttöön - yhteisölliseen kirjoittamiseen ja tiedostojen jakoon opettajien ja opiskelijoiden kanssa koulun sähköisissä ympäristöissä - tiettyjen ainekohtaisten erikoisohjelmistojen käyttöön (verkkopohjaisia) - vuonna 2014 aloittavien opiskelijoiden osalta rajatusti (erityisesti maantiedon opiskelijat) sähköisen yo-tutkinnon ohjelmistojen käytön harjoitteluun (Digabi-ohjelmistot) - vuonna 2015 aloittavien opiskelijoiden osalta sähköisen yo-tutkinnon suorittamiseen (Digabikelpoiset laitteet) Henkilökohtaisen päätelaitteen hankinnassa on harkittu seuraavia linjavaihtoehtoja: a) Opiskelijat tuovat itse haluamansa laitteen BYOD-periaatteen mukaisesti. Opiskelijan kannalta tämö on kallein vaihtoehto ja tuottaa kirjavan laitekannan, mikä voi olla hankaloittava tekijä opetuksessa. Voi olla myös tasa-arvon kannalta ongelma ja saattaa johtaa kilpavarusteluun opiskelijoiden keskuudessa. Vaihtoehto ei tuota myöskään lukiolle kilpailuetua muihin pääkaupunkiseudun lukioihin verrattuna. b) Opiskelijat vuokraavat laitteen tai he tekevät leasing-sopimuksen ulkopuolisen toimijan kanssa. c) Koulu tekee vuokra- tai leasing-sopimuksen ulkopuolisen toimijan kanssa. Koulu perii opiskelijoilta vuokraa koneiden käytöstä mutta voi osallistua valitun linjan mukaan tukemalla vuokrausta. d) Koulu hankkii laitteet kaupungin puitesopimuksen määräämissä rajoissa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus ostaa kone itselleen osamaksukaupalla, joka mitoitetaan kolmelle lukiovuodelle. Kaupungin tuen määrässä voidaan tehdä linjapäätös. Rahoitus on koulun käyttöbudjetista eikä vaadi ylimääräistä resurssia. Tämä on halvin vaihtoehto opiskelijan kannalta ja auttaa pääsemään pienellä alkupääomalla kiinni laadukkaaseen opiskeluvälineeseen. Koulun tarjoama kone on opiskelu- ja laatukriteerit täyttävä hintaperusteisesti valittu kone.

9 9 e) Koulu suosittelee jonkin ulkopuolisen toimijan toimittamaa konemallia ja ostaa siihen tarvittavat ylläpitopalvelut. Vuoden 2014 ratkaisu oli tämä vaihtoehto. Vaihtoehtojen valinnassa kannattaa tehdä yhteistyötä Gymnasiet Grankulla samskolan kanssa. Kaupungin molemmissa lukioissa olisi hyvä olla yhtenäinen linja toiminnassa ja opiskelijan kannalta tasa-arvoiset mahdollisuudet. Yhteinen linja voisi tuoda myös taloudellisia etuja, varsinkin jos kyse on yhteishankinnoista tai leasing-sopimuksista, koska koneiden kappalemäärät nousevat. Laitevalintoihin vaikuttaa tällöin kaupungin tekemä tvt-hankintojen puitesopimus, joka ohjaa hankinnat yhteen paikkaan ja kiinteisiin hintoihin. Vuonna 2014 aloittava lukiolaisten ikäluokka pystyttäisiin viemään sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin vielä ilman, että ikäluokalla on Digabi-yhteensopivat laitteet. Kuitenkin Digabin julkistamat ohjelmistot ja niiden käyttömallit johtivat ajattelun siihen, että koko työyhteisön ja opiskelijoiden etu on aloittaa Digabi-harjoittelu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarkoitus on harjoitella Digabia kurssikokeissa sekä muissa oppimistehtävissä ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen, jolloin sekä opiskelijat että opettajat kasvavat ja harjaantuvat uusien vaatimusten myötä. Laitemallin valintaperusteita on myös muita kuin ylioppilaskirjoituksiin soveltuminen. Tärkeimpänä lähtökohtana on soveltuvuus lukion tietotekniseen ympäristöön ja pedagogiikkaan, sekä oppimisen tukemiseen liittyvät seikat. Lisäksi vaikuttamassa on opiskelijoilta saatu näkökulma: laitteen tulisi olla helppokäyttöinen, kulkea helposti mukana ja olla nopeasti käyttövalmiina. Vuonna 2015 ei ole enää vaihtoehtoja, vaan opiskelijoiden tulee ottaa käyttöön sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin soveltuva laite. Koko lukiolaitos näyttää menevän vahvasti suuntaan, jossa oppiminen ja opiskelu tulee perustumaan opiskelijoiden omiin laitteisiin Lukion kiinteät päätelaitteet Lukiolla on käytössä luokkatiloissa jatkossakin kiinteät opettajan tietokoneet. Kauniaisten lukio ei kuitenkaan voi luopua kokonaan kiinteiden oppilastietokoneiden käytöstä seuraavissa erikoistapauksissa: 1. ATK-luokka erityisopetustarpeita varten (tietokoneopetusohjelmiston käyttö) 2. Tietotekniikan aineopetuksen tarpeet Tietokonepohjaisten toimisto-ohjelmien käyttö ja ohjelmointiympäristöjen käyttö Tämä on mahdollista opiskelijoiden henkilökohtaisilla laitteilla, mikäli se on PC-kone, johon heillä on täydet käyttöoikeudet sekä tarvittavat ohjelmistolisenssit. 3. Aluemaantieteen kurssi GE3, joka tarvitsee paikkatieto-ohjelmistoja ja eräitä muita kartografiaan perustuvia sovelluksia. Nämä sovellukset eivät toimi tableteilla mutta riittävän järeillä kannettavilla tietokoneilla kyllä.

10 10 4. Luonnontieteiden (fysiikka, kemia) opetuksen tarpeet Luonnontieteiden opetuksessa käytetään Vernierin mittalaiteita ja analyysiohjelmistoja, jotka vaativat erityisominaisuuksia tietokoneilta. Nykyisin käytetään kannettavia pckoneita. 5. Kuvataiteen opetuksen tarpeet Kuvataiteen opetuksessa käytetään kuvankäsittely- ja video-ohjelmistoja tietokoneilla. Luokassa on nykyisin oppilaskäytössä muutamia Applen Mac-koneita sekä 3 kpl kiinteitä tehopäätteitä, joissa käytetään Opinsysin Linux-järjestelmää Lukion käytössä olevat sähköiset palvelut Lukion käytössä on OpinSysin sähköiset palvelut, GoogleApps for Education -palvelut (ml. sähköposti ja Google Drive), Wilma ja Moodle-sähköinen oppimisympäristö sekä ulkopuolisen palvelut kuten Dropbox, Microsoft OneDrive ja Edmodo. Lisäksi opetuksessa käytetään sähköisiä oppikirjoja, sekä koneisiin ladattuja (toiminta voi rajoittua yhteen laitetyyppiin) että verkon yli toimivia nettikirjoja (jotka toimivat lähes kaikilla päätelaitteilla). Paikallisesti ainekohtaisia sähköisiä verkossa toimivia työvälineitä tai paikallisia ohjelmistoja on käytössä jonkin verran, esim. matematiikan Geogebra. Sähköisten palveluiden laajentamista tarkastellaan jatkuvasti ja ollaan valmiina kokeilemaan uusia sähköisiä oppimisympäristöjä ja -työkaluja OpinSys-sopimuksen tilanne Opinsys Oy:n tarjoamat tietotekniset palvelut tuotetaan palvelusopimuksella, jossa maksu koostuu kahdesta osasta. Perusmaksu menee järjestelmien ylläpidosta ja toinen osa laitteiden ylläpidosta, perustuen opiskelijamäärään rajoittamatta käytössä olevien laitteiden määrää. Sopimus soveltuu hyvin malliin, jossa Opinsys tarjoaa ylläpitoa opiskelijoiden käyttämille henkilökohtaisille päätelaitteille sekä luokissa oleville kiinteille koneille Opiskelijoiden Digabi-ympäristössä käytössä olevat ohjelmistot Digabi-ympäristössä sallittuja ohjelmia ovat (https://digabi.fi/tekniikka/ohjelmistot/ ): LibreOffice (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka, vektorigrafiikka), avoin GIMP (kuvankäsittely), avoin Pinta (kuvankäsittely), avoin InkScape (vektorigrafiikka), avoin Dia (vektorigrafiikka), avoin wxmaxima (symbolinen laskenta), avoin

11 11 Texas Instruments N-spire (symbolinen laskenta) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus Casio ClassPad Manager (symbolinen laskenta) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus Geogebra (mm. kuvaajat), avoin LoggerPro (kuvaajat) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus ChemSketch (kemian kaavat ja reaktioyhtälöt) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus Lukioaikana ohjelmistojen käyttöä pitää kuitenkin harjoitella opiskelun pakollisten tai viimeistään syventävien kurssien aikana. Myös opettajien tulee harjaantua hyvissä ajoin käyttämään tarvittavia ohjelmia. Ohjelmistojen osalta Digabi-projekti on ilmoittanut, että tilanne elää jatkuvasti. Suurin osa ohjemistoista on avoimia ohjelmistoja, jotka eivät vaadi lisensointia. Osa ohjelmista saattaa vaatia lisenssin hankkimista. YTL ei kuitenkaan lisensoitavista ohjelmista vastaa kuin kirjoitustilanteessa ja on ilmoittanut, että opetuksen järjestäjä vastaa ohjelmistojen lisensseistä kouluajalta. Tämä koskee tämänhetkisen tilanteen perusteella näitä olisivat Texas Instruments N-Spire, Casio ClassPad Manager, LoggerPro ja ChemSketch. Nämä ohjelmat liittyvät symboliseen laskentaan ja kuvaajien piirtämiseen sekä kemiallisten reaktioyhtälöiden muodostamiseen. Näillä näkymin mitään sallituista ohjelmista ei tarvitse hankkia vielä vuosien kirjoituksiin. Vuonna 2016 aloittavat kirjoittavat kuitenkin syksyllä 2018 kemian ja fysiikan sekä keväällä 2019 matematiikan, joilloin näiden ohjelmien lisensointi muodostuu ajankohtaiseksi. Ei ole poissuljettua, että muihin aineiden kirjoituksissa tarvittaisiin lisensoitavaa ohjelmistoa, mutta tämä ei vielä ole tiedossa kirjoitushetkellä Muita infrahankintoja Kun opiskelijoilla on käytössään henkilökohtaiset päätelaitteet, on perusteltua, että he voivat ladata laitteitaan omissa lokeroissaan. Tämä vaatii verkkovirtapistokkeita opiskeliljoiden hallinnoimiin lukittaviin lokeroihin. 3.3 Hankintasuunnitelma Opiskelijoiden henkilökohtaiset laitteet Lukion opiskelijat hankkivat itse koulun suositteleman Digabi-kelpoisen päätelaitteen syksyn 2014 ikäluokasta alkaen. Koulu ostaa laitteisiin koulun toimintaympäristössä tarvittavat

12 12 ylläpitopalvelut. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi tuoda kouluun oman laitteen, joka täyttää Digabin kriteerit Kiinteät koneet Luokkien kiinteät koneet koostuvat vanhoista käytetyistä koneista ja läppäreistä, joista iso osa ei välttämättä ole Digabi-kelpoisia. Lukion tavallisista luokista poistetaan suuri osa kiinteistä opiskelijakoneista, koska niitä ei tarvita henkilökohtaisten laitteiden käytön takia. Jonkin verran kiinteistä koneista on kuitenkin syytä olla Digabi-kelpoisia sellaisia tilanteita varten, että jollakin opiskelijalla ei ole toimivaa omaa laitetta käytössään. Lisäksi pidetään huolta, että tietotekniikan opetuksen, kuvataiteen ym. erityistarpeiden vuoksi on käytössä riittävästi kiinteitä päätelaitteita. Lisäksi Digabi-projekti on määritellyt koetilaan palvelinkoneen, joka pitää koulukohtaisesti hankkia. Lisäksi tarvitaan mahdollinen varapalvelin. Palvelinten ja kiinteiden koneiden käyttöä varten huolehditaan, että tarvittava muu infrastruktuuri kuten kaapelointi ym. on kunnossa Opettajien käytössä olevat tietokoneet Opettajien käytössä olevien henkilökohtaisten tietokoneiden uusimisen paine ei vielä ole kriittinen mutta kolmen vuoden sisällä osa opettajakoneista joudutaan välttämättä uusimaan. Suurimmalla osalla opettajista on yli 5 vuotta vanhoja kannettavia käytössään. Osa kannettavista on 2 vuoden ikäisiä. Vanhemmat kannettavat tietokoneet tulevat OpinSysin järjestelmässä tiensä päähän viimeistään parin vuoden kuluttua, jolloin uusimistarve on n. 20 tietokonetta parin vuoden sisällä. Opettajien käytössä olevia ipad- ja Microsoft Surface -tablettitietokoneita ei uusita niiden tullessa käyttöikänsä päähän 2-3 vuoden kuluttua. Laitekannan muuttuessa pidetään kuitenkin huolta, että opettajilla on käytössään hyvät mahdollisuudet tutustua ja harjoitella opiskelijan käytössä olevilla laitteilla Verkon ja palveluiden kehittämisen vaatimukset Koulun wlan-verkon tulee toimia luotettavasti ja riittävällä nopeudella, koska lukio käyttää langattomiin yhteyksiin perustuvia laitteita jatkuvasti opetuksessa. Verkon tulee pystyä kehittymään opetuksen tarpeiden mukaan, mielellään jopa proaktiivisesti. Verkkoa käytetään runsaasti myös muuhun kuin oppimistarkoituksiin. Kasavuoren koulun oppilaiden ja lukion opiskelijoiden omat kännykät käyttävät verkkoa paljon myös viihdetarkoituksiin. Oman ja opetuskäytön suhteen tarkastelu on syytä jossain vaiheessa tehdä,

13 13 ehkä luoda opetuskäyttöön oma kirjautumista vaativa verkkoyhteys. Jos Digabi-suunnittelu etenee kohti langattomia yhteyksiä, vaaditaan siihen oma verkkonsa. Lukio ostaa tietotekniikan palvelunsa alan osaavilta yrityksilltä kuten Opinsys Oy:ltä. Palvelut ovat laadukkaita ja tähtäävät opiskelijoiden oppimisen tukemiseen. Palvelut mahdollistavat tietotekniikan koulun oppimisympäristöjen joustavan käytön sekä koulussa että mistä tahansa käsin Internetin kautta Koesalin vaatimukset Ylioppilastutkintolautakunta on julkaissut vaatimukset, joita sähköisten ylioppilaskirjoitusten toteutus vaatii kouluilla. Koesalin tekniikalle ja sähköntuotolle on olemassa jo selvät ohjeet. Näitä kysymyksiä ratkotaan yhdessä kaupungin tietohallinnon ja rakennustoimen kanssa. Opetuspäälliköt koordinoivat valmistautumista kohti syksyä 2016, jolloin ensimmäiset sähköiset yo-kokeet toteutetaan. Salin vaatimuksia: -Digabin vaatima serverikone (ja mahdollinen varakone) -Sähkölinja ja varasähköjärjestelmä -Kiinteä verkko, langallinen yhteys joka koneeseen -UPS -Kytkimet koesaliiin3.4 Koulutussuunnitelma Opiskelijoiden koulutus Opiskelijoita koulutetaan alla olevan suunnitelman mukaisesti. Koulutuksesta vastaa TVT-tiimi ja pedagoginen tiimi yhteistyössä rehtorin kanssa. Tämä suunnitelma on käytössä keväästä 2014 lähtien. Vuosittain valitaan TVT-tutorit, jotka osallistuvat opiskelijoiden ja opettajien tekniseen kouluttamiseen ja antavat teknistä tukea. TVT-tutorit ovat mukana myös Osuuskunta Granin kautta tapahtuvassa ylläpitopalvelussa. Vuositaso Tavoitteet Sisältö 1. vuositaso - Laitteen käyttöönotto, koulun oppimisymäristöihin perehtyminen ja tiedonhakutaitojen perusteet - sähköiset oppimisympäristöt: Google Apps, Moodle, Edmodo, Dropbox - tiedonhaku - muistiinpanojen tehokas käyttö

14 14 - tietoturva ja varmuuskopiointi - ainekohtaisiin ohjelmiin ja alustoihin tutustuminen 2. vuositaso - Taitojen syventäminen ja monipuolistaminen - Tavoitteena hyödyntää digimaailman mahdollisuuksia ja tuottaa monipuolisia tuotoksia 3. vuositaso - Valmistautuminen sähköisiin yo-kirjoituksiin - itsenäinen koulun ympäristöjen käyttö - opiskelutaitojen itsenäinen oppiminen (esim. analyysi itsetuotetun materiaalin pohjalta) - verkkopohjaisten materiaalien tuottaminen ja julkaisu - kriittinen tiedonkäsittely - tietotekniikan käyttö arvioinnin osana - kirjoituksista tarvittaviin ohjelmiin tutustuminen Kirjoituksissa käytettävien toimintaympäristöjen omaksuminen Opettajien koulutus Opettajien koulutusta järjästävät pedagogiikka- ja arviointitiimi sekä TVT-tiimi yhteistyössä koulun johdon kanssa. Opettajien koulutus on rakenteeltaan kumulatiivista, jolloin määrittelemme ajankohtaisia tavoitteita, jotka ovat tavoitteena edellisten lisäksi Ajanko htaiset tavoitte et Digabi ensiaskeleet Digitaalisten oppimisympäristöj en haltuunotto Sähköinen arviointi Uusi OPS ja sen tuomat haasteet ja mahdollisuudet Sisältö -Digabikoulutusta - tiedonhakutaitoj en koulutus - - käytettävien laitteiden hallintakoulutus - täydennyskoulutu sta SurfaceRT käytöstä - pedagogisia malleja eri oppiaineittain -ainekohtaisia Digabi-malleja -Digabi-alustaan tutustuminen ja haltuunotto -Pedagogista koulutusta muuttuvassa digimaailmassa

15 Ylläpitosuunnitelma Ylläpidon järjestäminen riippuu osin koneiden hankintamallista. Jos hankinta tapahtuu selvästi kaupunkivetoisesti niin silloin kaupunki sitoutuu myös tukemaan ylläpitoa. Kokemukset kahden vuositason käytössä olevista tableteista osoittavat kuitenkin, että hyvällä laitevalinnalla vähennetään merkittävästi ylläpidon tarvetta. Nykyisten laitteiden käyttö on ollut jotakuinkin ongelmatonta. Jos ratkaisu on BYOD niin tällöin ylläpito jää paljon opiskelijan itsensä vastuulle. Laitekanta on tällöin varsin kirjava, joten ylläpidon järjestämisessä olisi haasteensa - kukin laitetyyppi tarvitsee oman osaamisensa, että sen ongelmissa voi auttaa. Omia päätelaitteita tullaan käyttämään jatkossa laajalti esimerkiksi kokeissa, joten avun saanti ongelmatapauksissa tulee olla riittävän lähellä myös äkillisissä tilanteissa. Kauniaisten lukiossa on ollut jo muutamia vuosia ns. TVT-tutoreita, eli tietotekniikkaan vihkiytyneitä opiskelijoita. Heitä käytetään tietotekniikkaan liittyvissä avustustehtävissä mutta varsinaisessa laajamittaisessa laitteiden ylläpidossa heitä ei voi oikein käyttää. Osuuskunta Graniin kautta on lisäksi tarkoitus lanseerata palvelu, jossa opiskelijat tai koulu voi ostaa tarvitsemaansa tvt-palvelua alaa harrastavalta opiskelijalta, joka saa työstään myös palkkaa. Nykyinen linjaus Opinsysiltä ostettavasta ylläpitopalvelusta helpottaa merkittävästi ylläpidon ongelmia. Palvelu on nopeasti saatavilla ja luotettava vaihtoehto. 3.6 Taloudelliset vaikutukset Lukio on vapaaehtoinen koulu ja perustuu enimmäkseen opiskelijan ja huoltajien itse rahoittamiin työvälineisiin ja oppimateriaaleihin. Lukion on syytä kuitenkin pyrkiä ratkaisuihin, jotka ovat opiskelijan kannalta kokonaistaloudellisia. Tämä on opiskelijan etu ja samalla myös koulun kilpailuetu. Lukion linjaus lukuvuoden alkaessa on, että koulu ei osallistu opiskelijoiden omien päätelaitteiden subventointiin mutta käyttää resursseja tarjoamalla laitteiden vaatimat tietoliikenneyhteydet, sähköiset oppimisympäristöt sekä ylläpitopalvelut koulun hankkimiin tai suosittelemiin laitteisiin. Tämä hoidetaan ylläpitosopimuksilla tietotekniikan ammattilaisten kanssa (mm. Opinsys) sekä osin omalla työvoimalla. Mahdollisuuksien mukaan palvelua voidaan ostaa myös koulun opiskelijoilta Osuuskunta Granin kautta. Erityisesti niiden laitteiden ylläpidossa, jotka eivät ole koulun suositusten mukaisia malleja, hyödynnetään koulun omaa työvoimaa ja opiskelijoita.

