Kymen Luomu on omistajiensa näköinen yritys. Luomuviikko maatiloilla, kaupoissa, netissä. s.8. s.38.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kymen Luomu on omistajiensa näköinen yritys. Luomuviikko maatiloilla, kaupoissa, netissä. s.8. s.38. www.luomulehti.fi"

Transkriptio

1 lehti Tietoa & kokemuksia luomusta. Nro 5/ ,00 Luomuviikko maatiloilla, kaupoissa, netissä s.8 Kymen Luomu on omistajiensa näköinen yritys s.38

2 KoneAgria Tule tapaamaan luomun ammattilaisia: Tervetuloa syksyn odotetuimpaan ammattinäyttelyyn! Hallit ja ulkoalue ovat täynnä traktoreita, puimureita, työkoneita ja maatalouden tuotantotarvikkeita. Luomuseminaari la KoneAgria Jyväskylän Paviljonki Uno Savolan katu 8 Avoinna: ke - pe 9-17, la 9-16 Liput: 17,- / 12,- Suo uo s n me in situ re ir n v u h a EBENA varma ja satoisa Myynti alan liikkeet sekä Ruukki, Puh. (08) , (02)

3 Lisää vuoropuhelua S yyskuun alussa luomualan sidosryhmät kokoontuivat Kosken kartanolle keskustelemaan ajankohtaisista maatalouspoliittisista asioista. JÄRKI-hankkeen ja Pro Luomun järjestämä keskusteluretki oli hyvä esimerkki siitä, kuinka sidosryhmien välisellä vuoropuhelulla on mahdollista oikoa monia jo agraareiksi legendoiksi muovautuneita väärinkäsityksiä. Kyseinen retki oli myös hyvä osoitus siitä, kuinka vähän vuoropuhelua on totuttu meillä käymään. Käsitykset samoista säädöksistä vaikuttuvat hyvinkin erilaisilta eri viranomaisten tulkitsemina, mutta keskustelun avulla tulkinnoista päästiin yhteisymmärrykseen ja monia epäselvyyksiä saatiin ratkottua. Tässä valossa tuntuu kuitenkin kohtuuttomalta edellyttää tuottajilta pilkuntarkkaa säädöksien noudattamista, kun viranomaisillakaan ei ole aina yhtenäistä kantaa niiden tulkinnoista. tapahtunut viime vuosien aikana ja halua sen edelleen kehittämiselle näyttäisi riittävän: Maa- ja metsätalousministeriö käy aktiivista keskustelua sidosryhmien kanssa, vuoropuhelu Eviran kanssa on kehittynyt säännöllisiksi sidosryhmätapaamiksi ja markkinapuolella Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) luomuryhmä sekä Pro Luomun arvoketjutyöryhmät käyvät aktiivisesta keskustelua markkinoiden edistämiseksi ja markkinatilanteen tasapainottamiseksi. Siemen vuoropuhelulle on siis kylvetty ja nyt tulisi edesauttaa sen kehittymisestä edelleen, jotta voisimme jakaa sen tuottamaa satoa koko kentälle. Jukka Lassila Luomuliiton puheenjohtaja Luomulehden päätoimittaja Vuoropuhelun kehittämistarpeita löytyy myös tuottajaportaassa, jotta saisimme paremmin vietyä kentän viestiä viranomaisille ja päättäjille sekä tiedotettua heidän päätöksistään ja tulkinnoistaan tuottajille. Yhteinen tehtävämme on kehittää tätä keskustelua, jottei meidän tarvitse elää olettamuksissa ja huhuissa, vaan voimme avoimesti keskustella alamme polttavista kysymyksistä ja toimenpiteistä niiden ratkaisemiseksi. Tähän kehitystyöhön on oiva tilaisuus lokakuussa järjestettävissä Luomuliiton Järjestöpäivässä Tampereella sekä Jyväskylässä Strategiapäivässä. Vuoropuhelun kehittämistarve on ilmeinen, mutta voidaan myös todeta, että kehitystä sen suhteen on Hia Sjöblom Sidosryhmien väliselle vuoropuhelulle ja sen tuloksista tiedottamiselle tuottajille on selkeä tilaus. Tällä hetkellä vuoropuhelun tärkeyttä korostaa monet alalle muutoksia tuovat uudistukset. Tilanteessa, jossa emme ole vielä oppineet yhteneväisesti tulkitsemaan nykyisiäkään säädöksiä, pakkaa tulee sekoittamaan uusi maatalouspoliittinen ohjelmakausi ja käsittelyssä olevat EU:n luomuasetuksen sekä nitraattiasetuksen uudistukset. Sidosryhmätapaamisessa mietittiin muun muassa, ovatko hyvin perustetut ja hoidetut lantapatterit mahdollisia myös tulevaisuudessa. MMM:n lantakoordinaattori ympäristöneuvos Tarja Haaranen vakuutti, ettei patterointia tulla nitraattiasetuksessa kieltämään. Lisää aiheesta mm. Seinäjoen Luomupäivillä. Luomulehti 5/2014 3

4 VILOMIX FINLAND OY:N VALIKOIMASTA LUOMUTUOTANTOON SOVELTUVAT: ADE vitamiinivalmisteet E-vitamiini- ja seleenivalmisteet Melica-kivennäisrehut Hiven Luomupellava, pelletöity luomupellavansiemenpuriste TIEDUSTELE TUOTTEITA PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI: Nuolukivi naudoille Natriumbikarbonaatti ja magnesiumoksidi tilaseoksiin Lisäksi runsas valikoima luomutiloille soveltuvia puhdistus- ja pesuaineita mm. vedinkastot ja kiertopesuaineet. Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, Paimio puh Vihannesviljelyn Rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset - vuohenherne - keltamaite Ilmasta typpeä! Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun Elomestari Oy, Koskitie 185, Tornio, p

5 Sisällys 5/2014 lehti > Luomuaterian ainekset vartissa s. 10 > Luomubroileriketju vihdoinkin Suomeen s Pääkirjoitus: Lisää vuoropuhelua 8 KANNESSA: Luomuviikko maatiloilla, kaupoissa, netissä 10 Luomuaterian ainekset vartissa Monipuolinen viljelykierto hillitsee ilmastonmuutosta Voiko luomu ruokkia maailman? 20 Luomubroileriketju vihdoinkin Suomeen Laaturuista suoraan leipojille Viljelykierrolla on väliä myös nurmiviljelyssä Lantapatteri nykäisi arkeen Terveisiä pellonpientareelta Pohjois-Pohjanmaalta! Hybridirukiista hyvä sato Eri tapoja torjua ohdaketta luomussa: kampaa, niitä, katko, kynnä, kitke ja varjosta KANNESSA: Kymen Luomu on omistajiensa näköinen yritys Lampuri jaksaa neuvoa myös muita Lähiluomu on laatutekijä Erämaan aromit talteen Strategia ja Järjestöpäivä Luomuliiton syyskokous Ensi vuonna: Luomuliitto 30 v. Laaturuista suoraan leipojille s. 22 Palstat 6 Alkupalat 18 Tutkittua tietoa 26 Luomua opiskelemassa 42 Edunvalvontaa Euroopassa 48 Valkuaista kännykkäkansalle 50 Kehitetään luomua 53 På Svenska 54 Palveluksessanne 56 Mentorin vinkit 58 Kysymyksiä Kannen kuva: Marjo Koivumäki Luomulehti 5/2014 5

6 Megatrendit ja luomun tulevaisuus Tuoreet tiedot kotimaan teollisuuden luomuviljan käytöstä kertovat, että luomuviljan käyttö kasvoi markkinointikaudella 2013/14 edeltävään kauteen verrattuna noin 7 %. Tiedot luomuviljan käytöstä kotimaan teollisuudessa, luomuviljan ulkomaankaupasta ja teollisuuden ja kaupan varastoista markkinointikaudella 2013/14 perustuvat Suomen Gallup Elintarviketiedon tekemien yrityskyselyiden tuloksiin. Kyselyt on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Luomukauran käyttö kotimaan elintarviketeollisuudessa kasvoi 2013/14 markkinointikaudella edeltävään kauteen 2012/13 verrattuna 21 %. Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) luomuviljatyöryhmän jäsenet kertovat, että kasvun taustalla on ensisijaisesti positiivisesti kehittynyt ja kasvanut luomukaurajalosteiden kuten leipien, jauhojen ja hiutaleiden vienti. Luomuviljatyöryhmässä arvioidaan käytön kasvupotentiaalin tulevan jatkossakin vientimarkkinoilta. Kokonaisuudessaan luomuviljan elintarvikekäyttö kasvoi vain noin 7 %. Tähän vaikutti oleellisesti luomuvehnän käyttömäärien pieneneminen (-9 %) edeltävään kauteen verrattuna. Luomuvehnää käytettiin elintarvikkeisiin 6,8 miljoonaa kiloa. Luomuviljatyöryhmän asiantuntijoiden mukaan luomuleipien menekki on kotimaassa ollut heikkoa ja leipomot ovat supistaneet valikoimiaan sen vuoksi. Ohran käyttö elintarviketeollisuudessa kasvoi kauran tavoin parikymmentä prosenttia, mutta sen käyttömäärä on edelleen todella pieni kauraan verrattuna (0,6 milj. kg). Luomuviljan käyttömäärä rehuteollisuudessa on 5 % suurempi kuin edeltävällä kaudella ja etenkin rehuvehnän käyttö rehuissa kasvoi. Luomuviljaa tuotiin 9,9 miljoonaa kiloa, 3 miljoonaa kiloa edeltävää kautta vähemmän. Noin 2/3 oli luomuruista ja loput kauraa. Luomukauraa vietiin Suomesta viljana 0,4 miljoonaa kiloa. VYR:n luomuviljatyöryhmässä laadittua arviota luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä on nyt päivitetty. Päivityksessä on huomioitu tuoreet arviot luomuviljan käytöstä kotimaan teollisuudessa, ulkomaankaupasta ja teollisuuden ja kaupan varastoista markkinointikauden päättyessä. Verrattuna toukokuussa tehtyyn arvioon, kasvoivat arviot luomuviljan käytöstä elintarviketeollisuudessa sekä teollisuuden ja kaupan varastoista. Arvion muihin lukuihin ei ole tullut muutoksia. Arviota päivitetään jälleen loppuvuonna, kun Tikeltä saadaan tietoja maatilojen varastoista. Marjo Koivumäki Minkälaiset ovat luomun mahdollisuudet tulevaisuudessa? Luomun kattojärjestö IFOAMin EU-ryhmän kokouksessa syyskuussa katse suunnattiin vuoteen Silloin yhä useampi kotitalous koostuu vain yhdestä ihmisestä ja väestö vanhenee, ihmiset asuvat kaupungeissa, mutta haikailevat maaseudusta ja kaupunkipuutarhat ovat vallanneet kerrostalojen katot. Ruokakaupoissa ei enää käydä lista kädessä vaan tavarat noudetaan jostain, jonne ne on tilattu ja maksettu etukäteen internetin kautta. Väkimäärä kasvaa maapallolla. Ajatusleikkiä käytiin kahdessa ryhmässä. Muutokset nähtiin isona haasteena, mutta myös mahdollisuutena luomulle. Laaja tietoliikenneverkosto voisi helpottaa ja nopeuttaa tarkastustoimintaa ja luomumaatilat voisivat tarjota väsyneille ja kiireisille ihmisille lepopaikan tulla maalle töihin. Kotieläintiloilla voisi olla yhteisomisteisia eläimiä, joiden kustannuksiin ja hoitamiseen osakkaat saisivat osallistua. Tuottaja ja kuluttaja tuntevat toisensa, koulutustason noustessa kuluttaja haluaa tietää ja tuntea ruokansa alkuperän. Iso haaste on pitää luomukysyntä ja -markkinat tasapainossa. Luomutuotteille tulisi voida taata tasainen kasvu, ettei kysyntä heittele yli sietokyvyn. Tämä vaatii poliittista tahtotilaa, poliittista tukea sekä taloudellista tukea luomulle. Luomujärjestöjen tulisi käyttää poliittista vaikutusvoimaansa tämän onnistumiseksi. 6 Luomulehti 5/2014

7 Pro Ruokapiiri perustettiin Luomuvihannekset vähentävät raskausmyrkytyksen riskiä Syyskuun puolivälissä ilmestynyt norjalainen tutkimus käsitteli raskaana olevien suurta naisen terveystilastoa, joka sisälsi tietoa heidän ruokavaliostaan. Tutkimuksen mukaan niillä, jotka syövät luomuvihanneksia, on pienempi raskausmyrkytyksen riski. - Osittain tilastoissa voi näkyä se, että luomua syövät naiset syövät muutenkin terveellisemmin. Parempi tulotaso ei asiaa kuitenkaan selitä, sillä tutkimusryhmästä luomua syövillä oli päinvastoin keskimääräistä alempi tulotaso, kertoo Oslon yliopiston väitöstutkija Hanne Torjusen Dagens medisin -lehdelle. - Pienempi altistuminen torjunta-aineille sekä suurempi luonnollisten suojaavien aineiden, kuten antioksidanttien, määrä tekee suolistosta ja koko kehosta vastustuskykyisemmän, selittää Torjusen. Marjo Koivumäki Pro Ruokapiirit ry Pro Matringar rf. perustettiin syyskuun alussa. Pro Ruokapiirit yhteisö muodostui virallisesti jo tammikuussa, kun koolle kutsuttiin eri ruokapiiritoimijoita pääkaupunkiseudulla. Jo tätä ennen oli ollut tiivistä yhteistyötä yhteistilausten ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen muodossa. Loppukeväästä MMM ja MTK järjestivät Lähiruoka&Luomu -messujen yhteydessä ruokapiiritapaamisen, jossa viimeistään syntyi tahtotila ruokapiirien yhteisen kattojärjestön tarpeellisuudesta. Pro Ruokapiirit ry:n tavoitteena on kehittää ruokapiiritoimintaa vahvistamalla tuottajien ja ruokapiirien välistä yhteistyötä, tarjoamalla neuvontaa ja tukea ruokapiiritoiminnan käynnistämiseen, koota ruokapiirit yhteistoimintaan ja auttaa näitä kehittämään, kasvattamaan ja tehostamaan toimintaansa. Myös uusien piirien syntymistä edistetään. Yhdistyksen tavoitteena on myös olla yhteisöllinen kohtaamispaikka ruokapiirien aktiivijäsenille, jossa voi vaihtaa ideoita ja kokemuksia ruokapiiritoiminnasta. - Edistämällä ruokapiiritoimintaa Pro Ruokapiirit luo kaupunkien ruokahuollolle paikallistaloutta edistävän, ekologisen ja taloudellisen vaihtoehdon, joka myös lisää kilpailua keskittyneillä ruokamarkkinoilla ja tuo näkyväksi ruokapiireiksi järjestäytyneet kuluttajat. Ruokapiirit edistävät ja tukevat toiminnallaan lähellä tuotettua ruokaa, pienyrittäjyyttä, luonnonmukaista tuotantotapaa ja vähentävät ruokahävikkiä, kertoo hallituksen varapuheenjohtaja Pauline Ranta. - Toiminta käynnistetään syksyn aikana. Jo tässä vaiheessa on mahdollista ilmaista kiinnostuksensa Pro ruokapiirit -Facebook -ryhmässämme. Ryhmiä Facebookissa Luomu-ryhmä 6868 Luomuviljelijät 173 Luomupienyrityksien verkosto 123 Luomua Tampereelta 45 Keski-Suomen luomuyhdistys 44 Numerot jäsenmääriä Luomulehti 5/2014 7

8 Luomuviikolla syys-lokakuun vaihteessa on luvassa monenlaista ohjelmaa Koonnut: Elisa Niemi Kuvat: Knehtilän tila Luomutiloilla Knehtilässä Hyvinkäällä on Maatilan syysmarkkinat lauantaina. Jo perinteeksi muodostuneilla markkinoilla on ihana miljöö ja herkulliset tuotteet (kuvissa). Lisäksi esimerkiksi tiistaina Helsingissä Herttoniemen kartanolla on Stadin puutarhurin sadonkorjuupäivä ja lauantaina Kajaanin lähellä Kurkimäen luomulammastilalla on avoimet ovet. Kaupoissa Löytyykö sinun lähikaupastasi Silmusalaatti luomumaistatuksia? Hyviä luomu-uutuuksia 8 Luomulehti 5/2014 kannattaa ehdottaa kaupan valikoimiin palautteella.

9 Netissä Luomuviikon Facebooktapahtumasivulta näkyvät tuoreimmat uutiset. Luomuliiton Luomu kuvakampanjaan voi ottaa kuvia kuka tahansa, missä tahansa. Kuvat tulevat esille kampanjasivulle. Silmusalaatti Oy:n haastamana ruokabloggaajat Pitsi&Pippuri vs. Maailma Lautasella kisaavat resepteillään. Maailma lautasella Luomuelintarvikealan ammattilaiset kokoontuvat tiistaina Pohjois-Karjalassa ja torstaina valtakunnallisesti ja kansainvälisesti Helsingissä Luomuelintarvikepäivässä. Lisätiedot ja muut tapahtumat: TILAA LUOMURUOKAA KOTIOVELLESI TAI HAE MYYMÄLÄSTÄ! TOIMITAMME VERKKOKAUPASTA KOKO SUOMEEN!

10 Teksti ja kuvat: Kirsi Haapamatti Luomuaterian ainekset vartissa Saako eri ruokaketjujen kaupoista ainekset luomuateriaan? Löytyvätkö ne helposti? Missä olisi parantamisen varaa? Luomulehti kävi kaupassa kiireesti - kuten niin monet kuluttajatkin. Suurten kauppaketjujen luomuvalikoimat ovat melko kattavia, saattoi Luomulehden testiostaja todeta tavallisena arkipäivänä keskisuuren kaupungin, Seinäjoen, marketeissa. Testin idea oli koota kolmen suuren kauppaketjun myymälöistä ainekset salaattiin, makaronilaatikkoon ja lettuihin. Ostoslistalla olivat: luomujauheliha luomumakaroni luomusipuli luomumaito luomukananmunat luomujuusto luomujauhot luomuhunaja luomuhillo luomusalaattiainekset tarjonnan mukaan 10 Luomulehti 5/2014

11 Prisma Lidl Citymarket Luomuaineksia käyttävän kotikokkaajan on melko helppo löytää ruokatarpeet kaupasta kuin kaupasta. Ostaja tarkkaili myös luomutuotteiden esillepanoa - onko luomu merkitty hyllynreunaan? Löytyivätkö luomutuotteet helposti? Prisma Luomutuotteiden löytyminen hyllyistä oli vaikeaa, koska luomusta kertoi vain pieni valkoinen, kehystetty luomusana hinnan vierestä. Esimerkiksi paikallinen tuote oli paljon näkyvämmin esillä. Luomujuustoa varten piti kysyä myyjän neuvoa. Citymarket Luomuruoka erottui helposti, hintamerkinnän yhteydessä iso vihreä lappu. Hedelmä- ja vihannesosastolla lisäksi oma osasto/hylly luomutuotteille. Lidl Luomu näkyi hintalapussa tuotteen nimessä esim. luomumaito mutta ei vihreänä värinä. Lidlin oman Biotrend-luomumerkin pakkaukset erottuivat, kunhan niitä osasi etsiä. Prisma Citymarket Lidl Jauheliha Kyllä, Atria Kyllä, Atria Ei Makaroni Kyllä, useita laatuja Kyllä, useita laatuja Kyllä, yksi laatu Juusto Sipuli Kyllä, yksi kova juusto. Merkki Rainbow, alkuperämaa Tanska Vain valkosipuli löytyi luomuna. Alkuperämaa Espanja Yksi luomujuusto, Arlan Kadett. Alkuperämaa Ruotsi Luomusipuli oli egyptiläistä. Luomuvalkosipuli Espanjasta Maito Kyllä, kotimainen Kyllä, kotimaista ja ruotsalaista Ei Ei Kyllä, tanskalainen Kananmunat Kyllä, kotimainen Kyllä, kotimainen Kyllä, kotimainen jauhot Kyllä Kyllä Ei Hunaja Kyllä, kolmea erilaista. Tuotettu EU:ssa tai sen ulkopuolella Kotimaista luomuhunajaa oli. Ei Hillo Salaattiainekset Vain mustikkahilloa löytyi luomuna. Alkuperämaa EU Salaattiaineksista oli vain runsaudenpula. Monipuolisesta tarjonnasta ruokakoriin valittiin kotimaista luomubasilikaa, parsakaalta, tomaatteja ja kesäkurpitsaa Paljon paikallisia ei-luomuja. Yksi mustikkahillo luomuna, alkuperämaa EU Vihreä salaatti ja tomaatit kotimaista luomua. Kukkakaali EU Ei Salaatiksi laskettavaa löytyi luomuna vain porkkanat (kotimaisia) ja tomaatit (Hollanti) Luomulehti 5/

12 Luomuvalikoima kasvaa 1. Millainen on ketjunne luomuvalikoima? 2. Miten kartoitatte kuluttajien luomutoiveita? 3. Suosituin luomutuote ketjussanne? S-Ryhmä 1. S-ryhmän ruokakaupoissa on myynnissä noin luomutuotetta. Luomutuotteita löytyy laajasti käytännössä kaikista eri elintarviketuoteryhmistä. Suurin osuus luomulla on kananmunissa, nestemäisissä maitotaloustuotteissa sekä hedelmissä ja vihanneksissa. Luomun osuus kokonaismyynnistä on noin 1,8 prosenttia. Valtaosa luomumyynnistä tulee kotimaisista tuotteista. 2. Saamme toiveita luomutuotteista suoraan kuluttajilta. Teemme erilaisia kyselyitä ja tutkimuksia, ja asiakkailta tulee myös suoria toiveita. Lisäksi seuraamme jatkuvasti luomutuotteiden kysyntää ja tarjontaa sekä kulutuskäyttäytymisen trendejä. 3. Suosituin luomutuote S-ryhmän kaupoissa on kevytmaito. Antti Oksa, ryhmäpäällikkö/s-ryhmän marketkaupan ketjuohjaus Kesko 1. Ruokakeskon valikoimiin kuuluu noin luomutuotetta. K-kaupoissa myytävien luomutuotteiden lukumäärä vaihtelee kaupoittain, valikoimaan laajuuteen vaikuttavat mm. kysyntä, sesonki sekä kaupan koko. Osa luomutuotteista (esimerkiksi maito, leipä, liha) hankitaan usein K-kauppiaiden toimesta suoraan tavarantoimittajilta, samoin luomuvihanneksia ostetaan usein suoraan paikallisilta tuottajilta. Kauppoja on meillä yli 900 ja kauppakohtaisen luomumyynnin osuus vaihtelee. Joillakin K-ruokakaupoilla luomumyynti on jopa niin paljon kuin 6-7 % liikevaihdosta. Luomussa ei useinkaan ole isoja, valtakunnallisia toimittajia, vaan kyse on enemmän paikallisesta tekemisestä. Tämä sopii meidän toimintamalliimme hyvin, sillä K-kauppiaat tekevät itsenäisinä yrittäjinä muutenkin paljon lähiostoja. Pirkka-sarjassa on tällä hetkellä lähes 100 luomutuotetta. 2. Etsimme Ruokakeskossa K-ruokakauppojen valikoimiin jatkuvasti uusia, asiakkaita kiinnostavia luomutuotteita. Lisäksi K-ruokakauppiaat täydentävät valikoimaa myös asiakkaiden toiveiden perusteella ja paikalliset tarpeet huomioiden. 3. Luomutuotteista suosituimpia ovat kananmunat, maito, salaatti, porkkana sekä Pirkka-sarjan luomutuotteet. Minttu Tirkkonen, tiedottaja/ruokakesko Lidl Suomi 1. Lidl myy luomua omalla Biotrendtuotemerkillä. Biotrendvalikoimaan kuuluu tällä hetkellä toistakymmentä tuotetta, mm. pastaa, täysmehua, keksejä, riisikakkuja, leipää, pakastevihanneksia, voita, maitoa, kananmunia ja ketsuppia. Meillä on myös paistopisteessä suosittu luomuruispala. Näiden lisäksi hedelmä- ja vihannestiskissä on jatkuvasti luomutuotteita, joiden määrät vaihtelevat sesongin mukaan. 2. Tutkimme jatkuvasti asiakkaidemme toiveita ja kuuntelemme asiakkailta suoraan tulevaa palautetta. 3. Paistopisteen suomalaisista jauhoista Suomessa leivottu luomuruispala on suosittu paitsi Suomessa, myös Ruotsissa, Tanskassa ja Slovakiassa. Timo Hansio, Lidlin ostojohtaja Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja luomuviljelijä. Lannoitteet ja kasvualustat luomuviljelyyn PL 12, Eura Puh , fax I 12 Luomulehti 5/2014

13 Kynnön ongelmista huolimatta luomussa monivuotiset nurmet ovat keskeisessä roolissa maan rakenteen ja hiilensidonnan kannalta. Tutkittua tietoa Tuomas Mattila Teksti: Tuomas Mattila Monipuolinen viljelykierto hillitsee ilmastonmuutosta Luomuviljely voi olla ratkaiseva tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maaperän hiilivarastojen hallinta voi sitoa hiilidioksidia pois ilmakehästä maan multavuutta kohottamaan. Luomuviljelyä on kritisoitu usein julkisuudessa sen korkeista hiilijalanjäljistä. Alhaiset satotasot ja korkea polttoaineenkulutus ovat tulosten takana. Jalanjälkilaskelmiin liittyy useita epävarmuuslähteitä, mutta niiden keskeisin ongelma on hiilivaraston huomioon ottamattomuus. Suurin osa hiilijalanjäljestä aiheutuu typpioksiduulipäästöistä (N2O), jotka ovat viljanviljelyssä noin 380 kg CO 2 e/ ha. Jos luomussa saataisiin lisättyä maan hiilivarastoja 110 kg/ha/vuosi, tämä kumoaisi typpioksiduulipäästöt. Tyypilliset hiilensidontamäärät ovat kaksinkertaisia. Rodale Insituten katsauksessa parhaissa luomukokeissa on saatu kymmenkertaisia hiilinieluja (2 3 tonnia/ vuosi). Eli jos hiilensidonta saadaan toimimaan kunnolla, luomuviljely voi olla merkittävä hiilinielu ja luomutuotteiden kuluttaminen huomattava ilmastonmuutoksen hillintäkeino. Mitä maan hiilivarastoilla tarkoitetaan? Hiiltä eli orgaanista ainesta on maaperässä kolmessa eri muodossa: elävinä olentoina, hajoavana orgaanisena aineena ja pitkälle hajotettuina humusyhdisteinä. Kasvit yhteyttävät hiilidioksidia sokereiksi ja ruokkivat itsensä lisäksi laajaa maaperäeliöiden ekosysteemiä. Kuolleet kasvinosat, maaperäeliöt ja sienijuuret päätyvät ravintoverkossa muiden osien hajottamaksi. Vähitellen aines muuntuu hitaasti hajoavaan muotoon, jota kutsutaan humukseksi. Yksinkertaistettuna maan hiili tarkoittaa maan multavuutta. Multavuus muunnetaan hiilipitoisuudeksi kertoimella 0,56 eli 4 % multavuus vastaa 2,2 % hiilipitoisuutta. Hiilipitoisuuden avulla voidaan arvioida hiilivaraston muutoksia. Esimerkiksi hehtaarilla 20 cm ruokamultakerroksen paino on noin tonnia. Jos pellon multavuus saadaan kohoamaan multavasta Luomulehti 5/

14 Palkoviljat parantavat maan rakennetta ja lisäävät hiilivarastoja. Markku Lassila (4 %) runsasmultaiseksi (9 %), maaperän hiilivarasto kohoaa selvästi (2 600 t x (9 % 4 %) x 0,56 = 72,8 t). Yksi hiilitonni vastaa 3,7 tonnia hiilidioksidia (CO 2 ), joten multavuuden nosto sitoo ilmakehästä 267 tonnia hiilidioksidia hehtaarilla. Tämä vastaa noin kahden miljoonan henkilöautokilometrin päästöjä. Miten hiilimääriä lisätään? Kaikki orgaanisen hiilen muodot ovat peräisin kasvien yhteytyksestä. Jos maaperän hiilivarastoja halutaan lisätä, on lisättävä yhteytystä ja kasvijätteiden päätymistä maaperään. Oheisessa kuvaajassa on hahmoteltu, miten maaperän hiilivarastot kehittyvät, kun viljanviljelystä siirrytään viisivuotiseen luomukiertoon, jossa vuorottelevat kaksivuotiset nurmet ja kolme vuotta viljanviljelyä. (Laskelmassa on oletettu 5 vuoden puoliintumisaika Arvioi viljelykiertosi Saksassa on käytössä viljelijöiden neuvonnallinen Humusbilanz-laskuri. Sen avulla viljelijä voi arvioida viljelykiertonsa vaikutukset maan hiilivarastojen kehitykseen. Laskurin pohjaksi tarvitaan tietoa kasvien satotasoista ja lannankäytöstä. Karkean arvion oman viljelykierron vaikutuksista saa käyttämällä seuraavan taulukon keskiarvoistettuja lukuja. Hiilivaraston Kasvi Esimerkki 5 Esimerkki 3 v. kierto muutos kg / ha viljelykierrossa v. kierto kg palkovilja 1 x 200 kg kg aluskasvit 1 x 200 kg 1 x 200 kg kg nurmet 2 x 700 kg 1 x 700 kg -250 kg vilja- ja öljykasvit - 2 x 250 kg - 2 x 250 kg -750 kg juurekset ja peruna Yht kg/ 5 vuotta = 260 kg/vuosi Yht. 400 kg / 3 vuotta = 133 kg/vuosi Tarkastelemalla kahta esimerkkikiertoa (5-vuotinen nurmi-nurmi-vilja-herne-vilja ja 3-vuotinen nurmi-vilja-vilja), huomataan että vähemmillä nurmivuosilla hiilen sidonta puolittui pidempään kiertoon nähden. Viljelykierron valinnalla on selvä vaikutus pellon multavuuteen sekä koko tilan ilmastovaikutukseen. 14 Luomulehti 5/2014

15 kasvijätteille ja 100 vuoden puoliintumisaika hajotetulle orgaaniselle aineelle. Biomassamäärät perustuvat keskimääräiseen satotasoon ja sato:olki:juuri suhteisiin. Luvut ovat suuntaa-antavia.) Yksipuolisessa kevätviljan viljelyssä maaperään tulee lähinnä olki- ja juurisatoa. Kun kiertoon lisätään nurmia ja aluskasveja, kokonaiskasvimassa lisääntyy ennen kaikkea juuriston ja nurmisadon johdosta. Tämä nostaa nopeasti hajoavan aineksen osuutta maassa. Vähitellen nopeasti hajoava aines muuntuu pitkälle hajotetuksi humukseksi, mikä nostaa pellon multavuutta pitkällä aikavälillä. Lopullisen tasapainotilan saavuttamisessa menee vuosikymmeniä, mutta nopeasti hajoavan aineksen määrä muuttuu hyvällä hoidolla jo muutamassa vuodessa. Multavuuden noustessa myös pellon kasvukunto paranee. Vedenpidätyskyky lisääntyy, typen vapautuminen nopeutuu ja ravinnevarastot kasvavat. Luomupelto on harvoja paikkoja yhteiskunnassa, jossa ilmastonmuutoksen hillintä on samalla parasta liiketoimintaa. Mitä viljelijä voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Tilatasolla kannattaa puuttua merkittävimpiin päästölähteisiin. Tässä listassa keinot on laitettu järjestykseen päästösäästöjen suhteessa. Poista eloperäiset maat viljelykierrosta ja siirrä ne pysyvästi nurmipeitteisiksi. Eloperäisten maiden muokkaus nopeuttaa niiden hajoamista ja lisää päästöjä. Lisää nurmia viljelykiertoon ja huolehdi niiden juuriston kasvusta (syväkuohkeutus, maan rakenne, kasvilajit ja tiheät nurmet). Hyvin kasvava, tiheä ja syväjuurinen nurmi lisää noin tonnin hiiltä maahan vuodessa, mikä vastaa 3600 kg hiilidioksidia. Lisää ympärivuotista yhteytystä kerääjäkasvien, syysviljojen ja nurmien avulla. Tämä vähentää myös liukoisen typen määrää ja siten typpioksiduulipäästöjä (N2O). Huolehdi vesitaloudesta ja ojituksesta, tämä vähentää N2O päästöjä. Vaihda viljankuivauksen polttoainetta. Hehtaarin sadon kuivaukseen menee noin 40 l polttoöljyä. Myös aikaisin puitavia ja helposti kuivuvia viljelykasveja käyttämällä päästöjä voi vähentää. Vähennä polttoaineen kulutusta traktoreissa, kevennä muokkausta ja opettele taloudellinen ajotapa. CO 2 e/ha/vuosi* kg kg 800 kg 300 kg 120 kg 60 kg *CO 2 e tarkoittaa hiilidioksidi ekvivalenttia eli mittaria, jossa eri kasvihuonekaasut on laitettu yhteismitallisiksi niiden lämmittävän vaikutuksen suhteen. Esimerkiksi kilo typpioksiduulia N2O vastaa 298 kiloa hiilidioksidia ja yhden kilon hiilensidonta vastaa 3,6 kiloa hiilidioksidia. Kauniin punavärin antaa tomaatti ja retiisi, luonnollisesti westchark.fi Vanha Turuntie 82, Pohjankuru Luomulehti 5/

16 teksti ja kuva: Karoliina Manninen Voiko luomu ruokkia maailman? Luomupellolta saattaa saada vähemmän satoa kuin samankokoiselta tavanomaiselta pellolta. Toisaalta luomutuotanto voi taata esimerkiksi maaperän terveyden, ja siten ruoantuotannon jatkumisen myös tulevaisuudessa. Mikä luomun rooli kansainvälisessä ruokaturvassa loppujen lopuksi on voisiko ruokaa riittää kaikille, jos kaikki ruoka tuotettaisiin luomuna? Nälkää näkevien määrä on YK:n vuosituhattavoitekomitean mukaan vähentynyt jopa kolmanneksen parissa vuosikymmenessä. Silti edelleen joka kahdeksas, eli lähes 900 miljoonaa ihmistä, kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Tutkija ja kirjailija Olli Tammilehto arvelee nälkäisten määrän olevan jopa tätäkin suurempi. Ruokaa on tarpeeksi miksi sitten maailmassa nähdään nälkää? Ruoan liian vähäinen määrä maailmassa ei ole syy nälkään. Ruokaa riittäisi hyvin kaikille, jos se voitaisiin jakaa tasan kaikkien ihmisten kesken ei tosin enää kauaa, mikäli ruoantuotannossa tai väestönkasvussa ei tapahdu muutoksia. MTT:n tutkija Helena Kahiluodon mukaan köyhyys, konfliktit ja sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus ovat suurimmat syyt nälänhätään. Myös 16 Luomulehti 5/2014 Tammilehto pitää näitä ilmiöitä merkittävinä, mutta korostaa sitä, että ne eivät ole varsinaisia pääsyitä nälänhätään, vaan täytyisi myös miettiä, mistä köyhyys johtuu. Hänestä köyhyyttä, konflikteja ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta aiheuttavat pohjimmiltaan globaali modernisaatio ja kapitalistinen talouskehitys. Modernisaatio ja talouskasvu aiheuttavat uudenlaista köyhyyttä, kertoo Tammilehto. Rahaa on enemmän liikkeellä, mutta samalla yhteiskunta on lisännyt myös rahan kulutuksen välttämättömyyttä, esimerkiksi hintojen nousun ja kulutustottumusten muutoksen myötä. Siten ihmiset ovat edelleen suhteellisesti yhtä köyhiä ja ruokaa on vähintään yhtä vaikeaa saada kuin ennen, Tammilehto toteaa. Kahiluodon mukaan myös tuotantoketjujen pidentyminen aiheuttaa nälkää. Kun jalostusaste nousee ja kuluttajan ja tuottajan etäisyys kasvavat, myös usein ruoan hinta nousee ja jätteitä syntyy enemmän. Samalla voi ruokavalio yksipuolistua ja einesten sekä muiden puolivalmisteiden käyttö kasvaa. Maapallon tulevaisuus riippuu siitä, miten ruokaa tuotetaan Ilmastonmuutoksen ja kasvavan kulutuksen myötä planeetan rajat alkavat tulla vastaan. Rehevöityvätkö vesistöt lannoiteylijäämistä, säilyykö luonnon monimuotoisuus ja miten käy maaperän kunnon? Kahiluoto toteaa, että planeettarajat on jo nyt monilta osin ylitetty, joten joudumme joissakin toiminnoissa tulemaan väistämättä takaisinpäin. Kun planeettarajat otetaan huomioon ja ruoantuotanto suhteutetaan niihin samalla kun suiden määrä kasvaa, ruokaa on yksinkertaisesti tuotettava ja kulutettava toisella tavalla kuin nyt, Kahiluoto summaa. Lannoitteiden käyttö on tavanomaisen tuotannon suurimpia ongelmia: Fosforia ei riitä kaivannaisena enää kuin noin 40 vuotta ja keinolannoitetypen valmistaminen vie suuria määriä uusiutumatonta energiaa. Ravinteiden ja fossiilisen energian käyttöä on vähennettävä rajusti jo nyt, jotta vesistöjen palautumaton rehevöityminen ja ilmastonmuutos voitaisiin estää. Luomussa fosforia opetellaan kierrättämään ja typpi sidotaan kasvien avulla ilmasta. Myös tavanomainen tuotanto on onneksi alkanut kiinnostua näiden menetelmien kilpailukyvystä. Luomunkin on kehityttävä Luomu voidaan määritellä monella tavalla. Kapeakatseisimmillaan sillä voidaan tarkoittaa EU-direktiivien asetuksia ja tiettyjä vakiintuneita vanhoja käytäntöjä, mutta se voidaan myös nähdä yhtenä innovatiivisena ruokajärjestelmien kestävyyden strategiana. Luomu on yksi erittäin tärkeä strategia, kun halutaan elää kestävästi ja ruokkia kaikki maailman ihmiset. Se tarjoaa keinoja nostaa satoja paikallisin resurssein siellä, missä ostopanoksiin ei ole varaa, ja myös keinoja ravinteiden ja ilmaston planeettarajoihin palaamiseksi, Kahiluoto kertoo. Siksi ei voida ottaa dogmaattista näkökulmaa, vaan tarvitsemme avoimuutta ja uusia innovaatioita luomun pitää astua eteenpäin, toteaa Kahiluoto. Tammilehto lisää kestävän luomutuotannon vaatimuksiin myös öljyriippumattomuuden. Fossiilisista polttoaineista riippumaton, joustava ja vastustuskykyinen tapa tuottaa ruokaa luo turvallisuutta, ja voisi siten vähentää nälän lisäksi myös ilmas-

17 Helena Kahiluoto on MTT:n tutkija, ja hän haluaa kehittää tutkimuksen avulla kestäviä ruokajärjestelmiä. Hän on ollut käynnistämässä Suomen ensimmäistä luomututkimuskeskus Partalaa sekä Helsingin yliopiston luomuopetusta. Kahiluoto tutkii ruokaturvan, ilmastonmuutoksen ja vesistöjen rehevöitymisen kytkentöjä. Olli Tammilehto on tutkija ja kirjailija, joka matematiikan ja fysiikan maisteriksi valmistuttuaan vaihtoi luonnontieteet yhteiskuntatieteisiin, sillä ajatteli niin voivansa paremmin muuttaa maailmaa. Sittemmin hän on ollut mukana monenlaisessa aktivistitoiminnassa sekä kirjoittanut useita köyhyyttä, ruokaturvaa, globalisaatiota ja ilmastonmuutosta käsitteleviä kirjoja. tonmuutoksen luomia ongelmia sekä köyhyyttä. Luomuliikkeen pitäisi olla nykyistä aggressiivisempi. Sen tulisi miettiä, miten koko Suomi saataisiin siirtymään luomuun koko maatalous tulisi muuttaa kestäväksi, eikä luomu saisi tyytyä vain tämänhetkiseen, marginaaliseen asemaansa, Tammilehto pohtii. Hänestä toiminnan luomun puolesta pitäisi etujärjestövaikuttamisen sijasta muistuttaa enemmän aitoa yhteiskunnallista liikettä, jotta se voisi saavuttaa perustavanlaatuisen, pysyvän muutoksen. Luomu voi siis olla ratkaisevassa osassa nälänhädän vähentämisessä, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämisessä sekä ekologisten ongelmien ratkaisemisessa. Tärkeintä on murtaa myytti siitä, että yksin ruoan määrän lisääminen poistaisi nälkää. Kirjoittaja oli Luomulehdessä työharjoittelussa ja opiskelee kestävää kehitystä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Ruoantuotannon tulevaisuus riippuu siitä, minkälaisia valintoja tehdään tänään. Luomuviljely voi parhaimmillaan lieventää sekä köyhyyttä, ilmasto-ongelmia että nälänhätää. Luomulehti 5/

18 Tutkittua tietoa Marjo Koivumäki Teksti: Minna Kotkamaa Mistä makuelämys syntyy? Luomuruoan mausta käydään kiihkeitä keskusteluja. Luomulehden toimitus päätti hypätä junan kyytiin ja matkustaa Turkuun kysymään Turun yliopistossa työskentelevältä makututkijalta Mari Sandellilta, mistä makuelämys oikeasti syntyy. 18 Luomulehti 5/2014

19 Miltä se maistuu, on kysymys, jonka helposti kuulee miltei päivittäin. Ruoka ei ole pelkästään ravintoaineiden lähde, vaan se on myös nautinnon lähde. Etenkin länsimaissa, jossa ruokaa on yllin kyllin, ruoan maku vaikuttaa olennaisesti ostopäätökseen. Riippuen maistajasta samakin ruoka voi saada arvioita ylistävistä haukkuviin. Miten vastaukset voivat vaihdella niin suuresti ihmisestä toiseen? Turkulainen Mari Sandell on dosentti ja akatemiatutkija Turun yliopistossa. Hän johtaa siellä Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa Aistit ja ruoka -ryhmää. Peruskoulutukseltaan hän on elintarvikekemisti, joka lähes 20 vuotta sitten teki gradutyönsä karjun virhehajusta. Koska haju- ja makuaistit tuntuivat mielenkiintoisilta, Sandell päätti jatkaa tekemällä väitöskirjaa mansikan aistittavista ominaisuuksista. Väitöskirjassaan hän vertasi muun muassa tavanomaisen ja luomumansikan ulkonäkö-, haju- ja makueroja. Väitöskirjan jälkeen Sandell lähti USA:n Philadelphiaan hakemaan lisää tutkijakokemusta ja muutama vuosi myöhemmin palasi Turun yliopistoon, jossa hän nyt johtaa Aistit ja ruoka -ryhmää. Ruoan kokemisprosessi Kun kysyn Sandellilta, mistä makuelämys syntyy, hän hymyilee minulle. Vastaus tulee olemaan paljon laajempi kuin osaan kuvitellakaan. Hän puhuukin mieluummin ruoan kokemisprosessista kuin pelkästään makuelämyksestä. Näköaisti reagoi ruokaan usein ensimmäisenä. Silmät antavat tietoa ruoka-aineen väristä, muodosta, koosta ja jopa pinnan sileydestä. Myös hajuaisti on yleensä valppaana. Kuinka voimakkaasti ruoka tuoksuu, riippuu siitä irtoavien hajumolekyylien määrästä ja laadusta. Jos esimerkkinä pidetään porkkanaa, jotkut ihmiset haluavat käsillä tunnustella sitä ennen kuin he maistavat. Tällöin käsien tuntoaisti osallistuu antaen tietoa porkkanan koosta ja painosta. Ruoan saapuessa Tutkija Mari Sandell puhuu mieluummin ruoan kokemisprosessista kuin pelkästään makuelämyksestä, koska monet tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen. suuhun huulien ja kielen tuntoaisti reagoivat ruokaan. Hampaiden murskatessa ruokaa, myös hampaiden tuntoaisti ja korvien kuuloaisti osallistuvat. Kun ruoka pilkkoontuu suussa, haju-, ja tässä vaiheessa myös makumolekyylejä, irtoaa eri tahtia. Tämän takia tietty ruoka saattaa ensin maistua makealle ja vasta hetken päästä huomaa ruoan olevan myös tulista. Kaikki edellä mainitut asiat vaikuttavat siihen, miten yksilö loppujen lopuksi kokee ruoan. Lisäksi tietenkin yksilön omat mieltymykset ja ominaisuudet vaikuttavat. Jotkut pitävät happamasta omenasta kun taas toiset pitävät makeasta omenasta. Aistiherkkyys myös vaihtelee suuresti ihmisten keskuudessa kun toinen maistaa karvaan maun voimakkaasti, toinen ei välttämättä edes huomaa sitä, Sandell toteaa. Aistimuisti ja arvomaailma Sandell kertoo, että ruoka yhdistetään helposti erilaisiin tilanteisiin ja ihmisen aistimuistit ovat todella pitkäkestoisia, etenkin hajuaistin kohdalla. Jos ihminen kokee tietyn hajun ahdistavaksi, tämä voi johtua siitä, että hän on Minna Kotkamaa esimerkiksi 20 vuotta aikaisemmin kokenut jotakin ikävää samalla, kun hän on hajun tuntenut. Ihminen itse ei välttämättä tapahtumaa muista, mutta hajumuisti muistaa sen. Jotkut arvostavat ruoan makua enemmän kuin toiset. Tähän vaikuttaa ihmisen perimä ja ympäröivä kulttuuri, kertoo Sandell. Esimerkiksi lapsuuden kokemukset vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee ruoan. Jos vanhemmat antavat lapsen osallistua ruoanlaittoon tai viljellä itse omia porkkanoita, hän todennäköisesti osaa jatkossa arvostaa ruokaa ja sen makua enemmän kuin lapsi, joka on jäänyt näistä paitsi. Monet asiat vaikuttavat ruoan makuun Monet väittävät erottavansa luomuruoan tavanomaisesta ruoasta. Ruoan makuun voi kuitenkin vaikuttaa hyvin moni muukin asia kuin pelkkä viljelymenetelmä, sanoo Sandell. Maaperä, kasteluvesi, sää, lajike, korjuuaika, mekaaninen käsittely, kuljetus ja varastointi ovat esimerkkejä asioista, jotka voivat vaikuttaa ruoka-aineen makuun. Tämän takia onkin erittäin vaikeata tehdä tieteellistä tutkimusta siitä, maistuvatko luomuruoka ja tavanomainen ruoka erilaiselta. Makututkimukset toteutetaan kontrolloidusti oikeassa aistilaboratoriossa, jossa maistaja voi keskittyä täysin ruoka-aineiden maistamiseen ja vertaamiseen. Ihmisen tieto siitä, että hän vertaa luomuruokaa ja tavanomaista ruokaa, voi vaikuttaa häneen. Siksi tieteellisessä tutkimuksessa makutesti pitäisi suorittaa sokkona, eli tässä tapauksessa osallistuja ei tietäisi vertaavansa luomua ja tavanomaista ruoka-ainetta. Kukaan ei kuitenkaan normaalissa elämässä syö ruokaansa valvotuissa laboratorio-olosuhteissa, ja tällöin yksilön omat mieltymykset, arvot ja monet muut asiat vaikuttavat koettuun ruokaelämykseen. Ja näinhän se saa ollakin. Jokainen saa itse päättää, mikä hänen mielestään maistuu parhaimmalta riippumatta siitä, mitkä syyt siihen vaikuttavat. Luomulehti 5/

20 Teksti: Anne Bland L Uomu Nokan ensimmäiset broilerit saapuvat parhaillaan kauppoihin. Takana on paljon valmistelutyötä ja edessä toivottavasti tuotannon laajentamista. Luomubroileriketju vihdoinkin Suomeen Anne Bland EU:n tiukentuvat luomumääräykset ovat puhututtaneet tuottajia ympäri maan. Moni on ilmoittanut byrokratian taakan alla luopuvansa tuotannosta kokonaan tai siirtyvänsä tavanomaiseen tuotantoon. Yksi on kuitenkin erilainen. L Uomu Nokka on rohkeasti aloittanut toiminnan, jossa Suomessa on tupattu epäonnistumaan: lihakanojen luomutuotannon. Luomuyrittäjä Arto Jokinen on kuitenkin vakuuttunut, että tällä kertaa homma toimii, sillä koko verkosto on mietitty alusta loppuun asti porukalla. L Uomu Nokka on Luomu Invest Oy:n omistama tuotemerkki. Mukana ovat myös terveystuotealan vaikuttaja Paula Utti sekä teurastamo Keltasiipi Oy:n Pia Nuikkinen. Pilotoimme tuotantoa kauhavalaisen Hermanni Huhtalan luomubroileritilan kanssa ja kokemukset olivat sen verran hyviä, että nyt verkostossamme 20 Luomulehti 5/2014 on kolme uutta tuottajaa sekä hautomo, teurastamo ja markkinoinnin osaajia, Pajuniemen entinen toimitusjohtaja Jokinen kertoo Petri Tiukan luomubroileritilalla Punkalaitumella. Karmien mittausta Tiukan tilalla on tuotettu broilereita jo 40 vuotta. Pellot ovat olleet 12 vuotta luomussa, mutta nyt on siirretty myös linnut luomuun. Tiukan ja Jokisen mukaan yhteistyö viranomaisten, erityisesti maa- ja metsätalousministeriön kanssa on sujunut hyvin, vaikkakin lupaprosessit ovat kestäneet kauan. Pelkkää ruusuilla tanssimista ei luomunokkien alkutaival ole kuitenkaan ollut. Tarkastajan mukaan kanalan ikkunapinta-ala pitää olla 5 % lattian pinta-alasta. Eräällä tilalla ollaan siinä tilanteessa, että tarkastajan kanssa keskustellaan, pitääkö se mitata ikkunan karmien sisä- vai ulkopuolelta Saman EU-lain Tanskassa suhde on 3 %, Tiukka ihmettelee. Arto Jokinen kertoo L Uomu Nokan vahvuudeksi, että verkosto on mietitty alusta loppuun asti porukalla. Liika valokaan ei ole linnuille hyvästä, kesällä sitä on liikaa. Se aiheuttaa erityisesti kukoissa yliaktiivisuutta, Tiukka jatkaa ja kertoo opiskelevansa luomulintujaan istumalla usein hallissa puutarhatuolissaan. Sisäpinta-alaa luomubroilereille tarvitaan tuplaten enemmän kuin tavallisille broilereille ja luomulintujen tulee päästä myös ulos talvea lukuun ottamatta. Kuusiviikkoiset Tiukan broile- L Uomu Nokka

21 rit ovat päässeet ensimmäistä kertaa pihamaalle, mutta talon seinusta heinäpaaleineen tuntuu olevan laajaa niittyä turvallisempi. Toimittajien ja valokuvaajien ympäröimät linnut ovat autuaan tietämättömiä historian havinasta kuopsuttaessaan ja kylpiessään pihamaalla. Tilan kukosta useampi kymmen on jo uskaltautunut kauniiseen syyspäivään, mutta viereisen rakennuksen kanasta ei vielä yksikään. Ensimmäisen viikon lopulla myös kanat lähtivät kuitenkin ulkoilemaan aktiivisesti. Anne Bland Emotuotanto saatava omiin käsiin Tervejalkaisen ja hidaskasvuisen Hubbard-luomulajin munat on tuotu Tanskasta ja ketjun hautomo sijaitsee Huittisissa Esa Puontin tilalla. Emotuotanto ei ole vielä Jokisen mukaan kannattavaa, mutta haaveissa on saada sekin Suomessa käyntiin. Suomessa ollaan uuden edessä. Eläintaudeista ei ole kokemusta ja resurssitkin puuttuvat. Kuitenkin juuri tautiriskin takia emotuotanto on erityisesti lihapuolella oltava jatkossa omissa käsissä. Tarvitsemme selkeät tuotantosäännöt, jotka on hyvä laatia yhteistyössä koko ketjun ja viranomaisten kanssa, Jokinen sanoo. Tuottajana toivon, että sanktioista voitaisiin meilläkin siirtyä neuvontaan ja ohjaamiseen Tanskan mallin mukaan, Tiukka komppaa yhteistyön voimaa. Uudet tuottajat tervetulleita Luomubroilerit tulevat viikoittaiseen myyntiin jo nyt syyskuun loppupuolella, aluksi Prismoihin. Yksinoikeutta ei kuitenkaan haluttu antaa vain yhdelle ketjulle, ja Jokinen neuvotteleekin parhaillaan Keskon, Lidlin sekä Stockmannin kanssa. L Uomu Nokan broilereita on mahdollista saada myös suoraan ruokapiirien kautta. Tuotevalikoimaan kuuluvat tuoreet, maustamattomat broilerinpalat: Rottinkirinta-rintafile, Juoksujalka-koipi ja Vauhtisiiveksi nimetty siipipala. Kokonaisen broilerin saa aluksi pakasteena, kertoo Pia Nuikkinen Keltasiiven luomusiipikarjan pienteurastamolta Köyliöstä ja lupaa, että kapasiteetti L Uomu Nokka -broilereilla on runsaasti tilaa ulkoilla. riittää jopa 20 tilan luomubroilereiden käsittelyyn. Tiukan tilan lisäksi Luomunokan tuottajia ovat peräseinäjokelainen Timo Mäntysalo ja loimaalainen Esko Nieminen. Eläinten hyvinvointi on Luomunokan tärkeä periaate. Se tarkoittaa mahdollisimman lyhyitä kuljetusmatkoja, joten tuottajia toivotaan erityisesti teurastamon lähialueilta, Nuikkinen vinkkaa. Jokinen olisi valmis aloittamaan myös luomukalkkunan markkinoinnin, jos vain tuottajia alalle ilmaantuisi. L Uomu Nokan hallituksen puheenjohtaja, terveystuotevaikuttaja Paula Utti luottaa kuluttajien löytävän L Uomu Nokka -tuotteet. Luomussa ei sallita antibiootteja eikä geenimuuntelua. Ihmiset ovat nykyään terveystietoisia. Lisäksi luomu ei tutkitusti ainakaan heikennä vastustuskykyä, Utti valistaa. Mikäli Suomessa halutaan jatkossa syödä luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, on Luomunokan toimijoiden peräänkuuluttama keskustelu ja yhteistyö viranomaisten kanssa oleellista. Tietyn lainkirjaimen pilkuntarkka noudattaminen ei saa olla esteenä toiminnalle, vaan holhoamisen sijaan luottamus tuottajaan ja lain hengen noudattaminen pitäisivät olla tärkeintä. Anne Bland Luomulehti 5/

22 Riitta Makkonen Teksti: Riitta Makkonen Laaturuista suoraan leipojille Korkeaan laatuun on yritetty tähdätä, tuumaa nuori kiteeläinen luomurukiin viljelijä Niko Nyrhinen. Hän myy rukiinsa jauhettuna ja pussitettuna keskikarjalaisille kotileipureille. Niko yrhinen ei ole kertaakaan myynyt koko ruissatoaan jyvänä. Rukiin sakoluku on tilalla yleensä ollut 200 paikkeilla ja ylikin. Myllyt ja leipomot eivät ole valmiita maksamaan korkealaatuisesta luomurukiista sitä hintaa, mitä sillä pitäisi saada. Paras kate syntyy jalostusastetta nostamalla ja vähittäismyynnillä, Nyrhinen kertoo. Rukiin Nyrhinen käy jauhattamassa Puhoksen myllyssä. Jauhot pakataan kotitilalla pakkaamossa. Suoramyynti alkoi jo Nyrhisen vanhempien, Ilpo ja Tuula Nyrhisen aikana. Se tietysti mietityttää, miten käy jauhomarkkinoille sitten, kun tämä leipää ja piirakoita paistava vanhempi sukupolvi ei enää jaksa leipoa, viljelijä pohtii. Vaikka suoramyynti vähenisikin ratkaisevasti, silti Nyrhinen aikoo viljellä ruista jatkossakin. Luomuun kasvanut Nyrhinen on toisen polven luomuviljelijä. Hänen vanhempansa siirtyivät luomutuotantoon vuonna 1997, jolloin he luopuivat lypsykarjan pidosta. Kylähullun touhuahan se taisi olla siihen aikaan, Niko tuumaa. Hän itse on kasvanut luomuviljelyyn, joten muuta vaihtoehtoa hän ei ole osannut ajatellakaan. Luomuviljelyn tuet ovat tavanomaisiin maatalouden tukiin nähden korkeammat. Luomutuotanto on oman terveyden kannalta parempi, ei tarvitse olla tekemisissä myrkkyjen kanssa, ja onhan se myös ympäristön kannalta hyvä asia, nuori viljelijä perustelee. Hän kävi peruskoulun jälkeen Kiteellä Koivikolla maatilatalouden perustutkinnon. Viljelijän ura sai kuitenkin odottaa. Muutaman vuoden kaupittelin kaakeleita sisustusliikkeessä ja myöhemmin toimin valokuvaajana. Sielu on silti ollut aina täällä, vaikka olin muualla töissä. Nyrhinen on nyt kolmatta kesää maanviljelijä. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuoden 2012 alussa. Tilalla on 37 hehtaaria, josta nuori isäntä on syyskuun alussa kylvänyt viisi hehtaaria syysrukiille. Syysruis sopii luomuviljelyyn Nyrhisen tilalla on viljelty syysruista vuosikymmeniä, ja luomuruista vuodesta 1997 lähtien. Syysrukiilla on nuoren isännän mielestä suuria etuja kevätviljoihin verrattuna. 22 Luomulehti 5/2014

23 Riitta Makkonen Riitta Makkonen Ruis lähtee keväällä nopeasti talvehtimisen jälkeen kasvuun, joten se peittää rikkakasvit. Korkea kasvusto varjostaa rikkakasveja vielä kesän kasvukauden aikanakin eikä mahdollinen keskikesän kuivuuskaan haittaa ruista, viljelijä korostaa. Lisäksi ruis kasvaa pienellä panostuksella ja se on iso plussa. Peltoon olen laittanut pääasiassa liha-luujauhoa ja tuhkaa, aina en niitäkään. Tuholaisista ei Nyrhisen pelloilla ole ollut riesaa ja rikkaruohotkin ovat pysyneet siedettävällä tasolla viljelykierron ansiosta. Nyrhinen kylvi tänä kesänä syysrukiin hieman myöhempään kuin tavallisesti. Syysruis pitäisi kylvää suunnilleen 25. elokuuta, mutta nyt kylvö jäi sateiden vuoksi syyskuun ensimmäiseen päivään. Niko Nyrhinen kylvää pelloilleen populaatioruista, Reetta-lajiketta, jota hän hankkii joensuulaiselta siemenviljan pakkaajalta. Syysrukiin viljely tasaa viljelijän työhuippuja keväästä kasvukauden eri vaiheisiin. Nyrhinen jauhatti rukiin Puhoksen myllyssä. Uuden sadon jauhoa myytiin jo elokuussa Koivikolla perinteisillä maalaismarkkinoilla. Luomurukiin kysyntä kasvanut Luomuviljan käyttö suomalaisessa elintarviketeollisuudessa on kasvanut 17 prosenttia, rukiin osuus kasvusta on kolme prosenttia. Omavaraisuuteen on vielä matkaa, sillä teollisuuden käyttämästä luomurukiista alle puolet oli suomalaista. Satovuosina Suomeen tuotiin 5,6 miljoonaa kiloa luomuruista. Vuoden 2012 kotimaan sato oli 5,1 miljoonaa kiloa. Ruista tuotiin pääasiassa Virosta ja Ruotsista. Vuoden 2013 luomurukiin sato oli miljoona kiloa pienempi kuin vuoden 2012, mikä on aiheuttanut lisäpaineita tuontiin, joka kasvoi 65,6 prosenttiin. Rukiin tuonti kokonaisuudessaan on kasvanut 12 miljoonalla kilolla liki 53 miljoonan kiloon. Myllyt ja leipomot ovatkin ryhtyneet kampanjoimaan kotimaisen rukiin viljelyn puolesta. Luomuviljasta valmistetut tuotteet eivät jää kokonaan kotimarkkinoille, sillä luomuviljoista valmistetuista tuotteista 60 prosenttia menee vientiin jauhoina, leipinä ja hiutaleina. Tavanomaiset viljelijät ovat vastanneet kasvavaan kysyntään lisäämällä rukiin, erityisesti syysrukiin, viljelyalaa. Luomuviljelijät sitä vastoin eivät ole innostuneet kasvattamaan tuotantoa - luomuhyväksytty tuotantoala rukiin osalta väheni vuodesta 2012 vuoteen 2013 kahdeksan prosenttia. Vuonna 2013 luomuruista viljeltiin koko Suomessa hehtaarilla. Suurimmat alat olivat Varsinais-Suomessa. Lähteet: Evira, Maa- ja metsätalousministeriön tilastokeskus Tike, Vilja-alan yhteistyöryhmä. Luomulehti 5/

24 Heinäkuun helteet kypsyttivät rukiin oikeaan aikaan. Nyrhinen viljelee populaatioruista, Reetta-lajiketta. Syysrukiinviljelijällä on kaksi riskiaikaa: talvi ja puintiaika kesällä. Viime talvi oli Pohjois-Karjalassa hyvin epätavallinen. Pellot ja nurmet olivat vihreinä vielä joulunakin. Lumi tuli vasta tammikuun loppupuolella ja suli pois jo maaliskuussa. Siitä huolimatta ruis talvehti yllättävän hyvin, Nyrhinen kertoo. Heinäkuun helteet kypsyttivät viljan ja elokuun alussa puintisäät olivat loistavat. Nyrhinen onkin tyytyväinen satoon. Puintiajankohta ja sää ovat ratkaisevia rukiin laadun suhteen. Ruis pitää saada puitua hyvän sään aikaan. Vaikka syysrukiin viljely onkin paljon säiden armoilla olemista, ei Nyrhinen pidä sitä erityisen vaikeana, kun- 24 Luomulehti 5/2014 Niko Nyrhinen Hyvä sato säistä huolimatta han on suunnitelmallinen ja noudattaa viljelykiertoa. Nyrhinen kylvää rukiin aina viherlannoituksen tai syysrypsin jälkeen. Ranteissa ruista ja hunajaa Rukiin lisäksi Nyrhinen viljelee syysrypsiä ja ohraa. Syysrypsillä on yhdeksän hehtaaria ja ohraa neljä hehtaaria. Rypsille on toinen kiteeläinen luomurypsin viljelijä hankkinut ostajat ja koonnut alueen viljelijöiltä rypsit sa- maan kyytiin. Ohra on mennyt kiteeläisten luomunautojen rehuksi. Nyrhisen tilan uusin tuote on hunaja, joka tuli tilalle nuoren emännän, Sinikka Kuittisen, toiveesta löytää hänellekin elinkeino tilantöistä. Peltojen ja metsien reunoissa surisee yli 20 mehiläisyhdyskuntaa, tulevaisuudessa vieläkin enemmän. Ruis on eräänlainen viljelyn perusta, joka pysyy, Nyrhinen miettii. Kirjoittaja on rääkkyläläinen vapaa toimittaja.

25 RAKKAUDESTA LUOMUUN Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Tarjoamme huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset ja -yrtit Suomen laajimmasta luomuvalikoimasta kilpailukykyiseeen hintaan ympäri vuoden. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun. Satotukku Oy Tuupakantie 32, Vantaa Puh satotukku.fi

26 Luomua opiskelemassa Teksti: Nina Andersson Kuvat: Jouni Paakki Viljelykierto vie luomun ytimeen Viljelykiertoaiheinen graduni käsittelee kasvinvuorotuksen suunnittelua ja toteuttamista luomutiloilla. Opiskelen Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksella kasvintuotantotieteitä aiemmin oppiaineen nimi oli kasvintuotannon biologia. Kun sain ehdotuksen luomuun liittyvää graduaiheesta, tartuin tilaisuuteen ottaa selvää tarkemmin, mistä luomusta onkaan pohjimmiltaan kyse. Alkusysäys graduaiheelle oli tullut Luomuliiton kasvinviljelyneuvoja Reijo Käeltä, joka oli huomannut, että luomun kasvinvuorotus eroaa yllättävän paljon alueellisesti, vaikka tuotanto-oloissa ja -suunnissa ei olisikaan suuria eroja. Opinnäytetyöni aiheeksi on vähitellen rajautunut viljelykiertojen suunnittelu ja sopeuttaminen luomukasvinviljelytiloilla. Tavoitteenani on kuvata erityyppisten aineistojen avulla luomukasvinviljelyssä noudatettavia viljelykiertoja. Myöhemmin syksyllä tavoitteena on toteuttaa kysely- tai haastattelututkimus, jossa selvitetään esimerkiksi sitä, minkälaisia motiiveja luomun viljelykiertojen suunnitteluun ja toteuttamiseen on. Vaikka työ on vasta alussa, huomaan olevani perustavaa laatua olevien kysymysten äärellä: Mitä luomu on? Miksi luomu on sellaista kun se on? Minkälaista sen ehkä tulisi olla? Tutkimuskysymykset ovat mielenkiintoisia! Kirjoittaja oli Luomuliitossa harjoittelussa kesällä JOS KIINNOSTUIT graduaiheestani ja haluat kertoa esimerkiksi oman tilasi viljelykiertojen suunnittelusta, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen Työn rajauksena ovat satakuntalaiset ja uusimaalaiset kasvinviljelytilat. Kuulemisiin! HELSINGIN YLIOPISTO tarjoaa yliopistotasoista luomuopetusta. Luomukurssit ovat olleet suosittuja vuodesta toiseen. Myös ulkomaille suuntautuvia luomuopintoja suositellaan: esimerkiksi Englannissa ja Saksassa on hyviä yliopistoja, jotka tarjoavat laadukkaita luomukursseja. 26 Luomulehti 5/2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Luomulihan arvoketjutyöryhmä 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Kimmo Jokinen, L uomunokka Pasi

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Kuva: Savo-Karjalan Luomuyhdistys Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan luomutoimijoiden edunvalvontaa jäseniä yli 200 Tervetuloa mukaan! jäsenmaksut

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA

Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen, Janne Heikkinen, TehoPlus Pientuottajana markkinoilla, Aira Sevón, Gobbas Gård Biohiilen

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

LUOMUMARKKINOISTA 15.2.2005. Minna Kantén Finfood Luomu

LUOMUMARKKINOISTA 15.2.2005. Minna Kantén Finfood Luomu LUOMUMARKKINOISTA 15.2.2005 Minna Kantén Finfood Luomu 1 LUOMUMYYNNIN ( ) JAKAUTUMA hedelmät 9% vihannekset 24% muut 32% maito 17% jauhot/hiutaleet 7% tuoreet leipomotuotteet 11% Lähde: A.C.Nielsen, Kotitalouspaneeli,

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Luomulle on kysyntää!

Luomulle on kysyntää! 3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto Luomuiltapäivä Yksimahaisten ruokinta poikkeus käyttää tavanomaista rehua päättyy 31.12.2011 tämän vuoden ajan voidaan käyttää enintään 5 % päiväannoksesta

Lisätiedot

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki Osanottajat Nimi Paikalla 12.08.2014 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila Ari Kulmanen, Ikaalisten luomu Antti Vauhkonen,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti Luomuviljelyn peruskurssi Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Paperiasiat hallintaan (Yleistä) Luomusuunnitelma ja viljelykiertosuunnitelma

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2013 www.tyynelantila.fi 2. PÄIVÄ I Investointien järkevyys II Heikon lenkin korjaaminen eloperäisen aineksen lisäämisen

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys

Ravinteiden kierrätys Ravinteiden kierrätys ravinteita kierrättävä luomuviljely Uutta tuotantoon - Luomupäivä 14.11.2012 Jukka Kivelä Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Sisältö 1. Ravinteiden kierrätys 2. Ruokajärjestelmän

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Luomumarkkinoiden koko ja kasvunäkymät

Luomumarkkinoiden koko ja kasvunäkymät Luomumarkkinoiden koko ja kasvunäkymät Marja-Riitta Kottila Pro Luomu Pro Luomu ry luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun kehitystä Suomessa perustettu keväällä 20 rahoitus

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 12.2. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 23.09. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 23.09. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 23.09. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 23.09. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Fredrik von Limburg Stirum x Arto Jokinen, Pajuniemi Pasi

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot