Artikkeleita. Finanssipolitiikka Emussa*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Artikkeleita. Finanssipolitiikka Emussa*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja vsk. - 1/1998 Artikkeleita Finanssipolitiikka Emussa* MARTTI HETEMÄKI VTT, ylijohtaja Valtiovarainministeriö Millaista on finanssipolitiikka Emussa? Kysymystä ovat käsitelleet syvällisesti mm. Jukka Pekkarisen johdolla toiminut ryhmä Suomessa (ks. Valtioneuvoston kanslia (1997)) ja Lars Calmforsin johdolla toiminut ryhmä Ruotsissa (ks. Calmfors et.al. (1997)). Mielestäni seuraavat kysymykset ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle: 1 Missä määrin Emu lisää finanssipolitiikan vastuuta? 2 Mitkä ovat kansallisen finanssipolitiikan mahdollisuudet Emussa? 3 Mitkä ovat liian löysän finanssipolitiikan vaikutukset Emussa? 4 Johtaako Emu fiskaaliseen federalismiin ja liittovaltioon? 5 Mitä käytännön muutospaineita Emu aiheuttaa finanssipolitiikkaan? * Kiitän Juhana Hukkista, Tuomas Sukselaista ja Johnny Åkerholmia hyvistä kommenteista. Vastaan tietysti kuitenkin itse kirjoituksesta ja siihen mahdollisesti sisältyvistä kömmähdyksistä. 1 Missä määrin Emu lisää finanssipolitiikan vastuuta? Emu lisää finanssipolitiikan vastuuta talouden vaihtelujen tasaamisesta, kun kansallista rahapolitiikkaa ei enää ole. Kuinka suuri tämä vastuun siirtyminen on? Ensinnäkin ekonomistit ovat melko yksimielisiä siitä, että rahapolitiikka voi torjua tai vaimentaa vain suhanneluonteisten häiriöiden vaikutuksia. Suhdanneluoteiset häiriöt voivat kyllä johtaa rakenteellisiin ongelmiin, mutta rahapolitiikka ei tehoa rakenteellisiin ongelmiin. Esim. korkojen lasku ei lievennä kannustinongelmia. Toiseksi kansallinen rahapolitiikka voi torjua vain sellaisia suhdanneluonteisia häiriöita, jotka koskevat koko maata. Sektori- tai aluekohtainen häiriö, joka ei heiluta koko kansantaloutta jää kansalliseltakin rahapolitiikalta hoitamatta. Rahapolitiikan tavoitteena on kansantalouden hintavakauden säilyttäminen, eikä yksikään ala voi laskea sen varaan, että rahapolitiikka joustaa sen tarpeiden mukaan. 6

2 Martti Hetemäki Kolmanneksi Emu voi jättää aukon vain koskien maakohtaisten suhdannehäiriöiden torjumista. Koko Emu-aluetta koskevien häiriöiden torjumisesta huolehtii periaatteessa Euroopan keskuspankki. Finanssipolitiikan pitäisi siis Emu-oloissa kysynnän säätelymielessä ottaa yksin vastuu maakohtaisten, suhdanneluonteisten häiriöiden vaikutusten vaimentamisesta. Teoriassa ja käytännössä finanssipolitiikan vastuu kasvaa kuitenkin vain siltä osin kuin rahapolitiikka tai valuuttakurssijousto tällaisia häiriöitä vaimentavat. Taloustieteellinen tutkimus koskien rahapolitiikan mahdollisuuksia ja valuuttajouston vaikutuksia on edennyt paljon viime vuosikymmenininä. Hyvät ja yleistajuiset katsaukset aiheesta ovat esittäneet Seppo Honkapohja (1996) ja Erkki Koskela (1996). Mm. heidän katsauksiinsa tukeutuen totean seuraavassa lyhyesti, miten talousteorian muutokset ovat vähentäneet uskoa aktiivisen rahapolitiikan mahdollisuuksiin ja samalla optimaalisen valuuttaalueen teorian merkitykseen. Vajaa 40 vuotta sitten Mundellin ja McKinnonin kehittämä optimaalisen valuutta-alueen teoria nojaa oletukseen, että rahapolitiikka tai valuuttakurssien muutokset vaimentavat taloutta kohtaavien häiriöiden vaikutuksia. Kuitenkin jo 1970-luvun alusta alkaen on tiedostettu laajasti, että kokonaiskysyntää säätelevän rahapolitiikan rajat ovat paljon ahtaammat kuin aikaisemmin oli luultu. Ensinnäkin jo 1960-luvun lopulla Phelps ja Friedman osoittivat, että työttömyyttä on esim. rahapolitiikan keinoin mahdollista alentaa vain lyhyellä tähtäimellä. Näin sen takia, että inflaation odottamaton kiihtyminen voi lyhyellä aikavälillä parantaa työllisyyttä kun reaalipalkat laskevat. Pitkän päälle rahapolitiikalla voidaan säädellä vain inflaation, ei tuotannon tai työttö- myyden tasoa. Toinen kova isku aktiivisen suhdannepolitiikan mahdollisuuksiin tuli, kun ekonomistit luopuivat oletuksesta odotusten mekanistisuudesta soveltaen Muthin 1960-luvun alussa esittämää ideaa. On luontevaa olettaa, että taloudenpitäjien odotukset ovat johdonmukaisia heidän käyttäytymistä kuvaavan mallin kanssa. Näiden ns. rationaalisten odotusten huomioon ottamisella oli käänteentekevä vaikutus näkemyksiin talouspolitiikan mahdollisuuksista. Rationaalisten odotusten merkityksen optimaalisen valuutta-alueen teorian kannalta voi summeerata seuraavasti. Jos valuuttakurssimuutokset tai aktiivinen rahapolitiikka tasaa taloudellisten häiriöiden vaikutuksia, ottavat taloudenpitäjän sen huomioon käyttäytymisessään, eikä tällöin rahapolitiikalla ole edes lyhyen tähtäimen vaikutuksia. Edellä esitetyn perusteella voisi päätellä, että rahapolitiikalla on kyllä vaikutuksia kunhan päättäjät pystyvät yllättämään yleisön ja markkinat. Toisin sanoen talouspolitiikan päättäjien pitäisi tarvittaessa poiketa ilmoittamastaan linjastaan maan etujen niin vaatiessa. Mutta kuten Kydland ja Prescott osoittivat 1970-luvun lopussa, on tämänkin tapaisella talouspolitiikalla lyhyet jäljet. Politiikan vaikutus mitätöityy, kun yleisö tajuaa, että esim. maakohtaisen häiriön tapauksessa talouspolitiikassa olisi optimaalista poiketa aiemmin ilmoitetusta linjasta. Entä jos rahapolitiikan aseet pidetään vaseliinissa vain todella pahojen häiriöiden varalta ja unohdetaan suhdanteiden hienosäätö? Ikävä kyllä tässäkin suhteessa taloustiede ja myös käytännön kokemukset antavat varsin lohduttoman vastauksen. Rogoffin ja monen muun tutkijan rahapolitiikan maineenmuodostusta ja uskottavuutta koskevan teoreettisen kirjallisuuden lopputulokset ovat aika yksiselitteisiä: yleisö ja markkinat eivät ole huijattavissa lyhyellä 7

3 Artikkeleita - KAK 1/1998 tai pitkällä tähtäimellä. Tästä kirjallisuudesta Cukierman (1992) on esittänyt laajan ja melko helppotajuisen katsauksen. Viimeisten 30 vuoden aikana saadut talousteorian tulokset tukevat näkemystä, että aktiivinen, suhdanteita tasaava r'lhapolitiikka ei ole vain tehotonta, vaan se voi olla myös haitallista. Toiveikkaan näkemyksen mukaan uskottava rahapolitiikka voi kuitenkin pystyä pitämään BKT:n lähellä tuotantomahdollisuuksia ja työttömyyden lähellä rakenteellisen työttömyyden tasoa. Yhdysvaltojen kokemukset 1990-luvulta tukevat jossain määrin tätä näkemystä. Sen sijaan esimerkiksi Sveitsissä tai Japanissa rahapolitiikka ei ole 1990-luvulla onnistunut saamaan taloutta kasvuun. Kaiken kaikkiaan talousteorian ja varsinkin pienten maiden kokemusten perusteella maakohtaisten häriöiden vaikutusten torjuminen kansallisella rahapolitiikalla näyttää olevan vaikeaa ja ehkä jopa vahingollista. Tässä mielessä kansallisen rahapolitiikan lakkaaminen ei välttämättä lisää finanssipolitiikan vastuuta. Entä eikö kelluva valuuttakurssi itsessään, ilman aktiivista rahapolitiikkaakin vaimenna taloudellisten häiriöiden vaikutuksia? Kuten Rolnick ja Weber (1989) totevat, ekonomistit olivat vielä 1970-luvun alussa, Bretton W oods järjestelmän loppuessa hyvin optimistisia tässä suhteessa. Myöhemmät valuuttamyllerykset, jotka ajan myötä näyttävät vain kärjistyneen ovat olleet kuitenkin kylmä suihku tälle optimismille. Rolnickin ja Weberin mukaan kelluvat kurssit eivät ole tasanneet suhdannevaihteluja. Samaan johtopäätökseen tulevat Haaparanta ja Peisa (1997), joiden mukaan empiiristen tutkimusten perusteella valuuttakurssimuutokset eivät ole tasanneet taloudellisia vaihteluja. Kaiken edellä sanotun jälkeen on syytä painottaa, että riski Suomea kohtaavasta merkittä- västä häiriöstä on olemassa ja se voi myös joskus toteutua. Mutta kansallisen rahapolitiikan mahdollisuudet vaimentaa sitä ovat pienet, eikä ole myöskään poissuljettua, että kansallisen rahapolitiikan pelkkä olemassaolo kärjistää tuollaisen häiriön vaikutuksia. Rahapolitiikan liikkumavara ja teho osoittautuivat pieniksi markan alkaessa kellua 1992 syyskuussa, vaikka juuri tuolloin olisi ollut eduksi, jos rahapolitiikkaa olisi voitu tehdä puhtaasti kansallisista lähtökohdista. Kaiken kaikkiaan, kysynnän säätelymielessä Suomi ei ota riskiä mennessään valuutta-alueeseen, joka historian valossa näyttää Suomen kannalta "ei-optimaaliselta". Toisaalta on myönnettävä, että valuuttakurssimuutoksilla on reaalitaloudellisia vaikutuksia, jotka voivat olla suhdannekehitystä ja maakohtaisten häiriöiden vaikutuksia tasaavia. Yllä esitetyn perusteella kansallisen rahapolitiikan poistuminen sinänsä ei lisää finanssipolitiikan vastuuta, päinvastoin kuin ilmeisesti varsin yleisesti luullaan. Mielestäni Emu kyllä lisää finanssipolitiikan vastuuta melkoisesti mutta ei siitä syystä, että kansallinen rahapolitiikka suhdannepolitiikan välineenä poistuu, vaan siitä syystä, että löysän finanssipolitiikan vaikutukset sekä kansallisesti että EU-tasolla voivat olla paljon haitallisemmat Emussa kuin sen ulkopuolella. Palaan tähän teemaan j aksossa 3. 2 Mitkä ovat kansallisen finanssipolitiikan mahdollisuudet Emussa? Jos budjettivaje repeää taantumassa liian suureksi, niin ns. vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla valtio joutuu viime kädessä maksamaan sakkoja EU:lle. Sakkojen välttämiseksi finanssipolitiikka saattaa joidenkin mielestä muodostua tarpeettoman kireäksi matalasuhdanteessa. Heidän mukaansa julkisen talouden sallittua 8

4 Martti Hetemäki alijäämää säätelevät rajat eivät rajoita vain elvyttävän, päätösperäisen finanssipolitiikan liikkumavaraa, vaan myös finanssipolitiikan ns. automaattisten vakauttajien toimintaa. Tällainen päättely vaikuttaa oikealta, mutta siinä on kuitenkin useita aukkoja. Ensinnäkin vakaus- ja kasvusopimus tähtää Emu-maiden budjettikurin ylläpitämiseen sallimalla samalla riittävän perinteisen suhdannepoliittisen liikkumavaran. Kuten Mutikainen ja Suvanto (1997) osoittavat, sisältää vakaus- ja kasvusopimus pitkän meriettelyn alkaen ennakkovaroituksista ja päätyen vasta usean vuoden kuluttua sakkoihin. Jos maa ei ole saanut korjattua ylisuurta alijäämää esim. viidessä vuodessa, voi perustellusti väittää, että kyseessä on rakenteellinen alijäämä, joka pitäisi joka tapauksessa korjata. Tässä mielessä vakaus- ja kasvusopimuksen ei pitäisi rajoittaa esim. finanssipolitiikan ns. automaattisten vakauttajien toimintaa yllättävän suhdannetaantuman kohdatessa. Toiseksi rankaisu kestämättömistä budjettivajeista tullee Emu-oloissakin todennäköisemmin markkinoiden kuin minkään ED-tasoisen rankaisumenettelyn kautta. Talouden ja erityisesti julkisen talouden perustekijöiden kunto eli ns. fundamentit säätelevät julkisen talouden velkaantumisen rajoja, ei niinkään jäykät sopimukset. Markkinat ovat Emu-oloissakin ilmeisesti valppaampi ja ankarampi poliisi kuin paperilla olevat säännöt, joiden toimeenpano on poliitikkojen harkinnan vallassa. MeKinnon (1996) toteaa, että Yhdysvalloissa markkinat nostavat nopeasti velkaantuvien osavaltioiden korkoja. Syynä tähän on, että osavaltioilla ei ole setelirahoituksen mahdollisuutta edes teoriassa. Yhdysvalloissa osavaltioiden velkaantuminen on pysynyt hyvin pienenä ED-maiden valtioiden velkaantumiseen verrattuna. Ovatko ED-maat Emussa samassa asemassa kuin yksittäiset osavaltiot tänään Yhdysvalloissa? Dseiden kansainvälisten pankkiiriliikkeiden edustajien kannanotot viittaavat siihen, että Emu-maiden valtioiden lainojen korot tulevat entistä enemmän perustumaan kunkin maan julkisen talouden kestävyyteen (ks. Pitchford ja Cox 1997, s )). Toisin sanoen, varsinkin jos Maastrichtin sopimuksen ns. no-bail-outlauseke on täysin uskottava, markkinat todennäköisesti rankaisevat varsin tehokkaasti löysästä finanssipolitiikasta. Pienten maiden kohdalla kyseistä lauseketta on luultavasti helpompi soveltaa kuin suurten maiden kohdalla. Suurempien ED-maiden kohdalla ns. too-big-tofail-ilmiö voi kuitenkin merkitä, että Euroopan keskuspankki ja yhteisö eivät ehkä voi rahamarkkinoiden epävakausriskin takia olla avustamatta jotakin suurta ED-maata sen vakavissa julkisen talouden ongelmissa. Kolmanneksi ekonomistien usko perinteisen, budjettivajetta lisäävän finanssipolitiikan huomattavaan elvyttävään vaikutukseen on viime vuosikymmenien aikana hiipunut. Taloustieteellisessä tutkimuksessa onkin kiinnitetty lisääntyvästi huomiota niihin finanssipolitiikan keinoihin, jotka vaikuttavat yritysten ja kotitalouksien päätöksiin, ei budjettitasapainon muutosten, vaan taloudellisten kannustimien kautta. On myös ilmeistä, että kulutus-, säästämisja investointipäätöksiin suoraan vaikuttavien toimien teho on markkinoiden toimivuuden parantuessa kasvanut. Esim. asuntolainakorkojen verovähennyksen vaikutus on 1980-luvun lopulta alkaen ollut suurempi kuin säädeltyjen rahamarkkinoiden oloissa. Yleisesti ottaen pääomamarkkinoiden vapautuminen ja globaiisaatio laajemmin on todennäköisesti lisännyt suhteellisiin hintoihin vaikuttavien vero- tai maksumuutosten vaikutusta, koska taloudenpitäjät reagoivat hinta- 9

5 Artikkeleita - KAK 1/1998 muutoksiin aiempaa voimakkaammin. Tämä pätee rahoitusmarkkinoiden lisäksi myös mm. hyödyke- ja työmarkkinoihin. Globalisaatio lisää työn kysynnän palkkajoustoa kahden kanavan kautta, ks. Rodrik (1997). Ensinnäkin hyödykemarkkinoiden kilpailun lisääntyminen ja sen aiheuttama hyödykkeiden hintajouston kasvu merkitsee myös työn kysynnän hintajouston kasvua. Toiseksi ns. Le Chatelier-Samuelson periaatteen nojalla minkä tahansa tuotannontekijän kysyntä (kuten työpanoksen) tulee sitä joustavammaksi, mitä enemmän muut tuotannontekijät (kuten pääoma) reagoivat taloudellisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Kuten Rodrik toteaa, on työvoiman kysynnän hintajouston kasvusta empiiristä näyttöä. Juhana Hukkisen (1997) Suomen Pankissa tekemät tarkastelut vuoteen 1996 ulottuvalla, 21 toimialan aineistolla viittaavat siihen, että myös Suomessa työn kysynnän jousto reaalipalkan suhteen olisi selvästi noussut. Globalisaatio siis on omiaan lisäämään suhteellisten hintojen kautta vaikuttavan finanssipolitiikan vaikutusmahdollisuuksia. Tällaisesta finanssipolitiikasta hyvän yleisesityksen ovat laatineet Frenkel ja Razin (1987). He analysoivat myös muuttumattoman budjettitasapainon puitteissa harjoitettavan finanssipolitiikan toimenpiteiden vaikutuksia. Veropolitiikalla voidaan teoriassa saavuttaa valuuttakurssipolitiikan kanssa identtiset tulokset kuten Frenkel ja Razin (1989) osoittavat. Käytännön tasolla varsinkin Ruotsissa on käyty paljon keskustelua ns. sisäisen valuuttakurssipolitiikan eli veropolitiikan kautta vaikuttavan finanssipolitiikan mahdollisuuksista. Calmfors et. al. (1996) päätyvät tästä asiasta seuraavaan johtopäätökseen: "Vår slutsats blir att interna växelkursförändringar delvis kan utgöra en ersättning för förlusten av penningpolitisk självständighet i en monetär union". Jottei yllä esitetystä syntyisi liian ruusuista kuvaa suhdanteita tasaavan finanssipolitiikan mahdollisuuksista, on syytä muistaa jaksossa 1 esitetyt näkökohdat. Lisäksi aktivistinen talouspolitiikka, joka tarpeen vaatiessa vaimentaa taloudellisten häriöiden vaikutuksia (vrt. ns. Emu-puskurit) yleensä vähentää taloudenpitäjien omaa vastuunkantoa ja esim. palkkamalttia (ns. moral hazard ilmiö). Tämä argumentti pätee luonnollisesti kaikkiin talouspolitiikan toimiin (ml. rahapolitiikka), joilla työttömyyden vaihteluja tarvittaessa vaimennettaisiin. 3 Mitkä ovat liian löysän finanssipolitiikan vaikutukset Emussa? Emu edellyttää tiukkaa budjettikuria karkeasti ottaen kahdesta syystä. Ensinnäkin koko Emualueen vakaudelle etenkin suurten Emu-maiden löysä finanssipolitiikka olisi iso yhteinen riski. Toiseksi yksittäisen maan löysä kansallinen finanssipolitiikka on ennen muuta sen itsensä kannalta iso riski. Emu-alueen budjettikurin vaatimusta voi yleisellä tasolla perustella seuraavasti. Pelkistäen Euroopan keskuspankki voi reagoida jonkin taijoidenkin Emu-maiden inflatoriseen finanssipolitiikkaan joko korkoa nostamalla tai antamalla inflaation nousta, jolloin korot myös nousevat. Tästä kärsisi koko Emu-alue. Hyvä esimerkki tällaisesta häiriöistä oli Saksojen yhdentymisen vaikutukset. Yhdentyminen nosti nopeasti Saksan budjettivajetta, mihin Bundesbank - inflaation pelossa - reagoi korkoja nostamalla. Kun 90-luvun alussa useimmat EU-maat noudattivat ERM:in kapeita vaihteluvälejä, nousivat korot myös näissä maissa. ECU-kytkennän takia myös Norjan, Ruotsin ja Suomen korot nousivat. Vuosikymmenen alun tapaisen Euroopan laa- 10

6 Martti Hetemäki juisen taantuman estämiseksi on tärkeää, ettei Euroopan keskuspankin tarvitse turvautua samanlaiseen politiikkaan kuin Bundesbank 90-luvun alussa. Tätä vieläkin suurempi onnettomuus voisi olla, jos uusi keskuspankki antaisi tiukan paikan tullen periksi. Vaikkei tämä vaihtoehto ole todennäköinen, on sen seurausten vakavuuden takia sitä syytä lähemmin tarkastella. Kuten MeKinnon (1997) toteaa, verrattaessa USA:n osavaltioihin, Emuun siirtymässä olevien maiden julkiset velkaantumisasteet ovat erittäin korkeita. McKinnonin mukaan keskuspankkirahoituksen puuttuminen ja sen seurauksena markkinoiden asettamat sitovat budjettirajoitteet selittävät USA:n osavaltioiden matalat velkaluvut. Tätä taustaa vasten saattavat markkinat pitää korkeasti velkaantuneiden Emumaiden valtioiden velkapapereita jatkossa paljon riskipitoisempina kuin ennen Emua. Kuten Pekkarinen (1997, s. 7) toteaa: "Holtittomasti velkaantuvan valtion liikkeelle laskemista obligaatioista voi tulla roskapapereita." Jos markkinat alkavat vierastaa korkeasti velkaantuneen Emu-valtion velkapapereita, voi syntyä vaikeasti hallittava tilanne,jossa kyseisen valtion velkapapereiden riskipreemio nousee erittäin suureksi. Tällöin Euroopan keskuspankki (EKP) saattaa olla pahassa välikädessä, jos sen pitäisi olla hyväksymättä jonkin valtion velkapapereita yksityisen pankin keskuspankkiluoton vakuusmateriaalina. Käytännössä Euroopan keskuspankki todennäköisesti luokittelee vakuusmateriaalin eri luokkiin siten, että aluksi kaikkien Emu -valtioiden velkakirjat ovat parhaimmassa luokassa. Jos EKP pudottaisi jonkin valtion paperit ykkösluokasta, olisi tällainen muutos markkinoille selvä viesti hankkiutua eroon kyseisistä papereista. Maastrichtin sopimuksen no-bail-out lauseke (Artikla 104b) kieltää yhteisöätai yksittäistä jäsenvaltiota pelastamasta minkään muun Jasen valtion julkista taloutta tai sen osaa. Toisin sanoen yhteisö tai jäsenvatio ei saa ottaa vastattavakseen jonkin muun jäsenvaltion julkisen talouden sitoumuksista. EKP:ta koskee samanlainen no-bail-out lauseke kuin yhteisöä ja jäsenvaltioita (Maastrichtin sopimuksen lisäpöytäkirja No 3 Artikla 21.1). Sen nojalla Euroopan Keskuspankki ei saa suoraan lainoittaa EU:n instituutioita tai elimiä eikä myöskään jäsenmaiden julkisia sektoreita tai niiden osia. Toisaalta Artikla toteaa: "The ECB and national central banks may act as fiscal agents for the entities referred to in Artic1e 21.1." Artiklassa viitatut tahot ovat siis EU:n istituutioita tai elimiä sekä jäsenmaiden julkisia sektoreita tai niiden osia. Tietenkin bail-out-tilanne on hyvin epätodennäköinen. Mutta koska sen seuraukset olisivat erittäin vakavat, on kyseisen tilanteen mahdollisuus omiaan korostamaan finanssipoliittisen kurin merkitystä. Jotta markkinat uskoisivat, että viime kädessä yksittäinen jäsenvaltio joutuu hoitamaan yksin oman velkaongelmansa, edellyttää se, ettei yhteisö saa rahoittaa jäsenvaltioiden julkisia talouksia. Kuten McKinnon (1997, s.41) toteaa: "The theory also requires full fiscal separation: no revenue sharing or equalization grants from the EU central govemment to the national govemments." Yhdysvaltojen liittovaltion ja osavaltioiden välillä tämä ero on jo käytännössäkin osoittautunut melko selväksi. Jotta tämä ero pysyy selvänä myös EU:ssa, on tärkeää, ettei yhteisön budjetin tai sen ulkopuolisten rahastojen kautta oteta hoidettavaksi jäsenvaltioiden julkiselle vallalle kuuluvia tehtäviä. Sekä Eichengreen ja von Hagen (1996) että McKinnnon (1997) näkevät ilmeisiä paineita EU-tasoisen lainaamisen kasvattamiseksi. Eichengreenin ja von Hagenin toteavat, että 11

7 Artikkeleita - KAK 1/1998 vaikka EU:n budjetti täytyy aina olla tasapainossa, voi EU harjoittaa budjetin ulkopuolista lainaamista Euroopan investointipankin (EIP) kautta. EIP onkin noussut maailman suurimmaksi institutionaaliseksi lainaajaksi, suuremmaksi kuin esim. Maailmanpankki. EIP:n toiminnan laajuudesta kertoo sen viime vuoden toimintaa koskeva lehdistötiedote (ks. Euroopan investointipankki (1998», jossa todetaan: "Euroopan investointipankki lainasi ennätysmäiset 23 miljardia ecua, kasvua 10 prosenttia, investointeihin, jotka olivat 4,7 prosenttia Euroopan unionin kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta.". Kesäkuussa 1997 Amsterdamin Eurooppaneuvosto päätti lisätä EIP:n vastuuta EU-maiden työllisyyden hoidosta. Tämän seurauksena EIP laati ja alkoi toteuttaa ns. Amsterdamin toimintaohjelmaa, joka sekä lisää EIP:n lainanantoa että laajentaa sen toimintaa uusille toimialoilie EU-maissa. Jäsenmaita koskeva tiukka budjettikuri on Eichengreenin ja von Hagenin (1996) mukaan omiaan lisäämään EU-maiden vaatimuksia EUtasoiseen rahoitukseen, jonka kanavana he näkevät juuri EIP:n. Eichengreen ja von Hagen pitävät vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista budjettikurisopimusta haitallisena, koska se vain siirtää EU -maiden julkista velkaantumista yhteisötasolle. On kuitenkin aika kaukaa haettu ajatus, että esim. lähivuosina tai edes vuosikymmeninä EIP voisi nousta niin merkittäväksi EU-maiden lainoittajaksi, että sen lainananto voisi aiheuttaa merkittäviä inflaatiopaineita. Koska EIP on nyt voimakkaassa laajenemisvaiheessa, on tätä kysymystä kuitenkin hyödyllistä pohtia lähemmin. Tähänastisessa julkisessa keskustelussa ei ole kiinnitetty huomiota siihen, miten Emumaiden finanssipolitiikan kestävyys vaikuttaa EKP:n rahapolitiikan tehoon. Kuitenkin Sargentin ja Wallacen (1981) tunnetun artikkelin tulokset tuntuvat erityisen relevanteilta Emun ja Euroopan Keskuspankin rahapolitiikan vaikutusten kannalta. Sargent ja Wallace osoittivat, että ilman finanssipolitiikan apua inflaation vastustaminen kireällä rahapolitiikalla johtaa lopulta korkeampaan inflaatioon. Sargentin ja Wallacen tuloksen selitys on seuraava. Jos finanssipolitiikka on kestämättömällä uralla ja riippumatonta noudatettavasta rahapolitiikasta, kiristävä rahapolitiikkaa lisää odotuksia siitä, että julkinen talous ajautuu umpikujaan ja että keskuspankki joutuu lopulta muuttamaan linjaansa. Linjaa muutetaan viimeistään silloin, kun kyseinen julkinen talous ei saa enää markkinoilta lainaa. On huomattava, että Sargentin ja Wallacen tulos on siinä mielessä varsin yleinen, ettei se perustu tiettyyn teoriaan. Se on pikemminkin mekaaninen seuraus velkadynamiikasta ja vahvasta - muttei välttämättä täysin epärealistisesta - oletuksesta, jonka mukaan reaalikorko ylittää talouden kasvuvauhdin. Historia on osoittanut myös, että inflaatio on todennäköisin ratkaisu räjähtävälie velkaantumiskehitykselle. Suoraviivainen inflatointi on kuitenkin vielä epätodennäköisempi vaihtoehto kuin jonkin maan julkisen talouden avustaminen EU:n varoin. Käytännössä kevyen tai ns. akkomodoivan rahapolitiikan tavoitteena olisi aluksi luultavasti taloudellista taantumaa lievittämällä tukea budjettivajeiden supistamista, ei varmistakaan tietoinen inflaation nosto. Lopputulos on kuitenkin helposti juuri korkeampi inflaatio, varsinkin jos taantuma ei ole kovin syvä kaikissa Emu-maissa. Jos markkinat uskovat, että jonkin suuren Emu-maan julkisen talouden kestävyyttä entisestään heikentävä rahapolitiikan kiristys nostaa inflaation riskiä pidemmällä tähtäimellä, johtaa ohjauskorkojen nosto inflaatio-odotusten ja pitkien korkojen kohoamiseen. Tästä 12

8 Martti Hetemäki syystä on tärkeää, että on olemassa valvonta- ja sanktiojärjestelmä, joka pitää Emu-maiden julkiset taloudet kestävällä pohjalla. Yllä esitettyä johtopäätöstä tukee myös Woodfordin (1996) analyysi. Hän päätyy analyysissaan seuraavaan johtopäätökseen: "We thus conclude that a country that consents to share a common currency with another does indeed expose itself to price level instability, and to fluctuations in economic activity that follows from this, resulting from fiscal instability in the other country, if the partner is left free to follow a non-ricardian fiscal policy. This is true even when the common central bank is perfectly independent of political pressures, and commits itself to a monetary policy rule that is completely independent of fiscal policy in either country." Woodfordin tuloksien perustelut ovat hyvin samanlaiset kuin yllä esitetyt Sargentin ja Wallacen tuloksien perustelut, mutta W oodford saa tuloksensa tekemättä Sargentin ja Wallacen melko vahvaksi katsottavaa oletusta, jonka mukaan keskuspankin politiikka aina viime kädessä sopeutuu finanssipolitiikkaan. Tämän jakson alussa mainitsin, että finanssipolitiikan kurinalaisuus Emussa on tärkeää myös puhtaasti kansallisista lähtökohdista. Tämä tarve liittyy maakohtaisiin häiriöihin. Kuten tunnettua, Calmforsin komitean eräs keskeinen huoli Ruotsin mahdolliseen Emu-jäsenyyteen liittyen koskee juuri maakohtaisia häiriöitä. Ehkä vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että komitea näkee ehkä todennäköisimmäksi maakohtaisen häiriön lähteeksi liian löysän finanssipolitiikan noususuhdanteessa. Yllä todettu havainto on sikäli ajankohtainen, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna viidettä vuotta varsin nopealla vauhdilla, mutta tästä huolimatta valtiontalouden rahoitusalijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on noin 3 prosenttia. Jos talous ajautuisi nyt taantumaan, olisi valtiontaloudessa hyvin vähän pelivaraa, vaikka koko julkista taloutta koskeva ns. Emu-vaje onkin tänä vuonna lähellä nollaa. Automaattisille vakauttajille on yleensä ehkä riittävästi pelivaraa, jos noususuhdanteen huipulla valtiontalous on vähintään tasapainossa ja koko julkisen talouden ylijäämä on noin 3-4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tarvittava liikkumavara riippuu luonnollisesti taantuman syvyyden lisäksi laskukauden pituudesta. Finanssipolitiikan kurin tärkeyttä korostavat näkökohdat pätevät myös, ja usein jopa paremmin Emun ulkopuolella oltaessa, kuten monet ekonomistit - ks. esim. Calmfors et. al. (1997) - toteavat. Samaan aikaan eräät ekonomistit ovat nähneet Emun edellyttävän pidemmälle menevää Emu-maiden välistä finanssipoliittista yhteistyötä, jopa yhteisen suhdannepoliittisen välineistön pystyttämistä. Juuri tämän tien on nähty usein johtavan lopulta fiskaaliseen federalismiin, yhteiseen hallitukseen ja liittovaltioon. 4 Johtaako Emu fiskaaliseen federalismun ja liittovaltioon? Eräät ekonomistit, kuten Charles Goodhart, ovat kannattaneet yhteisötason budjetin kasvattamista niin, että yhteisötason suhdannepolitiikkaa voitaisiin harjoittaa. Goodhart (1996, s. 1089) toteaa: "But how can we get through the early years when single currency is in place without either overhelming political support or the mutual benefit of a sizeable or well-designed federal budget? It will be an extremely dangerous corner to tum." Siirtyminen kohti yhteistä finanssipolitiikkaa olisi myös siirtymistä kohti Emu-maiden liittovaltiota. Miten ajatukseen fiskaalisesta federalismista ja Emun johtamisesta liittovalti- 13

9 Artikkeleita - KAK 1/1998 oon pitäisi suhtautua? Heti aluksi on syytä todeta, että liittovaltioväitteessä on tietysti kyseessä paljon muustakin kuin taloustieteestä. Mutta, koska liittovaltiokehitystä on perusteltu juuri yhteisen finanssipolitiikan tarpeella, haluan tätäkin kysymystä käsitellä. Ensinnäkin vakuuttavin tieteellinen näyttö siitä, että taloudellinen integraatio on omiaan lisäämään - ei vähentämään - suhteellisten pienten maiden poliittista itsenäisyyttä on Alesinan, Spolaoren ja Wacziargin (1997) tutkimus, joka perustuu Alesinan ja Spolaoren (1997) teoreettiseen malliin. He osoittavat, että maan suuruuden taloudelliset hyödyt riippuvat talouden avoimuudesta ulkomaankaupalle; mitä avoimempi talous, sitä vähemmän hyötyä on maan suuruudesta. Lisäksi Alesinan, Spolaoren ja Wacziargin empiirisen tarkastelu tukee heidän analyyttisia tuloksiaan. He havaitsevat, että kansallisvaltioiden perustaminen riippuu taloudellisesta integraatiosta; mitä pidemmälle integraatio on edennyt, sitä elinvoimaisempia pienetkin kansallisvaltiot ovat. Boltonin ja Rolandin (1997) teoreettinen tutkimus osoittaa, että valtioiden yhdistymisen kannalta kriittinen tekijä saattaa olla työvoiman liikkuvuus. Jos eri maiden työvoiman liikkuvuutta rajoittavat kulttuurilliset yms. tekijät poistuvat, on se omiaan johtamaan maiden poliittiseen yhdistymiseen, ja päinvastoin. Olettaen, että EU-maiden välillä tulee säilymään merkittäviä kulttuuri- ja mm. kielieroja, ei liittovaltioprosessi näytä Boltonin ja Rolandinkaan tutkimuksen perusteella kovin todennäköiseltä. Luonnollisesti edellä on referoitu vain kahden tutkimuksen tuloksia. Toisaalta ainakaan itse en ole havainnut, että tunnustetuissa tieteellisissä aikakauslehdissä olisi julkaistu tutkimusta, jossa analyyttisesti tai empiirisesti olisi osoitettu rahaliiton johtavan liitto valtioon. Toistaiseksi on olemassa vain väitteitä, joiden mukaan rahaliitto johtaa liittovaltioon. Emu vie Suomea tiiviimpään taloudelliseen riippuvuuteen muista Emu-maista. Tätä kautta olemme myös entistä riippuvaisempia siitä, miten suuret EU-maat kuten Saksa ja Ranska jatkossa pystyvät hoitamaan taloudelliset ongelmansa. Suurten EU-maiden ongelmat ovat siis entistä enemmän Emu-maiden yhteinen riski. Toteutuessaan riskit eivät kuitenkaan välity Suomeen suurempina julkisen talouden menoina. Emun pelisäännöt ovat tässä suhteessa selvät; jokainen hoitaa itse omat budjettiongelmansa, päinvastoin kuin liittovaltioissa. Seuraavat neljä syytä puoltavat johtopäätöstä, jonka mukaan EU:n tasonfinanssipolitiikkaa ei tule. Ensinnäkin kehitys kohti yhteisötason finanssipolitiikka olisi omiaan heikentämään nobail-out lausekkeen uskottavuutta, sillä osittainenkin vastuun siirto jäsenmailta EU-tasolle aiheuttaisi ilmeisen moral hazard ongelman jäsenmaille. Toiseksi jokaisella EU-mailla on omat budjetit ja niissä automaattiset vakauttajat, jotka ovat paljon suuremmat kuin esim. USA:n osavaltioissa. Vakaus- ja kasvusopimus jättää riittävän liikkumavaran perinteiselle finanssipolitiikan elvytykselle, kunhan maat huolehtivat riittävästä perustasapainosta. Kiristävälle kansalliselle finanssipolitiikalle ei ole mitään rajoituksia. Kolmanneksi, kuten Masson (1996) toteaa, pitäisi suhdanne- ja rakennehäiriöt pystyä erottamaan selvästi toisistaan. Käytännössä tilapäisten ja pysyvien häiriöiden erottaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Lisäksi rakenteellisten muutosten vaikutuksia vaimentava EU:n finanssipolitiikka saattaisi vain hidastaa maiden sopeutumista taloudellisen ympäristön pysyviin muutoksiin. 14

10 Martti Hetemäki N elj änneksi perustamissopimuksen mukaisen EU:n budjettikäsittelyn ja sen mukaisen käytännön huomioon ottaen on selvää, ettei riittävään nopeaan suhdannepolitiikkaan ole edellytyksiä. Käytännössä verrattain pienetkin muutokset EU:n budjetin rakenteessa vievät useita vuosia. Tällä on myös etunsa; budjetti pysyy paremmin,niissä puitteissa, joissa sen on tarkoitus pysyä. Viidenneksi EU:n budjetin menojen olennainen kasvattaminen yli sovitun katon (1,27 % EU-maiden yhteenlasketusta BKT:sta) on mahdollista vain, jos tätä ajatusta pitkään jyrkästi vastustaneet EU-maat muuttavat kantaansa. Lisäksi nykyisestäkin budjetista kasvava osa on varattava EU:n laajenemisen kustannuksiin. Yllä esitetyn perusteella on selvää, ettei ole olemassa hyviä teoreettisia tai käytännöllisiä perusteita väitteelle, jonka mukaan Emu johtaa Emu-maiden yhteiseen finanssipolitiikkaan ja sitä kautta liittovaltioon. Paineet kohti federalismia tulevat pikemmin toisaalta. Ensinnäkin tämän jakson alussa mainittu fiskaalisen federalismin puolesta puhuja Charles Goodhart on argumentoinut asian puolesta, ei taloudellisiin, vaan poliittisiin realiteetteihin vedoten. Goodhartin (1996) mukaan, jos pulaan joutuvaa maata ei autettaisi, johtaisi se helposti kestämättömään poliittiseen tilanteeseen. Goodhart ei kuitenkaan näytä tiedostavan ongelmaa, jonka EU:n tason finanssipoliittinen apu aiheuttaisi no-bail-out-iausekkeen uskottavuuden kannalta. Olen sivunnut tätä ongelmaa jo edellä ja sitä käsittelevät lähemmin Artis ja Winkler (1997). Toinen, ja mielestäni varteenotettavampi paine kohti tiiviimpää poliittista yhteistyötä tulee kokonaan Emun ulkopuolelta. Nykyisin EU-maat puhuvat useista kansainvälisen talouden ja kauppapolitiikan asioista yhdellä äänel- lä. Sen sijaan monilla politiikan lohkoilla, joilla perustellusti voitaisiin ajatella ED-mailla olevan yhteinen kanta, kukin maa puhuu omasta puolestaan. Menettely on omiaan kaventamaan EU:n vaikutusmahdollisuuksia, mikä ei mitä ilmeisemmin yleensä ole myöskään yksittäisen EU-maan etujen mukaista. Tässä suhteessa tiiviimpi poliittinen yhteistyö saattaisi olla hyödyksi, mutta tämä asia ei tietenkään liity välittömästi Emuun tai fiskaaliseen federalismiin. 5 Mitä käytännön muutospaineita Emu aiheuttaa jinanssipolitiikkaan? Yllä esitetyn perusteella Emu ei edellytä yhteistä finanssipolitiikka, vaan ennen muuta kussakin Emu-maassakestävää finanssipolitiikkaa. Poliitikoille ekonomistien viesti kestävyyden tärkeydestä ei ole mitenkään uusi. Ongelma ei siis ole se, ettei tiedettäisi, mitä pitää tehdä, vaan siinä, että helpommin sanottu kuin tehty. Miten sitten käytännössä voidaan taata finanssipolitiikan kestävyys? Perotti, Strauchja von Hagen (1997) tarkastelevat, miten kestävä finanssipolitiikka voitaisiin Emussa käytännössä taata. He päätyvät seuraaviin johtopäätöksiin. Ensinnäkin on välttämätöntä analysoida finanssipolitiikkaa hyvin disaggregoidusti, jotta voi havaita, mistä kestävyysongelmat viime kädessä johtuvat. Toiseksi, jotta julkisen talouden vahvistuminen olisi pysyvää, on välttämätöntä puuttua ongelmien lähteisiin. Jos finanssipolitiikan kestävyys johtuu esim. tulonsiirtojen kasvusta, pitäisi Perottin, Strauchin ja von Hagenin mukaan kestävyys palauttaa tulonsiirtoja leikkaamalla, ei esimerkiksi veroja korottamalla. Kolmanneksi he toteavat, että kestämätön finanssipolitiikka on viime kädessä seurausta institutionaalisista heikkouksista. Finanssipolitiikan institutionaaliseen heik- 15

11 Artikkeleita - KAK 1/1998 kouteen tai vahvuuteen vaikuttavista tekijöistä Perotti, Strauch ja von Hagen (1997) nostavat esille erityisesti seuraavat kolme. Ensinnäkin empiiristen tulosten mukaan, mitä sirpalemaisempi budjettiprosessi on, sitä todennäköisemmin alkuperäiset budjettitavoitteet jäävät toteutumatta. Sirpalemaisesta budjettiprosessista mainittakoon useat ja merkittävät lisäbudjetit, joiden kautta hyvät tavoitteet helposti vesittyvät. Toinen finanssipolitiikan institutionaaliseen vahvuuteen vaikuttava tekijä on budjettiprosessin keskittyneisyys. Von Hagenin useissa tutkimuksissa saamien tuloksien mukaan budjettivallan keskittäminen, mikä ED-maissa tarkoittaa usein budjettivallan keskittämistä valtiovarainministerille,on ollut omiaan parantamaan finanssipolitiikan kestävyyttä. Perottin et. al. mukaan keskitettyyn budjettiprosessiin liittyy tyypillisesti myös parlamentin budjettimuutosmahdollisuuksien tiukka rajoittaminen. Perotti et. al. toteavat, että budjettivallan keskittäminen on johtanut myös tehokkaampaan suhdanteita tasaavaan finanssipolitiikkaan. Tämä ja yllä esitetyt muut kokemukset lienevät vaikuttaneet siihen, että niissä EDmaissa, joissa on valtiovarainministeriön lisäksi talousministeriö, budjettipolitiikan suunnittelu ja toteutus on keksitetty valtiovarainministeriöön. Ranskassa talousministeriö on tosiasiallisesti sulautettu valtiovarainministeriöön, kun näitä ministeriöitä johtaa yksi ministeri. Saksassa, jossa myös on talousministeriö, käytännössä kaikki budjettipolitiikka ja sitä koskeva analyysi on keskitetty valtiovarainministeriöön. Saksan talousministeriöllä on paljon samoja tehtäviä kuin kauppa- ja teollisuusministeriöllä Suomessa. Tanskassa pienen talousministeriön tärkein tehtävä on ECOFIN-neuvoston kokousten valmistelu. Kolmantena finanssipolitiikan institutionaa- lisena vahvuuteen vaikuttavana tekijänä Perotti et. al. (1997) tuovat esille finanssipoliittisen virkavallan vahvuuden. Tällä tekijällä he tarkoittavat finanssipoliittisen suunnitelun keskittämistä ja siitä vastaavien virkamiesten riippumattomuutta. He viittaavat yhdeksän maata käsittäneeseen tutkimukseen, jonka mukaan vahva valtiovarainministeri, jonka tukena on poliittisesti itsenäinen ja keksittynyt henkilökunta lisää finanssipolitiikan kurinalaisuutta. Perotti, Strauch ja von Hagen (1997) tulevat johtopäätökseen, jonka mukaan, jos julkisen talouden kestävyys on Emun tärkeä ehto, on ED:lla oikeus esittää vaatimuksia koskien jäsenmaiden finanssipolitiikan institutionaalisia puitteita. Heidän mukaansa kaikki empiirinen aineisto ja kokemukset viittaavat siihen, että menestyksekäs julkisen talouden vahvistaminen vaatii julkisten menojen ja verotuksen rakenteen muutoksia ja että nämä usein edellyttävät institutionaalisia muutoksia, jotta parannukset olisivat pysyviä. Todettakoon, että budjettivallan keskittymistä kuvaavalla indeksillä mitaten Perottin, Strauchin ja von Hagenin (1997) kolmen kärki on paremmuusjärjetyksessä seuraava: Iso-Britannia, Suomi ja Luxemburg, kaksi heikointa ovat Italia ja Kreikka. Jukka Pekkarinen (1997) käsittelee kysymystä, mitä haasteita Emu aiheuttaa finanssipolitiikan instituutioille. Hän ehdottaa nykyisen valtiovarainministeriön sijalle kahta ministeriötä: talouspolitiikkaa sunnittelevaa talousministeriötä ja finanssipolitiikkaa toimeenpanevaa budjettiministeriötä. Talousministeriö valmistelisi valtion menokehykset sekä vastaisi sovittujen julkisen talouden rakenteellisten uudistushankkeiden ja veroratkaisujen suunnittelusta. Budjettiministeriö korjaisi kehyslukuja ennusteen edellyttämällä tavalla lisäten niihin mm. suhdanteiden aiheuttamat muutokset työttömyysturvamenoissa. Perottin, Strauchin ja von 16

12 Martti Hetemäki Hagenin (1997) tarkastelu eri ED-maiden käytännön kokemuksista ei kuitenkaan anna kovin paljon tukea Pekkarisen ajatuksille. Pekkarinen perustelee esitystään erillisestä talousminisreriöstä Suomelle tyypillisillä monipuolehallituksilla, joissa voimavarojen siirtäminen hallinnonalalta toiselle on vaikeaa. Persson ja Tabellini (1997) käsittelevät teoreettisesti juuri monipuoluehallituks,essa syntyvää finanssipolitiikan ilmeistä potentiaalista ongelmaa. Jos jokainen puolue vastaa osasta budjettia (kun sektoriministeriöiden vetämisestä vastaavat eri puolueiden edustajat), ei kenelläkään ole periaatteessa vastuuta kokonaistuloksesta. Kuten Persson ja Tabellini toteavat, teoreettisesti optimaalinen yksinkertainen ratkaisu tähän ongelmaan on seuraava. Ensiksi valitaan tavoiteltu julkinen velka. Sen jälkeen menot allokoidaan kunkin ajanjakson kohdalla niin, että jokaiselle ajanjaksolle tulee oma budjettirajoite. Tämä menettely vastaa periaatteessa paljolti Suomessa 90-luvulla omaksuttua menettelyä, jossa ensin hallitusohjelma asettaa finanssipolitiikan tavoitteet ja sen jälkeen hallitus vuosittain helmi-maaliskuussa päättää valtion menokehyksistä, joilla se allokoi menot ministeriöiden kesken ja osin myös menot eri ministeriöden sisällä. Kunkin vuoden elokuussa hallituksen budjettiriihi täsmentää näitä päätöksiä ottaen huomioon mm. suhdannekehityksen ja ratkaisee avoimiksi jääneet kysymykset. Periaatteellisella tasolla myös Pekkarisen ajatukset mielestäni tukevat nimenomaan nykyisenkaltaisia menettelyjä ja työnjakoa. Kuten Pekkarinen (1997, s. 10) toteaa: "Luotevaa olisi, että esimerkiksi hallitusohjelman yhteydessä sovitaan, nykyisen hallituksen käymien ohjelmaneuvottelujen tapaan, seuraavan hallituskauden menokehyksistä. Tässä yhteydessä ratkaistaan menojen hallinnonaloittaiset uudelleenpainotukset ja verorakenteen muutokset." Näinhän on tosiaan hyvin pitkälle menetelty. Tosin hallitus on tehnyt verorakenteen muutospäätöksiä myös tupo-sopimusten ja budjettiriihien yhteydessä. Hyväksyessään hallitusohjelman hallituksen tiedonantoon perustuvassa käsittelyssään myös eduskunta sitoutuu hallitusohjelman tavoitteisiin. Voidaan väittää, että sen jälkeen kun linjaukset on tehty, on sekä kokemusten että teorian valossa järkevää uskoa hallitusohjelman finanssipoliittisten tavoitteiden toteuttaminen yhdelle ministeriölle. Kun linjauksia ja tavoitteita tarkistetaan esim. vuotuisessa valtion kehyspäätöksessä, on se luonnollisesti koko hallituksen asia. Poliittisia valintoja ei yleensä tehdä sen suhteen, onko finanssipolitiikkaa kestävää vai ei. Kuten Pekkarinen toteaa, poliittiiset valinnat koskevat nimenomaan julkisten menojen ja verotuksen rakennetta. On kuitenkin olemassa ilmeinen riski, että näiden kysymysten valmistelun siirtäminen valtiovarainministeriöstä erilliseen talousministeriöön heikentäisi budjettiprosessia ja sen läpinäkyvyyttä 6 Lopuksi Finanssipolitiikka on olennainen osa onnistunutta Emua. Hinta- ja rahamarkkinavakauden jatkumisen välttämätön - vaan ei riittävä - ehto on keskuspankin riippumattomuus, sillä keskuspankin riippumattomuus tarvitsee tuekseen kestävän finanssipolitiikan. Emu-rakennelma ottaa nämä näkökohdat huomioon. Ensinnäkin Euroopan keskuspankki on riippumaton. Toiseksi vakaus- ja kasvusopimus varmistaa finanssipoliittisen kurin säilymisen suunnilleen niin hyvin kuin se on mahdollista jättämällä kuitenkin riittävästi, vaan ei liikaa tilaa terveelle harkinnalle. Emun suurin kysymysmerkki ei liity siihen, 17

13 Artikkeleita - KAK 1/1998 johtaako se liittovaltioon, vaan siihen, miten hyvin siihen osallistuvat maat pystyvät pitämään julkiset taloutensa kestävällä tolalla. Hallitsematon julkinen velkaantuminen johtaa helposti itseään vahvistavaan kierteeseen, jossa lopulta ovat vastakkain Maastrichtin sopimuksen no-bail-out lauseke ja euro alueen rahoitusjärjestelmän vakaus. Nyt on tehty kaikki, mitä kohtuudella voidaan vaatia tällaisen tilanteen syntymisen ehkäisemiseksi. Emuun meneviltä mailta on vaadittu finanssipolitiikan kestävyyden selvää parantamista edellytyksenä Emuun pääsylle. Korkean työttömyyden oloissa tehty vyön kiristys on ollut tavallaan osoitus ED-maiden halusta ja kyvystä noudattaa vaadittavaa kurinalaisuutta. Jokainen ED-maa on myös sitoutunut vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiseen finanssipolitiikan valvonta- ja sanktiojärjestelmään. EKP:n itsenäisyyttä, julkisen talouden Emukriteerejä ja vakaus- ja kasvusopimusta ovat monet myös Suomessa arvostelleet. Ne ovat kuitenkin Emu-alueen vakauden säilymisen kulmakiviä. Suomi maksoi 90-luvun alussa kovan hinnan talouden vakauden palauttamisesta. Siksi olisi nurinkurista mennä nyt rahaliittoon, jonka vakautta ei olisi kaikin puolin pyritty varmistamaan. Julkisessa keskustelussa kansallisen rahapolitiikan poistumisen on katsottu lisäävän finanssipolitiikan vastuuta suhdanteiden tasaamisesta. Kansallisen finanssipolitiikan vastuun kasvua Emun myötä ei kuitenkaan pidä liioitella. Suomen ja muiden pienten maiden mahdollisuudet käyttää rahapolitiikkaa suhdannevaihtelujen tasaamiseksi ovat olleet huonot. Tässä mielessä Emu ei siirrä paljon vastuuta finanssipolitiikan hartioille. Pienen maan valuutta on altis spekulaatioille tai talouden perustekijöistä riippumattomille muutoksille. Siksi oma valuutta on saattanut jopa kärjistää suhdannevaih- teluita. Toisaalta Emu korostaa tarpeeksi kireän finanssipolitiikan merkitystä talouden kehittyessä suotuisasti. Jos talous pääsee ylikuumenemaan, ei siitä syntyvää kilpailukyky ongelmaa ole enää korjaamassa valuuttakurssijouston hätävara. Perinteistä suhdanteiden hienosäätöä uhkaavat monet karikot. Me emme tiedä kovinkaan luotettavasti tuotantokuilun syvyyttä tai rakenteellisen työttömyyden suuruutta. Me tiedämme hyvin, kuinka epävarmoja ennusteet ovat. Me emme tiedä kovin hyvin, miten yritykset ja kotitaloudet reagoivat budjettialijäämien kasvuun tai supistumiseen. Ilmeisesti vajeen kasvu lisää normaalioloissa kulutusta ja investointeja, mutta vaikutusten suuruus onkin sitten arvailujen varassa. Hintasuhteita muuttava finanssipolitiikka on teoriassa astetta tukevammalla pohj alla kuin perinteinen, budjettitasapainon muutosten kautta vaikuttava finanssipolitiikka. Lisäksi tiedämme, että pääomamarkkinoiden vapautuminen, kovempi kilpailu hyödykemarkkinoilla ja siitä johtuva työn oman hinnan jouston kasvu ovat omiaan voimistamaan suhteellisiin hintoihin vaikuttavan finanssipolitiikan merkitystä. Tällaista, yleensä verotuksen muutoksiin perustuvaa finanssipolitiikkaa on myös mahdollista toteuttaa muuttumattoman budjettitasapainon puitteissa. Taloudelliset perustelut Emun johtamisesta fiskaaliseen federalismiin ja sitä kautta liittovaltioon ovat heikot, koska Emu ei edellytä ED:n tasoista maakohtaista suhdannesäätelyä ja siten yhteistä finanssipolitiikkaa. Toisaalta on todennäköistä, että Emu tiivistää siihen osallistuvien maiden välistä finanssipolitiikan koordinaatiota. Koordinaation tarve ei kuitenkaan liity niinkään suhdanteita tasaavaan finanssipolitiikkaan, vaan ennen muuta julkisten talouksien kestävyydestä huolehtimiseen. Yh- 18

14 Martti Hetemäki den maan julkisen talouden vaikeudet ovat koko Emu-alueen yhteinen riski. Riskin realisoituessa eniten kärsii kuitenkin kyseinen maa itse, jonka avuksi ED tai jäsenvaltiot eivät Maastrichtin sopimuksen perusteella saa tulla. Kokemusten mukaan julkisen talouden kestävyyteen vaikuttaa merkittävästi finanssipolitiikan institutionaalinen kehikko. Mitä hajautetumpi ja heikompi budjettiprosessi on, sitä huonompi on julkisen talouden kestävyys. Kun yhden maan holtiton finanssipolitiikka vaikuttaa haitallisesti rahaliiton muiden maiden talouskehitykseen, olisi perusteltua, että ED-tasolla kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota myös jäsenvaltioiden finanssipolitiikan institutionaalisiin puitteisiin. ED-maiden finanssipolitiikan institutionaalisia puitteita koskevat mittaukset viittaavat siihen, että Suomen nykyiset puitteet ovat ED-maiden parhaasta päästä. * * * Emu ei merkitse finanssipolitiikan hienosäädön kaivamista koipussista. Tuo joskus stop-go-politiikaksi kutsuttu talouspolitiikka usein kärjisti suhdanteita ja monissa maissa se johti julkisen velkaantumisen nousemiseen hyvin korkealle tasolle. Kokemus osoitti, että elvyttämisen ja kiristämisen välillä vallitsi epäsymmetriä. Hallitukset päätyivät yleensä helpommin finanssipoliittisen elvyttämisen kuin kiristämisen kannalle. Emun vakaus on omiaan vähentämään suhdanteita aktiivisesti tasoittavan finanssipolitiikan tarvetta. Itse asiassa juuri rahaliiton vakaus edellyttää, etteivät Emu-maat sorru sellaiseen suhdannepolitiikkaan, joka murentaisi niiden julkisten talouksien kestävyyttä. Kestävä ja riittävän vahva julkinen talous on rahaliitossa paras lääke myös maakohtaisiin häiriöihin. Kirjallisuus Alesina, A., Spolaore, E. (1997): On the Number and Size of Nations. Quarterly loumal of Economics, Alesina, A., Spolaore, E., Wacziarg, R. (1997). Economic Integration and Political Disintegration. NBER Working Paper No Artis, M, Winkler, B. (1997) The Stability Pact: Safeguarding the Credibility of the European Central Bank. National Institute Economic Review, Bolton, P., Roland, G. (1997) The Breakup of Nations: A Political Economy Analysis. Quarterly lournal of Economics, Calmfors, L., Flam, H., Gottfries, N., Lindahl, R., Matlary, J.H., North-Berntsson, Rabinowicz, E., C. Vredin, A. (1996). Sverige och EMU, SOD 1996:158. EMD-utredning. Calmfors, L. Flam, H., Gottfries, N., Lindahl, R., Matlary, J.H., North-Berntsson, C., Rabinowicz, E., Vredin, A. (1997). EMU - a Swedish Perspective. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht. Cukierman, A. (1992). Central Bank Strategy, Credibility, and Independence: Theory and Evidence. The MIT Press. Eichengreen, B., von Hagen, J. (1996) Fiscal Policy and Monetary Dnion: Is there a Tradeoff between Federalism and Budgetary Restrictions. NBER Working Paper No Euroopan investointipankki (1998). 1997: Euroopan investointipankki käynnistää työllistämisohjelman ja vahvistaa sitoutumistaan Emuun. Euroopan Investointipankin lehdistötiedote, , Luxemburg. Frenke, J.A., Razin, A. (1987). Fiscal Policies and The World Economy. The MIT Press, Cambridge, Massachusetts. Frenkel, J.A., Razin, A. (1989). Exchange-Rate 19

15 Artikkeleita - KAK 1/1998 Management Viewed as Tax Policies. European Economic Review, VoI. 33, Goodhart, C. (1996). European Monetary Integration. Eitropean Economic Review, VoI. 40, Haaparanta, P. ja Peisa, P. (1997). Talouden rakenne ja häiriöt. Valtioneuvoston kaslian julkaisusarja No. 21. Honkapohja, S. (1996). Markoteorian mullistukset viimeisten 60 vuoden kuluessa. Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/1996. Hukkinen, J. (1997). Työvoiman kysynnän palkkajousto. Suomen Pankin kansantalouden osasto, marraskuu Koskela, E. (1996). Talouspoliittisen ajattelun muuttuminen 1930-luvulta nykypäivään. Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/1996. Masson, P. (1996): Fiscal Dimensions of EMU. The Economic Journal, McKinnon, R. 1. (1996): Altemative Exchange Rate Regimes, the EMU, and Sweden: the Fiscal Constraints, taustaraportti Ruotsin EMU -ryhmälle. McKinnon, R.I. (1997): Monetary Regimes, Govemment Borrowing Constraints, and Market -preserving Federalism: Implications for EMU. October Julkaisematon käsikirjoitus. Mutikainen ja Suvanto (1997). Taloudellisten vaihtelujen merkitys Suomessa talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston keskustelualoitteita No. 56. Pekkarinen, J. (1997). Suomen talouspolitiikan haasteet rahaliitossa. Talous & yhteiskunta 4/1997,3-13. Perotti, R., Strauch, R., von Hagen, J. (1997). Sustainability of Public Finances. November Julkaisematon käsikirjoitus. Persson, T., Tabellini, G. (1997). Political Economics and Macroeconomic Policy. Käsikirjoitus teokseen Taylor, J., Woodford, M. (toim.) Handbook of Macroeconomics. Pitchford, R., Cox, A. (toim.) (1997). EMU Explained - Markets and Monetary Union. Reuters Limited. Kogan Page, London. Rodrik, D. (1997). Has Globalisation gone too far. Institute for Intemational Economics. Washington. Rolnick, A.J., Weber, W.E. (1989). A Case for Fixing Exchange Rates. Federal Reserve Bank of Minneapolis. Annual Review. (http://www.woodrow.mpls.frb.fed.us/pubs/a r/ar1989.html) Sargent, T.J., Wallace, N. (1981). Some Unpleasant Monetarist Arithmetic. F ederal Reserve Rank of Minneapolis Quarterly Review, Valtioneuvoston kanslia (1997). Rahaliitto ja Suomi - talouden haasteet, Emu-asiantuntijaryhmän raportti, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja No. 24. Woodford, M. (1996). Control of the Public Debt: a Requirement for Price Stability? NRER Working Paper

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Totuus EMUsta? MARTTI HETEMÄKI VTT; ylijohtaja Valtiovarainministeriö. Kansantaloudellinen aikakauskirja - 92. vsk. - 3/1996

Totuus EMUsta? MARTTI HETEMÄKI VTT; ylijohtaja Valtiovarainministeriö. Kansantaloudellinen aikakauskirja - 92. vsk. - 3/1996 Kansantaloudellinen aikakauskirja - 92. vsk. - 3/1996 Totuus EMUsta? MARTTI HETEMÄKI VTT; ylijohtaja Valtiovarainministeriö Uusista asioista esiintyy usein paljon harhakäsityksiä. Näin näyttää olevan myös

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan?

Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan? Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan? Pankinjohtaja, professori Seppo Honkapohja Esityksen rakenne Inflaatio, kasvu ja rahapolitiikka 1970-luvulta

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan?

Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan? Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan? Pankinjohtaja, professori Seppo Honkapohja Studia monetaria 29.4.28 Esityksen rakenne Inflaatio, kasvu

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Eurooppa-integraatio etenee, mutta vasta syksyllä 3 BLOGI Eurooppa-integraatio etenee, mutta vasta syksyllä 20.7.2015 10:00 BLOGI SAMU KURRI

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 24/2005 Asia: Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen (House of Lords) vastaukset Euroopan talouspolitiikkaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista. Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA

8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA 8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA RAHA JA SEN TEHTÄVÄT Rahavaranto: M 1 = suppea raha = yleisön hallussa olevat setelit ja kolikot + varat shekki-, käyttö- ja maksupalvelutileillä (demand deposits) M 2 = lavea

Lisätiedot

Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen VTT, dos. Jaakko Kiander

Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen VTT, dos. Jaakko Kiander Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen 05.09.2016 VTT, dos. Jaakko Kiander 1 Perustamissopimus ja sisämarkkinat EU:n ytimenä on eurooppalaisten sisämarkkinoiden

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa. Pentti Meklin emeritusprofessori

Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa. Pentti Meklin emeritusprofessori Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa Pentti Meklin emeritusprofessori Miten talous on kehittynyt ja miten kunnat ovat sopeuttaneet? I. Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTU2-kunnissa

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

Finanssipolitiikka, inflaatio ja Euroopan rahapolitiikka

Finanssipolitiikka, inflaatio ja Euroopan rahapolitiikka Kansantaloudellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 4/1998 Finanssipolitiikka, inflaatio ja Euroopan rahapolitiikka PERTTIHAAPARANTA 1 Professori HKKK 1. Johdanto: Voiko hintakilpailukyvyn säilyttäminen olla

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Eurooppalaista evidenssiä finanssipolitiikan ja kulutus-säästämispäätösten yhteydestä*

Eurooppalaista evidenssiä finanssipolitiikan ja kulutus-säästämispäätösten yhteydestä* Kansantaloudellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 1/1998 Eurooppalaista evidenssiä finanssipolitiikan ja kulutus-säästämispäätösten yhteydestä* ANNE BRUNILA KTT, toimistopäällikkö Suomen Pankki Viimeisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 909 final 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

- ECOFIN /02 (Presse 72) (OR. en) Neuvoston istunto. Barcelona,

- ECOFIN /02 (Presse 72) (OR. en) Neuvoston istunto. Barcelona, 7131/02 (Presse 72) (OR. en) Neuvoston 2418. istunto - ECON - Barcelona, 14.3.2002 Puheenjohtaja: Rodrigo RATO Y GAREDO Espanjan kuningaskunnan varapääministeri ja talousministeri Internet: http://ue.eu.int/newsroom

Lisätiedot

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta.

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. TALOUSPOLITIIKKA Talouspolitiikka on politiikkaa Päätöksiä tekee eduskunta ja kunnan valtuusto Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. Valtio ja kunnat

Lisätiedot

Finanssipoliittisista säännöistä. tavoitteen kanssa ja että hallituksen ilman suhdannekorjausta

Finanssipoliittisista säännöistä. tavoitteen kanssa ja että hallituksen ilman suhdannekorjausta Kansantaloudellinen aikakauskirja 112. vsk. 2/2016 Finanssipoliittisista säännöistä Roope Uusitalo Finanssipoliittisten sääntöjen tarkoituksena on lisätä talouspolitiikan uskottavuutta, läpinäkyvyyttä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp)

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp) Eduskunnan talousvaliokunnalle Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn Suomen kanta EMUn kehittämiseen kehittämistä (E 70/2015 vp) 25.11.2015 Valtiovarainministeriön muistion alussa

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Mistä investoitien vaimeus johtuu?

Mistä investoitien vaimeus johtuu? Kommenttipuheenvuoro esitykseen Mistä investoitien vaimeus johtuu? Talousneuvoston kokouksessa 19.10.2015 Seija Ilmakunnas Johtaja, j, Palkansaajien tutkimuslaitos Tässä ä puheenvuorossa Julkinen valta

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Ruotsin vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Ruotsin vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 347 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Ruotsin vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Ruotsin vuoden 2016 lähentymisohjelmaa

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 297 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen

Lisätiedot