Ketä koulutuksen pitää hyödyttää?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ketä koulutuksen pitää hyödyttää?"

Transkriptio

1 Jussi Välimaa Ketä koulutuksen pitää hyödyttää? Juhlapuhe Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Juhlaseminaarissa Aluksi Arvoisa rehtori, hyvät juhlavieraat. Kiitos kutsusta saapua puhumaan tässä juhlatilaisuudessa. On erittäin miellyttävää saada vierailla Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa siitäkin syystä, että käytin pari vuotta sitten eräässä tutkimuksessani Kymenlaakson ammattikorkeakoulua esimerkkinä. Kuvasin Kymeenlaakson ammattikorkeakoulun avulla ammattikorkeakoulujen toimilupa-arviointien arviointiprosesseja (Välimaa 2004). Samalla on kiinnostavaa saada pohtia yhdessä teidän kanssanne kaikkien koulutuksen järjestäjien peruskysymystä: Ketä koulutuksen pitää hyödyttää? Otsikossani on onneksi kysymysmerkki. Voin siis tarkastella kysymystä useammasta eri näkökulmasta. Ja toisin kuin tutkijoilla yleensä on tapana, pyrin antamaan myös vastauksia kysymyksiini. 2. Ketä siis koulutuksen pitää hyödyttää? Vastaus on helppo: Koulutuksen pitää hyödyttää kaikkia. Hankalaksi tämä helppo kysymys muuttuu, jos mietitään mitä kaikki tarkoittaa. Ketä ovat kaikki? Tätä kysymystä on syytä tarkastella sekä historiallisesti että nykymaailman perspektiivistä. Aloitan historiallisesta näkökulmasta siksi, että me elämme niiden tapahtumien ketjussa, jotka ovat usein alkaneet ennen meidän aikaamme/syntymäämme. On hyvä tietää, mistä me tulemme. Historiallisesti On syytä kysyä, ketkä ovat hyötyneet koulutuksesta Suomessa?

2 Ensimmäinen vastaus on Suomen kansalaiset. Olemme saaneet lisää tietoja, taitoja ja oppia kansakouluissa ja sittemmin peruskouluissa. Kansalaisten kannalta merkittävää on se, että suomalainen kansakoulu on pyrkinyt lisäämään sekä oppilaiden tietoja (kuten luku- ja laskutaito) että taitoja (käsityö). Tämä ei ollut Euroopassa aivan tavallista. Toinen koulutuksesta hyötyjä on kansalaisyhteiskunta. On aika mahdotonta kuvitella yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvaa kansalaisyhteiskuntaa, jos sen jäsenet eivät osaa lukea ja kirjoittaa. Koulutustason nousulla on yhteys myös kansalaisyhteiskunnassa käytävään keskusteluun. Maailmasta tietäviä ja siitä tietoisia ihmisiä ei voida kovin helposti sumuttaa totalitaarisilla uskonnoilla tai ideologioilla. Kolmas koulutuksen hyötyjä on talouselämä. Tutkimus on osoittanut, että kansan sivistystason kohoamisella ja työn tuottavuuden lisääntymisellä on olemassa samansuuntainen kohoava suuntaus, trendi. Tosin viive näiden välillä on noin parinkymmenen vuoden mittainen. Tämä on luonnollista, sillä suunnilleen se aika kuluu koulun aloittamisesta työelämään siirtymiseen. Suomessa kansan koulutustaso on kasvanut viimeiset 100 vuotta luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan koulutustaso nousu on yhä edelleen tärkeä talouden kasvuvahtia ylläpitävä tekijä, vaikkakin suoria syyseuraussuhteita on hankala osoittaa. Vuosina yli 5% BKT:n kasvusta on työvoiman koulutustason kohoamisen ansiota (Asplund 2005). Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Annan esimerkin: tein tutkimusta tohtoreista ja PKyrityksistä. Kävin eräässä metallialan yrityksessä Keski-Suomessa. Yhtiön toimitusjohtaja kertoi yrityksensä laatukäsikirjasta ja mainitsi samalla, että heillä oli juuri siirrytty tiimityöhön. Se oli 90-luvun muotisana. Oleellista oli kuitenkin se, että työtapoja oli oikeasti uudistettu. Kukin metallimies oli kokonaisvastuussa koko omasta työprosessistaan. Työajat olivat joustavat. Esimiehiä ei tarvittu. Kysyin toimitusjohtajalta: onnistuisiko tällainen uudistus, jos ammattimiehet eivät olisi hyvin koulutettuja peruskouluissa ja ammattiopinnoissa. Vastaus tuli nopeasti. ei tietenkään. Yhteenvetäen voi todeta, että suomalainen yhteiskunta kokonaisuudessaan on hyötynyt koulutuksesta.

3 Samaa asiaa on hyvä katsoa myös vastakkaisesta näkökulmasta (ja edelleen historiallisesti): Mikä merkitys koulutuksella on ollut Suomen syntymiselle? Tähän kysymykseen täytyy hakea näkökulmaa korkeimmasta koulutuksesta, yliopistoista luvulla Suomessa oli vain yksi yliopisto Keisarillinen Aleksanterin yliopisto nykyiseltä nimeltään Helsingin yliopisto. Tässä yliopistossa opiskelevat nuoret ylioppilaat (kuten Elias Lönnrot, J.V. Snellman) olivat luomassa kulttuurista liikettä, josta kehittyi fennomaanien poliittinen liike. Yliopisto oli tuolloin keisarinvallan puristuksessa ainoa julkinen foorum, jossa julkinen keskustelu oli mahdollista kuten Matti Klinge on osoittanut. Fennomaanit (johtajinaan mm. professorit Yrjö-Koskinen ja Snellman) loivat visiot kansallisuudesta suomalaisuudesta- kansallisvaltiosta. Tämä visio tuki maantieteellisen alueen kehitystä poliittiseksi alueeksi, Suomen kansallisvaltioksi. Fennomaanien politiikka tuki Suomen *poliittista kehitystä luomalla kansallisen poliittisen ohjelman *taloudellista kehitystä synnyttämällä Suomen markan, joka tuki Suomen kehitystä omana talousalueena. *kulttuurista kehitystä, jossa keskeistä oli Suomen kielen aseman vahvistaminen yhteiskunnassa virkakielenä- sekä Suomen kirjakielen tietoinen kehittäminen. Ilman sitä pitäisin puheeni tänään ruotsiksi, tai jollakin eurooppalaisella kielellä kenties venäjäksi. Merkittävää oli varsin suomalaisen kansakoululaitoksen perustaminen. Tässä kansakoulujen perustamisesta alammekin kiertyä takaisin kohti kansalaisyhteiskunnan perusteiden luomista. Samalla on myös syytä mainita se, että kansakoululaitoksen myötä Suomeen syntyi kokonaan uusi korkeakoulutuksen muoto; nimittäin kansakoulunopettajaseminaarit. Nämä olivat aikanaan (1860-luvulta lähtien) merkittävä koulutusväylä talonpoikain, työväestön ja kauppiaiden tyttärille ja pojille, sillä yliopisto oli ja pysyi suljettuna muilta kuin ylioppilailta. Samalla kansakoulunopettajat olivat myös merkittävä kulttuurinen muutosvoima, kun he Seminaarien kristillis-isänmaallisen opetuksen jälkeen siirtyivät opettajiksi ympäri Suomen maan. Voi sanoa, että he olivat se voima, joka auttoi jalkauttamaan fennomaanien politiikkaa joka niemeen, saareen ja notkelmaan.

4 Ei ole liioiteltua sanoa, että yliopisto oli merkittävin yksittäinen tekijä Suomen itsenäisyyden perustan luomisessa. Korkeakoulutus on merkittävästi edistänyt ja tukenut Suomen kansallisvaltion syntyä ja sen kehitystä (ks. Välimaa 2001). 3. Entä sitten nykyään? Ketä koulutuksen pitää hyödyttää 2000-luvulla? Vaihdan hieman näkökulmaa ja puhun tästä eteenpäin pääasiassa korkeakoulutuksesta. Korkeakoulutuksella tarkoitan sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja. Teen sen tarkoituksella ensinnäkin siksi, että se on vakiintunut käytäntö edustamallani tutkimusalalla korkeakoulututkimuksessa- ja toisaalta siksi, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat lähentymässä toisiaan ensinnäkin toiminnaltaan (molemmilla on tutkimus- ja kehitystoimintaa, opetusta sekä yhteiskunnallista palvelutoimintaa). ne ovat lähentymässä toisiaan myös nimikkeidensä osalta. Ei ole sattumaa, että monet ammattikorkeakoulut kuten myös Kymeenlaakson ammattikorkeakoulu- kutsuu itseään englanniksi nimellä University of Applied Sciences (soveltavien tieteiden yliopisto). En kuitenkaan jatka tästä kysymyksestä pidemmälle, sillä tarkoitukseni ei ole käsitellä tässä puheessa koulutuspoliittisia kiistakysymyksiä, jota yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suhde selvästikin on. Totean vain, että korkeakoulututkimuksen kannalta oleellista on se, että molemmat kuuluvat kolmannen asteen korkeakouluihin, vaikkakin hieman eri painotuksin. Nykyisessä keskustelussa on kuitenkin se harha, että kysymys korkeakoulutuksen hyödyllisyydestä ymmärretään liian helposti kysymykseksi siitä, kenelle korkeakoulutuksesta pitäisi olla taloudellista hyötyä. Korkeakoulutuksen hyödyllisyyttä on kuitenkin syytä katsoa laajemmasta näkökulmasta kuten olen tässä yrittänyt jo osoittaa. Suomessa, kuten muissakin länsimaissa voidaan erottaa kolme pääasiallista näkökulmaa korkeakoulutukseen. Niitä edustavat: kuluttajat, valtiovalta ja korkeakoulujen opettajat ja tutkijat. Nämä näkökulmat auttavat ymmärtämään sitä, miksi korkeakoulutus on yhteiskunnallisesti kiistanalainen ilmiö. Kun sanon kiistanalainen, tarkoitan sitä, että sen kehittämisestä on olemassa monta mielipidettä. Pidän tätä kiistanalaisuutta positiivisena seikkana, sillä se osoittaa, että korkeakoulutus on tärkeä yhteiskunnan osa. Sen kehittämisestä on syytäkin keskustella. Samalla keskustelua helpottaa tieto siitä, miten se toimii.

5 Miten siis kuluttajat, valtiovalta ja korkeakoulujen opettajat ja tutkijat näkevät korkeakoulutuksen toiminnan? Korkeakoulutuksen kuluttajina voidaan pitää sekä opiskelijoita, opiskelijoiden vanhempia että työnantajia. Heitä kaikkia kiinnostaa se, miten koulutuksesta on hyötyä opiskelijalle -ja sitä kautta työelämälle. Näin siis kuluttajien erityiset toiveet ohjaavat korkeakoulujen toimintaa eräänlaisena markkinavoimana. Tämä voima korostaa koulutuksesta saatavaa käytännöllistä hyötyä. Samalla kuitenkin korkeakoulutuksen ja työelämän suhteista on olemassa hieman vääristyneitä oletuksia. Uusimman tutkimuksen mukaan koulutuksen ja työelämän suhteiden ymmärryksessä on seuraavanlaisia olettamuksia (Rhoades & Slaughter 2004): 1) oletus: työ rinnastetaan helposti vain yksityisen sektorin työhön. Kuitenkin yliopistojen opiskelijoista 57% menee töihin julkiselle sektorille (koulutus, sosiaalisektori, hallinto) ja myös amkien opiskelijoista 40% työllistyy julkiselle sektorille. 2) oletus: työ rinnastetaan työllistymiseen suuriin yhtiöihin. Kuitenkin pienet ja keskisuuret yritykset (PK-sektori) työllistävät Suomessa 61,2% työntekijöistä. Samalla PK_yrityksiä on 99,8% kaikista yrityksistä. (Tilastokeskus, 2003). 3) oletus: Koulutus työelämää varten rinnastetaan etupäässä nykyisiin ja olemassa oleviin työpaikkoihin sopeutumiseen. Samalla työ rinnastetaan palkkatyöhön. Yhteiskunnallisesti merkittävät tehtävät eivät kuitenkaan välttämättä ole palkkatyötä. Kolmatta sektoria ei pidä unohtaa. Globalisaatio on puolestaan tuonut uusia aineksia keskusteluun työelämän ja koulutuksen välisestä suhteesta. Keskeisin haaste tänä globalisaation aikakautena on paikallisen (lokaalin) ja globaalin yhdistäminen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaitoksen paikallinen toimintakyky (myös uskottavuus) riippuu siitä, kuinka uskottava sen laatu on kansainvälisellä tasolla. Voi kysyä, miksi ykkösluokan yrittäjät tekisivät yhteistyössä kuutosluokan oppilaitoksen kanssa? Sanon näin kärjistäen siksi, että korkeakoulujen toiminnan laadun jatkuva kehittäminen ja myös kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta oma uskottavuus säilyisi myös paikallisella ja maakunnallisella tasolla. Toista, hieman kuluttajista poikkeavaa näkökantaa edustavat korkeakoulutuksen maksajan, eli valtiovallan toiveet. Rahoittajalla keskeinen tavoite on koulutuksen tehokkuus -siis saadaan aikaan mahdollisimman paljon tutkintoja (ja tutkimusta) siihen käytetyillä varoilla.

6 Tässä oleellisia ovat sekä korkeakoulutuksen yhteiskunnallinen relevanssi (tutkinnot ovat työelämässä tarpeellisia) että opetuksen ja työn korkea laatu. Kysymys korkeakoulutuksen laadusta on periaatteessa helppo, mutta käytännössä hankala asia. Helppous liittyy laadun itsestäänselvyyteen. Kuka tahansa huomaa sen, jos laatua puuttuu; tai jos asioita ei tehdä hyvin. Hankaluus puolestaan löytyy laadun mittaamisesta tai laadun osoittamisesta, sillä kriteereitä eri alojen välillä on tavattoman monta. Suomessa on päätetty arvioida korkeakoulujen laatujärjestelmät, mutta jättää laadun parantaminen korkeakoulujen omalle vastuulle. Tämä on järkevä linjaus, sillä laadun parantamisessa huomio kohdistuu toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Laadun mittaamisessa puolestaan korostuvat mitattavat ja laskettavat seikat. Niillä ei välttämättä ole yhteyttä laadun parantamiseen tai edes itse toiminnan laatuun. Kolmatta näkökulmaa korkeakoulutukseen edustavat Korkeakoulujen opettajat ja tutkijat. Tässä näkökulmassa korostetaan sitä, että korkeakoulu ja korkeakoulutus noudattavat omia lainalaisuuksiaan. Korkeakoulu ei ole makkaratehdas. Korkeakouluissa on omat opettamisen ja tutkimisen prosessit, jotka on syytä ottaa vakavasti. Oppiaineiden omat traditiot ja toiminnan tavoitteet on syytä ottaa vakavasti, jos halutaan pitää yllä toiminnan korkeaa laatua. Nämä kolme näkökulmaa kuluttajien erityiset tarpeet, valtiovalta ja opettajakunta valottavat myös niitä keskenään kisailevia voimia ja prosesseja, jotka pitävät kansallisia korkeakoulujärjestelmiä koossa ja tuovat niihin tarpeellista elinvoimaa. Nämä erilaiset toiminnan tavoitteet yhdistyvät ammattikorkeakouluissa työelämälähtöisyyden tavoitteessa sekä yliopistoissa ns. kolmannen tehtävän painotuksina. Ammattikorkeakouluissa tämä tiivistyy alueellinen vaikuttavuuden tavoitteessa. Siinä keskeinen tavoite on saada yhteistyöhön oppilaitokset, opiskelijat ja yritykset sekä muut yhteistyökumppanit kuten vaikkapa alueellinen varuskunta tai terveyspalvelut. Kymeenlaakson ammattikorkeakoulussa kysymystä on lähestytty mielestäni kiinnostavasti organisoimalla yhteistyö työelämän kanssa yritysmäisinä oppimisympäristöinä. Mielenkiintoisia esimerkkejä tästä alueellisesti vaikuttavasta yhteistyöstä ovat yritysmäiset oppimisympäristöt Business-Akatemiassa, sosiaalialan Dynamossa, Meduusa-akatemiassa, Kymidesignissä, Kymimedia Labissa ja ohjelmistoakatemiassa. Ja www-sivut ovat hienot!

7 4. Mutta onko koulutuksesta ihan oikeasti hyötyä? Kysymyksen koulutuksen hyödyllisyydestä voi myös asettaa kyseenalaiseksi. Näin tapahtuu koko ajan. Suomalaista koulutususkoa on arvosteltu väittämällä, että Suomessa on ylikoulutusta. Väite on hyvä. Miten siihen pitäisi suhtautua? Ylikoulutuksen väitettä täytyy purkaa hieman tarkemmin. Ylikoulutuksesta voidaan nimittäin puhua sekä yksilön että kansallisen koulutusjärjestelmän tasolla. Yksilö Yksilön kokemus koulutuksesta tai ylikoulutuksesta voidaan Katariina Koskisen pro gradututkimuksen mukaan jakaa kahden ulottuvuuden avulla. Kuvitelkaa mielessänne sosiologinen nelikenttä, jossa on neljä lokeroa. Pystyakselilla ovat tyytyväisyys (=subjektiivinen menestys), tunne siitä, että on koulutusta vastaavassa työssä (+ tai -). Vaaka-akselilla ovat menestys (=objektiivinen menestys), objektiivisesti mitattava tieto siitä, onko koulutustaan vastaavassa työssä (+ tai -). Näiden perusteella voidaan löytää neljä erityyppistä henkilöä: 1) tyytyväiset menestyjät, 2) tyytyväiset epäonnistujat, 3) tyytymättömät menestyjät, 4) tyytymättömät epäonnistujat. Mikä niistä itse haluaisit olla? ESIMERKKI: minulle soitti pari vuotta sitten eräs toimittaja, jonka kanssa keskustelin näistä jutuista. Puhelun päätteeksi kysyin häneltä syytä aiheesta kiinnostukseen ja lopulta myös sitä, oliko hän itse ylikoulutettu toimittajaksi. Vastaus oli kyllä. No miksi? Koska hän olisi halunnut olla tutkija Mielestäni hän oli hyvä toimittaja, perusteellinen ja asioista selvää ottava. Yksilön kannalta voidaan myös tarkastella koulutukseen sijoitetun pääoman korkoa. Laskelmat ovat melko hankalia, sillä niihin vaikuttavat hyvin monet tekijät. Roope Uusitalon (2005) laskelmat osoittavat kuitenkin, että viimeisen 15-vuoden aikana koulutuksen investoinnin tuotto on Suomessa ollut noin 8%, kun verrataan ammattikoulutuksen ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Luku nousee 13,8%, kun mukaan lasketaan mukaan verot ja tulonsiirrot (kuten opintotuki ja työttömyyskorvaukset). Koulutus siis kannattaa yksilön kannalta.

8 Näissä laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, hyötyä ja iloa, minkä oman uteliaisuuden tyydyttäminen (julkisella rahoituksella) tuottaa. Parhaimmillaan koulutus lisäämällä tietoja ja taitoja auttaa ymmärtämään maailmaa paremmin, sekä voi antaa työvälineitä uusista tehtävistä suoriutumiseen. Kansallisen koulutusjärjestelmän kannalta ylikoulutuksella puolestaan tarkoitetaan sitä, miten siinä mahdollisimman tehokkaasti käytetään resursseja. Voitaneen puhua ylikoulutuksesta, jos opiskelijat suorittavat useamman kuin yhden tutkinnon. Yksikön kokemus voi kuitenkin olla päinvastainen. 5. Kenelle koulutuksesta on siis ollut hyötyä Suomessa? Historiallisesta näkökulmasta käsin voi sanoa, että koulutuksesta on ollut hyötyä koko kansakunnalle. Korkeakoulujen rooli on ollut merkittävä tämän yhteiskunnan rakentamisessa aina 1800-luvulta lähtien. Tämä tosiasia on syytä muistaa myös nyt, kun taloudelliset arvot ovat korostumassa globalisoituvassa maailmassa. Korkeakoulutuksen hyötyjä on syytä tarkastella laajasta näkökulmasta ottaen huomioon koko yhteiskunnan perspektiivit. Entä mitä korkeakoulutuksen hyödyllisyys edellyttää tulevaisuudessa? Korkeakoulut ovat nimittäin siinä mielessä poikkeuksellisia paikkoja että niissä yhdistyy sekä organisaatio, jossa opetus ja tutkimus annetaan, että koko länsimaisen kulttuurin osaamisen ja tietämisen perinteet. Nykyisessä ajassa on tapana korostaa instituution, oppilaitoksen, merkitystä. Se onkin merkittävää, sillä talous on inhimillisen toiminnan perusta. Samalla tämä näkökulma tuppaa jättämään vähemmälle huomiolle sen, että korkeakoulujen toiminnan tavoite on kuitenkin tradition, osaamisen, ammattitaidon, tiedon luominen ja siirto tuleville sukupolville opiskelijoille. Mitä korkeakoulutuksen kehittäminen edellyttää tulevaisuudessa? Vastaus on resursseja. Resursseilla en kuitenkaan tarkoita vain rahaa. Resursseilla tarkoitan myös tietoiseksi tulemista omista traditioista, omasta osaamisesta. Omien henkisten resurssien vahvistamista ja kasvattamista. Sen miettimistä, mitkä ovat vaikkapa Kymeenlaakson AMKin vahvuudet, traditiot ja osaamiset. Niin, mitä ne ovat? Tämä kysymys on siinä mielessä retorinen, että odota saavani vastausta juuri nyt -vaikka paikalla onkin päteviä ihmisiä vastaamaan tähän kysymykseen. Kysymys on kuitenkin enemmän kuin vain retorinen; se voisi olla vaikkapa

9 työyhteisöiden toiminnan kehittämisen pysyvä tavoite. Asia on ymmärtääkseni niin, että traditiot eivät tarkoita suuntautumista menneisyyteen. Ei, traditioiden tähtäyspiste on tulevaisuudessa: siinä, mikä toiminnassamme on niin merkittävää, että se on syytä siirtää eteenpäin tuleville sukupolville. Kärjistäen voisi sanoa, että traditio antaa vision tulevaisuuteen. Tietoisuus traditiosta voi olla strategisen toiminnan lähtökohta ja tavoite. Tietoisuus traditioista, omista vahvuuksista ja niiden perusteista auttaa näkemään tulevaisuuteen. Onnittelen Kymeen Ammattikorkeakoulua sen ensimmäisestä kymmenvuotiskaudesta. Teette tärkeää työtä. Toivotan menestystä tuleville vuosikymmenille! Asplund, R Koulutuksen kannattavuus yksilöiden ja yhteiskunnan näkökulmasta. Esitelmä seminaarissa: Seminar on the Economics of Education Helsinki. Rhoades, G. & Slaughter, S. Mode 3, Academic Capitalism and the New Economy: Making Higher Education Work for Whom? Teoksessa P. Tynjälä, G. boulton-lewis, J. Välimaa (toim.) Higher Education and Working Life. Elsevier (painossa) Uusitalo, R Joko Suomessa koulutetaan liikaa. Esitelmän seminaarissa: Seminar on the Economics of Education Helsinki. Välimaa, J Finnish Higher Education in Transition. Perspectives on Massification and Globalisation. Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos.

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Kunnioitettu opettajani, professori Seppo Hölötä piti virkaanastujaisesitelmänsä aiheesta Yliopisto menneisyyden ja tulevaisuuden välissä. Näissä avaussanoissani

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa.

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA julistetaan haettavaksi Koulutuksen tutkimuslaitos 1. Tutkijan määräaikainen virkasuhde ajaksi 1.11.2008 30.9.2011 Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008 17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Huippuosaaminen ja yrittäjyys Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimus liittyy Talouselämää, koulutusta ja työpaikkoja koskevaan murrokseen (yksilön vastuu ja valinnat)

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot