SELVITYS GOLFSEUROJEN NUORISOTOIMINNASTA 2012

Transkriptio

1 SELVITYS GOLFSEUROJEN NUORISOTOIMINNASTA 212 Raportti Helmikuu 213 KIHU & Suomen Golfliitto Ville Kujanpää & Antti Rimpiläinen

2 2 3 KAIKKIEN KYSELYYN VASTANNEIDEN SEUROJEN KESKEN ARVOTTIIN HUIKEA PÄÄPALKINTO; Kyselyyn vastanneiden seurojen kesken arvotaan palkintona junioripäivä, jolloin paikalle tulevat Suomen Golfliiton liittovalmentaja Juha Skyttä sekä SGL kouluttaja (Talin head pro) Henrikki Tolonen. Päivän ohjelma sisältää ohjattuja harjoituksia sekä testejä junioreille ja sisältöä voidaan muokata seuran toiveiden mukaisesti. Arpa osui tällä kertaan Tammer-Golfin kohdalle. Onneksi olkoon! SISÄLLYS JOHDANTO... 4 Yleistä selvityksestä Kyselyyn vastanneet seurat ja henkilöt... 5 NUORTEN HARJOITUSRYHMÄT... 7 Jäsenrekisterissä ja harjoitusryhmissä olevat nuoret... 7 Muita tietoja nuorten harjoitusryhmistä...1 Harjoitusryhmien valmentajat/ohjaajat SEUROJEN MUU NUORISOTOIMINTA...13 Nuorten kilpailut kentällä ja kisailut/lähipelikisat harjoitusalueilla Golfleirit ja koulaisryhmien lajiin tutustuminen...15 GOLFLIITON TUKITUOTTEET JA JUNIORIGOLFOHJELMA Golfliiton tukituotteet...16 Juniorigolfohjelma...17 POHDINTA...19 Loppusanat... 2 LIITE 1. Kyselyyn 212 vastanneet seurat alueittain...21 LIITE 2. Vapaa sana Golfliiton seura- ja nuorisotoiminnasta...22

3 4 5 JOHDANTO YLEISTÄ SELVITYKSESTÄ 212 Selvityksen tarkoitus Selvityksen tavoitteena on kartoittaa seuratoiminnassa mukana olevien nuorten (alle 21 -vuotiaat) määrää, harjoitusryhmien rakennetta sekä ryhmien toiminnan tunnuspiirteitä suomalaisissa golfseuroissa. Jäsenrekisteristä vuosittain poimittavat luvut kertovat tarkan jäsenten lukumäärän tiettynä ajankohtana. Niistä ei kuitenkaan selviä lajin parissa aktiivisesti mukana olevien lukumäärä tai saada tietoa seuroissa tapahtuvasta nuorisotoiminnasta. Selvitys tehtiin nyt toisen kerran. Ensimmäinen selvitys toteutettiin vuodenvaihteessa Kysely on tarkoitus toteuttaa vuosittain. Kyselyä muokattiin ensimmäisen kyselyn kokemuksien ja palautteen perusteella. Tavoitteena on, että pääosa kysymyksistä säilyttäisi muotonsa vuodesta toiseen jolloin tuloksia on helppo vertailla keskenään. Selvitys liittyy osaltaan Suomen Golfin Strategian 22 painopistealueeseen Lapset ja nuoret. Tavoitteiksi tälle painopistealueelle on strategiassa nimetty seuraavat asiat: Hyväksytty Nuorisotoimintalinja, joka perustuu yhdessä sovittuihin arvoihin ja päämääriin Lasten ja nuorten määrän kasvattaminen ja seuratoiminnan kehittäminen Lasten ja nuorten lähtökohdista tehty suunnitelmallinen ohjaus- ja valmennustoiminta Tulosten hyödyntäminen Tässä raportissa esitetyt tulokset edustavat melko hyvin yhteenvetoa koko Suomesta. Kyselyyn vastasi 66 % kaikista Suomen golfseuroista. Vastanneet seurat jakautuivat maantieteellisesti kaikille Golfliiton alueille. Aineistosta on tarvittaessa mahdollista selvittää myös alueellisia tai seurakohtaisia tuloksia. Kyselyä tullaan hyödyntämään vuosittain yhtenä Golfliiton ja jäsenseurojen nuorisotoiminnan mittarina. Saadut tulokset tullaan huomioimaan Golfliiton palveluissa ja tuotteissa, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti seurojen nuorisotoimintaan. Lukuja tullaan hyödyntämään nuorten toiminnan edistämisessä eri markkinointikanavia pitkin. Tuloksista nostettuja poimintoja esitellään mm. Golflehdessä ja -sivustolla. Tämä raportti toimitetaan sähköisesti kaikkien seurojen sekä nuorisovastaavien sähköpostiosoitteisiin maaliskuun aikana. Jokainen yksilö tai taho voi hyödyntää tuloksia suunnitellessaan nuorille suunnatun toiminnan organisointia ja sisältöjä omassa seurassaan. KYSELYYN VASTANNEET SEURAT JA HENKILÖT Kyselyyn vastasi yhteensä 86 golfseuraa. Seuroja oli kyselyn toteutushetkellä Suomessa kaikkiaan 131 kappaletta, eli vastausprosentiksi muodostui 66 %. Vastaajien määrä oli täsmälleen sama kuin edellisessä kyselyssä. Vastanneista seuroista 66, eli 77 %, oli samoja kuin vuoden 211 kyselyssä. Edelliseen kyselyyn vastanneista seuroista 2 ei vastannut vuonna 212 ja vastaavasti 2 uutta seuraa vastasi kyselyyn. Koska täsmälleen samat seurat eivät vastanneet kyselyyn molempina vuosina, ei tuloksia voida pitää täysin vertailukelpoisina. Tuloksia voidaan kuitenkin yleisesti pitää melko luotettavina, sillä vastanneiden seurojen määrä oli molempina vuosina kaksi kolmasosaa kaikista Suomen golfseuroista. Vastauksien lukumäärä alueittain, kpl (n=86) 13 1 KUVIO 1. Kyselyyn vastanneiden seurojen määrä alueittain Uusimaa Keski-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Pohjois-Suomi Pohjanmaa Vastanneet seurat jakautuivat Golfliiton aluejaon mukaisesti siten, että lukumäärällisesti eniten vastauksia saatiin Uudeltamaalta (26 kpl). Uudenmaan seurat olivat myös jäsenseurojen lukumäärään suhteutettuna aktiivisin alue, sillä 74 % alueen seuroista vastasi kyselyyn. Lounais-Suomen vastausprosentti putosi 17 prosenttiyksikköä ollen kuitenkin toiseksi korkein. Pohjois-Suomi oli 2 prosenttiyksikköä aktiivisempi kuin ensimmäisessä kyselyssä. Kuviossa 2 on kuvattuna molempien vuosien vastausprosentit kultakin alueelta. Kaikki kyselyyn vastanneet seurat löytyvät alueittain jaoteltuina liitteestä 1. Vastausprosentit alueittain Selvityksen toteutus ja rakenne Selvitys toteutettiin vuoden 212 loppupuolella sähköisenä kyselynä. Kyselypohja laadittiin yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa. Kysely toimitettiin golfyhteisöjen yleisiin sähköpostiosoitteisiin, nuorisovastaaville ja toimitus-/toiminnanjohtajille. Vastaukset kyselyyn saatiin yhteensä 86 golfseurasta. Uusimaa Lounais-Suomi Keski-Suomi 56% 74% 75% 72% 71% 89% Kysely jakautui rakenteeltaan neljään pääosioon: Pohjois-Suomi 47% 67% 1. Yleistietoja seurasta 2. Nuorten harjoitusryhmät (ryhmien määrä, rakenne, valmentajat/ohjaajat, tavoitteet ja toiminta) 3. Seuran muu nuorisotoiminta (nuorille järjestetyt tapahtumat ja lajiin tutustuminen) 4. Muuta (Suomen Golfliiton tukituotteet ja Juniorigolfohjelma) Itä-Suomi Pohjanmaa 45% 6% 62% 55% Kyselyyn vastanneet seurat löytyvät alueittain liitteestä 1. Kyselyssä oli myös avoin kysymys otsikolla Vapaa sana Golfliiton seura- ja nuorisotoiminnasta. Tähän kohtaan kirjatut vastaukset on koottu liitteeseen 2. Miellyttäviä ja kehittäviä lukuhetkiä! % 25% 5% 75% 1% KUVIO 2. Vastausprosentit alueittain vuosina 212 ja 211.

4 6 7 Seurojen puolesta kyselyyn vastanneet henkilöt olivat jakautuneet useisiin eri rooleihin. Suurimpia selkeästi roolin perusteella jakautuvia luokkia olivat toiminnanjohtaja (28 kpl) sekä juniori-/nuorisotoimikunnan puheenjohtaja (23 kpl). Seuraavaksi suurimpia, selkeästi nimikkeen perusteella eroteltavia luokkia olivat puheenjohtaja, palvelupäällikkö ja Head pro/pro (7 kpl). Nimikkeiden laajasta kirjosta johtuen yhdeksi luokaksi yhdistettiin juniori-/nuorisopäällikköä ja juniori-/nuorisovastaavaa kuvaavat roolit (16 kpl). Yhteensä 17 henkilön kirjattiin osallistuneen vastaamiseen. NUORTEN HARJOITUSRYHMÄT Toiminnanjohtaja Juniori-/nuorisotoimikunnan pj Juniori-/nuorisopäällikkö, juniori- /nuorisovastaava Kyselyyn vastanneiden rooli/nimike seurassa (n=17) Puheenjohtaja Palvelupäällikkö Head pro, pro JÄSENREKISTERISSÄ JA HARJOITUSRYHMISSÄ OLEVAT NUORET Kuvioon 4 on kuvattu jäsenrekisterissä olevien nuorten jakautuminen seuraavissa ikäluokissa: alle 7, 7-11, ja vuotiaat. Ikäluokkia muutettiin vuoden 211 selvityksestä, jolloin jako perustui Suomen Golfliiton sinettiseurahakemukseen. Tällöin ikäluokat olivat alle 7, 7-12, ja vuotiaat. Tämä jaottelu todettiin kuitenkin epäkäytännölliseksi siitä syystä, että ikäluokissa oli eri määrä ikävuosia, jolloin ikäluokkien lukemia ei pystytty vertailemaan keskenään. Jäsenrekisterissä ikäluokat ja olivat lähes yhtä suuria vuotiaita rekisteröityneitä jäseniä oli alle puolet kahden ylimmän ikäluokan jäsenmäärästä. Kaikista ikäluokista pojat muodostavat valtaosan, osuuden kasvaessa iän myötä vuotiaista rekisteröityneistä jäsenistä lähes neljä viidesosaa on poikia. Kaikilla vastanneilla seuroilla oli rekisteröityneitä jäseniä kolmessa ylimmässä ikäluokassa, alle 7-vuotiaita jäseniä oli 71 % seuroista KUVIO 3. Kyselyyn vastanneiden henkilöiden roolit/nimikkeet seurassa Jäsenrekisterissä olevien nuorten jakautuminen ikäryhmittäin (n=7 seuraa) Yhteensä, kpl Poikia, kpl (% kaikista) Tyttöjä, kpl (% kaikista) (75 %) 298 (78 %) (73 %) 41 (27 %) 18 (63 %) 63 (37 %) 972 (25 %) 826 (22%) alle 7 v 7-11 v v v KUVIO 4. Jäsenrekisterissä olevien nuorten jakautuminen ikäryhmittäin. Jäsenrekisterissä olevien nuorten määrän lisäksi haluttiin selvittää myös, kuinka moni nuorista osallistuu aktiivisesti seuran harjoitusryhmien toimintaan. Aktiivinen harjoitusryhmään osallistuminen edellytti tässä selvityksessä, että nuori oli vähintään 8 % harjoituksista paikalla. Kuviossa 5 (s6) on kuvattu aktiivisesti harjoitusryhmissä mukana olleiden nuorten jakautuminen ikäluokittain (n=72 seuraa). Kun verrataan kuvioita 4 ja 5 keskenään, havaitaan selkeä eroavaisuus jäsenrekisterin sekä harjoitusryhmissä toimivien lukumäärän kehityksessä ikäluokkien välillä. Erityisesti siirryttäessä ikäluokasta 7-11 ikäluokkaan 12 16, rekisterissä olevien lukumäärä kasvaa 142 %, mutta samalla harjoitusryhmissä aktiivisesti mukana olevien lukumäärä pienenee 3 %. Ikäluokassa vuotiaat 55 % rekisteröityneistä jäsenistä on mukana aktiivisesti harjoitusryhmissä, kun seuraavassa ikäluokassa vuotiaat vastaava luku on vain 22 %. Todellinen romahdus tapahtuu viimeisen ikäluokan kohdalla, jossa rekisteröityneistä jäsenistä aktiivisesti harjoitusryhmissä on mukana ainoastaan 5 %. Ikäluokan vuotiaat kokonaismäärä (198) on erittäin alhainen. Ainoastaan 14 pojan ja 51 tytön ilmoitettiin osallistuvan aktiivisesti jonkun ryhmän harjoituksiin. Sukupuolten kesken määrät jäsenrekisterissä ja harjoitusryhmissä ovat melko yhteneviä. Tyttöjen suhteellinen määrä harjoitusryhmissä on hieman suurempi kuin jäsenrekisterissä

5 Harjoitusryhmiin osallistuvien nuorten jakautuminen ikäryhmittäin (n=72 seuraa) Yhteensä, kpl Poikia, kpl (% kaikista) Tyttöjä, kpl (% kaikista) 78 (59 %) 54 (41 %) (67 %) 283 (33 %) (76 %) 192 (24 %) (73 %) alle 7 v 7-11 v v v 51 (27 %) KUVIO 5. Harjoitusryhmissä aktiivisesti mukana olevien nuorten jakautuminen ikäryhmittäin. Jäsenrekisterissä ja harjoitusryhmissä olevien nuorten määrää ei voi suoraan verrata keskenään selvitysten välillä, sillä eri määrä seuroja vastasi aihetta koskeviin kysymyksiin eri vuosina. Tietty kuva muutoksesta saadaan siten, että lasketaan sekä jäsenrekisterissä olevien että harjoitusryhmissä mukana olevien nuorten keskiarvo seuraa kohti molempina vuosina. Jäsenrekisterin osalta määrissä on tapahtunut pientä laskua, sillä vuonna 211 rekisterissä oli 146 nuorta per seura keskiarvon ollessa tuoreemmassa selvityksessä 141. Poikien määrä selvityksen mukaan oli vuonna 211 seuraa kohti 16 ja vuonna 212 luku oli 14. Tyttöjen kohdalla vastaavat luvut olivat 34 (211) ja 33 (212). Harjoitusryhmissä aktiivisesti mukana olevien nuorten määrä on laskenut huomattavasti selvemmin. Vuoden 211 selvityksessä harjoitusryhmissä oli mukana seuraa kohden keskimäärin 4 nuorta ja vuotta myöhemmin määrä oli pudonnut lukemaan 28. Keskiarvo seuraa kohden putosi siis lähes noin kolmanneksella. Pieni osa muutoksesta saattaa johtua tutkimusteknillisistä syistä, mutta ne tuskin selittävät koko muutosta Harjoitusryhmissä aktiivisesti mukana olevien nuorten määrä keskimäärin seuraa kohden vuosina 211 ja 212 Vasen = 211 Oikea = 212 Kuviossa 6 on kuvattu, mikä osuus jäsenrekisterissä olevista nuorista osallistuu aktiivisesti harjoitusryhmien toimintaan. Jotkut saaduista vastauksista jättivät avoimeksi sukupuolten osuudet kokonaisluvuista Vastauksessa ilmoitettiin esimerkiksi vain junioreiden kokonaislukumäärä ilman tarkempaa erittelyä. Tästä johtuen kuvion 6 luvut eivät tarkalleen täsmää loogisen laskutoimituksen, Poikia + Tyttöjä = Yhteensä, suhteen. Näistä tarkimmat luvut ovat luokassa Yhteensä, mutta epätarkkojen vastausten määrä oli melko pieni ja luvut ovat sinänsä käyttökelpoisia. Sama ilmiö on havaittavissa myös kuvioiden 4 ja 5 tiedoissa Kyselyn perusteella jäsenrekisteriin kuuluvista nuorista vajaa neljännes (23 %) osallistui aktiivisesti seurojen ryhmäharjoituksiin. Osuus oli neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisessä kyselyssä. Tyttöjen osalta kokonaismäärä sekä rekisterissä (2271) että harjoitusryhmissä (58) oli selvästi poikia matalampi (765 ja 1384), mutta lukumäärään suhteutettuna suurempi osa tytöistä oli aktiivisesti mukana harjoitusryhmissä (tytöt 26 %, pojat 2 %). Yhteensä Poikia Tyttöjä KUVIO 7. Kuinka monta nuorta keskimäärin oli aktiivisesti mukana nuorten harjoitusryhmien toiminnassa seuraa kohden vuosina 211 ja 212. Jäsenrekisterissä ja aktiivisesti harjoitusryhmissä mukana olevat nuoret % 2% 26% Yhteensä Poikia Tyttöjä Rekisterissä (n=68) Harjoitusryhmissä (n=79) Prosenttia 23% 2% 26% KUVIO 6. Jäsenrekisterissä olevien nuorten osallistuminen harjoitusryhmiin.

6 1 11 MUITA TIETOJA NUORTEN HARJOITUSRYHMISTÄ Yhdeksän seuraa ilmoitti kyselyssä, että heillä ei ole erillisiä nuorille suunnattuja harjoitusryhmiä. Niissä seuroissa, joissa harjoitusryhmiä oli (n=77), yleisin ryhmien määrä oli kaksi seuraa kohden (23 % seuroista). Edellisessä kyselyssä yleisin ryhmämäärä oli kolme (21 % seuroista). Neljällä vastanneella seuralla oli yli kuusi nuorille suunnattua harjoitusryhmää. Seurojen määrä % Nuorille suunnattujen harjoitusryhmien määrä seurassa (n=86) 14% 23% 16% 13% 12% Harjoitusryhmien lukumäärä seurassa KUVIO 8. Nuorille suunnattujen harjoitusryhmien lukumäärä seuroissa. 7% Nuorten harjoitusryhmiä oli seuroissa yhteensä 261. Keskiarvoksi tuli 3,4 ryhmää per seura. Keskiarvo laski ensimmäisestä kyselystä, jolloin se oli 3,8 ryhmää seuraa kohden. Harjoitusryhmien muodostamisen perusteina oli useimmiten käytetty joko tasoitusta/taitotasoa (66 % ryhmistä) tai ikää (55 % ryhmistä ). Harjoittelumotivaatio oli perusteena 37 % ryhmistä. Ryhmät ovat suurimmalta osin avoinna sekä pojille että tytöille (87 % ryhmistä). 25% 2% 15% 1% 5% % Osuus kaikista seuroista Harjoitusryhmien osalta tiedusteltiin myös, mikä on ryhmän toiminnan ensisijainen tavoite. Yleisin yksittäinen tavoite oli harrastuksesta nauttiminen, joka ilmoitettiin ensisijaiseksi tavoitteeksi 3 % ryhmistä. Kilpailullisia tavoitteita oli yhteensä 45 % ryhmistä. Menestyminen kansainvälisissä kilpailuissa mainittiin kolmen ryhmän ensisijaisena tavoitteena, kansallisissa kilpailuissa menestyminen oli tavoitteena 13 % ryhmistä. Harrastuksesta nauttiminen Osallistuminen alueellisiin kilpailuihin Menestyminen kansallisissa kilpailuissa Green Cardin saavuttaminen Menestyminen alueellisissa kilpailuissa Tasoituksen pudottaminen Muu Osallistuminen seuratason kilpailuihin Menestyminen kansainvälisissä kilpailuissa Mikä on harjoitusryhmän ensisijainen tavoite? n=24 1% KUVIO 1. Harjoitusryhmien ensisijaiset tavoitteet 5% 6% 9% 11% 1% 13% 16% 3% % 5% 1% 15% 2% 25% 3% 35% Kesällä (n=242) suurin osa harjoitusryhmistä harjoittelee kerran viikossa (55 %) ja sama koskee myös talvikautta (38 %, n=239). Kaksi kertaa viikossa tai useammin harjoittelevia ryhmiä oli kesäkaudella 42 % ja talvikaudella 32 %. Määrät olivat hieman pienempiä kuin vuoden 211 kyselyssä (46 % ja 36 %). Noin joka neljännellä harjoitusryhmällä ei ollut toimintaa talvikauden aikana. Yleisin harjoitusryhmän (n=239) koko oli 6-1 henkilöä, jonka kokoisia ryhmiä seuroissa oli yhteensä 111 eli 46 % kaikista harjoitusryhmistä. 1-5 jäsenen ryhmiä oli 63, joka tarkoittaa neljännestä kaikista ryhmistä. Yli 2 henkilön ryhmiä oli 12 (5 %). 1 Ryhmien harjoitustiheys talvikaudella (n=239) 38% 4% Ryhmien määrä % Yksittäisen harjoitusryhmän koko (n=239) 46% 14% 8% 5% 5% 4% 3% 2% 1% Osuus kaikista ryhmistä Harjoitusryhmien määrä % Vähintään kolme kertaa viikossa Kaksi kertaa viikossa Kerran viikossa 8% Harvemmin kuin kerran viikossa 23% Ryhmällä ei ole toimintaa talvikaudella 3% 2% 1% % Osuus kaikista harjoitusryhmistä yli 2 Yksittäiseen ryhmään osallistuvien määrä KUVIO 9. Harjoitusryhmien koko. % KUVIO 11. Harjoitusryhmien harjoitustiheys talvikaudella. Ryhmien (n=241) harjoituksiin osallistui säännöllisesti yleisimmin sekä kesä- (45 % ryhmistä) että talvikaudella (39 % ryhmistä) yksi valmentaja/ohjaaja. Kaksi valmentajaa/ohjaajaa osallistui ryhmien harjoituksiin kesällä 38 % ja talvella 32 % ryhmistä. Kolme tai useampi valmentaja/ohjaaja oli säännöllisesti mukana kesällä 17 % ja talvella 6 % ryhmistä.

7 12 13 HARJOITUSRYHMIEN VALMENTAJAT/OHJAAJAT Niissä seuroissa, joissa nuorten harjoitusryhmiä oli (n=77), ryhmien toimintaan osallistui säännöllisesti 298 valmentajaa/ohjaajaa. Keskiarvo yhtä seuraa kohti oli 3,9. Määrä laski hieman vuodesta 211, jolloin luku oli 4,3. Yleisin valmentajien/ohjaajien määrä oli 1-3, jonka vahvuisella valmentajaosastolla toimi puolet seuroista. Kolmella seuralla oli käytössään yli 1 valmentajaa/ohjaajaa. SEUROJEN MUU NUORISOTOIMINTA Seurojen määrä % Nuorille suunnattujen harjoitusryhmien toimintaan säännöllisesti osallistuvien valmentajien / ohjaajien määrä (n=86 seuraa) 21% 16% 13% 9% 8% 8% 6% 2% 1% 1% 1% 1% 1% Valmentajien / ohjaajien määrä seurassa KUVIO 12. Nuorten harjoitusryhmien toimintaan säännöllisesti osallistuvien valmentajien/ohjaajien määrä seuroissa. Seuroilta pyydettiin myös tarkempaa kuvausta valmentajista / ohjaajista. Heistä 71% oli statukseltaan amatöörejä 29% ollessa golfin ammattilaisia (pro). Selkeä valtaosa heistä on miehiä (82%). Suurimmat ikäryhmät olivat 31 4 ja vuotiaat, jotka yhdessä muodostivat valmentajakunnasta 64%. Yleisin valmentaja/ohjaaja oli vuotias mies, joka oli statukseltaan amatööri. Heitä oli seuroissa yhteensä 71 kappaletta (22%) Tuloksia tarkasteltaessa paljastui sellainen erikoinen yksityiskohta, että valmentajien kuvailua käsitelleeseen kysymykseen saatiin yhteensä 321 valmentajan/ ohjaajan tiedot, kun heidän määrää käsitelleessä kysymyksessä kokonaisluvuksi tuli 298. Mikäli oikeana määränä käytetään lukua 321, oli valmentajia/ohjaajia seuroissa keskimäärin 4,2 eli tällöin muutos edelliseen kyselyyn olisi lähes olematon. Valmetajien määrä % Nuorten harjoitusryhmien toimintaan säännöllisesti osallistuvien valmentajien kuvailu (n=321) 71% 82% % Pro Ei-pro Mies Nainen alle 21 v 22 33% 31% 9% % v 31-4 v 41-5 v 51-6 v 61 v- 25% 2% 15% 1% 5% % 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Osuus kaikista seuroista Osuus kaikista valmentajista NUORTEN KILPAILUT KENTÄLLÄ JA KISAILUT/ LÄHIPELIKISAT HARJOITUSALUEILLA 14% kyselyyn vastanneista seuroista (n=86) järjesti nuorille suunnattuja kilpailuja useammin kuin kerran kuukaudessa. Yli puolet (6%) seuroista järjesti kilpailuja kerran kuukaudessa tai harvemmin. Hieman reilu neljännes (27%) seuroista ilmoitti, etteivät he järjestäneet erikseen junioreille suunnattuja kilpailuja kentällä. Edellisessä kyselyssä vastaavat luvut olivat 3%, 47% ja 23%, joten näiden tulosten valossa nuorille suunnattuja kilpailuja järjestettiin edellisvuotta vähemmän. Seurojen kentällä järjestämiin, vain nuorille suunnattuihin kilpailuihin, osallistui kysymykseen vastanneissa seuroissa (n=57) noin 86 junioria, joista poikia oli 72% ja tyttöjä 28%. Noin 4% seuroista oli kilpailuissa henkilökohtaisten pelimuotojen lisäksi valikoimassa myös joukkuepelimuotoja. Seurojen määrä Kuinka usein seurat järjestävät nuorille suunnattuja kilpailuja kentällä? (n=86) 6% 8% 27% 33% Kerran viikossa tai useammin 2-3 kertaa kuukaudessa Kerran kuukaudessa Harvemmin kuin kerran kuukaudessa KUVIO 14. Vain nuorille suunnattujen kilpailujen järjestäminen kentällä. 27% Emme järjestä vain nuorille suunnattuja kilpailuja Kuviosta 15 (s.14) nähdään, että seurat järjestävät nuorille kisailuja/lähipelikisoja harjoitusalueilla useammin kuin kilpailuja kentällä. Kysymykseen vastanneista (n=72) seuroista 3% järjesti kisailuja/ lähipelikisoja useammin kuin kerran kuukaudessa. Neljännes vastanneista seuroista (26%) ilmoitti, etteivät he järjestäneet erikseen junioreille suunnattuja kisailuja/lähipelikisoja harjoitusalueella. Seuran nuorille suunnattuihin kisailuihin/lähipelikisoihin harjoitusalueilla osallistui vastanneista seuroista (n=5) noin 87 junioria, joista 68% oli poikia ja 32% tyttöjä. 35% 3% 25% 2% 15% 1% 5% % Osuus kaikista seuroista KUVIO 13. Nuorille suunnattujen harjoitusryhmien toimintaan säännöllisesti osallistuvien valmentajien/ ohjaajien kuvailu.

8 14 15 Seurojen määrä % 23% 34% 11% Kerran viikossa tai useammin Kuinka usein seurat järjestävät vain nuorille suunnattuja kisailuja/lähipelikisoja harjoitusalueilla? (n=74) 2-3 kertaa kuukaudessa Kerran kuukaudessa Harvemmin kuin kerran kuukaudessa 26% Emme järjestä vain nuorille suunnattuja kisailuja / lähipelikisoja 4% 35% 3% 25% 2% 15% 1% 5% % Osuus kaikista seuroista GOLFLEIRIT JA KOULAISRYHMIEN LAJIIN TUTUSTUMINEN Kyselyssä tiedusteltiin, järjestääkö seura golfleirejä nuorille. Kysymykseen vastanneista 8 seurasta 59 % (47 seuraa) vastasi myönteisesti ja 41 % (33 seuraa) ilmoitti, etteivät he järjestä golfleirejä nuorille. Edellisessä kyselyssä leirejä ilmoitti järjestävänsä 66 % vastanneista seuroista. Järjestääkö seura golfleirejä nuorille? (n=8) (kpl, % kaikista vastanneista) 33 (41 %) Kyllä Ei 47 (59 %) KUVIO 15. Vain nuorille suunnattujen kisailujen/lähipelikisojen järjestäminen harjoitusalueilla. Tyttöjä osallistui harjoitusalueella järjestettyihin kisailuihin enemmän sekä absoluuttisesti että suhteellisesti verrattuna kentällä tapahtuviin kilpailuihin. Poikien osalta puolestaan kentällä tapahtuviin kilpailuihin osallistuminen oli aktiivisempaa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Sukupuolten suhteelliset osuudet molemmissa tapahtumissa ovat melko yhtenevät rekisteröityneiden jäsenten sekä harjoitusryhmissä aktiivisesti mukana olevien nuorten määrään. KUVIO 17. Golfleirien järjestäminen nuorille. Koululaisryhmiä oli vuoden aikana käynyt tutustumassa lajiin 84 % (68 seuraa) vastanneista seuroista (n=81). Tämä luku oli kasvanut hieman ensimmäisestä kyselystä, jolloin se oli 81 %. Poikien ja tyttöjen osallistuminen seurojen järjestämiin kilpailuihin ja kisailuihin/lähipelikisoihin harjoitusalueella Kävikö seuran kentällä kuluneen vuoden aikana koululaisryhmiä tutustumassa lajiin? (n=81) (kpl, % kaikista vastanneista) Kyllä Ei % 68% 8% 13 (16 %) Osallistujien määrä % 32% 6% 4% 2% Osuus kaikista osallistujista 68 (84 %) 1 KUVIO 18. Koululaisryhmien lajitutustumiset kentillä Kilpailut kentällä Kisailut/lähipelikisat harjoitusalueella Kilpailut kentällä Kisailut/lähipelikisat harjoitusalueella % KUVIO 16. Poikien ja tyttöjen osallistuminen kentällä pelattaviin kilpailuihin sekä kisailuihin/lähipelikisoihin harjoitusalueella.

9 16 17 GOLFLIITON TUKITUOTTEET JA JUNIORIGOLFOHJELMA GOLFLIITON TUKITUOTTEET Kyselyn viimeisessä osiossa seuroilta tiedusteltiin ensin, mitä Golfliiton tukituotteita seurassa käytetään. Käytetyimpiä tuotteita olivat Junior Green Card (76 % seuroista), Lähipelikisa (75 %) ja PuuhaBägi (68 %). Selvästi harvimmin oli käytössä Swingiä jengissä, jota käytti ainoastaan 15 % vastanneista seuroista 1% 8% 6% 4% 2% % 76% 75% Käyttääkö seura Golfliiton tukituotteita? Kyllä 68% Junior Green Card Lähipelikisa PuuhaBägi Sali- ja Puistogolf Swingiä jengissä KUVIO 19. Golfliiton tukituotteiden käyttö seuroissa. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan käyttämiään tuotteita asteikolla 1-5 (1=huono... 5=erinomainen). Parhaimmaksi tuotteeksi koettiin Lähipelikisa arvosanalla 4,3 ja heikoimmaksi Swingiä jengissä, jonka arvosanaksi muodostui 3,4. Arvosanat eivät mainittavammin olleet muuttuneet edellisestä kyselystä. Junior Green Card ei ollut mukana vuoden 211 kyselyssä. 49% 15% JUNIORIGOLFOHJELMA Uutena osiona kyselyssä seuroilta tiedusteltiin vuonna 212 käynnistetystä Juniorigolfohjelmasta kolmella kysymyksellä sen tunnettuutta, kirjallisten materiaalipakettien käyttöä sekä arviota materiaalipaketeista. Kansallinen juniorigolfohjelma tunnettiin vastaajien keskuudessa melko hyvin, sillä vähintään pääpiirteittäin sen tunsi 57 % vastaajista. Kaksi vastaajaa ei ollut kuullut ohjelmasta ja 18 % oli kuullut siitä, mutta ei tuntenut sitä. Vastaajien määrä Tunnen ohjelman hyvin 39% Tunnen ohjelman pääpiirteittäin KUVIO 21. Juniorigolfohjelman tunnettuus. Kansallisen juniorigolfohjelman tunnettuus (n=83) 23% Tunnen ohjelman osittain Olen kuullut ohjelmasta, mutta en tunne sitä 2% En ole kuullut ohjelmasta Juniorigolfohjelman tunnettuuden jälkeen vastaajilta tiedusteltiin, onko heidän seurallaan käytössä vain vähän ennen kyselyn toteuttamista julkaistuja ohjelman kirjallisia materiaalipaketteja. Eri ikäluokille suunnatut materiaalipaketit olivat kokonaisuudessaan käytössä alle 1 % seuroista. Yli puolella seuroista ei ollut vielä materiaalipaketteja lainkaan käytössä. 4 Kansallisen juniorigolfohjelman tunnettuus (n=83) 5% 4% 3% 2% 1% % 5% Osuus kaikista vastaajista ,1 4,3 Arvio Golfliiton tukituotteista 1=huono... 5=erinomainen ,1 3,8 3,9 3,8 3,6 3,6 3,4 Vastaajien määrä % 23% Tunnen ohjelman hyvin Tunnen ohjelman pääpiirteittäin Tunnen ohjelman osittain Olen kuullut ohjelmasta, mutta en tunne sitä 2% En ole kuullut ohjelmasta 4% 3% 2% 1% % Osuus kaikista vastaajista 1 Lähipelikisa Junior Green Card PuuhaBägi Sali- ja Puistogolf Swingiä jengissä KUVIO 22. Juniorigolfohjelman kirjallisten materiaalipakettien käyttö. KUVIO 2. Seurojen arvio Golfliiton tukituotteista 211 ja 212.

10 18 19 Viimeisenä kysymyksenä tässä osiossa pyydettiin seuroilta arviota käyttöön otetuista Juniorigolfohjelman kirjallisista materiaalipaketeista asteikolla 1-5 (1=huono... 5=erinomainen). Arvosanat jakautuivat todella tasaisesti eri ikäryhmille suunnattujen pakettien kesken ollen välillä 3,6 3,8. Materiaalipakettien laatuun oltiin siis yleisesti melko tyytyväisiä. Arvio Juniorigolfohjelman kirjallisista materiaalipaketeista (n=31-35) 1=huono... 5=erinomainen POHDINTA Vuoden 212 osalta tähän selvitykseen antoi tietoja sama määrä seuroja (86), kuin vuotta aikaisemmin. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka käytitte aikaanne vastaamalla kyselyyn! Erityisesti Pohjois-Suomen alue kunnostautui ja nosti vastausprosenttiaan eniten Golfliiton alueista. Saadut tiedot antavat hyvän pohjan seurata vuosittaista juniorigolfin kehitystä Suomessa. Yhteenvedon pohjalta pystytään myös tekemään perusteltuja, faktoihin perustuvia päätöksiä sekä seuroissa että liittotasolla ,7 3,8 3,6 3,7 3,7 Golfseuroissa harjoitusryhmien koko on pääosin oppimisen ja vuorovaikutuksen kannalta sopivan pieni. Kyselyyn vastanneiden seurojen osalta suurin osa (72 %) harjoitusryhmistä oli kooltaan 1-1 junioria. Yli 7 prosenttia ryhmistä harjoitteli myös ympärivuotisesti, mitä voidaan pitää golfseuroille erittäin positiivisena tuloksena. Huolettava havainto on, että alle 21-vuotiaiden määrät ovat laskeneet viime vuosina sekä jäsenrekisterissä että seurojen harjoitusryhmissä. 3 2 Alla olevaan kuvioon on koottu tietoja vuosilta 211 ja 212. Jäsenrekisterin luvut ovat suoraan rekisteristä. Ohjatussa toiminnassa mukana olevien lukumäärät on arvioitu ko. vuosien selvitykseen vastanneiden seurojen mukaisesti. Ohjatussa toiminnassa mukana olevien määrät ovat siis arvioita. Niitä laskettaessa on tehty olettamus, että kyselyyn vastanneiden seurojen tilanne olisi täysin vastaava kaikissa golfseuroissa. Nämä luvut ovat luonnollisesti suuntaa antavia, mutta vastausprosentin myötä (86/131 seuraa) edustavat kuitenkin melko hyvin koko maan tilannetta. 1 Aktiivinen alku (alle 7 v) Pelaajan perusteet (7-9 v) Opetellaan pelaamaan (1-12 v) Golfia läpi elämän (13-16 v) Huipulle (13-16 v) Alle 21 -vuotiaat golfarit 211 ja 212 KUVIO 23. Seurojen arvio Juniorigolfohjelman kirjallisista materiaalipaketeista Yhteensä 16 Pojat Tytöt Rekisterissä 211 Rekisterissä 212 Ryhmissä 211 Ryhmissä 212 KUVIO 24. Jäsenrekisterissä ja harjoitusryhmissä olevien juniorien määrät vuosina 211 ja 212. Vuosien 211 ja 212 välillä jäsenrekisterissä olevien alle 21-vuotiaiden lukumäärä on pudonnut 5 % (828 yksilöä). Samaan aikaan seurojen harjoitusryhmissä aktiivisesti käyvien nuorten lukumäärä on pudonnut 19 % (917 yksilöä). Suuntaus on erittäin huolestuttava ja sen tulisi nostaa jokaisessa seurassa rehelliseen pohdintaan seuraavia kysymyksiä: Vastaako seuramme ohjattu toiminta tarpeeksi laajasti nuorten tarpeita ja toiveita? Ovatko seuramme ohjaajat/valmentajat innostavia, kannustavia ja taitavia? Onko nykyinen harjoitustiheys sellainen, että ryhmän yksilöt kokevat tarpeeksi vahvaa yhteenkuuluvuutta? Millä eri mittareilla ja toimilla voisimme edesauttaa nuorten kokemuksia oppimisesta ja kehittymisestä?

11 2 21 Jotta junioreiden määrä saataisiin nousuun, tulee seuroissa tarjottavan toiminnan vastata laajasti erityyppisten yksilöiden tarpeita ja toiveita. Yksi on tällä hetkellä kiinnostunut kilpagolfista, toinen rennoista pelikierroksista kavereiden kesken ja kolmas haluaa vain lyödä palloa mahdollisimman pitkälle. Kahden kuukauden päästä tilanne voi olla muuttunut motivaation ja tahtotilan suhteen joksikin muuksi. Seurojen pitää olla tietoisia nuorten jäseniensä tarpeista ja toiveista, sekä tarjottava niiden mukaista toimintaa. Tutuksi ja ihan toimivaksi havaittu porrastus kilparyhmään ja harrasteryhmään ei yksinään riitä. Tarvitaan tapahtumia, leirejä, kisailuja, vaihtoehtoja, mitä vain. Parhaiten tieto löytyy kunkin seuran omilta nuorilta jäseniltä, sopivalla tavalla kysyen. Nyt on hyvä hetki kyseenalaistaa perinteisten toimintamallien riittävyys sellaisinaan ja kehittää niiden rinnalle jotain uutta. Suurin osa golfryhmistä harjoittelee kerran viikossa tai harvemmin (kesällä 57 % ja talvella 59 % aktiivisista ryhmistä). Kun vertaa moniin muiden lajien harjoitustiheyksiin, herää kysymys, riittääkö kerran viikossa järjestetty yhteinen toiminta luomaan ryhmään tarpeeksi vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen ja pitämään sen yksilöt tiukasti kiinni lajissa? Alle 21 -vuotiaat rekisterissä ja harjoitusryhmissä ikäluokittain 212 alle 7 v 7-11 v v v rekisterissä Ryhmissä KUVIO 25. Suomen golfjuniorit ikäluokittain sekä jäsenrekisterissä että seurojen harjoitusryhmissä 212. Kuviossa 25 on tehty suuntaa antavat arviot junioreiden jakautumisesta seurojen harjoitusryhmiin kaikissa golfseuroissa. Arvio ryhmissä mukana olevien määrästä on laskettu selvitykseen vastanneiden seurojen mukaan samalla periaatteella, kuin aikaisemmassa kuviossa (24). Kuviosta havainnollistuu mielenkiintoinen ilmiö. Kun siirrytään ikäluokasta 7-11v ikäluokkaan 12-16v, jäsenrekisterissä olevien määrä melkein kolminkertaistuu, mutta samalla harjoitusryhmiin osallistuvien määrä pysyy käytännössä ennallaan. Ikäryhmään 17-21v kuuluvat, seuran harjoitusryhmissä aktiivisesti harjoittelevat nuoret lasketaan tällä hetkellä muutamissa sadoissa. Saman kategorian tytöt lasketaan muutamissa kymmenissä. Hyvä jatkotutkimuksen aihe olisi selvittää, miksi harjoitusryhmiin osallistuvien juniorien suhteellinen määrä putoaa niin dramaattisesti 12 ikävuoden jälkeen. Toinen kiinnostava aihe olisi syyt tyttöjuniorien pieneen määrään golfin parissa. LOPPUSANAT Golfliitto tukee jäsenseurojaan esimerkiksi tarjoamalla tämän selvityksen kaltaista tietoa, kouluttamalla ohjaajia ja valmentajia sekä tuottamalla mahdollisimman hyvin seuroja palvelevia nuorisotoiminnan tukituotteita ja materiaaleja. Tosiasia on kuitenkin se, että seurat ja erityisesti seuroissa toimivat yksilöt muodostavat sen joukon, joka omilla valinnoillaan ja toimenpiteillään vaikuttaa ratkaisevasti golfin tilaan Suomessa. Suuri kiitos kaikille seuroissa nuorisotyötä tekeville henkilöille koko Golfliiton puolesta! Jatketaan yhdessä eteenpäin ja katsotaan tilannetta uudestaan taas vuoden päästä. LIITE 1. KYSELYYN 212 VASTANNEET SEURAT ALUEITTAIN Uusimaa Espoon Golfseura Golf Talma Gumböle Golf Hangon Golf Helsingin Golfklubi Helsinki City Golf Hirsala Golf Hirvihaaran Golfseura Hyvinkään Golf Kotojärvi Kartano Golf Kullo Golf Club Kurk Golf Kytäjä Golf Master Golf Nordcenter Golf & Country Club Porvoo Golf Ruukki Golf Sarfvik Golfklubi Seagolf Rönnäs St. Laurence Golf Suur-Helsingin Golf Tammisaaren Golfkerho Tuusulan Golfklubi W-Golf Mäntsälä Virvik Golf Vuosaari Golf Helsinki Suuri kiitos kaikille vastanneille! Lounais-Suomi Alastaro Golf Aurinko Golf Harjattula Golf & Country Club Kankaisten Golf Kultaranta Golf Club Naantali Meri-Teijo Golf Nakkila Golf Porin Golfkerho Rauma Golf Salo Golf Uudenkaupungin Golfklubi Wiurila Golf & Country Club Yyteri Golf Keski-Suomi Aulangon Golfklubi Golf Pirkkala Hartolan Golfklubi Hattula Golf Hiisi-Golf Ikaalisten Golf Lahden Golf Lakeside Golf Vammala Lepaa Golf Messilän Golf Muuramen Golfseura Nokia River Golf Peltola Golf Pirkanmaan Golf Revontuli Golf Tammer-Golf Vierumäen Golfseura Itä-Suomi Anola Golf Club Golf-Porrassalmi Iitin Golf Imatran Golf Kaakon Golf Karelia Golf Kartanogolf Kerigolf Koski-Golf Mikkelin Golf Outokummun Golfseura Pielis-Golf Rantasalmi Golf Tahkon Golfseura Tarinagolf Pohjanmaa Botnia Golf Jakobstads Golf Kuortane Golf Vaasan Golf Ähtärin Golf Pohjois-Suomi Arctic Golf Finland Kalajokilaakson Golf Katinkulta Golf Kemin Golf Klubi Levi Golf Nivalan Seudun Golf Oulun Golfkerho Paltamo Golf Ruka Golf Virpiniemi Golf Club Antti Rimpiläinen Nuorisopäällikkö Suomen Golfliitto

12 22 23 LIITE 2. VAPAA SANA GOLFLIITON SEURA- JA NUORISOTOIMINNASTA TSEMPPIÄ TOIMINTAAN! Koulutusjärjestelmä on laitettava heti remonttiin. PGA Golf-opettaja koulutusjärjestelmän kautta ei tulla saamaan ikinä riittävästi vapaaehtosia valmentajia/ohjaajia seurojen käyttöön. Seuroihin tarvitaan Asitent trainer tason valmentajia 4-5 per juniori Pro. Ammatin harjoittavat Prot eivät tule ikinä nostamaan seurojen junioritoimintaa riittävälle tasolle. Vapaaehtoiset ry henkilöt sen tekevät ja koska vaihtuvuus on heissä suuri, tulee kouluttaa vuosittain Assitent Trainereitä seurohin... Liiton (voima)varoja voisi suunnata suoraan ruohonjuuritasolle. Hyvä, että liitto satsaa junioritoimintaan! Haasteena on saada mukaan muitakin kuin golfaavien vanhempien lapsia tai lastenlapsia. Olisi hyvä saada lisää näkyvyyttä kouluihin ja liikunnanopettajien koulutukseen. Myöhään aloittaville (13-28 v.) olisi hyvä lisätä TT:lle ikäluokka v. Nyt esim. 15-vuotiaana golfin aloittava joutuu heti kilpailemaan AT:lle, mikä on kuitenkin jo kova kisa, tai seurakisoihin aikuisten kanssa. Näistä ei tietenkään todennäköisesti tule Tour- ammattilaisia, mutta ei 99,9 % muistakaan, joten se ei voi olla tärkein tavoite. TT:llä ei pitäisi jakaa Etelän aluetta kahtia tyttöjen osalta. Nyt sarjoissa on erittäin vähän pelaajia, mikä ei anna hyvää kuvaa kilpailemisesta. TT:n Easy-sarja on hieno juttu! Siinä ei kuitenkaan kannata peluuttaa 18 reikää reikää kentän layoutista riippuen riittäisi mainiosti. Jos vielä jokaisen ryhmän mukaan saisi osaavan ohjaajan, kisa parantaisi osaamista tulevissa oikeissa kisoissa vieläkin paremmin. Voittaminen on erittäin vaikeaa golfissa. Siksi tuntuu oudolta, että AT-kisan voitto antaa voittajagategorian vain yhteen FJT-kisaan ja AT-ranking-voitto vain kahteen. Isoihin toureihin verrattuna ranking-voiton pitäisi antaa täysi kortti seuraavalle kaudelle. Kisan voittokin ansaitsisi ainakin kolmen kisan kortin. Tuntuu oudolta, että sopivan AT- kisan 8. sija antaa kortin esim. SM-kisoihin, mutta sitä edellisen kisan voittaminen ei anna. AT kannattaa pelata loppuun heinäkuun aikana niin kuin tehtiin vielä 211. Elokuussa on ainakin etelässä turha etsiä kenttiä, jotka järjestäisivät viikonloppuna koko päivän junnukisoja. Järjestävälle kentälle pitäisi myös asettaa vähimmäisvaatimukset (vrt. Paloheinä AT-kisakenttänä). Joukkue-SM:t on hieno tapahtuma. Valitettavasti sen pääsevät kokemaan vain hyvin harvat, jotka kuuluvat joko isoihin seuroihin tai seuroihin, joissa on pari huippujunnua. Kannattaisi varmaan harkita esim. aluekisoja joukkueille. Niissä voisi olla mukana myös TT-pelaajille kiintiöt, jotta saataisiin mukaan myös laajaa TT-toimintaa vetävät seurat, joilla ei ole kärkeä FJT:llä tai huipputyttöjä. Joillakin alueilla on kai junnujen reikäpelisarjoja, mutta yksittäiseen tapahtumaan olisi helpompi saada joukkue kasaan kuin sarjaan. Viestintäguru Osmo A. Wiio lausui jokauansitten: Viestintäonjotakin,mikäepäonnistuuaina -paitsivahingossa. Siitähuolimattaainakinkilpailuja koskevaa viestintää pitää parantaa liiton junnutoiminnassa. Asiassa on menty parempaan suuntaan, siitä kehut, mutta parannettavaa on edelleen paljon. Tiedot kesän kisaohjelmasta tulevat todella myöhään ja sisältävät valitettavan usein puutteita. Esim. FJT-karsintakisa löytyi kyllä ohjelmasta, mutta tieto sen tarkoituksesta ja merkityksestä tuli vasta syyskuussa. Mutta samaan aikaan ei ole tietoa muusta FJT-kategoriajärjestelmästä vuodelle 213. Mutta haluan korostaa, että paljon on menty eteenpäin vuodesta 25! Esim. TT:n uudistukset (ikärajat ja Easy-sarja), junioreiden ikärajan nosto, tiedottamisen tähänastinen kehitys, junioriseuraesittelyt Golflehdessä, jne. ovat erittäin positiivisia asioita. Tällä linjalla kannattaa jatkaa edelleen. Hyvin on mennyt kehitys eteenpäin, ja mukava kun junnutoimintaan on ohjattu resursseja monen henkilön verran. Kaikki junnutoiminnassa mukana olevat golfliiton henkilöt ovat asiansa osaavia ja motivoituneita tehtäväänsä. Kiireesti kakkostason ohjaajakoulutuksen käynneille erilaisia lisäkoulutuksia ja kertauksia, kaikki eivät voi tai halua kolmostasolle Golfliitto voisi jalkautua kentile myös. Pelkkä materiaalin tuottaminen ei riitä. Seuraamme on sovittu juniorigolfohjelman esittely marras-kuussa 212. Kansallinen Juniorigolfohjelma esiteltiin seurassa Sami Övermarkin toimesta, esittelyyn sisältyi malliharjoitukset. Ohjelmaan tutustutaan tarkemmin talvikaudella ja se otetaan käyttöön kaudella 213 kaikissa 5 ryhmässä. Ohjelma herätti vilkasta keskustelua ja harjoitteet todettiin mielekkäiksi, osan sisällöstä jo voitiin todeta olevan käytössä. Materiaalipakettien sisältöä arvioidaan paremmin ja yksityiskohtaisemmin kun ne saadaan suunnitellusti käyttöön, ensivaikutelma on hyvä. Selvää aktivoitumista, hyviä kokoontumisia - vuorovaikutus ja mielipiteiden vaihto on tärkeää. Toimintaan saadut lisäresurssit ovat tärkeitä, toiminta aktivoituu ja vuorovaikutus pelaa Itse mukana myös liiton nuorisotoimikunnassa, joten laitoin kaikki rastit kohtaan materiaalit käytössä, vaikkei seuramme sinällään noita olekkaan suoraan käyttänyt. Seura kuitenkin mukana toiminnassa kauttani, ja taustallani. Tsemppiä ja hyviä lomia! :) Tuki paikallaan Kehittynyt hyvään suuntaan. Lähipelkitesti ihan huippukuttu, Juniorigolfohjelma näyttää todella lupaavalta ja Sinettiseuratoiminta tukevalla pohjalla. HYVÄ DRAIVI PÄÄLLÄ! Talent ryhmän ja nuorten alueryhmien perustaminen hyvä alku. Aluetour ja tsemppitour kisojen muuttaminen kaksipäiväisiksi jolloin nuoret oppivat nukkumaan yön yli johtoasemassa ja käsittelemään tätä tilannetta. Tätä tarvitaan myöhemmässä vaiheessa. Ylimmällä tasolla pitää painetta kestää neljä kierrosta. Tämän opin Suomessa saa vasta FJT tasolla missä pelataan yli 16 vuotiaina. Budjetti malleja, toiminnan esimerkkejä menestyvistä seuroista sekä kulukorvaus suosituksia.sponssorimallejajavarojenkeruuesimerkkejä. Hyväkyselytoivottavastitästäsaapalautteen jyry@peltomakigolf.fi Ensi vuonna aloitamme junnutoiminnan systemaattisemmin. Olemme saaneet harjoittelukentän, simulaattorin ja sisätilat. SGL:n juniori- ja nuorisotoiminta on laadukasta ja hyvää PR:ää lajille. Kiitos siitä ja hyvää jatkoa! Alueelliseen valmennukseen panostusta, seuran prot tekevät omaa ammattiaan rahasta, eikä heiltä voi olettaa saatavan puoli-ilmaiseksi palveluita. Toisaalta prot ovat usein svingin hiojia ja fysiikka ja henkinen valmennus jäävät taka-alalle Käykäähän seuraamassa täällä pohjoisessakin kisoja! Todella hienoa, että liitto panostaa näkyvästi nuorisotoimintaan nyt ja tulevaisuudessa. Toivoisimme seurojen välistä yhteistyötä ja yhteydenpitoa ajatellen helpottavia ratkaisuja joissa liitto voisi olla mukana yhdistävänä tekijänä. Hyvä homma, että Golfliitto on ruvennut satsaamaan juniorigolfiin ja sitä kautta seurat ovat saaneet tietoa juniorityöstä.

13 24