Kymen Luomu on omistajiensa näköinen yritys. Luomuviikko maatiloilla, kaupoissa, netissä. s.8. s.38.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kymen Luomu on omistajiensa näköinen yritys. Luomuviikko maatiloilla, kaupoissa, netissä. s.8. s.38. www.luomulehti.fi"

Transkriptio

1 lehti Tietoa & kokemuksia luomusta. Nro 5/ ,00 Luomuviikko maatiloilla, kaupoissa, netissä s.8 Kymen Luomu on omistajiensa näköinen yritys s.38

2 KoneAgria Tule tapaamaan luomun ammattilaisia: Tervetuloa syksyn odotetuimpaan ammattinäyttelyyn! Hallit ja ulkoalue ovat täynnä traktoreita, puimureita, työkoneita ja maatalouden tuotantotarvikkeita. Luomuseminaari la KoneAgria Jyväskylän Paviljonki Uno Savolan katu 8 Avoinna: ke - pe 9-17, la 9-16 Liput: 17,- / 12,- Suo uo s n me in situ re ir n v u h a EBENA varma ja satoisa Myynti alan liikkeet sekä Ruukki, Puh. (08) , (02)

3 Lisää vuoropuhelua S yyskuun alussa luomualan sidosryhmät kokoontuivat Kosken kartanolle keskustelemaan ajankohtaisista maatalouspoliittisista asioista. JÄRKI-hankkeen ja Pro Luomun järjestämä keskusteluretki oli hyvä esimerkki siitä, kuinka sidosryhmien välisellä vuoropuhelulla on mahdollista oikoa monia jo agraareiksi legendoiksi muovautuneita väärinkäsityksiä. Kyseinen retki oli myös hyvä osoitus siitä, kuinka vähän vuoropuhelua on totuttu meillä käymään. Käsitykset samoista säädöksistä vaikuttuvat hyvinkin erilaisilta eri viranomaisten tulkitsemina, mutta keskustelun avulla tulkinnoista päästiin yhteisymmärrykseen ja monia epäselvyyksiä saatiin ratkottua. Tässä valossa tuntuu kuitenkin kohtuuttomalta edellyttää tuottajilta pilkuntarkkaa säädöksien noudattamista, kun viranomaisillakaan ei ole aina yhtenäistä kantaa niiden tulkinnoista. tapahtunut viime vuosien aikana ja halua sen edelleen kehittämiselle näyttäisi riittävän: Maa- ja metsätalousministeriö käy aktiivista keskustelua sidosryhmien kanssa, vuoropuhelu Eviran kanssa on kehittynyt säännöllisiksi sidosryhmätapaamiksi ja markkinapuolella Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) luomuryhmä sekä Pro Luomun arvoketjutyöryhmät käyvät aktiivisesta keskustelua markkinoiden edistämiseksi ja markkinatilanteen tasapainottamiseksi. Siemen vuoropuhelulle on siis kylvetty ja nyt tulisi edesauttaa sen kehittymisestä edelleen, jotta voisimme jakaa sen tuottamaa satoa koko kentälle. Jukka Lassila Luomuliiton puheenjohtaja Luomulehden päätoimittaja Vuoropuhelun kehittämistarpeita löytyy myös tuottajaportaassa, jotta saisimme paremmin vietyä kentän viestiä viranomaisille ja päättäjille sekä tiedotettua heidän päätöksistään ja tulkinnoistaan tuottajille. Yhteinen tehtävämme on kehittää tätä keskustelua, jottei meidän tarvitse elää olettamuksissa ja huhuissa, vaan voimme avoimesti keskustella alamme polttavista kysymyksistä ja toimenpiteistä niiden ratkaisemiseksi. Tähän kehitystyöhön on oiva tilaisuus lokakuussa järjestettävissä Luomuliiton Järjestöpäivässä Tampereella sekä Jyväskylässä Strategiapäivässä. Vuoropuhelun kehittämistarve on ilmeinen, mutta voidaan myös todeta, että kehitystä sen suhteen on Hia Sjöblom Sidosryhmien väliselle vuoropuhelulle ja sen tuloksista tiedottamiselle tuottajille on selkeä tilaus. Tällä hetkellä vuoropuhelun tärkeyttä korostaa monet alalle muutoksia tuovat uudistukset. Tilanteessa, jossa emme ole vielä oppineet yhteneväisesti tulkitsemaan nykyisiäkään säädöksiä, pakkaa tulee sekoittamaan uusi maatalouspoliittinen ohjelmakausi ja käsittelyssä olevat EU:n luomuasetuksen sekä nitraattiasetuksen uudistukset. Sidosryhmätapaamisessa mietittiin muun muassa, ovatko hyvin perustetut ja hoidetut lantapatterit mahdollisia myös tulevaisuudessa. MMM:n lantakoordinaattori ympäristöneuvos Tarja Haaranen vakuutti, ettei patterointia tulla nitraattiasetuksessa kieltämään. Lisää aiheesta mm. Seinäjoen Luomupäivillä. Luomulehti 5/2014 3

4 VILOMIX FINLAND OY:N VALIKOIMASTA LUOMUTUOTANTOON SOVELTUVAT: ADE vitamiinivalmisteet E-vitamiini- ja seleenivalmisteet Melica-kivennäisrehut Hiven Luomupellava, pelletöity luomupellavansiemenpuriste TIEDUSTELE TUOTTEITA PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI: Nuolukivi naudoille Natriumbikarbonaatti ja magnesiumoksidi tilaseoksiin Lisäksi runsas valikoima luomutiloille soveltuvia puhdistus- ja pesuaineita mm. vedinkastot ja kiertopesuaineet. Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, Paimio puh Vihannesviljelyn Rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset - vuohenherne - keltamaite Ilmasta typpeä! Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun Elomestari Oy, Koskitie 185, Tornio, p

5 Sisällys 5/2014 lehti > Luomuaterian ainekset vartissa s. 10 > Luomubroileriketju vihdoinkin Suomeen s Pääkirjoitus: Lisää vuoropuhelua 8 KANNESSA: Luomuviikko maatiloilla, kaupoissa, netissä 10 Luomuaterian ainekset vartissa Monipuolinen viljelykierto hillitsee ilmastonmuutosta Voiko luomu ruokkia maailman? 20 Luomubroileriketju vihdoinkin Suomeen Laaturuista suoraan leipojille Viljelykierrolla on väliä myös nurmiviljelyssä Lantapatteri nykäisi arkeen Terveisiä pellonpientareelta Pohjois-Pohjanmaalta! Hybridirukiista hyvä sato Eri tapoja torjua ohdaketta luomussa: kampaa, niitä, katko, kynnä, kitke ja varjosta KANNESSA: Kymen Luomu on omistajiensa näköinen yritys Lampuri jaksaa neuvoa myös muita Lähiluomu on laatutekijä Erämaan aromit talteen Strategia ja Järjestöpäivä Luomuliiton syyskokous Ensi vuonna: Luomuliitto 30 v. Laaturuista suoraan leipojille s. 22 Palstat 6 Alkupalat 18 Tutkittua tietoa 26 Luomua opiskelemassa 42 Edunvalvontaa Euroopassa 48 Valkuaista kännykkäkansalle 50 Kehitetään luomua 53 På Svenska 54 Palveluksessanne 56 Mentorin vinkit 58 Kysymyksiä Kannen kuva: Marjo Koivumäki Luomulehti 5/2014 5

6 Megatrendit ja luomun tulevaisuus Tuoreet tiedot kotimaan teollisuuden luomuviljan käytöstä kertovat, että luomuviljan käyttö kasvoi markkinointikaudella 2013/14 edeltävään kauteen verrattuna noin 7 %. Tiedot luomuviljan käytöstä kotimaan teollisuudessa, luomuviljan ulkomaankaupasta ja teollisuuden ja kaupan varastoista markkinointikaudella 2013/14 perustuvat Suomen Gallup Elintarviketiedon tekemien yrityskyselyiden tuloksiin. Kyselyt on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Luomukauran käyttö kotimaan elintarviketeollisuudessa kasvoi 2013/14 markkinointikaudella edeltävään kauteen 2012/13 verrattuna 21 %. Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) luomuviljatyöryhmän jäsenet kertovat, että kasvun taustalla on ensisijaisesti positiivisesti kehittynyt ja kasvanut luomukaurajalosteiden kuten leipien, jauhojen ja hiutaleiden vienti. Luomuviljatyöryhmässä arvioidaan käytön kasvupotentiaalin tulevan jatkossakin vientimarkkinoilta. Kokonaisuudessaan luomuviljan elintarvikekäyttö kasvoi vain noin 7 %. Tähän vaikutti oleellisesti luomuvehnän käyttömäärien pieneneminen (-9 %) edeltävään kauteen verrattuna. Luomuvehnää käytettiin elintarvikkeisiin 6,8 miljoonaa kiloa. Luomuviljatyöryhmän asiantuntijoiden mukaan luomuleipien menekki on kotimaassa ollut heikkoa ja leipomot ovat supistaneet valikoimiaan sen vuoksi. Ohran käyttö elintarviketeollisuudessa kasvoi kauran tavoin parikymmentä prosenttia, mutta sen käyttömäärä on edelleen todella pieni kauraan verrattuna (0,6 milj. kg). Luomuviljan käyttömäärä rehuteollisuudessa on 5 % suurempi kuin edeltävällä kaudella ja etenkin rehuvehnän käyttö rehuissa kasvoi. Luomuviljaa tuotiin 9,9 miljoonaa kiloa, 3 miljoonaa kiloa edeltävää kautta vähemmän. Noin 2/3 oli luomuruista ja loput kauraa. Luomukauraa vietiin Suomesta viljana 0,4 miljoonaa kiloa. VYR:n luomuviljatyöryhmässä laadittua arviota luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä on nyt päivitetty. Päivityksessä on huomioitu tuoreet arviot luomuviljan käytöstä kotimaan teollisuudessa, ulkomaankaupasta ja teollisuuden ja kaupan varastoista markkinointikauden päättyessä. Verrattuna toukokuussa tehtyyn arvioon, kasvoivat arviot luomuviljan käytöstä elintarviketeollisuudessa sekä teollisuuden ja kaupan varastoista. Arvion muihin lukuihin ei ole tullut muutoksia. Arviota päivitetään jälleen loppuvuonna, kun Tikeltä saadaan tietoja maatilojen varastoista. Marjo Koivumäki Minkälaiset ovat luomun mahdollisuudet tulevaisuudessa? Luomun kattojärjestö IFOAMin EU-ryhmän kokouksessa syyskuussa katse suunnattiin vuoteen Silloin yhä useampi kotitalous koostuu vain yhdestä ihmisestä ja väestö vanhenee, ihmiset asuvat kaupungeissa, mutta haikailevat maaseudusta ja kaupunkipuutarhat ovat vallanneet kerrostalojen katot. Ruokakaupoissa ei enää käydä lista kädessä vaan tavarat noudetaan jostain, jonne ne on tilattu ja maksettu etukäteen internetin kautta. Väkimäärä kasvaa maapallolla. Ajatusleikkiä käytiin kahdessa ryhmässä. Muutokset nähtiin isona haasteena, mutta myös mahdollisuutena luomulle. Laaja tietoliikenneverkosto voisi helpottaa ja nopeuttaa tarkastustoimintaa ja luomumaatilat voisivat tarjota väsyneille ja kiireisille ihmisille lepopaikan tulla maalle töihin. Kotieläintiloilla voisi olla yhteisomisteisia eläimiä, joiden kustannuksiin ja hoitamiseen osakkaat saisivat osallistua. Tuottaja ja kuluttaja tuntevat toisensa, koulutustason noustessa kuluttaja haluaa tietää ja tuntea ruokansa alkuperän. Iso haaste on pitää luomukysyntä ja -markkinat tasapainossa. Luomutuotteille tulisi voida taata tasainen kasvu, ettei kysyntä heittele yli sietokyvyn. Tämä vaatii poliittista tahtotilaa, poliittista tukea sekä taloudellista tukea luomulle. Luomujärjestöjen tulisi käyttää poliittista vaikutusvoimaansa tämän onnistumiseksi. 6 Luomulehti 5/2014

7 Pro Ruokapiiri perustettiin Luomuvihannekset vähentävät raskausmyrkytyksen riskiä Syyskuun puolivälissä ilmestynyt norjalainen tutkimus käsitteli raskaana olevien suurta naisen terveystilastoa, joka sisälsi tietoa heidän ruokavaliostaan. Tutkimuksen mukaan niillä, jotka syövät luomuvihanneksia, on pienempi raskausmyrkytyksen riski. - Osittain tilastoissa voi näkyä se, että luomua syövät naiset syövät muutenkin terveellisemmin. Parempi tulotaso ei asiaa kuitenkaan selitä, sillä tutkimusryhmästä luomua syövillä oli päinvastoin keskimääräistä alempi tulotaso, kertoo Oslon yliopiston väitöstutkija Hanne Torjusen Dagens medisin -lehdelle. - Pienempi altistuminen torjunta-aineille sekä suurempi luonnollisten suojaavien aineiden, kuten antioksidanttien, määrä tekee suolistosta ja koko kehosta vastustuskykyisemmän, selittää Torjusen. Marjo Koivumäki Pro Ruokapiirit ry Pro Matringar rf. perustettiin syyskuun alussa. Pro Ruokapiirit yhteisö muodostui virallisesti jo tammikuussa, kun koolle kutsuttiin eri ruokapiiritoimijoita pääkaupunkiseudulla. Jo tätä ennen oli ollut tiivistä yhteistyötä yhteistilausten ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen muodossa. Loppukeväästä MMM ja MTK järjestivät Lähiruoka&Luomu -messujen yhteydessä ruokapiiritapaamisen, jossa viimeistään syntyi tahtotila ruokapiirien yhteisen kattojärjestön tarpeellisuudesta. Pro Ruokapiirit ry:n tavoitteena on kehittää ruokapiiritoimintaa vahvistamalla tuottajien ja ruokapiirien välistä yhteistyötä, tarjoamalla neuvontaa ja tukea ruokapiiritoiminnan käynnistämiseen, koota ruokapiirit yhteistoimintaan ja auttaa näitä kehittämään, kasvattamaan ja tehostamaan toimintaansa. Myös uusien piirien syntymistä edistetään. Yhdistyksen tavoitteena on myös olla yhteisöllinen kohtaamispaikka ruokapiirien aktiivijäsenille, jossa voi vaihtaa ideoita ja kokemuksia ruokapiiritoiminnasta. - Edistämällä ruokapiiritoimintaa Pro Ruokapiirit luo kaupunkien ruokahuollolle paikallistaloutta edistävän, ekologisen ja taloudellisen vaihtoehdon, joka myös lisää kilpailua keskittyneillä ruokamarkkinoilla ja tuo näkyväksi ruokapiireiksi järjestäytyneet kuluttajat. Ruokapiirit edistävät ja tukevat toiminnallaan lähellä tuotettua ruokaa, pienyrittäjyyttä, luonnonmukaista tuotantotapaa ja vähentävät ruokahävikkiä, kertoo hallituksen varapuheenjohtaja Pauline Ranta. - Toiminta käynnistetään syksyn aikana. Jo tässä vaiheessa on mahdollista ilmaista kiinnostuksensa Pro ruokapiirit -Facebook -ryhmässämme. Ryhmiä Facebookissa Luomu-ryhmä 6868 Luomuviljelijät 173 Luomupienyrityksien verkosto 123 Luomua Tampereelta 45 Keski-Suomen luomuyhdistys 44 Numerot jäsenmääriä Luomulehti 5/2014 7

8 Luomuviikolla syys-lokakuun vaihteessa on luvassa monenlaista ohjelmaa Koonnut: Elisa Niemi Kuvat: Knehtilän tila Luomutiloilla Knehtilässä Hyvinkäällä on Maatilan syysmarkkinat lauantaina. Jo perinteeksi muodostuneilla markkinoilla on ihana miljöö ja herkulliset tuotteet (kuvissa). Lisäksi esimerkiksi tiistaina Helsingissä Herttoniemen kartanolla on Stadin puutarhurin sadonkorjuupäivä ja lauantaina Kajaanin lähellä Kurkimäen luomulammastilalla on avoimet ovet. Kaupoissa Löytyykö sinun lähikaupastasi Silmusalaatti luomumaistatuksia? Hyviä luomu-uutuuksia 8 Luomulehti 5/2014 kannattaa ehdottaa kaupan valikoimiin palautteella.

9 Netissä Luomuviikon Facebooktapahtumasivulta näkyvät tuoreimmat uutiset. Luomuliiton Luomu kuvakampanjaan voi ottaa kuvia kuka tahansa, missä tahansa. Kuvat tulevat esille kampanjasivulle. Silmusalaatti Oy:n haastamana ruokabloggaajat Pitsi&Pippuri vs. Maailma Lautasella kisaavat resepteillään. Maailma lautasella Luomuelintarvikealan ammattilaiset kokoontuvat tiistaina Pohjois-Karjalassa ja torstaina valtakunnallisesti ja kansainvälisesti Helsingissä Luomuelintarvikepäivässä. Lisätiedot ja muut tapahtumat: TILAA LUOMURUOKAA KOTIOVELLESI TAI HAE MYYMÄLÄSTÄ! TOIMITAMME VERKKOKAUPASTA KOKO SUOMEEN!

10 Teksti ja kuvat: Kirsi Haapamatti Luomuaterian ainekset vartissa Saako eri ruokaketjujen kaupoista ainekset luomuateriaan? Löytyvätkö ne helposti? Missä olisi parantamisen varaa? Luomulehti kävi kaupassa kiireesti - kuten niin monet kuluttajatkin. Suurten kauppaketjujen luomuvalikoimat ovat melko kattavia, saattoi Luomulehden testiostaja todeta tavallisena arkipäivänä keskisuuren kaupungin, Seinäjoen, marketeissa. Testin idea oli koota kolmen suuren kauppaketjun myymälöistä ainekset salaattiin, makaronilaatikkoon ja lettuihin. Ostoslistalla olivat: luomujauheliha luomumakaroni luomusipuli luomumaito luomukananmunat luomujuusto luomujauhot luomuhunaja luomuhillo luomusalaattiainekset tarjonnan mukaan 10 Luomulehti 5/2014

11 Prisma Lidl Citymarket Luomuaineksia käyttävän kotikokkaajan on melko helppo löytää ruokatarpeet kaupasta kuin kaupasta. Ostaja tarkkaili myös luomutuotteiden esillepanoa - onko luomu merkitty hyllynreunaan? Löytyivätkö luomutuotteet helposti? Prisma Luomutuotteiden löytyminen hyllyistä oli vaikeaa, koska luomusta kertoi vain pieni valkoinen, kehystetty luomusana hinnan vierestä. Esimerkiksi paikallinen tuote oli paljon näkyvämmin esillä. Luomujuustoa varten piti kysyä myyjän neuvoa. Citymarket Luomuruoka erottui helposti, hintamerkinnän yhteydessä iso vihreä lappu. Hedelmä- ja vihannesosastolla lisäksi oma osasto/hylly luomutuotteille. Lidl Luomu näkyi hintalapussa tuotteen nimessä esim. luomumaito mutta ei vihreänä värinä. Lidlin oman Biotrend-luomumerkin pakkaukset erottuivat, kunhan niitä osasi etsiä. Prisma Citymarket Lidl Jauheliha Kyllä, Atria Kyllä, Atria Ei Makaroni Kyllä, useita laatuja Kyllä, useita laatuja Kyllä, yksi laatu Juusto Sipuli Kyllä, yksi kova juusto. Merkki Rainbow, alkuperämaa Tanska Vain valkosipuli löytyi luomuna. Alkuperämaa Espanja Yksi luomujuusto, Arlan Kadett. Alkuperämaa Ruotsi Luomusipuli oli egyptiläistä. Luomuvalkosipuli Espanjasta Maito Kyllä, kotimainen Kyllä, kotimaista ja ruotsalaista Ei Ei Kyllä, tanskalainen Kananmunat Kyllä, kotimainen Kyllä, kotimainen Kyllä, kotimainen jauhot Kyllä Kyllä Ei Hunaja Kyllä, kolmea erilaista. Tuotettu EU:ssa tai sen ulkopuolella Kotimaista luomuhunajaa oli. Ei Hillo Salaattiainekset Vain mustikkahilloa löytyi luomuna. Alkuperämaa EU Salaattiaineksista oli vain runsaudenpula. Monipuolisesta tarjonnasta ruokakoriin valittiin kotimaista luomubasilikaa, parsakaalta, tomaatteja ja kesäkurpitsaa Paljon paikallisia ei-luomuja. Yksi mustikkahillo luomuna, alkuperämaa EU Vihreä salaatti ja tomaatit kotimaista luomua. Kukkakaali EU Ei Salaatiksi laskettavaa löytyi luomuna vain porkkanat (kotimaisia) ja tomaatit (Hollanti) Luomulehti 5/

12 Luomuvalikoima kasvaa 1. Millainen on ketjunne luomuvalikoima? 2. Miten kartoitatte kuluttajien luomutoiveita? 3. Suosituin luomutuote ketjussanne? S-Ryhmä 1. S-ryhmän ruokakaupoissa on myynnissä noin luomutuotetta. Luomutuotteita löytyy laajasti käytännössä kaikista eri elintarviketuoteryhmistä. Suurin osuus luomulla on kananmunissa, nestemäisissä maitotaloustuotteissa sekä hedelmissä ja vihanneksissa. Luomun osuus kokonaismyynnistä on noin 1,8 prosenttia. Valtaosa luomumyynnistä tulee kotimaisista tuotteista. 2. Saamme toiveita luomutuotteista suoraan kuluttajilta. Teemme erilaisia kyselyitä ja tutkimuksia, ja asiakkailta tulee myös suoria toiveita. Lisäksi seuraamme jatkuvasti luomutuotteiden kysyntää ja tarjontaa sekä kulutuskäyttäytymisen trendejä. 3. Suosituin luomutuote S-ryhmän kaupoissa on kevytmaito. Antti Oksa, ryhmäpäällikkö/s-ryhmän marketkaupan ketjuohjaus Kesko 1. Ruokakeskon valikoimiin kuuluu noin luomutuotetta. K-kaupoissa myytävien luomutuotteiden lukumäärä vaihtelee kaupoittain, valikoimaan laajuuteen vaikuttavat mm. kysyntä, sesonki sekä kaupan koko. Osa luomutuotteista (esimerkiksi maito, leipä, liha) hankitaan usein K-kauppiaiden toimesta suoraan tavarantoimittajilta, samoin luomuvihanneksia ostetaan usein suoraan paikallisilta tuottajilta. Kauppoja on meillä yli 900 ja kauppakohtaisen luomumyynnin osuus vaihtelee. Joillakin K-ruokakaupoilla luomumyynti on jopa niin paljon kuin 6-7 % liikevaihdosta. Luomussa ei useinkaan ole isoja, valtakunnallisia toimittajia, vaan kyse on enemmän paikallisesta tekemisestä. Tämä sopii meidän toimintamalliimme hyvin, sillä K-kauppiaat tekevät itsenäisinä yrittäjinä muutenkin paljon lähiostoja. Pirkka-sarjassa on tällä hetkellä lähes 100 luomutuotetta. 2. Etsimme Ruokakeskossa K-ruokakauppojen valikoimiin jatkuvasti uusia, asiakkaita kiinnostavia luomutuotteita. Lisäksi K-ruokakauppiaat täydentävät valikoimaa myös asiakkaiden toiveiden perusteella ja paikalliset tarpeet huomioiden. 3. Luomutuotteista suosituimpia ovat kananmunat, maito, salaatti, porkkana sekä Pirkka-sarjan luomutuotteet. Minttu Tirkkonen, tiedottaja/ruokakesko Lidl Suomi 1. Lidl myy luomua omalla Biotrendtuotemerkillä. Biotrendvalikoimaan kuuluu tällä hetkellä toistakymmentä tuotetta, mm. pastaa, täysmehua, keksejä, riisikakkuja, leipää, pakastevihanneksia, voita, maitoa, kananmunia ja ketsuppia. Meillä on myös paistopisteessä suosittu luomuruispala. Näiden lisäksi hedelmä- ja vihannestiskissä on jatkuvasti luomutuotteita, joiden määrät vaihtelevat sesongin mukaan. 2. Tutkimme jatkuvasti asiakkaidemme toiveita ja kuuntelemme asiakkailta suoraan tulevaa palautetta. 3. Paistopisteen suomalaisista jauhoista Suomessa leivottu luomuruispala on suosittu paitsi Suomessa, myös Ruotsissa, Tanskassa ja Slovakiassa. Timo Hansio, Lidlin ostojohtaja Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja luomuviljelijä. Lannoitteet ja kasvualustat luomuviljelyyn PL 12, Eura Puh , fax I 12 Luomulehti 5/2014

13 Kynnön ongelmista huolimatta luomussa monivuotiset nurmet ovat keskeisessä roolissa maan rakenteen ja hiilensidonnan kannalta. Tutkittua tietoa Tuomas Mattila Teksti: Tuomas Mattila Monipuolinen viljelykierto hillitsee ilmastonmuutosta Luomuviljely voi olla ratkaiseva tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maaperän hiilivarastojen hallinta voi sitoa hiilidioksidia pois ilmakehästä maan multavuutta kohottamaan. Luomuviljelyä on kritisoitu usein julkisuudessa sen korkeista hiilijalanjäljistä. Alhaiset satotasot ja korkea polttoaineenkulutus ovat tulosten takana. Jalanjälkilaskelmiin liittyy useita epävarmuuslähteitä, mutta niiden keskeisin ongelma on hiilivaraston huomioon ottamattomuus. Suurin osa hiilijalanjäljestä aiheutuu typpioksiduulipäästöistä (N2O), jotka ovat viljanviljelyssä noin 380 kg CO 2 e/ ha. Jos luomussa saataisiin lisättyä maan hiilivarastoja 110 kg/ha/vuosi, tämä kumoaisi typpioksiduulipäästöt. Tyypilliset hiilensidontamäärät ovat kaksinkertaisia. Rodale Insituten katsauksessa parhaissa luomukokeissa on saatu kymmenkertaisia hiilinieluja (2 3 tonnia/ vuosi). Eli jos hiilensidonta saadaan toimimaan kunnolla, luomuviljely voi olla merkittävä hiilinielu ja luomutuotteiden kuluttaminen huomattava ilmastonmuutoksen hillintäkeino. Mitä maan hiilivarastoilla tarkoitetaan? Hiiltä eli orgaanista ainesta on maaperässä kolmessa eri muodossa: elävinä olentoina, hajoavana orgaanisena aineena ja pitkälle hajotettuina humusyhdisteinä. Kasvit yhteyttävät hiilidioksidia sokereiksi ja ruokkivat itsensä lisäksi laajaa maaperäeliöiden ekosysteemiä. Kuolleet kasvinosat, maaperäeliöt ja sienijuuret päätyvät ravintoverkossa muiden osien hajottamaksi. Vähitellen aines muuntuu hitaasti hajoavaan muotoon, jota kutsutaan humukseksi. Yksinkertaistettuna maan hiili tarkoittaa maan multavuutta. Multavuus muunnetaan hiilipitoisuudeksi kertoimella 0,56 eli 4 % multavuus vastaa 2,2 % hiilipitoisuutta. Hiilipitoisuuden avulla voidaan arvioida hiilivaraston muutoksia. Esimerkiksi hehtaarilla 20 cm ruokamultakerroksen paino on noin tonnia. Jos pellon multavuus saadaan kohoamaan multavasta Luomulehti 5/

14 Palkoviljat parantavat maan rakennetta ja lisäävät hiilivarastoja. Markku Lassila (4 %) runsasmultaiseksi (9 %), maaperän hiilivarasto kohoaa selvästi (2 600 t x (9 % 4 %) x 0,56 = 72,8 t). Yksi hiilitonni vastaa 3,7 tonnia hiilidioksidia (CO 2 ), joten multavuuden nosto sitoo ilmakehästä 267 tonnia hiilidioksidia hehtaarilla. Tämä vastaa noin kahden miljoonan henkilöautokilometrin päästöjä. Miten hiilimääriä lisätään? Kaikki orgaanisen hiilen muodot ovat peräisin kasvien yhteytyksestä. Jos maaperän hiilivarastoja halutaan lisätä, on lisättävä yhteytystä ja kasvijätteiden päätymistä maaperään. Oheisessa kuvaajassa on hahmoteltu, miten maaperän hiilivarastot kehittyvät, kun viljanviljelystä siirrytään viisivuotiseen luomukiertoon, jossa vuorottelevat kaksivuotiset nurmet ja kolme vuotta viljanviljelyä. (Laskelmassa on oletettu 5 vuoden puoliintumisaika Arvioi viljelykiertosi Saksassa on käytössä viljelijöiden neuvonnallinen Humusbilanz-laskuri. Sen avulla viljelijä voi arvioida viljelykiertonsa vaikutukset maan hiilivarastojen kehitykseen. Laskurin pohjaksi tarvitaan tietoa kasvien satotasoista ja lannankäytöstä. Karkean arvion oman viljelykierron vaikutuksista saa käyttämällä seuraavan taulukon keskiarvoistettuja lukuja. Hiilivaraston Kasvi Esimerkki 5 Esimerkki 3 v. kierto muutos kg / ha viljelykierrossa v. kierto kg palkovilja 1 x 200 kg kg aluskasvit 1 x 200 kg 1 x 200 kg kg nurmet 2 x 700 kg 1 x 700 kg -250 kg vilja- ja öljykasvit - 2 x 250 kg - 2 x 250 kg -750 kg juurekset ja peruna Yht kg/ 5 vuotta = 260 kg/vuosi Yht. 400 kg / 3 vuotta = 133 kg/vuosi Tarkastelemalla kahta esimerkkikiertoa (5-vuotinen nurmi-nurmi-vilja-herne-vilja ja 3-vuotinen nurmi-vilja-vilja), huomataan että vähemmillä nurmivuosilla hiilen sidonta puolittui pidempään kiertoon nähden. Viljelykierron valinnalla on selvä vaikutus pellon multavuuteen sekä koko tilan ilmastovaikutukseen. 14 Luomulehti 5/2014

15 kasvijätteille ja 100 vuoden puoliintumisaika hajotetulle orgaaniselle aineelle. Biomassamäärät perustuvat keskimääräiseen satotasoon ja sato:olki:juuri suhteisiin. Luvut ovat suuntaa-antavia.) Yksipuolisessa kevätviljan viljelyssä maaperään tulee lähinnä olki- ja juurisatoa. Kun kiertoon lisätään nurmia ja aluskasveja, kokonaiskasvimassa lisääntyy ennen kaikkea juuriston ja nurmisadon johdosta. Tämä nostaa nopeasti hajoavan aineksen osuutta maassa. Vähitellen nopeasti hajoava aines muuntuu pitkälle hajotetuksi humukseksi, mikä nostaa pellon multavuutta pitkällä aikavälillä. Lopullisen tasapainotilan saavuttamisessa menee vuosikymmeniä, mutta nopeasti hajoavan aineksen määrä muuttuu hyvällä hoidolla jo muutamassa vuodessa. Multavuuden noustessa myös pellon kasvukunto paranee. Vedenpidätyskyky lisääntyy, typen vapautuminen nopeutuu ja ravinnevarastot kasvavat. Luomupelto on harvoja paikkoja yhteiskunnassa, jossa ilmastonmuutoksen hillintä on samalla parasta liiketoimintaa. Mitä viljelijä voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Tilatasolla kannattaa puuttua merkittävimpiin päästölähteisiin. Tässä listassa keinot on laitettu järjestykseen päästösäästöjen suhteessa. Poista eloperäiset maat viljelykierrosta ja siirrä ne pysyvästi nurmipeitteisiksi. Eloperäisten maiden muokkaus nopeuttaa niiden hajoamista ja lisää päästöjä. Lisää nurmia viljelykiertoon ja huolehdi niiden juuriston kasvusta (syväkuohkeutus, maan rakenne, kasvilajit ja tiheät nurmet). Hyvin kasvava, tiheä ja syväjuurinen nurmi lisää noin tonnin hiiltä maahan vuodessa, mikä vastaa 3600 kg hiilidioksidia. Lisää ympärivuotista yhteytystä kerääjäkasvien, syysviljojen ja nurmien avulla. Tämä vähentää myös liukoisen typen määrää ja siten typpioksiduulipäästöjä (N2O). Huolehdi vesitaloudesta ja ojituksesta, tämä vähentää N2O päästöjä. Vaihda viljankuivauksen polttoainetta. Hehtaarin sadon kuivaukseen menee noin 40 l polttoöljyä. Myös aikaisin puitavia ja helposti kuivuvia viljelykasveja käyttämällä päästöjä voi vähentää. Vähennä polttoaineen kulutusta traktoreissa, kevennä muokkausta ja opettele taloudellinen ajotapa. CO 2 e/ha/vuosi* kg kg 800 kg 300 kg 120 kg 60 kg *CO 2 e tarkoittaa hiilidioksidi ekvivalenttia eli mittaria, jossa eri kasvihuonekaasut on laitettu yhteismitallisiksi niiden lämmittävän vaikutuksen suhteen. Esimerkiksi kilo typpioksiduulia N2O vastaa 298 kiloa hiilidioksidia ja yhden kilon hiilensidonta vastaa 3,6 kiloa hiilidioksidia. Kauniin punavärin antaa tomaatti ja retiisi, luonnollisesti westchark.fi Vanha Turuntie 82, Pohjankuru Luomulehti 5/

16 teksti ja kuva: Karoliina Manninen Voiko luomu ruokkia maailman? Luomupellolta saattaa saada vähemmän satoa kuin samankokoiselta tavanomaiselta pellolta. Toisaalta luomutuotanto voi taata esimerkiksi maaperän terveyden, ja siten ruoantuotannon jatkumisen myös tulevaisuudessa. Mikä luomun rooli kansainvälisessä ruokaturvassa loppujen lopuksi on voisiko ruokaa riittää kaikille, jos kaikki ruoka tuotettaisiin luomuna? Nälkää näkevien määrä on YK:n vuosituhattavoitekomitean mukaan vähentynyt jopa kolmanneksen parissa vuosikymmenessä. Silti edelleen joka kahdeksas, eli lähes 900 miljoonaa ihmistä, kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Tutkija ja kirjailija Olli Tammilehto arvelee nälkäisten määrän olevan jopa tätäkin suurempi. Ruokaa on tarpeeksi miksi sitten maailmassa nähdään nälkää? Ruoan liian vähäinen määrä maailmassa ei ole syy nälkään. Ruokaa riittäisi hyvin kaikille, jos se voitaisiin jakaa tasan kaikkien ihmisten kesken ei tosin enää kauaa, mikäli ruoantuotannossa tai väestönkasvussa ei tapahdu muutoksia. MTT:n tutkija Helena Kahiluodon mukaan köyhyys, konfliktit ja sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus ovat suurimmat syyt nälänhätään. Myös 16 Luomulehti 5/2014 Tammilehto pitää näitä ilmiöitä merkittävinä, mutta korostaa sitä, että ne eivät ole varsinaisia pääsyitä nälänhätään, vaan täytyisi myös miettiä, mistä köyhyys johtuu. Hänestä köyhyyttä, konflikteja ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta aiheuttavat pohjimmiltaan globaali modernisaatio ja kapitalistinen talouskehitys. Modernisaatio ja talouskasvu aiheuttavat uudenlaista köyhyyttä, kertoo Tammilehto. Rahaa on enemmän liikkeellä, mutta samalla yhteiskunta on lisännyt myös rahan kulutuksen välttämättömyyttä, esimerkiksi hintojen nousun ja kulutustottumusten muutoksen myötä. Siten ihmiset ovat edelleen suhteellisesti yhtä köyhiä ja ruokaa on vähintään yhtä vaikeaa saada kuin ennen, Tammilehto toteaa. Kahiluodon mukaan myös tuotantoketjujen pidentyminen aiheuttaa nälkää. Kun jalostusaste nousee ja kuluttajan ja tuottajan etäisyys kasvavat, myös usein ruoan hinta nousee ja jätteitä syntyy enemmän. Samalla voi ruokavalio yksipuolistua ja einesten sekä muiden puolivalmisteiden käyttö kasvaa. Maapallon tulevaisuus riippuu siitä, miten ruokaa tuotetaan Ilmastonmuutoksen ja kasvavan kulutuksen myötä planeetan rajat alkavat tulla vastaan. Rehevöityvätkö vesistöt lannoiteylijäämistä, säilyykö luonnon monimuotoisuus ja miten käy maaperän kunnon? Kahiluoto toteaa, että planeettarajat on jo nyt monilta osin ylitetty, joten joudumme joissakin toiminnoissa tulemaan väistämättä takaisinpäin. Kun planeettarajat otetaan huomioon ja ruoantuotanto suhteutetaan niihin samalla kun suiden määrä kasvaa, ruokaa on yksinkertaisesti tuotettava ja kulutettava toisella tavalla kuin nyt, Kahiluoto summaa. Lannoitteiden käyttö on tavanomaisen tuotannon suurimpia ongelmia: Fosforia ei riitä kaivannaisena enää kuin noin 40 vuotta ja keinolannoitetypen valmistaminen vie suuria määriä uusiutumatonta energiaa. Ravinteiden ja fossiilisen energian käyttöä on vähennettävä rajusti jo nyt, jotta vesistöjen palautumaton rehevöityminen ja ilmastonmuutos voitaisiin estää. Luomussa fosforia opetellaan kierrättämään ja typpi sidotaan kasvien avulla ilmasta. Myös tavanomainen tuotanto on onneksi alkanut kiinnostua näiden menetelmien kilpailukyvystä. Luomunkin on kehityttävä Luomu voidaan määritellä monella tavalla. Kapeakatseisimmillaan sillä voidaan tarkoittaa EU-direktiivien asetuksia ja tiettyjä vakiintuneita vanhoja käytäntöjä, mutta se voidaan myös nähdä yhtenä innovatiivisena ruokajärjestelmien kestävyyden strategiana. Luomu on yksi erittäin tärkeä strategia, kun halutaan elää kestävästi ja ruokkia kaikki maailman ihmiset. Se tarjoaa keinoja nostaa satoja paikallisin resurssein siellä, missä ostopanoksiin ei ole varaa, ja myös keinoja ravinteiden ja ilmaston planeettarajoihin palaamiseksi, Kahiluoto kertoo. Siksi ei voida ottaa dogmaattista näkökulmaa, vaan tarvitsemme avoimuutta ja uusia innovaatioita luomun pitää astua eteenpäin, toteaa Kahiluoto. Tammilehto lisää kestävän luomutuotannon vaatimuksiin myös öljyriippumattomuuden. Fossiilisista polttoaineista riippumaton, joustava ja vastustuskykyinen tapa tuottaa ruokaa luo turvallisuutta, ja voisi siten vähentää nälän lisäksi myös ilmas-

17 Helena Kahiluoto on MTT:n tutkija, ja hän haluaa kehittää tutkimuksen avulla kestäviä ruokajärjestelmiä. Hän on ollut käynnistämässä Suomen ensimmäistä luomututkimuskeskus Partalaa sekä Helsingin yliopiston luomuopetusta. Kahiluoto tutkii ruokaturvan, ilmastonmuutoksen ja vesistöjen rehevöitymisen kytkentöjä. Olli Tammilehto on tutkija ja kirjailija, joka matematiikan ja fysiikan maisteriksi valmistuttuaan vaihtoi luonnontieteet yhteiskuntatieteisiin, sillä ajatteli niin voivansa paremmin muuttaa maailmaa. Sittemmin hän on ollut mukana monenlaisessa aktivistitoiminnassa sekä kirjoittanut useita köyhyyttä, ruokaturvaa, globalisaatiota ja ilmastonmuutosta käsitteleviä kirjoja. tonmuutoksen luomia ongelmia sekä köyhyyttä. Luomuliikkeen pitäisi olla nykyistä aggressiivisempi. Sen tulisi miettiä, miten koko Suomi saataisiin siirtymään luomuun koko maatalous tulisi muuttaa kestäväksi, eikä luomu saisi tyytyä vain tämänhetkiseen, marginaaliseen asemaansa, Tammilehto pohtii. Hänestä toiminnan luomun puolesta pitäisi etujärjestövaikuttamisen sijasta muistuttaa enemmän aitoa yhteiskunnallista liikettä, jotta se voisi saavuttaa perustavanlaatuisen, pysyvän muutoksen. Luomu voi siis olla ratkaisevassa osassa nälänhädän vähentämisessä, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämisessä sekä ekologisten ongelmien ratkaisemisessa. Tärkeintä on murtaa myytti siitä, että yksin ruoan määrän lisääminen poistaisi nälkää. Kirjoittaja oli Luomulehdessä työharjoittelussa ja opiskelee kestävää kehitystä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Ruoantuotannon tulevaisuus riippuu siitä, minkälaisia valintoja tehdään tänään. Luomuviljely voi parhaimmillaan lieventää sekä köyhyyttä, ilmasto-ongelmia että nälänhätää. Luomulehti 5/

18 Tutkittua tietoa Marjo Koivumäki Teksti: Minna Kotkamaa Mistä makuelämys syntyy? Luomuruoan mausta käydään kiihkeitä keskusteluja. Luomulehden toimitus päätti hypätä junan kyytiin ja matkustaa Turkuun kysymään Turun yliopistossa työskentelevältä makututkijalta Mari Sandellilta, mistä makuelämys oikeasti syntyy. 18 Luomulehti 5/2014

19 Miltä se maistuu, on kysymys, jonka helposti kuulee miltei päivittäin. Ruoka ei ole pelkästään ravintoaineiden lähde, vaan se on myös nautinnon lähde. Etenkin länsimaissa, jossa ruokaa on yllin kyllin, ruoan maku vaikuttaa olennaisesti ostopäätökseen. Riippuen maistajasta samakin ruoka voi saada arvioita ylistävistä haukkuviin. Miten vastaukset voivat vaihdella niin suuresti ihmisestä toiseen? Turkulainen Mari Sandell on dosentti ja akatemiatutkija Turun yliopistossa. Hän johtaa siellä Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa Aistit ja ruoka -ryhmää. Peruskoulutukseltaan hän on elintarvikekemisti, joka lähes 20 vuotta sitten teki gradutyönsä karjun virhehajusta. Koska haju- ja makuaistit tuntuivat mielenkiintoisilta, Sandell päätti jatkaa tekemällä väitöskirjaa mansikan aistittavista ominaisuuksista. Väitöskirjassaan hän vertasi muun muassa tavanomaisen ja luomumansikan ulkonäkö-, haju- ja makueroja. Väitöskirjan jälkeen Sandell lähti USA:n Philadelphiaan hakemaan lisää tutkijakokemusta ja muutama vuosi myöhemmin palasi Turun yliopistoon, jossa hän nyt johtaa Aistit ja ruoka -ryhmää. Ruoan kokemisprosessi Kun kysyn Sandellilta, mistä makuelämys syntyy, hän hymyilee minulle. Vastaus tulee olemaan paljon laajempi kuin osaan kuvitellakaan. Hän puhuukin mieluummin ruoan kokemisprosessista kuin pelkästään makuelämyksestä. Näköaisti reagoi ruokaan usein ensimmäisenä. Silmät antavat tietoa ruoka-aineen väristä, muodosta, koosta ja jopa pinnan sileydestä. Myös hajuaisti on yleensä valppaana. Kuinka voimakkaasti ruoka tuoksuu, riippuu siitä irtoavien hajumolekyylien määrästä ja laadusta. Jos esimerkkinä pidetään porkkanaa, jotkut ihmiset haluavat käsillä tunnustella sitä ennen kuin he maistavat. Tällöin käsien tuntoaisti osallistuu antaen tietoa porkkanan koosta ja painosta. Ruoan saapuessa Tutkija Mari Sandell puhuu mieluummin ruoan kokemisprosessista kuin pelkästään makuelämyksestä, koska monet tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen. suuhun huulien ja kielen tuntoaisti reagoivat ruokaan. Hampaiden murskatessa ruokaa, myös hampaiden tuntoaisti ja korvien kuuloaisti osallistuvat. Kun ruoka pilkkoontuu suussa, haju-, ja tässä vaiheessa myös makumolekyylejä, irtoaa eri tahtia. Tämän takia tietty ruoka saattaa ensin maistua makealle ja vasta hetken päästä huomaa ruoan olevan myös tulista. Kaikki edellä mainitut asiat vaikuttavat siihen, miten yksilö loppujen lopuksi kokee ruoan. Lisäksi tietenkin yksilön omat mieltymykset ja ominaisuudet vaikuttavat. Jotkut pitävät happamasta omenasta kun taas toiset pitävät makeasta omenasta. Aistiherkkyys myös vaihtelee suuresti ihmisten keskuudessa kun toinen maistaa karvaan maun voimakkaasti, toinen ei välttämättä edes huomaa sitä, Sandell toteaa. Aistimuisti ja arvomaailma Sandell kertoo, että ruoka yhdistetään helposti erilaisiin tilanteisiin ja ihmisen aistimuistit ovat todella pitkäkestoisia, etenkin hajuaistin kohdalla. Jos ihminen kokee tietyn hajun ahdistavaksi, tämä voi johtua siitä, että hän on Minna Kotkamaa esimerkiksi 20 vuotta aikaisemmin kokenut jotakin ikävää samalla, kun hän on hajun tuntenut. Ihminen itse ei välttämättä tapahtumaa muista, mutta hajumuisti muistaa sen. Jotkut arvostavat ruoan makua enemmän kuin toiset. Tähän vaikuttaa ihmisen perimä ja ympäröivä kulttuuri, kertoo Sandell. Esimerkiksi lapsuuden kokemukset vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee ruoan. Jos vanhemmat antavat lapsen osallistua ruoanlaittoon tai viljellä itse omia porkkanoita, hän todennäköisesti osaa jatkossa arvostaa ruokaa ja sen makua enemmän kuin lapsi, joka on jäänyt näistä paitsi. Monet asiat vaikuttavat ruoan makuun Monet väittävät erottavansa luomuruoan tavanomaisesta ruoasta. Ruoan makuun voi kuitenkin vaikuttaa hyvin moni muukin asia kuin pelkkä viljelymenetelmä, sanoo Sandell. Maaperä, kasteluvesi, sää, lajike, korjuuaika, mekaaninen käsittely, kuljetus ja varastointi ovat esimerkkejä asioista, jotka voivat vaikuttaa ruoka-aineen makuun. Tämän takia onkin erittäin vaikeata tehdä tieteellistä tutkimusta siitä, maistuvatko luomuruoka ja tavanomainen ruoka erilaiselta. Makututkimukset toteutetaan kontrolloidusti oikeassa aistilaboratoriossa, jossa maistaja voi keskittyä täysin ruoka-aineiden maistamiseen ja vertaamiseen. Ihmisen tieto siitä, että hän vertaa luomuruokaa ja tavanomaista ruokaa, voi vaikuttaa häneen. Siksi tieteellisessä tutkimuksessa makutesti pitäisi suorittaa sokkona, eli tässä tapauksessa osallistuja ei tietäisi vertaavansa luomua ja tavanomaista ruoka-ainetta. Kukaan ei kuitenkaan normaalissa elämässä syö ruokaansa valvotuissa laboratorio-olosuhteissa, ja tällöin yksilön omat mieltymykset, arvot ja monet muut asiat vaikuttavat koettuun ruokaelämykseen. Ja näinhän se saa ollakin. Jokainen saa itse päättää, mikä hänen mielestään maistuu parhaimmalta riippumatta siitä, mitkä syyt siihen vaikuttavat. Luomulehti 5/

20 Teksti: Anne Bland L Uomu Nokan ensimmäiset broilerit saapuvat parhaillaan kauppoihin. Takana on paljon valmistelutyötä ja edessä toivottavasti tuotannon laajentamista. Luomubroileriketju vihdoinkin Suomeen Anne Bland EU:n tiukentuvat luomumääräykset ovat puhututtaneet tuottajia ympäri maan. Moni on ilmoittanut byrokratian taakan alla luopuvansa tuotannosta kokonaan tai siirtyvänsä tavanomaiseen tuotantoon. Yksi on kuitenkin erilainen. L Uomu Nokka on rohkeasti aloittanut toiminnan, jossa Suomessa on tupattu epäonnistumaan: lihakanojen luomutuotannon. Luomuyrittäjä Arto Jokinen on kuitenkin vakuuttunut, että tällä kertaa homma toimii, sillä koko verkosto on mietitty alusta loppuun asti porukalla. L Uomu Nokka on Luomu Invest Oy:n omistama tuotemerkki. Mukana ovat myös terveystuotealan vaikuttaja Paula Utti sekä teurastamo Keltasiipi Oy:n Pia Nuikkinen. Pilotoimme tuotantoa kauhavalaisen Hermanni Huhtalan luomubroileritilan kanssa ja kokemukset olivat sen verran hyviä, että nyt verkostossamme 20 Luomulehti 5/2014 on kolme uutta tuottajaa sekä hautomo, teurastamo ja markkinoinnin osaajia, Pajuniemen entinen toimitusjohtaja Jokinen kertoo Petri Tiukan luomubroileritilalla Punkalaitumella. Karmien mittausta Tiukan tilalla on tuotettu broilereita jo 40 vuotta. Pellot ovat olleet 12 vuotta luomussa, mutta nyt on siirretty myös linnut luomuun. Tiukan ja Jokisen mukaan yhteistyö viranomaisten, erityisesti maa- ja metsätalousministeriön kanssa on sujunut hyvin, vaikkakin lupaprosessit ovat kestäneet kauan. Pelkkää ruusuilla tanssimista ei luomunokkien alkutaival ole kuitenkaan ollut. Tarkastajan mukaan kanalan ikkunapinta-ala pitää olla 5 % lattian pinta-alasta. Eräällä tilalla ollaan siinä tilanteessa, että tarkastajan kanssa keskustellaan, pitääkö se mitata ikkunan karmien sisä- vai ulkopuolelta Saman EU-lain Tanskassa suhde on 3 %, Tiukka ihmettelee. Arto Jokinen kertoo L Uomu Nokan vahvuudeksi, että verkosto on mietitty alusta loppuun asti porukalla. Liika valokaan ei ole linnuille hyvästä, kesällä sitä on liikaa. Se aiheuttaa erityisesti kukoissa yliaktiivisuutta, Tiukka jatkaa ja kertoo opiskelevansa luomulintujaan istumalla usein hallissa puutarhatuolissaan. Sisäpinta-alaa luomubroilereille tarvitaan tuplaten enemmän kuin tavallisille broilereille ja luomulintujen tulee päästä myös ulos talvea lukuun ottamatta. Kuusiviikkoiset Tiukan broile- L Uomu Nokka

21 rit ovat päässeet ensimmäistä kertaa pihamaalle, mutta talon seinusta heinäpaaleineen tuntuu olevan laajaa niittyä turvallisempi. Toimittajien ja valokuvaajien ympäröimät linnut ovat autuaan tietämättömiä historian havinasta kuopsuttaessaan ja kylpiessään pihamaalla. Tilan kukosta useampi kymmen on jo uskaltautunut kauniiseen syyspäivään, mutta viereisen rakennuksen kanasta ei vielä yksikään. Ensimmäisen viikon lopulla myös kanat lähtivät kuitenkin ulkoilemaan aktiivisesti. Anne Bland Emotuotanto saatava omiin käsiin Tervejalkaisen ja hidaskasvuisen Hubbard-luomulajin munat on tuotu Tanskasta ja ketjun hautomo sijaitsee Huittisissa Esa Puontin tilalla. Emotuotanto ei ole vielä Jokisen mukaan kannattavaa, mutta haaveissa on saada sekin Suomessa käyntiin. Suomessa ollaan uuden edessä. Eläintaudeista ei ole kokemusta ja resurssitkin puuttuvat. Kuitenkin juuri tautiriskin takia emotuotanto on erityisesti lihapuolella oltava jatkossa omissa käsissä. Tarvitsemme selkeät tuotantosäännöt, jotka on hyvä laatia yhteistyössä koko ketjun ja viranomaisten kanssa, Jokinen sanoo. Tuottajana toivon, että sanktioista voitaisiin meilläkin siirtyä neuvontaan ja ohjaamiseen Tanskan mallin mukaan, Tiukka komppaa yhteistyön voimaa. Uudet tuottajat tervetulleita Luomubroilerit tulevat viikoittaiseen myyntiin jo nyt syyskuun loppupuolella, aluksi Prismoihin. Yksinoikeutta ei kuitenkaan haluttu antaa vain yhdelle ketjulle, ja Jokinen neuvotteleekin parhaillaan Keskon, Lidlin sekä Stockmannin kanssa. L Uomu Nokan broilereita on mahdollista saada myös suoraan ruokapiirien kautta. Tuotevalikoimaan kuuluvat tuoreet, maustamattomat broilerinpalat: Rottinkirinta-rintafile, Juoksujalka-koipi ja Vauhtisiiveksi nimetty siipipala. Kokonaisen broilerin saa aluksi pakasteena, kertoo Pia Nuikkinen Keltasiiven luomusiipikarjan pienteurastamolta Köyliöstä ja lupaa, että kapasiteetti L Uomu Nokka -broilereilla on runsaasti tilaa ulkoilla. riittää jopa 20 tilan luomubroilereiden käsittelyyn. Tiukan tilan lisäksi Luomunokan tuottajia ovat peräseinäjokelainen Timo Mäntysalo ja loimaalainen Esko Nieminen. Eläinten hyvinvointi on Luomunokan tärkeä periaate. Se tarkoittaa mahdollisimman lyhyitä kuljetusmatkoja, joten tuottajia toivotaan erityisesti teurastamon lähialueilta, Nuikkinen vinkkaa. Jokinen olisi valmis aloittamaan myös luomukalkkunan markkinoinnin, jos vain tuottajia alalle ilmaantuisi. L Uomu Nokan hallituksen puheenjohtaja, terveystuotevaikuttaja Paula Utti luottaa kuluttajien löytävän L Uomu Nokka -tuotteet. Luomussa ei sallita antibiootteja eikä geenimuuntelua. Ihmiset ovat nykyään terveystietoisia. Lisäksi luomu ei tutkitusti ainakaan heikennä vastustuskykyä, Utti valistaa. Mikäli Suomessa halutaan jatkossa syödä luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, on Luomunokan toimijoiden peräänkuuluttama keskustelu ja yhteistyö viranomaisten kanssa oleellista. Tietyn lainkirjaimen pilkuntarkka noudattaminen ei saa olla esteenä toiminnalle, vaan holhoamisen sijaan luottamus tuottajaan ja lain hengen noudattaminen pitäisivät olla tärkeintä. Anne Bland Luomulehti 5/

22 Riitta Makkonen Teksti: Riitta Makkonen Laaturuista suoraan leipojille Korkeaan laatuun on yritetty tähdätä, tuumaa nuori kiteeläinen luomurukiin viljelijä Niko Nyrhinen. Hän myy rukiinsa jauhettuna ja pussitettuna keskikarjalaisille kotileipureille. Niko yrhinen ei ole kertaakaan myynyt koko ruissatoaan jyvänä. Rukiin sakoluku on tilalla yleensä ollut 200 paikkeilla ja ylikin. Myllyt ja leipomot eivät ole valmiita maksamaan korkealaatuisesta luomurukiista sitä hintaa, mitä sillä pitäisi saada. Paras kate syntyy jalostusastetta nostamalla ja vähittäismyynnillä, Nyrhinen kertoo. Rukiin Nyrhinen käy jauhattamassa Puhoksen myllyssä. Jauhot pakataan kotitilalla pakkaamossa. Suoramyynti alkoi jo Nyrhisen vanhempien, Ilpo ja Tuula Nyrhisen aikana. Se tietysti mietityttää, miten käy jauhomarkkinoille sitten, kun tämä leipää ja piirakoita paistava vanhempi sukupolvi ei enää jaksa leipoa, viljelijä pohtii. Vaikka suoramyynti vähenisikin ratkaisevasti, silti Nyrhinen aikoo viljellä ruista jatkossakin. Luomuun kasvanut Nyrhinen on toisen polven luomuviljelijä. Hänen vanhempansa siirtyivät luomutuotantoon vuonna 1997, jolloin he luopuivat lypsykarjan pidosta. Kylähullun touhuahan se taisi olla siihen aikaan, Niko tuumaa. Hän itse on kasvanut luomuviljelyyn, joten muuta vaihtoehtoa hän ei ole osannut ajatellakaan. Luomuviljelyn tuet ovat tavanomaisiin maatalouden tukiin nähden korkeammat. Luomutuotanto on oman terveyden kannalta parempi, ei tarvitse olla tekemisissä myrkkyjen kanssa, ja onhan se myös ympäristön kannalta hyvä asia, nuori viljelijä perustelee. Hän kävi peruskoulun jälkeen Kiteellä Koivikolla maatilatalouden perustutkinnon. Viljelijän ura sai kuitenkin odottaa. Muutaman vuoden kaupittelin kaakeleita sisustusliikkeessä ja myöhemmin toimin valokuvaajana. Sielu on silti ollut aina täällä, vaikka olin muualla töissä. Nyrhinen on nyt kolmatta kesää maanviljelijä. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuoden 2012 alussa. Tilalla on 37 hehtaaria, josta nuori isäntä on syyskuun alussa kylvänyt viisi hehtaaria syysrukiille. Syysruis sopii luomuviljelyyn Nyrhisen tilalla on viljelty syysruista vuosikymmeniä, ja luomuruista vuodesta 1997 lähtien. Syysrukiilla on nuoren isännän mielestä suuria etuja kevätviljoihin verrattuna. 22 Luomulehti 5/2014

23 Riitta Makkonen Riitta Makkonen Ruis lähtee keväällä nopeasti talvehtimisen jälkeen kasvuun, joten se peittää rikkakasvit. Korkea kasvusto varjostaa rikkakasveja vielä kesän kasvukauden aikanakin eikä mahdollinen keskikesän kuivuuskaan haittaa ruista, viljelijä korostaa. Lisäksi ruis kasvaa pienellä panostuksella ja se on iso plussa. Peltoon olen laittanut pääasiassa liha-luujauhoa ja tuhkaa, aina en niitäkään. Tuholaisista ei Nyrhisen pelloilla ole ollut riesaa ja rikkaruohotkin ovat pysyneet siedettävällä tasolla viljelykierron ansiosta. Nyrhinen kylvi tänä kesänä syysrukiin hieman myöhempään kuin tavallisesti. Syysruis pitäisi kylvää suunnilleen 25. elokuuta, mutta nyt kylvö jäi sateiden vuoksi syyskuun ensimmäiseen päivään. Niko Nyrhinen kylvää pelloilleen populaatioruista, Reetta-lajiketta, jota hän hankkii joensuulaiselta siemenviljan pakkaajalta. Syysrukiin viljely tasaa viljelijän työhuippuja keväästä kasvukauden eri vaiheisiin. Nyrhinen jauhatti rukiin Puhoksen myllyssä. Uuden sadon jauhoa myytiin jo elokuussa Koivikolla perinteisillä maalaismarkkinoilla. Luomurukiin kysyntä kasvanut Luomuviljan käyttö suomalaisessa elintarviketeollisuudessa on kasvanut 17 prosenttia, rukiin osuus kasvusta on kolme prosenttia. Omavaraisuuteen on vielä matkaa, sillä teollisuuden käyttämästä luomurukiista alle puolet oli suomalaista. Satovuosina Suomeen tuotiin 5,6 miljoonaa kiloa luomuruista. Vuoden 2012 kotimaan sato oli 5,1 miljoonaa kiloa. Ruista tuotiin pääasiassa Virosta ja Ruotsista. Vuoden 2013 luomurukiin sato oli miljoona kiloa pienempi kuin vuoden 2012, mikä on aiheuttanut lisäpaineita tuontiin, joka kasvoi 65,6 prosenttiin. Rukiin tuonti kokonaisuudessaan on kasvanut 12 miljoonalla kilolla liki 53 miljoonan kiloon. Myllyt ja leipomot ovatkin ryhtyneet kampanjoimaan kotimaisen rukiin viljelyn puolesta. Luomuviljasta valmistetut tuotteet eivät jää kokonaan kotimarkkinoille, sillä luomuviljoista valmistetuista tuotteista 60 prosenttia menee vientiin jauhoina, leipinä ja hiutaleina. Tavanomaiset viljelijät ovat vastanneet kasvavaan kysyntään lisäämällä rukiin, erityisesti syysrukiin, viljelyalaa. Luomuviljelijät sitä vastoin eivät ole innostuneet kasvattamaan tuotantoa - luomuhyväksytty tuotantoala rukiin osalta väheni vuodesta 2012 vuoteen 2013 kahdeksan prosenttia. Vuonna 2013 luomuruista viljeltiin koko Suomessa hehtaarilla. Suurimmat alat olivat Varsinais-Suomessa. Lähteet: Evira, Maa- ja metsätalousministeriön tilastokeskus Tike, Vilja-alan yhteistyöryhmä. Luomulehti 5/

24 Heinäkuun helteet kypsyttivät rukiin oikeaan aikaan. Nyrhinen viljelee populaatioruista, Reetta-lajiketta. Syysrukiinviljelijällä on kaksi riskiaikaa: talvi ja puintiaika kesällä. Viime talvi oli Pohjois-Karjalassa hyvin epätavallinen. Pellot ja nurmet olivat vihreinä vielä joulunakin. Lumi tuli vasta tammikuun loppupuolella ja suli pois jo maaliskuussa. Siitä huolimatta ruis talvehti yllättävän hyvin, Nyrhinen kertoo. Heinäkuun helteet kypsyttivät viljan ja elokuun alussa puintisäät olivat loistavat. Nyrhinen onkin tyytyväinen satoon. Puintiajankohta ja sää ovat ratkaisevia rukiin laadun suhteen. Ruis pitää saada puitua hyvän sään aikaan. Vaikka syysrukiin viljely onkin paljon säiden armoilla olemista, ei Nyrhinen pidä sitä erityisen vaikeana, kun- 24 Luomulehti 5/2014 Niko Nyrhinen Hyvä sato säistä huolimatta han on suunnitelmallinen ja noudattaa viljelykiertoa. Nyrhinen kylvää rukiin aina viherlannoituksen tai syysrypsin jälkeen. Ranteissa ruista ja hunajaa Rukiin lisäksi Nyrhinen viljelee syysrypsiä ja ohraa. Syysrypsillä on yhdeksän hehtaaria ja ohraa neljä hehtaaria. Rypsille on toinen kiteeläinen luomurypsin viljelijä hankkinut ostajat ja koonnut alueen viljelijöiltä rypsit sa- maan kyytiin. Ohra on mennyt kiteeläisten luomunautojen rehuksi. Nyrhisen tilan uusin tuote on hunaja, joka tuli tilalle nuoren emännän, Sinikka Kuittisen, toiveesta löytää hänellekin elinkeino tilantöistä. Peltojen ja metsien reunoissa surisee yli 20 mehiläisyhdyskuntaa, tulevaisuudessa vieläkin enemmän. Ruis on eräänlainen viljelyn perusta, joka pysyy, Nyrhinen miettii. Kirjoittaja on rääkkyläläinen vapaa toimittaja.

25 RAKKAUDESTA LUOMUUN Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Tarjoamme huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset ja -yrtit Suomen laajimmasta luomuvalikoimasta kilpailukykyiseeen hintaan ympäri vuoden. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun. Satotukku Oy Tuupakantie 32, Vantaa Puh satotukku.fi

26 Luomua opiskelemassa Teksti: Nina Andersson Kuvat: Jouni Paakki Viljelykierto vie luomun ytimeen Viljelykiertoaiheinen graduni käsittelee kasvinvuorotuksen suunnittelua ja toteuttamista luomutiloilla. Opiskelen Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksella kasvintuotantotieteitä aiemmin oppiaineen nimi oli kasvintuotannon biologia. Kun sain ehdotuksen luomuun liittyvää graduaiheesta, tartuin tilaisuuteen ottaa selvää tarkemmin, mistä luomusta onkaan pohjimmiltaan kyse. Alkusysäys graduaiheelle oli tullut Luomuliiton kasvinviljelyneuvoja Reijo Käeltä, joka oli huomannut, että luomun kasvinvuorotus eroaa yllättävän paljon alueellisesti, vaikka tuotanto-oloissa ja -suunnissa ei olisikaan suuria eroja. Opinnäytetyöni aiheeksi on vähitellen rajautunut viljelykiertojen suunnittelu ja sopeuttaminen luomukasvinviljelytiloilla. Tavoitteenani on kuvata erityyppisten aineistojen avulla luomukasvinviljelyssä noudatettavia viljelykiertoja. Myöhemmin syksyllä tavoitteena on toteuttaa kysely- tai haastattelututkimus, jossa selvitetään esimerkiksi sitä, minkälaisia motiiveja luomun viljelykiertojen suunnitteluun ja toteuttamiseen on. Vaikka työ on vasta alussa, huomaan olevani perustavaa laatua olevien kysymysten äärellä: Mitä luomu on? Miksi luomu on sellaista kun se on? Minkälaista sen ehkä tulisi olla? Tutkimuskysymykset ovat mielenkiintoisia! Kirjoittaja oli Luomuliitossa harjoittelussa kesällä JOS KIINNOSTUIT graduaiheestani ja haluat kertoa esimerkiksi oman tilasi viljelykiertojen suunnittelusta, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen Työn rajauksena ovat satakuntalaiset ja uusimaalaiset kasvinviljelytilat. Kuulemisiin! HELSINGIN YLIOPISTO tarjoaa yliopistotasoista luomuopetusta. Luomukurssit ovat olleet suosittuja vuodesta toiseen. Myös ulkomaille suuntautuvia luomuopintoja suositellaan: esimerkiksi Englannissa ja Saksassa on hyviä yliopistoja, jotka tarjoavat laadukkaita luomukursseja. 26 Luomulehti 5/2014

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty Luomu Suomessa 2016 Päivitetty 21.3.2017 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla Luomutilojen EUtuki-Info 1.4.2016 Lammilla Kaija Hinkkanen/ProAgria Etelä-Suomi Luomun tilanne Luomutilojen määrä kasvaa tasaisesti peruskursseilla noin 70 osallistujaa, kotieläinpäivissä 30 (ProAgria

Lisätiedot

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Kuva: Savo-Karjalan Luomuyhdistys Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan luomutoimijoiden edunvalvontaa jäseniä yli 200 Tervetuloa mukaan! jäsenmaksut

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Luomu Suomessa SISÄLLYS

Luomu Suomessa SISÄLLYS Luomu Suomessa SISÄLLYS 1. Luomutilat v. 2012 2. Luomupeltoala v. 2012 3. Luomuviljelyn kehitys 2006-2012 4. Luomukasvintuotanto 5. Luomukotieläintilat 6. Luomukotieläintuotanto 7. Luomukeruu 8. Luomun

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä klo Evira, kokoustila Kalevi

Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä klo Evira, kokoustila Kalevi Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä 18.01. 2016 klo 10.00-12.00 Evira, kokoustila Kalevi Osanottajat Nimi Paikalla 18.1.2016 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila X Ari Kulmanen, Ikaalisten Luomu Antti Vauhkonen,

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut HoReCa Lähiruokaa Uudeltamaalta & hankintafoorumi Seminaari 18.5.2016 Hyvinkää Alkusanat Lohjan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa Kaupunginvaltuusto 12 28.01.2014 Kaupunginhallitus 109 16.05.2016 Kaupunginvaltuusto 66 21.06.2016 Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Lähiruokapiiri Jämsään? perustamisesta Vitikkalan koululla Vitikkala-salissa klo 18

Lähiruokapiiri Jämsään? perustamisesta Vitikkalan koululla Vitikkala-salissa klo 18 Lähiruokapiiri Jämsään? Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin perustamisesta Vitikkalan koululla Vitikkala-salissa 23.5.2011 klo 18 Miksi lähiruokaa ruokapiirin kautta?

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka Siitä se ajatus sitten lähti Kotipaikka, Leppävirralla toimiva maitotila, jäi veljelle ja Pekka lähti töihin Nokialla tietokoneasiantuntijaksi Maatalous veti puoleensa ja omaa tilaa alettiin etsiä Oma

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Suomen Mehiläishoitajain Liitto 2011 Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen SML ry. Tämän materiaalin tuottamiseen on saatu tukea

Lisätiedot

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki Luomusiementuotanto Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus 13.11.2014 Helsinki Sisältö Luomusiementuotannon tilanne Suomessa Kannattavuushaasteet Tilastrategiat 2013 luomusiementuotannon

Lisätiedot

Siemenpakkaajan puheenvuoro

Siemenpakkaajan puheenvuoro Siemenpakkaajan puheenvuoro Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Sertifioidun luomusiemenen nykytilanne viljanviljelyssä Luomuviljelyssä käytettiin vuoden 2014 viljojen kylvöihin 2 300 tonnia sertifioitua luomusiementä,

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Luomufoorumi Marja Suutarla

Luomufoorumi Marja Suutarla Luomufoorumi 4.2.2016 Marja Suutarla Luomufocusryhmätyöskentely Hanke toteuttaa EIP Agri-toiminnasta räätälöidyn fokusryhmätyöskentelyn alueellisten hanketoimijoiden yhteisistä tarpeista nousseista kahdesta

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, 12.10.2016 Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomuruokaseminaari Mikkeli 15.11.2016 21.11.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Luomun laajuus Luomun vaikuttavuus Kotitalouksien

Lisätiedot

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys

Lisätiedot

Euroopan menestyvin luomuviljaketju

Euroopan menestyvin luomuviljaketju Euroopan mestyvin luomuviljaketju Informaatiovirta - Mekkinusteet ja -analyysit välitys jauhatus Viljatuotteid, viljatuotteid myynti Kuluttaja Tavaravirta ProAgria Kymlaakso/MS 1 Luomuviljaketjun mittarit,

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 28.9.2016 1 Luke Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 ~6.5 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla ~1 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6. Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 1 Ruoantuotannon globaali haaste on tuottaa ruokaa kasvavalle

Lisätiedot