16 16 Linjaus opiskelijoiden omista päätelaitteista vähentää kiinteiden päätelaitteiden tarvetta, joten kiinteiden koneiden hankintatarpeet vähenevät tulevaisuudessa. Myös koulun atk-tuen työvoiman tarve vähenee kiinteisiin laitteisiin. Opinsysin voimassa oleva palvelusopimus kattaa myös ison osan tulevista opiskelijoiden hankkimista omista laitteista, jos ne hankitaan koulun suosittelemalla tavalla. Digabi-kelpoisten opiskelijoiden laitteiden hankintahinta voi tuntua alkuun opiskelijoista korkealta mutta säästöä tulee sähköisten oppimateriaalien käytöstä. Merkittävä etu tulee esim. e-kirjojen käytöstä opiskelussa. Tämä tuo säästöä paperikirjoihin verrattuna nykyisillä hinnoilla % / kirja. Kyse voi olla sadoista euroista lukio-opintojen aikana, kun sähköiset kirjat valtaavat markkinat parin vuoden sisällä. Jokaisen opiskelijan käytössä oleva henkilökohtainen laite vähentää merkittävästi kopioina jaettavan oppimateriaalin tarvetta ja tuottaa sitä kautta jonkin verran kustannussäästöä. 3.7 PR-vaikutukset Kauniaisten kaupungin strategioissa esitetään vahvasti, että Kauniainen on edelläkävijä ja ketterä kehittyjä. Kaupungin tukemat lukiolaisten omassa käytössä olevat päätelaitteet toteuttavat hienosti näitä tavoitteita. Maine koulutusmyönteisenä ja opiskelijoistaan välittävänä kaupunkina vahvistuu. Kauniaisten lukio kilpailee opiskelijoista pääkaupunkiseudun ja erityisesti Espoon lukioiden kanssa. Rohkealla ja muista erottuvalla laitepolitiikalla kilpailussa menestyminen on helpompaa. Kouluun hakeutuu opiskelijoita, joiden oppimistulokset ovat hyviä jo lähtötasolla. Yhdistettynä hyvään pedagogiikkaan hyvillä opiskeluvälineillä myös tulokset lukion päättyessä tulevat olemaan hyviä - mikä edelleen pitää koulun ja kaupungin hyvää mainetta yllä. Lukioverkkoa tullaan pääkaupunkiseudulla tarkastelemaan lähivuosina tiukalla seulalla. Lisäksi on luvassa valtionosuuksien merkittävää pienenemistä ja muutenkin tiukkaa taloudenpitoa. Oman lukion profiilin nostaminen ja omaleimaisten toimintatapojen löytäminen on elinehto Kauniaisten lukion kannalta. 3.8 Seuranta- ja arviointisuunnitelma Opettajat seuraavat oppitunneillaan työskentelyä ja kokeilevat uusia tietotekniikkaan perustuvia menetelmiä omilla kursseillaan. Havainnoista keskustellaan yhdessä kokouksissa ja koulutuspäivien yhteydessä. Muutaman kerran vuodessa järjestetään tvt-sisältöisiä opettajien workshoppeja, joissa kehitetään ja suunnataan toimintaa.

17 17 Jokainen tiimi suorittaa vuosittain lukuvuosikellon mukaisesti lukuvuosiarvioinnin. Opettajien TVT- ja pedagogiikka- ja arviointitiimit seuraavat lukuvuosiarvioinnin yhteydessä tavoitteiden toteutumista. Kerran vuodessa toteutetaan laajempi kysely sekä opiskelijoille että opettajille tvt:n opetuskäytöstä. Tietotekniikan käyttö tulee esille myös koulun muissa arvioinneissa, esim. Lukion laatu -kyselyssä ja pääkaupunkiseudun yhteisissä arvioinneissa. Keskeisimmistä tuloksista raportoidaan eri arviointien yhteenvedoissa sekä koulun lukuvuosiarvioinnin yhteydessä.

Sähköinen ylioppilaskirjoitus päivän tilanne

Sähköinen ylioppilaskirjoitus päivän tilanne Sähköinen ylioppilaskirjoitus päivän tilanne Milloin yo-koe sähköistyy? Millainen järjestelmästä on tulossa? Mitä vehkeitä tarvitaan ja kuka ne maksaa? Miten voin osallistua? #digabi ylioppilastutkinto.fi

Lisätiedot

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Olarin lukion ipad-ryhmä 2015 Kuvat: Helmi Hytti Hyvä Olarin lukion 1. vuosikurssin opiskelija ja opiskelijan huoltaja Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa nykylukiolaisen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä ja koetilan varustelusta

Sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä ja koetilan varustelusta Sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä ja koetilan varustelusta Mitä milloinkin tapahtuu? Mitä pitää tehdä nyt? Mitä ei vielä tiedetä? ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Sähköinen koe käyttöön

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Sähköinen ylioppilaskoe

Sähköinen ylioppilaskoe Aikataulu Kokeen järjestäminen Sähköiset kokeet eri aineissa ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Sähköistämisaikataulu oppiaineittain S 2016 K 2017 S 2017 K 2018 S 2018 K 2019 SA GE FI RA YH PSY RU FIN UE

Lisätiedot

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Mikä muuttuu Ainekohtaiset uudistukset Sähköinen koesuoritus Koejärjestelmä Päätelaiteet Ohjelmistot Projektin aikataulu ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Mihin kysymyksiin

Lisätiedot

Virtaa ylioppilastutkintoon! Digabin tilannekatsaus

Virtaa ylioppilastutkintoon! Digabin tilannekatsaus Virtaa ylioppilastutkintoon! Digabin tilannekatsaus todaysmeet.com/digabi Aikataulu Kokeen järjestäminen Tapahtuu juuri nyt & tulossa Sähköiset kokeet eri aineissa ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Sähköistämisaikataulu

Lisätiedot

Digabi Kohti sähköistä ylioppilaskoetta. Digabi-kouluttaja Ari Myllyviita, kemian ja matematiikan lehtori, Hgin yliopiston Viikin normaalikoulu

Digabi Kohti sähköistä ylioppilaskoetta. Digabi-kouluttaja Ari Myllyviita, kemian ja matematiikan lehtori, Hgin yliopiston Viikin normaalikoulu Digabi Kohti sähköistä ylioppilaskoetta Digabi-kouluttaja Ari Myllyviita, kemian ja matematiikan lehtori, Hgin yliopiston Viikin normaalikoulu Luennon sisältöjä Aikataulut sähköistyksen osalta eri oppiaineissa

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015

Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015 Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015 DIGABI ylioppilastutkinnon sähköistämisprojekti Mitä tiedämme nyt fysiikan ja kemian kokeista? Koe suoritetaan suljetussa

Lisätiedot

Digabi Tech Basic. ylioppilastutkinto.fi

Digabi Tech Basic. ylioppilastutkinto.fi Digabi Tech Basic ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Sähköinen koe käyttöön 2016-2019 S 2016 K 2017 S 2017 K 2018 S 2018 K 2019 filosofia, maantiede, saksa psykologia, yhteiskuntaoppi, ranska ruotsi, suomi,

Lisätiedot

Sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä ja koetilan varustelusta

Sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä ja koetilan varustelusta Sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä ja koetilan varustelusta Mitä tiedetään? Mitä tiedetään pian? Millaiset ne kokeet on? ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Sähköinen koe käyttöön 2016-2019

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Kohti sähköistä ylppäriä Digabin tilannekatsaus

Kohti sähköistä ylppäriä Digabin tilannekatsaus Kohti sähköistä ylppäriä Digabin tilannekatsaus Syksyn kuulumisia Sähköiset kokeet eri aineissa Kokeen työvälineet Käyttöjärjestelmä tutuksi #digabi ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Kysymyksiä Keväällä

Lisätiedot

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä Vastaa kysymyksiin esityksen aikana Avaa älypuhelimen selaimella m.socrative.com room number: 880190 Miksi tietokoneita pitäisi käyttää arvioinnissa?

Lisätiedot

Kiteen lukio suorittelee, että opiskelija hankkii lukioajaksi käyttöönsä joko tabletin tai kannettavan

Kiteen lukio suorittelee, että opiskelija hankkii lukioajaksi käyttöönsä joko tabletin tai kannettavan KITEEN LUKIO OPPIKIRJAT 2015-2016 Kurssin oppimateriaalin voi hankkia joko paperimuotoisena kirjana tai sen sähköisenä versiona. Mikäli opiskelija käyttää sähköistä materiaalia, hänellä on itsellään oltava

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Virtaa. ylioppilastutkinto.fi

Virtaa. ylioppilastutkinto.fi Virtaa ylioppilastutkintoon! Taustat tarvittaessa Digabi-projektin syyskuulumisia Sähköiset kokeet eri aineissa Kokeen työvälineet tutuksi Boottaaminen haltuun #digabi ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Digabi-projektiryhmä

Lisätiedot

Kohti sähköisiä ylioppilaskirjoituksia

Kohti sähköisiä ylioppilaskirjoituksia Kohti sähköisiä ylioppilaskirjoituksia Mikä muuttuu Ainekohtaiset uudistukset Sähköinen koesuoritus Koejärjestelmä Päätelaiteet Ohjelmistot Projektin aikataulu ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Miksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Uudistuva ylioppilastutkinto.fi

Uudistuva ylioppilastutkinto.fi Uudistuva ylioppilastutkinto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Ylioppilastutkinto 202? houkutteleva, kiehtova, sähköinen tunnistaa tulevaisuuden osaajat Tarkoituksenmukainen ja hyödyllinen Luotettava ja

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Mitä sähköisissä ylioppilaskokeissa tullaan tekemään? Mikä muuttuu paperikokeeseen verrattuna?

Mitä sähköisissä ylioppilaskokeissa tullaan tekemään? Mikä muuttuu paperikokeeseen verrattuna? Mitä sähköisissä ylioppilaskokeissa tullaan tekemään? Mikä muuttuu paperikokeeseen verrattuna? Miten koeprosessi muuttuu? Miten koejärjestelmä toimii? Miten kokeiden sisältö muuttuu? #digabi ylioppilastutkinto.fi

Lisätiedot

Lukiolaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttö osana opiskelua ja käsitykset ylioppilaskokeiden sähköistämisestä alustavia tuloksia

Lukiolaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttö osana opiskelua ja käsitykset ylioppilaskokeiden sähköistämisestä alustavia tuloksia Lukiolaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttö osana opiskelua ja käsitykset ylioppilaskokeiden sähköistämisestä alustavia tuloksia Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa ja Erno Lehtinen, Turun yliopisto,

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 28.10.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO 348 opiskelijaa - rehtori Mika Strömberg

Lisätiedot

23.9.2013 Aki Puustinen / Muuramen lukio

23.9.2013 Aki Puustinen / Muuramen lukio MAOL syyskoulutuspäivät 5.10.2013 Ipadit opetuksessa ja johtamisessa Aki Puustinen FM (historia, yhteiskuntaoppi ja yrittäjyys) Muuramen lukion rehtori Tiimitehdas Oy toimitusjohtaja Y-love Yrittäjyyslukioverkoston

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

MITEN LUKIO SIIRTYY DIGIAIKAAN? Simo Veistola Rehtori, toimitusjohtaja FT, MBA

MITEN LUKIO SIIRTYY DIGIAIKAAN? Simo Veistola Rehtori, toimitusjohtaja FT, MBA MITEN LUKIO SIIRTYY DIGIAIKAAN? Simo Veistola Rehtori, toimitusjohtaja FT, MBA Forssan yhteislyseo 500+100 opiskelijaa Täysin remontoitu rakennus Seutukunnallinen lukio Veistola: lakittanut yli 3000 ylioppilasta,

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

MATO-hankkeen tuloksia

MATO-hankkeen tuloksia MATO-hankkeen tuloksia 2009-2013 Juho Airola Hankkeen haaste Pitkän matematiikan valitsevien lukiolaisten määrä vähenee Opiskelijoilla on käytettävissään paljon tietoteknisiä välineitä, mutta niitä käytetään

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä Digitaaliset kokeet kemiassa Opetusneuvos Tiina Tähkä Luonnontieteiden opetustilat, työturvallisuus ja välineet www.oph.fi > Julkaisut ja oppimateriaalit > Verkkojulkaisut > Luonnontieteiden opetustilat,

Lisätiedot

TVT tulee ylioppilaskirjoituksiin -mitä tehdä? Suomen Rehtorit ry kimmo.laitinen@hollola.fi

TVT tulee ylioppilaskirjoituksiin -mitä tehdä? Suomen Rehtorit ry kimmo.laitinen@hollola.fi TVT tulee ylioppilaskirjoituksiin -mitä tehdä? Suomen Rehtorit ry kimmo.laitinen@hollola.fi CV? Tausta FM Oulun yliopisto ma, fy, tietotekniikka, aineenopettaja Matemaattisten aineiden (ma, fy, ke, at)

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084)

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084) Lauantai 29.11.2014 pajat Klo13:00-13:45 Paja 1 Paja 2 Paja 3 Paja 4 Paja 5 Paja 6 Digabi - ohjelmistoihin tutustuminen Jussi Tyni, Digabi - kouluttaja (luokka 41032) Moodle työpaja sähköinen koe Tentti

Lisätiedot

Vastaaminen sähköisissä kokeissa Tilannekatsausta (26.1.2015) matemaa5sten aineiden kannalta.

Vastaaminen sähköisissä kokeissa Tilannekatsausta (26.1.2015) matemaa5sten aineiden kannalta. Vastaaminen sähköisissä kokeissa Tilannekatsausta (26.1.2015) matemaa5sten aineiden kannalta. Mitä tällä hetkellä 2edetään ohjelmistoista? Ohjelmistoja, jotka ovat käytössä: haps://digabi.fi/tekniikka/ohjelmistot/

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.2013 Tieto- ja viestintätekniikka Euroopan kouluissa ja Suomessa Mitä

Lisätiedot

aikuisten perusasteen

aikuisten perusasteen Oulun aikuislukion aikuisten perusasteen ja lukio-opinnot vankilaopetuksessa apulaisrehtori Päivikki Halla-aho 8.5.2012 Aikuislukion vankilaopetuksesta Koulu käynnistyi Oulun vankilassa v.1978 Videovälitteistä

Lisätiedot

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Educa 2014 25.1.2014 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Tutkimustietoa Lukiolainen tieto- ja viestintätekniikan käyttäjänä Hurme, Nummenmaa & Lehtinen 2013, Turun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 4415/02.08.00/2014 102 Valtuustoaloite koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Asko Lippo, puh.

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Sähköinen. ylioppilastutkinto.fi

Sähköinen. ylioppilastutkinto.fi Sähköinen ylioppilastutkinto Kokeen vaiheet Arkkitehtuurin päälinjat Koetilan sähkö- ja tietotekniset järjestelyt Aikataulu Mitä minun nyt pitää tehdä? ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Kokeen vaiheet Kysymysten

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnon digitalisaatio. ylioppilastutkinto.fi

Ylioppilastutkinnon digitalisaatio. ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinnon digitalisaatio ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Onko ylioppilastutkinto menneisyyden jäänne, jonka voisi lopettaa? vai Voisiko siitä virittää entistä toimivamman instrumentin sekä opiskelija,

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnon digitalisoinnin käytännön näkökulmia. ylioppilastutkinto.fi

Ylioppilastutkinnon digitalisoinnin käytännön näkökulmia. ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinnon digitalisoinnin käytännön näkökulmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Sähköinen koe käyttöön 2016-2019 S 2016 K 2017 S 2017 K 2018 S 2018 K 2019 filosofia, maantiede, saksa psykologia,

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

TVT-osaamisen kehittäminen Kupittaan lukiossa

TVT-osaamisen kehittäminen Kupittaan lukiossa TVT-osaamisen kehittäminen Kupittaan lukiossa Juho Airola Kupittaan lukio, Turku Kupittaan ICT-lukio Suomen ainoa informaatioteknologian opetukseen keskittyvä opetusministeriön hyväksymä valtakunnallinen

Lisätiedot

ALOITUS S2015 II-tutkinto

ALOITUS S2015 II-tutkinto ALOITUS S2015 II-tutkinto 12.8.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio YHDISTELMÄTUTKINTO Suoritetaan yhtä aikaa ammatillisia opintoja sekä lukio-opintoja ammatillinen

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Hanna Holopaisen ym. valtuustoaloite mobiililaitteiden käytön vaikutuksista peruskoulujen ja lukioiden opetuksessa

Hanna Holopaisen ym. valtuustoaloite mobiililaitteiden käytön vaikutuksista peruskoulujen ja lukioiden opetuksessa Kaupunginhallitus 520 01.12.2014 Kaupunginvaltuusto 119 08.12.2014 Hanna Holopaisen ym. valtuustoaloite mobiililaitteiden käytön vaikutuksista peruskoulujen ja lukioiden opetuksessa 1155/00.02.04.00/2014

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

TIETOSTRATEGIA Erkko-lukio

TIETOSTRATEGIA Erkko-lukio Liite : tietostrategia TIETOSTRATEGIA Erkko-lukio.3. 06 Sisällys TYÖELÄMÄN JA JATKO-OPINTOJEN ASETTAMAT TARPEET OPETUKSELLE... 3 KOULUN LAITTEISTO SEKÄ TIETOVERKKOYHTEYDET JA NIIDEN KEHITTÄMINEN... 3 3

Lisätiedot

Porkkalan lukio. Kirkonkylän opetuspiste Vanhempainilta 18.9.2014

Porkkalan lukio. Kirkonkylän opetuspiste Vanhempainilta 18.9.2014 Porkkalan lukio Kirkonkylän opetuspiste Vanhempainilta 18.9.2014 Mitä lukio-opiskelu on? Nuorten lukiokoulutuksen tehtäviä on Antaa nuorille laaja-alaista ja ajantasaista yleissivistystä, siihen kuuluvia

Lisätiedot

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Olarin lukion ipad-ryhmä 2013 Kuvat: Helmi Hytti Hyvä Olarin lukion 1. vuosikurssin opiskelija ja opiskelijan huoltaja Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa nykylukiolaisen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö Mitä opettajan tulee osata Työskentelytaidot (päätelaitteen käyttötaidot) Esiopetus esiopetuksen laitteiston peruskäyttötaidot (tekstinkäsittely, tallentaminen) tietokoneen oheislaitteiden käyttötaidot

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016

Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016 Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016 Koulutuksen eri moduulit 1. Lukion toimintakulttuurin uudistaminen (Moduuli 1) 1. Arviointi sähköinen arviointi? 2. Ainerajat ylittävä yhteistyö Aineopettajien

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää Antti Turunen ICT-asiantuntija Perustietoa Peruskouluja 6 Toimipisteitä 7 Lukio Oppilasmäärät Perusopetuksessa n.1900 oppilasta Lukiossa n. 470 opiskelijaa

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen

ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen KUUMA - seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta. KUUMA - seutuun

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015 YO-tutkinto YO-info 5.5.2015 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi

Lisätiedot

Tampereen kesäyliopisto- syksyn kirjoittajille. Kertauskurssin hinta LeLun abeille on 45

Tampereen kesäyliopisto- syksyn kirjoittajille. Kertauskurssin hinta LeLun abeille on 45 Kurssivalinnat 2016 Kurssivalinnat tehdään Wilman tarjottimeen (2016-17). Tarjotin tulee nettiin maaliskuun lopulla. Ainevalintoja ensi vuodelle tehdessä tulisi tietää, mitä kursseja kannattaisi valita,

Lisätiedot

KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE

KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE Sisällysluettelo Sisällysluettelo Verkkopetoinfoa!... 3 Miten koulut voivat hyödyntää verkkopetoja... 4 Yhteydenotto... 5 Itäisen alueen verkkopedagogit...

Lisätiedot

NYT PUHUTTAA OMAT LAITTEET OPETUKSESSA. Juho Airola Kerttulin lukio, Turku

NYT PUHUTTAA OMAT LAITTEET OPETUKSESSA. Juho Airola Kerttulin lukio, Turku NYT PUHUTTAA OMAT LAITTEET OPETUKSESSA Juho Airola Kerttulin lukio, Turku Esityksen sisältö * Kerttulin BYOD- malli * Digitaalinen kansalainen - kurssi * Varautuminen sähköisiin YO- kokeisiin Turussa Kerttulin

Lisätiedot

Opetustoimen tietostrategia

Opetustoimen tietostrategia Opetustoimen tietostrategia Oulun opetustoimessa jokaisella on oikeus ajanmukaisiin oppimisympäristöihin. Oulun opetustoimessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa kaikissa oppiaineissa ja koulujen

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot