Ympäristö. Terve ja kestävä ympäristö nykyisille ja tuleville sukupolville VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristö. Terve ja kestävä ympäristö nykyisille ja tuleville sukupolville VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA"

Transkriptio

1 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Ympäristö Terve ja kestävä ympäristö nykyisille ja tuleville sukupolville Ympäristönsuojelu ja kilpailukyvyn säilyttäminen kulkevat käsi kädessä

2 2 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A SISÄLLYS VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Valokeilassa Euroopan unionin politiikka Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. Miksi tarvitsemme ympäristöpolitiikkaa? 3 EU:n ympäristöpolitiikan laadinta ja toteutus 5 EU:n ympäristötoimet 8 Tulevaisuudennäkymät 14 Lisätietoa 16 Julkaisuja voi ladata verkosta: Tietoa EU:n toiminnasta 12 oppituntia Euroopasta Eurooppa strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kansainvälinen yhteistyö ja kehitysasiat Kansanterveys Kauppa Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Meri- ja kalastusasiat Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Oikeusasiat, perusoikeudet ja tasa-arvo Pankki- ja rahoitustoiminta Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka: Ympäristö Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Kansalaistiedotus 1049 Bryssel BELGIA Teksti on päivitetty marraskuussa 2014 Kansi ja sivun 2 kuva: Jupiter Images 16 s ,7 cm ISBN doi: /90955 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittua. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

3 Y m p ä r i s t ö 3 Miksi tarvitsemme ympäristöpolitiikkaa? Ympäristö ei tunne poliittisia, lainsäädännöllisiä eikä ihmisten luomia rajoja. Tämän vuoksi on tärkeää, että EU maat tekevät keskenään ja muun maailman kanssa yhteistyötä yli rajojen, jotta voidaan vastata meihin kaikkiin vaikuttaviin ympäristöhaasteisiin, joita aiheuttavat esimerkiksi kuivuuskaudet, tulvat, saastuminen ja luonnon köyhtyminen. EU:n ympäristöpolitiikan päämääränä on parantaa ympäristön tilaa, suojella ihmisten terveyttä, hyödyntää luonnonvaroja viisaasti ja harkiten sekä edistää kansainvälisiä toimia, joilla tartutaan ympäristöongelmiin maailmalaajuisesti ja paikallisesti. Koko EU:n kattavalla koordinoidulla ympäristöstrategialla voidaan varmistaa EU:n toimintapolitiikkojen välinen synergia ja johdonmukaisuus. Ympäristölainsäädäntö vaikuttaa moniin elinkeinoelämän aloihin, joten alan politiikan pitää myös luoda yrityksille tasapuoliset toimintaolosuhteet ja poistaa sisämarkkinoita heikentäviä esteitä. Nyt aiheutetuilla ympäristövaikutuksilla on suuri merkitys tulevaisuuden elinympäristölle. Monet pitävät ympäristöä itsestäänselvyytenä. Maapallon uusiutumattomiin luonnonvaroihin kohdistuvat paineet ovat kuitenkin kasvaneet ennennäkemätöntä vauhtia. Siksi on tärkeää jakaa tietoa, käyttää luonnonvaroja tehokkaammin ja lopettaa ympäristölle haitallinen ja luonnonvaroja tuhlaileva toiminta. Muutoin tulevat sukupolvet eivät voi nauttia terveestä elinympäristöstä, johon heillä on oikeus. Tarvitaan yhteistoimintaa, johon osallistuvat EU, kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, yritykset, kansalaisjärjestöt ja yksityishenkilöt. Luonnonvarojen kysyntä kasvaa Ihmisten toiminta verottaa maapallon luonnonvaroja valtavasti. Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyi maailmassa 1900-luvulla 12-kertaisesti ja raaka ainevarojen kulutus 34-kertaisesti. Elintarvikkeiden, rehun ja kuidun kysyntä voi kasvaa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Jos jatkamme luonnonvarojen käyttämistä nykyiseen tahtiin, maapallon luonnonvarat eivät enää tulevaisuudessa riitä, vaan tarvitsisimme käyttöömme ainakin kahden maapallon luonnonvarat. EU:n ympäristöstrategia kehittyy Euroopan suurimmat ympäristöpoliittiset haasteet ovat muuttuneet EU:n ympäristöpolitiikan alkuajoista ja 1980-luvuilla keskityttiin perinteisiin ympäristöaiheisiin, kuten lajien suojeluun ja hengitysilman ja juomaveden laadun parantamiseen saastepäästöjä vähentämällä. Nykyään pyritään ottamaan systemaattisemmin huomioon eri kysymysten väliset yhteydet ja maailmanlaajuinen ulottuvuus. Tämä tarkoittaa sitä, että pilaantuneen ympäristön korjaamisesta ollaan siirtymässä pilaantumisen ehkäisemiseen. istockphoto.com/eva serrabassa Lisäksi varmistetaan, että poliittisten ja rahoituspäätösten ympäristövaikutukset otetaan kokonaisuudessaan huomioon maatalous-, energia-, liikenne-, kalastus-, aluekehitys, tutkimus-, innovaatioja ulkomaanapu politiikassa. Näin ympäristöhaasteisiin voidaan vastata yhdenmukaisemmin ja hyödyntää synergiaa paremmin.

4 4 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A EU:n ympäristöpolitiikkaa on sovellettu jo yli 40 vuoden ajan, joten EU:n lainsäädännöllä suojellaan jo suurta osaa ympäristöstämme. Mutta lainsäädäntö vaikuttaa vain, jos se pannaan asianmukaisesti täytäntöön, ja nykyisellään tämä ei aina toteudu. Täytäntöönpanon tehostaminen on yksi EU:n uuden ympäristöalan toimintaohjelman tavoitteista (ks. luku Tulevaisuudennäkymät ). Ympäristön ja talouden tasapaino Ympäristöön liittyvät ja taloudelliset näkökohdat täydentävät toisiaan ja ovat saman kolikon kaksi puolta. Vihreämpi talous vähentää ympäristökustannuksia tehostamalla luonnonvarojen käyttöä. Uudet ympäristöystävällisemmät teknologiat ja tekniikat luovat puolestaan työpaikkoja, vauhdittavat talouskasvua ja parantavat Euroopan teollisuuden kilpailukykyä. Euroopan komissio näyttää tietä Eurooppa strategialla, joka on EU:n kasvustrategia tulevalle vuosikymmenelle. Siinä rajallisten luonnonvarojen tehokas käyttö on otettu yhdeksi seitsemästä lippulaivahankkeesta. Ympäristöpolitiikkaa tarvitaan, jotta voidaan täyttää strategian kokonaistavoitteet eli luoda älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, jonka avulla EU voi kehittyä tietoperustaiseksi ja luonnonvaroja tehokkaasti käyttäväksi taloudeksi. Esimerkiksi ekosysteemien kestävyyttä parantamalla voidaan myös edistää tuottavuutta ja elämänlaatua, sillä ekosysteemit tuottavat meille ruokaa, puhdasta vettä, raaka aineita ja monia muita hyödykkeitä. Samalla julkisen terveydenhuollon menot pienenevät. Yhteistyötä yli rajojen Ympäristö ei rajoitu EU:n ulkorajoihin. Ilma, vesi, meret ja villieläimet eivät tunne valtioiden rajoja. Mitä enemmän EU pystyy kannustamaan naapurimaitaan ja parhaassa tapauksessa koko maailmaa noudattamaan tiukkoja ympäristöstandardeja, sitä parempi on omankin ympäristömme laatu. EU työskentelee tiiviisti naapurimaidensa kanssa ja kannustaa niitä pyrkimään samoihin tavoitteisiin, joihin EU:ssa tähdätään. Sillä on aktiivinen rooli kestävää kehitystä, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta koskevissa kansainvälisissä neuvotteluissa. Ympäristön kestävyys, joka on EU:n pitkän aikavälin tavoite, on myös yksi YK:n vuosituhannen kehitystavoitteista. Kansa tukee ympäristöpolitiikkaa EU:n ympäristönsuojelutoimenpiteet ovat saaneet paljon kannatusta. Vuoden 2014 puolivälissä tehdyssä yleiseurooppalaisessa mielipidetutkimuksessa 95 prosenttia vastaajista kertoi pitävänsä ympäristönsuojelua tärkeänä. Yli 70 prosenttia oli sitä mieltä, että ympäristönsuojelu voi vauhdittaa talouskasvua, ja yli 75 prosenttia katsoi, että EU:n lainsäädäntö on välttämätöntä heidän kotimaansa ympäristön suojelemiseksi. Suurinta huolta aiheuttivat ilman ja veden pilaantuminen, jätteen synty ja luonnonvarojen ehtyminen. Ympäristöasiat ja taloudelliset näkökohdat täydentävät nykyisin toisiaan. Ne ovat saman kolikon kaksi puolta. istockphoto.com/robert Churchill

5 Y m p ä r i s t ö 5 EU:n ympäristöpolitiikan laadinta ja toteutus Politiikan täytäntöönpano EU on vuodesta 1970 antanut yli 200 ympäristönsuojelusäädöstä. Pelkästä lainsäädännöstä ei kuitenkaan ole hyötyä, jos sitä ei sovelleta eikä sen soveltamista valvota asianmukaisesti. Nyt haasteena onkin panna sovitut säännökset tehokkaasti täytäntöön. Täytäntöönpano on monimutkaista, sillä siihen osallistuu monia tahoja aina kansallisista tarkastajista ja tuomioistuimista kansalaisjärjestöihin ja osallistumisoikeuttaan käyttäviin kansalaisiin asti. Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon laiminlyönnin seuraukset voivat olla vakavia. Se voi vaarantaa keskeisten ympäristötavoitteiden saavuttamisen, vahingoittaa ihmisten terveyttä ja aiheuttaa yrityksille epävarmuutta, kun sovittuja standardeja sovelletaan eri tavoin eri puolilla unionia. Asianmukainen täytäntöönpano voi puolestaan tuoda taloudellisia etuja. Jos esimerkiksi EU:n jätelainsäädäntöä sovelletaan kaikilta osin, sen avulla voidaan luoda työpaikkaa ja vähentää vuotuisia nettokustannuksia 72 miljardia euroa. Euroopan komissio voi nostaa unionin tuomioistuimessa kanteen sellaista jäsenvaltiota vastaan, joka ei pane lainsäädäntöä kunnolla täytäntöön. Tällaiset rikkomistapaukset joista useimmat koskevat juuri ympäristöä ovat jäsenvaltioille kiusallisia, ja lisäksi ne voivat johtaa sakkoihin, jos EU:n sääntöjen täytäntöönpano on toistuvasti puutteellista. Oikeustoimet ovat kuitenkin vasta viimeinen keino. Komissio auttaa jäsenvaltioita lainsäädännön täytäntöönpanossa muun muassa antamalla rahoitustukea ja auttamalla niitä kehittämään valmiuksiaan. Se myös kerää tietoja ympäristön tilasta ja siitä, miten jäsenvaltiot ovat käytännössä täyttäneet EU velvoitteensa. Komission suosituksen mukaan jokaisen maan olisi perustettava riippumaton kansallinen elin, joka käsittelee kansalaisten esittämiä ympäristökysymyksiin liittyviä kanteluja. Markkinoiden hyödyntäminen Markkinat ovat kustannustehokas keino suojella ja parantaa ympäristöä ja vähentää niukkoihin resursseihin kohdistuvaa painetta. Veroja ja tukia voidaan käyttää kannustimina tai ennaltaehkäisevinä välineinä. Niillä kannustetaan yrityksiä ja kuluttajia valitsemaan ympäristöystävällisempiä valmistusmenetelmiä ja tuotteita. Käytössä ovatkin jo esimerkiksi puunkaatomaksut ja jätemaksut. Euroopan komissio toivoo jäsenvaltioiden luopuvan asteittain sellaisten teollisuus-, liikenne-, maatalous- ja energiatukien käytöstä, joilla tuetaan saastuttavia tai energiaa runsaasti vaativia tuotteita ja tuotantomenetelmiä. Ympäristöpolitiikan on perustuttava luotettaviin tietoihin, joiden avulla voidaan ymmärtää ympäristön muutosten syyt ja vaikutukset ja laatia sopivia vastatoimia ja -strategioita. Suuri osa tästä tiedosta saadaan kansallisista ja yleiseurooppalaisista tietokannoista. Euroopan ympäristökeskus analysoi tiedot ja antaa näin oman panoksensa EU:n ympäristöpolitiikkaan. EU on kehittänyt erilaisia ohjelmia tiedonkeruuta ja -levitystä varten. Esimerkiksi Copernicus ohjelmassa satelliittien keräämää maanhavainnointitietoa yhdistetään maassa, merellä ja ilmassa olevien havaintoasemien tietoihin. Tavoitteena on tuottaa monentyyppisiä tietoja, joilla voidaan tukea ympäristöpolitiikan suunnittelua ja täytäntöönpanoa.

6 6 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Euroopan ympäristökeskus Euroopan ympäristökeskus (EEA) kokoaa jäsenvaltiokohtaisia tietoja eurooppalaisiksi tietokokonaisuuksiksi, kehittää indikaattoreita ja raportoi ympäristön tilasta. Euroopan ympäristökeskus on toiminut Kööpenhaminassa vuodesta 1994 alkaen. Tukea ekoinnovaatioille Ekoinnovaatioilla tarkoitetaan innovaatioita, jotka vähentävät ympäristökuormitusta, parantavat ympäristön paineensietokykyä tai edesauttavat tehokkaampaa ja vastuullisempaa luonnonvarojen käyttöä. Niillä pyritään edistämään kestävää kehitystä merkittävästi ja todennettavasti. Ympäristökeskuksen tehtävänä on tarjota tietopohjaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden päätöksille, joilla voidaan parantaa ympäristön tilaa ja ottaa ympäristönäkökohdat huomioon kestävään kasvuun tähtäävässä talouspolitiikassa. Keskus myös koordinoi Euroopan ympäristön tieto- ja seurantaverkkoa. istockphoto.com/henrik Jonsson Verot ja tuet voivat kannustaa yrityksiä ja kuluttajia ympäristöystävällisempään toimintaan.

7 Y m p ä r i s t ö 7 Ympäristötiedotus Euroopan komissio edistää eurooppalaisten ympäristötietoisuutta monin tavoin. Tärkeimpiä toimiin kuuluu Brysselissä vuosittain järjestettävä vihreä viikko, jonka tapahtumiin osallistuu tuhansia osanottajia. Viikon teemana on jokin tärkeä ympäristökysymys, kuten luonnon monimuotoisuus tai vesi. Kilpailut ja palkinnot ovat myös hyvä keino jakaa ympäristötietoa. Euroopan vihreä pääkaupunki palkinnolla halutaan nostaa esiin eurooppalaisten kaupunkien ympäristötekoja ja uudenlaisia toimia ympäristökysymysten ratkaisussa. Palkinnosta kilpailee vuosi vuodelta useampia kaupunkeja. EU jakaa myös muita tunnustuksia yritysten, viranomaisten ja yksittäisten hankkeiden ympäristötoimille. Vihreät pääkaupungit Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi voidaan valita kaupunki, joka on johdonmukaisesti noudattanut tiukkoja ympäristönormeja, on sitoutunut noudattamaan kestävän kehityksen tavoitteita ja toimii mallina muille. 2010: Tukholma 2011: Hampuri 2012: Vitoria Gasteiz 2013: Nantes 2014: Kööpenhamina 2015: Bristol 2016: Ljubljana Tukea innovaatioille Ympäristöteknologiaa kehittävät yritykset ovat jo merkittävä osa EU:n taloutta. Uusiutuvia energialähteitä lukuun ottamatta ekoinnovaatiot ovat kuitenkin päätyneet markkinoille suhteellisen hitaasti. Markkinoille tuloa hidastaa muun muassa se, että markkinahinnat eivät heijasta tarkasti ympäristökustannuksia ja etuja. Pullonkauloja aiheuttavat myös epätaloudellisia toimintatapoja ylläpitävät kannustimet ja tuet sekä jäykät talouden rakenteet. EU:n ekoinnovoinnin toimintasuunnitelmassa nostetaan esiin ekoinnovaatioita edistäviä tekijöitä ja toisaalta niiden käyttöönottoa hidastavia esteitä. Tuella rahoitetaan tutkimusta, innovaatioita ja ekoinnovatiivisia yrityksiä. Ympäristöystävällisemmän teknologian käytön lisäämiseksi EU edistää ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja, tuotteiden elinkaarikustannuksiin perustuvaa hinnoittelua ja ympäristömerkintöjen käyttöä.

8 8 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A EU:n ympäristötoimet Sekä talous että ympäristö tarvitsevat resursseja toimiakseen. Halpoja raaka aineita oli ennen runsaasti saatavilla, mikä oli keskeinen tekijä 200 viime vuoden nopeassa talouskehityksessä. Nuo ajat ovat nyt kuitenkin ohi. Väestönkasvu ja elintason nousu lisäävät välttämättömien luonnonvarojen kuten metallien, mineraalien ja elintarvikkeiden - kysyntää, nostavat niiden hintaa ja heikentävät niiden saatavuutta. Maailman väestö kasvaa joka päivä ihmisellä. Ensi vuosikymmenen loppuun mennessä keskiluokkaan kuuluvien kuluttajien määrä kehitysmaissa voi kasvaa kahdella miljardilla. Kysyntä ja tarjonta erkanevat toisistaan yhä enemmän. Jos jatkamme luonnonvarojen käyttämistä nykyiseen malliin, tarvitsisimme vuoteen 2050 mennessä yli kahden maapallon luonnonvarat ihmiskunnan tarpeiden täyttämiseksi. Resurssitehokkuus Näiden haasteiden vuoksi Euroopan komissio on nostanut resurssitehokkuuden yhdeksi Eurooppa strategian lippulaivahankkeista. Resurssitehokkuus tarkoittaa tuotannon arvon lisäämistä tuotantopanoksia kasvattamatta, luonnonvarojen käyttöä kestävällä tavalla ja niiden hoitamista tehokkaammin niiden koko elinkaaren ajan. Se edellyttää innovaatioita, tuotantotapojen ja kulutustottumusten muuttamista sekä oikeanlaisia kannustimia ja hintasignaaleja. EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät vuoden 2011 lopulla toimintasuunnitelman, jolla pyritään parantamaan EU:n resurssitehokkuutta. Suunnitelmassa peräänkuulutetaan muutosta taloudellisella, poliittisella ja yksilötasolla. Siinä asetetaan eri politiikan aloille välitavoitteita, joiden avulla EU:n taloutta on seuraavien 40 vuoden aikana määrä muuttaa niin, että korkea elintaso voidaan saavuttaa paljon vähäisemmällä ympäristökuormituksella. Kierrätys vähentää raaka-aineisiin kohdistuvia paineita. J. Toland

9 Y m p ä r i s t ö 9 European Union Natura verkosto kattaa lähes 18 prosenttia EU:n alueesta. Sillä suojellaan lajeja ja luontotyyppejä niiden luonnollisessa esiintymisympäristössä. Tarve käyttää rajallisia luonnonvaroja tehokkaasti otetaan huomioon kaikilla EU:n toiminta aloilla. Komissio käynnisti syksyllä 2011 tiedotuskampanjan, jolla kannustetaan ihmisiä muuttamaan tottumuksiaan. Komissio on myös perustanut korkean tason työryhmän, johon kuuluu poliittisia päättäjiä, teollisuuden edustajia ja talous- ja ympäristöalan asiantuntijoita. Työryhmä antoi joukon suosituksia keväällä Resurssitehokkuus Resurssitehokkuudella pyritään siihen, että talouskasvu ei riipu luonnonvarojen käytöstä. Resurssitehokas talous luo enemmän vähemmällä, käyttää resursseja kestävällä tavalla ja minimoi toimien ympäristövaikutukset.

10 10 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Albrecht Föhl, of LIFE07 NAT/D/ LIFE Streuobstwiese Albvorland Terveet ekosysteemit turvaavat Euroopan luonnon monimuotoisuuden. Luonnon monimuotoisuus Hyvin hoidetulla Natura verkostolla voidaan vaikuttaa merkittävästi EU:n laaja alaisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Yhtenä tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ekosysteemien köyhtyminen ja muuttaa kehityksen suunta vuoteen 2020 mennessä. Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan kasvi- ja eläinlajien määrää ja geneettistä monipuolisuutta. EU hyväksyi päivitetyn biodiversiteettistrategian vuonna 2011 vain muutamia kuukausia sen jälkeen, kun Nagoyassa oli hyväksytty maailmanlaajuinen geenivaroja koskeva toimintasuunnitelma. Strategian yleistavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikkeneminen EU:ssa vuoteen 2020 mennessä ja palauttaa ne mahdollisuuksien mukaan ennalleen. Lisäksi pyritään lisäämään EU:n panosta luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ehkäisyssä maailmanlaajuisesti. Ekosysteemit ovat jo itsessään arvokkaita, mutta ne tuottavat myös elintärkeitä hyödykkeitä, joista olemme riippuvaisia, kuten elintarvikkeita, kuituja, polttoainetta ja lääkkeitä. Ekosysteemejä tarvitaan myös esimerkiksi ilmaston sääntelyyn, tulvien hillintään, vedenpuhdistukseen, pölytykseen ja maanmuodostukseen. Kaikki tämä on tarpeen taloudellisen hyvinvoinnin, turvallisuuden, terveyden ja elämänlaadun ylläpitämiseksi.

11 Y m p ä r i s t ö 11 Suojelualueet EU:ssa ymmärretään, ettei luonto tunne valtioiden rajoja, ja EU:lla onkin tehokas luonnonsuojelulainsäädäntö, jonka tuloksista hyvä esimerkki on Natura verkosto. Natura 2000 on yleiseurooppalainen suojelualueiden verkosto, jonka tarkoituksena on suojella lajeja ja luontotyyppejä niiden luonnollisessa esiintymisympäristössä. Natura 2000, joka on maailman suurin suojelualueiden verkosto, koostuu yli alueesta. Verkosto on saatu nyt melkein valmiiksi, ja se kattaa lähes 18 prosenttia EU:n pinta alasta eli yhtä suuren alueen kuin Saksa, Puola ja Tšekki yhteensä. Verkosto sai alkunsa vuonna 1979, kun EU antoi lintudirektiivin, joka oli sen ensimmäinen merkittävä luonnonsuojelusäädös. Direktiivillä suojellaan kaikkia EU:ssa esiintyviä luonnonvaraisia lintulajeja (noin 500 lajia) ja vaaditaan EU maita määrittämään ja suojelemaan erityisen tärkeitä lintualueita. Toinen lähtökohta oli luontodirektiivi. Direktiivillä velvoitetaan EU maat suojelemaan uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien elinympäristöjä sekä luontotyyppejä. Direktiivi kattaa tällä hetkellä noin harvinaista ja uhanalaista kasvi- ja eläinlajia sekä noin 230 arvokasta luontotyyppiä, joita ovat esimerkiksi ekosysteemien peruspilareina toimivat heinäniityt, nummet ja marskimaat. Natura verkoston johtoajatuksena on, että ihmiset ovat kiinteä osa luontoa ja että yhdessä päästään parhaisiin tuloksiin. Tarkoituksena ei ole estää elinkeinotoimintaa, vaan pikemminkin asettaa sille tiettyjä rajoja, jotta voidaan turvata arvokkaat lajit ja luontotyypit. Verkoston rahoitus tulee useiden eri politiikan alojen määrärahoista. Niistä tärkeimmät ovat maatalouspolitiikka ja etenkin maaseudun kehittämispolitiikka, joka edistää ympäristöystävällistä maa- ja metsätaloutta. Koheesiopolitiikalla taas on keskeinen rooli investointien rahoittamisessa erityisesti uusimmissa EU maissa. Natura ohjelman avulla pyritään pitämään ekosysteemit terveinä, sillä ne tuottavat tärkeitä hyödykkeitä ja palveluja, kuten puhdasta vettä, hiilivarastoja ja suojaa tulvia ja rannikoiden eroosiota vastaan. Näiden palvelujen arvo arvioidaan yhteensä miljardiksi euroksi vuodessa, mikä on huomattavasti enemmän kuin verkoston hoitokustannukset, jotka ovat noin 6 miljardia euroa vuodessa. EU:n taloudessa kulutetaan vuosittain 16 tonnia materiaaleja henkeä kohden. Tästä määrästä 6 tonnia muuttuu jätteeksi. istockphoto.com/steve Debenport

12 12 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A EU:n ympäristöpolitiikan muita saavutuksia Resurssitehokkuus ja luonnon monimuotoisuuden suojelu ovat laaja alaisia tavoitteita, jota EU ajaa useilla eri politiikan aloilla. Lisäksi se toimii aktiivisesti muun muassa seuraavissa yksittäisissä ympäristökysymyksissä. KEMIKAALIT: Kemikaalit ovat keskeinen osa arkeamme. Jotkin kemikaalit voivat kuitenkin aiheuttaa vakavaa haittaa ihmisten terveydelle ja toiset voivat olla vaarallisia väärin käytettyinä. EU:lla on maailman edistyksellisin kemikaalilainsääntö, jolla varmistetaan kemikaalien turvallisuus, suojellaan ympäristöä ja edistetään EU:n tärkeimpiin kuuluvan teollisuudenalan kilpailukykyä. Tällä ns. REACH asetuksella säännellään kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoituksia. Kaikki EU:ssa valmistetut tai EU:hun tuotavat kemikaalit on rekisteröitävä Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston tietokantaan. Vuoteen 2018 mennessä kaikkien EU:ssa käytettävien kemikaalien on oltava rekisteröityjä, eikä niitä muutoin saa myydä EU:ssa. Erityisen tiukkoja sääntöjä sovelletaan kaikkein vaarallisimpiin tuotteisiin. Yritykset ovat vastuussa EU:ssa käyttämiinsä tai myymiinsä kemikaaleihin liittyvien riskien arvioinnista ja hallinnasta. Niiden on annettava asiakkaille asianmukaiset kemikaalien käsittelyn turvallisuusohjeet. JÄTE: EU:n taloudessa kulutetaan vuosittain 16 tonnia materiaaleja henkeä kohden. Tästä määrästä 6 tonnia muuttuu jätteeksi, josta puolet päätyy kaatopaikalle. Jos jätteen syntymistä ei voida välttää, Euroopan komissio kehottaa ainakin käyttämään uudelleen ja kierrättämään tärkeät raaka aineet. Kaatopaikkaverot ja jätemaksut voivat auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Joissakin EU maissa kierrätysaste on jo yli 80 prosenttia ja kaatopaikoista on lähes päästy eroon, mutta muualla riittää vielä työsarkaa. Lainsäädännöllä säännellään jo sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, pakkausjätettä, käytettyjä paristoja ja akkuja sekä romuajoneuvoja. Näin edistetään resurssien tehokasta käyttöä. ILMA: Viimeisten 20 vuoden aikana EU on onnistunut vähentämään monien saasteiden määrää. Esimerkiksi lyijypäästöt ovat vähentyneet noin 90 prosenttia. Edistyksestä huolimatta ilmansaasteet ovat yksi suurimpia ympäristöongelmia Euroopassa. EU:n tavoitteena on parantaa ilmanlaatua niin, että se ei aiheuta suuria riskejä ihmisten terveydelle eikä ympäristölle. Tämä tavoite on kuitenkin vielä kaukana. Komissio esitteli vuonna 2013 puhtaan ilman toimenpidepaketin, jonka toimilla pyritään parantamaan ilmanlaatua, ajanmukaistamaan lainsäädäntöä ja vähentämään teollisuuden, liikenteen, energiakasviviljelyn ja maatalouden haitallisia päästöjä. Tavoitteena on vähentää niiden vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. VESI: Viime vuosikymmeninä EU on soveltanut kattavaa strategiaa Euroopan veden laadun parantamiseksi. Aluksi pyrittiin torjumaan terveysriskejä, mutta nyt tavoitteena on myös vähentää ympäristökuormitusta, jota aiheuttavat suurimmat vedenkuluttajasektorit, kuten maatalous, teollisuus ja kotitaloudet. EU:n tärkein vesialan säädös on vesipolitiikan puitedirektiivi. Siinä edellytetään, että kaikki joet, järvet, rannikkovedet ja pohjavedet ovat puhtaita vuoteen 2015 mennessä. Jäsenvaltioiden on tarkastettava vesistöjensä tila ja laadittava suunnitelmat vesistöjen puhdistamiseksi. Meristrategiapuitedirektiivi puolestaan sisältää koordinoituja toimia, joilla säännellään meriympäristöön vaikuttavaa ihmisten toimintaa. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on otettava vuodesta 2015 alkaen käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että roskaantuminen ei aiheuta haittaa rannikko- ja meriympäristölle. Päämääränä on saattaa merialueet hyvään kuntoon vuoteen 2020 mennessä. Komissio on myös laatinut suunnitelman Euroopan vesivarojen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Suunnitelma sisältää erilaisia toimia, joiden avulla vesivarojen hoitosäännösten täytäntöönpanoa tehostetaan ja vesivarat otetaan huomioon myös muilla politiikan aloilla.

13 Y m p ä r i s t ö 13 Uimavesi EU julkaisee vuosittain uimaveden laatua Euroopassa kartoittavan raportin, jossa kuvataan yli :n EU maissa, Sveitsissä tai Albaniassa rannikolla tai sisämaassa sijaitsevan uimapaikan tila. Uimavesiraportti osoittaa, että uimaveden laatu on parantunut EU:ssa merkittävästi vuodesta Tuolloin 9,2 prosenttia rannikoiden uimarannoista ja 11,9 prosenttia sisävesien uimarannoista ei täyttänyt EU lainsäädännön vaatimuksia. Vuonna 2013 osuudet olivat enää 1,9 prosenttia ja 2,4 prosenttia. Eurooppalaisten on nykyisin helppo tarkastaa käyttämänsä uimarannan veden laatu. Euroopan vesitietojärjestelmän (WISE) uimavesiosioon voi tutustua Euroopan ympäristökeskuksen uimavesisivustolla. Eye On Earth -sovelluksella saa esiin erilaisia tietoja ja karttakuvia merien, jokien tai järvien rannoista. bathing/state of bathing waters-1 EU:n ympäristölainsäädännön ansiosta uimaveden laatu on parantunut merkittävästi EU:ssa viimeisten 20 vuoden aikana. MELU: Melulla on yhteyttä monenlaisiin terveysongelmiin, ja se aiheuttaa haittaa myös luonnonvaraisille eläimille. EU sääntelee monista lähteistä muun muassa moottoriajoneuvoista, junista ja ulkona käytettävistä laitteista - peräisin olevaa melua. Vuonna 2002 hyväksytyn ympäristömeludirektiivin nojalla jäsenvaltioiden on laadittava karttoja melutasosta suurimmissa kunnissa ja kaupungeissa, suurimmilla teillä, rautateillä ja siviili ilmailuun käytettävillä lentokentillä. Jäsenvaltioiden on myös laadittava suunnitelmat meluongelmien ratkaisemiseksi. METSÄT: Metsiä kaadetaan hälyttävällä vauhdilla eri puolilla maailmaa. EU on esittänyt, että metsien hävittäminen vähennettäisiin puoleen koko maailmassa vuoteen 2020 mennessä ja se lopetettaisiin kokonaan vuoteen 2030 mennessä. EU tekee yhteistyötä monien puunviejämaiden kanssa metsähallinnon parantamiseksi. EU lainsäädännöllä on nykyisin minimoitu mahdollisuudet myydä laittomasti korjattua puuta EU:ssa. MAAPERÄ: Maaperää koskevaa erillistä EU:n lainsäädäntöä ei ole annettu, mutta moniin maaperään vaikuttaviin ongelmiin on puututtu erityistoimenpiteillä, jotka koskevat vettä, jätettä, kemikaaleja, teollisuuden aiheuttamaa saastumista, luonnonsuojelua ja torjunta aineita. EU on laatinut strategian, jolla pyritään vähentämään esimerkiksi maatalouden ja teollisuuden aiheuttamia maaperään kohdistuvia riskejä. Euroopan komissio laati vuonna 2012 suuntaviivat, joissa varoitetaan maanpinnan kattamisesta betonilla tai muulla läpäisemättömällä materiaalilla ja tarjotaan ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja. istockphoto.com/christian Martínez Kempin

14 14 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Tulevaisuudennäkymät Ympäristön kestävyyden varmistaminen, luonnonvarojen säilyttäminen ja meren elollisten luonnonvarojen suojeleminen ovat keskeisiä poliittisia tavoitteita, jotka vaativat toimia kaikilla tasoilla. Ympäristönsuojelu ja kilpailukyvyn säilyttäminen voivat kulkea käsi kädessä, ja ympäristöpolitiikalla voidaan myös luoda työpaikkoja ja vauhdittaa investointeja. Euroopan taloutta on muutettava niin, että tuotannon arvoa voidaan lisätä vähemmillä raaka aineilla. Myös kulutustottumuksia on muutettava. Toimet, joilla edistetään tutkimusta ja ekoinnovaatioiden saattamista markkinoille sekä lisätään kuluttajien ympäristötietoisuutta, voivat osaltaan auttaa tässä muutoksessa. EU:n ympäristöalan toimintaohjelma Vuoteen 2020 ulottuvassa EU:n ympäristöalan toimintaohjelmassa esitetään pitkän aikavälin ympäristöstrategia, joka on riittävän joustava, jotta sillä pystytään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja yhä kasvaviin systeemisiin riskeihin. Se viitoittaa tietä vihreälle ja kilpailukykyiselle taloudelle, joka turvaa luonnonvaramme ja terveen elinympäristön nykyisille ja tuleville sukupolville. Elintarvikkeiden, rehun ja kuidun kysyntä voi lisääntyä 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Jos jatkamme luonnonvarojen käyttämistä nykyiseen malliin, tarvitsisimme tulevaisuudessa yli kahden maapallon luonnonvarat käyttöömme. R. Scholtz

15 Y m p ä r i s t ö 15 EU:lla on pitkälle kehitetty ympäristöpolitiikka. Siihen kuuluu kattava ja toimiva lainsäädäntökehys, joka on pantava täytäntöön. Täytäntöönpano on hyödyllistä paitsi terveyden ja ympäristön kannalta, mutta myös muista syistä: Säädöksillä luodaan tasapuoliset toimintaolosuhteet sisämarkkinoilla toimiville yrityksille ja vahvistetaan eurooppalaisten yritysten etulyöntiasemaa monilla eri aloilla. Ne myös kannustavat yrityksiä innovointiin. Jos lainsäädäntöä ei panna täytäntöön, aiheutuu vuosittain arviolta noin 50 miljardin euron kulut, johon sisältyvät rikkomistapauksiin liittyvät kustannukset. Komissio saa EU:n kansalaisilta myös paljon kanteluja, joista suuri osa voitaisiin käsitellä paremmin jäsenvaltioissa tai paikallistasolla. Sen vuoksi tulevina vuosina painotetaan yhä enemmän EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon tehostamista kansallisella tasolla. Toimia laajalla rintamalla Vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella ympäristöpolitiikassa korostetaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin ympäristöystävällisen kiertotalouden etuja. Se on yksinkertaisin ratkaisu moniin pitkäaikaisiin ongelmiin, kuten terveysongelmiin, ympäristön pilaantumiseen ja työttömyyteen, ja luo samalla kestävää talouskasvua. Ekologinen suunnittelu sekä jätteen synnyn ehkäiseminen, kierrätys ja uudelleenkäyttö voivat tuoda EU:n yrityksille jopa 600 miljardin euron nettosäästöt vuosittain ja lisäksi vähentää huomattavasti EU:n kasvihuonekaasupäästöjä. On käynyt yhä selvemmäksi, että ympäristön tilan parantaminen vaatii muutakin kuin ympäristöpolitiikkaa ja että ympäristötavoitteet on liitettävä osaksi muita politiikan osa alueita. Jotta EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja luonnon köyhtyminen pysäyttää EU:ssa vuoteen 2020 mennessä, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu on otettava huomioon esimerkiksi maatalous- ja kalastuspolitiikassa. Vauraus, talouskasvu ja hyvinvointi eivät ole kestävällä pohjalla, ellei pidetä parempaa huolta maapallon luonnonpääomasta, jota tarvitaan niin monilla teollisuuden ja talouden aloilla. Haasteet Eurooppaan ja sen ympäristöön kohdistuu kiistatta monia vakavia globaaleja haasteita, kuten väestönkasvu, runsaasti kuluttavan keskiluokan kasvu, nousevien talouksien nopea talouskasvu, energian kysynnän jatkuva lisääntyminen ja luonnonvaroja koskevan globaalin kilpailun kiristyminen. Useimpiin näistä EU ei voi vaikuttaa suoraan, mutta se voi auttaa muita maita siirtymään kohti kestävää kehitystä ja edistää tehokkaampaa maailmanlaajuista ympäristöhallintoa. Euroopan ympäristön riskinsietokykyä voidaan kuitenkin huomattavasti parantaa. EU:lla on paljon tietoa ja teknologiaa, uudet ympäristökirjanpidon menettelyt sekä vakiintuneet ennaltaehkäisy- ja varomenettelyt. Se pyrkii torjumaan ympäristövahinkoja ensisijaisesti niiden lähteellä ja soveltaa saastuttaja maksaa -periaatetta. Ympäristöhallintoa voidaan vielä tehostaa parantamalla ympäristön seurantaa ja saaste- ja jäteraportointia. Tehokkaampi ympäristöpolitiikan täytäntöönpano auttaa EU:ta saavuttamaan tavoitteensa ja vakauttaa sääntelyä yritysten kannalta. Visio Kaikilla näillä toimilla pyritään varmistamaan, että EU:n kansalaiset elävät vuonna 2050 turvallisessa ja terveessä luonnonympäristössä, jota hoidetaan ympäristön asettamia rajoja kunnioittaen ja ekologinen selviytymiskyky turvaten. EU:n ympäristöalan toimintaohjelmaan sisältyy seuraavanlainen visio, joka on tarkoitettu tulevien toimien ohjenuoraksi: Vuonna 2050 elämme hyvää elämää maapallon ekologisten resurssien rajoissa. Vaurauden ja terveen ympäristön perustana on innovatiivinen kiertotalous, jossa mitään ei tuhlata, jossa luonnonvaroja hallinnoidaan kestävästi ja jossa luonnon monimuotoisuutta suojellaan, arvostetaan ja palautetaan ennalleen niin, että yhteiskunnan kestokyky paranee. Vähähiilinen kasvu ei ole enää aikoihin riippunut resurssien käytöstä, mikä on edistänyt turvallisen ja kestävän maailmanlaajuisen yhteiskunnan syntyä.

16 16 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A NA FI-C Lisätietoa XX XX XX XX Yleiskatsaus EU:n ympäristöpolitiikkaan: Euroopan ympäristökeskus: Kemikaalien rekisteröinti, arviointi, lupamenettelyt ja rajoitukset (REACH): Europe Direct -palvelu vastaa kysymyksiin EU:sta ja sen toiminnasta: puh , ISBN doi: /90955

VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA. Ympäristö. Terveellinen ja kestävä ympäristö tuleville sukupolville. Emme voi jatkaa entiseen tapaan

VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA. Ympäristö. Terveellinen ja kestävä ympäristö tuleville sukupolville. Emme voi jatkaa entiseen tapaan VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Ympäristö Terveellinen ja kestävä ympäristö tuleville sukupolville Emme voi jatkaa entiseen tapaan SISÄLLYS VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu on

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

14060/1/14 REV 1 1 DG E 1A. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 20. lokakuuta 2014 (OR. en) 14060/1/14 REV 1

14060/1/14 REV 1 1 DG E 1A. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 20. lokakuuta 2014 (OR. en) 14060/1/14 REV 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0201 (COD) 14060/1/14 REV 1 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto ENV 816 COMPET

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9645/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 23. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat ENV

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu HE 17/2017 vp ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu Talousvaliokunnan kuuleminen 25.4.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko ILUC-direktiivin liite IX, A osa o kohta:

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

REACH ja ECHA - tilannekatsaus

REACH ja ECHA - tilannekatsaus REACH ja ECHA - tilannekatsaus Tukes-talvitapaaminen 2013 Jukka Malm Johtaja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) 13. helmikuuta 2013 1 Esityksen pääkohdat 1. REACH mitä saavutettu 5 vuodessa 2. Mitä ECHA:lla

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 ENV 157 COMPET 116 IND 48 RECH 48 ECOFIN 157 ECO 32 SOC 138 SAN 76 CONSOM 28 MI 158 CHIMIE 20 ENT 65 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2015 Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Resurssitehokkuus mitä se on? Kymppikerroin : sama hyvinvointi ja ansiot kymmeneksellä resursseja Tuotteiden

Lisätiedot

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Lisää kasvua ja monimuotoisuus Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 83 final 2014/0042 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitean 66. istunnossa Euroopan unionin puolesta

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI)) P6_TA(2009)0034 Euroopan erämaat Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon luonnonvaraisten lintujen suojelusta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 19.3.2015 2014/2209(INI) TARKISTUKSET 1-20 Liadh Ní Riada (PE546.893v01-00) vihreään kasvuun liittyvistä mahdollisuuksista pk-yrityksille (2014/2209(INI))

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en) 7003/17 BUDGET 2 PERUSTELUT Asia: Esitys Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 1 varainhoitovuoden 2017 yleiseen talousarvioon oheisasiakirjaksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 214 final 2017/0091 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja Yhteinen tutkimuskeskus Joint Research Centre (JRC) e. r p. / r 65 % 80 % 60 % 20 % 73 % FI TSUNAMIS ALERT SYSTEM MUNICIPAL SERVICE + 27.5 1020.0

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen tekemisestä

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen tekemisestä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2016 COM(2016) 42 final 2016/0021 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen tekemisestä FI FI PERUSTELUT Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

EU:N LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET

EU:N LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET 16.02.2005/Klobut, Leppo/kn 1 EU:N LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET HANKKEIDEN SEURANTA; PÄRISTÖMINISN HALLINNONALA 1. Ilmansuojelu ja ilmasto (ml. energia ja liikenne soveltuvin osin), neuvoston direktiiviksi neuvoston

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0036 (NLE) 7106/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: CLIMA 26 ENV 164 ONU 26 DEVGEN 43 ECON 225 ENER 87 FORETS

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.11.2012 SWD(2012) 397 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET 305 IND 103 Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta Hyväksyminen

Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET 305 IND 103 Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta Hyväksyminen Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2017 (OR. en) 9110/17 COMPET 336 IND 120 ILMOITUS Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) Vastaanottaja: Neuvosto Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Suuren valiokunnan työjaoston ja ympäristövaliokunnan avoin kuulemistilaisuus Kari Herlevi, Sitra 11.3.2016 Sitra Kari Herlevi 11.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta 24.4.2017 A8-0160/21 21 33 kohta 33. toteaa, että erityiskertomusta koskevaa työasiakirjaa laadittaessa komissio oli jo antanut ehdotuksensa rakenneuudistusten tukiohjelman perustamiseksi; panee tyytyväisenä

Lisätiedot

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Jätepolitiikan uudet tuulet EU:ssa Helsingin Messukeskus Asiantuntija Satu Räsänen Energia, ilmasto, ympäristö, liikenne EK Bryssel Resurssitehokkuus Eurooppa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2014 (OR. en) 16332/14 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö FIN 913 FSTR 70 FC 49 REGIO 130 ENV 952 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030

Lisätiedot

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus Uuselintarvikkeet Terveys ja elintarviketurvallisuus Johdanto Uuselintarvikkeiksi kutsuta an elintarvikkeita tai elintarvikkeiden ainesosia, joita on käytetty Euroopan unionissa (EU) vain vähän tai ei

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2014 COM(2014) 267 final 2014/0139 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2016 COM(2016) 793 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiettyjen neuvoston direktiivin 91/692/EY mukaisesti annettujen unionin ympäristöalan

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0014(COD) 21.5.2008 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 16.4.2010 2009/2151(INI) TARKISTUKSET 1-12 Antigoni Papadopoulou (PE439.890v01-00) mietinnöstä komission tiedonannosta

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2017 COM(2017) 51 final 2017/0016 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan muuttamista koskevan Kigalissa hyväksytyn

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan tämän ilmoituksen liitteessä edellä mainitut päätelmät, jotka ympäristöneuvosto antoi 22. joulukuuta 2009.

Valtuuskunnille toimitetaan tämän ilmoituksen liitteessä edellä mainitut päätelmät, jotka ympäristöneuvosto antoi 22. joulukuuta 2009. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. joulukuuta 2009 (08.01) (OR. en) 17797/09 ENV 918 MAR 192 REGIO 58 TRANS 512 PECHE 384 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Pääsihteeristö Valtuuskunnat Alueelliset

Lisätiedot

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Kuva: Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Jukka Similä Anne Raunio Mikael Hildén Susanna Anttila Arvioinnin toteutus Arvioitavina luonnonsuojelulaki ja -asetus sekä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 909 final 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintaa ympäristöstä -asiakastilaisuus 10.12.2013 Yliaktuaari Tilastokeskus Ympäristöliiketoiminta osana ympäristötilinpitoa Ympäristötilinpito mittaa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi: Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava

Lisätiedot