Kuka tietää ja miten subjektin suhde maailman kanssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuka tietää ja miten subjektin suhde maailman kanssa"

Transkriptio

1 Kuka tietää ja miten subjektin suhde maailman kanssa Maria Viitanen Inf Filosofia Informaatioverkostot Aalto yliopisto

2 2 Lukijalle Filosofian osa alue epistemologia eli tiedon teoria käsittelee sitä, mitä voimme tietää ja miten. Tässä esseessä lähestyn epistemologiaa subjektin kannalta kuka tietää ja miten. Tämä on mielestäni ihmiselämän ja koko filosofiankin kannalta oleellinen lähtökohta. Ihmisen ajattelutoiminnan tarkastelussa ajaudumme helposti kognitiotieteen reviirille, mutta olen yrittänyt pärjätä kehittelyissäni ilman kognitiotieteellistä pohjaa, vaikka se onkin saattanut tehdä pohdinnoista paikoitellen hieman keveitä. Esseetä kirjoittaessani olen huomannut, että subjektiuden ja ajattelun tutkimus johtaa helposti paitsi ontologisiin kysymyksiin ( Mistä voimme tietää, olevamme olemassa? ) myös moraalifilosofiaan: Miten meidän tulisi elää? Tässä kontekstissa tietysti miten meidän tulisi ajatella. Olen parhaani mukaan pitäytynyt antamasta tähän mitään erityistä vastausta, mutta tulokseni ovat oleellisia oikeastaan juuri silloin, kun ne ymmärretään jonkinlaisena elämisen taitona tietysti tulkittuna omien arvoasetelmien pohjalta. Päätyökaluna ajattelua tutkiessani on ajatusmallin konsepti. Ajatusmallilla tarkoitan välinettä, jonka avulla tulkitsemme ja koostamme tiedoksi aistien, tunteiden ja kielen kautta saamamme informaatio. Kiinnitän erityisesti huomiota siihen prosessiin, miten ajatusmallit muokkautuvat ja syntyvät ihmisten välisessä kanssakäymisessä, josta puolestani erittelen erityisesti kieltä. Lisäksi tutkin toiminnan vaikutusta ajatusmallien syntyyn. Kielen tutkimisessa käytän apuna joitakin esimerkkejä kaunokirjallisuudesta, sukupuolentutkimuksesta sekä tieteellisen kielen vaikutuksista maailmamme toimintaan. Lopuksi pohdin aikaa sekä tapausesimerkkinä ajatusmallista että yleisesti ihmisajatteluun ja olemiseen vaikuttavana tekijänä. Tieto ja sen sfääri Je pense, donc je suis. Mistä tiedämme olevamme olemassa? Descartesin vastaus tähän ontologiseen kysymykseen sivuaakin sopivasti valitsemaamme lähtökohtaa epistemologiaan. Lähtekäämme kuitenkin vielä hieman laajemmalle harhapolulle ontologiaan. Määritelkäämme ensin olemassaolo. Onko jonkin ominaisuus, että se on olemassa? Voimme ensinnäkin todeta, että olemassaolo on aikaan ja useimmiten myös paikkaan sidoksissa oleva ominaisuus. Eri sfääreissä voidaan myös määritellä omat olemassaolon lakinsa. Esimerkiksi matematiikan sfäärissä voi olla olemassa eri asioita kuin biologisessa sfäärissä. Matematiikassa ei myöskään ole olemassa aikaa aivan sillä tavalla kuin muissa sfääreissä; jollekin muuttujalle voi antaa nimeksi aika, muttei se vaikuta muiden matemaattisten yhtälöiden todellisuuteen. Eri sfäärien olemassaololla onkin yleensä omat suhteensa aikaan ja paikkaan.

3 3 Jos ajattelemme tietämisen sfääriä, astumme subjektisuuden valtakuntaan. Tietämisen sfäärissä oikeastaan tarkkaillaan ja muokataan muiden sfäärien rajoja. Tietämisen sfäärissä ajatusmalli on kuningatar. Tarkastelkaamme ajatusmallia vertauksen avulla: Ajatusmalli on kuin tietokoneohjelma. Tietyt syötteet, jotka saadaan aistien, kielen tai tunteiden kautta prosessoidaan algoritmin avulla ja lopuksi saadaan palautteena päätelmä. Vertaus itse on yleinen ajatusmalli ja yleensä se perustuu konkreettisen asian vertaamiseen abstraktin kanssa. Ajatusmallimme rakentuvat päällekkäisille abstraktiotasoille vähän samoin kuin kielikin, johon havaintoon tartumme ponnekkaammin myöhemmin, joten on luontevaa käyttää tätä verbaalisena työkaluna asioita selitettäessä. Tietämisen sfääri on siis jatkuvassa liikkeessä, jossa se rakentaa itseään ja käsitystä muista sfääreistä. Mitä sitten tarkoitetaan, kun puhutaan olemassaolosta tietämisen sfäärissä? Tietämisen sfäärissä voi olla olemassa tieto muista sfääreistä ja niiden ominaisuuksista erilaisten ajatusmallien muodossa. Tämä tieto ei kuitenkaan ole muuttumatonta, koska tietäjät ovat aina ajallisen ja paikallisen muutoksen kourissa. Muutos tapahtuu vuorovaikutuksen kautta sekä ajatusmallien keskinäisen että ajattelijan ja ulkomaailman välisen vuorovaikutuksen kautta. Oikeastaan ilman vuorovaikutusta, systeemi lakkaisi olemasta, sillä ilman syötteitä uusia asioita ei opita ja vanhat radat kuihtuvat käyttämättöminä. Ärsykkeet ovat eräänlainen energiasyöte ajattelusysteemille, joka pitää sen järjestyksen tilassa termodynamiikan toisen lain mukaanhan kaikki systeemit ajautuvat kohti epäjärjestystä eli entropiaa, jos siihen ei siirry energiaa systeemin ulkopuolelta. Ennen kuin sanasta tuli selvää pässin lihaa Jossain oli tyhjyys. [] Olin nulikkaiässä. Minulla ei ollut sanoja abstrakteille asioille. Saatoin kuitenkin tuntea tyhjyyden. (Westö:111) Siirtykäämme rakentamaan pohdinnallemme seuraavaa tasoa. Mitä katkelma Kjell Westön romaanista Leijat Helsingin yllä voi kertoa meille tietämisestä? Ensinnäkin voimme ymmärtää, että lapsilla ei ole kaikelle sanoja. Kuten romaanin päähenkilö Riku tässä toteaa, tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sellaisia asioita, joille ei ole sanoja, voisi tietää saatikka sitten, etteivätkö sellaiset asiat olisi olemassa. Ennen sanoja ovatkin olemassa havainto ja tunne. Tunne on merkki jonkinlaisesta subjektin ja ympäristön suhteen tilasta. Se on myös palaute jollekin alkeelliselle ajatus tai tulkintamallille. Monimutkaisemmaksi tilanne muuttuu, kun muistot tunteista verbalisoidaan. Näin ne voi välittää toiselle subjektille, ja tässä kohtaa kuvaan astuvat semantiikka ja viestintä. Semantiikassa sanoilla eli merkitsijöillä on sekä aiottu merkitys että konnotaatio, joka vaihtelee yksilöiden ja kulttuurien välillä. Aivomme koostuvat oppivasta verkostollisesta rakenteesta, joten jokainen ajatusmalli on subjektiivisen prosessin tulos. Viestinnässä subjektit ovat median välityksellä vuorovaikutuksessa keskenään, ja tulkitsevat parhaansa mukaan toistensa viestejä. Yhteinen kieli auttaa yksilöllisiä ajatusmalleja konvergoitumaan sekä semanttisesti että rakenteellisesti, jolloin viestinnän

4 4 onnistumisen edellytykset kasvavat. Kielellisen viestinnän avulla myös synnytämme uusia ajatusmalleja, jotka toimivat tulevan viestinnän pohjana. Visuaaliset ei sanalliset viestit ovat myös varsin luotettu viestinnän tapa. Visuaaliseen viestintään tosin istuvat kutakuinkin samat semantiikan periaatteet kuin verbaaliseenkin kuva on myös symboli ja merkitsijä. Viestintää siis karakterisoi jonkinlaisen yleisesti hyväksytyn koodin käyttäminen. Ajatusmallien konvergenssin lisäksi tapahtuu kielen sosiaalista konvergenssia, joka puolestaan asettaa tiukemmat raamit mahdollisille ajatusmalleille. Massamedialla ja tieteillä on sosiaalisen konvergenssin luomisessa suuri rooli. Samalla ne eivät kuitenkaan absoluuttisesti pysty vaikuttamaan kaikkeen viestintään, koska on yksityisten ihmisten välisen vuorovaikutuksen volyymi ja varianssi on niin suurta sekä sähköisessä että kasvokkain tapahtuvassa viestinnässä. Palatkaamme vielä tunteeseen, joka edelsi sanallisuutta. Kieli syntyy yhteistyön ja yhdessä toimimisen tarpeesta. Miten kieli on voinut rakentua? Luultavasti kyky empatiaan on ollut oleellisessa roolissa. Me pystymme ainakin periaatteessa huomaamaan, jos toinen ihminen pahoittaa mielensä tai innostuu jostakin. Kielen kehittymistä on varmasti ainakin vauhdittanut toisessa aistitut ei kielelliset reaktiot viestintään. Kuten nykyäänkin voimme huomata, itse viestintä ei välttämättä aina ole tarkoitettu vain kielelle koodatun informaation vaihtamiseen se voi ilmaista myös esimerkiksi välittämistä tai valta peliä. Itse kielen rakennetta on kiinnostava tutkia tästä näkökulmasta. Esimerkiksi persoonapronominit ilmaisevat puhujien välistä suhdetta: minä on puhuja ja sinä on se, jolle puhutaan; hän ei ota osaa keskusteluun. Näiden primitiivien olemassaolo kielii siitä, että puhujilla ja heidän suhteillaan on väliä. Toinen tekijä, joka on muokannut kielen syntymistä, on varmasti ollut tarve luoda loogisia kokonaisuuksia. On selvää, että minä, sinä ja hän tarkoittavat eri asioita ja ovat toisiinsa nähden loogisessa suhteessa. Kaikilla näillä käsitteillä on myös muuhun todellisuuteen nähden samantyyppinen toimijan rooli. Myös ihmisen ajatusmallit pyrkivät luomaan samanlaisia erotteluja, suhteita ja yhteyksiä. Kieli siis voi ilmaista sekä rakenteellisesti, että sisällöllisesti ajatteluamme. Todennäköisesti kielen ja ajatusmallien suhde on kuitenkin enemminkin symbioottinen kuin lineaarinen syyseuraussuhde. Ne ovat kehittyneet ja jatkavat kehittymistään yhdessä sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Mitä tarina Punaisista kengistä kertoo meille moraalista? Tietäminen, kieli ja ihmisten väliset suhteet. Moraalifilosofiassa pohdiskellaan, mikä on oikeaa ja väärää subjektin toimintaa suhteessa ympäristöönsä. Tämän esseen kannalta meille on mielenkiintoista, mikä on moraalitiedon suhde subjektiin ja edelliseen pohjautuen miten moraalia voi viestiä. Tutkikaamme aluksi moraalitiedon muotoutumista ja sen viestimistä. Artikkelissaan moraalin ja kirjallisuuden suhteesta Josef Früchtl kuvaa kuusi tapaa, joilla moraalifilosofia ja kirjallisuus ovat olemassa suhteessa toisiinsa modernista näkökulmasta. Tarkastelkaamme tarinaa Punaisista kengistä. Kokeilen tässä Früchtlin erästä modernismin näkökulmasta sallittua viitekehystä moraalifilosofian ja kirjallisuuden suhteen määrittelyyn.

5 5 Tarina menee suunnilleen näin: Orpo ja köyhä tyttö askartelee itselleen punaiset kengät. Orpo tyttö adoptoidaan ja adoptioäiti heittää tytön kengäntekeleet menemään muiden vanhojen rääsyjen kanssa. Tyttö suree menetettyjä kenkiään. Myöhemmin muori vie tytön suutarille, jossa tyttö saa valita itselleen uudet kengät. Tyttö valitsee itselleen vanhoja kenkiään muistellen punaiset kengät, vaikka ne ovat periaatteessa säädyttömät. Tyttö ei voi vastustaa käyttää kenkiä kirkossa, vaikka tätä paheksutaan. Lopulta tyttö ottaa tanssiaskelia kenkien kanssa eikä pysty lopettamaan. Hän tanssii pakahtuakseen, kunnes ainoa ratkaisu tytön pelastamiseksi on katkaista jalat kenkineen päivineen. (Tarina on kerrottu paremmin mm. Clarisa Pinkola Estésin teoksessa Women Who Run with the Wolves. ) Viitekehys, jota haluan käyttää, on komplementarismi ja tarkemmin, kirjallisuuden suhteellinen ensisijaisuus. Schellingin (jota Früchtl käyttää kyseisen ajattelun edustajana) peruste arvottamiselle on, että vain taide voi tarjota filosofian vaatiman asetelman, jossa subjekti ja objekti ovat erossa tosistaan, jossa subjekti voi tarkastella tajuntaa objektina. Filosofian ongelma Schellingin (ja saksalaisten idealistien) mukaan oli itsensä perustelu itsetietoisuuden kautta, mihin filosofia kykeni vain intellektuellin intuition kautta. Kirjallisuus taas tarjosi välineen sekä lähtökohdan itsetietoisuus että sen seurausten tutkinnalle. Martha Nussbaum (toinen ajattelun edustaja) puolestaan perusteli kirjallisuuden ensisijaisuutta sen kyvyllä kuvata arvoasetelmien pluralismia, ilman että ne tarvitsisi loogisesti sovittaa yhteen. (Früchtl:105) Schellingin perusteella tarina Punaisista kengistä voi siis kertoa meille jotain oleellista moraalista, koska kykenemme tarkastelemaan tarinan premissejä ja siitä juontavia tapahtumia. Tarinan opetuksen voi periaatteessa ajatella olevan, että tukahdutettu halu varomattomasti valloilleen päästettynä johtaa turmioon. Tämä opetus on parhaimmillaan juuri tarinan muodossa, sillä voimme tarttua siihen kokonaisuudessaan objektina. Filosofiassa meidän tulisi ensin perustella koko joukko ihmisen elämään liittyviä asioita ja silti olisimme loppujen lopuksi vain intuition varassa. Nussbaumin perusteella tarina punaisista kengistä kertoo meille kasvattiäidin hyvästä tarkoituksesta hänen heittäessään itse tehdyt punaiset kengät menemään riistäen tytöltä terveellisen tavan itsensä toteuttamisen, mikä myöhemmin johtaa tytön turvautumiseen vaarallisiin noiduttuihin kenkiin epäterveelliseen itsensä toteuttamiseen. Tarina kertoo meille myös tytön vilpittömästä tykästymisestä punaisiin kenkiin ja kyvyttömyydestä tunnistaa vaaraa. Esseen ajatuksenkehittelyn kannalta Nussbaumin tulkinta on kiinnostavampi. Samaistumme tarinan hahmoihin ja tapahtumiin. Asetumme tarinan subjektien asemaan ja tunnemme heidän tunteitaan eli käytämme jälleen empatiakykyämme. Samalla voimme tarkastella kokonaisuutta, ja miettiä, mikä konflikti määrittää henkilöiden todellisuutta ja miten se ratkeaa tai voisi ratketa. Sääntöjen generointia yrittävä moraalifilosofia on pulassa kyetessään toimimaan vain yhdestä arvoperustasta käsin. Jos taas argumentoidaan suoraan relativistisesta näkökulmasta, ajaudutaan pian moraalin tyhjäksi tekemiseen ( kaikki on tavallaan oikein ). Tarinan avulla esitetty moraalinen tilanne taas kestää pluralismin motivoidessaan tunteiden avulla yleisöään omaan ratkaisuunsa näiden silti ymmärtäessä eri toimijoiden näkökulmien väistämätön erilaisuus.

6 6 Eron moraalifilosofian ja tarinoiden välillä voi ajatella olevan myös niiden tiedonvälitystavassa. Moraalifilosofiassa vedotaan rationaalisuuteen ja tarinoissa tunteisiin. Voimme saada tietoa kielellisesti esitettyjen loogisten päättelyketjujen eli filosofian kautta, mutta myös kielen avulla herätettyjen tunteiden kautta tarinoiden avulla. Tarinoiden avulla voimme elää tilanteet ja oppia kokemuksen kautta. Tarinat tarjoavat toisin sanoen subjektin kannalta oleellisempaa tietoa moraalista. Ja lopulta subjekti onkin se, joka moraalia tarvitsee. Subjekti tarvitsee sitä yhteiskunnassa toimimiseen ja vastaavasti yhteiskunta tarvitsee moraalisia subjekteja toimiakseen. Moraali kehittyy siinä missä yhteiskunta kehittyy; nykyajan elämässä suvereeniin moraaliseen toimintaan ei enää riitä kymmenen käskyä, vaikka uskontojen rooli moraalin vaalimisen ja kehittämisen instituutioina onkin ollut tärkeä. Tietäminen vs. tietoisuus Painotamme nykymaailmassa tietämistä tietoisuuden kustannuksella. Suvereenina moraalisena subjektina toimimiseen kuuluu nykyään olennaisena osana ajattelu ja tietoisuuskoneistomme ylläpito. Aivomme tarvitsevat samaan tapaan harjoitusta kuin ruumiimmekin. Buddhalaisessa ja zeniläisessä perinteessä on olemassa erityistä tietoisuuden harjoittamista, jota kutsutaan yleisesti meditaatioksi. Tarkoitus on tulla tietoisemmaksi, kuinka ollakaan omasta olemassaolosta. Suurin osa filosofeista sen sijaan on päättänyt selvittää olemassaolon salaisuuden pähkäilyllä. Taipumus pähkäilyyn on tavallisessa ihmisessäkin niin vahva, että aloitteleva meditaation harjoittaja voi todeta pähkäilyn jatkuvan, vaikkei varsinaisia filosofisen olemassaolon perusteita aktiivisesti miettisikään. Pää on suorastaan kuin vilkas katu, jonka hiljenemistä on turha toivoa. Voimmekin todeta olemassaolon kokemisen ja sen ajattelemisen olevan kaksi eri asiaa. Kumpi on sitten oleellisempaa ajattelu ja tietoisuuskoneistomme kannalta? Luultavasti olemme onnellisia, kun kykenemme molempiin. Tutkimme elämistä sekä kielen että tunteen tasolla; kiinnostuksemme elämistä kohtaan on luonnollisesti paitsi älyllinen mutta myös taidollinen. Avainasemassa on yleisesti suhteemme maailman kanssa. Joissain tilanteissa vuorovaikutus on älyllisempää joissain intuitiivisempaa. Tärkeää on kuitenkin huomata, että tapa, jolla harjoitamme älyllisyyttä vaikuttaa myös intuitiiviseen suhteeseemme maailman kanssa ja toisinpäin. Opimme filosofian kurssilla, että vastustajan päihittävien väittelytekniikoiden ylenmääräinen käyttö johtaa hedelmättömään ja pysähtyneeseen ajatteluun. Lopulta ajattelu tottuu uusien ideoiden systemaattiseen torpedointiin; harjoitus tekee mestarin, ja vasaralle kaikki asiat ovat nauloja. Suhde maailmaan voi määrittyä ja harjoittua myös kehollisuuden kautta. Esimerkiksi Feldenkreismenetelmässä kehon toimintaa tutkitaan pienten liikkeiden avulla, tarkoituksena luoda uusia liikeja toimintamalleja (8). Menetelmä perustuu meditoinnin tavoin tietoisuuden kehittämiseen. Tullessaan harjoituksen avulla tietoiseksi toimintamallistaan, sitä voi alkaa muokata. Feldenkreis

7 7 siis perustuu holistiseen käsitykseen ihmisolennosta, jossa kaikentyyppinen toiminta vaikuttaa kaikkeen. Kiinnostavaa on, että adjektiivi tietoinen on johdettu tieto substantiivista. Tietoisuus tietoisuudesta on siis kenties tullut suomalaisten ajatteluun myöhemmässä vaiheessa. Tietää verbi taas on yleisimmin hyväksytyn selityksen mukaan johdos tie sanasta. Näin tietää olisi merkinnyt tuntea tai osata tie (4). Voidaan ajatella uusien sanojen syntyneen tarpeesta selittää uusi ajatusmalli. Sanojen tullessa käyttöön uuden ajatusmallin on ollut helppo levitä. Nykyään meillä on sana tietoisuudelle, mutta onko se silti lapsipuolen asemassa tietoon nähden? Tietoa arvostetaan, koska se nähdään hyödylliseksi. Meidän tarvitsee tuntea tie. Luonteeltaan materialistinen yhteiskuntamme näkee tiedon materialisoituvan taitoina ja tuotteina. Tietoisuutta taas on vaikeampi vaihtaa, sillä ei ole markkinoita. No johan on markkinat! Ferraro ja kumppanit kertovat markkinoiden vallasta artikkelissaan Economics Language and Assumptions: How Theories Can Become Self fulfilling (Ferraro et al. 2005). Artikkelin argumentti on, että sosiaalitieteiden teorioista tulee helposti itsensä toteuttavia. Esimerkkitieteenalana käytetään nyky yhteiskunnan parasta asiantuntijaa eli taloustiedettä. Tieteelliset teoriat toteuttavat itseään Ferraron ja kumppanien mukaan kolmea eri tietä: rakenteiden suunnittelun, normien asettamisen ja kielen kautta. Meitä kiinnostaa tässä erityisesti esimerkki markkinoista: [ ] uskotaan markkinamekanismien olevan tehokkaampia eturistiriitojen ratkaisemisessa itsekkäiden toimijoiden välillä kuin valta ja vaikutusprosessien, sukulaisuuden ja ryhmäjäsenyyden tai jopa moraalisten tai ideologisten periaatteiden. (Ferraro et. al:11) Myös intialainen ruohonjuuriaktivismia tutkinut Rajni Bakshi puhuu markkinoista kirjassaan Bazaars, Conversations and Freedom. Hän asettaa vastakkain markkinafundamentalismin ja basaarit. Basaareilla Bakshi tarkoittaa ihmisten sosiaalisille kokoontumispaikoille kehittyviä ideoiden, viihteen ja kauppatavaran vaihtofoorumeita. Bakshin mukaan basaarit eroavat markkinafundamentalismista juuri siinä, että ne tunnustavat taloudellisen toiminnan ihmiselämän erottamattomaksi osaksi. Markkinafundamentalismi puolestaan erottaa kaupankäynnin muusta inhimillisestä toiminnasta ja tekee markkinoista oman sfäärinsä, jolla on omat matemaattiset lakinsa, jotka eivät välttämättä päde muutenkaan reaalimaailmassa. Jos tarkastelemme sitä, miten markkinat terminä edustaessaan tiettyä ajatusmallia valtaa alaa vaihtoehtoisilta ajatusmalleilta, emme voi kuin ihmetellä termin dominoivuutta. Ehkä markkinoiden menestyksen voi jäljittää matemaattisten luonnontieteiden ihailuun luvun lopulla mm. taloustieteilijät Jevons ja Walras ottivat mallia fysiikasta määrittäessään taloudelliselle toiminnalle matemaattisia lainalaisuuksia. Vaikka myöhemmin teorioiden matemaattinen pohja on kyseenalaistettu, taloustieteestä on tullut fysiikan kaltainen voimahahmo.

8 8 Vaikka olemme hieman jo siirtymässä normiston selittävälle alueelle, palatkaamme vielä kieleen. Ajattelu ohjaa kielen kehitystä ja kielen käyttäminen ajatusmallien dominanssia ja käyttöä. Lopulta olemme vuorovaikutuksessa maailman kanssa käytettävissämme olevien ajatusmallien kautta. Tiedämme, mitä markkinat tarkoittaa, saatavilla oleva tietomme maailmasta on saturoitunut termin käytöllä, ja lopulta meille on luontevaa alkaa toimia maailmassa markkinalogiikan mukaisesti. Hankala sukupuoli Ottakaamme tähän vielä esimerkki sukupuolentutkimuksen alalta. Sukupuolentutkija Judith Butler on tutkinut sukupuolien syntyä kirjassaan Hankala sukupuoli: Feminismi ja identiteetin kumous. Butler lähtee tarkastelussaan liikkeelle sosiaalisen ja biologisen sukupuolen käsitteistä. Feministiteoreetikot hylkäävät biologia on kohtalo ajattelun ja esittävät, että sosiaalinen sukupuoli on kulttuurinen tulkinta biologisesta sukupuolesta tai että sosiaalinen sukupuoli on kulttuurisesti rakentunut (Butler:56) Butler kuitenkin jatkaa tutkimusta ja kiinnittää huomionsa rakentuneisuuden mekanismiin. Hän esittää kysymyksen, eikö tällainen tulkinta tee sukupuolesta väistämätöntä, eikö tässä tapauksessa kohtalona olekin kulttuuri. Hän lainaa Beauvoiria: [ ] Beauvoir on selkeä siinä, että naiseksi tullaan, mutta näin tehdään kulttuurin pakottamana. Ja selvästikään pakko ei tule biologisesta sukupuolesta. [ ] Jos ruumis on tilanne, kuten Beauvoir väittää, voidaan vedota vain ruumiiseen, joka on jo tulkittu kulttuurisin merkityksin, ja siksi biologinen sukupuoli ei voi kelvata diskurssia edeltäväksi anatomiseksi tosiasiaksi. Osoittautuu siis, että biologinen sukupuoli on määritelmän mukaan koko ajan ollut sosiaalinen sukupuoli. (Butler:57) Useimmat ihmiset ottavat sukupuolen itsestään selvänä asiana. Sen voi nähdä, siitä voi puhua yksiselitteisillä termeillä, sillä on biologinen tehtävä. Ensimmäinen illuusion murskaaja on kuitenkin se huomio, että kulttuuriset roolimme ovat vahvasti sukupuolittuneet. Taloustieteellisissä tutkimuksissa naisten ja miesten eroista on mm. havaittu, että matrilineaarisissa kulttuureissa naiset ovat miehiä kilpailunhaluisempia kuin omassa patriarkaalisessa kulttuurissamme. Täytämme paitsi biologista mutta ennen kaikkea kulttuurista odotetta käyttäytyessämme sukupuolemme mukaan. Beauvoirin huomio asettaa meille haastavan tehtävän. Mistä aloitamme diskurssin, ellemme aloita sitä biologisesta sukupuolesta? Se että ruumis on tilanne vertautuu yleisesti filosofian ongelmaan: myös ajatusmalli on tilanne. Sillä ei ole mitään pysyviä premissejä, koska se on luotu toisten ja taas toisten ajatusmallien varaan. Muistanemme, että Schellingin mukaan ajatusmallien tietoisuutta ei voi tarkkailla objektina kuin taiteen kautta. On myös ilmeistä, että olemme muna kana tilanteessa myös evoluution kannalta. Kulttuuri on myös osa sitä todellisuutta, jossa biologinen kehitys tapahtuu. Suhteessa vaikkapa sukupuoleen kulttuuri muuttuu nopeammin kuin biologia, mikä toisaalta on myös osoitus biologian määrittävyyden joustavuudesta.

9 9 Mitä kulttuurimme siis tahtoo ajatella sukupuolista? Kaksi läpilyövää ajatusmallia lienevät polaarisuus ja komplementaarisuus: miehet ja naiset ovat toisiaan täydentäviä vastakohtia. Ajattelu sisältää yleensä myös heteronormatiivisen olettamuksen. Sukupuoliajattelussa on nähtävissä ehkä samanlainen taipumus dominanssiin kuin markkina fundamentalismissa. Sukupuolesta tulee identiteetille ja käyttäytymiselle määrittäjä numero Uno. Sukupuoli myös jakaa ihmisiä kahteen kulttuuriseen ryhmään, joiden sisällä muodostuu omat normistonsa. Se siis muuttaa kulttuurista todellisuutta myös tässä suhteessa. Markkinat ovat kuolleet Mitä olemme oppineet sukupuolesta ja markkinoista? Ajatusmallin tullessa vallitsevaksi, sillä on suuri vaikutus todellisuuteemme. Siitä tulee toisin sanoen normi, jota emme edes tajua normiksi. Esimerkiksi Stephen Gudemanille oli suuri yllätys alkaessaan aloittelevana antropologisena taloustieteilijänä tutkia panamalaista maaseutuyhteisöä, etteivät yhteisön jäsenet toimineetkaan rationalistisen itsekkäästi. Yhteisössä oli esimerkiksi kummivanhempi instituutio, jonka siteet ylittivät taloudelliset eturistiriidat joka suhteessa. Myöhemmin Gudeman tutustui mm. Marxin teorioihin ja alkoi kehittää uutta lähestymistapaa taloudelliseen toimintaan, ja kirjoitti lopulta tutkimuksensa markkinamaatalouteen siirtymisen haitoista. (Gudeman:2 3) Antropologisen tutkimuksen yksi päämenetelmä on osallistuva havainnointi. Menetelmä pyrkii parhaansa mukaan ratkaisemaan tutkijan omien ajatusmallien ohjailevan vaikutuksen tutkimuksen tuloksiin. Sulautuminen tutkittavaan yhteisöön pitäisi paitsi taata oudon tarkkailijan muutoksen luonnolliseksi ja huomaamattomaksi osaksi tutkimuskohdetta mutta myös avata tutkijan ajatusmaailmaa kohteelle ja osoittaa tämän väistämättömät kulttuuriset ennakkoluulot. Käyttäytymismallit, jotka ohjaavat jokapäiväistä elämäämme eivät ole kaukana normittavista ajatusmalleistamme. Samoin kuin uskomme neoklassisen taloustieteen rationaalisen itsekkyyden olevan väistämätön ihmistoiminnan perusta, käyttäydymme useimmissa tilanteissa kulttuurista omaksutun mallin mukaan. Tällaisista näkyvistä tavoista olemme jokseenkin tietoisia varsinkin, jos olemme matkustelleet jonkin verran. Esimerkiksi tiedämme, että kaupassa kuuluu kerätä ostoksensa koriin ja sitten mennä kassalle jonottamaan ja maksamaan niistä. Kaupassa asioidessa tai jonottaessa ei ole tapana keskustella tai vaikkapa tanssahdella. Jotkut filosofit ovat ehdottaneet kankeiden käyttäytymismallien rikkomista elämänlaatua parantavana tekijänä. Esimerkiksi Esa Saarinen on muotoillut asian niin, että ihmisten tulisi nähdä kaikki tilanteet mahdollisuuksina uudenlaiseen toimintaan. Esimerkiksi ruokalassa jonottamista ei välttämättä tarvitse nähdä jonottamisena, vaan vaikkapa tilaisuutena saada uusia kiinnostavia ajatuksia vieressään seisovilta ihmisiltä. Erich Fromm taas puhuu rakkaudesta asenteena maailmaa kohtaan teoksessaan Die Kunst des Liebens (suom. Rakastamisen taito). Hän analysoi monia nykyelämässä vallalla olevia asenteita ahneudesta piittaamattomuuteen ja uskoo niiden aiheuttavan haluttomuutta elämään. Rakkaudellisella asenteella ahneuden voi kääntää anteliaisuudeksi ja piittaamattomuuden välittämiseksi. Fromm tunnistaa monia luutuneita käyttäytymis ja ajatusmalleja ja myös huomioi niiden ongelmia. Alkaa jopa tuntua säännöltä, että

10 10 mitä jäykempi käyttäytymismalli, sitä varmemmin se on huono. Inspiroitunut ja rakkaudellinen asenne ei tarvitse käyttäytymismalleja samoin kuin harjaantunut moraali ei tarvitse pitkällistä rationaalista järkeilyä toimiakseen. Missäpä muussa inhimillisessä toiminnassa kaavat olisivatkaan tärkeämpiä kuin ihmisten välisessä viestinnässä. Kjell Westön romaanissa Henrik haluaisi keskustella ihastuttavan Rouva R:n kanssa elämästä ja maailmankaikkeudesta, mutta lopulta keskustelu jää seuraavaan sananvaihtoon: Olen niin kauan halunnut jutella kanssanne, Henrik sanoo, kun hän ja rouva R kulkevat hiekkarantaa [ ] Rouva R hymyilee vakavan näköisenä ja sanoo kohteliaasti muutaman sanan siitä, miten ihmisten välillä on niin monenlaisia esteitä. [ ] Tiedättekö, minusta te olette aina ollut ihana, Henrik sanoo. Älkää nyt suuttuko, mutta teillä on niin kaunis hymy. Tiedättekö mitä minä inhoan? Rouva R sanoo. Inhoan sitä että minun on pakko hymyillä, kun puhun asioista joihin suhtaudun äärimmäisen vakavasti. (Westö:30) Jää lukijan tulkinnan varaan, mikä sävy on tuolla esteellä, joka jää Henrikin ja Rouva R:n välille, mutta viesti on selvä. Sopivat tilaisuudet vapaaseen kommunikaatioon tuntuvat olevan harvassa ja silloinkaan ei ole helppo päästä yhteisymmärrykseen. Monet kaunokirjalliset teokset kertovatkin väärinymmärryksistä ja epätäydellisestä kommunikaatiosta, koska se on niin yleinen ristiriita. Epäonnistumisen ja väärinymmärretyksi joutumisen pelko lienee juuri se, joka ajaa meidät turvautumaan niin vahvasti konventioihin ja käyttäytymismalleihin. Käyttäytymismallit eivät kuitenkaan takaa viestinnän onnistumista vaan saattavat päinvastoin lamauttaa viestintää, jolloin ei käytetä verbaalisen ja fyysisen kielen täyttä ilmaisuvoimaa. Ehkä epäonnistumisen pelossa piilee myös markkinafundamentalismin viehätys. Vihdoinkin ihmisten motiivit voidaan hajottaa matemaattisiin yhtälöihin. Kuinka selkeää ja voimauttavaa! Ongelmana vain on se, että markkinafundamentalismi on äärimmäinen käyttäytymismalli, joka toimii tehokkaasti vain teoriassa, vaikka se olisi todellisuudessakin laajalti omaksuttu. Ajan vanki Tuokaamme lopuksi vielä yhtälöömme eräs tärkeimmistä ja toimintamme läpäisevimmistä ajatusmalleistamme, nimittäin aikakäsityksemme. Aikakäsitys jos mikä, tuo myös esille kulttuuriset maailmankuvaerot. Käsitelkäämme nyt aikaa kuitenkin länsimais suomalaisesta näkökulmasta. Aikaa on vaikea ymmärtää, mutta silti näytämme tulevan sen kanssa toimeen oikein hyvin. Meillä on aikayksikkömme, jotka muodostavat loogisen systeemin millisekunneista vuosituhansiin. Meillä on menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus. Lisäksi on olemassa yhtäaikaisia ja eriaikaisia tapahtumia. Jokainen ajanhetki on uniikki tilanne, jota parhaiten tunnelmoinee seuraava katkelma J.R.R. Tolkienin runosta:

11 11 I sit beside the fire and think of how the world will be when winter comes without a spring that I shall never see. For still there are so many things that I have never seen: in every wood in every spring there is a different green. I sit beside the fire and think of people long ago, and people who will see a world that I shall never know. (J.R.R. Tolkien) Runo tuo myös vahvasti esille ajan subjektiivisen luonteen. Aika ja paikka karakterisoivat subjektin ainutlaatuisuutta. Paikka on konkreettisempi ja aika abstraktimpi tekijä. Materiamme liikkuu molemmissa ulottuvuuksissa, mutta edellisessä on kyse tahdostamme ja jälkimmäisessä meidän ei tarvitse tehdä mitään liikkuaksemme. Ajassa liikkumisen vääjäämättömyys saattaa ahdistaa hallinnanhaluista subjektia; joskus jotkut yrittävät taistella kelloa vastaan, mutta se lienee etukäteen hävitty kamppailu. Tietoisuus ajankulusta aiheuttanee sitä terävämpää tuskaa, mitä tarkemmin kykenemme aikaa mittaamaan nyt vierähti sekunti ja samalla 1000 millisekuntia. Ehkä ongelma on siinä, ettemme kykene ymmärtämään aikaa kuin konkreettisemman paikkaulottuvuuden metaforana. Paikassa liikumme konkreettisesti ja aistimme ovat kehittyneet sen havainnointiin. Liikkeen havainnoinnissa aika ja paikka liittyvät yhteen, mutta tässäkin tapauksessa havainnoimme helpommin liikettä suhteessa paikkaan kuin aikaan. Aikakäsitys on kehittynyt muun kulttuurimme kanssa symbioosissa. Mitä enemmän mahdollisia sosiaalisia ja taloudellisia paikkoja on tullut ihmisten käyttöön (vaikkapa kaupungistumisen myötä), sitä tarkemmin on täytynyt koordinoida sitä, millä ajanhetkellä on missäkin. Puolestaan mitä tarkemmin on voinut tunnistaa ajanhetkiä, sitä enemmän erotettavissa olevia paikkojakin on voinut syntyä. Kuinka ollakaan, ajan mitattavuus on myös tärkeää markkinoille, joilla käydään kauppaa ihmisten ja pääoman käytettävissä olevista sekunneista, jotta jokainen ajanhetki saadaan tehokkaasti käyttöön. Aika on rahaa. Se, että tiedämme työtuntimme arvon sentilleen, ei kuitenkaan ratkaise meille ajan arvoitusta. Miten meidän pitäisi suhtautua menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen? Tulevaisuuden

12 12 arvon voimme tosin selvittää diskonttaamalla käden käänteessä. Jos taas päätämme arvostaa menneisyyttä, hyvä ratkaisu on haalia kokemuksia, joita voi sitten muistella vanhana kiikkustuolissa. Mitä meidän siis pitäisi tehdä nykyhetkessä? Kuinka paljon voimme valmistella tulevia nykyhetkiä käyttämällä nykyhetkeä tulevaisuuden suunnitteluun? Meillä alkaa olla vakavia elämänhallinnallisia ongelmia, kun vaihtoehtojen määrä kasvaa ja valmiiden polkujen määrä vähenee ympäristön muuttuessa kaoottisemmaksi. Fysikaalisesti ajateltuna vaihtoehtojen kasvu nimenomaan johtaa ennustamattomuuteen. Eräs ratkaisu on tosiaan unohtaa aika ja oppia vaistonvaraisesti tekemään itseään miellyttäviä asioita tai ylipäätään asioita, mitä ihmiset yleensä tekevät elämässään. Kuten olemme kuitenkin todenneet aikaisemmissa kappaleissa, se mitä tekee, on lopulta se keneksi tulee. Mitä enemmän viettää aikaa jonkun asian parissa, sitä enemmän muuttuu tuoksi asiaksi. Mitä enemmän kieltää, sitä kielteisemmäksi tulee ja mitä enemmän uskaltaa, sitä rohkeammaksi tulee. Siksi ei ole yhdentekevää, miten viettää päivänsä, vaikka kuvitelmissaan olisi joku muu. Kaunokirjallisuuden puolella Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuva kertoo tästä ilmiöstä: Gray tekee sopimuksen paholaisen kanssa ja vaikka säilyy ulkomuodoltaan kauniina ja nuorena, muuttuu ihmisenä yhä inhottavammaksi. Eräs mahdollinen suhtautuminen aikaan on muodostaa siihen subjektiivinen suhde vähän samaan tapaan kuin Tolkienin runossa kuvaillaan. Ajan kulumisella on jokaiselle henkilökohtainen merkitys. Jokaisen elämä muodostaa ainutlaatuisen paikka aikakuvion. Tässä suhteessa kaikille yhteinen aika, jota voi vaikkapa mitata sekuntikellon kanssa, on vain sosiaalinen rakenne, jonka avulla olemme keskenämme vuorovaikutuksessa. Sukupuoliajattelun tapaan lähtökohdaksi ja kohtaloksi luullaan biologista eli fysikaalista aikaa, mutta lopulta on todettava kulttuurisen ajan olevan todellinen kohtalomme. Yhteenveto Mitä olemme oppineet tämän kehittelyn tuloksena? Näistä hajanaisista ajatuksenpätkistä on kutoutunut jonkinlainen ajatuksenharso, joka antaa yhden näkökulman elämään suhteessa ajatteluun, kieleen ja sosiaaliseen toimintaan: Ajattelutoiminnan ja tietoisuuden avulla olemme vuorovaikutuksessa maailman kanssa ja siinä läsnä. Näiden pohjalle ja näitä rakentaa kieli, joka tarkentaa ja rakenteistaa suhdettamme maailman kanssa. Moraali on erityinen taito toimia yhteiskunnassa, joka perustuu omille ajatusmalleilleen. Jotkin ajatusmallit kielen avustuksella saattavat huomaamatta ottaa ylivallan ja alkaa määrittää laajaa joukkoa muita ajatusmalleja ja näin vaikuttaa vahvasti sosiaaliseen ja aktuaaliseen todellisuuteemme. Liika rakenteisuus suhteessa maailmaan saattaa myös sulkea pois mahdollisuuksia ja lukita luovuutta. Vapauttava oivallus voi olla, että todellisuus muodostuu subjektien suhteista toisiinsa, jotka yhdessä voivat vapaasti määrittää sitä

13 13 Lähteet: 1. Westö, Kjell: Leijat Helsingin yllä. 7. painos. Otava, Keuruu: Estés, Clarisa Pinkola: Women Who Run With the Wolves. The Random House Publishing Group, USA: Früchtl, Josef: The Modern Morals of Litterature (Nopan kurssimateriaalissa) 4. Tieto sanan etymologiasta. cf13 4bcb ad26 b45201ddf475 Lainattu Ferraro, Fabrizio; Pfeffer, Jeffrey & Sutton, I. Robert: Economics Language and Assumptions: How Theories Can Become Self fulfilling. Academy of Management Review 2005, Vol. 30, No. 1, Butler, Judith: Hankala sukupuoli: Feminismi ja identiteetin kumous. Gaudeamus, Helsinki: Gudeman, Stephen: The Anthropology of Economy: Community, Market and Culture. Blackwell Publishers Inc., Great Britain, Cornwall: Feldenkreis menetelmästä. Feldenkreis Lainattu Fromm, Erich: Die Kunst des Liebens. Ullstein Buch, Ulm/Donau: Wilde, Oscar: Dorian Grayn muotokuva. Otava, Keuruu: 2009

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 1 Joukko-oppia Matematiikassa joukko on mikä tahansa kokoelma objekteja. Esimerkiksi joukkoa A, jonka jäseniä ovat numerot 1, 2 ja 5 merkitään A = {1, 2, 5}. Joukon

Lisätiedot

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Reseptejä asiakassuhteisiin

Reseptejä asiakassuhteisiin Reseptejä asiakassuhteisiin Asiakasta ei jätetä! Mikko Ojanen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1936-2 ISBN 978-952-14-1937-9 (sähkökirja) Kansi ja kuvat:

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

AHOT-TYÖPAJA JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI

AHOT-TYÖPAJA JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI AHOT-TYÖPAJA 7.2.2012 JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI YTM (sosiaalipsykologi), FK (biokemisti), yhteisötyönohjaaja, NLP master (käytännön vuorovaikutus) PALAUTEKOKEMUS Palautepalvelu: hakemukset ja ansioluettelot

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

Suhteellisuusteorian vajavuudesta

Suhteellisuusteorian vajavuudesta Suhteellisuusteorian vajavuudesta Isa-Av ain Totuuden talosta House of Truth http://www.houseoftruth.education Sisältö 1 Newtonin lait 2 2 Supermassiiviset mustat aukot 2 3 Suhteellisuusteorian perusta

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 1 Useamman muuttujan funktion raja-arvo Palautetaan aluksi mieliin yhden muuttujan funktion g(x) raja-arvo g(x). x a Tämä raja-arvo kertoo, mitä arvoa funktio g(x)

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus sosiaalityössä Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Sosiaalityön kehittämisen foorumi Socca

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Identiteetti identifikaatio - ja valinta

Identiteetti identifikaatio - ja valinta Heikki Mäki-Kulmala (Tay) Identiteetti identifikaatio - ja valinta Kenneth Burken mukaan Uuden retoriikan edustajia Stephen Toulmin 1922-2009 CHAIM PERELMAN (1912-1984) Kenneth Burke 1897-1993 Aristoteles

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund 1 Opetussuunnitelmatutkimus Osallistujat (N = 85) TaY:n opetushenkilöstöä (N = 27) ja TAMKin ja ent. PIRAMKin

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ENGLANTI RUOTSI B3-KIELET kurssit: ÄIa8 + ÄIa1 osittain ÄaI5 osittain ÄIa2 ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus ENAa1 ENA1 ÄI2 ÄI3 Kieli, kulttuuri ja identiteetti Kirjallisuuden keinoja

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Kehittämisen myönteinen kehä

Kehittämisen myönteinen kehä Kehittämisen myönteinen kehä Järjestöt ja kunnat kumppanuuden uudet askeleet 3.12.2014 Joensuu Mervi Janhunen-Ruusuvuori gsm: 050 439 0535 mervi.janhunen-ruusuvuori@naapuri.fi Mervi Janhunen-Ruusuvuori

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot