2/2015 YRITYKSEN RAHOITUSOPAS.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2015 YRITYKSEN RAHOITUSOPAS. www.novago.fi"

Transkriptio

1 2/2015 YRITYKSEN RAHOITUSOPAS

2 SISÄLTÖ YLEISTÄ 3 1. RAHOITUKSEN SUUNNITTELU Toimitilat Koneet ja laitteet Valmistusoikeudet Käyttöpääoma Talouden tunnuslukuja eri toimialoilla 4 2. KÄYTTÖPÄÄOMAN TARPEEN LASKENTA JA MINIMOINTIKEINOT 6 3. KÄYTTÖPÄÄOMAN RAHOITUS 7 4. YRITYKSEN LAAJENNUSINVESTOINTIEN RAHOITUSTARVE 8 5. LAINARAHOITUKSEEN TARVITAAN VAKUUS 9 6. YRITYKSEN RAHOITUS Yrittäjän oma rahoitus Starttiraha aloittavalle yrittäjälle Pitkäaikaiset lainat Rahoitusyhtiöiden investointirahoitusvaihtoehdot Pääomalaina ja pääomasijoitukset ELY-KESKUKSEN HARKINNANVARAISET TUET JA AVUSTUKSET Yrityksen kehittämisavustus Suomen rakennerahasto-ohjelman tuet Tuet maaseudulla aloittavalle tai toimivalle yritykselle Maaseudun toimintaryhmien kautta kanavoitu tuki Vähämerkityksellinen eli de minimis- tuki Finnveran siltarahoitus TUET TYÖVOIMAN PALKKAAMISEEN TE-toimiston palkkatuki Työllistä nuori SANSSI -kortilla Työllistä DUUNI -korttilainen Oppisopimus TAKAUKSET Finnveran takaukset Vakuutusyhtiö Garantian takaukset TEKESIN KEHITTÄMISRAHOITUS MUUT ERITYSRAHOITTAJAT Keksintösäätiön Keksintörahasto KELAn elinkeinotuki vajaakuntoisen yritystoimintaan RAHOITUSKULUJEN MINIMOIMINEN 22 Emme vastaa virheellisten tietojen aiheuttamista vahingoista 2(23)

3 YLEISTÄ Pääsääntönä voidaan todeta, että nykypäivän Suomessa yrityksen käynnistäminen ei jää kiinni rahoituksen puuttumisesta, vaikka yritysidean keksijöiden varat olisivatkin vähäiset. Siitä on osoituksena monet perustetut korkean teknologian yritykset, joissa pääoman tarve on saattanut olla jopa kymmeniä miljoonia euroja. Myöskään yritystä laajennettaessa rahoitus ei muodostu ongelmaksi, jos liiketoiminta on kunnossa ja omaa rahoitusta löytyy vähintään 20 % investoinnin arvosta. Suomesta löytyy monipuolista julkista rahoitusta, joita täydentävät monet yksityiset pääomasijoittajat. Yleisempää on kuitenkin tilanne, jossa aloittavan yrityksen liiketoiminta perustuu enintään muutaman henkilön työpanokseen. Saadakseen rahoituksen kuntoon he joutuvat sijoittamaan yritystoimintaan säästämiään rahoja, kiinnittämään omaisuuttaan ja vieläpä ottamaan henkilökohtaista lainaa sijoittaakseen sen yrityksen alkupääomaksi. Rahoituksen järjestämisen onnistumiseen kuitenkin eniten vaikuttaa hyvin laadittu ja totuudenmukainen liiketoimintasuunnitelma, jota toteuttamassa on ammattitaitoinen henkilö tai henkilöt. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen voidaan tehdä Yritystulkin Liiketoimintasuunnitelmien YT2 tai YT3:n avulla. 1. RAHOITUKSEN SUUNNITTELU Lähtökohtaisesti Suomessa yrityksen investoinnit saadaan hyvin rahoitettua. Sen sijaan käyttöpääoman riittävässä rahoittamisessa on vaikeuksia, sillä yrityksen ja yrittäjien antamat vakuudet ovat usein tulleet täysimääräisesti käytetyksi investointirahoitusta hankittaessa. Kun paremmat vakuudet on käytetty, jää käyttöpääomarahoituksen vakuudeksi ns. yrityskiinnitys, joiden arvo yrityksen alkuvaiheessa on ymmärrettävästi huono. Liikearvoa ei ole, laskusaatavia ei ole, keskeneräisiä töitä ei ole. Yrittäjän olisikin viisaampaa säästää vakuuksia käyttöpääoman rahoittamiseen ja käyttää investointeihin esim. leasing- tai osamaksurahoitusta, joissa lainan vakuutena on hankittava kone tai laite. Omistaminen ei saa olla päätarkoitus, vaan busineksen tekeminen. On hyvä muistaa, että vakuusjärjestelyt tehdään jo yritystoiminnan alkuvaiheessa. Jos talous yrityksen käynnissä ollessa myöhemmin kiristyy, ovat vakuusjärjestelyt aina vaikeita. Rahan tarpeen minimoimiseksi yksi mahdollisuus on yrityksen omistuspohjan laajentaminen lisäosakkailla. Muut osakkaat voivat tuoda hankkeeseen lisää riskirahaa ja toimialan tai liike-elämän muuta asiantuntemusta. Myös uskottavuus rahoittajien suuntaan paranee, jos lisäosakkaat ovat jo aiemmin liike-elämässä menestyneitä henkilöitä. Lisäosakkaita ei kuitenkaan tule päästää määräysvaltaan eikä edes tasavaltaan yrityksessä. 1.1 TOIMITILAT Ensimmäisiä toimitiloja hankittaessa on järkevintä valita vuokratilat, ellei omia tiloja ole olemassa. Rahaa ja vakuuksia ei kannata yrityksen alkuvaiheessa sitoa toimitiloihin. Vuokratiloista pääsee myös tarvittaessa helpommin muuttamaan toimivampiin tiloihin. Vapaita toimitiloja kannattaa tiedustella paikkakuntasi elinkeinopalveluista. 1.2 KONEET JA LAITTEET Alkupääoman minimoimiseksi tarkistetaan ensin käytettyjen, mutta käyttökelpoisten koneiden ja kalusteiden saatavuus ennen uusien hankintaa. Jos kuitenkin päädytään hankkimaan uusia, niin niiden rahoittamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää leasing- tai osamaksurahoitusta. Näin säästät vakuuksia käyttöpääomaan, mutta ELY-keskuksen investointiavustukset ovat edelleen saatavissa. Muista, että avustukset maksetaan vasta hankkeen toteuduttua ja ensimmäinen maksatus voi tapahtua vasta, kun puolet investointihankkeen kustannuksista on toteutunut. Leasinghankinnat luetaan vuokramenoiksi, joille avustusta voidaan maksaa enintään kolmen vuoden vuokra-ajalta ja vain toteutuneiden ja maksettujen maksuerien mukaan. Osamaksurahoitus sen sijaan mahdollistaa normaalin investointiavustuksen maksuajan pituudesta riippumatta. Myös vähittäiskaupan alkuvaiheen kalustohankintoihin on 3(23)

4 saatavissa käytettyjä kalusteita, joita myyvät tähän erikoistuneet liikkeet. Myös ketjuliikkeet myyvät kohtuuhintaa pois heille vanhentuneita, mutta käyttökelpoisia kalusteita. Kalusteita ostettaessa on syytä huomioida yrityskuva, jonka haluat asiakkaillesi antaa. Eri hankintavaihtoehtoja voit vertailla Yritystulkin laskentaohjelmalla YT22.4 Investoinnin kannattavuuslaskenta, johon liittyy YT22 Investoinnin laskenta opas. 1.3 VALMISTUSOIKEUDET Valmistusoikeuksien hankintaan ei ole saatavissa avustusrahoitusta, mutta lainarahoitusta kyllä mm. Finnveran kautta. 1.4 KÄYTTÖPÄÄOMA Käyttöpääoma on rahaa, jolla maksetaan yrityksen menot ennen kuin asiakkaalta on saatu rahat yrityksen kassaan. Yrityksen kassasta on ennen asiakasmaksuja täytynyt maksaa palkat, sotut ja verot, sähköt, raaka-aineet ja monet muut tuotteen tekemiseen liittyvät menot. Ainoastaan vähittäiskaupassa ja henkilökohtaisia palveluita myyvissä yrityksissä on mahdollista, että raha on kassassa (käteismaksu) ennen, kuin ostolaskuja maksetaan. Yritystoiminnan alkuvaiheessa käyttöpääomaan tarvitaan vielä enemmän kuin vakiintuneessa liiketoiminnassa, sillä usein alussa markkinoille pääseminen edellyttää runsasta markkinointia, pitempien maksuaikojen antamista, pienten koe-erien toimittamista tai muuten vain myymään normaalia hintatasoa halvemmalla. Usein käyttöpääoman tarpeeseen ei suhtauduta riittävän vakavasti. Jos käyttöpääomaa on niukasti, joudutaan laskujen maksamista viivyttämään. Tästä aiheutuu viivästyskorkomenoja ja mikä pahinta, yritysten luottokelpoisuutta valvova Suomen Asiakastieto Oy saa viivästymisestä tiedon. Huonon maksajan maine vaikeuttaa toimintaa monella tavalla ja merkinnän poistuminen rekisteristä kestää pitkään. ALOITTAVAN YRITYKSEN LAINAJÄRJESTELYT 1. Finnvera Oyj:n rahoitusmuodoista käytetään henkilötakauksella ja yrityskiinnityksellä saatavat lainat, joita käytetään kalustohankintoihin. 2. Pankkirahoitusta käytetään käyttöpääoman rahoittamiseen pitkäaikaisella lainalla tai luotollisella tilillä, jonka vakuudeksi tulevat yrittäjän henkilökohtaiset vakuudet ja/tai Finnveran takaus. 3. Osa kalustohankinnoista rahoitetaan osamaksulla tai leasingillä, jolloin kaikkia vakuuksia ei sidota yrityksen alkuvaiheessa. Vakuuksia kannattaa säästää tulevia tarpeita varten. 1.5 TALOUDEN TUNNUSLUKUJA ERI TOIMIALOILLA Usein aloittavalla yrittäjällä on liian optimistinen käsitys suunnittelemansa toimialan taloudellisista lähtökohdista. Myöskään jo pitempään toimineilla yrittäjille ei ole tietoa siitä, miten heidän yrityksensä on menestynyt muihin alan yrityksiin verrattuna. Alla olevasta taulukosta löytyvät tärkeimmät toimialakohtaiset tunnusluvut. Taulukko: Keskimääräisiä yritysten taloudellisia tunnuslukuja prosentteina liikevaihdosta eräillä toimialoilla v Lähde Finnvera Oyj ja TEM/toimiala Online. Lisää tilastoja. Nro Teollisuus, valmistaminen Henkilöt/ yritys Liikev./ henkilö Käyttö- pääoma Käyttö- kate Aine- käyttö Henkilö- kulut 1 Teurastus, lihatuotteiden valmistus ,7 6,3 44,8 16,6 2 Leipomot ,3 7,7 28,2 33,9 3 Tekstiilien valmistus ,8 31,0 31,3 4 Muu tekstiilituotteiden valmistus ,8 7,0 31,0 31,0 5 Vaatteiden ja asusteiden valmistus ,9 3,3 16,2 35,3 6 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys ,9 34,1 8,9 4(23)

5 Nro Teollisuus, valmistaminen Henkilöt/ yritys Liikev./ henkilö Käyttö- pääoma Käyttö- kate Aine- käyttö Henkilö- 7 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus ,3 4,7 32,6 19,7 8 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut ,3 7,1 9 Muovituotteiden valmistus ,7 6,5 30,5 22,9 10 Betonituotteiden valmistus rakentamiseen ,5 7,3 29,6 18,5 11 Metallirakenteiden valmistus ,5 7,8 26,3 23,8 12 Metallin työstö, päällystys, käsittely ,1 10,3 16,0 25,2 13 Koneiden ja laitteiden valmistus ,5 5,9 30,4 18,1 14 Muut yleiskäyttöön tarkoitetut koneiden valmistus kulut ,6 5,5 32,7 17,1 15 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus ,8 4,0 44,6 13,5 16 Moottoriajoneuvojen korien valmistus ,9 3,0 47,4 21,2 17 Huvi- ja urheiluveneiden rakentaminen ,4 2,2 25,4 26,4 18 Huonekalujen valmistus ,4 3,6 36,0 26,5 19 Keittiökalusteiden valmistus ,4 4,3 51,7 23,0 Nro Rakentaminen Henkilöt/ Liikev./ Käyttö- Käyttö- Aine- Henkilöyritys henkilö pääoma kate käyttö kulut 20 Rakennuspaikan valmistelutyöt ,4 6,5 14,5 17,6 21 Talonrakennustyöt, rakennusliikkeet ,8 13,8 17,2 21,6 22 Sähköasennus ,6 5,5 37,7 32,2 23 LVI-asennukset ,6 5,7 39,8 23,4 24 Rakennuspuusepän asennustyöt ,6 8,0 15,7 33,1 25 Maalaus ,0 7,1 14,6 41,1 26 Lasitus ,4 6,5 38,3 28,4 Nro Vähittäiskauppa Henkilöt/ Liikev./ Käyttö- Käyttö- Aine- Henkilöyritys henkilö pääoma kate käyttö kulut 27 Moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaus ,7 5,4 39,7 31,0 28 Autotarvikkeiden vähittäiskauppa ,4 64,5 12,4 29 Moottoripyöräkauppa ja -korjaus ,5-0,7 61,8 13,0 30 Huoltamotoiminta ,0 2,6 72,3 11,9 31 Päivittäistavarakauppa ,9 2,4 32 Tekstiilien vähittäiskauppa ,2-6,0 47,8 32,2 33 Rautakauppatavaroiden vähittäiskauppa ,9 58,6 13,1 34 Kukkien vähittäiskauppa ,8-3,2 51,8 32,5 35 Henk.koht. ja kotitalousesineiden korjaus ,9 7,7 26,1 47,5 Nro Muut palvelut 36 Hotelli - ravintolat ja vastaavat majoitusliikkeet Henkilöt/ Liikev./ Käyttö- Käyttö- Aine- Henkilöyritys henkilö pääoma kate käyttö kulut ,0 7, ,3 37 Ravintolat ,6 6,1 36,2 26,0 38 Kahvila-ravintolat ,3 4,7 40,3 24,7 39 Kahvilat ja kahvibaarit ,5 2,5 40,2 24,9 40 Henkilöstö- ja laitosruokalat, ateriapalvelut ,0 6,2 40,2 32,3 41 Pitopalvelut ,2 3,7 35,0 32,9 5(23)

6 Henkilöt/ Liikev./ Käyttö- Käyttö- Nro Muut palvelut yritys henkilö pääoma kate 42 Taksiliikenne ,0 25,6 Aine- käyttö Henkilö- kulut 43 Linja-autojen tilausliikenne ,7 12,6 25,6 27,6 44 Tieliikenteen tavarankuljetus ,3 10,7 25,9 26,7 45 Kiinteistönhoito ,2 6,3 32,5 46 Siivouspalvelut ,6 11,0 2,2 42,1 47 Maisemanhoitopalvelut ,2 8,2 16,3 22,9 48 Ohjelmistojen tuottaminen, konsultointi yms ,2 3,6 0,4 30,4 49 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut ,9 10,3 0,0 50,8 50 Insinööri- ja suunnittelutoimistot ,7 6,3 1,0 17,8 51 Mainostoimistot ja mainospalvelu ,8 4,9 3,2 17,6 52 Vanhusten ja vammaisten asumispalvelut ,6 11,2 5,7 57,3 53 Fysioterapia ,8 9,3 1,2 51,4 54 Kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut ,7 3,0 14,6 54,2 2. KÄYTTÖPÄÄOMAN TARPEEN LASKENTA JA MINIMOINTIKEINOT Käyttöpääoma on rahaa, jota tarvitaan yrityksen arjen pyörittämiseen. Käyttöpääoman määrä vaihtelee suuresti aloittain. Pienimmillään se voi olla esim. ravintolatoiminnassa, jossa ostetut raaka-aineet on myyty ennenkuin tavarantoimittajalta on tullut lasku. Eniten käyttöpääomaa vaatii kauppa ja valmistava teollisuus. Käyttöpääoman määrä lasketaan seuraavan taulukon avulla ottamalla huomioon kustannuserän maksu- tai varastointiajat. ESIMERKKI Metallituotteita valmistavan yrityksen liikevaihto on Verollinen vuosimyynti Myyntisaamisten kiertoaika 14 päivää. Raaka-aine varaston kiertoaika 30 päivää. Tuotteiden läpimenoaika 30 päivää. Välittömät tuotantokustannukset (palkat, energia, hitsauslanka ja kaasu) Muuttuvat kustannukset (valmiiden tuotteiden varastointi ja kuljetuskustannukset) KÄYTTÖPÄÄOMAN TEKIJÄ LASKUKAAVA LASKUESIMERKKI + MYYNTISAAMISET Verollinen vuosimyynti ( ) x MM (pv) 360 päivää x 14pv = pv + RAAKA- AINEVARASTO Raaka-ainekäyttö ( /vuosi) x VAR (pv) 360 päivää x 30pv = pv + KESKENERÄINEN TUOTANTO Välitt. tuotantokustann. 1) ( /v) x VAK (pv) x 30pv = pv 6(23)

7 KÄYTTÖPÄÄOMAN TEKIJÄ LASKUKAAVA LASKUESIMERKKI + VALMISTE-/ TAVARAVARASTO - OSTOVELAT = KÄYTTÖPÄÄOMA Muuttuvat kustannukset 2) /v x VAV (pv) 360 Verolliset vuosiostot ( ) x OM (päivää) 360 päivää x 15pv = pv x 14 = pv = KEINOJA KÄYTTÖPÄÄOMAN VÄHENTÄMISEKSI MYYNTISAAMISET maksuehdon kiristäminen käteisalennus (kallis tapa, 14 pv 1 % = 25 % vuosikorko) yrityksen kasvun pitäminen n. 20 % /v factoring- rahoitus tehokas ja ajan tasalla oleva perintä rahoituksen järjestäminen asiakkaalle (esim. konekauppa) OSTOVELAT maksuaikojen pidentäminen ostolaskurahoituksen käyttöönotto ostohinnoista tinkiminen myytävät tuotteet tai raaka-aineet otetaan myyntitilille, ts. tavara maksetaan myynnin tai käytön jälkeen RAAKA-AINE VARASTO varaston pienentäminen nimikkeiden vähentäminen tavarantoimittajan varasto omassa varastossasi, josta maksetaan käytön mukaan varaston kiertoaikojen lyhentäminen TUOTANTO läpimenoajan lyhentäminen tuotantoa, suunnittelua ja myyntiä tehostamalla alihankintojen lisääminen ostoissa tai tuotannossa valikoiman supistaminen 3. KÄYTTÖPÄÄOMAN RAHOITUS Yleisin käyttöpääoman rahoitustapa on pankin myöntämä luotollinen tili. Luotollinen tili tasaa yrityksen rahavirtoja, koska harvoin myyntilaskuista saatavat tulot saadaan ennen kuin ostolaskuja maksetaan. Luotollinen tili vaatii reaalivakuuden. Yrityksen käyttöpääoman tarvetta voidaan tyydyttää myös myyntisaatavien rahoittamisen eli factoringin avulla. Factoringrahoituksen perustana on rahoitusyhtiön ja asiakasyrityksen välillä solmittu sopimus, jonka mukaan asiakasyritys siirtää kaikki myyntisaatavansa rahoitusyhtiölle tämän myöntämän luoton vakuudeksi eli saat myyntilaskuista esim. 80 prosenttia tilillesi 2-3 päivässä, vaikka asiakkaalle olet antanut maksuaikaa esim. 30 päivää. Erillistä vakuutta ei näin tarvita. Yrityksen reaalivakuudet säästyvät muihin rahoitustarpeisiin. Factoringrahoitus sopii yritysten ja yhteisöjen välisen kaupankäynnin rahoitukseen. Erityisen hyvin factoringrahoitus sopii kasvaville yrityksille ja toimialoille, joissa sovelletaan pitkiä maksuehtoja sekä myös sesonkivaihteluiden rahoitustarpeisiin. Factoringrahoitukseen voidaan liittää myyntireskontran hoito ja myyntisaatavien perintäpalvelu. Factoringrahoitusta käytettäessä on asiakkaallasi oltava luottotiedot kunnossa. FACTORING KÄYTÄNNÖSSÄ Rahoitusyhtiö maksaa ennakkoon % yritysasiakkaalleen tämän myyntilaskusta 2-3 päivän sisällä laskutuksesta ja loput eräpäivänä. Antamastaan lyhytaikaisesta luotosta rahoittaja perii kulut ja asiakaskohtaisen koron. VAKUUS Yritys ei anna vakuutta, jos tämän asiakkaat ovat maksukykyisiä. 7(23)

8 MUUT EHDOT Rahoittaja edellyttää yleensä koko myyntisaatavakannan siirtämistä heille. Factoring rahoituksen soveltuvuus: 1. Kasvaville yrityksille etenkin toimialoilla, joissa pitkät maksuajat. 2. Pitkinä sarjoina ympäri vuoden kausiluotoisia tuotteita valmistaville yrityksille, esim. maatalous- ja metsäkoneet, veneet, puutarhatuotteet, harrastusvälineet. Factoring rahoituksen edut: 1. Antaa mahdollisuuden myynnin edistämiseen kilpailijoita paremmilla maksuehdoilla. 2. Jos ostetaan rahoitusyhtiön tilinhoitopalvelut, saadaan tehokas perintäapu ja selkeä kirjanpitotieto. 3. Kassavirta tasoittuu ja omat laskut saadaan hoidettua ajallaan ilman viivästyskorkoja ei tarvita muita lyhytaikaisia rahoitusjärjestelyjä. HAITAT Voi antaa epäluotettavan kuvan loppuasiakkaalle. Rahoitusyhtiö usein vaatii kaikki myyntisaatavat itselleen. FACTORING KIRJANPIDOSSA Rahoitetut myyntilaskut ovat yrityksen lyhytaikaista velkaa. Rahoituskulut ovat tuloslaskelman kuluja. Toimituksen jälkeen rahoitetut myyntilaskut muuttuvat myyntisaataviksi, jotka on käsiteltävä omalla tilillään. Samalla ne ovat myös annettuja vakuuksia, jotka taseen liitetiedoissa ilmoitetaan kohdassa annetut pantit. 4. YRITYKSEN LAAJENNUSINVESTOINTIEN RAHOITUSTARVE Liiketoimintaa laajennettaessa yrityksen tai omistajien oman rahoituksen tarve on aloitusvaihetta suurempi. Etenkin tuotannollisissa yrityksissä ongelmaa tuottaa käyttöpääoman rahoitus etenkin silloin, kun investointi on yrityksen entiseen laajuuteen nähden suuri ja tuotannon ylösajo vaatii aikaa. Tällaisissa tapauksissa laitehankintojen maksupostit on sidottava valmistusasteeseen ja laitteiston häiriöttömään tuotantokykyyn sekä toimittajan valmiuteen hoitaa käyntiongelmat välittömästi. Seuraavissa taulukoissa tarkastellaan investointien rahoittamista investoinneissa. RAHAN KÄYTTÖ RAHOITUSKOHDE KULUERÄT OSUUS MENOISTA Käyttöomaisuus koneet ja laitteet, kalusteet rakennukset, liikehuoneistot yms. asennus ja kuljetus käyntiinajokulut työvoiman koulutuskulut % Investoinnin aiheuttama käyttöpääoman lisäys ostojen lisäys käyttökulut (energia, vesi, apuaineet) palkat koulutusvaiheen kulut (tuotantomäärä, laatutappiot) myyntisaatavien lisäys markkinointikulujen lisäys % 8(23)

9 RAHAN LÄHTEET RAHOITTAJA RAHOITUKSEN MUOTO / HUOMIOITA OSUUS Omistajat/yritys omistajien lisäsijoitukset ja pääomalainat lisää omistajia / pääomasijoituksia yrityksen tulorahoitus vähintään 20 % ELY keskuksen investointiavustukset edellyttää merkittävää kasvua tuotannossa tai liikevaihdossa tai henkilöstössä välirahoitettava, koska maksetaan vasta jälkikäteen korvausinvestointeihin ei lainkaan 0-35 % Finnvera Oyj:n laina laina tai vakuus yleensä % Pankkilaina yrityksen tai yrittäjien vakuuksilla myös Finnveran kokonais- tai osatakauksella saatavat investointi- ja käyttöpääomalainat yleensä % 5. LAINARAHOITUKSEEN TARVITAAN VAKUUS Lainan ottamiseen liittyy aina vakuus, jonka lainanantaja vaatii. Vaikka mainonnassa tarjotaankin vakuudetonta lainaa, niin todellisuudessa lainan vakuutena on lainanottajan henkilötakaus. Kun lainanottajan luottotiedot ovat kunnossa, riittää pelkkä nimivakuus myös muissa rahalaitoksissa euroon saakka. Pikarahoittaja perii nopeuden ja helppouden vastineeksi lainastaan moninkertaisen koron tavanomaisiin pankkeihin nähden. Seuraavassa käydään pääpiirteittäin läpi eri vakuusmuodot. OMAVELKAINEN TAKAUS Tarkoittaa sitä, että takaaja vastaa takaamastaan velasta kuin omasta velastaan. Tämä on tyypillinen takausmuoto yrityslainoissa, kun yrityksen omat vakuudet eivät riitä lainojen vakuudeksi. Toiminimissä ja henkilöyhtiöissä (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) omavelkainen takaus on ennemmin sääntö kuin poikkeus. Osakeyhtiöissä omavelkaista takausta vaaditaan ainakin yrityksen alkuvaiheessa. Nykyisin henkilötakauksen vastuurajaksi asetetaan enintään PANTTAUS, KÄTEISPANTTI Käteispantti on irtain esine, joka luovutetaan eli pantataan velkojalle lainan vakuudeksi. Käteispantti voidaan helposti muuttaa rahaksi ja se säilyttää hyvin arvonsa. Käteispantteina käytetään yleisimmin asunto-osakeyhtiön osakekirjoja (vakuusarvo %), pörssiosakkeita (vakuusarvo 60 %) tai talletustodistuksia (vakuusarvo %). JÄLKIPANTTI Jälkipantti on osuus käteispanttiin silloin, kun päävelallisen saatava on pienempi kuin pantin arvo. Esim :n arvoinen asunto-osake on lainan panttivakuutena pankissa A, mutta pankin velkasaatava on Näin ollen loppua pantin arvosta voidaan käyttää pankissa B uuden lainan vakuutena. Yritysrahoituksessa jälkipanttien käyttö on harvinaista, mutta kotitalouksien yhteydessä yleistä. KIINTEISTÖPANTTIOIKEUS (ENT. KIINTEISTÖKIINNITYS) Kiinteistöpanttioikeus voidaan vahvistaa itsenäiseen kiinteistöön, kiinteistön määräalaan tai murto-osaan kiinteistöstä. Kiinteistöpanttioikeuden saaminen ei liity mitenkään yhteen lainan ottamisen kanssa. Kiinteistön omistaja hakee kiinteistöpanttioikeutta määräsummalle (esim ) käräjäoikeudelta, joka vahvistaa panttioikeuden. Lainaa otettaessa panttioikeuskirja luovutetaan eli pantataan velkojalle tietyn lainan vakuudeksi. Ns. yleispanttia ei enää anneta. Samaan kiinteistöön voidaan hakea useita eri panttioikeuksia, jolloin niiden keskinäinen etuoikeusjärjestys määräytyy vireilletulopäivämäärän perusteella. Panttioikeus ei vanhene koskaan, ellei kiinteistön omistaja sitä kuoleta. Kiinteistöpantin arvo riippuu kiinteistön sijainnista ja kunnosta. 9(23)

10 LAITOSKIINNITYS Laitoskiinnityksellä tarkoitetaan panttioikeuden vahvistamista vuokraoikeuteen (vuokraoikeuden pysyvyyteen) ja vuokramaalla oleviin rakennuksiin. Muutoin laitoskiinnitys toimii samoin kuin kiinteistöpanttioikeus. YRITYSKIINNITYS Yrityskiinnitys on mahdollinen kaupparekisteriin merkitylle elinkeinonharjoittajalle, jolloin tämän omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saatavan vakuudeksi. Yrityskiinnitys vahvistetaan patentti- ja rekisterihallituksessa määräsummalle ja niiden etuoikeus määräytyy vireilletulopäivän mukaan. Yrityskiinnityksen alaista omaisuutta ovat käyttöomaisuuden (rakennukset, koneet, kalusto, maa-alueet) lisäksi yrityksen immateriaalioikeudet (pantit, tavaramerkit, valmistusoikeudet jne.), vaihto-omaisuus (aineet, puolivalmisteet, valmiit tuotteet) sekä rahoitusomaisuus (rahat, saatavat, arvopaperit yms.). Huomattavaa on, että rekisteröidyt ajoneuvot eivät kuulu yrityskiinnityksen alaiseen omaisuuteen, vaan niihin on haettava autokiinnitys. Yrityskiinnityksen arvo riippuu em. omaisuuksien arvosta. Arvoa laskee se, että konkurssitilanteessa yrityskiinnityksellä voidaan periä vain 50 % vakuuden euromääräisestä arvosta. Tämän vuoksi rahoittajat vaativat lainaan nähden kaksinkertaista yrityskiinnitystä. AUTOKIINNITYS Ammattiliikenteen ja koneurakointiyritysten käyttämä vakuusmuoto. Rekisteriä ylläpitää Trafi Liikenteen Turvallisuusvirasto, joka vahvistaa kiinnityksen auton omistajan hakemuksesta. Kiinnitys on ajoneuvokohtainen ja on voimassa kymmenen vuotta. Käyttö on vähentynyt rahoitusyhtiörahoituksen yleistyttyä. PANKKITAKAUS Pankkitakausta vaativia rahoittajia ovat eläkevakuutusyhtiöt. Pankkitakausta käytetään myös usein saatavan vakuutena. Esim. rakennusliike antaa tilaajalleen pankkitakauksen siitä, että työ tulee suoritetuksi. Pankkitakauksessa pankki nimensä mukaisesti takaa saatavan, mutta vaatii itselleen velalliselta reaalivakuuden vastineeksi. Kustannus vaihtelee suhdanteiden mukaan 0,5 4 % vakuuden määrästä. 6. YRITYKSEN RAHOITUS Yrityksen rahoitus järjestyy yleensä kolmesta lähteestä eli yrittäjän omasta rahoituksesta, lainoista sekä mahdollisista avustuksista. Neljäs rahoituksen muoto eli tulorahoitus ei ole aloittavalle yritykselle merkittävä, mutta merkitys investointien rahoituksessa kasvaa yrityksen vanhetessa. Yksi kannattavan yrityksen tunnusmerkki on korvausinvestointien tekeminen tulorahoituksella. Valtion vastuulla toimiva Finnvera Oyj on ainut rahalaitos, jolla on oikeus riskirahoitukseen. Lainaa ei voi saada seuraaville toimialoille: maatilatalous, metsätalous ja rakennusliiketoiminnan perustajaurakointi. Voit myös hakea lainan kokonaan pankista ja hakea Finnveran osittaista takausta lainalle. 6.1 YRITTÄJÄN OMA RAHOITUS Yrittäjän omalla sijoituksella on suuri merkitys koko rahoituksen järjestymiselle. Merkittävä oma rahallinen sijoitus antaa hankkeelle uskottavuutta ja helpottaa siten ulkopuolisen rahoittajan mukaantuloa. Yrittäjän/yrittäjien oman sijoituksen määrän tulisi olla ainakin 20 % pääoman tarpeesta. Rahapanoksen lisäksi yritykseen voidaan sijoittaa käyttöomaisuutta ns. apporttina eli käyvästä arvosta. 6.2 STARTTIRAHA ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE Starttirahaa voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle tai palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle. Ennen starttirahan myöntämistä työ- ja elinkeinotoimisto selvittää, että yrittäjyys on starttirahan hakijalle sopiva työllistymisvaihtoehto. Tuen saamisen edellytyksenä ovat mm. päätoiminen yrittäjyys, riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan, mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan, tarpeellisuus yrittäjäksi ryhtyvän toimeentulon kannalta sekä se, että yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty. Starttiraha muodostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. Starttirahan suuruus on noin 700 euroa kuukaudessa. Lisäosan suuruus vaihtelee tapauksittain työ- ja elinkeinotoimiston harkinnan mukaan. Lisäosan 10(23)

11 suuruus on enintään 60 % perustuen määrästä. Lisätietoa TE-palveluiden sivuilta. Hakuprosessi etenee seuraavasti: 1) Ota yhteyttä Novagoon 2) Starttirahalausunnon antaja haastattelee hakijan 3) Hakemus käsitellään TE-palveluissa 6.3 PITKÄAIKAISET LAINAT Pitkäaikaisten lainojen myöntäjiä ovat pankit, Finnvera Oyj ja eläkevakuutusyhtiöt. Yleisestä korkotasosta riippuen rahoituslähteiden suosio vaihtelee; matalan koron aikana suosiossa ovat pankit ja Finnvera, korkean koron aikana eläkevakuutusyhtiöt lisäävät suosiotaan. Oleellisin ero rahoittajien välillä on vakuusvaatimus, sillä ainoastaan valtion vastuulla toimiva Finnvera Oyj:llä on oikeus riskirahoitukseen. Siksi sen antama rahoitus on tärkeä erityisesti yrityksen alkuvaiheessa. Seuraavassa tarkastellaan pankkien ja eläkevakuutusyhtiöiden lainarahoituksen ehtoja. RAHOITTAJA PANKKI TyEL-TAKAISINLAINAUS VAKUUTUSYHTIÖN SIJOITUSLAINA Laina-aika ja maksutapa Yleensä enintään 5 vuotta, maksutapa sovitaan asiakaskohtaisesti 1 10 vuotta, maksutapa puolivuosittain, tasalyhennys 1 10 vuotta, maksutapa yleensä puolivuosittain, tasalyhennys Lyhennysvapaita vuosia 1 2 vuotta Ei tavanomainen Ei tavanomainen Käytetty vakuus Yrityksen ja/tai yrittäjän omaisuus ja usein yrittäjän rajoitettu henkilötakaus sekä Finnveran ja Garantian takaukset. Vakuudeksi hyväksytään pankin, Finnveran, Garantian tai kunnan takaus, vakuutusyhtiön takausvakuutus. Kaikki vakuusmuodot sekä pankin, kunnan, Finnveran ja Garantian antamat takaukset. Lainan pääoma Ei rajoituksia TyEL-lainan suuruus riippuu maksettujen TyEL-maksujen määrästä. Mitä enemmän yritys on maksanut TyEL-maksuja, sitä suuremman määrän se voi hakea TyEL-lainaa eläkevakuutusyhtiöltä, kuitenkin vähintään Ei rajoituksia Korko Euribor + asiakaskohtainen marginaali Sidotaan TyEL-lainakorkoihin (kiinteä/muuttuva), jotka Vakuutusosakeyhtiö Garantia noteeraa päivittäin. Mikäli vakuutena on kunnan tai Finnveran takaus, ei lisätä korkomarginaalia. Muiden takausten osalta korkoon lisätään takaajakohtainen marginaali. Sijoituslainan korkona käytetään pääsääntöisesti TyEL-viitekorkoa ja siihen lisättävää korkomarginaalia. Marginaali määräytyy asiakasyrityksen luottokelpoisuuden ja saatavilla olevan lainavakuuden mukaan. Yritystutkimus Tapauskohtainen Yritystutkimus tehdään aina, jos Garantia ja Finnvera takaajina. Tehdään aina 11(23)

12 6.3.1 FINNVERAN KASVU JA KILPAILUKYKY -LAINA Finnvera-laina (aiemmin Investointi- ja käyttöpääomalaina) on tarkoitettu sekä uusille että jo toimiville pk-yrityksille kotimaisten rakennus-, kone- ja laiteinvestointien, energia- ja ympäristöhankkeiden, käyttöpääomatarpeiden sekä erilaisten omistusjärjestelyjen rahoittamiseen. TOIMIALAT Finnvera-lainalla voidaan rahoittaa kaikkia toimialoja lukuun ottamatta varsinaista maatilataloutta, metsätaloutta tai rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia. LAINA ALLE Finnvera voi toimia yrityksen ainoana rahoittajana, kun Finnveran rahoitus yritykselle on korkeintaan euroa. Sitä suurempiin rahoitustarpeisiin tarvitaan lisäksi muita rahoittajia sekä riittävä omarahoitusosuus. Finnveran rahoituksen vähimmäismäärä on euroa. LAINA YLI Finnveran lisäksi tarvitaan hankkeeseen mukaan myös muita rahoittajia, yleensä pankki, sekä riittävä omarahoitusosuus. Yrityskaupoissa myös myyjäosapuoli voi toimia kaupan osittaisena rahoittajana. Ulkopuolisen rahoituksen osuus voi jakaantua Finnveran ja pankin välillä seuraavasti: Finnvera ja pankki myöntävät kumpikin oman erillisen lainan. Pankki myöntää koko rahoitustarpeen kattavan lainan, jolle haetaan Finnveran osittainen takaus. Finnveran osuus rahoituksesta Finnveran lainan tai takauksen osuus kokonaisrahoituksesta vaihtelee tapauskohtaisesti. Tyypillisesti rahoitusosuus on 50 % hankkeen kokonaisrahoituksesta. Voimakkaasti kasvavien, kansainvälistyvien ja innovatiivisten yritysten hankkeissa Finnveralla on erityinen mahdollisuus toimia tilapäisenä päärahoittajana yli 50 %:n rahoitusosuudella. Kaupan tai toimituksen edellyttämässä valmistusaikaisessa rahoituksessa Finnveran rahoitusosuus voi tapauskohtaisesti olla jopa 80 %. Vaadittava omarahoitusosuus Vaadittavan omarahoitusosuuden suuruus vaihtelee hankkeen sisällön mukaisesti. Tyypillisesti edellytämme investoinneissa 15 %:n ja yrityskaupoissa sekä sukupolvenvaihdoksissa 20 %:n omarahoitusosuutta FINNVERA -YRITTÄJÄLAINA Yrittäjälaina on yrittäjän henkilökohtainen laina, jolla voidaan rahoittaa sijoituksia osakeyhtiön osakepääomaan ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yrittäjälainalla voidaan rahoittaa myös jo toimivan yrityksen osakkeiden ostoa. TOIMIALAT Yrittäjälainan kohdeyritys voi toimia muilla toimialoilla mutta ei varsinaisessa maatilataloudessa, metsätaloudessa eikä rakennusliiketoiminnan perustajaurakoinnissa. Kohdeyrityksen on täytettävä EU:n pk-yritystä koskevat kriteerit, ja sillä tulee olla edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. KENELLE Yrittäjälainaa voidaan myöntää osakeyhtiön osakkaalle, jonka osuus osakepääomasta ja äänivallasta on yrittäjälainalla rahoitetun sijoituksen tai osakekaupan jälkeen vähintään 20 %. Yrittäjälainaa voidaan myöntää usealle saman yrityksen perustajalle tai osakkaalle. Yrittäjälaina voi olla enintään euroa luotonsaajaa kohden. Lainaa myönnettäessä edellytetään vähintään 20 % omarahoitusosuutta. Seuraavasta linkistä lisätietoa: 12(23)

13 6.4 RAHOITUSYHTIÖIDEN INVESTOINTIRAHOITUSVAIHTOEHDOT Rahoitusyhtiöiden tarjoamaa osamaksu ja leasing -rahoitusmahdollisuuksia kannattaa hyödyntää etenkin yritystoiminnan alkuvaiheessa koneita ja laitteita hankittaessa, sillä rahoitus järjestyy yleensä ilman vakuutta ostettavan tuotteen toimiessa vakuutena. Koko summaa ei kuitenkaan saada rahoitettua, vaan omaa rahoitusta on oltava vähintään 20 %. RAHOITUSMUOTO OSAMAKSU LEASING Rahoituskohde Kalustohankinnat Kalustohankinnat Vakuus Ostettava tuote toimi vakuutena Ostettava tuote toimi vakuutena Lainan pääoma Ei rajaa Ei rajaa Lyhennysvapaita vuosia Ei ole Ei ole Korko Euribor + asiakaskohtainen marginaali Euribor + asiakaskohtainen marginaali Maksuaika kuukautta Yleensä kuukautta. Omarahoitusosuus % hankintahinnasta tai vaihtokone 0 30 % asiakkaasta riippuen Maksuerien väli 1 tai 3 kuukautta 1 tai 3 kuukautta ELY-keskuksen avustus Saadaan Saadaan enintään 3 vuodelle, mutta maksuerien mukaan pääomalle Rajoitukset Ostettava liikkeestä, vaikka kysymyksessä olisi käytetty laite tai kalusto. Ostokohde vakuutettava Ostettava liikkeestä, vaikka kysymyksessä olisi käytetty laite tai kalusto. Ostokohde vakuutettava Joustavuus Ei joustava Erittäin joustava Omistusoikeus Sopimuksen jälkeen omistusoikeus siirtyy ostajalle Kalusto tai laite palautuu rahoitusyhtiölle sopimuksen jälkeen tai kohteen voi ostaa itselleen rahoituksen päätyttyä 6.5 JOUKKORAHOITUS, BISNESENKELIT JA PÄÄOMASIJOITTAJAT Yritystä voidaan rahoittaa myös ulkopuolisten sijoittajien avulla. Ulkopuoliset sijoittajat voidaan jaotella karkeasti kolmeen kokonaisuuteen: Joukkorahoitukseen, Bisnesenkeleihin ja Pääomasijoittajiin. Neljäntenä omana tärkeänä voidaan puhua ns. FFF-ryhmästä (Frends, Fools and Family), jossa tuttavat, hölmöt ja/tai sukulaiset rahoittavat yhtiötä henkilökohtaisten intressien takia välittämättä / ymmärtämättä sitä, että voiko sijoitukselle saada tuottoa vai ei. Joukkorahoituksen ( ) idea on luoda kampanja, jossa kuka tahansa henkilö voi osallistua yhtiön rahoittamiseen pienellä summalla. Joukkorahoitusalustoja on useita, joista merkittävin on Invesdor. Joukkorahoitus on erityisen hyvä keino todistaa tuotteiden markkinaterve luomalla ennakkomyyntikampanja. Bisnesenkelisijoitus ( eur) koostuu kolmesta kokonaisuudesta osaamisesta, verkostoista ja rahasta. Bisnesenkelit ovat alkuvaiheen sijoittajia ja saavat sijoitusta vastaan vähemmistöosuuden yhtiön osakkeista. Poikkeuksena muihin sijoittajiin he saattavat toimia myös aktiivisessa roolissa ja auttaa sitä kautta yritystä ja yrittäjää menestymään. Merkittävin ja aktiivisin enkeliverkosto Suomessa on FiBAN. 13(23)

14 Pääomasijoittajat ( ) eroavat bisnesenkeleistä kahdessa merkittävässä asiassa. Ensinnäkin, ne sijoittajat muiden rahoja siinä, missä bisnesenkelit sijoittavat omiaan ja toiseksi ne sijoittavat pääasiassa isompia summia ja myöhempään vaiheeseen kuin bisnesenkelit. Pääomasijoittajat ostavat yhtiöstä ostaen usein myös osake-enemmistön. Listaus Suomalaisista pääomasijoittajista löytyy kattojärjestö FVCA:n sivuilta. Muutoin bisnesenkelien ja pääomasijoittajien toimintamallit ovat hyvin lähellä toisiaan. Sijoitus tehdään joko lainamuotoisena tai oman pääoman ehtoisena tai näiden yhdistelmänä. Pääsääntöisesti rahoituksen järjestyminen kestää 6-12 kuukautta. Sijoituksia saatetaan tehdä yksin tai yhdessä muiden kanssa. Mitään yhteistä mallia, miten sijoittaja toimi sijoituksen jälkeisenä aikana, ei ole. Jokainen sijoittaja tekee itse omilla perusteillaan valintansa millä ehdoilla sijoituksen tekee ja miten aktiivisen tai passiivisen roolin yhtiössä ottaa. Bisnesenkelisijoittajien ehdot ovat pehmeämpiä ja pääomasijoittajien tiukempia. Merkittävää sijoittajien mukaantuloa harkitessa on ymmärtää, että sijoittajien omistus yhtiöstä on aina väliaikaista ja johtaa jonkin elinkaaren vaiheen yli. Sijoituksen tarkoituksena on saada tuottoa otettua riskiä vastaan. Ennen hakemista yrittäjien on kuitenkin hyvä pohtia sijoittajan mukanaolon hyvät ja huonot puolet sekä hyväksyttävä, että yritys ei ole elämäntehtävä ja oma lapsi vaan liiketoiminta ja yksi työvaihe omassa työurassa, josta on oltava valmis irtautumaan kuin pöytään tulee riittävän korkea hintatarjous. Jos pohdit sijoituksen hakemista yhtiöön, niin tarvittaviin dokumentteihin, ehtoihin ja terminologiaan kannattaa perehtyä laajemmin Osaamista, Verkostoja, Rahaa - Opas enkelisijoituksen hakemiseen oppaan avulla. PÄÄOMASIJOITUSTEN HYVIÄ PUOLIA: Turvataan alkuvaiheen rahoitus. Lisää uskottavuutta rahoittajiin ja tavarantoimittajiin. Lisää ammattitaitoa, kontakteja ja näkökulmaa yrittämiseen. Yrittäjäriskin jakaantuminen. Yrityksen menestymisen ja arvonnousun myötä myös oman sijoituksen arvo kasvaa. PÄÄOMASIJOITUSTEN HUONOJA PUOLIA: Sijoittajasta tulee yrityksen omistaja ja yrittäjästä osakas. Yrittäjä/omistaja voidaan korvata palkkajohtajalla. Sijoitusajan pituuden epävarmuus. Epävarmuus yrityksen tulevasta omistajasta ja jatkuvuudesta tuo epävarmuutta henkilöstöön ja asiakkaisiin. Mahdollinen pääomasijoittajan talousvaikeuksien heijastuminen yritykseen. Pääomasijoittajat voivat ottaa rahaa yrityksestä mm. hallitus- sekä hallinnointipalkkioina. Osinkonjako voidaan kieltää osakassopimuksella. Monisivuinen osakassopimus tiukkoine sanktiopykälineen laaditaan aina. Sopimuksen mukaan yleensä toteuttamisvastuu jää omistajayrittäjälle ja pääomasijoittaja osallistuu vain vähän operatiiviseen toimintaan. Hidas rahoituskanava PÄÄOMASIJOITTAJIA: Fiban (Finnish Business Angels Network) Sitra Teollisuussijoitus Oy Suomen Pääomasijoittajat ry 14(23)

15 7. ELY-KESKUKSEN HARKINNANVARAISET TUET Valtion ja EU:n varoista maksettavien yritystoiminnan tukien myöntäminen on keskitetty maakunnallisille ELY-keskuksille. Yritystoiminnan tukien lähtökohtana on, että avustuskohteella täytyy olla edellytykset jatkuvaan ja kannattavaan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että harrastusmuotoista toimintaa ei tueta. Lisäksi avustusten saaminen tarkoittaa sitoutumista yritystoiminnan jatkamiseen 3 vuoden ajaksi pk-yrityksissä ja 5 vuoden ajaksi maaseutuyrityksissä viimeisestä tuen maksusta lukien uhalla, että tuki peritään osittain tai kokonaan takaisin. Myöskään avustuksella hankittua omaisuutta ei saa myydä tai luovuttaa ennen em. määräaikaa. Tämä on sääntö, mutta siitä poikkeuksen tekevät tarkoituksenmukaisuusnäkökulma tai työkyvyn menetys. Lisäksi edellytetään, että avustuksen saaja rahoittaa investoinnin hankintamenosta vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, jossa ei ole julkisen rahoittajan myöntämää rahoitusta. Alueesi ELY-keskuksen yhteystiedot: Uudenmaan ELY-keskus Asemapäällikönkatu 14, Helsinki YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUS Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun teknologiaan kansainvälistymiseen tuottavuuteen tai liiketoimintaosaamiseen ELY-keskuksen asiantuntijoilta saat lisätietoja rahoituslinjauksista, hankkeen soveltuvuudesta rahoitukseen ja tuen hakemisesta. 7.2 SUOMEN RAKENNERAHASTO -OHJELMAN TUET Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) toimeenpanostrategia Manner- Suomessa. Ohjelma-asiakirjassa on määritelty rakennerahastotoiminnan tavoitteet ja kehittämiskohteet ohjelmakaudelle. Ohjelmassa kuvattu tuettava toiminta on rahoitettavien hankkeiden tukikelpoisuuden perusta. Rakennerahastoista myönnetään rahoitusta yritysten erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Hankkeet voivat olla esimerkiksi tuotantoon, kansainvälistymiseen tai osaamiseen liittyviä. Niillä täytyy olla merkittävä vaikutus yrityksen toimintaan, uusiutumiseen, kasvuun ja kilpailukykyyn. Myös työllisyysnäkökohdat otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Tukea voidaan hakea seuraaviin hankkeisiin: 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) PK-yritystoiminnan kilpailukykyä kehitettäessä (toimintalinja 1, EAKR) painotetaan aineetonta yritysten, yritysverkostojen sekä kasvuyrittäjyysohjelman mukaisten toimintamallien kehittämistä. EAKR-investointitukea voidaan myöntää lähinnä vähähiilisyyden tavoitetta tukevissa tai alkavan yrityksen kansainvälisille markkinoille tähtäävissä hankkeissa taikka pk-yrityksen merkittävissä suuren uutuusarvon omaavissa hankkeissa. Yritys- ja yritysryhmäkohtaisiin toimiin rahoitus myönnetään ELY-keskuksen kautta. Maakunnan liitto voi rahoittaa yleisempää toimintaympäristön kehittämistä. 15(23)

16 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Uusimman tiedon ja osaamisen tuottamisessa ja hyödyntämisessä (toimintalinja 2, EAKR) painotuksena on Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategian toimeenpanoon liittyvä tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen sekä maakunnan elinkeinoelämää tukevat oppimisympäristö-, pilotointi-, demonstraatio- ja kehittämishankkeet. Näihin rahoitusta myönnetään maakunnan liiton kautta. Tekes tukee kilpailukykyä parantavia korkeakoulutoimijoiden tutkimushankkeita. 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) ESR-toimenpiteissä rahoittajana on ELY-keskus. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden osalta (toimintalinja 3, ESR) kehitetään ja tuotetaan työllistymisen tukemisen malleja ja yksilöllisiä tukitoimia eri toimijoiden yhteistyönä. Erityisesti huomioidaan alle 30-vuotiaiden ammattiin valmistuvien ja valmistuneiden siirtymät sekä yli 54-vuotiaat. Painotetaan myös työttömyyden pitkittymistä torjuvia toimia. Mikro- ja pk-yritysten sekä työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia parannetaan koulutuksella ja muilla tukitoimilla. 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Koulutuksen, ammattiaidon ja elinikäisen oppimisen kehittämisessä (toimintalinja 4, ESR) lisätään opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja kasvusuuntautunutta ajattelutapaa yrittäjyyteen kaikilla koulutusasteilla. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä vahvistetaan sekä kehitetään moniammatillisuutta tukevia koulutusjärjestelyjä ja erilaisia opetusjärjestelyjä. 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan toimenpiteissä (toimintalinja 5, ESR) kehitetään osallisuutta vahvistavia palveluita ja asukaslähtöisiä toimintatapoja työelämävalmiuksien näkökulmasta, mukaan lukien elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä tukevat toimintatavat. Tarkoituksena on myös vahvistaa moniammatillista ja alaista yhteistyötä esimerkiksi kolmannen sektorin, elinkeinoelämän, kuntien ja oppilaitosten kesken. Lisätietoa: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma (pdf) 7.3 TUET MAASEUDULLA ALOITTAVALLE TAI TOIMIVALLE YRITYKSELLE Yritystoimintaan voi saada investointitukea rakentamiseen ja koneiden hankintaan sekä uuden yritystoiminnan perustamistukea. Lisätietoa: Yrityksen perustamistuki maaseudulla aloittavalle yritykselle Yritystoiminnan aloittamiseen voi saada uuden yritystoiminnan perustamistukea. Yrityksen perustamistuki on uusi tukimuoto. Tuki haetaan ennen yritystoiminnan aloittamista. Perustamistuella voi hankkia esimerkiksi asiantuntija- ja neuvontapalveluja, joita tarvitaan liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Perustamistukea voi käyttää myös muihin yrityksen tarpeellisiin kustannuksiin perustamisvaiheessa, investointeja lukuun ottamatta. Tuki on euroa ja se maksetaan 2-3 erässä Investointituki maaseudulla toimivalle yritykselle Toiminnassa olevat yritykset voivat puolestaan hakea investointitukea uuden toiminnan perustamiseen tai toimivan yrityksen olennaisiin laajennushankkeisiin. Toimenpide voi sisältää uusien koneiden ja muun käyttöomaisuuden hankintaa, rakennusinvestointeja tai aineettomia investointeja kuten käyttöoikeuksia ja ohjelmistoja. Investointitukea voi saada % (alv 0 %) kustannuksista. Tuen määrään vaikuttaa yrityksen sijainti ja koko. Alle euron investointiin ei tukea myönnetä. Hankkeeseen voi sisältyä myös toimenpiteen toteutettavuusselvityksiä kuten esim. tekniset ja taloudelliset laskelmat. Niissä tuki on %. Tuki haetaan ennen hankkeen aloittamista. 16(23)

17 7.4 MAASEUDUN TOIMINTARYHMIEN KAUTTA KANAVOITU TUKI Toimintaryhmä on yritysten, yksityishenkilöiden ja julkisorganisaatioiden kanssa toimiva paikallinen kehittäjätaho, joka tuo esiin ruohonjuuritason tarpeita ja toivomuksia maaseudun kehittämiseksi. Toimintaryhmien päätehtävänä on aktivoida ja kannustaa oman alueensa ihmisiä ja yrityksiä mukaan laaja-alaiseen kehittämistoimintaan ja yhteistyöhön. Toimintaryhmät käynnistävät alueillaan laatimansa ohjelman mukaisia hankkeita ja muuta toimintaa yhteistyössä teemaohjelmien, muiden kehittämishankkeiden ja organisaatioiden kanssa. Toimintaryhmillä on itsenäinen päätösvalta. Niiden tekemää ohjelmaa toteutetaan yksittäisten kehittämishankkeiden kautta. Toimintaryhmä käsittelee tehdyt hanke-esitykset ja antaa niistä lausunnon ELY-keskukselle. ELY-keskus tekee hankkeiden lopulliset rahoituspäätökset ja voi myöntää avustuksen vain sellaiselle hankkeelle, jota paikallinen toimintaryhmä on puoltanut. Paikallinen toimintaryhmä: Ykkösakseli ry Pomoväst rf 7.5 DE MINIMIS- TUKI De minimis-tuki voi olla suoraa avustusta, lainan korkoavusta, -takuuta tai pääomasijoitusta. De minimis asetuksen puitteissa yritykselle on mahdollista maksaa tukea enintään euroa kolmen verovuoden aikana. Summassa tulee huomioida kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis- tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus. Tuki voi olla lähtökohtaisesti tarkoitettu mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen kaikki eri lähteistä kolmen verovuoden aikana saama de minimis tuki ei ylitä euron rajaa. Tukea voi hakea ELY-keskukselta ja TEKESiltä. Tukea ei myönnetä maatalouden alkutuotantoon, kalastus- ja vesiviljelyyn sekä kivihiilialaan, eikä ajoneuvojen hankintaan. Maanteiden tavarankuljetuspalveluja tarjoaville yrityksille tuen määrä on rajattu euroon kolmen vuoden aikana, eikä tukea saa myöntää ajoneuvojen hankintakustannuksiin. PÄÄSÄÄNNÖT: 1. Suorat avustukset: Tuen määrä on suoraan avustuksen määrä. 2. Lainat: Tuen määrä on markkinakoron ja yrityksen maksaman koron erotus diskontattuna tuen myöntämishetkeen. 3. Takaukset: Tuen määräksi lasketaan 2 / 15 (noin 13,3 %) takauksen kohteena olevasta lainapääomasta. Lisäedellytyksenä on, että lainan ei saa olla täysin riskitön luotonantajalle. Takaus saa kattaa enintään 80 % lainan kokonaismäärästä. 4. Pääomapanokset ja riskipääomasijoitukset: Nämä lasketaan de minimis asetusta sovellettaessa kokonaisuudessaan tueksi, joten jos yritykseen sijoitetaan pääomapanoksena euroa, voi yritys saada muuta de minimis tukea aikaisintaan kolmantena myöntämispäivää seuraavana verovuonna. Pääomasijoituksia ei pidetä läpinäkyvänä, koska sijoitushetkellä on mahdotonta tietää, tuottaako sijoitus voittoa vai menetetäänkö se mahdollisesti kokonaan. 7.6 FINNVERAN SILTARAHOITUS Siltarahoituksella tarkoitetaan Finnveran käyttöpääomalainaa, jolla paikataan yrityksen käyttöpääoman tarvetta ELY-keskuksen tai Tekesin myönteisen avustuspäätöksen ja avustuksen maksatuksen välisenä aikana. ELY-keskusten avustuksista siltarahoitukseen soveltuvat yrityksen kehittämisavustus investointeihin tai muihin kehittämistoimenpiteisiin. ELY-keskusten valmisteluhankkeisiin myönnettäviin avustuksiin siltarahoitus ei kuitenkaan sovellu. Finnveran lainan maksamisen edellytyksenä on, että Tekes tai ELY-keskus on tehnyt myönteisen avustuspäätöksen. Lainan määrä voi olla enintään 70 % avustuksen määrästä, Tekesin myöntämissä avustuksissa kuitenkin enintään euroa. Siltarahoituksesta tarkemmin 17(23)

18 8. TUET TYÖVOIMAN PALKKAAMISEEN 8.1 TE-TOIMISTON PALKKATUKI Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän työnhakijan työllistämiseen. Tuki on harkinnanvaraista ja edellytykset sen saamiseen selvitetään tapauskohtaisesti. Palkkatuetun työn tulee edistää työttömän sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Tukea on mahdollista saada 6-12 kuukautta (poikkeustapauksissa 24 kk). Lisätietoa palkkatuesta. Mikäli työntekijäksi otetaan työtön henkilö, voi työnantaja saada työ- ja elinkeinotoimistosta tukea 30-50% palkkauskustannuksista. 8.2 TYÖLLISTÄ NUORI SANSSI-KORTILLA Työllistämällä SANSSI-kortin omaavan nuoren voit saada uuden työntekijän palkkauskustannuksiin tukea 30 %, 40 % tai 50 %. Sanssi-kortilla solmittava työsuhde voi olla: määräaikainen toistaiseksi voimassa oleva oppisopimuskoulutus kokoaikainen osa-aikainen työssä täytyy noudattaa alan työehtosopimusta, ja työnantajan pitää maksaa nuorelle työehtosopimuksen mukainen palkka tukea enintään 10 kuukautta Kuka voi saada Sanssi-kortin? alle 30-vuotias ja rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi TEtoimistossa. peruskoulun tai lukion suorittanut nuori, jos se TE-toimistossa katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. 8.3 TYÖLLISTÄ DUUNI -KORTTILAINEN Työllistämällä DUUNI -kortin omistavan työnhakijan voit saada tuntuvaa tukea palkkakustannuksiin: palkkatukea saa 6-12 kuukautta, mutta tietyin edellytyksin jopa 24 kuukautta oppisopimuskoulutukseen tukea voi saada koko oppisopimuskoulutuksen ajan tuki on 30, 40 tai 50 % palkkauskustannuksista palkkatuen perustuen lisäksi työnantaja voi saada palkkatuen lisäosaa. Lisäosan tarpeen arvioi aina TEtoimisto työnhakijan yksilöllisten seikkojen perusteella palkkatukea voi saada toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen ja osa-aikaiseen tai kokoaikaiseen työhön 8.4 OPPISOPIMUS Oppisopimuskoulutuksen avulla työnantaja voi saada ammattilaisen suoraan tarvitsemiinsa tehtäviin. Oppisopimuskoulutus soveltuu ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen ja vähintään vuoden pituinen lisäkoulutusjakso voidaan järjestää, vaikka työntekijä olisikin suorittanut jonkun työhön sopivan peruskoulutuksen. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, joka sitoo opiskelijaa, työnantajaa, oppilaitosta ja koulutuksen järjestäjää. Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaisen palkan. Oppisopimuksen ajan työnantaja tarjoaa opiskelijalle ammatin/tutkinnon edellyttämiä työtehtäviä ja sitoutuu järjestämään työt niin, että opiskelija voi osallistua oppilaitoksen lähipäiviin. Oppisopimusasioista voit tiedustella paikallisesta TE-toimistosta. 18(23)

19 Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Se sitoo opiskelijaa, työnantajaa, oppilaitosta ja koulutuksen järjestäjää. Jos oppisopimuskoulutukseen otetaan työtön henkilö, työnantaja voi saada palkkatukea. 9. TAKAUKSET 9.1 FINNVERAN TAKAUKSET Finnvera on viime vuosina laajentanut huomattavasti takaustuotteidensa määrää. Ainoana valtakunnallisena valtion vastuulla toimivana riskirahoittajana sillä on mahdollisuus omavelkaisen takauksen antamiseen pankkeihin nähden huonommilla vastavakuuksilla. Finnveran takaus on usein ainut käyttökelpoinen takausmuoto. FINNVERATAKAUS Toimivan yrityksen uudeksi vakuusmuodoksi on mahdollista hakea Finnveratakausta, joka on tarkoitettu vakuudeksi kaikkiin yrityksen rahoitustarpeisiin. Takaus on omavelkainen. Finnveratakauksella voidaan edistää yritysten kansainvälistymistä. Takaus sopii myös esimerkiksi pankin, rahoitusyhtiön tai vakuutusyhtiön antamien lainojen tai vastuusitoumusten vakuudeksi. Takaus soveltuu vakuudeksi myös silloin, kun yritys antaa kotimaisiin toimitussopimuksiin liittyviä vakuuksia. Ennen takauksen myöntämistä Finnvera tekee yritystutkimuksen. PIENTAKAUS Pientakaus auttaa pk-yritystä lainan saannissa ja nopeuttaa laina- ja takauspäätöksiä. Pientakaus perustuu Finnveran pankkien kanssa tekemään sopimukseen luotto- ja takausjärjestelyistä, jotka mahdollistavat pienten luottojen takaamisen riskinjaolla yhteistyössä pankin kanssa. Lähes kaikki pankit ovat mukana takaussopimuksessa. Pientakaus on tarkoitettu perustettaville tai enintään 50 henkilöä työllistäville yrityksille. Toimialoina voivat olla muut kuin varsinainen maatilatalous, metsätalous tai rakennusliiketoiminnan perustajaurakointi. Tämän takauksen avulla rahoitusta järjestettäessä ensin keskustellaan pankin kanssa, joka edelleen hoitaa takausasiaa Finnveran suuntaan. KASVUTAKAUS Finnveran kasvutakaus on EIR:n (Euroopan investointirahasto) tukema investointien ja kasvun rahoitukseen liittyvä takaus, joka on tarkoitettu pankki- ja vakuutusyhtiöluottojen vakuudeksi. Kasvutakaus voidaan myöntää rakennus-, kone- ja laiteinvestointien ja niiden vaatiman käyttöpääoman, aineettomien investointien tai kasvun vaatiman pitkäaikaisen käyttöpääoman rahoitukseen. Takausta voidaan myöntää kannattaville ja innovatiivisille alle 100 henkilön yrityksille. OSTAJALUOTTOTAKUU ELI TAKUU MAKSUN SAAMISESTA VIENTITOIMITUKSEN JÄLKEEN Ostajaluottotakuu on vakuus luotonantajalle ulkomaisesta ostajasta, ostajan pankista tai ostajan maasta aiheutuvien luottoriskien varalta. Viejälle takuujärjestely merkitsee kauppahinnan saamista käteisehdoin ja luottoriskin siirtymistä luotonantajalle. Soveltuu käytettäväksi erityisesti pitkiä maksuaikoja annettaessa. LUOTTORISKITAKUU ELI TAKUU RAHAN SAAMISESTA VIENTIKAUPAN KESKEYTYMISTÄ VASTAAN Luottoriskitakuulla viejä voi vakuuttaa vientikauppansa luottotappioiden varalta. Takuulla katetaan joko valmistusaikana tapahtuvaan kaupan keskeytymiseen liittyvää tai ulkomaiselta ostajalta olevaan saatavaan liittyvää kaupallista riskiä. Takuulla voidaan myös kattaa ostajan maasta aiheutuvaa poliittista riskiä sekä suvereenia riskiä, kun valtio on luotonsaaja tai takaaja. Soveltuu käytettäväksi erityisesti silloin, kun kauppahinta saadaan pääosin vasta vientitoimituksen jälkeen, mutta valmistusaika sitoo rahaa. INVESTOINTITAKUU Investointitakuu soveltuu sijoittajalle tai luotonantajalle ulkomaiseen investointiin liittyvien poliittisten riskien ja erityistapauksissa myös kaupallisten riskien vakuudeksi. Takuun kattamia investointimuotoja voivat olla osakepääomasijoitukset, osakaslainat ja osakkaan antamat takaukset. Takuun voi saada tietyin edellytyksin myös investointilainan myöntävä pankki. YMPÄRISTÖTAKAUS Ympäristötakaus on vakuus vesiensuojelu-, ilmansuojelu- sekä jätteidenhyödyntämisinvestointien rahoitukseen. Jätteidenhyödyntämisinvestointina pidetään hanketta, jonka avulla jätteestä valmistetaan uudelleenhyödyntämiskelpoista raaka-ainetta tai uusia tuotteita. 19(23)

20 9.2. VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TAKAUKSET TOIMIVALLE YRITYKSELLE Garantia on takausvakuutuksiin erikoistunut vakuutusyhtiö, joka takaa suomalaisten yritysten rahoitusta ja muita vastuita sekä vakuuttaa sijoituksiin liittyviä riskejä. Garantia myöntää takauksia rahoitukseen (laina-, välirahoitus-, vuokra-, pääomalaina- ja maksutakaus), kauppasopimusten kattamiseen (rakennusajan urakkatakaus, takuuajan urakkatakaus, RS-maksutakaus, ennakkomaksutakaus ja tarjoustakaus) ja viranomaistakauksiin (maa-aineslain mukainen takaus, ympäristötakaukset, valmismatkatakaukset ja tullitakaukset). Oleellista Garantian takauksille on se, että hakijayrityksen toiminta on vakiintunutta ja että toiminnalla on liiketaloudelliset kannattavuusedellytykset. Tämä tarkoittaa, että yleensä aloittava yritys ei voi saada takausta paitsi yrityskauppatilanteissa. RAHOITUSTAKAUKSET Garantia takaa suomalaisten yritysten rahoitusta, ja rahoitustarve voi liittyä lainanottajan investointiin, yrityskauppaan, sukupolvenvaihdoksen tai käyttöpääoman rahoitukseen. Garantian lainatakaus myönnetään yrityksen vieraan tai oman pääomanehtoisen luoton vakuudeksi. Luotonantaja voi olla eläkevakuutusyhtiö, pankki tai muu rahoittaja. Suomalaiset luotonantajat hyväksyvät Garantian takauksen ensiluokkaiseksi vakuudeksi. LAINATAKAUS Lainatakaus myönnetään pitkäaikaisen lainalle enintään 10 vuoteen saakka. Asiakkaalla on mahdollisuus valita lainoilleen joko kiinteä tai vaihtuva korko. Koska Garantian takausvakuutus on luotonantajille turvaava vakuus, antaa se yritykselle mahdollisuuden vertailla eri luotonantajien vaihtoehtoja keskenään. Takauksen hinta perustuu luottoriskin lisäksi laina-ajan pituuteen ja mahdollisiin vastavakuuksiin, joilla yritys voi vaikuttaa takauksen kustannuksiin. Takauksen voi saada myös ilman vastavakuutta, jolloin asiakkaalta edellytetään hyvää vakavaraisuutta ja vakiintunutta toimintaa. Takausprovision suuruus on samaa luokkaa kuin pankeillakin. VÄLIRAHOITUSTAKAUS Välirahoituksen tarve voi tulla kysymykseen esim. yrityskaupassa, jolloin ostajaa rahoitetaan kauppahinnan maksamisessa. Tällöin voidaan käyttää Garantian välirahoitustakausta, joka sopii esimerkiksi yrityskaupan, sukupolvenvaihdoksen tai suuren investoinnin rahoituspaketin osaksi, eikä siihen yleensä edellytetä yrityksen antamaa vastavakuutta. Koska kysymyksessä on riskirahoitus, luetaan samaa mukaan omaan pääomaan, joka taas on omiaan pienentämään hankkeen rahoituskustannuksia. Välirahoituksen takaajana Garantia ei kuitenkaan ole eikä pyri yrityksen omistajaksi. VUOKRATAKAUS Garantian vuokratakaus voidaan myöntää vuokralaisen puolesta vuokrasopimukseen perustuvan suoritusvelvollisuuden vakuudeksi. MAKSUTAKAUKSET Maksutakaus tarkoittaa, että myyjä hakee vakuutusta ostajan maksukyvylle. Maksutakauksia ovat mm. kauppahintatakaus ja ostovelkatakaus. Kauppahintatakaus takaa yksittäisen hankinnan yhteydessä sovitun tulevaisuudessa erääntyvän kauppahinnan tai sen osan maksamisen, kun taas tililuottotakaus takaa myyjän asiakkaalleen myöntämän tililuoton (useita hankintoja) maksamisen. KAUPPAHINTATAKAUKSET Garantian kaupallisilla takauksilla voidaan turvata sopimuspuolten välisiä suoritusvelvoitteita, kun rakennushankkeen tai kone- ja laitetoimituksen tilaaja haluaa vakuuden sopimuksen täyttämiselle. Vakuuksia vaaditaan myös monien lakisääteisten velvoitteiden sekä lupien vakuudeksi. Takaukset voivat olla limiittityyppisiä tai kertaluontoisia. RAKENNUSAJAN URAKKATAKAUS Takaus rakennuttajan tai tilaajan hyväksi sen vahingon korvaamiseksi, mikä voi aiheutua, jos urakoitsija tai toimittaja ei vie projektia loppuun asti ja täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Takauksen määrä on yleensä 10 % arvonlisäverottomasta urakkahinnasta. TAKUUAJAN URAKKATAKAUS Takaus rakennuttajan tai tilaajan hyväksi sen vahingon korvaamiseksi, mikä voi aiheutua siitä, ettei urakoitsija tai toimittaja korjaisi takuuaikana ilmenneitä vikoja ja puutteita. Yleensä 2 % arvonlisäverottomasta urakkahinnasta. 20(23)

YRITYKSEN RAHOITUSOPAS

YRITYKSEN RAHOITUSOPAS YRITYKSEN RAHOITUSOPAS 2/2015 Yhteistyössä: Kotkan työ ja elinkeinotoimisto Kaakkois-Suomen ELY-keskus ProAgria KymenlaaksoІ Finnvera Oyj BIC Kymi ry 2(23) SISÄLTÖ YLEISTÄ 3 1. RAHOITUKSEN SUUNNITTELU

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Yrityksen rahoitusopas

Yrityksen rahoitusopas Yrityksen rahoitusopas 2/2015 2 (25) SISÄLTÖ 1. Yleistä...3 2. Käyttöpääoman tarpeen laskenta ja minimointikeinot...4 2.1 Keinoja käyttöpääoman vähentämiseksi...4 3. Käyttöpääoman rahoitus...5 4. Yrityksen

Lisätiedot

YRITYKSEN RAHOITUSOPAS. PIEKSÄMÄEN YRITYSPALVELUT www.pieksamaki.fi

YRITYKSEN RAHOITUSOPAS. PIEKSÄMÄEN YRITYSPALVELUT www.pieksamaki.fi 2015 YRITYKSEN RAHOITUSOPAS PIEKSÄMÄEN YRITYSPALVELUT www.pieksamaki.fi 2 SISÄLTÖ SIVU 1. YLEISTÄ 3 2. KÄYTTÖPÄÄOMAN TARPEEN LASKENTA JA MINIMOINTIKEINOT 3 3. KÄYTTÖPÄÄOMAN RAHOITUS 4 4. YRITYKSEN LAAJENNUSINVESTOINTIEN

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

YRITYKSEN RAHOITUSOPAS

YRITYKSEN RAHOITUSOPAS YRITYKSEN RAHOITUSOPAS 2014 businessoulu.com 2 SISÄLTÖ SIVU 1. YLEISTÄ 3 2. KÄYTTÖPÄÄOMAN TARPEEN LASKENTA JA MINIMOINTIKEINOT 3 3. KÄYTTÖPÄÄOMAN RAHOITUS 4 4. YRITYKSEN LAAJENNUSINVESTOINTIEN RAHOITUSTARVE

Lisätiedot

YRITYKSEN RAHOITUSOPAS

YRITYKSEN RAHOITUSOPAS YRITYKSEN RAHOITUSOPAS 2014 www.avartum.fi 2 SISÄLTÖ SIVU 1. YLEISTÄ 3 2. KÄYTTÖPÄÄOMAN TARPEEN LASKENTA JA MINIMOINTIKEINOT 3 3. KÄYTTÖPÄÄOMAN RAHOITUS 4 4. YRITYKSEN LAAJENNUSINVESTOINTIEN RAHOITUSTARVE

Lisätiedot

SOTE-yritysten kasvu. Helsinki 2.4.2014. Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p. 029 460 2211

SOTE-yritysten kasvu. Helsinki 2.4.2014. Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p. 029 460 2211 SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Helsinki 2.4.2014 Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p. 029 460 2211 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Startti, kasvu tai toimivan ostaminen miten rahoitan?

Startti, kasvu tai toimivan ostaminen miten rahoitan? Startti, kasvu tai toimivan ostaminen miten rahoitan? Team Finland talo 14.9.2017 Janne Koivuniemi Finnvera Oyj Finnveran rooli pk-yritysten rahoituksessa Finnvera tarjoaa rahoituspalveluita erityisesti

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera lyhyesti Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen 2 [pvm] 3 [pvm] Finnveran rahoitusperiaatteet 4 [pvm] Finnveran rahoitusperiaatteet Pk-yritykset Painopisteenä on

Lisätiedot

Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä

Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä 2 Yleistä Finnverasta Omistusjärjestelyjen yleisyys ja tavallisimmat ongelmat Mihin Finnvera kiinnittää huomiota omistusjärjestelyjä rahoittaessaan Esimerkkejä

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut. Finnvera Oyj Oulun aluekonttori 9/2013

Finnveran rahoituspalvelut. Finnvera Oyj Oulun aluekonttori 9/2013 Finnveran rahoituspalvelut Finnvera Oyj Oulun aluekonttori 9/2013 Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera

Lisätiedot

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela Finnvera Oy 3.6.2014 aaj Teijo Kuusela Asialistalla Yleistä Finnverasta Avainluvut Liiketoiminta-alueet Rahoitusperiaatteita Omitusjärjestelyistä 3.6.2014 [Alatunniste] 2 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos. Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja

Yrittäjäpolvenvaihdos. Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja Yrittäjäpolvenvaihdos Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja 2 Finnvera edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen. lainoja, takauksia

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus (3 mrd ) Lainat ja takaukset Viennin

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut Kauhava 13.12.2012

Finnveran rahoituspalvelut Kauhava 13.12.2012 Finnveran rahoituspalvelut Kauhava 13.12.2012 Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus Vientikauppojen rahoitus Pääomasijoitukset Rahoitamme liiketoimintaa, jolla on kannattavuuden edellytykset Rahoitus on

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus

Yrityskaupan rahoitus Yrityskaupan rahoitus Sami Heikkilä, Pohjois-Suomen Yritysalue 26/3/2015 Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen

Lisätiedot

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen. 1 8.11.2016 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 8.11.2016 Luottamuksellinen

Lisätiedot

Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus

Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus Suvi Kankaanpää, Yrityksen pankkineuvoja 25.11.2016 Yritysten rahoitusmuodot Yritysten rahoitusmuodot Rahoitusmuoto asiakkaan tarpeen mukaan Kertaluontoinen

Lisätiedot

Vienti vetämään. Suomen ja suomalaisten menestyminen maailmalla. Oulu Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj

Vienti vetämään. Suomen ja suomalaisten menestyminen maailmalla. Oulu Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj Vienti vetämään Suomen ja suomalaisten menestyminen maailmalla Oulu 10.5.2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj 2 Pk-yrityksen ulkopuolisen rahan lähteet Lähde: Pk-barometri 1/2017 Kasvuhakuiset

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut pienille ja aloittaville yrityksille Pienosuuskuntaforum Helsinki

Finnveran rahoituspalvelut pienille ja aloittaville yrityksille Pienosuuskuntaforum Helsinki Finnveran rahoituspalvelut pienille ja aloittaville yrityksille 20.9.2017 Pienosuuskuntaforum Helsinki 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. Finnvera pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Keskeisimmät rahoitusperiaatteet

Keskeisimmät rahoitusperiaatteet 1 Keskeisimmät rahoitusperiaatteet Kannattavuus Kumppanuus Vaikuttavuus Kannattavuus turvaa liiketoiminnan jatkuvuuden ja rahoituksen takaisinmaksun. Myöntämämme rahoitus on vieraan pääoman ehtoista ja

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

Ajankohtaista Finnverasta Vesa Mäkinen 24.9.2014

Ajankohtaista Finnverasta Vesa Mäkinen 24.9.2014 Ajankohtaista Finnverasta Vesa Mäkinen 24.9.2014 Finnveran alueet ja toimipisteet 1.9.2014 Etelä-Suomi Helsinki Sisä-Suomi Jyväskylä, Tampere Lounais-Suomi Pori, Turku Kaakkois-Suomi Lahti, Lappeenranta,

Lisätiedot

Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. Finnveran pk-rahoitus - esimerkkejä rahoitusratkaisuista

Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. Finnveran pk-rahoitus - esimerkkejä rahoitusratkaisuista Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. Finnveran pk-rahoitus - esimerkkejä rahoitusratkaisuista 1 31.10. Finnveran rahoitusperiaatteet Pk-rahoitus Finnvera Oyj on valtion

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot

Startia Yrittäjille seminaari 5.11.2012 Tom Siegfrids, Finnvera Oyj

Startia Yrittäjille seminaari 5.11.2012 Tom Siegfrids, Finnvera Oyj Startia Yrittäjille seminaari 5.11.2012 Tom Siegfrids, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus Pk- ja kansainvälistymisrahoitus Finnveran rahoitus pk- ja kv-yrityksille vuonna 2012 Rahoitusta myönnetty 933 milj. euroa, josta vientitakuita 79,8 milj. euroa Rahoituskanta 3,2 mrd. euroa Josta vientitakuiden

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Leaderrahoituksen. yritystuet

Leaderrahoituksen. yritystuet Leaderrahoituksen yritystuet Millainen yritys voi saada leader - tukea Yrityksellä on oltava edellytykset kannattavaan liiketoimintaan Yritystoiminta on päätoimista ja ammattimaista yrityksen on annettava

Lisätiedot

Työkaluja omistusvaihdoksen rahoitukseen

Työkaluja omistusvaihdoksen rahoitukseen Työkaluja omistusvaihdoksen rahoitukseen - miten onnistun yrityskaupassa? Hannu Puhakka 3.5.2017 Outokummun teollisuuskylä, Kuvernöörinkatu 1 2 Jatkaja /ostaja Luopuja /myyjä Ennen vaihtumista Vaihtumisen

Lisätiedot

Maitoyrittäjät ry Miten pankki arvioi erilaisia rahoitusriskejä. Timo Kalliomäki

Maitoyrittäjät ry Miten pankki arvioi erilaisia rahoitusriskejä. Timo Kalliomäki Maitoyrittäjät ry Miten pankki arvioi erilaisia rahoitusriskejä Timo Kalliomäki 22.3.2018 Maitotilan vs. metalliyrityksen rahoitus Maitotila Laina-aika tyypillisesti pitkä ( 15 vuotta) Kassavirran ennustettavuus

Lisätiedot

Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet?

Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet? Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet? Yritysten aamukahvit Raahe Kari Ollikainen ja Esko Kujala Oulun yrityskonttori Eurolaina Yleisimmin käytetty perustuote investointien ja

Lisätiedot

Ajankohtaista Finnverasta. Johanna Reinikainen 12.03.2015

Ajankohtaista Finnverasta. Johanna Reinikainen 12.03.2015 Ajankohtaista Finnverasta Johanna Reinikainen 12.03.2015 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. Finnvera sijoittaa aloittaviin

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Yksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia.

Yksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia. Yksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia. Yrityksen elinkaari Finnveran monipuoliset rahoituspalvelut yrityksen eri vaiheisiin. Liiketoiminnan aloittaminen - Lainat ja

Lisätiedot

Käsitteitä yrittäjyydestä

Käsitteitä yrittäjyydestä 1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea: yrityksen perusajatus Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma: liikeidea käytäntöön Sisältää esim. yritysmuodon

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Finnvera. Yrittäjien aamukahvit Sodankylä

Finnvera. Yrittäjien aamukahvit Sodankylä Finnvera Yrittäjien aamukahvit 6.2.2019 Sodankylä Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Nordea mukana yrityskaupoissa

Nordea mukana yrityskaupoissa Nordea mukana yrityskaupoissa Jukka Turunen 30.9.2014 Rahoitusnäkymät yrityskaupoissa Markkinatilanne Rahoituksen saatavuus Hinnoittelu Lainamaturiteetti Vakuudet Yrityscaseja Haasteet Mitä yrityskaupan

Lisätiedot

Käsitteitä yrittäjyydestä

Käsitteitä yrittäjyydestä 1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma Sisältää esim. yritysmuodon valinnan, talouden ja markkinoinnin suunnittelun,

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Aura 21.10.2016 Jyrki Isotalo 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 Finnvera pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Rahoitus ja kehittäminen

Rahoitus ja kehittäminen Rahoitus ja kehittäminen Pohjois-Savon ELY-keskus, Jari Vitikainen 5.4.2018 1 Yritysten kehittämispalvelut 2 Analyysi Tavoitteena on aktivoida pk-yritystä suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämistoimintaan.

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja. Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen

Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja. Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 16.5.2 Luottamuksellinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Starttiraha vuonna 2017

Starttiraha vuonna 2017 Starttiraha vuonna 2017 z Kenelle starttirahaa voidaan myöntää Päätoimiseen yritystoimintaa Toimeentulon turvaamiseksi yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheeseen Henkilöasiakkaalle; Työttömälle

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

Pankki yrittäjän kumppanina yrityskaupassa

Pankki yrittäjän kumppanina yrityskaupassa Pankki yrittäjän kumppanina yrityskaupassa Jussi Luoma Asiakasvastuullinen johtaja 1.4.2014 2 3 Yrityskaupan pankkirahoituksen periaatteita Finanssikriisistä huolimatta hyville yrityskauppahankkeille kyllä

Lisätiedot

Mitä tilinpäätös kertoo?

Mitä tilinpäätös kertoo? Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää

Lisätiedot

Finnvera omistajanvaihdosten rahoittajana Omistajanvaihdosseminaari

Finnvera omistajanvaihdosten rahoittajana Omistajanvaihdosseminaari Finnvera omistajanvaihdosten rahoittajana Omistajanvaihdosseminaari 7.10.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystuet. KEUKE rahoitusinfo Krapi

Maaseutuohjelman yritystuet. KEUKE rahoitusinfo Krapi Maaseutuohjelman yritystuet KEUKE rahoitusinfo 24.4.2019 Krapi Yleistä 1/2 Maaseutuohjelman rahoitusta sekä ELYkeskusten että Leader-ryhmien kautta molemmilla samat säädökset Leader-ryhmät rahoittavat

Lisätiedot

Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015. Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt

Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015. Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015 Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt Elo pähkinänkuoressa Keskinäinen, asiakkaidensa omistama yhtiö Huolehtii asiakasyritystensä työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku 12.11.2009 Jari Mehto 16.11.2009

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku 12.11.2009 Jari Mehto 16.11.2009 1 Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku 12.11.2009 Jari Mehto Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Yritysten rahoitusmahdollisuudet, IoT Campus Salo Yksikään hyvä hanke ei saa jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia.

Yritysten rahoitusmahdollisuudet, IoT Campus Salo Yksikään hyvä hanke ei saa jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia. Yritysten rahoitusmahdollisuudet, IoT Campus Salo 26.3.2019 Yksikään hyvä hanke ei saa jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia. Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö

Lisätiedot

Ajankohtaista Finnverasta - Aluejohtaja j Pauli Piilma. Puutuotealan neuvottelukunta 26.1.2010

Ajankohtaista Finnverasta - Aluejohtaja j Pauli Piilma. Puutuotealan neuvottelukunta 26.1.2010 Ajankohtaista Finnverasta - Aluejohtaja j Pauli Piilma Puutuotealan neuvottelukunta 26.1.2010 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus Yritystukirahoitus Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007-2013 EAKR-rahoitus 21.6.2007-24.6.2014 yhteensä 100 497 720 euroa,

Lisätiedot

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut 1 Starttiraha Mikä on starttiraha? Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle luonteeltaan päätoimisen yritystoiminnan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Yhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0

Yhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 EFECTE OYJ Yhtiön taloudelliset tiedot 30.9.2017 päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta (Luvut euroina, ellei toisin ilmoitettu) Konsernin Tuloslaskelma 1.1.2017 30.9.2017 1.1.2016 30.9.2016 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Finnvera-rahoitus 21.1.2015 Leppävirta. Rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen

Finnvera-rahoitus 21.1.2015 Leppävirta. Rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen Finnvera-rahoitus 21.1.2015 Leppävirta Rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera

Lisätiedot

Tuet ja avustukset lyhyesti

Tuet ja avustukset lyhyesti Tuet ja avustukset lyhyesti TE toimiston palkkatuki palkkatuella voi työllistää henkilön, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon TE- toimisto selvittää asian aina tapauskohtaisesti

Lisätiedot

KEUKE AUTTAA RAHOITUKSEN SUUNNITTELUSSA JA HAKEMISESSA

KEUKE AUTTAA RAHOITUKSEN SUUNNITTELUSSA JA HAKEMISESSA KEUKE AUTTAA RAHOITUKSEN SUUNNITTELUSSA JA HAKEMISESSA Rahoitustuki- ja neuvontainfo 24.4.2019 Toimitusjohtaja Elina Pekkarinen / Rahoitustuki- ja neuv ontainfo / 24.4.2019 Neuvonta- ja kehityspalveluita

Lisätiedot

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yrityksen kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Eija Tabell-Jokelainen Yleisiä periaatteita Taustalla kansallinen lainsäädäntö, EU:n rakennerahastoohjelma,

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut. Matti Reijonen

Finnveran rahoituspalvelut. Matti Reijonen Finnveran rahoituspalvelut Matti Reijonen 07.06.2017 Finnveran rooli pk-yritysten rahoituksessa Rahoitusmarkkinoita täydentävä toimija, tiivis pankkiyhteistyö. Painopistealueina aloittavat sekä kasvavat

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Mistä rahoitus liiketoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen? RIAn yrittäjäpäivä Jari Mehto

Mistä rahoitus liiketoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen? RIAn yrittäjäpäivä Jari Mehto Mistä rahoitus liiketoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen? RIAn yrittäjäpäivä 21.10.2016 Jari Mehto 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 21.10. Luottamuksellinen

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen KiVi 2009 Pori 11.11.2009 Jari Mehto 18.11.2009

Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen KiVi 2009 Pori 11.11.2009 Jari Mehto 18.11.2009 1 Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen KiVi 2009 Pori 11.11.2009 Jari Mehto Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

YRITTÄJÄKSI -- tukea ja koulutusta alkuvaiheeseen TE-toimistosta

YRITTÄJÄKSI -- tukea ja koulutusta alkuvaiheeseen TE-toimistosta YRITTÄJÄKSI -- tukea ja koulutusta alkuvaiheeseen TE-toimistosta Starttirahalla edistetään yrittäjyyttä ja työllistymistä Se turvaa yrittäjän toimentulon sinä aikana kun yritystoimintaa käynnistetään ja

Lisätiedot

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala 1 LUONNOS 13.11.2017 TY TEM Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001)

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Lieksan Puuakatemian järjestämä PUUN KÄYTÖN LAAJA-ALAISTAMINEN -seminaari 20.5. 21.5.2014 Hannu Puhakka, Finnvera Oyj Finnveran tavoitteet Cleantech-sektorilla

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Anne Pulkkinen 11.4.2014 1 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut pk-yrityksille. Jari Mehto 21.11.2014

Finnveran rahoituspalvelut pk-yrityksille. Jari Mehto 21.11.2014 Finnveran rahoituspalvelut pk-yrityksille Jari Mehto 21.11.2014 Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus Vientikauppojen rahoitus Pääomasijoituksia Rahoitamme liiketoimintaa, jolla on kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Maksutavan ja rahoitusratkaisun valinta - riskien hallintaa sekä kilpailukeino

Maksutavan ja rahoitusratkaisun valinta - riskien hallintaa sekä kilpailukeino Maksutavan ja rahoitusratkaisun valinta - riskien hallintaa sekä kilpailukeino 1 28.11.2016 Maksuehdon ja rahoitusratkaisun määrittävät Markkinatilanne Vastapuoli Kaupan kohde Viennin kohdemaa Oma näkökulma

Lisätiedot