Nurmen Kasvuohjelma. Nurmen korjuuaika NURMET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmen Kasvuohjelma. Nurmen korjuuaika NURMET"

Transkriptio

1 Nurmet 124

2 Nurmen Kasvuohjelma Nurmikasvien osuus peltoalastamme on hiukan laskenut kymmenen viime vuoden aikana. Tällä hetkellä nurmialaa on noin hehtaaria. Nurmialan vähenemiseen on osaltaan vaikuttanut karjatiloilla käytettävien rehujen hintasuhteiden muutos. Tukipolitiikka on suosinut rehuviljojen viljelyä, ja myös markkinahintojen kehitys on lisännyt viljaväkirehujen käyttöä. Nurmirehut ovat maitoa ja naudanlihaa tuottavilla tiloilla jatkossakin tärkeä perusrehu, joka pyritään tuottamaan mahdollisimman laadukkaana. On hyvä muistaa, että edullisin karjan rehu korjataan laidunnurmilta. Kun nurmirehu on hyvälaatuista, sen täydentäminen väkirehuilla onnistuu paremmin, ja tarvittavat väkirehut ovat myös edullisempia. Huonolaatuista nurmirehua käytettäessä ruokinnan suunnittelu on vaikeaa ja se on kallista korvata muilla rehuilla. Huonolaatuisen nurmirehun käyttö on myös aina riski maidon laadulle. Nurmikasvien Kasvuohjelmien avulla pyritään suurten, hyvälaatuisten nurmisatojen tuottamiseen. Samalla nurmirehujen tuotantokustannukset laskevat ja kotieläintalouden kannattavuus paranee. Käyttötarkoitukseen sopivissa Kasvuohjelmissa on ympäristötukiehtojen mukaiset lannoitusohjeet, tarpeenmukainen kasvinsuojelu ja ohjeet rehunsäilöntäaineiden käytöstä. NURMET Nurmen korjuuaika Maito- ja naudanlihatilojen rehuhuollossa kesän tärkein päätös on ensimmäisen säilörehusadon niiton ajoitus. Liian aikaisin korjattava sato jää pieneksi, liian myöhäisessä korjuussa puolestaan saadaan suuri, mutta huonosti sulava sato. Onnistuminen korjuun ajoituksessa näkyykin parhaiten sulavuutta kuvaavassa D-arvossa. Kevätsadon korjuuajan määrityksessä kannattaa käyttää apuna Artturikorjuuaikapalvelua, jossa D-arvon arvioinnissa hyödynnetään tehoisaa lämpösummaa. Linkki Artturi-korjuuaikapalveluun löytyy mm. Farmitista. D-arvo tarkoittaa sulavan orgaanisen aineen määrää rehun kuiva-aineessa. Yhden D-arvoyksikön muutos vastaa esimerkiksi noin 0,4 0,5 kg:n muutosta maidontuotannossa. Sama vaikutus on kilolla väkirehua, kun sitä käytetään noin 10 kg päivässä. D-arvon paraneminen nostaa myös maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksia hieman, keskimäärin noin kymmenyksen, kun D-arvo paranee 10 prosenttiyksikköä. Säilörehuvaltaisessa ruokinnassa voi D-arvotavoitteena pitää 69 prosenttia kuiva-aineessa. Tavoite on kuitenkin päätettävä tilakohtaisesti. Jos peltoala rajoittaa tuotantoa, kannattanee tyytyä alempaan sulavuuteen. Näin saadaan suurempi sato, mutta väkirehua on varauduttava käyttämään enemmän, jos tuotoksesta ei haluta tinkiä. Hyvä sulavuus (D-arvo yli 70 %) yhdistettynä korkeaan väkirehumäärään (yli 50 % kuiva-aineesta) ei ole järkevä tavoite. Silloin lehmän pötsin toimintaan voi tulla vakavia häiriöitä kuidun puutteen vuoksi. Kevätsadon kasvaessa nurmen D-arvo laskee keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä päivässä, mutta se voi vaihdella 0,1 1 prosenttiyksikön välillä säästä riippuen. 125

3 Nurmen perustaminen Nurmea perustettaessa on aina huolehdittava pellon peruskunnostuksesta, hivenlannoituksesta ja kalkituksesta. Hivenlannoitus ja kalkitus tehdään viljavuustutkimuksen perusteella. Viimeisimpien viljavuustulosyhteenvetojen mukaan puutetta on useimmin sinkistä ja kuparista. Myös mangaanin puutetta esiintyy voimakkaasti kalkituilla mailla. Jos pellon ph ei ole kovin alhainen, kalkin sijasta voi käyttää Pellon Biotiittia. Se sisältää hitaasti vapautuvaa kaliumia, josta voi olla puutetta varsinkin karkeilla kivennäismailla. Kestorikkakasvien torjunta on tehtävä ennen uuden nurmen perustamista. Näin uusi nurmi saa puhtaan kasvualustan. Sato ry/ha Viljelymaan ph ja nurmisato eri typpilannoitustasoilla 5 5,5 6 6, kg N/ha 200 kg N/ha 250 kg N/ha Lähde: Kasvuohjelma-tilakokeet Nurmen perustaminen keväällä suojaviljaan Nurmi kylvetään suojakasvin kylvölannoituksen yhteydessä tai heti sen jälkeen 2 3 cm:n tasasyvyyteen. Suojakasvien pitää olla aikaisia, vahvakortisia viljalajikkeita; kylvötiheyden tulee olla 350 kpl/m 2 eli n.150 kg/ha. Suojaviljan siemeneksi kannattaa valita peitattu siemen. Nurmen siemeneksi sopivat joko valmiit seokset tai omat sekoitukset (20 30 kg/ha). Tasaisen orastumisen varmistamiseksi pelto kannattaa jyrätä ennen kylvöä tai sen jälkeen. Jotta nurmen oras saa parhaan mahdollisen kasvuun lähdön, suojaviljan rikkakasvit on syytä torjua huolella. Myös laontorjunta kannattaa tehdä, sillä nurmikasvuston aukkoisuus johtuu usein suojakasvin lakoutumisesta. Tautientorjunta varmistaa suojakasvista korjattavan sadon laadun. Suojakasvi on korjattava riittävän aikaisin, jotta nurmen oraalle jää aikaa vahvistua talven varalle. Vilja voidaan korjata esimerkiksi kokoviljasäilörehuksi taikinatuleentumisvaiheessa tai murskeviljaksi. Lue lisää viljan säilöntämenetelmistä sivuilta Viljan puinnin jälkeen oljet on korjattava heti pois. Olkien talteenotto ja säilöntä kosteana on mahdollista Ureasäilönnällä. Jos vilja on lakoutunut, kannattaa lakopaikkoihin tehdä paikkauskylvö. Nurmen siemen itää hitaasti ja siemen on kaukana lannoiterivistä. Nopeasti orastuva suojakasvi ehtii käyttää ravinteet ennen nurmen orasta. Niinpä oraan elvytyslannoitus vahvistaa sitä ja parantaa seuraavan vuoden satoa. Elvytyslannoituksen voi tehdä pintalannoituksena suojakasvin orastumisen jälkeen tai syyskesällä suojakasvin korjuun jälkeen. Elvytyslannoituksessa annettavan typen tulee sisältyä ympäristötuen ehtoihin. 126

4 NURMET Nurmen perustaminen kesällä Nurmen perustaminen kesällä on yleistynyt. Vanhan nurmen kevätsato ja mahdollisesti myös kesäsato voidaan korjata tätä ennen talteen. Kevätsadolle ja mahdolliselle toiselle sadolle annetaan korjuutavan mukainen typpilannoitus ja fosforia fosforitaulukon mukaan. Kesällä pellot kantavat paremmin ja peruskunnostukseen jää enemmän aikaa. Myös karjanlanta pystytään kesäperustamisessa hyödyntämään tehokkaasti. Tavoitteena on saada aikaan riittävän vahva, hyvin talvehtiva nurmen oras, josta saa hyvän sadon jo ensimmäisenä satovuonna. Nurmen siemen kylvetään heinäkuun loppupuolella tai elokuussa 2 3 cm:n syvyyteen. Tasaisen orastumisen varmistamiseksi pelto kannattaa jyrätä ennen kylvöä tai sen jälkeen. Mikäli rikkakasveja on runsaasti, ne kannattaa torjua, kun nurmen oras on riittävästi vahvistunut. Karjanlannan käyttö nurmen perustamisvaiheessa Karjanlannan ravinteet voi hyödyntää parhaiten multaamalla lanta heti levityksen jälkeen. Karjanlanta on lähinnä kaliumlannoite, ja keväällä perustettavalle nurmelle sen määrä tuleekin mitoittaa kaliumtarpeen mukaan. Tilapäisesti kaliumsuosituksen voi ylittää n. 50 %:lla. Näin levitysmäärät ovat mielekkäitä. Typen tarpeesta noin kolmasosa kannattaa käyttää vasta karjanlannan täydennyslannoituksessa. Kesäperustamisessa typpeä voi käyttää kivennäismailla 60 kg/ha. Eloperäisillä mailla typpimäärä voi olla Etelä- ja Keski-Suomessa 50 kg/ha ja Pohjois-Suomessa 40 kg/ha. Syyskesällä perustettavalle nurmelle typpilannoitus voi olla 30 kg/ha. Täydennä karjanlantaa sopivalla Y-lannoitteella. Lue lisää karjanlannan käytöstä sivuilta

5 Nurmen ravinnepuutokset Typpi (N) Fosfori (P) Rehun laatutavoite Vaikutus eläimiin tarve Vaikutus eläimiin liiallinen tai liian vähäinen saanti Elintärkeä valkuaisaineiden rakentumiselle. Lihaskudoksen muodostuminen vähenee, mikä heikentää kasvua. Lisää rasvoittumista ja alentaa maitotuotosta. 2,5 3,5 g Vaikuttaa useiden entsyymien toimintaan, esim. energia-aineenvaihduntaan ja energian saantiin. Luuston rakenneosa. Vaikuttaa luuston kehitykseen, vähentää energiansaantia ja siten kasvua ja tuotosta. Puute voi välillisesti vaikuttaa myös hedelmällisyyteen. Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo) Rehun laatutavoite Vaikutus eläimiin tarve 60 mg Vaikuttaa entsyymitoimintaan. Vaikutus eläimiin liiallinen tai liian vähäinen saanti Puute voi aiheuttaa luuston kehityshäiriötä, liikkumisongelmia ja hedelmällisyyshäiriöitä. Liiallinen saanti estää kuparin imeytymistä. 128

6 Kalium (K) Magnesium (Mg) Kupari (Cu) (tärkeä eläimille) NURMET alle 25 g/kg ka 2 2,5 g 10 mg Vaikuttaa solujen elintoimintoihin, kuten ravintoaineiden kuljetukseen. Välttämätön hermoston ja lihasten toiminnalle. Saanti nurmirehusta usein runsasta. Liikasaanti tai puutos aiheuttaa halvauksia ja kouristuksia. Liikasaanti haittaa muiden kivennäisten aineenvaihduntaa. Sinkki (Zn) (tärkeä eläimille) 50 mg Vaikuttaa luiden ja veren muodostumiseen, kasvuun, lisääntymistoimintoihin, valkuaiseen, hiilihydraattien sekä rasvojen aineenvaihduntaan. Puutosoireet ovat ruokahaluttomuus, karvanlähtö ja kasvun hidastuminen. Voi heikentää hedelmällisyyttä. Vaikuttaa entsyymitoiminnan sääntelyyn ja hermoston toimintaan. Eläimet eivät voi hyödyntää luuston magnesiumia. Märehtijöillä laidunhalvaus, vastustuskyvyn ja maidontuotannon heikkeneminen. Yksimahaisilla anemia ja lihasrappeuma. Rauta (Fe) Osallistuu erilaisten entsyymien toimintaan ja aineenvaihduntaan. Puute aiheuttaa anemiaa, voi esiintyä, jos tilalla maito/juottorehuruokinta. Vaikuttaa entsyymitoimintoihin, energia-aineenvaihduntaan sekä karvan, villan ja luiden kasvuun. Liian vähäinen saanti aiheuttaa lisääntymishäiriöitä. Muita oireita ovat anemia, luuston heikkous ja karvan kasvuhäiriöt. Boori (B) Vaikuttaa hormonitoimintaan ja kalsiumin imeytymiseen. 129

7 Nurmet satovuosina Mikäli hivenlannoitus on perustamisen yhteydessä jäänyt tekemättä tai viljavuustutkimus osoittaa hivenravinteiden puutetta, hivenlannoituksen voi tehdä varhain keväällä kosteaan maahan. Lisää hivenlannoituksesta sivulla 36. Myös nurmien kunto ja paikkauskylvön tarve kannattaa tarkistaa keväällä. Nurmet lannoitetaan viljavuustutkimuksen perusteella ympäristötuen ehdot huomioiden. Kevätlannoitus tehdään heti roudan sulamisen jälkeen kosteaan maahan, kun nurmi jo vihertää. Kesälannoitusten aika on välittömästi sadonkorjuun jälkeen, jolloin maan kosteus ei ole ehtinyt haihtua. Nurmen satovuosina fosforin pintalannoitusta olisi syytä välttää, jotta ravinnehuuhtoutumat olisivat mahdollisimman pienet. Mikäli lohkolla on puutetta hivenistä eikä erillistä hivenlannoitusta ole tehty, voi kevätlannoitukseen käyttää Pellon hiven Y:tä. Rikkakasvitorjunta nurmilta on tärkeää, koska rikkakasvit heikentävät sekä rehun laatua että maittavuutta ja voivat aiheuttaa sivumakua maitoon. Lisäksi rikkakasvien torjunnalla voidaan jatkaa nurmen kiertoaikaa ja varmistaa hyvä satotaso. 130

8 Säilörehu Säilörehu on maitoa ja naudanlihaa tuottavilla tiloilla ylivoimaisesti tärkein perusrehu. Säilörehun hinnalla on ratkaiseva merkitys näiden tilojen kannattavuuteen. Kasvuohjelma-kokeiden perusteella voidaan todeta, että satotaso vaikuttaa säilörehun tuotantokustannukseen luultua enemmän. Satotavoitteeksi tuleekin asettaa ry/ha. Nurmen satovuosina säilörehun tärkein laatutekijä on rehun sulavuus, johon voi vaikuttaa eniten korjuuajalla. Sulavuuden eli D-arvon tulisi olla Artturi-korjuuaikapalvelu helpottaa D-arvokehityksen seurantaa ja sadonkorjuun ajoitusta. Raakavalkuaistavoitteeksi riittää %, mutta typpilannoitus on sovitettava satotasotavoitteen mukaan. Kevätlannoitus tulee tehdä riittävän ajoissa nurmen kasvun alkaessa. Erityisesti karkeilla kivennäismailla ajoituksessa kannattaa olla tarkkana. Tarvittavat kesälannoitukset tehdään välittömästi edellisen sadonkorjuun jälkeen, jolloin maassa vielä on kosteutta. Lietelantaa voi käyttää lähinnä säilörehunurmen toiselle sadolle, mutta rehun laadun takaamiseksi levitys tulee tehdä tasaisesti ja mieluummin sijoitettuna. Sijoitus parantaa myös ravinteiden hyväksikäyttöä. Lanta ei kuitenkaan yksin riitä, sillä runsaan kaliumpitoisuuden ja rehun laadun takia sitä suositellaan käytettäväksi enintään m 3 /ha. Lisää karjanlannan käytöstä sivulla Rikkakasvien torjunta tehdään tarvittaessa ennen ensimmäisen sadon korjuuta. Torjunta ajoitetaan vallitsevien rikkakasvilajien mukaan ja myös valmisteiden varoajat pitää ottaa huomioon. Kasvuohjelma-lohkoilla tehdyissä rikkakasvien torjuntakokeissa on saatu jopa 28 %:n sadonlisäyksiä. NURMET Säilörehunurmen koetuloksia 9060 Rikkakasvitorjunnan vaikutus nurmisatoon Nurmen osuus % Rikkakasvien osuus ka-sadosta 96,8 12,4 87,6 3, Rikkakasvien osuus % Ka-sato kg/ha Rv-sato Ry-sato 82 Rikkakasvit torjuttu Ei rikkakasvitorjuntaa 0 Rikkakasvit torjuttu Ei rikkakasvitorjuntaa nurmen osuus ka-painosta rikkakasvien osuus ka-painosta 131

9 Säilöntäaineen käytöllä ja valinnalla riskit hallintaan Säilönnässä on tärkeää, että rehun energia ja valkuainen säilyvät ruokintaan asti mahdollisimman hyvin. Nopea, huolellinen korjuu, rehun tiivistäminen ja AIV-liuosten käyttäminen varmistavat säilymisen. Hyvässä säilörehussa ph on alle 4,2, ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä alle 7 % ja haihtuvien rasvahappojen määrä alle 20 g/kg ka. Osanäytteet rehuarvo- ja kivennäis- sekä hivenainemäärityksiä varten kannattaa kerätä eri rehukuormista jo säilöntävaiheessa. Näin tulokset ovat käytettävissä ennen ruokintakauden alkua. Tärkein asia säilöntäaineen valinnassa on tavoitteellinen kuiva-aine, varsinkin jos vaihtoehtoina ovat joko biologinen tai happosäilöntä. AIV-säilöntäaineiden käyttösuositukset perustuvat suomalaisiin koetuloksiin. Biologiset säilöntäaineet sopivat esikuivattujen rehujen säilöntäaineiksi, mutta AIV-happosäilöntäainevalikoimassa on vaihtoehtoja sekä kuivalle että märälle rehulle. Riippumatta tekotavasta tai rehun kuiva-aineesta säilöntäaineen käyttö ja huolellisuus rehun tekemisessä ovat parhaita keinoja välttää säilörehun huono laatu ja tuotoksen menetykset. Säilöntä perustuu aina hapettomuuteen ja happamuuteen, eli säilöntäainetta pitää annostella riittävästi (happoa 5 l/t, biologisia 3 l/t) ja siilo tiivistää ja painottaa huolellisesti. Mikään säilöntäaine ei korvaa pilaantumista, joka aiheutuu huonon siilotyöskentelyn takia rehuun jäävästä ilmasta. Kun rehu on märkää, pitää siilon viemäröinnistä huolehtia. Jos puristeneste ei pääse poistumaan auman pohjalta, se saattaa pilata koko siilon. Aina ei ole mahdollista päästä tavoiteltuun kuivaainepitoisuuteen. Riskien minimoimiseksi, erityisesti biologisia aineita käytettäessä, kannattaisi tilalla pitää happosäilöntäaineita varmuusvarastossa lisäkustannuksista huolimatta. Jos rehunsäilöntä epäonnistuu, edessä on kuitenkin suurempi menetys maidontuotannossa ja rehukustannuksissa. Tästä on esimerkkejä märiltä kesiltä, jolloin monet kokeilijat epäonnistuivat, kun tekivät märkiä rehuja biologisilla säilöntäaineilla. Laidun Laidun on karjatilan edullisinta karkearehua, joten se kannattaa hyödyntää mahdollisimman hyvin. Ennen kesälannoituksia tehdään puhdistusniitto, jos laidunta on jäänyt syömättä. Yleensä puhdistusniitto olisi hyvä tehdä ainakin kerran kesässä, jottei pellolle muodostu mättäitä. Varsinkin vanhemmilla laitumilla esiintyy usein rikkakasveja, kuten peltokanankaalia, hierakkaa ja voikukkaa. Niiden oikea-aikainen torjuminen pitää laidunnurmen tuuheana ja tuottavana pitkään ja laidunrehu maittaa eläimille paremmin. Kuivaheinä ja odelma Kuivaksi heinäksi korjattavilta nurmilta kannattaa pyrkiä tuottamaan myös määrällisesti ja laadullisesti hyvä sato. Siksi kevätlannoitus on syytä tehdä samaan tapaan kuin säilörehunurmilla, hivenlannoitusta unohtamatta. Etenkin hevosille kasvatettavan kuivaheinän laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Kuivaheinänurmen odelmasadon lannoitus jää usein eri syistä joko niukaksi tai kokonaan tekemättä. Odelmasato kuitenkin kannattaa hyödyntää esimerkiksi laiduntamalla, jolloin lannoitus mitoitetaan sitä silmällä pitäen. Poudanaroilla karkeilla kivennäismailla odelman kasvuun lähtöä voi nopeuttaa antamalla esimerkiksi puolet odelmalle tulevasta lannoitemäärästä kaksi viikkoa ennen kuivaheinäsadon korjuuta. Odelman voi korjata myös säilörehuksi ja käyttää säilöntämenetelmään parhaiten sopivaa säilöntäainetta. 132

10 Erityishuomio nurmien kaliumlannoitukseen NURMET Lannoituksella voidaan sadon määrän lisäksi vaikuttaa myös nurmirehun kivennäispitoisuuteen. Tämä kannattaa ottaa huomioon nurmien vuotuislannoituksessa. Ongelmallisin ravinne nurmien lannoituksessa on kalium. Sitä on nurmirehuissa nautakarjan tarpeeseen nähden kaksin kolminkertainen määrä. Sopivana nurmirehun kaliumpitoisuutena pidetään g nurmirehun kuiva-aineesta. Jos pitoisuus laskee alle 20 g/kg ka, kärsivät kasvit kaliumin puutteesta. Jos taas pitoisuus on yli 30 g/kg ka, on se merkki liiallisesta kaliumlannoituksesta, josta seuraa nurmikasvien magnesiumin ja kalsiumin saannin vaikeutuminen. Jos säilörehun kaliumpitoisuus on yli 30 g/kg ka, voi seuraavan kevään kaliumlannoitusta vähentää kg/ha. 133

11 Nurmien rikkakasvitorjunta Nurmen perustamisvaiheessa kannattaa pitää huolta, että nurmi saa aloittaa kasvunsa puhtaassa pellossa. Siksi rikkakasvitorjunta kannattaa tehdä jo ennen nurmen kylvöä glyfosaattivalmisteella. Vakiintuneissa nurmissa rikkakasvien määrää voi pitää kurissa niittämällä. Aina, esimerkiksi laitumilla, ei pelkkä niittäminen kuitenkaan riitä. Silloin nurmen elinaikaa voidaan jatkaa torjumalla rikkakasvit kemiallisesti. Rikkakasvien rehuarvo ja maittavuus ovat yleensä heikompia kuin nurmen. Lehmä ei syö mitä tahansa, kun se saa laitumella valita. Säilörehun ja kuivaheinän joukossa haitallinen kasvi joutuu eläimen ruuansulatukseen, kun eläimellä ei ole mahdollisuutta valita syömistään. Ruiskutus ennen rikkakasvien kukintaa Nurmien rikkakasvit saattavat olla hyvin eri kehitysvaiheissa. Ruiskutus kannattaa tehdä yleisemmän rikkakasvin kehitysvaiheen mukaan, ennen sen kukintaa. Tällöin rikkakasvit eivät ehdi vielä tuottaa siemeniä. Mahdollisuuksien mukaan eri rikkakasvilajeja voi tarvittaessa torjua eri aikoina pesäkekäsittelyinä. 134 Pellolla on jatkuva kilpailu elintilasta, valosta, kosteudesta ja ravinteista. Jokainen rikkakasvi pienentää nurmen elinmahdollisuuksia. Varsinkin leveälehtiset ja kookkaat rikkakasvit, muun muassa peltokanankaali, voikukka ja hevonhierakka, vaativat paljon elintilaa ja ravinteita. Ne saattavat vähentää nurmikasvien pensomista jopa %. Torjumattomat rikkakasvit kasvattavat maan rikkasiemenpankkia sekä lisäävät maanalaisia juurakkoja. Näin ne vähentävät lohkon satoa vielä vuosikymmentenkin kuluttua. Sää ennen ja jälkeen ruiskutusta vaikuttaa kasvinsuojeluaineiden imeytymiseen ja kulkeutumiseen rikkakasvissa. Riittävä lämpötila (yli 10 o C) sekä ilmankosteus (yli 60 %) antavat parhaan tuloksen. Hyvä ruiskutusajankohta on varhain aamulla tai illalla. Matala lämpötila ei tavallisesti enää kesäkuussa haittaa torjuntatulosta. Paras ajankohta rikkakasvien torjumiseen on aikaisin aamulla, juuri kun aamukaste on haihtumassa lehdiltä. Tällöin rikkakasviaine imeytyy hyvin lehden pinnan läpi ja kulkeutuu kasvin eri osiin. Ruiskutuksen voi tehdä myös illalla tai yöllä, mikäli kasvustossa on vain vähän kastetta.

12 Rehuntuotantoon kannattaa panostaa Karjan käyttämästä rehusta keskimäärin 75 % tuotetaan tilan omilla pelloilla. Rehun määrä ja laatu vaikuttavat koko tilan kannattavuuteen. Suomen nurmisadot ovat pysyneet samalla tasolla viimeiset kymmenen viisitoista vuotta. Keskimääräinen rehuyksikkösato on noin 4000 ry/ha ja säilörehunurmilla muutamia satoja rehuyksiköitä enemmän. Syynä alhaisiin satoihin on useimmiten toisen sadon heikko lannoitus tai lannoittamatta jättäminen sekä liian pitkä nurmen uudistamisväli. Kasvuohjelma-kokeissa säilörehunurmen rehuyksikkösato on ollut 7810 ry/ha, kun typpeä on käytetty kahdelle sadolle yhteensä 200 kg/ha. Kivennäisanalyysituloksista näkyy myös, että tarpeen mukainen typpilannoitus ja viljavuustutkimukseen perustuva fosfori- ja kaliumlannoitus kohottavat eläimille tärkeiden kivennäisten pitoisuuksia rehuissa. Säilörehu, joka sai typpeä 100 kg/ha/lannoitus, sisälsi selvästi enemmän kalsiumia, fosforia ja magnesiumia kuin lannoittamaton. Toisen sadon lannoittamatta jättäminen vaarantaa kotoisen rehun laadun ja näkyy karjan tuotoksissa talven aikana. Osasta rehua puuttuu silloin myös seleeni ja sinkki sekä rehun maittavuutta parantava natrium. Sato, ry/ha Rehuyksikkösato Kasvuohjelma-kokeissa N0 N100+0 N70+70 N N Typpeä kg/ha (kahdelle sadolle) Lannoitus vaikuttaa myös säilörehun tuotantokustannukseen. Käyttämällä typpeä 140 kg/ha tuotantokustannus on ollut 0,27 /ry, ja vastaavasti 200 kilon typpitasolla kustannus oli 0,22 /ry. Tarkkailutilojen säilörehun käytöllä (2400 ry/eläin) korkeammalla satotasolla saatiin ruokinnassa 120 euron säästö eläintä kohden. Maidon tuotantokustannukseen em. säästön vaikutus on n. 1,5 senttiä maitokiloa kohden. Korkeammalla satotasolla eläinten tarvitsema säilörehu voidaan tuottaa pienemmällä pinta-alalla. Esimerkiksi 20 lehmälle tarvitaan säilörehualaa 7,5 hehtaaria, kun käytetään tarkennettua lannoitusta (typpeä kg/ha). Niukalla lannoituksella vastaavan rehumäärän tuottamiseen tarvitaan 10,7 ha:n pinta-ala. Säästyvillä hehtaareilla voidaan viljellä muita olosuhteisiin sopivia kasveja. Rehuntuotannon paremmalla suunnittelulla voidaan usein parantaa tilan kannattavuutta. NURMET 135

13 136

14 N U R MET Nurmiviljelijän muistilista Pidä ojitus kunnossa Korjaa sato oikeaan aikaan Pellot kuivuvat keväällä nopeammin, jolloin lannoitus voidaan aloittaa aikaisemmin. Pellot myös kestävät raskasta liikennettä paremmin, kun vesitalous on kunnossa. Nurmirehun sulavuus heikkenee varsinkin kevätsadossa nopeasti. Seuraa Artturi-korjuuaikapalvelua ja ajoita säilörehun korjuu sen sekä omien lohkokohtaisten havaintojesi mukaan. Huolehdi pintavesien poisjohtamisesta Pellolla seisova vesi pehmentää pellon pintaa ja vaikeuttaa pellolla liikkumista. Notkopaikoilla nurmen talvehtiminen voi kärsiä, jolloin paikkauskylvön tarve lisääntyy. Kalkitse riittävästi Nurmikasvit viihtyvät hyvin kalkitussa maassa; samalla pellon kalsium- ja magnesiumtila sekä ravinteiden otto paranee. Muista hivenravinteet Kuparilla, sinkillä ja mangaanilla on tärkeä merkitys eläinten terveyteen ja tuotokseen. Tutkituta maanäytteistä myös hivenet ja lannoita viljavuustutki muksen mukaan. Suunnittele rehuntuotanto oikein Liian suuri rehuala voi johtaa nurmiviljelyn laajaperäis tymiseen, jolloin myös rehun laatu heikkenee. Huono l aatuisen rehun täydennykseen taas tarvitaan enemmän tilan ulkopuolelta hankittavia rehuja, mikä voi vaikuttaa koko tilan kannattavuuteen. Pidä nurmet puhtaina Rikkakasvit heikentävät sadon laatua ja maittavuutta sekä voivat aiheuttaa maitoon haju- tai makuhaittoja. Rikkakasvien torjunta nurmen perustamisvaiheessa varmistaa tasaisen oraan ja hyvän sadon jo ensimmäisenä nurmivuonna. Torju rikkakasvit myös vanhoista nurmista tarpeen mukaan. Nurmikierron lopuksi kestorikkakasvit kannattaa torjua glyfosaattiruiskutuksella. Varmista säilörehun laatu säilöntäaineella Korjuuketjun mukaan valittu säilöntäaine varmistaa rehun säilönnällisen laadun ja hyvän tuotoksen. Käytä säilöntä ainetta riittävästi ja ole muutoinkin huolellinen säilörehun valmistuksessa. Tutkituta rehut Rehuanalyysin avulla tiedät, miten karjaasi ruokit. Ruokinnan suunnittelu ja hyvän tuotoksen varmistaminen on sen jälkeen huomattavasti helpompaa. Lannoita joka sadolle Riittävällä lannoituksella saat täyden hyödyn viljavuustutkimuksesta ja käytät maan ravinnevarat tarkasti hyödyksi. Tee lannoitus jokaiselle sadolle. Odota lannoituksen jälkeen päivää ennen kuin korjaat satoa. Käytä karjanlantaa lannoituksessa harkiten ja täydennä sitä Y-lannoksilla. Noudata lannan levityksessä hyvää levitystekniikkaa. 137

15 Peruna 138

16 Perunan Kasvuohjelma Perunan viljelypinta-ala on viime vuosina ollut Suomessa vajaa kolmekymmentätuhatta hehtaaria. Perunan viljely voidaan karkeasti jakaa muutamaan pääluokkaan käyttötarkoituksen mukaan. Niissä viljelytekniikka ja -toimenpiteet voivat poiketa toisistaan paljonkin perunasadon käyttötarkoituksesta riippuen. Erityisesti poikkeavan märät ja kuivat kasvukaudet ovat osoittaneet perunan herkkyyden heikkojuurisena kasvina reagoida maaperässä mahdollisesti esiintyviin ongelmiin. Viljely onnistuukin vain, kun huolehditaan maan rakenteesta, perunan vesitaloudesta, riittävästä kuivatuksesta ja kastelusta. Maan rakenteen kannalta perunalohkoille on tärkeää järjestää toimiva salaojitus, oikea-aikaiset viljelytoimenpiteet, riittävän leveän viljelykaluston rengastus ja kunnollinen kasvinvuorotus. Peruna on monissa tutkimuksissa todettu erinomaiseksi esikasviksi lähes kaikille muille viljelykasveille paitsi perunalle itselleen. Nopeimmin kunnollisen viljelykierron hyödyt huomaa siitä, että perunan taudit ja kasvinsuojeluaineiden tarve vähenevät. Kasvinvuorotuksen edut tulevat esille myös parantuneena maan rakenteena. Varsinkin märkien kasvukausien jälkeen lohkolle olisi hyvä kylvää jotakin muuta kuin viljelykasveja ja antaa maan levähtää. Hyvään viljelykiertoon voisi esimerkiksi kuulua kaksi tai useampi vuosi viljanviljelyä perunan jälkeen. Jos viljelykierrossa on nurmikasveja, kierron on hyvä olla pitempi. Nurmenviljelyn jälkeen maassa saattaa esiintyä seppäkuoriaisen toukkia, juurimatoja, jotka aiheuttavat perunan mukuloihin ikäviä koloja. Toukista pääsee normaalisti eroon viljelemällä lohkolla viljaa parin kolmen vuoden ajan nurmen jälkeen. Monella perunan viljelyyn keskittyneellä tilalla perunan viljelypinta-ala on kuitenkin niin suuri, ettei viljelykierron järjestäminen ole mahdollista. Mikäli lähistöllä on maalajiltaan perunanviljelyyn soveltuvia lohkoja muussa kuin perunanviljelyssä, vaihtoviljelyn mahdollisuutta kannattaa selvittää naapureiden kanssa. Maanparannusaineilla voidaan vaikuttaa perunan tasapainoiseen ravinteiden saantiin sekä maan rakenteeseen. Kalkituksen on uskottu lisäävän mukuloiden perunarupea, mutta ilmeisesti maan kosteudella on selvästi kalkitusta suurempi vaikutus perunaruven esiintymiseen. Kalkituksella saadaan maahan runsaasti magnesiumia ja kalsiumia, joka on ruoka- ja siemenperunan laadun kannalta erityisen tärkeä ravinne. Kalsium parantaa myös maan rakennetta sekä lisää kasveille käyttökelpoisen fosforin määrää. Perunalle erinomainen maanparannusaine on myös Pellon Biotiitti. Se sisältää kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia, mutta nostaa maan ph:ta vain vähän. Siemen- ja varhaisperuna Siemenperunan viljelyssä on tyypillistä keskimääräistä alhaisempi typpilannoitus ja tiheämpi istutus. Tavoitteena on mahdollisimman suuri mukuloiden monistuvuus ja tasakokoisuus. Typpilannoitus olisi pyrittävä mitoittamaan sellaiseksi, että sato ehtisi aloittaa tuleentumisen ennen kuin mukulakoko kasvaa liian suureksi. Myös riittävästä fosforin saannista on huolehdittava, koska fosforin on todettu lisäävän hieman mukulalukua. Siemenperunassa korkea kalsiumpitoisuus lisää itämiskapasiteettia ja vähentää mm. versolaikun kaltaisia ituoireita, jotka näkyvät seuraavassakin kasvustossa. Varhaisperunan viljelyssä tavoitteena on nopeasti kasvava sato. Kasvupaikaksi valitaan mahdollisimman lämmin lohko. Siemenen huolellinen idätys varmistaa kasvulle nopean alkuun lähdön. Kylmään maahan istutettavan varhaisperunan riittävästä fosforin saannista on huolehdittava. Fosfori parantaa juuriston kehitystä sekä lisää juurien ja rönsyjen määrää. Siten se auttaa varhaisperunaa selviytymään paremmin varhaiskevään vaikeissa olosuhteissa. 139 PERUNA

17 Perunan ravinnepuutokset Typpi (N) Fosfori (P) Kalium (K) Puutosoire Versot ovat hentoja ja pystyjä, lehdet vaaleita ja pieniä. Kasvu on heikkoa, versot pystyjä ja hentoja, lehdet pieniä ja himmeän vihreitä. Versot jäävät mataliksi ja hennoiksi. Lehtien väri on sinertävän vihreä, lehtisuonien väliset osat ovat koholla. Lehtiruodit ovat lyhyitä. Lehdet alkavat kellastua reunoista alkaen ja voivat kuihtua kokonaan. Vaikutus satoon ja laatuun Kasvi tuleentuu normaalia aikaisemmin. Mukulat jäävät pienikokoisiksi, sadon määrä jää alhaiseksi. Alentaa mukuloiden määrää. Mukulakoko on epätasainen. Sato jää alhaiseksi ja se tuleentuu myöhään. Heikentää perimän siirtymistä uudelle kasvisukupolvelle. Laatuongelmia, kuten tummumista ja ruskettumista. Tärkkelyspitoisuus alenee. Puutosoire Vaikutus satoon ja laatuun Näkyy ensin vanhoissa lehdissä lehtisuonten välisen alueen vaalenemisena ja myöhemmin ruskettumisena. Lehdet voivat kuolla, jos puute on ankara. Versot jäävät lyhyiksi. Tuleentuminen tapahtuu normaalia aikaisemmin. Magnesium (Mg) Alttius sienitaudeille ja herkkyys mekaanisille vaurioille sadonkorjuussa lisääntyy. Tärkkelyspitoisuus laskee. Mangaani (Mn) Puute ilmenee lehtien kellertymisenä ja lehtisuonten myötäisinä tummina pisteriveinä. Lehdykät ovat usein reunoiltaan kaartuneita. Satotaso alenee voimakkaasti. Kuiva-ainepitoisuus on alhainen. Myös muiden stressioireiden riski kasvaa. 140

18 Kalsium (Ca) Ylälehdet kiertyvät ja vaalenevat, niissä voi olla punertava vivahde ja ruskettuneita alueita. Lehdet varisevat aikaisin. Taudin- ja käsittelykestävyys heikkenee. Tummumisriski kasvaa, mukuloissa ruskeita laikkuja. Ruoka- ja ruokateollisuusperuna Ruoka- ja ruokateollisuusperunan viljelyssä voi olla hyvinkin monia erilaisia, käyttötarkoituksesta riippuvia tavoitteita. Runsaan, tasalaatuisen, käsittelyä sekä varastointia kestävän perunasadon tuottaminen vaatii erityistä huolellisuutta, ja mm. kaliumin ja kalsiumin vaikutukset perunan laatuun ovat merkittävät. Ruoka- ja ruokateollisuusperunalla tasapainoinen ravinnetalous edellyttää, että viljavuustutkimuksessa kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin suhde on noin 10:1:1,5. On muistettava, että peruna ottaa kalsiumin passiivisesti haihtumisvirtauksen mukana ja siksi perunan vesitaloudesta pitää huolehtia. Tasapainoisen kaliumlannoituksen on todettu vähentävän kuoritun perunan tummumisongelmia ja parantavan varastointija käsittelykestävyyttä. Kalium on elintarvikeperunan tärkeä laaturavinne. PERUNA Sinkki (Zn) Kasvin lehdet pieniä, taimi lyhyt ja kompakti. Lehdet rypistyvät. Harmaanruskeita laikkuja keskimmäisillä lehdillä. Huonompi sato ja alhaisempi tärkkelyspitoisuus. Tärkkelysperuna Tärkkelysperunan ensisijainen tavoite on tuottaa mahdollisimman suuri tärkkelyssato. Tärkkelysperunan tuotannolle ovat tyypillisiä keskimääräistä korkeammat typpilannoitustasot, millä tavoitellaan suurta mukulasatoa. Lannoituksen suunnittelussa on kuitenkin muistettava, että myös tärkkelysperunakasvuston pitäisi ehtiä tuleentumisen alkuun ennen noston aloittamista. Silloin mukuloiden tärkkelyspitoisuus saavuttaa riittävän tason. Kaliumlannoitus voi olla esim. ruokaperunaa selvästi alhaisemmalla tasolla, koska kaliumin vaikutuksella perunan sisäiseen laatuun ei ole niin suurta merkitystä. Tärkkelysperunalohkot voi kalkita normaalisti, vaikka kalkituksen on uskottu nostavan perunaruven määrää. Tärkkelysperunan tuotannossa lievä mukuloiden rupisuus ei ole niin iso ongelma kuin muussa perunantuotannossa. 141

19 Lannoitelaji vaikuttaa levitykseen Avomaalla käytettäviä lannoitteita on kolmea eri tyyppiä. Suurin osa lannoitteista on pyöreärakeisia; ne ovat tasalaatuisia ja toimivat erinomaisesti kaikissa lannoitteenlevittimissä. Osa puutarha-, peruna- ja hivenlannoitteista valmistetaan niin sanotulla kuivarakeistusmenetelmällä, jolloin lannoiterakeet ovat kulmikkaita. Kuivarakeistetut lannoitteet juoksevat lannoituslaitteissa huonommin kuin pyöreät rakeet, joten lannoitteen syöttö voi jäädä huomattavasti pienemmäksi. Niitä käytettäessä kiertokoe kannattaakin tehdä erityisen huolellisesti, jotta saavutetaan tarkka ja tasainen lannoitus. Kolmannen lannoitetyypin muodostavat kiinteät vesiliukoiset jauheet ja nesteet, jotka sopivat kastelu- ja lehtilannoitukseen. Rakeisilla lannoitteilla tehtävissä lisälannoituksissa on suositeltavaa levittää lannoitteet kuivaan kasvustoon ja sen jälkeen varmistaa lannoiterakeiden liukeneminen kastelemalla tai mahdollisuuksien mukaan multaamalla. Rakeisilla lannoitteilla lisälannoitus pitäisi tehdä viimeistään kukinnan lopulla, jotta kasvusto ehtisi hyödyntää lisälannoituksen. Jos lannoitteita levitetään märkään kasvustoon, lannoiterakeita takertuu märkien kasvien lehdille ja ne voivat vioittaa kasveja. Lehtilannoitus Kasvit ottavat kaikki ravinteet ensisijaisesti juurillaan maan kautta. Siksi ravinteiden saanti on varmistettava tasapainoisella peruslannoituksella. Kasvit pystyvät ottamaan ravinteita myös lehtien kautta. Esimerkiksi hivenaineiden puute voidaan korjata nopeasti ruiskuttamalla hivenravinteita kasvustoon kasvukauden aikana. Perunalla lehtilannoitus soveltuu typen, kaliumin, magnesiumin ja mangaanin äkillisten puutosoireiden tehokkaaseen korjaamiseen. Lehtilannoituksen vaikutus on lyhytaikainen, mutta silti yksikin ruiskutuskerta voi puutostapauksissa auttaa. Tarvittaessa ruiskutus on syytä uusia 7 10 vuorokauden välein, yleensä 2 3 ruiskutuskertaa riittää tuntuvaankin vajaukseen. On muistettava, että ympäristöehtojen mukaisia typen ja fosforin ylärajoja ei saa ylittää. Lehtilannoituksessa käytetään useimmiten vesiliukoisia kastelulannoitteita. Nämä lannoitteet ovat olomuodoltaan jauheisia tai kiteisiä ja ne liukenevat veteen täysin. Nestemäisten lannoitteiden ravinnepitoisuudet on ilmoitettu painoprosentteina. Annosteltaessa nestemäisiä lannoitteita tilavuusmittoina on otettava huomioon nesteen tilavuuspaino. Ruiskutusliuos tehdään seuraavasti: 1. Säiliöön täytetään vähintään puolet tarvittavasta vesimäärästä (50 75 %) 2. Lannoite lisätään vähitellen, liuosta sekoitetaan 3. Säiliö täytetään lopuksi haluttuun tilavuuteen vedellä ja tarkistetaan lannoitteen liukeneminen Lannoitteen voi myös liuottaa ensin pienemmässä astiassa ja lisätä valmista liuosta ruiskuun. Edellä olevat ohjeet pätevät myös tässä tapauksessa. Kun lannoitteen liuottaa erillisessä astiassa, pitää varmistaa, ettei ruiskun säiliöön pääse liukenematonta lannoitetta. Lannoitteen liukenemiseen vaikuttavat ratkaisevasti veden lämpötila ja liuoksen lopullinen väkevyys. Kylmässä vedessä liukeneminen tapahtuu hitaasti. Liukeneminen nopeutuu merkittävästi, kun veden lämpötila nousee yli 10 C. Sekoitettavuuden varmistamiseksi kannattaa tehdä esisekoitus pienen määrän avulla. 142

20 Lehtilannoitukseen sopivat parhaiten samanlaiset olosuhteet kuin kasvinsuojeluruiskutuksiinkin. Ruiskutusta voimakkaalla auringonpaisteella tulee välttää, koska polttovioitusriski on silloin suuri. Paras ruiskutustulos saadaan aikaisin aamulla tai illalla, kun ilman lämpötila on C. Kaikkia lehtilannoitteita käytettäessä pintaaktiivisen aineen (esim. kiinnitteen) lisäys parantaa lehtien kautta annettavien ravinteiden tehoa ja vähentää vioitusriskiä, sillä lannoite leviää tasaisesti kasvin lehdille. PERUNA Kiinnitteen käyttömäärä lehtilannoituksessa 0,05 0,1 % = 0,5 1 dl/100 l vettä. tankkiseoksissa kasvinsuojeluaineiden kanssa - nestemäisiä kasvinsuojeluaineita käytettäessä 0,025 % (0,25 dl/100 l vettä) - jauheisia kasvinsuojeluaineita käytettäessä 0,05 % (0,5 dl/100 l vettä) Perunan kasvinsuojelu Rikkakasvien torjunta Perunan kasvinsuojelun perusta on kunnollinen kasvinvuorotus. Sen avulla voi selvästi vähentää kasvinsuojelun ongelmia. Perunan rikkakasviaineiden valikoima on suppea. Määräykset tuotteiden käytöstä pohjavesialueilla tai peräkkäisinä vuosina sekä joidenkin perunalajikkeiden vioittumisherkkyys rajoittavat käytettävien tuotteiden määrää. Lisäksi osa rikkakasviaineista vaikuttaa lähes pelkästään maan kautta, mikä vaikeuttaa kuivina keväinä varsinkin multavien lohkojen rikkakasvien torjuntaa. On myös hyvä muistaa, että eri valmisteilla on erilainen teho rikkakasveihin. Vain yhden valmisteen pitkäaikaisen käytön vuoksi saattavat sitä kestävät rikkakasvit yleistyä. Rikkakasvien torjunnassa onkin hyvä käyttää eri valmisteiden seoksia tai torjuntaohjelmia, jolloin saadaan mahdollisimman kattava teho eri rikkakasveihin. Ruiskutusohjelman voi aloittaa esimerkiksi maavaikutteisella valmisteella, joka ruiskutetaan aivan perunan taimettumisen kynnyksellä. Sen tehoa voi tarvittaessa täydentää lehtivaikutteisella valmisteella myöhemmin. Maavaikutteisen valmisteen teho paranee sekoittamalla siihen esimerkiksi valikoimatonta lehtivaikutteista valmistetta, joka polttaa jo itäneet rikkakasvien taimet penkin pinnalta. Maavaikutteinen valmiste puolestaan estää uusien rikkakasvien itämisen, kunnes perunakasvusto peittää penkin. Ruiskutuksen voi tehdä myös lehtivaikutteisilla valmisteilla. Niiden käyttöaika on yleensä silloin, kun rikkakasveissa on 1 2 kasvulehteä. Tällöinkin kahden valmisteen seoksella saa yleensä kattavamman tehon. On hyvä huomata, että kuivissa olosuhteissa maavaikutteiset rikkakasviaineet vaikuttavat huomattavasti heikommin vähämultaisilla lohkoilla. Kuivuus voi heikentää myös lehtivaikutteisten valmisteiden tehoa. Riittävällä kasvinvuorotuksella voi vähentää erityisesti monivuotisten rikkakasvien, kuten juolavehnän, valvatin 143

21 ja ohdakkeen torjunnan tarvetta. Kestorikkakasvien tuhoaminen esimerkiksi viljakierrossa on selvästi tehokkaampaa ja edullisempaa kuin tekemällä torjunta perunalla. Perunan viljelyyn siirrettävät viljalohkot kannattaa yleensä aina ruiskuttaa glyfosaatilla syksyllä, jotta rikkakasviongelma seuraavana vuonna olisi mahdollisimman pieni. Perunan tautitorjunta Perunan tautitorjunnassa on kemiallisen torjunnan lisäksi huomioitava joitakin viljelyteknisiä seikkoja, jotta tautiongelma pysyy paremmin hallinnassa. Monet perunan taudit säilyvät maassa ja myös leviävät maan kautta. Siksi kunnollisella viljelykierrolla voidaan minimoida perunan tautien aiheuttamat ongelmat. Perunaseitti Perunaseitti on ensisijaisesti siemenlevintäinen tauti, jonka paras torjuntakeino on seititön siemenperuna. Koska seittitöntä siemenperunaa ei läheskään aina ole käytettävissä, siemenperuna kannattaa peitata. Peittauksessa on tärkeää, että peittausaine leviää kauttaaltaan ja tasaisesti jokaisen siemenperunan päälle. Maalevintäiseen seittiin peittaus tehoaa kuitenkin huonosti. Mikäli lohkolla on esiintynyt seittiongelmaa, sillä kannattaa viljellä muita kasveja vähintään kahden vuoden ajan. Perunarutto Perunarutto on viime vuosina iskeytynyt kasvustoon hyvin varhaisessa vaiheessa ja saanut aikaan pahaa tuhoa. Perunan viljely jatkuvasti samalla lohkolla ja ruttosuojan pettäminen yhtenäkin vuonna saavat aikaan sen, että maassa on perunaruton munaitiöitä. Ne tartuttavat perunakasvuston jo sen tullessa pintaan. Kuivina keväinä ongelmaa ei yleensä esiinny. Munaitiöt säilyvät maassa ainakin 3 4 vuotta ja tartuttavat perunakasvuston märkänä keväänä nopeasti. Kosteina vuosina ensimmäiseen ruttoruiskutukseen onkin varauduttava jopa jo taimelle tehtävän rikkakasviruiskutuksen yhteydessä varsinkin jos tiedetään, että edellisen vuoden ruttoruiskutuksissa ei ole täysin onnistuttu ja on syytä olettaa maassa olevan munaitiöitä jo valmiina. Rutontorjunnan aloitus Ruttoruiskutuksen ajoittaminen on onnistuneen rutontorjunnan avainasia. Ensimmäisen ruiskutuksen ajoittaminen on aina tapauskohtainen asia ja riippuu hyvin paljon vallitsevista olosuhteista. Mikäli lohkolla ei ole riskiä maatartunnasta ja kevät on kuiva tai vähäsateinen, voi ensimmäisen ruiskutuksen lykätä lähelle rivivälin umpeutumista. Toisena ääripäänä voi pitää kevättä, joka on hyvin märkä, ja tiedetään, että riski maalevintäiseen ruttoon 144

22 on olemassa. Tällöin ruiskutus voi joutua aloittamaan jopa rikkakasviruiskutusten yhteydessä. Tärkeintä kuitenkin on, että ruiskutukset aloitetaan kaikissa olosuhteissa riittävän ajoissa. Ruiskutusväli Torjunnan toinen avaintekijä on ruiskutusväli. Sään lisäksi siihen vaikuttaa perunan kasvuaste. Hyvin sateisissa olosuhteissa, perunan kiivaimman kasvun vaiheessa ja riskilohkoilla ruiskutusvälin voi joutua lyhentämään viiteen vuorokauteen. Tavanomaisissa olosuhteissa voidaan keskimääräisenä ruiskutusvälinä pitää viikkoa ja suotuisissa ja kuivissa olosuhteissa jopa kahta viikkoa. Selvästi yli kahden viikon ruiskutusväli perunan hitaamman kasvun vaiheessa kuivissakin olosuhteissa on riski ruttotorjunnan onnistumiselle. Perunan noston lähestyessä ei saa unohtaa aukottoman ruttosuojan ylläpitoa. Ruiskutusten laiminlyönti mukulanmuodostuksen aikana saattaa pahimmassa tapauksessa tarkoittaa sitä, että maahan pääsee munaitiöitä, jotka säilyvät maassa usean vuoden ajan ja vaikeuttavat siten rutontorjuntaa jatkossakin. Toisaalta ruttoitiöiden muodostuminen kasvustossa sadonkorjuun lähestyessä altistaa korjattavan sadon mukularuttosaastunnalle ja taloudelliset tappiot saattavat nousta hyvinkin suuriksi varastointikauden aikana. Kasvukauden lopulla ruttosuojan ylläpidossa on käytettävä lyhyen varoajan valmisteita. Tällä hetkellä lyhin varoaika on 7 vuorokautta, kun taas monilla valmisteilla 21 vuorokautta, joka on kasvukauden loppupuolella liian pitkä aika. Huomattavaa on myös, että varsiston hävitys pelkästään murskaamalla ei estä ruttoitiöiden muodostumista. Kemiallinen varsiston hävitys tuhoaa myös kasvustossa olevan ruttosienen, mutta maahan päässeisiin ruttoitiöihin se ei vaikuta. Perunaruttoaineet Kolmas tärkeä tekijä rutontorjunnassa on valmisteen valinta ja annostus. Myös ainevalintaan vaikuttavat sääolosuhteet, ruttopaine ja perunan kasvuaste, joskin ainevalinnalla ja annostuksella voidaan jonkin verran vaikuttaa myös mm. ruiskutusväliin. Vaativissa olosuhteissa, ruttopaineen ollessa suuri ja varsiston kasvun kiivaimmillaan, on kahdessa ensimmäisessä ruiskutuksessa perusteltua käyttää kasvustossa kulkeutuvia sisävaikutteisia valmisteita. Osa sisävaikutteisista tehoaineista liikkuu pelkästään perunan lehden alueella, osa jonkin verran myös uuden kasvun varsistossa. Vaativissa olosuhteissa tulee käyttää tuotteiden käyttöohjeissa annettuja suurimpia käyttömääriä. Ruiskutusohjelmaa jatketaan tästä eteenpäin kosketusvaikutteisilla valmisteilla. Sateisena kasvukautena ruttopaineen ollessa kova on syytä valita kosketusvaikutteisista valmisteista parhaiten sateenkestävä. Jos käytetään mankotsebi-pohjaisia valmisteita, uusintaruiskutus on syytä tehdä aina rankan sadekuuron jälkeen, vaikka edellisestä ruiskutuksesta ei olisikaan kulunut viittä vuorokautta. Suotuisissa olosuhteissa voi käyttää edullisempia kosketusvaikutteisia valmisteita. Rutontorjuntaohjelmaa varten kannattaa varata ainakin kahta eri valmistetta, eikä käyttömäärissä kannata tinkiä alimmista suositelluista määristä, sillä pienemmällä käyttömäärällä myös suojaaika jää lyhyemmäksi. PERUNA 145

23 Perunan vesitalous Paavo Kuisma, Perunantutkimuslaitos Perunan juuristo on heikosti kehittynyt. Juuret ovat myös pääosin lähellä maanpintaa, cm syvyydessä, joten suurimman vedentarpeen aikana lyhytkin kuivuusjakso vaikuttaa nopeasti perunan kasvuedellytyksiin. Jos peruna ei saa vettä tarpeeksi, ilmaraot lehdissä sulkeutuvat, elintoiminnat hidastuvat ja kasvu pysähtyy. Ravinteiden saannissa ja yhteyttämistuotteiden kuljetuksessa varsistosta mukuloihin aiheutuu häiriöitä, jotka johtavat nopeasti sadonalennuksiin. Kuivuuden ja kosteuden voimakas vuorottelu lisää myös ulkoisen laadun virheitä: epämuotoisuutta, kasvuhalkeamia ja onttoutta. Karkeimmilla ja keveimmillä mailla aiheutuu myös mallon sisäisiä ruskettumia, jos samalla maan lämpötila on korkea ja kasvualustan kalsiumvarat niukkoja. Ennen taimettumista perunan vedentarve on hyvin vähäinen. Taimettumisesta mukulanmuodostukseen peruna kuluttaa vettä suunnilleen 1,5 mm/vrk ja mukulanmuodostuksesta kukkanuppujen ilmestymiseen saakka 2,5 mm/vrk. Perunan alkukehitysvaiheissa vedenpuute hidastaa kasvuston kehitystä ja pienentää kasvustokorkeutta, lehtialaa sekä rönsyjen ja mukuloiden lukumäärää. Pahimmillaan vedenpuute pysäyttää mukulanmuodostuksen, joka alkaa uudelleen vasta maan kosteuden palauduttua. Lisäksi juuristo jää pieneksi, mikä edelleen heikentää perunakasvuston kykyä sopeutua myöhemmissä vaiheissa äkillisiin kasvuolojen muutoksiin. Hyvä vesitalous mukulanmuodostusvaiheessa ehkäisee tehokkaasti myös ruvenmuodostusta. Suurimmillaan vedenkulutus on mukulasadon kasvun aikana kukinnan alusta tuleentumisen kynnykselle, jolloin vettä tarvitaan noin 4 mm/vrk. Aurinkoisina ja tuulisina päivinä vettä kuluu vielä 2 3 mm/vrk lisää. Toisaalta viileinä, pilvisinä ja tyyninä päivinä reheväkin kasvusto käyttää vettä pienimmillään vain 1 2 mm/vrk. Mukulasadon kasvuvaiheessa maan kosteudella on ratkaiseva vaikutus perunan lopulliseen satoon ja sen mukulakokoon. Mukuloiden lisäkasvu on tärkein vaihe myös tärkkelys- 146

24 ja kuiva-ainepitoisuuden kehitykselle. Tasaisissa kosteusoloissa kasvanut peruna saavuttaa kuiva-aine- ja tärkkelyspitoisuuden sekä ne laatuominaisuudet, jotka ovat lähellä perimän antamia mahdollisuuksia. Kastelulla katetaan perunakasvuston tarvitsema vesimäärä, joka jää vajaaksi puuttuvien sateiden tai pellon huonon vedensiirtokyvyn takia. Tavoitteena on pitää yllä juuristokerroksen vesivaroja niin, että ne turvaavat keskeytymättömän ja häiriöttömän kasvun. Tähän päästään, kun pellossa on vesimäärä, joka täyttää 85 % juuristokerroksen hyötykapasiteetista. Kastelu aloitetaan ennen kuin hyötykapasiteetti on pudonnut puoleen, selvästi ennen lakastumispistettä eli tilaa, jossa peruna ei enää pysty irrottamaan maasta vettä. Karkeilla mailla on kastelutarvetta, kun sadannan vajaus (sademäärä - [haihdunta + perunan vedenkäyttö]) on mm. Jos istutuksen jälkeen on sateetonta, vähämultaisilla karkeilla mailla kastelutarve voi tulla eteen jo taimettumisen kynnyksellä tai välittömästi taimettumisen jälkeen. Hienojakoisemmissa, paremmin vettä pidättävissä maissa sadannan vajaus saa olla mm ennen kuin sadetusta tarvitaan. Kastelun kerta-annos on sitä pienempi, mitä heikompi on maalajin vedenpidätyskyky. Sadetusvälin pidentämisen Eri maalajien perunalle käyttökelpoisen veden sitomiskyky eli hyötykapasiteetti (HYK) ja kastelun maksimiannos Maalaji HYK, % maan tilavuudesta Hyötykapasiteetti (mm) juuristokerros toivossa annetut suuret vesimäärät varsinkin karkeilla, vähämultaisilla hietamailla johtavat ainoastaan siihen, että se ylimääräinen vesi, jota juuristokerros ei pysty pidättämään, valuu pohjavesiin tai ojastoihin ja huuhtoo mukaansa ravinteita. Samaan tapaan runsasvetisten, lyhytaikaisten ukkoskuurojen vedestä osa menee aina hukkaan. Maan rakenne ja juuristokerroksen syvyys vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka pitkään pellon vesivarat riittävät perunan tarpeisiin. Kun maassa ei ole tiivistymiä, juuristo ulottuu syvemmälle ottamaan vettä suuremmasta maatilavuudesta. Hyvärakenteisessa maassa on myös hyvä kapillaarisuus, kyky pumpata vettä syvemmistä maakerroksista juurten ulottuville, mikä edelleen pidentää kasteluvälejä. Siksi maan rakenteen ylläpito on perunan onnistuneen vesihuollon lähtökohta. Vesitalouden käsitteitä Kenttäkapasiteetti = kokonaisvesimäärä, jonka maa voi pidättää itseensä. Lakastumispiste = maan vesipitoisuuden alaraja, jota kuivemmasta maasta kasvi ei pysty irrottamaan vettä. Hyötykapasiteetti = kenttäkapasiteetin ja lakastumispisteen erotus eli maahan sitoutunut vesimäärä, joka on kasveille käyttökelpoista. Kastelun maksimiannos (mm) juuristokerros 0 30 cm 0 50 cm 0 30 cm 0 50 cm KHt vm KHt rm, Ht Ht rm, HHt, Mm PERUNA Maalaji: KHt vm = vähämultainen karkea hieta Ht, KHt rm = hieta, runsasmultainen karkea hieta Ht rm, HHt, Mm = runsasmultainen hieta, hieno hieta, multamaat 147

25 Sokerijuurikas 148

26 Sokerijuurikkaan Kasvuohjelma Sokerijuurikas on yksi vaateliaimmista viljelykasveistamme. Se hyötyy mahdollisimman pitkästä kasvukaudesta ja tämä puolestaan asettaa omat vaatimuksensa hyvälle sokerijuurikaslohkolle. Sokerijuurikas sietää happamuutta erittäin huonosti. Lohkojen kalkituksesta tuleekin huolehtia säännöllisesti. Lisäksi kalkitus vapauttaa maan fosforireservejä juurikkaan käyttöön. Tämä on erityisen tärkeää juurikkaan alkukehitykselle. Kalkitus parantaa myös maan mururakennetta sekä juurten kasvua eli veden ja ravinteiden ottoa. Siksi se on erittäin tärkeä juurikasmaiden viljelytoimenpide. Sokerijuurikkaan viljelyssä käytetään yhä suurempia koneita, jolloin pellon rakenne joutuu aikaisin keväällä tehtävien kylvötöiden ja myöhään syksyyn ajoittuvan noston aikana entistä kovemmalle rasitukselle. Kalkituksen ja toimivan salaojituksen lisäksi viljelykierron merkitys on myös juurikkaalla jatkossa entistä tärkeämpää. Viljelykierrolla on oma tärkeä merkityksensä maan rakenteelle, mutta nopeimmin toimiva viljelykierto näkyy rikkakasvien torjunnan ja varsinkin monivuotisten rikkakasvien torjunnan helpottumisena. Tämän lisäksi hyvä viljelykierto rajoittaa juurikasankeroisen esiintymistä. Viljelykiertoon olisi hyvä saada mukaan myös nurmea, mikä käytännössä ei liene kovin usein mahdollista, mutta jo kahden vuoden viljanviljely sokerijuurikasvuosien välillä parantaa lohkon tilannetta huomattavasti. Kaliumiin ja kaliumlannoitukseen on hyvä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Kalium nostaa sokeripitoisuutta, mikä puolestaan vaikuttaa keskeisesti viljelyn kannattavuuteen. Kaliumin puutteen on ajateltu olevan vain kevyempien maiden ongelma, mutta alentuneisiin kaliumlukuihin pitää reagoida myös savimailla varsinkin kun kaliumin käyttökelpoisuus savessa on heikompi kuin kevyessä maassa. Pellon Biotiitti on erinomainen tuote maan kaliumtilan parantamiseksi. SOKERIJUURIKAS Sokerijuurikkaan Kasvuohjelma on laadittu yhteistyössä Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen kanssa. 149

27 Sokerijuurikkaan ravinnepuutokset Typpi (N) Fosfori (P) Kalium (K) Puutosoire Lehdet ovat vaaleita ja pystyjä, lehtiruodit voivat olla venyneitä. Lehdet ovat himmeän vihreitä, lehtien reunat voivat olla punertavia ja niissä pronssinvärisiä laikkuja. Kasvu on heikkoa ja versot jäävät lyhyiksi. Lehdet ovat pitkiä, kapeita ja ryppyisiä. Lehtien reunat kääntyvät alaspäin, lehtisuonet ovat sinivihreitä. Vanhemmat lehdet kellastuvat ja juuret mustuvat. Vaikutus satoon ja laatuun Sadon määrä jää alhaiseksi. Siemensato jää alhaiseksi. Myöhäinen tuleentuminen. Heikentää perimän siirtymistä uudelle kasvisukupolvelle. Sokeripitoisuus ei nouse sokerijuurikkaan juuressa riittävän suureksi. Sato alenee. Boori (B) Kupari (Cu) Mangaani (Mn) Puutosoire Juurien ja versojen kasvupisteet tummuvat ja juuri tummuu sisältä (juurikkaan sydänmätä). Nuoret lehdet ovat kirjavia. Lehtisuonet pysyvät vihreinä, mutta lehtisuonten välit vaalenevat, harmaantuvat ja muuttuvat ruskeiksi. Lehtien reunat rypistyvät. Kellastuvia laikkuja lehtisuonien välissä. Koko lehti voi kellastua, erityisesti alkukesästä. Lehtien reunat taipuvat sisäänpäin. Kasvin kasvutapa pysty. Vaikutus satoon ja laatuun Sato voi laskea selvästi, jos puute on ankara. Myös sokerisaanto alenee. Sato ja sokerisaanto voivat alentua, koska yhteyttämispinta-ala pienenee. 150

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Vuoden 2014 tutkimustuloksia Tärkkelysperunan lajikekoe, Ylistaro Tärkkelysperunan lajikekoe, Kokemäki Sertifioidun ja TOS-perunan vertailu Ruokaperunan lannoitusohjelmat

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Perunaseitin monimuotoinen torjunta 22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet RATKAISU HIVENRAVINTEIDEN PUUTOKSEEN -sarja on hivenravinneratkaisu kasvien oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn. Yhdenkin hivenravinteen puute estää

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelua

Kuminan kasvinsuojelua Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen

Lisätiedot

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla Nordic Countries Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla 7.2. 2012 Joensuu Janne Laine, Bayer CropScience. Puh. 040-5179365. sähköposti:janne.laine@bayer.com Gratil nurmilla Nurmien rikkatorjunnan lähtökohtia

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Pellon kunnostus ja maanhoito

Pellon kunnostus ja maanhoito Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut

Lisätiedot

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Muistiinpanot ovat valmiina

Muistiinpanot ovat valmiina Nurmen perustaminen Muistiinpanot ovat valmiina Viljelyopas Nurmenviljelyohjelma s. 50-51 Lannoitus ja kalkitus s. 24-33 Nurmisiemenet ja säilöntäaineet s. 171-177 http://www.kmaatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/vilj

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.2009

Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.2009 Luomuperunan viljely Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12. T Luomutärkkelysperunaa Kuva Kaija Hinkkanen Perunan luonnonmukainen viljely Viljelytekniikka Ravinnetarve Kevättyöt ja niihin valmistautuminen

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelu

Kuminan kasvinsuojelu Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013 Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Seppälä 9.12.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaiseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä

Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä Aktiivitalli -infotilaisuus 18.9.2014 Saarijärvi Minna Toivakka Kehityspäällikkö, nurmet, MMM Yara Suomi Celebration Hoss

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Raija Roos 11.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

NEKO LUONNONKALI N 2 K 17

NEKO LUONNONKALI N 2 K 17 Luonnonkali NEKO LUONNONKALI N 2 K 17 Tyyppinimi Orgaaninen lannoite Raaka-aineet Vinassiuute, soijajauhe, kakaon kuori, auringonkukka, greipin siemen- ja hedelmämassa Koostumus painoprosentteina / innehåll

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta

Lisätiedot

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät

Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät 27.11.2012 Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Lähtökohdat Nurmen kasvinsuojelu viljelykiertojen suunnittelu (kaikenikäistä nurmea ja perustamisvaiheen

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kasvinsuojelu luomutuotannossa Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot