Ympäristö. Terve ja kestävä ympäristö nykyisille ja tuleville sukupolville VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristö. Terve ja kestävä ympäristö nykyisille ja tuleville sukupolville VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA"

Transkriptio

1 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Ympäristö Terve ja kestävä ympäristö nykyisille ja tuleville sukupolville Ympäristönsuojelu ja kilpailukyvyn säilyttäminen kulkevat käsi kädessä

2 2 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A SISÄLLYS VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Valokeilassa Euroopan unionin politiikka Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. Miksi tarvitsemme ympäristöpolitiikkaa? 3 EU:n ympäristöpolitiikan laadinta ja toteutus 5 EU:n ympäristötoimet 8 Tulevaisuudennäkymät 14 Lisätietoa 16 Julkaisuja voi ladata verkosta: Tietoa EU:n toiminnasta 12 oppituntia Euroopasta Eurooppa strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kansainvälinen yhteistyö ja kehitysasiat Kansanterveys Kauppa Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Meri- ja kalastusasiat Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Oikeusasiat, perusoikeudet ja tasa-arvo Pankki- ja rahoitustoiminta Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka: Ympäristö Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Kansalaistiedotus 1049 Bryssel BELGIA Teksti on päivitetty marraskuussa 2014 Kansi ja sivun 2 kuva: Jupiter Images 16 s ,7 cm ISBN doi: /90955 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittua. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

3 Y m p ä r i s t ö 3 Miksi tarvitsemme ympäristöpolitiikkaa? Ympäristö ei tunne poliittisia, lainsäädännöllisiä eikä ihmisten luomia rajoja. Tämän vuoksi on tärkeää, että EU maat tekevät keskenään ja muun maailman kanssa yhteistyötä yli rajojen, jotta voidaan vastata meihin kaikkiin vaikuttaviin ympäristöhaasteisiin, joita aiheuttavat esimerkiksi kuivuuskaudet, tulvat, saastuminen ja luonnon köyhtyminen. EU:n ympäristöpolitiikan päämääränä on parantaa ympäristön tilaa, suojella ihmisten terveyttä, hyödyntää luonnonvaroja viisaasti ja harkiten sekä edistää kansainvälisiä toimia, joilla tartutaan ympäristöongelmiin maailmalaajuisesti ja paikallisesti. Koko EU:n kattavalla koordinoidulla ympäristöstrategialla voidaan varmistaa EU:n toimintapolitiikkojen välinen synergia ja johdonmukaisuus. Ympäristölainsäädäntö vaikuttaa moniin elinkeinoelämän aloihin, joten alan politiikan pitää myös luoda yrityksille tasapuoliset toimintaolosuhteet ja poistaa sisämarkkinoita heikentäviä esteitä. Nyt aiheutetuilla ympäristövaikutuksilla on suuri merkitys tulevaisuuden elinympäristölle. Monet pitävät ympäristöä itsestäänselvyytenä. Maapallon uusiutumattomiin luonnonvaroihin kohdistuvat paineet ovat kuitenkin kasvaneet ennennäkemätöntä vauhtia. Siksi on tärkeää jakaa tietoa, käyttää luonnonvaroja tehokkaammin ja lopettaa ympäristölle haitallinen ja luonnonvaroja tuhlaileva toiminta. Muutoin tulevat sukupolvet eivät voi nauttia terveestä elinympäristöstä, johon heillä on oikeus. Tarvitaan yhteistoimintaa, johon osallistuvat EU, kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, yritykset, kansalaisjärjestöt ja yksityishenkilöt. Luonnonvarojen kysyntä kasvaa Ihmisten toiminta verottaa maapallon luonnonvaroja valtavasti. Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyi maailmassa 1900-luvulla 12-kertaisesti ja raaka ainevarojen kulutus 34-kertaisesti. Elintarvikkeiden, rehun ja kuidun kysyntä voi kasvaa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Jos jatkamme luonnonvarojen käyttämistä nykyiseen tahtiin, maapallon luonnonvarat eivät enää tulevaisuudessa riitä, vaan tarvitsisimme käyttöömme ainakin kahden maapallon luonnonvarat. EU:n ympäristöstrategia kehittyy Euroopan suurimmat ympäristöpoliittiset haasteet ovat muuttuneet EU:n ympäristöpolitiikan alkuajoista ja 1980-luvuilla keskityttiin perinteisiin ympäristöaiheisiin, kuten lajien suojeluun ja hengitysilman ja juomaveden laadun parantamiseen saastepäästöjä vähentämällä. Nykyään pyritään ottamaan systemaattisemmin huomioon eri kysymysten väliset yhteydet ja maailmanlaajuinen ulottuvuus. Tämä tarkoittaa sitä, että pilaantuneen ympäristön korjaamisesta ollaan siirtymässä pilaantumisen ehkäisemiseen. istockphoto.com/eva serrabassa Lisäksi varmistetaan, että poliittisten ja rahoituspäätösten ympäristövaikutukset otetaan kokonaisuudessaan huomioon maatalous-, energia-, liikenne-, kalastus-, aluekehitys, tutkimus-, innovaatioja ulkomaanapu politiikassa. Näin ympäristöhaasteisiin voidaan vastata yhdenmukaisemmin ja hyödyntää synergiaa paremmin.

4 4 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A EU:n ympäristöpolitiikkaa on sovellettu jo yli 40 vuoden ajan, joten EU:n lainsäädännöllä suojellaan jo suurta osaa ympäristöstämme. Mutta lainsäädäntö vaikuttaa vain, jos se pannaan asianmukaisesti täytäntöön, ja nykyisellään tämä ei aina toteudu. Täytäntöönpanon tehostaminen on yksi EU:n uuden ympäristöalan toimintaohjelman tavoitteista (ks. luku Tulevaisuudennäkymät ). Ympäristön ja talouden tasapaino Ympäristöön liittyvät ja taloudelliset näkökohdat täydentävät toisiaan ja ovat saman kolikon kaksi puolta. Vihreämpi talous vähentää ympäristökustannuksia tehostamalla luonnonvarojen käyttöä. Uudet ympäristöystävällisemmät teknologiat ja tekniikat luovat puolestaan työpaikkoja, vauhdittavat talouskasvua ja parantavat Euroopan teollisuuden kilpailukykyä. Euroopan komissio näyttää tietä Eurooppa strategialla, joka on EU:n kasvustrategia tulevalle vuosikymmenelle. Siinä rajallisten luonnonvarojen tehokas käyttö on otettu yhdeksi seitsemästä lippulaivahankkeesta. Ympäristöpolitiikkaa tarvitaan, jotta voidaan täyttää strategian kokonaistavoitteet eli luoda älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, jonka avulla EU voi kehittyä tietoperustaiseksi ja luonnonvaroja tehokkaasti käyttäväksi taloudeksi. Esimerkiksi ekosysteemien kestävyyttä parantamalla voidaan myös edistää tuottavuutta ja elämänlaatua, sillä ekosysteemit tuottavat meille ruokaa, puhdasta vettä, raaka aineita ja monia muita hyödykkeitä. Samalla julkisen terveydenhuollon menot pienenevät. Yhteistyötä yli rajojen Ympäristö ei rajoitu EU:n ulkorajoihin. Ilma, vesi, meret ja villieläimet eivät tunne valtioiden rajoja. Mitä enemmän EU pystyy kannustamaan naapurimaitaan ja parhaassa tapauksessa koko maailmaa noudattamaan tiukkoja ympäristöstandardeja, sitä parempi on omankin ympäristömme laatu. EU työskentelee tiiviisti naapurimaidensa kanssa ja kannustaa niitä pyrkimään samoihin tavoitteisiin, joihin EU:ssa tähdätään. Sillä on aktiivinen rooli kestävää kehitystä, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta koskevissa kansainvälisissä neuvotteluissa. Ympäristön kestävyys, joka on EU:n pitkän aikavälin tavoite, on myös yksi YK:n vuosituhannen kehitystavoitteista. Kansa tukee ympäristöpolitiikkaa EU:n ympäristönsuojelutoimenpiteet ovat saaneet paljon kannatusta. Vuoden 2014 puolivälissä tehdyssä yleiseurooppalaisessa mielipidetutkimuksessa 95 prosenttia vastaajista kertoi pitävänsä ympäristönsuojelua tärkeänä. Yli 70 prosenttia oli sitä mieltä, että ympäristönsuojelu voi vauhdittaa talouskasvua, ja yli 75 prosenttia katsoi, että EU:n lainsäädäntö on välttämätöntä heidän kotimaansa ympäristön suojelemiseksi. Suurinta huolta aiheuttivat ilman ja veden pilaantuminen, jätteen synty ja luonnonvarojen ehtyminen. Ympäristöasiat ja taloudelliset näkökohdat täydentävät nykyisin toisiaan. Ne ovat saman kolikon kaksi puolta. istockphoto.com/robert Churchill

5 Y m p ä r i s t ö 5 EU:n ympäristöpolitiikan laadinta ja toteutus Politiikan täytäntöönpano EU on vuodesta 1970 antanut yli 200 ympäristönsuojelusäädöstä. Pelkästä lainsäädännöstä ei kuitenkaan ole hyötyä, jos sitä ei sovelleta eikä sen soveltamista valvota asianmukaisesti. Nyt haasteena onkin panna sovitut säännökset tehokkaasti täytäntöön. Täytäntöönpano on monimutkaista, sillä siihen osallistuu monia tahoja aina kansallisista tarkastajista ja tuomioistuimista kansalaisjärjestöihin ja osallistumisoikeuttaan käyttäviin kansalaisiin asti. Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon laiminlyönnin seuraukset voivat olla vakavia. Se voi vaarantaa keskeisten ympäristötavoitteiden saavuttamisen, vahingoittaa ihmisten terveyttä ja aiheuttaa yrityksille epävarmuutta, kun sovittuja standardeja sovelletaan eri tavoin eri puolilla unionia. Asianmukainen täytäntöönpano voi puolestaan tuoda taloudellisia etuja. Jos esimerkiksi EU:n jätelainsäädäntöä sovelletaan kaikilta osin, sen avulla voidaan luoda työpaikkaa ja vähentää vuotuisia nettokustannuksia 72 miljardia euroa. Euroopan komissio voi nostaa unionin tuomioistuimessa kanteen sellaista jäsenvaltiota vastaan, joka ei pane lainsäädäntöä kunnolla täytäntöön. Tällaiset rikkomistapaukset joista useimmat koskevat juuri ympäristöä ovat jäsenvaltioille kiusallisia, ja lisäksi ne voivat johtaa sakkoihin, jos EU:n sääntöjen täytäntöönpano on toistuvasti puutteellista. Oikeustoimet ovat kuitenkin vasta viimeinen keino. Komissio auttaa jäsenvaltioita lainsäädännön täytäntöönpanossa muun muassa antamalla rahoitustukea ja auttamalla niitä kehittämään valmiuksiaan. Se myös kerää tietoja ympäristön tilasta ja siitä, miten jäsenvaltiot ovat käytännössä täyttäneet EU velvoitteensa. Komission suosituksen mukaan jokaisen maan olisi perustettava riippumaton kansallinen elin, joka käsittelee kansalaisten esittämiä ympäristökysymyksiin liittyviä kanteluja. Markkinoiden hyödyntäminen Markkinat ovat kustannustehokas keino suojella ja parantaa ympäristöä ja vähentää niukkoihin resursseihin kohdistuvaa painetta. Veroja ja tukia voidaan käyttää kannustimina tai ennaltaehkäisevinä välineinä. Niillä kannustetaan yrityksiä ja kuluttajia valitsemaan ympäristöystävällisempiä valmistusmenetelmiä ja tuotteita. Käytössä ovatkin jo esimerkiksi puunkaatomaksut ja jätemaksut. Euroopan komissio toivoo jäsenvaltioiden luopuvan asteittain sellaisten teollisuus-, liikenne-, maatalous- ja energiatukien käytöstä, joilla tuetaan saastuttavia tai energiaa runsaasti vaativia tuotteita ja tuotantomenetelmiä. Ympäristöpolitiikan on perustuttava luotettaviin tietoihin, joiden avulla voidaan ymmärtää ympäristön muutosten syyt ja vaikutukset ja laatia sopivia vastatoimia ja -strategioita. Suuri osa tästä tiedosta saadaan kansallisista ja yleiseurooppalaisista tietokannoista. Euroopan ympäristökeskus analysoi tiedot ja antaa näin oman panoksensa EU:n ympäristöpolitiikkaan. EU on kehittänyt erilaisia ohjelmia tiedonkeruuta ja -levitystä varten. Esimerkiksi Copernicus ohjelmassa satelliittien keräämää maanhavainnointitietoa yhdistetään maassa, merellä ja ilmassa olevien havaintoasemien tietoihin. Tavoitteena on tuottaa monentyyppisiä tietoja, joilla voidaan tukea ympäristöpolitiikan suunnittelua ja täytäntöönpanoa.

6 6 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Euroopan ympäristökeskus Euroopan ympäristökeskus (EEA) kokoaa jäsenvaltiokohtaisia tietoja eurooppalaisiksi tietokokonaisuuksiksi, kehittää indikaattoreita ja raportoi ympäristön tilasta. Euroopan ympäristökeskus on toiminut Kööpenhaminassa vuodesta 1994 alkaen. Tukea ekoinnovaatioille Ekoinnovaatioilla tarkoitetaan innovaatioita, jotka vähentävät ympäristökuormitusta, parantavat ympäristön paineensietokykyä tai edesauttavat tehokkaampaa ja vastuullisempaa luonnonvarojen käyttöä. Niillä pyritään edistämään kestävää kehitystä merkittävästi ja todennettavasti. Ympäristökeskuksen tehtävänä on tarjota tietopohjaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden päätöksille, joilla voidaan parantaa ympäristön tilaa ja ottaa ympäristönäkökohdat huomioon kestävään kasvuun tähtäävässä talouspolitiikassa. Keskus myös koordinoi Euroopan ympäristön tieto- ja seurantaverkkoa. istockphoto.com/henrik Jonsson Verot ja tuet voivat kannustaa yrityksiä ja kuluttajia ympäristöystävällisempään toimintaan.

7 Y m p ä r i s t ö 7 Ympäristötiedotus Euroopan komissio edistää eurooppalaisten ympäristötietoisuutta monin tavoin. Tärkeimpiä toimiin kuuluu Brysselissä vuosittain järjestettävä vihreä viikko, jonka tapahtumiin osallistuu tuhansia osanottajia. Viikon teemana on jokin tärkeä ympäristökysymys, kuten luonnon monimuotoisuus tai vesi. Kilpailut ja palkinnot ovat myös hyvä keino jakaa ympäristötietoa. Euroopan vihreä pääkaupunki palkinnolla halutaan nostaa esiin eurooppalaisten kaupunkien ympäristötekoja ja uudenlaisia toimia ympäristökysymysten ratkaisussa. Palkinnosta kilpailee vuosi vuodelta useampia kaupunkeja. EU jakaa myös muita tunnustuksia yritysten, viranomaisten ja yksittäisten hankkeiden ympäristötoimille. Vihreät pääkaupungit Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi voidaan valita kaupunki, joka on johdonmukaisesti noudattanut tiukkoja ympäristönormeja, on sitoutunut noudattamaan kestävän kehityksen tavoitteita ja toimii mallina muille. 2010: Tukholma 2011: Hampuri 2012: Vitoria Gasteiz 2013: Nantes 2014: Kööpenhamina 2015: Bristol 2016: Ljubljana Tukea innovaatioille Ympäristöteknologiaa kehittävät yritykset ovat jo merkittävä osa EU:n taloutta. Uusiutuvia energialähteitä lukuun ottamatta ekoinnovaatiot ovat kuitenkin päätyneet markkinoille suhteellisen hitaasti. Markkinoille tuloa hidastaa muun muassa se, että markkinahinnat eivät heijasta tarkasti ympäristökustannuksia ja etuja. Pullonkauloja aiheuttavat myös epätaloudellisia toimintatapoja ylläpitävät kannustimet ja tuet sekä jäykät talouden rakenteet. EU:n ekoinnovoinnin toimintasuunnitelmassa nostetaan esiin ekoinnovaatioita edistäviä tekijöitä ja toisaalta niiden käyttöönottoa hidastavia esteitä. Tuella rahoitetaan tutkimusta, innovaatioita ja ekoinnovatiivisia yrityksiä. Ympäristöystävällisemmän teknologian käytön lisäämiseksi EU edistää ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja, tuotteiden elinkaarikustannuksiin perustuvaa hinnoittelua ja ympäristömerkintöjen käyttöä.

8 8 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A EU:n ympäristötoimet Sekä talous että ympäristö tarvitsevat resursseja toimiakseen. Halpoja raaka aineita oli ennen runsaasti saatavilla, mikä oli keskeinen tekijä 200 viime vuoden nopeassa talouskehityksessä. Nuo ajat ovat nyt kuitenkin ohi. Väestönkasvu ja elintason nousu lisäävät välttämättömien luonnonvarojen kuten metallien, mineraalien ja elintarvikkeiden - kysyntää, nostavat niiden hintaa ja heikentävät niiden saatavuutta. Maailman väestö kasvaa joka päivä ihmisellä. Ensi vuosikymmenen loppuun mennessä keskiluokkaan kuuluvien kuluttajien määrä kehitysmaissa voi kasvaa kahdella miljardilla. Kysyntä ja tarjonta erkanevat toisistaan yhä enemmän. Jos jatkamme luonnonvarojen käyttämistä nykyiseen malliin, tarvitsisimme vuoteen 2050 mennessä yli kahden maapallon luonnonvarat ihmiskunnan tarpeiden täyttämiseksi. Resurssitehokkuus Näiden haasteiden vuoksi Euroopan komissio on nostanut resurssitehokkuuden yhdeksi Eurooppa strategian lippulaivahankkeista. Resurssitehokkuus tarkoittaa tuotannon arvon lisäämistä tuotantopanoksia kasvattamatta, luonnonvarojen käyttöä kestävällä tavalla ja niiden hoitamista tehokkaammin niiden koko elinkaaren ajan. Se edellyttää innovaatioita, tuotantotapojen ja kulutustottumusten muuttamista sekä oikeanlaisia kannustimia ja hintasignaaleja. EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät vuoden 2011 lopulla toimintasuunnitelman, jolla pyritään parantamaan EU:n resurssitehokkuutta. Suunnitelmassa peräänkuulutetaan muutosta taloudellisella, poliittisella ja yksilötasolla. Siinä asetetaan eri politiikan aloille välitavoitteita, joiden avulla EU:n taloutta on seuraavien 40 vuoden aikana määrä muuttaa niin, että korkea elintaso voidaan saavuttaa paljon vähäisemmällä ympäristökuormituksella. Kierrätys vähentää raaka-aineisiin kohdistuvia paineita. J. Toland

9 Y m p ä r i s t ö 9 European Union Natura verkosto kattaa lähes 18 prosenttia EU:n alueesta. Sillä suojellaan lajeja ja luontotyyppejä niiden luonnollisessa esiintymisympäristössä. Tarve käyttää rajallisia luonnonvaroja tehokkaasti otetaan huomioon kaikilla EU:n toiminta aloilla. Komissio käynnisti syksyllä 2011 tiedotuskampanjan, jolla kannustetaan ihmisiä muuttamaan tottumuksiaan. Komissio on myös perustanut korkean tason työryhmän, johon kuuluu poliittisia päättäjiä, teollisuuden edustajia ja talous- ja ympäristöalan asiantuntijoita. Työryhmä antoi joukon suosituksia keväällä Resurssitehokkuus Resurssitehokkuudella pyritään siihen, että talouskasvu ei riipu luonnonvarojen käytöstä. Resurssitehokas talous luo enemmän vähemmällä, käyttää resursseja kestävällä tavalla ja minimoi toimien ympäristövaikutukset.

10 10 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Albrecht Föhl, of LIFE07 NAT/D/ LIFE Streuobstwiese Albvorland Terveet ekosysteemit turvaavat Euroopan luonnon monimuotoisuuden. Luonnon monimuotoisuus Hyvin hoidetulla Natura verkostolla voidaan vaikuttaa merkittävästi EU:n laaja alaisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Yhtenä tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ekosysteemien köyhtyminen ja muuttaa kehityksen suunta vuoteen 2020 mennessä. Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan kasvi- ja eläinlajien määrää ja geneettistä monipuolisuutta. EU hyväksyi päivitetyn biodiversiteettistrategian vuonna 2011 vain muutamia kuukausia sen jälkeen, kun Nagoyassa oli hyväksytty maailmanlaajuinen geenivaroja koskeva toimintasuunnitelma. Strategian yleistavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikkeneminen EU:ssa vuoteen 2020 mennessä ja palauttaa ne mahdollisuuksien mukaan ennalleen. Lisäksi pyritään lisäämään EU:n panosta luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ehkäisyssä maailmanlaajuisesti. Ekosysteemit ovat jo itsessään arvokkaita, mutta ne tuottavat myös elintärkeitä hyödykkeitä, joista olemme riippuvaisia, kuten elintarvikkeita, kuituja, polttoainetta ja lääkkeitä. Ekosysteemejä tarvitaan myös esimerkiksi ilmaston sääntelyyn, tulvien hillintään, vedenpuhdistukseen, pölytykseen ja maanmuodostukseen. Kaikki tämä on tarpeen taloudellisen hyvinvoinnin, turvallisuuden, terveyden ja elämänlaadun ylläpitämiseksi.

11 Y m p ä r i s t ö 11 Suojelualueet EU:ssa ymmärretään, ettei luonto tunne valtioiden rajoja, ja EU:lla onkin tehokas luonnonsuojelulainsäädäntö, jonka tuloksista hyvä esimerkki on Natura verkosto. Natura 2000 on yleiseurooppalainen suojelualueiden verkosto, jonka tarkoituksena on suojella lajeja ja luontotyyppejä niiden luonnollisessa esiintymisympäristössä. Natura 2000, joka on maailman suurin suojelualueiden verkosto, koostuu yli alueesta. Verkosto on saatu nyt melkein valmiiksi, ja se kattaa lähes 18 prosenttia EU:n pinta alasta eli yhtä suuren alueen kuin Saksa, Puola ja Tšekki yhteensä. Verkosto sai alkunsa vuonna 1979, kun EU antoi lintudirektiivin, joka oli sen ensimmäinen merkittävä luonnonsuojelusäädös. Direktiivillä suojellaan kaikkia EU:ssa esiintyviä luonnonvaraisia lintulajeja (noin 500 lajia) ja vaaditaan EU maita määrittämään ja suojelemaan erityisen tärkeitä lintualueita. Toinen lähtökohta oli luontodirektiivi. Direktiivillä velvoitetaan EU maat suojelemaan uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien elinympäristöjä sekä luontotyyppejä. Direktiivi kattaa tällä hetkellä noin harvinaista ja uhanalaista kasvi- ja eläinlajia sekä noin 230 arvokasta luontotyyppiä, joita ovat esimerkiksi ekosysteemien peruspilareina toimivat heinäniityt, nummet ja marskimaat. Natura verkoston johtoajatuksena on, että ihmiset ovat kiinteä osa luontoa ja että yhdessä päästään parhaisiin tuloksiin. Tarkoituksena ei ole estää elinkeinotoimintaa, vaan pikemminkin asettaa sille tiettyjä rajoja, jotta voidaan turvata arvokkaat lajit ja luontotyypit. Verkoston rahoitus tulee useiden eri politiikan alojen määrärahoista. Niistä tärkeimmät ovat maatalouspolitiikka ja etenkin maaseudun kehittämispolitiikka, joka edistää ympäristöystävällistä maa- ja metsätaloutta. Koheesiopolitiikalla taas on keskeinen rooli investointien rahoittamisessa erityisesti uusimmissa EU maissa. Natura ohjelman avulla pyritään pitämään ekosysteemit terveinä, sillä ne tuottavat tärkeitä hyödykkeitä ja palveluja, kuten puhdasta vettä, hiilivarastoja ja suojaa tulvia ja rannikoiden eroosiota vastaan. Näiden palvelujen arvo arvioidaan yhteensä miljardiksi euroksi vuodessa, mikä on huomattavasti enemmän kuin verkoston hoitokustannukset, jotka ovat noin 6 miljardia euroa vuodessa. EU:n taloudessa kulutetaan vuosittain 16 tonnia materiaaleja henkeä kohden. Tästä määrästä 6 tonnia muuttuu jätteeksi. istockphoto.com/steve Debenport

12 12 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A EU:n ympäristöpolitiikan muita saavutuksia Resurssitehokkuus ja luonnon monimuotoisuuden suojelu ovat laaja alaisia tavoitteita, jota EU ajaa useilla eri politiikan aloilla. Lisäksi se toimii aktiivisesti muun muassa seuraavissa yksittäisissä ympäristökysymyksissä. KEMIKAALIT: Kemikaalit ovat keskeinen osa arkeamme. Jotkin kemikaalit voivat kuitenkin aiheuttaa vakavaa haittaa ihmisten terveydelle ja toiset voivat olla vaarallisia väärin käytettyinä. EU:lla on maailman edistyksellisin kemikaalilainsääntö, jolla varmistetaan kemikaalien turvallisuus, suojellaan ympäristöä ja edistetään EU:n tärkeimpiin kuuluvan teollisuudenalan kilpailukykyä. Tällä ns. REACH asetuksella säännellään kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoituksia. Kaikki EU:ssa valmistetut tai EU:hun tuotavat kemikaalit on rekisteröitävä Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston tietokantaan. Vuoteen 2018 mennessä kaikkien EU:ssa käytettävien kemikaalien on oltava rekisteröityjä, eikä niitä muutoin saa myydä EU:ssa. Erityisen tiukkoja sääntöjä sovelletaan kaikkein vaarallisimpiin tuotteisiin. Yritykset ovat vastuussa EU:ssa käyttämiinsä tai myymiinsä kemikaaleihin liittyvien riskien arvioinnista ja hallinnasta. Niiden on annettava asiakkaille asianmukaiset kemikaalien käsittelyn turvallisuusohjeet. JÄTE: EU:n taloudessa kulutetaan vuosittain 16 tonnia materiaaleja henkeä kohden. Tästä määrästä 6 tonnia muuttuu jätteeksi, josta puolet päätyy kaatopaikalle. Jos jätteen syntymistä ei voida välttää, Euroopan komissio kehottaa ainakin käyttämään uudelleen ja kierrättämään tärkeät raaka aineet. Kaatopaikkaverot ja jätemaksut voivat auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Joissakin EU maissa kierrätysaste on jo yli 80 prosenttia ja kaatopaikoista on lähes päästy eroon, mutta muualla riittää vielä työsarkaa. Lainsäädännöllä säännellään jo sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, pakkausjätettä, käytettyjä paristoja ja akkuja sekä romuajoneuvoja. Näin edistetään resurssien tehokasta käyttöä. ILMA: Viimeisten 20 vuoden aikana EU on onnistunut vähentämään monien saasteiden määrää. Esimerkiksi lyijypäästöt ovat vähentyneet noin 90 prosenttia. Edistyksestä huolimatta ilmansaasteet ovat yksi suurimpia ympäristöongelmia Euroopassa. EU:n tavoitteena on parantaa ilmanlaatua niin, että se ei aiheuta suuria riskejä ihmisten terveydelle eikä ympäristölle. Tämä tavoite on kuitenkin vielä kaukana. Komissio esitteli vuonna 2013 puhtaan ilman toimenpidepaketin, jonka toimilla pyritään parantamaan ilmanlaatua, ajanmukaistamaan lainsäädäntöä ja vähentämään teollisuuden, liikenteen, energiakasviviljelyn ja maatalouden haitallisia päästöjä. Tavoitteena on vähentää niiden vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. VESI: Viime vuosikymmeninä EU on soveltanut kattavaa strategiaa Euroopan veden laadun parantamiseksi. Aluksi pyrittiin torjumaan terveysriskejä, mutta nyt tavoitteena on myös vähentää ympäristökuormitusta, jota aiheuttavat suurimmat vedenkuluttajasektorit, kuten maatalous, teollisuus ja kotitaloudet. EU:n tärkein vesialan säädös on vesipolitiikan puitedirektiivi. Siinä edellytetään, että kaikki joet, järvet, rannikkovedet ja pohjavedet ovat puhtaita vuoteen 2015 mennessä. Jäsenvaltioiden on tarkastettava vesistöjensä tila ja laadittava suunnitelmat vesistöjen puhdistamiseksi. Meristrategiapuitedirektiivi puolestaan sisältää koordinoituja toimia, joilla säännellään meriympäristöön vaikuttavaa ihmisten toimintaa. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on otettava vuodesta 2015 alkaen käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että roskaantuminen ei aiheuta haittaa rannikko- ja meriympäristölle. Päämääränä on saattaa merialueet hyvään kuntoon vuoteen 2020 mennessä. Komissio on myös laatinut suunnitelman Euroopan vesivarojen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Suunnitelma sisältää erilaisia toimia, joiden avulla vesivarojen hoitosäännösten täytäntöönpanoa tehostetaan ja vesivarat otetaan huomioon myös muilla politiikan aloilla.

13 Y m p ä r i s t ö 13 Uimavesi EU julkaisee vuosittain uimaveden laatua Euroopassa kartoittavan raportin, jossa kuvataan yli :n EU maissa, Sveitsissä tai Albaniassa rannikolla tai sisämaassa sijaitsevan uimapaikan tila. Uimavesiraportti osoittaa, että uimaveden laatu on parantunut EU:ssa merkittävästi vuodesta Tuolloin 9,2 prosenttia rannikoiden uimarannoista ja 11,9 prosenttia sisävesien uimarannoista ei täyttänyt EU lainsäädännön vaatimuksia. Vuonna 2013 osuudet olivat enää 1,9 prosenttia ja 2,4 prosenttia. Eurooppalaisten on nykyisin helppo tarkastaa käyttämänsä uimarannan veden laatu. Euroopan vesitietojärjestelmän (WISE) uimavesiosioon voi tutustua Euroopan ympäristökeskuksen uimavesisivustolla. Eye On Earth -sovelluksella saa esiin erilaisia tietoja ja karttakuvia merien, jokien tai järvien rannoista. bathing/state of bathing waters-1 EU:n ympäristölainsäädännön ansiosta uimaveden laatu on parantunut merkittävästi EU:ssa viimeisten 20 vuoden aikana. MELU: Melulla on yhteyttä monenlaisiin terveysongelmiin, ja se aiheuttaa haittaa myös luonnonvaraisille eläimille. EU sääntelee monista lähteistä muun muassa moottoriajoneuvoista, junista ja ulkona käytettävistä laitteista - peräisin olevaa melua. Vuonna 2002 hyväksytyn ympäristömeludirektiivin nojalla jäsenvaltioiden on laadittava karttoja melutasosta suurimmissa kunnissa ja kaupungeissa, suurimmilla teillä, rautateillä ja siviili ilmailuun käytettävillä lentokentillä. Jäsenvaltioiden on myös laadittava suunnitelmat meluongelmien ratkaisemiseksi. METSÄT: Metsiä kaadetaan hälyttävällä vauhdilla eri puolilla maailmaa. EU on esittänyt, että metsien hävittäminen vähennettäisiin puoleen koko maailmassa vuoteen 2020 mennessä ja se lopetettaisiin kokonaan vuoteen 2030 mennessä. EU tekee yhteistyötä monien puunviejämaiden kanssa metsähallinnon parantamiseksi. EU lainsäädännöllä on nykyisin minimoitu mahdollisuudet myydä laittomasti korjattua puuta EU:ssa. MAAPERÄ: Maaperää koskevaa erillistä EU:n lainsäädäntöä ei ole annettu, mutta moniin maaperään vaikuttaviin ongelmiin on puututtu erityistoimenpiteillä, jotka koskevat vettä, jätettä, kemikaaleja, teollisuuden aiheuttamaa saastumista, luonnonsuojelua ja torjunta aineita. EU on laatinut strategian, jolla pyritään vähentämään esimerkiksi maatalouden ja teollisuuden aiheuttamia maaperään kohdistuvia riskejä. Euroopan komissio laati vuonna 2012 suuntaviivat, joissa varoitetaan maanpinnan kattamisesta betonilla tai muulla läpäisemättömällä materiaalilla ja tarjotaan ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja. istockphoto.com/christian Martínez Kempin

14 14 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Tulevaisuudennäkymät Ympäristön kestävyyden varmistaminen, luonnonvarojen säilyttäminen ja meren elollisten luonnonvarojen suojeleminen ovat keskeisiä poliittisia tavoitteita, jotka vaativat toimia kaikilla tasoilla. Ympäristönsuojelu ja kilpailukyvyn säilyttäminen voivat kulkea käsi kädessä, ja ympäristöpolitiikalla voidaan myös luoda työpaikkoja ja vauhdittaa investointeja. Euroopan taloutta on muutettava niin, että tuotannon arvoa voidaan lisätä vähemmillä raaka aineilla. Myös kulutustottumuksia on muutettava. Toimet, joilla edistetään tutkimusta ja ekoinnovaatioiden saattamista markkinoille sekä lisätään kuluttajien ympäristötietoisuutta, voivat osaltaan auttaa tässä muutoksessa. EU:n ympäristöalan toimintaohjelma Vuoteen 2020 ulottuvassa EU:n ympäristöalan toimintaohjelmassa esitetään pitkän aikavälin ympäristöstrategia, joka on riittävän joustava, jotta sillä pystytään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja yhä kasvaviin systeemisiin riskeihin. Se viitoittaa tietä vihreälle ja kilpailukykyiselle taloudelle, joka turvaa luonnonvaramme ja terveen elinympäristön nykyisille ja tuleville sukupolville. Elintarvikkeiden, rehun ja kuidun kysyntä voi lisääntyä 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Jos jatkamme luonnonvarojen käyttämistä nykyiseen malliin, tarvitsisimme tulevaisuudessa yli kahden maapallon luonnonvarat käyttöömme. R. Scholtz

15 Y m p ä r i s t ö 15 EU:lla on pitkälle kehitetty ympäristöpolitiikka. Siihen kuuluu kattava ja toimiva lainsäädäntökehys, joka on pantava täytäntöön. Täytäntöönpano on hyödyllistä paitsi terveyden ja ympäristön kannalta, mutta myös muista syistä: Säädöksillä luodaan tasapuoliset toimintaolosuhteet sisämarkkinoilla toimiville yrityksille ja vahvistetaan eurooppalaisten yritysten etulyöntiasemaa monilla eri aloilla. Ne myös kannustavat yrityksiä innovointiin. Jos lainsäädäntöä ei panna täytäntöön, aiheutuu vuosittain arviolta noin 50 miljardin euron kulut, johon sisältyvät rikkomistapauksiin liittyvät kustannukset. Komissio saa EU:n kansalaisilta myös paljon kanteluja, joista suuri osa voitaisiin käsitellä paremmin jäsenvaltioissa tai paikallistasolla. Sen vuoksi tulevina vuosina painotetaan yhä enemmän EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon tehostamista kansallisella tasolla. Toimia laajalla rintamalla Vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella ympäristöpolitiikassa korostetaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin ympäristöystävällisen kiertotalouden etuja. Se on yksinkertaisin ratkaisu moniin pitkäaikaisiin ongelmiin, kuten terveysongelmiin, ympäristön pilaantumiseen ja työttömyyteen, ja luo samalla kestävää talouskasvua. Ekologinen suunnittelu sekä jätteen synnyn ehkäiseminen, kierrätys ja uudelleenkäyttö voivat tuoda EU:n yrityksille jopa 600 miljardin euron nettosäästöt vuosittain ja lisäksi vähentää huomattavasti EU:n kasvihuonekaasupäästöjä. On käynyt yhä selvemmäksi, että ympäristön tilan parantaminen vaatii muutakin kuin ympäristöpolitiikkaa ja että ympäristötavoitteet on liitettävä osaksi muita politiikan osa alueita. Jotta EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja luonnon köyhtyminen pysäyttää EU:ssa vuoteen 2020 mennessä, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu on otettava huomioon esimerkiksi maatalous- ja kalastuspolitiikassa. Vauraus, talouskasvu ja hyvinvointi eivät ole kestävällä pohjalla, ellei pidetä parempaa huolta maapallon luonnonpääomasta, jota tarvitaan niin monilla teollisuuden ja talouden aloilla. Haasteet Eurooppaan ja sen ympäristöön kohdistuu kiistatta monia vakavia globaaleja haasteita, kuten väestönkasvu, runsaasti kuluttavan keskiluokan kasvu, nousevien talouksien nopea talouskasvu, energian kysynnän jatkuva lisääntyminen ja luonnonvaroja koskevan globaalin kilpailun kiristyminen. Useimpiin näistä EU ei voi vaikuttaa suoraan, mutta se voi auttaa muita maita siirtymään kohti kestävää kehitystä ja edistää tehokkaampaa maailmanlaajuista ympäristöhallintoa. Euroopan ympäristön riskinsietokykyä voidaan kuitenkin huomattavasti parantaa. EU:lla on paljon tietoa ja teknologiaa, uudet ympäristökirjanpidon menettelyt sekä vakiintuneet ennaltaehkäisy- ja varomenettelyt. Se pyrkii torjumaan ympäristövahinkoja ensisijaisesti niiden lähteellä ja soveltaa saastuttaja maksaa -periaatetta. Ympäristöhallintoa voidaan vielä tehostaa parantamalla ympäristön seurantaa ja saaste- ja jäteraportointia. Tehokkaampi ympäristöpolitiikan täytäntöönpano auttaa EU:ta saavuttamaan tavoitteensa ja vakauttaa sääntelyä yritysten kannalta. Visio Kaikilla näillä toimilla pyritään varmistamaan, että EU:n kansalaiset elävät vuonna 2050 turvallisessa ja terveessä luonnonympäristössä, jota hoidetaan ympäristön asettamia rajoja kunnioittaen ja ekologinen selviytymiskyky turvaten. EU:n ympäristöalan toimintaohjelmaan sisältyy seuraavanlainen visio, joka on tarkoitettu tulevien toimien ohjenuoraksi: Vuonna 2050 elämme hyvää elämää maapallon ekologisten resurssien rajoissa. Vaurauden ja terveen ympäristön perustana on innovatiivinen kiertotalous, jossa mitään ei tuhlata, jossa luonnonvaroja hallinnoidaan kestävästi ja jossa luonnon monimuotoisuutta suojellaan, arvostetaan ja palautetaan ennalleen niin, että yhteiskunnan kestokyky paranee. Vähähiilinen kasvu ei ole enää aikoihin riippunut resurssien käytöstä, mikä on edistänyt turvallisen ja kestävän maailmanlaajuisen yhteiskunnan syntyä.

16 16 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A NA FI-C Lisätietoa XX XX XX XX Yleiskatsaus EU:n ympäristöpolitiikkaan: Euroopan ympäristökeskus: Kemikaalien rekisteröinti, arviointi, lupamenettelyt ja rajoitukset (REACH): Europe Direct -palvelu vastaa kysymyksiin EU:sta ja sen toiminnasta: puh , ISBN doi: /90955

VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA. Ympäristö. Terveellinen ja kestävä ympäristö tuleville sukupolville. Emme voi jatkaa entiseen tapaan

VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA. Ympäristö. Terveellinen ja kestävä ympäristö tuleville sukupolville. Emme voi jatkaa entiseen tapaan VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Ympäristö Terveellinen ja kestävä ympäristö tuleville sukupolville Emme voi jatkaa entiseen tapaan SISÄLLYS VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu on

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

REACH ja ECHA - tilannekatsaus

REACH ja ECHA - tilannekatsaus REACH ja ECHA - tilannekatsaus Tukes-talvitapaaminen 2013 Jukka Malm Johtaja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) 13. helmikuuta 2013 1 Esityksen pääkohdat 1. REACH mitä saavutettu 5 vuodessa 2. Mitä ECHA:lla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Jätepolitiikan uudet tuulet EU:ssa Helsingin Messukeskus Asiantuntija Satu Räsänen Energia, ilmasto, ympäristö, liikenne EK Bryssel Resurssitehokkuus Eurooppa

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintaa ympäristöstä -asiakastilaisuus 10.12.2013 Yliaktuaari Tilastokeskus Ympäristöliiketoiminta osana ympäristötilinpitoa Ympäristötilinpito mittaa

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Kuva: Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Jukka Similä Anne Raunio Mikael Hildén Susanna Anttila Arvioinnin toteutus Arvioitavina luonnonsuojelulaki ja -asetus sekä

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen

Lisätiedot

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa?

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot