suomen kulttuurirahaston vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "suomen kulttuurirahaston vuosikertomus 2011 2012"

Transkriptio

1

2 suomen kulttuurirahasto sisältö Sisältö 4 6 SUOMEN KULTTUURIRAHASTO Yliasiamiehen katsaus Innostava keskustelu johtaa hyviin päätöksiin KULTTUURITOIMINTA Kulttuuritoimintaa talkooleireistä Guggenheimiin Miljoonan kirjan kirjatalkoot Säveltaiteen siivittäjä Taidekoti Kirpilän juhlavuosi Asiakkaan ehdoilla Hikeä, hyötyliikuntaa ja hyvää mieltä Supertietokone ja kumisaappaat Suomen Kulttuurirahasto SUOMEN KULTTUURIRAHASTON tehtävä on suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen. Kulttuurirahasto muodostuu Säätiöstä (perustettu 1939) ja Kannatusyhdistyksestä (perustettu 1937). Säätiön sisällä toimii keskusrahasto ja 17 maakuntarahastoa. TÄLLÄ HETKELLÄ Kulttuurirahasto on yksi Euroopan suurimmista säätiöistä. Kulttuurirahaston omaisuus, joka koostuu yli seitsemänkymmenen vuoden aikana saaduista lahjoituksista, jakautuu keskusrahaston ja maakuntarahastojen yleisrahastoihin sekä lähes 800 nimikkorahastoon. APURAHAT OVAT aina olleet Kulttuurirahaston näkyvin ja tärkein tapa toteuttaa tehtäväänsä. Rahasto myöntää henkilökohtaisia apurahoja tieteen ja taiteen tekijöille ja työryhmille sekä kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Apurahoja jaetaan vuosittain yleisrahastoista sekä jakovuorossa olevista nimikkorahastoista lahjoittajiensa toivomiin ja ohjesäännöissä määriteltyihin tarkoituksiin. APURAHOJEN OHELLA Kulttuurirahastolla on myös omaa kulttuuritoimintaa. Se järjestää kursseja, luentoja ja muita maamme kulttuurielämää edistäviä tilaisuuksia sekä ylläpitää taidekotimuseota. Tärkein tapahtuma on viisivuosittain järjestettävä Mirjam Helin -laulukilpailu. Viime vuosina Kulttuurirahasto on käynnistänyt useita laajoja hankkeita, joilla pyritään vaikuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuurielämään. Ne toteutetaan usein yhteistyössä yleishyödyllisten yhteisöjen tai julkishallinnon kanssa APURAHAT Apurahojen hakijamäärät kasvussa Kaksi poolia, satoja tutkimusapurahoja Kriittinen taide valppaaksi vyöhykkeeksi Aitojen valintojen puolustaja Millainen yrityskulttuuri, sellainen ohjelmistoprojekti Musiikki voi muuttaa historian kulkua PALKINNOT Palkinnot merkittävistä kulttuuriteoista Taiteen ja tieteen yhdistäjä Edvard Fazer -palkinto Mikko Sillanpää -palkinnot TALOUS Euroopan velkakriisi osa kaksi Testamentit ja lahjoitukset Tuloslaskelma ja tase Uudet nimikkorahastot sekä merkittävimmät rahastojen täydennykset HENKILÖT Merkkipäivä- ja muistolahjoitukset Satavuotismerkkipäivät In Memoriam Kunniaesimiehet ja -jäsenet Luottamushenkilöt Henkilöstö Tilintarkastajat 2 suomen kultturirahaston 3

3 suomen kulttuurirahasto suomen kulttuurirahasto Yliasiamiehen katsaus Kulttuurirahaston varallisuuden arvo nousi jälleen miljardiin euroon, ja toiminta pysyy korkealla tasolla. Apurahatutkijoiden aseman parantaminen vaatii sekä säätiöiltä että yliopistoilta yhteistä tahtoa. äätiöt ovat viime aikoina saaneet tottua omaisuusarvojen heiluriliikkeeseen. Kulttuurirahastolle kulunut sijoitusvuosi oli erinomainen, niin että edellisen vuoden alamäki kuittautui yli 20 prosentin tuotolla. Sitä edesauttoi Huhtamäki-yhtiön hyvä kurssikehitys: Rahaston suurin omistus on ennenkin osoittautunut turvaksi matalasuhdanteessa. Tulevaisuuden riskit eivät liity Kulttuurirahaston omiin sijoituksiin vaan talouden yleiseen epävarmuuteen. Kulunut vuosikymmen on ollut osakesijoittajille vaikea jakso, jollainen viimeksi koettiin 1970-luvulla. Silti suomalaiset säätiöt ovat 2000-luvulla sijoitustensa tuotossa vetäneet vertoja eläkeyhtiöille, jotka ovat perinteisesti luottaneet enemmän korkosijoituksiin. Jos vertailuun otetaan edellinen vuosikymmen, säätiöiden tulos paranee olennaisesti. tena hankkeena alkoi Helsingin designvuoden kanssa Muotoillut ratkaisut ohjelma, jossa etsitään valittujen yleishyödyllisten toimijoiden ongelmiin ratkaisuja muotoilun avulla. Eniten yleisön kiinnostusta on herättänyt poliisiautojen sisustusratkaisujen kehittäminen asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. kuntien erilaisista käytännöistä johtuen epätasa-arvoinen. Koska kummallakaan osapuolella ei ole mitään arvokkaampaa kuin yhteiset elätettävät, olettaisi ratkaisun ennen pitkää löytyvän. Sitä edistäisi, jos yliopistoilla ja säätiöillä olisi keskenään yhdenmukaiset periaatteet. Ratkaiseva vaihe on juuri nyt, kun yliopistot luovat omia tohtoriohjelmien järjestelmiään. Säätiöiden kannalta on hankalaa esimerkiksi se, jos jotkut yliopistot haluavat myöntää jatkotutkinto-oikeuden opiskelijoille ennen kuin he hakevat apurahoja, jos taas toiset aikovat ottaa jatko-opiskelijoiksi ainoastaan niitä, jotka ovat jo saaneet apurahan. SÄÄTIÖT ja yliopistot myös yleensä ilmoittavat haluavansa rahoittaa vain parhaita väittelijöitä. Ylevässä tavoitteessa on ongelmansa. Kun kansallinen tohtorintutkintojen tavoite on asetettu, jonkun on tuettava myös niitä, jotka eivät ole kaikkein parhaita. Itse asiassa yliopisto, joka rahoittaa omista varoistaan etevimmät jatkoopiskelijat, toimii kuin urheiluseura, joka ensin jakaa parhaille piirikunnalliset palkinnot ja sen jälkeen lähettää muut kamppailemaan suomenmestaruuksista. Säätiötkin suosivat mielellään kärkihakijoita. Mutta vaikka säätiö voi kirkastaa omaa AIEMMIN aloitetut miljoonien eurojen suurhankkeet maahanmuuttajien kielikoulutuksen parantamiseksi sekä suomalais-ugrilaisten vähemmistökielten elvyttämiseksi ovat jatkuneet. Edellisessä ovat yhteistyökumppaneina useat ministeriöt ja kunnat, jälkimmäisessä kansalaisjärjestöt Venäjällä ja Suomessa. Uumainettaan rahoittamalla vain parhaita, se samalla minimoi vaikutusvaltaansa. Kehittyneessä tiedemaassa näet parhaimmat tutkijat saavat joka tapauksessa aina rahoituksensa jostakin. Parhaimpien tunnistaminen ei ole edes kovin vaativa tehtävä asiantuntijalle. Suurin tiedepoliittinen vaikutusvalta on sillä, joka tekee päätöksiä hyväksymisrajalla olevista hakijoista. Hänen arvostelukyvystään riippuu, kuka lopulta päätyy tutkijaksi. Vaatisi epäilemättä suurta rohkeutta säätiöltä tai yliopistolta julkistaa strategia, jossa painotetaan keskinkertaisuuksia. Asetelma kannattaa kuitenkin APURAHOJA myönnettiin noin 31 miljoonalla eurolla, ja säätiöiden hyvä yhteistyö jatkui Kulttuurirahaston aloitteesta syntyneissä apurahapooleissa. Professoripoolissa rahoitus jaetaan yliopistojen kanssa: säätiöt korvaavat tutkimusvapaan aikana professorin nettoansioista 45 prosenttia. Tähän ratkaisuun päädyttiin verrattain yksituumaisesti. Sen sijaan keskustelu nuorten tutkijoiden rahoitusvastuusta on alkutekijöissään. Kun säätiöt katsovat henkilökohtaisia apurahoja myöntämällä tukevansa jo riittävästi yliopistojen jatkokoulutustehtävää, yliopistot taas korostavat tutkijoista aiheutuvia kuluja kuten tilavuokria ja odottavat saavansa ne korvatuiksi. Tässä tulevat mieleen vanhemmat, jotka neuvottelevat yhteisten huollettaviensa elatuksesta. Niin kauan kuin ratkaisu on auki, asiasta kärsivät apurahatutkijat. Heidän oikeutensa normaaleihin työolosuhteisiin laitoksilla on epäselvä ja tiedepitää mielessä, jos tutkimusrahoituksen kokonaisuutta suunnitellaan yhteisvoimin. KEVÄÄLLÄ toteutettu kyselytutkimus säätiöiden maineesta osoitti, että Kulttuurirahasto on Suomen tunnetuin säätiö. Sama tutkimus kertoi, että sekä tietämys säätiöistä että niiden arvostus lisääntyvät vastaajan sosioekonomisen aseman myötä. On sinänsä ymmärrettävää ja lohdullistakin, että kun koulutetut ihmiset tuntevat säätiöitä paremmin, he myös luottavat niihin enemmän. Kuitenkaan Kulttuurirahasto ei aja ensi sijassa eliitin etuja. Vaikka apurahat kohdistuvat usein niille, jotka ovat alallaan taitavimpia, heillä ei ole automaattista oikeutta apurahaan kykyjensä tai omien mieltymystensä ansiosta. Heitä tuetaan sen työn perusteella, josta kanssaihmiset saavat nauttia. Kulttuurirahaston varat ovat peräisin kulttuuria arvostavilta ihmisiltä kaikista yhteiskuntaryhmistä ympäri Suomen. Kun Rahasto edistää tieteitä ja taiteita, se toteuttaa viime kädessä heidän tavoitteitaan. Antti Arjava 4 5

4 suomen kulttuurirahasto suomen kulttuurirahasto Innostava keskustelu johtaa hyviin päätöksiin Kun on monessa mukana, tulee rakentaneeksi siltoja eri maailmojen välille, professori Pirjo Ståhle kiteyttää elämäntehtäväänsä. iemastuin, kun sain kutsun Suomen Kulttuurirahaston hallitukseen yhdeksän vuotta sitten. Kulttuurin ystävänä tuntui kuin olisin palannut kotiin, professori Pirjo Ståhle sanoo. Hän luovutti lokakuun alussa hallituksen puheenjohtajuuden hallintoneuvos Timo Viherkentälle ja siirtyi hallintoneuvoston jäseneksi. Läheisimmiksi kulttuurinautinnoikseen Ståhle nimeää kirjallisuuden, visuaaliset taiteet ja tanssin. Aloin ahmia kirjoja 4-vuotiaana ja opiskelin kirjallisuutta maisteritutkinnon pääaineena. Olen harrastanut piirtämistä, maalausta ja liikuntaakin aina. Tanssissa kiinnostaa myös koreografia: tanssiteoksessa rakenne ilmaistaan liikkeillä, kirjallisuudessa sanoilla. Kun työelämässä virta on vienyt kuitenkin toisaalle, sitä tärkeämpää minulle on ollut toiminta Kulttuurirahastossa. TUKEA taan ja tavoitteistaan. Se luo ymmärrystä ja luottamusta. Aktiivinen viestintä ja hyvien mediasuhteiden ylläpito ovat tärkeitä Kulttuurirahastolle, ja tähän onkin kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Rahasto on 2000-luvulla antanut vahvan panoksensa monien yhteiskunnan ongelmien ratkaisemiseen. Ståhle toimi kahden suurhankkeen, Myrskyn ja Kirjatalkoiden, ohjausryhmän puheenjohtajana. Niiden tulokset todistavat, että Kulttuurirahastoa tarvitaan aktiivisena toimijana ja soisinja, kuten Argumentan ja Tieteen työpajat, joiden tarkoitus on herättää keskustelua yhteiskunnan ajankohtaisista teemoista ja tutkimusaloista. BULEVARDILTA UUTEEN PARIISIN KLUBIIN Ståhlelle luottamustehtävät tarjoavat mahdollisuuden tarkastella maailmaa erilaisista näkökulmista ja tehdä merkityksellistä työtä. Hän on muun muassa humanitaarisen kehitysyhteistyöjärjestö Suomen World Vision ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja VTT:n johtokunnan jäsen. Vuonna 2007 Ståhle kutsuttiin Suomen edustajaksi kansainvälisen The New Club of Parisin jäseneksi ja 2009 sen hallitukseen. Klubi korostaa tiedon, luovuuden ja innovaatioiden merkitystä globaalissa taloudessa ja auttaa poliittisia päättäjiä kehittämään tietoyhteiskuntaa tukevia kansallisia strategioita. Ihmisen tulee antaa yhteiskunnalle parasta, mitä hänessä on. Uutta luottamustehtävää harkitessani pohdin, kiinnostaako se minua, olenko siihen sopiva ja onko toiminta tärkeää minulle ja maailmalle. Kulttuurirahasto täyttää nämä kriteerit, ja olenkin panostanut tänne mielihyvin aikaa ja energiaa. INNOVATIIVISUUDELLE Pirjo Ståhle toimii professorina Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa Helsingissä ja vierailijaprofessorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Tulevaisuuden tutkimussi rakennetussa tunneilmastossa syntyy tuloksellista yhteistyötä. Usein päätökset tehdään tuntuman mukaan siitä huolimatta, että niihin liittyviä faktoja punnittaisiin hyvinkin perusteellisesti. Mitä ketterämmäksi maailma tulee, sitä tarpeellisempaa on hyödyntää intuitiota. Luottamuspohjan ja ilmapiirin tietoisesta rakentamisesta tulee yhä tärkeämpää, Ståhle sanoo. Säätiöillä on suuri merkitys yleishyödyllisinä toimijoina, mutta ne ovat liikaa etääntyneet kansalaisten arjesta. Niiden tulisi kertoa avoimesti toiminnas- keskuksella on yliopiston määrittämä tehtävä toimia aktiivisesti yhteiskunnassa. Tämä sopii minulle, sillä olen akateemisen työn ohella profiloitunut vahvasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tutkimusalani on aineeton pääoma, jota olen tutkinut sekä yritysten että kansakuntien näkökulmasta. Nykyisin menestys perustuu yhä enemmän aineettomiin tekijöihin ihmisten osaamiseen, yhteiskunnan rakenteiden toimivuuteen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen ja siten niiden perusteella voidaan myös ennakoida taloudellista kehitystä. Ståhle on johtanut ja arvioinut yli kahdenkymmenen vuoden ajan kehityshankkeita yritysten, akateemisen maailman ja yhteiskunnan leikkauspisteissä Suomessa ja ulkomailla. Hänet tunnetaan suomalaisen tietojohtamisen edelläkävijänä sekä erityisesti organisaation innovatiivisen johtamisen ja tietointensiivisen talouden kansainvälisenä asiantuntijana. On hienoa, että Kulttuurirahastossa kiinnitetään huomiota riskialttiisiin, innovatiivisiin hankkeisiin, joissa liikutaan tieteen ja taiteen rajapinnoilla. Nämä putoavat helposti vakiintuneiden tutkimusalojen väliin, ja niiden on usein vaikea saada rahoitusta. Olemme myös kehittäneet apurahamekanismin rinnalle uusia rahoitusmuoto- ROHKEUTTA VIESTINTÄÄN Tunne ja tunteet ovat läheisessä yhteydessä tietämiseen. Hyväkkin omalinjaisen kulttuurivaikuttamisen edelleen vahvistuvan. Tehtävämme on luodata valppaasti ympäristöä ja tarttua haasteisiin, jotka jäisivät muuten paitsioon. Toivon, että hallituksessa jatketaan innostavaa keskustelua Rahastolle ja yhteiskunnalle tärkeistä asioista. Hallitustyö on kiinnostavaa, kun jäsenet ideoivat yhdessä sen sisältöä. Avoin, innostunut ilmapiiri tekee luottamustyöstä merkityksellistä ja antoisaa, mutta luo myös perustan hyville päätöksille. 6 7

5 kulttuuritoiminta kulttuuritoiminta kulttuuritoiminta Rahaston kulttuuritoiminnan yhtenä painopisteenä on uhanalaisen kulttuuripääoman vaaliminen. 8 9

6 kulttuuritoiminta kulttuuritoiminta Kulttuuritoimintaa talkooleireistä Guggenheimiin Kulttuurirahasto aloitti uudet kulttuurihankkeet muotoiluun ja toimittajien koulutukseen liittyen ja saattoi Kirjatalkoot päätökseen. Rahasto tuki Guggenheimselvitystä ja Osallisena Suomessa -hanketta. Kulttuurirahasto julkisti vuosijuhlassaan designpääkaupunki WDC Helsinki organisaation kanssa toteutettavan Muotoillut ratkaisut -hankkeen. Sen tavoitteena on edistää muotoilun käyttöä uusilla alueilla ja etsiä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Hankkeeseen valittiin syksyn 2012 aikana viisi projektia ja jokaiselle oma muotoilija suunnittelemaan ratkaisuja esitettyihin toiveisiin. Ehdotukset julkistetaan helmikuussa Kulttuurirahasto rahoittaa edelleen Osallisena Suomessa -hanketta, joka on yksi Suomen laajimmista maahanmuuttajien kotouttamista tehostavista hankkeista. Osallisena Suomessa kehittää maahanmuuttajien koulutusta, työllistymistä ja yhteiskunnallisia valmiuksia. Hanketta koordinoidaan työ- ja elinkeinoministeriöstä. Vuonna 2006 käynnistettyä, vuoteen 2013 jatkuvaa noin 3 miljoonan euron rahoitusohjelmaa pienten suomalais-ugrilaisten kielten tukemiseksi jatkettiin sekä Suomessa että Venäjällä. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Suomi Venäjäseura, Juminkeko-säätiö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Varoilla tuetaan mm. kielipesämenetelmän omaksumista Venäjän vähemmistökielten elvyttämiseen. Rahasto ottaa mallia myös menneestä järjestämällä luvuilla toteutetun toimittajien koulutuksen uudessa muodossa. Syksyllä 2013 käynnistyvän kurssin tavoitteena on antaa perustiedot eri taiteenaloista ja taustatietoa niiden kriittiseen arviointiin sekä kannustaa keskusteluun kulttuurijournalismin tehtävistä ja yleisöstä. Viiden kuukau- den mittaiseen koulutukseen valitaan parikymmentä toimittajaa, joille annetaan uusia valmiuksia tuottaa korkeatasoisia, laadukkaita kritiikkejä ja kulttuuria käsitteleviä tekstejä eri medioihin. Koulutusta on valmisteltu vuoden 2012 aikana suunnittelemalla yli sadan luennoijan kokonaisuus, joka käsittää taiteen eri osa-alueet ja laajan journalistisen osuuden. Haku koulutukseen alkaa helmikuussa Kirjatalkoot-hanke päättyi. Kulttuurirahaston noin 3,5 miljoonan euron tuen kannustamina kunnat lisäsivät itse kirjahankintojaan yli 8,8 miljoonaa euroa vuosina vuosien tasoon verrattuna. Kulttuurirahaston tuella ja kuntien omalla lisäyksellä Suomen yleisiin kirjastoihin saatiin noin miljoona kirjaa lisää. Enimmillään hankkeessa oli mukana 97 % Suomen kunnista. WWF:n kanssa yhteistyössä toteutetussa hankkeessa saatiin touko-syyskuun välillä jälleen lähes 200 talkooleiriläistä kymmeneen eri kohteeseen raivaamaan katajaa, niittämään rantaniittyjä, kitkemään kurtturuusua ja muulla tavoin kunnostamaan perinneympäristöjä. Rahaston tuella tehtiin myös Opas perinneympäristöjen kunnostajille. Kulttuurirahaston pientalohankkeen K3-talojen arkkitehtisuunnitelmat julkistettiin kesäkuussa 2011, jolloin myös Rahaston rooli suunnitelmien rahoittajana päättyi. Vastuu talojen markkinoinnista siirtyi K3-taloja valmistaville yrityksille sekä Fiskarsille, jonka omistuksessa hankkeeseen varatut tontit ovat. Toistaiseksi rakentaminen ei ole käynnistynyt, koska talotehtaat eivät ole kyenneet tarjoamaan hinnaltaan kilpailukykyistä tuotetta. Myös vallitseva yleinen talouden alakulo vaikuttanee kuluttajien päätöksiin. Keväällä 2012 Suomen Kulttuurirahasto ja Fiskars kutsuivat talotehtaat koolle yhteisen tilaisuuteen, jossa kartoitettiin hankkeen etenemisen esteenä olevia rakenteellisia pullonkauloja. Usean vuoden tauon jälkeen Kulttuurirahasto järjesti syksyllä 2011 kaksipäiväisen Kulttuurinpuolustuskurssin, joka tarjosi eri taustoista tuleville kulttuurin tekijöille ja päättäjille tilaisuuden vaihtaa ajatuksia kulttuuripolitiikasta luottamuksellisessa ilmapiirissä. Samanlainen kurssi järjestettiin syksyllä KANSAINVÄLISTÄ Kulttuurirahasto järjestää syksyllä 2013 kurssin, joka kannustaa keskusteluun kulttuurijournalismin tehtävistä ja yleisöstä. VERKOSTOITUMISTA Peruskoulun yläkoululaisille ja lukiolaisille tarkoitettu EUSTORY-historiakirjoituskilpailu järjestettiin neljännen kerran lukuvuonna. EUSTORY History Network of Young Europeans on Euroopan laajuinen verkosto, joka pyrkii edistämään tietoisuutta Euroopan menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Historiakirjoituskilpailun perusajatuksena on tutkimalla oppiminen. Kilpailussa jaettiin kolme palkintoa ja kunniamaininnat sekä lukiolaisille että peruskoululaisille. Suomen Kulttuurirahasto rahoittaa kilpailua yhdessä Svenska Kulturfondenin kanssa. Suomen UWC-yhdistys myöntää vuosittain kymmenkunta stipendiä lukiolaisille United World Colleges-opiskelua varten. Suomen Kulttuurirahasto on rahoittanut stipendejä vuodesta 1966 lähtien. Vuonna 2012 hakemuksia saapui 135, stipendiaateiksi valittiin seitsemän tyttöä ja viisi poikaa. Kulttuurirahasto oli mukana rahoittamassa Helsingin kaupungin tilaamaa Guggenheim-museon selvitystä, jonka tulos julkistettiin tammikuussa Selvityksessä kartoitettiin Helsinkiin kaavaillun uudenlaisen ja monialaisen taidemuseon mahdollisia tehtäviä ja rakenteita sekä sitä, millaiseksi museon näyttelytoiminta ja pedagoginen ohjelmisto voisi muodostua. Tarkastelun kohteina olivat myös uuden museon suhde Helsingin nykyisiin kuvataidelaitoksiin, museon taloudelliset vaikutukset sekä Guggenheim-säätiön rooli hankkeessa. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 2012 lopettaa hankkeen. Toukokuussa 2012 järjestettiin tällä erää viimeinen Yrjö Reenpää -luento. Amerikkalaisen professori John R. Searlen luennon aiheena oli Language and Social Ontology. Kulttuurirahasto perusti vuonna 1979 luennon kunniaesimiehensä, professori Yrjö Reenpään elämäntyön kunnioittamiseksi. Alansa arvostetuimpien ulkomaisten tutkijoiden pitämien luentojen tarkoituksena oli esitellä merkittävää tutkimusta ja rikastuttaa tiede- ja kulttuurikeskustelua. MONIPUOLISESTI MAAKUNNISSA Pirkanmaan rahasto vei 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kaikki Pirkanmaan Professori John R. Searle piti Yrjö Reenpää -luennon Helsingin yliopistossa toukokuussa Ulla Pirttijärvi ja ULDA-yhtye esiintyivät Kulttuurirahaston vuosijuhlassa Finlandia-talossa noin kahdeksasluokkalaista teatteriin lukuvuoden aikana. Yhteistyökumppanina oli lasten ja nuorten ammattiteatteri Ahaa Teatteri. Oulussa ja Haapavedellä toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan rahaston aloitteesta Sanataidekasvatusta päiväkotiin -hanke, jossa tuotiin tuoreita kirjallisuuden käsittelytapoja sekä monipuolisia saduttamismenetelmiä 46 päiväkodin arkeen. Hankkeen tavoitteena on löytää malli, jota voitaisiin levittää päiväkoteihin valtakunnallisesti. Satakunnan rahasto oli mukana järjestämässä Suunniteltu Satakunta, rakennettu laakso. Keskusteluja Kokemäenjokilaakson rakennuskulttuurista -seminaaria, jossa eri näkökulmista laaditut esitykset kokosivat keskustelua Kokemäenjokilaakson suunnittelusta, sen rakennuskulttuurin historiasta, nykyisyydestä ja tulevasta. Seminaariin osallistui 140 henkeä. Keski-Suomen rahaston maakunnallinen lasten taidekasvatushanke Minä osaan! jatkui, samoin kuin Etelä-Savon rahaston koordinoima Kulta-hanke laitoksissa ja hoitokodeissa asuvien ikäihmisten kulttuuri- ja taideharrastustoiminnan edistämiseksi

7 kulttuuritoiminta kulttuuritoiminta Miljoonan kirjan kirjatalkoot KUNTIEN KIRJAHANKINNAT 2011 VERRATTUNA KIRJATALKOIDEN LÄHTÖTASOON Suomen Kulttuurirahaston noin 3,5 miljoonan euron tuki kannusti kuntia lisäämään itse kirjahankintojaan yli 8,8 miljoonaa euroa. Yhteistyöllä kirjastoihin saatiin noin miljoona kirjaa lisää luvun laman jäljiltä kirjahankinnat kääntyivät viimein nousuun. Suomen Kulttuurirahasto julkisti Kirjatalkoot vuosijuhlassaan , ja se oli siihen asti Rahaston historian suurin yksittäinen tukihanke. Hanke otettiin poikkeuksellisen innostuneesti vastaan, sillä Kirjatalkoisiin ilmoittautui kaikkiaan 402 kuntaa koko Suomen 416 kunnasta. Ulkopuolelle jääneet kunnat olivat pääosin pieniä, ja niissä asui alle prosentti Suomen väestöstä. Kirjatalkoot päättyi vuoden 2011 lopussa. Yhteistyössä Svenska litteratursällskapetin kanssa vuosina toteutetussa hankkeessa jaettiin tukea Suomen yleisten kirjastojen kirjahankintoihin kaikkiaan euroa, josta Litteratursällskapetin osuus oli 5,5 %. Tukikelpoisia olivat suomen-, ruotsin-, saamen- tai romanikielellä kirjoitetut kirjat, jotka ovat Suomeen rekisteröidyn kotimaisen kustantajan kustantamia. TEHOKAS TUKIMALLI Kunnat saivat hankkeen ensimmäisenä vuotena tukea sen perusteella, kuinka paljon rahaa ne olivat käyttäneet kirjahankintoihin vuosina Vuosina 2009 ja 2010 tukea saivat ne kunnat, jotka olivat lisänneet kirjahankintojaan vuosien keskiarvoon nähden. Vuonna 2011 tukea myönnettiin vain niille kunnille, joiden kirjahankinnat vuonna 2010 olivat vähintään 10 % korkeammalla tasolla kuin ne olivat keskimäärin Näin tukiehdot kannustivat kuntia lisäämään itse kirjahankintojaan. Kuntatalouden vaikeudet näkyivät kuitenkin hankkeessa jo vuodesta 2008 lähtien, ja monissa kunnissa oli pikemminkin paine vähentää kirjahankintoja. Hankkeessa mukana olevien kuntien määrä väheni vuosittain, mutta myös kuntien määrä Suomessa väheni lähes sadal- la hankkeen aikana. Kirjatalkoiden toisena vuotena tukea sai 236 kuntaa, kolmantena vuotena 229 ja neljäntenä vuotena enää 143 kuntaa. KUNTIEN KIRJAHANKINNAT KASVOIVAT YLI 10 % Suomen yleiset kirjastot hankkivat kirjoja vuosina keskimäärin noin 23,3 miljoonalla eurolla vuodessa, ja Kirjatalkoiden päättyessä vuonna 2011 hankinnat olivat noin 25,8 milj. euroa. Kuntien omat kirjahankinnat yhteensä kasvoivat näin vertailujaksolla noin 2,5 milj. euroa eli 10,9 %. - Ennen Kirjatalkoita kirjastojen aineistohankinnat olivat supistuneet lähes kolmanneksella vuodesta 1990 lähtien. Kirjatalkoiden avulla ne käännettiin nousuun, ja se oli keskeisin tavoitteemme, Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava toteaa. Vuosien tasoon verrattuna Kirjatalkoiden aikana kunnat lisäsivät itse kirjahankintojaan yli 8,8 milj. euroa. Koska Kulttuurirahaston tuki vastaavana aikana oli noin 3,5 milj. euroa, kirjahankintoihin saatiin yhteensä lisää rahaa noin 12,3 milj. euroa. Sillä saatiin hankittua noin noin kirjaa lisää. Maakunnittain kirjahankintojaan lisäsivät eniten Etelä-Karjalan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kunnat. Yli puolessa Kymenlaakson kunnista kirjahankintakulut taas supistuivat. Keski-Suomessa Uuraisten kunta lähes kolminkertais- ti kirjahankintansa Kirjatalkoiden aikana, ja Uudellamaalla Inkoon kunta lisäsi vuonna 2011 kirjahankintojaan 72 % vuosiin verrattuna. MONIPUOLISESTI HYVÄÄ KIRJALLISUUTTA Kirjatalkoiden tavoitteena oli myös monipuolistaa kirjastojen kirjavalikoimia ja hankkia niihin hyvää kotimaista kirjallisuutta ja mahdollisimman paljon myös lasten- ja nuorten kirjallisuutta. Rahasto ei kuitenkaan lähtenyt määrittelemään hyvää kirjallisuutta tai sitä, missä suhteessa lasten ja aikuisten kirjoja tai kauno- ja tietokirjallisuutta tulisi hankkia, vaan luotti tässä kirjastojen ammattitaitoon. Kirjatalkoiden tuella hankitusta kirjallisuudesta lastenkirjojen osuus oli 42 % ja aikuisten 58 %, kaunokirjallisuuden 67 % ja tietokirjallisuuden 33 %. Uutuuskirjoja oli 85 %, ja ne jakautuivat vuosittain jopa eri kustantajan nimekkeisiin. Ruotsinkielistä kirjallisuutta oli 4 % hankinnoista. Kirjastoilla oli erilaisia tarpeita tukirahojen käytössä. Osa hankki aineistoa, jota muuten ei olisi voinut hankkia, osa hankki lisäkappaleita. KUNNISSA ON TAHTOA Kirjatalkoot osoitti, että kirjastojen kirjatarjontaan saadaan merkittävä parannus suhteellisen pienellä rahalla. Kirjastopalvelut tuotetaan alle prosentilla kuntien kokonaismenoista, ja useimmille kunnille 10 %:n lisäys merkitsi vain muutamaa tuhatta euroa. Kunnat sitoutuivat pitämään kirjahankintansa korotetulla tasolla vuoteen 2011 asti. Meillä on perusteet toivoa, että kunnat kantavat vastuunsa kirjahankinnoista myös Kirjatalkoiden jälkeen, Antti Arjava toteaa. nostanut kirjahankintojaan yli 20 % nostanut kirjahankintojaan % nostanut kirjahankintojaan 0 10 % vähentänyt kirjahankintojaan 0 20 % vähentänyt kirjahankintojaan yli 20 % POHJAKARTTA MAANMITTAUSLAITOS 12 13

8 kulttuuritoiminta kulttuuritoiminta Säveltaiteen siivittäjä Suomen Kulttuurirahaston 46 lainasoittimen kokoelma on maan laajin, ja sen arvo on kasvanut tasaisesti. Hyvä soitin vapauttaa niin soittajan kuin yleisönkin nauttimaan olennaisesta: musiikista. Vuosikymmenien jalostamaa mestarillista kumppanuutta: sellotaiteilija Arto Noras ja Kulttuurirahaston ensimmäinen lainasoitin, Giovanni Grancino, Milano Suomen Kulttuurirahaston soitinkokoelman syntysanat lausui professori, pianotaiteilija Timo Mikkilä vuonna Hän ehdotti Kulttuurirahaston neuvottelupäivillä rahaston perustamista lainasoitinten hankintaan. Ensimmäinen soitin, Giovanni Grancinon vuonna 1699 Milanossa rakentama sello, ostettiin vuonna 1965 sellotaiteilija Arto Norasta varten. Tämä arvosoitin on hänen käytössään edelleen. Nykyään Kulttuurirahasto ei enää anna soittimiaan pysyvään lainaan. Kulttuurirahaston soittimet sijoittuvat useiden nimikkorahastojen alaisuuteen. Soitinpankkirahasto syntyi Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n aloitteesta vuonna Sen alkupääoman muodosti tuotto niistä konserteista, joita yhdistyksen jäsenorkesterit pitivät rahaston kartuttamiseksi yhteistyössä nuorten solistien ja professorien Einar Englundin, Joonas Kokkosen, Timo Mäkisen ja Jouko Tolosen kanssa. Rahaston tarkoituksena on soitinten hankkiminen ja luovuttaminen määräajaksi nuorten lahjakkaiden muusikkojen ja musiikinopiskelijoiden käyttöön. Soitinpankkirahaston tuotoilla on hankittu 10 soitinta, ensimmäinen vuonna Johtaja Otto von Schulmannin testamenttimääräyksellä perustettu Stiftelsen Cremona sulautui Suomen Kulttuurirahastoon Cremona-säätiön rahastoksi vuonna Sen myötä soitinkokoelmaan siirtyi seitsemän viulua. Niistä arvokkain on Giovanni Battista Guadagninin ( ) rakentama ilmeikäs soitin, joka on Saksassa restauroitavana. Kulttuurirahaston soitinkokoelmaan kuuluu nyt kolme tämän rakentajan soitinta. Yksi niistä on viulutaiteilija Pekka Kuusiston käytössä. Suomen Kulttuurirahastossa on tartuttu hyviin tilaisuuksiin. Soittimia ei ole aktiivisesti etsitty eikä juuri myytykään. Useimmat hankinnat on tehty viime vuosikymmeninä. Näkemykseni mukaan soitinkokoelma alkaa olla nyt kooltaan tarkoituksenmukainen. Selloja on liian vähän suhteessa soittajien valtakunnalliseen tasoon, Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio arvioi. Soittimemme ovat aina lainassa, mitään ei ole hankittu keräilyesineiksi. Käyttö tekee soittimille hyvää. SOITTIMIEN KUNTO SYDÄMENASIA Kulttuurirahaston soitinkokoelmaan kuuluu 25 viulua, yksi barokkiviulu, seitsemän alttoviulua, seitsemän selloa, yksi barokkisello sekä viisi viola da gambaa, jotka pyritään lainaamaan kokonaisuutena yhtyekäyttöön. Soittimien hakuaika on vuosittain lokakuussa. Saamme tasokkaita lainahakemuksia, niitä tulee vuosittain Soitinkokoelmamme tunnetaan arvosoittimista. Kuitenkin yli puolet kokoelmasta koostuu halvemman hintaluokan, euron soittimista. Toivomme, että vielä useammat lahjakkaat musiikinopiskelijat ja uraansa aloittavat ammattimuusikot hakevat niitä työkaluikseen. Anonyymi musiikin asiantuntijoista koostuva toimikunta käsittelee soitinlainahakemukset ja tekee esityksen lainansaajista Kulttuurirahaston hallitukselle. Marraskuussa 2012 hallitus teki päätökset kymmenen soittimen lainauksesta. Hakemuksia tuli 46.Kulttuurirahaston 18 arvosoittimen lainaaika on viisi vuotta. Lainaaja voi saada soittimen käyttöönsä toiseksi viisivuotiskaudeksi ilman julkista hakua. Kolmaskin lainakausi on mahdollinen, mutta silloin hakemus käsitellään julkisen hakumenettelyn yhteydessä. Viisitoista vuotta on ylivertaisesti pitempi laina-aika kuin maamme toisilla soitinkokoelmilla, Veli-Markus Tapio sanoo. Kulttuurirahaston muita kuin arvosoittimia lainataan vain yhden viisivuotiskauden ajaksi. Soittimien luovutuksesta ja säilytyksestä lainakausien välillä huolehtii soitinrakentaja Eero Haahti. Lainasopimus sisältää soittimen tarkat hoito-ohjeet. Soittimen kuntoa valvotaan jatkuvasti. Vuotuiset määräaikaishuollot ja korjaukset on keskitetty Kulttuurirahaston valtuuttamille liikkeille. Niillä on jopa oikeus ottaa lainaajalta soitin pois, jos sitä on käsitelty huonosti tai jos se kaipaa perusteellista korjausta. Kulttuurirahasto maksaa lainasoittimien huoltokustannukset ja vakuutusmaksut. Jokaisella soittimella on oma soitinpassi, joka sisältää useita valokuvia ja tarkat tiedot lainasoittimesta. Passia tarvitaan tullitarkastuksissa ulkomailla. Siihen kirjataan myös huoltoliikkeen tekemät toimenpiteet. Kulttuurirahaston soitinkokoelman arvo on kasvanut tasaisesti. Asiantuntijat arvioivat soittimien arvon muutaman vuoden välein. Soitinkokoelman vakuutusarvo on nyt noin yhdeksän miljoonaa euroa. ARVOVIULU SAI UUDEN IDENTITEETIN Kulttuurirahaston soitinkokoelman nimekkäin soitin oli vuoteen 2011 asti Antonio Stradivarin nimeä kantanut viulu, joka tunnetaan niin sanottuna professori Faltinin viuluna. Sitten kävi ilmi, että viulun tekijä onkin toisen cremonalaisen viulunrakentajasuvun edustaja Girolamo Amati eli Hieronymus II ( ). Suvun tunnetuin edustaja on Niccolo Amati, jonka väitetään olleen myös Stradivarin opettaja. Hieronymus II oli Stradivarin aikalainen ja Amati-suvun viimeinen merkittävä viulunrakentaja. Kulttuurirahastolle identiteetinmuutos merkitsi sitä, että soittimen noin miljoonan euron arvo puolittui

9 kulttuuritoiminta kulttuuritoiminta Soitinrakentaja Eero Haahti tunnetaan muusikkopiireissä kautta maailman. Hän huolehtii soitinkokoelman soittimien luovutuksesta ja säilytyksestä lainakausien välillä. Antonio Stradivari ex Berglund, Cremona 1699, on lähdössä ensimmäiselle lainakaudelle Suomen Kulttuurirahaston omistuksessa. Viipurilaisen jousisoitinkeräilijä Harry Wahlin serkku, kirurgian professori Richard Faltin ( ), oli Jean Sibeliuksen aikalainen ja ystävä. Miehet soittivat yhdessä kamarimusiikkia. Faltin oli marsalkka Mannerheimin ikätoveri ja kuului tämän lähimpiin ystäviin. Hän teki elämäntyönsä Kirurgisessa sairaalassa ja osallistui muun muassa Eugen Schaumanin luodeista kuolettavasti haavoittuneen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin elvytysyritykseen. Faltin toimi myös Suomen Punaisen Ristin sotavammakirurgina ja myöhemmin järjestön johtotehtävissä. Musiikki ja italialaiset arvosoittimet säilyivät Faltinin harrastuksina läpi elämän. Hän tuki viulunrakennusta jo 1920-luvulla ja kuului vuonna 1946 Suomen Viulunrakentajat r.y:n perustajiin. Faltinin viulu päätyi testamenttilahjoituksella Suomen Punaisen Ristin haltuun. Suomen Kulttuurirahasto osti sen Kansallis-Osake-Pankilta vuonna Hieronymus II Amati ex Faltin, Cremona 1678, on ollut kymmenen vuotta viulutaiteilija Elina Vähälän käytössä. AITO BAROKKIVIULU SOI Rogeri-viulua lainataan soittajille avoimen haun kautta osana Kulttuurirahaston laajaa soitinkokoelmaa. NYT SUOMESSA Suomen Kulttuurirahasto hankki vuonna 2011 soitinkokoelmaansa ainutlaatuisen barokkiviulun. Sen rakentaja, Niccolo Amatin oppilas Giovanni Battista Rogeri (n n. 1710), lukeutuu arvostetuimpiin brescialaisen viulunrakennuskoulun edustajiin. Barokkiviulu vastaa rakenteeltaan ja soinniltaan ja 1700-luvuilla käytössä olleita soittimia. Kaikki vanhat viulut ovat olleet barokkiviuluja, mutta musiikkimaun muuttuessa niiden rakenteeseen tehtiin parisataa vuotta sitten äänen voimakkuutta lisääviä muutoksia. Soittimen kaulaa pidennettiin, ja sen kulmaa muutettiin. Kielten jännitys kasvoi merkittävästi, ja viulun kantta tukeva bassopalkki vaihdettiin järeämpään, Veli-Markus Tapio kertoo. Maailman konserttilavoilla kuultaviin Stradivareihin ja Amateihin on tehty näitä muutoksia, mutta Kulttuurirahaston Rogeri-viulu on säilynyt sellaisena kuin se lähti rakentajansa verstaalta vuonna Tämä tekee siitä maailmanluokan harvinaisuuden, sillä näin hyvin säilyneitä vanhojen italialaisten mestareiden viuluja on jäljellä vain muutamia. Kulttuurirahaston barokkiviulussa on perinteiset, lämpimän kauniin äänen ja elävän soinnin tuottavat suolikielet. Tämän viulun myyjä halusi varmistaa, ettei uusi omistaja ryhdy vähentämään viulun historiallista arvoa muutostöillä. Kulttuurirahasto lupasi säilyttää barokkiviulun aitouden myös tulevia sukupolvia varten. Hankinnan motiivit eivät kuitenkaan olleet vain kulttuurihistoriallisia. Haluamme tukea Suomen korkeatasoista ja elinvoimaista barokkiviulismia. Rogeri-viulua lainataan soittajille avoimen haun kautta osana Kulttuurirahaston laajaa soitinkokoelmaa. Toistaiseksi viulu on ehtinyt olla vasta muutaman kuukauden pikalainassa kahdella viulutaiteilijalla, Minna Kankaalla ja Antti Tikkasella. SOINTI KUIN SAMPPANJAN HELMEILYÄ Kesällä 2012 Suomen Kulttuurirahasto osti soitinkokoelmaansa tammikuussa edesmenneen kapellimestari Paavo Berglundin Stradivari-viulun. Soitin maksoi 1,8 miljoonaa euroa. Kaupan yhteydessä perikunta lahjoitti Kulttuurirahastolle Paavo Berglundin levytyksiin kohdistuvat taloudelliset oikeudet 50 vuodeksi. Myös Berglundin arvokas orkesterinuottikokoelma alkuperäisine esitysmerkintöineen siirtyy Kulttuurirahastolle. Se saatetaan tutkijoiden käyttöön kymmenen vuoden kuluttua. Cremonalaisen Antonio Stradivarin ( ) viuluja pidetään viulunrakennustaidon ylittämättöminä saavutuksina. Niccolo Amatin verstaassa oppinsa saaneen Stradivarin valmistamia viuluja arvellaan olevan jäljellä noin 600. Monet niistä tunnetaan soittimen historiaan liittyvällä tai sen luonnetta kuvaavalla erisnimellä. Kulttuurirahaston Stradivaria kutsutaan nimellä ex Berglund. Paavo Berglund hankki Stradivarin kokoelmaansa 1980-luvulla. Viulu on poikkeuksellisen hyvin säilynyt ja erinomaisessa soittokunnossa yli 300 vuoden iästään huolimatta, Veli-Markus Tapio kiittää. Koesoittajat Helsingin Musiikkitalossa kuvailivat sen tuntumaa sporttiseksi ja sointia helmeileväksi samppanjaksi. Eräs toinen saman rakentajan soitin oli heidän arvionsa mukaan puolestaan kuin tummaa punaviiniä. Paavo Berglundin Stradivari on valmistunut vuonna 1699 eli rakentajansa kultakauden kynnyksellä. Kulttuurirahaston hankinnan jälkeen Suomessa on kolme lainakäytössä olevaa Stradivariviulua. Kaksi muuta kuuluvat Pohjola Pankin Taidesäätiölle ja Sibelius-Akatemialle. Paavo Berglund keräsi vuosikymmenien mittaan merkittävän jousisoitinkokoelman. Hän rohkaisi lapsiaankin arvosoittimien hankintaan. Isällämme oli useita viuluja, mutta tämä Stradivari oli hänelle kaikkein rakkain. Hän totesi, että se on erittäin huolellisesti valmistettu ja elegantti soitin. Ei mikään kanuuna, mutta sointiääneltään hyvin hienostunut. Isä toivoi erityisesti, että viulu voisi jäädä Suomeen. Olemme kiitollisia Suomen Kulttuurirahastolle siitä, että tämä toive toteutuu, perikunnan edustaja Juha Berglund sanoo. Paavo Berglundin lapset aloittivat päivittäiset soittoharjoitukset hyvien opettajien johdolla jo ennen kouluikää. Juha ja Eeva soittivat viulua, Liisalle isä hankki kontrabasson. Ammattimuusikkoja heistä ei tullut, mutta harrastus opetti arvostamaan pedantin isän lailla kovaa harjoittelua ja sinnikästä työntekoa. Syvällinen paneutuminen säveltäjien käsikirjoituksiin ja sävelteosten yksityiskohtiin näkyy Paavo Berglundin partituurimerkinnöissä ja omaperäisissä tulkinnoissa. Berglund sai vuonna 1985 Suomen Kulttuurirahaston palkinnon tinkimättömästä taiteellisesta työstä ja suomalaisen musiikin tulkinnoista maailmalla. Isämme oli pyydettäessä aina valmis auttamaan suomalaisia kapellimestareita, mutta hän ei koskaan tuputtanut muille omia ajatuksiaan. Hän keskusteli mielellään myös soittimista ja lainasikin muusikoille arvoviulujaan. Viime vuosina isä oli täysin uppoutunut soitinkokoelmaansa, Juha Berglund kertoo. Kapellimestari Paavo Berglund totesi kulttuuritoimittaja Vesa Sirénille keväällä 2009: Soittimia rakennetaan kovaäänisempään suuntaan. Jousisoittajien pitäisi soinnin vuoksi käyttää suolikieliä. Sointikulttuuri katoaa

10 kulttuuritoiminta kulttuuritoiminta Taidekoti Kirpilän juhlavuosi Juhani Kirpilä olisi täyttänyt 80 vuotta , ja syntymäpäivää juhlittiin edellisen toimintavuoden päätteeksi. Kesäkuussa 2012 taidekoti täytti 20 vuotta, ja lisäksi vietettiin taiteilija Helene Schjerfbeckin 150-vuotisjuhlaa. Vuonna 2012 tuli kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun Taidekoti Kirpilä aloitti toimintansa Pohjoisen Hesperiankadun varrella Helsingin Töölössä. Kuudennessa kerroksessa olevan huoneiston remontoiminen kodista taidemuseoksi oli saatu valmiiksi keväällä, ja uusi taidekoti avasi ovensa yleisölle kastanjapuiden puhjettua kukkaan Hienon taidekokoelman ja töölöläiskodin ainutlaatuisen miljöön lisäksi yleisöä kiinnosti lääkäri ja taiteenkeräilijä Juhani Kirpilän elämä ja kokoelman keräilyhistoria. Taidekoti ei ole perinteinen yhden henkilön tai perheen muiston ympärille perustettu kotimuseo, jossa tietyn aikakauden ilme pyritään säilyttämään muuttumattomana. Kodinomainen sisustus ja taidekokoelman ripustus kunnioittavat luonnollisesti Juhani Kirpilän perintöä ja edustavat hyvin hänen kotinsa tunnelmaa ja ilmettä, mutta ajan kulkua ei koskaan ollut tarkoitus pysäyttää lahjoittajan kuolinvuoteen. Juhani Kirpilän toiveena oli, että taidekoti olisi aktiivisen toiminnan keskus ja että hänen lahjoituksellaan voitaisiin edistää kuvataidetta ja kuvataiteen tutkimusta. TÄTÄ TEHTÄVÄÄ taidekoti Kirpilä ja Juhani Kirpilän nimikkorahasto ovat hoitaneet nyt jo kaksikymmentä vuotta. Taidekodin luentosarjat ja lied-konsertit ovat suosittuja tapahtumia ja tuovat joka kerta taidekotiin sekä vanhoja tuttuja että uusia kävijöitä. Syksyn luentosarja esitteli media- ja performanssitaidetta, jolloin kuvataiteilija Mimosa Pale myös lahjoitti taidekodille oman performanssiesityksen. Kaikkien aikojen yleisöryntäys koettiin keväällä, kun Helene Schjerfbeckin taiteeseen keskittyneet luennot keräsivät yhteensä lähes kolmesataa kuulijaa. Juhlavuoden kunniaksi myös taidekodin visuaalista ilmettä uudistettiin. Designtoimisto Hahmon luova johtaja Antti Raudaskoski suunnitteli taidekodille uudet internetsivut ja uuden logon. Samalla taidekoti sai oman, Suomen Kulttuurirahaston sivuista erillisen internetosoitteen, TOUKOKUUSSA järjestettiin kutsuvieraille juhlaseminaari, jossa avattiin näkökulmia taidekodin perustamisvaiheisiin ja taidekokoelman keskeisimpien taiteilijoiden tuotantoon. Ensimmäistä kertaa taidekoti pidettiin auki yleisölle koko kesän, jolloin siellä oli myös esillä pieni erikoisnäyttely Metsämajasta rantamaisemaan, johon oli koottu valikoima Kulttuurirahaston taidekokoelman helmiä. Lääkäri ja taiteen keräilijä Juhani Kirpilän ( ) sukujuuret olivat saksalais-karjalais-savolaiset. Hänen isoisänsä oli 1800-luvun lopulla Baijerista Viipuriin muuttanut panimomestari Josef Forster, joka vihittiin Sippolassa syntyneen Pauline Veltheimin kanssa vuonna Paulinelle ja Josefille syntyi yksi lapsi, Vilho ( ), josta tuli ammatiltaan lääkäri. Vilho Forster avioitui Savonlinnassa syntyneen Hilja Saukkosen ( ) kanssa 1930, ja seuraavana vuonna perheeseen syntyi poika, Juhani. Sukunimi muutettiin Kirpiläksi vuonna Perhe muutti Helsingistä Kainuun Puolangalle, josta isä sai kunnanlääkärin viran Koulunsa Juhani Kirpilä kävi Oulussa ja pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta Sairaanhoitajan ja lääkärin lapsena Juhani omien sanojensa mukaan kasvoi sairaala-ammattiin. Vuoden 1949 syksyllä hän aloitti lääketieteen opinnot Helsingissä ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Lääkärinä Juhani Kirpilä erikoistui sisätauteihin ja reumatologiaan. Sairaalatyön lisäksi hän piti omaa yksityisvastaanottoa sekä toimi monissa lääketieteen alan luottamustehtävissä. Juhani Kirpilä tunnettiin myös Kauneus ja Terveys -lehden suosituista Ohimennen-pakinoista, joita koiraton, kissaton ja vaimoton helsinkiläislääkäri alkoi kirjoittaa vuonna Palstan lukijat saivat vuosien varrella tietää, että harrastuksiin kuuluivat kuvataiteen keräilyn lisäksi mm. matkustelu sekä kulinaristiset nautinnot. Pohjoinen Hesperiankatu 7:n avara töölöläishuoneisto oli Juhani Kirpilän viimeinen koti, jonne hän muutti elämänkumppaninsa kanssa vuonna Hesperiankadun kodissa Juhani Kirpilä järjesti vuosittain myös kastanjankukkajuhlaksi nimetyn vastaanoton, josta muodostui hänen ystävilleen alkukesän odotettu kohokohta. Juhani Kirpilä kuoli sairauskohtauksen seurauksena kotonaan Hän oli kuollessaan 56-vuotias

11 kulttuuritoiminta kulttuuritoiminta Asiakkaan ehdoilla Muotoillut ratkaisut ohjelmassa vastataan julkisen ja kolmannen sektorin haasteisiin katsomalla niitä uudesta kulmasta. Helsingin designpääkaupunkivuosi tarjosi hankkeelle luontevan kontekstin. Astioita, huonekaluja ja muita kauniita esineitä siinä monen mielikuva muotoilusta. Estetiikan lisäksi muotoilussa on kuitenkin kyse myös käytettävyydestä, joka ei suinkaan rajoitu fyysisiin tavaroihin. Laajimmassa merkityksessään muotoilu on ongelmanratkaisumalli, joka auttaa ymmärtämään ja uudistamaan laajojakin prosesseja käyttäjälähtöisesti. Suomen Kulttuurirahaston ja designpääkaupunkivuoden yhteisessä Muotoillut ratkaisut -ohjelmassa muotoilun muutosvoima kohdistetaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Ohjelman kautta viisi julkisen tai kolmannen sektorin toimijaa saa avukseen muotoilijan työkaluineen, ja lopputuloksena syntyy paitsi muotoiltuja ratkaisuja, myös tuoreita ja monistettavia oppikokemuksia muotoilun käytöstä erilaisissa ympäristöissä. Rahasto suhtautuu yleensä myönteisesti hankkeisiin, jotka ylittävät taiteiden ja tieteiden välisiä rajoja ja tähtäävät uusien ratkaisujen löytämiseen, Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Ira Westergård kertoo. Design on luonteeltaan uutta luovaa, joten se sopii hyvin Kulttuurirahaston arvoihin. Helsingin designpääkaupunkivuosi tarjosi muotoiluohjelmalle luontevan kontekstin, mutta myös luotettavan kumppanuuden valmiine verkostoineen ja kontakteineen. Ohjelmalle perustetussa ohjausryhmässä on edustus molemmista organisaatioista, ja hankepäällikkö Päivi Hietanen työskentelee designpääkaupungin palveluksessa. HAUSSA ARKISIA HAASTEITA Huhtikuussa alkaneen ohjelman ensimmäinen etappi oli löytää mukaan sopivat julkisen tai kolmannen sektorin hankkeet. Tehtävä päätettiin toteuttaa avoi- mena hakuna, joka käynnistettiin kesäkuussa Toiveena oli saada mukaan ihmisläheisiä haasteita, joihin paneutumalla tuikitavallisesta arjesta voisi tulla hieman parempaa. Ohjelman tarkoitusta ja kohdealuetta pyrittiin konkretisoimaan määrittelemällä etukäteen viisi eri teemaa, joihin muotoiluapua hakevien hankkeiden tuli liittyä. Nämä olivat työnteon tiloja kaupunkiin, julkisten palvelujen uudistaminen, nuoret ja kulttuuriperintö, työhyvinvointia korkeakouluihin ja elämänlaatua palveluasumiseen. Kun haku elokuussa päättyi, hakemuksia oli saatu mukava määrä, yhteensä 53. Hakijoiden joukossa oli monenlaisia toimijoita eri puolilta Suomea: valtion hallintoa, säätiöitä, yhdistyksiä, museoita, korkeakouluja. Valtaosalla hakijoista ei ollut lainkaan aiempaa kokemusta muotoilupalvelujen käytöstä. On hienoa, että onnistuimme tavoittamaan myös heidät, hankepäällikkö Hietanen toteaa. Hakijoiden joukosta valittiin viisi Muotoillut ratkaisut -ohjelman kautta rahoitettavaa muotoiluhanketta. Päätöksenteossa tavoiteltiin erityisesti monimuotoisuutta. Halusimme mukaan sekä isompia että pienempiä hankkeita, sanoo Westergård. Valtakunnallisuus oli tärkeää, ja käytännölliset näkökohdatkin painoivat valinnassa: hankkeiden tuli olla realistisesti toteutettavissa juuri muotoilun keinoin, ja vielä ohjelman aikataulun rajoissa. Lisäksi monistettavuus ja ajankohtaisuus olivat tapetilla. Ohjelman tavoitteena on saada aikaan näitä yksittäisiä muotoilukokonaisuuksia laajempia vaikutuksia, ja siksi jokaisessa hankkeessa piti olla myös yleisemmin kiinnostavia ja kopioitavia elementtejä. Tärkeää oli sekin, että ohjelman avulla päästäisiin kokeilemaan ja esittelemään monenlaista muotoilua. Valituissa hankkeissa onkin nyt edustettuina laajasti muotoilun eri alat, Hietanen täydentää. MUOTOILUN MONET MENETELMÄT TESTIIN Kulttuurirahasto myönsi ohjelmaan valituille hankkeille niiden sisällöstä ja laajuudesta riippuen euron suuruisen muotoilurahoituksen, yhteensä euroa. Kolme suurinta hanketta kilpailutettiin julkisena hankintana, ja kahteen pienempään valittiin nuoria muotoilijoita ilmoittautumismenettelyn ja markkinointitilaisuuksien avulla. Oppiminen alkoi jo kilpailutusvaiheessa: prosessin aikana kävi ilmi, etteivät kaikki muotoilijat aivan tunne julkisen hankinnan käytäntöjä ja pelisääntöjä. Helsingin designpääkaupunkivuosi tarjosi muotoiluohjelmalle luontevan kontekstin, mutta myös luotettavan kumppanuuden valmiine verkostoineen ja kontakteineen. Tässä on selvästi muotoilukentässä lisäkoulutuksen paikka. Toisaalta runsas osallistujamäärä osoittaa, että julkisen puolen kehitystyö kiinnostaa muotoilijoita, Päivi Hietanen sanoo. Tarjouskilpailuissa muotoilijat saivat ideoida, millaisella prosessilla ja työkaluilla hankkeisiin liittyvät toiveet toteutetaan. Luvassa on monia kiinnostavia, osallistavia työskentelymenetelmiä: poliisit, koululaiset, palvelutalon asukkaat, aloittavat yrittäjät ja muut hankkeiden asiakkaat saadaan kertomaan tarinoitaan ja kokemuksiaan esimerkiksi työpajojen, pienoismallien, ideaseinien ja sarjakuvien avulla. Ohjelman päättyessä maaliskuussa 2013 sen lopputuloksena on syntynyt monenlaista muotoilua: tuotteita, palveluja, prosesseja, konsepteja, tiloja ja toimintamalleja. Ratkaisujen käytännön toteutuksesta ja jatkokehittelystä vastaavat hankkeiden tilaajat. Matkan varrella kaikki osallistujat saavat paljon uutta tietoa muotoilun mahdollisuuksista, ja huolellisen raportoinnin ja palautteen kautta nämä opit toivottavasti jäävät elämään ja ovat hyödyksi muissakin ympäristöissä. Vaikka muotoiluhankkeet sinällään ovatkin pieniä ja rajallisilla resursseilla tehtyjä, parhaimmillaan ne voivat poikia jotain aivan uutta. Ideoiden leviäminen laajemmalle olisi mielestäni hienoin mahdollinen lopputulos. Siten rajatulla rahasummalla päästään kiinni johonkin, jolla on isompi jälkivaikutus, Ira Westergård kiteyttää. Muotoillut ratkaisut ohjelmassa mukana olevat hankkeet: Poliisiauto työympäristönä Tavoitteena on luoda uusi monitoiminen poliisin partioauto. Poliisihallituksen hankkeessa maijasta muotoillaan toimiva työ- ja asiakaspalvelutila. Muotoilurahoitus euroa Loft Helsinki Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun hankkeessa suunnitellaan muunneltava ja siirreltävä työtila aloittaville yrittäjille. Muotoilurahoitus euroa Kouluruokailu rokkaamaan Vantaan kaupungin ja Vantaan Tilapalvelut Oy:n hankkeessa kehitetään Martinlaakson koulun ruokailua kokonaisvaltaisesti, oppilaita osallistaen. Muotoilurahoitus euroa Kadotetut paikat Satakunnan ammattikorkeakoulun hankkeessa etsitään uudenlaista identiteettiä ja käyttötapoja paikallisille kulttuurikohteille, jotta ne olisivat entistä lähestyttävämpiä myös nuorille. Muotoilurahoitus euroa Hyvän mielen pihapolku Me Itse Ry Riihimäen ja Riihimäen Kehitysvammatuki Ry:n hankkeessa luodaan yhdessä asukkaiden kanssa voimauttava piha-alue palvelutaloon. Muotoilurahoitus euroa 20 21

12 kulttuuritoiminta kulttuuritoiminta Taipuisa työtila yrittäjille Kulttuurikohteiden uusi elämä MONI PIENYRITYS syntyy läppärillä keittiön pöydän ääressä. Yritystoiminnan käynnistysvaihe on kuitenkin muutakin kuin tietokoneen naputtelua, eikä ihan jokaisen koti taivu esimerkiksi sidosryhmätapaamisiin, tuote-esittelyihin, tutkimushaastatteluihin, yleisötilaisuuksiin tai käytettävyystesteihin. Samalla oman toimitilan hankkiminen voi olla yrittäjyyden alkumetreillä taloudellisesti mahdotonta. Muotoillut ratkaisut -ohjelman Loft Helsinki -hankkeessa muotoilu valjastetaan aloittavien yrittäjien asialle. Kaupungin omistamaan, Katariinankatu 3:ssa sijaitsevaan tyhjään toimistotilaan suunnitellaan yhteiskäyttöön sopiva, liikuteltava ja muunneltava työtila. Hankkeeseen osallistuu pilottikäyttäjinä ryhmä elinkeinopalvelun yrittäjävalmennusohjelmassa mukana olevia luovien alojen ammattilaisia. Visiona on joustava tilakonsepti, jota käyttäjät voivat itse muokata omiin tarpeisiinsa ja erilaisiin käyttötilanteisiin sopivaksi, kuvailee Taina Seitsara, yritysasiamies Helsingin kaupungin elinkeinopalvelusta. TILAN ON tarkoitus tukea paitsi monipuolista työntekoa, myös aloittavien yrittäjien verkostoitumista. Samalla pohditaan kaupungin brändiä ja palveluroolia yrittäjyyden edistämisessä. Kaupunki ei voi tukea yksittäisiä yrittäjiä rahallisesti, mutta parhaimmillaan voimme olla sysäämässä liikkeelle uudenlaista yhdessä tekemisen kulttuuria. Pienten toimijoiden verkostoituminen vie freelance-toimialoja eteenpäin ja avaa niille uusia mahdollisuuksia, sanoo Seitsara. Suunnitteluhaastetta lähtee pureksimaan muotoilutoimisto Diagonal, jonka ydinosaamista ovat asiakasymmärryksen luominen, käyttäjiä osallistava suunnittelu sekä ihmisten välistä vuorovaikutusta parantava, elämyksellinen tilasuunnittelu. PILOTTIVAIHEESSA hanke keskittyy vain pieneen käyttäjäryhmään ja yhteen tilaan, mutta Seitsara näkee konseptissa paljon potentiaalia onhan luovia pienyrittäjiä ja tietotyöläisiä yhä enemmän, ja kaupungilla eri puolilla keskustaa väliaikaisesti tyhjillään olevia tiloja. Myös prosessi itsessään on arvokas. Muotoilun kaltaisten palvelujen ostaminen koetaan julkishallinnossa haastavaksi. Toivon, että hankkeesta saatujen kokemusten myötä vastaaviin prosesseihin lähdettäisiin rohkeammin mukaan, Seitsara toteaa. VANHA RAUMA, Porin lyhytaaltoasema ja Kankaanpään taidekehä komeilevat Satakunnan matkailumainonnassa, mutta monilta maakunnan asukkailta paikat ovat kadoksissa. Muotoillut ratkaisut -ohjelmassa näille kadotetuille kulttuurikohteille etsitään uudenlaista identiteettiä ja käyttöä, jotta niistä tulisi näkyvämpiä ja lähestyttävämpiä erityisesti paikallisille nuorille. NUORTEN AJATUSMAAILMAA edustavat suunnittelutyöhön mukaan otettavat koululuokat ja kankaanpääläinen skeittiporukka. Heidän lisäkseen hankkeeseen osallistuu paikallisten taide- ja kulttuuriammattilaisten valmennusryhmä Ohjauskulma. Muotoilu ei ole ollut Satakunnassa kovin paljon esillä. Haemmekin ohjelmasta paitsi konkreettisia suunnitelmia, myös tuoreita näkökulmia ja toimintatapoja, joista paikalliset kulttuurialan toimijat voivat ottaa oppia, kertoo hankkeen yhteyshenkilö, Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityslehtori Tomi Kuusimäki. Suunnittelutyön johtamisesta ja koko yhteistyöverkoston osallistamisesta vastaa helsinkiläinen muotoilija Päivi Raivio. Hänellä on monipuolista kokemusta palvelumuotoilusta, osallistavasta suunnittelusta ja julkisen tilan taiteesta. KADOTETUT PAIKAT -hankkeen yhteisenä tavoitteena on vaalia kulttuurisesti ja historiallisesti arvokkaiden kohteiden elinvoimaisuutta nyt ja tulevaisuudessa. Kukin kohteista vaatii kuitenkin omanlaisensa lähestymistavan: Kankaapään taidekehän yhteyteen kaivataan lisää toiminnallisuutta, Porin lyhytaaltoasemasta on kaavailtu kohtaamispaikkaa Väinölän lähiön nuorille ja Vanhan Rauman osalta toiveena on uuden sukupolven yrittäjien löytäminen perinteikkääseen ympäristöön. Tomi Kuusimäen mukaan hankkeen levittäytyminen kolmeen eri kohteeseen on toki haaste, mutta myös hieno mahdollisuus lopputulosten monistamisen kannalta. Saamme yhdellä kertaa tietoa palvelumuotoilun työkalujen toimivuudesta useammassa erilaisessa ympäristössä, Kuusimäki täsmentää

13 kulttuuritoiminta kulttuuritoiminta Hikeä, hyötyliikuntaa ja hyvää mieltä Kulttuurirahasto ja WWF Suomi järjestivät vuosina eri puolilla Suomea talkooleirejä uhanalaisten perinneympäristöjen kunnostamiseksi. Hankkeessa tuotettiin myös opas arvokkaan perinneympäristön tunnistamiseen ja kunnostamiseen. WWF toi luonnonsuojelun talkooleirit Suomeen vuonna 1977 ja on siitä lähtien järjestänyt niitä vuosittain eri puolilla maata. Talkooleirit ovat WWF:n mukaan osoittautuneet erittäin toimivaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi järjestää perinneympäristökohteiden ennallistaminen, kunnostus ja hoito. Optimaalisessa tapauksessa talkooleiriläiset hoitavat umpeenkasvaneen kohteen runsaasti työvoimaa vaativan alkuraivauksen, minkä jälkeen alue siirtyy paikallisen tahon hoitoon. WWF:n näkökulmasta talkooleirien tarkoituksena on auttaa arvokkaiden alueiden hoidossa ja samalla tarjota mahdollisuus osallistua käytännön luonnonsuojelutyöhön. Talkooleiriläisten merkittävin motiivi osallistua on mahdollisuus tehdä käytännönläheistä luonnonsuojelutyötä. Kulttuurirahaston ja WWF Suomen yhteistyö aloitettiin YK:n kansainvälisenä luonnon monimuotoisuuden vuotena Yhteistyö mahdollisti uhanalaisten perinneympäristöjen entistä tehokkaamman hoidon, ja talkooleirien määrä kasvoi kymmeneen leiriin kesässä. Hankkeen aikana löytyi myös uusia, lupaavia talkookohteita vanhastaan tiedossa olleiden leirikohteiden rinnalle. Hankkeessa yhdistyivät luonnonsuojelu, kulttuurityö ja vanha suomalainen talkoohenki hienolla tavalla. Perinneympäristöt ovat arvokas osa kulttuuriperintöämme, ja on tärkeää, että hankkeen avulla niitä voitiin vaalia useiden maakuntien alueella, kertoo Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava. Leirikohteina olivat mm. Jurmon saari Saaristomeren kansallispuistossa, Kolin kansallispuisto, Linnansaaren kansallispuisto, Lemmenjoen kansallispuisto, Oulangan kansallispuisto, Sotkamon Naapurivaara, Helsingin Vallisaari, Vammalan Vehmaanniemi sekä Furuskär Tammisaaren saaristossa. Raaseporissa kokoonnuttiin myös liikkuvaan merileiriin, jossa leiriläiset siirtyivät kahdella veneellä useisiin saarikohteisiin. PERINNEYMPÄRISTÖT VAATIVAT HOITOA Vanhan, ennen nykyisen tehotuotannon aikaa harjoitetun maatalouden synnyttämät perinneympäristöt ovat lajistoltaan monimuotoisimpia luontotyyppejämme. Vanhan maatalouden aikana maata raivattiin ja kaskettiin viljelyksiksi, niityiksi ja laidunmaiksi. Laidunnus ja niitto pitivät raivatut alueet avoimina. Näin syntyneet perinneympäristöt tarjosivat suotuisat elinolosuhteet hyvin suurelle joukolle monista erilaisista luonnonympäristöstä kotoisin olevia, avointa ja valoisaa elinympäristöä vaativia lajeja. Perinneympäristöissä elää erityisen monipuolinen lajisto kovakuoriaisia, perhosia, pistiäisiä, luteita ja muita hyönteisiä. Lisäksi monet kohteet ovat kasvilajistoltaan erittäin arvokkaita. Eniten perinneympäristöjä on jäljellä Etelä-Suomessa, erityisesti Lounais-Suomessa. Lounaissaaristosta löytyvät mm. Suomen ainoat lehdesniityt, harvat nummet ja tammihaat. Perämeren rannoilla on vielä laajoja rantaniittyjä, ja Pohjois- Pohjanmaalla ja Lapissa suo- ja tulvaniittyjä. Keski-Suomessa perinneympäristöjä on jäljellä kaikkien vähiten. Tyypillistä perinneympäristöille on, että ne vaativat säilyäkseen säännöllistä ja jatkuvaa hoitoa. Perinteisistä menetelmistä luopuminen viimeistään 1900-luvun puolivälistä alkaen johti valtaosalla perinneympäristöjä hoidon loppumiseen ja umpeenkasvuun. Alueiden lajisto alkoi köyhtyä, ja usein koko luontotyyppi hävisi vähitellen paikalta kokonaan. Perinneympäristöjen määrä romahti alle prosenttiin sadassa vuodessa. Tällä hetkellä useimmat perinneympäristötyypit ja iso osa niiden lajeista on uhanalaisia. Perinneympäristöjen häviämisen myötä menetetään myös arvokasta kulttuuriperintöä ja historiallisia rakennuksia sekä rakenteita. TALKOOLEIREILLÄ TYÖN Vallisaaressa Helsingin Santahaminan edustalla järjestettiin kaksi talkoopäivää sotahistoriallisessa ympäristössä. Kuninkaansaaren puolella avattiin raivaamalla näkymää linnoitusvalleille. JÄLKI NÄKYY Saariston talkooleirillä raivataan katajaa ja poistetaan kurtturuusua, metsälaitumilla niitetään ja haravoidaan, kansallispuistoissa rakennetaan pitkospuita ja merkitään puiston rajoja. Leireillä tehtiin paljon konkreettista luonnonhoitotyötä, josta hyötyvät niin yksittäiset lajit kuin kokonaiset elinympäristöt. Niittyjen raivauksesta ja niitosta hyötyviä kasvilajeja ovat muun muassa ketoneilikka, keltamatara, kevätesikko, kiurunkannus, pölkkyruoho, kämmekät ja noidanlukot. Leireillä tehtiin töitä luontoarvojen lisäksi myös kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseksi. Vanhojen niittyjen ja laidunten hoidon ohella historiallisesti arvokkaita rakennuksia ja pihapiirejä kunnostettiin muun muassa Liesjärven Korteniemen perinnetilalla, Linnansaaren torpalla Saimaalla ja Sallivaaran vanhalla poronerotuspaikalla Lemmenjoella. Kunnostustöitä olivat esimerkiksi rakennusten maalaus, kattojen korjaus sekä pistoaidan teko. Perinteitä pidettiin yllä myös Kolin leirillä, missä leiriläiset pääsivät valmistelemaan seuraavana kesänä poltettavaa kaskea. Leireille on osallistunut yleensä eri ikäistä talkoolaista, joille WWF tarjosi leirin aikana kuljetukset, muonituksen ja tapaturmavakuutuksen. Yhteensä leirejä oli hankkeen aikana 28, joilla osallistujia 488. Talkooleirit ovat suosittuja, ilmoittautumisen alkaessa paikat täyttyvät nopeasti. Talkootyön vastapainona leiriläiset saavat nauttia luontoelämyksistä, saunomisesta, nuotiohetkistä ja samanhenkisestä seurasta. Leirinjohdon asettamat tavoitteet tehtäville töille täyttyivät jokaisella leirillä. Talkooleiriläiset auttoivat työpanoksellaan kunnostamaan kohteiden luontoa monipuolisesti. Myös leirien järjestelyissä mukana olevat yhteistyökumppanit Metsähallitus ja ELY-keskukset olivat erittäin tyytyväisiä leirien tuloksiin, kertoo kenttävastaava Teemu Niinimäki WWF:stä. Konkreettisten työtulosten lisäksi talkooleireillä on suuri merkitys myös leiriläisten luonto- ja perinnetietoisuuden kasvattajana. Yhteistyöhankkeen myötä leirikokemuksia on pystytty tarjoamaan entistä suuremmalle talkoolaisjoukolle ja mukaan on tullut paljon uusia leiriläisiä, erityisesti nuoria. Hankkeen aikana järjestettiin myös kaksi perheleiriä, jotka olivat hyvin suosittuja. OPAS PERINNEYMPÄRISTÖJEN KUNNOSTAJILLE WWF toteutti keväällä 2012 Kulttuurirahaston tuella oppaan perinneympäristöjen kunnostajille. Hikeä, hyötyliikuntaa ja hyvää mieltä perinneympäristöt kuntoon talkoilla -opas tekee talkooleirityötä tunnetuksi, kannustaa leirien järjestämiseen ja antaa käytännön ohjeita kyläyhdistyksille ja muille mahdollisille leirien järjestäjille. Oppaassa kerrotaan perinneympäristöjen merkityksestä, eri perinneympäristötyypeistä ja niiden hoidosta sekä annetaan käytännöllisiä vinkkejä talkooleirin järjestämiseen leirikaluston hankkimisesta kenttäkeittiön pystyttämiseen. Opasta postitettiin Maaseutu+ -lehden välissä toukokuussa 2012 noin viidelletuhannelle lehden tilaajalle. Sitä jaettiin kesän talkooleiriläisille sekä perinneympäristöjen hoitoon liittyvissä tapahtumissa. Opas on myös ladattavissa WWF:n verkkosivuilta

14 kulttuuritoiminta kulttuuritoiminta Supertietokone ja kumisaappaat Maatalousympäristön ja vesistöjen hyvinvointi liittyvät toisiinsa. Viimeisen vuoden aikana Kulttuurirahaston tukea ovat saaneet tiloilla konkreettista neuvontatyötä tekevät WWF Suomi sekä Järki-hanke. Suomen Kulttuurirahaston sääntömääräisenä tehtävänä on suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen. Tiedettä ja taidetta rahoittavan säätiön toiminnassa sana viljely (lat. cultura) on tapana ymmärtää laveasti. Kulttuurirahastolla on kuitenkin myös konkreettinen yhteys maanviljelyyn. Säätiön 770 nimikkorahastosta yli kaksikymmentä osoittaa tukensa suoraan tai välillisesti maa- ja metsätalouden sekä ympäristönsuojelun edistämiseen. Rahastoista suurimpia ovat Alma ja Jussi Jalkasen rahasto sekä Aino, Armi ja Erkki Korven rahasto, jotka jakavat vuosittain yhteensä yli puoli miljoonaa euroa näihin tarkoituksiin. Lokakuussa 2010 Kulttuurirahaston hallitus antoi toimistolle tehtäväksi selvittää mahdollisia tapoja, joilla voitaisiin puuttua maatalouden ravinnepäästöihin ja Itämeren rehevöitymiseen. Koska ongelma-alue on vahvasti julkisen vallan sääntelemä, yksittäisen säätiön vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Toisaalta arveltiin, että Kulttuurirahaston kaltaisella organisaatiolla on puolellaan myös etuja, kuten riippumattomuus etujärjestöistä ja poliittisesta ohjauksesta. Kapean sektorikohtaisen tarkastelun sijasta se voi ottaa huomioon yhdyskunta- ja elinkeinorakenteen kokonaisuudessaan sekä maaseutuympäristön merkityksen kansalliselle kulttuurille. Kulttuurirahasto kuuli lukuisia asiantuntijoita, jotka edustavat niin maatalous- ja ympäristöjärjestöjä kuin akateemista tiedeyhteisöä ja elinkeinoelämää. Aihetta voidaan lähestyä monesta näkökulmasta, mutta pohjimmiltaan on kysymys yhdestä asiasta, ravinteiden kierrosta. On varmistettava, että maata- loustuotannolle välttämättömät ravintoaineet päätyvät takaisin tuotantoketjuun, sen sijaan että ne karkaavat esimerkiksi merta rehevöittämään. Suomen maatalouden ravinnepäästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Tästä huolimatta ne edustavat yhä noin kahdeksaakymmentä prosenttia Saaristomeren kuormituksesta. Taustalla vaikuttavat vuosikymmeniä sitten tehdyt valinnat myös sellaiset, joihin yksittäisellä viljelijällä ei ole ollut niinkään osuutta. Esimerkkinä mainittakoon vilja- ja karjatalouden alueellinen eriytyminen. Kasvinviljelyn osuus on korkein maan etelä- ja länsiosissa. Vastaavasti lypsykarjatalous on painottunut Itä- ja Pohjois-Suomeen. KOLME VAIHTOEHTOISTA REITTIÄ Heti selvitystyön alusta asti kävi ilmeiseksi, että alalla toimii jo nyt suuri määrä kansallisia ja kansainvälisiä hankeorganisaatioita. Täysin oman hankkeen käynnistämiseen tuli siten suhtautua varauksella. Toisaalta nykyisten hankkeiden vahva keskittyminen Etelä-Suomen rannikkoseudulle ei ole täysin ongelmatonta. Pelkän Itämeren sijaan katse tulisi ehkä kohdistaa koko maamme vesistöjen ja maaperän hyvinvoinnin varmistamiseen. Selvittely ohjautui luontevasti kolmeen uomaan. Yhden kokonaisuuden muodostaa maaperän tutkimus, jota tällä hetkellä tehdään molekyylitason tietokonemallinnuksella. Maatalouden vaikutuksista maaperämme kuntoon ei tiedetä tarpeeksi. Emme voi olla edes varmoja, että maan rakenne tulee säilymään viljelykelpoisena pitkällä tähtäimellä. Vesistöjen rehevöitymiseen vaikuttaa maaperän eroosioherkkyys. Toistaiseksi ei ole olemassa käytäntöön sovellettavaa menetelmää, jolla tätä ominaisuutta voitaisiin mitata peltolohkosta. Asiaa hankaloittaa se, että geologisesti maaperämme on jääkauden jäljiltä hyvin erikoista eikä kansainvälinen tutkimustieto ole sellaisenaan sovellettavissa oloihimme. Toinen mahdollinen tie edellyttää supertietokoneen vaihtamista kumisaappaisiin. Jo olemassa oleva tutkimustieto on vietävä sinne, missä sitä sovelletaan käytäntöön. Viljelijöille suunnatulla neuvonnalla pyritään kannustamaan parempien viljelytekniikoiden käyttöönottoon. Tilakohtaisesti voidaan myös vaikuttaa tehokkaasti ympäristön tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen. Esimerkkinä mainittakoon kosteikot, jotka ovat yksi kustannustehokkaimmista keinoista vähentää maataloudesta johtuvia ravinnepäästöjä. Kosteikolla tarkoitetaan puron tai valtaojan yhteyteen esim. patoamalla tehtyä aluetta, jossa veden virtaus hidastuu. Kosteikon rakentaminen Suomen maatalouden ravinnepäästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Tästä huolimatta ne edustavat yhä noin kahdeksaakymmentä prosenttia Saaristomeren kuormituksesta. tai muu vastaava hanke edellyttää kuitenkin tietoa tätä tarkoitusta varten tarjolla olevista tukimuodoista. Siinäkin neuvonnalla on suuri merkitys. Kolmas ja kenties kunnianhimoisin näkökulma liittyy ravinteiden kierron kokonaisuuden hallintaan. Mitä tarkemmin eläinlanta ja ylimääräinen peltobiomassa kyetään hyödyntämään, sitä vähemmän arvokkaita ravinteita päätyy vesistöjä rehevöittämään. Asialla on tulevaisuudessa myös taloudellista merkitystä, sillä maapallon fosforivarannot ovat hupenemassa muutaman sukupolven aikana. Paljon odotuksia kohdistuu biokaasuteknologiaan, jonka avulla ylimääräisestä biomassasta voidaan tuottaa samanaikaisesti liikennepolttoainetta ja kierrätysravinteita. HILJAA HYVÄÄ TULEE Kulttuurirahasto on edennyt toistaiseksi pienin askelin. Ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty konkreettiseen tiloilla tehtävään työhön osoittamalla euroa WWF:lle kosteikkojen rakentamiseen sekä euroa Järki-maataloushankkeelle. Vuodesta 2008 alkaen WWF Suomi on suunnitellut, rahoittanut ja rakentanut 30 kosteikkoa yhteistyössä maanomistajien ja alueellisten viranomaisten kanssa. Järki on puolestaan Baltic Sea Action Groupin sekä Luonnon- ja riistanhoitosäätiön vuonna 2009 käynnistämä yhteinen maataloushanke. Sen tavoitteena on etsiä ja poistaa niitä pullonkauloja, jotka vaikeuttavat ympäristötoimenpiteiden toteuttamista maatiloilla. Seuraavat mahdolliset askeleet ympäristöpolitiikan saralla riippuvat käynnissä olevista selvityksistä. Laajempien tulosten saavuttamiseksi katseet on suunnattava ravinteiden kierron teknis-taloudellis-poliittiseen ongelmakokonaisuuteen. Muut säätiöt ja tutkimuslaitokset ovat siinä luontevia yhteistyökumppaneita. Varsinaista tutkimusta Kulttuurirahasto tietenkin tukee jatkuvasti osana normaalia apurahojen jakoa

15 apurahat apurahat apurahat Kulttuurirahasto myöntää apurahoja taiteen, tieteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille, työryhmille ja yhteisöille keskusrahaston ja 17 maakuntarahaston kautta

16 apurahat apurahat Apurahojen hakijamäärät kasvussa Keskusrahasto jakoi vuoden 2012 apurahat, yhteensä 21,3 miljoonaa euroa, vuosijuhlassaan helmikuussa. Maakuntarahastojen vuosijuhlissa apurahoja jaettiin 9,7 miljoonaa. Toimintavuoden apurahasumma kasvoi miljoonalla edellisvuodesta. Keskusrahastoon saapui ennätysmäärä eli hakemusta. Apurahoja myönnettiin noin tuhannelle henkilölle tai työryhmälle, yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. Hakijoiden lukumäärä kasvoi viime vuodesta viidellä sadalla, joista suurin osa tuli taiteen puolelta. Kaikkiaan apurahan sai vajaat 13 % hakijoista. Tieteen osuus apurahoista oli 52 %, taiteen 48 %. Apurahansaajista 93 % on Suomen kansalaisia. Muiden maiden kansalaisista apurahoja saivat eniten intialaiset ja kiinalaiset. Ulkomaisia apurahansaajia oli 35 maasta, yhteensä 81 henkilöä. Keskusrahaston apurahojen lisäksi maakuntarahastot jakoivat kevään aikana 9,7 miljoonaa euroa yhteensä noin henkilölle tai työryhmälle. KATAPULTTI-APURAHAT Vuonna 2012 jaettiin ensimmäisen kerran ns. Katapultti-apurahat, jotka on tarkoitettu taiteilijaryhmille, yhteisöille ja yhdistyksille edistämään ja uudistamaan taiteenalansa tai sen osa-alueen asemaa kansallisesti tai kansainvälisesti. Ensimmäiset Katapultit myönnettiin Nuoren Voiman Liitolle ja Vaskiakatemialle. Nuoren Voiman Liitto ( euron apuraha) aikoo hankkeellaan Novelli palaa! kohottaa novellin profiilia nostamalla novellin keskustelun kohteeksi ja antamalla sille näkyvyyttä. Tämä toteutetaan mm. maakunnallisilla novellitapahtumilla, valtakunnallisella novellikilpailulla sekä yhteistyöllä pääkaupunkiseudun koulujen kanssa. Vaskiakatemia ( euron apuraha) on kolmivuotinen hanke, jonka tavoitteena on nostaa suomalaisten vaski- soittajien määrä takaisin ammattiorkestereiden tarpeita vastaavalle tasolle. Opetusta toteutetaan ja kehitetään yhteistyössä Sibelius-Akatemian, Tampereen Konservatorion ja muiden musiikkioppilaitosten kanssa. Hankkeen kohderyhmänä ovat sekä uudet soittajat, nuoret ammattilaiset että vaskisoitinten opettajat. TIETEEN TYÖPAJAT Tanssin talo -hankkeen jatkovalmisteluun myönnettiin euroa. Hankkeen tavoitteena on synnyttää Helsinkiin kansainvälisestikin ainutlaatuiset harjoitus- ja esitystilat, jossa tanssikulttuurin eri muodot ovat laajasti mukana. Tanssin talo ratkaisisi vuosikymmeniä jatkuneen tanssin harjoitus- ja esitystilaongelman pääkaupunkiseudulla. Tieteen työpaja -apurahan ( euroa) saivatvat dosentti Ismo Koposen työryhmä käsitteellistä muutosta fysiikan ja kasvatustieteen alueella käsittelevään työpajaan sekä professori Markku Kulmalan neljä pajaa koko ilmastojärjestelmää kuvaavien mallien laatimiseksi. Professori Asko Mäki-Tanila sai euroa suomalaisen kanan, omenan ja päärynän maatiaiskantojen alkuperän ja sukulaisuuksien analysointiin historia- ja DNA-tietojen perusteella ja Mustarindaseura saman summan Kriittinen taide krittiisessä tilassa -hankkeeseen euron apurahan saivat Simo Alitalo suomalaisen äänimaiseman ja yleisemmin kuuntelemisen kulttuurin edistämiseen, suojelemiseen ja tunnetuksi tekemiseen sekä Kynnys ry tutkimukseen vammaisten ihmisten elämästä Suomessa. Kulttuurirahasto varasi miljoona euroa sekä post doc -pooliin että professoripooliin. Post doc -pooli on kahdeksan säätiön yhteinen hanke, josta jaetaan apurahoja Suomesta ulkomaille tutkimustyöhön lähteville, hiljattain väitelleille tutkijoille vähintään yhden lukuvuoden ajaksi. Säätiöiden professoripooli on 17 säätiön yhteinen määräaikainen apurahapooli professoreiden tutkimusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Poolin kautta professoreille myönnetään apurahoja lukuvuoden kestävän tutkimusjakson rahoittamiseksi yhdessä yliopiston kanssa. Poolin ensimmäiset apurahat jaettiin maaliskuussa MAAKUNTARAHASTOT Maakuntarahastoissa hakuseula on usein vielä tiukempi kuin keskusrahastossa, apurahan saattaa saada vain 7 % hakijoista. Maakunnilla on apurahojen lisäksi omaa erityistoimintaa, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan rahaston käytäntönä on ollut vuodesta 1975 lähtien lahjoittaa taideteos kunnalle tai kaupungille, jossa rahaston vuosittainen apurahojen jakotilaisuus pidetään. Keväällä 2012 lahjoittettiin Iin kunnalle Mia Hamarin (s.1976) taidetta sijoitettavaksi Iin terveyskeskuksen pääaulaan. Maakunnat myöntävät keskusrahaston tukemina apurahoja maakunnallisesti merkittäviin hankkeisiin. Sellaisen saivat esimerkiksi Etelä-Karjalan rahastolta dipl.ins. Ville Manninen ja työryhmä Kaakkois-Suomen LUMA-keskuksen tiedeleirien järjestämiseen ja Pohjois-Karjalan rahastolta kuvataiteilija Anne Pehkonen ja työryhmä KOLI - ympäristötaidehankkeen toteuttamiseen. Myönnetyt apurahat aloittain KESKUS- RAHASTO % MAAKUNTA- RAHASTOT % YHTEENSÄ % Humanistiset tieteet , , ,2 Kasvatustieteet ja opetusala , , ,4 Luonnontieteet , , ,3 Lääketieteet , , ,5 Maatalous- ja metsätieteet , , ,8 Tekniset tieteet , , ,5 Yhteiskuntatieteet , , ,8 TIEDE YHTEENSÄ , , ,5 Arkkitehtuuri , , ,9 Kirjallisuus , , ,4 Kuvataiteet , , ,8 Lastenkulttuuri , , ,5 Näyttämötaiteet , , ,9 Säveltaiteet , , ,9 Taideteollisuus ja -käsityö , , ,8 Valokuva- ja elokuvataide , , ,1 TAIDE YHTEENSÄ , , ,3 Korkeakoulu- ja muut opinnot , , ,2 Muu toiminta ,0 0 0, ,0 MUUT YHTEENSÄ , , ,2 KAIKKI YHTEENSÄ , , ,00 KULTTUURITOIMINNAN APURAHAT Myönnettyihin apurahoihin sisältyvät hakemuksetta myönnetyt palkinnot ja lisäapurahat henkilövakuutuksen järjestämiseksi. TIETEEN APURAHOJEN JAKAUMA Humanistiset tieteet Kasvatustieteet ja opetusala Yhteiskuntatieteet Luonnontieteet Lääketieteet Maatalous- ja metsätieteet Tekniset tieteet 28,6 % 9,0 % 18,1 % 20,6 % 13,7 % 5,1 % 4,9 % TAITEEN APURAHOJEN JAKAUMA 2,1 10,1 25,0 5,8 18,6 22,5 6,8 9,1 Arkkitehtuuri Kirjallisuus Kuvataiteet Lastenkulttuuri Näyttämötaiteet Säveltaiteet Taideteollisuus ja -käsityö Valokuva- ja elokuvataide 30 31

17 apurahat apurahat Kaksi poolia, satoja tutkimusapurahoja Säätiöiden professoripoolin ansiosta yliopistot voivat lähivuosina vapauttaa lähes 300 professoria vuodeksi tieteelliseen tutkimustyöhön. Säätiöiden post doc -pooli tarjoaa nuorille tohtoreille tilaisuuden ansioitua tutkijoina ulkomaisissa huippuyliopistoissa. Säätiöiden professori poolin ansiosta professorit voivat paneutua vuodeksi tutkimustyöhön ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Yli tuhat nuorta tutkijaa on hakenut apurahaa Säätiöiden post doc -poolista ulkomaisen tutkimus jaksonsa rahoitukseen. Poolien toimintaa koordinoi filosofian tohtori Mikko-Olavi Seppälä. Hallintotyön lisääntyessä professorien on vaikea edistää tieteellistä tutkimustaan, vaikka se yliopistolain mukaan kuuluu heidän tehtäviinsä. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry toteutti Suomen Kulttuurirahaston aloitteesta keväällä 2011 selvityksen, joka johti jo syksyllä Säätiöiden professoripoolin perustamiseen professorien tutkimusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Maailmalla säätiöt jopa kilpailevat keskenään. Suomessa säätiöiden välillä ei ole ideologisia eikä muitakaan ristiriitoja. Niiden yhteistyö professoripoolissa on ennen kokemattoman laajaa. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta toimii poolin taloushallinnollisena alustana, Säätiöiden professoripoolin ja post doc -poolin koordinaattori Mikko-Olavi Seppälä kertoo. Säätiöiden professoripooli on 17 suomalaisen säätiön määräaikainen apurahapooli. Professoreille myönnetään poolin kautta euron apurahoja 12 kuukautta kestävän tutkimusjakson rahoittamiseksi yhdessä yliopiston kanssa. Jakson aikana yliopisto maksaa 55 % professorinsa bruttopalkasta. Kaikille tieteenaloille avoin hakukierros järjestetään kerran vuodessa. Kaikki yliopistot sitoutuivat tähän malliin. Hakemuksia on tullut jokaisesta tiedeyliopistosta. Suuri osa hakijoista edustaa yhteiskuntatieteitä, humanistisia tieteitä ja luonnontieteitä. Ensimmäiset, 79 professorille myönnetyt apurahat julkistettiin maaliskuussa Samalla avattiin uusi hakukierros vuodelle 2013, jonka tuloksena apurahan sai 86 hakijaa. Professoripooli järjestää hakukierroksen ja hakemusten asiantuntija-arvioinnin. Sen johtoryhmän puheenjohtaja on Kulttuurirahaston hallituksen jäsen, akatemiaprofessori Johanna Mappes. Säätiöt tekevät myöntöpäätökset itse. Kulttuurirahasto apurahoittaa kolme vuotta kestävän poolikauden aikana noin 120 professorin tutkimusvuoden. POST DOC -POOLISTA TUKEA KANSAINVÄLISTYMISEEN Emil Aaltosen Säätiö, Helsingin Sanomain Säätiö, Koneen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto perustivat syksyllä 2009 Säätiöiden post doc -poolin kokeilukaudeksi Kulttuurirahasto teki aloitteen tämänkin hankkeen käynnistämiseksi. Säätiöiden post doc -poolin tehtävänä on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä. Se on osoittautunut tärkeäksi tiederahoituksen välineeksi, jonka ansiosta hiljattain väitelleet tutkijat voivat rahoittaa tutkimusjaksonsa ulkomaisessa huippuyliopistossa. Poolin kautta myönnetyt apurahat määräytyvät joustavasti hakijan tarpeen mukaan. Niihin sisältyvät usein myös perheen muuttokulut sekä lasten hoito- tai koulumaksut, Seppälä sanoo. Pooli järjestää vuosittain kaksi hakukierrosta ja hakemusten asiantuntija-arvioinnin. Säätiöt päättävät myönnöistään itse. Kokeilukauden kuudella hakukierroksella on ollut yhteensä yli tuhat hakijaa. Apurahoja on myönnetty 178, joista viidennes monivuotiseen työskentelyyn. Kulttuurirahaston apurahoittamia tutkijoita on 72. Post doc -poolin johtoryhmän puheenjohtajana on toiminut Kulttuurirahaston hallituksen jäsen, professori Elina Ikonen. Säätiöiden post doc -poolia on päätetty jatkaa kolmevuotiskaudella Pooliin ovat liittyneet Liikesivistysrahasto, Paulon Säätiö, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Litteratursällskapet sekä Yksityisyrittäjäin Säätiö. Perustajajäsenistä Helsingin Sanomain Säätiö jäi pois poolista kokeilukauden päätyttyä. Maailmalla säätiöt jopa kilpailevat keskenään. Suomessa säätiöiden välillä ei ole ideologisia eikä muitakaan ristiriitoja. Niiden yhteistyö professoripoolissa on ennen kokemattoman laajaa

18 apurahat apurahat Lastensuojelun käytännöt moninaisia Miten tuotteen käyttöarvo syntyy? PROFESSORI Tarja Pösö on tutkinut lastensuojelua parikymmentä vuotta. Se on Suomessa vaikeaa. Tutkimusperinnettä ei ole eikä juuri tietopohjaakaan. Apuraha tarjosi mahdollisuuden tutkia kahta aihetta syvemmältä. Osa sijaishuollon valintojen aineistosta on kertynyt aiemmista tutkimuksistani. Sain ensimmäiset analyysit valmiiksi vuodenvaihteessa. Lastensuojelun avohuollon piiriin kuuluu yli lasta. Noin yksi prosentti lapsista on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijaisperheeseen tai laitokseen. Luvut ovat kasvaneet 1990-luvun puolivälistä lähtien. Pösön mukaan lastensuojelun asiakasmääriä tai niiden muutoksia ei voi eikä tule sellaisenaan selittää yksilöiden ominaisuuksilla tai sosiaalisilla oloilla. Pikemminkin on kyse osittain niihin liittyvistä monimutkaisista mekanismeista. Syistä ei tiedetä vielä tarpeeksi, Pösö sanoo. PÖSÖ KUTSUU lastensuojelun institutionaaliseksi rajaksi sitä kohtaa, jossa lastensuojelun julkinen järjestelmä kiinnittää huomiota tai antaa apua vanhempien ja lasten välisiin, muuten yksityisiksi katsottuihin suhteisiin. Henkilökohtaisesta elämästä tulee tällöin instituution toiminnan kohde. Pösö korostaa, että rajan tarkastelu ja esillä pitäminen on tärkeää järjestelmän ja perheiden kannalta. Lastensuojelun käytännöt vaihtelevat eri kunnissa ja jopa eri tiimeissä. Pösön tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kuvauksista, joita kunnan sosiaalityöntekijät ovat tehneet asiakkaista lastensuojeluprosessin eri vaiheissa. Tarja Pösö muistuttaa, että sosiaalityöntekijällä on lastensuojelussa määrittelyvaltaa. Institutionaalinen raja todentuu hänen inhimillisissä yksilöllisissä arvioinneissaan. Siksi Pösö valottaakin rajaa tutkimalla sosiaalityöntekijän päätöksentekoa. MAAHANMUUTTAJALASTEN asemaa lastensuojelussa Pösö selvittää 11 maan yhteisessä kyselytutkimushankkeessa. Raportti valmistuu keväällä Vaikea aihe sekin, sillä Suomessa on hyvin vähän perustietoa. Lastensuojelutilastosta nähdään vain lapsen sukupuoli ja ikä. Esimerkiksi venäläislasten huostaanotosta meillä ei ole kerättyä tietoa. Uskon vertailevaan tutkimukseen. Lastensuojelun kansallisia käytäntöjä pidetään helposti itsestäänselvyyksinä. Vertailuhankkeet tarjoavat erinomaisia oppimisen paikkoja. Niissä tutkija herkistyy kysymään: miksi toimimme Suomessa näin? TUOTE ON hyödyllinen, jos sen toiminta vastaa käyttäjän tarpeita. Käytettävyys kuvaa käyttäjän mahdollisuuksia toteuttaa hyödyllisyys käytännössä. Ihminen käyttää tuotetta päämääriensä saavuttamiseksi. Käytettävyyden tutkijaa kiinnostaa lähinnä se, miten vuorovaikutus tapahtuu. Professori Turkka Keinonen teki lisensiaattityönsä vanhuksille soveltuvan älykkään kodin käyttäjäliittymästä ja väitteli taiteen tohtoriksi 1998 käyttäjäkeskeisen muotoilun alalta ensimmäisenä Suomessa. Tutkimusalue tarkastelee ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta muotoilun, käytettävyyden, ergonomian ja elämyksellisyyden näkökulmista. Kysymykset liittyvät useimmiten uuden vuorovaikutteisen tieto- ja viestintätekniikan tuotteisiin. Ergonomia ei kuulu aktiiviseen sanavarastooni. Minua kiinnostaa se, millä ehdoilla ja millaisten muotoiluprosessien kautta ihmisen ja tekniikan välistä suhdetta muutetaan, Keinonen sanoo. Olen kiinnostunut käyttäjäkeskeisessä muotoilussa siitä, miten käyttäjät arvioivat tuotteiden käyttökokemusta. Tarkastelen erityisesti instrumentaalisen ja sinänsä palkitsevan ei-instrumentaalisen tekemisen suhdetta. Aihe on ollut esillä noin 15 vuotta, mutta sitä ei ole vieläkään saatu puretuksi. Hypoteesini on, että vaivan tuottamaa arvoa ei ymmärretä tarpeeksi hyvin, jotta muotoilija ja vuorovaikutussuunnittelijat pystyisivät hyödyntämään sitä. Esimerkiksi soittimien tarjoama mielihyvä perustuu vaivannäköön eli kovaan harjoitteluun, Keinonen sanoo. Tämä on tutkimukseni pääkysymys, jota käsittelin jo väitöskirjassani. Silloin käytin esimerkkinä sykemittaria ja tutkin, millaisia yksinkertaisia päättelysääntöjä siinä on. Pyrin apurahavuonna mallintamaan laadullisessa tutkimuksessani kuluttajien myönteisiä kokemuksia. Sen jälkeen analysoin, mitkä ominaisuudet antavat heille kyvyn arvioida käyttökokemustaan. KEINONEN ON vakiinnuttanut käyttäjäkeskeisen muotoilun menetelmän suomalaiseen muotoilukulttuuriin. Hän on kirjoittanut ja toimittanut tutkimusalueestaan useita tietoteoksia. Professoripoolin apuraha antaa minulle aikaa lukea paljon ja pohtia aihettani huolellisesti. Kirjoitan joitakin tieteellisiä artikkeleita ja myöhemmin suomenkielisen kirjasen luentojeni pohjalta, Keinonen suunnittelee. Nyt tarvitaan subjektiivista, rohkeaa ja ravistelevaa tulkintaa

19 apurahat apurahat Kriittinen taide valppaaksi vyöhykkeeksi Ympäristön uhkakuvat synkkenevät. Elämme loppuunkulutusyhteiskunnassa, jossa vain suorituskyvyllä on itseisarvoa. Mustarinda-seuran taiteilijat ja tutkijat lietsovat kriittistä ajattelua ja keskustelua, jotta havahtuisimme toimimaan inhimillisen kehityksen puolesta. Mustarinda-talo seisoo Hyrynsalmella Paljakan vaaran laella, harvinaisiksi käyvien luonnonmetsien keskellä. Vuonna 2010 perustettu kulttuuriyhdistys Mustarinda-seura edistää kestäviä arvoja ja elämäntapoja, ekologista ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä taiteen ja tieteen asemaa. Se tutkii myös inhimillisen ja ei-inhimillisen luonnon suhteita. Jäsenistö koostuu ammattikuvataiteilijoista ja useiden tieteenalojen tutkijoista. Ympäristökysymyksiä ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden teemoja käsitellään rinnakkain, sillä ne kietoutuvat tiivisti toisiinsa. Suomen Kulttuurirahasto myönsi Mustarinda-seuralle euron apurahan Kriittinen taide kriittisessä tilassa -hankkeen toteuttamiseen. Vuosina kriittinen taide ja kriittinen ajattelu pyritään palauttamaan näkyväksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa yhteistyössä taiteen keskeisten instituutioiden sekä kriittisen yhteiskuntatieteen edustajien kanssa. TAPAHTUMIA, TUTKIMUSTA Kansainvälisen taiteilija- ja tutkijaresidenssitoiminnan rinnalla Mustarinda-talossa järjestetään taidetapahtumia sekä kursseja ja seminaareja yhdessä yliopistojen ja taidelaitosten kanssa. Hankevuosina toteutetaan taiteilijoiden ja tutkijoiden yhteisiä työpajoja, seminaareja ja kesäkouluja. Toimintasuunnitelmaan kuuluvat muun muassa taidenäyttelyt. Mustarinda-talon kesän 2012 kansainvälisen näyttelyn teema oli kauneus. Laaja vuoden 2013 näyttely järjestetään sekä Mustarinda-talossa että Helsingissä. Osa sen teok- sista ja projekteista toteutetaan kutsuresidenssissä syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Näyttelyn teemat kytkeytyvät seuran tutkimustoimintaan. Seminaarija työpajasarjat pohjustavat vuoden 2014 kansainvälistä kutsunäyttelyä. Sen avulla halutaan tuoda esille suomalaisen taiteen suhdetta pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin sekä käsitellä ekologisten ja kulttuuristen prosessien yhteyttä sosiaaliseen ja yhteiskunnallisen ajatteluun. Hankkeen keskeinen viestintäväline on Mustarinda-lehti, jonka esseissä ja artikkeleissa luodataan kriittisen kuvataiteen ja yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia aiheita. Englanninkielisissä vuosijulkaisuissa esitellään hankkeen aikana kertynyttä ajattelua ja taiteellista työtä myös seuran kansainväliselle verkostolle. Mustarinda-seuran käynnistämä kuvataiteen tutkimusprojekti käsittelee ekokritiikkiä ympäristösuhteiden tarkastelussa ja uudistamisessa. Sen tuloksista kootaan julkaisu ja järjestetään yleisölle avoin seminaari vuonna Seuran hallitus on kutsunut hankkeeseen neuvonantajakseen ja keskustelukumppanikseen asiantuntijaryhmän. Sen jäsenet edustavat kuvataiteen, taiteiden tutkimuksen, sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden, taloustieteen ja ympäristöfilosofian aloja. Hankkeen osa-aikaisena tuottajana toimii kulttuurituottaja Kaisa Kinnunen. KURSSEILTA EVÄITÄ Ekologisen tiedon levittäminen ei riitä, sillä sitä ei oteta vakavasti. Tieteen tuloksilla ei näytä olevan paljonkaan vaikutusta maailmanmenoon. Sen sijaan taiteen rooli voi tulla hyvin tärkeäksi. KEHITYSTYÖHÖN Mustarinda-seuran asiantuntijat suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen aikana kursseja ja luentosarjoja erilaisten ryhmien tarpeisiin. Seuran perustajajäsen ja koordinaattori, kuvataiteen maisteri Antti Majava sekä kauppatieteiden tohtori Paavo Järvensivu valottivat taiteen, talouden ja ekologian suhteita Taide ja talous kriiseissä -kurssilla Aalto-yliopistossa syksyllä He halusivat antaa opiskelijoille monipuoliset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen kehitystyöhön. Kurssin sisällön valmisteluun käytettiin Kulttuurirahaston apurahaa, toteutuksen rahoitti Aalto-yliopisto. Kriittinen ajattelu koetaan tärkeäksi korkeakouluissa, mutta kriittistä keskustelua ei tässä maassa käydä, Paavo Järvensivu sanoo. Hän kuuluu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan tutkimusryhmään ja Mustarinda-seuran aktiivisiin toimijoihin. Kuvataiteilija Antti Majava kaipaa ekologisen puheen monipuolistumista. Ekokritiikki ottaa kantaa siihen, mitä ympäristöstä puhutaan. Sitä voidaan laajentaa esimerkiksi kulttuurien ja elämäntapojen tutkimiseen. Mikä on ympäristöliikkeen suhde kansallisromantiikkaan? Tai natsismiin?, hän kysyy. Ekologisen tiedon levittäminen ei riitä, sillä sitä ei oteta vakavasti. Tieteen tuloksilla ei näytä olevan paljonkaan vaikutusta maailmanmenoon. Sen sijaan taiteen rooli voi tulla hyvin tärkeäksi, sillä taide on yhteydessä ympäröivään maailmaan. Sillä on vahva mahdollisuus edistää tarvittavaa muutosta. Taide tuo aina jotain esille ympäristösuhteestakin. Kriittisyys ei ole kyynisyyttä vaan toiveikkuutta, Majava sanoo. TAITEESTA LUOVAN TUHON VASTAVOIMA Antti Majava muistuttaa, että ihmiskunnan ongelmalliset ympäristösuhteet ja Päästöt lisääntyvät, luonnonvarat ehtyvät, ihmisiä ohjataan tekemään enemmän töitä ja kuluttamaan kiivaammin. Kriittisen taiteen ja tieteen yhteistyössä itää kuitenkin toivon siemen, uskovat kuva taiteilija Antti Majava (vas.) ja tutkija Paavo Järvensivu. talouden ylivalta luovat taustan myös kaikelle kulttuuriselle ja tieteelliselle toiminnalle. Mustarinda-seura pyrkii nostamaan esiin muihin kuin taloudellisiin perusteisiin kytkeytyviä inhimillisiä sisältöjä. Taide toimii yhtenä esimerkkinä ihmisenä olemisesta, joka voidaan nähdä myös erillään taloudellisista tavoitteista. Ympäristökriisin ratkaisemisen tulisi olla keskeinen osa kulttuuria ja turvallisuuspolitiikkaa. Tämän kriisin uhkaa ei pystytä kuitenkaan järkevästi käsittelemään edes silloin, kun se etenee jo katastrofiksi, Majava sanoo. Ympäristökysymystä ja ympäristöliikkeiden strategioita onkin tarkasteltava uudesta näkökulmasta, jotta tarvittavaa nopeaa edistystä saadaan aikaan. Niinpä Mustarinda-seuran huomio ei suuntaudukaan ensisijaisesti uuden tiedon tuottamiseen ja kansan valistamiseen, vaan ihmisen ja luonnon välisen suhteen tutkimiseen ja analysointiin. Majavan mukaan taidetta tarvitaan juuri nyt, sillä järjen puhuminen kuluttaja- ja tuhoajaihmiselle ei riitä. Jos hyväksymme täysin olevamme ensisijaisesti kuluttajia ja elävämme kulutuskulttuurissa, on muutoksen pakko lähteä syvältä eli juuri siitä ihmisyyden pohjamudasta, jossa taide sijaitsee. Ajatukset eivät riitä, tarvitaan myös tekoja. Kun käytäntö itsessään nostetaan huomion ja ajattelun keskipisteeksi, on kyse taiteen teosta. Taiteilijan tehtävänä on uuden luomisen ohella pitää kiinni taiteen tradition kautta kehittyneistä valistuneista luovuus- ja taidekäsityksistä luovan talouden herätysliikkeiden rinnalla. Taiteen traditio voi toimia luovan tuhon vastavoimana

20 apurahat apurahat Aitojen valintojen puolustaja Terveydenhuollolta edellytetään taloudellisuutta ja tehokkuutta. Jäävätkö asiakkaiden aidot valinnat näiden vaatimusten varjoon?, teologian maisteri Karoliina Nikula kysyy. Karoliina Nikulan tutkimus on herättänyt paljon kiinnostusta kuurojen järjestöissä ja perheissä sekä kieli tieteilijöiden, viittoma kielen tutkijoiden ja terveydenhuollon etiikan tutkijoiden keskuudessa. Terveydenhuollon asiakas joutuu monien valintojen eteen päättäessään, miten häntä hoidetaan. Aidon valinnan mahdollisuus saattaa olla vain illuusio. Yleisen käsityksen mukaan terveydenhuollossa on kyse asiakkaan omasta valinnasta. Valintoja saattavat kuitenkin ohjata käytössä olevat resurssit ja ehkä myös julkilausumattomat yhteiskunnan odotukset ja tavoitteet, teologian maisteri ja johtava sairaalapastori Karoliina Nikula taustoittaa sosiaalietiikan alaan kuuluvaa väitöskirjatutkimustaan. Sen avainsanoja ovat valinta, valinnan illuusio, terveys, kuurot ja kieli. Valinnan käsitteen avaaminen ja mahdollisen valinnan illuusion osoittaminen on tärkeää sekä kansallisesti että kansainvälisesti, sillä länsimaisen lääketieteen etiikan lähtökohta on autonomia. Asiakkaalle valinta voi olla illuusio, jos joku muu tekeekin valinnan hänen puolestaan, jos valinta on oikeastaan tehty jo etukäteen tai jos yhteiskunta kannustaa asiakasta valitsemaan vain jo ennalta hyväksi katsotun vaihtoehdon. Usein taustalla on tiedon puute. Karoliina Nikula valitsi tutkimuksensa esimerkkitapaukseksi syntymäkuurolle lapselle harkittavan sisäkorvaistuteleikkauksen. Valinnan illuusioita saatetaan havaita muuallakin terveydenhuollossa, muun muassa vanhustenhuollossa, psykiatrisessa hoidossa sekä alkiodiagnostiikassa, josta Nikula teki pro gradu -tutkielmansa. PARAS VAIHTOEHTO: KAKSIKIELISYYS Sisäkorvaistute on syntymäkuuron, myöhemmin kuuroutuneen tai vaikeasti kuulovammaisen apuväline. Syntymäkuu- rolle lapselle istute asennetaan kirurgisesti kalloluuhun yliopistollisessa keskussairaalassa yleensä ennen yhden vuoden ikää. Toimimaton sisäkorva ohitetaan, ja sähkösignaali johdetaan suoraan kuulohermoon ja edelleen aivoihin. Suomessa sisäkorvaistutteita on asennettu lapsille vuodesta 1997 lähtien. Vuosittain lapsille tehdään kolmisenkymmentä istuteleikkausta. Sisäkorvaistutteen käyttäjiä on Suomessa noin 700. Sisäkorvaistute ei tee lapsesta kuulevaa eikä muuta kuulovamman haittaluokitusta, mutta se voi auttaa puheen ja ympäristön äänien kuulemisessa. Pienestä lapsesta ei voida etukäteen päätellä, miten istutteen käyttö onnistuu ja miten hänen puhuttu kielensä kehittyy. Nikula korostaakin, että syntymäkuuroille lapsille tulee tarjota mahdollisuus sekä puhutun että viitotun kielen oppimiseen. Kaksikielisyys antaa lapselle mahdollisuuden toimia joustavasti erilaisissa ympäristöissä, kun hän voi itse valita, kumpaa kieltä kulloinkin käyttää. Kun syntymäkuuron lapsen vanhemmat harkitsevat istuteleikkausta, heidän valintaansa pidetään helposti itsestäänselvyytenä. Kuuloklinikalla keskustellaan vaihtoehdoista, mutta suositellaan useimmiten viittomakielen sijasta keskittymistä vain kuulon ja puheen kuntoutukseen. Tämä on eettisesti arveluttavaa, sillä istutteen rikkoutuessa tai ilman istutetta esimerkiksi saunassa, uidessa ja nukkuessa lapsi on täysin kuuro. Viittomakieli on vähintäänkin hyvä turva monissa tilanteissa, Nikula sanoo. Vanhemmat tekevät päätöksen, sillä he ovat perheensä arjen asiantuntijoita. Sisäkorvaistutteen valitseminen ja sen myötä viittomakielestä luopuminen herättävät Nikulan mukaan ristiriitoja ja eettisiä kysymyksiä kuten lapsen oikeus hyvään kielitaitoon, vanhempien tietoinen suostumus, riskien ja etujen määrittely, lapsen oikeudet sekä kuurous lääketieteellisesti ja toisaalta kulttuurisesti ja kielellisesti nähtynä. Valinnan käsitteen avaaminen ja mahdollisen valinnan illuusion osoittaminen on tärkeää sekä kansallisesti että kansainvälisesti, sillä länsimaisen lääketieteen etiikan lähtökohta on autonomia. TAVOITTEENA HYVÄ ELÄMÄ En ota tutkimuksessani kantaa siihen, onko syntymäkuurolle lapselle tehtävä sisäkorvaistuteleikkaus oikein vai väärin. Tutkin vanhempien päätöksentekoprosessia ja valintojen merkityksiä tuodakseni esiin mahdolliset eettiset epäkohdat. Kuka oikeastaan valitsee, mitä ja miksi? Mitä pidetään tavoittelemisen arvoisena, ohjaako joku valintaa, onko valinnan taustalla piilopäämääriä? Kiinnitän huomiota mahdollisuuksiin, joiden avulla syntymäkuuro lapsi voi elää hyvää elämää. Hyvällä elämällä tarkoitan sitä, että lapsi voi ilmaista itseään ja tulla ymmärretyksi, rakastetuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Hän saa kehittää myös luonnollista kielellistä kapasiteettiaan, visuaalisuuttaan, Nikula pohtii. Syntymäkuuron lapsen vanhempien on pakko valita jotakin. Jos he uskovat auktoriteetteihin ja päätyvät istuteleikkaukseen, silloin he valitsevat kuulon ja puhutun kielen kuntoutuksen ja usein sitoutuvat luopumaan viittomasta. On oltava vahva ja hankittava paljon tietoa, jotta uskaltaa tehdä toisenlaisen valinnan. Vaikuttaa siltä, että tärkeimmät valinnat tehdään vasta leikkauksen jälkeen. Viittomakielen merkityksestä ja mahdollisuuksista on kerrottava vanhemmille jo kuntoutuksen alussa. OMA KIELI ON IHMISOIKEUS Suomalaisissa istutehoitokäytänteissä on Nikulan mukaan parantamisen varaa. Vanhemmille on tarjottava enemmän tietoa, jotta aidot valinnat voivat toteutua vapaasti. Heille ei ole vieläkään tehty opaskirjaa päätöksenteon tueksi. Tarjolla on vain kaupallisen istutevalmistajan laite-esite. Kieli on kaiken ajattelun, oppimisen ja tunteiden ilmaisun perusta. Kielen avulla ihminen on vuorovaikutuksessa muihin. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hyvään ja toimivaan kieleen. Se on ihmisoikeus, Nikula muistuttaa. Puutteellinen kielen kehitys vaikuttaa lapsen koko elämään. Myönteisen minäkuvan kehittymistä on tuettava kaikin keinoin. Puhutun kielen ylivalta on läpitunkeva. Syntymäkuuron lapsen oma kieli on viittoma, jos siihen annetaan mahdollisuus. Se auttaa puhutun kielen opettelussa. Oleellista on halu osata viittomakieltä. Kuurot eivät pidä kuurouttaan sairautena, joka pitäisi parantaa. He muodostavat heterogeenisen kieli- ja kulttuuriryhmän, jonka jäseniä yhdistää viittomakieli. Viittomakielet ovat itsenäisiä kielijärjestelmiä kuten puhutut kieletkin. Ne ovat syntyneet spontaanisti kuurojen kansallisissa yhteisöissä. Suomessa viittomakieliä on kaksi: suomalainen ja suomenruotsalainen. Niiden asema turvattiin Suomen perustuslaissa vuonna Karoliina Nikula tekee käsite- ja argumentaatiotutkimusta. Hän on käynyt keskusteluja syntymäkuurojen lasten vanhempien ja lääkäreiden kanssa avartaakseen ymmärrystään. Nikulan eettisten pohdintojen tukipisteinä on kolme filosofia: hyvän käsitettä tarkastellut Georg Henrik von Wright, antiikin filosofiaa ja etiikkaa tutkiva yhdysvaltalainen Martha Nussbaum sekä rationaalisen valinnan teoriaan erikoistunut norjalainen Jon Elster. Suomenkielisistä artikkeleista koostuva väitöskirjatutkimus valmistuu vuonna Teologian maisteri Karoliina Nikula sai Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahastosta euron apurahan valinnan illuusioita terveydenhuollossa käsittelevän väitöskirjatyön viimeistelyyn

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN

MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN 24.1.2017 MAJAOJA-SÄÄTIÖSTÄ Säätiö perustettiin 14.12.2000 rakkaudesta kulttuuriin. Säätiön tarkoituksena on jakaa vuosittain apurahoja erilaisiin kulttuurikohteisiin. Etusijan

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ДЕНЬГИ - HAKEMUSVIIDAKOSSA

ДЕНЬГИ - HAKEMUSVIIDAKOSSA ДЕНЬГИ - HAKEMUSVIIDAKOSSA Peurunka 29.1.2017 Marja Malmi, toiminnanjohtaja, SVS Pohjois-Suomen piirijärjestö ry Mervi Väisänen, projektikoordinaattori, SVS Pohjois-Suomen piirijärjestö ry TEHTÄVÄ Jakaudutaan

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Taiteen paikka on lähellä meitä

Taiteen paikka on lähellä meitä Taiteen paikka on lähellä meitä Foto: Minna Sirnö Pari sanaa Taikesta Pari sanaa Taikesta Oikeutemme taiteeseen ja kulttuuriin Foto: Minna Sirnö % Taiken hakijoista % Taiken kaikista tuista % Taiken alueellisista

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Yleisten kirjastojen neuvosto 7.4.2016 Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto 7.4.2016 1 Lapin yleiset kirjastot Lähde: Lapin

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU Kuopiossa 21.11.2015 Tapahtuman taustaa Polkuja- koreografiakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Järjestäjien suureksi yllätykseksi 33 koreografiaa ilmoittautui

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin OKM/209/523/2016 AIESOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN RAHOITTAMASSA HANKKEESSA Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin 1 OSAPUOLET Tämä

Lisätiedot

uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Kulttuurin toimintaavustusten arviointikriteerien uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu 1 Avustusuudistuksen vaiheet 2013-2014 (sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta) Touko-kesäkuu Kysely yhdistyksille

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä. Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA

TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA Vuonna 16 kolmannen kerran toteutettu barometrikysely antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta. Kyselyyn vastanneista suurin

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä Meiltä on puuttunut keinoja arkiseen mutkattomaan yhdessä oloon. Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä - Yhteisöllisyystutkija Antti Maunu #syödäänyhdessä #suomi100 SUOMESSA

Lisätiedot

TTER-työryhmän toiminta

TTER-työryhmän toiminta TTER-työryhmän toiminta Taustaa Haluttiin varmistaa, että ei ole esteitä sille että TTER tukee koko aaltokenttää Tarkistaa, että säännöt vastaavat nykytoimintaa Päivittää säännöt nykyhetkeen vastaaviksi

Lisätiedot

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 Asia Hakijat valokuvakehysten tekijänoikeussuoja A Oy Annettu 2.2.2016 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistettu suorakaiteen muotoinen, koristeaiheeton valokuvakehys

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON TAITEILIJA-APURAHAN MYÖNTÄMISPERUSTEET

KIRKKONUMMEN KUNTA VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON TAITEILIJA-APURAHAN MYÖNTÄMISPERUSTEET KIRKKONUMMEN KUNTA VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON TAITEILIJA-APURAHAN MYÖNTÄMISPERUSTEET Sisällysluettelo 1. Taiteilija apurahojen tarkoitus...2 2. Apurahamuodot...2 2.1.Työskentelyapurahat...2

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25-vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25-vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25-vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla http://news.tvbs.com.tw/world/news- 653835/ Helmikuu 2015 Helsingin kaupunki, Nuorisoasuntoliitto, Y-Säätiö

Lisätiedot

Ylä-Savon yhteinen kulttuurin kehittämistyö

Ylä-Savon yhteinen kulttuurin kehittämistyö Ylä-Savon yhteinen kulttuurin kehittämistyö Ylä-Savo kartalla Kumppanit Iisalmi, kulttuuritoimenjohtaja Sanna Marin- Kainulainen Keitele, kirjastonjohtaja Sirpa Tyni Kiuruvesi, kulttuurisihteeri Heidi

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM 14.4.2016 Julkiset hankinnat hallitusohjelmassa Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot