Ketä koulutuksen pitää hyödyttää?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ketä koulutuksen pitää hyödyttää?"

Transkriptio

1 Jussi Välimaa Ketä koulutuksen pitää hyödyttää? Juhlapuhe Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Juhlaseminaarissa Aluksi Arvoisa rehtori, hyvät juhlavieraat. Kiitos kutsusta saapua puhumaan tässä juhlatilaisuudessa. On erittäin miellyttävää saada vierailla Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa siitäkin syystä, että käytin pari vuotta sitten eräässä tutkimuksessani Kymenlaakson ammattikorkeakoulua esimerkkinä. Kuvasin Kymeenlaakson ammattikorkeakoulun avulla ammattikorkeakoulujen toimilupa-arviointien arviointiprosesseja (Välimaa 2004). Samalla on kiinnostavaa saada pohtia yhdessä teidän kanssanne kaikkien koulutuksen järjestäjien peruskysymystä: Ketä koulutuksen pitää hyödyttää? Otsikossani on onneksi kysymysmerkki. Voin siis tarkastella kysymystä useammasta eri näkökulmasta. Ja toisin kuin tutkijoilla yleensä on tapana, pyrin antamaan myös vastauksia kysymyksiini. 2. Ketä siis koulutuksen pitää hyödyttää? Vastaus on helppo: Koulutuksen pitää hyödyttää kaikkia. Hankalaksi tämä helppo kysymys muuttuu, jos mietitään mitä kaikki tarkoittaa. Ketä ovat kaikki? Tätä kysymystä on syytä tarkastella sekä historiallisesti että nykymaailman perspektiivistä. Aloitan historiallisesta näkökulmasta siksi, että me elämme niiden tapahtumien ketjussa, jotka ovat usein alkaneet ennen meidän aikaamme/syntymäämme. On hyvä tietää, mistä me tulemme. Historiallisesti On syytä kysyä, ketkä ovat hyötyneet koulutuksesta Suomessa?

2 Ensimmäinen vastaus on Suomen kansalaiset. Olemme saaneet lisää tietoja, taitoja ja oppia kansakouluissa ja sittemmin peruskouluissa. Kansalaisten kannalta merkittävää on se, että suomalainen kansakoulu on pyrkinyt lisäämään sekä oppilaiden tietoja (kuten luku- ja laskutaito) että taitoja (käsityö). Tämä ei ollut Euroopassa aivan tavallista. Toinen koulutuksesta hyötyjä on kansalaisyhteiskunta. On aika mahdotonta kuvitella yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvaa kansalaisyhteiskuntaa, jos sen jäsenet eivät osaa lukea ja kirjoittaa. Koulutustason nousulla on yhteys myös kansalaisyhteiskunnassa käytävään keskusteluun. Maailmasta tietäviä ja siitä tietoisia ihmisiä ei voida kovin helposti sumuttaa totalitaarisilla uskonnoilla tai ideologioilla. Kolmas koulutuksen hyötyjä on talouselämä. Tutkimus on osoittanut, että kansan sivistystason kohoamisella ja työn tuottavuuden lisääntymisellä on olemassa samansuuntainen kohoava suuntaus, trendi. Tosin viive näiden välillä on noin parinkymmenen vuoden mittainen. Tämä on luonnollista, sillä suunnilleen se aika kuluu koulun aloittamisesta työelämään siirtymiseen. Suomessa kansan koulutustaso on kasvanut viimeiset 100 vuotta luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan koulutustaso nousu on yhä edelleen tärkeä talouden kasvuvahtia ylläpitävä tekijä, vaikkakin suoria syyseuraussuhteita on hankala osoittaa. Vuosina yli 5% BKT:n kasvusta on työvoiman koulutustason kohoamisen ansiota (Asplund 2005). Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Annan esimerkin: tein tutkimusta tohtoreista ja PKyrityksistä. Kävin eräässä metallialan yrityksessä Keski-Suomessa. Yhtiön toimitusjohtaja kertoi yrityksensä laatukäsikirjasta ja mainitsi samalla, että heillä oli juuri siirrytty tiimityöhön. Se oli 90-luvun muotisana. Oleellista oli kuitenkin se, että työtapoja oli oikeasti uudistettu. Kukin metallimies oli kokonaisvastuussa koko omasta työprosessistaan. Työajat olivat joustavat. Esimiehiä ei tarvittu. Kysyin toimitusjohtajalta: onnistuisiko tällainen uudistus, jos ammattimiehet eivät olisi hyvin koulutettuja peruskouluissa ja ammattiopinnoissa. Vastaus tuli nopeasti. ei tietenkään. Yhteenvetäen voi todeta, että suomalainen yhteiskunta kokonaisuudessaan on hyötynyt koulutuksesta.

3 Samaa asiaa on hyvä katsoa myös vastakkaisesta näkökulmasta (ja edelleen historiallisesti): Mikä merkitys koulutuksella on ollut Suomen syntymiselle? Tähän kysymykseen täytyy hakea näkökulmaa korkeimmasta koulutuksesta, yliopistoista luvulla Suomessa oli vain yksi yliopisto Keisarillinen Aleksanterin yliopisto nykyiseltä nimeltään Helsingin yliopisto. Tässä yliopistossa opiskelevat nuoret ylioppilaat (kuten Elias Lönnrot, J.V. Snellman) olivat luomassa kulttuurista liikettä, josta kehittyi fennomaanien poliittinen liike. Yliopisto oli tuolloin keisarinvallan puristuksessa ainoa julkinen foorum, jossa julkinen keskustelu oli mahdollista kuten Matti Klinge on osoittanut. Fennomaanit (johtajinaan mm. professorit Yrjö-Koskinen ja Snellman) loivat visiot kansallisuudesta suomalaisuudesta- kansallisvaltiosta. Tämä visio tuki maantieteellisen alueen kehitystä poliittiseksi alueeksi, Suomen kansallisvaltioksi. Fennomaanien politiikka tuki Suomen *poliittista kehitystä luomalla kansallisen poliittisen ohjelman *taloudellista kehitystä synnyttämällä Suomen markan, joka tuki Suomen kehitystä omana talousalueena. *kulttuurista kehitystä, jossa keskeistä oli Suomen kielen aseman vahvistaminen yhteiskunnassa virkakielenä- sekä Suomen kirjakielen tietoinen kehittäminen. Ilman sitä pitäisin puheeni tänään ruotsiksi, tai jollakin eurooppalaisella kielellä kenties venäjäksi. Merkittävää oli varsin suomalaisen kansakoululaitoksen perustaminen. Tässä kansakoulujen perustamisesta alammekin kiertyä takaisin kohti kansalaisyhteiskunnan perusteiden luomista. Samalla on myös syytä mainita se, että kansakoululaitoksen myötä Suomeen syntyi kokonaan uusi korkeakoulutuksen muoto; nimittäin kansakoulunopettajaseminaarit. Nämä olivat aikanaan (1860-luvulta lähtien) merkittävä koulutusväylä talonpoikain, työväestön ja kauppiaiden tyttärille ja pojille, sillä yliopisto oli ja pysyi suljettuna muilta kuin ylioppilailta. Samalla kansakoulunopettajat olivat myös merkittävä kulttuurinen muutosvoima, kun he Seminaarien kristillis-isänmaallisen opetuksen jälkeen siirtyivät opettajiksi ympäri Suomen maan. Voi sanoa, että he olivat se voima, joka auttoi jalkauttamaan fennomaanien politiikkaa joka niemeen, saareen ja notkelmaan.

4 Ei ole liioiteltua sanoa, että yliopisto oli merkittävin yksittäinen tekijä Suomen itsenäisyyden perustan luomisessa. Korkeakoulutus on merkittävästi edistänyt ja tukenut Suomen kansallisvaltion syntyä ja sen kehitystä (ks. Välimaa 2001). 3. Entä sitten nykyään? Ketä koulutuksen pitää hyödyttää 2000-luvulla? Vaihdan hieman näkökulmaa ja puhun tästä eteenpäin pääasiassa korkeakoulutuksesta. Korkeakoulutuksella tarkoitan sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja. Teen sen tarkoituksella ensinnäkin siksi, että se on vakiintunut käytäntö edustamallani tutkimusalalla korkeakoulututkimuksessa- ja toisaalta siksi, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat lähentymässä toisiaan ensinnäkin toiminnaltaan (molemmilla on tutkimus- ja kehitystoimintaa, opetusta sekä yhteiskunnallista palvelutoimintaa). ne ovat lähentymässä toisiaan myös nimikkeidensä osalta. Ei ole sattumaa, että monet ammattikorkeakoulut kuten myös Kymeenlaakson ammattikorkeakoulu- kutsuu itseään englanniksi nimellä University of Applied Sciences (soveltavien tieteiden yliopisto). En kuitenkaan jatka tästä kysymyksestä pidemmälle, sillä tarkoitukseni ei ole käsitellä tässä puheessa koulutuspoliittisia kiistakysymyksiä, jota yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suhde selvästikin on. Totean vain, että korkeakoulututkimuksen kannalta oleellista on se, että molemmat kuuluvat kolmannen asteen korkeakouluihin, vaikkakin hieman eri painotuksin. Nykyisessä keskustelussa on kuitenkin se harha, että kysymys korkeakoulutuksen hyödyllisyydestä ymmärretään liian helposti kysymykseksi siitä, kenelle korkeakoulutuksesta pitäisi olla taloudellista hyötyä. Korkeakoulutuksen hyödyllisyyttä on kuitenkin syytä katsoa laajemmasta näkökulmasta kuten olen tässä yrittänyt jo osoittaa. Suomessa, kuten muissakin länsimaissa voidaan erottaa kolme pääasiallista näkökulmaa korkeakoulutukseen. Niitä edustavat: kuluttajat, valtiovalta ja korkeakoulujen opettajat ja tutkijat. Nämä näkökulmat auttavat ymmärtämään sitä, miksi korkeakoulutus on yhteiskunnallisesti kiistanalainen ilmiö. Kun sanon kiistanalainen, tarkoitan sitä, että sen kehittämisestä on olemassa monta mielipidettä. Pidän tätä kiistanalaisuutta positiivisena seikkana, sillä se osoittaa, että korkeakoulutus on tärkeä yhteiskunnan osa. Sen kehittämisestä on syytäkin keskustella. Samalla keskustelua helpottaa tieto siitä, miten se toimii.

5 Miten siis kuluttajat, valtiovalta ja korkeakoulujen opettajat ja tutkijat näkevät korkeakoulutuksen toiminnan? Korkeakoulutuksen kuluttajina voidaan pitää sekä opiskelijoita, opiskelijoiden vanhempia että työnantajia. Heitä kaikkia kiinnostaa se, miten koulutuksesta on hyötyä opiskelijalle -ja sitä kautta työelämälle. Näin siis kuluttajien erityiset toiveet ohjaavat korkeakoulujen toimintaa eräänlaisena markkinavoimana. Tämä voima korostaa koulutuksesta saatavaa käytännöllistä hyötyä. Samalla kuitenkin korkeakoulutuksen ja työelämän suhteista on olemassa hieman vääristyneitä oletuksia. Uusimman tutkimuksen mukaan koulutuksen ja työelämän suhteiden ymmärryksessä on seuraavanlaisia olettamuksia (Rhoades & Slaughter 2004): 1) oletus: työ rinnastetaan helposti vain yksityisen sektorin työhön. Kuitenkin yliopistojen opiskelijoista 57% menee töihin julkiselle sektorille (koulutus, sosiaalisektori, hallinto) ja myös amkien opiskelijoista 40% työllistyy julkiselle sektorille. 2) oletus: työ rinnastetaan työllistymiseen suuriin yhtiöihin. Kuitenkin pienet ja keskisuuret yritykset (PK-sektori) työllistävät Suomessa 61,2% työntekijöistä. Samalla PK_yrityksiä on 99,8% kaikista yrityksistä. (Tilastokeskus, 2003). 3) oletus: Koulutus työelämää varten rinnastetaan etupäässä nykyisiin ja olemassa oleviin työpaikkoihin sopeutumiseen. Samalla työ rinnastetaan palkkatyöhön. Yhteiskunnallisesti merkittävät tehtävät eivät kuitenkaan välttämättä ole palkkatyötä. Kolmatta sektoria ei pidä unohtaa. Globalisaatio on puolestaan tuonut uusia aineksia keskusteluun työelämän ja koulutuksen välisestä suhteesta. Keskeisin haaste tänä globalisaation aikakautena on paikallisen (lokaalin) ja globaalin yhdistäminen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaitoksen paikallinen toimintakyky (myös uskottavuus) riippuu siitä, kuinka uskottava sen laatu on kansainvälisellä tasolla. Voi kysyä, miksi ykkösluokan yrittäjät tekisivät yhteistyössä kuutosluokan oppilaitoksen kanssa? Sanon näin kärjistäen siksi, että korkeakoulujen toiminnan laadun jatkuva kehittäminen ja myös kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta oma uskottavuus säilyisi myös paikallisella ja maakunnallisella tasolla. Toista, hieman kuluttajista poikkeavaa näkökantaa edustavat korkeakoulutuksen maksajan, eli valtiovallan toiveet. Rahoittajalla keskeinen tavoite on koulutuksen tehokkuus -siis saadaan aikaan mahdollisimman paljon tutkintoja (ja tutkimusta) siihen käytetyillä varoilla.

6 Tässä oleellisia ovat sekä korkeakoulutuksen yhteiskunnallinen relevanssi (tutkinnot ovat työelämässä tarpeellisia) että opetuksen ja työn korkea laatu. Kysymys korkeakoulutuksen laadusta on periaatteessa helppo, mutta käytännössä hankala asia. Helppous liittyy laadun itsestäänselvyyteen. Kuka tahansa huomaa sen, jos laatua puuttuu; tai jos asioita ei tehdä hyvin. Hankaluus puolestaan löytyy laadun mittaamisesta tai laadun osoittamisesta, sillä kriteereitä eri alojen välillä on tavattoman monta. Suomessa on päätetty arvioida korkeakoulujen laatujärjestelmät, mutta jättää laadun parantaminen korkeakoulujen omalle vastuulle. Tämä on järkevä linjaus, sillä laadun parantamisessa huomio kohdistuu toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Laadun mittaamisessa puolestaan korostuvat mitattavat ja laskettavat seikat. Niillä ei välttämättä ole yhteyttä laadun parantamiseen tai edes itse toiminnan laatuun. Kolmatta näkökulmaa korkeakoulutukseen edustavat Korkeakoulujen opettajat ja tutkijat. Tässä näkökulmassa korostetaan sitä, että korkeakoulu ja korkeakoulutus noudattavat omia lainalaisuuksiaan. Korkeakoulu ei ole makkaratehdas. Korkeakouluissa on omat opettamisen ja tutkimisen prosessit, jotka on syytä ottaa vakavasti. Oppiaineiden omat traditiot ja toiminnan tavoitteet on syytä ottaa vakavasti, jos halutaan pitää yllä toiminnan korkeaa laatua. Nämä kolme näkökulmaa kuluttajien erityiset tarpeet, valtiovalta ja opettajakunta valottavat myös niitä keskenään kisailevia voimia ja prosesseja, jotka pitävät kansallisia korkeakoulujärjestelmiä koossa ja tuovat niihin tarpeellista elinvoimaa. Nämä erilaiset toiminnan tavoitteet yhdistyvät ammattikorkeakouluissa työelämälähtöisyyden tavoitteessa sekä yliopistoissa ns. kolmannen tehtävän painotuksina. Ammattikorkeakouluissa tämä tiivistyy alueellinen vaikuttavuuden tavoitteessa. Siinä keskeinen tavoite on saada yhteistyöhön oppilaitokset, opiskelijat ja yritykset sekä muut yhteistyökumppanit kuten vaikkapa alueellinen varuskunta tai terveyspalvelut. Kymeenlaakson ammattikorkeakoulussa kysymystä on lähestytty mielestäni kiinnostavasti organisoimalla yhteistyö työelämän kanssa yritysmäisinä oppimisympäristöinä. Mielenkiintoisia esimerkkejä tästä alueellisesti vaikuttavasta yhteistyöstä ovat yritysmäiset oppimisympäristöt Business-Akatemiassa, sosiaalialan Dynamossa, Meduusa-akatemiassa, Kymidesignissä, Kymimedia Labissa ja ohjelmistoakatemiassa. Ja www-sivut ovat hienot!

7 4. Mutta onko koulutuksesta ihan oikeasti hyötyä? Kysymyksen koulutuksen hyödyllisyydestä voi myös asettaa kyseenalaiseksi. Näin tapahtuu koko ajan. Suomalaista koulutususkoa on arvosteltu väittämällä, että Suomessa on ylikoulutusta. Väite on hyvä. Miten siihen pitäisi suhtautua? Ylikoulutuksen väitettä täytyy purkaa hieman tarkemmin. Ylikoulutuksesta voidaan nimittäin puhua sekä yksilön että kansallisen koulutusjärjestelmän tasolla. Yksilö Yksilön kokemus koulutuksesta tai ylikoulutuksesta voidaan Katariina Koskisen pro gradututkimuksen mukaan jakaa kahden ulottuvuuden avulla. Kuvitelkaa mielessänne sosiologinen nelikenttä, jossa on neljä lokeroa. Pystyakselilla ovat tyytyväisyys (=subjektiivinen menestys), tunne siitä, että on koulutusta vastaavassa työssä (+ tai -). Vaaka-akselilla ovat menestys (=objektiivinen menestys), objektiivisesti mitattava tieto siitä, onko koulutustaan vastaavassa työssä (+ tai -). Näiden perusteella voidaan löytää neljä erityyppistä henkilöä: 1) tyytyväiset menestyjät, 2) tyytyväiset epäonnistujat, 3) tyytymättömät menestyjät, 4) tyytymättömät epäonnistujat. Mikä niistä itse haluaisit olla? ESIMERKKI: minulle soitti pari vuotta sitten eräs toimittaja, jonka kanssa keskustelin näistä jutuista. Puhelun päätteeksi kysyin häneltä syytä aiheesta kiinnostukseen ja lopulta myös sitä, oliko hän itse ylikoulutettu toimittajaksi. Vastaus oli kyllä. No miksi? Koska hän olisi halunnut olla tutkija Mielestäni hän oli hyvä toimittaja, perusteellinen ja asioista selvää ottava. Yksilön kannalta voidaan myös tarkastella koulutukseen sijoitetun pääoman korkoa. Laskelmat ovat melko hankalia, sillä niihin vaikuttavat hyvin monet tekijät. Roope Uusitalon (2005) laskelmat osoittavat kuitenkin, että viimeisen 15-vuoden aikana koulutuksen investoinnin tuotto on Suomessa ollut noin 8%, kun verrataan ammattikoulutuksen ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Luku nousee 13,8%, kun mukaan lasketaan mukaan verot ja tulonsiirrot (kuten opintotuki ja työttömyyskorvaukset). Koulutus siis kannattaa yksilön kannalta.

8 Näissä laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, hyötyä ja iloa, minkä oman uteliaisuuden tyydyttäminen (julkisella rahoituksella) tuottaa. Parhaimmillaan koulutus lisäämällä tietoja ja taitoja auttaa ymmärtämään maailmaa paremmin, sekä voi antaa työvälineitä uusista tehtävistä suoriutumiseen. Kansallisen koulutusjärjestelmän kannalta ylikoulutuksella puolestaan tarkoitetaan sitä, miten siinä mahdollisimman tehokkaasti käytetään resursseja. Voitaneen puhua ylikoulutuksesta, jos opiskelijat suorittavat useamman kuin yhden tutkinnon. Yksikön kokemus voi kuitenkin olla päinvastainen. 5. Kenelle koulutuksesta on siis ollut hyötyä Suomessa? Historiallisesta näkökulmasta käsin voi sanoa, että koulutuksesta on ollut hyötyä koko kansakunnalle. Korkeakoulujen rooli on ollut merkittävä tämän yhteiskunnan rakentamisessa aina 1800-luvulta lähtien. Tämä tosiasia on syytä muistaa myös nyt, kun taloudelliset arvot ovat korostumassa globalisoituvassa maailmassa. Korkeakoulutuksen hyötyjä on syytä tarkastella laajasta näkökulmasta ottaen huomioon koko yhteiskunnan perspektiivit. Entä mitä korkeakoulutuksen hyödyllisyys edellyttää tulevaisuudessa? Korkeakoulut ovat nimittäin siinä mielessä poikkeuksellisia paikkoja että niissä yhdistyy sekä organisaatio, jossa opetus ja tutkimus annetaan, että koko länsimaisen kulttuurin osaamisen ja tietämisen perinteet. Nykyisessä ajassa on tapana korostaa instituution, oppilaitoksen, merkitystä. Se onkin merkittävää, sillä talous on inhimillisen toiminnan perusta. Samalla tämä näkökulma tuppaa jättämään vähemmälle huomiolle sen, että korkeakoulujen toiminnan tavoite on kuitenkin tradition, osaamisen, ammattitaidon, tiedon luominen ja siirto tuleville sukupolville opiskelijoille. Mitä korkeakoulutuksen kehittäminen edellyttää tulevaisuudessa? Vastaus on resursseja. Resursseilla en kuitenkaan tarkoita vain rahaa. Resursseilla tarkoitan myös tietoiseksi tulemista omista traditioista, omasta osaamisesta. Omien henkisten resurssien vahvistamista ja kasvattamista. Sen miettimistä, mitkä ovat vaikkapa Kymeenlaakson AMKin vahvuudet, traditiot ja osaamiset. Niin, mitä ne ovat? Tämä kysymys on siinä mielessä retorinen, että odota saavani vastausta juuri nyt -vaikka paikalla onkin päteviä ihmisiä vastaamaan tähän kysymykseen. Kysymys on kuitenkin enemmän kuin vain retorinen; se voisi olla vaikkapa

9 työyhteisöiden toiminnan kehittämisen pysyvä tavoite. Asia on ymmärtääkseni niin, että traditiot eivät tarkoita suuntautumista menneisyyteen. Ei, traditioiden tähtäyspiste on tulevaisuudessa: siinä, mikä toiminnassamme on niin merkittävää, että se on syytä siirtää eteenpäin tuleville sukupolville. Kärjistäen voisi sanoa, että traditio antaa vision tulevaisuuteen. Tietoisuus traditiosta voi olla strategisen toiminnan lähtökohta ja tavoite. Tietoisuus traditioista, omista vahvuuksista ja niiden perusteista auttaa näkemään tulevaisuuteen. Onnittelen Kymeen Ammattikorkeakoulua sen ensimmäisestä kymmenvuotiskaudesta. Teette tärkeää työtä. Toivotan menestystä tuleville vuosikymmenille! Asplund, R Koulutuksen kannattavuus yksilöiden ja yhteiskunnan näkökulmasta. Esitelmä seminaarissa: Seminar on the Economics of Education Helsinki. Rhoades, G. & Slaughter, S. Mode 3, Academic Capitalism and the New Economy: Making Higher Education Work for Whom? Teoksessa P. Tynjälä, G. boulton-lewis, J. Välimaa (toim.) Higher Education and Working Life. Elsevier (painossa) Uusitalo, R Joko Suomessa koulutetaan liikaa. Esitelmän seminaarissa: Seminar on the Economics of Education Helsinki. Välimaa, J Finnish Higher Education in Transition. Perspectives on Massification and Globalisation. Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos.

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella?

Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella? Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella? Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma -seminaari Paasitorni 20.8.2013 Ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallitus 18-22 vuotiaat

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi Väliraportti

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi Väliraportti Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi Väliraportti Peter Maassen TKI-päivät, Joensuu, 15.-16.2.2012 Esitys Enemmän irti innovaatiopolitiikasta seminaarissa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Learning Cafe Toimintaympäristö Mika Palm

Learning Cafe Toimintaympäristö Mika Palm 1 Learning Cafe Toimintaympäristö 11.5.2016 Mika Palm Keskustelu Learning Cafessa ensimmäisen ryhmän kanssa lähti alustukseni jälkeen hyvin liikkeelle. Alussa keskustelijoissa herätti huomion rahoitusmalli,

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? MYÖTÄTUULESSA TOIMINTAA JA TULOKSIA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 6-8.5.2013 Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

MERKITYKSELLISEN JA ARVOKKAAN TYÖN INDIKAATTORI TIIVISTELMÄ

MERKITYKSELLISEN JA ARVOKKAAN TYÖN INDIKAATTORI TIIVISTELMÄ MERKITYKSELLISEN JA ARVOKKAAN TYÖN INDIKAATTORI TIIVISTELMÄ 1. MERKITYKSELLISEN JA ARVOKKAAN TYÖN TAUSTA Viime vuosien heikko taloudellinen kehitys on tuonut muutoksia erityisesti työn ja työpaikkojen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli Valmistelussa

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Yhdessä työelämän kanssa

Yhdessä työelämän kanssa Yhdessä työelämän kanssa Erasmus+ tavoitteita Parantaa osallistujien avaintaitoja ja osaamista jota tarvitaan erityisesti työelämässä Vahvistaa koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä Toimintaympäristön

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Yliopistolaki (2009), 2

Yliopistolaki (2009), 2 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Aija Kettunen 10.-11.6.2015 Huono-osaisuuden tutkimuksen seminaari Pieksämäki Kannattava työllistäminen -projekti Kannattava

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen

Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi järjestää? 15.9.2010 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen Ylläpito, omistus, hallinto Ammattikorkeakoulujen monipuolinen omistajarakenne säilytetään

Lisätiedot

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Nina Björn Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kansainvälistymispalvelut Kv-kevätpäivät 2016,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Suomi elää osaamisesta

Suomi elää osaamisesta Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot