METSÄNTUTKIMUSLAITOS. vuosikertomus 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄNTUTKIMUSLAITOS. vuosikertomus 2005"

Transkriptio

1

2 METSÄNTUTKIMUSLAITOS vuosikertomus

3 Arvot Luotettavuus Toimimme vastuullisesti tuottaen tieteellisesti luotettavaa, puolueetonta tietoa sekä pidämme kiinni asiakkaille antamistamme lupauksista. Osaaminen ja työhyvinvointi Motivoimme henkilöstöä kehittämällä osaamista ja työhyvinvointia saavuttaaksemme yhteiset tavoitteemme ja kehittyäksemme johtavaksi metsäalan osaajaksi. 2

4 Visio Metsäntutkimuslaitos on vaikuttavin, asiakkaidensa tietotarpeet ennakoiva metsien kestävän käytön kansallinen ja kansainvälinen asiantuntija. Vuorovaikutteisuus Toimimme avoimesti ja vuorovaikutteisesti asiakkaidemme parhaaksi. Ennakoivuus ja luovuus Ennakoimme tulevia tietotarpeita ja työskentelemme ennakkoluulottomasti toimintatapojamme kehittäen. 3

5 4 Sisältö

6 Metsäntutkimuslaitos Ylijohtajan katsaus Tutkimusjohtajan katsaus Kansainvälisen toiminnan katsaus Metsiin perustuvat elinkeinot ja metsäympäristön tietovarannot Metsäekosysteemit ja metsien yhteiskunnallinen merkitys Väitöskirjat Tapahtumat ja seminaarit Tutkimushankkeet Julkaisut Resurssit 5

7 6

8 7 Tapani Vartiainen

9 8

10 Ari Turunen 9

11 Jouni Hyvärinen 10

12 Jouni Hyvärinen Mauri Timonen 11

13 Strategiset päämäärät Tieteellisesti korkeatasoinen ja yhteiskunnallisesti vaikuttava, metsien kestävää käyttöä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävä tutkimus- ja kehitystoiminta. Tutkimuksen painoaloja ovat 1) metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 2) metsien yhteiskunnallinen merkitys 3) metsäekosysteemien rakenne ja toiminta 4) metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Organisaatiorakenteeltaan ja toimintakulttuuriltaan asiakkaita palveleva Metla Metla on prosessipohjainen matriisiorganisaatio, jonka muodostavat ydin- ja tukiprosessit sekä alueelliset yksiköt. Ydintoimintoihin keskitetyt resurssit, hyvä reagointikyky ja kustannustehokas toiminta. Metla kohdentaa resurssejaan tutkimustiedon tuottamiseen, hankkimiseen ja käytäntöön vientiin. Ulkopuolisen rahoituksen määrä kaksinkertaisetaan. Osaamista sekä jatkuvaa oppimista tukeva toimintakulttuuri Yhteisiin arvoihin perustuvassa toimintakulttuurissa korostuvat yhtenäisyys, aloitteellisuus, osaaminen, hyvä hallintokulttuuri sekä asiakkaita palveleva asenne. 12

14 Asiakkaat ja muut sidosryhmät 13

15 Suomen, Euroopan metsävaltaisimman maan, pinta-alasta metsää on 76%. Suomessa hakkuiden määrä on 1970-luvulta lähtien ollut pienempi kuin puuston kasvu, joten puuvaranto lisääntyy koko ajan. Jo 1800-luvulla Suomessa oltiin huolissaan metsävarojen vähenemisestä. Ratkaisuksi kehitettiin Metsäntutkimuslaitoksessa valtakunnallinen metsien inventointi. Ensimmäinen inventointi saatiin Suomessa päätökseen ensimmäisenä maailmassa Nykyään inventoinnissa yhdistetään satelliittikuvat ja numeerinen paikkatieto perinteisiin maastomittauksiin. Inventoinneissa kerätään monipuolisesti tietoa metsien puuston määrästä ja kasvusta sekä metsien tilasta ja biologisesta monimuotoisuudesta. Ajantasaista tietoa puun riittävyydestä, metsien kasvusta ja hiilivarastoista tarvitaan muun muassa metsien hoidossa, metsävarojen käytön suunnittelussa, metsätalouden kestävyyden seurannassa ja kansainvälisessä metsäpolitiikassa. Metla laatii Suomen metsien hakkuumahdollisuusarviot ja tekee asiakkaiden tilaamia alueellisia metsälaskelmia valtakunnan metsien inventoinnin aineistoista. Metlan näihin laskelmiin kehittämä MELA-ohjelmistoa käytetään yleisesti metsätalouden suunnittelussa. Metla laatii myös pääosan Suomen virallisista metsätilastoista sekä osallistuu yleiseurooppalaiseen metsien terveydentilan seurantaan. Seuranta tehdään vuosittain 6000 havaintoalalla, jotka sijaitsevat eri puolilla Eurooppaa. Metlan verkossa olevat Metinfo-palvelut tarjoavat ajantasaista tietoa metsistä, metsien tilasta, metsävaroista sekä taimituotannosta. Metsäpinta-ala % (maiden lkm) (9) (15) (22) (20) (18) (15) (13) 5 12 (18) 0 5 (27) 14

16 15 Lähde: FAO 2000 & Forests For the New Millennium -raportti

17 Metsäntutkimuslaitos on yli 900 hengen asiantuntijaorganisaatio, jolla on yhdeksän tutkimusyksikköä eri puolilla Suomea sekä lähes koko maan kattava tutkimusmetsäverkosto. Metlan tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva Metla on Euroopan suurin metsäntutkimusorganisaatio. Metla on kerännyt tietoa metsistä ja metsätaloudesta jo vuodesta Metlalla on suuri määrä pysyviä koealoja ja niistä kerättyjä laajoja mittausaineistoja. Tutkimuksen ja siihen liittyvien tietovarantojen hallinnoinnin lisäksi Metla laatii ennusteita mm. metsien terveydentilasta, satonäkymistä ja puukaupasta. Metla hallinnoi myös Kolin kansallispuistoa, Mallan ja Vesijaon luonnonpuistoja sekä kymmeniä pienempiä luonnonsuojelualueita. KOLARI Kolari edistää metsänraja-alueiden hoitoa ja kestävää käyttöä sekä luonnon eri käyttömuotojen yhteensovittamista tutkimuksen keinoin. Vakinaista henkilöstöä 21. KANNUS Kannuksen painoalat ovat metsäenergia, metsäsuunnittelu, rannikkometsien tutkimus, peltojen metsitys ja suometsien käyttö. Vakinaista henkilöstöä 23. SUONENJOKI Suonenjoen yksikkö on erikoistunut taimitarhatutkimukseen. Suonenjoella tutkitaan myös metsänuudistamista, metsäpuiden ekofysiologiaa ja metsätalouden suunnittelua. Vakinaista henkilöstöä 47. PARKANO Parkanon yksikkö tuottaa tutkimustietoa metsien terveydentilasta sekä metsätaloudesta ja se perusteista etenkin turv la. Vakinaista henkilöstöä

18 ROVANIEMI Rovaniemen yksikön tehtävänä on tutkia pohjoiseen soveltuvia metsänhoidon menetelmiä, metsäluontoa sekä sen arvoja metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi. Vakinaista henkilöstöä 74. MUHOS Muhoksen yksikössä tutkitaan metsien uudistumisen ekologiaa ja metsäympäristön tilassa tapahtuvia muutoksia sekä kehitetään Pohjanmaan-Kainuun alueelle sopivia metsänhoidon menetelmiä. Vakinaista henkilöstöä 47. JOENSUU Joensuun yksikkö edistää tutkimuksen keinoin puu- ja metsäosaamiseen liittyvää taloudellista, sosiaalista ja ekologista alueellista kehittämistä. Vakinaista henkilöstöä oli vuoden 2005 lopulla 79. PUNKAHARJU Punkaharjun yksikkö tekee metsägeneettistä tutkimusta erityisesti biotekniikan ja kestävyysjalostuksen alalla sekä soveltaa tutkimustuloksia käytännön metsänjalostuksen tarpeisiin. Vakinaista henkilöstöä 38. VANTAA Vantaan yksikkö tuottaa perustietoa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä metsien käytöstä. Vantaa kantaa Metlassa päävastuun valtakunnallisesta metsäpolitiikan ja metsätalouden ja sen sidosryhmien palvelemisesta. Vakinaista henkilöstöä

19 18

20 Ylijohtajan katsaus Haasteena asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus Metlan uusi strategia astui voimaan tämän vuoden alussa. Takana on puolitoista vuotta kovaa puurtamista, lukuisia kokouksia, seminaareja ja haastatteluja. Metlan strategiaa tehtiin ensimmäistä kertaa laajassa vuorovaikutuksessa Metlan henkilöstön, sidosryhmien ja omistajan kanssa heidän toiveitaan kuunnellen. Vuoden 2005 lopulla vahvistetun uuden strategian mukaan Metlan tavoitteena on tehdä yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa, metsien kestävää käyttöä ja elinkeinotoiminnan kilpailukykyä ja metsäpolitiikan valmistelua edistävää tutkimus- ja kehitystyötä sekä toimia osana kansallista innovaatiojärjestelmää. Tutkimustoiminnalle määriteltiin neljä painoalaa: metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta, metsien yhteiskunnallinen merkitys, metsäekosysteemien rakenne ja toiminta sekä metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Strategian laadinnassa otettiin huomioon Metlan toimintaympäristön muutos. Metlan toimintaan vaikuttavat globalisaatio, Venäjän ja Itämeren alueen merkityksen muuttuminen Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa, EU:n laajentuminen, globaalit ympäristömuutokset, ympäristöön liittyvien arvojen vaikutus metsäteollisuustuotteiden kulutukseen sekä bioenergian käytön kasvaminen. Suomessa Metlan toimintaan vaikuttavat metsänomistajien ikärakenne, yksityismetsätalouden kannattavuus, tutkimusrahoituksen rakenne sekä julkisen sektorin tuottavuusvaatimusten kasvaminen. Tutkimuslaitoksen tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavimpia tuotteita ovat tietenkin tieteelliset julkaisut. Henkilötyövuosien laskusta huolimatta Metlan tutkijoiden kansainvälisten referoitujen artikkelien määrä saavutti uuden ennätyksen. Samoin katsaustyyppisten artikkeleiden määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta. Suomalaisen metsäntutkimuksen korkeaa tieteellistä laatutasoa osoittaa, että Metlan ja Suomen Metsätieteellisen Seuran julkaisema sarja Silva Fennica on viittausindeksien mukaan kohonnut suhteellisesti maailman eniten siteeratuksi metsätieteelliseksi yleissarjaksi. Tutkimustietoa vietiin käytäntöön myös lukuisissa seminaareissa, joista mainittakoon Ollaksemme yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttava, dynaaminen ja reagointikykyinen organisaatio, Metlan tulee kaikessa toiminnassaan ottaa huomioon entistä paremmin asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja omistajan toiveet. Metlan suunnittelema ja Eduskunnassa pidetty seminaari ilmastonmuutoksen metsävaikutuksista. Toinen kansainvälinen ilmastoseminaari pidettiin kevättalvella 2005 Pallastunturilla yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja Metsähallituksen kanssa. Ylä-Lapin metsien kestävää käyttöä ja ristiriitojen ratkaisemista käsittelevä seminaari pidettiin Saariselällä, missä Metlan tutkijat esittelivät tuloksia metsätaloutta, poronhoitoa, matkailua ja luonnonsuojelua käsittelevistä 19

21 sosiaalisista ja taloudellisista tutkimuksistaan. Metlan Suonenjoen yksikkö jatkoi tiivistä yhteistyötään käytännön taimituottajien kanssa kouluttamalla taimitarhojen henkilökuntaa. Valtakunnan metsien inventoinnin ja metsäsuunnittelun tutkimusohjelmat välittivät metsävaratietoja ja niistä laskettuja metsien kehitysennusteita tietoa tarvitsevien organisaatioiden käyttöön. Tutkimustiedon käyttäjiä palveleva tietopaketti löytyy Metlan nettisivujen Metinfo -palvelusta ja vuosittain julkaistavasta yli 400-sivuisesta Metsätilastollisesta vuosikirjasta. Vuoden 2005 aikana Metla osallistui aktiivisesti myös eurooppalaisen Forest-based Sector Technology Platformin valmisteluun sekä maa- ja metsätalousministeriön johtamien Kansallisen metsäohjelman ja Metso -ohjelman tukemiseen. Huomattava määrä Metlan tutkijoita osallistui asiantuntijoina Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtakunnallisten metsänhoitosuositusten uusimiseen sekä hyvän metsänhoidon koulutustilaisuuksiin ympäri maata. Metlan kansainvälinen toiminta jatkui vilkkaana. Metla sai paljon kansainvälistä huomiota maailman metsäntutkimusorganisaatioiden liiton IUFRO:n maailmankongressissa Australiassa. Professori Risto Seppälän viisivuotinen toimikausi IUFRO:n presidenttinä päättyi vuoden lopulla. Myös IUFROn perustaman ja ylläpitämän maailmanlaajuisen tutkimustietokannan laadinnassa (Global Forest Information System) sekä laajassa, kansainvälisessä Maailman Metsät - hankkeessa Metlan tutkijoilla oli johtava rooli. Vaikuttavuuden kasvattamiseksi viestinnässä panostettiin tutkimustuloksista viestimiseen sekä asiakaslehden uudistamiseen. Vuoden aikana julkaistiin tutkimustuloksista kertovia tiedotteita kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuotena. Samoin vahvistettiin kansainvälistä viestintää. Metlan tuottavuusohjelman mukaisesti isoina strategisina kysymyksinä esillä olivat tutkimusmetsien hallinta ja pääkaupunkiseudun tilaratkaisut. Kummankin kysymyksen osalta lopulliset ratkaisut siirtyivät vuodelle Samoin strategisen henkilöstösuunnitelman laadinta siirtyi tehtäväksi seuraavalle vuodelle. Vuoden aikana valmisteltiin myös Metlan ja MTT:n Kannuksessa olevien toimitilojen yhteiskäyttöä. Vuosille laaditun henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma eteni. Erityistä huomiota kiinnitettiin vuorovaikutteisen organisaatiokulttuurin luomiseen. Vuoden aikana rekrytoitiin uudet tutkimusjohtajat, joista toisen toimiala painottuu ekologisen kestävyyden ja toisen taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden alueelle. Lisäksi vuoden lopulla nimitettiin Vantaan yksikköön uusi johtaja lukien. Joensuun yksikön kehittämistä jatkettiin ministeriön kanssa sovittujen linjausten mukaisesti. Joulukuussa saavutettiin neuvottelutulos uudeksi palkkausjärjestelmäksi, joka perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Ollaksemme yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttava, dynaaminen ja reagointikykyinen organisaatio, Metlan tulee kaikessa toiminnassaan ottaa huomioon entistä paremmin asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja omistajan toiveet. Metlan tulee kyetä tuottamaan asiakkailleen kasvavaa lisäarvoa ja uusia toimintamahdollisuuksia. Tämä kaikki edellyttää entistä suurempaa panostusta vuorovaikutteisemman toimintakulttuurin, osaamisen ja laatuajattelun kehittämiseen. Visiomme onkin, että Metsäntutkimuslaitos on tulevaisuudessa vaikuttavin, asiakkaidensa tietotarpeet ennakoiva metsien kestävän käytön kansallinen ja kansainvälinen asiantuntija. Lopuksi haluan esittää lämpimät kiitokseni tutkimuslaitoksen henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille aktiivisesta ja tuloksellisesta vuodesta. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori 20

22 Vuonna 1892 perustettu IUFRO (International Union of Forest Research Organizations) on maailman vanhimpia tutkimusorganisaatioiden yhteenliittymiä. Sen jäseninä on yli tutkijaa ja 700 organisaatiota 114 eri maasta. Metlan yhteistyö IUFROn kanssa oli erityisen aktiivista vuonna 2005: IUF- ROn presidenttinä oli Metlan professori Risto Seppälä ja toimihenkilöinä oli 17 Metlan tutkijaa. Australiassa järjestettyyn IUFROn maailmankongressiin osallistui lähes 50 metlalaista. IUFRO Punkaharjun kansallismaiseman synnystä, historiasta ja nykyisyydestä kertova kirja Luonnon vihreä ajatusviiva julkistettiin Punkaharjulla marraskuussa. Kirjan julkaisi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Metlan ja ympäristöministeriön tuella. Kirja sisältää useita artikkeleita kansallismaiseman synnystä ja matkailun kehittymisestä harjualueella, Punkaharjulla tehtävästä metsäntutkimuksesta sekä alueen suojelusta ja metsien hoidosta. Alue tuli Metlan hallintaan Harju suojeltiin lopullisesti muuttamalla se luonnonsuojelualueeksi Eduskunnan puhemies Paavo Paavo Lipponen vihki helmikuussa Metsäntutkimuslaitoksen Metla-talon käyttöön. Metla-talo on ensimmäinen suuri puinen toimistorakennus Suomessa. Myös talon kantavat rakenteet ovat puusta. Puuta on käytetty noin 2000 kuutiometriä. Lipposen mukaan Metla-talo ja Metsäntutkimuslaitoksen laajentuminen Joensuussa on onnistunut alueellistamisen esimerkki. Metlan Joensuun yksikössä tehdään paljon puurakentamista tukevaa puutieteen ja yritystoiminnan tutkimusta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili toukokuussa Metsäntutkimuslaitoksen Haapastensyrjän jalostusasemalla Lopen Läyliäisissä. Presidentti tutustui metsänjalostukseen sekä koivun siementuotantoon. Ohjelmaan kuului myös kävelykierros jalostusaseman puistossa, jossa presidentille esiteltiin kotimaisten puulajien erikoismuotoja. Vierailun lopuksi presidentti istutti puistoon oman nimikkopuunsa. Vierailun isäntänä toimi Metlan ylijohtaja professori Hannu Raitio. Haapastensyrjä on metsänjalostustoiminnan keskus Suomessa. 21

23 22

24 Tutkimusjohtajan katsaus Monitieteisyys on vahvuus Metlan uuteen strategiaan pohjautuva tutkimussuunnittelu vastaa sekä pitkän aikavälin että ajankohtaisiin tieto tarpeisiin. Keskeisenä työmuotona ovat tutkimusohjelmat. Ohjelma on aiheeltaan rajattu ja määräaikainen kokonaisuus, joka toteutetaan yhteistyössä monien kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Metsiin perustuvien elinkeinoja tukevan tutkimuksen ohella on turvattava myös metsätieteiden oma kehittyminen, jotta sovellutusten tieteelliset edellytykset pysyvät riittävinä. Lisääntyvä tieteidenvälisyys parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Metlan laajat tutkimusohjelmat ovat hyvä kansallisen ja kansainvälisen tieteellisen yhteistyön muoto. Lisääntyvä tieteidenvälisyys parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Metlan laajat tutkimusohjelmat ovat hyvä kansallisen ja kansainvälisen tieteellisen yhteistyön muoto. Metlan monitieteiset tutkimusohjelmat ovat välittäneet tietoa käyttäjille monin tavoin. Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset vaihtoehdottutkimusohjelman yhtenä loppuraporttina ilmestyi oppikirja Tuottava metsänkasvatus ja sen liitteenä jaettiin MOTTI -simulaattori. Sen avulla on mahdollista tarkastella metsänkasvatuksen eri vaihtoehtojen tuotosta ja taloudellisuutta metsikössä. Metsänomistajien taloudelliseen päätöksentekoon ja neuvontaan kehitettyä simulaattoria on testattu tiiviissä yhteistyössä metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten kanssa. MOTTI on ladattavissa maksutta Internetistä ja sen laaja käyttäjäkoulutus on aloitettu.kuluneena kesänä Metlan ja metsäkeskusten välinen yhteistyö valtakunnan metsien inventoinnissa käynnistyi erinomaisella tavalla. Jokaisesta metsäkeskuksesta yksi suunnittelija työskenteli VMI:n maastoryhmänjohtajana kenttäkaudella Vastavuoroisesti metsäkeskuksille tuotettiin satelliittikuvien erotustulkinnalla kartta uudistushakkuista ja VMI:n tuottamat metsävarakartat tulivat metsäkeskusten käyttöön syksyllä Valtakunnan metsien inventoinnin ja metsäsuunnittelun tutkimusohjelmat ovat välittäneet metsävaratietoja ja niistä laskettuja metsien kehitysennusteita tietoa tarvitsevien organisaatioiden käyttöön. Metlan tutkijat ovat jatkaneet VMI:n tietoihin perustuvaa metsätalouden alueittaista suunnittelua jul- 23

25 kaisemalla Lapin VMI9-hakkuumahdollisuusarviot ja valmiiksi saatiin VMI9-hakkuulaskelmakierros koko maahan. Metlan tarjoaman metsätalouden suunnitteluohjelmisto MELA päivitettiin ja sen saatavuutta parannettiin kehittämällä NettiME- LA-verkkopalvelu. Vuonna 2005 aloitettiin kolmen uuden ohjelman suunnittelu. Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -ohjelmassa metsänhoidon kustannustehokkuutta lisäämällä investoinnit puuntuotantoon voivat olla perusteltuja, kun samalla varmistetaan metsässä tehtävien toimenpiteiden laatu. Metsävaratietojärjestelmät ja metsäsuunnittelu -ohjelmassa kehitetään ja tutkitaan metsävaratietojen jatkuvan ylläpidon ja suunnittelun toimintomalleja, niitä tukevia tietoteknisiä sovelluksia sekä näiden yhdistämistä erilaisiin päätöstilanteisiin soveltuviksi suunnittelu- ja neuvontatuotteiksi ja palveluiksi. Tähän ohjelmaan liittyvänä täytettiin määräaikainen (5 v) metsäsuunnittelun professorin virka. Bioenergia-ohjelman valmistelu aloitettiin syksyllä Kun suunnitellaan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa energiahuoltoa, on tärkeä tietää bioenergian käytön ekologiset vaikutukset. Ohjelmassa tutkitaan metsäbioenergian tuottamisen keinoja ja talousvaikutuksia, mm. aluetaloudellisia näkökulmia. Ohjelmassa on mukana myös metsään perustuvien raaka-ainelähteiden käytettävyys liikennepolttoaineiden ja kemian teollisuuden raaka-aineiden tuotannossa. Ohjelman kautta Metla voi verkottua laajasti bioenergia-alan toimijoiden kanssa. Metlassa panostettiin myös kasvihuonekaasujen laskentajärjestelmän kehittämiseen ja raportointiin. Suomen tulee raportoida vuosittain kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle ja EU:n komissiolle. Maaja metsätalousministeriö on antanut Metlan tehtäväksi metsiä koskevan raportoinnin valmistelun, ja ensimmäinen raportti valmistui syksyllä Raportoinnin kehittämisessä Metla jatkaa metsämaiden kasvihuonekaasutaseiden mittausta ja raportointimenetelmien kehittämistä siten, että Suomen menetelmät täyttävät hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ohjeistojen vaatimukset. Metlan tutkimuksen painotuksissa asiakkaille tärkeät sovellutukset ovat korostuneet entisestään. Tätä suuntaa tukevat Metlan nykyiset vahvuudet, kuten metsätalouden ja -sektorin hyvä tuntemus, korkeatasoinen menetelmäosaaminen, monitieteisyys, laajasti hyödynnettävissä olevat tietovarannot ja yhteistyöverkot. Tutkimuksen ja kehitystoiminnan edelleen verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti parantaa tutkimuksen niin tieteellistä kuin yhteiskunnallistakin vaikuttavuutta. Pasi Puttonen Tutkimusjohtaja 24

26 25 Metlassa panostettiin kasvihuonekaasujen laskentajärjestelmän kehittämiseen ja raportointiin. Suomen tulee raportoida vuosittain kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle ja EU:n komissiolle. Vuonna 2005 toimitettiin ensimmäisen kerran tiedot kaikkien viiden hiilivarannon, maanpäällisen ja maanalaisen biomassan, kuolleen puun, karikkeen ja maan orgaanisen hiilen hiilivarantojen muutokset.

27 26

28 Kansainvälisen toiminnan katsaus Metsäalan rakennemuutos näkyy kansainvälisessä tutkimuksessa Uuden visionsa mukaan Metla on asiakkaidensa tietotarpeet ennakoiva, vaikuttavin metsien kestävän käytön kansainvälinen asiantuntija. Se asettaa uusia haasteita Metlan kansainväliselle toiminnalle, jonka tärkeimpiä muotoja ovat olleet yhteiset tutkimushankkeet, tutkijaverkostot ja tutkijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Metsäntutkimuksen tärkein kansainvälinen järjestö on International Union of Forest Research Organizations, IUFRO. Vuoden 2005 lopussa päättyneen viisivuotisjakson ajan järjestöä johti Metlan professori Risto Seppälä. IUFRO järjesti elokuussa Australiassa maailmankongressin, joka kokosi 2100 metsäntutkijaa eri puolelta maailmaa. Kongressiin osallistui lähes 50 metlalaista, mikä vastaa viidesosaa kaikista Metlan tutkijoista. Monelta tutkijalta oli hyväksytty kongressiin useampia esitelmiä ja postereita ja luentosaleihin oli tulijoita enemmän kuin niihin mahtui. Yksi IUFRO:n maailmankongressissa kiinnostusta herättänyt julkaisu oli Information Technology and the Forest Sector, jossa arvioidaan tietotekniikan kehityksen vaikutuksia metsäsektorille. Toinen julkaisun toimittajista oli Metlan tutkija Lauri Hetemäki. Julkaisussa 27 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista metsäntutkijaa pohtivat, miten tietotekniikan muutokset vahvistavat metsäsektorin globalisaatiokehitystä varsinkin kun metsäteollisuustuotteiden kulutuksen ja tuotannon painopiste siirtyy Pohjois-Amerikasta ja Länsi- Euroopasta Aasiaan ja Itä-Eurooppaan. Metsäalan tulevaisuuden haasteisiin on ottanut vahvasti kantaa myös metsäsektorin teknologiayhteisö, Forest-based Sector Technology Platform, jossa Metla on ollut mukana sen perustamisesta lähtien. Yhteisö, jossa metsäteollisuus on keskeisellä sijalla, on koonnut yhteen metsäalan tärkeimmät vaikuttajat Euroopasssa luomaan yhteistä strategiaa tulevaisuuden tutkimustarpeista. Vuoden 2005 aikana valmistui metsäsektorin visio, joka ulottuu aina vuoteen Myös strategisen tutkimusagendan valmistelu oli loppusuoralla vuoden lopussa. Metla haluaa säilyttää merkittävän roolin metsäsektorin teknologiayhteisössä myös työn jatkuessa tulevina vuosina. Teknologiayhteisön työllä pyritään vaikuttamaan myös EU:n tulevien puite- 27

29 ohjelmien sisältöön ja metsäntutkimuksen saamaan rahoitukseen. Metlassa yli 90 % ulkopuolisesta kansainvälisestä rahoituksesta on saatu Euroopan Unionista. Vuoden 2005 aikana hyväksyttiin EU:ssa rahoitettavaksi kolme suurta hanketta, joissa Metla on mukana. Eräs hyväksytyistä hankkeista, Millennium, pyrkii selvittämään, poikkeaako viimeisen sadan vuoden ilmasto sitä edeltävän tuhannen vuoden ilmastosta ja jos poikkeaa, niin miten. Vielä joitakin vuosia sitten Metlan saama EU-rahoitus pohjautui lähes yksistään puiteohjelman temaattisiin ohjelmiin ja metsien terveydentilaa koskevien säädösten mukaisiin toimintoihin, mutta erityisesti viime vuosina Metla on saanut rahoitusta hankkeilleen myös EU:n ympäristörahastoista ja rajat ylittävää yhteistyötä tukevasta Interreg -ohjelmasta. Metlalla on perinteisesti vahvat juuret eurooppalaisessa metsäntutkimuksessa, mutta viime vuosina se on laajentanut toimintaansa myös Euroopan ulkopuolelle. Vuonna 2005 tehtiin suunnitelmia yhteisistä tutkimushankkeista mm. Chilen metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Yhteistyön aiheina ovat metsävarojen suunnittelu, bioenergia ja metsänjalostus. Konkreettista yhteistyötä kehiteltiin myös kansainvälisten järjestöjen ICRAF:n (World Agroforestry Centre) ja CIFOR:n (Centre for International Forestry Research) kanssa, joiden toiminta suuntautuu kehitysmaihin. Viime vuoden aikana Metlan tutkija Pasi Rautio siirtyi kansalliseksi asiantuntijaksi Euroopan Komission ympäristöosastolle Brysseliin. Rautio osallistuu metsien terveydentilaa seuraavan Forest Focus -ohjelman hallinnointiin. Myös EU:n tilastotoimistossa Luxemburgissa työskentelee Metlan tutkija Elina Mäki-Simola. Metlan kansainvälisen toiminnan monipuolistumisesta on seurannut tilanne, jossa resursseja ei aina ole riittävästi mielenkiintoisiin kansainvälisiin tehtäviin, osaaville tutkijoille kun olisi käyttöä myös Metlan omissa hankkeissa kotimaassa. Sama ongelma on tullut esiin myös harkittaessa Metlan osallistumisia ulkomaille suuntautuviin tarjouskilpailuihin. IUFRO:n maailmankonferessissa Brisbanessa julkistettiin Lauri Hetemäen ja Sten Nilssonin toimittama raportti, jossa 27 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista metsäntutkijaa arvioivat miten tietotekniikan kehitys vaikuttaa metsäsektoriin. Lauri Hetemäki ja Sten Nilsson (toim.) Information Technology and the Forest Sector. IUFRO World Series, vol. 18 /julkaisut/muut/ict-forest-sector-2005.pdf Anne Luhtala Kansainvälisten asioiden koordinaattori 28

30 Ari Turunen IUFRO:n presidentti, professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitoksesta kiinnitti huomiota Brisbanen maailmankonferenssin avajaispuheessaan siihen, että metsäntutkijoiden on pystyttävä entistä nopeammin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Metsäteollisuustuotteiden tuotantoa siirtyy Länsi-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta Aasiaan, Itä-Eurooppaan ja Venäjälle. Samaan aikaan tieto- ja viestintätekniikan kehitys on vähentänyt tiettyjen paperituotteiden kulutusta. Johtavien metsäteollisuusmaiden onkin löydettävä uusia tuotteita selviytyäkseen. Tärkeitä tutkimuskohteita ovat bioenergia, puukemia ja puusta saatavat lääkeaineet ja funktionaaliset ruoka-aineet. IUFRO Metlan yhteistyö metsäntutkimusjärjestöjen kansainväliseen liiton IUFROn kanssa oli erityisen aktiivista vuonna Metlan tutkijat osallistuivat mittavaan Maailman Metsät, Yhteiskunta ja Ympäristö (IUFRO-WFSE) -projektiin. Yli 200 tutkijan projektissa selvitettiin, miten metsät, ihmiset, talous ja yhteiskunta ovat vuorovaikutuksessa sekä paikallisesti että globaalisti. Kolmivuotista hanketta koordinoi Metsäntutkimuslaitos. Vuonna 2005 projekti julkaisi kaksi raporttia. Forest for the New Millennium -raportissa annetaan toimenpidesuosituksia metsien, yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnin turvaamisesta. Forests in the Global Balance Changing Paradigms- julkaisussa pohditaan, miten arvot ja poliittiset muutokset ovat vaikuttaneet metsiin liittyviiin asenteisiin ja toimintatapoihin. Muutokset näkyvät metsiin ja puuhun perustuvien elinkeinojen korostamisessa, pyrkimyksissä metsien hyvään hallintoon ja suhtautumisessa istutusmetsiin. Kuva: IUFRO 29

31 30 Metlassa ulkomaiset tutkijat ja harjoittelijat ovat yhä jokapäiväisempi näky. Ulkomaisten harjoittelijoiden määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana huimasti. Vuoden 2005 aikana Metlassa työskenteli ulkomaisia tutkijoita ja harjoittelijoita yhteensä yli kahdenkymmenen työvuoden edestä. Metla kiinnosti erityisesti espanjalaisia ja ranskalaisia harjoittelijoita, mutta kaukaisimmat tulijat saapuivat Metlaan Kiinasta, Nepalista ja Thaimaasta.

32 Venäjän tutkimusyhteistyö: puutuotteiden viennistä kasvihuonekaasuihin Metlan Venäjä-yhteistyö vahvistui entisestään vuonna Venäjän Tiedeakatemian ja Karjalan tutkimuskeskuksen kanssa laadittiin yhteistyösopimus vuosiksi Toinen sopimus solmittiin Sukachevin metsälaitoksen kanssa, joka on Venäjän suurin metsäntutkimusyksikkö. Yhteisinä tutkimuskohteina ovat muun muassa kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä ja metsänrajan eteneminen ilmaston lämmetessä. Metlalla on ennestään Venäjän kanssa neljä yhteistyösopimusta ja kuusi tutkimushanketta, jotka koskevat mm. metsäsektorin tiedonvälitystä, metsätalouden kehittämistä ja energiapuun hankintaa. Metlassa alkoi tutkimushanke, jossa kartoitetaan venäläisten puutuotteiden viennin vaikutuksia Euroopassa. Hankkeessa analysoidaan vilkastuneen kaupan vaikutuksia puumarkkinoiden toimintaan Suomessa ja eurooppalaisten sahatavaramarkkinoiden kilpailukykyyn. Euroopassa venäläistä raakapuuta viedään eniten Suomeen, jossa venäläinen puu vastaa lähes viidennestä metsäteollisuuden vuosittaisesta raakapuun tarpeesta. EU:n kuudennen puiteohjelman hankkeet: eläinperäisistä taudeista Euroopan ilmastoon Metla aloitti partnerina kahdessa EU:n kuudennen puiteohjelman hankkeesssa. Tällaiset integroidut projektit ovat poikkitieteellisiä, usean kymmenen tutkimusryhmän muodostamia suuria toimintakokonaisuuksia. Emerging Diseases in a Changing European Environment (EDEN) on EU:n Global Change -ohjelmaan kuuluva 5-vuotinen jättiprojekti, johon kuuluu 42 tutkimusryhmää 24 maasta. EDEN-projektissa Metla koordinoi eläinperäisten virustautien tutkimusta.taudinaiheuttajien levinneisyydet ja tautien epidemiologiat voivat muuttua rajustikin ympäristön muuttuessa. Kukin osaprojekti hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa ja kerää uutta tietoa sekä ihmis- että eläinepidemiologiasta. Näitä tietoja yhdistetään satelliittikuvauksen antamaan ilmasto- ja ympäristötietoon, ja pyritään mallintamisen keinoin ennustamaan tulevia vaihtoehtoja. Lisätietoja: 31

33 Millenium on Euroopan unionin kärkihanke ilmastonmuutoksen tutkimuksessa. Eurooppalaiset tiedemiehet tutkivat, millainen ilmasto Euroopassa on vallinnut kuluneen tuhannen vuoden aikana. Keskeisenä tavoitteena on selvittää, poikkeaako viimeisen sadan vuoden ilmasto viimeisen tuhannen vuoden ilmastosta ja jos poikkeaa niin miten? Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Euroopan ilmasto tutkitaan tuhannen vuoden ajalta. Neljä vuotta kestävässä hankkeessa on mukana 39 yliopistoa tai tutkimuslaitosta 16 Euroopan maasta. Suomesta mukana ovat Metla, Helsingin yliopisto ja Oulun yliopisto. Tutkittavaksi ajanjaksoksi on valittu viimeiset tuhat vuotta, koska se sisältää ilmastollisia vaihteluita enemmän kuin mikään muu ajanjakso viimeisen jääkauden jälkeen. Lisätietoja: geography.swan.ac.uk/millennium/ Ekosysteemien geneettinen muuntelu ja jalostusaineiston geenirekisteri Metla oli mukana kahdessa metsägenetiikkaan liittyvässä EU-hankkeessa, jotka kumpikin hyväksyttiin rahoitettaviksi. Evoltree-projektissa (The Evolution of Trees as Drivers of Terrestrial biodiversity) tutkitaan puiden ja metsäekosysteemien geneettistä muuntelua. Evoltree-tutkimusverkosto pyrkii ymmärtämään, miten geenit liikkuvat ekosysteemeistä toiseen ja miten ne mukautuvat muuttuneisiin olosuhteisiin. Treebreedex-hankkeessa luodaan virtuaalinen eurooppalanen metsänjalostuskeskus. Metla on mukana suunnittelemassa tietokantoja ja jalostusaineiston geneettisen rekisterin. Lisätietoja: 32

34 Millennium-jättihanke selvittää Euroopan sään vaihtelut tuhannen vuoden ajalta. Metla vastaa puuarkistoista saatavien tietojen keräämisestä. Tiedot kerätään Metlan Laanilan tutkimusalueelta Saariselän pohjoispuolella ja niiden pohjalta tuotettavista aikasarjoista. Työ on merkittävä koko Euroopan ilmastotutkimukselle, sillä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että alueen puista pystytään kuvaamaan menneen ilmaston lämpö- ja sadeolot. Laanila on erinomainen myös siksi, että siellä mennyt ilmasto voidaan rakentaa helposti 1100 vuotta taakse päin. 33

35 5EURES: Metsäenergian tutkimusta Vuoden aikana käynnistyi EU:n ALTENER energiaohjelman rahoittamana uusi hanke. Viisi Euroopan maata yhdistävä projekti edistää metsäenergiaan perustuvia energiaratkaisuja ja siirtää osaamista ja teknologiaa Suomen, Portugalin, Espanjan, Saksan ja Liettuan välillä. Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan kokonaisia metsäenergian hankintaketjuja energiapuun korjuusta aina energian toimitukseen asti. Tarkasteltavana ovat tekniset ratkaisut, liiketoimintamallit ketjun yrittäjille sekä pysyvien kansallisten koulutusohjelmien kehittäminen. Metsäntutkimuslaitos tukee osaamisellaan erityisesti energiapuupotentiaalien arviointia ja kehittää puun korjuuta, haketusta ja kuljetusta. Ilmatieteen laitos Lisätietoja: /hanke/805701/ Ennallistamisen seurantatutkimukset käynnistyvät vihreällä vyöhykkeellä Uusi EU:n ympäristörahaston LIFE-hanke käynnistyi ja nosti Metlan LIFE-hankkeiden määrän seitsemään. Suomen, Venäjän ja Norjan rajaseudulla sijaitsee vihreäksi vyöhykkeeksi kutsuttu metsä-, suo- ja tunturialueiden verkosto. Se on läntisen Euroopan suurin ja merkittävin alkuperäisen luonnon jäljellä oleva kokonaisuus. Päämääränä on seurata miten erilaiset ennallistamismenetelmät edesauttavat metsätalouden yksipuolistamien metsien ja ojitettujen soiden palautumista alkuperäisen kaltaiseksi. Tutkimuksen ja seurannan avulla pyritään selvittämään keinoja, joilla ennallistamistoimenpiteet saataisiin kustannustehokkaammaksi ja ekosysteemin kannalta toimivammaksi. Tutkittavia muuttujia ovat mm. alkuperäisen lajiston palautuminen, puuston rakenne ja uudistuminen, maaperän ravinneolot polttamisen jälkeen sekä orgaanisen aineksen muodostuminen ja juuriston kehitys teiden metsityksen jälkeen. Ennallistamisen vaikutusalueen laajuutta tutkitaan käyttäen hyväksi spatiaalisia mallinnusmenetelmiä sekä kuvanmittausmenetelmiä. Luonnonvarojen seurantaa muuttuvassa ilmastossa Rajat ylittävään yhteistyöhön tähtääviä EU:n Interreg-hankkeita Metlassa oli yhdeksän. Uudessa Interreg IIIA Nordkalotten -hankkeessa luodaan Pohjoiskalotin havumetsävyöhykettä, ilmakehää, jääpei- Satelliittien merkitys ilmakehän ja ympäristön tarkkailussa kasvaa nopeasti. Uusien numeeristen menetelmien ja mallinnuksen avulla saadaan luotua ympäristössä tapahtuvia muutoksia koskeva havainnointi- ja ennakkovaroitusjärjestelmä. NorSEN- hankkeessa kehitettävät menetelmät ja infrastruktuuri tehostavat ympäristötiedon tuottamista julkishallinnolle ja kansalaisille. 34

36 tettä sekä merialueita seuraava mittauspisteiden verkosto. Projektissa mitataan lisäksi kasvillisuuden vuodenaikaisrytmiikaa ja lehtipinta-alaindeksiä. Mitattua aineistoa verrataan satelliittidataan. Alueelle luodun mittausverkoston avulla satelliittien tuottamaa informaatiota voidaan paremmin soveltaa pohjoisen erityisolosuhteisiin. Nordkalotten Satellite Evaluation co-operation Network (NorSEN) hanketta vetää Ilmatieteen laitoksen Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Sodankylässä. Hankkeessa on mukana 16 organisaatiota Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Lisätietoja: Metla koordinoi Suomessa luonnon virkistyskäytön eurooppalaista tutkimusyhteistyötä Metlan tutkijat osallistuvat aktiivisesti myös kansainvälistä verkostoitumista edistäviin EU:n COST-ohjelmiin. Metlan tutkijoita oli mukana lähes kahdessakymmenessä metsäalan COST-hankkeessa, joista kolmessa metlalainen oli koordinaattorina. Metla koordinoi Suomessa Euroopan unionin uutta COST E33-hanketta, jonka tavoitteena on koota yhteen luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun tutkimustietoa Euroopassa, kehittää alan tutkimusmenetelmiä sekä luoda tutkijoiden yhteistyöverkostoja. Forest for recreation and nature tourism (Forrec) -hankkeen tavoitteena on myös parantaa tutkimustiedon käyttöä luontoympäristöjen, erityisesti metsien, suunnittelussa ja hoidossa sekä virkistys- ja luontomatkailupalvelujen tarjonnan kehittämisessä. Hankkeen verkkosivut: 35

37 Suomi on vuodesta 1985 lähtien osallistunut yleiseurooppalaiseen metsien terveydentilan seurantaohjelmaan. Forest Focusohjelmassa keskityttiin erityisesti seuraamaan ilman epäpuhtauksien vaikutuksia metsiin. Metla toimi ohjelman kansallisena koordinaattorina, osallistui pilottihankkeisiin ja jatkoi Forest Focus asetuksen toiminnan arviointia englantilaisen yhteistyökumppanin kanssa. Euroopanlaajuiset tulokset julkaistaan vuosittain yleisluontoisessa raportissa (The Condition of Forests in Europe, Executive Report). Kansainvälisessä vertailussa Suomen havumetsät ovat vähemmän harsuuntuneita kuin useimpien muiden Euroopan maiden. Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu ovat yhä tärkeämpiä metsien käyttömuotoja myös Suomessa. Valtioneuvoston vuonna 2003 tuottaman toimintaohjelman tavoitteena on luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun työpaikkojen määrän kaksinkertaistaminen vuoteen 2010 mennessä. Forest for recreation and nature tourism (Forrec) - hankkeeseen osallistuu lähes 80 asiantuntijaa 20 eri maasta. Lisätietoja: 36

38 Vuonna 2005 alettiin saada alustavia tuloksia COST -hankkeesta, jossa harmonisoidaan Euroopan valtakunnan metsien inventointien tuloksia ja luodaan yhtenäistä raportointijärjestelmää. Perinteisten metsävaratietojen harmonisoinnin ohella kehitetään metodeja, joiden avulla maat pystyvät raportoimaan vertailukelpoisia tietoja metsien hiilivarastojen muutoksista ja metsien monimuotoisuuden indikaattoreista. Tuloksia voidaan hyödyntää mm. YK:n alaisen FAO:n, Euroopan metsäministerikonferenssin, YK:n ilmastosopimuksen sekä Kioton pöytäkirjan mukaisissa raportoinneissa. Vuonna 2008 päättyvään hankkeeseen osallistuu 27 maata Euroopasta sekä Yhdysvallat. Kanada, Uusi-Seelanti ja Australia ovat ilmoittaneet halukkuutensa liittyä hankkeeseen. Hanketta koordinoi Metla. Lisätietoja: /eu/cost/e43/ 37

39 38

40 Metsiin perustuvat elinkeinot ja metsäympäristön tietovarannot Metla tuottaa ja välittää tietoa puuntuottamisen ja metsien muun käytön perusteista ja vaihtoehdoista, puuraaka-aineen ominaisuuksista sekä metsiin perustuvan yritys- ja muun elinkeinotoiminnan kilpailukyvystä. Metla ylläpitää ja kartuttaa metsätaloutta ja metsäympäristön tilaa koskevia tietovarantoja sekä tuottaa tilastoja, palveluita, tuotteita ja vaihtoehtolaskelmia päätöksenteon tueksi. 39

41 Kasvihuonekaasujen inventointi: maaperän hiilen varastomuutokset raportoitiin ensimmäistä kertaa Tiedonkeruumenetelmien ja tietokonemallien avulla Suomi pystyi raportoimaan maaperän hiilen varastomuutokset ensimmäistä kertaa vuonna Tilastokeskuksen ja Metla allekirjoittaman sopimuksen mukaan Metla toimittaa YK:n ilmastosopimuksen edellyttämät kasvihuonekaasujen lähteet ja nielut lukuunottamatta maataloutta. Vuonna 2005 toimitettiin ensimmäisen kerran tiedot kaikkien viiden hiilivarannon muutoksista, eli maanpäällisen ja maanalaisessa biomassan, kuolleen puun, karikkeen ja maan orgaanisen hiilen hiilivarantojen muutokset. Lisäksi toimitettiin metsälannoituksen aiheuttamat di-typpioksidipäästöt ja metsäpalojen aiheuttamat hiilidioksidin, typen oksidien ja metaanin päästöt sekä turvetuotantoalueiden päästöt. Maaluokkien pinta-alatiedot ja puuston kasvutiedot sekä osa käytettävien mallien edellyttämistä syöttötiedoista perustuvat valtakunnan metsien inventointiin. Menetelmiä ja malleja hiilivarantojen muutosten arviointiin on kehitetty Metlan ja Helsingin yliopiston tutkimushankkeissa ja -ohjelmissa. Menetelmiä käytetään myös Kioton pöytäkirjan edellyttämässä raportoinnissa. Lisätietoja: /hanke/3431/ Yhteenveto eurooppalaisten puulajien tilavuus- ja biomassayhtälöistä Metla teki yhteenvedon Euroopassa kasvavien puulajien tilavuus- ja biomassayhtälöistä, joissa käytetään selittävänä muuttujana rinnankorkeusläpimittaa ja/tai puun korkeutta. Yhtälöitä käytetään muun muassa metsävarojen kartoituksessa sekä ekosysteemien energia- ja ravinnevirtoja tutkittaessa. Myös YK: n ilmastosopimuksen edellyttämän metsien hiilitaseiden laskennan työkaluiksi tarvitaan puuston biomassan arviointimenetelmiä. Yhteenveto on laatuaan ensimmäinen Euroopassa. Työssä on esitetty biomassayhtälöitä 39 eri puulajille yhteensä 607 kappaletta, joista suurin osa on tarkoitettu maanpäällisten puun osien ja erityisesti oksien ja lehtien biomassojen ennustamiseen. Runkotilavuuden ennustamiseen soveltuvia yhtälöitä yhteenvedossa on yhteensä 230 kappaletta 55 eri puulajille. Suurin osa biomassayhtälöistä on kehitetty Pohjois- ja Keski-Euroopassa; vain 82 yhtälöä on peräisin Etelä-Euroopasta. Lisätietoja: /hanke/3399/ 40

42 Kasvihuonekaasujen päästöarvioiden tarkkuutta on parannettava Metsien hiili-inventoinneissa on kaksi keskeistä haastetta. Ensimmäinen johtuu siitä, että hiilen vuosittaiset muutokset ovat pieniä verrattuna olemassa oleviin hiilen varastoihin. Toisen aiheuttaa se, että metsäekosysteemien sisällä on suurta vuotuista vaihtelua, josta tietoa on rajallisesti. Puiden hiilinielujen arvioimiseen voidaan käyttää metsäinventointien tietoa keskimääräisestä puuvarannosta sekä puuston kasvusta ja poistumasta. Näiden muutosten arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuutta. Suomessa vuosittain päivitettävät puuston kasvuarviot vähentävät hiilinielujen epävarmuutta. Maaperän hiilivarastojen muutosten arviointia pidetään yleisesti hyvin haasteellisena. Käytettävissä olevat arviointimenetelmät perustuvat mallinnukseen, koska nykyiset metsäinventoinnit eivät kata maaperän hiilivaraston seurantaa. Vuotuisten nielujen arvioinnin luotettavuutta horjuttavat mm. hatarat tiedot maaperän hiilen alkuperäisestä määrästä. Maaperän hiilinielujen arviointi edellyttää tietoja karikkeen määrästä, joka voidaan laskea biomassavarastojen ja poistuman perusteella. Tästä syystä myös vuotuinen karikesyöte vaikuttaa maaperän Suomen kangasmetsien maaperään on kertynyt lähes kuusi miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa ja puustoon kangasmailla ja soilla yhteensä jopa 24 miljoonaa tonnia. Suomen metsät sitovat siis kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä. Suomen metsien hiilinielujen arvioihin vaikuttavia epävarmuuustekijöitä selvitettiin vuosina Metlan koordinoimassa, Euroopan metsäinstituutin (EFI) ja Valtion teknillinen tutkimuskeskuksen (VTT) kanssa toteutetussa tutkimushankkeessa. 41

43 nielun epävarmuuteen. Tämän lisäksi epävarmuutta aiheuttaa karikkeen hajoamisen mallintaminen sekä hajoamisnopeuden riippuvuus lämpötilasta. Lisätietoja: /hanke/3306/ Uusia menetelmiä metsien hiilivarojen arvioimiseen EU:n rahoittamassa Carboinvent -tutkimuskonsortiossa kehitettiin menetelmiä metsien hiilivaraston ja sen muutosten arvioimista varten. Tuloksia käytetään kasvihuonekaasuinventaareissa ja kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC: n inventointiohjeiden laatimisessa. Lisäksi tuloksia hyödynnetään eri maiden inventointijärjestelmiä kehitettäessä. Metla koordinoi tutkimuskonsortion osaa, joka käsitteli biomassan hiilivaraston muutosten analysointia. Tutkimuksessa kehitettiin Välimeren ilmastoon ja boreaaliselle havumetsävyöhykkeelle soveltuvia uusia entistä luotettavampia biomassan muunnoskertoimia tärkeimmille puulajeille. Lauhkean vyöhykkeen puulajeille kehitettiin uusia entistä laajempiin ja edustavampiin aineistoihin perustuvia biomassayhtälöitä. Yksinkertaisiin kertoimiin perustuvaa biomassan laskentamenetelmää verrattiin yksityiskohtaisempaan puukohtaiseen aineistoon ja biomassamalleihin perustuvaan menetelmään soveltamalla molempia menetelmiä suuraluetasolla Ruotsin valtakunnan metsien inventoinnin aineistoon. Molemmat laskentamenetelmät soveltuvat suuralueilla biomassan hiilivaraston laskentaan, ja laskentamenetelmästä riippumatta suurimmat epävarmuudet ovat nuorien metsien hiilivaraston arvioinnissa. Lisätietoja: /hanke/3399/ Metla julkaisi metsikön kasvatusvaihtoehtojen suunnitteluohjelmiston Metla julkaisi Motti-ohjelmiston, jolla metsänomistaja voi tuottaa yhdelle metsikkökuviolle käyttäjän määrittelemiä kasvatusohjelmia. Motti perustuu Metlan laajoihin maastomittausaineistoihin ja sitä on kehitetty yhteistyössä käyttäjien kanssa. Motti havainnollistaa erilaisten metsänkasvatusvaihtoehtojen vaikutuksia metsikön puuston kehitykseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Motissa olevat kasvu- ja tuotosmallit soveltuvat koko maahan. Motin avulla kasvu- ja tuotostutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytännössä. Käyttäjä voi antaa ohjelmistolle puu- ja 42

44 puutavaralajeittaiset kantohinnat, metsänhoitokustannukset (taimikonhoito, lannoitus- ja ojituskustannukset) sekä korkokannan. Ohjelmisto tuottaa käyttäjän määritelemälle lähtöpuustolle kehitysennusteita päätehakkuuhetkeen saakka. Lisätietoja: /metinfo/motti/ NettiMELA mahdollistaa metsälaskelmat verkossa Metsäntutkimuslaitos julkisti metsäsuunnitteluohjelmistostaan version verkkokäyttöön. NettiMELA on Internet-palvelu, jolla käyttäjät voivat tehdä metsälaskelmia Metlan palvelimella olevalla MELA-ohjelmistolla. Palvelu on tarkoitettu yrityksille ja organisaatiot, jotka tarvitsevat metsälaskelmia joko omien metsiensä hoidon ja käytön suunnittelussa tai metsänomistajille tarjottavien suunnittelupalveluiden tuotannossa. NettiMELA:n avulla tutkimustulokset voidaan siirtää käytännön metsätalouteen ja sen suunnittelujärjestelmiin entistä nopeammin. MELA on Suomen oloihin kehitetty metsätalousmalli ja suunnitteluväline, jonka avulla voidaan tehostaa metsäsuunnittelua ja metsävarojen käyttöä. Ohjelmistolla voidaan mm. tarkastella metsävarojen ja niiden käytön välisiä riippuvuuksia nyt ja tulevaisuudessa. Lisätietoja: /metinfo/mela/ Valtakunnan metsien inventointi: metsävaratietojen keruu paranee Aiemmat valtakunnan metsien inventoinnit tehtiin alueittain, jolloin maastotietoa mitattiin maakunta kerrallaan. Nykyisessä VMI:ssa maastomittaukset tehdään joka vuosi koko maassa. Uusi järjestelmä takaa sen, että koko maan metsävaratiedot ovat samalta ajankohdalta. Metla ja metsäkeskukset käynnistivät kesällä 2005 käytännön yhteistyön valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) metsävaratietojen keruussa. Kukin kolmestatoista alueellisesta metsäkeskuksesta luovutti yhden metsäammattilaisen inventoinnin maastoryhmän vetäjäksi. Maastoryhmiin saatiin näin erittäin hyvää paikallistuntemusta. Yhteistyön ansiosta valtakunnan metsien inventointi ja metsäsuunnittelu voidaan kytkeä entistä tiiviimmin toisiinsa. Suomessa on Metlan valtakunnallisen metsien inventoinnin ohella alueellinen yksi- 43

45 tyismetsien inventointijärjestelmä, jonka toteuttavat metsäkeskukset. Alueellinen metsävaratieto koostuu kuviokohtaisista puusto- ja kasvupaikkatunnuksista. Tiedoista koostetaan tilakohtaisia metsäsuunnitelmia, ja tietoja hyödynnetään hakkuiden ja metsänhoitotöiden kohdentamisessa. Metlan ja metsäkeskusten yhteistyöllä saavutetaan kustannussäästöjä, ja samalla metsävaratiedon laatu ja taso paranevat ja seuranta tehostuu. Metsäkeskukset saavat käyttöönsä satelliittikuvien ja maastotiedon avulla tuotetut metsävarakartat. Näin tieto on nopeasti hyödynnettävissä. Ensimmäisiä luotettavia tuloksia puuston määrästä ja kasvusta koko maassa voidaan laskea vuoden 2006 aikana vuosien 2004 ja 2005 mittausten perusteella. Lisätietoja: /hanke/3401/ Landsat 7 ETM; kartat: Maanmittauslaitos (Lupa 6/MYY/06) Metsien inventoinnissa hyödynnetään maastomittausten ohella Landsat-satelliitikuvia. Yksi pikseli vastaa maastossa 25 metriä. Yksi pikseli on siis pienempi kuin keskimääräisen metsikön koko. Tällaisella tarkkuudella maaston todellinen vaihtelu voidaan erottaa. Kestävistä hakkuumahdollisuuksista hyödynnetään 85 prosenttia Vuosina hakattiin käyttöpuuta Suomen metsistä keskimäärin 57 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 85 prosenttia suurimman kestävän hakkuumäärän arviosta. Vain Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella hakkuumahdollisuudet ovat olleet lähes täyskäytössä. Metlan tutkimuksessa tarkasteltiin kolmen lähivuosikymmenen hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä koko maassa ja metsäkeskusten alueilla. Suomen metsien runkopuun määrä on valtakunnan metsien 9. inventoinnin mukaan yli 2 miljardia kuutiometriä ja puuston kasvun arvioidaan olevan yli 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ilman kestävyysvaatimuksia hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta riittäisi lähimmän kymmenvuotiskauden aikana hakattavaksi 97 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jos kestävyydestä halutaan huolehtia, osa nyt hakattavissa olevasta puustosta on säästettävä tuleville vuosikymmenille. Suurimman kestävän hakkuumäärän arvio on 67 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. 44

46 Hakkuulaskelmat tehtiin metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksessa kehitetyllä MELA-ohjelmistolla. Laskelma-aineisto perustui vuosina mitattuihin valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koeala- ja puutietoihin, jotka Valtakunnan metsien inventoinnin -tutkimusohjelma (VMI) oli Etelä-Suomen osalta laskennallisesti ajantasaistanut vuoteen Lisätietoja: /hanke/3002/ Alueellisten metsäohjelmien ( ) hakkuutavoitteet maltillisia Etelä-Suomen metsien puuvarat, säästöpuiden määrä ja iäkkäiden metsien osuus kasvavat nykyisestä, jos metsiä hakataan alueellisten metsäohjelmien mukaisesti ja nykyiset suojelupäätökset sekä metsienkäsittelysuositukset ovat voimassa seuraavat 50 vuotta. Tarkastelujaksolle määriteltiin kaksi skenaariota: ensimmäisessä hakkuut noudattivat koko 50 vuoden jakson ajan metsäkeskuksittain vuosille laadittuja alueellisia metsäohjelmia ja toisessa ensimmäisen 10-vuotisjakson jälkeen hakattiin suurimman kestävän hakkuukertymän mukaisesti. Alueellisten metsäohjelmien mukaan vuosien hakkuumäärä Etelä-Suomessa on lähes 51 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hakkuita vastaava kokonaispoistuma oli ensimmäisellä vuosikymmenellä kummassakin skenaariossa lähes 61 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Toisessa skenaariossa hakkuukertymäarvio nousi myöhempinä kymmenvuotiskausina 61 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Laskelmakauden alussa puuston kokonaistilavuus oli 1,4 miljardia kuutiometriä. Laskelmakauden lopussa puuston kokonaistilavuus oli ensimmäisessä skenaariossa 2,0 miljardia kuutiometriä ja toisessa skenaariossa lähes 1,7 miljardia kuutiometriä. Molemmissa skenaarioissa yli 140-vuotiaiden metsien osuus kasvoi. Järeiden säästöpuiden määrä laskelmakauden lopussa oli yli 50 miljoonaa kuutiometriä. Lisätietoja: /hanke/3002/ ja /hanke/3417/ Lapin hakkuumahdollisuudet puuston kasvua pienemmät Metlan laskelmien mukaan Lapin metsistä voisi lähivuosikymmenten aikana hakata puuta selvästi enemmän kuin nykyisin, mutta metsien rakenteesta johtuen hakkuumahdollisuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin puuston nykyinen kasvu. Tulokset perustuvat MELA-laskelmiin ja vuosina mitattui- 45

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro 24.1.2001 337/06/2001 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001 Maa- ja metsätalousministeriö ja

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen

Lisätiedot

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1 ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty

Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty Annika Kangas 19.10.2016 Käyttölisenssi: CC BY 4.0 1 Teppo Tutkija (Metsävara) tiedon arvo Informaatio tarkoittaa epävarmuuden vähenemistä

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Miten metsästä lisää hyvinvointia?

Miten metsästä lisää hyvinvointia? Päättäjien Metsäakatemia 4.5.2011 Majvik, Kirkkonummi Miten metsästä lisää hyvinvointia? Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos / Miten metsästä lisää hyvinvointia? Murroksen jälkeen (2011) kirjan sanomaa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet TEM:n asiantuntijaseminaari 23.03.2016 Olli Salminen, Luke Luonnonvarakeskus (Luke): Aleksi Lehtonen, Maarit Kallio, Olli Salminen,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset Osahankkeen 1 esittely Risto Seppälä osahankkeen vetäjä Metsien käytön tulevaisuus Suomessa hankkeen ohjausryhmän kokous

Lisätiedot

Metsänhoitosuositukset

Metsänhoitosuositukset Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla Matti Palon juhlaseminaari, Kannus 6.4. 2008 Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla Jussi Uusivuori Finnish Forest Research Institute Metla Unioninkatu 40 A, FIN-00170 Helsinki jussi.uusivuori@metla.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta Pekka T. Rajala, Ex-Kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä Maaseudun hyvä tulevaisuus -seminaari Keski-Pohjanmaan kansanopisto, Kälviä, Tehokas puuhuolto 2025

Lisätiedot

Kuortaneen ajantasaistushanke

Kuortaneen ajantasaistushanke Kuortaneen ajantasaistushanke 2006-2008 Eri-ikäisen metsävaratiedon ajantasaistaminen yksityismetsissä eri toimijoiden tuottaman toteutustiedon hyödyntäminen suuralueella Kuortaneen seminaari 10.9.2007

Lisätiedot

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Metsäteknologiasektorin visio vuoteen 2020: Metsäkoneiden valmistus Suomessa lisääntyy. 2 Metsäntutkimus 3/2005

Metsäteknologiasektorin visio vuoteen 2020: Metsäkoneiden valmistus Suomessa lisääntyy. 2 Metsäntutkimus 3/2005 Uutisia Ilmastonmuutos vaikuttaa havupuiden neulasiin ja kasvuun Nykyinen hiilidioksidipitoisuus rajoittaa kasvien yhteytystä, ja hiilidioksidipitoisuuden nousun ennustetaankin lisäävän kasvua. Havupuiden

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot