VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA. Ympäristö. Terveellinen ja kestävä ympäristö tuleville sukupolville. Emme voi jatkaa entiseen tapaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA. Ympäristö. Terveellinen ja kestävä ympäristö tuleville sukupolville. Emme voi jatkaa entiseen tapaan"

Transkriptio

1 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Ympäristö Terveellinen ja kestävä ympäristö tuleville sukupolville Emme voi jatkaa entiseen tapaan

2 SISÄLLYS VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu on osa sarjaa, jossa selvitetään, miten EU toimii eri politiikan aloilla, miksi EU osallistuu niihin liittyvään toimintaan ja millaisia tuloksia siitä seuraa. Miksi tarvitsemme ympäristöpolitiikkaa? Miten EU laatii ympäristöpolitiikkaa?... 5 Mitä EU tekee?... 8 Tulevaisuuden näkymät Lisälukemista Osa näistä julkaisuista löytyy verkosta, josta ne voi ladata: Tietoa EU:n toiminnasta Eurooppa strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu Ilmastonmuutos Kalastus- ja meriasiat Kansanterveys Kauppa Kehitysyhteistyö Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Oikeusasiat, kansalaisuus ja perusoikeudet Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulkosuhteet/Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka: Ympäristö Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Julkaisut 1049 Bryssel BELGIA Käsikirjoitus on valmistunut tammikuussa 2013 Kannen kuva: Jupiter Images 16 s ,7 cm ISBN doi: /51249 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2013 Euroopan unioni, 2013 Tekstin jäljentäminen on sallittua. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

3 Y M P Ä R I S T Ö 3 Miksi tarvitsemme ympäristöpolitiikkaa? Ympäristö ei tunne poliittisia, lainsäädännöllisiä eikä ihmisten luomia rajoja. Tämän vuoksi EU-maiden välinen sekä EU:n ja muun maailman välinen yhteistyö on keskeistä, jotta pystymme ratkaisemaan meihin kaikkiin vaikuttavat ympäristöhaasteet. Haasteita on monenlaisia. Ne vaihtelevat kuivuuskausista ja tulvista saasteisiin ja uhkaavat Euroopan rikasta luonnonpääomaa ja luonnon monimuotoisuutta. EU:n ympäristöpolitiikan päämääränä on luonnonpääoman kehittäminen, resurssitehokkaan talouden edistäminen ja ihmisten terveyden suojelu. Koko EU:n kattavalla koordinoidulla ympäristöstrategialla varmistetaan EU:n toimintapolitiikkojen välinen synergia ja johdonmukaisuus. Koska ympäristölainsäädäntö vaikuttaa moniin liiketoiminnan aloihin, sillä varmistetaan myös yritysten tasapuoliset toimintaolosuhteet. Monet pitävät ympäristöä itsestäänselvyytenä. Maapallon uusiutumattomiin luonnonvaroihin kohdistuvat paineet ovatkin kasvaneet ennennäkemätöntä vauhtia. Jos tämä kehitys jatkuu, tulevat sukupolvet eivät voi nauttia sellaisesta terveellisestä ympäristöstä, johon heillä on oikeus. Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää yhteistoimintaa, johon osallistuvat EU, kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, yritykset, kansalaisjärjestöt ja yksityishenkilöt. Toiminta on ulotettava koskemaan myös kansainvälisiä kumppaneitamme, jotta se saadaan laajennettua globaalille tasolle. Tämän esitteen tarkoituksena on antaa yleiskuva EU:n ympäristöpolitiikasta, selittää miten se on laadittu, mitä se sisältää ja miten se saattaa tulevaisuudessa muuttua. Nyt aiheutetuilla ympäristövaikutuksilla on suuri merkitys tulevaisuuden elinympäristölle. Kasvavan kysynnän aiheuttama paine Elintapamme asettaa valtavia vaatimuksia koko maapallolle. Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyi maailmassa 1900-luvulla 12-kertaisesti ja raakaainevarojen hyödyntäminen 34-kertaisesti. Elintarvikkeiden, rehun ja kuidun kysyntä voi lisääntyä 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Jos jatkamme luonnonvarojen käyttämistä nykyiseen malliin, maapallon luonnonvarat eivät enää tulevaisuudessa riitä, vaan tarvitsisimme ainakin kahden maapallon luonnonvarat käyttöömme. istockphoto.com/eva serrabassa Kehittyvä strategia Euroopan suurimmat ympäristöpoliittiset haasteet ovat muuttuneet EU:n ympäristöpolitiikan suunnittelun alkuajoista ja 1980-luvuilla keskityttiin perinteisiin ympäristöaiheisiin, kuten lajien suojeluun ja hengitysilman ja juomaveden laadun parantamiseen saastepäästöjä vähentämällä. Nykyään pyritään ottamaan systemaattisemmin huomioon eri kysymysten

4 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 4 väliset yhteydet ja maailmanlaajuinen ulottuvuus. Tämä tarkoittaa sitä, että pilaantuneen ympäristön korjaamisesta ollaan siirtymässä pilaantumisen ehkäisemiseen. Lisäksi varmistetaan, että maatalouden, energian, liikenteen, kalastuksen, aluekehityksen, tutkimuksen, innovoinnin ja ulkoisen avun kaltaisilla aloilla otetaan poliittisten ja rahoituspäätösten ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon. Näin voidaan varmistaa, että ympäristöhaasteisiin vastataan yhdenmukaisemmin ja synergiaa hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. EU:n ympäristöpolitiikkaa on laadittu jo yli 40 vuoden ajan, joten EU:n lainsäädännöllä suojellaan jo suurta osaa ympäristöstämme. Ympäristöpolitiikan täytäntöönpano aiheuttaa kuitenkin yhä ongelmia. Tämä keskeinen haaste on ratkaistava, jotta kaikki saisivat nauttia näiden lakien eduista täysimääräisesti. EU:n uudella ympäristöohjelmalla puututaan näihin ongelmiin (ks. kappale Tulevaisuuden näkymät ). Ympäristö ja talous tasapainossa Ympäristöasiat ja taloudelliset näkökohdat täydentävät toisiaan. Ne ovat saman kolikon kaksi puolta. Vihreämpi talous vähentää ympäristökustannuksia tehostamalla luonnonvarojen käyttöä. Uudet ympäristöystävällisemmät teknologiat ja tekniikat luovat puolestaan työpaikkoja, vauhdittavat talouskasvua ja parantavat eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Euroopan unionin kasvustrategiassa tulevalle vuosikymmenelle (Eurooppa strategiassa) painotetaan yhtenä keskeisenä toimintaperiaatteena luonnonvarojen tehokasta käyttöä. Strategiassa otetaan huomioon, että ympäristöpolitiikka voi auttaa Eurooppaa muutoksessa tietoperustaiseksi ja luonnonvaroja tehokkaasti käyttäväksi taloudeksi. Esimerkiksi ruokaa, puhdasta vettä, raaka-aineita ja monia muita etuja tarjoavien ekosysteemien kestävyyden parantaminen edistää myös tuottavuutta ja elämänlaatua samalla kuin julkisen terveydenhuollon kulut pienenevät. Kansainvälinen yhteistyö Ympäristö ei pysähdy unionin rajoille. Ilma, vesi, meret ja villieläimet eivät tunne valtioiden rajoja. Mitä enemmän EU pystyy kannustamaan naapurimaitaan ja parhaassa tapauksessa koko maailmaa noudattamaan korkeita ympäristöstandardeja, sitä parempi on omankin ympäristömme laatu. EU varmistaa myös huolella, että siihen liittymässä olevat maat saattavat oman ympäristölainsäädäntönsä vastaamaan näitä vaatimuksia. EU työskentelee tiiviisti naapurimaidensa kanssa ja kannustaa niitä pyrkimään samoihin tavoitteisiin. Sillä on aktiivinen rooli kestävää kehitystä, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta koskevissa kansainvälisissä neuvotteluissa. EU:n pitkän aikavälin tavoite ympäristön kestävyydestä on yksi Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhannen kehitystavoitteista. Laaja kannatus Ympäristöasiat ja taloudelliset näkökohdat täydentävät nykyisin toisiaan. Ne ovat saman kolikon kaksi puolta. istockphoto.com/robert Churchill EU:n ympäristönsuojelutoimenpiteet ovat saaneet laajaa kannatusta. Vuoden 2011 puolivälissä tehty yleiseurooppalainen mielipidetutkimus osoitti, että yli 90 prosenttia vastaajista kertoi olevansa huolissaan ympäristökysymyksistä. Lähes yhdeksän kymmenestä kannatti sitä, että EU rahoittaa ympäristöystävällisiä toimia, ja yli kahdeksan kymmenestä on sitä mieltä, että EU:n lainsäädäntö on välttämätöntä heidän kotimaansa ympäristön suojelemiseksi. Suurinta huolta aiheuttivat veden pilaantuminen, luonnonvarojen ehtyminen ja jätteen määrän lisääntyminen.

5 Y M P Ä R I S T Ö 5 Miten EU laatii ympäristöpolitiikkaa? Ympäristönsuojelulla on keskeinen asema EU:n toiminnassa, vaikka jotkut saattavat pitää ympäristökysymysten merkitystä vähäisenä. Kun jäsenvaltiot liittyvät Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, yksi niiden velvoitteista on korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen (3 artiklan 3 kohta), sillä jo Euroopan unionia perustettaessa tunnustettiin puhtaan ja terveellisen ympäristön suuri merkitys. Ympäristötavoitteita edistetään myös kansainvälisellä tasolla, sillä EU haluaa tukea kehitysmaiden kestävää taloudellista, sosiaalista ja ympäristönsuojeluun liittyvää kehitystä samalla kun pyritään saavuttamaan ensisijainen tavoite eli vähentämään köyhyyttä. Demokraattinen päätöksenteko EU:n lainsäädäntöä valmistellaan erittäin demokraattisesti. Ennen lainsäädäntöehdotuksen esittämistä Euroopan komissio järjestää laajoja kuulemisia, joissa jäsenvaltioiden viranomaisille, kansalaisjärjestöille, ympäristöalan asiantuntijoille ja suurelle yleisölle annetaan mahdollisuus esittää mielipiteensä. Näin voidaan varmistaa, että lainsäädäntöehdotukset perustuvat lukuisista lähteistä saatuihin tietoihin, jotka ovat tieteellisesti todennettuja. Samalla kun kuulemiset selkeyttävät monia tarkasteltavina olevia kysymyksiä, ne myös antavat keskeisille sidosryhmille mahdollisuuden tuntea ehdotukset omikseen. Jäsenvaltioiden hallitusten ministerit voivat muuttaa lainsäädäntöehdotuksia neuvoston kokouksissa, ja niitä voidaan muuttaa kansalaisten ehdotusten perusteella Euroopan parlamentissa. Sekä parlamentin että neuvoston on oltava yksimielisiä lainsäädäntötekstin sanamuodosta ennen kuin se hyväksytään virallisesti. Muut toimielimet, kuten alueiden komitea ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, antavat lausuntonsa, ja myös yritykset, kansalaisjärjestöt, tutkijat ja yksityishenkilöt voivat esittää kantansa. Lähtökohtana luotettavat tiedot Toimintapolitiikan on perustuttava luotettaviin tietoihin, joiden avulla voidaan ymmärtää ympäristön muutosten syyt ja vaikutukset siten, että asianmukaisten vastatoimien ja strategioiden laatiminen on mahdollista. Suuri osa tästä tiedosta on peräisin jäsenvaltioista. Euroopan ympäristökeskus analysoi tiedot ja antaa näin oman panoksensa EU:n ympäristöpolitiikkaan. EU on ottanut käyttöön erilaisia ohjelmia, joilla edistetään luotettavien ja täsmällisten tietojen laatimista ja varmistetaan niiden laaja levitys. Esimerkiksi Copernicus-järjestelmä yhdistää havaintoasemien (maa, vesialueet ja ilma) tiedot maantarkkailusatelliittien tietoihin. Tavoitteena on tuottaa monentyyppisiä tietoja, joilla voidaan auttaa ympäristöpolitiikan suunnittelua ja tukea sen täytäntöönpanoa. Euroopan ympäristökeskus Euroopan ympäristökeskus kerää jäsenvaltiokohtaisia tietoja laatiakseen eurooppalaisia tietokokonaisuuksia. Se kehittää ja ylläpitää indikaattoreita ja raportoi ympäristön tilasta. Euroopan ympäristökeskus on toiminut vuodesta 1994 alkaen, ja sen päätoimipaikka on Kööpenhaminassa. Sen tehtävänä on auttaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään asiantuntevia päätöksiä ympäristön parantamisesta ja ympäristönäkökohtien ottamisesta huomioon talouspolitiikassa kestävyyden lisäämiseksi. Se myös koordinoi Euroopan ympäristön tieto- ja seurantaverkkoa. Toisinaan kuulemisissa käy ilmi, että lainsäädännön antaminen ei ole tarpeen. Tällöin päädytään oikeudellisesti sitomattomien suuntaviivojen antamiseen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen.

6 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 6 Täytäntöönpano EU on vuodesta 1970 hyväksynyt yli 200 ympäristönsuojelusäädöstä. Lainsäädännöstä ei kuitenkaan ole hyötyä, jos sitä ei sovelleta ja sen soveltamista valvota asianmukaisesti. Tällä hetkellä haasteena onkin panna sovitut säännökset tehokkaasti täytäntöön. Täytäntöönpano on monimutkaista, sillä eri tehtävistä vastaavat eri ryhmät aina kansallisista tarkastajista ja tuomioistuimista kansalaisjärjestöihin ja osallistumisoikeuttaan käyttäviin kansalaisiin asti. Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon epäonnistumisella on monia kielteisiä vaikutuksia. Se voi vaarantaa perustavaa laatua olevat ympäristötavoitteet, vahingoittaa ihmisten terveyttä ja aiheuttaa yrityksille epävarmuutta sääntelystä, jos sovittuja standardeja sovelletaan eri tavoin eri puolilla unionia. Toisaalta asianmukainen täytäntöönpano voi tuoda taloudellisia etuja. Jos EU:n jätelainsäädäntöä sovelletaan täysipainoisesti, sen avulla voidaan luoda työpaikkaa ja vähentää vuotuisia nettokustannuksia 72 miljardia euroa. Jäsenvaltiot ovat vastuussa EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanosta. Tämän vuoksi Euroopan komissio voi nostaa kanteen unionin tuomioistuimessa sellaista jäsenvaltiota vastaan, joka ei pane lainsäädäntöä asianmukaisesti täytäntöön. Tällaiset rikkomistapaukset kasvattavat painetta ratkaisujen löytämiseen ja voivat johtaa sakkoihin, jos EU:n sääntöjen täytäntöönpano on toistuvasti puutteellista. Oikeuteen haastaminen on kuitenkin viimeinen keino. Euroopan komissio auttaa mieluummin jäsenvaltioita lainsäädännön tehokkaassa täytäntöönpanossa. Jäsenvaltioille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää hallintovalmiuksiaan ja myönnetään rahoitustukea sekä annetaan tietoja ympäristön tilasta ja siitä, miten jäsenvaltiot voivat käytännössä täyttää EU:lle antamansa sitoumukset. Komissio on suosittanut, että jokaisen maan olisi perustettava oikeusasiamiehen tyyppinen riippumaton kansallinen elin, joka käsittelee kansalaisten esittämiä ympäristökysymyksiin liittyviä kanteluja. Markkinoiden hyödyntäminen EU:n ympäristöpolitiikkaa laadittaessa kiinnitetään paljon huomiota siihen, että löydetään kustannustehokkaat keinot ympäristön suojelemiseksi ja parantamiseksi ja että pystytään vähentämään niukkoihin resursseihin kohdistuvaa painetta. Tässä käytetään nykyisiä taloudellisia välineitä, joiden avulla voidaan asettaa rahoituskannustimia ympäristön suojelemiseksi. Jos markkinoita ei ole, tavoitteiden määrittäminen ja päästökauppajärjestelmän perustaminen voi auttaa asettamaan tuotteille hinnan, joka kuvastaa niiden todellisia ympäristökustannuksia. Veroja ja tukia voidaan käyttää kannustamaan tai ennaltaehkäisemään, jotta yritysten ja kuluttajien olisi helpompi tehdä kestävämpiä valintoja. Käytössä ovatkin jo esimerkiksi puunhakkuumaksut tai jätemaksut. Euroopan komissio toivoo jäsenvaltioiden lopettavan sellaisten vääristyneiden kannustimien käytön, joilla tuetaan saastuttavia tai energiaa vaativia tuotteita ja tuotantomenetelmiä. istockphoto.com/henrik Jonsson Verot ja tuet voivat kannustaa yrityksiä ja kuluttajia ympäristöystävällisempään toimintaan.

7 Y M P Ä R I S T Ö 7 Ekoinnovoinnin tukeminen Ekoinnovointi tarkoittaa innovointia, jolla pyritään edistämään tai joka edistää merkittävästi ja todennettavasti kestävää kehitystä vähentämällä ympäristövaikutuksia, lisäämällä ympäristön kestävyyttä siihen kohdistuvia paineita vastaan tai johtamalla tehokkaampaan ja vastuullisempaan luonnonvarojen käyttöön. Tämä teknologia ja innovaatioita luovat yritykset ovat jo merkittävä osa EU:n taloutta. Uusiutuvia energialähteitä lukuun ottamatta ekoinnovaatiot ovat kuitenkin päätyneet markkinoille suhteellisen hitaasti. Markkinoilletuloa hidastaa muun muassa se, että markkinahinnat eivät vastaa tarkasti ympäristökustannuksia ja -etuja. Pullonkauloja aiheuttavat myös epätaloudellisia toimintatapoja ylläpitävät kannustimet ja avustukset sekä jäykät talouden rakenteet. Ympäristötoimien rahoittaminen Ympäristötavoitteiden tukemiseen käytetään merkittävä osa EU:n talousarviosta. Kun ympäristöpolitiikka yhdistetään muihin politiikan aloihin, sen toteuttamiseen voidaan tarvita miljardia euroa vuodessa esimerkiksi maatalouden ympäristötoimenpiteiden, koheesiopolitiikan tukemisen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan kautta. Tärkein yksittäinen EU:n ympäristöpolitiikan rahoitusväline on Life-tuki. Se otettiin käyttöön vuonna Nimi on peräisin rahoitusvälineen ranskankielisestä lyhenteestä (L Instrument financier pour l environnement). Vuosien varrella se on keskittynyt yhä enemmän luonnon- ja ympäristönsuojeluun. Life-rahoitusta käytetään nykyisin tukemaan toimia, joilla puututaan luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen, elinympäristöjen häviämisen, resurssitehokkuuden ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin haasteisiin. Life-hankkeet keskittyvät käytännön aloitteisiin, innovaatioihin ja parhaiden käytäntöjen levittämiseen paikallistasolla. Life-hankkeet ovat jo auttaneet muuttamaan poliittisten päättäjien, sidosryhmien ja kansalaisten ajattelua ja toimintaa ympäristöasioissa. EU:n ohjelmista rahoitetaan tutkimusta, innovaatioita ja ekoinnovatiivisia yrityksiä. Rohkaistakseen ympäristöystävällisemmän teknologian käyttöä EU edistää ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja, tuotteiden elinkaarikustannuksiin perustuvaa hinnoittelua ja ympäristömerkkien käyttöä.

8 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 8 Mitä EU tekee? Ympäristöpolitiikassa pyritään löytämään tasapaino tarpeidemme ja velvollisuuksiemme välillä: toisaalta meillä on tarve jalostaa ja käyttää maapallon luonnonvaroja ja toisaalta velvollisuutemme on säilyttää terveellinen ympäristö tuleville sukupolville. Tämä tarkoittaa, että ympäristöpolitiikalla pyritään kestävyyteen. Teollisuuden, maatalouden, kalastuksen, liikenteen, energian ja kaupunkisuunnittelun kaltaisilla aloilla on tuntuva vaikutus ympäristöön, mutta kuitenkin myös ne ovat riippuvaisia terveistä ekosysteemeistä. Kestävyys tarkoittaa sen varmistamista, että nämä alat tuottavat jatkossakin tarvitsemamme palvelut vaarantamatta luontoa, josta me kaikki olemme riippuvaisia. Ympäristönsuojelu on ratkaisevan tärkeää tulevaisuuden hyvinvoinnille. Tulevaisuuden hyvinvointi edellyttää, että ryhdymme nyt ratkaiseviin toimiin luonnon suojelemiseksi ja annamme sille sen tarvitsemat edellytykset uudistua ja tarjota meille edelleen niitä asioita, joista olemme riippuvaisia, kuten puhdas ilma ja vesi. Resurssitehokkuus Sekä talous että ympäristö tarvitsevat resursseja toimiakseen. Ne ajat, jolloin halpoja raaka-aineita oli runsaasti saatavilla mikä on ollut keskeinen tekijä viimeisten 200 vuoden merkittävässä taloudellisessa kehityksessä ovat kuitenkin ohi. Väestönkasvu ja elintason nousu kasvattavat kysyntää ja nostavat niiden luonnonvarojen hintaa, joista olemme riippuvaisia (kuten metallit, mineraalit ja elintarvikkeet), ja heikentävät niiden saatavuutta. Ensi vuosikymmenen loppuun mennessä nousevissa talouksissa voi olla kaksi miljardia kuluttajaa lisää, joilla on keskiluokkaiset tulot ja jotka tavoittelevat länsimaisia elintapoja. Kierrätys vähentää raaka-aineisiin kohdistuvia paineita. J. Toland

9 Y M P Ä R I S T Ö 9 European Union Natura verkosto kattaa lähes 18 prosenttia EU:n alueesta. Sillä suojellaan lajeja ja luontotyyppejä niiden luonnollisessa esiintymisympäristössä. Jotta Euroopan komissio voisi vastata näihin haasteisiin, se on nostanut resurssitehokkuuden yhdeksi keskeisistä poliittisista kysymyksistä. Resurssitehokkuus tarkoittaa tuotannon arvon lisäämistä tuotantopanoksia kasvattamatta, luonnonvarojen käyttöä kestävällä tavalla ja niiden hoitamista tehokkaammin niiden koko elinkaaren ajan. Se edellyttää innovaatioita, tuotantotapojen ja kulutustottumusten muuttamista sekä oikeanlaisia kannustimia ja hintasignaaleja. EU:n jäsenvaltioiden hallitukset hyväksyivät vuoden 2011 lopulla etenemissuunnitelman kohti resurssitehokasta Eurooppaa. Suunnitelmassa korostetaan tarvetta muutokseen taloudellisella, poliittisella ja yksilötasolla. Se sisältää eri politiikan aloilla asetettuja välitavoitteita, joiden avulla seuraavien 40 vuoden aikana saavutetaan Euroopan talous, joka tarjoaa korkean elintason paljon vähäisemmillä ympäristövaikutuksilla. Resurssitehokkuus Resurssitehokkuudella pyritään irrottamaan talouskasvu resurssien käytöstä. Tavoitteena on luoda enemmän vähemmällä ja lisätä tuotannon arvoa vähemmillä panoksilla, kun resursseja käytetään kestävällä tavalla ja niiden ympäristövaikutukset minimoidaan. Tarve käyttää uusiutumattomia luonnonvaroja tehokkaasti on sisällytetty kaikkiin EU:n politiikan aloihin. Jotta hanketta voidaan viedä eteenpäin, komissio on perustanut korkean tason työryhmän, johon osallistuu poliittisia päättäjiä jäsenvaltioista, eurooppalaisilta ja kansainvälisiltä foorumeilta, teollisuuden edustajia ja asiantuntijoita, joilla on laaja talous- ja ympäristökysymyksiin liittyvä asiantuntemus. re_platform/index_en.htm

10 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 10 Luonnon monimuotoisuus Yksi EU:n ympäristöpolitiikan keskeisistä tavoitteista on suojella elinympäristöämme. Luonnonympäristöön kohdistuu monia uhkia eri puolilla maapalloa. Luonnon monimuotoisuus jota käytetään kuvaamaan luonnon rikkautta, kaikkia eläinlajeja ja geneettistä monimuotoisuutta on köyhtymässä kaikkialla. Toimiakseen näitä uhkia vastaan EU on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien köyhtymisen ja muuttamaan kehityksen suunnan vuoteen 2020 mennessä. Luonnon monimuotoisuus on arvo sinänsä, ja se myös tarjoaa elintärkeitä hyödykkeitä, joista olemme riippuvaisia (kuten elintarvikkeita, kuituja, polttoainetta ja lääkkeitä). Se tarjoaa myös keskeisiä palveluja, kuten ilmaston sääntely, tulvien hillintä, vedenpuhdistus, pölytys ja maannostuminen. Kaikki tämä on tarpeen taloudellisen hyvinvoinnin, turvallisuuden, terveyden ja elämänlaadun kannalta. EU hyväksyi biologista monimuotoisuutta koskevan ensimmäisen toimintasuunnitelmansa vuonna Vain muutamia kuukausia Japanin Nagoyassa hyväksytyn kauaskantoisen globaalin toimintasuunnitelman jälkeen EU laati ajantasaistetun strategian alkuvuodesta Strategian yleistavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikkeneminen EU:ssa vuoteen 2020 mennessä ja palauttaa ne mahdollisuuksien mukaan ennalleen. Lisäksi pyritään lisäämään Euroopan panosta luonnon monimuotoisuuden häviämisen ehkäisyssä maailmanlaajuisella tasolla. Suojelualueet EU:ssa ymmärretään, ettei luonto tunne valtioiden rajoja, ja EU:lla onkin tehokas luonnonsuojelulainsäädäntö. Ensin laadittiin Terveet ekosysteemit turvaavat Euroopan luonnon monimuotoisuuden. Albrecht Föhl, of LIFE07 NAT/D/ LIFE Streuobstwiese Albvorland toimenpiteet luonnonvaraisten lintujen suojelemiseksi, minkä jälkeen suojelutoimenpiteet laajennettiin koskemaan monia uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja sekä niiden elinympäristöjä. Lainsäädännön kehittäminen on huipentunut Natura verkoston perustamiseen. Natura 2000 on yleiseurooppalainen suojelualueiden verkosto, jonka tarkoituksena on suojella lajeja ja luontotyyppejä niiden luonnollisessa esiintymisympäristössä. Natura 2000 koostuu yli alueesta, ja se on maailman suurin suojelualueiden verkosto. Verkosto on saatu nyt melkein valmiiksi, ja se kattaa lähes 18 prosenttia EU:n alueesta eli yhtä suuren alueen kuin Saksa, Puola ja Tšekki yhteensä. Natura verkoston lähtökohtana on, että ihmiset ovat kiinteä osa luontoa ja että yhdessä päästään parhaisiin tuloksiin. Tarkoituksena ei ole estää taloudellista toimintaa, vaan pikemminkin asettaa sille tiettyjä rajoja, jotta voidaan turvata arvokkaat lajit ja luontotyypit. Verkoston rahoitus on sisällytetty EU:n keskeisiin politiikan aloihin. Maatalous, erityisesti maaseudun kehittäminen yhdessä maatalouden ympäristötoimenpiteiden ja metsätoimenpiteiden kanssa, on näistä kaikkein merkittävin osa-alue. EU:n koheesiopolitiikalla (jolla edistetään EUmaiden ja alueiden talouskasvua) on keskeinen rooli investointien rahoittamisessa erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Natura ohjelmalla tuetaan terveitä ekosysteemejä, jotka tuottavat tärkeitä palveluja, kuten puhdasta vettä, hiilivarastoja ja suojaa tulvia ja rannikoiden eroosiota vastaan. Näiden palvelujen arvo arvioidaan yhteensä miljardiksi euroksi vuodessa, mikä on huomattavasti enemmän kuin verkoston hoidon edellyttämät kulut, jotka ovat noin 6 miljardia euroa vuodessa.

11 Y M P Ä R I S T Ö 11 Ympäristötietoisuus Euroopan komissio edistää ympäristötietoisuutta monilla tavoin. Vuosittaisena päätapahtumana on Brysselissä järjestettävä vihreä viikko, jolloin tuhannet osallistujat keskustelevat luonnon monimuotoisuuden tai veden kaltaisista keskeisistä ympäristöaiheista. Kilpailut ovat toinen suosittu keino parantaa ympäristötietoisuutta. Euroopan vihreä pääkaupunki -palkinto ilmentää eurooppalaisten kaupunkien huolenpitoa ympäristöstä ja kekseliäisyyttä ympäristökysymysten ratkaisussa. Muilla palkinnoilla annetaan tunnustusta yritysten, viranomaisten ja yksittäisten hankkeiden ympäristötoimille. Vihreät pääkaupungit Jotta kaupunki saisi vihreä pääkaupunki -palkinnon, sillä on oltava näyttöä korkeiden ympäristöstandardien johdonmukaisesta noudattamisesta ja sen on oltava sitoutunut noudattamaan muitakin kestävän kehityksen tavoitteita ja näyttämään mallia muille. Voittajat: 2010: Tukholma 2011: Hampuri 2012: Vitoria-Gasteiz 2013: Nantes 2014: Kööpenhamina EU:n taloudessa kulutetaan vuosittain 16 tonnia materiaaleja henkeä kohden. Tästä määrästä 6 tonnia muuttuu jätteeksi. istockphoto.com/steve Debenport

12 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 12 EU:n ympäristömerkki EU:n ympäristömerkkiä voivat käyttää tuotteet ja palvelut, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäiset koko niiden elinkaaren ajan raaka-aineen käyttöönotosta, tuotantoon, käyttöön ja hävittämiseen. EU:n ympäristömerkki tunnetaan koko Euroopassa, ja sen käyttö on vapaaehtoista. Sillä edistetään erinomaisia ympäristöominaisuuksia, jotka perustuvat tiedemiesten, kansalaisjärjestöjen ja sidosryhmien määrittämiin kriteereihin. Merkkiä käyttää yli yritystä, jotka valmistavat yli :ta eri tuotetta. Asiakkaat voivat luottaa ympäristömerkkiin, sillä riippumattomat asiantuntijat tarkastavat jokaisen tuotteen. ja edistää yhden Euroopan tärkeimmän teollisuudenalan kilpailukykyä, EU:lla on maailman edistyksellisin kemikaalilainsääntö eli REACH-asetus (kemikaalien rekisteröinti, arviointi, lupamenettelyt ja rajoitukset). Kaikki EU:ssa valmistetut tai EU:hun tuodut kemikaalit on rekisteröitävä Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston tietokantaan. Vuoteen 2018 mennessä jokaisen EU:ssa käytettävän kemikaalin on täytettävä tämä vaatimus. Jos kemikaalia ei ole rekisteröity, sitä ei saa myydä unionissa. Erityisen tiukkoja sääntöjä sovelletaan kaikkein vaarallisimpiin tuotteisiin. Yritykset ovat vastuussa EU:ssa käyttämiinsä tai myymiinsä kemikaaleihin liittyvien riskien arvioinnista ja hallinnasta. Niiden on annettava asiakkaille asianmukaisia turvallisuusohjeita kemikaalien käsittelystä. JÄTE: EU:n taloudessa kulutetaan vuosittain 16 tonnia materiaaleja henkeä kohden. Tästä määrästä kuusi tonnia muuttuu jätteeksi, josta puolet sijoitetaan kaatopaikalle. Jos jätteen syntymistä ei voida välttää, Euroopan komissio kehottaa ainakin käyttämään uudelleen, kierrättämään ja hyödyntämään tärkeät raaka-aineet. Kaatopaikkaverot ja maksa itse omat jätekustannuksesi -järjestelmät voivat auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Eräät jäsenvaltiot ovat jo saavuttaneet yli 80 prosentin kierrätysasteen ja lähes lopettaneet kaatopaikkojen käytön. Toisilla on vielä matkaa tähän. Lainsäädäntöä on jo annettu sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta, pakkausjätteestä, käytetyistä paristoista ja akuista sekä romuajoneuvoista, ja näillä säädöksillä edistetään resurssien tehokasta käyttöä. EU:n muita merkittäviä saavutuksia EU:n kahden keskeisen monialaisen politiikan eli resurssitehokkuuden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun lisäksi unioni toimii erittäin aktiivisesti yksittäisissä ympäristökysymyksissä. KEMIKAALIT: Kemikaalit ovat keskeinen osa arkeamme. Jotkut kemikaalit voivat kuitenkin aiheuttaa vakavaa haittaa ihmisten terveydelle ja toiset voivat olla vaarallisia väärin käytettyinä. Jotta voidaan varmistaa kemikaalien turvallisuus, suojella ympäristöä ILMA: Viimeisten 20 vuoden aikana EU on onnistunut vähentämään monien saasteiden määrää. Esimerkiksi lyijypäästöt ovat vähentyneet noin 90 prosenttia. Saavutetusta edistyksestä huolimatta ilmansaasteet ovat yksi eurooppalaisten suurimpia ympäristöön liittyviä huolenaiheita ja aiheuttavat vuosittain monia ennenaikaisia kuolemia. Unionilla on vielä matkaa tavoitteeseensa. Sen päämääränä on varmistaa ilmanlaatu, joka ei uhkaa merkittävästi ihmisten terveyttä eikä ympäristöä. Euroopan komissio on tarkistamassa perusteellisesti ilmanlaatupolitiikkaansa. Se ottaa uudistuksissa huomioon uusimmat tieteelliset tutkimustulokset ja kustannustehokkaat toimenpiteet. Lainsäädännön tarkistus on tarkoitus saada valmiiksi ennen vuoden 2013 loppua.

13 Y M P Ä R I S T Ö 13 VESI: Viime vuosikymmeninä EU on laatinut kattavan toimintapolitiikan Euroopan veden laadun varmistamiseksi. Aluksi puututtiin terveyteen liittyviin huolenaiheisiin. Sen jälkeen vahvistettiin toimenpiteet, jotka kohdistuvat ympäristövaikutuksiin, joita aiheuttavat suurimmat vedenkuluttajaryhmät kuten maatalous, teollisuus ja kotitaloudet. EU:n tärkein vesialan säädös on vesipolitiikan puitedirektiivi. Siinä edellytetään, että kaikki joet, järvet, rannikkovedet ja pohjavedet ovat puhtaita vuoteen 2015 mennessä. Jäsenvaltioiden on tarkastettava vesistöjensä tila ja laadittava suunnitelmat vesistöjen puhdistamiseksi. Toisessa EU:n säädöksessä, meristrategiapuitedirektiivissä, vahvistetaan koordinoitu tapa hallinnoida meriympäristöön vaikuttavaa ihmisten toimintaa. Sen mukaan jäsenvaltioiden on otettava vuodesta 2015 alkaen käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että roskaantuminen ei aiheuta haittaa rannikko- ja meriympäristölle. Sen päämääränä on saattaa merialueet hyvään kuntoon vuoteen 2020 mennessä. Euroopan komissio on laatinut suunnitelman Euroopan vesivarojen turvaamiseksi vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen. Suunnitelmalla pyritään auttamaan EU:ta näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Suunnitelma sisältää erilaisia työkaluja, joiden avulla vesivarojen hoitoa koskevien säännösten täytäntöönpanoa parannetaan ja se sisällytetään osaksi muita politiikan aloja. Uimavesi Uimaveden laatua Euroopassa kartoittava vuosittainen raportti antaa kaikkein ajantasaisimman kuvan yli uimapaikan tilasta EU:n jäsenvaltioissa ja myös eräissä naapurimaissa. Uimavesiraportti vahvistaa, että uimaveden laatu on parantunut merkittävästi EU:ssa vuoden 1990 jälkeen. Kyseisenä vuonna 9,2 prosenttia rannikoiden uimarannoista ja 11,9 prosenttia sisävesien uimarannoista ei täyttänyt voimassa olevan EU:n lainsäädännön mukaisia vaatimuksia. Vuoteen 2011 mennessä luvut ovat laskeneet huomattavasti ja ovat nyt 1,5 prosenttia ja 2,4 prosenttia. Eurooppalaisten on nykyisin helppo tarkastaa veden laatu sillä rannalla, jonne he aikovat mennä uimaan. Euroopan vesitietojärjestelmän (WISE) uimavesiosastoon voi tutustua Euroopan ympäristökeskuksen uimavesisivuilla. Eye On Earth Water Watch -sovelluksella voi suurentaa näkymää meren, joen tai järven rannasta joko rannasta tai ilmasta päin katsottuna. EU:n ympäristölainsäädännön ansiosta uimaveden laatu on parantunut merkittävästi EU:ssa viimeisten 20 vuoden aikana. status-and-monitoring/state-of-bathingwater istockphoto.com/christian Martínez Kempin

14 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 14 MELU: Melulla on yhteyttä monenlaisiin terveysongelmiin, ja se aiheuttaa haittaa myös luonnonvaraisille eläimille. EU sääntelee monista lähteistä (mm. moottoriajoneuvot, junat ja ulkona käytettävät laitteet) peräisin olevaa melua. Vuonna 2002 hyväksytyn ympäristömeludirektiivin nojalla jäsenvaltioiden on laadittava karttoja melutasosta suurimmissa kunnissa ja kaupungeissa, suurimmilla teillä, rautateillä ja siviili-ilmailuun käytettävillä lentokentillä. Jäsenvaltioiden on myös laadittava suunnitelmat meluongelmien ratkaisemiseksi. METSÄT: Metsiä kaadetaan hälyttävällä vauhdilla eri puolilla maailmaa. EU on esittänyt, että metsien hävittäminen vähennettäisiin puoleen koko maailmassa vuoteen 2020 mennessä ja se lopetettaisiin kokonaan vuoteen 2030 mennessä. EU työskentelee monien puutavaraa vievien maiden kanssa metsähallinnon parantamiseksi. EU:n lainsäädännöllä minimoidaan nykyisin riski siitä, että laittomasti korjattua puuta myytäisiin unionissa. MAAPERÄ: Maaperää koskevaa erillistä EU:n lainsäädäntöä ei ole annettu, mutta moniin maaperään vaikuttaviin ongelmiin on puututtu vettä, jätettä, kemikaaleja, teollisuuden aiheuttamaa saastumista, luonnonsuojelua ja torjunta-aineita koskevien erityistoimenpiteiden avulla. EU on laatinut strategian, joka kohdistuu erityisesti maaperää koskeviin erilaisiin riskeihin, joita tietyt maatalouden käytännöt ja teollisuuden prosessit aiheuttavat. Euroopan komissio laati vuonna 2012 suuntaviivat, joilla kiinnitetään huomiota maaperän pinnan kattamiseen betonin kaltaisella läpäisemättömällä materiaalilla ja tarjotaan ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja. Yhteistyö tulevien EU:n jäsenvaltioiden kanssa Jokaisen EU:n jäsenyyttä hakevan maan on saatettava ympäristöstandardinsa EU:n standardien mukaisiksi. Näin unionin laajentuminen auttaa kohottamaan ympäristöstandardeja koko maanosassa. EU:n jäsenyysneuvottelut ovat tiukat ja yksityiskohtaiset. Voimassa olevan kansallisen lainsäädännön saattaminen vastaamaan EU:n sääntöjä on monimutkainen prosessi, sillä ympäristövastuut voivat koskea samanaikaisesti useita eri virastoja, ministeriöitä ja sidosryhmiä. Euroopan komissio tukee ehdokasmaata tarjoamalla sille teknistä asiantuntemusta ja rahoitusta. Yhteistyö EU:n naapurivaltioiden kanssa EU:n naapurimaista peräisin olevilla saasteilla on suora vaikutus EU:hun ja EU:n saasteilla vastaavasti niihin. Myös luonnonvarat kuten vesi, ilma, maaperä ja luonnon monimuotoisuus ovat sidoksissa toisiinsa monitahoisissa ekosysteemeissä kautta koko alueen. Tämä keskinäinen riippuvuus edellyttää koko alueen kattavaa ympäristön suojelu- ja kunnostusohjelmaa. Tämän vuoksi EU asettaa ympäristöalan yhteistyön etusijalle rajanaapuriensa kanssa. Etelässä tämä tarkoittaa yhteistyötä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän, idässä taas Itä-Euroopan ja Etelä-Kaukasian maiden kanssa. Kansainvälinen yhteistyö Unioni on sitoutunut vahvasti kansainvälisiin ympäristöneuvotteluihin, liittyvät ne sitten luonnon monimuotoisuuden suojaamiseen, kestävän kehityksen edistämiseen tai ilmastonmuutoksen torjuntaan. EU:n toimintapolitiikan lähtökohtana on korostaa luonnonvarojen ja luonnonpääoman hallinnointia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti erityisesti kehitysmaissa, sillä nämä kysymykset ovat keskeisessä asemassa köyhyyden torjunnassa. Juuri kehitysmaat myös kärsivät eniten ympäristön pilaantumisesta, sillä tulvat, kuivuuskaudet ja muut luonnonkatastrofit vaarantavat niiden pyrkimykset taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen saavuttamiseksi. EU:lla oli keskeinen rooli monimuotoisuutta käsitelleessä huippukokouksessa Nagoyassa vuonna Huippukokouksessa päästiin sopimukseen kauaskantoisesta globaalista strategiasta, jolla torjutaan luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, ja toimenpidekokonaisuudesta sen varmistamiseksi, että maapallon ekosysteemit voivat jatkossakin turvata ihmisten hyvinvoinnin. Brasiliassa vuonna 2012 pidetyssä, kestävää kehitystä käsitelleessä Rio+20- konferenssissa korostettiin, että globaalien ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen tarvitaan lisää yhtenäistä toimintaa. EU:n tavoitteena on muuntaa Rion sitoumukset konkreettisiksi toimiksi niin EU:ssa kuin koko maailmassakin.

15 Y M P Ä R I S T Ö 15 Tulevaisuuden näkymät Ympäristökysymyksiä ei voida enää tarkastella irrallaan taloudesta. Maailman rajallisten luonnonvarojen kasvava käyttö johtaa kohonneisiin hintoihin. Euroopan taloutta on muutettava, jotta tuotannon arvoa voidaan lisätä vähemmillä raaka-aineilla. Myös kulutustottumuksia on muutettava. Toimintapolitiikat, joilla edistetään tutkimusta ja ekoinnovaatioiden saattamista markkinoille sekä lisätään kuluttajien ympäristötietoisuutta, auttavat osaltaan tässä muutoksessa. EU:lla on jo ainutlaatuiset tietoresurssit ja teknologiat sekä vakiintuneet ennaltaehkäisyn ja varovaisuuden perinteet. Se on selkeästi osoittanut soveltavansa periaatetta ympäristövahinkojen torjumisesta ensisijaisesti niiden lähteellä ja aiheuttamisperiaatetta. Ympäristölainsäädännön ja alan toimintapolitiikkojen parempi soveltaminen kansallisella ja paikallisella tasolla auttaa lisäämään yritysten varmuutta sääntelyn vakaudesta. Komission ehdottamassa uudessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa esitetään pitkän aikavälin ympäristöstrategia, joka on riittävän mukautumiskykyinen ja joustava, jotta sillä pystytään vastaamaan moniin tulevaisuuden haasteisiin. Se sisältää kattavan toimintamallin ympäristökysymyksissä ja viitoittaa tietä vihreälle ja kilpailukykyiselle taloudelle, joka turvaa luonnonvaramme ja terveellisen ympäristön nykyisille ja tuleville sukupolville. Siinä korostetaan ensisijaisia tavoitteita, joilla pyritään suojelemaan Euroopan luonnonpääomaa ja ekosysteemejä sekä parantamaan talouden resurssitehokkuutta. Yksi näistä ensisijaisista tavoitteista on ympäristölainsäädännön ja alan toimintapolitiikkojen parempi soveltaminen kansallisella ja paikallisella tasolla. Kaikilla näillä toimilla pyritään varmistamaan, että EU:n kansalaiset voivat elää turvallisessa ja terveellisessä luonnonympäristössä, jota hoidetaan ympäristön asettamia rajoja kunnioittaen ja ekologinen selviytymiskyky turvaten. On kiistatonta, että Eurooppaan ja sen ympäristöön kohdistuu monia vakavia globaaleja haasteita. Tällaisia haasteita ovat maailman väestönkasvu, runsaasti kuluttavan keskiluokan kasvu, nousevien talouksien nopea talouskasvu, energian kysynnän jatkuva lisääntyminen ja luonnonvaroja koskevan globaalin kilpailun kiristyminen. Useimpiin näistä EU ei voi vaikuttaa suoraan, mutta se voi kuitenkin auttaa muita maita siirtymään kohti kestävämpää kehitystä ja edistää tehokkaampaa maailmanlaajuista ympäristöhallintoa. Elintarvikkeiden, rehun ja kuidun kysyntä voi lisääntyä 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Jos jatkamme luonnonvarojen käyttämistä nykyiseen malliin, tarvitsisimme tulevaisuudessa yli kahden maapallon luonnonvarat käyttöömme. R. Scholtz

16 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A NA FI-C Lisälukemista XX Yleiskatsaus EU:n ympäristöpolitiikkaan: XX Lisätietoja Euroopan ympäiristökeskuksesta: XX Lisätietoja kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH): XX Kysyttävää Euroopan unionista? Europe Direct vastaa: ISBN doi: /51249

Ympäristö. Terve ja kestävä ympäristö nykyisille ja tuleville sukupolville VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA

Ympäristö. Terve ja kestävä ympäristö nykyisille ja tuleville sukupolville VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Ympäristö Terve ja kestävä ympäristö nykyisille ja tuleville sukupolville Ympäristönsuojelu ja kilpailukyvyn säilyttäminen kulkevat käsi kädessä 2 V A L O K E I

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

REACH ja ECHA - tilannekatsaus

REACH ja ECHA - tilannekatsaus REACH ja ECHA - tilannekatsaus Tukes-talvitapaaminen 2013 Jukka Malm Johtaja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) 13. helmikuuta 2013 1 Esityksen pääkohdat 1. REACH mitä saavutettu 5 vuodessa 2. Mitä ECHA:lla

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI)) P6_TA(2009)0034 Euroopan erämaat Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon luonnonvaraisten lintujen suojelusta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2015 Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Resurssitehokkuus mitä se on? Kymppikerroin : sama hyvinvointi ja ansiot kymmeneksellä resursseja Tuotteiden

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Jätepolitiikan uudet tuulet EU:ssa Helsingin Messukeskus Asiantuntija Satu Räsänen Energia, ilmasto, ympäristö, liikenne EK Bryssel Resurssitehokkuus Eurooppa

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU)

KOMISSION ASETUS (EU) 26.1.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 26/11 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 73/2013, annettu 25 päivänä tammikuuta 2013, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.6.2013 COM(2013) 418 final 2013/0192 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen ympäristö-, maatalous- ja sosiaalipolitiikkaan sekä kansanterveyteen

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I P7_TA-PROV(2011)0452 Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintaa ympäristöstä -asiakastilaisuus 10.12.2013 Yliaktuaari Tilastokeskus Ympäristöliiketoiminta osana ympäristötilinpitoa Ympäristötilinpito mittaa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.8.2010 PE445.921v01-00 TARKISTUKSET 1-19 kehitysyhteistyövaliokunta (PE445.921v01-00) Euroopan parlamentin Cancunin ilmastonmuutoskonferenssia

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Tiina Tihlman, ympäristöministeriö Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 SYKE & WWF Puitedirektiiviehdotus merialueiden suunnittelun

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2016 COM(2016) 241 final 2016/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot