METSÄNTUTKIMUSLAITOS. vuosikertomus 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄNTUTKIMUSLAITOS. vuosikertomus 2005"

Transkriptio

1

2 METSÄNTUTKIMUSLAITOS vuosikertomus

3 Arvot Luotettavuus Toimimme vastuullisesti tuottaen tieteellisesti luotettavaa, puolueetonta tietoa sekä pidämme kiinni asiakkaille antamistamme lupauksista. Osaaminen ja työhyvinvointi Motivoimme henkilöstöä kehittämällä osaamista ja työhyvinvointia saavuttaaksemme yhteiset tavoitteemme ja kehittyäksemme johtavaksi metsäalan osaajaksi. 2

4 Visio Metsäntutkimuslaitos on vaikuttavin, asiakkaidensa tietotarpeet ennakoiva metsien kestävän käytön kansallinen ja kansainvälinen asiantuntija. Vuorovaikutteisuus Toimimme avoimesti ja vuorovaikutteisesti asiakkaidemme parhaaksi. Ennakoivuus ja luovuus Ennakoimme tulevia tietotarpeita ja työskentelemme ennakkoluulottomasti toimintatapojamme kehittäen. 3

5 4 Sisältö

6 Metsäntutkimuslaitos Ylijohtajan katsaus Tutkimusjohtajan katsaus Kansainvälisen toiminnan katsaus Metsiin perustuvat elinkeinot ja metsäympäristön tietovarannot Metsäekosysteemit ja metsien yhteiskunnallinen merkitys Väitöskirjat Tapahtumat ja seminaarit Tutkimushankkeet Julkaisut Resurssit 5

7 6

8 7 Tapani Vartiainen

9 8

10 Ari Turunen 9

11 Jouni Hyvärinen 10

12 Jouni Hyvärinen Mauri Timonen 11

13 Strategiset päämäärät Tieteellisesti korkeatasoinen ja yhteiskunnallisesti vaikuttava, metsien kestävää käyttöä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävä tutkimus- ja kehitystoiminta. Tutkimuksen painoaloja ovat 1) metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 2) metsien yhteiskunnallinen merkitys 3) metsäekosysteemien rakenne ja toiminta 4) metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Organisaatiorakenteeltaan ja toimintakulttuuriltaan asiakkaita palveleva Metla Metla on prosessipohjainen matriisiorganisaatio, jonka muodostavat ydin- ja tukiprosessit sekä alueelliset yksiköt. Ydintoimintoihin keskitetyt resurssit, hyvä reagointikyky ja kustannustehokas toiminta. Metla kohdentaa resurssejaan tutkimustiedon tuottamiseen, hankkimiseen ja käytäntöön vientiin. Ulkopuolisen rahoituksen määrä kaksinkertaisetaan. Osaamista sekä jatkuvaa oppimista tukeva toimintakulttuuri Yhteisiin arvoihin perustuvassa toimintakulttuurissa korostuvat yhtenäisyys, aloitteellisuus, osaaminen, hyvä hallintokulttuuri sekä asiakkaita palveleva asenne. 12

14 Asiakkaat ja muut sidosryhmät 13

15 Suomen, Euroopan metsävaltaisimman maan, pinta-alasta metsää on 76%. Suomessa hakkuiden määrä on 1970-luvulta lähtien ollut pienempi kuin puuston kasvu, joten puuvaranto lisääntyy koko ajan. Jo 1800-luvulla Suomessa oltiin huolissaan metsävarojen vähenemisestä. Ratkaisuksi kehitettiin Metsäntutkimuslaitoksessa valtakunnallinen metsien inventointi. Ensimmäinen inventointi saatiin Suomessa päätökseen ensimmäisenä maailmassa Nykyään inventoinnissa yhdistetään satelliittikuvat ja numeerinen paikkatieto perinteisiin maastomittauksiin. Inventoinneissa kerätään monipuolisesti tietoa metsien puuston määrästä ja kasvusta sekä metsien tilasta ja biologisesta monimuotoisuudesta. Ajantasaista tietoa puun riittävyydestä, metsien kasvusta ja hiilivarastoista tarvitaan muun muassa metsien hoidossa, metsävarojen käytön suunnittelussa, metsätalouden kestävyyden seurannassa ja kansainvälisessä metsäpolitiikassa. Metla laatii Suomen metsien hakkuumahdollisuusarviot ja tekee asiakkaiden tilaamia alueellisia metsälaskelmia valtakunnan metsien inventoinnin aineistoista. Metlan näihin laskelmiin kehittämä MELA-ohjelmistoa käytetään yleisesti metsätalouden suunnittelussa. Metla laatii myös pääosan Suomen virallisista metsätilastoista sekä osallistuu yleiseurooppalaiseen metsien terveydentilan seurantaan. Seuranta tehdään vuosittain 6000 havaintoalalla, jotka sijaitsevat eri puolilla Eurooppaa. Metlan verkossa olevat Metinfo-palvelut tarjoavat ajantasaista tietoa metsistä, metsien tilasta, metsävaroista sekä taimituotannosta. Metsäpinta-ala % (maiden lkm) (9) (15) (22) (20) (18) (15) (13) 5 12 (18) 0 5 (27) 14

16 15 Lähde: FAO 2000 & Forests For the New Millennium -raportti

17 Metsäntutkimuslaitos on yli 900 hengen asiantuntijaorganisaatio, jolla on yhdeksän tutkimusyksikköä eri puolilla Suomea sekä lähes koko maan kattava tutkimusmetsäverkosto. Metlan tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva Metla on Euroopan suurin metsäntutkimusorganisaatio. Metla on kerännyt tietoa metsistä ja metsätaloudesta jo vuodesta Metlalla on suuri määrä pysyviä koealoja ja niistä kerättyjä laajoja mittausaineistoja. Tutkimuksen ja siihen liittyvien tietovarantojen hallinnoinnin lisäksi Metla laatii ennusteita mm. metsien terveydentilasta, satonäkymistä ja puukaupasta. Metla hallinnoi myös Kolin kansallispuistoa, Mallan ja Vesijaon luonnonpuistoja sekä kymmeniä pienempiä luonnonsuojelualueita. KOLARI Kolari edistää metsänraja-alueiden hoitoa ja kestävää käyttöä sekä luonnon eri käyttömuotojen yhteensovittamista tutkimuksen keinoin. Vakinaista henkilöstöä 21. KANNUS Kannuksen painoalat ovat metsäenergia, metsäsuunnittelu, rannikkometsien tutkimus, peltojen metsitys ja suometsien käyttö. Vakinaista henkilöstöä 23. SUONENJOKI Suonenjoen yksikkö on erikoistunut taimitarhatutkimukseen. Suonenjoella tutkitaan myös metsänuudistamista, metsäpuiden ekofysiologiaa ja metsätalouden suunnittelua. Vakinaista henkilöstöä 47. PARKANO Parkanon yksikkö tuottaa tutkimustietoa metsien terveydentilasta sekä metsätaloudesta ja se perusteista etenkin turv la. Vakinaista henkilöstöä

18 ROVANIEMI Rovaniemen yksikön tehtävänä on tutkia pohjoiseen soveltuvia metsänhoidon menetelmiä, metsäluontoa sekä sen arvoja metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi. Vakinaista henkilöstöä 74. MUHOS Muhoksen yksikössä tutkitaan metsien uudistumisen ekologiaa ja metsäympäristön tilassa tapahtuvia muutoksia sekä kehitetään Pohjanmaan-Kainuun alueelle sopivia metsänhoidon menetelmiä. Vakinaista henkilöstöä 47. JOENSUU Joensuun yksikkö edistää tutkimuksen keinoin puu- ja metsäosaamiseen liittyvää taloudellista, sosiaalista ja ekologista alueellista kehittämistä. Vakinaista henkilöstöä oli vuoden 2005 lopulla 79. PUNKAHARJU Punkaharjun yksikkö tekee metsägeneettistä tutkimusta erityisesti biotekniikan ja kestävyysjalostuksen alalla sekä soveltaa tutkimustuloksia käytännön metsänjalostuksen tarpeisiin. Vakinaista henkilöstöä 38. VANTAA Vantaan yksikkö tuottaa perustietoa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä metsien käytöstä. Vantaa kantaa Metlassa päävastuun valtakunnallisesta metsäpolitiikan ja metsätalouden ja sen sidosryhmien palvelemisesta. Vakinaista henkilöstöä

19 18

20 Ylijohtajan katsaus Haasteena asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus Metlan uusi strategia astui voimaan tämän vuoden alussa. Takana on puolitoista vuotta kovaa puurtamista, lukuisia kokouksia, seminaareja ja haastatteluja. Metlan strategiaa tehtiin ensimmäistä kertaa laajassa vuorovaikutuksessa Metlan henkilöstön, sidosryhmien ja omistajan kanssa heidän toiveitaan kuunnellen. Vuoden 2005 lopulla vahvistetun uuden strategian mukaan Metlan tavoitteena on tehdä yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa, metsien kestävää käyttöä ja elinkeinotoiminnan kilpailukykyä ja metsäpolitiikan valmistelua edistävää tutkimus- ja kehitystyötä sekä toimia osana kansallista innovaatiojärjestelmää. Tutkimustoiminnalle määriteltiin neljä painoalaa: metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta, metsien yhteiskunnallinen merkitys, metsäekosysteemien rakenne ja toiminta sekä metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Strategian laadinnassa otettiin huomioon Metlan toimintaympäristön muutos. Metlan toimintaan vaikuttavat globalisaatio, Venäjän ja Itämeren alueen merkityksen muuttuminen Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa, EU:n laajentuminen, globaalit ympäristömuutokset, ympäristöön liittyvien arvojen vaikutus metsäteollisuustuotteiden kulutukseen sekä bioenergian käytön kasvaminen. Suomessa Metlan toimintaan vaikuttavat metsänomistajien ikärakenne, yksityismetsätalouden kannattavuus, tutkimusrahoituksen rakenne sekä julkisen sektorin tuottavuusvaatimusten kasvaminen. Tutkimuslaitoksen tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavimpia tuotteita ovat tietenkin tieteelliset julkaisut. Henkilötyövuosien laskusta huolimatta Metlan tutkijoiden kansainvälisten referoitujen artikkelien määrä saavutti uuden ennätyksen. Samoin katsaustyyppisten artikkeleiden määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta. Suomalaisen metsäntutkimuksen korkeaa tieteellistä laatutasoa osoittaa, että Metlan ja Suomen Metsätieteellisen Seuran julkaisema sarja Silva Fennica on viittausindeksien mukaan kohonnut suhteellisesti maailman eniten siteeratuksi metsätieteelliseksi yleissarjaksi. Tutkimustietoa vietiin käytäntöön myös lukuisissa seminaareissa, joista mainittakoon Ollaksemme yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttava, dynaaminen ja reagointikykyinen organisaatio, Metlan tulee kaikessa toiminnassaan ottaa huomioon entistä paremmin asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja omistajan toiveet. Metlan suunnittelema ja Eduskunnassa pidetty seminaari ilmastonmuutoksen metsävaikutuksista. Toinen kansainvälinen ilmastoseminaari pidettiin kevättalvella 2005 Pallastunturilla yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja Metsähallituksen kanssa. Ylä-Lapin metsien kestävää käyttöä ja ristiriitojen ratkaisemista käsittelevä seminaari pidettiin Saariselällä, missä Metlan tutkijat esittelivät tuloksia metsätaloutta, poronhoitoa, matkailua ja luonnonsuojelua käsittelevistä 19

21 sosiaalisista ja taloudellisista tutkimuksistaan. Metlan Suonenjoen yksikkö jatkoi tiivistä yhteistyötään käytännön taimituottajien kanssa kouluttamalla taimitarhojen henkilökuntaa. Valtakunnan metsien inventoinnin ja metsäsuunnittelun tutkimusohjelmat välittivät metsävaratietoja ja niistä laskettuja metsien kehitysennusteita tietoa tarvitsevien organisaatioiden käyttöön. Tutkimustiedon käyttäjiä palveleva tietopaketti löytyy Metlan nettisivujen Metinfo -palvelusta ja vuosittain julkaistavasta yli 400-sivuisesta Metsätilastollisesta vuosikirjasta. Vuoden 2005 aikana Metla osallistui aktiivisesti myös eurooppalaisen Forest-based Sector Technology Platformin valmisteluun sekä maa- ja metsätalousministeriön johtamien Kansallisen metsäohjelman ja Metso -ohjelman tukemiseen. Huomattava määrä Metlan tutkijoita osallistui asiantuntijoina Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtakunnallisten metsänhoitosuositusten uusimiseen sekä hyvän metsänhoidon koulutustilaisuuksiin ympäri maata. Metlan kansainvälinen toiminta jatkui vilkkaana. Metla sai paljon kansainvälistä huomiota maailman metsäntutkimusorganisaatioiden liiton IUFRO:n maailmankongressissa Australiassa. Professori Risto Seppälän viisivuotinen toimikausi IUFRO:n presidenttinä päättyi vuoden lopulla. Myös IUFROn perustaman ja ylläpitämän maailmanlaajuisen tutkimustietokannan laadinnassa (Global Forest Information System) sekä laajassa, kansainvälisessä Maailman Metsät - hankkeessa Metlan tutkijoilla oli johtava rooli. Vaikuttavuuden kasvattamiseksi viestinnässä panostettiin tutkimustuloksista viestimiseen sekä asiakaslehden uudistamiseen. Vuoden aikana julkaistiin tutkimustuloksista kertovia tiedotteita kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuotena. Samoin vahvistettiin kansainvälistä viestintää. Metlan tuottavuusohjelman mukaisesti isoina strategisina kysymyksinä esillä olivat tutkimusmetsien hallinta ja pääkaupunkiseudun tilaratkaisut. Kummankin kysymyksen osalta lopulliset ratkaisut siirtyivät vuodelle Samoin strategisen henkilöstösuunnitelman laadinta siirtyi tehtäväksi seuraavalle vuodelle. Vuoden aikana valmisteltiin myös Metlan ja MTT:n Kannuksessa olevien toimitilojen yhteiskäyttöä. Vuosille laaditun henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma eteni. Erityistä huomiota kiinnitettiin vuorovaikutteisen organisaatiokulttuurin luomiseen. Vuoden aikana rekrytoitiin uudet tutkimusjohtajat, joista toisen toimiala painottuu ekologisen kestävyyden ja toisen taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden alueelle. Lisäksi vuoden lopulla nimitettiin Vantaan yksikköön uusi johtaja lukien. Joensuun yksikön kehittämistä jatkettiin ministeriön kanssa sovittujen linjausten mukaisesti. Joulukuussa saavutettiin neuvottelutulos uudeksi palkkausjärjestelmäksi, joka perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Ollaksemme yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttava, dynaaminen ja reagointikykyinen organisaatio, Metlan tulee kaikessa toiminnassaan ottaa huomioon entistä paremmin asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja omistajan toiveet. Metlan tulee kyetä tuottamaan asiakkailleen kasvavaa lisäarvoa ja uusia toimintamahdollisuuksia. Tämä kaikki edellyttää entistä suurempaa panostusta vuorovaikutteisemman toimintakulttuurin, osaamisen ja laatuajattelun kehittämiseen. Visiomme onkin, että Metsäntutkimuslaitos on tulevaisuudessa vaikuttavin, asiakkaidensa tietotarpeet ennakoiva metsien kestävän käytön kansallinen ja kansainvälinen asiantuntija. Lopuksi haluan esittää lämpimät kiitokseni tutkimuslaitoksen henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille aktiivisesta ja tuloksellisesta vuodesta. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori 20

22 Vuonna 1892 perustettu IUFRO (International Union of Forest Research Organizations) on maailman vanhimpia tutkimusorganisaatioiden yhteenliittymiä. Sen jäseninä on yli tutkijaa ja 700 organisaatiota 114 eri maasta. Metlan yhteistyö IUFROn kanssa oli erityisen aktiivista vuonna 2005: IUF- ROn presidenttinä oli Metlan professori Risto Seppälä ja toimihenkilöinä oli 17 Metlan tutkijaa. Australiassa järjestettyyn IUFROn maailmankongressiin osallistui lähes 50 metlalaista. IUFRO Punkaharjun kansallismaiseman synnystä, historiasta ja nykyisyydestä kertova kirja Luonnon vihreä ajatusviiva julkistettiin Punkaharjulla marraskuussa. Kirjan julkaisi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Metlan ja ympäristöministeriön tuella. Kirja sisältää useita artikkeleita kansallismaiseman synnystä ja matkailun kehittymisestä harjualueella, Punkaharjulla tehtävästä metsäntutkimuksesta sekä alueen suojelusta ja metsien hoidosta. Alue tuli Metlan hallintaan Harju suojeltiin lopullisesti muuttamalla se luonnonsuojelualueeksi Eduskunnan puhemies Paavo Paavo Lipponen vihki helmikuussa Metsäntutkimuslaitoksen Metla-talon käyttöön. Metla-talo on ensimmäinen suuri puinen toimistorakennus Suomessa. Myös talon kantavat rakenteet ovat puusta. Puuta on käytetty noin 2000 kuutiometriä. Lipposen mukaan Metla-talo ja Metsäntutkimuslaitoksen laajentuminen Joensuussa on onnistunut alueellistamisen esimerkki. Metlan Joensuun yksikössä tehdään paljon puurakentamista tukevaa puutieteen ja yritystoiminnan tutkimusta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili toukokuussa Metsäntutkimuslaitoksen Haapastensyrjän jalostusasemalla Lopen Läyliäisissä. Presidentti tutustui metsänjalostukseen sekä koivun siementuotantoon. Ohjelmaan kuului myös kävelykierros jalostusaseman puistossa, jossa presidentille esiteltiin kotimaisten puulajien erikoismuotoja. Vierailun lopuksi presidentti istutti puistoon oman nimikkopuunsa. Vierailun isäntänä toimi Metlan ylijohtaja professori Hannu Raitio. Haapastensyrjä on metsänjalostustoiminnan keskus Suomessa. 21

23 22

24 Tutkimusjohtajan katsaus Monitieteisyys on vahvuus Metlan uuteen strategiaan pohjautuva tutkimussuunnittelu vastaa sekä pitkän aikavälin että ajankohtaisiin tieto tarpeisiin. Keskeisenä työmuotona ovat tutkimusohjelmat. Ohjelma on aiheeltaan rajattu ja määräaikainen kokonaisuus, joka toteutetaan yhteistyössä monien kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Metsiin perustuvien elinkeinoja tukevan tutkimuksen ohella on turvattava myös metsätieteiden oma kehittyminen, jotta sovellutusten tieteelliset edellytykset pysyvät riittävinä. Lisääntyvä tieteidenvälisyys parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Metlan laajat tutkimusohjelmat ovat hyvä kansallisen ja kansainvälisen tieteellisen yhteistyön muoto. Lisääntyvä tieteidenvälisyys parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Metlan laajat tutkimusohjelmat ovat hyvä kansallisen ja kansainvälisen tieteellisen yhteistyön muoto. Metlan monitieteiset tutkimusohjelmat ovat välittäneet tietoa käyttäjille monin tavoin. Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset vaihtoehdottutkimusohjelman yhtenä loppuraporttina ilmestyi oppikirja Tuottava metsänkasvatus ja sen liitteenä jaettiin MOTTI -simulaattori. Sen avulla on mahdollista tarkastella metsänkasvatuksen eri vaihtoehtojen tuotosta ja taloudellisuutta metsikössä. Metsänomistajien taloudelliseen päätöksentekoon ja neuvontaan kehitettyä simulaattoria on testattu tiiviissä yhteistyössä metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten kanssa. MOTTI on ladattavissa maksutta Internetistä ja sen laaja käyttäjäkoulutus on aloitettu.kuluneena kesänä Metlan ja metsäkeskusten välinen yhteistyö valtakunnan metsien inventoinnissa käynnistyi erinomaisella tavalla. Jokaisesta metsäkeskuksesta yksi suunnittelija työskenteli VMI:n maastoryhmänjohtajana kenttäkaudella Vastavuoroisesti metsäkeskuksille tuotettiin satelliittikuvien erotustulkinnalla kartta uudistushakkuista ja VMI:n tuottamat metsävarakartat tulivat metsäkeskusten käyttöön syksyllä Valtakunnan metsien inventoinnin ja metsäsuunnittelun tutkimusohjelmat ovat välittäneet metsävaratietoja ja niistä laskettuja metsien kehitysennusteita tietoa tarvitsevien organisaatioiden käyttöön. Metlan tutkijat ovat jatkaneet VMI:n tietoihin perustuvaa metsätalouden alueittaista suunnittelua jul- 23

25 kaisemalla Lapin VMI9-hakkuumahdollisuusarviot ja valmiiksi saatiin VMI9-hakkuulaskelmakierros koko maahan. Metlan tarjoaman metsätalouden suunnitteluohjelmisto MELA päivitettiin ja sen saatavuutta parannettiin kehittämällä NettiME- LA-verkkopalvelu. Vuonna 2005 aloitettiin kolmen uuden ohjelman suunnittelu. Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -ohjelmassa metsänhoidon kustannustehokkuutta lisäämällä investoinnit puuntuotantoon voivat olla perusteltuja, kun samalla varmistetaan metsässä tehtävien toimenpiteiden laatu. Metsävaratietojärjestelmät ja metsäsuunnittelu -ohjelmassa kehitetään ja tutkitaan metsävaratietojen jatkuvan ylläpidon ja suunnittelun toimintomalleja, niitä tukevia tietoteknisiä sovelluksia sekä näiden yhdistämistä erilaisiin päätöstilanteisiin soveltuviksi suunnittelu- ja neuvontatuotteiksi ja palveluiksi. Tähän ohjelmaan liittyvänä täytettiin määräaikainen (5 v) metsäsuunnittelun professorin virka. Bioenergia-ohjelman valmistelu aloitettiin syksyllä Kun suunnitellaan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa energiahuoltoa, on tärkeä tietää bioenergian käytön ekologiset vaikutukset. Ohjelmassa tutkitaan metsäbioenergian tuottamisen keinoja ja talousvaikutuksia, mm. aluetaloudellisia näkökulmia. Ohjelmassa on mukana myös metsään perustuvien raaka-ainelähteiden käytettävyys liikennepolttoaineiden ja kemian teollisuuden raaka-aineiden tuotannossa. Ohjelman kautta Metla voi verkottua laajasti bioenergia-alan toimijoiden kanssa. Metlassa panostettiin myös kasvihuonekaasujen laskentajärjestelmän kehittämiseen ja raportointiin. Suomen tulee raportoida vuosittain kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle ja EU:n komissiolle. Maaja metsätalousministeriö on antanut Metlan tehtäväksi metsiä koskevan raportoinnin valmistelun, ja ensimmäinen raportti valmistui syksyllä Raportoinnin kehittämisessä Metla jatkaa metsämaiden kasvihuonekaasutaseiden mittausta ja raportointimenetelmien kehittämistä siten, että Suomen menetelmät täyttävät hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ohjeistojen vaatimukset. Metlan tutkimuksen painotuksissa asiakkaille tärkeät sovellutukset ovat korostuneet entisestään. Tätä suuntaa tukevat Metlan nykyiset vahvuudet, kuten metsätalouden ja -sektorin hyvä tuntemus, korkeatasoinen menetelmäosaaminen, monitieteisyys, laajasti hyödynnettävissä olevat tietovarannot ja yhteistyöverkot. Tutkimuksen ja kehitystoiminnan edelleen verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti parantaa tutkimuksen niin tieteellistä kuin yhteiskunnallistakin vaikuttavuutta. Pasi Puttonen Tutkimusjohtaja 24

26 25 Metlassa panostettiin kasvihuonekaasujen laskentajärjestelmän kehittämiseen ja raportointiin. Suomen tulee raportoida vuosittain kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle ja EU:n komissiolle. Vuonna 2005 toimitettiin ensimmäisen kerran tiedot kaikkien viiden hiilivarannon, maanpäällisen ja maanalaisen biomassan, kuolleen puun, karikkeen ja maan orgaanisen hiilen hiilivarantojen muutokset.

27 26

28 Kansainvälisen toiminnan katsaus Metsäalan rakennemuutos näkyy kansainvälisessä tutkimuksessa Uuden visionsa mukaan Metla on asiakkaidensa tietotarpeet ennakoiva, vaikuttavin metsien kestävän käytön kansainvälinen asiantuntija. Se asettaa uusia haasteita Metlan kansainväliselle toiminnalle, jonka tärkeimpiä muotoja ovat olleet yhteiset tutkimushankkeet, tutkijaverkostot ja tutkijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Metsäntutkimuksen tärkein kansainvälinen järjestö on International Union of Forest Research Organizations, IUFRO. Vuoden 2005 lopussa päättyneen viisivuotisjakson ajan järjestöä johti Metlan professori Risto Seppälä. IUFRO järjesti elokuussa Australiassa maailmankongressin, joka kokosi 2100 metsäntutkijaa eri puolelta maailmaa. Kongressiin osallistui lähes 50 metlalaista, mikä vastaa viidesosaa kaikista Metlan tutkijoista. Monelta tutkijalta oli hyväksytty kongressiin useampia esitelmiä ja postereita ja luentosaleihin oli tulijoita enemmän kuin niihin mahtui. Yksi IUFRO:n maailmankongressissa kiinnostusta herättänyt julkaisu oli Information Technology and the Forest Sector, jossa arvioidaan tietotekniikan kehityksen vaikutuksia metsäsektorille. Toinen julkaisun toimittajista oli Metlan tutkija Lauri Hetemäki. Julkaisussa 27 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista metsäntutkijaa pohtivat, miten tietotekniikan muutokset vahvistavat metsäsektorin globalisaatiokehitystä varsinkin kun metsäteollisuustuotteiden kulutuksen ja tuotannon painopiste siirtyy Pohjois-Amerikasta ja Länsi- Euroopasta Aasiaan ja Itä-Eurooppaan. Metsäalan tulevaisuuden haasteisiin on ottanut vahvasti kantaa myös metsäsektorin teknologiayhteisö, Forest-based Sector Technology Platform, jossa Metla on ollut mukana sen perustamisesta lähtien. Yhteisö, jossa metsäteollisuus on keskeisellä sijalla, on koonnut yhteen metsäalan tärkeimmät vaikuttajat Euroopasssa luomaan yhteistä strategiaa tulevaisuuden tutkimustarpeista. Vuoden 2005 aikana valmistui metsäsektorin visio, joka ulottuu aina vuoteen Myös strategisen tutkimusagendan valmistelu oli loppusuoralla vuoden lopussa. Metla haluaa säilyttää merkittävän roolin metsäsektorin teknologiayhteisössä myös työn jatkuessa tulevina vuosina. Teknologiayhteisön työllä pyritään vaikuttamaan myös EU:n tulevien puite- 27

29 ohjelmien sisältöön ja metsäntutkimuksen saamaan rahoitukseen. Metlassa yli 90 % ulkopuolisesta kansainvälisestä rahoituksesta on saatu Euroopan Unionista. Vuoden 2005 aikana hyväksyttiin EU:ssa rahoitettavaksi kolme suurta hanketta, joissa Metla on mukana. Eräs hyväksytyistä hankkeista, Millennium, pyrkii selvittämään, poikkeaako viimeisen sadan vuoden ilmasto sitä edeltävän tuhannen vuoden ilmastosta ja jos poikkeaa, niin miten. Vielä joitakin vuosia sitten Metlan saama EU-rahoitus pohjautui lähes yksistään puiteohjelman temaattisiin ohjelmiin ja metsien terveydentilaa koskevien säädösten mukaisiin toimintoihin, mutta erityisesti viime vuosina Metla on saanut rahoitusta hankkeilleen myös EU:n ympäristörahastoista ja rajat ylittävää yhteistyötä tukevasta Interreg -ohjelmasta. Metlalla on perinteisesti vahvat juuret eurooppalaisessa metsäntutkimuksessa, mutta viime vuosina se on laajentanut toimintaansa myös Euroopan ulkopuolelle. Vuonna 2005 tehtiin suunnitelmia yhteisistä tutkimushankkeista mm. Chilen metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Yhteistyön aiheina ovat metsävarojen suunnittelu, bioenergia ja metsänjalostus. Konkreettista yhteistyötä kehiteltiin myös kansainvälisten järjestöjen ICRAF:n (World Agroforestry Centre) ja CIFOR:n (Centre for International Forestry Research) kanssa, joiden toiminta suuntautuu kehitysmaihin. Viime vuoden aikana Metlan tutkija Pasi Rautio siirtyi kansalliseksi asiantuntijaksi Euroopan Komission ympäristöosastolle Brysseliin. Rautio osallistuu metsien terveydentilaa seuraavan Forest Focus -ohjelman hallinnointiin. Myös EU:n tilastotoimistossa Luxemburgissa työskentelee Metlan tutkija Elina Mäki-Simola. Metlan kansainvälisen toiminnan monipuolistumisesta on seurannut tilanne, jossa resursseja ei aina ole riittävästi mielenkiintoisiin kansainvälisiin tehtäviin, osaaville tutkijoille kun olisi käyttöä myös Metlan omissa hankkeissa kotimaassa. Sama ongelma on tullut esiin myös harkittaessa Metlan osallistumisia ulkomaille suuntautuviin tarjouskilpailuihin. IUFRO:n maailmankonferessissa Brisbanessa julkistettiin Lauri Hetemäen ja Sten Nilssonin toimittama raportti, jossa 27 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista metsäntutkijaa arvioivat miten tietotekniikan kehitys vaikuttaa metsäsektoriin. Lauri Hetemäki ja Sten Nilsson (toim.) Information Technology and the Forest Sector. IUFRO World Series, vol. 18 /julkaisut/muut/ict-forest-sector-2005.pdf Anne Luhtala Kansainvälisten asioiden koordinaattori 28

30 Ari Turunen IUFRO:n presidentti, professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitoksesta kiinnitti huomiota Brisbanen maailmankonferenssin avajaispuheessaan siihen, että metsäntutkijoiden on pystyttävä entistä nopeammin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Metsäteollisuustuotteiden tuotantoa siirtyy Länsi-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta Aasiaan, Itä-Eurooppaan ja Venäjälle. Samaan aikaan tieto- ja viestintätekniikan kehitys on vähentänyt tiettyjen paperituotteiden kulutusta. Johtavien metsäteollisuusmaiden onkin löydettävä uusia tuotteita selviytyäkseen. Tärkeitä tutkimuskohteita ovat bioenergia, puukemia ja puusta saatavat lääkeaineet ja funktionaaliset ruoka-aineet. IUFRO Metlan yhteistyö metsäntutkimusjärjestöjen kansainväliseen liiton IUFROn kanssa oli erityisen aktiivista vuonna Metlan tutkijat osallistuivat mittavaan Maailman Metsät, Yhteiskunta ja Ympäristö (IUFRO-WFSE) -projektiin. Yli 200 tutkijan projektissa selvitettiin, miten metsät, ihmiset, talous ja yhteiskunta ovat vuorovaikutuksessa sekä paikallisesti että globaalisti. Kolmivuotista hanketta koordinoi Metsäntutkimuslaitos. Vuonna 2005 projekti julkaisi kaksi raporttia. Forest for the New Millennium -raportissa annetaan toimenpidesuosituksia metsien, yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnin turvaamisesta. Forests in the Global Balance Changing Paradigms- julkaisussa pohditaan, miten arvot ja poliittiset muutokset ovat vaikuttaneet metsiin liittyviiin asenteisiin ja toimintatapoihin. Muutokset näkyvät metsiin ja puuhun perustuvien elinkeinojen korostamisessa, pyrkimyksissä metsien hyvään hallintoon ja suhtautumisessa istutusmetsiin. Kuva: IUFRO 29

31 30 Metlassa ulkomaiset tutkijat ja harjoittelijat ovat yhä jokapäiväisempi näky. Ulkomaisten harjoittelijoiden määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana huimasti. Vuoden 2005 aikana Metlassa työskenteli ulkomaisia tutkijoita ja harjoittelijoita yhteensä yli kahdenkymmenen työvuoden edestä. Metla kiinnosti erityisesti espanjalaisia ja ranskalaisia harjoittelijoita, mutta kaukaisimmat tulijat saapuivat Metlaan Kiinasta, Nepalista ja Thaimaasta.

32 Venäjän tutkimusyhteistyö: puutuotteiden viennistä kasvihuonekaasuihin Metlan Venäjä-yhteistyö vahvistui entisestään vuonna Venäjän Tiedeakatemian ja Karjalan tutkimuskeskuksen kanssa laadittiin yhteistyösopimus vuosiksi Toinen sopimus solmittiin Sukachevin metsälaitoksen kanssa, joka on Venäjän suurin metsäntutkimusyksikkö. Yhteisinä tutkimuskohteina ovat muun muassa kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä ja metsänrajan eteneminen ilmaston lämmetessä. Metlalla on ennestään Venäjän kanssa neljä yhteistyösopimusta ja kuusi tutkimushanketta, jotka koskevat mm. metsäsektorin tiedonvälitystä, metsätalouden kehittämistä ja energiapuun hankintaa. Metlassa alkoi tutkimushanke, jossa kartoitetaan venäläisten puutuotteiden viennin vaikutuksia Euroopassa. Hankkeessa analysoidaan vilkastuneen kaupan vaikutuksia puumarkkinoiden toimintaan Suomessa ja eurooppalaisten sahatavaramarkkinoiden kilpailukykyyn. Euroopassa venäläistä raakapuuta viedään eniten Suomeen, jossa venäläinen puu vastaa lähes viidennestä metsäteollisuuden vuosittaisesta raakapuun tarpeesta. EU:n kuudennen puiteohjelman hankkeet: eläinperäisistä taudeista Euroopan ilmastoon Metla aloitti partnerina kahdessa EU:n kuudennen puiteohjelman hankkeesssa. Tällaiset integroidut projektit ovat poikkitieteellisiä, usean kymmenen tutkimusryhmän muodostamia suuria toimintakokonaisuuksia. Emerging Diseases in a Changing European Environment (EDEN) on EU:n Global Change -ohjelmaan kuuluva 5-vuotinen jättiprojekti, johon kuuluu 42 tutkimusryhmää 24 maasta. EDEN-projektissa Metla koordinoi eläinperäisten virustautien tutkimusta.taudinaiheuttajien levinneisyydet ja tautien epidemiologiat voivat muuttua rajustikin ympäristön muuttuessa. Kukin osaprojekti hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa ja kerää uutta tietoa sekä ihmis- että eläinepidemiologiasta. Näitä tietoja yhdistetään satelliittikuvauksen antamaan ilmasto- ja ympäristötietoon, ja pyritään mallintamisen keinoin ennustamaan tulevia vaihtoehtoja. Lisätietoja: 31

33 Millenium on Euroopan unionin kärkihanke ilmastonmuutoksen tutkimuksessa. Eurooppalaiset tiedemiehet tutkivat, millainen ilmasto Euroopassa on vallinnut kuluneen tuhannen vuoden aikana. Keskeisenä tavoitteena on selvittää, poikkeaako viimeisen sadan vuoden ilmasto viimeisen tuhannen vuoden ilmastosta ja jos poikkeaa niin miten? Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Euroopan ilmasto tutkitaan tuhannen vuoden ajalta. Neljä vuotta kestävässä hankkeessa on mukana 39 yliopistoa tai tutkimuslaitosta 16 Euroopan maasta. Suomesta mukana ovat Metla, Helsingin yliopisto ja Oulun yliopisto. Tutkittavaksi ajanjaksoksi on valittu viimeiset tuhat vuotta, koska se sisältää ilmastollisia vaihteluita enemmän kuin mikään muu ajanjakso viimeisen jääkauden jälkeen. Lisätietoja: geography.swan.ac.uk/millennium/ Ekosysteemien geneettinen muuntelu ja jalostusaineiston geenirekisteri Metla oli mukana kahdessa metsägenetiikkaan liittyvässä EU-hankkeessa, jotka kumpikin hyväksyttiin rahoitettaviksi. Evoltree-projektissa (The Evolution of Trees as Drivers of Terrestrial biodiversity) tutkitaan puiden ja metsäekosysteemien geneettistä muuntelua. Evoltree-tutkimusverkosto pyrkii ymmärtämään, miten geenit liikkuvat ekosysteemeistä toiseen ja miten ne mukautuvat muuttuneisiin olosuhteisiin. Treebreedex-hankkeessa luodaan virtuaalinen eurooppalanen metsänjalostuskeskus. Metla on mukana suunnittelemassa tietokantoja ja jalostusaineiston geneettisen rekisterin. Lisätietoja: 32

34 Millennium-jättihanke selvittää Euroopan sään vaihtelut tuhannen vuoden ajalta. Metla vastaa puuarkistoista saatavien tietojen keräämisestä. Tiedot kerätään Metlan Laanilan tutkimusalueelta Saariselän pohjoispuolella ja niiden pohjalta tuotettavista aikasarjoista. Työ on merkittävä koko Euroopan ilmastotutkimukselle, sillä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että alueen puista pystytään kuvaamaan menneen ilmaston lämpö- ja sadeolot. Laanila on erinomainen myös siksi, että siellä mennyt ilmasto voidaan rakentaa helposti 1100 vuotta taakse päin. 33

35 5EURES: Metsäenergian tutkimusta Vuoden aikana käynnistyi EU:n ALTENER energiaohjelman rahoittamana uusi hanke. Viisi Euroopan maata yhdistävä projekti edistää metsäenergiaan perustuvia energiaratkaisuja ja siirtää osaamista ja teknologiaa Suomen, Portugalin, Espanjan, Saksan ja Liettuan välillä. Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan kokonaisia metsäenergian hankintaketjuja energiapuun korjuusta aina energian toimitukseen asti. Tarkasteltavana ovat tekniset ratkaisut, liiketoimintamallit ketjun yrittäjille sekä pysyvien kansallisten koulutusohjelmien kehittäminen. Metsäntutkimuslaitos tukee osaamisellaan erityisesti energiapuupotentiaalien arviointia ja kehittää puun korjuuta, haketusta ja kuljetusta. Ilmatieteen laitos Lisätietoja: /hanke/805701/ Ennallistamisen seurantatutkimukset käynnistyvät vihreällä vyöhykkeellä Uusi EU:n ympäristörahaston LIFE-hanke käynnistyi ja nosti Metlan LIFE-hankkeiden määrän seitsemään. Suomen, Venäjän ja Norjan rajaseudulla sijaitsee vihreäksi vyöhykkeeksi kutsuttu metsä-, suo- ja tunturialueiden verkosto. Se on läntisen Euroopan suurin ja merkittävin alkuperäisen luonnon jäljellä oleva kokonaisuus. Päämääränä on seurata miten erilaiset ennallistamismenetelmät edesauttavat metsätalouden yksipuolistamien metsien ja ojitettujen soiden palautumista alkuperäisen kaltaiseksi. Tutkimuksen ja seurannan avulla pyritään selvittämään keinoja, joilla ennallistamistoimenpiteet saataisiin kustannustehokkaammaksi ja ekosysteemin kannalta toimivammaksi. Tutkittavia muuttujia ovat mm. alkuperäisen lajiston palautuminen, puuston rakenne ja uudistuminen, maaperän ravinneolot polttamisen jälkeen sekä orgaanisen aineksen muodostuminen ja juuriston kehitys teiden metsityksen jälkeen. Ennallistamisen vaikutusalueen laajuutta tutkitaan käyttäen hyväksi spatiaalisia mallinnusmenetelmiä sekä kuvanmittausmenetelmiä. Luonnonvarojen seurantaa muuttuvassa ilmastossa Rajat ylittävään yhteistyöhön tähtääviä EU:n Interreg-hankkeita Metlassa oli yhdeksän. Uudessa Interreg IIIA Nordkalotten -hankkeessa luodaan Pohjoiskalotin havumetsävyöhykettä, ilmakehää, jääpei- Satelliittien merkitys ilmakehän ja ympäristön tarkkailussa kasvaa nopeasti. Uusien numeeristen menetelmien ja mallinnuksen avulla saadaan luotua ympäristössä tapahtuvia muutoksia koskeva havainnointi- ja ennakkovaroitusjärjestelmä. NorSEN- hankkeessa kehitettävät menetelmät ja infrastruktuuri tehostavat ympäristötiedon tuottamista julkishallinnolle ja kansalaisille. 34

36 tettä sekä merialueita seuraava mittauspisteiden verkosto. Projektissa mitataan lisäksi kasvillisuuden vuodenaikaisrytmiikaa ja lehtipinta-alaindeksiä. Mitattua aineistoa verrataan satelliittidataan. Alueelle luodun mittausverkoston avulla satelliittien tuottamaa informaatiota voidaan paremmin soveltaa pohjoisen erityisolosuhteisiin. Nordkalotten Satellite Evaluation co-operation Network (NorSEN) hanketta vetää Ilmatieteen laitoksen Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Sodankylässä. Hankkeessa on mukana 16 organisaatiota Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Lisätietoja: Metla koordinoi Suomessa luonnon virkistyskäytön eurooppalaista tutkimusyhteistyötä Metlan tutkijat osallistuvat aktiivisesti myös kansainvälistä verkostoitumista edistäviin EU:n COST-ohjelmiin. Metlan tutkijoita oli mukana lähes kahdessakymmenessä metsäalan COST-hankkeessa, joista kolmessa metlalainen oli koordinaattorina. Metla koordinoi Suomessa Euroopan unionin uutta COST E33-hanketta, jonka tavoitteena on koota yhteen luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun tutkimustietoa Euroopassa, kehittää alan tutkimusmenetelmiä sekä luoda tutkijoiden yhteistyöverkostoja. Forest for recreation and nature tourism (Forrec) -hankkeen tavoitteena on myös parantaa tutkimustiedon käyttöä luontoympäristöjen, erityisesti metsien, suunnittelussa ja hoidossa sekä virkistys- ja luontomatkailupalvelujen tarjonnan kehittämisessä. Hankkeen verkkosivut: 35

37 Suomi on vuodesta 1985 lähtien osallistunut yleiseurooppalaiseen metsien terveydentilan seurantaohjelmaan. Forest Focusohjelmassa keskityttiin erityisesti seuraamaan ilman epäpuhtauksien vaikutuksia metsiin. Metla toimi ohjelman kansallisena koordinaattorina, osallistui pilottihankkeisiin ja jatkoi Forest Focus asetuksen toiminnan arviointia englantilaisen yhteistyökumppanin kanssa. Euroopanlaajuiset tulokset julkaistaan vuosittain yleisluontoisessa raportissa (The Condition of Forests in Europe, Executive Report). Kansainvälisessä vertailussa Suomen havumetsät ovat vähemmän harsuuntuneita kuin useimpien muiden Euroopan maiden. Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu ovat yhä tärkeämpiä metsien käyttömuotoja myös Suomessa. Valtioneuvoston vuonna 2003 tuottaman toimintaohjelman tavoitteena on luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun työpaikkojen määrän kaksinkertaistaminen vuoteen 2010 mennessä. Forest for recreation and nature tourism (Forrec) - hankkeeseen osallistuu lähes 80 asiantuntijaa 20 eri maasta. Lisätietoja: 36

38 Vuonna 2005 alettiin saada alustavia tuloksia COST -hankkeesta, jossa harmonisoidaan Euroopan valtakunnan metsien inventointien tuloksia ja luodaan yhtenäistä raportointijärjestelmää. Perinteisten metsävaratietojen harmonisoinnin ohella kehitetään metodeja, joiden avulla maat pystyvät raportoimaan vertailukelpoisia tietoja metsien hiilivarastojen muutoksista ja metsien monimuotoisuuden indikaattoreista. Tuloksia voidaan hyödyntää mm. YK:n alaisen FAO:n, Euroopan metsäministerikonferenssin, YK:n ilmastosopimuksen sekä Kioton pöytäkirjan mukaisissa raportoinneissa. Vuonna 2008 päättyvään hankkeeseen osallistuu 27 maata Euroopasta sekä Yhdysvallat. Kanada, Uusi-Seelanti ja Australia ovat ilmoittaneet halukkuutensa liittyä hankkeeseen. Hanketta koordinoi Metla. Lisätietoja: /eu/cost/e43/ 37

39 38

40 Metsiin perustuvat elinkeinot ja metsäympäristön tietovarannot Metla tuottaa ja välittää tietoa puuntuottamisen ja metsien muun käytön perusteista ja vaihtoehdoista, puuraaka-aineen ominaisuuksista sekä metsiin perustuvan yritys- ja muun elinkeinotoiminnan kilpailukyvystä. Metla ylläpitää ja kartuttaa metsätaloutta ja metsäympäristön tilaa koskevia tietovarantoja sekä tuottaa tilastoja, palveluita, tuotteita ja vaihtoehtolaskelmia päätöksenteon tueksi. 39

41 Kasvihuonekaasujen inventointi: maaperän hiilen varastomuutokset raportoitiin ensimmäistä kertaa Tiedonkeruumenetelmien ja tietokonemallien avulla Suomi pystyi raportoimaan maaperän hiilen varastomuutokset ensimmäistä kertaa vuonna Tilastokeskuksen ja Metla allekirjoittaman sopimuksen mukaan Metla toimittaa YK:n ilmastosopimuksen edellyttämät kasvihuonekaasujen lähteet ja nielut lukuunottamatta maataloutta. Vuonna 2005 toimitettiin ensimmäisen kerran tiedot kaikkien viiden hiilivarannon muutoksista, eli maanpäällisen ja maanalaisessa biomassan, kuolleen puun, karikkeen ja maan orgaanisen hiilen hiilivarantojen muutokset. Lisäksi toimitettiin metsälannoituksen aiheuttamat di-typpioksidipäästöt ja metsäpalojen aiheuttamat hiilidioksidin, typen oksidien ja metaanin päästöt sekä turvetuotantoalueiden päästöt. Maaluokkien pinta-alatiedot ja puuston kasvutiedot sekä osa käytettävien mallien edellyttämistä syöttötiedoista perustuvat valtakunnan metsien inventointiin. Menetelmiä ja malleja hiilivarantojen muutosten arviointiin on kehitetty Metlan ja Helsingin yliopiston tutkimushankkeissa ja -ohjelmissa. Menetelmiä käytetään myös Kioton pöytäkirjan edellyttämässä raportoinnissa. Lisätietoja: /hanke/3431/ Yhteenveto eurooppalaisten puulajien tilavuus- ja biomassayhtälöistä Metla teki yhteenvedon Euroopassa kasvavien puulajien tilavuus- ja biomassayhtälöistä, joissa käytetään selittävänä muuttujana rinnankorkeusläpimittaa ja/tai puun korkeutta. Yhtälöitä käytetään muun muassa metsävarojen kartoituksessa sekä ekosysteemien energia- ja ravinnevirtoja tutkittaessa. Myös YK: n ilmastosopimuksen edellyttämän metsien hiilitaseiden laskennan työkaluiksi tarvitaan puuston biomassan arviointimenetelmiä. Yhteenveto on laatuaan ensimmäinen Euroopassa. Työssä on esitetty biomassayhtälöitä 39 eri puulajille yhteensä 607 kappaletta, joista suurin osa on tarkoitettu maanpäällisten puun osien ja erityisesti oksien ja lehtien biomassojen ennustamiseen. Runkotilavuuden ennustamiseen soveltuvia yhtälöitä yhteenvedossa on yhteensä 230 kappaletta 55 eri puulajille. Suurin osa biomassayhtälöistä on kehitetty Pohjois- ja Keski-Euroopassa; vain 82 yhtälöä on peräisin Etelä-Euroopasta. Lisätietoja: /hanke/3399/ 40

42 Kasvihuonekaasujen päästöarvioiden tarkkuutta on parannettava Metsien hiili-inventoinneissa on kaksi keskeistä haastetta. Ensimmäinen johtuu siitä, että hiilen vuosittaiset muutokset ovat pieniä verrattuna olemassa oleviin hiilen varastoihin. Toisen aiheuttaa se, että metsäekosysteemien sisällä on suurta vuotuista vaihtelua, josta tietoa on rajallisesti. Puiden hiilinielujen arvioimiseen voidaan käyttää metsäinventointien tietoa keskimääräisestä puuvarannosta sekä puuston kasvusta ja poistumasta. Näiden muutosten arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuutta. Suomessa vuosittain päivitettävät puuston kasvuarviot vähentävät hiilinielujen epävarmuutta. Maaperän hiilivarastojen muutosten arviointia pidetään yleisesti hyvin haasteellisena. Käytettävissä olevat arviointimenetelmät perustuvat mallinnukseen, koska nykyiset metsäinventoinnit eivät kata maaperän hiilivaraston seurantaa. Vuotuisten nielujen arvioinnin luotettavuutta horjuttavat mm. hatarat tiedot maaperän hiilen alkuperäisestä määrästä. Maaperän hiilinielujen arviointi edellyttää tietoja karikkeen määrästä, joka voidaan laskea biomassavarastojen ja poistuman perusteella. Tästä syystä myös vuotuinen karikesyöte vaikuttaa maaperän Suomen kangasmetsien maaperään on kertynyt lähes kuusi miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa ja puustoon kangasmailla ja soilla yhteensä jopa 24 miljoonaa tonnia. Suomen metsät sitovat siis kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä. Suomen metsien hiilinielujen arvioihin vaikuttavia epävarmuuustekijöitä selvitettiin vuosina Metlan koordinoimassa, Euroopan metsäinstituutin (EFI) ja Valtion teknillinen tutkimuskeskuksen (VTT) kanssa toteutetussa tutkimushankkeessa. 41

43 nielun epävarmuuteen. Tämän lisäksi epävarmuutta aiheuttaa karikkeen hajoamisen mallintaminen sekä hajoamisnopeuden riippuvuus lämpötilasta. Lisätietoja: /hanke/3306/ Uusia menetelmiä metsien hiilivarojen arvioimiseen EU:n rahoittamassa Carboinvent -tutkimuskonsortiossa kehitettiin menetelmiä metsien hiilivaraston ja sen muutosten arvioimista varten. Tuloksia käytetään kasvihuonekaasuinventaareissa ja kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC: n inventointiohjeiden laatimisessa. Lisäksi tuloksia hyödynnetään eri maiden inventointijärjestelmiä kehitettäessä. Metla koordinoi tutkimuskonsortion osaa, joka käsitteli biomassan hiilivaraston muutosten analysointia. Tutkimuksessa kehitettiin Välimeren ilmastoon ja boreaaliselle havumetsävyöhykkeelle soveltuvia uusia entistä luotettavampia biomassan muunnoskertoimia tärkeimmille puulajeille. Lauhkean vyöhykkeen puulajeille kehitettiin uusia entistä laajempiin ja edustavampiin aineistoihin perustuvia biomassayhtälöitä. Yksinkertaisiin kertoimiin perustuvaa biomassan laskentamenetelmää verrattiin yksityiskohtaisempaan puukohtaiseen aineistoon ja biomassamalleihin perustuvaan menetelmään soveltamalla molempia menetelmiä suuraluetasolla Ruotsin valtakunnan metsien inventoinnin aineistoon. Molemmat laskentamenetelmät soveltuvat suuralueilla biomassan hiilivaraston laskentaan, ja laskentamenetelmästä riippumatta suurimmat epävarmuudet ovat nuorien metsien hiilivaraston arvioinnissa. Lisätietoja: /hanke/3399/ Metla julkaisi metsikön kasvatusvaihtoehtojen suunnitteluohjelmiston Metla julkaisi Motti-ohjelmiston, jolla metsänomistaja voi tuottaa yhdelle metsikkökuviolle käyttäjän määrittelemiä kasvatusohjelmia. Motti perustuu Metlan laajoihin maastomittausaineistoihin ja sitä on kehitetty yhteistyössä käyttäjien kanssa. Motti havainnollistaa erilaisten metsänkasvatusvaihtoehtojen vaikutuksia metsikön puuston kehitykseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Motissa olevat kasvu- ja tuotosmallit soveltuvat koko maahan. Motin avulla kasvu- ja tuotostutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytännössä. Käyttäjä voi antaa ohjelmistolle puu- ja 42

44 puutavaralajeittaiset kantohinnat, metsänhoitokustannukset (taimikonhoito, lannoitus- ja ojituskustannukset) sekä korkokannan. Ohjelmisto tuottaa käyttäjän määritelemälle lähtöpuustolle kehitysennusteita päätehakkuuhetkeen saakka. Lisätietoja: /metinfo/motti/ NettiMELA mahdollistaa metsälaskelmat verkossa Metsäntutkimuslaitos julkisti metsäsuunnitteluohjelmistostaan version verkkokäyttöön. NettiMELA on Internet-palvelu, jolla käyttäjät voivat tehdä metsälaskelmia Metlan palvelimella olevalla MELA-ohjelmistolla. Palvelu on tarkoitettu yrityksille ja organisaatiot, jotka tarvitsevat metsälaskelmia joko omien metsiensä hoidon ja käytön suunnittelussa tai metsänomistajille tarjottavien suunnittelupalveluiden tuotannossa. NettiMELA:n avulla tutkimustulokset voidaan siirtää käytännön metsätalouteen ja sen suunnittelujärjestelmiin entistä nopeammin. MELA on Suomen oloihin kehitetty metsätalousmalli ja suunnitteluväline, jonka avulla voidaan tehostaa metsäsuunnittelua ja metsävarojen käyttöä. Ohjelmistolla voidaan mm. tarkastella metsävarojen ja niiden käytön välisiä riippuvuuksia nyt ja tulevaisuudessa. Lisätietoja: /metinfo/mela/ Valtakunnan metsien inventointi: metsävaratietojen keruu paranee Aiemmat valtakunnan metsien inventoinnit tehtiin alueittain, jolloin maastotietoa mitattiin maakunta kerrallaan. Nykyisessä VMI:ssa maastomittaukset tehdään joka vuosi koko maassa. Uusi järjestelmä takaa sen, että koko maan metsävaratiedot ovat samalta ajankohdalta. Metla ja metsäkeskukset käynnistivät kesällä 2005 käytännön yhteistyön valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) metsävaratietojen keruussa. Kukin kolmestatoista alueellisesta metsäkeskuksesta luovutti yhden metsäammattilaisen inventoinnin maastoryhmän vetäjäksi. Maastoryhmiin saatiin näin erittäin hyvää paikallistuntemusta. Yhteistyön ansiosta valtakunnan metsien inventointi ja metsäsuunnittelu voidaan kytkeä entistä tiiviimmin toisiinsa. Suomessa on Metlan valtakunnallisen metsien inventoinnin ohella alueellinen yksi- 43

45 tyismetsien inventointijärjestelmä, jonka toteuttavat metsäkeskukset. Alueellinen metsävaratieto koostuu kuviokohtaisista puusto- ja kasvupaikkatunnuksista. Tiedoista koostetaan tilakohtaisia metsäsuunnitelmia, ja tietoja hyödynnetään hakkuiden ja metsänhoitotöiden kohdentamisessa. Metlan ja metsäkeskusten yhteistyöllä saavutetaan kustannussäästöjä, ja samalla metsävaratiedon laatu ja taso paranevat ja seuranta tehostuu. Metsäkeskukset saavat käyttöönsä satelliittikuvien ja maastotiedon avulla tuotetut metsävarakartat. Näin tieto on nopeasti hyödynnettävissä. Ensimmäisiä luotettavia tuloksia puuston määrästä ja kasvusta koko maassa voidaan laskea vuoden 2006 aikana vuosien 2004 ja 2005 mittausten perusteella. Lisätietoja: /hanke/3401/ Landsat 7 ETM; kartat: Maanmittauslaitos (Lupa 6/MYY/06) Metsien inventoinnissa hyödynnetään maastomittausten ohella Landsat-satelliitikuvia. Yksi pikseli vastaa maastossa 25 metriä. Yksi pikseli on siis pienempi kuin keskimääräisen metsikön koko. Tällaisella tarkkuudella maaston todellinen vaihtelu voidaan erottaa. Kestävistä hakkuumahdollisuuksista hyödynnetään 85 prosenttia Vuosina hakattiin käyttöpuuta Suomen metsistä keskimäärin 57 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 85 prosenttia suurimman kestävän hakkuumäärän arviosta. Vain Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella hakkuumahdollisuudet ovat olleet lähes täyskäytössä. Metlan tutkimuksessa tarkasteltiin kolmen lähivuosikymmenen hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä koko maassa ja metsäkeskusten alueilla. Suomen metsien runkopuun määrä on valtakunnan metsien 9. inventoinnin mukaan yli 2 miljardia kuutiometriä ja puuston kasvun arvioidaan olevan yli 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ilman kestävyysvaatimuksia hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta riittäisi lähimmän kymmenvuotiskauden aikana hakattavaksi 97 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jos kestävyydestä halutaan huolehtia, osa nyt hakattavissa olevasta puustosta on säästettävä tuleville vuosikymmenille. Suurimman kestävän hakkuumäärän arvio on 67 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. 44

46 Hakkuulaskelmat tehtiin metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksessa kehitetyllä MELA-ohjelmistolla. Laskelma-aineisto perustui vuosina mitattuihin valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koeala- ja puutietoihin, jotka Valtakunnan metsien inventoinnin -tutkimusohjelma (VMI) oli Etelä-Suomen osalta laskennallisesti ajantasaistanut vuoteen Lisätietoja: /hanke/3002/ Alueellisten metsäohjelmien ( ) hakkuutavoitteet maltillisia Etelä-Suomen metsien puuvarat, säästöpuiden määrä ja iäkkäiden metsien osuus kasvavat nykyisestä, jos metsiä hakataan alueellisten metsäohjelmien mukaisesti ja nykyiset suojelupäätökset sekä metsienkäsittelysuositukset ovat voimassa seuraavat 50 vuotta. Tarkastelujaksolle määriteltiin kaksi skenaariota: ensimmäisessä hakkuut noudattivat koko 50 vuoden jakson ajan metsäkeskuksittain vuosille laadittuja alueellisia metsäohjelmia ja toisessa ensimmäisen 10-vuotisjakson jälkeen hakattiin suurimman kestävän hakkuukertymän mukaisesti. Alueellisten metsäohjelmien mukaan vuosien hakkuumäärä Etelä-Suomessa on lähes 51 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hakkuita vastaava kokonaispoistuma oli ensimmäisellä vuosikymmenellä kummassakin skenaariossa lähes 61 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Toisessa skenaariossa hakkuukertymäarvio nousi myöhempinä kymmenvuotiskausina 61 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Laskelmakauden alussa puuston kokonaistilavuus oli 1,4 miljardia kuutiometriä. Laskelmakauden lopussa puuston kokonaistilavuus oli ensimmäisessä skenaariossa 2,0 miljardia kuutiometriä ja toisessa skenaariossa lähes 1,7 miljardia kuutiometriä. Molemmissa skenaarioissa yli 140-vuotiaiden metsien osuus kasvoi. Järeiden säästöpuiden määrä laskelmakauden lopussa oli yli 50 miljoonaa kuutiometriä. Lisätietoja: /hanke/3002/ ja /hanke/3417/ Lapin hakkuumahdollisuudet puuston kasvua pienemmät Metlan laskelmien mukaan Lapin metsistä voisi lähivuosikymmenten aikana hakata puuta selvästi enemmän kuin nykyisin, mutta metsien rakenteesta johtuen hakkuumahdollisuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin puuston nykyinen kasvu. Tulokset perustuvat MELA-laskelmiin ja vuosina mitattui- 45

Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010

Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, jonka tehtävänä on voimassa olevan lain ja

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014 Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan Taneli Kolström 5.6.2014 Mitä tuleman pitää Mikä on VMI? Miten tähän on päädytty? VMI kehityskaari ja muuntuminen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa Tuotteistamisen tuskaa tuskaa Tuotteistamisen Metsäosaamisen vienti vienti Metsäosaamisen Metlan nnäkökulmasta Metlan äkökulmasta tutkimusjohtaja Leena Leena Paavilainen Paavilainen tutkimusjohtaja Suomen

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA

OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA Jyrki Kangas, UPM Metsä & Annika Kangas, Helsingin yliopisto Alustus FORS-seminaarissa 'Operaatiotutkimus metsäsektorilla' 24.5.2006 Helsinki Tyypillisimmät OR-tehtävät

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa - kestävän metsätalouden mittareilla arvioiden Aluejohtaja, prof. Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu VMI - tiedotustilaisuus tiistai 19.6.2012 klo

Lisätiedot

Metsäteknologiasektorin visio vuoteen 2020: Metsäkoneiden valmistus Suomessa lisääntyy. 2 Metsäntutkimus 3/2005

Metsäteknologiasektorin visio vuoteen 2020: Metsäkoneiden valmistus Suomessa lisääntyy. 2 Metsäntutkimus 3/2005 Uutisia Ilmastonmuutos vaikuttaa havupuiden neulasiin ja kasvuun Nykyinen hiilidioksidipitoisuus rajoittaa kasvien yhteytystä, ja hiilidioksidipitoisuuden nousun ennustetaankin lisäävän kasvua. Havupuiden

Lisätiedot

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

M U T O E R I K O S V U

M U T O E R I K O S V U S M U T O V U O S I K E R 2 0 0 6 METSÄNTUTKIMUSLAITOS vuosikertomus 2006 1 2 Visio Metsäntutkimuslaitos on vaikuttavin, asiakkaidensa tietotarpeet ennakoiva metsien kestävän käytön kansallinen ja kansainvälinen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12. Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.2013 Metlan Metsäsuunnittelupäivä 27.11.2012 Raili Hokajärvi 28 November

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäneuvosto Tiivistelmä alustavista tuloksista Väliarvioinnin aikataulu Työvaiheiden ajoittuminen Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3. Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 1 Sisältö: Mikä PEFC on ja mitä PEFCmetsäsertifiointi on Tavoitteet kriteerien uudistustyölle

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 Kansallinen metsästrategia 2025 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 1 Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Helsinki politiikka Metsien käsittely ja puunkojuu Kansainvälinen

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Kannattavuuden käsite kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa

Lisätiedot

Metsään peruskurssi. Sisältö

Metsään peruskurssi. Sisältö Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot