Artikkeleita. Finanssipolitiikka Emussa*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Artikkeleita. Finanssipolitiikka Emussa*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja vsk. - 1/1998 Artikkeleita Finanssipolitiikka Emussa* MARTTI HETEMÄKI VTT, ylijohtaja Valtiovarainministeriö Millaista on finanssipolitiikka Emussa? Kysymystä ovat käsitelleet syvällisesti mm. Jukka Pekkarisen johdolla toiminut ryhmä Suomessa (ks. Valtioneuvoston kanslia (1997)) ja Lars Calmforsin johdolla toiminut ryhmä Ruotsissa (ks. Calmfors et.al. (1997)). Mielestäni seuraavat kysymykset ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle: 1 Missä määrin Emu lisää finanssipolitiikan vastuuta? 2 Mitkä ovat kansallisen finanssipolitiikan mahdollisuudet Emussa? 3 Mitkä ovat liian löysän finanssipolitiikan vaikutukset Emussa? 4 Johtaako Emu fiskaaliseen federalismiin ja liittovaltioon? 5 Mitä käytännön muutospaineita Emu aiheuttaa finanssipolitiikkaan? * Kiitän Juhana Hukkista, Tuomas Sukselaista ja Johnny Åkerholmia hyvistä kommenteista. Vastaan tietysti kuitenkin itse kirjoituksesta ja siihen mahdollisesti sisältyvistä kömmähdyksistä. 1 Missä määrin Emu lisää finanssipolitiikan vastuuta? Emu lisää finanssipolitiikan vastuuta talouden vaihtelujen tasaamisesta, kun kansallista rahapolitiikkaa ei enää ole. Kuinka suuri tämä vastuun siirtyminen on? Ensinnäkin ekonomistit ovat melko yksimielisiä siitä, että rahapolitiikka voi torjua tai vaimentaa vain suhanneluonteisten häiriöiden vaikutuksia. Suhdanneluoteiset häiriöt voivat kyllä johtaa rakenteellisiin ongelmiin, mutta rahapolitiikka ei tehoa rakenteellisiin ongelmiin. Esim. korkojen lasku ei lievennä kannustinongelmia. Toiseksi kansallinen rahapolitiikka voi torjua vain sellaisia suhdanneluonteisia häiriöita, jotka koskevat koko maata. Sektori- tai aluekohtainen häiriö, joka ei heiluta koko kansantaloutta jää kansalliseltakin rahapolitiikalta hoitamatta. Rahapolitiikan tavoitteena on kansantalouden hintavakauden säilyttäminen, eikä yksikään ala voi laskea sen varaan, että rahapolitiikka joustaa sen tarpeiden mukaan. 6

2 Martti Hetemäki Kolmanneksi Emu voi jättää aukon vain koskien maakohtaisten suhdannehäiriöiden torjumista. Koko Emu-aluetta koskevien häiriöiden torjumisesta huolehtii periaatteessa Euroopan keskuspankki. Finanssipolitiikan pitäisi siis Emu-oloissa kysynnän säätelymielessä ottaa yksin vastuu maakohtaisten, suhdanneluonteisten häiriöiden vaikutusten vaimentamisesta. Teoriassa ja käytännössä finanssipolitiikan vastuu kasvaa kuitenkin vain siltä osin kuin rahapolitiikka tai valuuttakurssijousto tällaisia häiriöitä vaimentavat. Taloustieteellinen tutkimus koskien rahapolitiikan mahdollisuuksia ja valuuttajouston vaikutuksia on edennyt paljon viime vuosikymmenininä. Hyvät ja yleistajuiset katsaukset aiheesta ovat esittäneet Seppo Honkapohja (1996) ja Erkki Koskela (1996). Mm. heidän katsauksiinsa tukeutuen totean seuraavassa lyhyesti, miten talousteorian muutokset ovat vähentäneet uskoa aktiivisen rahapolitiikan mahdollisuuksiin ja samalla optimaalisen valuuttaalueen teorian merkitykseen. Vajaa 40 vuotta sitten Mundellin ja McKinnonin kehittämä optimaalisen valuutta-alueen teoria nojaa oletukseen, että rahapolitiikka tai valuuttakurssien muutokset vaimentavat taloutta kohtaavien häiriöiden vaikutuksia. Kuitenkin jo 1970-luvun alusta alkaen on tiedostettu laajasti, että kokonaiskysyntää säätelevän rahapolitiikan rajat ovat paljon ahtaammat kuin aikaisemmin oli luultu. Ensinnäkin jo 1960-luvun lopulla Phelps ja Friedman osoittivat, että työttömyyttä on esim. rahapolitiikan keinoin mahdollista alentaa vain lyhyellä tähtäimellä. Näin sen takia, että inflaation odottamaton kiihtyminen voi lyhyellä aikavälillä parantaa työllisyyttä kun reaalipalkat laskevat. Pitkän päälle rahapolitiikalla voidaan säädellä vain inflaation, ei tuotannon tai työttö- myyden tasoa. Toinen kova isku aktiivisen suhdannepolitiikan mahdollisuuksiin tuli, kun ekonomistit luopuivat oletuksesta odotusten mekanistisuudesta soveltaen Muthin 1960-luvun alussa esittämää ideaa. On luontevaa olettaa, että taloudenpitäjien odotukset ovat johdonmukaisia heidän käyttäytymistä kuvaavan mallin kanssa. Näiden ns. rationaalisten odotusten huomioon ottamisella oli käänteentekevä vaikutus näkemyksiin talouspolitiikan mahdollisuuksista. Rationaalisten odotusten merkityksen optimaalisen valuutta-alueen teorian kannalta voi summeerata seuraavasti. Jos valuuttakurssimuutokset tai aktiivinen rahapolitiikka tasaa taloudellisten häiriöiden vaikutuksia, ottavat taloudenpitäjän sen huomioon käyttäytymisessään, eikä tällöin rahapolitiikalla ole edes lyhyen tähtäimen vaikutuksia. Edellä esitetyn perusteella voisi päätellä, että rahapolitiikalla on kyllä vaikutuksia kunhan päättäjät pystyvät yllättämään yleisön ja markkinat. Toisin sanoen talouspolitiikan päättäjien pitäisi tarvittaessa poiketa ilmoittamastaan linjastaan maan etujen niin vaatiessa. Mutta kuten Kydland ja Prescott osoittivat 1970-luvun lopussa, on tämänkin tapaisella talouspolitiikalla lyhyet jäljet. Politiikan vaikutus mitätöityy, kun yleisö tajuaa, että esim. maakohtaisen häiriön tapauksessa talouspolitiikassa olisi optimaalista poiketa aiemmin ilmoitetusta linjasta. Entä jos rahapolitiikan aseet pidetään vaseliinissa vain todella pahojen häiriöiden varalta ja unohdetaan suhdanteiden hienosäätö? Ikävä kyllä tässäkin suhteessa taloustiede ja myös käytännön kokemukset antavat varsin lohduttoman vastauksen. Rogoffin ja monen muun tutkijan rahapolitiikan maineenmuodostusta ja uskottavuutta koskevan teoreettisen kirjallisuuden lopputulokset ovat aika yksiselitteisiä: yleisö ja markkinat eivät ole huijattavissa lyhyellä 7

3 Artikkeleita - KAK 1/1998 tai pitkällä tähtäimellä. Tästä kirjallisuudesta Cukierman (1992) on esittänyt laajan ja melko helppotajuisen katsauksen. Viimeisten 30 vuoden aikana saadut talousteorian tulokset tukevat näkemystä, että aktiivinen, suhdanteita tasaava r'lhapolitiikka ei ole vain tehotonta, vaan se voi olla myös haitallista. Toiveikkaan näkemyksen mukaan uskottava rahapolitiikka voi kuitenkin pystyä pitämään BKT:n lähellä tuotantomahdollisuuksia ja työttömyyden lähellä rakenteellisen työttömyyden tasoa. Yhdysvaltojen kokemukset 1990-luvulta tukevat jossain määrin tätä näkemystä. Sen sijaan esimerkiksi Sveitsissä tai Japanissa rahapolitiikka ei ole 1990-luvulla onnistunut saamaan taloutta kasvuun. Kaiken kaikkiaan talousteorian ja varsinkin pienten maiden kokemusten perusteella maakohtaisten häriöiden vaikutusten torjuminen kansallisella rahapolitiikalla näyttää olevan vaikeaa ja ehkä jopa vahingollista. Tässä mielessä kansallisen rahapolitiikan lakkaaminen ei välttämättä lisää finanssipolitiikan vastuuta. Entä eikö kelluva valuuttakurssi itsessään, ilman aktiivista rahapolitiikkaakin vaimenna taloudellisten häiriöiden vaikutuksia? Kuten Rolnick ja Weber (1989) totevat, ekonomistit olivat vielä 1970-luvun alussa, Bretton W oods järjestelmän loppuessa hyvin optimistisia tässä suhteessa. Myöhemmät valuuttamyllerykset, jotka ajan myötä näyttävät vain kärjistyneen ovat olleet kuitenkin kylmä suihku tälle optimismille. Rolnickin ja Weberin mukaan kelluvat kurssit eivät ole tasanneet suhdannevaihteluja. Samaan johtopäätökseen tulevat Haaparanta ja Peisa (1997), joiden mukaan empiiristen tutkimusten perusteella valuuttakurssimuutokset eivät ole tasanneet taloudellisia vaihteluja. Kaiken edellä sanotun jälkeen on syytä painottaa, että riski Suomea kohtaavasta merkittä- västä häiriöstä on olemassa ja se voi myös joskus toteutua. Mutta kansallisen rahapolitiikan mahdollisuudet vaimentaa sitä ovat pienet, eikä ole myöskään poissuljettua, että kansallisen rahapolitiikan pelkkä olemassaolo kärjistää tuollaisen häiriön vaikutuksia. Rahapolitiikan liikkumavara ja teho osoittautuivat pieniksi markan alkaessa kellua 1992 syyskuussa, vaikka juuri tuolloin olisi ollut eduksi, jos rahapolitiikkaa olisi voitu tehdä puhtaasti kansallisista lähtökohdista. Kaiken kaikkiaan, kysynnän säätelymielessä Suomi ei ota riskiä mennessään valuutta-alueeseen, joka historian valossa näyttää Suomen kannalta "ei-optimaaliselta". Toisaalta on myönnettävä, että valuuttakurssimuutoksilla on reaalitaloudellisia vaikutuksia, jotka voivat olla suhdannekehitystä ja maakohtaisten häiriöiden vaikutuksia tasaavia. Yllä esitetyn perusteella kansallisen rahapolitiikan poistuminen sinänsä ei lisää finanssipolitiikan vastuuta, päinvastoin kuin ilmeisesti varsin yleisesti luullaan. Mielestäni Emu kyllä lisää finanssipolitiikan vastuuta melkoisesti mutta ei siitä syystä, että kansallinen rahapolitiikka suhdannepolitiikan välineenä poistuu, vaan siitä syystä, että löysän finanssipolitiikan vaikutukset sekä kansallisesti että EU-tasolla voivat olla paljon haitallisemmat Emussa kuin sen ulkopuolella. Palaan tähän teemaan j aksossa 3. 2 Mitkä ovat kansallisen finanssipolitiikan mahdollisuudet Emussa? Jos budjettivaje repeää taantumassa liian suureksi, niin ns. vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla valtio joutuu viime kädessä maksamaan sakkoja EU:lle. Sakkojen välttämiseksi finanssipolitiikka saattaa joidenkin mielestä muodostua tarpeettoman kireäksi matalasuhdanteessa. Heidän mukaansa julkisen talouden sallittua 8

4 Martti Hetemäki alijäämää säätelevät rajat eivät rajoita vain elvyttävän, päätösperäisen finanssipolitiikan liikkumavaraa, vaan myös finanssipolitiikan ns. automaattisten vakauttajien toimintaa. Tällainen päättely vaikuttaa oikealta, mutta siinä on kuitenkin useita aukkoja. Ensinnäkin vakaus- ja kasvusopimus tähtää Emu-maiden budjettikurin ylläpitämiseen sallimalla samalla riittävän perinteisen suhdannepoliittisen liikkumavaran. Kuten Mutikainen ja Suvanto (1997) osoittavat, sisältää vakaus- ja kasvusopimus pitkän meriettelyn alkaen ennakkovaroituksista ja päätyen vasta usean vuoden kuluttua sakkoihin. Jos maa ei ole saanut korjattua ylisuurta alijäämää esim. viidessä vuodessa, voi perustellusti väittää, että kyseessä on rakenteellinen alijäämä, joka pitäisi joka tapauksessa korjata. Tässä mielessä vakaus- ja kasvusopimuksen ei pitäisi rajoittaa esim. finanssipolitiikan ns. automaattisten vakauttajien toimintaa yllättävän suhdannetaantuman kohdatessa. Toiseksi rankaisu kestämättömistä budjettivajeista tullee Emu-oloissakin todennäköisemmin markkinoiden kuin minkään ED-tasoisen rankaisumenettelyn kautta. Talouden ja erityisesti julkisen talouden perustekijöiden kunto eli ns. fundamentit säätelevät julkisen talouden velkaantumisen rajoja, ei niinkään jäykät sopimukset. Markkinat ovat Emu-oloissakin ilmeisesti valppaampi ja ankarampi poliisi kuin paperilla olevat säännöt, joiden toimeenpano on poliitikkojen harkinnan vallassa. MeKinnon (1996) toteaa, että Yhdysvalloissa markkinat nostavat nopeasti velkaantuvien osavaltioiden korkoja. Syynä tähän on, että osavaltioilla ei ole setelirahoituksen mahdollisuutta edes teoriassa. Yhdysvalloissa osavaltioiden velkaantuminen on pysynyt hyvin pienenä ED-maiden valtioiden velkaantumiseen verrattuna. Ovatko ED-maat Emussa samassa asemassa kuin yksittäiset osavaltiot tänään Yhdysvalloissa? Dseiden kansainvälisten pankkiiriliikkeiden edustajien kannanotot viittaavat siihen, että Emu-maiden valtioiden lainojen korot tulevat entistä enemmän perustumaan kunkin maan julkisen talouden kestävyyteen (ks. Pitchford ja Cox 1997, s )). Toisin sanoen, varsinkin jos Maastrichtin sopimuksen ns. no-bail-outlauseke on täysin uskottava, markkinat todennäköisesti rankaisevat varsin tehokkaasti löysästä finanssipolitiikasta. Pienten maiden kohdalla kyseistä lauseketta on luultavasti helpompi soveltaa kuin suurten maiden kohdalla. Suurempien ED-maiden kohdalla ns. too-big-tofail-ilmiö voi kuitenkin merkitä, että Euroopan keskuspankki ja yhteisö eivät ehkä voi rahamarkkinoiden epävakausriskin takia olla avustamatta jotakin suurta ED-maata sen vakavissa julkisen talouden ongelmissa. Kolmanneksi ekonomistien usko perinteisen, budjettivajetta lisäävän finanssipolitiikan huomattavaan elvyttävään vaikutukseen on viime vuosikymmenien aikana hiipunut. Taloustieteellisessä tutkimuksessa onkin kiinnitetty lisääntyvästi huomiota niihin finanssipolitiikan keinoihin, jotka vaikuttavat yritysten ja kotitalouksien päätöksiin, ei budjettitasapainon muutosten, vaan taloudellisten kannustimien kautta. On myös ilmeistä, että kulutus-, säästämisja investointipäätöksiin suoraan vaikuttavien toimien teho on markkinoiden toimivuuden parantuessa kasvanut. Esim. asuntolainakorkojen verovähennyksen vaikutus on 1980-luvun lopulta alkaen ollut suurempi kuin säädeltyjen rahamarkkinoiden oloissa. Yleisesti ottaen pääomamarkkinoiden vapautuminen ja globaiisaatio laajemmin on todennäköisesti lisännyt suhteellisiin hintoihin vaikuttavien vero- tai maksumuutosten vaikutusta, koska taloudenpitäjät reagoivat hinta- 9

5 Artikkeleita - KAK 1/1998 muutoksiin aiempaa voimakkaammin. Tämä pätee rahoitusmarkkinoiden lisäksi myös mm. hyödyke- ja työmarkkinoihin. Globalisaatio lisää työn kysynnän palkkajoustoa kahden kanavan kautta, ks. Rodrik (1997). Ensinnäkin hyödykemarkkinoiden kilpailun lisääntyminen ja sen aiheuttama hyödykkeiden hintajouston kasvu merkitsee myös työn kysynnän hintajouston kasvua. Toiseksi ns. Le Chatelier-Samuelson periaatteen nojalla minkä tahansa tuotannontekijän kysyntä (kuten työpanoksen) tulee sitä joustavammaksi, mitä enemmän muut tuotannontekijät (kuten pääoma) reagoivat taloudellisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Kuten Rodrik toteaa, on työvoiman kysynnän hintajouston kasvusta empiiristä näyttöä. Juhana Hukkisen (1997) Suomen Pankissa tekemät tarkastelut vuoteen 1996 ulottuvalla, 21 toimialan aineistolla viittaavat siihen, että myös Suomessa työn kysynnän jousto reaalipalkan suhteen olisi selvästi noussut. Globalisaatio siis on omiaan lisäämään suhteellisten hintojen kautta vaikuttavan finanssipolitiikan vaikutusmahdollisuuksia. Tällaisesta finanssipolitiikasta hyvän yleisesityksen ovat laatineet Frenkel ja Razin (1987). He analysoivat myös muuttumattoman budjettitasapainon puitteissa harjoitettavan finanssipolitiikan toimenpiteiden vaikutuksia. Veropolitiikalla voidaan teoriassa saavuttaa valuuttakurssipolitiikan kanssa identtiset tulokset kuten Frenkel ja Razin (1989) osoittavat. Käytännön tasolla varsinkin Ruotsissa on käyty paljon keskustelua ns. sisäisen valuuttakurssipolitiikan eli veropolitiikan kautta vaikuttavan finanssipolitiikan mahdollisuuksista. Calmfors et. al. (1996) päätyvät tästä asiasta seuraavaan johtopäätökseen: "Vår slutsats blir att interna växelkursförändringar delvis kan utgöra en ersättning för förlusten av penningpolitisk självständighet i en monetär union". Jottei yllä esitetystä syntyisi liian ruusuista kuvaa suhdanteita tasaavan finanssipolitiikan mahdollisuuksista, on syytä muistaa jaksossa 1 esitetyt näkökohdat. Lisäksi aktivistinen talouspolitiikka, joka tarpeen vaatiessa vaimentaa taloudellisten häriöiden vaikutuksia (vrt. ns. Emu-puskurit) yleensä vähentää taloudenpitäjien omaa vastuunkantoa ja esim. palkkamalttia (ns. moral hazard ilmiö). Tämä argumentti pätee luonnollisesti kaikkiin talouspolitiikan toimiin (ml. rahapolitiikka), joilla työttömyyden vaihteluja tarvittaessa vaimennettaisiin. 3 Mitkä ovat liian löysän finanssipolitiikan vaikutukset Emussa? Emu edellyttää tiukkaa budjettikuria karkeasti ottaen kahdesta syystä. Ensinnäkin koko Emualueen vakaudelle etenkin suurten Emu-maiden löysä finanssipolitiikka olisi iso yhteinen riski. Toiseksi yksittäisen maan löysä kansallinen finanssipolitiikka on ennen muuta sen itsensä kannalta iso riski. Emu-alueen budjettikurin vaatimusta voi yleisellä tasolla perustella seuraavasti. Pelkistäen Euroopan keskuspankki voi reagoida jonkin taijoidenkin Emu-maiden inflatoriseen finanssipolitiikkaan joko korkoa nostamalla tai antamalla inflaation nousta, jolloin korot myös nousevat. Tästä kärsisi koko Emu-alue. Hyvä esimerkki tällaisesta häiriöistä oli Saksojen yhdentymisen vaikutukset. Yhdentyminen nosti nopeasti Saksan budjettivajetta, mihin Bundesbank - inflaation pelossa - reagoi korkoja nostamalla. Kun 90-luvun alussa useimmat EU-maat noudattivat ERM:in kapeita vaihteluvälejä, nousivat korot myös näissä maissa. ECU-kytkennän takia myös Norjan, Ruotsin ja Suomen korot nousivat. Vuosikymmenen alun tapaisen Euroopan laa- 10

6 Martti Hetemäki juisen taantuman estämiseksi on tärkeää, ettei Euroopan keskuspankin tarvitse turvautua samanlaiseen politiikkaan kuin Bundesbank 90-luvun alussa. Tätä vieläkin suurempi onnettomuus voisi olla, jos uusi keskuspankki antaisi tiukan paikan tullen periksi. Vaikkei tämä vaihtoehto ole todennäköinen, on sen seurausten vakavuuden takia sitä syytä lähemmin tarkastella. Kuten MeKinnon (1997) toteaa, verrattaessa USA:n osavaltioihin, Emuun siirtymässä olevien maiden julkiset velkaantumisasteet ovat erittäin korkeita. McKinnonin mukaan keskuspankkirahoituksen puuttuminen ja sen seurauksena markkinoiden asettamat sitovat budjettirajoitteet selittävät USA:n osavaltioiden matalat velkaluvut. Tätä taustaa vasten saattavat markkinat pitää korkeasti velkaantuneiden Emumaiden valtioiden velkapapereita jatkossa paljon riskipitoisempina kuin ennen Emua. Kuten Pekkarinen (1997, s. 7) toteaa: "Holtittomasti velkaantuvan valtion liikkeelle laskemista obligaatioista voi tulla roskapapereita." Jos markkinat alkavat vierastaa korkeasti velkaantuneen Emu-valtion velkapapereita, voi syntyä vaikeasti hallittava tilanne,jossa kyseisen valtion velkapapereiden riskipreemio nousee erittäin suureksi. Tällöin Euroopan keskuspankki (EKP) saattaa olla pahassa välikädessä, jos sen pitäisi olla hyväksymättä jonkin valtion velkapapereita yksityisen pankin keskuspankkiluoton vakuusmateriaalina. Käytännössä Euroopan keskuspankki todennäköisesti luokittelee vakuusmateriaalin eri luokkiin siten, että aluksi kaikkien Emu -valtioiden velkakirjat ovat parhaimmassa luokassa. Jos EKP pudottaisi jonkin valtion paperit ykkösluokasta, olisi tällainen muutos markkinoille selvä viesti hankkiutua eroon kyseisistä papereista. Maastrichtin sopimuksen no-bail-out lauseke (Artikla 104b) kieltää yhteisöätai yksittäistä jäsenvaltiota pelastamasta minkään muun Jasen valtion julkista taloutta tai sen osaa. Toisin sanoen yhteisö tai jäsenvatio ei saa ottaa vastattavakseen jonkin muun jäsenvaltion julkisen talouden sitoumuksista. EKP:ta koskee samanlainen no-bail-out lauseke kuin yhteisöä ja jäsenvaltioita (Maastrichtin sopimuksen lisäpöytäkirja No 3 Artikla 21.1). Sen nojalla Euroopan Keskuspankki ei saa suoraan lainoittaa EU:n instituutioita tai elimiä eikä myöskään jäsenmaiden julkisia sektoreita tai niiden osia. Toisaalta Artikla toteaa: "The ECB and national central banks may act as fiscal agents for the entities referred to in Artic1e 21.1." Artiklassa viitatut tahot ovat siis EU:n istituutioita tai elimiä sekä jäsenmaiden julkisia sektoreita tai niiden osia. Tietenkin bail-out-tilanne on hyvin epätodennäköinen. Mutta koska sen seuraukset olisivat erittäin vakavat, on kyseisen tilanteen mahdollisuus omiaan korostamaan finanssipoliittisen kurin merkitystä. Jotta markkinat uskoisivat, että viime kädessä yksittäinen jäsenvaltio joutuu hoitamaan yksin oman velkaongelmansa, edellyttää se, ettei yhteisö saa rahoittaa jäsenvaltioiden julkisia talouksia. Kuten McKinnon (1997, s.41) toteaa: "The theory also requires full fiscal separation: no revenue sharing or equalization grants from the EU central govemment to the national govemments." Yhdysvaltojen liittovaltion ja osavaltioiden välillä tämä ero on jo käytännössäkin osoittautunut melko selväksi. Jotta tämä ero pysyy selvänä myös EU:ssa, on tärkeää, ettei yhteisön budjetin tai sen ulkopuolisten rahastojen kautta oteta hoidettavaksi jäsenvaltioiden julkiselle vallalle kuuluvia tehtäviä. Sekä Eichengreen ja von Hagen (1996) että McKinnnon (1997) näkevät ilmeisiä paineita EU-tasoisen lainaamisen kasvattamiseksi. Eichengreenin ja von Hagenin toteavat, että 11

7 Artikkeleita - KAK 1/1998 vaikka EU:n budjetti täytyy aina olla tasapainossa, voi EU harjoittaa budjetin ulkopuolista lainaamista Euroopan investointipankin (EIP) kautta. EIP onkin noussut maailman suurimmaksi institutionaaliseksi lainaajaksi, suuremmaksi kuin esim. Maailmanpankki. EIP:n toiminnan laajuudesta kertoo sen viime vuoden toimintaa koskeva lehdistötiedote (ks. Euroopan investointipankki (1998», jossa todetaan: "Euroopan investointipankki lainasi ennätysmäiset 23 miljardia ecua, kasvua 10 prosenttia, investointeihin, jotka olivat 4,7 prosenttia Euroopan unionin kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta.". Kesäkuussa 1997 Amsterdamin Eurooppaneuvosto päätti lisätä EIP:n vastuuta EU-maiden työllisyyden hoidosta. Tämän seurauksena EIP laati ja alkoi toteuttaa ns. Amsterdamin toimintaohjelmaa, joka sekä lisää EIP:n lainanantoa että laajentaa sen toimintaa uusille toimialoilie EU-maissa. Jäsenmaita koskeva tiukka budjettikuri on Eichengreenin ja von Hagenin (1996) mukaan omiaan lisäämään EU-maiden vaatimuksia EUtasoiseen rahoitukseen, jonka kanavana he näkevät juuri EIP:n. Eichengreen ja von Hagen pitävät vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista budjettikurisopimusta haitallisena, koska se vain siirtää EU -maiden julkista velkaantumista yhteisötasolle. On kuitenkin aika kaukaa haettu ajatus, että esim. lähivuosina tai edes vuosikymmeninä EIP voisi nousta niin merkittäväksi EU-maiden lainoittajaksi, että sen lainananto voisi aiheuttaa merkittäviä inflaatiopaineita. Koska EIP on nyt voimakkaassa laajenemisvaiheessa, on tätä kysymystä kuitenkin hyödyllistä pohtia lähemmin. Tähänastisessa julkisessa keskustelussa ei ole kiinnitetty huomiota siihen, miten Emumaiden finanssipolitiikan kestävyys vaikuttaa EKP:n rahapolitiikan tehoon. Kuitenkin Sargentin ja Wallacen (1981) tunnetun artikkelin tulokset tuntuvat erityisen relevanteilta Emun ja Euroopan Keskuspankin rahapolitiikan vaikutusten kannalta. Sargent ja Wallace osoittivat, että ilman finanssipolitiikan apua inflaation vastustaminen kireällä rahapolitiikalla johtaa lopulta korkeampaan inflaatioon. Sargentin ja Wallacen tuloksen selitys on seuraava. Jos finanssipolitiikka on kestämättömällä uralla ja riippumatonta noudatettavasta rahapolitiikasta, kiristävä rahapolitiikkaa lisää odotuksia siitä, että julkinen talous ajautuu umpikujaan ja että keskuspankki joutuu lopulta muuttamaan linjaansa. Linjaa muutetaan viimeistään silloin, kun kyseinen julkinen talous ei saa enää markkinoilta lainaa. On huomattava, että Sargentin ja Wallacen tulos on siinä mielessä varsin yleinen, ettei se perustu tiettyyn teoriaan. Se on pikemminkin mekaaninen seuraus velkadynamiikasta ja vahvasta - muttei välttämättä täysin epärealistisesta - oletuksesta, jonka mukaan reaalikorko ylittää talouden kasvuvauhdin. Historia on osoittanut myös, että inflaatio on todennäköisin ratkaisu räjähtävälie velkaantumiskehitykselle. Suoraviivainen inflatointi on kuitenkin vielä epätodennäköisempi vaihtoehto kuin jonkin maan julkisen talouden avustaminen EU:n varoin. Käytännössä kevyen tai ns. akkomodoivan rahapolitiikan tavoitteena olisi aluksi luultavasti taloudellista taantumaa lievittämällä tukea budjettivajeiden supistamista, ei varmistakaan tietoinen inflaation nosto. Lopputulos on kuitenkin helposti juuri korkeampi inflaatio, varsinkin jos taantuma ei ole kovin syvä kaikissa Emu-maissa. Jos markkinat uskovat, että jonkin suuren Emu-maan julkisen talouden kestävyyttä entisestään heikentävä rahapolitiikan kiristys nostaa inflaation riskiä pidemmällä tähtäimellä, johtaa ohjauskorkojen nosto inflaatio-odotusten ja pitkien korkojen kohoamiseen. Tästä 12

8 Martti Hetemäki syystä on tärkeää, että on olemassa valvonta- ja sanktiojärjestelmä, joka pitää Emu-maiden julkiset taloudet kestävällä pohjalla. Yllä esitettyä johtopäätöstä tukee myös Woodfordin (1996) analyysi. Hän päätyy analyysissaan seuraavaan johtopäätökseen: "We thus conclude that a country that consents to share a common currency with another does indeed expose itself to price level instability, and to fluctuations in economic activity that follows from this, resulting from fiscal instability in the other country, if the partner is left free to follow a non-ricardian fiscal policy. This is true even when the common central bank is perfectly independent of political pressures, and commits itself to a monetary policy rule that is completely independent of fiscal policy in either country." Woodfordin tuloksien perustelut ovat hyvin samanlaiset kuin yllä esitetyt Sargentin ja Wallacen tuloksien perustelut, mutta W oodford saa tuloksensa tekemättä Sargentin ja Wallacen melko vahvaksi katsottavaa oletusta, jonka mukaan keskuspankin politiikka aina viime kädessä sopeutuu finanssipolitiikkaan. Tämän jakson alussa mainitsin, että finanssipolitiikan kurinalaisuus Emussa on tärkeää myös puhtaasti kansallisista lähtökohdista. Tämä tarve liittyy maakohtaisiin häiriöihin. Kuten tunnettua, Calmforsin komitean eräs keskeinen huoli Ruotsin mahdolliseen Emu-jäsenyyteen liittyen koskee juuri maakohtaisia häiriöitä. Ehkä vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että komitea näkee ehkä todennäköisimmäksi maakohtaisen häiriön lähteeksi liian löysän finanssipolitiikan noususuhdanteessa. Yllä todettu havainto on sikäli ajankohtainen, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna viidettä vuotta varsin nopealla vauhdilla, mutta tästä huolimatta valtiontalouden rahoitusalijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on noin 3 prosenttia. Jos talous ajautuisi nyt taantumaan, olisi valtiontaloudessa hyvin vähän pelivaraa, vaikka koko julkista taloutta koskeva ns. Emu-vaje onkin tänä vuonna lähellä nollaa. Automaattisille vakauttajille on yleensä ehkä riittävästi pelivaraa, jos noususuhdanteen huipulla valtiontalous on vähintään tasapainossa ja koko julkisen talouden ylijäämä on noin 3-4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tarvittava liikkumavara riippuu luonnollisesti taantuman syvyyden lisäksi laskukauden pituudesta. Finanssipolitiikan kurin tärkeyttä korostavat näkökohdat pätevät myös, ja usein jopa paremmin Emun ulkopuolella oltaessa, kuten monet ekonomistit - ks. esim. Calmfors et. al. (1997) - toteavat. Samaan aikaan eräät ekonomistit ovat nähneet Emun edellyttävän pidemmälle menevää Emu-maiden välistä finanssipoliittista yhteistyötä, jopa yhteisen suhdannepoliittisen välineistön pystyttämistä. Juuri tämän tien on nähty usein johtavan lopulta fiskaaliseen federalismiin, yhteiseen hallitukseen ja liittovaltioon. 4 Johtaako Emu fiskaaliseen federalismun ja liittovaltioon? Eräät ekonomistit, kuten Charles Goodhart, ovat kannattaneet yhteisötason budjetin kasvattamista niin, että yhteisötason suhdannepolitiikkaa voitaisiin harjoittaa. Goodhart (1996, s. 1089) toteaa: "But how can we get through the early years when single currency is in place without either overhelming political support or the mutual benefit of a sizeable or well-designed federal budget? It will be an extremely dangerous corner to tum." Siirtyminen kohti yhteistä finanssipolitiikkaa olisi myös siirtymistä kohti Emu-maiden liittovaltiota. Miten ajatukseen fiskaalisesta federalismista ja Emun johtamisesta liittovalti- 13

9 Artikkeleita - KAK 1/1998 oon pitäisi suhtautua? Heti aluksi on syytä todeta, että liittovaltioväitteessä on tietysti kyseessä paljon muustakin kuin taloustieteestä. Mutta, koska liittovaltiokehitystä on perusteltu juuri yhteisen finanssipolitiikan tarpeella, haluan tätäkin kysymystä käsitellä. Ensinnäkin vakuuttavin tieteellinen näyttö siitä, että taloudellinen integraatio on omiaan lisäämään - ei vähentämään - suhteellisten pienten maiden poliittista itsenäisyyttä on Alesinan, Spolaoren ja Wacziargin (1997) tutkimus, joka perustuu Alesinan ja Spolaoren (1997) teoreettiseen malliin. He osoittavat, että maan suuruuden taloudelliset hyödyt riippuvat talouden avoimuudesta ulkomaankaupalle; mitä avoimempi talous, sitä vähemmän hyötyä on maan suuruudesta. Lisäksi Alesinan, Spolaoren ja Wacziargin empiirisen tarkastelu tukee heidän analyyttisia tuloksiaan. He havaitsevat, että kansallisvaltioiden perustaminen riippuu taloudellisesta integraatiosta; mitä pidemmälle integraatio on edennyt, sitä elinvoimaisempia pienetkin kansallisvaltiot ovat. Boltonin ja Rolandin (1997) teoreettinen tutkimus osoittaa, että valtioiden yhdistymisen kannalta kriittinen tekijä saattaa olla työvoiman liikkuvuus. Jos eri maiden työvoiman liikkuvuutta rajoittavat kulttuurilliset yms. tekijät poistuvat, on se omiaan johtamaan maiden poliittiseen yhdistymiseen, ja päinvastoin. Olettaen, että EU-maiden välillä tulee säilymään merkittäviä kulttuuri- ja mm. kielieroja, ei liittovaltioprosessi näytä Boltonin ja Rolandinkaan tutkimuksen perusteella kovin todennäköiseltä. Luonnollisesti edellä on referoitu vain kahden tutkimuksen tuloksia. Toisaalta ainakaan itse en ole havainnut, että tunnustetuissa tieteellisissä aikakauslehdissä olisi julkaistu tutkimusta, jossa analyyttisesti tai empiirisesti olisi osoitettu rahaliiton johtavan liitto valtioon. Toistaiseksi on olemassa vain väitteitä, joiden mukaan rahaliitto johtaa liittovaltioon. Emu vie Suomea tiiviimpään taloudelliseen riippuvuuteen muista Emu-maista. Tätä kautta olemme myös entistä riippuvaisempia siitä, miten suuret EU-maat kuten Saksa ja Ranska jatkossa pystyvät hoitamaan taloudelliset ongelmansa. Suurten EU-maiden ongelmat ovat siis entistä enemmän Emu-maiden yhteinen riski. Toteutuessaan riskit eivät kuitenkaan välity Suomeen suurempina julkisen talouden menoina. Emun pelisäännöt ovat tässä suhteessa selvät; jokainen hoitaa itse omat budjettiongelmansa, päinvastoin kuin liittovaltioissa. Seuraavat neljä syytä puoltavat johtopäätöstä, jonka mukaan EU:n tasonfinanssipolitiikkaa ei tule. Ensinnäkin kehitys kohti yhteisötason finanssipolitiikka olisi omiaan heikentämään nobail-out lausekkeen uskottavuutta, sillä osittainenkin vastuun siirto jäsenmailta EU-tasolle aiheuttaisi ilmeisen moral hazard ongelman jäsenmaille. Toiseksi jokaisella EU-mailla on omat budjetit ja niissä automaattiset vakauttajat, jotka ovat paljon suuremmat kuin esim. USA:n osavaltioissa. Vakaus- ja kasvusopimus jättää riittävän liikkumavaran perinteiselle finanssipolitiikan elvytykselle, kunhan maat huolehtivat riittävästä perustasapainosta. Kiristävälle kansalliselle finanssipolitiikalle ei ole mitään rajoituksia. Kolmanneksi, kuten Masson (1996) toteaa, pitäisi suhdanne- ja rakennehäiriöt pystyä erottamaan selvästi toisistaan. Käytännössä tilapäisten ja pysyvien häiriöiden erottaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Lisäksi rakenteellisten muutosten vaikutuksia vaimentava EU:n finanssipolitiikka saattaisi vain hidastaa maiden sopeutumista taloudellisen ympäristön pysyviin muutoksiin. 14

10 Martti Hetemäki N elj änneksi perustamissopimuksen mukaisen EU:n budjettikäsittelyn ja sen mukaisen käytännön huomioon ottaen on selvää, ettei riittävään nopeaan suhdannepolitiikkaan ole edellytyksiä. Käytännössä verrattain pienetkin muutokset EU:n budjetin rakenteessa vievät useita vuosia. Tällä on myös etunsa; budjetti pysyy paremmin,niissä puitteissa, joissa sen on tarkoitus pysyä. Viidenneksi EU:n budjetin menojen olennainen kasvattaminen yli sovitun katon (1,27 % EU-maiden yhteenlasketusta BKT:sta) on mahdollista vain, jos tätä ajatusta pitkään jyrkästi vastustaneet EU-maat muuttavat kantaansa. Lisäksi nykyisestäkin budjetista kasvava osa on varattava EU:n laajenemisen kustannuksiin. Yllä esitetyn perusteella on selvää, ettei ole olemassa hyviä teoreettisia tai käytännöllisiä perusteita väitteelle, jonka mukaan Emu johtaa Emu-maiden yhteiseen finanssipolitiikkaan ja sitä kautta liittovaltioon. Paineet kohti federalismia tulevat pikemmin toisaalta. Ensinnäkin tämän jakson alussa mainittu fiskaalisen federalismin puolesta puhuja Charles Goodhart on argumentoinut asian puolesta, ei taloudellisiin, vaan poliittisiin realiteetteihin vedoten. Goodhartin (1996) mukaan, jos pulaan joutuvaa maata ei autettaisi, johtaisi se helposti kestämättömään poliittiseen tilanteeseen. Goodhart ei kuitenkaan näytä tiedostavan ongelmaa, jonka EU:n tason finanssipoliittinen apu aiheuttaisi no-bail-out-iausekkeen uskottavuuden kannalta. Olen sivunnut tätä ongelmaa jo edellä ja sitä käsittelevät lähemmin Artis ja Winkler (1997). Toinen, ja mielestäni varteenotettavampi paine kohti tiiviimpää poliittista yhteistyötä tulee kokonaan Emun ulkopuolelta. Nykyisin EU-maat puhuvat useista kansainvälisen talouden ja kauppapolitiikan asioista yhdellä äänel- lä. Sen sijaan monilla politiikan lohkoilla, joilla perustellusti voitaisiin ajatella ED-mailla olevan yhteinen kanta, kukin maa puhuu omasta puolestaan. Menettely on omiaan kaventamaan EU:n vaikutusmahdollisuuksia, mikä ei mitä ilmeisemmin yleensä ole myöskään yksittäisen EU-maan etujen mukaista. Tässä suhteessa tiiviimpi poliittinen yhteistyö saattaisi olla hyödyksi, mutta tämä asia ei tietenkään liity välittömästi Emuun tai fiskaaliseen federalismiin. 5 Mitä käytännön muutospaineita Emu aiheuttaa jinanssipolitiikkaan? Yllä esitetyn perusteella Emu ei edellytä yhteistä finanssipolitiikka, vaan ennen muuta kussakin Emu-maassakestävää finanssipolitiikkaa. Poliitikoille ekonomistien viesti kestävyyden tärkeydestä ei ole mitenkään uusi. Ongelma ei siis ole se, ettei tiedettäisi, mitä pitää tehdä, vaan siinä, että helpommin sanottu kuin tehty. Miten sitten käytännössä voidaan taata finanssipolitiikan kestävyys? Perotti, Strauchja von Hagen (1997) tarkastelevat, miten kestävä finanssipolitiikka voitaisiin Emussa käytännössä taata. He päätyvät seuraaviin johtopäätöksiin. Ensinnäkin on välttämätöntä analysoida finanssipolitiikkaa hyvin disaggregoidusti, jotta voi havaita, mistä kestävyysongelmat viime kädessä johtuvat. Toiseksi, jotta julkisen talouden vahvistuminen olisi pysyvää, on välttämätöntä puuttua ongelmien lähteisiin. Jos finanssipolitiikan kestävyys johtuu esim. tulonsiirtojen kasvusta, pitäisi Perottin, Strauchin ja von Hagenin mukaan kestävyys palauttaa tulonsiirtoja leikkaamalla, ei esimerkiksi veroja korottamalla. Kolmanneksi he toteavat, että kestämätön finanssipolitiikka on viime kädessä seurausta institutionaalisista heikkouksista. Finanssipolitiikan institutionaaliseen heik- 15

11 Artikkeleita - KAK 1/1998 kouteen tai vahvuuteen vaikuttavista tekijöistä Perotti, Strauch ja von Hagen (1997) nostavat esille erityisesti seuraavat kolme. Ensinnäkin empiiristen tulosten mukaan, mitä sirpalemaisempi budjettiprosessi on, sitä todennäköisemmin alkuperäiset budjettitavoitteet jäävät toteutumatta. Sirpalemaisesta budjettiprosessista mainittakoon useat ja merkittävät lisäbudjetit, joiden kautta hyvät tavoitteet helposti vesittyvät. Toinen finanssipolitiikan institutionaaliseen vahvuuteen vaikuttava tekijä on budjettiprosessin keskittyneisyys. Von Hagenin useissa tutkimuksissa saamien tuloksien mukaan budjettivallan keskittäminen, mikä ED-maissa tarkoittaa usein budjettivallan keskittämistä valtiovarainministerille,on ollut omiaan parantamaan finanssipolitiikan kestävyyttä. Perottin et. al. mukaan keskitettyyn budjettiprosessiin liittyy tyypillisesti myös parlamentin budjettimuutosmahdollisuuksien tiukka rajoittaminen. Perotti et. al. toteavat, että budjettivallan keskittäminen on johtanut myös tehokkaampaan suhdanteita tasaavaan finanssipolitiikkaan. Tämä ja yllä esitetyt muut kokemukset lienevät vaikuttaneet siihen, että niissä EDmaissa, joissa on valtiovarainministeriön lisäksi talousministeriö, budjettipolitiikan suunnittelu ja toteutus on keksitetty valtiovarainministeriöön. Ranskassa talousministeriö on tosiasiallisesti sulautettu valtiovarainministeriöön, kun näitä ministeriöitä johtaa yksi ministeri. Saksassa, jossa myös on talousministeriö, käytännössä kaikki budjettipolitiikka ja sitä koskeva analyysi on keskitetty valtiovarainministeriöön. Saksan talousministeriöllä on paljon samoja tehtäviä kuin kauppa- ja teollisuusministeriöllä Suomessa. Tanskassa pienen talousministeriön tärkein tehtävä on ECOFIN-neuvoston kokousten valmistelu. Kolmantena finanssipolitiikan institutionaa- lisena vahvuuteen vaikuttavana tekijänä Perotti et. al. (1997) tuovat esille finanssipoliittisen virkavallan vahvuuden. Tällä tekijällä he tarkoittavat finanssipoliittisen suunnitelun keskittämistä ja siitä vastaavien virkamiesten riippumattomuutta. He viittaavat yhdeksän maata käsittäneeseen tutkimukseen, jonka mukaan vahva valtiovarainministeri, jonka tukena on poliittisesti itsenäinen ja keksittynyt henkilökunta lisää finanssipolitiikan kurinalaisuutta. Perotti, Strauch ja von Hagen (1997) tulevat johtopäätökseen, jonka mukaan, jos julkisen talouden kestävyys on Emun tärkeä ehto, on ED:lla oikeus esittää vaatimuksia koskien jäsenmaiden finanssipolitiikan institutionaalisia puitteita. Heidän mukaansa kaikki empiirinen aineisto ja kokemukset viittaavat siihen, että menestyksekäs julkisen talouden vahvistaminen vaatii julkisten menojen ja verotuksen rakenteen muutoksia ja että nämä usein edellyttävät institutionaalisia muutoksia, jotta parannukset olisivat pysyviä. Todettakoon, että budjettivallan keskittymistä kuvaavalla indeksillä mitaten Perottin, Strauchin ja von Hagenin (1997) kolmen kärki on paremmuusjärjetyksessä seuraava: Iso-Britannia, Suomi ja Luxemburg, kaksi heikointa ovat Italia ja Kreikka. Jukka Pekkarinen (1997) käsittelee kysymystä, mitä haasteita Emu aiheuttaa finanssipolitiikan instituutioille. Hän ehdottaa nykyisen valtiovarainministeriön sijalle kahta ministeriötä: talouspolitiikkaa sunnittelevaa talousministeriötä ja finanssipolitiikkaa toimeenpanevaa budjettiministeriötä. Talousministeriö valmistelisi valtion menokehykset sekä vastaisi sovittujen julkisen talouden rakenteellisten uudistushankkeiden ja veroratkaisujen suunnittelusta. Budjettiministeriö korjaisi kehyslukuja ennusteen edellyttämällä tavalla lisäten niihin mm. suhdanteiden aiheuttamat muutokset työttömyysturvamenoissa. Perottin, Strauchin ja von 16

12 Martti Hetemäki Hagenin (1997) tarkastelu eri ED-maiden käytännön kokemuksista ei kuitenkaan anna kovin paljon tukea Pekkarisen ajatuksille. Pekkarinen perustelee esitystään erillisestä talousminisreriöstä Suomelle tyypillisillä monipuolehallituksilla, joissa voimavarojen siirtäminen hallinnonalalta toiselle on vaikeaa. Persson ja Tabellini (1997) käsittelevät teoreettisesti juuri monipuoluehallituks,essa syntyvää finanssipolitiikan ilmeistä potentiaalista ongelmaa. Jos jokainen puolue vastaa osasta budjettia (kun sektoriministeriöiden vetämisestä vastaavat eri puolueiden edustajat), ei kenelläkään ole periaatteessa vastuuta kokonaistuloksesta. Kuten Persson ja Tabellini toteavat, teoreettisesti optimaalinen yksinkertainen ratkaisu tähän ongelmaan on seuraava. Ensiksi valitaan tavoiteltu julkinen velka. Sen jälkeen menot allokoidaan kunkin ajanjakson kohdalla niin, että jokaiselle ajanjaksolle tulee oma budjettirajoite. Tämä menettely vastaa periaatteessa paljolti Suomessa 90-luvulla omaksuttua menettelyä, jossa ensin hallitusohjelma asettaa finanssipolitiikan tavoitteet ja sen jälkeen hallitus vuosittain helmi-maaliskuussa päättää valtion menokehyksistä, joilla se allokoi menot ministeriöiden kesken ja osin myös menot eri ministeriöden sisällä. Kunkin vuoden elokuussa hallituksen budjettiriihi täsmentää näitä päätöksiä ottaen huomioon mm. suhdannekehityksen ja ratkaisee avoimiksi jääneet kysymykset. Periaatteellisella tasolla myös Pekkarisen ajatukset mielestäni tukevat nimenomaan nykyisenkaltaisia menettelyjä ja työnjakoa. Kuten Pekkarinen (1997, s. 10) toteaa: "Luotevaa olisi, että esimerkiksi hallitusohjelman yhteydessä sovitaan, nykyisen hallituksen käymien ohjelmaneuvottelujen tapaan, seuraavan hallituskauden menokehyksistä. Tässä yhteydessä ratkaistaan menojen hallinnonaloittaiset uudelleenpainotukset ja verorakenteen muutokset." Näinhän on tosiaan hyvin pitkälle menetelty. Tosin hallitus on tehnyt verorakenteen muutospäätöksiä myös tupo-sopimusten ja budjettiriihien yhteydessä. Hyväksyessään hallitusohjelman hallituksen tiedonantoon perustuvassa käsittelyssään myös eduskunta sitoutuu hallitusohjelman tavoitteisiin. Voidaan väittää, että sen jälkeen kun linjaukset on tehty, on sekä kokemusten että teorian valossa järkevää uskoa hallitusohjelman finanssipoliittisten tavoitteiden toteuttaminen yhdelle ministeriölle. Kun linjauksia ja tavoitteita tarkistetaan esim. vuotuisessa valtion kehyspäätöksessä, on se luonnollisesti koko hallituksen asia. Poliittisia valintoja ei yleensä tehdä sen suhteen, onko finanssipolitiikkaa kestävää vai ei. Kuten Pekkarinen toteaa, poliittiiset valinnat koskevat nimenomaan julkisten menojen ja verotuksen rakennetta. On kuitenkin olemassa ilmeinen riski, että näiden kysymysten valmistelun siirtäminen valtiovarainministeriöstä erilliseen talousministeriöön heikentäisi budjettiprosessia ja sen läpinäkyvyyttä 6 Lopuksi Finanssipolitiikka on olennainen osa onnistunutta Emua. Hinta- ja rahamarkkinavakauden jatkumisen välttämätön - vaan ei riittävä - ehto on keskuspankin riippumattomuus, sillä keskuspankin riippumattomuus tarvitsee tuekseen kestävän finanssipolitiikan. Emu-rakennelma ottaa nämä näkökohdat huomioon. Ensinnäkin Euroopan keskuspankki on riippumaton. Toiseksi vakaus- ja kasvusopimus varmistaa finanssipoliittisen kurin säilymisen suunnilleen niin hyvin kuin se on mahdollista jättämällä kuitenkin riittävästi, vaan ei liikaa tilaa terveelle harkinnalle. Emun suurin kysymysmerkki ei liity siihen, 17

13 Artikkeleita - KAK 1/1998 johtaako se liittovaltioon, vaan siihen, miten hyvin siihen osallistuvat maat pystyvät pitämään julkiset taloutensa kestävällä tolalla. Hallitsematon julkinen velkaantuminen johtaa helposti itseään vahvistavaan kierteeseen, jossa lopulta ovat vastakkain Maastrichtin sopimuksen no-bail-out lauseke ja euro alueen rahoitusjärjestelmän vakaus. Nyt on tehty kaikki, mitä kohtuudella voidaan vaatia tällaisen tilanteen syntymisen ehkäisemiseksi. Emuun meneviltä mailta on vaadittu finanssipolitiikan kestävyyden selvää parantamista edellytyksenä Emuun pääsylle. Korkean työttömyyden oloissa tehty vyön kiristys on ollut tavallaan osoitus ED-maiden halusta ja kyvystä noudattaa vaadittavaa kurinalaisuutta. Jokainen ED-maa on myös sitoutunut vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiseen finanssipolitiikan valvonta- ja sanktiojärjestelmään. EKP:n itsenäisyyttä, julkisen talouden Emukriteerejä ja vakaus- ja kasvusopimusta ovat monet myös Suomessa arvostelleet. Ne ovat kuitenkin Emu-alueen vakauden säilymisen kulmakiviä. Suomi maksoi 90-luvun alussa kovan hinnan talouden vakauden palauttamisesta. Siksi olisi nurinkurista mennä nyt rahaliittoon, jonka vakautta ei olisi kaikin puolin pyritty varmistamaan. Julkisessa keskustelussa kansallisen rahapolitiikan poistumisen on katsottu lisäävän finanssipolitiikan vastuuta suhdanteiden tasaamisesta. Kansallisen finanssipolitiikan vastuun kasvua Emun myötä ei kuitenkaan pidä liioitella. Suomen ja muiden pienten maiden mahdollisuudet käyttää rahapolitiikkaa suhdannevaihtelujen tasaamiseksi ovat olleet huonot. Tässä mielessä Emu ei siirrä paljon vastuuta finanssipolitiikan hartioille. Pienen maan valuutta on altis spekulaatioille tai talouden perustekijöistä riippumattomille muutoksille. Siksi oma valuutta on saattanut jopa kärjistää suhdannevaih- teluita. Toisaalta Emu korostaa tarpeeksi kireän finanssipolitiikan merkitystä talouden kehittyessä suotuisasti. Jos talous pääsee ylikuumenemaan, ei siitä syntyvää kilpailukyky ongelmaa ole enää korjaamassa valuuttakurssijouston hätävara. Perinteistä suhdanteiden hienosäätöä uhkaavat monet karikot. Me emme tiedä kovinkaan luotettavasti tuotantokuilun syvyyttä tai rakenteellisen työttömyyden suuruutta. Me tiedämme hyvin, kuinka epävarmoja ennusteet ovat. Me emme tiedä kovin hyvin, miten yritykset ja kotitaloudet reagoivat budjettialijäämien kasvuun tai supistumiseen. Ilmeisesti vajeen kasvu lisää normaalioloissa kulutusta ja investointeja, mutta vaikutusten suuruus onkin sitten arvailujen varassa. Hintasuhteita muuttava finanssipolitiikka on teoriassa astetta tukevammalla pohj alla kuin perinteinen, budjettitasapainon muutosten kautta vaikuttava finanssipolitiikka. Lisäksi tiedämme, että pääomamarkkinoiden vapautuminen, kovempi kilpailu hyödykemarkkinoilla ja siitä johtuva työn oman hinnan jouston kasvu ovat omiaan voimistamaan suhteellisiin hintoihin vaikuttavan finanssipolitiikan merkitystä. Tällaista, yleensä verotuksen muutoksiin perustuvaa finanssipolitiikkaa on myös mahdollista toteuttaa muuttumattoman budjettitasapainon puitteissa. Taloudelliset perustelut Emun johtamisesta fiskaaliseen federalismiin ja sitä kautta liittovaltioon ovat heikot, koska Emu ei edellytä ED:n tasoista maakohtaista suhdannesäätelyä ja siten yhteistä finanssipolitiikkaa. Toisaalta on todennäköistä, että Emu tiivistää siihen osallistuvien maiden välistä finanssipolitiikan koordinaatiota. Koordinaation tarve ei kuitenkaan liity niinkään suhdanteita tasaavaan finanssipolitiikkaan, vaan ennen muuta julkisten talouksien kestävyydestä huolehtimiseen. Yh- 18

14 Martti Hetemäki den maan julkisen talouden vaikeudet ovat koko Emu-alueen yhteinen riski. Riskin realisoituessa eniten kärsii kuitenkin kyseinen maa itse, jonka avuksi ED tai jäsenvaltiot eivät Maastrichtin sopimuksen perusteella saa tulla. Kokemusten mukaan julkisen talouden kestävyyteen vaikuttaa merkittävästi finanssipolitiikan institutionaalinen kehikko. Mitä hajautetumpi ja heikompi budjettiprosessi on, sitä huonompi on julkisen talouden kestävyys. Kun yhden maan holtiton finanssipolitiikka vaikuttaa haitallisesti rahaliiton muiden maiden talouskehitykseen, olisi perusteltua, että ED-tasolla kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota myös jäsenvaltioiden finanssipolitiikan institutionaalisiin puitteisiin. ED-maiden finanssipolitiikan institutionaalisia puitteita koskevat mittaukset viittaavat siihen, että Suomen nykyiset puitteet ovat ED-maiden parhaasta päästä. * * * Emu ei merkitse finanssipolitiikan hienosäädön kaivamista koipussista. Tuo joskus stop-go-politiikaksi kutsuttu talouspolitiikka usein kärjisti suhdanteita ja monissa maissa se johti julkisen velkaantumisen nousemiseen hyvin korkealle tasolle. Kokemus osoitti, että elvyttämisen ja kiristämisen välillä vallitsi epäsymmetriä. Hallitukset päätyivät yleensä helpommin finanssipoliittisen elvyttämisen kuin kiristämisen kannalle. Emun vakaus on omiaan vähentämään suhdanteita aktiivisesti tasoittavan finanssipolitiikan tarvetta. Itse asiassa juuri rahaliiton vakaus edellyttää, etteivät Emu-maat sorru sellaiseen suhdannepolitiikkaan, joka murentaisi niiden julkisten talouksien kestävyyttä. Kestävä ja riittävän vahva julkinen talous on rahaliitossa paras lääke myös maakohtaisiin häiriöihin. Kirjallisuus Alesina, A., Spolaore, E. (1997): On the Number and Size of Nations. Quarterly loumal of Economics, Alesina, A., Spolaore, E., Wacziarg, R. (1997). Economic Integration and Political Disintegration. NBER Working Paper No Artis, M, Winkler, B. (1997) The Stability Pact: Safeguarding the Credibility of the European Central Bank. National Institute Economic Review, Bolton, P., Roland, G. (1997) The Breakup of Nations: A Political Economy Analysis. Quarterly lournal of Economics, Calmfors, L., Flam, H., Gottfries, N., Lindahl, R., Matlary, J.H., North-Berntsson, Rabinowicz, E., C. Vredin, A. (1996). Sverige och EMU, SOD 1996:158. EMD-utredning. Calmfors, L. Flam, H., Gottfries, N., Lindahl, R., Matlary, J.H., North-Berntsson, C., Rabinowicz, E., Vredin, A. (1997). EMU - a Swedish Perspective. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht. Cukierman, A. (1992). Central Bank Strategy, Credibility, and Independence: Theory and Evidence. The MIT Press. Eichengreen, B., von Hagen, J. (1996) Fiscal Policy and Monetary Dnion: Is there a Tradeoff between Federalism and Budgetary Restrictions. NBER Working Paper No Euroopan investointipankki (1998). 1997: Euroopan investointipankki käynnistää työllistämisohjelman ja vahvistaa sitoutumistaan Emuun. Euroopan Investointipankin lehdistötiedote, , Luxemburg. Frenke, J.A., Razin, A. (1987). Fiscal Policies and The World Economy. The MIT Press, Cambridge, Massachusetts. Frenkel, J.A., Razin, A. (1989). Exchange-Rate 19

15 Artikkeleita - KAK 1/1998 Management Viewed as Tax Policies. European Economic Review, VoI. 33, Goodhart, C. (1996). European Monetary Integration. Eitropean Economic Review, VoI. 40, Haaparanta, P. ja Peisa, P. (1997). Talouden rakenne ja häiriöt. Valtioneuvoston kaslian julkaisusarja No. 21. Honkapohja, S. (1996). Markoteorian mullistukset viimeisten 60 vuoden kuluessa. Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/1996. Hukkinen, J. (1997). Työvoiman kysynnän palkkajousto. Suomen Pankin kansantalouden osasto, marraskuu Koskela, E. (1996). Talouspoliittisen ajattelun muuttuminen 1930-luvulta nykypäivään. Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/1996. Masson, P. (1996): Fiscal Dimensions of EMU. The Economic Journal, McKinnon, R. 1. (1996): Altemative Exchange Rate Regimes, the EMU, and Sweden: the Fiscal Constraints, taustaraportti Ruotsin EMU -ryhmälle. McKinnon, R.I. (1997): Monetary Regimes, Govemment Borrowing Constraints, and Market -preserving Federalism: Implications for EMU. October Julkaisematon käsikirjoitus. Mutikainen ja Suvanto (1997). Taloudellisten vaihtelujen merkitys Suomessa talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston keskustelualoitteita No. 56. Pekkarinen, J. (1997). Suomen talouspolitiikan haasteet rahaliitossa. Talous & yhteiskunta 4/1997,3-13. Perotti, R., Strauch, R., von Hagen, J. (1997). Sustainability of Public Finances. November Julkaisematon käsikirjoitus. Persson, T., Tabellini, G. (1997). Political Economics and Macroeconomic Policy. Käsikirjoitus teokseen Taylor, J., Woodford, M. (toim.) Handbook of Macroeconomics. Pitchford, R., Cox, A. (toim.) (1997). EMU Explained - Markets and Monetary Union. Reuters Limited. Kogan Page, London. Rodrik, D. (1997). Has Globalisation gone too far. Institute for Intemational Economics. Washington. Rolnick, A.J., Weber, W.E. (1989). A Case for Fixing Exchange Rates. Federal Reserve Bank of Minneapolis. Annual Review. (http://www.woodrow.mpls.frb.fed.us/pubs/a r/ar1989.html) Sargent, T.J., Wallace, N. (1981). Some Unpleasant Monetarist Arithmetic. F ederal Reserve Rank of Minneapolis Quarterly Review, Valtioneuvoston kanslia (1997). Rahaliitto ja Suomi - talouden haasteet, Emu-asiantuntijaryhmän raportti, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja No. 24. Woodford, M. (1996). Control of the Public Debt: a Requirement for Price Stability? NRER Working Paper

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Matti Estola Itä-Suomen yliopisto Lähteet: De Grauwe, P. Economics of Monetary Union. Oxford University Press, 2000. Mundell, R. A

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Totuus EMUsta? MARTTI HETEMÄKI VTT; ylijohtaja Valtiovarainministeriö. Kansantaloudellinen aikakauskirja - 92. vsk. - 3/1996

Totuus EMUsta? MARTTI HETEMÄKI VTT; ylijohtaja Valtiovarainministeriö. Kansantaloudellinen aikakauskirja - 92. vsk. - 3/1996 Kansantaloudellinen aikakauskirja - 92. vsk. - 3/1996 Totuus EMUsta? MARTTI HETEMÄKI VTT; ylijohtaja Valtiovarainministeriö Uusista asioista esiintyy usein paljon harhakäsityksiä. Näin näyttää olevan myös

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä

Lisätiedot

TU-91.1001 Läsnäoloharjoitukset 3 VALUUTAT JA RAHATALOUS

TU-91.1001 Läsnäoloharjoitukset 3 VALUUTAT JA RAHATALOUS TU-91.1001 Läsnäoloharjoitukset 3 VALUUTAT JA RAHATALOUS 1 1. Erityisesti USA, mutta myös EU on vaatinut jo vuosia Kiinaa harjoittamaan joustavampaa valuuttakurssikurssipolitiikkaa. Etsi tietoa Kiinan

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA

8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA 8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA RAHA JA SEN TEHTÄVÄT Rahavaranto: M 1 = suppea raha = yleisön hallussa olevat setelit ja kolikot + varat shekki-, käyttö- ja maksupalvelutileillä (demand deposits) M 2 = lavea

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Svensk finanspolitik 2010. Finanssipoliittisen neuvoston raportti Ruotsin hallitukselle Laura Hartman 24.5.2010

Svensk finanspolitik 2010. Finanssipoliittisen neuvoston raportti Ruotsin hallitukselle Laura Hartman 24.5.2010 Svensk finanspolitik 2010 Finanssipoliittisen neuvoston raportti Ruotsin hallitukselle Laura Hartman 24.5.2010 Finanssipoliittinen neuvosto Jäsenet Lars Calmfors (pj) Torben Andersen (varapj) Michael Bergman

Lisätiedot

Makrotalousteoria 1. Luento neljä: Budjettipolitiikka. Markku Siikanen

Makrotalousteoria 1. Luento neljä: Budjettipolitiikka. Markku Siikanen Makrotalousteoria 1 Luento neljä: Budjettipolitiikka Markku Siikanen Luennon aiheet Luento keskittyy keinoihin, joilla valtio voi rahoittaa toimiaan Verotus Kotimaiset lainat Velkakirjat Setelirahoitus

Lisätiedot

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp)

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp) Eduskunnan talousvaliokunnalle Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn Suomen kanta EMUn kehittämiseen kehittämistä (E 70/2015 vp) 25.11.2015 Valtiovarainministeriön muistion alussa

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ SUOMEN PANKKI LUENTORUNKO Kansainvälinen sihteeristö Kjell Peter Söderlund 25.1.2005 STUDIA MONETARIA 25.1.5.2005 SUOMEN PANKIN RAHAMUSEOSSA PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ VALMISTELU EKP:SSÄ

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina Erkki Liikanen Suomen Pankki Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina 25.3.2015 Julkinen 1 Näkymät vuoden 2014 lopulla Julkinen 2 Eurojärjestelmän ennuste joulukuussa 2014: BKT: 2015: 1,0 % 2016: 1,5

Lisätiedot

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 1 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio:

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

EU:n suunta Kuinka tiivis liitto? 8.5.2014

EU:n suunta Kuinka tiivis liitto? 8.5.2014 EU:n suunta Kuinka tiivis liitto? 8.5.2014 Unionin tulevaisuuden vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suomelle ETLAn ja UPIn yhteishanke Laaditaan erilaisia skenaarioita EU:n kehitykselle Arvioidaan vaihtoehtojen

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot