SYLISSÄ SUURI METSÄ SIRKKA-LIISA ANTTILA: Joroisten taimitarhapäällikkö Anne Immosen. Varhaisperkaus on TAIMIKON VAKUUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYLISSÄ SUURI METSÄ SIRKKA-LIISA ANTTILA: Joroisten taimitarhapäällikkö Anne Immosen. Varhaisperkaus on TAIMIKON VAKUUTUS"

Transkriptio

1 [ UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 2/2010 ] henki Varhaisperkaus on TAIMIKON VAKUUTUS Metsäpalvelusopimuksesta ISO APU ARKEEN SIRKKA-LIISA ANTTILA: Koko toimialalla on peiliin katsomisen ja asennemuutoksen paikka Joroisten taimitarhapäällikkö Anne Immosen SYLISSÄ SUURI METSÄ

2 m e t s ä j o h ta j a PUU ON UUSIUTUVA, MONIPUOLINEN RAAKA-AINE Kaikille osapuolille paras vaihtoehto olisi terve, markkinaehtoisesti toimiva puumarkkina. Metsä on Suomelle todellinen vihreä kulta. Puun käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat, ja mikä parasta, se on uusiutuva luonnonvara. Se on ollut kautta aikojen hyvä rakennusmateriaali ja siitä on ollut helppo muotoilla niin tarvekaluja kuin koriste-esineitä. Keksintö tehdä puusta paperia räjäytti myös mahdollisuudet jakaa tietoa laajasti. Puu on ollut ikiajoista myös energian lähde ja siitä on saatu paljon muita tarpeellisia tuotteita tervasta mahlaan, ja uusien tuotteiden ja käyttötapojen kirjo näyttää laajenevan edelleen. Metsää meillä on ja ne kasvavat sadan miljoonan kuution verran vuodessa. Teollisuuden käyttö on ollut noin miljoonaa kuutiota ja muuta käyttöä reilu kymmenen miljoonaa vuodessa. Hakkuumääriä voidaan siis hyvin lisätä miljoonalla ilman, että metsien kestävä käyttö vaarantuu. Metsien käyttöä mietittäessä on kuitenkin hyvä pohtia, miten voimme hyödyntää niitä parhaalla tavalla. Tehdyt laskelmat osoittavat, että hyöty on suurin, kun puun eri osat jalostetaan tehokkaasti erilaisiksi tuotteiksi ja hyödynnetään energiaksi jalostukseen soveltumattomat osat, tuotannon sivuvirrat ja mahdollisimman tehokkaan kierrätyksen jälkeen jäljelle jäävä materiaali. Se tarkoittaa kantorahatuloja metsänomistajille, työllisyyttä monelle eri sektorille, kannattavaa teollisuutta sekä elinvoimaista ja kehittyvää kansantaloutta. Metsäteollisuudella on Suomessa keskeinen rooli uusiutuvan energian tuotannossa. Ilman kansainvälisesti kilpailukykyistä ja kehittyvää metsäteollisuutta meillä ei ole mahdollisuutta päästä asetettuihin ilmastotavoitteisiin. Hallituksen huhtikuussa esittämä uusiutuvan energian paketti herättää kuitenkin vakavaa huolta metsäteollisuuden raaka-aineen riittävyydestä ja hinnasta. Kaikille osapuolille paras vaihtoehto olisi terve, markkinaehtoisesti toimiva puumarkkina. Energiapuun lisääntyvä käyttö on luonnollisesti myös mahdollisuus. Vaikka olemmekin metsäkansaa ja metsä on meille tärkeä, on Suomessa myös paljon hoitamattomia metsiä. Syyt siihen ovat moninaiset: ei tiedetä, osata, ehditä tai syystä tai toisesta haluta pitää huolta metsäomaisuudesta. Uusiutuvan energian paketti voikin edistää aidosti uuden energiapuun tuloa markkinoille eikä vain ohjata nykyisiä puuvirtoja puunjalostuksesta energiantuotantoon. Hallituksen esittämä uusiutuvan energian paketti on yksi toimintaympäristössämme samanaikaisesti meneillään olevista merkittävistä muutoksista. Varmistaaksemme kilpailukykyisen raaka-aineen, jolla tarkoitamme puun hintaa, saatavuutta ja tasaista toimitusvirtaa ja kehittääksemme metsäliiketoimintaamme entisestään, olemme uudistaneet metsäorganisaatiotamme. Puunhankinnassa Pohjois-Euroopan alueella olemme poistaneet maarajat ja ohjaamme nyt hankintaa Itämeren altaan ja Venäjän alueelta kokonaisuutena. Lisäksi olemme eriyttäneet metsäliiketoiminnan omaksi yksiköksi. Yksi sen päätavoitteista on kehittää edelleen metsäpalvelutoimintaamme asiakaslähtöisesti yhtiön metsien hoidosta karttuneen asiantuntemuksen pohjalta. Metsänomistaja-asiakkaillemme tämä näkyy tulevaisuudessa entistä laajempana valikoimana korkealaatuisia palveluja. Sekä Pohjois-Euroopan puunhankinnan että metsäliiketoiminnan vetäjät Esa Retva ja Risto Laaksonen, on esitelty lyhyesti tämän lehden sivulla 4. Heidän näkemyksistään kuulette enemmän lehtemme tulevissa numeroissa. Organisaatiomuutos ei vaikuta kentän toimintaan. Teille tuttu puunostaja on edelleen yhteyshenkilönne niin puukauppa- kuin metsäpalveluasioissa. Hänen kauttaan voitte lähettää helposti terveisiä myös johdollemme. Trä är en förnybar och mångsidig råvara Skogen är verkligen grönt guld för Finland. Det finns nästan obegränsade användningsmöjligheter för träden och det bästa är att trä är en förnybar naturresurs. En effektiv förädling av råvaran, tillvaratagande av energin samt återanvändning ger största nyttan, visar olika beräkningar. Det betyder inkomster för skogsägaren, sysselsättning inom olika sektorer, lönsam industri samt en livskraftig och växande nationalekonomi. Skogsindustrin i Finland har en central roll i produktionen av förnybar energi, utan en internationellt konkurrenskraftig och växande skogsindustri har vi inte möjlighet att uppnå de fastställda klimatmålen. Paketet för förnybar energi som regeringen presenterade i april väcker dock en allvarlig oro för tillgången och priset på skogsindustrins råvara. För alla parter vore det bästa alternativet en sund, marknadsbaserad virkesmarknad. Den ökade användningen av energivirke är naturligtvis också en resurs. Trots att vi är ett skogsfolk och skogen är viktig för oss, har vi i Finland också många oskötta skogar. Konkurrensen om råvaran har också lett till att vi på UPM sett över vår egen skogsorganisation. Norra Europas virkesanskaffning har sammanslagits till en helhet, utan gränser och omfattar nu Östersjöländerna, Ryssland, Skandinavien och Finland. Skogsaffärsverksamheten har dessutom avdelats till en egen enhet. Ett av dess huvudmål är att fortsätta utveckla vår skogsservice till kundnära tjänster utgående från våra erfarenheter av skogsskötseln i bolagets skogar. För skogsägarkunderna märks detta framöver i ännu större utbud av högklassiga skogstjänster. Ledarna av Norra Europas virkesanskaffning, Esa Retva och skogsaffärsverksamheten, Risto Laaksonen, presenteras i korthet i denhär tidningen på sidan 4 och deras egna erfarenheter får ni läsa om i kommande nummer. Denhär organisationsändringen berör inte verksamheten ute på fältet. De bekanta virkesköparna är fortfarande kontaktpersoner såväl i virkeshandeln som i skogsserviceärenden. Via virkesköparen kan också era egna hälsningar till ledningen enkelt förmedlas. Leppoisaa kesää toivottaen / Med önskan om en gemytlig sommar, Tuomo Visanko Johtaja, Metsä ja sahat -liiketoiminta-alue DIREKTÖR, AFFARSOMRÅDET SKOG OCH SÅGVERK METSÄN henki 2/ Uutiset 6 6 Ministeri Sirkka-Liisa ANTTILA: Nyt tarvitaan todellinen asennemuutos 10 metsänomistaja: Metsäpalvelusopimus auttaa Martti ja Pirkko Lankisen arkea 15 KALVILA 16 Metsäluonto & ympäristö: Kainuun Räätäkankaan Natura alue 17 lehesvirta 18 METSURI: Matti Ylä-Outisen eläkeläisharrastuksena on metsätyö savotalla tavataan 20 VESIENSUOJELU: Vesistövaikutukset on huomioitava metsätalouden töissä 22 maastossa: UPM Metsän Joroisten taimitarha täyttää 30v. Onnea synttärisankarille! 26 TAIMIkonhoito: Töiden oikea ajoitus on kaiken A&O 29 puukauppa & metsäomaisuudenhoito: Metsä tuottamaan! 30 TULELLA TULOKSEEN: Säästöpuiden poltosta monimuotoisuuden turvaamismalli 32 YTIMESSÄ: Uudet metsäpalvelutoimistot 33 METSÄVINKKI: Kaato-ohjain apuvälineeksi 34 Innovaatio: UPM EvoDeck -terassilauta 36 vuosirenkaat: Kestilän höyrysaha 37 kirjat: Turunmaan metsät ja Suomen sudenkorennot 38 ajassa KUVA ARTO WIIKARI 2 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/2010 3

3 u u t i s e t UPM yhdistää Pohjois- Euroopan ja Venäjän metsäyksiköiden puunhankinnan yhdeksi Pohjois-Euroopan puunhankintayksiköksi. Esa Retva on nimitetty Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtajaksi. Pekka Rajala on nimitetty Pohjois-Euroopan ostojohtajaksi ja Tuomas Hallenberg korjuu- ja logistiikkajohtajaksi. Pohjois-Euroopan metsäliiketoiminta vastaa yhtiön metsien hyödyntämisestä ja metsäpalveluista. Risto Laaksonen on nimitetty Pohjois-Euroopan metsäliiketoimintayksikön johtajaksi. Jorma Saarimaa on nimitetty maankäytöstä ja kiinteistöistä vastaavaksi johtajaksi. Jukka Koivumäki jatkaa UPM Silvestan toimitusjohtajana ja Anne Immonen taimitarhapäällikkönä. Esa Korhonen on nimitetty kehitysjohtajaksi sekä Pohjois-Euroopan puuhankintaan että metsäliiketoimintaan. Sixten Sunabacka siirtyy uusiin tehtäviin UPM:n sisällä. Esa Retva Risto Laaksonen Nimityksiä UPM:n puunhankinnassa ja metsäliiketoiminnassa Tapahtumakierros kiinnosti UPM Metsä järjesti keväällä metsänuudistamiseen keskittyneen tapahtumakierroksen noin 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Syksyllä on luvassa uusi tapahtumakierros. Paltamon Kontiomäen metsäenergiatapahtuma järjestettiin yhteistyössä Metsäkeskus Kainuun energiapuuhankkeen kanssa. Kuvassa Reijo Komulainen (vasemmalla) ja UPM Metsän puunostaja Jukka Heikkinen, joka ostaa puuta pääasiassa Sotkamossa. Vihreä Kulta jatkuu syksyllä Ohjelman juontajina jatkavat Noora Hautakangas ja Arttu Harkki. Metsämakasiiniohjelma Vihreä Kulta jatkuu jälleen syksyllä. Edellisen tuotantokauden aikana ohjelma tuli tutuksi lähes kolmelle miljoonalle katsojalle. Syyskuun puolivälissä käynnistyvällä neljännellä tuotantokaudella liikutaan tuttuun tapaan metsässä Artun ja Nooran johdolla. Tulevissa jaksoissa ohjelmassa lähdetään myös ulos metsästä katsomaan, millaisia tuotteita metsästä saadaan. Luvassa on uusia kiinnostavia aiheita, mielenkiintoisia julkkisvieraita ja monipuolinen Upm Forest Lifessa lähes kaksi miljoonaa kävijää UPM:n virtuaalimetsäretki UPM Forest Life on palkittu kunniakirjalla Suomen eoppimiskeskuksen järjestämässä e-eemeli-kilpailussa. Arvosteluraati arvioi sivustoa seuraavasti: on helppokäyttöinen, monipuolinen ja viimeistelty tuote, joka sopii laajalle kohderyhmälle monine kieliversioineen. Tuote saa aikaan voimakkaan aistielämyksen ja edistää hyvin Suomi-kuvaa. UPM Forest Life -sivusto vie retkelle metsään. Vuonna 2007 avattuun sivustoon on tutustunut jo yli 1,7 miljoonaa kävijää. esittely erilaisista metsäisistä ammateista. Vihreän Kullan aiheista on syksyllä mahdollista keskustella myös internetissä ja eri puolilla Suomea järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa. Ohjelman uusi lähetysaika on MTV3- kanavalla lauantaisin kello Uusinnat nähdään sunnuntaisin kello 12. Ohjelman toteutuksesta vastaa Intervisio, ja UPM on ohjelmassa yhteistyökumppanina. Viime aikoina se on ollut erityisen suosittu Ranskassa. Metsäretken voi tehdä suomeksi, englanniksi, kiinaksi, ranskaksi tai saksaksi. on saanut laajaa tunnustusta ja lukuisia eri palkintoja. UPM Forest Life on myös yksi ENO- Environment Onlinen käyttämistä opetusmateriaaleista. ENO on kestävään kehitykseen ja ympäristökasvatukseen keskittynyt virtuaalikoulu ja verkosto, jonka toimintaan osallistuu tuhansia kouluja yli sadasta maasta. UPM:n osoitteet lyhenevät Satelliittisääksi Jukka palasi kotiin Satelliittisääksi Jukka palasi 15. päivä huhtikuuta kotireviirilleen Kaakkois-Pirkanmaalle. Luonnontieteellisen keskusmuseon, Sääksisäätiön ja UPM:n yhteishankkeena seuraaman tutkimussääksen kevätmuuttoon Kamerunista Pälkäneelle kului yhteensä 23 vuorokautta ja matkakilometriä. Sääksikoiraalla oli kiire pesimäseuduilleen, mutta kevätkiireestä huolimatta Jukka ei saapunut Suomeen suorinta reittiä. Linnuntietä matkaa Lagdo-järveltä Äimälään kertyy nimittäin vain kilometriä. Jukan matka oli noin tuhat kilometriä pidempi. Hukkakilometrit näyttäisivät syntyneen pääosin muuton alkutaipaleel- UPM:n sähköpostiosoitteissa on siirrytty lyhyempään versioon eli Vanhat sähköpostiosoitteet com toimivat silti myös. Myös UPM-Kymmenen internet-osoite on lyhentynyt. Nykyinen internet-osoite on muuttunut muotoon: ja com on muuttunut muotoon: Liikenne vanhoista osoitteista ohjataan uuteen osoitteeseen, joten myös vanhalla osoitteella löytää edelleen UPM:n konsernisivustolle. UPM Metsän sivuille pääsee suoraan osoitteella: Puukauppasivuille pääsee osoitteella: UPM:n metsänhoitotyöpalveluihin voi tutustua osoitteessa: ja UPM:n tontti- ja metsätilatarjontaan osoitteessa: fi. Bonvestan sivuilla voi tutustua myynnissä oleviin kohteisiin kätevästi Google Maps -sovelluksen avulla, joka antaa karttojen lisäksi ajo-ohjeet kohteisiin. Kuva Hannu Vainiopekka la Afrikassa. Jukan lähetin jatkaa toimintaansa ja sen pesimäaikaisia puuhia seurataan tiiviisti. Aika ajoin tilanne päivitetään myös Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksi-sivuille: Yhteistyö Sääksisäätiön kanssa on osa UPM:n monimuotoisuusohjelmaa. Koululaiset pääsivät metsään UPM:n kansainvälistä puunistutuspäivää vietettiin toukokuussa. UPM sidosryhmineen istutti puita usealla paikkakunnalla Suomessa ja ulkomailla. Eri puolilla maailmaa järjestetyissä tapahtumissa UPM istutti alueella luontaisesti esiintyviä puulajeja yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Tapahtumat olivat osa YK:n vuoden 2010 luonnon monimuotoisuuden teemavuotta. Yksi iso puunistutuspäivään osallistunut sidosryhmä oli koululaiset, jotka pääsivät puunistutuspäivän myötä konkreettisesti metsään ja puunistutuspuuhiin. Istutuksen lomassa koululaisille kerrottiin metsänhoidosta, puusta valmistettavista tuotteista ja metsäluonnosta. UPM toteuttaa omissa metsissään kansainvälistä monimuotoisuusohjelmaa. Sen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuus samalla kun tehokas puuntuotanto turvataan sekä edistää metsätalouden parhaita käytäntöjä. Yksi ohjelman pääaiheista on luontaiset puulajit. Tämä oli toinen kerta, kun UPM järjesti kansainvälisen puunistutuspäivän. UPM toteutti osan puunistutuspäivän tapahtumista yhteistyössä ENO (Environment Online) -verkkokoulun kanssa. Nyt on aika käydä metsässä katsomassa, miten taimikot ovat selvinneet talvesta. Kannattaa tarkistaa, ovatko taimikot jääneet heinän tai kasvua haittaavan lehtipuuston alle, tai onko niissä myyrätuhoja. Omatoimisten istuttajien ja kylväjien pitää muistaa tehdä metsäkeskukseen taimikonperustamisilmoitus yläkoululaista Metsävisassa oppilasta 372 yläkoulussa kaikkialla Suomessa osallistui tänä keväänä valtakunnalliseen Metsävisaan. 650 opettajaa tarkisti visavastaukset, joiden perustella valittiin koulujen parhaat visailijat. Koulujen parhaat pääsivät maakunnallisiin kilpailuihin, ja maakuntien voittajat osallistuivat valtakunnalliseen loppukilpailuun. Tämänvuotisessa Metsävisassa oppilaat saivat pohtia metsien merkitystä ajankohtaisten luonnonilmiöiden osatekijänä. Visailijat pääsivät myös muistelemaan tuttujen kasvien nimiä. Metsävisassa oppilaat ratkoivat muitakin kulttuuriin, talouteen ja teollisuuteen sekä biologiaan liittyviä tehtäviä, joita yhdistää metsänäkökulma. Lukuisat opettajat ja metsäammattilaiset järjestävät palkintojenjaon ohessa metsäretkiä ja oppitunteja. UPM:n vastuulla on 124 Metsävisa-kummikoulua. Lisätietoja: Kiinan varapresidentti UPM:n työmaalla Kiinan varapresidentti Xi Jinping vieraili pääministeri Matti Vanhasen seurassa UPM:n puunkorjuutyömaalla Rovaniemellä maaliskuun lopussa. Presidentin seurueeseen kuului myös laaja kauppavaltuuskunta Kiinasta. 4 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/2010 5

4 SUOMI ELÄÄ Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vakuuttaa, että metsäteollisuus ja sitä tukeva metsätalous ovat jatkossakin Suomen talouden kivijalkoja. Se edellyttää kuitenkin koko tuotantoketjulta avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja selvästi nykyistä parempaa keskinäistä luottamusta. Ilman asennemuutosta Suomen kansallisomaisuus mätänee metsiin. Tässä on koko toimialalla peiliin katsomisen ja asennemuutoksen paikka. METSÄSTÄ Teksti Timo Sormunen Kuvat Arto Wiikari myös tulevaisuudessa Onhan tämä hullunkurinen tilanne, kun Suomesta rahdataan raakalautaa muun muassa tanskalaisten huonekaluvalmistajien jatkojalostettavaksi. Siitä puhuvat jopa tanskalaiset itse, huokaa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Tanskalaisen ministerikollegan EU-kokouskuittailussa kuitenkin tiivistyy koko suomalaisen metsätalouden ja -teollisuuden perusongelma. Raaka-ainetta on riittämiin, mutta se ei jalostu riittävässä määrin tuotteiksi, joille myös tulevaisuudessa olisi kysyntää. Tässä on koko toimialalla peiliin katsomisen ja asennemuutoksen paikka. Se koskee niin metsänomistajia, metsäteollisuutta kuin metsäkeskuksia ja metsänhoitoyhdistyksiä. Loppuasiakkaan sijaan on tuijotettu sittenkin liiaksi omaa etua, Anttila ripittää. Hän toivookin hartaasti, että parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevat metsälain muutos, jonka tavoitteena on lisätä metsänomistajan päätäntävaltaa omissa metsissään sekä usealla eri taholla käynnissä olevat tuotekehitys- ja innovaatiohankkeet omalta osaltaan avaisivat toimialan nykyistä umpisolmua. Puu liikkeelle lain voimalla Raaka-aineesta ei joka tapauksessa ole pulaa, sillä sitä kasvaa suomalaismetsissä enemmän kuin koskaan aiemmin. Mitalin kääntöpuolena on kuitenkin se, että metsää jää myös huonolle hoidolle aiempaa enemmän. Kun takavuosien perinteenä oli siirtää metsäomaisuus aina pykälää paremmassa kunnossa seuraavalle polvelle, voi monella metsätilalla olla tässä kohtaa edessä selkeä takapakki. >> 6 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/2010 7

5 Nykymallissa metsäteollisuuden eri toimijat ja etenkin sen ääripäät ovat liian kaukana toisistaan. MELKEIN METSURIAINESTA Sirkka-Liisa Anttilalle metsä on tuttu elementti jo lapsuusvuosilta. Perinteisten marja- ja sienireissujen ohella maatalon tyttö osallistui tarpeen tullen myös metsänhoitotöihin. Olin 12-vuotiaana mukana jopa metsänleimauskisoissa ja olin tosi ylpeä, kun en jäänyt aikuisten sarjassa viimeiseksi, ministeri naurahtaa. Lapsuuden kotitilalla metsää oli noin 30 hehtaaria, nyt jo omille lapsille siirtyneellä forssalaistilalla runsaat 80. Jälkipolvi on sittemmin kasvattanut metsätilusten koon jo sataan hehtaariin. Anttiloille metsä on ollut monen muun suomalaisen maatilan tavoin paitsi polttopuiden, sienien ja marjojen lähde myös talouden tuki ja turva, johon on kajottu vain harvoin ja harkitusti. Metsätuottojen turvin toteutimme mieheni kanssa maatilan isot investoinnit 1980-luvun alussa. Ostimme ensin leikkuupuimurin ja sitten kuivurin, Anttila kertoo. Puulle ja puutuotteille on löydettävä uusia markkinoita, mutta myös metsänomistajat on saatava kiinnostumaan omaisuutensa järkevästä hoidosta, jolloin puu saadaan myös liikkeelle. >> Suomessa kasvaa vuosittain noin 100 miljoonaa kuutiota uutta puuta, mutta siitä korjataan vain noin puolet. Tässä meillä on haastetta riittämiin. Puulle ja puutuotteille on löydettävä uusia markkinoita, mutta myös metsänomistajat on saatava kiinnostumaan omaisuutensa järkevästä hoidosta, jolloin puu saadaan myös liikkeelle. Siihen tähtää myös metsänomistajille nykyistä enemmän itsenäistä päätäntävaltaa antava lainvalmistelu, Anttila painottaa. Samaan suuntaan patistaa myös aiempaa lyhyempi metsän uudistamisaika. Hakkuun jäljiltä tehtävät istutukset on jatkossa hoidettava nykyisen viiden vuoden sijasta kolmen vuoden kuluessa. Aikataulun kiristämisen taustalla on synkkä tilastotieto, jonka mukaan merkittävä osa uudistamisvelvoitteesta venyy reilusti nykyisen aikarajan ylitse. Metsänomistajan kannalta kyse on lopulta oman oksan sahaamisesta, sillä istutusurakan siirtäminen vuosi vuodelta eteenpäin on kaikkea muuta kuin järkevää omaisuudenhoitoa. Heinikon keskelle jäävä taimikko kaipaa erityisen tarkkaa hoitoa ja perkausta. Jos se jää tekemättä, putoaa myös puuston laatu ja sitä kautta hinta, Anttila tähdentää. Uutta potkua metsäpalveluihin Myös nykyisiin metsäpalveluorganisaatioihin tehtävän työnjakoremontin pitäisi tuulettaa vanhoihin toimintatapoihin jämähtäneitä rakenteita. Tavoitteena on, että vuoden 2012 alusta lähtien nykyiset eri puolilla Suomea toimivat 13 metsäkeskusta yhdistetään yhdeksi valtakunnalliseksi neuvonta- ja palveluorganisaatioksi. Samalla metsäkeskusten liiketoiminta yhtiöitetään ja siirretään erilleen julkisista hallintotehtävistä. Myös metsänhoitoyhdistysten liiketoimintaan ja rahoitukseen luodaan selkeämmät ja avoimemmat pelisäännöt. Metsäkeskusten yhdeksi palvelumuodoksi ollaan rakentamassa metsävaroja kartoittavaa sähköistä tietojärjestelmää, jonka pohjalta omaa palstaa ja sen puustoa pääsee tutkimaan suoraan tietokonepäätteeltä. Samalla voidaan jo pohtia tarvittavia toimenpiteitä. Asiakaslähtöisyys on tässäkin etusijalla. Tähän asti on toimittu sittenkin liian viranomaismaisesti. Itse toivon, että näihin metsäpalveluihin syntyisi myös kokonaan uutta yritystoimintaa. Etenkin kaupungissa asuvat metsänomistajat tarvitsevat yhä enemmän asiantuntija-apua, ministeri huomauttaa. Myyjien ja ostajien on tunnettava paremmin toisensa, jotta syntyy aitoa luottamusta. Tavoitteena on lisätä kilpailua metsäpalvelumarkkinoilla ja rakentaa metsäkeskuksista neutraalisti toimivia elinkeinoa edistäviä neuvontapisteitä, jolla on edelleen metsälakiin liittyviä valvontatehtäviä sekä Kemera-tukien jako. Ideana on, että siellä asioituaan metsänomistaja on saanut hyvät eväät omalle päätöksenteolle, Anttila toteaa. Avoin tiedonkulku kaikkien etu Myös koko tuotantoketjun läpinäkyvyys ja parempi sisäinen tiedonkulku on asia, joka kaipaisi Anttilan mukaan kohennusta. Nykymallissa metsäteollisuuden eri toimijat ja etenkin sen ääripäät ovat liian kaukana toisistaan, mikä näkyy puumarkkinoilla hintojen ja kysynnän jatkuvana sahausliikkeenä. Ministeri patistaakin ottamaan tässä kohtaa mallia elintarviketeollisuudesta ja sen omaksumista toimintamalleista, joilla raaka-aine saadaan pelloilta ja navetoista kuluttajien pöytään. Myyjien ja ostajien on tunnettava paremmin toisensa, jotta syntyy aitoa luottamusta. Tavoitteena pitää olla, että kauppa käy koko ajan tasaisesti ja hintaa voi seurata tietokoneelta ihan samaan tapaan kuin pörssikursseja. Pitkäjänteisemmän kauppatavan löytäminen on ykköshaasteemme ja sen eteen tehdään töitä, ministeri muistuttaa. Iso haaste on myös metsänomistajien ikä- ja ammattirakenteen muutos. Vielä 1960-luvulla valtaosa tästä joukosta oli maanviljelijöitä, joille metsä tarjosi taloudellista selkänojaa niin katovuosien kuin isompien investointien varalle. Tänä päivänä kasvava osa metsistä on tavallisten palkansaajien, eläkeläisten, perikuntien tai yhtymien hallussa, joiden todellinen kiinnostus aktiiviseen metsänhoitoon on monessa kohtaa kysymysmerkki. Pirstaleiset palstat isommiksi Kokonaan oma pulmansa ovat eläkkeelle jo marssivat sodanjälkeiset ikäluokat, joiden metsäomaisuus siirtyy seuraavien vuoden aikana jälleen yhden perimäkaaren eteenpäin. Ja entistä useammassa tapauksessa sukupolvelle, joka ei ole kyseisellä palstalla koskaan edes käynyt. Oman harminsa tuo myös jo valmiiksi tilkkutäkkimäisten metsätilusten pirstaloituminen sisarusten keskinäisessä perinnönjaossa entistä pienemmiksi yksiköiksi. Anttilan mielestä suunnan pitäisi olla päinvastainen. Nykyinen runsaan 20 hehtaarin keskimääräinen palstakoko pitäisi saada vähintään tuplaksi esimerkiksi yhteismetsä- tai osuuskuntamalleilla. Metsä on tulevaisuudessakin tasaista tuottoa tarjoava tulonlähde, mutta sen omistamisessa korostuvat myös virkistys-, maisema- ja luontoarvot. Eikä pidä unohtaa ympäristöseikkojakaan: hyvinvoiva metsä on tehokas hiilinielu ja ilmastonmuutoksen jarru, Anttila sanoo. 8 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/2010 9

6 Teksti Hannu Ylönen Kuvat Vesa Laitinen UPM-metsäpalvelusopimus tuo Ruokolahden Lankisille HELPOTUSTA METSÄNOMISTAJAN ARKEEN Martti Lankinen hörppää tyytyväisenä kahvia Lankisen tilan pirttipöydässä, katselee ikkunasta avautuvia metsäi- 79-vuotias siä maisemia ja muistelee menneitä. Vastuu tilasta lankesi minulle ollessani varsin nuori, jo vuonna Isäni Ernest kuoli tuolloin äkillisesti. Myös isovanhempani asuivat tällä tilalla, Martti Lankinen kertoo. Kahviseurana Martilla on oma aviovaimo Pirkko Lankinen ja UPM:n puunostaja Kimmo Laukkanen toimittajan ja valokuvaajan kera. Pirkko hakee vieraille keittiöstä lisää kahvia. Myös karjalanpiirakoita on pöydässä, Etelä-Karjalassa kun ollaan. Martti katselee vaimoaan, lempeyttä silmissään. Yhteistä taivalta on takana yli 50 vuotta. Viisi lasta, poika ja neljä tyttöä, ovat jo lähteneet kotoa maailmalle. Nyt eletään kaksistaan. Toissa kesänä Pirkko ja Martti viettivät ikimuistoisia kultahäitä. Muisteltavaa riittää. Pian puhe kääntyy kuitenkin vihreään kultaan, metsä- ja puuasioihin. Metsää Lankisilla on yhteensä noin 150 hehtaaria. Metsäpalvelusopimus 1990-luvulla Martti ja Pirkko Lankinen tunnustavat elämän tosiasiat: Kova metsä- ja maataloustyö on jättänyt omat peruuttamattomat jäljet kummankin kroppaan ja jäseniin. Ihminen ei ole robotti. Molemmilla on polvissa tekonivelet ja kulumavikoja. Raskas työ on vaatinut raskaat verot. Terveyden heikkeneminen ja ikääntyminen olivat tärkeimmät syyt siihen, että olemme antaneet metsänhoitotyöt UPM:n tehtäväksi. Teimme UPM:n kanssa 1990-luvulla metsäpalvelusopimuksen, jonka kautta saamme kattavat metsäpalvelut, Lankiset kertovat. >> Ruokolahti on Imatran naapurikunta, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Kunnan pohjoisosassa sijaitsee Jukajärven kylä, jonka kyläraittia isäntä Martti Lankinen on mittaillut askelillaan koko ikänsä. 10 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

7 Työt hoidetaan usein avaimet käteen -periaatteella, alusta loppuun kokonaispakettina. Metsäpalvelusopimus on luottamuksellinen asiakassuhde UPM:n ja metsänomistajan välillä. UPM ostaa puuta Lankisilta, ja toteuttaa tilalla muita isäntäväen haluamia metsätöitä. Työt hoidetaan usein avaimet käteen -periaatteella, alusta loppuun kokonaispakettina, selvittää puunostaja Kimmo Laukkanen. Puukauppoihin kuuluu hintatakuu: Jos puun hinta nousee tammi-kesäkuussa tehdyissä pystykaupoissa, UPM tarkastaa kauppahinnan lokakuun lopulla metsänomistajan eduksi. UPM:n metsäpalveluasiakkaan kannattaa ajoittaa puiden pystykaupat yleensä alkuvuoteen saadakseen koko tarkastelujakson hyödyn. Näin Lankiset ovat pääsääntöisesti tehneetkin ja päässeet nauttimaan miellyttävistä lisätileistä joulun alla, Laukkanen sanoo. Hän kertoo myös, että UPM siirtää metsäpalvelusopimuksen tehneen asiakkaan metsäsuunnitelmat veloituksetta MetsäSoppi-verkkopalveluun. Sieltä löytyy aina asiakkaan halutessa ajantasainen metsäsuunnitelma ja metsäverotuksen muistiinpanot. Verkkopalvelun ja kannettavan tietokoneen avulla asiakas voi tutkia metsäsuunnitelmaa missä vain ja milloin vain, kunhan saa muodostettua nettiyhteyden, Laukkanen kuvaa UPM:n MetsäSoppipalvelun käytön helppoutta. Martti ja Pirkko Lankinen eivät katsele metsäsuunnitelmaansa tietokoneen näyttöpäätteeltä, kuten eivät useimmat muutkaan heidän ikätoverinsa. Mutta metsäsuunnitelman paperiversio on Lankisen tilalla ahkerassa käytössä. Lankisten lapsille verkkopalvelu sen sijaan on tulevaisuudessa hyödyllinen, sillä kolme heistä asuu pääkaupunkiseudulla, yksi Imatralla ja yksi Lappeenrannassa. Teksti Heikki Kalvila Pirkko ja Martti Lankisen luottomiehenä metsäasioissa on UPM:n Kimmo Laukkanen jo toistakymmentä vuotta. Monilla metsätiloilla sukupolvenvaihdos on lähiaikoina ajankohtainen. Metsänomistajien keski-ikä on kohonnut 60 ikävuoteen ja omistajavaihdoksia tulee lisäämään myös suurten ikäluokkien metsäomaisuus, joka lähivuosina enenevissä määrin siirtyy nuoremmalle polvelle. Jokainen sukupolvenvaihdos on yksilöllinen ja monet seikat vaikuttavat menettelytavan valintaan eikä yhtä patenttiratkaisua ole. Sukupolvenvaihdoksessa on hallittava samanaikaisesti monta osakysymystä ja toteutuksessa kannattaa käyttää asiantuntijaa. Paitsi merkittäviä taloudellisia arvoja, sukupolvenvaihdokseen liittyy monenlaista juridiikkaa ja usein myös tunnetta ja perinteitäkin. Sukupolvenvaihdos on osaltaan avainroolissa myös tilakokojen pirstomisen torjumisessa sekä edistettäessä kannattavaa metsätalouden harjoittamista. Tällöin Luopumisen aikaa Martti Lankisen mukaan he tekivät metsissä omatoimisesti paljon puun taimien istutuksia ja taimikoiden hoitotöitä parikymmentä vuotta sitten. Metsätöiden lisäksi viljelimme peltoja ja hoidimme karjaa. Olin myös muutamia vuosia rekka-auton kuljettajana vieraan työnantajan leivissä, Martti kertoo. Metsäpalveluasiakkaina Lankiset voivat halutessaan teettää nyt metsänhoitotyöt UPM:llä. Kuten istutukset ja taimikonhoidon (heinäys, perkaus ja harvennus) sekä esimerkiksi nuorten metsien kunnostukset ja uudistusalojen raivaukset. Kun Lankisten tarvitsemassa metsätyössä on edes vähän pihkan hajua, UPM pystyy toteuttamaan työt, Kimmo Laukkanen lupaa leikkisästi. METSÄTILOJEN SUKUPOLVENVAIHDOKSET LISÄÄNTYVÄT sukupolvenvaihdoksessa esimerkiksi: edistetään aktiivisen metsätalouden harjoittamista. osapuolten taloudelliset tavoitteet ja sisarusten perintöoikeudellinen asema on huomioitu. metsän omistusmuoto on toimiva ja päätöksenteko selkeää. veroseuraamukset ovat hallitusti ennakoituja. menettelytavat eivät johda odottamattomiin häiriöihin tai riitoihin. Asioiden ja tavoitteiden läpikäynti kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Parhaiten metsänomistaja voi vaikuttaa sukupolvenvaihdokseen elinaikanaan. Tällöin voidaan muun muassa välttää perinnön odottelua. Esimerkiksi tilojen pirstominen vaanii etenkin perinnönjaossa yhteisomistusta lopetettaessa. UPM:n asiantuntija tekee vuosittain metsäpalveluasiakkaille metsäsuunnitelmaan perustuvan hakkuu- ja toimenpideehdotuksen, minkä jälkeen yhdessä metsänomistajan kanssa sovitaan, mitkä ehdotuksista toteutetaan. Yhteistyö on sujunut hyvin ja tyytyväisiä ollaan, Pirkko ja Martti Lankinen toteavat kuin yhdestä suusta luvulla lopetimme maanviljelyn ja karjatalouden, ja istutimme pelloille koivun taimia. Tällä hetkellä meillä on ikää jo sen verran paljon, että on tullut metsätöistä luopumisen aika, Lankiset tuumailevat. Nyt Lankisen tilan entisillä pelloilla huojuu kesätuulessa komea koivikko. Lankiset jättivät kotinsa pihapiirin ympärille viisaasti kapeat peltokaistaleet istuttamatta, mikä lisää pihamaiseman avaruutta ja kauneutta. Luottomies metsäasioissa UPM:n puunostaja Kimmo Laukkanen on ollut Lankisten luottomies metsäasioissa jo toistakymmentä vuotta. Aloitin urani UPM:llä Nurmeksessa vuonna Silloin työnantaja oli Tehdaspuu. Tein metsäsuunnittelua, vedin pystymittausryhmiä sekä hoidin korjuu-, osto- ja kuljetustyönjohtajan tehtäviä. Vuonna 1994 aloitin puunostajana Ruokolahdella, kertoo Savonlinnassa syntynyt Laukkanen. PERHEIDEN HALLUSSA Yksityismetsät ovat Suomessa suurelta osin perheiden hallinnassa, ja noin suomalaista omistaa metsää. Kuolinpesien ja yhtymämuotoisen yhteisomistuksen osuus yksityismetsistä on noin neljännes. Perhemetsänomistus on kovin pirstoutunutta ja metsälöiden keskikoko on pudonnut 24 hehtaariin. Tilojen pirstoutuminen huolestuttaa metsäsektoria ja kansallisessa metsäohjelmassa onkin tavoitteena nostaa yksityismetsien tilakokoa merkittävästi. Tämän tiimoilta muun muassa Metlassa on käynnissä kehittämishanke metsätilojen koon, rakenteen ja omistusmuotojen kehittämiseksi sekä sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. >> 12 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

8 >> Luonnon rauhassa viihtyy aina, Martti ja Pirkko Lankinen toteavat. Viime maaliskuussa Kimmo siirtyi Lappeenrantaan vetämään UPM:n uutta lähinnä kaupunkilaismetsänomistajille perustettua metsäpalvelutoimistoa. Asutuskeskuksien metsäpalvelutoimistot ovat tarpeellisia, sillä tulevaisuudessa yhä useampi metsänomistaja asuu muualla kuin metsätilansa sijaintipaikkakunnalla. Lappeenrannan kaupungissa etämetsänomistajia on arviolta toista tuhatta. Tällä hetkellä UPM:llä on vastaavanlaiset kaupunkimetsäpalvelutoimistot Lappeenrannan lisäksi Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Turussa, Vaasassa ja Joensuussa. Tavoitteena on solmia uusia asiakassuhteita etämetsänomistajiin, ja saada uusia metsäpalveluasiakkaita, selventää Kimmo Laukkanen toimistojen tavoitteita. Vaikka Laukkasen työpaikka siirtyi Ruokolahdelta Lappeenrannan kaupunkitoimistoon, jää hänelle muutama pitkäaikainen sopimusasiakas, muun muassa Pirkko ja Martti Lankinen. Kannattavuus vaihtelee eli sitä on ajateltava aina pitkällä aikajänteellä. Näin saan pidettyä kenttäkokemukseni ajan tasalla, sillä nykyinen työ Lappeenrannassa on enimmäkseen toimistotyötä, Laukkanen kertoo. Pitkään suvun hallussa Lankisen tila Ruokolahden Jukajärven kylällä on ollut Lankisten suvun hallussa 1800-luvulta saakka. Metsätöiden luonne on muuttunut paljon vuosikymmenten aikana. Taimikonhoito ja moni muu työ on koneellistunut. Takavuosina vesakkoa pistettiin nurin kassaroilla ja vesureilla. Nuoruusvuosista on jäänyt mieleen kulotukset sekä tervan valmistus suksen pohjiin ja veneiden tervaukseen, Martti muistelee. Kun puhe kääntyy metsätalouteen ja metsänomistuksen kannattavuuteen, on Martin kommentti lyhyt: Kannattavuus vaihtelee. Puu on aina liian halpaa, kun myyjä pääsee sanomaan mielipiteensä. Kannattavuutta on kuitenkin ajateltava pitkällä aikajänteellä, lisää Pirkko Lankinen. UPM:n Kimmo Laukkanen uskoo, että Suomen metsäteollisuus ja UPM tulevat säilyttämään asemansa kansainvälisen metsäalan kilpailun paalupaikalla. Tuotantolaitokset ja tuotekehittely on viritetty huippukuntoon. Jos suomalainen teollisuus pärjää maailmanmarkkinoilla, pärjää suomalainen metsänomistajakin puulla on silloin kysyntää, Laukkanen konkretisoi. Laukkanen muistuttaa, että yhtenä osatekijänä UPM:n metsäpalveluasiakkaiden omistamien metsätilojen kannattavuutta parantaa mahdollisuus vapautua metsänhoitomaksusta. Kun tietyt ehdot täyttyvät, vapautus metsänhoitomaksusta voidaan myöntää kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Yli sadan hehtaarin tilalla säästö metsänomistajalle on tuhansia euroja. Säästyneillä rahoilla voi kattaa vaikkapa parin kolmen hehtaarin uudistusalan viljelykustannukset. Elämää luonnon keskellä Pirkko ja Martti Lankinen korostavat, ettei metsä ole heille pelkästään rahasampo ja taloudellisen turvan antaja. Pariskunta viihtyy metsäluonnossa myös vapaa-aikana. Jänis- ja lintujahti sekä hirven metsästys on ollut menneinä vuosina jokasyksyinen huvi ja intohimo. Ruokolahdelle eksyy myös petoeläimiä. Pari vuotta sitten kotimme pihamaalla oli suden jäljet, ja takavuosina susi tappoi meiltä koiran. Myös karhuja on eksynyt Venäjän rajan takaa maisemiin, Martti selvittää. Ruokolahden kuuluisasta leijonasta ei tällä kertaa kukaan hiisku mitään. Pirkko Lankinen oli nuorena innokas luontoretkeilijä, marjastaja ja sienestäjä. Nyt heikentynyt terveys ja ikävuodet haittaavat aktiivista hyötyliikuntaa luonnossa. Arvostan luonnon rauhaa ja kauniita maisemia. Meillä on läheisellä Iso-Jukajärvellä pieni saari, nimeltään Härksaari. Siellä on sauna, hirsitupa ja jopa lähde. Muuta virkistystä en kesäisin juuri enää kaipaa, järvimaisemassa on kesäistä idylliä tarpeeksi. Härksaari on ihana rentoutumispaikka. Siellä on mukava puuhastella luonnon keskellä ja kalastella Iso-Jukajärvellä. Joskus on mukava vain levätä aurinkotuolissa ja katsella sinistä taivasta ja kesäisiä maisemia, Pirkko vakuuttaa. Suunnistajat kisaavat Ruokolahdella Kesä 2010 tuo Ruokolahdelle Lankisen tilan naapuriin suuren urheilutapahtuman. Heinäkuun päivinä Martti ja Pirkko Lankinen sekä muut Jukajärven kyläläiset saavat nauttia kotimaisemissaan Fin5-suunnistusviikon tunnelmista. Fin5 on Suomen toiseksi suosituin suunnistustapahtuma Jukolan viestin jälkeen. Osallistujia on vuosittain noin viisi tuhatta. Imatra-Ruokolahti -alueella suunnistettavan tapahtuman järjestää suunnistuksen erikoisseura SK Vuoksi. KALVILA Onko metsänhoitomaksusta vapautumisesta metsäkeskukselle suoritettu toimitusmaksu vähennyskelpoinen meno? Kyllä, metsäkeskusten toimitusmaksut ovat vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Meitä on kolme sisarusta ja omistamme yhdessä metsätilan. Myimme puuta hankintakaupalla ja tein yksin puutavaran hakkuutyön. Kaupan pääomatulo-osuuden jaamme omistuksen suhteessa, mutta kuuluuko hankintatyön osuus kauppahinnasta hakkaajalle? Kyllä. Puukauppaan liittyvän hankintatyön arvon osuus kuuluu hankintatyön tekijöille työpanosten suhteessa ja on tekijänsä ansiotuloa. Hankintakaupan tai käteiskaupan yhteydessä metsänomistajan itsensä tekemä puutavaran hakkuu- ja kuljetustyö on TVL:n tarkoittamaa hankintatyötä. Hankintatyön tekijä voi olla myös verovelvollisen puoliso, kotona asuva oma lapsi, joka ennen verovuotta on täyttänyt 14 vuotta, ja kuolinpesän tai verotusyhtymän osakas taikka hänen perheenjäsenensä. Hankintatyön arvo arvioidaan rahana, joka siitä työstä olisi maksettava palkatulle henkilölle. Hankintatyön arvo on verovapaata ansiotuloa siltä osin kuin vuotuinen hakattu tai kuljetettu määrä ei ylitä 125 m 3 :n määrää. Hankintatyön vuotuinen verovapaa 125 m 3 :n määrä on maatilakohtainen. Tein pystykaupan UPM:n kanssa ja sovimme, että hakkuun yhteydessä kaupan avohakkuukuviolta korjataan käyttööni kauppaan kuulumatonta polttopuuta, jonka korjuukustannukset veloitetaan metsänhakkuusopimukselta. Miten tämä veloitus tapahtuu? Lasku metsänomistajan polttopuiden korjuusta kuitataan puukaupan ennakkomaksulla. Toisin sanoen UPM:n saamisoikeus ns. isännän puiden korjuukustannuksiin ja vastaava metsänomistajan saamisoikeus puukauppamaksuun kuitataan toisiaan vastaan. On kuitenkin huomattava, että kuittauksessa puun myyjälle suoritetuksi kirjattu ennakkomaksu on laskusaamista hieman suurempi, koska ostaja on velvollinen ennen kuittausta tekemään ennakonpidätyksen ja jotta näin suoritukset ennakonpidätyksen jälkeen vastaavat toisiaan. Viime vuonna lesken ja perillisten välillä oli tehty ositus ja perinnönjako, missä oli käytännössä ollut kysymys pelkästään lesken omistuksessa olleesta metsätilasta. Metsätila jäi edelleen lesken omistukseen ja hän oli maksanut tasingon rahana. Saako leski metsävähennyksen käyttöönsä? Mainittu järjestely ei oikeuta metsävähennykseen. Jos puoliso maksaa tasingon rahana saadakseen pitää aikaisemmin omistamansa omaisuuden, saantoa ei tapahdu lainkaan. Tein puukaupan yhteisomistajien kanssa heidän valtuuttamansa edustajan välityksellä. Metsänomistajat olivat teettäneet valmiin leimikon ja valtuuttaneet edustajansa tekemään puukaupan. Kaksi viikkoa puukaupan teon jälkeen yksi yhteisomistajista ilmoitti, että hän on peruuttanut valtuutuksen. Onko tällä vaikutusta tehdyn puukaupan pätevyyteen? Ei ole. Puukauppa pysyy voimassa, mutta uusia sopimuksia mainittu edustaja ei voi tehdä. Isäni oli siskonsa kanssa omistanut metsätilan yli 10 vuotta ja he olivat harjoittaneet tilalla metsätaloutta. Isäni myi omistamansa määräosan (½) metsätilasta siskolleen alkuvuonna, mutta pian tämän jälkeen isäni kuoli tapaturmassa. Sopimusehtojen mukaan kauppahinnasta puolet maksettiin kaupantekopäivänä ja loput ostaja suorittaa muutaman kuukauden kuluttua. Miten metsätilan määräosan Heikki Kalvila ON UPM:n metsäomaisuuspäällikkö Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta Kalvila kertoo vastauksen. myynnistä saatua luovutusvoittoa tällaisessa tilanteessa verotetaan? Luovutusvoittoverotuksessa kiinteistön kaupassa luovutusajankohta määräytyy lopullisen kauppakirjan allekirjoittamisajankohdan mukaan eikä kauppahinnan maksuaika vaikuta verotusajankohtaan. Verovuoden aikana kuolleen henkilön kuolinpesää verotetaan kuolinvuodelta sekä vainajan että kuolinpesän tulosta. Tällöin kuolinpesään sovelletaan niitä tuloverolain säännöksiä, joita vainajaan olisi sovellettu. Katson, että kyseiseen metsäkiinteistön määräosan myyntiin tulee soveltaa sukupolvenvaihdosluovutuksia koskevaa huojennusta. Sen mukaan luovutusvoitto on verovapaa, jos myyjä luovuttaa harjoittamaansa metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta ja ostajana on myyjän rintaperillinen tai veli tai sisar, ja jos omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta myyjän tai sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti. Miten kuolinpesän osakkaana olevan rintaperillisen velka perittävälle käsitellään perinnönjaossa? Perittävän saatavat osakkaalta merkitään perittävän varoina perukirjaan. Maksamatta oleva velka kuuluu jäämistön varoihin ja perintöverolain piiriin. Perintökaaren mukaan pesän varoihin kuuluva saaminen osakkaalta on jaossa annettava velallisosakkaalle, sikäli kuin hänen perintöosuutensa siihen riittää. Tällöin osakkaan kädessä saamisoikeus lakkaa, kun sama henkilö tulee sekä saamisoikeuden haltijaksi että velkavastuuseen saman saamisen suorittamisesta. Mikäli osakkaan laskennallinen perintöosuus osoittautuu velan määrää pienemmäksi, hän jää velkaa pesälle. Lisäksi erityiskysymyksiä esiintyy esimerkiksi saamisoikeuden arvostamisessa, saamisen ollessa epävarma tai mahdollisessa velallisen maksukyvyttömyystilanteessa. 14 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

9 m e t s ä l u o n to & ympäristö Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty melko kulunut mutta pysyvästi hyvä sanonta, joka pätee erinomaisesti myös metsäsuunnitteluun. Kainuun Räätäkankaan Natura alueella on toteutettu onnistuneesti niin metsätaloutta kuin lajiesiintymien hoitokäsittelyjä. LEHESVIRTA TIKKAMETSÄ Teksti Timo Lehesvirta Kuvat Juha-Matti Valonen METSIEN KÄSITTELYÄ TAVOITTEIDEN MUKAAN Metsäsuunnittelua on kehitetty viime vuosina monista syistä. Sekä metsänomistajan vaihtelevat metsänomistukseen liittyvät tavoitteet että lainsäädännön ja metsäsertifioinnin luoma varsin yksityiskohtainen ohjeistus ovat lisänneet tarvetta kehittää metsäsuunnittelua. Suunnittelua palvelevien ohjelmien ja tietotekniikan kattava hyödyntäminen ylipäänsä ovat keskeisiä käytännön suunnittelutyössä. Metsiin kohdentuvat erilaiset tavoitteet ja käyttötarpeet monipuolistavat metsien käsittelytapoja. Tämä ei välttämättä tarkoita suojelun lisäämistä. Metsikkökuviot voivat olla ns. peruskäsittelyn piirissä, jolloin kohteella toteutetaan normaalit metsänhoito- ja hakkuutyöt kasvupaikan ja kehitysluokan mukaisesti. Ympäristöohjeiden mukaisesti jätetään muun muassa säästöpuut ja suojellaan vesistöt. Suojelukohteet ovat kokonaan käsittelyn ulkopuolelle jääviä kuvioita. Peruskäsittelyn sijaan metsikkökuvio voidaan käsitellä tietyllä tavalla, metsikölle asetetun tavoitetilan mukaisesti. Tämä ei välttämättä tarkoita muutosta edes uudistamismenetelmään. Tavoitteesta riippuen metsikkökuvion ympäristöteemoja voivat olla esimerkiksi kulotus, normaalia korkeampi lehtipuuosuus läpi kiertoajan, lahopuuston keskittäminen tai lajikohtainen hoitotoimenpide. Kuviokohtaisia toimenpiteitä ohjaavat usein myös laajemmalle alueelle asetetut tavoitteet. Tyypillistä tämä on Natura-alueilla, joilla metsätaloustoimet ovat tietyin ehdoin sallittuja. Tällaisilla kohteilla metsätaloustoimet tulee toteuttaa niin, että alueen direktiiviperusteiset suojeluarvot säilyvät. Esimerkkinä Räätäkankaan Natura alue Kainuun Sotkamossa, Tipasojan kylän eteläpuolella olevalla Räätäkankaan Natura alueella on toteutettu onnistuneesti niin lajiesiintymien hoitokäsittelyjä kuin metsätaloudellisia toimenpiteitä. Räätäkankaalla esiintyy uhanalainen hietaneilikka (Dianthus arenarius) ja sillä elävä erityisesti suojeltava perhonen, hietaneilikkavyökoi (Caryocolum schleichi). Räätäkangas on hietaneilikkavyökoin ainoa esiintymispaikka Kainuussa. Räntäkankaan metsät ovat karuja, kuivan ja kuivahkon kankaan mäntymetsiä. Paahdeympäristöä vaativien lajien kannalta Räätäkankaan ongelmana ovat etenkin puuston sulkeutuminen ja jäkäläpeitteen lisääntyminen avoimilla hiekkaisilla ja paahteisilla etelärinteiden laikuilla. Lajiesiintymien hoitosuunnitelma tehtiin Kainuun Ympäristökeskuksessa. Sen tavoitteena oli Räätäkankaan Natura alueen uhanalaisten lajien säilymisen turvaaminen. Suunnitelman mukaiset puuston poistot tehtiin monitoimikoneella harvennushakkuiden yhteydessä. Hoitokohteita ympäröivien metsäkuvioiden puusto harvennettiin etelän puolelta hieman tavallista harvemmaksi ja muualta harvennusohjeiden mukaan. Puut karsittiin hoitokohteiden reunoilla ja osa hakkuutähteistä koottiin kohteelle kasoihin, jotka poltettiin keväällä ennen lumien sulamista. Kainuun Räätäkangas (iso kuva) on esimerkki kohteesta, jossa on yhdistetty metsätalouden harjoittaminen ja lajiesiintymien hoitokäsittely. Hietaneilikka (yläkuva) ja idänkeulankärki (alakuva) hyötyvät puuston poistosta ja maanpinnan rikkoutumisesta. Kohteilta kertynyt runkopuu kuljetettiin pois kuormatraktorilla, jossa oli ketjut ja telat päällä jäkäläpeitteen rikkoutumiseksi koneen kulku-urilla. Hakkuutähteiden poltolla ja jäkälän poistolla pyritään parantamaan erityisesti hietaneilikan elinolosuhteita. Kainuun ympäristökeskuksen hoitosuunnitelmassa esittämien hoitotoimenpiteiden, puuston poistamisen ja jäkäläpeitteen rikkomisen, toteuttaminen on erinomainen esimerkki tilanteesta, missä uhanalaisten paahdelajien elinolosuhteita voidaan suunnitellusti hoitaa ja parantaa normaalin metsätaloustoiminnan yhteydessä. Kuusen kuoren palasia tipahtelee maahan. Ylempää rungosta kuuluu hiljaista koputtelua. Pohjantikka hakee kaarnakuoriaisia pystylahosta kuusesta kuoren ja rungon välistä. Samassa harmaanvihreä, hieman kookkaampi tikka lentää suoraan isossa haavassa olevaan koloon. Harmaapäätikka on löytänyt oivan pesäpaikan. Tikkametsä täydentyy entisestään, kun etäämpää kuuluu vielä palokärjen alkukantaisuutta huokuva huutosarja. Kaikki lajit eivät pidä ääntä itsestään. Hiljaisina paikallaan ovat liekeissä mustuneessa koivunrungossa pikipallo-sienet. Lähempi tarkastelu paljastaa palloissa pienet reiät nämä kotiovet kuuluvat tietyille juuri tämän sienilajin varassa eläville kovakuoriaisille. Koivun alla hiiltynyt karike on sekin elämän kuorruttama mattomaisena kasvustona tuhansittain ruskeita pikarinmuotoisia hiilimaljakkaita. Missä oikein olemme? Lajikirjon perusteella suojelualueella varmaankin. Jonkin sortin satumetsä vähintään. Lajiesimerkit ovat kuitenkin talousmetsästä, joka on kaiken lisäksi uudistettu muutama vuosi sitten. Hakkuun suunnittelun yhteydessä suunniteltu ja uudistamistoimien jälkeen poltettu säästöpuuryhmä on luonut lukuisille vaateliaille lajeille elinmahdollisuudet keskellä uudistusalaa. Jo metsäsertifioinnin perusteella säästetyt haavat lisäävät metsikkötason monipuolisuutta. Tehokkaasti laadukasta puuta tuottava talousmetsä voi olla myös lajistollisesti monipuolinen. Luonnonhoidon lukuisin keinoin on mahdollista saavuttaa tämän päivän monimuotoisuuden turvaamiselle asetettuja tavoitteita kustannustehokkaasti ja hyväksyttävästi. YK:n kansainvälinen biodiversiteettivuosi 2010 palauttaa mieliin vilkkaan ilmastokeskustelun keskellä ihmiskunnan riippuvuuden luonnon monimuotoisuudesta sekä monimuotoisuuden turvaamiseksi asetetut haasteet. Biodiversiteetin turvaaminen kätkee sisälleen viisaan ymmärryksen luontokappaleiden olemassaolon itseisarvosta. Taloudellinen näkökulma tuo esiin luonnon sekä nykyisten että kokonaan uusien liiketoimintojen ehtymättömänä lähteenä. Vaikuttavat ympäristöratkaisut osana aktiivista metsien hoitoa ja käyttöä ovat esimerkki tämän päivän metsäpalveluistamme. METSO-ohjelman luomassa toimintakulttuurissa monimuotoisuuden turvaaminen on vapaaehtoista, eri osapuolten hyväksymää, vuorovaikutteista ja kustannustehokasta. Tikkametsän omistajalla on monta syytä hymyyn. Timo Lehesvirta, johtaja, kestävä metsätalous, UPM 16 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

10 230 metsurin voimin UPM Silvestan palveluksessa on 230 metsuria. Eläkkeelle jää vuosittain kymmenkunta metsuria, mutta uusiakin metsureita palkataan. Lisäksi UPM Silvesta käyttää yrittäjiä. Kouvolassa asuva veteraanimetsuri Matti Ylä-Outinen tietää, että työn luonne metsissä on muuttunut rajusti viime vuosikymmenien aikana. Tänä keväänä eläkkeelle jäänyt metsuri ehti tehdä metsätöitä yli 50 vuoden verran. METSURI MATTI YLÄ-OUTINEN tyytyväisenä eläkepäivien viettoon Teksti Hannu Ylönen Kuva Vesa Laitinen Matti Ylä-Outinen kertoo jättäneensä kansakoulun kesken, kun hän läksi metsätöihin vuonna Olin tuolloin 14-vuotias. Karsin metsäsavotalla isäni justeerilla kaatamia puita, Ylä- Outinen muistelee metsuriuransa alkutaivalta. Pokasaha, toiselta nimeltään nälkäviulu, soi metsätyömailla ennen moottorisahoja. Puita kaadettiin ja katkottiin 50 vuotta sitten justeerilla, pokasahalla, metallirunkoisella kaarisahalla tai kirveellä. Ensimmäisen moottorisahan ostin vuonna Painoa kapistuksella oli massiiviset kaksitoista kiloa. Vielä 1950-luvulla Suomen metsissä oli hakkuutöissä arviolta yli metsätyömiestä eli metsäjätkää. Karskeimmat metsäjätkät tekivät pokasahalla puutavaraa parikymmentä pinokuutiota päivässä. Ylä-Outinen kertoo, että metsurin ammattinimike vakiintui metsäalalla yleiseen käyttöön vasta 1970-luvulla. Tänä päivänä metsureita on Suomessa muutama tuhat. Metsurin työn luonne muuttui voimakkaasti 1980-luvulla, kun monitoimikoneet yleistyivät savotoilla. Koneet kaatoivat, karsivat, katkoivat ja mittasivat puutavaran yhdellä kertaa. Metsureiden tarve hakkuutyömailla romahti, hän kertoo hienoinen haikeus äänessään. Jo aiemmin metsätraktorit olivat syrjäyttäneet hevosia ja miestyövoimaa puutavaran kuljetustehtävistä. Koska ihmistyövoiman tarve hakkuutyömailla on vähentynyt, metsurit tekevät nykyisin paljon metsän uudistustöitä, kuten puuntaimien istutuksia ja taimikoiden raivausta. Jopa yli puolet metsurin työajasta saattaa kulua raivaussahatöissä, Ylä-Outinen tietää. Pokasaha tuo eläkeläismetsuri Matti Ylä-Outisen mieleen nostalgisia muistoja 1950-luvulta. Metsäpalstoille marssittiin silloin saha olalla. Muistoja menneiltä vuosilta Matti Ylä-Outinen muistaa, että 1960-luku oli metsurin ammatissa vahvaa teknisen kehityksen aikaa. Justeerit ja pokasahat jäivät historiaan, kun moottorisahat alkoivat päristä yhä useammalla metsäpalstalla. Puiden kaato ja katkonta moottorisahoilla yleistyi 1960-luvulla nopeasti. Vuosikymmenen alussa puut kuljetettiin pääosin hevosilla, mutta puukuljetusten koneellistamista traktoreilla käynnistettiin jo hyvää vauhtia luvulta on jäänyt mieleen metsurin turvavarusteiden, kuten turvasaappaiden ja -haalareiden, yleistyminen. Metsäyhtiöt ottivat myös koekäyttöön uusia metsäkonemalleja ja käynnistivät työnopastajien koulutusta. Työnopastajat opettivat metsureille oikeita työtapoja, ergonomiaa ja työturvallisuutta, Ylä-Outinen sanoo luvulla alkoi taas monitoimikoneiden esiinmarssi hakkuutyömaille. Metsänviljelytyöt ja raivaussahalla tehtävät taimikoiden hoitotyöt lisääntyivät nopeasti. Tietotekniikka tulvahti myös metsurin arkeen, ja mikrotietokoneet yleistyivät. Ylä-Outisen mukaan metsurit tekevät nykyään pääosin tuntitöitä. Urakkatyö alkaa olla historiaa. Pystyyn jätettävien puiden valinta harvennusmetsissä ja taimikoiden raivauksissa vaatii metsureilta tarkkaa silmää sekä monipuolista ammatillista osaamista ja kokemusta. Pohjimmaltaan metsurin työssä on oman ansiotyön lisäksi kyse metsänomistajien tulojen maksimoinnista päätehakkuissa. Toki ympäristö- ja luontoarvojen merkitys on korostunut viime vuosina, mies pehmentää. Metsätöitä ilman stressiä Mikä on saanut Ylä-Outisen tekemään raskaaksi ja yksinäiseksi luonnehdittua metsurin työtä yli viisi vuosikymmentä? Metsätyö ei stressaa henkisesti, vaikka työ joskus on tosi raskasta. Rauhallinen luonto on hyvä työympäristö mielenterveyttä ajatellen. Omalla tavallaan metsuri on työmaallaan vapaa ja itsenäinen. Ikävintä metsurin työssä on raju säiden vaihtelu. Matkan varrella naamalle on tullut paljon vettä, räntää, tuulta, tuiskua ja pakkasviimaa. Onneksi terveys on kestänyt hyvin, tilittää eläkeläismetsuri työvuosiaan. Metsuri Ylä-Outisen olemuksesta paistaa kiitollisuus menneestä elämästä. UPM on ollut hyvä työnantaja. Muuallekin töihin on kyselty, mutta en ole nähnyt mitään syytä lähteä. Metsurin eläkevuosia Ylä-Outinen aloittelee Lappeenrannan Ylämaan mökkimaisemissa sekä kotitalollaan Kouvolan Valkealassa, Utin lentokentän kupeessa. Rakkaasta harrastuksestaan mies ei kuitenkaan aio luopua edes eläkepäivinä. Mutta mikä on tuo harrastus? Jos terveys sallii, mieluinen loppuelämän harrastus on metsätyö omassa ja sukulaisten metsissä. Terveisiä tutuille, savotalla tavataan, Matti Ylä-Outinen huikkaa hymyssä suin ja lopettaa tarinoinnin. 18 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

11 Laskeutusallas kunnostusojituskohteella (kuva vasemmalla). Voimakkaat lähteet pysyvät avoinna kovillakin pakkasilla. Saukonlähde yhtiön Juusolan tilalla Keiteleellä on sellainen (kuva oikealla). le vuodelle ja arimmat kohdat kaivetaan kuivimpaan vuodenaikaan. Vesistövaikutukset otettava huomioon kaikissa metsätaloustöissä VESI ON ELÄMÄ Teksti Eero T Väisänen KuvaT UPM Maa, vesi, tuli ja ilma. Antiikin maailman klassiset alkuaineet sopivat sellaisenaan myös metsiimme. Näistä neljästä elementistä vesi on nousemassa myös Suomessa entistä merkittävämpään asemaan. Yhteiskunta on jo lainsäädännöllään asettanut tiukat rajat vedenkäytölle. Nyt huomio on kiinnitetty hajakuormituksen hallintaan. Kaikissa metsätalouden töissä vesistövaikutukset on muistettava ottaa huomioon. EU:n vesilainsäädännön myötä Suomessa on tehty parin viime vuoden aikana erittäin suuri työ, kun Suomen päävesistöalueille laadittiin vesienhoitosuunnitelmat. Sisävesien tila on pääosin hyvä tai jopa erinomainen, mutta rannikon joet ja merialueet ovat tuskin välttävässä kunnossa. EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteena on, että kaikkien vesien tila saadaan palautetuksi vähintään hyväksi. Metsätalouden osuus vesien kokonaiskuormituksesta on aika pieni, mutta latvavesien matalissa ja usein humuspitoisissa järvissä ja lammissa tilanne on toinen: siellä metsätalouden merkitys voi paikallisesti olla merkittävä, jos vesiensuojelusta ei huolehdita. Päästöt saatava kiinni jokaiselta työmaalta Töiden huolellinen ennakkosuunnittelu on perusedellytys hyvään vesien hoitoon. Suunnitteluvaatimus koskee kaikkia työmuotoja ja kaikkia työmaita. Kun pienet päästöt saadaan kiinni jo lähtöalueella, niistä ei pääse kasvamaan suuria ongelmia myöhemmin. Kunnostusojitus, kantojen nostaminen, maanmuokkaus ja lannoitus voivat suunnittelemattomina vaikuttaa. Puunkorjuussakin tulee joskus syviä painaumia rinteisiin ja muihin herkkiin kohteisiin, jolloin syntyy riski vesistövaikutuksia, kun sadevedet irrottavat rikkoutuneesta maasta kiintoaineita mukaansa. Siksi työmailta ei saa laskea vesiä suoraan ja suodattamatta eteenpäin. Erityishuomio kunnostusojituksiin Soiden ojituksilla on lisätty metsiemme kasvua yli 10 miljoonaa m 3 :a vuodessa. Puuntuotannon kannalta saavutus on erittäin merkittävä. Kunnostusojituksissa tulee huolehtia riittävistä vesiensuojelutoimenpiteistä. Ensimmäinen tehtävä ojitussuunnittelussa on katsoa, onko aikaisemmasta ojituksesta ollut todella hyötyä. Ellei, heikot alueet jätetään ennalleen ja panokset suunnataan niille soille, joilla puusto on hyötynyt ojittamisesta. Kaivukatkoilla, lietekuopilla, laskeutusaltailla sekä pintavalutuskentillä ravinne- ja kiintoainesvaluma saadaan pysymään alhaisina, vaikka kevättulvat olisivatkin normaalia voimakkaammat. Suurilla työmailla kaivaminen jaksotetaan useal- Suojavyöhykkeet tärkeitä Rannoille on hakkuissa jätetty vaihtelevan levyinen suojavyöhyke jo melko kauan. Kyse ei ole pelkästään maisema-asiasta. Vyöhyke suodattaa yläpuolelta tulevia vesiä ja estää siten sekä ravinteiden että kiintoaineiden pääsyä eteenpäin. Lisäksi se monipuolistaa maa- ja vesiekosysteemin rajaa. Myös maanmuokkauksessa ojien varteen jätetään käsittelemätön kaista vesiensuojelusyistä. Kasvatuslannoitus on tullut takaisin parin vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen. Suojakaista vesistöjen varrella on lentolevityksessä 50 metriä. Soilla käytetään puhdasta tuhkaa. Se on luonnontuote ja rakeistettuna erittäin hidasliukoista. Elpyvä puusto ja muu kasvillisuus kykenee käyttämään lisäravinteet hyödykseen ennen niiden joutumista ojiin ja edelleen pikkulampiin tai järviin. Hyvä lähde on aarre Lähteen säilyttämisen pitää olla jokaisella metsätalouden toimijalla kirkkaana mielessä. Metsätaloudessa lähteiden merkitystä ei takavuosina ole aina ymmärretty. Meidän on suhtauduttava lähteisiimme samalla tavoin kuin kuivan Australian alkuperäisasukkaat. He eivät edes juo suoraan lähteestä, vaan tekevät laskupuroon pienen kuopan ja ottavat käyttövetensä siitä. Näin he eivät vahingossakaan pilaa itse lähdettä. Meillä veden riittävyys ei ole yhtä kriittistä kuin heillä, mutta runsaiden vesivarojen maassa elävillä suomalaisilla on suuri vastuu elämän veden säilymisestä. Samaa kunnioitusta on hyvä noudattaa pintavesienkin suhteen. Kun metsätalouden toimenpiteet hoidetaan asianmukaisesti, järvet, lammet ja purot säilyvät kunnossa. Jokainen meistä haluaa uida tai kalastaa puhtaissa vesissä. Pidetään siis hyvää huolta niistä. EERO T VÄISÄNEN ON UPM METSÄN YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Vesiensuojelu kunnostusojituksissa Kaivukatkoilla veden kulku pysäytetään. Katkon pituus on metristä pariin kolmeen metriin. Joissain tapauksissa koko oja voidaan jättää avaamatta. Jokaiseen ojaan tehdään yksi tai useampi lietekuoppa. Sen koko on noin 1 m 3. Laskeutusallas kerää useista ojista tulleet kiintoaineet yhteen. Altaan koko on noin 2 5 m 3 valumaaluehehtaaria kohden. Allas on pyrittävä rakentamaan niin, että suora läpivirtaus estyy. Penkat tasataan ja ainakin yhdelle sivulle tehdään luiska. Monta pientä allasta on parempi ratkaisu kuin yksi suuri. Altaita ei yleensä tyhjennetä. Pintavalutuskenttä on tehokkain tapa puhdistaa vesiä. Vedet johdetaan alavaan paikkaan niin, että mahdolliset vanhat ojat tukitaan ja vesi suodattuu kentän läpi pikkuhiljaa eteenpäin. Tarvittaessa puusto hakataan ennen ojitusta. Alue soistuu nopeasti ja muuttuu joutomaaksi. Pintavalutuskentän koko on noin yksi prosentti valuma-alueesta. Pohja- ja putkipadot ovat erikoistapauksissa tehtäviä rakenteita, joita käytetään suurilla kohteilla. Putkipatojen kehittelytyötä tehdään parhaillaan, ja kokemukset ovat vielä vähäisiä. Harvoin edellä mainituista keinoista vain yksi toimii riittävän hyvin. Eri menetelmiä yhdistelemällä päästään parhaaseen lopputulokseen. 20 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

12 m a a s t o s s a Tulevaisuus tehdään Joroisissa UPM Metsän Joroisten taimitarhalla käy kuhina. Omalla taimituotannolla hoidetaan UPM:n lähes miljoonan hehtaarin metsäomaisuuden uudistaminen. Osa taimista päätyy metsäpalveluasiakkaiden palstoille. Teksti Pekka Moliis Kuvat Vesa Laitinen PIENESTÄ SIEMENESTÄ KASVAA SUURI PUU Taimitarhapäällikkö Anne Immosen mukaan taimet eivät ole mitään hyllystä otettavia ruuveja, vaan kaikki taimet kasvatetaan juuri sille tietylle kasvuvyöhykkeelle erikseen. Meidän prosessimme alkaa, kun UPM:n väki tekee taimitilauksen seuraavalle vuodelle. Tuotamme vuosittain noin miljoonaa tainta, Immonen kertoo. Tarhan kasvihuoneissa tuotetaan kaksi taimisatoa vuodessa. Maalis-huhtikuun vaihteessa kylvetään ensimmäinen sato, jonka taimet istutetaan seuraavana keväänä. Toinen erä kylvetään kesällä ja siirretään talven lähestyessä ulos lumen alle odottamaan kevättä. Nämä taimet varttuvat seuraavan kesän tarhalla ja ovat valmiita syysistutukseen. Emme ota tietoisia riskejä, sillä luontaisissa riskeissäkin riittää kestämistä. Huolellisuus ja taimitarhan hygienia ovat tärkeitä seikkoja. Ensi viikolle ei jätetä mitään, mikä pitää tehdä nyt, Immonen korostaa. >> UPM Metsä Joroisten taimitarha tuottaa vuosittain miljoonaa tainta taimitarhapäällikkö Anne Immosen johdolla. UPM METSÄ JOROISTEN TAIMITARHA Perustettu Kasvattaa vuosittain miljoonaa kuusentainta. Tuottaa metsänviljelymateriaalin UPM:n omiin metsiin sekä yhtiön metsäpalveluasiakkaille. Työntekijöitä toimihenkilöä. 22 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

13 >> Pidetään huolta Tänä vuonna 30-vuotisjuhliaan viettävä Joroisten taimitarha perustettiin aikanaan Tehdaspuun toimesta. Töitä taimitarhalla paiskitaan noin 30 hengen porukalla. Metsätalousinsinööri Anne Immonen on työskennellyt taimitarhalla seitsemän vuotta, joista kolme ensimmäistä vuotta tuotantoesimiehenä. Meillä on täällä erittäin hyvähenkinen ja osaava tiimi. Jokainen hoitaa oman paikkansa ja on työnjäljestään ylpeä, Immonen toteaa. Tulevaisuuden tukkipuut ovat Annelle sydämen asia. Ja sitä hyvää kohtelua odotetaan muiltakin tuotantoketjun jäseniltä. Kun me monta kuukautta kasvatamme taimia kuin kukkaa kämmenellä, niin me haluamme, että niistä pidetään huolta täältä lähdön jälkeenkin. Taimien koneistuttajatkin ovat kyllä ottaneet asian todesta. Tuntuu todella hyvältä, kun he kertovat, Kun me monta kuukautta kasvatamme taimia kuin kukkaa kämmenellä, niin me haluamme, että niistä pidetään huolta täältä lähdön jälkeenkin. kuinka taimista huolehtivat, Anne kertoo. Tyytyväisin mielin Joroisilla on seurattu eukalyptuksen taimien kasvatusta toisella puolella maailmaa UPM:n Uruguayn tarhalla. On lohduttavaa tietää, että joku jossain omassa talossa ymmärtää tuottajan tuskan. Se tunne, kun halla panee tai lumet tulevat väärään aikaan ja muutaman vuoden taimien kasvatustyö uhkaa valua hiekkaan, on pirullinen, Immonen myöntää. Osaavia ihmisiä Taimitarhan 23 asteen lämmössä ja melkoisessa kosteudessa siemenet itävät, puskevat versoa pinnalle ja kehittävät juuristoaan kasvualustoillaan. Kasvihuoneissa työskentelevät kasvattajat huolehtivat taimista ensimmäisten kriittisten viikkojen ja kuukausien aikana. Kun aloitin, niin silloin ei voinut kuvitellakaan, että työ olisi tällaista. Kaikki oli silloin alkuvaiheessa niin alkeellista, vuodesta 1984 lähtien tarhalla työskennellyt Anne Hassinen toteaa. Tärkeä lenkki tuotannossa on logistiikasta vastaava Timo Ikäheimonen, joka on lähes parikymmentä vuotta vastannut siitä, että oikeat taimet ovat oikeassa metsässä oikeaan aikaan. Ilmaston lämpene- minen ei ole puulajeja vaihtanut, mutta istutuskausi on vuosien saatossa pidentynyt. Nyt lähtee tavaraa lähes seitsemän kuukauden ajan. Istutukset alkavat etelästä keväällä ja etelään ne sitten syksyllä päättyvät, Ikäheimonen sanoo. Henkilökunnan osaamisen ja teknisen kekseliäisyyden myötä tarhalla on kehitetty mittatilaustyönä juuri sopivat työkalut eri työvaiheisiin. Tälle alalle ei juuri valmiita laitteita löydy. Osaavat työntekijämme ovat itse kehittäneet kalustoa juuri meille sopivaksi. Meillä on koko ketju omassa hanskassa, sillä haluamme olla varmoja laadusta, Immonen kertoo. Muokattuun maahan Hyvä maanmuokkaus ja hyvä taimi kuuluvat yhteen. Huolellisuus istutusvaiheessa kantaa satoa vuosikymmenten ajan. Keväällä ei kannata istutuksille höt- Tuija Harjunen merkitsee taimia ravinnemittausta varten. Airi Tarvainen kastelee taimia. kyillä. Paras aika on sitten, kun maa on lämmennyt. Alkukasvua menetetään paljon, jos istutusolosuhteet ovat huonot. Juurtuminen hidastuu, jos maa on kylmä, Immonen korostaa. Alan ammattilainen on huolestunut kotimaisesta kasviturvallisuudesta. Rajojen avautuminen on houkutellut tuomaan Euroopasta kasveja, jotka eivät suomalaiseen ympäristöön kuulu. Yhtä matkaa kasvien kanssa rantautuvat kasvitaudit, jotka voivat olla tuhoisia kotoisille puulajeille. Kasviturvallisuutta ei pidä vaarantaa. Meillä hyvä tilanne tällä hetkellä ja pidetään se sellaisena, Immonen esittää. Riskitekijöitä riittää metsissä kasvuaan aloittaville puuntaimille. Jos metsää ei muokata, niin otetaan heti riski tukkimiehentäistä. Myyrät ja hirvet vievät osansa. Samoin heinäntorjunnasta pitää huolehtia, Immonen muistuttaa. Ratkaisevassa asemassa ovat metsänomistajien omat ratkaisut. Nykyinen Kemera-tuki saa reippaat moitteet. Yhden euron hankkeella saadaan aikaan kolmen euron vahinko, kun taimikonhoitoa siirretään parilla vuodella tukien takia. Parhailla mailla varhaisperkaus tulee ajankohtaiseksi yllättävän nopeasti, jopa viidessä vuodessa, taimitarhapäällikkö Anne Immonen korostaa. Taimitarhalla vietetään avoimia ovia to su joka päivä klo Opastetut kierrokset lähtevät klo 10, 12 ja 14. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita ja opastukset ovat maksuttomia. Teksti Aili Piironen 20 MILJOONAA EUKALYPTUKSEN TAINTA VUODESSA UPM:n uruguaylaisen puuviljelmäyhtiön Forestal Orientalin San Franciscon taimitarha Paysandússa on vilkas toimintakeskus. Siellä saa alkunsa UPM:n Fray Bentosin sellutehtaan raaka-aine. Yhtiön hallinnassa Uruguayssa on noin hehtaaria maata, josta hehtaarilla kasvaa eukalyptusta. Noin yhdeksän vuoden iässä ne käytetään sellun raaka-aineena ja alueelle istutetaan uusi puusukupolvi, joka on tuotettu omalla modernilla taimitarhalla. Taimitarhan korkealaatuisia taimia toimitetaan myös sopimusviljelijöille. Kaiken kaikkiaan taimitarha tuottaa vuosittain noin 20 miljoonaa tainta. Taimitarha tuottaa taimet joko siemenistä tai kloonaamalla. Puolet tuotetuista taimista on klooneja eli valituista eukalyptusyksilöistä jaettuja taimia. Menetelmä on sama, jota käytetään muun muassa huonekasveja lisättäessä ja uudistettaessa. Hyvätuottoisten puiden ominaisuudet saadaan säilytettyä ja monistettua kloonaamalla. Taimitarhalla taimia kasvatetaan 3 5 kuukautta ennen istutusta. Shell ja Kymmene perustivat vuonna 1990 yhteisyrityksen Forestal Orientalin tutkiakseen mahdollisuuksia kasvattaa eukalyptusta Uruguayssa. Erilaisten vaiheiden jälkeen yhtiöstä tuli joulukuussa 2009 UPM:n sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö. Taimitarha aloitti toimintansa vuonna Taimituotannon lisäksi se tutkii ja kehittää uusia, kustannustehokkaita tuotantomenetelmiä ja tapoja minimoida toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset. 24 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

14 Teksti Pentti Väisänen kuvat Pentti Väisänen Taimikonhoito tarjoaa monen hyödyn liikuntaa Taimikonhoitotöitä tekevä iskee kerralla kolme kärpästä: stressi kaikkoaa, kunto nousee ja samalla taimikko tulee hyvään kasvukuntoon. Taimikonhoito soveltuu istutuksen ohella mainiosti metsänomistajan omatoimiseksi työksi. Tarvittavat välineet ovat hinnaltaan kohtuullisia, ja kuormituksen puolesta työ käy leppoisasti tehtynä myös valkokaulustyöläiselle. Uudistaminen ja taimikonhoito ovat metsän tuotoksen kannalta koko kiertoajan tärkeimmät työvaiheet. Ne ratkaisevat, kasvaako metsiköstä omistajalleen kelvollista tuottoa ja silmälle iloa antava monikäytön viihtyisä alue, vai käykö heikommin. Taimikonhoito jaetaan kahteen vaiheeseen: alkuvuosien varhaishoito ja vakiintuneen vaiheen taimikonperkaus. Varhaishoito on pintakasvillisuuden poistoa, kuten heinäystä. Se on myös pienten taimien auttamista ylivaltaa ottavan lehtipuuston seasta, toimenpiteenä varhaisperkaus. Taimikonperkaukseksi kutsutaan jo vakiintuneen taimikon hoitoa, jossa järjestellään kasvatettavat puut passeliin tiheyteen ja lehtipuusekoitus sopivaksi. TÖIDEN OIKEA AJOITUS ON KAIKEN A&O Varhaisperkaus on taimikon vakuutus Varhaisperkaus on työnä selvästi varsinaista perkausta nopeampaa ja edullisempaa. Jos taimikko kaipaa varhaisperkausta, sitä ei kannata lykätä Kemera-tukea odottamaan. Harmiteltavan moni laiminlyö tietämättään taimikonhoidon tämän vaiheen. Se on kuin taimikon vakuutus, istutuksen jälkeisistä töistä kaikkein tärkein. Laiminlyöty varhaisperkaus lyö metsänomistajaa korvalle kahta kautta. Pitkän pöheikön perkaus on kallista. Vielä isompi kustannus syntyy siitä, että päälle päässyt lehtipuusto piiskaa työllä saadun havupuutaimikon latvukset pilalle jo kehityksen alkuvaiheessa. Kerran pilattua tuotantokoneistoa ei enää saa parhaaseen tuottokuntoon. Eteläisen Suomen kuusentaimikoista valtaosa ja usein myös maan keskiosien taimikot Kainuuta myöten tarvitsevat etenkin lehtomaisilla kankailla avukseen raivaussahan käyttöä jo 4 7 vuoden kuluttua istutuksesta. Laikkumättääseen istutetut taimet ovat tuolloin noin metrin mittaisia. Parhaaksi menetelmäksi on osoittautunut reikäperkaus. Siinä kasvatettavia kuusia vapautetaan kpl/ha perkaamalla niiden ympärys puhtaaksi lehtipuista 1,0 1,2 metrin säteeltä. Jos kuusia ei ole riittävästi, kannattaa vapauttaa myös kpl/ha sekapuuksi syntyneitä hyviä mäntyjä, mikäli sellaisia löytyy. Reikäperkauksessa kannattaa surutta poistaa kaikki kuusentaimia pitempi vesasyntyinen lehtipuusto. Perattujen reikien välisille aloille sen sijaan pitää jäädä pientä siemensyntyistä koivua, jopa useampi tuhat. Ensisijaisesti ne ovat rauduskoivuja. Niistä kasvaa ajan oloon mainio sekapuusto monimuotoisuutta lisäämään. Metsikön myöhemmän kehitysvaiheen huippulaatuiset vanerikoivun tyvet syntyvät juuri näistä välialueiden siemensyn- TAIMIKON PITUUSKEHITYS cm/v 80_ 70_ 60_ 50_ 40_ 30_ 20_ 10_ 0 PITUUSKASVU, LEHTOMAINEN KANGAS Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu TAIMEN PITUUSLUOKKA, m tyisistä rauduskoivuista. Männyn kylvötaimikot varhaisperataan tarvittaessa, kun taimet ovat puolesta kahteen metrin mittaisia. Tuossa vaiheessa tehtynä työ on nopeaa; tiheitäkään männyntaimikoita ei vielä tarvitse harventaa, poistetaan vain kaikki männyntaimikkoa haittaava lehtipuusto. Jos taimikossa on nähtävissä selvästi etukasvuisia ja oksaisia männynalkuja, paras vaihe laatuharvennukseen on juuri varhaisperkaus. Tuloksena on tiheä taimikko, josta hehtaarilta löytyy mieluiten noin hyvälaatuista puunalkua. Jos kyseessä on männyn istutustaimikko, se perataan tarvittaessa reikäperkauksena kuusentaimikon tapaan. Tämä voi olla tarpeen etenkin tuoreilla kankailla. Taimikonperkaus ajoissa ja sopivaan tiheyteen Kuusentaimikko on nopeinta ja taloudellisinta perata lopulliseen kasvatustiheyteen, kun taimet ovat valtapituudeltaan 3 5 metrin mittaisia. Näin toimitaan, olipa taimikko tarvinnut varhaisperkausta tai ei. Kuusentaimikon tavoiteltava tiheys on noin 1800 tainta hehtaarilla. Lisäksi kuusentaimikkoon kuuluu jättää höysteeksi noin kymmenen prosentin sekoitus kuusten kanssa samanmittaisia tai lyhyempiä lehtipuita, ensisijaisesti hyvälatvuksisia siemensyntyisiä rauduskoivuja. Osa niistä kasvaa laadukkaiksi vanerikoivuiksi. Ne ovat hyväksi maaperän rakenteelle ja puuntuotoskyvylle sekä antavat maisemaan elävyyttä. Kuusentaimien puuttuessa aukkopaikkoihin kannattaa jättää luonnonmäntyjä, jos niitä on. Hoksaavainen perkaaja jättää sopiviin kohtiin myös muita lehtipuita, kuten leppää pyyn ravinnoksi ja metsäluonnon lajikirjoa lisäämään. Sopivan tiheyden löytämiseksi kannattaa käyttää koealakeppiä, jonka pituus on 3,99 metriä. Se säteenä piirretyn ympyrän sisään tulisi jäädä keskimäärin 10 tainta, joista yhdeksän on havupuita. Istutuksella syntyneisiin männyntaimikoihin perkaus on viisainta tehdä vasta 6 8 metrin val- Muokattuun maahan istutettu kuusi häviää pituuskasvussa hies- ja rauduskoivulle parin metrin pituusvaiheeseen asti. Jo kolmen metrin pituudessa hieskoivun kasvuvauhti jää laikkumättäässä kasvavasta kuusesta jälkeen. Viiden metrin pituusvaiheesta eteenpäin kuusi kasvaa jo rauduskoivua paremmin. Sen vuoksi kuusentaimikko kannattaa perata lopulliseen tiheyteen kolmesta viiteen metrin pituisena. Sekapuuksi jätetty siemensyntyinen rauduskoivu kasvaa kuusen kanssa sopusuhtaisesti yhtä jalkaa. >> 26 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

15 >> Taimikonhoitoa kannattaa tehdä silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Eritoten syksyn raikkailla säillä se on miellyttävää puuhaa. tapituudessa. Tällöin kasvamaan jätetään mäntyjä ja niitä täydentäviä kuusia noin 1800 kappaletta sekä lehtipuusekoituksena ensisijaisesti rauduskoivuja parisataa kappaletta hehtaaria kohti. Taimikonperkauksessa on vielä helppo vaikuttaa kasvatettavien puiden laatuun. Etenkin tuoreilla kankailla pitkiä vuosikasvaimia pukkaava luonnonkuusi on täydennystaimena tulevaa kehitystä ajatellen arvokkaampi kuin mahdollinen susipuuksi kehittyvä, paksuoksainen ja lenko männyntaimi. Laatua silmällä pitävä saa aikanaan paremman puutilin. Aines- ja energiapuuta laatukasvatuksella UPM käyttää omissa metsissään männynkasvatuksessa osittain niin sanottua laatukasvatusmallia. Siinä istutusmännikkö perataan perinteistä ainespuun kasvatusmallia aiemmin. TAIMIKONHOITO MENETELMÄVALINTA HAVUPUILLA, MALLI UPM UPM Metsä tavoittelee kuusen kasvatuksessa tehokasta järeän ainespuun tuotantoa. Taimikot hoidetaan tarvittaessa reikäperkauksella jo 4 7 kasvukauden jälkeen istutuksesta ja perataan lopulliseen tiheyteen 3 5 metrin mittaisina. Männyn kasvatuksessa tavoitteena on hyvälaatuisen järeän männyn tuotanto. Tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla on mahdollista tuottaa männyn rinnalla myös energiapuuta ensiharvennusvaiheessa korjattavaksi. Tällöin istutustaimikoihin jätetään havupuun taimien lisäksi koivuja enintään tuhat runkoa hehtaarille. Kylväen ja luontaisesti syntyneistä männiköistä saadaan ensiharvennusvaiheessa ainespuun ohella myös energiapuuta, jos taimikonperkauksessa runkolukua jätetään noin 3000 r/ha. Taimikonperkaus täytyy tehdä riittävän ajoissa, ja myös ensiharvennus tehdään aikanaan jo noin 12 metrin valtapituudessa. Jos taimikonhoito myöhästyy yli 6 metrin valtapituuteen, toimitaan ainespuumallilla, kuten myös aina kuivilla kankailla. KASVATUSMALLI Tavoite Ainespuu Laatupuu Myöhästynyt VALTAPITUUS (M) Kuusentaimikkoon jätetään 3 5 metrin pituusvaiheessa tehtävässä taimikonperkauksessa noin kymmenen prosentin sekoitus siemensyntyisiä rauduskoivuja. Ne tuovat havupuutaimikkoon monimuotoisuutta ja niistä kasvaa aikanaan laadukkaita vanerikoivuja. Myös hyvälaatuisia luonnonmäntyjä voi jättää sekapuustoksi eritoten tuoreilla kankailla. Perkaus on suositeltavinta tehdä 2 4 metrin valtapituudessa, viimeistään kuitenkin 4 6 metrin vaiheessa. Istutusmännikön laatukasvatuksessa mäntyjä, mahdolliset täydennyskuuset mukaan lukien, jätetään 2000 kappaletta hehtaarille ja lisäksi kasvamaan jätetään tuhat koivua, ensisijaisesti raudusta. Kokonaisrunkoluvuksi tavoitellaan näin 3000 kpl/ha. Jos havupuun taimia on jäämässä alle 2000 kappaletta, on koivujen enimmäismäärä silti aina tuo 1000 kpl/ha. Kylvämällä ja luontaisesti syntyneet männiköt tuottavat puuta kuivahkoilla kankailla parhaiten laatukasvatusmallilla. Niissä lopullinen perkaus tehdään 4 6 metrin valtapituusvaiheessa. Kasvamaan jätetään 3000 kappaletta hyvälaatuisia eli suoria, hento-oksaisia ja hyvälatvuksisia mäntyjä. Jos mäntyjä ei ole joka paikassa riittävästi, voidaan täydennyspuiksi jättää hieman kuusia ja aukkopaikkoihin koivua tai muuta lehtipuustoa Mäntyjä ja kuusia 1800 Rauduskoivuja Mäntyjä kuusia rauduskoivuja 200 Mäntyjä 3000 Mäntyjä 1800 Kuusia 1800 Rauduskoivuja 200 Mäntyjä 2000 Rauduskoivuja 1000 Reikäperkaus tarvittaessa Lehtomainen ja tuore KUUSI Varhaisperkaus tarvittaessa Tuore ja kuivahko Kuivahko Kuiva Istutus kylvö/luontainen MÄNTY TAIMIKON PÄÄPUULAJI Laatukasvatusmallilla kasvatetut taimikot tuottavat puuta nuoruusvaiheessa perinteisiä ainespuun kasvatusmalleja paremmin. Lisähyvää metsänomistajalle tuo mäntyjen selvästi parantunut laatu. Puut mahtuvat kasvamaan näinkin tiheässä yllättävän hyvin metrin pituusvaiheeseen asti. Ne on kuitenkin harvennettava viitisen vuotta aikaisemmin kuin harvemmassa kasvaneet. Laatukasvatusmallissa ensiharvennus tehdään yleensä yhdistettynä aines- ja energiapuun korjuuna. Tyydyttävän kuitupuukertymän ohella on mahdollista saada merkittävästi energiapuuta. Laatupuun kasvatusmalli antaa metsänomistajalle kaksi etua: alkuvaiheen hieman paremman puuntuotoksen ja selvästi paremman laadun tulevaan mäntytukkipuustoon. Taimikonhoito palkitsee Taimikonhoidossa käytettävistä työvälineistä raivaussaha on suositeltavin. Pienillä työmailla pärjää vesurilla, mutta se on selvästi sahaa hitaampi ja vaarallisempi kapine käyttää. Raivausveitsikin sopii pienimuotoiseen sunnuntaikäyskentelyyn taimikossa, etenkin varhaisperkausvaiheessa. Taimikonhoitotyöt on tuloksellisinta tehdä lumettomana kautena huhtikuun lopulta marraskuulle. Katkottujen lehtipuiden tilalle syntyy vähiten uusia vesoja, jos pystyy ajoittamaan raivaustyöt juhannuksen tienoilta elokuun alkuun sijoittuvalle jaksolle eli kesälomakauteen. Satunnaiset erot ja eri vuosien lämpö- ja kosteusvaihtelut tuovat jälkivesomisen voimakkuuteen kuitenkin voimakasta hajontaa. Taimikonhoitoa kannattaa tehdä silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Eritoten syksyn raikkailla säillä se on miellyttävää puuhaa. Taimikonhoidossa työsaavutus vaihtelee puuston tiheyden ja tekijän ammattitaidon mukaan paljon. Ammattimetsurilta menee keskimäärin toista päivää hehtaarilla. Jos laskee, että vieraalla teetettynä taimikonhoito maksaa sivukuluineen yli 400 euroa hehtaarilta, ja aloittelevan harrastelijan työsaavutus olisi vaikkapa neljännes tai kolmasosa metsurin tuotoksesta, voisi taimikonhoidosta arvioida päiväpalkaksi satasen verran. Se on verotonta tuloa. Moni meistä on valmis maksamaan mieluisasta harrastuksesta saman verran! Omatoimisesta työstä säästönä saatavan palkan ohella useimmille tärkein anti on omien kättensä työnjäljen näkeminen hoidettuna taimikkona. Myös työn jälkeen koittava terve väsymys voi olla henkisen työn uuvuttamalle auvoisa kokemus. Jos omat taidot tai työkunto eivät anna mahdollisuutta omatoimiseen työntekoon, kannattaa avuksi ottaa ammattilainen, kuten UPM Silvestan metsuri. Tärkeintä on, että hoitaa taimikot ajallaan. Työssä kannattaa tavoitella niin puuntuotannon kuin metsäluonnon näkökulmasta mahdollisimman hyvää lopputulosta. Taimikkonsa hoitaja tai sen hoidon palveluna ostava tekee itselleen ja metsälleen kauaskantoisen, hyvän teon. Pentti Väisänen on UPM:n metsänhoidon asiantuntija PUUKAUPPA & METSÄOMAISUUDENHOITO PUUKAUPOILLA METSÄ TUOTTAMAAN Suomen metsien kasvu ja kokonaispuusto on nostettu huippulukemiin metsänomistajien pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella metsätalouden harjoittamisella. Kokonaisuutena tarkastellen metsien hakkuumahdollisuudet ja -tarpeet ovatkin aiempaa runsaammat ja siten mahdollisuudet metsien hyödyntämiseen hyvät. Hakkuita ja puukauppatuloja voidaan Suomessa lisätä nykyisestä merkittävästi, samalla toki metsien monimuotoisuus- ja ympäristöarvot huolellisesti huomioiden. Meneillään oleva kasvukausi tuottaa taas runsaasti uutta puuta suomalaisiin metsiin. Meillä UPM:ssä on mukavaa kerrottavaa harvennus- ja uudistushakkuutarpeita metsissään havaitseville: me ostamme puuta hyvin monipuolisesti teollisuutemme tarpeisiin. Kysyntä on erityisen pirteää kaikista kesällä korjattavista kohteista, varsinkin havutukkivaltaisista päätehakkuista. Samaan aikaan kartutamme myös ensi talven puuvaroja, joten talvikorjuuta edellyttäviä kohteitakin ostetaan muun puukaupan yhteydessä. Määräaikainen puunmyyntitulojen verohuojennus kannattaa hyödyntää. Sen metsänomistaja varmistaa parhaiten tekemällä puukaupan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Luontevimmin metsän hakkuumahdollisuuksien selvittäminen ja puukaupan suunnittelu alkaa yhteydenotolla paikalliseen puunostajaamme. Yhteystiedot löytyvät tämän lehden välissä tulevasta puunostajaluettelosta, puhelinvaihteestamme tai internet-sivultamme www. puukauppa.com. Puukaupan yhteydessä tarjoamme metsänomistajille laajat palvelut metsänhoitotöihin. Myös niistä asiantuntijamme neuvottelevat mielellään. UPM:n metsäpalvelut on helppo, joustava, laadukas ja varma valinta metsänhoitotöihin. Kaikki palvelut ovat metsänomistajien helposti saatavilla paikallisen metsäasiantuntijamme välityksellä. Elinvoimainen taimikko kasvunsa päättäneen vanhan metsän tilalle puukauppa ja metsänhoitotyöt tämä todella onnistuu yhdellä sopimisella UPM:n puunostajan kanssa. Leppoisan kesän toivotuksin Pekka Rajala, ostojohtaja, UPM Metsä 28 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

16 Teksti Sami Oksa Kuvat UPM Tuli ja sen hallinta on kiehtonut ihmisiä vuosituhansien ajan. Tulta on käytetty menestyksekkäästi niin maa- kuin metsätaloudessa. Suomessa kaskeaminen loppui 1900-luvulle tultaessa ja metsänhoidollisten kulotusten kulta-aika hiipui yli hehtaarin kulotuksista muutamaan tuhanteen hehtaariin 1960-luvun jälkeen. TULELLA TULOKSEEN! Säästöpuuryhmien polttaminen on hallittu tapa lisätä palaneen puun ja karikkeen määrää sitä tarvitseville lajeille. Vastakohtana tulen hallitulle hyödyntämiselle ovat metsäpalot, jotka saattoivat Suomessa tuhota laajoja alueita ennen palontorjunnan ja metsäautotieverkoston kehittymistä. Etelä-Euroopassa metsäpalot ovat edelleen pelätty ilmiö niiden hallitsemattomuuden vuoksi. Metsäpalot ovat olleet yksi merkittävimmistä, ellei merkittävin, luontainen häiriötekijä Suomessa. Metsäpalojen vähentymisen ja kaskikulttuurin hiipumisen vuoksi hiiltynyttä puuta ja metsämaan humuskerrosta ei enää synny aikaisempien vuosisatojen tahtiin. Tämä kehitys näkyy myös hiiltyneeseen puuhun ja karikkeeseen sitoutuneen lajiston kehityksessä määrän vähenemisenä. Kulotusmäärien tippuminen on myös vähentänyt tulen hallittuun käyttöön liittyvää osaamista. Tämä aivopako on syntynyt kulottajien jäädessä eläkkeelle. Edellä mainittu kehitys on tuonut tarpeen kehittää menetelmiä palaneen puun ja karikkeen lisäämiseksi. Useiden hehtaarien kulotusten rinnalle on syntymässä uusia polttomenetelmiä, joilla turvataan harvinaistuvaa paloihin sitoutunutta lajistoa. Yksi menetelmistä on säästöpuuryhmien poltto eli uudistusalalle jätettävien puuryhmien polttaminen, jolla voidaan kustannustehokkaasti lisätä palaneen puun ja karikkeen määrää. Säästöpuiden jättäminen yksittäin tai ryhminä on yleisimpiä talousmetsien luonnonhoidon toimenpiteitä. Tutkimustulosten perusteella säästöpuiden jättämisellä on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle, mutta säästöpuihin liittyviä käytännön ratkaisuja tulee edelleen kehittää. Osana monimuotoisuusohjelmaansa UPM on jo useamman vuoden ajan kehittänyt polttomenetelmiä paloalueiden lajiston turvaamiseksi, yhtenä näistä on säästöpuuryhmien poltto. Säästöpuiden polttaminen on nähty lupaavaksi monimuotoisuuden turvaamismalliksi ja UPM:n Harvialan tilalla Kanta-Hämeessä tehdyt seurannat ovat osoittaneet, että pienialaisillakin säästöpuuryhmien poltoilla on positiivisia vaikutuksia lajistoon. Harvialan tilalla on seurattu erityisesti kovakuoriaisten esiintymistä erilaisilla poltetuilla kohteilla. Satunnainen ohikulkija voi myös havaita poltetulla säästöpuuryhmällä ruokailevan pohjantikan, joka kaivaa palaneista puista kovakuoriaisten toukkia ja hyönteisiä, erityisesti kaarnakuoriaisia. SAMI OKSA ON UPM METSÄN YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ Pohjantikka Pohjantikat (Picoides tridactylus) viihtyvät havupuuvaltaisissa metsissä, Etelä-Suomessa etenkin kuusimetsissä. Pohjantikan siivet ovat tummat ja kupeilla on valkoisia raitoja. Selässä tummalla pohjalla on niskasta alkava valkoinen juova. Naaraan päälaki on mustavalkoviiruinen ja koiraan sitruunankeltainen. Aikuinen pohjantikka painaa grammaa ja pituutta sillä on nokan päästä pyrstön kärkeen cm. Pohjantikat käyttävät ravintonaan pääasiassa huonokuntoisista ja kuolleista puista löytyviä hyönteisiä ja toukkia. UPM Silvestalle avustusta säästöpuuryhmien polton kehittämiseen Maa-ja metsätalousministeriö on myöntänyt UPM Silvestalle valtionavustusta euroa säästöpuuryhmien polttojen kehittämiseen. Ministeriö katsoo, että hanke tukee Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOn toteutusta ja tavoitteisiin pääsemistä talousmetsien osalta. Kehittämishanke toteutetaan UPM Metsän ja UPM Silvestan yhteistyönä. Säästöpuuryhmien polton toimintamalli luo perustaa laaja-alaisille metsien talouskäytön yhteydessä toteutettaville luonnonsuojelutoimille. Myös yksityisillä metsänomistajilla on mahdollisuus osallistua palosidonnaisen lajiston turvaamiseen hallitusti ja turvallisesti. Lisää tietoja asiasta saat UPM:n metsäammattilaisilta. 30 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

17 y t i m e s s ä Metsänomistajat ovat aina tervetulleita poikkeamaan UPM:n metsäpalvelutoimistoihin, joita on 120 eri puolilla Suomea. Metsäpalveluasioissa kannattaa sopia aika etukäteen. Isompien paikkakuntien toimistot ovat avoinna päivittäin, pienemmissä toimistoissa kannattaa varmistaa omalta yhteyshenkilöltä, että hän on paikalla. Oma puunostaja selviää soittamalla UPM Metsän palvelunumeroon UPM:n puunostajat löytyvät myös osoitteesta löydä puunostajasi. Puunostajien yhteystiedot löytyvät myös tämän lehden välissä asiakkaille postitetusta puunostajaluettelosta. Hämeenlinna UPM Metsän Hämeenlinnan metsäpalvelutoimisto muutti uusiin, entistä isompiin tiloihin viime syksynä. Metsäpalvelutoimisto sijaitsee Tiiriössä monipuolisten kauppa- ja muiden palveluiden vieressä kolmostien kupeessa, First Cornerin liikekiinteistön 2. kerroksessa. Osoite on Pitkätanhuankatu 2. Metsäpalvelutoimistossa on helppo poiketa vaikkapa kauppareissun ohessa, kertoo puunostaja Pentti Kantola. Hämeenlinnan metsäpalvelutoimistossa istuu myös metsätalouden, korjuun ja logistiikan edustajia. Puuta ostavat Hämeenlinnassa myös puunostajat Tuomas Saarenpää ja Risto Saarinen, joiden sijaintipaikka on Lammi. Pentti Kantola TERVETULOA POIKKEAMAAN Lappeenranta Lappeenrannan uusi metsäpalvelutoimisto palvelee metsänomistajia kaupungin vanhimmassa hissillisessä kivitalossa Kirkkokatu 12:ssa. Toimiston avajaisia vietettiin lähemmäs sadan kävijän voimin helmikuussa -24 asteen pakkasessa. Avajaisiin oli kutsuttu sekä paikallisia että etämetsänomistajia. Vieraista suuri osa oli etämetsänomistajia, jotka olivat tyytyväisiä siihen, että metsäasiat hoituvat UPM:n metsäammattilaisten avulla näppärästi myös asuinpaikkakunnalta käsin riippumatta siitä missä päin Suomea metsät sijaitsevat. Tervetuloa tiloihimme, kehottaa puunostaja Antti Kettunen, joka kuuluu Kirkkokadun toimiston päivystysrinkiin yhdessä Petri Nurmelan, Pentti Nuortimon ja Olli-Pekka Eskelisen (Savitaipale) kanssa. Kirkkokadun metsäpalvelutoimistoa isännöi puunostaja Kimmo Laukkanen (hän näyttäytyy sivuilla 10 15). Antti Kettunen Teksti Nilla Hietamäki Kuvat UPM Ylivieska Ylivieskan metsäpalvelutoimisto on palvellut uusissa tiloissa osoitteessa Asemakatu 4 viime vuoden syksystä lähtien. Henkilökunta toimistolla on myös vaihtunut, ja asiakkaita palvelevat puunostaja Juha Tossavainen (Kalajoki, Alavieska, Ylivieska) ja puunostaja Kari Lassila (Sievi, Toholampi). Puunostajien työparina toimistossa on metsäsuunnittelija Keijo Löytynoja. Lappajärvi Lappajärven metsäpalvelutoimisto on palvellut asiakkaita uusissa ja isommissa tiloissa viime syksystä lähtien. Metsäpalvelutoimisto sijaitsee osoitteessa Kärnäntie 11 (toinen kerros). Tervetuloa poikkeamaan uudella toimistollamme, toivottaa puunostaja Tauno Kangasaho. Asiakkaita toimistolla palvelevat myös metsäsuunnittelija Juhani Lammi ja toimistosihteeri Paula Laurila. Tauno Kangasaho Lahti Lahden metsäpalvelutoimisto avattiin viime marraskuussa lähes sadan avajaisvieraan voimin. Katutason toimisto löytyy Lahden torin laidalta osoitteesta Vapaudenkatu 6. Toimisto on avoinna maanantai-aamupäivisin ja keskiviikkoisin, mutta metsäasiat hoituvat myös muulloin sopimalla tapaamisajasta etukäteen. Metsänomistajia Lahdessa palvelee puunostaja Ritva Paasonen. Tampere Tampereen metsäpalvelutoimisto muutti uusiin tiloihin viime syksynä. Toimisto palvelee metsänomistajia Saarioisten talossa katutasossa osoitteessa Järvensivuntie 1A. Tampereen metsäpalvelutoimistossa asiakkaita palvelevat metsäpalveluasiantuntija Tuomas Yli- Ruka ja UPM Metsän Pirkanmaan puunostajat kiertävässä asiakaspalveluvuorossa. Tavoitteena kiertävässä asiakaspalveluringissä on etämetsänomistajien asiakaspalvelun parantaminen, Tuomas Yli-Ruka kertoo. Tuomas Yli-Ruka Ritva Paasonen Juha Tossavainen METSÄVINKKI Jokainen raivaussahaa käyttänyt on varmaan huomannut, että yli 6-metristen runkojen kaataminen etenkin tiheissä puustoissa ja ojien varsilla voi olla hankalaa. Kallellaan tai viereisessä puussa oksistaan kiinni olevaa runkoa on vaikea saada kaatumaan tarkasti haluttuun suuntaan. Kaadon suuntaus on tärkeää esimerkiksi alla kasvaneita taimia varottaessa. Viitisen vuotta sitten muutamat Metsähallituksen ja UPM Metsän raivaussahatöitä tekevistä ammattilaisista tekivät aloitteita ns. raivauskoukusta ja kehittivät siitä myös ensimmäiset versiot. Apuväline, jonka tarkoituksena on helpottaa pidemmän raivauspuuston suunnattua kaatoa, nimettiin tuolloin raivauskoukuksi. Kokemuksia on sittemmin vaihdettu, työvälineen toimivuutta kehitetty ja mallia paranneltu. Väline on nyt nimetty kaato-ohjaimeksi. Sille on löytynyt kainuulainen valmistaja, joka on ollut tiiviisti kehitystyössä mukana. Tuotteeseen voi tutustua valmistajan nettisivuilla, ja sitä ollaan tuomassa myyntiin hyvinvarustettuihin metsuritarvikeliikkeisiin. Tällä hetkellä sitä löytyy ainakin Virtain Moottorisahan valikoimista Virroilta. Teksti Pentti Väisänen Kaato-ohjaimella raivaustyöhön NOPEUTTA JA TURVALLISUUTTA Raivaussahatöissä toimenpiteen oikea ajoitus on hyvän työtekniikan ohella tärkein tuottavuuteen ja laatuun vaikuttava tekijä. Terä kannattaa pitää hyvässä leikkuukunnossa viilaamalla sitä kevyesti jokaisen tankkauksen yhteydessä. Pitempää raivauspuustoa sahatessa verrattomaksi apuvälineeksi ja työtekniikan parantajaksi on osoittautunut kaato-ohjain. Pentti Väisänen on UPM:n metsänhoidon asiantuntija Tuottavuutta, turvallisuutta ja parempaa työergonomiaa Nykyisin iso osa raivaussahoista on lyhytputkista mallia, mikä uudenmallisiin joustovaljaisiin yhdistettynä tekee sahan ketterämmäksi käsitellä etenkin tiheissä puustoissa. Haittapuolena on, että jos joutuu pidempiä puita kaataessa auttamaan vasemmalla kädellä kaadon suuntausta, raivaussahan terä voi joutua vaarallisen lähelle sahaajan kättä. Tällaisessa tilanteessa on sattunut muutama vakava tapaturma. Kaato-ohjainta käytettäessä käsi ei missään tilanteessa joudu liian lähelle terää. Pitkiksi karanneiden taimikoiden hoito tai tiheiden harvennuspuustojen ennakkoraivauksilla rehkiminen voi aiheuttaa huonoja työasentoja ja heikkoa työergonomiaa. Kaatoavustin antaa kädelle ulottuvuutta ja tehostaa kosolti voimankäyttöä, kun kaatuvasta rungosta saa otteen huomattavasti ylempää tai alempaa, tilanteen ja tarpeen mukaan. Kaatoavustin on muotoiltu niin, että sillä puun vetäminen ja työntäminen käy yhtä vaivattomasti, olka- ja kyynärpäätä liiemmin rasittamatta. Metsurit ja metsänomistajat joutuvat hoidon myöhästyessä sahaamaan raivureillaan isot määrät liian pitkiksi karanneita taimikoita, vaikka ne olisi järkevintä ja taloudellisinta perata 3 6 metrin pituisina. Myös nuorten kasvatusmetsien isotöisiä kunnostus- ja ennakkoraivauksia tehdään vuosittain kymmeniätuhansia hehtaareita. Näillä kohteilla, missä kaadettava puusto on pitkää ja tiheää, kaato-ohjaimen käyttö parantaa selvästi työn tuottavuutta. Ojanvarsitiheiköissä apuvälineen käytöstä on hyötyä kaikkein eniten. Raivauspuuta ei saa jättää ojien tukkeeksi, ja hyvällä kaadon suuntauksella on helppo estää puiden kaatuminen ojiin. Näin toimien puita ei tarvitse kiskoa käsin ojia tukkimasta. Käyttäjien alustavien kokemusten mukaan voi arvioida, että kaato-ohjain nopeuttaa kaikkein eniten työtunteja vaativissa ojitusalueiden tiheiköissä työtä niin paljon, että se hankkii hintansa (noin 50 euroa) jo yhden hehtaarin alentuneina työkustannuksina. Metsänhoitotöiden kustannukset ovat nykyään jokaisella toimijalla tiukassa syynissä. Jokainen tuottavuutta parantava ja kustannuksia alentava keino on tervetullut. Kaato-ohjain pysyy normaalin sahauksen aikana kätevästi raivaussahan vasemman kahvan kyljessä, käsivarren ympärillä olevan pikalukitusremmin ja sopivasti taivutetun putken sekä hahlomaisen kädensijan avulla. Kaato-ohjain on myös hyvä lahjavinkki! 32 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

18 i n n o va at i o UPM EVODECK -TERASSILAUTA MARKKINOILLE 2010 Tuote: painekyllästetty terassilauta, joka on valmiiksi pintakäsitelty. Kiinnitys Timber Clip- komposiittikiinnikkeellä. Valmistetaan UPM Aureskosken höyläämöllä Parkanossa kotimaisesta, valikoidusta mäntyraaka-aineesta. Päämarkkinat: Suomi ja Keski-Eurooppa. Teksti Pekka Moliis Kuvat UPM UPM EvoDeck -TERASSILAUTA Kotimaista huippulaatua valmiina maailmalle Tänä keväänä markkinoille tullut UPM EvoDeck -terassilauta on määrätietoisen kehitystyön tulos. Uuden tuotteen taustalla on markkinoilla herännyt kiinnostus piha- ja puutarharakentamiseen soveltuviin, laadukkaisiin tuoteratkaisuihin. EvoDeck on ensimmäinen askel vastattaessa markkinoiden kysyntään. Jotta saavutetaan laadukas, asiakkaiden haluama ja markkinoilla menestyvä ratkaisu, niin siihen vaaditaan eri asiantuntijoiden yhteistyötä. Lisäksi projekteja on vietävä määrätietoisesti eteenpäin, kyllästetyistä tuotteista vastaava tuotepäällikkö Pauli Aaltonen toteaa. Tuotekehitys on tänä päivänä mitä suurimmassa määrin tiimityötä. Se on prosessi, jossa yhdistyvät muun muassa raaka-aine, teknologia, tutkimus- ja kehitystyö sekä myynti ja markkinointi. Uusien kilpailukykyisten ratkaisujen eteen ponnistellaan myös jatkossa. Nykyisiä kokemuksia, ratkaisuja ja toimintamalleja hyödynnetään muissa kehitysprojekteissa. Tavoitteenamme on löytää entistä ekologisempia laadukkaampia tuoteratkaisuja. Työn alla on muutamia tuoteaihioita, joita toivon mukaan pääsemme kaupallistamaan lähitulevaisuudessa, Aaltonen paljastaa. Vaativille asiakkaille Kiinnostus piha- ja puutarharakentamiseen on Suomessa vahvassa kasvussa. Markkinoilta tulleet signaalit kertovat asiakkaiden kaipaavan nykyisten painekyllästettyjen tai kovapuisten tuotteiden rinnalle uusia ympäristöystävällisempiä, helppohoitoisempia ja laadukkaampia vaihtoehtoja. Toisaalta Keski-Euroopassa on kiinnostusta löytää vaihtoehtoja kovapuista valmistetuille tuotteille. Tähän kysyntään UPM EvoDeck -terassilauta on oiva vastaus. Kuluttajat ovat entistä kriittisem- UPM:N SAHALIIKETOIMINTA 7 sahaa: 5 Suomessa, yksi Venäjällä ja yksi Itävallassa. 5 jalostetehdasta: 3 Suomessa, yksi Ranskassa ja yksi Venäjällä. Henkilöstö: noin Päätuote: korkealaatuiset puutuotteet rakentamiseen, sisustamiseen ja teolliseen loppukäyttöön. piä puun alkuperään liittyvien asioiden suhteen. Tämä trendi on eduksi sertifioidulle kestävän kehityksen periaattein tuotetulle puullemme, Aaltonen vakuuttaa. UPM EvoDeck -terassilauta on painekyllästettyä kotimaista mäntyä, joka on valmistettu valikoidusta raaka-aineesta. Valmiiksi pintakäsiteltynä se ei asentamisen jälkeen enää kaipaa uutta erillistä pintakäsittelyä. Teollisen pintakäsittelyn ansiosta sillä on hyvä värinpysyvyys ja pitkä huoltoväli. Pintakäsittelyaineena käytettävä puuemulsioöljy estää halkeilua ja painekyllästeen vaikuttavien ainesosien haihtumista. Tämä puolestaan parantaa säänkestoa. Helppo kiinnittää UPM EvoDeck -terassilautojen kiinnitysjärjestelmä on edistyksellinen. Terassia rakennettaessa laudan pintaa ei tarvitse rikkoa ruuvilla, vaan laudat kiinnitetään kierrätysmateriaalista valmistetun Timber Clip -komposiittikiinnikkeen avulla. Kiinnitys tapahtuu terassilaudan naaraspontista, eikä pintaan jää näin ollen ruuvinkantoja näkyville. Uuden tuotteen ominaisuuksia on testattu WOM 1000 tunnin -säätestillä, jossa tulokset ovat erinomaisia. Samoin viime vuonna toteutettu koemarkkinointi antoi rohkaisevia signaaleja. EvoDeck koemarkkinoitiin viime kesänä. Tuote herätti kiinnostusta ja sai osakseen runsaasti positiivista palautetta. Tämä johti tuotteen laajamittaisempaan lanseeraukseen, Pauli Aaltonen kertoo. 34 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

19 v u o s i r e n k a at Teksti Esko Pakkanen Kuva Oulun maakunta-arkisto Höyry sahojen voimaksi Kestilän saha Iijokisuulla, maamme ensimmäinen höyrysaha, lähti käyntiin talvella Ruotsissa Tunadalin höyrysaha Sundsvallissa valmistui 11 vuotta aiemmin. Suomen ensimmäinen höyrysaha, Kestilän höyrysaha, Iijokisuulla vuosisadan vaihteessa. Olisi meilläkin ollut valmius höyryn käyttöönottoon aiemmin. Sahapatruuna N. L. Arppe ilmoitti jo keväällä 1834, vajaa vuosi sen jälkeen kun Arppen ja J.F. Hackmanin omistama, maamme ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen oli aloittanut kulkunsa Saimaalla, hakevansa höyrysahalupaa Joensuuhun ja jonnekin Varkauden virran ympäristöön. Ilmoitus ei kuitenkaan ollut läpihuutojuttu, sillä sahan perustaminen oli luvanvaraista ja vanhat sahanomistajat yleensä vastustivat uusien sahojen rakentamista. Kuopion läänin kuvernööri Ramsay hylkäsikin Arppen tekemät kaksi sahahakemusta. Arppen valitukset senaattiinkaan eivät auttaneet. Myös eräät muut höyrysahahankkeet jäivät luvatta. Vasta kun oululainen kauppias J.G. Bergbom anoi 1852 lupaa perustaa höyrysaha Iijoen suuhun, sellainen saatiin Suomeen, tosin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin. Iijokisuulle esitettiin 1853 toistakin höyrysahaa. Hankkeen takana oli neljä oululaista kauppiasta ja sahamiestä, kuten J.W. Snellman G:son. Oulun läänin kuvernööri suoritutti katselmukset ja myönsi luvat sahoille Kummankin sahan tukkikiintiö eli privilegio rajattiin ainoastaan tukiksi. Päätös meni senaatin vahvistettavaksi, jossa heräsi epäily höyrysahojen laillisuudesta. Asiaa käsiteltiin pitkään, mutta kun Suomen uusi kenraalikuvernööri, kreivi C.W.R. Berg asettui sallivalle linjalle, asia päätyi höyrymiesten voittoon. Senaatin istunnossa ilmoitettiin keisarin vahvistaneen senaatin esityksen ja samalla julkaistiin asiaa koskeva säädös Armollinen asetus höyryllä käyvien sahalaitosten rakentamisesta. Lokakuussa senaatti vahvisti Iin sahaluvat, mutta kummankin tukkikiintiö oli pienennetty nyt tukiksi, mitä Oulun sahamiehet ja monet muut pitivät liian pienenä. Sanan-Lennättimessä kirjoitettiin 1858: Onpa aikomus rakentaa Iijoen suuhun kaksi uutta höyrysahaaki, joilla on lupa wuodessa sahata 8 tuhatta tukkia. Noin pieniä höyryn woimalla liikkuwia sahoja ei luulisi kannattawan ensinkään tehdä, ja mitä hyötyä semmoisista kituen hengissä pysywistä rakennuksista sitte on maalle enemmän kuin isännilleenkään. Lupien pienentyminen sai oululaiset keskittämään voimansa yhteen sahahankkeeseen. Senaatti antoi luvan sahojen ja tukkikiintiöiden yhdistämiseen Bergbomin ja kumppaneiden höyrysaha rakennettiin Iijoen suulle Kestilän tilan maille, ja kuvernööri määräsi sahan nimeksi Kestilän höyrysahalaitos. Ruotsalaisen Bolinderin tehtaan kaksikehäisen, 60-hevosvoimaisen höyrykoneen pyörittämä saha aloitti toimintansa talvella Katselmuksessa sahan laskettiin sahaavan työpäivässä 84 tukkia, mikä tiesi vuotuiseksi käyttöajaksi tukkikiintiön puitteissa 94 17/18 työpäivää! Vaikka käyttövoimaa riitti, sahaa ei siis saanut käyttää ympäri vuoden. Sama päiväkohtainen tukkimäärä pystyttiin sahaamaan helposti myös isoissa vesisahoissa, jopa enemmänkin. Myöhemmin Kestilän sahan tuotanto nousi parhaimmillaan m 3 :iin silloin tukkikiintiö ei ollut enää rajoittamassa tuotantoa. Vaikka kyse oli maamme ensimmäisestä höyrysahasta, sen käyntiinlähtö ei noussut uutiseksi. Oulun Wiikko-Sanomia mainitsi vasta : Iinjoen suussa on nyt Oulun kauppamiehillä höyrysaha, joka tekee parasta aikaa lautoja ja plankkuja ulkomaalle wietäwäksi. Kestilän saha ei ollut kauaa ainoa lajissaan. Vuoden 1857 asetuksen mukaan ehdittiin myöntää sahauslupa viidelle muullekin höyrysahalle ennen kuin sahalainsäädäntö vapautui vuonna Höyrysahat toivat liiketoiminnalle aivan uuden lähtökohdan, kuten Juhani Aho toteaa Ahlström-historiassaan: Höyryvoiman käyttöön ottaminen teki täydellisen mullistuksen sahaliikkeessä niin kuin muussakin. Saha voitiin nyt perustaa mihin paikkaan tahansa meren rantaan uittoväylän päähän. KIRJAT Kirjan otsikko, Metsät peltojen lomassa, on oivaltava. Tuskinpa meillä on toista maakuntaa, jossa metsätaloutta on jouduttu harjoittamaan maatalouden ja asutuksen ehdoilla siinä määrin kuin Varsinais-Suomessa. Vähiä metsiä on myös opittu arvostamaan ja hoitamaankin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun opettajat Tapani Tasanen ja Juho Seppälä antavat selkeän kuvan, miten Varsinais-Suomen metsät, metsätalous ja -teollisuus ovat kehittyneet. Ja kun Tasanen on asialla, tietää, että työ on tehty perusteellisesti. Kirjassa ei myöskään tyydytä alaotsikon mukaiseen sataan vuoteen, vaan lähdetään 1400-luvun lopulta perustettiinhan maamme ensimmäinen vesisaha maakuntaan. Mukaan on mahdutettu kaikki, minkä voi kuvitella liittyvän Varsinais-Suomen metsiin. Myös UPM:n metsät ja Kari Mäkelä ovat esillä. On puuta riittänyt myyntiinkin vaikkei vauraassa maakunnassa metsärahaa olekaan tarvittu leipään, tuskin aina päälliseenkään. Seutu on tunnettu varhaisista yhteismyynneistään, ja sieltä ovat ponkaisseet kukoistukseensa niin Metsänomistajain Metsäkeskus kuin Teksti esko pakkanen TURUNMAASSAKIN ON METSÄÄ ENTISTÄ UPEAMPIA SUDENKORENTOJA! Suomen sudenkorennot, Sami Karjalainen, Tammi Sami Karjalainen julkaisi vuonna 2002 kirjan maamme sudenkorennoista, noista kiehtovista värikkäistä taitolentäjistä, jotka ovat eläneet maapallolla jo paljon ennen hirmuliskoja. Kirjan innoittamana UPM Metsä julkaisi seuraavana vuonna luontojulisteen, jossa esiteltiin Karjalaisen valokuvin maamme kaikki silloiset 52 sudenkorentolajia. Nyt Sami Karjalainen on päivittänyt korentokirjansa. Mukaan on saatu Metsät peltojen lomassa Vuosisata Varsinais-Suomen metsätaloutta, Tapani Tasanen, Juho Seppälä. Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistysten säätiö, Metsäliittokin. Myös pyöreää puuta on maakunnasta laivattu ihan maan tavaksi saakka. Sotavuodet ja asutustoimet toivat mukanaan poikkeusolot myös lounaisiin metsiin. Pakkohakkuut eivät ketään ilahduttaneet, mutta jotenkin tuntuu turhan pohojalaaselta, että esimerkiksi Ypäjän-Jokioisten metsänhoitoyhdistyksen alueella vuonna 1943 yhdeksän suurinta metsänomistajaa erosivat yhdistyksen jäsenyydestä vastalauseena heille määrätyille velvoitehakkuille! Asutus puolestaan toi asutustilaa niitä edeltävine aavistushakkuineen maakuntaan, mikä merkitsi metsälöiden lukumäärän kaksinkertaistumista! Koetapa sitten noissa oloissa harjoittaa tehokasta metsätaloutta vaan niin on voitu. Kirjoittajat toteavat: Voidaan sanoa, että metsät ovat aina olleet hyötykäytössä. Toisaalta niistä on pidetty kaikkina aikoina niin hyvää huolta kuin käytettävissä olevan tietämyksen perusteella on ollut mahdollista. Ehkä tämä on turhan itsekehuista, kun muistaa kirjassa kerrotut metsien rauhoitukset ja yhden marttilalaisen isännän toteamuksen metsänsä käsittelystä. En minä sitä mikä metsälle on parasta vaan sitä mikä minulle on parasta. Sääli, että murre puuttuu kirjan muisteluksista. Kirjan tilaajana on toiminut Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistysten säätiö, mikä ei näy kirjan sisällössä. Pikemminkin olisi toivonut enemmän räiskettä, ainakin silloin kun puhutaan puukaupasta. Varsinais-Suomi on siitäkin erikoinen maakunta, ettei siellä näytä olleen isompia ristiriitoja puun myyjien ja ostajien kesken, ellei vuoden 1991 puunmyyntilakkoa lasketa. Ja sekin oli Helsingin Simonkadulta käskettyä! 1980-luvun hakesodasta sentään kerrotaan, ja siinä pääsevät paikallissahurit kertomaan kokemuksiaan. Kuvia on ja ne ovat hyviä. Taas kerran oppii näkemään millaisia kuva-arkkuja yksityisten albumit saattavat olla. Mallikas kirja! kolme uutta, Suomessa vuoden 2002 jälkeen tavattua korentolajia. Teos on myös kooltaan entistä suurempi, sivumäärältään laajempi, tietosisällöltään monipuolisempi ja sisältää varmasti kaiken, mitä tavallinen luonnonystävä tai vähän pidemmällekin päässyt harrastaja haluaa tietää sudenkorennoista. Ennen kaikkea kuvitukseltaan kirja on entistäkin mahtavampi. Karjalaisen korentokuvat ovat upeita, monet suorastaan pieniä taideteoksia. 36 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

20 a j a s s a Kirnu verhoutuu puumuovikomposiittiin Shanghain EXPO maailmannäyttelyn Suomen Kirnu-paviljongin julkisivuun on käytetty verhoilumateriaalina UPM ProFi -puumuovikomposiittia. Näyttely kestää lokakuun loppuun. UPM on valmistanut noin marmorinvalkoista paanua paviljongin verhoiluun. Ulkoverhouksen kokonaispintaala on neliömetriä. Puumuovikomposiitin pääraaka-aine on UPM:n tarralaminaattien valmistuksesta sivutuotteina syntyvä kierrätetty paperi ja muovi. UPM istuttaa uhanalaisia hämeenkylmänkukkia Uhanalainen hämeenkylmänkukka kukki tänäkin keväänä UPM:n mailla Janakkalassa Hämeessä. UPM Metsä on toteuttanut alueella ainutlaatuista kokeilua istuttamalla sinne uusia hämeenkylmänkukkia. Istututushanke on osa UPM:n monimuotoisuusohjelman harjuhanketta. Hämeenkylmänkukka eli kylmänkukka (Pulsatilla patens) on erittäin uhanalainen ja rauhoitettu kasvi, joka kasvaa kuivahkoilla, aurinkoisilla harjurinteillä Kanta- Hämeessä. UPM:n puutuotteet arkkitehtuurinäyttelyssä Lontoossa UPM on valittu puutavaran toimittajaksi arkkitehti Sami Rintalan suunnittelemaan installaatioon, joka rakentuu kesäkuussa avattavaan Lontoon Victoria & Albert -museon näyttelyyn. Sami Rintalan suunnitteleman kolmikerroksisen kirjatornin perusrakenne valmistetaan suomalaisesta kuusisahatavarasta, ja portaat sekä tasanteet mäntyliimalevystä. VERLASSA TAPAHTUU KESÄLLÄ UPM:n omistama ja ylläpitämä Verlan tehdasmuseo Pohjois-Kymenlaaksossa on kesällä auki tiistaista sunnuntaihin Päivän ensimmäinen opastettu kierros lähtee klo 10 ja viimeinen klo 17. Verlassa on myös vuokrattavissa mökkejä. Tehdasmuseon ja mökkien lisäksi maailmanperintökohteessa on myös muita palveluita, kuten Makasiinikahvila, Viiniverlan viinitupa sekä erilaisia puoteja. Verlan kesässä on luvassa muun muassa seuraavia tapahtumia: klo alkaen Verla-päivä. Tehdasmuseon ympäristössä on työnäytöksiä, koskinäytös, poniratsastusta yms. Vapaa pääsy klo Verlan aika-tapahtuma. Viikinkien valtakausi tehdasmuseon alueella: keskiaikatori, viikinkiajan musiikkia, hevosturnajaiset, viikinkilaivojen hyökkäys ja maataistelu. Liput 15, S-etukortilla 10, lapset 5, sis. päivän ohjelman (ei ruokailua) ja museolipun. Avoimia ovia Puolangalla, luumäellä JA Iisalmessa UPM:n Puolangan metsäpalvelutoimistossa vietettiin huhtikuussa avoimia ovia. Paikalla kävi lähemmäs sata ihmistä kahvittelemassa ja keskustelemassa metsäasioista Puolangalle Oulusta siirtyneen puunostaja Heikki Toivasen ja muiden UPM:n asiantuntijoiden kanssa. Luumäellä avoimia ovia vietettiin toukokuussa. Iisalmen toimiston avoimia ovia vietetään osoitteessa Pohjolankatu 18 tiistaina klo Paikalla ovat paikallinen puunostaja Jorma Hukkanen sekä metsäsuunnittelijat Jorma Karhu ja Seppo Korhonen. Puukauppa-asioista keskustelemassa Puolangan avoimissa ovissa puunostaja Hannu Mannermaa (Paltamo) ja Paula Kyllönen. UPM:n tuotteita messukohteissa Kuopion asuntomessuilla Kesän asuntomessuilla Kuopion Saaristokaupungissa rakennetaan UPM Timberin puutuotteista Parha-talokohteeseen edustava pihakokonaisuus, jossa on pääroolissa EvoDeck-terassilauta. Lisäksi talon sisustukseen käytetään UPM:n sisäverhous- ja saunatuotteita. Talossa on Veikko Räisäseltä kesänäytelmä ja uusi kirja Metsää, puuta ja kovaa työtä kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja sisäilman laatuun. Muutamassa messukohteessa on myös rakennettu terassit UPM ProFi -patiolankusta. Asuntomessut pidetään Kuopiossa UPM:n metsäsuunnittelija Veikko Räisänen on kirjoittanut Jokijärven Pölkky-teatterille kesänäytelmän Kultaa Jokijärveltä, joka kertoo maaseudun murroksesta lukujen vaihteessa. Samat ihmiset kohtaavat myös 2000-luvun. Näytelmässä on huumoria ja jäyhyyttä, ripaus politiikkaa eikä metsääkään ole unohdettu. Näytelmää esitetään välisenä aikana kymmenen kertaa. Esitysajat: Räisäseltä ilmestyy kesällä Mäntykustannuksen kustantamana järjestyksessä jo neljäs kirja Jaakoppi ja hänen jälkeläisensä. Räisäsen tekstit, muun muassa novellit, ovat tuttuja tämänkin lehden sivuilta. Metsähistorian Seura ja Metsäkustannus Oy julkaisevat kirjaparin Suomen metsien käytön historiasta. Ensimmäinen nide Metsää, puuta ja kovaa työtä on ilmestynyt. Jälkimmäinen nide ilmestyy vuodenvaihteessa. Kirjaparin tekijät ovat Esko Pakkanen ja Matti Leikola. Ensimmäisessä kirjassa Suomen metsien käytön historia jakautuu: puun ostoon, puun korjuuseen sekä metsässä toimijoihin. Tiukan asian lisäksi kirjassa on pieniä sattumuksia ja episodeja, jotka syventävät aikalaistunnelmaa. Kirjaan sisältyy kattava henkilö- ja paikannimihakemisto. Esko Pakkanen. Kirjassa on 640 sivua ja lähes 800 valokuvaa tai muuta kuvaa. Toinen osa, Puut perille ja käyttöön, käsittelee puun kaukokuljetusta ja tuotteiden käyttöä eri muodoissaan. Teosten julkaisemisen mahdollistaa Metsämiesten Säätiön tuki. Kirjan hinta on 52 euroa + postikulut. Kirjaa voi tilata www. metsalehti.fi/kauppa tai asiakaspalvelusta Kiitos palautteesta tästä on hyvä jatkaa Metsän hengen ensimmäisen numeron välissä olleeseen lukijapalautekyselyyn tuli runsaasti vastauksia kiitos niistä! Lukijoiden ajatukset lehden suhteen ovat jatkossakin tervetulleita. Palautteen perusteella olemme oikeilla jäljillä. Te lukijat haluatte jatkossakin lukea lehdestä monipuolisesti metsäasioista. Juttuja toivottiin niin metsäluonnosta, metsäntutkimuksesta, UPM-kokonaisuudesta kuin metsänomistamisesta ja -hoidostakin. Kiinnostavinta juttua kysyttäessä kannatusta saivat kaikki jutut. Metsänomistajat ja heidän tarpeensa ovat erilaisia. Lehtemme on yksi tärkeä väylä jakaa metsäistä tietoa ja taustoittaa asioita. Metsänomistajan omissa, konkreettisissa tarpeissa parhaan avun saa omalta UPM-metsäammattilaiselta. Kyselyyn vastanneiden kesken on arvottu tuotepalkintoja, jotka on lähetetty voittajille. Nilla Hietamäki päätoimittaja Metsän henki METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy tänä vuonna vielä syys- ja joulukuussa. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Mikäli olet metsänomistaja-asiakas ja osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhteydessä omaan UPM:n puunostajaasi. Puunostajien tiedot kunnittain löytyvät osoitteesta tai soittamalla numeroon Muut halukkaat voivat tilata lehden lähettämällä nimensä ja osoitteensa sähköpostiosoitteeseen Osoitteenmuutoksen voit tehdä myös osoitteeseen com, mutta ilmoita samalla, oletko UPM:n asiakas vai muu tilaaja. Julkaisija UPM Metsä, PL, Valkeakoski. Puh Fax Sähköposti Päätoimittaja Nilla Hietamäki, Toimitusneuvosto: UPM; Nilla Hietamäki, Pasi Hakkarainen, Panu Kärkkäinen, Timo Lehesvirta, Sami Oksa, Aili Piironen ja Seija Rantonen / Kynämies; Leena Leppänen, Mauri Kaarre, Soile Lemettinen ja Leena Honkaniemi. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse 150/115 g/m 2. Painosmäärä vuosikerta. ISSN Kannen kuva Vesa Laitinen. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy syyskuussa. Kuva SEPPO SAARENTOLA Kuva Sami Helenius 38 Metsän henki 2/2010 Metsän henki 2/

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA Kuusankoski 6.5.2016 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä Sukupolvenvaihdos suunnittelu ja alkukartoittaminen Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS

METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS Rovaniemi 18.3.2017 Ilkka Ronkainen Mhy Länsi-Pohja YKSITYISMETSIEN OMISTAJIEN ONGELMIA Metsänomistajien 2 1. Ikääntyminen oikeustoimikelvottomuus 2. Hallitsemattomat yhteisomistukset

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä.

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT? Metsä kasvaa ja kehittyy sukupolvelta toiselle. Siksi metsänomistajana sinulla on mahdollisuus jopa velvollisuus ohjata metsän

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila "Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset"- tutkimusohjelman

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku Toimiva metsä hanke Metsätilat tuottokuntoon, tiedotuspäivä Avauspuheenvuoro Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku Ylivieska 20.1.2011 Niilo Piisilä 1 Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Ei normitilaa eikä sukupolvenvaihdosta Sukupolvenvaihdoksen kohde on maatilayritys, johon liittyy yksittäisen yrittäjäperheiden

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta

Lisätiedot

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN:

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN: Kuva: Anssi Koskinen, "Metsä, taivas ja merikin", CC BY 2.0 Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN 978-951-39-6808-3 URN:ISBN: 978-951-39-6808-3

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Atte Dahlman. Tomi Hurme

Atte Dahlman. Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2010

Metsämaan omistus 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2012 Metsämaan omistus 2010 20.2.2012 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 737 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin tai

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Metsänhoitosuositukset

Metsänhoitosuositukset Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Harri Hänninen Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Esityksen

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Atte Dahlman Tomi Hurme

Atte Dahlman Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari 17.2.2011 Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Valtion liikelaitos Metsähallitus 1/3 Suomea (12,5 milj. ha) Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha Kitu-

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

1.6.2016. Yleiskuvaus

1.6.2016. Yleiskuvaus Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Mikko Kurttila & Katri Korhonen 1 Tausta Vaihe 1: Arvioidaan nykyisiä yksityismetsien metsäsuunnittelun

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria.

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät hanke MetsäPremium Oy Kuvat Riikka Jauhiainen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot