Arviointikertomus 2010 sisältää myös tarkastuslautakunnan vuotta 2009 koskeneen arviointikertomuksen havaintojen ja suositusten seurannan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arviointikertomus 2010 sisältää myös tarkastuslautakunnan vuotta 2009 koskeneen arviointikertomuksen havaintojen ja suositusten seurannan."

Transkriptio

1 VALTUUSTO HALLITUKSEN LAUSUNTO TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSESTA VUODELTA 2010 SEKÄ VUOTTA 2009 KOSKEVIEN HAVAINTOJEN JA SUOSITUSTEN SEURANNAN JOHDOSTA 325/00/02/00/00/2011 VALT 23 Kokouksessaan valtuusto merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan päivätyn arviointikertomuksen. Valtuuston esityslistalla todettiin, että hallitus antaa arviointikertomuksesta lausuntonsa valtuustolle syksyn 2011 valtuuston kokouksessa. Arviointikertomus jaetaan oheismateriaalina 1. Arviointikertomus 2010 sisältää myös tarkastuslautakunnan vuotta 2009 koskeneen arviointikertomuksen havaintojen ja suositusten seurannan. Hallitus Valtuusto päättää merkitä tiedoksi hallituksen tarkastuslautakunnan vuoden 2010 arviointikertomuksen sekä tarkastuslautakunnan vuoden 2009 arviointikertomuksen havainnoista ja seurannasta antaman seuraavan sisältöisen lausunnon (kursivoitu teksti on lainausta arviointikertomuksesta): Tarkastuslautakunnan kannanotot ja suositukset (yhteenveto) Vuosi 2010 Kuntayhtymätason tavoitteiden toteutuminen Taloudellisesti vuosi oli hyvä; toimintavolyymin kasvu oli suurempi kuin kustannusten kasvu. Kuntayhtymän tavoitteet on johdettava valtuuston hyväksymästä strategiasta ja niille on määriteltävä selkeät mittarit. Tulosalueitten ja liikelaitosten tavoitteet on johdettava päästrategiasta Kuntayhtymätason tavoitteet ovat epämääräisiä, eikä tavoitteita ole operationalisoitu, mistä syystä useimpien tavoitteiden toteutumista on ollut mahdoton arvioida. Vain yhden tavoitteen voidaan katsoa varmasti toteutuneen. Raportointia on selkeytettävä. HUS:n valtuusto hyväksyi strategiset päämäärät vuosille Ne on kuvattu hyvin yleisellä tasolla. Strategiasta johdettuja konkreettisia tavoitteita toimenpideohjelmineen ei tehty ennen kuin vuoden 2011 talousarvion laadinnan yhteydessä. Strategian täytäntöönpano jäi kesken. Tämä on heijastunut vastaavalla tavalla myös talousarvioon ja suunnitelmaan. Nyt valtuuston käsiteltävänä olevan strategiaesityksen yhtenä vahvuutena onkin sen käytännönläheisyys ja tavoitteellisuus. Ideaalitilanne tietysti olisi, jos strategian kaikille päämäärille ja tavoitteille voitaisiin luoda käyttökelpoiset mittarit, joiden toteutumista voidaan seurata. HUS:n toiminnan luonne huomioon ottaen HUS:n strategian tulee sisältää myös muita kuin konkreettisesti numerolla mitattavia tavoitteita. Henkilöstöjohtamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen tähtääviä toimenpiteitä on kuvattu valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä esitetyssä vuoden 2010 henkilöstökertomuksessa. Vaikka henkilötyön tuottavuudelle ei asetettu tavoitetasoa, henkilöstökertomuksessa on kuvattu kattavasti

2 henkilötyön tuottavuutta vuonna Henkilöstöraportointia ja vakioraportteja on edelleen parannettu vuonna Uudessa strategiassa määriteltyjen painopisteiden perusteella on vuonna 2012 toiminnan suunnittelua varten laadittu HUS-tasoinen henkilöstöjohtamisen tavoitekortti mittareineen. Sairaanhoitoalueet ja liikelaitokset käyttävät tavoitekorttia pohjana suunnitellessaan omia henkilöstöjohtamisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Määrärahatavoitteiden ylityksien/alituksien syyt pitää analysoida ja selittää. Toiminnan työnjakomuutokset on otettava huomioon talousarviovalmistelussa. Investointien alituksia ei lainkaan selitetä tai analysoida. Rakennusinvestointien ja laitehankintojen alitukset tarkistettuunkin talousarvioon tulee selittää toimintakertomuksessa. Hankekohtaisen investointien ylityksiä/alituksia ei lainkaan perustella. Hankkeiden kokonaiskustannusarviot eroavat talousarviossa esitetyistä luvuista. Tietojen pitää olla yhteneväiset molemmissa asiakirjoissa. Myös taulukoiden tietojen oikeellisuus pitää varmistaa. Liikelaitoksille on asetettu samanlaiset tavoitteet, vaikka niiden historiallinen kehitystilanne on erilainen ja myös organisaatioiden työvoimaintensiivisyydessä on eroja. Sitovista tavoitteista poikkeamiset tulee selvittää kuten tarkastuslautakunta esittää. HUS:ssa pidetään keskushallinnon ja yksiköiden väliset varsin perusteelliset seurantakokoukset 2-3 kertaa vuodessa. Niissä ja hallitukselle kolmannesvuosittain esitettävissä osavuosikatsauksissa pyritään porautumaan poikkeamiin ja niihin johtaneisiin syihin sekä etsimään toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Tilinpäätöksessä tullaan esittämään aiempaa yksilöidymmin kyseiset asiat. Riippuen siitä mistä syystä poikkeaminen on tapahtunut tulee sillä olla myös jokin sopiva positiivinen tai negatiivinen palaute. Tähän tullaan kiinnittämään huomiota. Tiedossa olevat, riittävällä toteutumisvarmuudella arvioidut toiminnan työnjakomuutokset on otettu huomioon talousarviovalmistelussa. Kesken vuotta tapahtuvat merkittävät työnjakomuutokset edellyttävät käyttösuunnitelmien ja talousarvion muuttamista. Investointien raportointia toimintakertomuksessa kehitetään siten, että tilinpäätöksessä esitetään valtuuston sitovuustason mukaisesti suurimmat investoinnit hankekohtaisesti ja analysoidaan poikkeamat sekä niiden aiheuttajat talousarvioon verrattuna. Hankeohjelman toteutuminen ja poikkeamat raportoidaan erikseen hallitukselle. Investointien tarkastelu talousarviossa ja tilinpäätöksessä yhtenäistetään. Tuottavuustavoitteen kohdentamisessa sairaanhoitoalueille ja tukipalveluyksiköille tullaan menettelemään tarkastuslautakunnan toteamalla tavalla viimeistään vuoden 2013 osalta. Samalla kehitetään johdon ja henkilöstön kannustinjärjestelmää siten, että se tukee yksikkökohtaisesti määritellyn tuottavuustavoitteen asettamista sekä tuottavuuden kehittämistä. Valtuuston asettamien strategisten tavoitteiden toteutuminen HUS:n strategian yhdeksi päämääräksi hyväksyttiin potilaslähtöisyys. Tämän painotuksen täytyy näkyä kaikessa vuosiraportoinnissa. Termit (potilaslähtöisyys, vaikuttavuus ym.) pitää avata yksiselitteisesti. Potilasturvallisuus ja hoidon vaikuttavuus on nostettava selkeästi mitattavaksi tavoitteeksi. Toiminnalle on määriteltävä HUS-tasolla laatuindikaattorit. Näitä voivat olla esim. leikkausten lukumäärä/kirurgi/vuosi, uusintaleikkausfrekvenssi, infektiot.

3 Potilaslähtöisessä toiminnassa potilas saa helposti tietoa terveysongelmistaan ja terveyspalveluista mm. verkosta ja puhelimitse. Terveydenhuollon toimintayksiköiden tiedotus ohjaa häntä oikeiden terveyspalvelujen piiriin hänen terveydentilansa sitä vaatiessa. Potilas voi itse valita lain edellyttämissä rajoissa oman hoitopaikkansa ja häntä hoitavan laillistetun ammattihenkilön. Hän pääsee tarvitsemiinsa tutkimuksiin ja hoitoihin helposti ja nopeasti. Potilaalla on oikeus saada yksilöllistä ja ammattitaitoista hoitoa sekä ystävällistä kohtelua. Potilaslähtöisyys on HUS:n strategian ja toimintatavan läpikulkeva punainen lanka. HUS on potilaan hoitoketjun yksi osa. Pääkaupunkiseudulla on ns. pääkaupunkiseudun aiesopimushankkeeseen liittyen sovittu, että kuluvan vuoden aikana kehitetään neljä hoitoketjua, joiden osalta voidaan arvioida hoidon vaikuttavuutta. Potilastyytyväisyyttä on mitattu koko HUS:n olemassa olon ajan saaden siitä erinomaisen tuloksen. Kehittelyn alla on ollut uuden mittausmenetelmän toteuttaminen vuonna 2012, sillä nykyinen formaatti ei anna riittävästi lisätietoa esimerkiksi pienien toimintayksikköjen tasolta. Potilaan hoito erikoissairaanhoidon keinoin (opetuksen ja tutkimuksen ohella) on HUS:n toiminnan tarkoitus. Vuosiraportointia (toimintasuunnitelmat ja kertomukset) kehitetään lisäämällä ja parantamalla potilaan hoidon laatua kuvaavia mittareita. Hoidon saatavuutta kuvaavia mittareita (mm. odotusajat, lähetteiden käsittelyajat) on jo vuosiraportoinneissa. Niitä on kehitetty ja täsmennetty lainsäädännön muutosten mukaisesti. Hallitus hyväksynyt potilasturvallisuusohjelman. Tämä kymmenkohtainen ohjelma sisältää sekä vaikuttavuus- että laatuindikaattoreita (mm. OECD:n 15 indikaattoria), joiden mittaus ja seuranta aiotaan toteuttaa vuodesta 2012 lukien. Kustannusvaikuttavuusmittareita erikoissairaanhoidon organisaatioissa on rajallisesti käytössä. Niiden lisäämiseksi ja kehittämiseksi HUS:n yhteistyötä yliopiston ja mm. FinnOhtan kanssa lisätään. Toimintoja, työnjakoa ja rakenteita on suunniteltava, ohjattava ja seurattava kokonaisuuksina sekä HUS-tasolla että erityisvastuualueella. Potilaita tulee ohjata hoitoon sinne, missä on kapasiteettia ja osaamista. Leikkausten teettäminen lisätyönä ei ole perusteltua eikä hyväksyttävää silloin, kun vapaata, normaalin työajan kapasiteettia on vapaana toisaalla organisaatiossa. Tekonivelleikkausten järjestämistapa on arvioitava uudestaan huomioiden leikkausmääristä annetut uudet suositukset. Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta ERVA-alueella. HYKS-ERVAn erikoisalakohtaiset sopimusneuvottelut ovat käynnissä ja sopimus on tarkoitus tehdä vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisätöiden tekemiseen luodaan johtajaylilääkärin ja Sairaanhoidon johtoryhmän toimesta HUS-tasoinen järjestely. Ennen kuin jollakin sairaanhoitoalueella tai HYKS:n tulosyksikössä päätetään lisätöistä tai ostopalveluista, on tarkistettava koko HUS:n mahdollisuudet vastata kulloinkin kyseistä hoidosta. Tavoitetta kohti on edetty jo asteittain. Esimerkiksi HYKS-sairaanhoitoalueen kuntien asukkaiden keinonivelleikkausten lähetteitä ohjataan suunnitellusti Töölön sairaalan lähetekeskuksesta myös HYKS:n ulkopuolisiin HUS-sairaaloihin. Keskittämistä lisättäessä on huomioitava kyseisen leikkaustoiminnan yhteydet myös traumatologisen päivystyksen järjestelyihin ja edellytyksiin.

4 Kysymyksessä on toistaiseksi HYKS:n eri sairaaloiden välinen läheteohjaus. Tätä toimintamallia on kuitenkin tarkoitus laajentaa myös muille erikoisaloille. Silmä-korvasairaala koordinoi erikoisalojensa toimintaa HUS:ssa. Silmätaudeissa oma päiväaikainen leikkauskapasiteetti ei ole ollut riittävä, vaan on jouduttu turvautumaan lisätöihin ja käytetty kaihikirurgiassa myös yksityisiä palvelun tuottajia. HYKSin Silmäklinikalla ja Lohjan sairaalalla on silmätaudeissa kiinteä yhteistyö. Knk-erikoisalalla pidetään säännöllisesti alueellisia yhteistyökokouksia. Niissä sovitaan työnjaosta HUS:n sairaaloiden kesken. Psykiatriassa sellaisten potilaiden osalta, joiden hoito ei vaadi sairaalahoitoa, hoito järjestetään avohoitona ja yhteistyössä kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon kanssa. Vaativan sairaalakuntoutuksen, vaikeahoitoisten nuorten ja aikuisten hoidon ja oikeuspsykiatristen potilaiden osalta toiminnot on keskitetty kahden ison sairaalakeskuksen sijasta yhden, Kellokosken sairaalaan. Tammiharjun sairaalakiinteistöstä on tarkoitus luopua. Niin ikään luovutaan Paloniemen sairaalan vuokratiloista. Pienempien potilasryhmien vaativat hoidot on keskitetty Psykiatriakeskukseen ja Meilahden alueen sairaaloiden poliklinikoille. Ruotsinkielisten aikuisten psykiatristen potilaiden hoito on keskitetty Psykiatriakeskukseen ja ruotsinkielisten nuorten ja lasten psykiatrian osastohoito Tammiharjun sairaalaan. HUS:n omien asiantuntijoiden käyttöä toiminnan suunnittelussa tulee ensisijaistaa. Konsulttien käyttö tulee rajata vain niihin tehtäviin, joiden osaamista HUSissa ei ole. Kliinistä työtä tekeville lääkäreille pitää järjestää tutkimukselle varattua työaikaa. Myös muulle henkilöstölle tulee varata mahdollisuus irrottautua tutkimusja kehittämistehtäviin. Toimintaprosessien kehittämiseen tulee kannustaa. Toimintaympäristön aiheuttaessa yhä suurempia vaatimuksia mm. tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämisen suhteen, joudutaan harkiten käyttämään myös ulkopuolista asiantuntemusta eli konsulttipalveluja. Tällaisia aihealueita ovat esimerkiksi uusien sairaanhoidollisten toimintatapojen etsiminen ja luominen kansainvälisen tietoa ja kokemusta hyväksikäyttäen, organisaatiorakenteiden kehittäminen, tuotantotalouden osaaminen, arvonlisäverokysymykset, vaativat kansainväliset it-sopimukset yms. Tällaisissa tilanteissa konsulttipalveluiden käyttö on perusteltua ja se on samalla myös kustannustehokasta verrattuna oman pysyvän asiantuntemuksen hankkimiseen. Kliinistä työtä tekevillä lääkäreillä on mahdollisuus saada tutkimusrahoitusta, jolloin he voivat käyttää aikaa tehokkaasti tutkimustoimintaan. Siihen on rajoitetusti mahdollisuus yliopistosairaalassa myös muun työn ohessa. Tutkimus- ja kehittämistyön avulla toimintaprosesseja kehitetään jatkuvasti, mikä onkin ollut eräs syy HUS:n myönteiseen tuottavuuskehitykseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisointi on otettava uuteen tarkasteluun, missä huomioidaan myös HUS:n tietovarantojen hallinnointi ja oikeellisuuden varmistaminen. Hankehallintaa ja projektityöskentelyä on parannettava: on arvioitava realistisesti oman työn osuus ja huomioitava se myös kustannuksissa. Tietojärjestelmien käytettävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja se tulee arvioida ennen lopullista käyttöönottoa.

5 Tutkimus- ja kehittämistoiminta järjestetään uudelleen, mm. arviointiyksikkö on siirretty kehittämisjohtajan alaisuuteen. HUS:n kehittämisen kokonaissuunnitelma on tehty ja käsittelyssä eri johtoryhmissä. HUS:n tietovaraston (HUS-DW) hallinnoinnista ja varmistamisesta on tilattu suunnitelma HUS-Tietotekniikalta. Tietovarantojen hallinta käy tietosisältöjen laajentuessa yhä vaativammaksi. HUSin tietovaraston uudistamisen yhteydessä asiantuntijoita on perehdytetty hallitsemaan laajasti osaamisalueensa tietojen kulkua läpi koko tietoketjun. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä on terävöitetty niin, että käsitys tietovarastosta ja sen kehittämistarpeista sekä toimenpiteistä on tiedossa kaikilla tarvitsijoilla. Laskutus- ja raportointitietoketjun oikeellisuuden varmistamiseen on voimakkaasti panostettu vuosien 2010 ja 2011 aikana. Erityisesti on hyödynnetty ajantasaista laskutustietoa, joka uudistettuihin tarkastuslistoihin yhdistettynä mahdollistaa tietojen korjaamisen ja täydentämisen jo hyvissä ajoin ennen laskutusajoja. Perusjärjestelmien ja raportoitavan tiedon yhdenmukaisuus varmistetaan jatkuvalla seurannalla, ja käytännössä ilmoitukset virheellisestä taikka puuttuvasta tiedosta laskutuksessa tai raportoinnissa ovat poistuneet. Henkilöstöjohtamisen toiminnanohjausjärjestelmän (HUSPlus) omistajuus on määritelty. Tarkastuslautakunnan teettämä selvitys on käyty konsernin henkilöstöjohdossa läpi ja sen pohjalta on tehty suunnitelmia ja toimenpiteitä asioiden korjaamiseksi ja käytettävyyden parantamiseksi. Syksyllä 2011 kootaan vielä yhteen järjestelmässä ja ohjeistuksessa olevia keskeneräisyyksiä, puutteita ja epäselvyyksiä sekä suunnitellaan ja priorisoidaan kehittämistoimet vuodelle Hoitoketjuille pitää yhteistyössä jäsenkuntien kanssa määritellä selkeät vastuutahot. Jäsenkuntien on omalta osaltaan varmistettava potilaiden jatkohoitomahdollisuudet. Jäsenkuntien edustajien vaikutusmahdollisuuksia HUS:n ohjauksessa ja molemminpuolisessa tiedonvälityksessä on kehitettävä HUS:n sääntöjen mukaisesti. Hoitoketjut, niiden ajantasaisuus ja vastuutahojen määrittely on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön ja työnjaon sisällöllinen työkalu. Terveydenhuollon toimijoiden välisten yhteistyöfoorumien merkitys työnjaon ja kehityshankkeiden näkökulmasta on tärkeä. Yhteiset sähköiset alustat, esim. Extranet ja HUS-ToTal, parantavat tiedonvälitystä HUS:n ja jäsenkuntien välillä. Hoito- eli palveluketjujen hallinnointia ja sujuvuutta tukemaan palveluketjujen kuvauksia viedään Extranetiin sen käyttöönoton jälkeen syksyllä Alueellisilta palveluketjulta puuttuu vielä sähköinen julkaisu-, kehittämis- ja johtamisalusta. Siihen tarvitaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden keskinäinen sähköinen kanava, jollaiseksi on kaavailtu kehityksen alla olevaa HUS:n Extranetia ja yhteistä prosessinkuvausalustaa. Palveluketjuja kehittävissä prosessiryhmissä ovat edustettuina sekä HUS:n että kuntien edustajat. Alkusyksyn 2011 aikana siirtoviivepäivien määrä on vähentynyt kuntien tehtyä omia ratkaisuja helpottamaan potilaiden jatkohoitoon siirtymistä sairaalahoidon jälkeen. Mm. Espoossa on käynnistetty kesän aikana ns. lonkkaliukumäki, joka nopeuttaa lonkkamurtumapotilaiden aktiiviseen

6 jatkokuntoutukseen pääsyä. Tämä parantaa myös tämän merkittävän potilasryhmän hoitotuloksia. Vuosi 2009 Tilinpäätös ja toimintakertomusasiakirja ei ole olennaisesti muuttunut. Asiakirja on edelleen yksiosainen ja yli 300-sivuinen. Grafiikkaa on lisätty, mutta mitään olennaista parannusta ei ole tapahtunut. Vasta huhtikuussa valmistui viestinnällinen vuosikertomus, jonka kohderyhmä jää hämäräksi, koska sisältönä on lähinnä lehtiartikkeleita vuoden tapahtumista ja tilinpäätöstaulukkoja. Kokonaistoimintaa koskevat tiedot ovat perin niukat. Mistään raportointiasiakirjasta ei käy ilmi esim. HUS:n eri erikoisalojen toimintavolyymit. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota tilinpäätös- ja toimintakertomusasiakirjan laajuuteen. Ko. asiakirjaa koskevat tarkat sisältövaatimukset. HUS:n laajuuden ja rakenteen vuoksi asiakirjan talousja tilasto-osa on laaja. Lainsäädäntö edellyttää, että virallinen tilinpäätösasiakirja on yksi kokonaisuus. Tilinpäätös ja toimintakertomus-asiakirjan rinnalla valmistellaan vuosittain vuosikertomus, johon sisällytetään keskeisimmät toiminta- ja talousluvut sekä kuvauksia HUS:n laadukkaasta työstä ja toiminnasta. Vuosikertomus on suunnattu HUS:n sidosryhmille, kuten jäsenkuntien ja valtion poliittisille päättäjille ja virkamiehille, HUS:n yhteistyökumppaneille ja sen toiminnasta kiinnostuneille vierailijoille. Vuosikertomus kieliversioineen julkaistaan ensisijaisesti sähköisenä HUS:n nettisivuilla, joten painosmäärä on supistettu kattamaan juuri sidosryhmä- ja vierailijakäyttö. Tavoitteiden toteutumisen todentaminen on edelleen vaikeaa. Analyysi puuttuu edelleen. Missään vuosiraportointiasiakirjassa ei ole kuntakohtaisia aikasarjoja palvelujen käytöstä. Kuntakohtaisia aikasarjoja julkaistaan ja raportoidaan toiminnan ja talouden seurantajärjestelmän HUS-Total raportointiportaalissa, joka on kuntien jatkuvassa käytössä. Vuosiraportointiasiakirjoissa tullaan esittämään karkealla tasolla kuntakohtaiset, useamman vuoden aikasarjat HUS:n palveluiden käytöstä. Päiväkirurgian kirjaamiskäytäntöä ei ole muutettu kansallisen käytännön mukaiseksi. Päiväkirurgian kirjaamiskäytäntö muuttuu vuoden.2012 aikana siten, että päiväkirurgiset toimenpiteet kirjautuvat jatkossa avohoidon poliklinikkakäynneiksi. Samalla tehdään vaiheittain jononhallintajärjestelmän uudistus, jossa erikoisalakohtaisten jonojen määrää vähennetään ja jonojen nimikkeistöä yhtenäistetään vuoden 2012 aikana. Päivystystoiminnan kustannuksista eikä kansallisen varautumisen kustannuksista ole mitään mainintaa toimintakertomuksessa. Päivystystoiminnan kustannusten määrittelystä ei ole tällä hetkellä yhteistä näkemystä kansallisesti. HUS:ssa päivystyksestä aiheutuvia kustannuksia ei pystytä suoraan erottamaan kirjanpitoon kirjattavista eristä paitsi niiden yksiköiden osalta, joiden toiminta on yksinomaan päivystystoimintaa. Muiden yksiköiden kohdalla koko päivystystoiminnankustannukset on arvioitava. Hinnoittelussa käytetään päivystyskerrointa, jonka avulla

7 päivystyksestä aiheutuvat lisäkustannukset, kuten henkilöstölle maksetut päivystys- ja työaikakorvaukset voidaan huomioida hinnoittelussa. Sinänsä selvityksiä päivystyskustannuksista on tehty luvun alkupuolella HUS yhdessä muiden yliopistosairaanhoitopiirien kanssa selvitti valtakunnallisesti tilannetta. Pari vuotta sitten HUS:ssa porauduttiin toiminnallisesti syvemmälle päivystystoimintaan ja siitä aiheutuviin kustannuksiin. Yliopistosairaaloiden kansallisessa yhteistyöfoorumissa määritellään parhaillaan yhteisiä linjauksia siitä, mitä kustannuseriä tulisi huomioida, kun pyritään selvittämään päivystystoiminnan kustannukset. HUS osallistuu tiiviisti tähän kehitystyöhön ja tulee kehittämään päivystyskustannusten raportointia. Vaikuttavuustutkimuksesta ei ole yhtenäistä selostusta toimintakertomuksessa. Valtuuston asettamien avaintavoitteiden arvioinnissa on pelkästään kuvattu vaikuttavuustutkimuksen tavoitteita, mutta varsinaisia vaikuttavuuden arviointeja ei esitetä. HUS:ssa on vuodesta 2002 lähtien kerätty tietoa erilaisten interventioiden ja hoitomuotojen kustannusvaikuttavuudesta. Tähän mennessä hankkeessa on ollut mukana yli potilasta noin 20 lääketieteen erikoisalalta ja yli 50 potilasryhmästä. Vastaavanlaista, laajaa erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavuustiedon rutiiniseurantaa ei tiettävästi ole käynnissä missään muualla maailmassa. Vaikuttavuustieto on erikoisalakohtaista, Toimintakertomuksesta ei käy kootusti ilmi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyöhankkeet. HUS:ssa on menossa lukuisia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyöhankkeita. Valtaosa niistä on sairaanhoitoaluekohtaisia, mikä on tarkoituksenmukaista toimijoiden suuri määrä ja potilasvirtojen kulku huomioon ottaen. Esimerkkinä koko HUSia ja kaikkia jäsenkuntia koskevasta yhteistyöhankkeesta voidaan mainita Sutjake-hanke (Sujuva jatkohoitoon siirtyminen), jossa yhdessä kuntien edustajien kanssa on seurattu erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon tapahtuvien potilassiirtojen tilannetta ja tehty tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Toinen esimerkki yhteistyöhankkeista on Tehokas-hanke (Terveydenhuollon hoitoketjut kuntoon alueellisesti) käynnistettiin v kehittämään HUS:n, Helsingin, Espoon ja Vantaan kesken pääkaupunkiseudun yhtenäistä palveluketjumallia. Hankkeen toimenpiteet päätettiin fokusoida erityisesti palvelujen suurkuluttajiin ja ikääntyneeseen väestöön, sekä alueellisen tietotuotannon kehittämiseen. Hankintaohje on uudistettu, mikä helpottaa oikeaa toimimista hankintaprosessien yhteydessä. Ohjeen noudattamisen valvonnassa on edelleen parantamisen varaa. Hankintalainsäädäntö on varsin laaja ja monimutkainen. Tästä seuraa, että myös lainsäädäntöä HUS:n sisäiseen hankintamenettelyyn soveltava ohjeistus vaatii paljon perehtyneisyyttä. Hankintamenettelyn hyvä suunnittelu kuitenkin säästää aikaa ja rahaa. Esimiesten tulee organisaation kaikilla tasoilla näyttää hyvää esimerkkiä hankintaohjeen noudattamisessa. Ohjeen noudattamisen suhteen on edelleenkin tehtävä töitä. Siirtoviivepäivien kustannukset sisältyvät edelleen osittain DRG-hintoihin.

8 Siirtoviiveiden vähentämiseksi otettiin käyttöön siirtoviivepäivämaksu 350 eur. Kyseistä päivämaksua aletaan periä siirtokelpoisten potilaiden hoidosta vasta kolme arkipäivää siirtoilmoituksen jälkeen. Maksua ei peritä psykiatrisista potilaiden hoidosta, vaikka näidenkin osalta siirtoviiveet kirjataan. Vuoden 2012 alusta siirtoviivepäivämaksua peritään kahden arkipäivän kuluttua siirtoilmoituksesta. Tämä menettely vähentää DRG-hintoihin sisältyvää siirtoviivekustannusta. HUS-organisaation toimivuutta on kertomusvuonna selvitelty vain tukipalveluiden osalta. Hallituksen vastaus ei ottanut kantaa organisaatiouudistuksia koskevaan suositukseen. Vastauksen alkuosa on konditionaalimuodossa. Konsernihallinnon eri yksiköiden rooli kentälle päin on edelleen selkiintymätön. Konsernihallinnolle ei tulosalueena oltu asetettu tavoitteita vuodelle 2010 eikä myöskään Hallitus totesi vastauksessaan, että uusia palautekanavia on perustettu henkilöstölle muutosvalmiuden parantamiseksi, että erityisesti tiedonkulkuun ja keskusteluun muutoksen perusteista sekä vaikutuksista tullaan entisestään kiinnittämään huomiota ja, että konsernin viestintäyksikkö ottaa keskeisemmän roolin yhdenmukaisen tiedon tuottamisesta muutostilanteissa. Asiakirjoista ei ilmene mitä näiden eteen on tehty. HUS on ollut lukuisten organisaatiomuutosten kohteena viime vuosina. Kaikki organisaatiouudistukset eivät ole onnistuneet. Kokonaisuutena katsoen HUS:n toiminta on jatkuvista muutoksista huolimatta kaikilla alueilla, niin ns. ydintoiminnoissa kuin tukipalveluissakin kehittynyt myönteisesti. Organisaatiorakenteissa on kuitenkin edelleen selviä kehittämistarpeita. Tukipalvelujen uudelleenorganisointia on selvitetty vuodesta 2010 alkaen. laajemmin kehittämistarpeita hahmoteltu vuoden 2011 strategiaprosessin aikana ja uuteen strategiaan on linjattu organisaation jatkokehittämisen päälinjat. Konsernihallinnon tulosalueen tavoitteet vuosille 2010 ja 2011 olisi tullut asettaa. Toimitusjohtaja johtaa koko HUS-kuntayhtymää ja samalla hän on myös konsernihallinnon tulosalueen johtaja. Tämä kaksoisrooli on hämärtänyt sitä, että koko HUS:lle ja sen konsernille asetettujen tavoitteiden ohella olisi tullut asettaa erikseen tavoitteet myös konsernihallinto-tulosalueelle. Mainitulla tulosalueella ei myöskään ole omaa erillistä johtoryhmää. Tätä asiakokonaisuutta on syytä arvioida ja kehittää paremman johdettavuuden toteuttamiseksi. Johtamisen ja muutosvalmiuden kannalta keskeinen uusi johtamisfoorumi on ollut 5-6 kertaa vuodessa kesäkuusta 2010 alkaen kokoontunut tulosalueiden ja liikelaitosten johtoryhmien yhteiskokous, jossa n. 3 tunnin ajan käydään läpi koko HUS:n keskeisiä haasteita, kehittämistehtäviä ja ajankohtaisia asioita. Linjaorganisaatio on rakennettu siten, että sairaanhoitoalueiden ja niiden tulosyksiköiden johtoryhmät ovat laajoja ja tiedon kulku varmistetaan ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Johtamisen tulee olla avointa ja aktiivista, jota vuorovaikutuksellinen viestintä tukee. HUS:n viestinnän muodot ovat moninaiset ja viestintään on resursoitu. Työolobarometrin perusteella arvioituna muutosvalmius on HUS:ssa varsin hyvä. Uusi projektiopas julkaistiin kesäkuussa. Projektityöskentelyn parantamisessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta kertomusvuoden aikana. Konsernihallinnon kehittämisryhmän projektisalkkuihin koottujen projektien tietoja ei vuoden aikana juurikaan päivitetty, mikä vie uskottavuuden koko projektisalkku-järjestelmältä. Kehittämisen projektisalkku päivitetään syksyn 2011 aikana.

9 Esimerkiksi Hyks-sairaanhoitoalueella on oma tuottavuuden kehittämisohjelma, johon kuuluu kymmeniä kehittämishankkeita. Kullakin hankkeella on vastuullinen vetäjä ja aikataulu. Niissä kehitetään uusia, tehokkaampia toimintatapoja ja testataan toiminnallisia innovaatioita, jotka otetaan laajempaan käyttöön valmistuttuaan. Hankkeiden etenemisestä raportoidaan lautakunnassa kaksi kertaa vuodessa, seuraavan kerran joulukuussa Päätös Esitys hyväksyttiin.

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell 2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell Johtamisen tietoperusta (toiminta ja talous) Strategia Talous Toiminta HUS-Total-päivittäisraportointi

Lisätiedot

Arviointikertomus vuodelta 2010

Arviointikertomus vuodelta 2010 Tarkastuslautakunta Arviointikertomus vuodelta 2010 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustolle Yli 180 vrk vuodeosastohoitoa jonottaneet viikoittain ja erikoisaloittain v. 2010 / lkm 3 000

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Arviointikertomus vuodelta 2010

Arviointikertomus vuodelta 2010 Tarkastuslautakunta Arviointikertomus vuodelta 2010 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustolle Yli 180 vrk vuodeosastohoitoa jonottaneet viikoittain ja erikoisaloittain v. 2010 / lkm 3 000

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS Kustannuslaskenta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander Kustannusyhteyshenkilöiden työkokous 5.5.2010 HUS:n organisaatio Konsernihallinnon tulosalue

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (14) SAIRAANHOITOPIIRI 1 21.04.2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (14) SAIRAANHOITOPIIRI 1 21.04.2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (14) 1 21.04.2015 14 AIKA 21.04.2015 klo 16:00-17:20 PAIKKA Hyks Psykiatriakeskus, Punatiili talo Ahlfors-sali KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HUS:in tila- ja kiinteistöhallintoa koskeva esitys on hallituksen kokouksessa 28.11.2011 päätetty laittaa

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille Hallitus 51 13.11.2013 Hallitus 75 04.12.2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 H 51 (Valmistelija: talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen)

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Valmistelu Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma oli lausuntokierroksella

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Tuottavuuden edistäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS 6.11.2012 HUS:n tuottavuuden edistäminen - tiivistelmä tuottavuuden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän

Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Talent Vectia johtamisjärjestelmäselvitys 13.06.2013 Arto Smolander & Sonja Tanskanen Yritysten näkemys johtamisjärjestelmänsä toimivuudesta Talent

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

"-. ~ Yhteensopiva lnfrastuktuuri ~ Käsitteistö ~Tietojen välitys (lab, lähetelpaiaute)

-. ~ Yhteensopiva lnfrastuktuuri ~ Käsitteistö ~Tietojen välitys (lab, lähetelpaiaute) STRATEGIOSTA TOIMENPITEISIIN "-. Päällekkälsten toimintojen vähentäminen ja toimintojen uudeueen järjestäminen Saumatonta hoitoa tukevat toimintajärjestelyt Väestövastuutoiminta Laatujärjestelmä!YHTEISTYÖN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

HUS liittyi vuoden 2011 alussa Suomen terveyttä edistävät sairaalat verkostoon (STES) ja on siten sitoutunut Savuton sairaala -toimintaan.

HUS liittyi vuoden 2011 alussa Suomen terveyttä edistävät sairaalat verkostoon (STES) ja on siten sitoutunut Savuton sairaala -toimintaan. SAVUTON SAIRAALA -TOIMINNAN YHTEENVETOA HUS liittyi vuoden 2011 alussa Suomen terveyttä edistävät sairaalat verkostoon (STES) ja on siten sitoutunut Savuton sairaala -toimintaan. HUS-tason Savuton sairaala

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Perusopetus Jyväskylä Ruokapalvelut

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 Toiminnan ja talouden keskeisiä tunnuslukuja 1-3/2012 Elektiivisten lähetteiden lukumäärä on kasvanut

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) SAIRAANHOITOPIIRI Konsernihallinto 5.11.2008

HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) SAIRAANHOITOPIIRI Konsernihallinto 5.11.2008 HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) ILTA- JA LAUANTAITYÖNÄ TAPAHTUVAN JONOJEN PURKUTYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Johdanto Tämä ohje kumoaa yleiskirjeet 12/2004 ja 2/2005. Hoidon saatavuutta,

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JUHTA 26.10.2016 Markku Mölläri, työryhmän vetäjä Kunta- ja aluehallinto-osasto Hankkeen tausta Kuntalain uudistaminen Kunnan ja kuntayhtymän talousarvion

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) TARKASTUSLAUTAKUNTA AIKA 08.09.2014 klo 09:00-11:45 PAIKKA Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 61 EDELLISEN

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen Aluetietojärjestelmän ytimessä Terveydenhuollon ATK-päivät 2003 Elisa Solutions Oy Navitas Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 249/02.02.02/2015 64 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I / 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Tarja Söderman, puh. 050 330

Lisätiedot