Liikun ja. kuntoi ... Palvelut ja tukimuodot tutuiksi. INVALIDILIITTO ry, Suomen Invalidien Urheiluliitto ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikun ja. kuntoi ... Palvelut ja tukimuodot tutuiksi. INVALIDILIITTO ry, Suomen Invalidien Urheiluliitto ry"

Transkriptio

1 Liikun ja kuntoi l en... Palvelut ja tukimuodot tutuiksi INVALIDILIITTO ry, Suomen Invalidien Urheiluliitto ry

2

3 Liikun ja kuntoilen Palvelut ja tukimuodot tutuiksi

4 Liikun ja kuntoilen - palvelut ja tukimuodot tutuksi teksti Aija Saari ja Aila Keskinen kuvitus Laura Noponen ulkoasu Anu Asikainen Invalidiliiton julkaisuja O.14 ISBN ISSN Invapaino 2002

5 Sisällysluettelo Lukijalle... 7 Osa 1: Liikun ja kuntoilen 1. Liikuntaa kaikille! Liikunnan iloa ja itsekuntoutusta Paikalliset liikuntapalvelut Kunta liikuntapalvelujen tuottajana Liikuntaa vapaaehtoisjärjestöissä Lasten liikuntaa koulussa ja kotona Osa 2: Palvelut ja tukimuodot tutuksi 1. Pääsetkö liikuntapaikalle, tarvitsetko liikunnassa avustajaa? Liikunnan apuvälineet Liikunnan apuväline on kuin piikkarit tai lenkkarit Lääkinnällinen kuntoutus ja arjessa selviäminen Jokaiselle tasa-arvoinen mahdollisuus harrastaa Apua palvelusuunnitelmasta Palvelujen hakeminen ja muutoksenhaku Oppaassa käytettyä sanastoa / lisätietoja Linkkejä liikuntaan Kirjallisuutta Lait... 35

6 6

7 7 Liikun ja kuntoilen - palvelut ja tukimuodot tutuksi Lukijalle Liikunnan merkitys yksilön hyvinvoinnille on kiistaton. Liikunta on halpa lääke terveydenhuollon paisuviin menoihin. Lisäksi liikunta on hauskaa. Kullekin yksilölle tulee olla tarjolla hänelle soveltuvaa ja häntä kiin nostavaa liikuntaa, olipa hän sitten sinisilmäinen, tummaihoinen, kädetön, kiharahiuksinen, silmälaseja käyttävä, lyhyt, pullea tai sähköpyörätuolia käyttävä henkilö. SIU:ssa toteutetussa kyselyssä (Walker, 2001) selvisi, että oppaamme aihepiiriin liittyen kuntatasolla suurimmat ongelmat ovat liikunnan apuvälineiden sekaviksi koetuissa haku- ja korvauskäytännöissä. Apuvälineiden myöntämiskäytäntöjä säädellään jopa kahdeksan eri hallinnonalan lakien ja säädösten kautta. Terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja liikuntatoimen viranhaltijat eivät usein tiedä liikunnan apuvälineiden hankintakuvioita tai tunne toistensa toimintaa tarpeeksi. Sosiaalitoimi siirtää vastuuta tervey denhuollolle ja terveydenhuolto sosiaalitoimelle. Keskus sairaa loiden apuvälineyksiköt eivät tunne liikunnan apuvälinemaailmaa, koska harrastamisen välineet on rajattu hei dän toimialueensa ulkopuolelle. Liikunnan apuvälinelainauksen edelläkävijöitä ovat vammaisurheilujärjestöt. Viime vuosina on käynnistetty erilaisia projekteja liikunnan apuvälineiden saamiseksi kaikkien ulottuville. Vaikeavammaiset ja monivammaiset ovat liikunnan väliinputoajia, koska vain hyvin harvalla paikkakunnalla heistä syntyy liikuntaryhmää. Perinteiset vammaisurheilun lajit eivät sellaisenaan sovellu kaikille tai kaikkia vammaisliikunnan muotoja

8 8 ei ole tarjolla joka paikkakunnalla. Tarvitaan yksilöllistä liikunnanohjausta, johon yhdistyy henkilökohtaista liikunnan apuvälinekokeilua ja tuotekehittelyä, toimivat kuljetuspalvelut harrastuspaikoille ja liikunta-avustajia. Liikuntaa tulisi olla tarjolla kaikille lähiympäristössä esteettömillä liikuntapaikoilla yksilölliseen elämäntilanteeseen, tarpeisiin, vammaan ja apuvälineiden käyttöön soveltuen vertaisryhmässä, seurassa soveltaen tai täysin integroidusti yksilön omassa aikataulussa kunnioittaen yksilön valinnanvapautta, sukupuolta ja ikää Tämän oppaan tarkoituksena on opastaa vammaista henkilöä löytämään omat toimivat keinonsa harrastaa liikuntaa. Toivomme myös, että eri alojen ammattilaiset löytävät oppaasta eväitä toteuttaa työtään asiakkaan parhaaksi, jotta tämä voisi tasa-arvoisesti harrastaa liikuntaa itselleen soveltuvimmalla tavalla. Erityiskiitokset Liikuntaa kaikille -työryhmässä toimineille: Pekka Hätinen, Taina Innanen, Mirja Rantala, Kai Saarinen ja Mika Vento sekä Anna Walker. Kiitokset myös kaikille muille vinkkejään ja ideoitaan antaneille, etenkin Riitta Samstenille, Osku Kuutamolle, Pekka Peräjoelle ja Tiina Siivoselle. Maailma on täynnä mahdollisuuksia. Löydä oma tiesi liikkua. Helsingissä, syksyllä 2002 Aija Saari koulutusohjaaja, Suomen Invalidien Urheiluliitto ry Aila Keskinen aluejärjestösihteeri, Invalidiliitto ry Ü Kun näet tämän merkin sanan perässä, löydät aiheesta lisätietoja s. 31 alkaen.

9 OSA 1 Liikun ja kuntoilen 9 liikunta tuovat mukanaan kuin huomaamatta kuntoutuksen tuloksia, ilman vastaavia kustannuksia. Liikuntaa myös käytetään olennaisena osana kuntoutuksessa. On koko yhteiskunnan etu, jos kaikilla on tasa-arvoinen mahdolli - suus liikunnan harrastamiseen. Suomen perustuslaissa säädetään kaik kien maamme kansalaisten yhdenvertaisuudesta. Niin kutsutun syrjintäkiellon mukaan ketään ihmistä ei saa asettaa esimerkiksi vamman vuoksi eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyttävää syytä. Kunnan tulee huolehtia toiminnassaan kuntalaisten perusoikeuksien toteutumisesta. Yhdenvertaisuuden tulee olla lähtökohtana myös vammaisten liikuntapalveluja järjestettäessä. Päätösten on pe rustuttava vammaisen henkilön tarpeisiin ja yhdenvertaisten toimin tamahdollisuuksien luomiseen. 1. Liikuntaa kaikille! Toimintakyvyn ylläpito on vammaiselle usein vielä kin tärkeämpää kuin vammattomalle henkilölle. Hyvä toimintakyky helpottaa arjessa selviämistä. Siirtymiset, henkilökohtainen hygienia, pu keutuminen, ruoan laitto ja harrastaminen ovat helpompaa hyvä- kuin huonokuntoisena. Hyvä kunto lisää elämän laatua. Liikuntaharrastus tuo mukanaan iloa, virkistystä, kavereita ja hyvää oloa. Leikki ja Liikuntalain tarkoituksena on edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä liikunnan tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Laissa mai - nitaan, että kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä ter veyttä edistävää liikuntaa tukemalla kansalaistoimintaa, tar joamalla liikunta - paikkoja ja liikuntaa ottamalla huomioon myös erityisryhmät. Vammainen henkilö voi tarvita liikunta-avustajan läsnäoloa, yksilöllisiä liikunnan apuvälineitä tai kuljetuspalveluja liikuntapaikalle pääsemiseksi. Näihin vammaisuudesta johtuviin erityisjärjestelyihin ja -kustannuksiin tulee avuksi vammaispalvelulaki.

10 10 Tasa-arvoiset liikunnan harrastamisen mahdollisuudet tukevat ja ylläpitävät kuntoutuksella saavutettua toimintakykyä. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henki - lön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisesti muiden kuntalaisten kanssa sekä poistaa vammasta aiheutuvia haittoja ja esteitä. Kunnalla on myös velvollisuus järjestää laissa tarkoitetut palvelut sisäl löltään ja laajuudeltaan kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavasti. Sosiaalihuollon asiakaslaki tuli voimaan vuoden 2001 alusta. Kun - nan sosiaaliviranomaisilla on ohjaus- ja neuvontavelvoite. Heidän tulee kertoa asiakkaalle erilaisista palveluista ja tukitoimista sellaisina kuin ne lainsäädännössä mainitaan, asioiden käsittelyn tulee olla ripeää ja hakemukset tulee käsitellä viivytyksettä. Liikuntaa voi soveltaa kaikkiin tarpeisiin Vammaisuus voi hankaloittaa liikunnan harrastamista, mutta vain harvoin vamma estää harrastamasta mitään liikuntaa. Kaikki liikunta on sovellettavissa erilaisiin tarpeisiin. Usein tarvitaan sinnikkyyttä ja luovuutta, jotta kullekin löytyvät hänen oma tapansa liikkua, tarvittavat yksilölliset liikunnan apuvälineet, avustaja ja oivaltava ohjaaja. Vammaisuus voi tuoda liikunnan harrastamiseen sellaisia erityispiirteitä, joiden selvittämisessä tarvitaan soveltavan liikunnan, vammaisurheilun tai kuntoutuksen ammattilaista. Vaikka liikunnalla onkin vammaiselle henkilölle erityistä terveydellistä merkitystä, ketään ei voi pakottaa omaehtoisen liikunnan harrastajaksi. Jokainen päättää harrastamisestaan ja liikkumisensa tavoitteista itse. Jollekin liikunta tuo ensisijaisesti virkistystä, toiselle kuntoa, kolmannelle se voi olla tapa testata rajojaan aina paralympialaisiin asti. Liikunta voi olla myös täsmäliikuntaa, jolla ehkäistään, hoidetaan tai kuntoutetaan vammaa tai sairautta.

11 11 2. Liikunnan iloa ja itsekuntoutusta Liikunta luo mahdollisuuksia toimintakykyyn Liikuntaa käytetään kuntoutuksessa keinona saavuttaa mah dollisimman hyvä toimintakyky. Liikkumalla ehkäistään toimintakyvyn ennenaikaista rapistumista. Toimintakyvyn ylläpidossa jokaisella on oma vastuu. Liikunnan harrastaminen ja omaehtoinen kuntoutus kulkevat käsi kädessä. Sama toiminta voi yhtä aikaa tuoda liikunnan iloa ja kuntouttaa. Kukin liikkuu tavallaan ja tasollaan. Liikunta so - veltuu hyvinkin iäkkäille ja monenlaisia sairauksia / vammoja omaaville henkilöille. Mitä heikompi kuntotasosi on harjoittelun alussa, sitä suuremmat hyödyt harjoittelustasi suhteessa saat. Etsi oma yksilöllinen tapasi liikkua Päätä itse haluatko liikkua yksin, avustajan kanssa vai ryhmässä, sisällä vai ulkona, tehokkaasti ja nopeasti vai rauhallisemmalla tempolla, palloillen vai ilman palloa, vedessä vai maalla. Kokeile eri liikuntamuotoja ja etsi niistä se, joka soveltuu sinulle ja sinun toimintakykyysi. Voit kysyä neuvoa erityisryhmien liikunnan ohjaajalta, liikunta- tai vapaa-aikasihteeriltä, terveystoimen fysio terapiasta tai omasta vammaisliikuntajärjestöstäsi. Jos olet aloittelija tai muuten epävarma oikeista liikemalleista, hakeudu mukaan oh - jattuun toimintaan. Myös kuntoutusjakso voi toimia sysäyksenä säännöllisen liikunnan harrastamiselle. Arki- ja hyötyliikuntaa ovat kaikki arkiset puuhat, joiden ohessa tu lee liikuttua. Aloittelijan onkin helpointa lisätä liikkumistaan hyö - tyliikunnalla eli tiskaamalla, siivoamalla tai vain kurkottamalla esi neen nostossa hieman tarvittavaa pitemmälle. Marjastus, sienestys ja halonhak kuu ovat myös nautittavaa luonnossa liikkumista. Vai keavammaisuudesta huolimatta on usein mahdollista lisätä lii kuntaa arkeen. Avustaja tai sopivat apuvälineet auttavat liikkumaan. Terveyttä ylläpitävän liikunnan perusteet Jokaisena päivänä tulisi harrastaa 30 minuuttia kohtuullisen r asittavaa fyysistä toimintaa eli sellaista, jossa hengästyy kevyesti. Päivittäisen liikunta-annoksen voi kerätä myös palasista, esimerkiksi kymmenen minuutin pätkistä. Omaan päivittäisannokseensa voi yhdistää hyötyliikuntaa, kuten lumenluontia, astioiden pesua ja kaup pareissun. Lisäksi on hyvä harjoittaa lihasten voimaa ja kes tätävyyttä muutaman kerran viikossa. Lapset ja nuoret tarvitsevat kehittyvän ja kasvavan kehonsa takia liikuntaa puolesta tunnista tuntiin lähes päivittäin ja lisäksi parikymmentä minuuttia rasittavaa liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Iän myötä on tärkeää ylläpitää lihasvoimaa ja lihas - kestä vyyttä, hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä ketteryyttä.

12 12 HYVÄN KUNNON MUISTISÄÄNTÖ 1 x viikossa hidastaa alamäkeä 2 x viikossa jarruttaa kunnon rapistumista 3 x viikossa pysäyttää kunnon rapistumisen Huolehdi turvallisuudestasi aloittamalla helposta ja kevyestä pe - rusliikunnasta. Kysy tarvittaessa neuvoa ammattilaisilta. Lii kunnassa tulee käyttää liikuntaan soveltuvia varusteita. Liikunnan apuvälineiden käyttö lisää turvallisuutta. Aloittelijan kannattaa selvittää erillisten liikunnan apuvälineiden, kuten lenkkeily- ja pelipyörätuolien, luon toliikunnan välineiden, hiihtokelkkojen ja vastaavien apuvälineiden saatavuus kokeilukäyttöön. Kuuntele kehoasi, hiljennä tahtia tarvittaessa. Aloittelijalle hyvä tapa seurata liikunnan rasittavuutta kuntolenkillä on se, kuinka hengästynyt olet. Kolmen P:n sääntö eli Pitää Pystyä Puhumaan kertoo sen, että jos pystyt hengästymättä pitämään kevyttä keskustelua yllä, liikut kuntoosi nähden sopivasti. Tällainen liikunta polttaa tehokkaasti elimistöön kertynyttä rasvaa. Pidä liikunta hauskana! Liikunnan hyödyt Liikunnan tavoitteet ovat fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia, kuten oman elimistön huolto, hyvän olon tunne ja mielialan kohentuminen sekä kyky toimia yhdessä muiden kanssa. Hyvä yleiskunto tuo suojaa myös sairauksia vastaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikunnan harrastusta. Heti kun lähdet liikkeelle, liikunta aiheuttaa muutoksia elimistön toiminnassa. Kun olet harrastanut liikuntaa muutaman viikon säännöllisesti, saadaan aikaan harjoitusvaikutuksia. Ne säilyvät niin kauan kuin jatkat harjoittelua. Tällaisia harjoitusvaikutuksia ovat mm. yleiskestävyyden paraneminen, lihasvoiman kasvu, painon pysyminen kurissa, sokeri- ja rasva-ainevaihdunnan tasa painottu - minen, luuston lujittuminen ja mielialan paraneminen. Kestävyys ja voima auttavat jaksamaan Ihminen tarvitsee kestävyyskuntoa kaupassa asiointiin, siivoukseen ja siirtymisiin. Kestävyyttä ja hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa ylläpitäviä liikuntamuotoja ovat kävely- tai kelauslenkkeily, hiihto, käsipyöräily, uinti jne. Lihasmassaa ja -voimaa tarvitset siir tymi sis sä paikasta toiseen, pitämään kehoa pystyasennossa, tasapainon hallin nassa, istumaan ja seisomaan nousussa jne. Voimaa ylläpidät rauhallisella lihaskuntoharjoittelulla ja kotivoimistelulla, jossa tois - tetaan usein samaa liikettä omaan rauhalliseen hengityksen tahtiin. Nivelet notkeiksi, luusto vahvaksi Jos et liiku, nivelesi jäykistyvät, luuston lujuus ja massa vähenevät ja sen murtumaherkkyys kasvaa. Notkeutta tarvitaan kaikessa pä ivittäisessä elämässä. Notkeutta ylläpidetään jumpalla ja venyttelyllä. Liikunnan myötä luusto vahvistuu ja murtumariski pienenee. Tasapainoa tanssista Aistien ja keskushermoston toimintaa ylläpidetään erilaisilla koordinaatio- ja tasapainoharjoituksilla, kuten tanssimalla, pallo i-

13 lemalla, seisomalla erilaisilla alustoilla ja käyttämällä omaa liikkuvaa kehoa mahdollisimman monipuolisesti. 13 Iän myötä toimintakyky heikkenee vääjäämättä. Liikuntaa tulisikin harrastaa säännöllisesti, jotta siitä olisi hyötyä. Arki- ja hyötyliikuntaa ovat kaikki arkiset puuhat, joiden ohessa tu lee liikuttua. 3. Paikalliset liikuntapalvelut 3.1. KUNTA LIIKUNTAPALVELUJEN TUOTTAJANA Kunnan liikuntatoimi on kaikkia kuntalaisia varten. Liikuntapalvelut voivat kuulua myös vapaa-aika-, sivistys- tai kulttuuritoimen hallinnon alaisuuteen. Osittain kunnat ovat jo luopuneet järjestämästä ja rahoittamasta kilpaurheilutoimintaa. Urheiluseuroja ja muita alueen liikuntajärjestöjä pyritään kuitenkin avustamaan tilanteen mukaan toimintaja kohdeavustuksin.tässä kunnat eroavat suuresti toisistaan. Osa kunnista tukee myös vammais- ja erityisliikuntajärjestöjen toimintaa liikuntatoimen määrärahojen puitteissa. Toiset kunnat jakavat vain yleistoiminta-avustuksia alueensa vammaisjärjestöille. Paikallisyhdistys saa sen jälkeen itse päättää käytetäänkö rahaa liikuntaan vai johonkin muuhun. Kunnan liikuntatilat ja toimintaavustukset julistetaan hakuun usein jo edellisen vuoden maalishuhtikuussa. Toiminta-avustuksen määrään vaikuttavat järjestön edellisenä vuonna toteuttaman liikuntatoiminnan määrä ja laatu.

14 14 Järjestöille myönnettävistä liikunta-avustuksista ja tiloista saa tietoa kunnan internetsivuilta tai liikuntatoimistosta. Lähes kaikissa yli kymmenen tuhannen asukkaan kunnissa on eri - tyisryhmien liikunnan ohjaaja tai erityisliikunnan ohjaaja Ü, jonka tehtäviin kuuluu toteuttaa liikuntapalveluja erityisryhmiin kuuluville. Kunnan liikuntatyöntekijä vastaa toiminnastaan liikunta lauta kunnalle. Liikunnan viranhaltija toteuttaa kunnan liikuntatoimintaa toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa. Liikuntatoimi on yhdysside, koordinaattori ja osin rahoittaja, kun osa liikunt a toiminnoista toimeenpannaan talkootyöperiaatteella urheiluseuroissa ja yrityksissä. Kunnan taloudellinen tilanne näkyy myös liikunta palve - luissa. Yksi viimevuosien merkittävistä lisäresursseista on ollut KKIprojekti Ü, jonka tuella monessa kunnassa on pystytty lisäämään määrää ja laatua kuntalaisten liikuntapalveluihin. Löydä oman kuntasi liikuntapalvelut Kunnat julkaisevat palveluistaan liikuntakalenteria. Oma fysio terapeuttisi saattaa tietää sinulle soveltuvista liikuntapalveluista. Ellei kunnassasi järjestetä sinulle soveltuvaa liikuntatoimintaa, kannattaa olla yhteydessä liikuntatoimeen ja esittää tarve. Apua ja neuvoja voit saada omasta vammaisliikuntajärjestöstäsi, esim. invalidiyhdistyksestä tai muusta erityisliikuntaa toteuttavasta vam - mais- tai kansanterveysjärjestöstä. Nykyinen terveysliikunta-ajattelu tuo vähitellen liikuntapalveluja juuri vähiten liikkuvien ulottuville. Voit vauhdittaa kehitystä vetoamalla terveyspalveluissa ja kuntoutuksessa tulevaisuudessa koituviin säästöihin! Toisinaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikuntaryhmiä järjestetään kunnan liikunta-, terveys- ja sosi aalitoimien välisellä yhteistyöllä. Myös eri vammaryhmien järjestöjen kannattaa olla aktiivisia ja hyödyntää esim. vammaisneuvostoa palvelujen saamiseksi. Esteettömät liikuntatilat Yleisen liikuntatoiminnan tulee olla avointa kaikille. Kunnan lii kuntapaikkojen tulee olla liikuntaesteettömiä. Jos havaitset puutteita liikuntatiloissa, tartu asiaan. Ole yhteydessä kunnan tekniseen toimeen, liikuntatoimeen ja omaan yhdistykseesi / vam mais neuvostoon, jotta tieto korjaustarpeista saavuttaa päättäjät. Opetusministeriö ei myönnä peruskorjaustukea tai raken nustukea liikuntakohteisiin, joissa ei ole otettu huomioon liikunta esteettömyyttä. Lähivuosien liikuntapaikkamäärärahat koh distetaan lähiliikuntapaikkoihin sillä ajatuksella, että jokaisen lä hettyvillä tulee olla hänelle soveltuva lähiliikuntapaikka. Tekninen toimi kantaa päävastuun kuntien liikuntapaikkojen kunnossapidosta usein tiiviissä yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Vammaisneuvoston ja paikkakunnalla toimivien vammaisliikuntajärjestöjen kannattaa tarjoutua konsulttiavuksi, jotta liikuntatilat ovat todella käyttäjilleen soveltuvat. Parhaat tulokset saavutetaan,

15 15 kun vammaiset käyttäjät otetaan jo suunnitteluvaiheessa mukaan rakennus- tai peruskorjausprojektiin. Paikkakunnalleni tuli uusi kuntosali. Pääsin muuten hyvin sisään pyörätuolillani, mutta en pukuhuoneeseen. Näköesteeksi sijoitettu kaappi tukki tien. Pyysin paikan omistajaa kääntämään kaapin toisinpäin. Muille asiakkaille tehdyn pikagallupin jälkeen näin tehtiin. Jatkan kuntoiluani sillä salilla. Auli, 28 vuotta. Yleinen liikunta ei muutu kaikille avoimeksi ilman asennemuokkausta ja pitkäjänteistä edunvalvontatoimintaa. Vammaisten on rohkeasti mentävä mukaan kaikkeen liikuntavaikuttamiseen. Vammaiset liikkujat raivaavat esimerkillään tilaa suvaitsevaisuudelle ja sulauttamiselle eli inkluusiolle LIIKUNTAA VAPAAEHTOISJÄRJESTÖISSÄ Vammaisurheilu-, vammais-, erityisliikunta- ja kansanterveysjärjestöt sekä urheiluseurat muodostavat laajan järjestöverkon, joka parhaimmillaan toteuttaa runsaasti liikuntaa erilaisiin tarpeisiin. Vammautumisen jälkeen voi mennä aikaa ennen kuin liikunta kiinnostaa. Liikuntaharrastuksen etsiminen ei ehkä ole ensim mäi - senä arjen työlistalla. Yhdistyksessä voit löytää ystäviä ja ver taistukea. Olet itse oman elämäsi paras asiantuntija. Osa vammaisyhdistyksistä järjestää monipuolista liikuntaa sen eri muodoissa, sosiaalisesta yhdessäolosta omien rajojen koetteluun Kun haluat muutosta liikuntatoimintaan, toimi näin: SELVITÄ Mitä on tarjolla? Mitä haluaisit tehdä? Mitä tarvitaan että tapahtuisi? Löydä toimivat yhteydet, luo verkosto. Tee töitä tavoitteesi hyväksi. ja kilpaurheiluun. Älä lannistu ellei järjestösi tarjonta ole sinua kiinnostavaa tai sinulle sopivaa. Varsin monessa vammaisyhdistyksessä on nimetty liikuntavastaava tai liikuntayhteyshenkilö tai liikuntaa suunnittelee ja toteuttaa liikuntatoimikunta. Jos haluat muutosta tai uudentyyppistä lii kuntatoimintaa, ole valmis toimimaan sen hyväksi. Vapaaehtoistyö järjestöissä on toimijoidensa näköistä. Ole mukana kehittämässä, älä odota valmista. Anna ideoita, tee töitä tavoitteesi eteen. Parhaat tulokset saadaan monipuolisella yhteistyöllä LASTEN LIIKUNTAA KOULUSSA JA KOTONA Leikkiliikuntaa ja perusliikuntataitojen oppimista Vammainen lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsuuteen kuuluvat leikkiminen ja pelaaminen kotona, lähiympäristössä, kaveripiirissä ja perheen kanssa. Leikin, telmimisen ja peuhaamisen kautta oman kehon rajat ja mahdollisuudet tulevat tutuksi. Tällainen lapsi uskaltaa toimia ryhmässä ja löytää oman paikkansa myös

16 16 yhteiskunnassa. Leikkiin, liikuntaan ja perheen kanssa toimimiseen löytyy monenlaisia apuvälineitä. Liikkuminen muiden vammaisten lasten kanssa omassa liikuntakerhossa on hyvä ratkaisu yhdelle. Toiselle oikea ratkaisu on olla integroidusti vammattomien kavereidensa kanssa pelaamassa, luistelemassa tai painimassa. Erilliset vammaisten lasten liikuntakerhot voivat toimia sopivana välivai-

17 heena kohti siirtymistä urheiluseuroihin liikkumaan, treenaamaan, ehkä jopa kilpailemaan. Havainnoi lasta, hänen liikkumistaan, kykyään kuunnella ja kom munikoida, apuvälineiden käyttöä ja avustustarvetta. Pyri näkemään mahdollisuudet, älä esteitä. Etsi keinot, joilla lapsi voi olla mahdollisimman paljon mukana yleisryhmässä. Kysy lapsen omaa mielipidettä. Ota selvää vammaisliikuntamuodoista ja liikunnan soveltamismahdollisuuksista sekä liikunnan apuvälineistä. Ota luovuus käyttöön. Onnistumisen elämyksiä liikunnasta voi saada rohkeilla ja ennakkoluulottomilla ratkaisuilla. Vammaisliikuntajärjestöillä, kuten SIU Ü ja SKLU Ü on laajaa valtakunnallista vammaisille lapsille ja heidän perheilleen tarkoitettua liikun tatoimintaa, paikalliskerhoja, leirejä, tapahtumia ja kisoja. Osa toiminnasta toteutetaan erikseen vammaisille lapsille, osa integ roi - dusti vammattomien kanssa. Tavoitteena on tarjota vam maisille lapsille samat elämykset ja mahdollisuudet liikunnasta, mitkä ovat kaikkien muidenkin lasten ulottuvilla. SIU:n Futuuri-klubi on alle 18-vuotiaille liikuntavammaisille lapsille ja nuorille tarkoitettu liikuntaohjelma. Lapsi koulussa Perusopetuslaki mahdollistaa opetussuunnitelmien erilaisuuden, valinnaisuuden ja opetuksen yksilöllisen mukauttamisen. Henkilö - kohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on tehtävä kaikille erityisopetusta tarvitseville lapsille ja se on lakisääteinen. Opettajan lisäksi myös oppilaalla ja hänen huoltajillaan tulee olla mahdollisuus osallistua henkilökohtaisen opetussuunnitelman laadintaan. HOJKSin tulee sisältää myös liikunnan opetussuunnitelma. Oppilaiden yksilöllisten edellytysten huomioon ottaminen ja erilaiset tukipalvelut ovat tärkeä osa koululainsäädäntöä. Erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut ja erityiset apuvälineet. Tämä tarkoittaa, että hänen tulisi saada maksutta myös sellaiset erityiset apuvälineet, joilla hän voi osallistua liikunnanopetukseen oman opetussuunnitelmansa puitteissa. 8-vuotias Lassi-poikamme halusi luistella ja pelata jääkiekkoa muun luo kan mukana. Lassilla oli cp-vamma, jonka takia hän ei pystynyt luis te lemaan pystyssä ilman tukea. Opettaja keksi ottaa potkukelkan tueksi luistelutunneille. Kun siirryttiin jääkiekkoon, potkukelkka oli tiellä ja Lassi sai katsella sivusta, kun muut pelasivat. Lassi sai lainata jääkiekkokelkkaa, mutta Lassia nolotti vammaisvälineellä pelaaminen yksin. Jos ryhmällä olisi käytössään useampi lastenkokoinen kiekkokelkka, huomio kiinnittyisi pois Lassin erilaisuudesta. Samalla lapset oppisi vat suvaitsevaisuutta, hauskan uuden jääliikuntamuodon sekä tutu stuisivat vammaisurheiluun. Lassin isä. Opettaja voi ottaa selvää liikunnan apuvälineistä ja lainata tai vuok - rata esimerkiksi jääkiekkokelkan luistelutunneille lapsen käyttöön. Kun väline tulee tutuksi jo koulun alkuvuosina, sillä liikkuminen 17

18 18 muun opetusryhmän kanssa on helpompaa myös ylemmillä luo - killa. Lapsille ja kasvaville nuorille soveltuvia liikun tavälineitä voi vuokrata, lainata tai pyrkiä hankkimaan liikunta -, sosiaali- tai terveystoimen kanssa yhteistyössä. Monilla vammais liikunta järjestöillä on välineitä tai järjestöistä saa tietoa oman paikkakunnan lähimmistä liikunnan apuvälineistä. Avustaja liikuntatunnilla Koulunkäyntiavustaja avustaa myös liikuntatunnilla. Lapsen henkilökohtaista ope tus- ja kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa arvi oidaan koulun käynti avustajan tarve. Suunnitelmaa laadittaessa tu lee pe rustel la myös avustajan tarve liikuntatunneilla. Kou lun käynti avustajan myöntää koulutoimi. Avustaja toteuttaa liikunta-avus tustaan opet tajan antamien ohjeiden mukaan. Lapsella voi olla hen kilökohtainen avustaja koulun jälkeisenä vapaa-aikana ja lomien aikana. Tämä kuu luu sosiaalitoimen järjestettäviin tukitoimiin vammaispalvelulain nojalla. Integraatiosta sulauttamiseen Oppilaan tarpeiden tulisi ensisijaisesti sanella sen toteutetaanko oppilaan liikunnan opetusta muun oppilasryhmän kanssa yhteisessä opetustilanteessa vai erikseen. Käytännössä ratkaisut kuitenkin syntyvät opettajan soveltamistaitojen mukaan. Inkluusio Ü eli su laut taminen tarkoittaa sitä, että on mukana. Vammaista oppilasta ei suljeta pois valitsemalla liikuntamuotoja, opetustapoja tai paikkoja, joihin pääsy on hänelle mahdotonta. Opettaja voi soveltaa liikuntamuotoja, harjoitteita ja välineitä tilanteen mukaan, siten että kukin oppilas harjoittelee ja liikkuu kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti yhteisessä tilanteessa. OSA 2 Palvelut ja tukimuodot tutuiksi 1. Pääsetkö liikuntapaikalle, tarvitsetko liikunnassa avustajaa? Liikuntapaikkojen saavutettavuus Jos omistat auton ja pystyt ajamaan, pääset liikuntapaikalle autollasi. Parkkipaikka tulee saada sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen ja sen tulee täyttää invamitoitus. Jos tarvitset avustajaa autoon siirtymisessä, pyörätuolin kasaamisessa ym., avustajapalveluita on haettava yhdessä muiden vaikeavammaisille suunniteltujen sosiaalipalvelujen ohessa. Kunnan liikunta-, terveys- ja sosiaalitoimet voivat tehdä yhteistyötä järjestämällä vaikeavammaisten liikuntaryhmiin yhteiskuljetuksia. Palveluliikennettä voi myös yrittää suunnitella siten, että palvelulinjat

19 kulkisivat myös ilta-aikaan liikuntapaikkojen ohi. Kannattaa käyttää myös kimppakyytejä. Jos täytät kuljetuspalveluiden osalta vaikeavammaisuuden määri telmän, olet oikeutettu kuljetuspalveluihin. Kuljetus - ja saattajapalvelut ovat vaikeavammaiselle henkilölle subjektiivinen oikeus eli palvelut on toteutettava, jos henkilö näitä tarvitsee. Kunnalla ei ole oikeutta evätä näitä palveluja vetoamalla määrärahojen puuttumiseen. Kuljetuksista voidaan periä korkeintaan julkisen liikenteen mukainen maksu. Liikuntamatkat, kuten muutkin vapaa-ajan matkat, voivat ulottua oman asuinkunnan ja lähikuntien alueelle. Näitä matkoja on myön nettävä vähintään 18 matkaa kuukaudessa. Aktiivinen vaikeavammainen henkilö voi saada vapaa-ajanmatkoja lisää voidakseen tasavertaisesti harrastaa, ylläpitää kuntoaan ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Käytä apuna palvelusuunnitelmaa. Maininta vähintään 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan matkaa ei siis ole ylä- vaan alaraja. Myös pitemmälle ulottuvia harrastus- ja esimerkiksi ki lpailumatkoja tulee voida tarvittaessa sisällyttää henkilökohtaiseen palvelusuunnitelmaasi ja sen myötä palveluihisi. Vertailukohteena voit pitää vammattomien kuntalaisten vastaavia toimintoja ja rahoitustapoja. Avustaja auttaa tekemään itse Avustaja on toimintakyvyn jatke. Liikunnassa avustaja ei tee tai ajat tele avustettavan puolesta, vaan tukee avustettavaansa toimi - maan itse. Suurelle osalle vaikeavammaisista liikunnanharrastus voi olla mahdollista vain avustettuna. Henkilökohtaista avustajaa voi tarvita esimerkiksi siirtymisissä liikuntapaikoille, liikuntavälineen käytössä, wc:ssä, pukeutumisessa tai retken aikana ruokailussa. Avustajaa voi myös tarvita liikunnan aikana esimerkiksi ylläpitämään hyvää istuma-asentoa kanootissa, tukemaan otetta välineestä tai auttamaan siirtymisessä uima-altaaseen. Avustajan merkitys voi vähentyä avustettavan liikuntataitojen kasvaessa. Osaava liikunta-avustaja oivaltaa miten liikkeen tulisi mennä ja kykenee avustamaan liikerataa oikeaan suuntaan. Ohjaaja voi tarvittaessa neuvoa oikeissa avustusliikkeissä. Kunnan liikuntatoimen, terveystoimen tai vammaisjärjestöjen liikuntaryhmissä järjestäjä voi hankkia liikuntapaikalle yleisavustajia. Vaikeavammainen henkilö voi itse hakea henkilökohtaista avustajaa, jonka työtunteihin lasketaan mukaan liikunnassa tarvittavat avustustunnit. Liikunta-avustajan tarve tulee perustella so siaalitoimelle osana palvelusuunnitelmaa. 19 Esteetöntä liikuntarakentamista ovat itse rakennuksen kaikkien liikuntatilojen lisäksi myös pesuhuoneet ja wc:t, parkkipaikat, helposti avautuvat ovet, asialliset välineet ja selkeät opasteet. Invapysäköintiruutujen tulee sijaita rakennuksen lähellä. Anna palautetta puutteista, kun niitä kohtaat. Kyse on usein pelkästä ajattelemattomuudesta tai tiedon puutteesta.

20 20 Avustajan puuttuminen näyttää olevan ongelma ja este liikuntaan osallistumiselle sellaisella henkilöllä, jolla arki sujuu omassa kodissa tuetusti kotiavustajan voimin, mutta jolla avustajatunteja ei riitä kodin ulkopuoliseen harrastamiseen. Missä avustajaa tarvitaan? Mikkelissä tehdyn kyselyn mukaan harrastuspuolella halutaan eniten avustuspalveluja luontoliikuntaan, retkeilyyn ja kalas tukseen sekä uintiin ja vesivoimisteluun. Seuraavaksi listalla tulevat tanssi ja pyörätuolitanssi, talviliikunta, ratsastus, kuntosali ja kuntovoimistelu. Puolet vastaajista tarvitsi avustusta satunnaisesti, Subjektiiviset ja harkinnanvaraiset palvelut Laissa on sekä erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisia, nk. subjektiivisia oikeuksia, että määrärahasidonnaisia palveluja tarkoittavia säädöksiä. On huomattava, että vammaispalvelulaki on muuhun lainsäädäntöön toissijainen eli pääsääntöisesti palvelut ja tukitoimet tulee ensisijaisesti järjestää muun (esim. sosiaalihuoltolain) nojalla. Elleivät palvelut ole sisällöltään ja laajuudeltaan riittävät, tulee vammaispalvelulaki toissijaisena noudatettavaksi. Olen vaikeavammainen boccian harrastaja. Haaveenani on päästä joskus paralympialaisiin. Pelissä käytän apunani vierityskourua ja avustajaa. Vammani takia en pysty pitämään pallosta kiinni, saati heittää sitä. Avustajani siirtää kourua minun ohjeitteni mukaan. Pystyn pitämään palloa sormenpäilläni paikoillaan. Kun kouru on kohdallaan, minä päästän pallon vauhtiin. Avustajan on oltava kilpailuissa selkä pelikentän suuntaan. Avustajan homma on avustaa minua, minä pelaan! Taneli, 19 vuotta. alle 5 tuntia viikossa. Vain kolmella oli käytössään henkilökohtainen avustaja, muilla avustus hoitui satunnaisten ystävien, sukulaisten tms. kautta. (Lähde: Wep-projektin kysely Mikkelin ympäristössä 1999, vastaajia 46.)

21 2. Liikunnan apuvälineet 2.1. LIIKUNNAN APUVÄLINE ON KUIN PIIKKARIT TAI LENKKARIT Tuki- ja liikuntaelimistön vamma tai pitkäaikaissairaus sekä näkövamma aiheuttavat vamman haitta-asteesta riippuen hyvin yksilöllisen apuvälinetarpeen. Liikunnan harrastamisessa tarvitaan usein liikunnan apuväline. On suositeltavaa, että pyörätuolin käyttäjä lenkkeillessään käyttäisi päivittäispyörätuolinsa sijaan kelauspyörätuolia tai käsipyörää, jotka on suunniteltu pitkäkestoiseen liikuntasuoritukseen. Kannattaa käyttää liikuntaan suunniteltua välinettä liikuntasuoritukseen, jotta suoritusasento olisi mahdollisimman ergonominen ja rasi tus vammoil ta vältyttäisiin. Ei lenkkeilijäkään lähde juoksemaan kävely kengissään tai saappaissaan. Vammaisliikunnan apuvälineiden heikko saatavuus ja korkea hin ta ovat ongelma. Lisäksi liikunnan harrastamista vaikeuttaa apuvälineammattilaisten ja välinehankinnoista päättävien terveystoimen ja sosiaalitoimen henkilöstön puutteelliset tiedot liikunnan apuvälineistä. Liikunnan apuvälineitä ovat esimerkiksi pelipyörätuoli, käsipyörä, hiihto- tai laskettelukelkka, keilailussa käytettävä kahvapallo, sähköpyörätuoliin kiinnitettävä pallonkerääjä ja bocciassa käytettävä vierityskouru. Osa liikunnan apuvälineistä on samalla päivittäis toiminnoissa käytettäviä henkilökohtaisia apuvälineitä (urheilu proteesit, sähköpyörätuoli salibandyyn). Erikoispyörätuolit, kuten rugby-, tennis- ja koripallotuoli rakennetaan pelaajan mittojen mukaan. Laskettelu- ja hiihtokelkoissa voi olla sekä yksilöllisesti suunniteltuja että yleismalleja esimerkiksi hiihtovuokraamoihin. Yleiseen käyttöön tulevia välineitä on hankittava sarja erikokoisille käyttäjille kuten vuokraamon suksia ja monojakin. Erilaisten asiakkaiden erilaisten tarpeiden huomioiminen on hyvää palvelua ja saattaa tuottaa yritykselle lisää asiakkaita. Sain rakennettua vieritysrampin keilailuun. Nyt pystyn keilaamaan siten, että tönäisen rampin päällä olevaa palloa. Jätin rampin keilahallille säilytykseen. Keilahallin omistaja tuli pyytämään lupaa saada käyttää ramppia kokeeksi myös lasten kanssa. Hallille on nyt muodostunut uusi käyttäjäryhmä pienten lasten perheistä. Pikkumuksut keilaa rennosti ramppia käyttäen ja siirtyy sitten hiljalleen oikeaan keilailuun. Jollakin lailla en itsekään koe enää olevani niin erilainen. Veikko, 34 vuotta. Moni- ja vaikeavammaisen harrastajan on vaikea löytää omaan toimintakykyynsä ja kokoonsa soveltuvia liikunnan apuvälineitä kokeiltavaksi. Apuvälineen kuva internetissä ei välttämättä kerro tarpeeksi. Tällainen harrastaja on umpikujassa. Ei voi harrastaa mitään, kun ei tiedä mikä apuväline soveltuu hänen käyttöönsä. Ei pääse kokeilemaan liikuntaa, kun ulottuvilla ei ole hänelle soveltuvaa välinettä. Eikä uskalla hankkia välinettä kuin sikaa säkissä, etenkin kun välineet ovat varsin kalliita. 21

22 22 Vammaisliikunnan välineitä juoksupyörä radalle jääkelkka tandempyörä hiihtokelkka Projektien kautta kokeilumahdollisuuksia SOLIA Ü on vammaisliikunta- ja erityisryhmien liikuntajärjestöjen käynnistämä kokeiluprojekti liikunnan apuvälinelainausjärjestelmän kehittä miseksi. SOLIA tarjoaa neuvontaa, tuottaa uutta tie toa lii - kunnan apuvälineistä ja vuokraa välineitä tar vitsijoille. Vastaavanlaista toimintaa tuottaa myös MALIKE - toiminta Ü, jossa on keskitytty perheiden ja las ten harrastusapuvälineisiin. Myös suurimpien kaupunkien liikuntatoimilla ja vammaisliikuntajärjestöil lä on liikuntaväline- ja apuvälinelainausta. Liikun tavälineiden kokeilua on tarjolla myös vammaisliikuntajärjestöjen ja erityisryhmien liikunnan tapahtumissa. kelaustuoli kolmipyörä tukisauvat pystylasketteluun laskettelukelkka palloilutuoli esim. koripalloon käsipyörä retkeilyyn ja lenkkeilyyn Joitakin liikunnan apuvälineitä/ pikkuniksejä voi keksiä ja toteuttaa myös itse. Kannattaa käyttää tervettä järkeä ja ottaa mukaan ripaus keksijän mielikuvitusta. Pyörän erikoissatula voi löytyä yllättäen käytettynä, väliaikaisen boccian vieritysrampin voi tehdä lvi- tai pahviputkesta, vatsalaudan voi rakennella vesivanerista, kunhan sen varustaa hyvillä pyörillä ja erikoishansikkaan voi ommella itse. Vinkkejä ja ohjeita voi kysellä mm. SOLIA- projektista Ü ja SIU:sta Ü.

23 23 Vastuu liikunnan apuvälineen hankinnasta ja kustannuksista vaihtelee Siihen kenelle vastuu hankinnasta kuuluu ja kuka kustantaa, vaihtelee asuinkunnan ja asiakkaan tilanteen mukaan. Vastaukseen vaikuttavat yksilön elämäntilanne, hankittava apuväline, asuinkunta ja hankinnan perustelut. HENKILÖKOHTAINEN PÄIVITTÄISTOIMINNAN APUVÄLINE HUOLTO YHTIÖ TERVEYS/ TOIMI HARRASTUSVÄLINE LIIKUNTAAN, LIIKUNNAN APUVÄLINE TERVEYDEN- VAKUUTUS- SOSIAALI- VAKUUTUS- YHTIÖ HANKITTAVA ITSE TAI ETSITTÄVÄ MUITA KEINOJA Apuvälineiden hankintavastuu on ensisijaisesti kunnan terveystoimella lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella. Vammaispalvelulain nojalla on tietyin edellytyksin mah dol lista saada tukea kunnan sosiaalitoimelta liikkumis- ja harrastusapuvälineiden hankintaan. Ensisijaiset liikunnan apuvälineen hankintapaikat ovat yksilön tilanteesta ja välineestä riippuen joko kunnan terveyskeskuksen/keskussairaalan apuvälineyksikkö, sosiaalitoimi tai vakuutusyhtiö. Kansaneläkelaitos järjestää vain ammatil lisena kuntoutuksena vaativat erityistason apuvälineet, jotka ovat sairauden tai vamman vuoksi tarpeen opiskelusta Soveltavan talviliikunnan kehitysprojekti Ü ( ) luotiin monen järjestön yhteistyönä kehittämään laadukkaita talvisia liikuntaelämyksiä erityisryhmiin kuuluville ja myös vaikeavammaisille henkilöille. Kelkkaa kokeileva perhe saa välinesovituksen ohessa yksilöllistä liikunnanohjausta, välineen hankintaan ja käyttöön liittyvää neuvontaa ja parhaimmillaan koko perheelle uuden harrastuksen. Tavoitteena on, että maahamme syntyisi soveltavan talviliikunnan palveluja tarjoavien hiihtokeskusten verkosto. Vammaisia palvelevista hiihtokeskuksista, osaavista ohjaajista ja hiihdonopettajista sekä välineistä saa tietoa: tai SIU:sta.

24 24 Apuväline terveydenhuollon kautta Apuvälineen tarvitsija voi itse ottaa yhteyttä oman terveyskeskuksensa lääkäriin tai kuntoutussuunnittelijaan, joka ohjaa jatkotoimenpiteisiin. Hoitava lääkäri tai fysio- /toimintaterapeutti kirjoittaa maksusitoumusaloitteen. Maksusitoumusaloitteessa selvitellään henkilön vamma tai sairaus sekä se, minkälaista apuvälinettä suositellaan myönnettäväksi. Maksusitoumushakemus lähetetään oman terveyskeskuksen kuntoutussuunnittelijalle, joka kuntoutusvastuulääkärin kanssa käsittelee asian ja tekee päätöksen.

25 selviytymiseksi. Käytännössä tämä voisi koskea esimerkiksi liikunta-alaa opiskelevia vammaisia ja heilläkin niitä liikuntavälineitä, jotka selkeästi liittyvät opiskeluun. Kaikkien ratkaisujen (sosiaali- tai terveystoimi, vakuutusyhtiöt ) tulee perustua yksilölliseen tarveharkintaan. On hyvä olla perillä keskeisestä lainsäädännöstä, jotta virheelliset laintulkinnat saadaan vähenemään LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS JA ARJESSA SELVIÄMINEN Terveyskeskuksen/keskussairaalan apuvälineyksikkö Terveystoimi lainaa asiakkaan käyttöön liikunnan apuvälineen vain, jos asiakkaalla on selkeä lääketieteellinen peruste ja apu välinepalveluiden tehtävänä on tukea selviytymistä henkilö kohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Välineen tarpeen voi esittää itse tai lausunnon/suosituksen voi kirjoittaa lääkäri, fysioterapeutti tai muu kuntoutuksen ammattilainen. Päätöksen ja tarve-arvioinnin tekee paikkakunnan käytännöistä riippuen joko apuvälineyksikön vastaava, ylilääkäri, kuntoutustyöryhmä, fysioterapeutti tai muu taho. Etenkin liikunnan apuvälineiden kohdalla käytäntö on kirjava. Kussakin terveyskeskuksessa/ keskussairaalassa saattaa olla erilainen myöntämisperusteluettelo. Asiakkaat eri puolilla maata ovat hyvin eriarvoisessa asemassa erilaisista käytännöistä, henkilöstön ammattitaidosta ja rahoitusmahdollisuuksista riippuen. Liikunnan apuväline antaa yksilölle mahdollisuuden huolehtia omasta toimintakyvystään ja toteuttaa omaehtoista kuntoutusta. Tämä säästää yhteiskunnan terveydenhuoltokuluja. Kuntoutuk - sen ammattilaiset puolestaan joutuvat työssään arvioimaan, mikä on välttämätöntä ja mahdollista järjestää käytettävissä olevilla määrärahoilla. Pääsääntöisesti lasten apuväline- ja erityisapuvälinehankinnat oh jataan lähes aina keskussairaalan apuvälineyksikköön. Joillakin paik - kakunnilla lasten apuvälineistä vastaa erityisneuvola. Terveystoimen kautta saadun lääkinnällisen kuntoutuksen välineen saa vain lainaksi. Väline luovutetaan korvauksetta lyhytaikaisesti (esim. 3 kk) tai pitkäaikaisesti eli toistaiseksi, kunnes käyttötarve lakkaa. Lain mukaan terveydenhuollon apuvälineen hoito- ja huoltokulut sekä uusiminen on maksutonta, mutta silti puolessa Suomen kunnista asiakas joutuu maksamaan kokonaan tai osittain välineen käyttöön, huoltoon ja kuljetuksiin liittyviä maksuja (Stakes 2001). Menettelytavoissa saattaa olla jopa lainvastaiseksi tulkittavia käytäntöjä. Minulla meni pystyasennon ylläpitoon tosi paljon voimia.töistä tullessani vain nukuin ja olin tosi uupunut. Kaatuilin ja horjahtelin ja aloin pelätä liikkumista epävarmoilla alustoilla. Kokeilin kaverini pyörätuolia ja elämäni muuttui. Pystyin katselemaan ympärilleni ja voimiani vapautui muuhun arkeen ja harrastamiseen, kun ei tarvinnut käyttää kaikkea energiaa pystyssä pysymiseen. Pystyin jopa harrastamaan pelejä muiden mukana. Otin yhteyttä terveyskeskuksen apuvälineyksikköön ja kyselin pyörätuolia itselleni. jatkuu... 25

26 26...jatkuu edelliseltä sivulta... Kokivat, ettei lääkinnällisiä perusteita ole. Lainailen nyt kaverin ylimääräistä tuolia, mutta se ei ole mittoihini paras mahdollinen. Miksi en voi saada omaa? Katri, 22 vuotta, kävelevä cp-vammainen nuori nainen 2.3. JOKAISELLE TASA-ARVOINEN MAHDOLLISUUS HARRASTAA Sosiaalitoimi Harrastusvälineen hankintaan eli liikunnan apuvälineeseen voi hakea sosiaalitoimen kautta vammaispalvelulain nojalla taloudellista tukea. Harrastaminen ja siinä käytetyt välineet ovat määrärahasidonnaisia palveluita. Hakuprosessiin kannattaa varata aikaa. Apuväline kustannetaan talousarvioon varatuista määrärahasidonnaisista varoista. Kunta budjetoi määrärahoja tarpeen mukaan, joten asiakkaan on esitettävä tarve hyvissä ajoin ennen seuraavan budjetin laatimista. Hakemus tulee tehdä kirjallisena. Valitusoikeus syntyy vain,

27 jos olet tehnyt hakemuksen ja saanut päätöksen kirjallisena. 27 Sosiaalitoimen kautta saatu väline on asiakkaan oma, jos asiakas on maksanut siitä. Asiakas joutuu yleensä korvaamaan hankin tahinhinnas ta vähintään 50 %. Vakiomallisen välineen muutostyöt korvataan kokonaan. Tällöin kunta korvaa hiihtokelkasta kelkkaosan ja asiakas maksaa sauvat ja sukset. Päivittäistoimintojen välineet voidaan myös myöntää asiakkaalle kokonaan käytettäväksi. Apuvälineen saamista helpottaa huomattavasti, jos harrastamisen apuvälinetarve on kirjattu palvelusuunnitelmaan ja / tai kuntou tussuunni telmaan. Palvelusuunnitelmaan kirjataan asiakkaan kokonaistuen tarve mukaan lukien harrastaminen, siinä tarvittavat apuvälineet, kuljetuspalvelut, avustajatarpeet jne. Kannattaa hankkia palvelu suunnitelmaan mukaan lääkärin lausunto, jossa suositellaan liikun nan harrastamista. Tällöin palvelusuunnitelmalla on mahdol - lista perustella, ettei apuvälinetarve ole hetken mielijohde. Liikunnan apuvälineet ovat usein niin kalliita, että palve lusuunnitelmaan on syytä liittää selvitys siitä, missä asiakas on kokeillut kyseistä välinettä sekä suunnitelma siitä, miten välinettä käytetään. Vakuutusyhtiöt Tapaturma- tai liikennevakuutuksen asiakkaiden apuvälineanomukset ratkaisee oma vakuutusyhtiö, joka voi harkitessaan pyytää Vakuutuskuntoutus VKK:n kannanottoa apuvälineen tarpeesta. Tarpeelliset ja kohtuuhintaiset päivittäisen liikkumisen välineet (pyörätuoli, proteesi, nykyään myös käsipyörä) korvataan. Korvauskäytännössä on havaittu, että omatoiminen kuntoilu voi edis tää fyysistä tai sosiaalista toimintakykyä ja siten mahdollisesti vähentää esimerkiksi fysioterapian tarvetta. Jos kuntoilu edellyttää jonkin välineen hankkimista, liitä korvaushakemukseesi kuvaus apuvälineestä, missä ja milloin olet kokeillut välinettä ja siitä, mi ten tarvitset erityisvälinettä omaehtoiseen kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitoon. Vakuutusyhtiöt eivät kustanna perustele mattomia välinehankintoja. Pyydä mukaan myös fysiotera peutin / lääkärin lausunto välinetarpeestasi, ellei asiaa mainita kuntoutussuunnitelmassasi. Tavanomaista kuntoliikunnan harrastamista normaalivälinein ei tueta. Kun haet erityistä liikunnan apuvälinettä, kuvaile selkeästi se, että kyseisen liikuntamuodon harrastaminen olisi vammastasi johtuen mahdotonta normaalivälinein. Jos urheilutoiminnalla on terapeuttinen vaikutus, välineen (esimerkiksi rugbypyörätuoli) han kintakulut voidaan korvata kokonaan. Tarkempia tietoja vakuutusyhtiösi korvauskäytännöstä saat vahinkokäsittelijältäsi ja Vakuutuskuntoutus VKK:sta Ü. Työeläkevakuutuksesta ei korvata apuvälineitä.

28 28 VAMMA TAI SAIRAUS 3. Apua palvelusuunnitelmasta Palvelusuunnitelma on oiva apu palvelutarpeita mietittäessä. So - siaali huollon asiakaslaki korostaa palvelusuunnitelman merki tystä. Suunnitelma tulee laatia aina asiakkaan niin halutessa ellei voida esittää perusteltua syytä olla sitä laatimatta. Palvelusuunnitelma on tehtävä yhdessä vammaisen henkilön tai hänen huoltajansa kanssa. Palvelusuunnitelmaan sisällytetään kaikki henkilön tarvitsemat palvelut, siis myös sellaiset palvelut, joita henkilö tarvitsee voidak - seen liikkua ja harrastaa. Ellet palvelusuunnitelmaa laadittaessa tiedä mitä ja miten voit harrastaa liikuntaa, vaadi mukaan maininta, että tuetaan asiakkaan omaehtoista kuntoutusta ja liikunnan harrastamista. Palvelusuunnitelma on vapaamuotoinen. Palvelusuunnitelman tavoitteena on saada aikaan kokonaisnäkemys asiakkaan elämäntilanteesta ja tarpeista molemmille osapuolille. Näin myös kunta saa tietoa asiakkaan palvelujen tarpeista suunnittelu- ja kehittämistyötä sekä määrärahojen varaamista varten. Palvelusuunnitelman jälkeen asiakkaan ei tarvitse todistella tarvitsemiaan palveluja joka kerta uudelleen. Palvelusuunnitelmaa tulee tarkistaa tarpeen mukaan, kun olosuhteissa tapahtuu muutoksia. TOIMINTAKYVYN MUUTOS PALVELUNTARVE PALVELUN HAKEMINEN/PERUSTELUT PALVELUSUUNNITELMA ASIAKKAALLE KUNTA SAA TIEDON ON SYNTYNYT KUNTALAISTEN SELKEYS PALVELUTARPEISTA OMISTA PALVELUJEN TARPEISTA PALVELUTARPEIDEN SELVITYS VARATAAN BUDJETTIIN VAROJA

29 Yksilöllisen palvelusuunnitelman sisältö 29 Henkilötiedot osoite- ja muut yhteystiedot lähiomaiset / muut tukihenkilöt Lyhyt vamman tai sairauden kuvaus Asumisolot Vamman tai sairauden aiheuttamat haitat ja esteet liikkumisessa kodissa / kodin ulkopuolella päivittäisissä henkilökohtaisissa toimissa muissa toiminnoissa (raha-asiat) kodinhoidossa harrastuksissa ja muussa osallistumisessa muut mahdolliset palvelun tarpeet liikkuminen apuvälineet, myös korjaus ja huolto yhteystietoineen kuntoutus - terapiat päivittäiset toimet kuka - mitä - miten - milloin jne. kotipalvelun osuus mahdollinen henkilökohtaisen avustajan osuus / tunnit, työnantajatehtävät, sijaisuudet omaishoidon osuus raha - vapaat - muut järjestelyt muut tukipalvelut lisätietoja, yhteyshenkilöt Tarvittavat tukipalvelut (sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki) ð maksullisuus, maksuttomuus kodin ja lähiympäristön muutostyöt (myös turvajärjestelyt) Palvelusuunnitelman tarkistaminen Yksimielisyys sisällöstä Sitoutuminen - allekirjoitus Jakelu sovitaan laadittaessa

30 30 esim. kuntoutusohjaajan tai fysioterapeutin lausunto. Viranomaisilla on myös velvollisuus neuvoa ja palvella asiakkaita palveluja haettaessa. Hakemukseen tulee aina antaa kirjallinen, perusteltu päätös, josta ilmenevät päätöksen perusteena olevat tosiseikat ja lainkohdat. Jokaisessa kunnan sosiaaliviranomaisen, KELAn ja vakuutusyhtiön päätöksessä on oltava muutoksenhakuosoitus eli tieto siitä, miten ja missä ajassa päätökseen voi hakea muutosta. Muutoksen hakuajat ovat ehdottomia. 4. Palvelujen hakeminen ja muutoksenhaku Hakemukset kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Hakemuksesta tulee käydä selvästi ilmi mitä haetaan ja miksi. Liitä mukaan lääkärin lausunto ja mahdolliset muut asiantuntijalausunnot Terveydenhuollon hoitoratkaisuihin, kuten esim. kuntoutuspäätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla, mutta palveluihin tyytymätön voi tehdä muistutuksen tai kantelun. Neuvontaa näiden tekemiseen saa terveydenhuollon potilasasiamiehiltä. Terveydenhuoltoa koskevan päätöksen, esim. apuvälineen myöntämisen tai hoitoon pääsyn osalta, voi tietyin edellytyksin saattaa myös hallintoriita-asiana hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi.

31 31 Ü Oppaassa käytettyä sanastoa / lisätietoja Ü Erityisryhmät, erityisryhmien liikunta, erityisliikunta Erityisryhmien liikunta on suunnattu henkilöille, joilla on jokin vamma tai sairaus, heikentynyt toimintakyky tai vaikea sosiaalinen tilanne, joka estää henkilön osallistumisen yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Jopa miljoona suomalaista kuuluu erityisryhmiin. Erityis - ryhmien liikuntaa järjestävät kuntien liikuntatoimet, vammais- ja eri tyis ryhmien liikuntajärjestöt ja sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset sekä koulut. Ü Integraatio ja inkluusio Integraatio- ja inkluusiotermit ovat alunperin lähtöisin koul umaailmasta. Oppilas integroidaan ts. sijoitetaan yleisopetukseen mu - kaan. Inkluusiossa etsitään lisäksi ne toimenpiteet, joilla opetus saadaan järjestetyksi kaikille sopivaksi. Inkluusio tarkoittaa sisäl tytymistä, sulautumista, kuulumista johonkin. Inkluusioon liikunta- ja urheilumaailmassa sisältyy jokaisen ihmisen oikeus yhteiseen liikuntaan (seuroissa, kouluissa, harrastusryhmissä), jossa jokaisen omat kyvyt ja edellytykset on otettu huomioon. Ü Vammaisurheilu, vammaisliikunta Vammaisurheilu (engl. Disability Sport) on vakiintunut yleiskäsite kehitysvammaisten, liikuntavammaisten ja näkövammaisten urhei - lu järjestöjen toteuttamalle toiminnalle. Kilpailutoiminnassa urhei lijat luokitellaan vamman ja toimintakyvyn perusteella. Vammais urheilujärjestöt järjestävät myös monipuolista harrasteliikuntaa kai - kenikäisille. Katso myös paralympialaiset / Suomen Paralympia yhdistys, Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ( SKLU ), Näkövammaisten Keskusliitto (NKL), Suomen Invalidien Urheilu - liitto (SIU).

32 32 rakentamishankkeista ja kuntien liikuntatoimen taloudesta. Linkkejä liikuntaan Ü Invalidiliitto ry / invalidiyhdistykset Invalidiliitto ry on tuki- ja liikuntaelinvammaisten valta kunnallinen edunvalvonnan ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Liittoon kuu luu 156 paikallista jäsenyhdistystä, joissa on noin jäsentä. KKI-projekti, Kunnossa Kaiken Ikää on opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama toimintaohjelma. Ohjelman tavoitteena on auttaa yli 40-vuotiaita säännöllisen liikuntaharrastuksen alkuun, lisätä heidän arkista liikkumistaan ja luoda pysyviä liikuntapalveluja. LIPAS (liikuntapaikkatietojärjestelmä) LIPAS on valtakunnallinen atk-pohjainen paikka tietojärjestelmä, jossa on tietoa Suomen liikuntapaikoista, liikunta- MALIKE-toimintaprojekti MALIKE toimii Kehitysvammaisten Tukiliitossa, ja se järjestää toimintaa vammaisille lapsille ja heidän perheilleen. Näkövammaisten Keskusliitto / liikuntatoimi Näkövammaisten Keskusliitto toteuttaa liikuntaa ja urheilua näkövammaisille. Paralympialaiset, Suomen Paralympiayhdistys Paralympialaiset järjestetään joka neljäs vuosi samoilla suori tuspai koilla kuin olympialaisetkin, yleensä olympialaisten jälkeen. Paralympialaisissa kilpailevat liikunta- ja näkö vammaiset huippuurheilijat sekä vuodesta 1996 myös kehi tysvammaiset urheilijat. Paralympiajoukkueet valitsee ja vammaisten huippu-urheilua hoitaa maassamme Suomen Paralympiayhdistys ry. SOLIA (=Soveltavan liikunnan apuvälineprojekti) on kolmivuotinen projekti, jonka käynnistäjiä olivat Suomen Erityisryhmien Liikunta ry, Näkövammaisten keskusliitto ry ja Suomen Invalidien Urheiluliitto ry. Soveltavan liikunnan apuvälineprojekti pyrkii synnyttämään pysyvän vammaisliikunnan apuvälinelainaus - järjestelmän. SOLIA vuokraa välineitä lyhytaikaisiin kokeiluihin

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

HAKEMUS: LIIKUNTAKORTTI Liikuntapalvelut SOSIAALISIN PERUSTEIN Fredrikinkatu 4 49400 HAMINA P. 0400 1991 491 Saap.pv Dnro

HAKEMUS: LIIKUNTAKORTTI Liikuntapalvelut SOSIAALISIN PERUSTEIN Fredrikinkatu 4 49400 HAMINA P. 0400 1991 491 Saap.pv Dnro HAMINAN KAUPUNKI HAKEMUS: LIIKUNTAKORTTI Liikuntapalvelut SOSIAALISIN PERUSTEIN Fredrikinkatu 4 49400 HAMINA P. 0400 1991 491 Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja Henkilötunnus etunimet Osoite Puhelin PUOLISO

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät 5.2.4 Liikkumisen apuvälineet 12 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät 12 03 03 Kävelykepit 12 03 06 Kyynärsauvat 12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat 12 03 12 Kainalosauvat 12 03

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS

KULJETUSPALVELUHAKEMUS KANGASALAN KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus Vammaispalvelut / kotihoito PL 50 36201 Kangasala Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (alleviivatkaa kutsumanimi) Hakemus

Lisätiedot

Erilainen tapa järjestää sijaishuoltoa - fyysisesti vammaiset lapset sijaishuollossa

Erilainen tapa järjestää sijaishuoltoa - fyysisesti vammaiset lapset sijaishuollossa Erilainen tapa järjestää sijaishuoltoa - fyysisesti vammaiset lapset sijaishuollossa Validia-palvelut 5.10.2011 LSKL:n valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Vaasa Eija Kosunen palvelujohtaja Toiminta-ajatus:

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 1 Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 Tehtävä 1: Miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin edistää? Mitä haluaisitte tehdä

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 482 Diaarinumero 2669/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi VAMMAISUUDEN KAKSI MALLIA/ FILOSOFIAA Medikaalinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi. ANNA PALAUTETTA! Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Postios: Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki. Käyntiosoite: Maja, Vellikellonpolku 1, Malminkartano, Helsinki Puhelin: (09) 477 1002, email:

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille henkilöille N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 VAMMAINEN - Vammainen on henkilö, jolla on

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot