Tyrnävän kunta KAAVOITUSKATSAUS 2014

Transkriptio

1 Tyrnävän kunta KAAVOITUSKATSAUS 2014

2 2

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Kaavoitussanastoa Kaavoitusprosessin eteneminen Maakuntakaavan uudistaminen Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaavoitus Asemakaavoitus Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan laajennus Palkin alueelle Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelit , 137, 140, Muut kaavoitukseen ja maankäyttöön vaikuttavat hankkeet Rakennusjärjestyksen päivittäminen Yrittäjien maankäytön tarpeiden selvittäminen Toiminnallinen kulttuuriympäristöohjelma Liite: Kaava-alueiden sijaintikartta... 12

4 4 1. Johdanto Kaavoituskatsauksessa esitellään lyhyesti Tyrnävän kunnan vireillä olevat ja vuoden 2014 aikana vireille tulevat kaavahankkeet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoitukseen. Myös alustava aikataulu on arvioitu kunkin kaavahankkeen kohdalla erikseen. Kunnan suurin käynnissä oleva kaavatyö on alkuvuodesta hyväksymiskäsittelyyn tuleva Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaava. Asemakaavoituksessa on menneillään Palkin alueen kaavoitus ja Kirkonseudun asemakaavan päivittäminen keskustan alueella. Kaavahankkeiden lisäksi vuoden 2014 aikana päivitetään kunnan rakennusjärjestys, tiedustellaan yrittäjien maankäytön tarpeita ja käynnistetään toiminnallisen kulttuuriympäristöohjelman laatiminen Kaavoitussanastoa Maakuntakaava: Maakuntakaava on maakunnan liiton laatima ja maakuntavaltuuston hyväksymä yleispiirteinen suunnitelma alueidenkäytöstä maakunnassa tai sen osaalueella. Se ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan avulla määritellään maaseudun kehittämisvyöhykkeet ja osoitetaan kyläverkostot sekä suojellaan ja vaalitaan valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä ympäristöarvoja. Maakuntakaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Yleiskaava: Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on kunnan yhdyskuntarakenteen eli eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen sekä maankäytön ohjaaminen. Yleiskaavalla ratkaistaan tavoitellun kuntakehityksen periaatteet ja ohjataan alueen yksityiskohtaisempaa kaavoitusta, rakentamista ja muuta maankäyttöä. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava ja muut yleiskaavan sisältövaatimukset. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä

5 5 kutsutaan osayleiskaavaksi. Kaavan laatimisesta vastaa kunta ja hyväksymisestä kunnanvaltuusto. Asemakaava: Asemakaavalla ohjataan kunnan yksityiskohtaista maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Kaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kaavan laatijana toimii kunta ja hyväksyjänä kunnanvaltuusto. Rakennusjärjestys: Jokaisessa kunnassa on rakennusjärjestys, joka pitää sisällään paikalliset olosuhteet huomioivia määräyksiä. Maaseutualueilla määräykset voivat koskea muun muassa suunnitelmallista ja sopivaa rakentamista, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamista sekä hyvän elinympäristön toteuttamisen ja säilyttämisen kannalta tarpeellisia määräyksiä. Määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihinrinnastettavia paikallista rakentamista koskevia seikkoja.

6 Kaavoitusprosessin eteneminen KAAVAN VIREILLETULO Kunnanhallitus käynnistää kaavatyön eli laittaa kaavan vireille. Vuoden aikana käynnistyvät kaavoitushankkeet on esitelty kunnanhallituksen vuosittain hyväksymässä kaavoituskatsauksessa. Ennen vireilletuloa on kaavoitustyötä usein valmisteltu lähtöselvitysten ja alustavan suunnittelun avulla. Kaavan vireilletulosta kuulutetaan Rantalakeudessa, kunnan virallisella ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kertoo kaavoitusprosessin kulusta, aikataulusta ja kuntalaisten ja muiden osallisten osallistumismahdollisuuksista. Suunnitelma laitetaan usein nähtäville kaavan vireilletulon yhteydessä. Suunnitelma on nähtävillä ja kommentoitavissa kaavoitusprosessin eri vaiheissa ja sitä päivitetään tarvittaessa. KAAVALUONNOS Kunnanhallitus asetta kaavaluonnoksen nähtäville päivän ajaksi. Nähtävilläolon aikana kerätään kuntalaisten ja muiden osallisten mielipiteitä kaava-aineistosta. Luonnosta esitellään yleisötilaisuudessa ja tarpeen mukaan pidetään työpajoja mielipiteiden keräämistä varten. Viranomaisneuvottelussa selvitetään viranomaisten näkemyksiä hankkeesta. Nähtävilläolosta kuulutetaan Rantalakeudessa, kunnan ilmoitustalululla ja internet-sivuilla sekä tarvittaessa kirjeitse maanomistajille. Nähtävilläolon jälkeen kaavaluonnoksesta saatuihin mielipiteisiin laaditaan kunnanhallituksen hyväksymät vastineet. KAAVAEHDOTUS Kunnanhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja muilta hankkeen kannalta tarpeellisilta tahoilta. Tarvittaessa järjestetään viranomais- tai kaavaneuvottelu. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat jättää ehdotuksesta kirjallisen mielipiteen eli muistutuksen nähtävilläolon aikana. Nähtävilläolosta kuulutetaan Rantalakeudessa, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä tarvittaessa kirjeitse maanomistajille. Nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotuksesta saatuihin muistuksiin laaditaan kunnanhallituksen hyväksymät vastineet. KAAVAN HYVÄKSYMINEN KAAVAN VOIMAANTULO Kunnanhallitus saattaa lopullisen kaavan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan Rantalakeudessa, kunnan ilmoitustalululla ja internetsivuilla. Tieto hyväksymisestä lähetetään kirjeitse myös viranomaisille sekä muistutuksen tekijöille. Kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta Oulun hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa kaavan hyväksymisestä. Kaava astuu voimaan, kun valitusaika kunnanvaltuuston hyväksymästä kaavasta on päättynyt ja päätöksestä on kuulutettu. Kaavan voimaantulosta kuulutetaan Rantalakeudessa, kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Voimaan tullut kaava lähetetään kaavan kannalta tarpeellisille viranomaistahoille. Mikäli kunnanvaltuuston päätöksestä on valitettu, voi kunnanhallitus määrätä kaavan tulemaan voimaan niiltä osin, johon valitukset eivät kohdistu.

7 7 2. Maakuntakaavan uudistaminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on nähty tarpeelliseksi lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Uudistamisen keskeisin aihe on energia: kaavaan sisältyy energian tuotantoon ja kulutukseen liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Siinä esitetään energian tuotantoalueet, kuten maa- ja merituulivoima, turve ja bioenergian tuotanto, energiansiirtoyhteydet sekä energiatehokas alue- ja yhdyskuntarakenne. Kaavaa päivitetään myös muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Kaavassa on käsitelty suo- ja turvealueet sekä kaupan suuryksiköiden sijoittumisen ja mitoituksen periaatteet. Toinen vaihemaakuntakaava on saatettu vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä käsitellään kulttuuriympäristöä, maaseudun asutusrakennetta, virkistystä ja matkailua, seudullisia jätteenkäsittelyalueita sekä ampumarata-alueita. Kolmas vaihemaakuntakaava tulee käynnistymään vuoden 2015 aikana ja siinä käsitellään kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset ja muut tarvittavat päivitykset. Tyrnävän kunta osallistuu maakuntakaavoitukseen toimimalla maakuntakaavoituksen neuvotteluryhmän jäsenenä ja seuraamalla aktiivisesti suunnittelua. Kaava-aineistoon sekä maakunnan suunnitteluun voit tutustua Pohjois-Pohjanmaan liiton internetsivustolla: Kuva 1: Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueidenkäytöstä. Ote Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavasta.

8 8 3. Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaavoitus Kaava-alue sijaitsee Ängeslevänjoen ja Tupostien varrella. Suunnittelualue on kaksiosainen: Jokisillan ja Ritokorven alue on noin 617 hehtaaria ja Ängeslevän - Markkuun alue on noin 1063 hehtaaria. Kaava-alueen yhteispinta-ala on 1680 hehtaaria. Osayleiskaavaa voidaan käyttää perusteena rakennusluvan myöntämiselle maaseutukylissä (MR 44 2). Kaavalla ratkaistaan kehitettävien alueiden perusperiaatteet sekä uusien rakennuspaikkojen määrä ja sijainti. Kaavan avulla turvataan myös alueen maiseman, luonnon ja rakennetun ympäristön erityis-piirteiden säilyminen, peltojen pysyminen jatkossakin viljelykäytössä sekä muu mahdollinen maaseutua tukeva elinkeinotoiminta. Kuva 2: Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaava muodostuu kahdesta eri osasta. Kaavoituksen aikataulu: Vireilletulosta on päätetty Luonnos on ollut nähtävillä Ehdotus on ollut nähtävillä Kaava valmistuu talvella 2014

9 9 4. Asemakaavoitus 4.1. Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan laajennus Palkin alueelle Palkin alueen käytön tehostaminen laajentaa luontevasti Tyrnävän kirkonkylän taajamaa. Alue sijaitsee kirkonkylän keskustan kaakkoispuolella. Asemakaavarungon suunnittelu on käynnistynyt vuoden 2012 alussa. Kaavarunkotyössä on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja hevostoimintojen sijoittamiseksi alueelle ja luotuja rakennemalliluonnoksia on hyödynnetty asemakaavatyössä. Asemakaavan laajennuksen tavoitteena on luoda kaavarunkotyön pohjalta monipuolisia asumisen ja elämisen vaihtoehtoja Tyrnävälle. Palkin alueelle tulee sekä pientaloalue, että väljemmin mitoitettu alue, jonka tonteilla hevostoiminnot ja asuminen yhdistyvät. Isosuontien pohjoisen puolen alueella tavoitellaan kohtuullista energiataloudellista mitoitusta ja noin 30 pientalotonttia. Isosuontien eteläisellä puolella tavoitellaan pääasiassa 1-3 ha tonttikokoja hevosten pitoa varten. Kuva 3: Palkin alueelle tulee sekä pientaloalue että hevostoiminnoille suunniteltu alue. Kaavoituksen aikataulu: Kaavan vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä rakennemalli nähtävillä Luonnos nähtäville keväällä 2014 Kaava valmistuu vuoden 2014 lopussa

10 Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelit , 137, 140, Tyrnävän kunnassa on tarve uudelle 400 oppilaan koululle. Koulun paikaksi on suunniteltu urheilukentän läheisyyttä. Kirkonseudun asemakaavamuutoksella mahdollistetaan koulurakennuksen ja sen tarvitsemien toimintojen sijoittuminen alueelle. Samalla tarkistetaan rajatun alueen kaavan ajanmukaisuus ja tehdään tarvittavat muutokset. Kaavamuutosta varten laaditaan erikseen koulua koskeva kaavaesisuunnitelma, kaava-alueen liikennesuunnitelma sekä kulttuuriympäristöselvitys. Kaavoituksen aikataulu: Kaava on tulossa vireille alkuvuodesta 2014 Kaava valmistuu vuoden 2014 aikana Kuva 4: Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uuden koulun sijoittuminen alueelle. 5. Muut kaavoitukseen ja maankäyttöön vaikuttavat hankkeet 5.1. Rakennusjärjestyksen päivittäminen Tyrnävän kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestykseen liittyy MRL:n 16 mukaan määräytyviä harkinnanvaraisia suunnittelutarvealueita, jotka ovat voimassa saakka. Edellä mainitun aikarajan, kehittyneen kuntarakenteen ja muuttuneiden rakentamiskäytäntöjen vuoksi rakennusjärjestyksen päivittäminen on tarpeellista. Päivittämisen tavoitteena on luoda kokemusten ja hyväksi havaittujen käytäntöjen pohjalta ajanmukainen rakennusjärjestys, joka ottaa huomioon entistä paremmin paikalliset olosuhteet rakentamisen ja hyvän elinympäristön muodostamisessa sekä rakentamisen energiatehokkuuden. Päivittämisen aikataulu: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Luonnos tulee nähtäville huhtikuussa 2014 Päivitetty rakennusjärjestys valmistuu vuoden 2014 lopulla

11 Yrittäjien maankäytön tarpeiden selvittäminen Vuoden 2014 aikana selvitetään kyselyn avulla kunnan yrittäjien maankäytöllisiä tarpeita ja toiveita. Työn käynnistämisen aikataulu: Kysely suoritetaan syksyllä Toiminnallinen kulttuuriympäristöohjelma Tyrnävällä on valmistunut vuoden 2012 syyskuussa Arkkitehtuurin, maankäytön ja kulttuuriympäristön käsikirja. Kirja pitää sisällään sekä arkkitehtuuripoliittisenohjelman että kulttuuriympäristöohjelman. Tyrnäväilmiö -työskentely jatkuu loppu vuodesta Tavoitteena on ke hittää strateginen kulttuuriympäristöohjelmaosuus toiminnalliseksi kulttuuriympäristöohjelmaksi. Työn käynnistämisen aikataulu: Työn valmistelu käynnistyy vuoden 2014 lopulla

12 12 Liite: Kaava-alueiden sijaintikartta 1 Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaava 2 Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan laajennus / Palkin alue 3 Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan muutos kortteleissa , 137, 140,

13 13 Lisätietoja Tyrnävän kunnan kaavoituksesta ja maankäytön suunnittelusta: Helena Illikainen aluearkkitehti helena.illikainen(at)tyrnava.fi Lisätietoja rakentamisesta ja rakentamisen lupa-asioista: Jari Häkkinen rakennustarkastaja rakennusvalvonta(at)tyrnava.fi jari.hakkinen(at)tyrnava.fi Teija Mikkonen palvelusihteeri teija.mikkonen(at)tyrnava.fi