SYLISSÄ SUURI METSÄ SIRKKA-LIISA ANTTILA: Joroisten taimitarhapäällikkö Anne Immosen. Varhaisperkaus on TAIMIKON VAKUUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYLISSÄ SUURI METSÄ SIRKKA-LIISA ANTTILA: Joroisten taimitarhapäällikkö Anne Immosen. Varhaisperkaus on TAIMIKON VAKUUTUS"

Transkriptio

1 [ UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 2/2010 ] henki Varhaisperkaus on TAIMIKON VAKUUTUS Metsäpalvelusopimuksesta ISO APU ARKEEN SIRKKA-LIISA ANTTILA: Koko toimialalla on peiliin katsomisen ja asennemuutoksen paikka Joroisten taimitarhapäällikkö Anne Immosen SYLISSÄ SUURI METSÄ

2 m e t s ä j o h ta j a PUU ON UUSIUTUVA, MONIPUOLINEN RAAKA-AINE Kaikille osapuolille paras vaihtoehto olisi terve, markkinaehtoisesti toimiva puumarkkina. Metsä on Suomelle todellinen vihreä kulta. Puun käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat, ja mikä parasta, se on uusiutuva luonnonvara. Se on ollut kautta aikojen hyvä rakennusmateriaali ja siitä on ollut helppo muotoilla niin tarvekaluja kuin koriste-esineitä. Keksintö tehdä puusta paperia räjäytti myös mahdollisuudet jakaa tietoa laajasti. Puu on ollut ikiajoista myös energian lähde ja siitä on saatu paljon muita tarpeellisia tuotteita tervasta mahlaan, ja uusien tuotteiden ja käyttötapojen kirjo näyttää laajenevan edelleen. Metsää meillä on ja ne kasvavat sadan miljoonan kuution verran vuodessa. Teollisuuden käyttö on ollut noin miljoonaa kuutiota ja muuta käyttöä reilu kymmenen miljoonaa vuodessa. Hakkuumääriä voidaan siis hyvin lisätä miljoonalla ilman, että metsien kestävä käyttö vaarantuu. Metsien käyttöä mietittäessä on kuitenkin hyvä pohtia, miten voimme hyödyntää niitä parhaalla tavalla. Tehdyt laskelmat osoittavat, että hyöty on suurin, kun puun eri osat jalostetaan tehokkaasti erilaisiksi tuotteiksi ja hyödynnetään energiaksi jalostukseen soveltumattomat osat, tuotannon sivuvirrat ja mahdollisimman tehokkaan kierrätyksen jälkeen jäljelle jäävä materiaali. Se tarkoittaa kantorahatuloja metsänomistajille, työllisyyttä monelle eri sektorille, kannattavaa teollisuutta sekä elinvoimaista ja kehittyvää kansantaloutta. Metsäteollisuudella on Suomessa keskeinen rooli uusiutuvan energian tuotannossa. Ilman kansainvälisesti kilpailukykyistä ja kehittyvää metsäteollisuutta meillä ei ole mahdollisuutta päästä asetettuihin ilmastotavoitteisiin. Hallituksen huhtikuussa esittämä uusiutuvan energian paketti herättää kuitenkin vakavaa huolta metsäteollisuuden raaka-aineen riittävyydestä ja hinnasta. Kaikille osapuolille paras vaihtoehto olisi terve, markkinaehtoisesti toimiva puumarkkina. Energiapuun lisääntyvä käyttö on luonnollisesti myös mahdollisuus. Vaikka olemmekin metsäkansaa ja metsä on meille tärkeä, on Suomessa myös paljon hoitamattomia metsiä. Syyt siihen ovat moninaiset: ei tiedetä, osata, ehditä tai syystä tai toisesta haluta pitää huolta metsäomaisuudesta. Uusiutuvan energian paketti voikin edistää aidosti uuden energiapuun tuloa markkinoille eikä vain ohjata nykyisiä puuvirtoja puunjalostuksesta energiantuotantoon. Hallituksen esittämä uusiutuvan energian paketti on yksi toimintaympäristössämme samanaikaisesti meneillään olevista merkittävistä muutoksista. Varmistaaksemme kilpailukykyisen raaka-aineen, jolla tarkoitamme puun hintaa, saatavuutta ja tasaista toimitusvirtaa ja kehittääksemme metsäliiketoimintaamme entisestään, olemme uudistaneet metsäorganisaatiotamme. Puunhankinnassa Pohjois-Euroopan alueella olemme poistaneet maarajat ja ohjaamme nyt hankintaa Itämeren altaan ja Venäjän alueelta kokonaisuutena. Lisäksi olemme eriyttäneet metsäliiketoiminnan omaksi yksiköksi. Yksi sen päätavoitteista on kehittää edelleen metsäpalvelutoimintaamme asiakaslähtöisesti yhtiön metsien hoidosta karttuneen asiantuntemuksen pohjalta. Metsänomistaja-asiakkaillemme tämä näkyy tulevaisuudessa entistä laajempana valikoimana korkealaatuisia palveluja. Sekä Pohjois-Euroopan puunhankinnan että metsäliiketoiminnan vetäjät Esa Retva ja Risto Laaksonen, on esitelty lyhyesti tämän lehden sivulla 4. Heidän näkemyksistään kuulette enemmän lehtemme tulevissa numeroissa. Organisaatiomuutos ei vaikuta kentän toimintaan. Teille tuttu puunostaja on edelleen yhteyshenkilönne niin puukauppa- kuin metsäpalveluasioissa. Hänen kauttaan voitte lähettää helposti terveisiä myös johdollemme. Trä är en förnybar och mångsidig råvara Skogen är verkligen grönt guld för Finland. Det finns nästan obegränsade användningsmöjligheter för träden och det bästa är att trä är en förnybar naturresurs. En effektiv förädling av råvaran, tillvaratagande av energin samt återanvändning ger största nyttan, visar olika beräkningar. Det betyder inkomster för skogsägaren, sysselsättning inom olika sektorer, lönsam industri samt en livskraftig och växande nationalekonomi. Skogsindustrin i Finland har en central roll i produktionen av förnybar energi, utan en internationellt konkurrenskraftig och växande skogsindustri har vi inte möjlighet att uppnå de fastställda klimatmålen. Paketet för förnybar energi som regeringen presenterade i april väcker dock en allvarlig oro för tillgången och priset på skogsindustrins råvara. För alla parter vore det bästa alternativet en sund, marknadsbaserad virkesmarknad. Den ökade användningen av energivirke är naturligtvis också en resurs. Trots att vi är ett skogsfolk och skogen är viktig för oss, har vi i Finland också många oskötta skogar. Konkurrensen om råvaran har också lett till att vi på UPM sett över vår egen skogsorganisation. Norra Europas virkesanskaffning har sammanslagits till en helhet, utan gränser och omfattar nu Östersjöländerna, Ryssland, Skandinavien och Finland. Skogsaffärsverksamheten har dessutom avdelats till en egen enhet. Ett av dess huvudmål är att fortsätta utveckla vår skogsservice till kundnära tjänster utgående från våra erfarenheter av skogsskötseln i bolagets skogar. För skogsägarkunderna märks detta framöver i ännu större utbud av högklassiga skogstjänster. Ledarna av Norra Europas virkesanskaffning, Esa Retva och skogsaffärsverksamheten, Risto Laaksonen, presenteras i korthet i denhär tidningen på sidan 4 och deras egna erfarenheter får ni läsa om i kommande nummer. Denhär organisationsändringen berör inte verksamheten ute på fältet. De bekanta virkesköparna är fortfarande kontaktpersoner såväl i virkeshandeln som i skogsserviceärenden. Via virkesköparen kan också era egna hälsningar till ledningen enkelt förmedlas. Leppoisaa kesää toivottaen / Med önskan om en gemytlig sommar, Tuomo Visanko Johtaja, Metsä ja sahat -liiketoiminta-alue DIREKTÖR, AFFARSOMRÅDET SKOG OCH SÅGVERK METSÄN henki 2/ Uutiset 6 6 Ministeri Sirkka-Liisa ANTTILA: Nyt tarvitaan todellinen asennemuutos 10 metsänomistaja: Metsäpalvelusopimus auttaa Martti ja Pirkko Lankisen arkea 15 KALVILA 16 Metsäluonto & ympäristö: Kainuun Räätäkankaan Natura alue 17 lehesvirta 18 METSURI: Matti Ylä-Outisen eläkeläisharrastuksena on metsätyö savotalla tavataan 20 VESIENSUOJELU: Vesistövaikutukset on huomioitava metsätalouden töissä 22 maastossa: UPM Metsän Joroisten taimitarha täyttää 30v. Onnea synttärisankarille! 26 TAIMIkonhoito: Töiden oikea ajoitus on kaiken A&O 29 puukauppa & metsäomaisuudenhoito: Metsä tuottamaan! 30 TULELLA TULOKSEEN: Säästöpuiden poltosta monimuotoisuuden turvaamismalli 32 YTIMESSÄ: Uudet metsäpalvelutoimistot 33 METSÄVINKKI: Kaato-ohjain apuvälineeksi 34 Innovaatio: UPM EvoDeck -terassilauta 36 vuosirenkaat: Kestilän höyrysaha 37 kirjat: Turunmaan metsät ja Suomen sudenkorennot 38 ajassa KUVA ARTO WIIKARI 2 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/2010 3

3 u u t i s e t UPM yhdistää Pohjois- Euroopan ja Venäjän metsäyksiköiden puunhankinnan yhdeksi Pohjois-Euroopan puunhankintayksiköksi. Esa Retva on nimitetty Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtajaksi. Pekka Rajala on nimitetty Pohjois-Euroopan ostojohtajaksi ja Tuomas Hallenberg korjuu- ja logistiikkajohtajaksi. Pohjois-Euroopan metsäliiketoiminta vastaa yhtiön metsien hyödyntämisestä ja metsäpalveluista. Risto Laaksonen on nimitetty Pohjois-Euroopan metsäliiketoimintayksikön johtajaksi. Jorma Saarimaa on nimitetty maankäytöstä ja kiinteistöistä vastaavaksi johtajaksi. Jukka Koivumäki jatkaa UPM Silvestan toimitusjohtajana ja Anne Immonen taimitarhapäällikkönä. Esa Korhonen on nimitetty kehitysjohtajaksi sekä Pohjois-Euroopan puuhankintaan että metsäliiketoimintaan. Sixten Sunabacka siirtyy uusiin tehtäviin UPM:n sisällä. Esa Retva Risto Laaksonen Nimityksiä UPM:n puunhankinnassa ja metsäliiketoiminnassa Tapahtumakierros kiinnosti UPM Metsä järjesti keväällä metsänuudistamiseen keskittyneen tapahtumakierroksen noin 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Syksyllä on luvassa uusi tapahtumakierros. Paltamon Kontiomäen metsäenergiatapahtuma järjestettiin yhteistyössä Metsäkeskus Kainuun energiapuuhankkeen kanssa. Kuvassa Reijo Komulainen (vasemmalla) ja UPM Metsän puunostaja Jukka Heikkinen, joka ostaa puuta pääasiassa Sotkamossa. Vihreä Kulta jatkuu syksyllä Ohjelman juontajina jatkavat Noora Hautakangas ja Arttu Harkki. Metsämakasiiniohjelma Vihreä Kulta jatkuu jälleen syksyllä. Edellisen tuotantokauden aikana ohjelma tuli tutuksi lähes kolmelle miljoonalle katsojalle. Syyskuun puolivälissä käynnistyvällä neljännellä tuotantokaudella liikutaan tuttuun tapaan metsässä Artun ja Nooran johdolla. Tulevissa jaksoissa ohjelmassa lähdetään myös ulos metsästä katsomaan, millaisia tuotteita metsästä saadaan. Luvassa on uusia kiinnostavia aiheita, mielenkiintoisia julkkisvieraita ja monipuolinen Upm Forest Lifessa lähes kaksi miljoonaa kävijää UPM:n virtuaalimetsäretki UPM Forest Life on palkittu kunniakirjalla Suomen eoppimiskeskuksen järjestämässä e-eemeli-kilpailussa. Arvosteluraati arvioi sivustoa seuraavasti: on helppokäyttöinen, monipuolinen ja viimeistelty tuote, joka sopii laajalle kohderyhmälle monine kieliversioineen. Tuote saa aikaan voimakkaan aistielämyksen ja edistää hyvin Suomi-kuvaa. UPM Forest Life -sivusto vie retkelle metsään. Vuonna 2007 avattuun sivustoon on tutustunut jo yli 1,7 miljoonaa kävijää. esittely erilaisista metsäisistä ammateista. Vihreän Kullan aiheista on syksyllä mahdollista keskustella myös internetissä ja eri puolilla Suomea järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa. Ohjelman uusi lähetysaika on MTV3- kanavalla lauantaisin kello Uusinnat nähdään sunnuntaisin kello 12. Ohjelman toteutuksesta vastaa Intervisio, ja UPM on ohjelmassa yhteistyökumppanina. Viime aikoina se on ollut erityisen suosittu Ranskassa. Metsäretken voi tehdä suomeksi, englanniksi, kiinaksi, ranskaksi tai saksaksi. on saanut laajaa tunnustusta ja lukuisia eri palkintoja. UPM Forest Life on myös yksi ENO- Environment Onlinen käyttämistä opetusmateriaaleista. ENO on kestävään kehitykseen ja ympäristökasvatukseen keskittynyt virtuaalikoulu ja verkosto, jonka toimintaan osallistuu tuhansia kouluja yli sadasta maasta. UPM:n osoitteet lyhenevät Satelliittisääksi Jukka palasi kotiin Satelliittisääksi Jukka palasi 15. päivä huhtikuuta kotireviirilleen Kaakkois-Pirkanmaalle. Luonnontieteellisen keskusmuseon, Sääksisäätiön ja UPM:n yhteishankkeena seuraaman tutkimussääksen kevätmuuttoon Kamerunista Pälkäneelle kului yhteensä 23 vuorokautta ja matkakilometriä. Sääksikoiraalla oli kiire pesimäseuduilleen, mutta kevätkiireestä huolimatta Jukka ei saapunut Suomeen suorinta reittiä. Linnuntietä matkaa Lagdo-järveltä Äimälään kertyy nimittäin vain kilometriä. Jukan matka oli noin tuhat kilometriä pidempi. Hukkakilometrit näyttäisivät syntyneen pääosin muuton alkutaipaleel- UPM:n sähköpostiosoitteissa on siirrytty lyhyempään versioon eli Vanhat sähköpostiosoitteet com toimivat silti myös. Myös UPM-Kymmenen internet-osoite on lyhentynyt. Nykyinen internet-osoite on muuttunut muotoon: ja com on muuttunut muotoon: Liikenne vanhoista osoitteista ohjataan uuteen osoitteeseen, joten myös vanhalla osoitteella löytää edelleen UPM:n konsernisivustolle. UPM Metsän sivuille pääsee suoraan osoitteella: Puukauppasivuille pääsee osoitteella: UPM:n metsänhoitotyöpalveluihin voi tutustua osoitteessa: ja UPM:n tontti- ja metsätilatarjontaan osoitteessa: fi. Bonvestan sivuilla voi tutustua myynnissä oleviin kohteisiin kätevästi Google Maps -sovelluksen avulla, joka antaa karttojen lisäksi ajo-ohjeet kohteisiin. Kuva Hannu Vainiopekka la Afrikassa. Jukan lähetin jatkaa toimintaansa ja sen pesimäaikaisia puuhia seurataan tiiviisti. Aika ajoin tilanne päivitetään myös Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksi-sivuille: Yhteistyö Sääksisäätiön kanssa on osa UPM:n monimuotoisuusohjelmaa. Koululaiset pääsivät metsään UPM:n kansainvälistä puunistutuspäivää vietettiin toukokuussa. UPM sidosryhmineen istutti puita usealla paikkakunnalla Suomessa ja ulkomailla. Eri puolilla maailmaa järjestetyissä tapahtumissa UPM istutti alueella luontaisesti esiintyviä puulajeja yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Tapahtumat olivat osa YK:n vuoden 2010 luonnon monimuotoisuuden teemavuotta. Yksi iso puunistutuspäivään osallistunut sidosryhmä oli koululaiset, jotka pääsivät puunistutuspäivän myötä konkreettisesti metsään ja puunistutuspuuhiin. Istutuksen lomassa koululaisille kerrottiin metsänhoidosta, puusta valmistettavista tuotteista ja metsäluonnosta. UPM toteuttaa omissa metsissään kansainvälistä monimuotoisuusohjelmaa. Sen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuus samalla kun tehokas puuntuotanto turvataan sekä edistää metsätalouden parhaita käytäntöjä. Yksi ohjelman pääaiheista on luontaiset puulajit. Tämä oli toinen kerta, kun UPM järjesti kansainvälisen puunistutuspäivän. UPM toteutti osan puunistutuspäivän tapahtumista yhteistyössä ENO (Environment Online) -verkkokoulun kanssa. Nyt on aika käydä metsässä katsomassa, miten taimikot ovat selvinneet talvesta. Kannattaa tarkistaa, ovatko taimikot jääneet heinän tai kasvua haittaavan lehtipuuston alle, tai onko niissä myyrätuhoja. Omatoimisten istuttajien ja kylväjien pitää muistaa tehdä metsäkeskukseen taimikonperustamisilmoitus yläkoululaista Metsävisassa oppilasta 372 yläkoulussa kaikkialla Suomessa osallistui tänä keväänä valtakunnalliseen Metsävisaan. 650 opettajaa tarkisti visavastaukset, joiden perustella valittiin koulujen parhaat visailijat. Koulujen parhaat pääsivät maakunnallisiin kilpailuihin, ja maakuntien voittajat osallistuivat valtakunnalliseen loppukilpailuun. Tämänvuotisessa Metsävisassa oppilaat saivat pohtia metsien merkitystä ajankohtaisten luonnonilmiöiden osatekijänä. Visailijat pääsivät myös muistelemaan tuttujen kasvien nimiä. Metsävisassa oppilaat ratkoivat muitakin kulttuuriin, talouteen ja teollisuuteen sekä biologiaan liittyviä tehtäviä, joita yhdistää metsänäkökulma. Lukuisat opettajat ja metsäammattilaiset järjestävät palkintojenjaon ohessa metsäretkiä ja oppitunteja. UPM:n vastuulla on 124 Metsävisa-kummikoulua. Lisätietoja: Kiinan varapresidentti UPM:n työmaalla Kiinan varapresidentti Xi Jinping vieraili pääministeri Matti Vanhasen seurassa UPM:n puunkorjuutyömaalla Rovaniemellä maaliskuun lopussa. Presidentin seurueeseen kuului myös laaja kauppavaltuuskunta Kiinasta. 4 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/2010 5

4 SUOMI ELÄÄ Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vakuuttaa, että metsäteollisuus ja sitä tukeva metsätalous ovat jatkossakin Suomen talouden kivijalkoja. Se edellyttää kuitenkin koko tuotantoketjulta avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja selvästi nykyistä parempaa keskinäistä luottamusta. Ilman asennemuutosta Suomen kansallisomaisuus mätänee metsiin. Tässä on koko toimialalla peiliin katsomisen ja asennemuutoksen paikka. METSÄSTÄ Teksti Timo Sormunen Kuvat Arto Wiikari myös tulevaisuudessa Onhan tämä hullunkurinen tilanne, kun Suomesta rahdataan raakalautaa muun muassa tanskalaisten huonekaluvalmistajien jatkojalostettavaksi. Siitä puhuvat jopa tanskalaiset itse, huokaa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Tanskalaisen ministerikollegan EU-kokouskuittailussa kuitenkin tiivistyy koko suomalaisen metsätalouden ja -teollisuuden perusongelma. Raaka-ainetta on riittämiin, mutta se ei jalostu riittävässä määrin tuotteiksi, joille myös tulevaisuudessa olisi kysyntää. Tässä on koko toimialalla peiliin katsomisen ja asennemuutoksen paikka. Se koskee niin metsänomistajia, metsäteollisuutta kuin metsäkeskuksia ja metsänhoitoyhdistyksiä. Loppuasiakkaan sijaan on tuijotettu sittenkin liiaksi omaa etua, Anttila ripittää. Hän toivookin hartaasti, että parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevat metsälain muutos, jonka tavoitteena on lisätä metsänomistajan päätäntävaltaa omissa metsissään sekä usealla eri taholla käynnissä olevat tuotekehitys- ja innovaatiohankkeet omalta osaltaan avaisivat toimialan nykyistä umpisolmua. Puu liikkeelle lain voimalla Raaka-aineesta ei joka tapauksessa ole pulaa, sillä sitä kasvaa suomalaismetsissä enemmän kuin koskaan aiemmin. Mitalin kääntöpuolena on kuitenkin se, että metsää jää myös huonolle hoidolle aiempaa enemmän. Kun takavuosien perinteenä oli siirtää metsäomaisuus aina pykälää paremmassa kunnossa seuraavalle polvelle, voi monella metsätilalla olla tässä kohtaa edessä selkeä takapakki. >> 6 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/2010 7

5 Nykymallissa metsäteollisuuden eri toimijat ja etenkin sen ääripäät ovat liian kaukana toisistaan. MELKEIN METSURIAINESTA Sirkka-Liisa Anttilalle metsä on tuttu elementti jo lapsuusvuosilta. Perinteisten marja- ja sienireissujen ohella maatalon tyttö osallistui tarpeen tullen myös metsänhoitotöihin. Olin 12-vuotiaana mukana jopa metsänleimauskisoissa ja olin tosi ylpeä, kun en jäänyt aikuisten sarjassa viimeiseksi, ministeri naurahtaa. Lapsuuden kotitilalla metsää oli noin 30 hehtaaria, nyt jo omille lapsille siirtyneellä forssalaistilalla runsaat 80. Jälkipolvi on sittemmin kasvattanut metsätilusten koon jo sataan hehtaariin. Anttiloille metsä on ollut monen muun suomalaisen maatilan tavoin paitsi polttopuiden, sienien ja marjojen lähde myös talouden tuki ja turva, johon on kajottu vain harvoin ja harkitusti. Metsätuottojen turvin toteutimme mieheni kanssa maatilan isot investoinnit 1980-luvun alussa. Ostimme ensin leikkuupuimurin ja sitten kuivurin, Anttila kertoo. Puulle ja puutuotteille on löydettävä uusia markkinoita, mutta myös metsänomistajat on saatava kiinnostumaan omaisuutensa järkevästä hoidosta, jolloin puu saadaan myös liikkeelle. >> Suomessa kasvaa vuosittain noin 100 miljoonaa kuutiota uutta puuta, mutta siitä korjataan vain noin puolet. Tässä meillä on haastetta riittämiin. Puulle ja puutuotteille on löydettävä uusia markkinoita, mutta myös metsänomistajat on saatava kiinnostumaan omaisuutensa järkevästä hoidosta, jolloin puu saadaan myös liikkeelle. Siihen tähtää myös metsänomistajille nykyistä enemmän itsenäistä päätäntävaltaa antava lainvalmistelu, Anttila painottaa. Samaan suuntaan patistaa myös aiempaa lyhyempi metsän uudistamisaika. Hakkuun jäljiltä tehtävät istutukset on jatkossa hoidettava nykyisen viiden vuoden sijasta kolmen vuoden kuluessa. Aikataulun kiristämisen taustalla on synkkä tilastotieto, jonka mukaan merkittävä osa uudistamisvelvoitteesta venyy reilusti nykyisen aikarajan ylitse. Metsänomistajan kannalta kyse on lopulta oman oksan sahaamisesta, sillä istutusurakan siirtäminen vuosi vuodelta eteenpäin on kaikkea muuta kuin järkevää omaisuudenhoitoa. Heinikon keskelle jäävä taimikko kaipaa erityisen tarkkaa hoitoa ja perkausta. Jos se jää tekemättä, putoaa myös puuston laatu ja sitä kautta hinta, Anttila tähdentää. Uutta potkua metsäpalveluihin Myös nykyisiin metsäpalveluorganisaatioihin tehtävän työnjakoremontin pitäisi tuulettaa vanhoihin toimintatapoihin jämähtäneitä rakenteita. Tavoitteena on, että vuoden 2012 alusta lähtien nykyiset eri puolilla Suomea toimivat 13 metsäkeskusta yhdistetään yhdeksi valtakunnalliseksi neuvonta- ja palveluorganisaatioksi. Samalla metsäkeskusten liiketoiminta yhtiöitetään ja siirretään erilleen julkisista hallintotehtävistä. Myös metsänhoitoyhdistysten liiketoimintaan ja rahoitukseen luodaan selkeämmät ja avoimemmat pelisäännöt. Metsäkeskusten yhdeksi palvelumuodoksi ollaan rakentamassa metsävaroja kartoittavaa sähköistä tietojärjestelmää, jonka pohjalta omaa palstaa ja sen puustoa pääsee tutkimaan suoraan tietokonepäätteeltä. Samalla voidaan jo pohtia tarvittavia toimenpiteitä. Asiakaslähtöisyys on tässäkin etusijalla. Tähän asti on toimittu sittenkin liian viranomaismaisesti. Itse toivon, että näihin metsäpalveluihin syntyisi myös kokonaan uutta yritystoimintaa. Etenkin kaupungissa asuvat metsänomistajat tarvitsevat yhä enemmän asiantuntija-apua, ministeri huomauttaa. Myyjien ja ostajien on tunnettava paremmin toisensa, jotta syntyy aitoa luottamusta. Tavoitteena on lisätä kilpailua metsäpalvelumarkkinoilla ja rakentaa metsäkeskuksista neutraalisti toimivia elinkeinoa edistäviä neuvontapisteitä, jolla on edelleen metsälakiin liittyviä valvontatehtäviä sekä Kemera-tukien jako. Ideana on, että siellä asioituaan metsänomistaja on saanut hyvät eväät omalle päätöksenteolle, Anttila toteaa. Avoin tiedonkulku kaikkien etu Myös koko tuotantoketjun läpinäkyvyys ja parempi sisäinen tiedonkulku on asia, joka kaipaisi Anttilan mukaan kohennusta. Nykymallissa metsäteollisuuden eri toimijat ja etenkin sen ääripäät ovat liian kaukana toisistaan, mikä näkyy puumarkkinoilla hintojen ja kysynnän jatkuvana sahausliikkeenä. Ministeri patistaakin ottamaan tässä kohtaa mallia elintarviketeollisuudesta ja sen omaksumista toimintamalleista, joilla raaka-aine saadaan pelloilta ja navetoista kuluttajien pöytään. Myyjien ja ostajien on tunnettava paremmin toisensa, jotta syntyy aitoa luottamusta. Tavoitteena pitää olla, että kauppa käy koko ajan tasaisesti ja hintaa voi seurata tietokoneelta ihan samaan tapaan kuin pörssikursseja. Pitkäjänteisemmän kauppatavan löytäminen on ykköshaasteemme ja sen eteen tehdään töitä, ministeri muistuttaa. Iso haaste on myös metsänomistajien ikä- ja ammattirakenteen muutos. Vielä 1960-luvulla valtaosa tästä joukosta oli maanviljelijöitä, joille metsä tarjosi taloudellista selkänojaa niin katovuosien kuin isompien investointien varalle. Tänä päivänä kasvava osa metsistä on tavallisten palkansaajien, eläkeläisten, perikuntien tai yhtymien hallussa, joiden todellinen kiinnostus aktiiviseen metsänhoitoon on monessa kohtaa kysymysmerkki. Pirstaleiset palstat isommiksi Kokonaan oma pulmansa ovat eläkkeelle jo marssivat sodanjälkeiset ikäluokat, joiden metsäomaisuus siirtyy seuraavien vuoden aikana jälleen yhden perimäkaaren eteenpäin. Ja entistä useammassa tapauksessa sukupolvelle, joka ei ole kyseisellä palstalla koskaan edes käynyt. Oman harminsa tuo myös jo valmiiksi tilkkutäkkimäisten metsätilusten pirstaloituminen sisarusten keskinäisessä perinnönjaossa entistä pienemmiksi yksiköiksi. Anttilan mielestä suunnan pitäisi olla päinvastainen. Nykyinen runsaan 20 hehtaarin keskimääräinen palstakoko pitäisi saada vähintään tuplaksi esimerkiksi yhteismetsä- tai osuuskuntamalleilla. Metsä on tulevaisuudessakin tasaista tuottoa tarjoava tulonlähde, mutta sen omistamisessa korostuvat myös virkistys-, maisema- ja luontoarvot. Eikä pidä unohtaa ympäristöseikkojakaan: hyvinvoiva metsä on tehokas hiilinielu ja ilmastonmuutoksen jarru, Anttila sanoo. 8 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/2010 9

6 Teksti Hannu Ylönen Kuvat Vesa Laitinen UPM-metsäpalvelusopimus tuo Ruokolahden Lankisille HELPOTUSTA METSÄNOMISTAJAN ARKEEN Martti Lankinen hörppää tyytyväisenä kahvia Lankisen tilan pirttipöydässä, katselee ikkunasta avautuvia metsäi- 79-vuotias siä maisemia ja muistelee menneitä. Vastuu tilasta lankesi minulle ollessani varsin nuori, jo vuonna Isäni Ernest kuoli tuolloin äkillisesti. Myös isovanhempani asuivat tällä tilalla, Martti Lankinen kertoo. Kahviseurana Martilla on oma aviovaimo Pirkko Lankinen ja UPM:n puunostaja Kimmo Laukkanen toimittajan ja valokuvaajan kera. Pirkko hakee vieraille keittiöstä lisää kahvia. Myös karjalanpiirakoita on pöydässä, Etelä-Karjalassa kun ollaan. Martti katselee vaimoaan, lempeyttä silmissään. Yhteistä taivalta on takana yli 50 vuotta. Viisi lasta, poika ja neljä tyttöä, ovat jo lähteneet kotoa maailmalle. Nyt eletään kaksistaan. Toissa kesänä Pirkko ja Martti viettivät ikimuistoisia kultahäitä. Muisteltavaa riittää. Pian puhe kääntyy kuitenkin vihreään kultaan, metsä- ja puuasioihin. Metsää Lankisilla on yhteensä noin 150 hehtaaria. Metsäpalvelusopimus 1990-luvulla Martti ja Pirkko Lankinen tunnustavat elämän tosiasiat: Kova metsä- ja maataloustyö on jättänyt omat peruuttamattomat jäljet kummankin kroppaan ja jäseniin. Ihminen ei ole robotti. Molemmilla on polvissa tekonivelet ja kulumavikoja. Raskas työ on vaatinut raskaat verot. Terveyden heikkeneminen ja ikääntyminen olivat tärkeimmät syyt siihen, että olemme antaneet metsänhoitotyöt UPM:n tehtäväksi. Teimme UPM:n kanssa 1990-luvulla metsäpalvelusopimuksen, jonka kautta saamme kattavat metsäpalvelut, Lankiset kertovat. >> Ruokolahti on Imatran naapurikunta, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Kunnan pohjoisosassa sijaitsee Jukajärven kylä, jonka kyläraittia isäntä Martti Lankinen on mittaillut askelillaan koko ikänsä. 10 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

7 Työt hoidetaan usein avaimet käteen -periaatteella, alusta loppuun kokonaispakettina. Metsäpalvelusopimus on luottamuksellinen asiakassuhde UPM:n ja metsänomistajan välillä. UPM ostaa puuta Lankisilta, ja toteuttaa tilalla muita isäntäväen haluamia metsätöitä. Työt hoidetaan usein avaimet käteen -periaatteella, alusta loppuun kokonaispakettina, selvittää puunostaja Kimmo Laukkanen. Puukauppoihin kuuluu hintatakuu: Jos puun hinta nousee tammi-kesäkuussa tehdyissä pystykaupoissa, UPM tarkastaa kauppahinnan lokakuun lopulla metsänomistajan eduksi. UPM:n metsäpalveluasiakkaan kannattaa ajoittaa puiden pystykaupat yleensä alkuvuoteen saadakseen koko tarkastelujakson hyödyn. Näin Lankiset ovat pääsääntöisesti tehneetkin ja päässeet nauttimaan miellyttävistä lisätileistä joulun alla, Laukkanen sanoo. Hän kertoo myös, että UPM siirtää metsäpalvelusopimuksen tehneen asiakkaan metsäsuunnitelmat veloituksetta MetsäSoppi-verkkopalveluun. Sieltä löytyy aina asiakkaan halutessa ajantasainen metsäsuunnitelma ja metsäverotuksen muistiinpanot. Verkkopalvelun ja kannettavan tietokoneen avulla asiakas voi tutkia metsäsuunnitelmaa missä vain ja milloin vain, kunhan saa muodostettua nettiyhteyden, Laukkanen kuvaa UPM:n MetsäSoppipalvelun käytön helppoutta. Martti ja Pirkko Lankinen eivät katsele metsäsuunnitelmaansa tietokoneen näyttöpäätteeltä, kuten eivät useimmat muutkaan heidän ikätoverinsa. Mutta metsäsuunnitelman paperiversio on Lankisen tilalla ahkerassa käytössä. Lankisten lapsille verkkopalvelu sen sijaan on tulevaisuudessa hyödyllinen, sillä kolme heistä asuu pääkaupunkiseudulla, yksi Imatralla ja yksi Lappeenrannassa. Teksti Heikki Kalvila Pirkko ja Martti Lankisen luottomiehenä metsäasioissa on UPM:n Kimmo Laukkanen jo toistakymmentä vuotta. Monilla metsätiloilla sukupolvenvaihdos on lähiaikoina ajankohtainen. Metsänomistajien keski-ikä on kohonnut 60 ikävuoteen ja omistajavaihdoksia tulee lisäämään myös suurten ikäluokkien metsäomaisuus, joka lähivuosina enenevissä määrin siirtyy nuoremmalle polvelle. Jokainen sukupolvenvaihdos on yksilöllinen ja monet seikat vaikuttavat menettelytavan valintaan eikä yhtä patenttiratkaisua ole. Sukupolvenvaihdoksessa on hallittava samanaikaisesti monta osakysymystä ja toteutuksessa kannattaa käyttää asiantuntijaa. Paitsi merkittäviä taloudellisia arvoja, sukupolvenvaihdokseen liittyy monenlaista juridiikkaa ja usein myös tunnetta ja perinteitäkin. Sukupolvenvaihdos on osaltaan avainroolissa myös tilakokojen pirstomisen torjumisessa sekä edistettäessä kannattavaa metsätalouden harjoittamista. Tällöin Luopumisen aikaa Martti Lankisen mukaan he tekivät metsissä omatoimisesti paljon puun taimien istutuksia ja taimikoiden hoitotöitä parikymmentä vuotta sitten. Metsätöiden lisäksi viljelimme peltoja ja hoidimme karjaa. Olin myös muutamia vuosia rekka-auton kuljettajana vieraan työnantajan leivissä, Martti kertoo. Metsäpalveluasiakkaina Lankiset voivat halutessaan teettää nyt metsänhoitotyöt UPM:llä. Kuten istutukset ja taimikonhoidon (heinäys, perkaus ja harvennus) sekä esimerkiksi nuorten metsien kunnostukset ja uudistusalojen raivaukset. Kun Lankisten tarvitsemassa metsätyössä on edes vähän pihkan hajua, UPM pystyy toteuttamaan työt, Kimmo Laukkanen lupaa leikkisästi. METSÄTILOJEN SUKUPOLVENVAIHDOKSET LISÄÄNTYVÄT sukupolvenvaihdoksessa esimerkiksi: edistetään aktiivisen metsätalouden harjoittamista. osapuolten taloudelliset tavoitteet ja sisarusten perintöoikeudellinen asema on huomioitu. metsän omistusmuoto on toimiva ja päätöksenteko selkeää. veroseuraamukset ovat hallitusti ennakoituja. menettelytavat eivät johda odottamattomiin häiriöihin tai riitoihin. Asioiden ja tavoitteiden läpikäynti kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Parhaiten metsänomistaja voi vaikuttaa sukupolvenvaihdokseen elinaikanaan. Tällöin voidaan muun muassa välttää perinnön odottelua. Esimerkiksi tilojen pirstominen vaanii etenkin perinnönjaossa yhteisomistusta lopetettaessa. UPM:n asiantuntija tekee vuosittain metsäpalveluasiakkaille metsäsuunnitelmaan perustuvan hakkuu- ja toimenpideehdotuksen, minkä jälkeen yhdessä metsänomistajan kanssa sovitaan, mitkä ehdotuksista toteutetaan. Yhteistyö on sujunut hyvin ja tyytyväisiä ollaan, Pirkko ja Martti Lankinen toteavat kuin yhdestä suusta luvulla lopetimme maanviljelyn ja karjatalouden, ja istutimme pelloille koivun taimia. Tällä hetkellä meillä on ikää jo sen verran paljon, että on tullut metsätöistä luopumisen aika, Lankiset tuumailevat. Nyt Lankisen tilan entisillä pelloilla huojuu kesätuulessa komea koivikko. Lankiset jättivät kotinsa pihapiirin ympärille viisaasti kapeat peltokaistaleet istuttamatta, mikä lisää pihamaiseman avaruutta ja kauneutta. Luottomies metsäasioissa UPM:n puunostaja Kimmo Laukkanen on ollut Lankisten luottomies metsäasioissa jo toistakymmentä vuotta. Aloitin urani UPM:llä Nurmeksessa vuonna Silloin työnantaja oli Tehdaspuu. Tein metsäsuunnittelua, vedin pystymittausryhmiä sekä hoidin korjuu-, osto- ja kuljetustyönjohtajan tehtäviä. Vuonna 1994 aloitin puunostajana Ruokolahdella, kertoo Savonlinnassa syntynyt Laukkanen. PERHEIDEN HALLUSSA Yksityismetsät ovat Suomessa suurelta osin perheiden hallinnassa, ja noin suomalaista omistaa metsää. Kuolinpesien ja yhtymämuotoisen yhteisomistuksen osuus yksityismetsistä on noin neljännes. Perhemetsänomistus on kovin pirstoutunutta ja metsälöiden keskikoko on pudonnut 24 hehtaariin. Tilojen pirstoutuminen huolestuttaa metsäsektoria ja kansallisessa metsäohjelmassa onkin tavoitteena nostaa yksityismetsien tilakokoa merkittävästi. Tämän tiimoilta muun muassa Metlassa on käynnissä kehittämishanke metsätilojen koon, rakenteen ja omistusmuotojen kehittämiseksi sekä sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. >> 12 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

8 >> Luonnon rauhassa viihtyy aina, Martti ja Pirkko Lankinen toteavat. Viime maaliskuussa Kimmo siirtyi Lappeenrantaan vetämään UPM:n uutta lähinnä kaupunkilaismetsänomistajille perustettua metsäpalvelutoimistoa. Asutuskeskuksien metsäpalvelutoimistot ovat tarpeellisia, sillä tulevaisuudessa yhä useampi metsänomistaja asuu muualla kuin metsätilansa sijaintipaikkakunnalla. Lappeenrannan kaupungissa etämetsänomistajia on arviolta toista tuhatta. Tällä hetkellä UPM:llä on vastaavanlaiset kaupunkimetsäpalvelutoimistot Lappeenrannan lisäksi Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Turussa, Vaasassa ja Joensuussa. Tavoitteena on solmia uusia asiakassuhteita etämetsänomistajiin, ja saada uusia metsäpalveluasiakkaita, selventää Kimmo Laukkanen toimistojen tavoitteita. Vaikka Laukkasen työpaikka siirtyi Ruokolahdelta Lappeenrannan kaupunkitoimistoon, jää hänelle muutama pitkäaikainen sopimusasiakas, muun muassa Pirkko ja Martti Lankinen. Kannattavuus vaihtelee eli sitä on ajateltava aina pitkällä aikajänteellä. Näin saan pidettyä kenttäkokemukseni ajan tasalla, sillä nykyinen työ Lappeenrannassa on enimmäkseen toimistotyötä, Laukkanen kertoo. Pitkään suvun hallussa Lankisen tila Ruokolahden Jukajärven kylällä on ollut Lankisten suvun hallussa 1800-luvulta saakka. Metsätöiden luonne on muuttunut paljon vuosikymmenten aikana. Taimikonhoito ja moni muu työ on koneellistunut. Takavuosina vesakkoa pistettiin nurin kassaroilla ja vesureilla. Nuoruusvuosista on jäänyt mieleen kulotukset sekä tervan valmistus suksen pohjiin ja veneiden tervaukseen, Martti muistelee. Kun puhe kääntyy metsätalouteen ja metsänomistuksen kannattavuuteen, on Martin kommentti lyhyt: Kannattavuus vaihtelee. Puu on aina liian halpaa, kun myyjä pääsee sanomaan mielipiteensä. Kannattavuutta on kuitenkin ajateltava pitkällä aikajänteellä, lisää Pirkko Lankinen. UPM:n Kimmo Laukkanen uskoo, että Suomen metsäteollisuus ja UPM tulevat säilyttämään asemansa kansainvälisen metsäalan kilpailun paalupaikalla. Tuotantolaitokset ja tuotekehittely on viritetty huippukuntoon. Jos suomalainen teollisuus pärjää maailmanmarkkinoilla, pärjää suomalainen metsänomistajakin puulla on silloin kysyntää, Laukkanen konkretisoi. Laukkanen muistuttaa, että yhtenä osatekijänä UPM:n metsäpalveluasiakkaiden omistamien metsätilojen kannattavuutta parantaa mahdollisuus vapautua metsänhoitomaksusta. Kun tietyt ehdot täyttyvät, vapautus metsänhoitomaksusta voidaan myöntää kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Yli sadan hehtaarin tilalla säästö metsänomistajalle on tuhansia euroja. Säästyneillä rahoilla voi kattaa vaikkapa parin kolmen hehtaarin uudistusalan viljelykustannukset. Elämää luonnon keskellä Pirkko ja Martti Lankinen korostavat, ettei metsä ole heille pelkästään rahasampo ja taloudellisen turvan antaja. Pariskunta viihtyy metsäluonnossa myös vapaa-aikana. Jänis- ja lintujahti sekä hirven metsästys on ollut menneinä vuosina jokasyksyinen huvi ja intohimo. Ruokolahdelle eksyy myös petoeläimiä. Pari vuotta sitten kotimme pihamaalla oli suden jäljet, ja takavuosina susi tappoi meiltä koiran. Myös karhuja on eksynyt Venäjän rajan takaa maisemiin, Martti selvittää. Ruokolahden kuuluisasta leijonasta ei tällä kertaa kukaan hiisku mitään. Pirkko Lankinen oli nuorena innokas luontoretkeilijä, marjastaja ja sienestäjä. Nyt heikentynyt terveys ja ikävuodet haittaavat aktiivista hyötyliikuntaa luonnossa. Arvostan luonnon rauhaa ja kauniita maisemia. Meillä on läheisellä Iso-Jukajärvellä pieni saari, nimeltään Härksaari. Siellä on sauna, hirsitupa ja jopa lähde. Muuta virkistystä en kesäisin juuri enää kaipaa, järvimaisemassa on kesäistä idylliä tarpeeksi. Härksaari on ihana rentoutumispaikka. Siellä on mukava puuhastella luonnon keskellä ja kalastella Iso-Jukajärvellä. Joskus on mukava vain levätä aurinkotuolissa ja katsella sinistä taivasta ja kesäisiä maisemia, Pirkko vakuuttaa. Suunnistajat kisaavat Ruokolahdella Kesä 2010 tuo Ruokolahdelle Lankisen tilan naapuriin suuren urheilutapahtuman. Heinäkuun päivinä Martti ja Pirkko Lankinen sekä muut Jukajärven kyläläiset saavat nauttia kotimaisemissaan Fin5-suunnistusviikon tunnelmista. Fin5 on Suomen toiseksi suosituin suunnistustapahtuma Jukolan viestin jälkeen. Osallistujia on vuosittain noin viisi tuhatta. Imatra-Ruokolahti -alueella suunnistettavan tapahtuman järjestää suunnistuksen erikoisseura SK Vuoksi. KALVILA Onko metsänhoitomaksusta vapautumisesta metsäkeskukselle suoritettu toimitusmaksu vähennyskelpoinen meno? Kyllä, metsäkeskusten toimitusmaksut ovat vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Meitä on kolme sisarusta ja omistamme yhdessä metsätilan. Myimme puuta hankintakaupalla ja tein yksin puutavaran hakkuutyön. Kaupan pääomatulo-osuuden jaamme omistuksen suhteessa, mutta kuuluuko hankintatyön osuus kauppahinnasta hakkaajalle? Kyllä. Puukauppaan liittyvän hankintatyön arvon osuus kuuluu hankintatyön tekijöille työpanosten suhteessa ja on tekijänsä ansiotuloa. Hankintakaupan tai käteiskaupan yhteydessä metsänomistajan itsensä tekemä puutavaran hakkuu- ja kuljetustyö on TVL:n tarkoittamaa hankintatyötä. Hankintatyön tekijä voi olla myös verovelvollisen puoliso, kotona asuva oma lapsi, joka ennen verovuotta on täyttänyt 14 vuotta, ja kuolinpesän tai verotusyhtymän osakas taikka hänen perheenjäsenensä. Hankintatyön arvo arvioidaan rahana, joka siitä työstä olisi maksettava palkatulle henkilölle. Hankintatyön arvo on verovapaata ansiotuloa siltä osin kuin vuotuinen hakattu tai kuljetettu määrä ei ylitä 125 m 3 :n määrää. Hankintatyön vuotuinen verovapaa 125 m 3 :n määrä on maatilakohtainen. Tein pystykaupan UPM:n kanssa ja sovimme, että hakkuun yhteydessä kaupan avohakkuukuviolta korjataan käyttööni kauppaan kuulumatonta polttopuuta, jonka korjuukustannukset veloitetaan metsänhakkuusopimukselta. Miten tämä veloitus tapahtuu? Lasku metsänomistajan polttopuiden korjuusta kuitataan puukaupan ennakkomaksulla. Toisin sanoen UPM:n saamisoikeus ns. isännän puiden korjuukustannuksiin ja vastaava metsänomistajan saamisoikeus puukauppamaksuun kuitataan toisiaan vastaan. On kuitenkin huomattava, että kuittauksessa puun myyjälle suoritetuksi kirjattu ennakkomaksu on laskusaamista hieman suurempi, koska ostaja on velvollinen ennen kuittausta tekemään ennakonpidätyksen ja jotta näin suoritukset ennakonpidätyksen jälkeen vastaavat toisiaan. Viime vuonna lesken ja perillisten välillä oli tehty ositus ja perinnönjako, missä oli käytännössä ollut kysymys pelkästään lesken omistuksessa olleesta metsätilasta. Metsätila jäi edelleen lesken omistukseen ja hän oli maksanut tasingon rahana. Saako leski metsävähennyksen käyttöönsä? Mainittu järjestely ei oikeuta metsävähennykseen. Jos puoliso maksaa tasingon rahana saadakseen pitää aikaisemmin omistamansa omaisuuden, saantoa ei tapahdu lainkaan. Tein puukaupan yhteisomistajien kanssa heidän valtuuttamansa edustajan välityksellä. Metsänomistajat olivat teettäneet valmiin leimikon ja valtuuttaneet edustajansa tekemään puukaupan. Kaksi viikkoa puukaupan teon jälkeen yksi yhteisomistajista ilmoitti, että hän on peruuttanut valtuutuksen. Onko tällä vaikutusta tehdyn puukaupan pätevyyteen? Ei ole. Puukauppa pysyy voimassa, mutta uusia sopimuksia mainittu edustaja ei voi tehdä. Isäni oli siskonsa kanssa omistanut metsätilan yli 10 vuotta ja he olivat harjoittaneet tilalla metsätaloutta. Isäni myi omistamansa määräosan (½) metsätilasta siskolleen alkuvuonna, mutta pian tämän jälkeen isäni kuoli tapaturmassa. Sopimusehtojen mukaan kauppahinnasta puolet maksettiin kaupantekopäivänä ja loput ostaja suorittaa muutaman kuukauden kuluttua. Miten metsätilan määräosan Heikki Kalvila ON UPM:n metsäomaisuuspäällikkö Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta Kalvila kertoo vastauksen. myynnistä saatua luovutusvoittoa tällaisessa tilanteessa verotetaan? Luovutusvoittoverotuksessa kiinteistön kaupassa luovutusajankohta määräytyy lopullisen kauppakirjan allekirjoittamisajankohdan mukaan eikä kauppahinnan maksuaika vaikuta verotusajankohtaan. Verovuoden aikana kuolleen henkilön kuolinpesää verotetaan kuolinvuodelta sekä vainajan että kuolinpesän tulosta. Tällöin kuolinpesään sovelletaan niitä tuloverolain säännöksiä, joita vainajaan olisi sovellettu. Katson, että kyseiseen metsäkiinteistön määräosan myyntiin tulee soveltaa sukupolvenvaihdosluovutuksia koskevaa huojennusta. Sen mukaan luovutusvoitto on verovapaa, jos myyjä luovuttaa harjoittamaansa metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta ja ostajana on myyjän rintaperillinen tai veli tai sisar, ja jos omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta myyjän tai sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti. Miten kuolinpesän osakkaana olevan rintaperillisen velka perittävälle käsitellään perinnönjaossa? Perittävän saatavat osakkaalta merkitään perittävän varoina perukirjaan. Maksamatta oleva velka kuuluu jäämistön varoihin ja perintöverolain piiriin. Perintökaaren mukaan pesän varoihin kuuluva saaminen osakkaalta on jaossa annettava velallisosakkaalle, sikäli kuin hänen perintöosuutensa siihen riittää. Tällöin osakkaan kädessä saamisoikeus lakkaa, kun sama henkilö tulee sekä saamisoikeuden haltijaksi että velkavastuuseen saman saamisen suorittamisesta. Mikäli osakkaan laskennallinen perintöosuus osoittautuu velan määrää pienemmäksi, hän jää velkaa pesälle. Lisäksi erityiskysymyksiä esiintyy esimerkiksi saamisoikeuden arvostamisessa, saamisen ollessa epävarma tai mahdollisessa velallisen maksukyvyttömyystilanteessa. 14 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

9 m e t s ä l u o n to & ympäristö Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty melko kulunut mutta pysyvästi hyvä sanonta, joka pätee erinomaisesti myös metsäsuunnitteluun. Kainuun Räätäkankaan Natura alueella on toteutettu onnistuneesti niin metsätaloutta kuin lajiesiintymien hoitokäsittelyjä. LEHESVIRTA TIKKAMETSÄ Teksti Timo Lehesvirta Kuvat Juha-Matti Valonen METSIEN KÄSITTELYÄ TAVOITTEIDEN MUKAAN Metsäsuunnittelua on kehitetty viime vuosina monista syistä. Sekä metsänomistajan vaihtelevat metsänomistukseen liittyvät tavoitteet että lainsäädännön ja metsäsertifioinnin luoma varsin yksityiskohtainen ohjeistus ovat lisänneet tarvetta kehittää metsäsuunnittelua. Suunnittelua palvelevien ohjelmien ja tietotekniikan kattava hyödyntäminen ylipäänsä ovat keskeisiä käytännön suunnittelutyössä. Metsiin kohdentuvat erilaiset tavoitteet ja käyttötarpeet monipuolistavat metsien käsittelytapoja. Tämä ei välttämättä tarkoita suojelun lisäämistä. Metsikkökuviot voivat olla ns. peruskäsittelyn piirissä, jolloin kohteella toteutetaan normaalit metsänhoito- ja hakkuutyöt kasvupaikan ja kehitysluokan mukaisesti. Ympäristöohjeiden mukaisesti jätetään muun muassa säästöpuut ja suojellaan vesistöt. Suojelukohteet ovat kokonaan käsittelyn ulkopuolelle jääviä kuvioita. Peruskäsittelyn sijaan metsikkökuvio voidaan käsitellä tietyllä tavalla, metsikölle asetetun tavoitetilan mukaisesti. Tämä ei välttämättä tarkoita muutosta edes uudistamismenetelmään. Tavoitteesta riippuen metsikkökuvion ympäristöteemoja voivat olla esimerkiksi kulotus, normaalia korkeampi lehtipuuosuus läpi kiertoajan, lahopuuston keskittäminen tai lajikohtainen hoitotoimenpide. Kuviokohtaisia toimenpiteitä ohjaavat usein myös laajemmalle alueelle asetetut tavoitteet. Tyypillistä tämä on Natura-alueilla, joilla metsätaloustoimet ovat tietyin ehdoin sallittuja. Tällaisilla kohteilla metsätaloustoimet tulee toteuttaa niin, että alueen direktiiviperusteiset suojeluarvot säilyvät. Esimerkkinä Räätäkankaan Natura alue Kainuun Sotkamossa, Tipasojan kylän eteläpuolella olevalla Räätäkankaan Natura alueella on toteutettu onnistuneesti niin lajiesiintymien hoitokäsittelyjä kuin metsätaloudellisia toimenpiteitä. Räätäkankaalla esiintyy uhanalainen hietaneilikka (Dianthus arenarius) ja sillä elävä erityisesti suojeltava perhonen, hietaneilikkavyökoi (Caryocolum schleichi). Räätäkangas on hietaneilikkavyökoin ainoa esiintymispaikka Kainuussa. Räntäkankaan metsät ovat karuja, kuivan ja kuivahkon kankaan mäntymetsiä. Paahdeympäristöä vaativien lajien kannalta Räätäkankaan ongelmana ovat etenkin puuston sulkeutuminen ja jäkäläpeitteen lisääntyminen avoimilla hiekkaisilla ja paahteisilla etelärinteiden laikuilla. Lajiesiintymien hoitosuunnitelma tehtiin Kainuun Ympäristökeskuksessa. Sen tavoitteena oli Räätäkankaan Natura alueen uhanalaisten lajien säilymisen turvaaminen. Suunnitelman mukaiset puuston poistot tehtiin monitoimikoneella harvennushakkuiden yhteydessä. Hoitokohteita ympäröivien metsäkuvioiden puusto harvennettiin etelän puolelta hieman tavallista harvemmaksi ja muualta harvennusohjeiden mukaan. Puut karsittiin hoitokohteiden reunoilla ja osa hakkuutähteistä koottiin kohteelle kasoihin, jotka poltettiin keväällä ennen lumien sulamista. Kainuun Räätäkangas (iso kuva) on esimerkki kohteesta, jossa on yhdistetty metsätalouden harjoittaminen ja lajiesiintymien hoitokäsittely. Hietaneilikka (yläkuva) ja idänkeulankärki (alakuva) hyötyvät puuston poistosta ja maanpinnan rikkoutumisesta. Kohteilta kertynyt runkopuu kuljetettiin pois kuormatraktorilla, jossa oli ketjut ja telat päällä jäkäläpeitteen rikkoutumiseksi koneen kulku-urilla. Hakkuutähteiden poltolla ja jäkälän poistolla pyritään parantamaan erityisesti hietaneilikan elinolosuhteita. Kainuun ympäristökeskuksen hoitosuunnitelmassa esittämien hoitotoimenpiteiden, puuston poistamisen ja jäkäläpeitteen rikkomisen, toteuttaminen on erinomainen esimerkki tilanteesta, missä uhanalaisten paahdelajien elinolosuhteita voidaan suunnitellusti hoitaa ja parantaa normaalin metsätaloustoiminnan yhteydessä. Kuusen kuoren palasia tipahtelee maahan. Ylempää rungosta kuuluu hiljaista koputtelua. Pohjantikka hakee kaarnakuoriaisia pystylahosta kuusesta kuoren ja rungon välistä. Samassa harmaanvihreä, hieman kookkaampi tikka lentää suoraan isossa haavassa olevaan koloon. Harmaapäätikka on löytänyt oivan pesäpaikan. Tikkametsä täydentyy entisestään, kun etäämpää kuuluu vielä palokärjen alkukantaisuutta huokuva huutosarja. Kaikki lajit eivät pidä ääntä itsestään. Hiljaisina paikallaan ovat liekeissä mustuneessa koivunrungossa pikipallo-sienet. Lähempi tarkastelu paljastaa palloissa pienet reiät nämä kotiovet kuuluvat tietyille juuri tämän sienilajin varassa eläville kovakuoriaisille. Koivun alla hiiltynyt karike on sekin elämän kuorruttama mattomaisena kasvustona tuhansittain ruskeita pikarinmuotoisia hiilimaljakkaita. Missä oikein olemme? Lajikirjon perusteella suojelualueella varmaankin. Jonkin sortin satumetsä vähintään. Lajiesimerkit ovat kuitenkin talousmetsästä, joka on kaiken lisäksi uudistettu muutama vuosi sitten. Hakkuun suunnittelun yhteydessä suunniteltu ja uudistamistoimien jälkeen poltettu säästöpuuryhmä on luonut lukuisille vaateliaille lajeille elinmahdollisuudet keskellä uudistusalaa. Jo metsäsertifioinnin perusteella säästetyt haavat lisäävät metsikkötason monipuolisuutta. Tehokkaasti laadukasta puuta tuottava talousmetsä voi olla myös lajistollisesti monipuolinen. Luonnonhoidon lukuisin keinoin on mahdollista saavuttaa tämän päivän monimuotoisuuden turvaamiselle asetettuja tavoitteita kustannustehokkaasti ja hyväksyttävästi. YK:n kansainvälinen biodiversiteettivuosi 2010 palauttaa mieliin vilkkaan ilmastokeskustelun keskellä ihmiskunnan riippuvuuden luonnon monimuotoisuudesta sekä monimuotoisuuden turvaamiseksi asetetut haasteet. Biodiversiteetin turvaaminen kätkee sisälleen viisaan ymmärryksen luontokappaleiden olemassaolon itseisarvosta. Taloudellinen näkökulma tuo esiin luonnon sekä nykyisten että kokonaan uusien liiketoimintojen ehtymättömänä lähteenä. Vaikuttavat ympäristöratkaisut osana aktiivista metsien hoitoa ja käyttöä ovat esimerkki tämän päivän metsäpalveluistamme. METSO-ohjelman luomassa toimintakulttuurissa monimuotoisuuden turvaaminen on vapaaehtoista, eri osapuolten hyväksymää, vuorovaikutteista ja kustannustehokasta. Tikkametsän omistajalla on monta syytä hymyyn. Timo Lehesvirta, johtaja, kestävä metsätalous, UPM 16 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

10 230 metsurin voimin UPM Silvestan palveluksessa on 230 metsuria. Eläkkeelle jää vuosittain kymmenkunta metsuria, mutta uusiakin metsureita palkataan. Lisäksi UPM Silvesta käyttää yrittäjiä. Kouvolassa asuva veteraanimetsuri Matti Ylä-Outinen tietää, että työn luonne metsissä on muuttunut rajusti viime vuosikymmenien aikana. Tänä keväänä eläkkeelle jäänyt metsuri ehti tehdä metsätöitä yli 50 vuoden verran. METSURI MATTI YLÄ-OUTINEN tyytyväisenä eläkepäivien viettoon Teksti Hannu Ylönen Kuva Vesa Laitinen Matti Ylä-Outinen kertoo jättäneensä kansakoulun kesken, kun hän läksi metsätöihin vuonna Olin tuolloin 14-vuotias. Karsin metsäsavotalla isäni justeerilla kaatamia puita, Ylä- Outinen muistelee metsuriuransa alkutaivalta. Pokasaha, toiselta nimeltään nälkäviulu, soi metsätyömailla ennen moottorisahoja. Puita kaadettiin ja katkottiin 50 vuotta sitten justeerilla, pokasahalla, metallirunkoisella kaarisahalla tai kirveellä. Ensimmäisen moottorisahan ostin vuonna Painoa kapistuksella oli massiiviset kaksitoista kiloa. Vielä 1950-luvulla Suomen metsissä oli hakkuutöissä arviolta yli metsätyömiestä eli metsäjätkää. Karskeimmat metsäjätkät tekivät pokasahalla puutavaraa parikymmentä pinokuutiota päivässä. Ylä-Outinen kertoo, että metsurin ammattinimike vakiintui metsäalalla yleiseen käyttöön vasta 1970-luvulla. Tänä päivänä metsureita on Suomessa muutama tuhat. Metsurin työn luonne muuttui voimakkaasti 1980-luvulla, kun monitoimikoneet yleistyivät savotoilla. Koneet kaatoivat, karsivat, katkoivat ja mittasivat puutavaran yhdellä kertaa. Metsureiden tarve hakkuutyömailla romahti, hän kertoo hienoinen haikeus äänessään. Jo aiemmin metsätraktorit olivat syrjäyttäneet hevosia ja miestyövoimaa puutavaran kuljetustehtävistä. Koska ihmistyövoiman tarve hakkuutyömailla on vähentynyt, metsurit tekevät nykyisin paljon metsän uudistustöitä, kuten puuntaimien istutuksia ja taimikoiden raivausta. Jopa yli puolet metsurin työajasta saattaa kulua raivaussahatöissä, Ylä-Outinen tietää. Pokasaha tuo eläkeläismetsuri Matti Ylä-Outisen mieleen nostalgisia muistoja 1950-luvulta. Metsäpalstoille marssittiin silloin saha olalla. Muistoja menneiltä vuosilta Matti Ylä-Outinen muistaa, että 1960-luku oli metsurin ammatissa vahvaa teknisen kehityksen aikaa. Justeerit ja pokasahat jäivät historiaan, kun moottorisahat alkoivat päristä yhä useammalla metsäpalstalla. Puiden kaato ja katkonta moottorisahoilla yleistyi 1960-luvulla nopeasti. Vuosikymmenen alussa puut kuljetettiin pääosin hevosilla, mutta puukuljetusten koneellistamista traktoreilla käynnistettiin jo hyvää vauhtia luvulta on jäänyt mieleen metsurin turvavarusteiden, kuten turvasaappaiden ja -haalareiden, yleistyminen. Metsäyhtiöt ottivat myös koekäyttöön uusia metsäkonemalleja ja käynnistivät työnopastajien koulutusta. Työnopastajat opettivat metsureille oikeita työtapoja, ergonomiaa ja työturvallisuutta, Ylä-Outinen sanoo luvulla alkoi taas monitoimikoneiden esiinmarssi hakkuutyömaille. Metsänviljelytyöt ja raivaussahalla tehtävät taimikoiden hoitotyöt lisääntyivät nopeasti. Tietotekniikka tulvahti myös metsurin arkeen, ja mikrotietokoneet yleistyivät. Ylä-Outisen mukaan metsurit tekevät nykyään pääosin tuntitöitä. Urakkatyö alkaa olla historiaa. Pystyyn jätettävien puiden valinta harvennusmetsissä ja taimikoiden raivauksissa vaatii metsureilta tarkkaa silmää sekä monipuolista ammatillista osaamista ja kokemusta. Pohjimmaltaan metsurin työssä on oman ansiotyön lisäksi kyse metsänomistajien tulojen maksimoinnista päätehakkuissa. Toki ympäristö- ja luontoarvojen merkitys on korostunut viime vuosina, mies pehmentää. Metsätöitä ilman stressiä Mikä on saanut Ylä-Outisen tekemään raskaaksi ja yksinäiseksi luonnehdittua metsurin työtä yli viisi vuosikymmentä? Metsätyö ei stressaa henkisesti, vaikka työ joskus on tosi raskasta. Rauhallinen luonto on hyvä työympäristö mielenterveyttä ajatellen. Omalla tavallaan metsuri on työmaallaan vapaa ja itsenäinen. Ikävintä metsurin työssä on raju säiden vaihtelu. Matkan varrella naamalle on tullut paljon vettä, räntää, tuulta, tuiskua ja pakkasviimaa. Onneksi terveys on kestänyt hyvin, tilittää eläkeläismetsuri työvuosiaan. Metsuri Ylä-Outisen olemuksesta paistaa kiitollisuus menneestä elämästä. UPM on ollut hyvä työnantaja. Muuallekin töihin on kyselty, mutta en ole nähnyt mitään syytä lähteä. Metsurin eläkevuosia Ylä-Outinen aloittelee Lappeenrannan Ylämaan mökkimaisemissa sekä kotitalollaan Kouvolan Valkealassa, Utin lentokentän kupeessa. Rakkaasta harrastuksestaan mies ei kuitenkaan aio luopua edes eläkepäivinä. Mutta mikä on tuo harrastus? Jos terveys sallii, mieluinen loppuelämän harrastus on metsätyö omassa ja sukulaisten metsissä. Terveisiä tutuille, savotalla tavataan, Matti Ylä-Outinen huikkaa hymyssä suin ja lopettaa tarinoinnin. 18 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

11 Laskeutusallas kunnostusojituskohteella (kuva vasemmalla). Voimakkaat lähteet pysyvät avoinna kovillakin pakkasilla. Saukonlähde yhtiön Juusolan tilalla Keiteleellä on sellainen (kuva oikealla). le vuodelle ja arimmat kohdat kaivetaan kuivimpaan vuodenaikaan. Vesistövaikutukset otettava huomioon kaikissa metsätaloustöissä VESI ON ELÄMÄ Teksti Eero T Väisänen KuvaT UPM Maa, vesi, tuli ja ilma. Antiikin maailman klassiset alkuaineet sopivat sellaisenaan myös metsiimme. Näistä neljästä elementistä vesi on nousemassa myös Suomessa entistä merkittävämpään asemaan. Yhteiskunta on jo lainsäädännöllään asettanut tiukat rajat vedenkäytölle. Nyt huomio on kiinnitetty hajakuormituksen hallintaan. Kaikissa metsätalouden töissä vesistövaikutukset on muistettava ottaa huomioon. EU:n vesilainsäädännön myötä Suomessa on tehty parin viime vuoden aikana erittäin suuri työ, kun Suomen päävesistöalueille laadittiin vesienhoitosuunnitelmat. Sisävesien tila on pääosin hyvä tai jopa erinomainen, mutta rannikon joet ja merialueet ovat tuskin välttävässä kunnossa. EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteena on, että kaikkien vesien tila saadaan palautetuksi vähintään hyväksi. Metsätalouden osuus vesien kokonaiskuormituksesta on aika pieni, mutta latvavesien matalissa ja usein humuspitoisissa järvissä ja lammissa tilanne on toinen: siellä metsätalouden merkitys voi paikallisesti olla merkittävä, jos vesiensuojelusta ei huolehdita. Päästöt saatava kiinni jokaiselta työmaalta Töiden huolellinen ennakkosuunnittelu on perusedellytys hyvään vesien hoitoon. Suunnitteluvaatimus koskee kaikkia työmuotoja ja kaikkia työmaita. Kun pienet päästöt saadaan kiinni jo lähtöalueella, niistä ei pääse kasvamaan suuria ongelmia myöhemmin. Kunnostusojitus, kantojen nostaminen, maanmuokkaus ja lannoitus voivat suunnittelemattomina vaikuttaa. Puunkorjuussakin tulee joskus syviä painaumia rinteisiin ja muihin herkkiin kohteisiin, jolloin syntyy riski vesistövaikutuksia, kun sadevedet irrottavat rikkoutuneesta maasta kiintoaineita mukaansa. Siksi työmailta ei saa laskea vesiä suoraan ja suodattamatta eteenpäin. Erityishuomio kunnostusojituksiin Soiden ojituksilla on lisätty metsiemme kasvua yli 10 miljoonaa m 3 :a vuodessa. Puuntuotannon kannalta saavutus on erittäin merkittävä. Kunnostusojituksissa tulee huolehtia riittävistä vesiensuojelutoimenpiteistä. Ensimmäinen tehtävä ojitussuunnittelussa on katsoa, onko aikaisemmasta ojituksesta ollut todella hyötyä. Ellei, heikot alueet jätetään ennalleen ja panokset suunnataan niille soille, joilla puusto on hyötynyt ojittamisesta. Kaivukatkoilla, lietekuopilla, laskeutusaltailla sekä pintavalutuskentillä ravinne- ja kiintoainesvaluma saadaan pysymään alhaisina, vaikka kevättulvat olisivatkin normaalia voimakkaammat. Suurilla työmailla kaivaminen jaksotetaan useal- Suojavyöhykkeet tärkeitä Rannoille on hakkuissa jätetty vaihtelevan levyinen suojavyöhyke jo melko kauan. Kyse ei ole pelkästään maisema-asiasta. Vyöhyke suodattaa yläpuolelta tulevia vesiä ja estää siten sekä ravinteiden että kiintoaineiden pääsyä eteenpäin. Lisäksi se monipuolistaa maa- ja vesiekosysteemin rajaa. Myös maanmuokkauksessa ojien varteen jätetään käsittelemätön kaista vesiensuojelusyistä. Kasvatuslannoitus on tullut takaisin parin vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen. Suojakaista vesistöjen varrella on lentolevityksessä 50 metriä. Soilla käytetään puhdasta tuhkaa. Se on luonnontuote ja rakeistettuna erittäin hidasliukoista. Elpyvä puusto ja muu kasvillisuus kykenee käyttämään lisäravinteet hyödykseen ennen niiden joutumista ojiin ja edelleen pikkulampiin tai järviin. Hyvä lähde on aarre Lähteen säilyttämisen pitää olla jokaisella metsätalouden toimijalla kirkkaana mielessä. Metsätaloudessa lähteiden merkitystä ei takavuosina ole aina ymmärretty. Meidän on suhtauduttava lähteisiimme samalla tavoin kuin kuivan Australian alkuperäisasukkaat. He eivät edes juo suoraan lähteestä, vaan tekevät laskupuroon pienen kuopan ja ottavat käyttövetensä siitä. Näin he eivät vahingossakaan pilaa itse lähdettä. Meillä veden riittävyys ei ole yhtä kriittistä kuin heillä, mutta runsaiden vesivarojen maassa elävillä suomalaisilla on suuri vastuu elämän veden säilymisestä. Samaa kunnioitusta on hyvä noudattaa pintavesienkin suhteen. Kun metsätalouden toimenpiteet hoidetaan asianmukaisesti, järvet, lammet ja purot säilyvät kunnossa. Jokainen meistä haluaa uida tai kalastaa puhtaissa vesissä. Pidetään siis hyvää huolta niistä. EERO T VÄISÄNEN ON UPM METSÄN YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Vesiensuojelu kunnostusojituksissa Kaivukatkoilla veden kulku pysäytetään. Katkon pituus on metristä pariin kolmeen metriin. Joissain tapauksissa koko oja voidaan jättää avaamatta. Jokaiseen ojaan tehdään yksi tai useampi lietekuoppa. Sen koko on noin 1 m 3. Laskeutusallas kerää useista ojista tulleet kiintoaineet yhteen. Altaan koko on noin 2 5 m 3 valumaaluehehtaaria kohden. Allas on pyrittävä rakentamaan niin, että suora läpivirtaus estyy. Penkat tasataan ja ainakin yhdelle sivulle tehdään luiska. Monta pientä allasta on parempi ratkaisu kuin yksi suuri. Altaita ei yleensä tyhjennetä. Pintavalutuskenttä on tehokkain tapa puhdistaa vesiä. Vedet johdetaan alavaan paikkaan niin, että mahdolliset vanhat ojat tukitaan ja vesi suodattuu kentän läpi pikkuhiljaa eteenpäin. Tarvittaessa puusto hakataan ennen ojitusta. Alue soistuu nopeasti ja muuttuu joutomaaksi. Pintavalutuskentän koko on noin yksi prosentti valuma-alueesta. Pohja- ja putkipadot ovat erikoistapauksissa tehtäviä rakenteita, joita käytetään suurilla kohteilla. Putkipatojen kehittelytyötä tehdään parhaillaan, ja kokemukset ovat vielä vähäisiä. Harvoin edellä mainituista keinoista vain yksi toimii riittävän hyvin. Eri menetelmiä yhdistelemällä päästään parhaaseen lopputulokseen. 20 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

12 m a a s t o s s a Tulevaisuus tehdään Joroisissa UPM Metsän Joroisten taimitarhalla käy kuhina. Omalla taimituotannolla hoidetaan UPM:n lähes miljoonan hehtaarin metsäomaisuuden uudistaminen. Osa taimista päätyy metsäpalveluasiakkaiden palstoille. Teksti Pekka Moliis Kuvat Vesa Laitinen PIENESTÄ SIEMENESTÄ KASVAA SUURI PUU Taimitarhapäällikkö Anne Immosen mukaan taimet eivät ole mitään hyllystä otettavia ruuveja, vaan kaikki taimet kasvatetaan juuri sille tietylle kasvuvyöhykkeelle erikseen. Meidän prosessimme alkaa, kun UPM:n väki tekee taimitilauksen seuraavalle vuodelle. Tuotamme vuosittain noin miljoonaa tainta, Immonen kertoo. Tarhan kasvihuoneissa tuotetaan kaksi taimisatoa vuodessa. Maalis-huhtikuun vaihteessa kylvetään ensimmäinen sato, jonka taimet istutetaan seuraavana keväänä. Toinen erä kylvetään kesällä ja siirretään talven lähestyessä ulos lumen alle odottamaan kevättä. Nämä taimet varttuvat seuraavan kesän tarhalla ja ovat valmiita syysistutukseen. Emme ota tietoisia riskejä, sillä luontaisissa riskeissäkin riittää kestämistä. Huolellisuus ja taimitarhan hygienia ovat tärkeitä seikkoja. Ensi viikolle ei jätetä mitään, mikä pitää tehdä nyt, Immonen korostaa. >> UPM Metsä Joroisten taimitarha tuottaa vuosittain miljoonaa tainta taimitarhapäällikkö Anne Immosen johdolla. UPM METSÄ JOROISTEN TAIMITARHA Perustettu Kasvattaa vuosittain miljoonaa kuusentainta. Tuottaa metsänviljelymateriaalin UPM:n omiin metsiin sekä yhtiön metsäpalveluasiakkaille. Työntekijöitä toimihenkilöä. 22 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

13 >> Pidetään huolta Tänä vuonna 30-vuotisjuhliaan viettävä Joroisten taimitarha perustettiin aikanaan Tehdaspuun toimesta. Töitä taimitarhalla paiskitaan noin 30 hengen porukalla. Metsätalousinsinööri Anne Immonen on työskennellyt taimitarhalla seitsemän vuotta, joista kolme ensimmäistä vuotta tuotantoesimiehenä. Meillä on täällä erittäin hyvähenkinen ja osaava tiimi. Jokainen hoitaa oman paikkansa ja on työnjäljestään ylpeä, Immonen toteaa. Tulevaisuuden tukkipuut ovat Annelle sydämen asia. Ja sitä hyvää kohtelua odotetaan muiltakin tuotantoketjun jäseniltä. Kun me monta kuukautta kasvatamme taimia kuin kukkaa kämmenellä, niin me haluamme, että niistä pidetään huolta täältä lähdön jälkeenkin. Taimien koneistuttajatkin ovat kyllä ottaneet asian todesta. Tuntuu todella hyvältä, kun he kertovat, Kun me monta kuukautta kasvatamme taimia kuin kukkaa kämmenellä, niin me haluamme, että niistä pidetään huolta täältä lähdön jälkeenkin. kuinka taimista huolehtivat, Anne kertoo. Tyytyväisin mielin Joroisilla on seurattu eukalyptuksen taimien kasvatusta toisella puolella maailmaa UPM:n Uruguayn tarhalla. On lohduttavaa tietää, että joku jossain omassa talossa ymmärtää tuottajan tuskan. Se tunne, kun halla panee tai lumet tulevat väärään aikaan ja muutaman vuoden taimien kasvatustyö uhkaa valua hiekkaan, on pirullinen, Immonen myöntää. Osaavia ihmisiä Taimitarhan 23 asteen lämmössä ja melkoisessa kosteudessa siemenet itävät, puskevat versoa pinnalle ja kehittävät juuristoaan kasvualustoillaan. Kasvihuoneissa työskentelevät kasvattajat huolehtivat taimista ensimmäisten kriittisten viikkojen ja kuukausien aikana. Kun aloitin, niin silloin ei voinut kuvitellakaan, että työ olisi tällaista. Kaikki oli silloin alkuvaiheessa niin alkeellista, vuodesta 1984 lähtien tarhalla työskennellyt Anne Hassinen toteaa. Tärkeä lenkki tuotannossa on logistiikasta vastaava Timo Ikäheimonen, joka on lähes parikymmentä vuotta vastannut siitä, että oikeat taimet ovat oikeassa metsässä oikeaan aikaan. Ilmaston lämpene- minen ei ole puulajeja vaihtanut, mutta istutuskausi on vuosien saatossa pidentynyt. Nyt lähtee tavaraa lähes seitsemän kuukauden ajan. Istutukset alkavat etelästä keväällä ja etelään ne sitten syksyllä päättyvät, Ikäheimonen sanoo. Henkilökunnan osaamisen ja teknisen kekseliäisyyden myötä tarhalla on kehitetty mittatilaustyönä juuri sopivat työkalut eri työvaiheisiin. Tälle alalle ei juuri valmiita laitteita löydy. Osaavat työntekijämme ovat itse kehittäneet kalustoa juuri meille sopivaksi. Meillä on koko ketju omassa hanskassa, sillä haluamme olla varmoja laadusta, Immonen kertoo. Muokattuun maahan Hyvä maanmuokkaus ja hyvä taimi kuuluvat yhteen. Huolellisuus istutusvaiheessa kantaa satoa vuosikymmenten ajan. Keväällä ei kannata istutuksille höt- Tuija Harjunen merkitsee taimia ravinnemittausta varten. Airi Tarvainen kastelee taimia. kyillä. Paras aika on sitten, kun maa on lämmennyt. Alkukasvua menetetään paljon, jos istutusolosuhteet ovat huonot. Juurtuminen hidastuu, jos maa on kylmä, Immonen korostaa. Alan ammattilainen on huolestunut kotimaisesta kasviturvallisuudesta. Rajojen avautuminen on houkutellut tuomaan Euroopasta kasveja, jotka eivät suomalaiseen ympäristöön kuulu. Yhtä matkaa kasvien kanssa rantautuvat kasvitaudit, jotka voivat olla tuhoisia kotoisille puulajeille. Kasviturvallisuutta ei pidä vaarantaa. Meillä hyvä tilanne tällä hetkellä ja pidetään se sellaisena, Immonen esittää. Riskitekijöitä riittää metsissä kasvuaan aloittaville puuntaimille. Jos metsää ei muokata, niin otetaan heti riski tukkimiehentäistä. Myyrät ja hirvet vievät osansa. Samoin heinäntorjunnasta pitää huolehtia, Immonen muistuttaa. Ratkaisevassa asemassa ovat metsänomistajien omat ratkaisut. Nykyinen Kemera-tuki saa reippaat moitteet. Yhden euron hankkeella saadaan aikaan kolmen euron vahinko, kun taimikonhoitoa siirretään parilla vuodella tukien takia. Parhailla mailla varhaisperkaus tulee ajankohtaiseksi yllättävän nopeasti, jopa viidessä vuodessa, taimitarhapäällikkö Anne Immonen korostaa. Taimitarhalla vietetään avoimia ovia to su joka päivä klo Opastetut kierrokset lähtevät klo 10, 12 ja 14. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita ja opastukset ovat maksuttomia. Teksti Aili Piironen 20 MILJOONAA EUKALYPTUKSEN TAINTA VUODESSA UPM:n uruguaylaisen puuviljelmäyhtiön Forestal Orientalin San Franciscon taimitarha Paysandússa on vilkas toimintakeskus. Siellä saa alkunsa UPM:n Fray Bentosin sellutehtaan raaka-aine. Yhtiön hallinnassa Uruguayssa on noin hehtaaria maata, josta hehtaarilla kasvaa eukalyptusta. Noin yhdeksän vuoden iässä ne käytetään sellun raaka-aineena ja alueelle istutetaan uusi puusukupolvi, joka on tuotettu omalla modernilla taimitarhalla. Taimitarhan korkealaatuisia taimia toimitetaan myös sopimusviljelijöille. Kaiken kaikkiaan taimitarha tuottaa vuosittain noin 20 miljoonaa tainta. Taimitarha tuottaa taimet joko siemenistä tai kloonaamalla. Puolet tuotetuista taimista on klooneja eli valituista eukalyptusyksilöistä jaettuja taimia. Menetelmä on sama, jota käytetään muun muassa huonekasveja lisättäessä ja uudistettaessa. Hyvätuottoisten puiden ominaisuudet saadaan säilytettyä ja monistettua kloonaamalla. Taimitarhalla taimia kasvatetaan 3 5 kuukautta ennen istutusta. Shell ja Kymmene perustivat vuonna 1990 yhteisyrityksen Forestal Orientalin tutkiakseen mahdollisuuksia kasvattaa eukalyptusta Uruguayssa. Erilaisten vaiheiden jälkeen yhtiöstä tuli joulukuussa 2009 UPM:n sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö. Taimitarha aloitti toimintansa vuonna Taimituotannon lisäksi se tutkii ja kehittää uusia, kustannustehokkaita tuotantomenetelmiä ja tapoja minimoida toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset. 24 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

14 Teksti Pentti Väisänen kuvat Pentti Väisänen Taimikonhoito tarjoaa monen hyödyn liikuntaa Taimikonhoitotöitä tekevä iskee kerralla kolme kärpästä: stressi kaikkoaa, kunto nousee ja samalla taimikko tulee hyvään kasvukuntoon. Taimikonhoito soveltuu istutuksen ohella mainiosti metsänomistajan omatoimiseksi työksi. Tarvittavat välineet ovat hinnaltaan kohtuullisia, ja kuormituksen puolesta työ käy leppoisasti tehtynä myös valkokaulustyöläiselle. Uudistaminen ja taimikonhoito ovat metsän tuotoksen kannalta koko kiertoajan tärkeimmät työvaiheet. Ne ratkaisevat, kasvaako metsiköstä omistajalleen kelvollista tuottoa ja silmälle iloa antava monikäytön viihtyisä alue, vai käykö heikommin. Taimikonhoito jaetaan kahteen vaiheeseen: alkuvuosien varhaishoito ja vakiintuneen vaiheen taimikonperkaus. Varhaishoito on pintakasvillisuuden poistoa, kuten heinäystä. Se on myös pienten taimien auttamista ylivaltaa ottavan lehtipuuston seasta, toimenpiteenä varhaisperkaus. Taimikonperkaukseksi kutsutaan jo vakiintuneen taimikon hoitoa, jossa järjestellään kasvatettavat puut passeliin tiheyteen ja lehtipuusekoitus sopivaksi. TÖIDEN OIKEA AJOITUS ON KAIKEN A&O Varhaisperkaus on taimikon vakuutus Varhaisperkaus on työnä selvästi varsinaista perkausta nopeampaa ja edullisempaa. Jos taimikko kaipaa varhaisperkausta, sitä ei kannata lykätä Kemera-tukea odottamaan. Harmiteltavan moni laiminlyö tietämättään taimikonhoidon tämän vaiheen. Se on kuin taimikon vakuutus, istutuksen jälkeisistä töistä kaikkein tärkein. Laiminlyöty varhaisperkaus lyö metsänomistajaa korvalle kahta kautta. Pitkän pöheikön perkaus on kallista. Vielä isompi kustannus syntyy siitä, että päälle päässyt lehtipuusto piiskaa työllä saadun havupuutaimikon latvukset pilalle jo kehityksen alkuvaiheessa. Kerran pilattua tuotantokoneistoa ei enää saa parhaaseen tuottokuntoon. Eteläisen Suomen kuusentaimikoista valtaosa ja usein myös maan keskiosien taimikot Kainuuta myöten tarvitsevat etenkin lehtomaisilla kankailla avukseen raivaussahan käyttöä jo 4 7 vuoden kuluttua istutuksesta. Laikkumättääseen istutetut taimet ovat tuolloin noin metrin mittaisia. Parhaaksi menetelmäksi on osoittautunut reikäperkaus. Siinä kasvatettavia kuusia vapautetaan kpl/ha perkaamalla niiden ympärys puhtaaksi lehtipuista 1,0 1,2 metrin säteeltä. Jos kuusia ei ole riittävästi, kannattaa vapauttaa myös kpl/ha sekapuuksi syntyneitä hyviä mäntyjä, mikäli sellaisia löytyy. Reikäperkauksessa kannattaa surutta poistaa kaikki kuusentaimia pitempi vesasyntyinen lehtipuusto. Perattujen reikien välisille aloille sen sijaan pitää jäädä pientä siemensyntyistä koivua, jopa useampi tuhat. Ensisijaisesti ne ovat rauduskoivuja. Niistä kasvaa ajan oloon mainio sekapuusto monimuotoisuutta lisäämään. Metsikön myöhemmän kehitysvaiheen huippulaatuiset vanerikoivun tyvet syntyvät juuri näistä välialueiden siemensyn- TAIMIKON PITUUSKEHITYS cm/v 80_ 70_ 60_ 50_ 40_ 30_ 20_ 10_ 0 PITUUSKASVU, LEHTOMAINEN KANGAS Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu TAIMEN PITUUSLUOKKA, m tyisistä rauduskoivuista. Männyn kylvötaimikot varhaisperataan tarvittaessa, kun taimet ovat puolesta kahteen metrin mittaisia. Tuossa vaiheessa tehtynä työ on nopeaa; tiheitäkään männyntaimikoita ei vielä tarvitse harventaa, poistetaan vain kaikki männyntaimikkoa haittaava lehtipuusto. Jos taimikossa on nähtävissä selvästi etukasvuisia ja oksaisia männynalkuja, paras vaihe laatuharvennukseen on juuri varhaisperkaus. Tuloksena on tiheä taimikko, josta hehtaarilta löytyy mieluiten noin hyvälaatuista puunalkua. Jos kyseessä on männyn istutustaimikko, se perataan tarvittaessa reikäperkauksena kuusentaimikon tapaan. Tämä voi olla tarpeen etenkin tuoreilla kankailla. Taimikonperkaus ajoissa ja sopivaan tiheyteen Kuusentaimikko on nopeinta ja taloudellisinta perata lopulliseen kasvatustiheyteen, kun taimet ovat valtapituudeltaan 3 5 metrin mittaisia. Näin toimitaan, olipa taimikko tarvinnut varhaisperkausta tai ei. Kuusentaimikon tavoiteltava tiheys on noin 1800 tainta hehtaarilla. Lisäksi kuusentaimikkoon kuuluu jättää höysteeksi noin kymmenen prosentin sekoitus kuusten kanssa samanmittaisia tai lyhyempiä lehtipuita, ensisijaisesti hyvälatvuksisia siemensyntyisiä rauduskoivuja. Osa niistä kasvaa laadukkaiksi vanerikoivuiksi. Ne ovat hyväksi maaperän rakenteelle ja puuntuotoskyvylle sekä antavat maisemaan elävyyttä. Kuusentaimien puuttuessa aukkopaikkoihin kannattaa jättää luonnonmäntyjä, jos niitä on. Hoksaavainen perkaaja jättää sopiviin kohtiin myös muita lehtipuita, kuten leppää pyyn ravinnoksi ja metsäluonnon lajikirjoa lisäämään. Sopivan tiheyden löytämiseksi kannattaa käyttää koealakeppiä, jonka pituus on 3,99 metriä. Se säteenä piirretyn ympyrän sisään tulisi jäädä keskimäärin 10 tainta, joista yhdeksän on havupuita. Istutuksella syntyneisiin männyntaimikoihin perkaus on viisainta tehdä vasta 6 8 metrin val- Muokattuun maahan istutettu kuusi häviää pituuskasvussa hies- ja rauduskoivulle parin metrin pituusvaiheeseen asti. Jo kolmen metrin pituudessa hieskoivun kasvuvauhti jää laikkumättäässä kasvavasta kuusesta jälkeen. Viiden metrin pituusvaiheesta eteenpäin kuusi kasvaa jo rauduskoivua paremmin. Sen vuoksi kuusentaimikko kannattaa perata lopulliseen tiheyteen kolmesta viiteen metrin pituisena. Sekapuuksi jätetty siemensyntyinen rauduskoivu kasvaa kuusen kanssa sopusuhtaisesti yhtä jalkaa. >> 26 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

15 >> Taimikonhoitoa kannattaa tehdä silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Eritoten syksyn raikkailla säillä se on miellyttävää puuhaa. tapituudessa. Tällöin kasvamaan jätetään mäntyjä ja niitä täydentäviä kuusia noin 1800 kappaletta sekä lehtipuusekoituksena ensisijaisesti rauduskoivuja parisataa kappaletta hehtaaria kohti. Taimikonperkauksessa on vielä helppo vaikuttaa kasvatettavien puiden laatuun. Etenkin tuoreilla kankailla pitkiä vuosikasvaimia pukkaava luonnonkuusi on täydennystaimena tulevaa kehitystä ajatellen arvokkaampi kuin mahdollinen susipuuksi kehittyvä, paksuoksainen ja lenko männyntaimi. Laatua silmällä pitävä saa aikanaan paremman puutilin. Aines- ja energiapuuta laatukasvatuksella UPM käyttää omissa metsissään männynkasvatuksessa osittain niin sanottua laatukasvatusmallia. Siinä istutusmännikkö perataan perinteistä ainespuun kasvatusmallia aiemmin. TAIMIKONHOITO MENETELMÄVALINTA HAVUPUILLA, MALLI UPM UPM Metsä tavoittelee kuusen kasvatuksessa tehokasta järeän ainespuun tuotantoa. Taimikot hoidetaan tarvittaessa reikäperkauksella jo 4 7 kasvukauden jälkeen istutuksesta ja perataan lopulliseen tiheyteen 3 5 metrin mittaisina. Männyn kasvatuksessa tavoitteena on hyvälaatuisen järeän männyn tuotanto. Tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla on mahdollista tuottaa männyn rinnalla myös energiapuuta ensiharvennusvaiheessa korjattavaksi. Tällöin istutustaimikoihin jätetään havupuun taimien lisäksi koivuja enintään tuhat runkoa hehtaarille. Kylväen ja luontaisesti syntyneistä männiköistä saadaan ensiharvennusvaiheessa ainespuun ohella myös energiapuuta, jos taimikonperkauksessa runkolukua jätetään noin 3000 r/ha. Taimikonperkaus täytyy tehdä riittävän ajoissa, ja myös ensiharvennus tehdään aikanaan jo noin 12 metrin valtapituudessa. Jos taimikonhoito myöhästyy yli 6 metrin valtapituuteen, toimitaan ainespuumallilla, kuten myös aina kuivilla kankailla. KASVATUSMALLI Tavoite Ainespuu Laatupuu Myöhästynyt VALTAPITUUS (M) Kuusentaimikkoon jätetään 3 5 metrin pituusvaiheessa tehtävässä taimikonperkauksessa noin kymmenen prosentin sekoitus siemensyntyisiä rauduskoivuja. Ne tuovat havupuutaimikkoon monimuotoisuutta ja niistä kasvaa aikanaan laadukkaita vanerikoivuja. Myös hyvälaatuisia luonnonmäntyjä voi jättää sekapuustoksi eritoten tuoreilla kankailla. Perkaus on suositeltavinta tehdä 2 4 metrin valtapituudessa, viimeistään kuitenkin 4 6 metrin vaiheessa. Istutusmännikön laatukasvatuksessa mäntyjä, mahdolliset täydennyskuuset mukaan lukien, jätetään 2000 kappaletta hehtaarille ja lisäksi kasvamaan jätetään tuhat koivua, ensisijaisesti raudusta. Kokonaisrunkoluvuksi tavoitellaan näin 3000 kpl/ha. Jos havupuun taimia on jäämässä alle 2000 kappaletta, on koivujen enimmäismäärä silti aina tuo 1000 kpl/ha. Kylvämällä ja luontaisesti syntyneet männiköt tuottavat puuta kuivahkoilla kankailla parhaiten laatukasvatusmallilla. Niissä lopullinen perkaus tehdään 4 6 metrin valtapituusvaiheessa. Kasvamaan jätetään 3000 kappaletta hyvälaatuisia eli suoria, hento-oksaisia ja hyvälatvuksisia mäntyjä. Jos mäntyjä ei ole joka paikassa riittävästi, voidaan täydennyspuiksi jättää hieman kuusia ja aukkopaikkoihin koivua tai muuta lehtipuustoa Mäntyjä ja kuusia 1800 Rauduskoivuja Mäntyjä kuusia rauduskoivuja 200 Mäntyjä 3000 Mäntyjä 1800 Kuusia 1800 Rauduskoivuja 200 Mäntyjä 2000 Rauduskoivuja 1000 Reikäperkaus tarvittaessa Lehtomainen ja tuore KUUSI Varhaisperkaus tarvittaessa Tuore ja kuivahko Kuivahko Kuiva Istutus kylvö/luontainen MÄNTY TAIMIKON PÄÄPUULAJI Laatukasvatusmallilla kasvatetut taimikot tuottavat puuta nuoruusvaiheessa perinteisiä ainespuun kasvatusmalleja paremmin. Lisähyvää metsänomistajalle tuo mäntyjen selvästi parantunut laatu. Puut mahtuvat kasvamaan näinkin tiheässä yllättävän hyvin metrin pituusvaiheeseen asti. Ne on kuitenkin harvennettava viitisen vuotta aikaisemmin kuin harvemmassa kasvaneet. Laatukasvatusmallissa ensiharvennus tehdään yleensä yhdistettynä aines- ja energiapuun korjuuna. Tyydyttävän kuitupuukertymän ohella on mahdollista saada merkittävästi energiapuuta. Laatupuun kasvatusmalli antaa metsänomistajalle kaksi etua: alkuvaiheen hieman paremman puuntuotoksen ja selvästi paremman laadun tulevaan mäntytukkipuustoon. Taimikonhoito palkitsee Taimikonhoidossa käytettävistä työvälineistä raivaussaha on suositeltavin. Pienillä työmailla pärjää vesurilla, mutta se on selvästi sahaa hitaampi ja vaarallisempi kapine käyttää. Raivausveitsikin sopii pienimuotoiseen sunnuntaikäyskentelyyn taimikossa, etenkin varhaisperkausvaiheessa. Taimikonhoitotyöt on tuloksellisinta tehdä lumettomana kautena huhtikuun lopulta marraskuulle. Katkottujen lehtipuiden tilalle syntyy vähiten uusia vesoja, jos pystyy ajoittamaan raivaustyöt juhannuksen tienoilta elokuun alkuun sijoittuvalle jaksolle eli kesälomakauteen. Satunnaiset erot ja eri vuosien lämpö- ja kosteusvaihtelut tuovat jälkivesomisen voimakkuuteen kuitenkin voimakasta hajontaa. Taimikonhoitoa kannattaa tehdä silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Eritoten syksyn raikkailla säillä se on miellyttävää puuhaa. Taimikonhoidossa työsaavutus vaihtelee puuston tiheyden ja tekijän ammattitaidon mukaan paljon. Ammattimetsurilta menee keskimäärin toista päivää hehtaarilla. Jos laskee, että vieraalla teetettynä taimikonhoito maksaa sivukuluineen yli 400 euroa hehtaarilta, ja aloittelevan harrastelijan työsaavutus olisi vaikkapa neljännes tai kolmasosa metsurin tuotoksesta, voisi taimikonhoidosta arvioida päiväpalkaksi satasen verran. Se on verotonta tuloa. Moni meistä on valmis maksamaan mieluisasta harrastuksesta saman verran! Omatoimisesta työstä säästönä saatavan palkan ohella useimmille tärkein anti on omien kättensä työnjäljen näkeminen hoidettuna taimikkona. Myös työn jälkeen koittava terve väsymys voi olla henkisen työn uuvuttamalle auvoisa kokemus. Jos omat taidot tai työkunto eivät anna mahdollisuutta omatoimiseen työntekoon, kannattaa avuksi ottaa ammattilainen, kuten UPM Silvestan metsuri. Tärkeintä on, että hoitaa taimikot ajallaan. Työssä kannattaa tavoitella niin puuntuotannon kuin metsäluonnon näkökulmasta mahdollisimman hyvää lopputulosta. Taimikkonsa hoitaja tai sen hoidon palveluna ostava tekee itselleen ja metsälleen kauaskantoisen, hyvän teon. Pentti Väisänen on UPM:n metsänhoidon asiantuntija PUUKAUPPA & METSÄOMAISUUDENHOITO PUUKAUPOILLA METSÄ TUOTTAMAAN Suomen metsien kasvu ja kokonaispuusto on nostettu huippulukemiin metsänomistajien pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella metsätalouden harjoittamisella. Kokonaisuutena tarkastellen metsien hakkuumahdollisuudet ja -tarpeet ovatkin aiempaa runsaammat ja siten mahdollisuudet metsien hyödyntämiseen hyvät. Hakkuita ja puukauppatuloja voidaan Suomessa lisätä nykyisestä merkittävästi, samalla toki metsien monimuotoisuus- ja ympäristöarvot huolellisesti huomioiden. Meneillään oleva kasvukausi tuottaa taas runsaasti uutta puuta suomalaisiin metsiin. Meillä UPM:ssä on mukavaa kerrottavaa harvennus- ja uudistushakkuutarpeita metsissään havaitseville: me ostamme puuta hyvin monipuolisesti teollisuutemme tarpeisiin. Kysyntä on erityisen pirteää kaikista kesällä korjattavista kohteista, varsinkin havutukkivaltaisista päätehakkuista. Samaan aikaan kartutamme myös ensi talven puuvaroja, joten talvikorjuuta edellyttäviä kohteitakin ostetaan muun puukaupan yhteydessä. Määräaikainen puunmyyntitulojen verohuojennus kannattaa hyödyntää. Sen metsänomistaja varmistaa parhaiten tekemällä puukaupan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Luontevimmin metsän hakkuumahdollisuuksien selvittäminen ja puukaupan suunnittelu alkaa yhteydenotolla paikalliseen puunostajaamme. Yhteystiedot löytyvät tämän lehden välissä tulevasta puunostajaluettelosta, puhelinvaihteestamme tai internet-sivultamme www. puukauppa.com. Puukaupan yhteydessä tarjoamme metsänomistajille laajat palvelut metsänhoitotöihin. Myös niistä asiantuntijamme neuvottelevat mielellään. UPM:n metsäpalvelut on helppo, joustava, laadukas ja varma valinta metsänhoitotöihin. Kaikki palvelut ovat metsänomistajien helposti saatavilla paikallisen metsäasiantuntijamme välityksellä. Elinvoimainen taimikko kasvunsa päättäneen vanhan metsän tilalle puukauppa ja metsänhoitotyöt tämä todella onnistuu yhdellä sopimisella UPM:n puunostajan kanssa. Leppoisan kesän toivotuksin Pekka Rajala, ostojohtaja, UPM Metsä 28 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

16 Teksti Sami Oksa Kuvat UPM Tuli ja sen hallinta on kiehtonut ihmisiä vuosituhansien ajan. Tulta on käytetty menestyksekkäästi niin maa- kuin metsätaloudessa. Suomessa kaskeaminen loppui 1900-luvulle tultaessa ja metsänhoidollisten kulotusten kulta-aika hiipui yli hehtaarin kulotuksista muutamaan tuhanteen hehtaariin 1960-luvun jälkeen. TULELLA TULOKSEEN! Säästöpuuryhmien polttaminen on hallittu tapa lisätä palaneen puun ja karikkeen määrää sitä tarvitseville lajeille. Vastakohtana tulen hallitulle hyödyntämiselle ovat metsäpalot, jotka saattoivat Suomessa tuhota laajoja alueita ennen palontorjunnan ja metsäautotieverkoston kehittymistä. Etelä-Euroopassa metsäpalot ovat edelleen pelätty ilmiö niiden hallitsemattomuuden vuoksi. Metsäpalot ovat olleet yksi merkittävimmistä, ellei merkittävin, luontainen häiriötekijä Suomessa. Metsäpalojen vähentymisen ja kaskikulttuurin hiipumisen vuoksi hiiltynyttä puuta ja metsämaan humuskerrosta ei enää synny aikaisempien vuosisatojen tahtiin. Tämä kehitys näkyy myös hiiltyneeseen puuhun ja karikkeeseen sitoutuneen lajiston kehityksessä määrän vähenemisenä. Kulotusmäärien tippuminen on myös vähentänyt tulen hallittuun käyttöön liittyvää osaamista. Tämä aivopako on syntynyt kulottajien jäädessä eläkkeelle. Edellä mainittu kehitys on tuonut tarpeen kehittää menetelmiä palaneen puun ja karikkeen lisäämiseksi. Useiden hehtaarien kulotusten rinnalle on syntymässä uusia polttomenetelmiä, joilla turvataan harvinaistuvaa paloihin sitoutunutta lajistoa. Yksi menetelmistä on säästöpuuryhmien poltto eli uudistusalalle jätettävien puuryhmien polttaminen, jolla voidaan kustannustehokkaasti lisätä palaneen puun ja karikkeen määrää. Säästöpuiden jättäminen yksittäin tai ryhminä on yleisimpiä talousmetsien luonnonhoidon toimenpiteitä. Tutkimustulosten perusteella säästöpuiden jättämisellä on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle, mutta säästöpuihin liittyviä käytännön ratkaisuja tulee edelleen kehittää. Osana monimuotoisuusohjelmaansa UPM on jo useamman vuoden ajan kehittänyt polttomenetelmiä paloalueiden lajiston turvaamiseksi, yhtenä näistä on säästöpuuryhmien poltto. Säästöpuiden polttaminen on nähty lupaavaksi monimuotoisuuden turvaamismalliksi ja UPM:n Harvialan tilalla Kanta-Hämeessä tehdyt seurannat ovat osoittaneet, että pienialaisillakin säästöpuuryhmien poltoilla on positiivisia vaikutuksia lajistoon. Harvialan tilalla on seurattu erityisesti kovakuoriaisten esiintymistä erilaisilla poltetuilla kohteilla. Satunnainen ohikulkija voi myös havaita poltetulla säästöpuuryhmällä ruokailevan pohjantikan, joka kaivaa palaneista puista kovakuoriaisten toukkia ja hyönteisiä, erityisesti kaarnakuoriaisia. SAMI OKSA ON UPM METSÄN YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ Pohjantikka Pohjantikat (Picoides tridactylus) viihtyvät havupuuvaltaisissa metsissä, Etelä-Suomessa etenkin kuusimetsissä. Pohjantikan siivet ovat tummat ja kupeilla on valkoisia raitoja. Selässä tummalla pohjalla on niskasta alkava valkoinen juova. Naaraan päälaki on mustavalkoviiruinen ja koiraan sitruunankeltainen. Aikuinen pohjantikka painaa grammaa ja pituutta sillä on nokan päästä pyrstön kärkeen cm. Pohjantikat käyttävät ravintonaan pääasiassa huonokuntoisista ja kuolleista puista löytyviä hyönteisiä ja toukkia. UPM Silvestalle avustusta säästöpuuryhmien polton kehittämiseen Maa-ja metsätalousministeriö on myöntänyt UPM Silvestalle valtionavustusta euroa säästöpuuryhmien polttojen kehittämiseen. Ministeriö katsoo, että hanke tukee Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOn toteutusta ja tavoitteisiin pääsemistä talousmetsien osalta. Kehittämishanke toteutetaan UPM Metsän ja UPM Silvestan yhteistyönä. Säästöpuuryhmien polton toimintamalli luo perustaa laaja-alaisille metsien talouskäytön yhteydessä toteutettaville luonnonsuojelutoimille. Myös yksityisillä metsänomistajilla on mahdollisuus osallistua palosidonnaisen lajiston turvaamiseen hallitusti ja turvallisesti. Lisää tietoja asiasta saat UPM:n metsäammattilaisilta. 30 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

17 y t i m e s s ä Metsänomistajat ovat aina tervetulleita poikkeamaan UPM:n metsäpalvelutoimistoihin, joita on 120 eri puolilla Suomea. Metsäpalveluasioissa kannattaa sopia aika etukäteen. Isompien paikkakuntien toimistot ovat avoinna päivittäin, pienemmissä toimistoissa kannattaa varmistaa omalta yhteyshenkilöltä, että hän on paikalla. Oma puunostaja selviää soittamalla UPM Metsän palvelunumeroon UPM:n puunostajat löytyvät myös osoitteesta löydä puunostajasi. Puunostajien yhteystiedot löytyvät myös tämän lehden välissä asiakkaille postitetusta puunostajaluettelosta. Hämeenlinna UPM Metsän Hämeenlinnan metsäpalvelutoimisto muutti uusiin, entistä isompiin tiloihin viime syksynä. Metsäpalvelutoimisto sijaitsee Tiiriössä monipuolisten kauppa- ja muiden palveluiden vieressä kolmostien kupeessa, First Cornerin liikekiinteistön 2. kerroksessa. Osoite on Pitkätanhuankatu 2. Metsäpalvelutoimistossa on helppo poiketa vaikkapa kauppareissun ohessa, kertoo puunostaja Pentti Kantola. Hämeenlinnan metsäpalvelutoimistossa istuu myös metsätalouden, korjuun ja logistiikan edustajia. Puuta ostavat Hämeenlinnassa myös puunostajat Tuomas Saarenpää ja Risto Saarinen, joiden sijaintipaikka on Lammi. Pentti Kantola TERVETULOA POIKKEAMAAN Lappeenranta Lappeenrannan uusi metsäpalvelutoimisto palvelee metsänomistajia kaupungin vanhimmassa hissillisessä kivitalossa Kirkkokatu 12:ssa. Toimiston avajaisia vietettiin lähemmäs sadan kävijän voimin helmikuussa -24 asteen pakkasessa. Avajaisiin oli kutsuttu sekä paikallisia että etämetsänomistajia. Vieraista suuri osa oli etämetsänomistajia, jotka olivat tyytyväisiä siihen, että metsäasiat hoituvat UPM:n metsäammattilaisten avulla näppärästi myös asuinpaikkakunnalta käsin riippumatta siitä missä päin Suomea metsät sijaitsevat. Tervetuloa tiloihimme, kehottaa puunostaja Antti Kettunen, joka kuuluu Kirkkokadun toimiston päivystysrinkiin yhdessä Petri Nurmelan, Pentti Nuortimon ja Olli-Pekka Eskelisen (Savitaipale) kanssa. Kirkkokadun metsäpalvelutoimistoa isännöi puunostaja Kimmo Laukkanen (hän näyttäytyy sivuilla 10 15). Antti Kettunen Teksti Nilla Hietamäki Kuvat UPM Ylivieska Ylivieskan metsäpalvelutoimisto on palvellut uusissa tiloissa osoitteessa Asemakatu 4 viime vuoden syksystä lähtien. Henkilökunta toimistolla on myös vaihtunut, ja asiakkaita palvelevat puunostaja Juha Tossavainen (Kalajoki, Alavieska, Ylivieska) ja puunostaja Kari Lassila (Sievi, Toholampi). Puunostajien työparina toimistossa on metsäsuunnittelija Keijo Löytynoja. Lappajärvi Lappajärven metsäpalvelutoimisto on palvellut asiakkaita uusissa ja isommissa tiloissa viime syksystä lähtien. Metsäpalvelutoimisto sijaitsee osoitteessa Kärnäntie 11 (toinen kerros). Tervetuloa poikkeamaan uudella toimistollamme, toivottaa puunostaja Tauno Kangasaho. Asiakkaita toimistolla palvelevat myös metsäsuunnittelija Juhani Lammi ja toimistosihteeri Paula Laurila. Tauno Kangasaho Lahti Lahden metsäpalvelutoimisto avattiin viime marraskuussa lähes sadan avajaisvieraan voimin. Katutason toimisto löytyy Lahden torin laidalta osoitteesta Vapaudenkatu 6. Toimisto on avoinna maanantai-aamupäivisin ja keskiviikkoisin, mutta metsäasiat hoituvat myös muulloin sopimalla tapaamisajasta etukäteen. Metsänomistajia Lahdessa palvelee puunostaja Ritva Paasonen. Tampere Tampereen metsäpalvelutoimisto muutti uusiin tiloihin viime syksynä. Toimisto palvelee metsänomistajia Saarioisten talossa katutasossa osoitteessa Järvensivuntie 1A. Tampereen metsäpalvelutoimistossa asiakkaita palvelevat metsäpalveluasiantuntija Tuomas Yli- Ruka ja UPM Metsän Pirkanmaan puunostajat kiertävässä asiakaspalveluvuorossa. Tavoitteena kiertävässä asiakaspalveluringissä on etämetsänomistajien asiakaspalvelun parantaminen, Tuomas Yli-Ruka kertoo. Tuomas Yli-Ruka Ritva Paasonen Juha Tossavainen METSÄVINKKI Jokainen raivaussahaa käyttänyt on varmaan huomannut, että yli 6-metristen runkojen kaataminen etenkin tiheissä puustoissa ja ojien varsilla voi olla hankalaa. Kallellaan tai viereisessä puussa oksistaan kiinni olevaa runkoa on vaikea saada kaatumaan tarkasti haluttuun suuntaan. Kaadon suuntaus on tärkeää esimerkiksi alla kasvaneita taimia varottaessa. Viitisen vuotta sitten muutamat Metsähallituksen ja UPM Metsän raivaussahatöitä tekevistä ammattilaisista tekivät aloitteita ns. raivauskoukusta ja kehittivät siitä myös ensimmäiset versiot. Apuväline, jonka tarkoituksena on helpottaa pidemmän raivauspuuston suunnattua kaatoa, nimettiin tuolloin raivauskoukuksi. Kokemuksia on sittemmin vaihdettu, työvälineen toimivuutta kehitetty ja mallia paranneltu. Väline on nyt nimetty kaato-ohjaimeksi. Sille on löytynyt kainuulainen valmistaja, joka on ollut tiiviisti kehitystyössä mukana. Tuotteeseen voi tutustua valmistajan nettisivuilla, ja sitä ollaan tuomassa myyntiin hyvinvarustettuihin metsuritarvikeliikkeisiin. Tällä hetkellä sitä löytyy ainakin Virtain Moottorisahan valikoimista Virroilta. Teksti Pentti Väisänen Kaato-ohjaimella raivaustyöhön NOPEUTTA JA TURVALLISUUTTA Raivaussahatöissä toimenpiteen oikea ajoitus on hyvän työtekniikan ohella tärkein tuottavuuteen ja laatuun vaikuttava tekijä. Terä kannattaa pitää hyvässä leikkuukunnossa viilaamalla sitä kevyesti jokaisen tankkauksen yhteydessä. Pitempää raivauspuustoa sahatessa verrattomaksi apuvälineeksi ja työtekniikan parantajaksi on osoittautunut kaato-ohjain. Pentti Väisänen on UPM:n metsänhoidon asiantuntija Tuottavuutta, turvallisuutta ja parempaa työergonomiaa Nykyisin iso osa raivaussahoista on lyhytputkista mallia, mikä uudenmallisiin joustovaljaisiin yhdistettynä tekee sahan ketterämmäksi käsitellä etenkin tiheissä puustoissa. Haittapuolena on, että jos joutuu pidempiä puita kaataessa auttamaan vasemmalla kädellä kaadon suuntausta, raivaussahan terä voi joutua vaarallisen lähelle sahaajan kättä. Tällaisessa tilanteessa on sattunut muutama vakava tapaturma. Kaato-ohjainta käytettäessä käsi ei missään tilanteessa joudu liian lähelle terää. Pitkiksi karanneiden taimikoiden hoito tai tiheiden harvennuspuustojen ennakkoraivauksilla rehkiminen voi aiheuttaa huonoja työasentoja ja heikkoa työergonomiaa. Kaatoavustin antaa kädelle ulottuvuutta ja tehostaa kosolti voimankäyttöä, kun kaatuvasta rungosta saa otteen huomattavasti ylempää tai alempaa, tilanteen ja tarpeen mukaan. Kaatoavustin on muotoiltu niin, että sillä puun vetäminen ja työntäminen käy yhtä vaivattomasti, olka- ja kyynärpäätä liiemmin rasittamatta. Metsurit ja metsänomistajat joutuvat hoidon myöhästyessä sahaamaan raivureillaan isot määrät liian pitkiksi karanneita taimikoita, vaikka ne olisi järkevintä ja taloudellisinta perata 3 6 metrin pituisina. Myös nuorten kasvatusmetsien isotöisiä kunnostus- ja ennakkoraivauksia tehdään vuosittain kymmeniätuhansia hehtaareita. Näillä kohteilla, missä kaadettava puusto on pitkää ja tiheää, kaato-ohjaimen käyttö parantaa selvästi työn tuottavuutta. Ojanvarsitiheiköissä apuvälineen käytöstä on hyötyä kaikkein eniten. Raivauspuuta ei saa jättää ojien tukkeeksi, ja hyvällä kaadon suuntauksella on helppo estää puiden kaatuminen ojiin. Näin toimien puita ei tarvitse kiskoa käsin ojia tukkimasta. Käyttäjien alustavien kokemusten mukaan voi arvioida, että kaato-ohjain nopeuttaa kaikkein eniten työtunteja vaativissa ojitusalueiden tiheiköissä työtä niin paljon, että se hankkii hintansa (noin 50 euroa) jo yhden hehtaarin alentuneina työkustannuksina. Metsänhoitotöiden kustannukset ovat nykyään jokaisella toimijalla tiukassa syynissä. Jokainen tuottavuutta parantava ja kustannuksia alentava keino on tervetullut. Kaato-ohjain pysyy normaalin sahauksen aikana kätevästi raivaussahan vasemman kahvan kyljessä, käsivarren ympärillä olevan pikalukitusremmin ja sopivasti taivutetun putken sekä hahlomaisen kädensijan avulla. Kaato-ohjain on myös hyvä lahjavinkki! 32 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

18 i n n o va at i o UPM EVODECK -TERASSILAUTA MARKKINOILLE 2010 Tuote: painekyllästetty terassilauta, joka on valmiiksi pintakäsitelty. Kiinnitys Timber Clip- komposiittikiinnikkeellä. Valmistetaan UPM Aureskosken höyläämöllä Parkanossa kotimaisesta, valikoidusta mäntyraaka-aineesta. Päämarkkinat: Suomi ja Keski-Eurooppa. Teksti Pekka Moliis Kuvat UPM UPM EvoDeck -TERASSILAUTA Kotimaista huippulaatua valmiina maailmalle Tänä keväänä markkinoille tullut UPM EvoDeck -terassilauta on määrätietoisen kehitystyön tulos. Uuden tuotteen taustalla on markkinoilla herännyt kiinnostus piha- ja puutarharakentamiseen soveltuviin, laadukkaisiin tuoteratkaisuihin. EvoDeck on ensimmäinen askel vastattaessa markkinoiden kysyntään. Jotta saavutetaan laadukas, asiakkaiden haluama ja markkinoilla menestyvä ratkaisu, niin siihen vaaditaan eri asiantuntijoiden yhteistyötä. Lisäksi projekteja on vietävä määrätietoisesti eteenpäin, kyllästetyistä tuotteista vastaava tuotepäällikkö Pauli Aaltonen toteaa. Tuotekehitys on tänä päivänä mitä suurimmassa määrin tiimityötä. Se on prosessi, jossa yhdistyvät muun muassa raaka-aine, teknologia, tutkimus- ja kehitystyö sekä myynti ja markkinointi. Uusien kilpailukykyisten ratkaisujen eteen ponnistellaan myös jatkossa. Nykyisiä kokemuksia, ratkaisuja ja toimintamalleja hyödynnetään muissa kehitysprojekteissa. Tavoitteenamme on löytää entistä ekologisempia laadukkaampia tuoteratkaisuja. Työn alla on muutamia tuoteaihioita, joita toivon mukaan pääsemme kaupallistamaan lähitulevaisuudessa, Aaltonen paljastaa. Vaativille asiakkaille Kiinnostus piha- ja puutarharakentamiseen on Suomessa vahvassa kasvussa. Markkinoilta tulleet signaalit kertovat asiakkaiden kaipaavan nykyisten painekyllästettyjen tai kovapuisten tuotteiden rinnalle uusia ympäristöystävällisempiä, helppohoitoisempia ja laadukkaampia vaihtoehtoja. Toisaalta Keski-Euroopassa on kiinnostusta löytää vaihtoehtoja kovapuista valmistetuille tuotteille. Tähän kysyntään UPM EvoDeck -terassilauta on oiva vastaus. Kuluttajat ovat entistä kriittisem- UPM:N SAHALIIKETOIMINTA 7 sahaa: 5 Suomessa, yksi Venäjällä ja yksi Itävallassa. 5 jalostetehdasta: 3 Suomessa, yksi Ranskassa ja yksi Venäjällä. Henkilöstö: noin Päätuote: korkealaatuiset puutuotteet rakentamiseen, sisustamiseen ja teolliseen loppukäyttöön. piä puun alkuperään liittyvien asioiden suhteen. Tämä trendi on eduksi sertifioidulle kestävän kehityksen periaattein tuotetulle puullemme, Aaltonen vakuuttaa. UPM EvoDeck -terassilauta on painekyllästettyä kotimaista mäntyä, joka on valmistettu valikoidusta raaka-aineesta. Valmiiksi pintakäsiteltynä se ei asentamisen jälkeen enää kaipaa uutta erillistä pintakäsittelyä. Teollisen pintakäsittelyn ansiosta sillä on hyvä värinpysyvyys ja pitkä huoltoväli. Pintakäsittelyaineena käytettävä puuemulsioöljy estää halkeilua ja painekyllästeen vaikuttavien ainesosien haihtumista. Tämä puolestaan parantaa säänkestoa. Helppo kiinnittää UPM EvoDeck -terassilautojen kiinnitysjärjestelmä on edistyksellinen. Terassia rakennettaessa laudan pintaa ei tarvitse rikkoa ruuvilla, vaan laudat kiinnitetään kierrätysmateriaalista valmistetun Timber Clip -komposiittikiinnikkeen avulla. Kiinnitys tapahtuu terassilaudan naaraspontista, eikä pintaan jää näin ollen ruuvinkantoja näkyville. Uuden tuotteen ominaisuuksia on testattu WOM 1000 tunnin -säätestillä, jossa tulokset ovat erinomaisia. Samoin viime vuonna toteutettu koemarkkinointi antoi rohkaisevia signaaleja. EvoDeck koemarkkinoitiin viime kesänä. Tuote herätti kiinnostusta ja sai osakseen runsaasti positiivista palautetta. Tämä johti tuotteen laajamittaisempaan lanseeraukseen, Pauli Aaltonen kertoo. 34 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

19 v u o s i r e n k a at Teksti Esko Pakkanen Kuva Oulun maakunta-arkisto Höyry sahojen voimaksi Kestilän saha Iijokisuulla, maamme ensimmäinen höyrysaha, lähti käyntiin talvella Ruotsissa Tunadalin höyrysaha Sundsvallissa valmistui 11 vuotta aiemmin. Suomen ensimmäinen höyrysaha, Kestilän höyrysaha, Iijokisuulla vuosisadan vaihteessa. Olisi meilläkin ollut valmius höyryn käyttöönottoon aiemmin. Sahapatruuna N. L. Arppe ilmoitti jo keväällä 1834, vajaa vuosi sen jälkeen kun Arppen ja J.F. Hackmanin omistama, maamme ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen oli aloittanut kulkunsa Saimaalla, hakevansa höyrysahalupaa Joensuuhun ja jonnekin Varkauden virran ympäristöön. Ilmoitus ei kuitenkaan ollut läpihuutojuttu, sillä sahan perustaminen oli luvanvaraista ja vanhat sahanomistajat yleensä vastustivat uusien sahojen rakentamista. Kuopion läänin kuvernööri Ramsay hylkäsikin Arppen tekemät kaksi sahahakemusta. Arppen valitukset senaattiinkaan eivät auttaneet. Myös eräät muut höyrysahahankkeet jäivät luvatta. Vasta kun oululainen kauppias J.G. Bergbom anoi 1852 lupaa perustaa höyrysaha Iijoen suuhun, sellainen saatiin Suomeen, tosin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin. Iijokisuulle esitettiin 1853 toistakin höyrysahaa. Hankkeen takana oli neljä oululaista kauppiasta ja sahamiestä, kuten J.W. Snellman G:son. Oulun läänin kuvernööri suoritutti katselmukset ja myönsi luvat sahoille Kummankin sahan tukkikiintiö eli privilegio rajattiin ainoastaan tukiksi. Päätös meni senaatin vahvistettavaksi, jossa heräsi epäily höyrysahojen laillisuudesta. Asiaa käsiteltiin pitkään, mutta kun Suomen uusi kenraalikuvernööri, kreivi C.W.R. Berg asettui sallivalle linjalle, asia päätyi höyrymiesten voittoon. Senaatin istunnossa ilmoitettiin keisarin vahvistaneen senaatin esityksen ja samalla julkaistiin asiaa koskeva säädös Armollinen asetus höyryllä käyvien sahalaitosten rakentamisesta. Lokakuussa senaatti vahvisti Iin sahaluvat, mutta kummankin tukkikiintiö oli pienennetty nyt tukiksi, mitä Oulun sahamiehet ja monet muut pitivät liian pienenä. Sanan-Lennättimessä kirjoitettiin 1858: Onpa aikomus rakentaa Iijoen suuhun kaksi uutta höyrysahaaki, joilla on lupa wuodessa sahata 8 tuhatta tukkia. Noin pieniä höyryn woimalla liikkuwia sahoja ei luulisi kannattawan ensinkään tehdä, ja mitä hyötyä semmoisista kituen hengissä pysywistä rakennuksista sitte on maalle enemmän kuin isännilleenkään. Lupien pienentyminen sai oululaiset keskittämään voimansa yhteen sahahankkeeseen. Senaatti antoi luvan sahojen ja tukkikiintiöiden yhdistämiseen Bergbomin ja kumppaneiden höyrysaha rakennettiin Iijoen suulle Kestilän tilan maille, ja kuvernööri määräsi sahan nimeksi Kestilän höyrysahalaitos. Ruotsalaisen Bolinderin tehtaan kaksikehäisen, 60-hevosvoimaisen höyrykoneen pyörittämä saha aloitti toimintansa talvella Katselmuksessa sahan laskettiin sahaavan työpäivässä 84 tukkia, mikä tiesi vuotuiseksi käyttöajaksi tukkikiintiön puitteissa 94 17/18 työpäivää! Vaikka käyttövoimaa riitti, sahaa ei siis saanut käyttää ympäri vuoden. Sama päiväkohtainen tukkimäärä pystyttiin sahaamaan helposti myös isoissa vesisahoissa, jopa enemmänkin. Myöhemmin Kestilän sahan tuotanto nousi parhaimmillaan m 3 :iin silloin tukkikiintiö ei ollut enää rajoittamassa tuotantoa. Vaikka kyse oli maamme ensimmäisestä höyrysahasta, sen käyntiinlähtö ei noussut uutiseksi. Oulun Wiikko-Sanomia mainitsi vasta : Iinjoen suussa on nyt Oulun kauppamiehillä höyrysaha, joka tekee parasta aikaa lautoja ja plankkuja ulkomaalle wietäwäksi. Kestilän saha ei ollut kauaa ainoa lajissaan. Vuoden 1857 asetuksen mukaan ehdittiin myöntää sahauslupa viidelle muullekin höyrysahalle ennen kuin sahalainsäädäntö vapautui vuonna Höyrysahat toivat liiketoiminnalle aivan uuden lähtökohdan, kuten Juhani Aho toteaa Ahlström-historiassaan: Höyryvoiman käyttöön ottaminen teki täydellisen mullistuksen sahaliikkeessä niin kuin muussakin. Saha voitiin nyt perustaa mihin paikkaan tahansa meren rantaan uittoväylän päähän. KIRJAT Kirjan otsikko, Metsät peltojen lomassa, on oivaltava. Tuskinpa meillä on toista maakuntaa, jossa metsätaloutta on jouduttu harjoittamaan maatalouden ja asutuksen ehdoilla siinä määrin kuin Varsinais-Suomessa. Vähiä metsiä on myös opittu arvostamaan ja hoitamaankin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun opettajat Tapani Tasanen ja Juho Seppälä antavat selkeän kuvan, miten Varsinais-Suomen metsät, metsätalous ja -teollisuus ovat kehittyneet. Ja kun Tasanen on asialla, tietää, että työ on tehty perusteellisesti. Kirjassa ei myöskään tyydytä alaotsikon mukaiseen sataan vuoteen, vaan lähdetään 1400-luvun lopulta perustettiinhan maamme ensimmäinen vesisaha maakuntaan. Mukaan on mahdutettu kaikki, minkä voi kuvitella liittyvän Varsinais-Suomen metsiin. Myös UPM:n metsät ja Kari Mäkelä ovat esillä. On puuta riittänyt myyntiinkin vaikkei vauraassa maakunnassa metsärahaa olekaan tarvittu leipään, tuskin aina päälliseenkään. Seutu on tunnettu varhaisista yhteismyynneistään, ja sieltä ovat ponkaisseet kukoistukseensa niin Metsänomistajain Metsäkeskus kuin Teksti esko pakkanen TURUNMAASSAKIN ON METSÄÄ ENTISTÄ UPEAMPIA SUDENKORENTOJA! Suomen sudenkorennot, Sami Karjalainen, Tammi Sami Karjalainen julkaisi vuonna 2002 kirjan maamme sudenkorennoista, noista kiehtovista värikkäistä taitolentäjistä, jotka ovat eläneet maapallolla jo paljon ennen hirmuliskoja. Kirjan innoittamana UPM Metsä julkaisi seuraavana vuonna luontojulisteen, jossa esiteltiin Karjalaisen valokuvin maamme kaikki silloiset 52 sudenkorentolajia. Nyt Sami Karjalainen on päivittänyt korentokirjansa. Mukaan on saatu Metsät peltojen lomassa Vuosisata Varsinais-Suomen metsätaloutta, Tapani Tasanen, Juho Seppälä. Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistysten säätiö, Metsäliittokin. Myös pyöreää puuta on maakunnasta laivattu ihan maan tavaksi saakka. Sotavuodet ja asutustoimet toivat mukanaan poikkeusolot myös lounaisiin metsiin. Pakkohakkuut eivät ketään ilahduttaneet, mutta jotenkin tuntuu turhan pohojalaaselta, että esimerkiksi Ypäjän-Jokioisten metsänhoitoyhdistyksen alueella vuonna 1943 yhdeksän suurinta metsänomistajaa erosivat yhdistyksen jäsenyydestä vastalauseena heille määrätyille velvoitehakkuille! Asutus puolestaan toi asutustilaa niitä edeltävine aavistushakkuineen maakuntaan, mikä merkitsi metsälöiden lukumäärän kaksinkertaistumista! Koetapa sitten noissa oloissa harjoittaa tehokasta metsätaloutta vaan niin on voitu. Kirjoittajat toteavat: Voidaan sanoa, että metsät ovat aina olleet hyötykäytössä. Toisaalta niistä on pidetty kaikkina aikoina niin hyvää huolta kuin käytettävissä olevan tietämyksen perusteella on ollut mahdollista. Ehkä tämä on turhan itsekehuista, kun muistaa kirjassa kerrotut metsien rauhoitukset ja yhden marttilalaisen isännän toteamuksen metsänsä käsittelystä. En minä sitä mikä metsälle on parasta vaan sitä mikä minulle on parasta. Sääli, että murre puuttuu kirjan muisteluksista. Kirjan tilaajana on toiminut Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistysten säätiö, mikä ei näy kirjan sisällössä. Pikemminkin olisi toivonut enemmän räiskettä, ainakin silloin kun puhutaan puukaupasta. Varsinais-Suomi on siitäkin erikoinen maakunta, ettei siellä näytä olleen isompia ristiriitoja puun myyjien ja ostajien kesken, ellei vuoden 1991 puunmyyntilakkoa lasketa. Ja sekin oli Helsingin Simonkadulta käskettyä! 1980-luvun hakesodasta sentään kerrotaan, ja siinä pääsevät paikallissahurit kertomaan kokemuksiaan. Kuvia on ja ne ovat hyviä. Taas kerran oppii näkemään millaisia kuva-arkkuja yksityisten albumit saattavat olla. Mallikas kirja! kolme uutta, Suomessa vuoden 2002 jälkeen tavattua korentolajia. Teos on myös kooltaan entistä suurempi, sivumäärältään laajempi, tietosisällöltään monipuolisempi ja sisältää varmasti kaiken, mitä tavallinen luonnonystävä tai vähän pidemmällekin päässyt harrastaja haluaa tietää sudenkorennoista. Ennen kaikkea kuvitukseltaan kirja on entistäkin mahtavampi. Karjalaisen korentokuvat ovat upeita, monet suorastaan pieniä taideteoksia. 36 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

20 a j a s s a Kirnu verhoutuu puumuovikomposiittiin Shanghain EXPO maailmannäyttelyn Suomen Kirnu-paviljongin julkisivuun on käytetty verhoilumateriaalina UPM ProFi -puumuovikomposiittia. Näyttely kestää lokakuun loppuun. UPM on valmistanut noin marmorinvalkoista paanua paviljongin verhoiluun. Ulkoverhouksen kokonaispintaala on neliömetriä. Puumuovikomposiitin pääraaka-aine on UPM:n tarralaminaattien valmistuksesta sivutuotteina syntyvä kierrätetty paperi ja muovi. UPM istuttaa uhanalaisia hämeenkylmänkukkia Uhanalainen hämeenkylmänkukka kukki tänäkin keväänä UPM:n mailla Janakkalassa Hämeessä. UPM Metsä on toteuttanut alueella ainutlaatuista kokeilua istuttamalla sinne uusia hämeenkylmänkukkia. Istututushanke on osa UPM:n monimuotoisuusohjelman harjuhanketta. Hämeenkylmänkukka eli kylmänkukka (Pulsatilla patens) on erittäin uhanalainen ja rauhoitettu kasvi, joka kasvaa kuivahkoilla, aurinkoisilla harjurinteillä Kanta- Hämeessä. UPM:n puutuotteet arkkitehtuurinäyttelyssä Lontoossa UPM on valittu puutavaran toimittajaksi arkkitehti Sami Rintalan suunnittelemaan installaatioon, joka rakentuu kesäkuussa avattavaan Lontoon Victoria & Albert -museon näyttelyyn. Sami Rintalan suunnitteleman kolmikerroksisen kirjatornin perusrakenne valmistetaan suomalaisesta kuusisahatavarasta, ja portaat sekä tasanteet mäntyliimalevystä. VERLASSA TAPAHTUU KESÄLLÄ UPM:n omistama ja ylläpitämä Verlan tehdasmuseo Pohjois-Kymenlaaksossa on kesällä auki tiistaista sunnuntaihin Päivän ensimmäinen opastettu kierros lähtee klo 10 ja viimeinen klo 17. Verlassa on myös vuokrattavissa mökkejä. Tehdasmuseon ja mökkien lisäksi maailmanperintökohteessa on myös muita palveluita, kuten Makasiinikahvila, Viiniverlan viinitupa sekä erilaisia puoteja. Verlan kesässä on luvassa muun muassa seuraavia tapahtumia: klo alkaen Verla-päivä. Tehdasmuseon ympäristössä on työnäytöksiä, koskinäytös, poniratsastusta yms. Vapaa pääsy klo Verlan aika-tapahtuma. Viikinkien valtakausi tehdasmuseon alueella: keskiaikatori, viikinkiajan musiikkia, hevosturnajaiset, viikinkilaivojen hyökkäys ja maataistelu. Liput 15, S-etukortilla 10, lapset 5, sis. päivän ohjelman (ei ruokailua) ja museolipun. Avoimia ovia Puolangalla, luumäellä JA Iisalmessa UPM:n Puolangan metsäpalvelutoimistossa vietettiin huhtikuussa avoimia ovia. Paikalla kävi lähemmäs sata ihmistä kahvittelemassa ja keskustelemassa metsäasioista Puolangalle Oulusta siirtyneen puunostaja Heikki Toivasen ja muiden UPM:n asiantuntijoiden kanssa. Luumäellä avoimia ovia vietettiin toukokuussa. Iisalmen toimiston avoimia ovia vietetään osoitteessa Pohjolankatu 18 tiistaina klo Paikalla ovat paikallinen puunostaja Jorma Hukkanen sekä metsäsuunnittelijat Jorma Karhu ja Seppo Korhonen. Puukauppa-asioista keskustelemassa Puolangan avoimissa ovissa puunostaja Hannu Mannermaa (Paltamo) ja Paula Kyllönen. UPM:n tuotteita messukohteissa Kuopion asuntomessuilla Kesän asuntomessuilla Kuopion Saaristokaupungissa rakennetaan UPM Timberin puutuotteista Parha-talokohteeseen edustava pihakokonaisuus, jossa on pääroolissa EvoDeck-terassilauta. Lisäksi talon sisustukseen käytetään UPM:n sisäverhous- ja saunatuotteita. Talossa on Veikko Räisäseltä kesänäytelmä ja uusi kirja Metsää, puuta ja kovaa työtä kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja sisäilman laatuun. Muutamassa messukohteessa on myös rakennettu terassit UPM ProFi -patiolankusta. Asuntomessut pidetään Kuopiossa UPM:n metsäsuunnittelija Veikko Räisänen on kirjoittanut Jokijärven Pölkky-teatterille kesänäytelmän Kultaa Jokijärveltä, joka kertoo maaseudun murroksesta lukujen vaihteessa. Samat ihmiset kohtaavat myös 2000-luvun. Näytelmässä on huumoria ja jäyhyyttä, ripaus politiikkaa eikä metsääkään ole unohdettu. Näytelmää esitetään välisenä aikana kymmenen kertaa. Esitysajat: Räisäseltä ilmestyy kesällä Mäntykustannuksen kustantamana järjestyksessä jo neljäs kirja Jaakoppi ja hänen jälkeläisensä. Räisäsen tekstit, muun muassa novellit, ovat tuttuja tämänkin lehden sivuilta. Metsähistorian Seura ja Metsäkustannus Oy julkaisevat kirjaparin Suomen metsien käytön historiasta. Ensimmäinen nide Metsää, puuta ja kovaa työtä on ilmestynyt. Jälkimmäinen nide ilmestyy vuodenvaihteessa. Kirjaparin tekijät ovat Esko Pakkanen ja Matti Leikola. Ensimmäisessä kirjassa Suomen metsien käytön historia jakautuu: puun ostoon, puun korjuuseen sekä metsässä toimijoihin. Tiukan asian lisäksi kirjassa on pieniä sattumuksia ja episodeja, jotka syventävät aikalaistunnelmaa. Kirjaan sisältyy kattava henkilö- ja paikannimihakemisto. Esko Pakkanen. Kirjassa on 640 sivua ja lähes 800 valokuvaa tai muuta kuvaa. Toinen osa, Puut perille ja käyttöön, käsittelee puun kaukokuljetusta ja tuotteiden käyttöä eri muodoissaan. Teosten julkaisemisen mahdollistaa Metsämiesten Säätiön tuki. Kirjan hinta on 52 euroa + postikulut. Kirjaa voi tilata www. metsalehti.fi/kauppa tai asiakaspalvelusta Kiitos palautteesta tästä on hyvä jatkaa Metsän hengen ensimmäisen numeron välissä olleeseen lukijapalautekyselyyn tuli runsaasti vastauksia kiitos niistä! Lukijoiden ajatukset lehden suhteen ovat jatkossakin tervetulleita. Palautteen perusteella olemme oikeilla jäljillä. Te lukijat haluatte jatkossakin lukea lehdestä monipuolisesti metsäasioista. Juttuja toivottiin niin metsäluonnosta, metsäntutkimuksesta, UPM-kokonaisuudesta kuin metsänomistamisesta ja -hoidostakin. Kiinnostavinta juttua kysyttäessä kannatusta saivat kaikki jutut. Metsänomistajat ja heidän tarpeensa ovat erilaisia. Lehtemme on yksi tärkeä väylä jakaa metsäistä tietoa ja taustoittaa asioita. Metsänomistajan omissa, konkreettisissa tarpeissa parhaan avun saa omalta UPM-metsäammattilaiselta. Kyselyyn vastanneiden kesken on arvottu tuotepalkintoja, jotka on lähetetty voittajille. Nilla Hietamäki päätoimittaja Metsän henki METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy tänä vuonna vielä syys- ja joulukuussa. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Mikäli olet metsänomistaja-asiakas ja osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhteydessä omaan UPM:n puunostajaasi. Puunostajien tiedot kunnittain löytyvät osoitteesta tai soittamalla numeroon Muut halukkaat voivat tilata lehden lähettämällä nimensä ja osoitteensa sähköpostiosoitteeseen Osoitteenmuutoksen voit tehdä myös osoitteeseen com, mutta ilmoita samalla, oletko UPM:n asiakas vai muu tilaaja. Julkaisija UPM Metsä, PL, Valkeakoski. Puh Fax Sähköposti Päätoimittaja Nilla Hietamäki, Toimitusneuvosto: UPM; Nilla Hietamäki, Pasi Hakkarainen, Panu Kärkkäinen, Timo Lehesvirta, Sami Oksa, Aili Piironen ja Seija Rantonen / Kynämies; Leena Leppänen, Mauri Kaarre, Soile Lemettinen ja Leena Honkaniemi. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse 150/115 g/m 2. Painosmäärä vuosikerta. ISSN Kannen kuva Vesa Laitinen. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy syyskuussa. Kuva SEPPO SAARENTOLA Kuva Sami Helenius 38 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä?

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistajan talvipäivä 9.2.2008 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 13.2.2008 1 Yksityismetsänomistus Suomessa Metsänomistusmuoto Yksin tai puolison

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA UUDENLAINEN TAPA HOITAA YMPÄRISTÖÄ UPM Silvesta tarjoaa kattavan ja ammattitaitoisen palveluverkoston huolehtimaan yritysten ja yhteisöjen luonto-

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Yksityismetsien FSC-sertifiointi

Yksityismetsien FSC-sertifiointi Yksityismetsien FSC-sertifiointi Aktiivisen metsänomistajan valinta 1 Toukokuu 2014 FSC (Forest Stewardship Council) eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on maailmanlaajuinen jäsenjärjestö - Ympäristön kannalta

Lisätiedot

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä?

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Harri Hänninen Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke Metsäkeskusten Lounais-Suomi ja Pirkanmaa Talvikoulutuspäivä 2011, Kuninkaisten kulttuuri-

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pärnu 24.4.2009 Jääkö arvokkain omaisuutesi luonnonvoimien armoille? Tammelan metsäpalo 9.6.997 * maastopaloja 3000-5000 vuosittain

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsää omistavat tahot Yksityishenkilöt Kuolinpesät, leski + perittävän lapset Yhtymät (yhteisomistus)

Lisätiedot

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä.

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT? Metsä kasvaa ja kehittyy sukupolvelta toiselle. Siksi metsänomistajana sinulla on mahdollisuus jopa velvollisuus ohjata metsän

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä Kullaa 28.10.2014 UPM Metsäalan työnantajana Toimihenkilöitä n. 400 Metsureita n. 120 Yrittäjiä n. 300, joista metsänhoitotöitä tekee n. 150 yritystä UPM Metsäpalvelut Tuottaa

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa?

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Seminaari Metsä yhteiskunnassa suhde murroksessa? 6.11.2007 Tavoite Esityksen tavoite on tarkastella metsien käyttöä, sen perusteluita

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Metsän yhteisomistusmuodot - ongelmat ja kehittämistarpeet

Metsän yhteisomistusmuodot - ongelmat ja kehittämistarpeet Metsän yhteisomistusmuodot - ongelmat ja kehittämistarpeet Marjut Vierimaa Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishankkeen ohjausryhmän kokous 25.1.2010, MMM Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot