Arviointikertomus 2010 sisältää myös tarkastuslautakunnan vuotta 2009 koskeneen arviointikertomuksen havaintojen ja suositusten seurannan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arviointikertomus 2010 sisältää myös tarkastuslautakunnan vuotta 2009 koskeneen arviointikertomuksen havaintojen ja suositusten seurannan."

Transkriptio

1 VALTUUSTO HALLITUKSEN LAUSUNTO TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSESTA VUODELTA 2010 SEKÄ VUOTTA 2009 KOSKEVIEN HAVAINTOJEN JA SUOSITUSTEN SEURANNAN JOHDOSTA 325/00/02/00/00/2011 VALT 23 Kokouksessaan valtuusto merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan päivätyn arviointikertomuksen. Valtuuston esityslistalla todettiin, että hallitus antaa arviointikertomuksesta lausuntonsa valtuustolle syksyn 2011 valtuuston kokouksessa. Arviointikertomus jaetaan oheismateriaalina 1. Arviointikertomus 2010 sisältää myös tarkastuslautakunnan vuotta 2009 koskeneen arviointikertomuksen havaintojen ja suositusten seurannan. Hallitus Valtuusto päättää merkitä tiedoksi hallituksen tarkastuslautakunnan vuoden 2010 arviointikertomuksen sekä tarkastuslautakunnan vuoden 2009 arviointikertomuksen havainnoista ja seurannasta antaman seuraavan sisältöisen lausunnon (kursivoitu teksti on lainausta arviointikertomuksesta): Tarkastuslautakunnan kannanotot ja suositukset (yhteenveto) Vuosi 2010 Kuntayhtymätason tavoitteiden toteutuminen Taloudellisesti vuosi oli hyvä; toimintavolyymin kasvu oli suurempi kuin kustannusten kasvu. Kuntayhtymän tavoitteet on johdettava valtuuston hyväksymästä strategiasta ja niille on määriteltävä selkeät mittarit. Tulosalueitten ja liikelaitosten tavoitteet on johdettava päästrategiasta Kuntayhtymätason tavoitteet ovat epämääräisiä, eikä tavoitteita ole operationalisoitu, mistä syystä useimpien tavoitteiden toteutumista on ollut mahdoton arvioida. Vain yhden tavoitteen voidaan katsoa varmasti toteutuneen. Raportointia on selkeytettävä. HUS:n valtuusto hyväksyi strategiset päämäärät vuosille Ne on kuvattu hyvin yleisellä tasolla. Strategiasta johdettuja konkreettisia tavoitteita toimenpideohjelmineen ei tehty ennen kuin vuoden 2011 talousarvion laadinnan yhteydessä. Strategian täytäntöönpano jäi kesken. Tämä on heijastunut vastaavalla tavalla myös talousarvioon ja suunnitelmaan. Nyt valtuuston käsiteltävänä olevan strategiaesityksen yhtenä vahvuutena onkin sen käytännönläheisyys ja tavoitteellisuus. Ideaalitilanne tietysti olisi, jos strategian kaikille päämäärille ja tavoitteille voitaisiin luoda käyttökelpoiset mittarit, joiden toteutumista voidaan seurata. HUS:n toiminnan luonne huomioon ottaen HUS:n strategian tulee sisältää myös muita kuin konkreettisesti numerolla mitattavia tavoitteita. Henkilöstöjohtamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen tähtääviä toimenpiteitä on kuvattu valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä esitetyssä vuoden 2010 henkilöstökertomuksessa. Vaikka henkilötyön tuottavuudelle ei asetettu tavoitetasoa, henkilöstökertomuksessa on kuvattu kattavasti

2 henkilötyön tuottavuutta vuonna Henkilöstöraportointia ja vakioraportteja on edelleen parannettu vuonna Uudessa strategiassa määriteltyjen painopisteiden perusteella on vuonna 2012 toiminnan suunnittelua varten laadittu HUS-tasoinen henkilöstöjohtamisen tavoitekortti mittareineen. Sairaanhoitoalueet ja liikelaitokset käyttävät tavoitekorttia pohjana suunnitellessaan omia henkilöstöjohtamisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Määrärahatavoitteiden ylityksien/alituksien syyt pitää analysoida ja selittää. Toiminnan työnjakomuutokset on otettava huomioon talousarviovalmistelussa. Investointien alituksia ei lainkaan selitetä tai analysoida. Rakennusinvestointien ja laitehankintojen alitukset tarkistettuunkin talousarvioon tulee selittää toimintakertomuksessa. Hankekohtaisen investointien ylityksiä/alituksia ei lainkaan perustella. Hankkeiden kokonaiskustannusarviot eroavat talousarviossa esitetyistä luvuista. Tietojen pitää olla yhteneväiset molemmissa asiakirjoissa. Myös taulukoiden tietojen oikeellisuus pitää varmistaa. Liikelaitoksille on asetettu samanlaiset tavoitteet, vaikka niiden historiallinen kehitystilanne on erilainen ja myös organisaatioiden työvoimaintensiivisyydessä on eroja. Sitovista tavoitteista poikkeamiset tulee selvittää kuten tarkastuslautakunta esittää. HUS:ssa pidetään keskushallinnon ja yksiköiden väliset varsin perusteelliset seurantakokoukset 2-3 kertaa vuodessa. Niissä ja hallitukselle kolmannesvuosittain esitettävissä osavuosikatsauksissa pyritään porautumaan poikkeamiin ja niihin johtaneisiin syihin sekä etsimään toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Tilinpäätöksessä tullaan esittämään aiempaa yksilöidymmin kyseiset asiat. Riippuen siitä mistä syystä poikkeaminen on tapahtunut tulee sillä olla myös jokin sopiva positiivinen tai negatiivinen palaute. Tähän tullaan kiinnittämään huomiota. Tiedossa olevat, riittävällä toteutumisvarmuudella arvioidut toiminnan työnjakomuutokset on otettu huomioon talousarviovalmistelussa. Kesken vuotta tapahtuvat merkittävät työnjakomuutokset edellyttävät käyttösuunnitelmien ja talousarvion muuttamista. Investointien raportointia toimintakertomuksessa kehitetään siten, että tilinpäätöksessä esitetään valtuuston sitovuustason mukaisesti suurimmat investoinnit hankekohtaisesti ja analysoidaan poikkeamat sekä niiden aiheuttajat talousarvioon verrattuna. Hankeohjelman toteutuminen ja poikkeamat raportoidaan erikseen hallitukselle. Investointien tarkastelu talousarviossa ja tilinpäätöksessä yhtenäistetään. Tuottavuustavoitteen kohdentamisessa sairaanhoitoalueille ja tukipalveluyksiköille tullaan menettelemään tarkastuslautakunnan toteamalla tavalla viimeistään vuoden 2013 osalta. Samalla kehitetään johdon ja henkilöstön kannustinjärjestelmää siten, että se tukee yksikkökohtaisesti määritellyn tuottavuustavoitteen asettamista sekä tuottavuuden kehittämistä. Valtuuston asettamien strategisten tavoitteiden toteutuminen HUS:n strategian yhdeksi päämääräksi hyväksyttiin potilaslähtöisyys. Tämän painotuksen täytyy näkyä kaikessa vuosiraportoinnissa. Termit (potilaslähtöisyys, vaikuttavuus ym.) pitää avata yksiselitteisesti. Potilasturvallisuus ja hoidon vaikuttavuus on nostettava selkeästi mitattavaksi tavoitteeksi. Toiminnalle on määriteltävä HUS-tasolla laatuindikaattorit. Näitä voivat olla esim. leikkausten lukumäärä/kirurgi/vuosi, uusintaleikkausfrekvenssi, infektiot.

3 Potilaslähtöisessä toiminnassa potilas saa helposti tietoa terveysongelmistaan ja terveyspalveluista mm. verkosta ja puhelimitse. Terveydenhuollon toimintayksiköiden tiedotus ohjaa häntä oikeiden terveyspalvelujen piiriin hänen terveydentilansa sitä vaatiessa. Potilas voi itse valita lain edellyttämissä rajoissa oman hoitopaikkansa ja häntä hoitavan laillistetun ammattihenkilön. Hän pääsee tarvitsemiinsa tutkimuksiin ja hoitoihin helposti ja nopeasti. Potilaalla on oikeus saada yksilöllistä ja ammattitaitoista hoitoa sekä ystävällistä kohtelua. Potilaslähtöisyys on HUS:n strategian ja toimintatavan läpikulkeva punainen lanka. HUS on potilaan hoitoketjun yksi osa. Pääkaupunkiseudulla on ns. pääkaupunkiseudun aiesopimushankkeeseen liittyen sovittu, että kuluvan vuoden aikana kehitetään neljä hoitoketjua, joiden osalta voidaan arvioida hoidon vaikuttavuutta. Potilastyytyväisyyttä on mitattu koko HUS:n olemassa olon ajan saaden siitä erinomaisen tuloksen. Kehittelyn alla on ollut uuden mittausmenetelmän toteuttaminen vuonna 2012, sillä nykyinen formaatti ei anna riittävästi lisätietoa esimerkiksi pienien toimintayksikköjen tasolta. Potilaan hoito erikoissairaanhoidon keinoin (opetuksen ja tutkimuksen ohella) on HUS:n toiminnan tarkoitus. Vuosiraportointia (toimintasuunnitelmat ja kertomukset) kehitetään lisäämällä ja parantamalla potilaan hoidon laatua kuvaavia mittareita. Hoidon saatavuutta kuvaavia mittareita (mm. odotusajat, lähetteiden käsittelyajat) on jo vuosiraportoinneissa. Niitä on kehitetty ja täsmennetty lainsäädännön muutosten mukaisesti. Hallitus hyväksynyt potilasturvallisuusohjelman. Tämä kymmenkohtainen ohjelma sisältää sekä vaikuttavuus- että laatuindikaattoreita (mm. OECD:n 15 indikaattoria), joiden mittaus ja seuranta aiotaan toteuttaa vuodesta 2012 lukien. Kustannusvaikuttavuusmittareita erikoissairaanhoidon organisaatioissa on rajallisesti käytössä. Niiden lisäämiseksi ja kehittämiseksi HUS:n yhteistyötä yliopiston ja mm. FinnOhtan kanssa lisätään. Toimintoja, työnjakoa ja rakenteita on suunniteltava, ohjattava ja seurattava kokonaisuuksina sekä HUS-tasolla että erityisvastuualueella. Potilaita tulee ohjata hoitoon sinne, missä on kapasiteettia ja osaamista. Leikkausten teettäminen lisätyönä ei ole perusteltua eikä hyväksyttävää silloin, kun vapaata, normaalin työajan kapasiteettia on vapaana toisaalla organisaatiossa. Tekonivelleikkausten järjestämistapa on arvioitava uudestaan huomioiden leikkausmääristä annetut uudet suositukset. Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta ERVA-alueella. HYKS-ERVAn erikoisalakohtaiset sopimusneuvottelut ovat käynnissä ja sopimus on tarkoitus tehdä vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisätöiden tekemiseen luodaan johtajaylilääkärin ja Sairaanhoidon johtoryhmän toimesta HUS-tasoinen järjestely. Ennen kuin jollakin sairaanhoitoalueella tai HYKS:n tulosyksikössä päätetään lisätöistä tai ostopalveluista, on tarkistettava koko HUS:n mahdollisuudet vastata kulloinkin kyseistä hoidosta. Tavoitetta kohti on edetty jo asteittain. Esimerkiksi HYKS-sairaanhoitoalueen kuntien asukkaiden keinonivelleikkausten lähetteitä ohjataan suunnitellusti Töölön sairaalan lähetekeskuksesta myös HYKS:n ulkopuolisiin HUS-sairaaloihin. Keskittämistä lisättäessä on huomioitava kyseisen leikkaustoiminnan yhteydet myös traumatologisen päivystyksen järjestelyihin ja edellytyksiin.

4 Kysymyksessä on toistaiseksi HYKS:n eri sairaaloiden välinen läheteohjaus. Tätä toimintamallia on kuitenkin tarkoitus laajentaa myös muille erikoisaloille. Silmä-korvasairaala koordinoi erikoisalojensa toimintaa HUS:ssa. Silmätaudeissa oma päiväaikainen leikkauskapasiteetti ei ole ollut riittävä, vaan on jouduttu turvautumaan lisätöihin ja käytetty kaihikirurgiassa myös yksityisiä palvelun tuottajia. HYKSin Silmäklinikalla ja Lohjan sairaalalla on silmätaudeissa kiinteä yhteistyö. Knk-erikoisalalla pidetään säännöllisesti alueellisia yhteistyökokouksia. Niissä sovitaan työnjaosta HUS:n sairaaloiden kesken. Psykiatriassa sellaisten potilaiden osalta, joiden hoito ei vaadi sairaalahoitoa, hoito järjestetään avohoitona ja yhteistyössä kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon kanssa. Vaativan sairaalakuntoutuksen, vaikeahoitoisten nuorten ja aikuisten hoidon ja oikeuspsykiatristen potilaiden osalta toiminnot on keskitetty kahden ison sairaalakeskuksen sijasta yhden, Kellokosken sairaalaan. Tammiharjun sairaalakiinteistöstä on tarkoitus luopua. Niin ikään luovutaan Paloniemen sairaalan vuokratiloista. Pienempien potilasryhmien vaativat hoidot on keskitetty Psykiatriakeskukseen ja Meilahden alueen sairaaloiden poliklinikoille. Ruotsinkielisten aikuisten psykiatristen potilaiden hoito on keskitetty Psykiatriakeskukseen ja ruotsinkielisten nuorten ja lasten psykiatrian osastohoito Tammiharjun sairaalaan. HUS:n omien asiantuntijoiden käyttöä toiminnan suunnittelussa tulee ensisijaistaa. Konsulttien käyttö tulee rajata vain niihin tehtäviin, joiden osaamista HUSissa ei ole. Kliinistä työtä tekeville lääkäreille pitää järjestää tutkimukselle varattua työaikaa. Myös muulle henkilöstölle tulee varata mahdollisuus irrottautua tutkimusja kehittämistehtäviin. Toimintaprosessien kehittämiseen tulee kannustaa. Toimintaympäristön aiheuttaessa yhä suurempia vaatimuksia mm. tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämisen suhteen, joudutaan harkiten käyttämään myös ulkopuolista asiantuntemusta eli konsulttipalveluja. Tällaisia aihealueita ovat esimerkiksi uusien sairaanhoidollisten toimintatapojen etsiminen ja luominen kansainvälisen tietoa ja kokemusta hyväksikäyttäen, organisaatiorakenteiden kehittäminen, tuotantotalouden osaaminen, arvonlisäverokysymykset, vaativat kansainväliset it-sopimukset yms. Tällaisissa tilanteissa konsulttipalveluiden käyttö on perusteltua ja se on samalla myös kustannustehokasta verrattuna oman pysyvän asiantuntemuksen hankkimiseen. Kliinistä työtä tekevillä lääkäreillä on mahdollisuus saada tutkimusrahoitusta, jolloin he voivat käyttää aikaa tehokkaasti tutkimustoimintaan. Siihen on rajoitetusti mahdollisuus yliopistosairaalassa myös muun työn ohessa. Tutkimus- ja kehittämistyön avulla toimintaprosesseja kehitetään jatkuvasti, mikä onkin ollut eräs syy HUS:n myönteiseen tuottavuuskehitykseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisointi on otettava uuteen tarkasteluun, missä huomioidaan myös HUS:n tietovarantojen hallinnointi ja oikeellisuuden varmistaminen. Hankehallintaa ja projektityöskentelyä on parannettava: on arvioitava realistisesti oman työn osuus ja huomioitava se myös kustannuksissa. Tietojärjestelmien käytettävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja se tulee arvioida ennen lopullista käyttöönottoa.

5 Tutkimus- ja kehittämistoiminta järjestetään uudelleen, mm. arviointiyksikkö on siirretty kehittämisjohtajan alaisuuteen. HUS:n kehittämisen kokonaissuunnitelma on tehty ja käsittelyssä eri johtoryhmissä. HUS:n tietovaraston (HUS-DW) hallinnoinnista ja varmistamisesta on tilattu suunnitelma HUS-Tietotekniikalta. Tietovarantojen hallinta käy tietosisältöjen laajentuessa yhä vaativammaksi. HUSin tietovaraston uudistamisen yhteydessä asiantuntijoita on perehdytetty hallitsemaan laajasti osaamisalueensa tietojen kulkua läpi koko tietoketjun. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä on terävöitetty niin, että käsitys tietovarastosta ja sen kehittämistarpeista sekä toimenpiteistä on tiedossa kaikilla tarvitsijoilla. Laskutus- ja raportointitietoketjun oikeellisuuden varmistamiseen on voimakkaasti panostettu vuosien 2010 ja 2011 aikana. Erityisesti on hyödynnetty ajantasaista laskutustietoa, joka uudistettuihin tarkastuslistoihin yhdistettynä mahdollistaa tietojen korjaamisen ja täydentämisen jo hyvissä ajoin ennen laskutusajoja. Perusjärjestelmien ja raportoitavan tiedon yhdenmukaisuus varmistetaan jatkuvalla seurannalla, ja käytännössä ilmoitukset virheellisestä taikka puuttuvasta tiedosta laskutuksessa tai raportoinnissa ovat poistuneet. Henkilöstöjohtamisen toiminnanohjausjärjestelmän (HUSPlus) omistajuus on määritelty. Tarkastuslautakunnan teettämä selvitys on käyty konsernin henkilöstöjohdossa läpi ja sen pohjalta on tehty suunnitelmia ja toimenpiteitä asioiden korjaamiseksi ja käytettävyyden parantamiseksi. Syksyllä 2011 kootaan vielä yhteen järjestelmässä ja ohjeistuksessa olevia keskeneräisyyksiä, puutteita ja epäselvyyksiä sekä suunnitellaan ja priorisoidaan kehittämistoimet vuodelle Hoitoketjuille pitää yhteistyössä jäsenkuntien kanssa määritellä selkeät vastuutahot. Jäsenkuntien on omalta osaltaan varmistettava potilaiden jatkohoitomahdollisuudet. Jäsenkuntien edustajien vaikutusmahdollisuuksia HUS:n ohjauksessa ja molemminpuolisessa tiedonvälityksessä on kehitettävä HUS:n sääntöjen mukaisesti. Hoitoketjut, niiden ajantasaisuus ja vastuutahojen määrittely on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön ja työnjaon sisällöllinen työkalu. Terveydenhuollon toimijoiden välisten yhteistyöfoorumien merkitys työnjaon ja kehityshankkeiden näkökulmasta on tärkeä. Yhteiset sähköiset alustat, esim. Extranet ja HUS-ToTal, parantavat tiedonvälitystä HUS:n ja jäsenkuntien välillä. Hoito- eli palveluketjujen hallinnointia ja sujuvuutta tukemaan palveluketjujen kuvauksia viedään Extranetiin sen käyttöönoton jälkeen syksyllä Alueellisilta palveluketjulta puuttuu vielä sähköinen julkaisu-, kehittämis- ja johtamisalusta. Siihen tarvitaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden keskinäinen sähköinen kanava, jollaiseksi on kaavailtu kehityksen alla olevaa HUS:n Extranetia ja yhteistä prosessinkuvausalustaa. Palveluketjuja kehittävissä prosessiryhmissä ovat edustettuina sekä HUS:n että kuntien edustajat. Alkusyksyn 2011 aikana siirtoviivepäivien määrä on vähentynyt kuntien tehtyä omia ratkaisuja helpottamaan potilaiden jatkohoitoon siirtymistä sairaalahoidon jälkeen. Mm. Espoossa on käynnistetty kesän aikana ns. lonkkaliukumäki, joka nopeuttaa lonkkamurtumapotilaiden aktiiviseen

6 jatkokuntoutukseen pääsyä. Tämä parantaa myös tämän merkittävän potilasryhmän hoitotuloksia. Vuosi 2009 Tilinpäätös ja toimintakertomusasiakirja ei ole olennaisesti muuttunut. Asiakirja on edelleen yksiosainen ja yli 300-sivuinen. Grafiikkaa on lisätty, mutta mitään olennaista parannusta ei ole tapahtunut. Vasta huhtikuussa valmistui viestinnällinen vuosikertomus, jonka kohderyhmä jää hämäräksi, koska sisältönä on lähinnä lehtiartikkeleita vuoden tapahtumista ja tilinpäätöstaulukkoja. Kokonaistoimintaa koskevat tiedot ovat perin niukat. Mistään raportointiasiakirjasta ei käy ilmi esim. HUS:n eri erikoisalojen toimintavolyymit. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota tilinpäätös- ja toimintakertomusasiakirjan laajuuteen. Ko. asiakirjaa koskevat tarkat sisältövaatimukset. HUS:n laajuuden ja rakenteen vuoksi asiakirjan talousja tilasto-osa on laaja. Lainsäädäntö edellyttää, että virallinen tilinpäätösasiakirja on yksi kokonaisuus. Tilinpäätös ja toimintakertomus-asiakirjan rinnalla valmistellaan vuosittain vuosikertomus, johon sisällytetään keskeisimmät toiminta- ja talousluvut sekä kuvauksia HUS:n laadukkaasta työstä ja toiminnasta. Vuosikertomus on suunnattu HUS:n sidosryhmille, kuten jäsenkuntien ja valtion poliittisille päättäjille ja virkamiehille, HUS:n yhteistyökumppaneille ja sen toiminnasta kiinnostuneille vierailijoille. Vuosikertomus kieliversioineen julkaistaan ensisijaisesti sähköisenä HUS:n nettisivuilla, joten painosmäärä on supistettu kattamaan juuri sidosryhmä- ja vierailijakäyttö. Tavoitteiden toteutumisen todentaminen on edelleen vaikeaa. Analyysi puuttuu edelleen. Missään vuosiraportointiasiakirjassa ei ole kuntakohtaisia aikasarjoja palvelujen käytöstä. Kuntakohtaisia aikasarjoja julkaistaan ja raportoidaan toiminnan ja talouden seurantajärjestelmän HUS-Total raportointiportaalissa, joka on kuntien jatkuvassa käytössä. Vuosiraportointiasiakirjoissa tullaan esittämään karkealla tasolla kuntakohtaiset, useamman vuoden aikasarjat HUS:n palveluiden käytöstä. Päiväkirurgian kirjaamiskäytäntöä ei ole muutettu kansallisen käytännön mukaiseksi. Päiväkirurgian kirjaamiskäytäntö muuttuu vuoden.2012 aikana siten, että päiväkirurgiset toimenpiteet kirjautuvat jatkossa avohoidon poliklinikkakäynneiksi. Samalla tehdään vaiheittain jononhallintajärjestelmän uudistus, jossa erikoisalakohtaisten jonojen määrää vähennetään ja jonojen nimikkeistöä yhtenäistetään vuoden 2012 aikana. Päivystystoiminnan kustannuksista eikä kansallisen varautumisen kustannuksista ole mitään mainintaa toimintakertomuksessa. Päivystystoiminnan kustannusten määrittelystä ei ole tällä hetkellä yhteistä näkemystä kansallisesti. HUS:ssa päivystyksestä aiheutuvia kustannuksia ei pystytä suoraan erottamaan kirjanpitoon kirjattavista eristä paitsi niiden yksiköiden osalta, joiden toiminta on yksinomaan päivystystoimintaa. Muiden yksiköiden kohdalla koko päivystystoiminnankustannukset on arvioitava. Hinnoittelussa käytetään päivystyskerrointa, jonka avulla

7 päivystyksestä aiheutuvat lisäkustannukset, kuten henkilöstölle maksetut päivystys- ja työaikakorvaukset voidaan huomioida hinnoittelussa. Sinänsä selvityksiä päivystyskustannuksista on tehty luvun alkupuolella HUS yhdessä muiden yliopistosairaanhoitopiirien kanssa selvitti valtakunnallisesti tilannetta. Pari vuotta sitten HUS:ssa porauduttiin toiminnallisesti syvemmälle päivystystoimintaan ja siitä aiheutuviin kustannuksiin. Yliopistosairaaloiden kansallisessa yhteistyöfoorumissa määritellään parhaillaan yhteisiä linjauksia siitä, mitä kustannuseriä tulisi huomioida, kun pyritään selvittämään päivystystoiminnan kustannukset. HUS osallistuu tiiviisti tähän kehitystyöhön ja tulee kehittämään päivystyskustannusten raportointia. Vaikuttavuustutkimuksesta ei ole yhtenäistä selostusta toimintakertomuksessa. Valtuuston asettamien avaintavoitteiden arvioinnissa on pelkästään kuvattu vaikuttavuustutkimuksen tavoitteita, mutta varsinaisia vaikuttavuuden arviointeja ei esitetä. HUS:ssa on vuodesta 2002 lähtien kerätty tietoa erilaisten interventioiden ja hoitomuotojen kustannusvaikuttavuudesta. Tähän mennessä hankkeessa on ollut mukana yli potilasta noin 20 lääketieteen erikoisalalta ja yli 50 potilasryhmästä. Vastaavanlaista, laajaa erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavuustiedon rutiiniseurantaa ei tiettävästi ole käynnissä missään muualla maailmassa. Vaikuttavuustieto on erikoisalakohtaista, Toimintakertomuksesta ei käy kootusti ilmi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyöhankkeet. HUS:ssa on menossa lukuisia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyöhankkeita. Valtaosa niistä on sairaanhoitoaluekohtaisia, mikä on tarkoituksenmukaista toimijoiden suuri määrä ja potilasvirtojen kulku huomioon ottaen. Esimerkkinä koko HUSia ja kaikkia jäsenkuntia koskevasta yhteistyöhankkeesta voidaan mainita Sutjake-hanke (Sujuva jatkohoitoon siirtyminen), jossa yhdessä kuntien edustajien kanssa on seurattu erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon tapahtuvien potilassiirtojen tilannetta ja tehty tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Toinen esimerkki yhteistyöhankkeista on Tehokas-hanke (Terveydenhuollon hoitoketjut kuntoon alueellisesti) käynnistettiin v kehittämään HUS:n, Helsingin, Espoon ja Vantaan kesken pääkaupunkiseudun yhtenäistä palveluketjumallia. Hankkeen toimenpiteet päätettiin fokusoida erityisesti palvelujen suurkuluttajiin ja ikääntyneeseen väestöön, sekä alueellisen tietotuotannon kehittämiseen. Hankintaohje on uudistettu, mikä helpottaa oikeaa toimimista hankintaprosessien yhteydessä. Ohjeen noudattamisen valvonnassa on edelleen parantamisen varaa. Hankintalainsäädäntö on varsin laaja ja monimutkainen. Tästä seuraa, että myös lainsäädäntöä HUS:n sisäiseen hankintamenettelyyn soveltava ohjeistus vaatii paljon perehtyneisyyttä. Hankintamenettelyn hyvä suunnittelu kuitenkin säästää aikaa ja rahaa. Esimiesten tulee organisaation kaikilla tasoilla näyttää hyvää esimerkkiä hankintaohjeen noudattamisessa. Ohjeen noudattamisen suhteen on edelleenkin tehtävä töitä. Siirtoviivepäivien kustannukset sisältyvät edelleen osittain DRG-hintoihin.

8 Siirtoviiveiden vähentämiseksi otettiin käyttöön siirtoviivepäivämaksu 350 eur. Kyseistä päivämaksua aletaan periä siirtokelpoisten potilaiden hoidosta vasta kolme arkipäivää siirtoilmoituksen jälkeen. Maksua ei peritä psykiatrisista potilaiden hoidosta, vaikka näidenkin osalta siirtoviiveet kirjataan. Vuoden 2012 alusta siirtoviivepäivämaksua peritään kahden arkipäivän kuluttua siirtoilmoituksesta. Tämä menettely vähentää DRG-hintoihin sisältyvää siirtoviivekustannusta. HUS-organisaation toimivuutta on kertomusvuonna selvitelty vain tukipalveluiden osalta. Hallituksen vastaus ei ottanut kantaa organisaatiouudistuksia koskevaan suositukseen. Vastauksen alkuosa on konditionaalimuodossa. Konsernihallinnon eri yksiköiden rooli kentälle päin on edelleen selkiintymätön. Konsernihallinnolle ei tulosalueena oltu asetettu tavoitteita vuodelle 2010 eikä myöskään Hallitus totesi vastauksessaan, että uusia palautekanavia on perustettu henkilöstölle muutosvalmiuden parantamiseksi, että erityisesti tiedonkulkuun ja keskusteluun muutoksen perusteista sekä vaikutuksista tullaan entisestään kiinnittämään huomiota ja, että konsernin viestintäyksikkö ottaa keskeisemmän roolin yhdenmukaisen tiedon tuottamisesta muutostilanteissa. Asiakirjoista ei ilmene mitä näiden eteen on tehty. HUS on ollut lukuisten organisaatiomuutosten kohteena viime vuosina. Kaikki organisaatiouudistukset eivät ole onnistuneet. Kokonaisuutena katsoen HUS:n toiminta on jatkuvista muutoksista huolimatta kaikilla alueilla, niin ns. ydintoiminnoissa kuin tukipalveluissakin kehittynyt myönteisesti. Organisaatiorakenteissa on kuitenkin edelleen selviä kehittämistarpeita. Tukipalvelujen uudelleenorganisointia on selvitetty vuodesta 2010 alkaen. laajemmin kehittämistarpeita hahmoteltu vuoden 2011 strategiaprosessin aikana ja uuteen strategiaan on linjattu organisaation jatkokehittämisen päälinjat. Konsernihallinnon tulosalueen tavoitteet vuosille 2010 ja 2011 olisi tullut asettaa. Toimitusjohtaja johtaa koko HUS-kuntayhtymää ja samalla hän on myös konsernihallinnon tulosalueen johtaja. Tämä kaksoisrooli on hämärtänyt sitä, että koko HUS:lle ja sen konsernille asetettujen tavoitteiden ohella olisi tullut asettaa erikseen tavoitteet myös konsernihallinto-tulosalueelle. Mainitulla tulosalueella ei myöskään ole omaa erillistä johtoryhmää. Tätä asiakokonaisuutta on syytä arvioida ja kehittää paremman johdettavuuden toteuttamiseksi. Johtamisen ja muutosvalmiuden kannalta keskeinen uusi johtamisfoorumi on ollut 5-6 kertaa vuodessa kesäkuusta 2010 alkaen kokoontunut tulosalueiden ja liikelaitosten johtoryhmien yhteiskokous, jossa n. 3 tunnin ajan käydään läpi koko HUS:n keskeisiä haasteita, kehittämistehtäviä ja ajankohtaisia asioita. Linjaorganisaatio on rakennettu siten, että sairaanhoitoalueiden ja niiden tulosyksiköiden johtoryhmät ovat laajoja ja tiedon kulku varmistetaan ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Johtamisen tulee olla avointa ja aktiivista, jota vuorovaikutuksellinen viestintä tukee. HUS:n viestinnän muodot ovat moninaiset ja viestintään on resursoitu. Työolobarometrin perusteella arvioituna muutosvalmius on HUS:ssa varsin hyvä. Uusi projektiopas julkaistiin kesäkuussa. Projektityöskentelyn parantamisessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta kertomusvuoden aikana. Konsernihallinnon kehittämisryhmän projektisalkkuihin koottujen projektien tietoja ei vuoden aikana juurikaan päivitetty, mikä vie uskottavuuden koko projektisalkku-järjestelmältä. Kehittämisen projektisalkku päivitetään syksyn 2011 aikana.

9 Esimerkiksi Hyks-sairaanhoitoalueella on oma tuottavuuden kehittämisohjelma, johon kuuluu kymmeniä kehittämishankkeita. Kullakin hankkeella on vastuullinen vetäjä ja aikataulu. Niissä kehitetään uusia, tehokkaampia toimintatapoja ja testataan toiminnallisia innovaatioita, jotka otetaan laajempaan käyttöön valmistuttuaan. Hankkeiden etenemisestä raportoidaan lautakunnassa kaksi kertaa vuodessa, seuraavan kerran joulukuussa Päätös Esitys hyväksyttiin.

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Valtuuston kokouksessa käsitellyt asiat:

Valtuuston kokouksessa käsitellyt asiat: HALLITUS 81 17.06.2015 VALTUUSTON KOKOUKSEN 17.6.2015 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 21/00/02/00/01/2013 HALL 81 Valtuuston kokouksessa 17.6.2015 käsitellyt asiat: 1 Kokouksen avaaminen 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Ote: Kuntayhtymähallitus Hallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2015 esitettyyn yhteenvetoon

SISÄLLYSLUETTELO. Ote: Kuntayhtymähallitus Hallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2015 esitettyyn yhteenvetoon LIITE 1 Tarkastuslautakunta 8.11.2016 56 SISÄLLYSLUETTELO Ote: Kuntayhtymähallitus 13.10.2016 103 Hallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2015 esitettyyn yhteenvetoon 103 Hallituksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Valmistelu Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma oli lausuntokierroksella

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS Kustannuslaskenta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander Kustannusyhteyshenkilöiden työkokous 5.5.2010 HUS:n organisaatio Konsernihallinnon tulosalue

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille Hallitus 51 13.11.2013 Hallitus 75 04.12.2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 H 51 (Valmistelija: talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen)

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ohje

Sisäisen valvonnan ohje Sisäisen valvonnan ohje Kuntayhtymähallitus 15.6.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄ SEKÄ KUNTAYHTYMÄN VALVONNAN RAKENNE 3 1.2 Johtamis- ja hallintojärjestelmä 3 1.2 Kuntayhtymän valvonnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JUHTA 26.10.2016 Markku Mölläri, työryhmän vetäjä Kunta- ja aluehallinto-osasto Hankkeen tausta Kuntalain uudistaminen Kunnan ja kuntayhtymän talousarvion

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Tuottavuuden edistäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS 6.11.2012 HUS:n tuottavuuden edistäminen - tiivistelmä tuottavuuden

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 26.2.2014 KUNTAINFO Aika 26.2.2014 klo 13.00-15.15 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Psykiatrian Lean hankkeet

Psykiatrian Lean hankkeet Psykiatrian Lean hankkeet PSYKIATRISEN SAIRAANHOIDON LAUTAKUNTA, yh, laatupäällikkö Hyks Psykiatria, vs. potilasturvallisuuspäällikkö HUS Yhtymähallinto 2 Esityksen sisältö Mitä on Lean? Päivittäinen johtaminen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto 1 Jakelussa mainituille VUODEN 2017 TULOSPALKKIOJÄRJESTELMIEN VALMISTELU Kaupunginvaltuuston 16.3.2016 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistuvat 1.6.2017 alkaen.

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman prosessi

Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuus Panokset (I) Voimavarat Kustannukset Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely Tuotos (O) Suoritteet Palvelut Menetelmät? Vaikuttavuus (E) Elämän pituuden ja/tai laadun

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Aika 10.5.2016 klo 14:03 17:19 Paikka Kokoustila K1-K2, kaupungintalo Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 58 59 60 Arviointikertomuksen käsittely Tilinpäätöksen 2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot