Nurmen Kasvuohjelma. Nurmen korjuuaika NURMET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmen Kasvuohjelma. Nurmen korjuuaika NURMET"

Transkriptio

1 Nurmet 124

2 Nurmen Kasvuohjelma Nurmikasvien osuus peltoalastamme on hiukan laskenut kymmenen viime vuoden aikana. Tällä hetkellä nurmialaa on noin hehtaaria. Nurmialan vähenemiseen on osaltaan vaikuttanut karjatiloilla käytettävien rehujen hintasuhteiden muutos. Tukipolitiikka on suosinut rehuviljojen viljelyä, ja myös markkinahintojen kehitys on lisännyt viljaväkirehujen käyttöä. Nurmirehut ovat maitoa ja naudanlihaa tuottavilla tiloilla jatkossakin tärkeä perusrehu, joka pyritään tuottamaan mahdollisimman laadukkaana. On hyvä muistaa, että edullisin karjan rehu korjataan laidunnurmilta. Kun nurmirehu on hyvälaatuista, sen täydentäminen väkirehuilla onnistuu paremmin, ja tarvittavat väkirehut ovat myös edullisempia. Huonolaatuista nurmirehua käytettäessä ruokinnan suunnittelu on vaikeaa ja se on kallista korvata muilla rehuilla. Huonolaatuisen nurmirehun käyttö on myös aina riski maidon laadulle. Nurmikasvien Kasvuohjelmien avulla pyritään suurten, hyvälaatuisten nurmisatojen tuottamiseen. Samalla nurmirehujen tuotantokustannukset laskevat ja kotieläintalouden kannattavuus paranee. Käyttötarkoitukseen sopivissa Kasvuohjelmissa on ympäristötukiehtojen mukaiset lannoitusohjeet, tarpeenmukainen kasvinsuojelu ja ohjeet rehunsäilöntäaineiden käytöstä. NURMET Nurmen korjuuaika Maito- ja naudanlihatilojen rehuhuollossa kesän tärkein päätös on ensimmäisen säilörehusadon niiton ajoitus. Liian aikaisin korjattava sato jää pieneksi, liian myöhäisessä korjuussa puolestaan saadaan suuri, mutta huonosti sulava sato. Onnistuminen korjuun ajoituksessa näkyykin parhaiten sulavuutta kuvaavassa D-arvossa. Kevätsadon korjuuajan määrityksessä kannattaa käyttää apuna Artturikorjuuaikapalvelua, jossa D-arvon arvioinnissa hyödynnetään tehoisaa lämpösummaa. Linkki Artturi-korjuuaikapalveluun löytyy mm. Farmitista. D-arvo tarkoittaa sulavan orgaanisen aineen määrää rehun kuiva-aineessa. Yhden D-arvoyksikön muutos vastaa esimerkiksi noin 0,4 0,5 kg:n muutosta maidontuotannossa. Sama vaikutus on kilolla väkirehua, kun sitä käytetään noin 10 kg päivässä. D-arvon paraneminen nostaa myös maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksia hieman, keskimäärin noin kymmenyksen, kun D-arvo paranee 10 prosenttiyksikköä. Säilörehuvaltaisessa ruokinnassa voi D-arvotavoitteena pitää 69 prosenttia kuiva-aineessa. Tavoite on kuitenkin päätettävä tilakohtaisesti. Jos peltoala rajoittaa tuotantoa, kannattanee tyytyä alempaan sulavuuteen. Näin saadaan suurempi sato, mutta väkirehua on varauduttava käyttämään enemmän, jos tuotoksesta ei haluta tinkiä. Hyvä sulavuus (D-arvo yli 70 %) yhdistettynä korkeaan väkirehumäärään (yli 50 % kuiva-aineesta) ei ole järkevä tavoite. Silloin lehmän pötsin toimintaan voi tulla vakavia häiriöitä kuidun puutteen vuoksi. Kevätsadon kasvaessa nurmen D-arvo laskee keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä päivässä, mutta se voi vaihdella 0,1 1 prosenttiyksikön välillä säästä riippuen. 125

3 Nurmen perustaminen Nurmea perustettaessa on aina huolehdittava pellon peruskunnostuksesta, hivenlannoituksesta ja kalkituksesta. Hivenlannoitus ja kalkitus tehdään viljavuustutkimuksen perusteella. Viimeisimpien viljavuustulosyhteenvetojen mukaan puutetta on useimmin sinkistä ja kuparista. Myös mangaanin puutetta esiintyy voimakkaasti kalkituilla mailla. Jos pellon ph ei ole kovin alhainen, kalkin sijasta voi käyttää Pellon Biotiittia. Se sisältää hitaasti vapautuvaa kaliumia, josta voi olla puutetta varsinkin karkeilla kivennäismailla. Kestorikkakasvien torjunta on tehtävä ennen uuden nurmen perustamista. Näin uusi nurmi saa puhtaan kasvualustan. Sato ry/ha Viljelymaan ph ja nurmisato eri typpilannoitustasoilla 5 5,5 6 6, kg N/ha 200 kg N/ha 250 kg N/ha Lähde: Kasvuohjelma-tilakokeet Nurmen perustaminen keväällä suojaviljaan Nurmi kylvetään suojakasvin kylvölannoituksen yhteydessä tai heti sen jälkeen 2 3 cm:n tasasyvyyteen. Suojakasvien pitää olla aikaisia, vahvakortisia viljalajikkeita; kylvötiheyden tulee olla 350 kpl/m 2 eli n.150 kg/ha. Suojaviljan siemeneksi kannattaa valita peitattu siemen. Nurmen siemeneksi sopivat joko valmiit seokset tai omat sekoitukset (20 30 kg/ha). Tasaisen orastumisen varmistamiseksi pelto kannattaa jyrätä ennen kylvöä tai sen jälkeen. Jotta nurmen oras saa parhaan mahdollisen kasvuun lähdön, suojaviljan rikkakasvit on syytä torjua huolella. Myös laontorjunta kannattaa tehdä, sillä nurmikasvuston aukkoisuus johtuu usein suojakasvin lakoutumisesta. Tautientorjunta varmistaa suojakasvista korjattavan sadon laadun. Suojakasvi on korjattava riittävän aikaisin, jotta nurmen oraalle jää aikaa vahvistua talven varalle. Vilja voidaan korjata esimerkiksi kokoviljasäilörehuksi taikinatuleentumisvaiheessa tai murskeviljaksi. Lue lisää viljan säilöntämenetelmistä sivuilta Viljan puinnin jälkeen oljet on korjattava heti pois. Olkien talteenotto ja säilöntä kosteana on mahdollista Ureasäilönnällä. Jos vilja on lakoutunut, kannattaa lakopaikkoihin tehdä paikkauskylvö. Nurmen siemen itää hitaasti ja siemen on kaukana lannoiterivistä. Nopeasti orastuva suojakasvi ehtii käyttää ravinteet ennen nurmen orasta. Niinpä oraan elvytyslannoitus vahvistaa sitä ja parantaa seuraavan vuoden satoa. Elvytyslannoituksen voi tehdä pintalannoituksena suojakasvin orastumisen jälkeen tai syyskesällä suojakasvin korjuun jälkeen. Elvytyslannoituksessa annettavan typen tulee sisältyä ympäristötuen ehtoihin. 126

4 NURMET Nurmen perustaminen kesällä Nurmen perustaminen kesällä on yleistynyt. Vanhan nurmen kevätsato ja mahdollisesti myös kesäsato voidaan korjata tätä ennen talteen. Kevätsadolle ja mahdolliselle toiselle sadolle annetaan korjuutavan mukainen typpilannoitus ja fosforia fosforitaulukon mukaan. Kesällä pellot kantavat paremmin ja peruskunnostukseen jää enemmän aikaa. Myös karjanlanta pystytään kesäperustamisessa hyödyntämään tehokkaasti. Tavoitteena on saada aikaan riittävän vahva, hyvin talvehtiva nurmen oras, josta saa hyvän sadon jo ensimmäisenä satovuonna. Nurmen siemen kylvetään heinäkuun loppupuolella tai elokuussa 2 3 cm:n syvyyteen. Tasaisen orastumisen varmistamiseksi pelto kannattaa jyrätä ennen kylvöä tai sen jälkeen. Mikäli rikkakasveja on runsaasti, ne kannattaa torjua, kun nurmen oras on riittävästi vahvistunut. Karjanlannan käyttö nurmen perustamisvaiheessa Karjanlannan ravinteet voi hyödyntää parhaiten multaamalla lanta heti levityksen jälkeen. Karjanlanta on lähinnä kaliumlannoite, ja keväällä perustettavalle nurmelle sen määrä tuleekin mitoittaa kaliumtarpeen mukaan. Tilapäisesti kaliumsuosituksen voi ylittää n. 50 %:lla. Näin levitysmäärät ovat mielekkäitä. Typen tarpeesta noin kolmasosa kannattaa käyttää vasta karjanlannan täydennyslannoituksessa. Kesäperustamisessa typpeä voi käyttää kivennäismailla 60 kg/ha. Eloperäisillä mailla typpimäärä voi olla Etelä- ja Keski-Suomessa 50 kg/ha ja Pohjois-Suomessa 40 kg/ha. Syyskesällä perustettavalle nurmelle typpilannoitus voi olla 30 kg/ha. Täydennä karjanlantaa sopivalla Y-lannoitteella. Lue lisää karjanlannan käytöstä sivuilta

5 Nurmen ravinnepuutokset Typpi (N) Fosfori (P) Rehun laatutavoite Vaikutus eläimiin tarve Vaikutus eläimiin liiallinen tai liian vähäinen saanti Elintärkeä valkuaisaineiden rakentumiselle. Lihaskudoksen muodostuminen vähenee, mikä heikentää kasvua. Lisää rasvoittumista ja alentaa maitotuotosta. 2,5 3,5 g Vaikuttaa useiden entsyymien toimintaan, esim. energia-aineenvaihduntaan ja energian saantiin. Luuston rakenneosa. Vaikuttaa luuston kehitykseen, vähentää energiansaantia ja siten kasvua ja tuotosta. Puute voi välillisesti vaikuttaa myös hedelmällisyyteen. Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo) Rehun laatutavoite Vaikutus eläimiin tarve 60 mg Vaikuttaa entsyymitoimintaan. Vaikutus eläimiin liiallinen tai liian vähäinen saanti Puute voi aiheuttaa luuston kehityshäiriötä, liikkumisongelmia ja hedelmällisyyshäiriöitä. Liiallinen saanti estää kuparin imeytymistä. 128

6 Kalium (K) Magnesium (Mg) Kupari (Cu) (tärkeä eläimille) NURMET alle 25 g/kg ka 2 2,5 g 10 mg Vaikuttaa solujen elintoimintoihin, kuten ravintoaineiden kuljetukseen. Välttämätön hermoston ja lihasten toiminnalle. Saanti nurmirehusta usein runsasta. Liikasaanti tai puutos aiheuttaa halvauksia ja kouristuksia. Liikasaanti haittaa muiden kivennäisten aineenvaihduntaa. Sinkki (Zn) (tärkeä eläimille) 50 mg Vaikuttaa luiden ja veren muodostumiseen, kasvuun, lisääntymistoimintoihin, valkuaiseen, hiilihydraattien sekä rasvojen aineenvaihduntaan. Puutosoireet ovat ruokahaluttomuus, karvanlähtö ja kasvun hidastuminen. Voi heikentää hedelmällisyyttä. Vaikuttaa entsyymitoiminnan sääntelyyn ja hermoston toimintaan. Eläimet eivät voi hyödyntää luuston magnesiumia. Märehtijöillä laidunhalvaus, vastustuskyvyn ja maidontuotannon heikkeneminen. Yksimahaisilla anemia ja lihasrappeuma. Rauta (Fe) Osallistuu erilaisten entsyymien toimintaan ja aineenvaihduntaan. Puute aiheuttaa anemiaa, voi esiintyä, jos tilalla maito/juottorehuruokinta. Vaikuttaa entsyymitoimintoihin, energia-aineenvaihduntaan sekä karvan, villan ja luiden kasvuun. Liian vähäinen saanti aiheuttaa lisääntymishäiriöitä. Muita oireita ovat anemia, luuston heikkous ja karvan kasvuhäiriöt. Boori (B) Vaikuttaa hormonitoimintaan ja kalsiumin imeytymiseen. 129

7 Nurmet satovuosina Mikäli hivenlannoitus on perustamisen yhteydessä jäänyt tekemättä tai viljavuustutkimus osoittaa hivenravinteiden puutetta, hivenlannoituksen voi tehdä varhain keväällä kosteaan maahan. Lisää hivenlannoituksesta sivulla 36. Myös nurmien kunto ja paikkauskylvön tarve kannattaa tarkistaa keväällä. Nurmet lannoitetaan viljavuustutkimuksen perusteella ympäristötuen ehdot huomioiden. Kevätlannoitus tehdään heti roudan sulamisen jälkeen kosteaan maahan, kun nurmi jo vihertää. Kesälannoitusten aika on välittömästi sadonkorjuun jälkeen, jolloin maan kosteus ei ole ehtinyt haihtua. Nurmen satovuosina fosforin pintalannoitusta olisi syytä välttää, jotta ravinnehuuhtoutumat olisivat mahdollisimman pienet. Mikäli lohkolla on puutetta hivenistä eikä erillistä hivenlannoitusta ole tehty, voi kevätlannoitukseen käyttää Pellon hiven Y:tä. Rikkakasvitorjunta nurmilta on tärkeää, koska rikkakasvit heikentävät sekä rehun laatua että maittavuutta ja voivat aiheuttaa sivumakua maitoon. Lisäksi rikkakasvien torjunnalla voidaan jatkaa nurmen kiertoaikaa ja varmistaa hyvä satotaso. 130

8 Säilörehu Säilörehu on maitoa ja naudanlihaa tuottavilla tiloilla ylivoimaisesti tärkein perusrehu. Säilörehun hinnalla on ratkaiseva merkitys näiden tilojen kannattavuuteen. Kasvuohjelma-kokeiden perusteella voidaan todeta, että satotaso vaikuttaa säilörehun tuotantokustannukseen luultua enemmän. Satotavoitteeksi tuleekin asettaa ry/ha. Nurmen satovuosina säilörehun tärkein laatutekijä on rehun sulavuus, johon voi vaikuttaa eniten korjuuajalla. Sulavuuden eli D-arvon tulisi olla Artturi-korjuuaikapalvelu helpottaa D-arvokehityksen seurantaa ja sadonkorjuun ajoitusta. Raakavalkuaistavoitteeksi riittää %, mutta typpilannoitus on sovitettava satotasotavoitteen mukaan. Kevätlannoitus tulee tehdä riittävän ajoissa nurmen kasvun alkaessa. Erityisesti karkeilla kivennäismailla ajoituksessa kannattaa olla tarkkana. Tarvittavat kesälannoitukset tehdään välittömästi edellisen sadonkorjuun jälkeen, jolloin maassa vielä on kosteutta. Lietelantaa voi käyttää lähinnä säilörehunurmen toiselle sadolle, mutta rehun laadun takaamiseksi levitys tulee tehdä tasaisesti ja mieluummin sijoitettuna. Sijoitus parantaa myös ravinteiden hyväksikäyttöä. Lanta ei kuitenkaan yksin riitä, sillä runsaan kaliumpitoisuuden ja rehun laadun takia sitä suositellaan käytettäväksi enintään m 3 /ha. Lisää karjanlannan käytöstä sivulla Rikkakasvien torjunta tehdään tarvittaessa ennen ensimmäisen sadon korjuuta. Torjunta ajoitetaan vallitsevien rikkakasvilajien mukaan ja myös valmisteiden varoajat pitää ottaa huomioon. Kasvuohjelma-lohkoilla tehdyissä rikkakasvien torjuntakokeissa on saatu jopa 28 %:n sadonlisäyksiä. NURMET Säilörehunurmen koetuloksia 9060 Rikkakasvitorjunnan vaikutus nurmisatoon Nurmen osuus % Rikkakasvien osuus ka-sadosta 96,8 12,4 87,6 3, Rikkakasvien osuus % Ka-sato kg/ha Rv-sato Ry-sato 82 Rikkakasvit torjuttu Ei rikkakasvitorjuntaa 0 Rikkakasvit torjuttu Ei rikkakasvitorjuntaa nurmen osuus ka-painosta rikkakasvien osuus ka-painosta 131

9 Säilöntäaineen käytöllä ja valinnalla riskit hallintaan Säilönnässä on tärkeää, että rehun energia ja valkuainen säilyvät ruokintaan asti mahdollisimman hyvin. Nopea, huolellinen korjuu, rehun tiivistäminen ja AIV-liuosten käyttäminen varmistavat säilymisen. Hyvässä säilörehussa ph on alle 4,2, ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä alle 7 % ja haihtuvien rasvahappojen määrä alle 20 g/kg ka. Osanäytteet rehuarvo- ja kivennäis- sekä hivenainemäärityksiä varten kannattaa kerätä eri rehukuormista jo säilöntävaiheessa. Näin tulokset ovat käytettävissä ennen ruokintakauden alkua. Tärkein asia säilöntäaineen valinnassa on tavoitteellinen kuiva-aine, varsinkin jos vaihtoehtoina ovat joko biologinen tai happosäilöntä. AIV-säilöntäaineiden käyttösuositukset perustuvat suomalaisiin koetuloksiin. Biologiset säilöntäaineet sopivat esikuivattujen rehujen säilöntäaineiksi, mutta AIV-happosäilöntäainevalikoimassa on vaihtoehtoja sekä kuivalle että märälle rehulle. Riippumatta tekotavasta tai rehun kuiva-aineesta säilöntäaineen käyttö ja huolellisuus rehun tekemisessä ovat parhaita keinoja välttää säilörehun huono laatu ja tuotoksen menetykset. Säilöntä perustuu aina hapettomuuteen ja happamuuteen, eli säilöntäainetta pitää annostella riittävästi (happoa 5 l/t, biologisia 3 l/t) ja siilo tiivistää ja painottaa huolellisesti. Mikään säilöntäaine ei korvaa pilaantumista, joka aiheutuu huonon siilotyöskentelyn takia rehuun jäävästä ilmasta. Kun rehu on märkää, pitää siilon viemäröinnistä huolehtia. Jos puristeneste ei pääse poistumaan auman pohjalta, se saattaa pilata koko siilon. Aina ei ole mahdollista päästä tavoiteltuun kuivaainepitoisuuteen. Riskien minimoimiseksi, erityisesti biologisia aineita käytettäessä, kannattaisi tilalla pitää happosäilöntäaineita varmuusvarastossa lisäkustannuksista huolimatta. Jos rehunsäilöntä epäonnistuu, edessä on kuitenkin suurempi menetys maidontuotannossa ja rehukustannuksissa. Tästä on esimerkkejä märiltä kesiltä, jolloin monet kokeilijat epäonnistuivat, kun tekivät märkiä rehuja biologisilla säilöntäaineilla. Laidun Laidun on karjatilan edullisinta karkearehua, joten se kannattaa hyödyntää mahdollisimman hyvin. Ennen kesälannoituksia tehdään puhdistusniitto, jos laidunta on jäänyt syömättä. Yleensä puhdistusniitto olisi hyvä tehdä ainakin kerran kesässä, jottei pellolle muodostu mättäitä. Varsinkin vanhemmilla laitumilla esiintyy usein rikkakasveja, kuten peltokanankaalia, hierakkaa ja voikukkaa. Niiden oikea-aikainen torjuminen pitää laidunnurmen tuuheana ja tuottavana pitkään ja laidunrehu maittaa eläimille paremmin. Kuivaheinä ja odelma Kuivaksi heinäksi korjattavilta nurmilta kannattaa pyrkiä tuottamaan myös määrällisesti ja laadullisesti hyvä sato. Siksi kevätlannoitus on syytä tehdä samaan tapaan kuin säilörehunurmilla, hivenlannoitusta unohtamatta. Etenkin hevosille kasvatettavan kuivaheinän laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Kuivaheinänurmen odelmasadon lannoitus jää usein eri syistä joko niukaksi tai kokonaan tekemättä. Odelmasato kuitenkin kannattaa hyödyntää esimerkiksi laiduntamalla, jolloin lannoitus mitoitetaan sitä silmällä pitäen. Poudanaroilla karkeilla kivennäismailla odelman kasvuun lähtöä voi nopeuttaa antamalla esimerkiksi puolet odelmalle tulevasta lannoitemäärästä kaksi viikkoa ennen kuivaheinäsadon korjuuta. Odelman voi korjata myös säilörehuksi ja käyttää säilöntämenetelmään parhaiten sopivaa säilöntäainetta. 132

10 Erityishuomio nurmien kaliumlannoitukseen NURMET Lannoituksella voidaan sadon määrän lisäksi vaikuttaa myös nurmirehun kivennäispitoisuuteen. Tämä kannattaa ottaa huomioon nurmien vuotuislannoituksessa. Ongelmallisin ravinne nurmien lannoituksessa on kalium. Sitä on nurmirehuissa nautakarjan tarpeeseen nähden kaksin kolminkertainen määrä. Sopivana nurmirehun kaliumpitoisuutena pidetään g nurmirehun kuiva-aineesta. Jos pitoisuus laskee alle 20 g/kg ka, kärsivät kasvit kaliumin puutteesta. Jos taas pitoisuus on yli 30 g/kg ka, on se merkki liiallisesta kaliumlannoituksesta, josta seuraa nurmikasvien magnesiumin ja kalsiumin saannin vaikeutuminen. Jos säilörehun kaliumpitoisuus on yli 30 g/kg ka, voi seuraavan kevään kaliumlannoitusta vähentää kg/ha. 133

11 Nurmien rikkakasvitorjunta Nurmen perustamisvaiheessa kannattaa pitää huolta, että nurmi saa aloittaa kasvunsa puhtaassa pellossa. Siksi rikkakasvitorjunta kannattaa tehdä jo ennen nurmen kylvöä glyfosaattivalmisteella. Vakiintuneissa nurmissa rikkakasvien määrää voi pitää kurissa niittämällä. Aina, esimerkiksi laitumilla, ei pelkkä niittäminen kuitenkaan riitä. Silloin nurmen elinaikaa voidaan jatkaa torjumalla rikkakasvit kemiallisesti. Rikkakasvien rehuarvo ja maittavuus ovat yleensä heikompia kuin nurmen. Lehmä ei syö mitä tahansa, kun se saa laitumella valita. Säilörehun ja kuivaheinän joukossa haitallinen kasvi joutuu eläimen ruuansulatukseen, kun eläimellä ei ole mahdollisuutta valita syömistään. Ruiskutus ennen rikkakasvien kukintaa Nurmien rikkakasvit saattavat olla hyvin eri kehitysvaiheissa. Ruiskutus kannattaa tehdä yleisemmän rikkakasvin kehitysvaiheen mukaan, ennen sen kukintaa. Tällöin rikkakasvit eivät ehdi vielä tuottaa siemeniä. Mahdollisuuksien mukaan eri rikkakasvilajeja voi tarvittaessa torjua eri aikoina pesäkekäsittelyinä. 134 Pellolla on jatkuva kilpailu elintilasta, valosta, kosteudesta ja ravinteista. Jokainen rikkakasvi pienentää nurmen elinmahdollisuuksia. Varsinkin leveälehtiset ja kookkaat rikkakasvit, muun muassa peltokanankaali, voikukka ja hevonhierakka, vaativat paljon elintilaa ja ravinteita. Ne saattavat vähentää nurmikasvien pensomista jopa %. Torjumattomat rikkakasvit kasvattavat maan rikkasiemenpankkia sekä lisäävät maanalaisia juurakkoja. Näin ne vähentävät lohkon satoa vielä vuosikymmentenkin kuluttua. Sää ennen ja jälkeen ruiskutusta vaikuttaa kasvinsuojeluaineiden imeytymiseen ja kulkeutumiseen rikkakasvissa. Riittävä lämpötila (yli 10 o C) sekä ilmankosteus (yli 60 %) antavat parhaan tuloksen. Hyvä ruiskutusajankohta on varhain aamulla tai illalla. Matala lämpötila ei tavallisesti enää kesäkuussa haittaa torjuntatulosta. Paras ajankohta rikkakasvien torjumiseen on aikaisin aamulla, juuri kun aamukaste on haihtumassa lehdiltä. Tällöin rikkakasviaine imeytyy hyvin lehden pinnan läpi ja kulkeutuu kasvin eri osiin. Ruiskutuksen voi tehdä myös illalla tai yöllä, mikäli kasvustossa on vain vähän kastetta.

12 Rehuntuotantoon kannattaa panostaa Karjan käyttämästä rehusta keskimäärin 75 % tuotetaan tilan omilla pelloilla. Rehun määrä ja laatu vaikuttavat koko tilan kannattavuuteen. Suomen nurmisadot ovat pysyneet samalla tasolla viimeiset kymmenen viisitoista vuotta. Keskimääräinen rehuyksikkösato on noin 4000 ry/ha ja säilörehunurmilla muutamia satoja rehuyksiköitä enemmän. Syynä alhaisiin satoihin on useimmiten toisen sadon heikko lannoitus tai lannoittamatta jättäminen sekä liian pitkä nurmen uudistamisväli. Kasvuohjelma-kokeissa säilörehunurmen rehuyksikkösato on ollut 7810 ry/ha, kun typpeä on käytetty kahdelle sadolle yhteensä 200 kg/ha. Kivennäisanalyysituloksista näkyy myös, että tarpeen mukainen typpilannoitus ja viljavuustutkimukseen perustuva fosfori- ja kaliumlannoitus kohottavat eläimille tärkeiden kivennäisten pitoisuuksia rehuissa. Säilörehu, joka sai typpeä 100 kg/ha/lannoitus, sisälsi selvästi enemmän kalsiumia, fosforia ja magnesiumia kuin lannoittamaton. Toisen sadon lannoittamatta jättäminen vaarantaa kotoisen rehun laadun ja näkyy karjan tuotoksissa talven aikana. Osasta rehua puuttuu silloin myös seleeni ja sinkki sekä rehun maittavuutta parantava natrium. Sato, ry/ha Rehuyksikkösato Kasvuohjelma-kokeissa N0 N100+0 N70+70 N N Typpeä kg/ha (kahdelle sadolle) Lannoitus vaikuttaa myös säilörehun tuotantokustannukseen. Käyttämällä typpeä 140 kg/ha tuotantokustannus on ollut 0,27 /ry, ja vastaavasti 200 kilon typpitasolla kustannus oli 0,22 /ry. Tarkkailutilojen säilörehun käytöllä (2400 ry/eläin) korkeammalla satotasolla saatiin ruokinnassa 120 euron säästö eläintä kohden. Maidon tuotantokustannukseen em. säästön vaikutus on n. 1,5 senttiä maitokiloa kohden. Korkeammalla satotasolla eläinten tarvitsema säilörehu voidaan tuottaa pienemmällä pinta-alalla. Esimerkiksi 20 lehmälle tarvitaan säilörehualaa 7,5 hehtaaria, kun käytetään tarkennettua lannoitusta (typpeä kg/ha). Niukalla lannoituksella vastaavan rehumäärän tuottamiseen tarvitaan 10,7 ha:n pinta-ala. Säästyvillä hehtaareilla voidaan viljellä muita olosuhteisiin sopivia kasveja. Rehuntuotannon paremmalla suunnittelulla voidaan usein parantaa tilan kannattavuutta. NURMET 135

13 136

14 N U R MET Nurmiviljelijän muistilista Pidä ojitus kunnossa Korjaa sato oikeaan aikaan Pellot kuivuvat keväällä nopeammin, jolloin lannoitus voidaan aloittaa aikaisemmin. Pellot myös kestävät raskasta liikennettä paremmin, kun vesitalous on kunnossa. Nurmirehun sulavuus heikkenee varsinkin kevätsadossa nopeasti. Seuraa Artturi-korjuuaikapalvelua ja ajoita säilörehun korjuu sen sekä omien lohkokohtaisten havaintojesi mukaan. Huolehdi pintavesien poisjohtamisesta Pellolla seisova vesi pehmentää pellon pintaa ja vaikeuttaa pellolla liikkumista. Notkopaikoilla nurmen talvehtiminen voi kärsiä, jolloin paikkauskylvön tarve lisääntyy. Kalkitse riittävästi Nurmikasvit viihtyvät hyvin kalkitussa maassa; samalla pellon kalsium- ja magnesiumtila sekä ravinteiden otto paranee. Muista hivenravinteet Kuparilla, sinkillä ja mangaanilla on tärkeä merkitys eläinten terveyteen ja tuotokseen. Tutkituta maanäytteistä myös hivenet ja lannoita viljavuustutki muksen mukaan. Suunnittele rehuntuotanto oikein Liian suuri rehuala voi johtaa nurmiviljelyn laajaperäis tymiseen, jolloin myös rehun laatu heikkenee. Huono l aatuisen rehun täydennykseen taas tarvitaan enemmän tilan ulkopuolelta hankittavia rehuja, mikä voi vaikuttaa koko tilan kannattavuuteen. Pidä nurmet puhtaina Rikkakasvit heikentävät sadon laatua ja maittavuutta sekä voivat aiheuttaa maitoon haju- tai makuhaittoja. Rikkakasvien torjunta nurmen perustamisvaiheessa varmistaa tasaisen oraan ja hyvän sadon jo ensimmäisenä nurmivuonna. Torju rikkakasvit myös vanhoista nurmista tarpeen mukaan. Nurmikierron lopuksi kestorikkakasvit kannattaa torjua glyfosaattiruiskutuksella. Varmista säilörehun laatu säilöntäaineella Korjuuketjun mukaan valittu säilöntäaine varmistaa rehun säilönnällisen laadun ja hyvän tuotoksen. Käytä säilöntä ainetta riittävästi ja ole muutoinkin huolellinen säilörehun valmistuksessa. Tutkituta rehut Rehuanalyysin avulla tiedät, miten karjaasi ruokit. Ruokinnan suunnittelu ja hyvän tuotoksen varmistaminen on sen jälkeen huomattavasti helpompaa. Lannoita joka sadolle Riittävällä lannoituksella saat täyden hyödyn viljavuustutkimuksesta ja käytät maan ravinnevarat tarkasti hyödyksi. Tee lannoitus jokaiselle sadolle. Odota lannoituksen jälkeen päivää ennen kuin korjaat satoa. Käytä karjanlantaa lannoituksessa harkiten ja täydennä sitä Y-lannoksilla. Noudata lannan levityksessä hyvää levitystekniikkaa. 137

15 Peruna 138

16 Perunan Kasvuohjelma Perunan viljelypinta-ala on viime vuosina ollut Suomessa vajaa kolmekymmentätuhatta hehtaaria. Perunan viljely voidaan karkeasti jakaa muutamaan pääluokkaan käyttötarkoituksen mukaan. Niissä viljelytekniikka ja -toimenpiteet voivat poiketa toisistaan paljonkin perunasadon käyttötarkoituksesta riippuen. Erityisesti poikkeavan märät ja kuivat kasvukaudet ovat osoittaneet perunan herkkyyden heikkojuurisena kasvina reagoida maaperässä mahdollisesti esiintyviin ongelmiin. Viljely onnistuukin vain, kun huolehditaan maan rakenteesta, perunan vesitaloudesta, riittävästä kuivatuksesta ja kastelusta. Maan rakenteen kannalta perunalohkoille on tärkeää järjestää toimiva salaojitus, oikea-aikaiset viljelytoimenpiteet, riittävän leveän viljelykaluston rengastus ja kunnollinen kasvinvuorotus. Peruna on monissa tutkimuksissa todettu erinomaiseksi esikasviksi lähes kaikille muille viljelykasveille paitsi perunalle itselleen. Nopeimmin kunnollisen viljelykierron hyödyt huomaa siitä, että perunan taudit ja kasvinsuojeluaineiden tarve vähenevät. Kasvinvuorotuksen edut tulevat esille myös parantuneena maan rakenteena. Varsinkin märkien kasvukausien jälkeen lohkolle olisi hyvä kylvää jotakin muuta kuin viljelykasveja ja antaa maan levähtää. Hyvään viljelykiertoon voisi esimerkiksi kuulua kaksi tai useampi vuosi viljanviljelyä perunan jälkeen. Jos viljelykierrossa on nurmikasveja, kierron on hyvä olla pitempi. Nurmenviljelyn jälkeen maassa saattaa esiintyä seppäkuoriaisen toukkia, juurimatoja, jotka aiheuttavat perunan mukuloihin ikäviä koloja. Toukista pääsee normaalisti eroon viljelemällä lohkolla viljaa parin kolmen vuoden ajan nurmen jälkeen. Monella perunan viljelyyn keskittyneellä tilalla perunan viljelypinta-ala on kuitenkin niin suuri, ettei viljelykierron järjestäminen ole mahdollista. Mikäli lähistöllä on maalajiltaan perunanviljelyyn soveltuvia lohkoja muussa kuin perunanviljelyssä, vaihtoviljelyn mahdollisuutta kannattaa selvittää naapureiden kanssa. Maanparannusaineilla voidaan vaikuttaa perunan tasapainoiseen ravinteiden saantiin sekä maan rakenteeseen. Kalkituksen on uskottu lisäävän mukuloiden perunarupea, mutta ilmeisesti maan kosteudella on selvästi kalkitusta suurempi vaikutus perunaruven esiintymiseen. Kalkituksella saadaan maahan runsaasti magnesiumia ja kalsiumia, joka on ruoka- ja siemenperunan laadun kannalta erityisen tärkeä ravinne. Kalsium parantaa myös maan rakennetta sekä lisää kasveille käyttökelpoisen fosforin määrää. Perunalle erinomainen maanparannusaine on myös Pellon Biotiitti. Se sisältää kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia, mutta nostaa maan ph:ta vain vähän. Siemen- ja varhaisperuna Siemenperunan viljelyssä on tyypillistä keskimääräistä alhaisempi typpilannoitus ja tiheämpi istutus. Tavoitteena on mahdollisimman suuri mukuloiden monistuvuus ja tasakokoisuus. Typpilannoitus olisi pyrittävä mitoittamaan sellaiseksi, että sato ehtisi aloittaa tuleentumisen ennen kuin mukulakoko kasvaa liian suureksi. Myös riittävästä fosforin saannista on huolehdittava, koska fosforin on todettu lisäävän hieman mukulalukua. Siemenperunassa korkea kalsiumpitoisuus lisää itämiskapasiteettia ja vähentää mm. versolaikun kaltaisia ituoireita, jotka näkyvät seuraavassakin kasvustossa. Varhaisperunan viljelyssä tavoitteena on nopeasti kasvava sato. Kasvupaikaksi valitaan mahdollisimman lämmin lohko. Siemenen huolellinen idätys varmistaa kasvulle nopean alkuun lähdön. Kylmään maahan istutettavan varhaisperunan riittävästä fosforin saannista on huolehdittava. Fosfori parantaa juuriston kehitystä sekä lisää juurien ja rönsyjen määrää. Siten se auttaa varhaisperunaa selviytymään paremmin varhaiskevään vaikeissa olosuhteissa. 139 PERUNA

17 Perunan ravinnepuutokset Typpi (N) Fosfori (P) Kalium (K) Puutosoire Versot ovat hentoja ja pystyjä, lehdet vaaleita ja pieniä. Kasvu on heikkoa, versot pystyjä ja hentoja, lehdet pieniä ja himmeän vihreitä. Versot jäävät mataliksi ja hennoiksi. Lehtien väri on sinertävän vihreä, lehtisuonien väliset osat ovat koholla. Lehtiruodit ovat lyhyitä. Lehdet alkavat kellastua reunoista alkaen ja voivat kuihtua kokonaan. Vaikutus satoon ja laatuun Kasvi tuleentuu normaalia aikaisemmin. Mukulat jäävät pienikokoisiksi, sadon määrä jää alhaiseksi. Alentaa mukuloiden määrää. Mukulakoko on epätasainen. Sato jää alhaiseksi ja se tuleentuu myöhään. Heikentää perimän siirtymistä uudelle kasvisukupolvelle. Laatuongelmia, kuten tummumista ja ruskettumista. Tärkkelyspitoisuus alenee. Puutosoire Vaikutus satoon ja laatuun Näkyy ensin vanhoissa lehdissä lehtisuonten välisen alueen vaalenemisena ja myöhemmin ruskettumisena. Lehdet voivat kuolla, jos puute on ankara. Versot jäävät lyhyiksi. Tuleentuminen tapahtuu normaalia aikaisemmin. Magnesium (Mg) Alttius sienitaudeille ja herkkyys mekaanisille vaurioille sadonkorjuussa lisääntyy. Tärkkelyspitoisuus laskee. Mangaani (Mn) Puute ilmenee lehtien kellertymisenä ja lehtisuonten myötäisinä tummina pisteriveinä. Lehdykät ovat usein reunoiltaan kaartuneita. Satotaso alenee voimakkaasti. Kuiva-ainepitoisuus on alhainen. Myös muiden stressioireiden riski kasvaa. 140

18 Kalsium (Ca) Ylälehdet kiertyvät ja vaalenevat, niissä voi olla punertava vivahde ja ruskettuneita alueita. Lehdet varisevat aikaisin. Taudin- ja käsittelykestävyys heikkenee. Tummumisriski kasvaa, mukuloissa ruskeita laikkuja. Ruoka- ja ruokateollisuusperuna Ruoka- ja ruokateollisuusperunan viljelyssä voi olla hyvinkin monia erilaisia, käyttötarkoituksesta riippuvia tavoitteita. Runsaan, tasalaatuisen, käsittelyä sekä varastointia kestävän perunasadon tuottaminen vaatii erityistä huolellisuutta, ja mm. kaliumin ja kalsiumin vaikutukset perunan laatuun ovat merkittävät. Ruoka- ja ruokateollisuusperunalla tasapainoinen ravinnetalous edellyttää, että viljavuustutkimuksessa kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin suhde on noin 10:1:1,5. On muistettava, että peruna ottaa kalsiumin passiivisesti haihtumisvirtauksen mukana ja siksi perunan vesitaloudesta pitää huolehtia. Tasapainoisen kaliumlannoituksen on todettu vähentävän kuoritun perunan tummumisongelmia ja parantavan varastointija käsittelykestävyyttä. Kalium on elintarvikeperunan tärkeä laaturavinne. PERUNA Sinkki (Zn) Kasvin lehdet pieniä, taimi lyhyt ja kompakti. Lehdet rypistyvät. Harmaanruskeita laikkuja keskimmäisillä lehdillä. Huonompi sato ja alhaisempi tärkkelyspitoisuus. Tärkkelysperuna Tärkkelysperunan ensisijainen tavoite on tuottaa mahdollisimman suuri tärkkelyssato. Tärkkelysperunan tuotannolle ovat tyypillisiä keskimääräistä korkeammat typpilannoitustasot, millä tavoitellaan suurta mukulasatoa. Lannoituksen suunnittelussa on kuitenkin muistettava, että myös tärkkelysperunakasvuston pitäisi ehtiä tuleentumisen alkuun ennen noston aloittamista. Silloin mukuloiden tärkkelyspitoisuus saavuttaa riittävän tason. Kaliumlannoitus voi olla esim. ruokaperunaa selvästi alhaisemmalla tasolla, koska kaliumin vaikutuksella perunan sisäiseen laatuun ei ole niin suurta merkitystä. Tärkkelysperunalohkot voi kalkita normaalisti, vaikka kalkituksen on uskottu nostavan perunaruven määrää. Tärkkelysperunan tuotannossa lievä mukuloiden rupisuus ei ole niin iso ongelma kuin muussa perunantuotannossa. 141

19 Lannoitelaji vaikuttaa levitykseen Avomaalla käytettäviä lannoitteita on kolmea eri tyyppiä. Suurin osa lannoitteista on pyöreärakeisia; ne ovat tasalaatuisia ja toimivat erinomaisesti kaikissa lannoitteenlevittimissä. Osa puutarha-, peruna- ja hivenlannoitteista valmistetaan niin sanotulla kuivarakeistusmenetelmällä, jolloin lannoiterakeet ovat kulmikkaita. Kuivarakeistetut lannoitteet juoksevat lannoituslaitteissa huonommin kuin pyöreät rakeet, joten lannoitteen syöttö voi jäädä huomattavasti pienemmäksi. Niitä käytettäessä kiertokoe kannattaakin tehdä erityisen huolellisesti, jotta saavutetaan tarkka ja tasainen lannoitus. Kolmannen lannoitetyypin muodostavat kiinteät vesiliukoiset jauheet ja nesteet, jotka sopivat kastelu- ja lehtilannoitukseen. Rakeisilla lannoitteilla tehtävissä lisälannoituksissa on suositeltavaa levittää lannoitteet kuivaan kasvustoon ja sen jälkeen varmistaa lannoiterakeiden liukeneminen kastelemalla tai mahdollisuuksien mukaan multaamalla. Rakeisilla lannoitteilla lisälannoitus pitäisi tehdä viimeistään kukinnan lopulla, jotta kasvusto ehtisi hyödyntää lisälannoituksen. Jos lannoitteita levitetään märkään kasvustoon, lannoiterakeita takertuu märkien kasvien lehdille ja ne voivat vioittaa kasveja. Lehtilannoitus Kasvit ottavat kaikki ravinteet ensisijaisesti juurillaan maan kautta. Siksi ravinteiden saanti on varmistettava tasapainoisella peruslannoituksella. Kasvit pystyvät ottamaan ravinteita myös lehtien kautta. Esimerkiksi hivenaineiden puute voidaan korjata nopeasti ruiskuttamalla hivenravinteita kasvustoon kasvukauden aikana. Perunalla lehtilannoitus soveltuu typen, kaliumin, magnesiumin ja mangaanin äkillisten puutosoireiden tehokkaaseen korjaamiseen. Lehtilannoituksen vaikutus on lyhytaikainen, mutta silti yksikin ruiskutuskerta voi puutostapauksissa auttaa. Tarvittaessa ruiskutus on syytä uusia 7 10 vuorokauden välein, yleensä 2 3 ruiskutuskertaa riittää tuntuvaankin vajaukseen. On muistettava, että ympäristöehtojen mukaisia typen ja fosforin ylärajoja ei saa ylittää. Lehtilannoituksessa käytetään useimmiten vesiliukoisia kastelulannoitteita. Nämä lannoitteet ovat olomuodoltaan jauheisia tai kiteisiä ja ne liukenevat veteen täysin. Nestemäisten lannoitteiden ravinnepitoisuudet on ilmoitettu painoprosentteina. Annosteltaessa nestemäisiä lannoitteita tilavuusmittoina on otettava huomioon nesteen tilavuuspaino. Ruiskutusliuos tehdään seuraavasti: 1. Säiliöön täytetään vähintään puolet tarvittavasta vesimäärästä (50 75 %) 2. Lannoite lisätään vähitellen, liuosta sekoitetaan 3. Säiliö täytetään lopuksi haluttuun tilavuuteen vedellä ja tarkistetaan lannoitteen liukeneminen Lannoitteen voi myös liuottaa ensin pienemmässä astiassa ja lisätä valmista liuosta ruiskuun. Edellä olevat ohjeet pätevät myös tässä tapauksessa. Kun lannoitteen liuottaa erillisessä astiassa, pitää varmistaa, ettei ruiskun säiliöön pääse liukenematonta lannoitetta. Lannoitteen liukenemiseen vaikuttavat ratkaisevasti veden lämpötila ja liuoksen lopullinen väkevyys. Kylmässä vedessä liukeneminen tapahtuu hitaasti. Liukeneminen nopeutuu merkittävästi, kun veden lämpötila nousee yli 10 C. Sekoitettavuuden varmistamiseksi kannattaa tehdä esisekoitus pienen määrän avulla. 142

20 Lehtilannoitukseen sopivat parhaiten samanlaiset olosuhteet kuin kasvinsuojeluruiskutuksiinkin. Ruiskutusta voimakkaalla auringonpaisteella tulee välttää, koska polttovioitusriski on silloin suuri. Paras ruiskutustulos saadaan aikaisin aamulla tai illalla, kun ilman lämpötila on C. Kaikkia lehtilannoitteita käytettäessä pintaaktiivisen aineen (esim. kiinnitteen) lisäys parantaa lehtien kautta annettavien ravinteiden tehoa ja vähentää vioitusriskiä, sillä lannoite leviää tasaisesti kasvin lehdille. PERUNA Kiinnitteen käyttömäärä lehtilannoituksessa 0,05 0,1 % = 0,5 1 dl/100 l vettä. tankkiseoksissa kasvinsuojeluaineiden kanssa - nestemäisiä kasvinsuojeluaineita käytettäessä 0,025 % (0,25 dl/100 l vettä) - jauheisia kasvinsuojeluaineita käytettäessä 0,05 % (0,5 dl/100 l vettä) Perunan kasvinsuojelu Rikkakasvien torjunta Perunan kasvinsuojelun perusta on kunnollinen kasvinvuorotus. Sen avulla voi selvästi vähentää kasvinsuojelun ongelmia. Perunan rikkakasviaineiden valikoima on suppea. Määräykset tuotteiden käytöstä pohjavesialueilla tai peräkkäisinä vuosina sekä joidenkin perunalajikkeiden vioittumisherkkyys rajoittavat käytettävien tuotteiden määrää. Lisäksi osa rikkakasviaineista vaikuttaa lähes pelkästään maan kautta, mikä vaikeuttaa kuivina keväinä varsinkin multavien lohkojen rikkakasvien torjuntaa. On myös hyvä muistaa, että eri valmisteilla on erilainen teho rikkakasveihin. Vain yhden valmisteen pitkäaikaisen käytön vuoksi saattavat sitä kestävät rikkakasvit yleistyä. Rikkakasvien torjunnassa onkin hyvä käyttää eri valmisteiden seoksia tai torjuntaohjelmia, jolloin saadaan mahdollisimman kattava teho eri rikkakasveihin. Ruiskutusohjelman voi aloittaa esimerkiksi maavaikutteisella valmisteella, joka ruiskutetaan aivan perunan taimettumisen kynnyksellä. Sen tehoa voi tarvittaessa täydentää lehtivaikutteisella valmisteella myöhemmin. Maavaikutteisen valmisteen teho paranee sekoittamalla siihen esimerkiksi valikoimatonta lehtivaikutteista valmistetta, joka polttaa jo itäneet rikkakasvien taimet penkin pinnalta. Maavaikutteinen valmiste puolestaan estää uusien rikkakasvien itämisen, kunnes perunakasvusto peittää penkin. Ruiskutuksen voi tehdä myös lehtivaikutteisilla valmisteilla. Niiden käyttöaika on yleensä silloin, kun rikkakasveissa on 1 2 kasvulehteä. Tällöinkin kahden valmisteen seoksella saa yleensä kattavamman tehon. On hyvä huomata, että kuivissa olosuhteissa maavaikutteiset rikkakasviaineet vaikuttavat huomattavasti heikommin vähämultaisilla lohkoilla. Kuivuus voi heikentää myös lehtivaikutteisten valmisteiden tehoa. Riittävällä kasvinvuorotuksella voi vähentää erityisesti monivuotisten rikkakasvien, kuten juolavehnän, valvatin 143

21 ja ohdakkeen torjunnan tarvetta. Kestorikkakasvien tuhoaminen esimerkiksi viljakierrossa on selvästi tehokkaampaa ja edullisempaa kuin tekemällä torjunta perunalla. Perunan viljelyyn siirrettävät viljalohkot kannattaa yleensä aina ruiskuttaa glyfosaatilla syksyllä, jotta rikkakasviongelma seuraavana vuonna olisi mahdollisimman pieni. Perunan tautitorjunta Perunan tautitorjunnassa on kemiallisen torjunnan lisäksi huomioitava joitakin viljelyteknisiä seikkoja, jotta tautiongelma pysyy paremmin hallinnassa. Monet perunan taudit säilyvät maassa ja myös leviävät maan kautta. Siksi kunnollisella viljelykierrolla voidaan minimoida perunan tautien aiheuttamat ongelmat. Perunaseitti Perunaseitti on ensisijaisesti siemenlevintäinen tauti, jonka paras torjuntakeino on seititön siemenperuna. Koska seittitöntä siemenperunaa ei läheskään aina ole käytettävissä, siemenperuna kannattaa peitata. Peittauksessa on tärkeää, että peittausaine leviää kauttaaltaan ja tasaisesti jokaisen siemenperunan päälle. Maalevintäiseen seittiin peittaus tehoaa kuitenkin huonosti. Mikäli lohkolla on esiintynyt seittiongelmaa, sillä kannattaa viljellä muita kasveja vähintään kahden vuoden ajan. Perunarutto Perunarutto on viime vuosina iskeytynyt kasvustoon hyvin varhaisessa vaiheessa ja saanut aikaan pahaa tuhoa. Perunan viljely jatkuvasti samalla lohkolla ja ruttosuojan pettäminen yhtenäkin vuonna saavat aikaan sen, että maassa on perunaruton munaitiöitä. Ne tartuttavat perunakasvuston jo sen tullessa pintaan. Kuivina keväinä ongelmaa ei yleensä esiinny. Munaitiöt säilyvät maassa ainakin 3 4 vuotta ja tartuttavat perunakasvuston märkänä keväänä nopeasti. Kosteina vuosina ensimmäiseen ruttoruiskutukseen onkin varauduttava jopa jo taimelle tehtävän rikkakasviruiskutuksen yhteydessä varsinkin jos tiedetään, että edellisen vuoden ruttoruiskutuksissa ei ole täysin onnistuttu ja on syytä olettaa maassa olevan munaitiöitä jo valmiina. Rutontorjunnan aloitus Ruttoruiskutuksen ajoittaminen on onnistuneen rutontorjunnan avainasia. Ensimmäisen ruiskutuksen ajoittaminen on aina tapauskohtainen asia ja riippuu hyvin paljon vallitsevista olosuhteista. Mikäli lohkolla ei ole riskiä maatartunnasta ja kevät on kuiva tai vähäsateinen, voi ensimmäisen ruiskutuksen lykätä lähelle rivivälin umpeutumista. Toisena ääripäänä voi pitää kevättä, joka on hyvin märkä, ja tiedetään, että riski maalevintäiseen ruttoon 144

22 on olemassa. Tällöin ruiskutus voi joutua aloittamaan jopa rikkakasviruiskutusten yhteydessä. Tärkeintä kuitenkin on, että ruiskutukset aloitetaan kaikissa olosuhteissa riittävän ajoissa. Ruiskutusväli Torjunnan toinen avaintekijä on ruiskutusväli. Sään lisäksi siihen vaikuttaa perunan kasvuaste. Hyvin sateisissa olosuhteissa, perunan kiivaimman kasvun vaiheessa ja riskilohkoilla ruiskutusvälin voi joutua lyhentämään viiteen vuorokauteen. Tavanomaisissa olosuhteissa voidaan keskimääräisenä ruiskutusvälinä pitää viikkoa ja suotuisissa ja kuivissa olosuhteissa jopa kahta viikkoa. Selvästi yli kahden viikon ruiskutusväli perunan hitaamman kasvun vaiheessa kuivissakin olosuhteissa on riski ruttotorjunnan onnistumiselle. Perunan noston lähestyessä ei saa unohtaa aukottoman ruttosuojan ylläpitoa. Ruiskutusten laiminlyönti mukulanmuodostuksen aikana saattaa pahimmassa tapauksessa tarkoittaa sitä, että maahan pääsee munaitiöitä, jotka säilyvät maassa usean vuoden ajan ja vaikeuttavat siten rutontorjuntaa jatkossakin. Toisaalta ruttoitiöiden muodostuminen kasvustossa sadonkorjuun lähestyessä altistaa korjattavan sadon mukularuttosaastunnalle ja taloudelliset tappiot saattavat nousta hyvinkin suuriksi varastointikauden aikana. Kasvukauden lopulla ruttosuojan ylläpidossa on käytettävä lyhyen varoajan valmisteita. Tällä hetkellä lyhin varoaika on 7 vuorokautta, kun taas monilla valmisteilla 21 vuorokautta, joka on kasvukauden loppupuolella liian pitkä aika. Huomattavaa on myös, että varsiston hävitys pelkästään murskaamalla ei estä ruttoitiöiden muodostumista. Kemiallinen varsiston hävitys tuhoaa myös kasvustossa olevan ruttosienen, mutta maahan päässeisiin ruttoitiöihin se ei vaikuta. Perunaruttoaineet Kolmas tärkeä tekijä rutontorjunnassa on valmisteen valinta ja annostus. Myös ainevalintaan vaikuttavat sääolosuhteet, ruttopaine ja perunan kasvuaste, joskin ainevalinnalla ja annostuksella voidaan jonkin verran vaikuttaa myös mm. ruiskutusväliin. Vaativissa olosuhteissa, ruttopaineen ollessa suuri ja varsiston kasvun kiivaimmillaan, on kahdessa ensimmäisessä ruiskutuksessa perusteltua käyttää kasvustossa kulkeutuvia sisävaikutteisia valmisteita. Osa sisävaikutteisista tehoaineista liikkuu pelkästään perunan lehden alueella, osa jonkin verran myös uuden kasvun varsistossa. Vaativissa olosuhteissa tulee käyttää tuotteiden käyttöohjeissa annettuja suurimpia käyttömääriä. Ruiskutusohjelmaa jatketaan tästä eteenpäin kosketusvaikutteisilla valmisteilla. Sateisena kasvukautena ruttopaineen ollessa kova on syytä valita kosketusvaikutteisista valmisteista parhaiten sateenkestävä. Jos käytetään mankotsebi-pohjaisia valmisteita, uusintaruiskutus on syytä tehdä aina rankan sadekuuron jälkeen, vaikka edellisestä ruiskutuksesta ei olisikaan kulunut viittä vuorokautta. Suotuisissa olosuhteissa voi käyttää edullisempia kosketusvaikutteisia valmisteita. Rutontorjuntaohjelmaa varten kannattaa varata ainakin kahta eri valmistetta, eikä käyttömäärissä kannata tinkiä alimmista suositelluista määristä, sillä pienemmällä käyttömäärällä myös suojaaika jää lyhyemmäksi. PERUNA 145

23 Perunan vesitalous Paavo Kuisma, Perunantutkimuslaitos Perunan juuristo on heikosti kehittynyt. Juuret ovat myös pääosin lähellä maanpintaa, cm syvyydessä, joten suurimman vedentarpeen aikana lyhytkin kuivuusjakso vaikuttaa nopeasti perunan kasvuedellytyksiin. Jos peruna ei saa vettä tarpeeksi, ilmaraot lehdissä sulkeutuvat, elintoiminnat hidastuvat ja kasvu pysähtyy. Ravinteiden saannissa ja yhteyttämistuotteiden kuljetuksessa varsistosta mukuloihin aiheutuu häiriöitä, jotka johtavat nopeasti sadonalennuksiin. Kuivuuden ja kosteuden voimakas vuorottelu lisää myös ulkoisen laadun virheitä: epämuotoisuutta, kasvuhalkeamia ja onttoutta. Karkeimmilla ja keveimmillä mailla aiheutuu myös mallon sisäisiä ruskettumia, jos samalla maan lämpötila on korkea ja kasvualustan kalsiumvarat niukkoja. Ennen taimettumista perunan vedentarve on hyvin vähäinen. Taimettumisesta mukulanmuodostukseen peruna kuluttaa vettä suunnilleen 1,5 mm/vrk ja mukulanmuodostuksesta kukkanuppujen ilmestymiseen saakka 2,5 mm/vrk. Perunan alkukehitysvaiheissa vedenpuute hidastaa kasvuston kehitystä ja pienentää kasvustokorkeutta, lehtialaa sekä rönsyjen ja mukuloiden lukumäärää. Pahimmillaan vedenpuute pysäyttää mukulanmuodostuksen, joka alkaa uudelleen vasta maan kosteuden palauduttua. Lisäksi juuristo jää pieneksi, mikä edelleen heikentää perunakasvuston kykyä sopeutua myöhemmissä vaiheissa äkillisiin kasvuolojen muutoksiin. Hyvä vesitalous mukulanmuodostusvaiheessa ehkäisee tehokkaasti myös ruvenmuodostusta. Suurimmillaan vedenkulutus on mukulasadon kasvun aikana kukinnan alusta tuleentumisen kynnykselle, jolloin vettä tarvitaan noin 4 mm/vrk. Aurinkoisina ja tuulisina päivinä vettä kuluu vielä 2 3 mm/vrk lisää. Toisaalta viileinä, pilvisinä ja tyyninä päivinä reheväkin kasvusto käyttää vettä pienimmillään vain 1 2 mm/vrk. Mukulasadon kasvuvaiheessa maan kosteudella on ratkaiseva vaikutus perunan lopulliseen satoon ja sen mukulakokoon. Mukuloiden lisäkasvu on tärkein vaihe myös tärkkelys- 146

24 ja kuiva-ainepitoisuuden kehitykselle. Tasaisissa kosteusoloissa kasvanut peruna saavuttaa kuiva-aine- ja tärkkelyspitoisuuden sekä ne laatuominaisuudet, jotka ovat lähellä perimän antamia mahdollisuuksia. Kastelulla katetaan perunakasvuston tarvitsema vesimäärä, joka jää vajaaksi puuttuvien sateiden tai pellon huonon vedensiirtokyvyn takia. Tavoitteena on pitää yllä juuristokerroksen vesivaroja niin, että ne turvaavat keskeytymättömän ja häiriöttömän kasvun. Tähän päästään, kun pellossa on vesimäärä, joka täyttää 85 % juuristokerroksen hyötykapasiteetista. Kastelu aloitetaan ennen kuin hyötykapasiteetti on pudonnut puoleen, selvästi ennen lakastumispistettä eli tilaa, jossa peruna ei enää pysty irrottamaan maasta vettä. Karkeilla mailla on kastelutarvetta, kun sadannan vajaus (sademäärä - [haihdunta + perunan vedenkäyttö]) on mm. Jos istutuksen jälkeen on sateetonta, vähämultaisilla karkeilla mailla kastelutarve voi tulla eteen jo taimettumisen kynnyksellä tai välittömästi taimettumisen jälkeen. Hienojakoisemmissa, paremmin vettä pidättävissä maissa sadannan vajaus saa olla mm ennen kuin sadetusta tarvitaan. Kastelun kerta-annos on sitä pienempi, mitä heikompi on maalajin vedenpidätyskyky. Sadetusvälin pidentämisen Eri maalajien perunalle käyttökelpoisen veden sitomiskyky eli hyötykapasiteetti (HYK) ja kastelun maksimiannos Maalaji HYK, % maan tilavuudesta Hyötykapasiteetti (mm) juuristokerros toivossa annetut suuret vesimäärät varsinkin karkeilla, vähämultaisilla hietamailla johtavat ainoastaan siihen, että se ylimääräinen vesi, jota juuristokerros ei pysty pidättämään, valuu pohjavesiin tai ojastoihin ja huuhtoo mukaansa ravinteita. Samaan tapaan runsasvetisten, lyhytaikaisten ukkoskuurojen vedestä osa menee aina hukkaan. Maan rakenne ja juuristokerroksen syvyys vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka pitkään pellon vesivarat riittävät perunan tarpeisiin. Kun maassa ei ole tiivistymiä, juuristo ulottuu syvemmälle ottamaan vettä suuremmasta maatilavuudesta. Hyvärakenteisessa maassa on myös hyvä kapillaarisuus, kyky pumpata vettä syvemmistä maakerroksista juurten ulottuville, mikä edelleen pidentää kasteluvälejä. Siksi maan rakenteen ylläpito on perunan onnistuneen vesihuollon lähtökohta. Vesitalouden käsitteitä Kenttäkapasiteetti = kokonaisvesimäärä, jonka maa voi pidättää itseensä. Lakastumispiste = maan vesipitoisuuden alaraja, jota kuivemmasta maasta kasvi ei pysty irrottamaan vettä. Hyötykapasiteetti = kenttäkapasiteetin ja lakastumispisteen erotus eli maahan sitoutunut vesimäärä, joka on kasveille käyttökelpoista. Kastelun maksimiannos (mm) juuristokerros 0 30 cm 0 50 cm 0 30 cm 0 50 cm KHt vm KHt rm, Ht Ht rm, HHt, Mm PERUNA Maalaji: KHt vm = vähämultainen karkea hieta Ht, KHt rm = hieta, runsasmultainen karkea hieta Ht rm, HHt, Mm = runsasmultainen hieta, hieno hieta, multamaat 147

25 Sokerijuurikas 148

26 Sokerijuurikkaan Kasvuohjelma Sokerijuurikas on yksi vaateliaimmista viljelykasveistamme. Se hyötyy mahdollisimman pitkästä kasvukaudesta ja tämä puolestaan asettaa omat vaatimuksensa hyvälle sokerijuurikaslohkolle. Sokerijuurikas sietää happamuutta erittäin huonosti. Lohkojen kalkituksesta tuleekin huolehtia säännöllisesti. Lisäksi kalkitus vapauttaa maan fosforireservejä juurikkaan käyttöön. Tämä on erityisen tärkeää juurikkaan alkukehitykselle. Kalkitus parantaa myös maan mururakennetta sekä juurten kasvua eli veden ja ravinteiden ottoa. Siksi se on erittäin tärkeä juurikasmaiden viljelytoimenpide. Sokerijuurikkaan viljelyssä käytetään yhä suurempia koneita, jolloin pellon rakenne joutuu aikaisin keväällä tehtävien kylvötöiden ja myöhään syksyyn ajoittuvan noston aikana entistä kovemmalle rasitukselle. Kalkituksen ja toimivan salaojituksen lisäksi viljelykierron merkitys on myös juurikkaalla jatkossa entistä tärkeämpää. Viljelykierrolla on oma tärkeä merkityksensä maan rakenteelle, mutta nopeimmin toimiva viljelykierto näkyy rikkakasvien torjunnan ja varsinkin monivuotisten rikkakasvien torjunnan helpottumisena. Tämän lisäksi hyvä viljelykierto rajoittaa juurikasankeroisen esiintymistä. Viljelykiertoon olisi hyvä saada mukaan myös nurmea, mikä käytännössä ei liene kovin usein mahdollista, mutta jo kahden vuoden viljanviljely sokerijuurikasvuosien välillä parantaa lohkon tilannetta huomattavasti. Kaliumiin ja kaliumlannoitukseen on hyvä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Kalium nostaa sokeripitoisuutta, mikä puolestaan vaikuttaa keskeisesti viljelyn kannattavuuteen. Kaliumin puutteen on ajateltu olevan vain kevyempien maiden ongelma, mutta alentuneisiin kaliumlukuihin pitää reagoida myös savimailla varsinkin kun kaliumin käyttökelpoisuus savessa on heikompi kuin kevyessä maassa. Pellon Biotiitti on erinomainen tuote maan kaliumtilan parantamiseksi. SOKERIJUURIKAS Sokerijuurikkaan Kasvuohjelma on laadittu yhteistyössä Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen kanssa. 149

27 Sokerijuurikkaan ravinnepuutokset Typpi (N) Fosfori (P) Kalium (K) Puutosoire Lehdet ovat vaaleita ja pystyjä, lehtiruodit voivat olla venyneitä. Lehdet ovat himmeän vihreitä, lehtien reunat voivat olla punertavia ja niissä pronssinvärisiä laikkuja. Kasvu on heikkoa ja versot jäävät lyhyiksi. Lehdet ovat pitkiä, kapeita ja ryppyisiä. Lehtien reunat kääntyvät alaspäin, lehtisuonet ovat sinivihreitä. Vanhemmat lehdet kellastuvat ja juuret mustuvat. Vaikutus satoon ja laatuun Sadon määrä jää alhaiseksi. Siemensato jää alhaiseksi. Myöhäinen tuleentuminen. Heikentää perimän siirtymistä uudelle kasvisukupolvelle. Sokeripitoisuus ei nouse sokerijuurikkaan juuressa riittävän suureksi. Sato alenee. Boori (B) Kupari (Cu) Mangaani (Mn) Puutosoire Juurien ja versojen kasvupisteet tummuvat ja juuri tummuu sisältä (juurikkaan sydänmätä). Nuoret lehdet ovat kirjavia. Lehtisuonet pysyvät vihreinä, mutta lehtisuonten välit vaalenevat, harmaantuvat ja muuttuvat ruskeiksi. Lehtien reunat rypistyvät. Kellastuvia laikkuja lehtisuonien välissä. Koko lehti voi kellastua, erityisesti alkukesästä. Lehtien reunat taipuvat sisäänpäin. Kasvin kasvutapa pysty. Vaikutus satoon ja laatuun Sato voi laskea selvästi, jos puute on ankara. Myös sokerisaanto alenee. Sato ja sokerisaanto voivat alentua, koska yhteyttämispinta-ala pienenee. 150

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. KASVUSTOHAVAINTOJA TUHOLAISET JUURIKASKIRPPA Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. Oireet: Sirkkalehdissä (ensimmäiset

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Varmista säilörehun laatu

Varmista säilörehun laatu Varmista säilörehun laatu 10.11.2016 Jukka Keisanen Piippo Oyj 1942 Yhtiö perustettiin Lempäälässä Kaikki alkoi paperinarusta 1960 Muoviraaka-aineen tulo 1973 Köysi- ja lankatuotanto Outokumpuun 1991 Manilla

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin

Lisätiedot

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Yksivuotiset seosrehukasvustot Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Lea Hiltunen 21.4.2009 Suurimmat perunan tuottajamaat 2007 Määrä (tn) 1. Kiina 72 040 000 2. Venäjä 36 784 200 3. Intia 26 280 000

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012

Lisätiedot

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Tietokortti: Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Puna-apilan (Trifolium pratense L.) käyttö säilörehunurmissa on lannoitteiden hintojen noustessa tullut yhä houkuttelevammaksi.

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ Miksi kasvua säädellään? Rajoitetaan liikaa pituuskasvua tukevoitetaan kasvua edistetään kasvien haaroittumista KASVUNSÄÄTÖMENETELMÄT VILJELYTEKNIIKKA Valo - lisävalo - tila

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Kymmenen askelta huippusatoon

Kymmenen askelta huippusatoon Kymmenen askelta huippusatoon Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki Kymmenen askelta

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa

Lisätiedot

Siirtyisinkö luomuun?

Siirtyisinkö luomuun? Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin

Lisätiedot

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Viljely ilman glyfosaattia

Viljely ilman glyfosaattia Viljely ilman glyfosaattia Glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentäminen hankeseminaari Ruissalo 1.9.2016 Heikki Jalli Luke Kasvinterveys heikki.jalli@luke.fi Glyfosaatilla torjutaan ensisijaisesti juolavehnää

Lisätiedot

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra Genetics for Life Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra 1 Seksattu siemen???? Tärkeitä tekijöitä Normaali siemen Seksattu siemen Annoshinta Halvempi Kalliimpi Lehmävasikoiden

Lisätiedot

Modduksen vaikutus kasviin

Modduksen vaikutus kasviin Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla

Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla Kasvinravitsemushanke 2012-2014, Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perinteisen rakeisen NPK sijoituslannoituksen

Lisätiedot

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen Parempaa tehoa kasvinsuojeluun Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen 1 Päivi Parikka Kasvinsuojelukäsittelyn tehoon vaikuttaa Sää - Sateisuus heikentää tehoa: tuhoojia ei liikkeellä

Lisätiedot

The Scandinavian Way

The Scandinavian Way Light on nimensä mukaisesti yksinkertaisempi konsepti kuin ja sen koostumus sopii erityisesti tarpeenmukaiseen lannoitukseen. Light koostuu makro ja mikroravinteista sekä hivenaineista, joiden keskinäiset

Lisätiedot

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe Sanna Kykkänen Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Sanna

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Lannoituksen vähimmäisvaatimukset: Fosfori 325 kg/ha/5 vuotta ja puutarhataloudessa 560 kg/ha/5 vuotta Ennakointi (viljelykierto,

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot