Katse eteenpäin. Blicken framåt LEDARE PÄÄKIRJOITUS STADEN/KAUPUNKI 1/2010

Transkriptio

1

2 Blicken framåt LEDARE Vi lever just i exceptionella tider på många olika sätt. Ute i världen håller ekonomin på att återhämta sig från den största ekonomiska nedgången sedan 1930-talet. Om världsekonomin som helhet har börjat återhämta sig kan det samma inte sägas om den Europeiska Unionen. EU och den gemensamma valutan euro går just nu igenom sin största skärseld någonsin. I skrivande stund är utfallet ännu oklart men euron har på mycket kort tid försvagats gentemot dollarn med en takt som saknar motstycke i modern historia. PÄÄKIRJOITUS Katse eteenpäin Elämme parhaillaan monella tapaa poikkeuksellisia aikoja. Maailmantalous on toipumassa talouden suurimmasta notkahduksesta sitten 1930-luvun. Jos maailmantalous kokonaisuudessaan onkin alkanut elpyä, ei samaa voida sanoa Euroopan unionista. EU ja yhteinen valuuttamme euro ovat nyt aikansa suurimmassa kiirastulessa. Tätä kirjoitettaessa euron kohtalo ei ole vielä selvillä, mutta se on heikentynyt dollariin nähden hyvin lyhyessä ajassa tahdissa, joka hakee vertaansa nykyhistoriassa. I Jakobstad visar alla tecken på att bottnen är nådd. De nyheter som kommer från sysselsättningsfronten tyder på att många företag återtagit permitterings- och t.o.m. uppsägningsbeslut. Den goda nyheten är att realekonomin visar klara tecken på en återhämtning. Den dåliga nyheten är att denna återhämtning kommer att avspegla sig i stadens ekonomi med en kraftig fördröjning. En ordentlig effekt torde vi se först år Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen Pietarsaaressa kaikki merkit viittaavat siihen, että pohja on saavutettu. Työllisyysrintamalta tulevat uutiset osoittavat, että monet yritykset ovat peruneet lomautus- ja jopa irtisanomispäätöksiään. Hyvä uutinen on se, että reaalitalous osoittaa selviä elpymisen merkkejä. Huono uutinen puolestaan on se, että elpyminen heijastuu kaupungin talouteen huomattavalla viiveellä. Kunnollinen vaikutus lienee nähtävissä vasta vuonna Också inom stadens verksamhet genomlever vi historiska tider. Sedan årsskiftet har den nya värdkommunen och det gemensamma social- och hälsovårdsverket varit ett faktum. Vi är inne i den femte månaden med att sammanjämka olika organisationskulturer. I sammanjämkningsprocesser är det oundvikligt med barnsjukdomar och en viss friktion när alla parter skall anpassa sig till nya sätt att arbeta. Men i det stora hela har jag varit mycket nöjd med det jag ser och alla inblandade har anledning att vara stolta över det storartade arbete som har gjorts i samband med den nya organisationen. Ett arbete som sannerligen inte har blivit lättare av det historiskt exceptionella ekonomiska läget. Trots att vi genomlevt exceptionella tider så gäller att kunna se framåt. Vi måste fundera på hur 2010-talets organisation skall se ut för att kunna ge en god och kostnadseffektiv service åt stadsborna. Dessa frågor kommer att besvaras bl.a. i servicestrategin. Stora frågor skall besvaras och mycket arbete står framför oss. Därför gäller det att ladda batterierna när man kan. Sommaren står för dörren! Jag vill passa på att tillönska alla anställda och förtroendevalda med familjer en skön och avkopplande sommar! Ladda batterierna. En arbetsdryg höst väntar. Myös kaupungin toiminnassa eletään historiallisia aikoja. Uusi isäntäkunta ja yhteinen sosiaali- ja terveysvirasto toteutuivat vuodenvaihteessa. Erilaisten organisaatiokulttuurien yhteensovittamisessa on meneillään viides kuukausi. Yhtenäistämisprosesseissa ei voida välttyä lastentaudeilta ja pieneltä kitkalta kaikkien osapuolten pyrkiessä sopeutumaan uuteen työskentelytapaan. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin ollut erittäin tyytyväinen näkemääni ja kaikkien osallisten on syytä olla ylpeitä siitä suurenmoisesta työstä, joka uuteen organisaatioon siirryttäessä on tehty. Historiallisesti poikkeuksellinen taloustilanne ei totisesti ole helpottanut työtä. Poikkeuksellisista ajoista huolimatta on kyettävä katsomaan eteenpäin. On pohdittava, miltä 2010-luvun organisaation tulee näyttää voidakseen tarjota kaupunkilaisille hyviä ja kustannustehokkaita palveluja. Näihin kysymyksiin vastataan muun muassa palvelustrategiassa. Suuria kysymyksiä on vastattavana ja edessä on paljon työtä. Sen vuoksi on syytä ladata akkuja kun siihen on mahdollisuus. Kesä on ovella! Haluan toivottaa kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille perheineen mukavaa ja rentouttavaa kesää! Ladatkaa akkujanne. Edessä on työntäyteinen syksy. Mikael Jakobsson Stadsdirektör Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja STADEN/KAUPUNKI 1/2010 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Pärm/Kansi: Pirjo Salonen Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Ben Griep, Mikael Ström, Tiina Höylä-Männisto, Gun Österbacka Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Ben Griep Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs - 2 -

3 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA Nya principer vid sjukledigheter Från tas nya principer för sjukledigheter i bruk. Här kommer en kort sammanfattning. Noggrannare uppgifter framkommer av det cirkulär som skickas till arbetsplatserna. Principerna hittar du även på intranet och i portalen. Sjukfrånvaro Så här gör du 1 3 dagar - Meddela din förman. - Kontakta företagshälsovården/hälsovårdscentralen ifall du behöver råd. - Fyll i blanketten Anmälan om sjukfrånvaro 1-3 dagar omedelbart du återvänt till arbetet och ge den åt din närmaste förman. 4 5 dagar - Sjukintyg som utfärdats av företagshälsovårdaren eller hälsovårdaren/sjukskötaren vid hälsovårdscentralen godkänns. - Ge sjukintyget åt din närmaste förman. Över 5 dagar - Läkarintyg inlämnas alltid åt förmannen. Vid längre sjukledigheter > 20 dagar, iakttas anvisningen Tillsammans stöder vi arbetsförmågan. Anvisningen uppdateras under Prövningsbaserade tjänstledigheter Som en del i harmoniseringen av de olika personalpolitiska kulturerna kommer nya principer gällande prövningsbaserade tjänstoch arbetsledigheter att tas i bruk. Även principerna gällande beaktande av lediga dagar vid prövningsbaserade ledigheter harmoniseras. Avsikten är att principerna skall gälla från Cirkulär kommer att skickas till arbetsplatserna. Noggrannare uppgifter hittar du även i portalen och på intranet. Normal lön under kuntoremontti- och TYK- rehabiliteringar Personalsektionerna har i april 2010 beslutat att arbetsgivaren betalar normal lön när en anställd deltar i en kuntoremontti- eller i en TYK-kurs. Kuntoremontti förebyggande rehabilitering, 5-7 dygn + uppföljning TYK - lagstadgad yrkesinriktad rehabilitering, ca 30 dygn, B- läkarintyg fordras. Eventuella förfrågningar kan göras till din företagshälsovårdare eller till arbetarskyddschef Birgitta Blomqvist. TYHY-kuponger & Nice Run Hittills i år har tyhy-kuponger utdelats till personalen. Vi önskar att du ännu under hösten skriver ditt namn på varje kupong. Till nästa tryckning görs perforeringen mera hållbar så att kupongerna inte i misstag lossar från varandra. Nästa år kan man vid köp av 10 gångers motionskort använda ett helt ark och endast skriva sitt namn på den första kupongen. PS 798 av våra anställda deltar i årets Nice Run i Jakobstad

4 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA Sairauslomia koskevat uudet periaatteet otetaan käyttöön sairauslomia koskevat uudet periatteet. Seuraavassa lyhyt tiivistelmä. Lisätiedot ilmenevät työpaikoille lähetettävästä yleiskirjeestä. Periaatteet ovat myös intranetissä ja portaalissa. Sairauspoissaolo Menettele näin 1 3 päivää - Ilmoita esimiehellesi. - Ota yhteyttä työterveyshuoltoon/terveyskeskukseen mikäli tarvitset neuvoja. - Täytä lomake Ilmoitus sairauspoissaolosta 1-3 päivää välittömästi palattuasi töihin ja anna se lähimmälle esimiehellesi. 4 5 päivää - Työterveyshuollon terveydenhoitajan tai terveyskeskuksen terveydenhoitajan/sairaanhoitajan kirjoittama sairauslomatodistus hyväksytään. - Anna sairauslomatodistus lähimmälle esimiehelle. Yli 5 päivää Lääkärintodistus jätetään aina esimiehelle. Pidemmissä sairauslomissa > 20 päivää, seurataan ohjetta: Tuetaan työkykyä yhdessä. Ohje päivitetään vuoden 2010 aikana. Harkinnanvaraiset virkavapaat Osana eri henkilöstöpoliittisten kulttuurien yhtenäistämistä otetaan käyttöön harkinnanvaraisia virka- ja työvapaita koskevat uudet periaatteet. Lisäksi yhtenäistetään periaatteet, jotka koskevat vapaapäivien huomioon ottamista harkinnanvaraisten vapaiden yhteydessä. Periaatteiden on tarkoitus tulla voimaan Työpaikoille lähetetään asiaa koskeva yleiskirje. Lisätietoja saa myös portaalista ja intranetistä. Normaali palkka kuntoremontti- ja TYK-kuntoutusten aikana Henkilöstöjaostot päättivät huhtikuussa 2010, että työnantaja maksaa normaalin palkan työntekijän osallistuessa kuntoremonttitai TYK-kurssille. Kuntoremontti ehkäisevä kuntoutus, 5-7 vrk + seuranta TYK - lakisääteinen ammatillinen kuntoutus, n. 30 vrk, B-lääkärintodistus vaaditaan. Mahdolliset tiedustelut voi osoittaa omalle työterveyshoitajalle tai työsuojelupäällikkö Birgitta Blomqvistille. TYHY-kupongit & Nice Run Henkilöstölle on jaettu tähän mennessä (v 2010) tyhy-kuponkia. Toivomme, että vielä syksylläkin kirjoitat nimesi jokaiseen kuponkiin. Seuraavalla kerralla kuponkien taitoskohdat tehdään kestävämmiksi, jotta ne eivät pääse vahingossa irtoamaan toisistaan. Ensi vuonna 10 kerran kuntokortin ostoon voi käyttää kokonaisen arkin kuponkeja ja kirjoittaa nimensä vain ensimmäiseen kuponkiin. PS Työntekijöistämme 798 osallistuu tämän vuoden Nice Run tapahtumaan Pietarsaaressa

5 personalrapporten som du hittar under 119:llä työntekijällä oli % työaika. Tässä hieman tilastoa, lisää tietoa löytyy henkilöstöraportista oli Pietarsaaren osoitteesta kaupungilla päätoimista työntekijää ( % työaika) ja 119:llä työntekijällä oli % työaika. Tässä hieman tilastoa, lisää tietoa löytyy henkilöstöraportista osoitteesta Jakobstad/ Hela landet /Koko Suomi Pietarsaari (kom.anställda/kuntatyöntekijät) Medelåldern/keski-ikä 48,0 år/v. 45,3 år/v. AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - Jakobstad/ AJANKOHTAISTA Hela landet /Koko Suomi Andel kvinnor/ Naisten osuus 74,7 Pietarsaari % 79 (kom.anställda/kuntatyöntekijät) % Fast Medelåldern/keski-ikä anställda/vakinaisia 48,0 77,0 år/v. % 45,3 75 % år/v. Antal Andel arbetsplatsmåltider/työpaikka-aterioita kvinnor/ Naisten osuus 74,7 % % 665 (J:stad/P:saari) Fast anställda/vakinaisia 77,0 % 75 % De av arbetshälsan statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro Antal De främsta arbetsplatsmåltider/työpaikka-aterioita av arbetshälsan statistikförda orsakerna (J:stad/P:saari) till sjukfrånvaro Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: De främsta av arbetshälsan statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro Työterveyden 40 % tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: 35 % % % % % % % % % % hade staden Jakobstad anställda i huvudsyssla ( % arbetstid), medan 0 % 119 anställda arbetade %. Här kommer lite statistik, mera uppgifter finns i personalrapporten som du hittar under Ur staden Jakobstads personalrapport: Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista: hade staden Jakobstad anställda i huvudsyssla ( % arbetstid), medan 119 anställda arbetade %. Här AKTUELLT kommer lite statistik, mera uppgifter finns i personalrapporten som du hittar under personalrapport. Ur staden Jakobstads personalrapport: Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista: oli Pietarsaaren kaupungilla 1324 päätoimista työntekijää ( % työaika) ja 119:llä työntekijällä oli % työaika. Tässä hieman tilastoa, lisää tietoa löytyy henkilöstöraportista osoitteesta oli Pietarsaaren kaupungilla 1324 päätoimista työntekijää ( % työaika) Medelålder ja för dem som gått i KomPL-pension, alla, samt för dem 119:llä työntekijällä oli % työaika. Tässä hieman tilastoa, lisää tietoa löytyy Medelålder henkilöstöraportista osoitteesta som gått för i invalidpension dem som gått i KomPL-pension, 2008 alla, samt för dem som gått i invalidpension 2008 Kaikkien KuEl-eläkkeelle jääneiden jääneiden keski-ikä, sekä keski-ikä, niiden, jotka sekä ovat niiden, jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle jotka ovat 2008 Källa: Kommunernas pensionsförsäkring, statistik Jakobstad/ Hela landet /Koko Suomi Medelålder Lähde: jääneet Kuntien työkyvyttömyyseläkkeelle för eläkevakuutus, dem som gått i tilasto KomPL-pension, v. alla, 2008 samt för dem som gått i invalidpension 2008 Pietarsaari (kom.anställda/kuntatyöntekijät) Kaikkien KuEl-eläkkeelle jääneiden keski-ikä, sekä niiden, jotka ovat jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle Källa: 62 Kommunernas pensionsförsäkring, statistik 2008 Källa: Kommunernas pensionsförsäkring, statistik Medelåldern/keski-ikä 48,0 år/v. 45,3 år/v. Lähde: 61 Kuntien Kuntien eläkevakuutus, eläkevakuutus, tilasto tilasto Jakobstad/Pietarsaari Andel kvinnor/ Naisten osuus 74,7 % 79 % Fast anställda/vakinaisia 77,0 % 75 % Antal arbetsplatsmåltider/työpaikka-aterioita (J:stad/P:saari) De främsta av arbetshälsan statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % andnigsorgan, hengityselim övriga infektioner, muut infektiot mentala störningar, mielenterv. stöd- o. rörelseorgan,tuk i- ja liikuntaelin HUVUDFÖRTROENDEMÄN skador,vammat blodtryck, verenpaine Ålder / Ikä andnigsorgan, hengityselim andnigsorgan, hengityselim övriga infektioner, muut infektiot övriga infektioner, muut infektiot mentala störningar, mielenterv. mentala störningar, mielenterv. stöd- o. rörelseorgan,tuk i- ja liikuntaelin stöd- o. rörelseorgan,tuk i- ja liikuntaelin Kom-PL-pension/KuEL-eläkkeelle inv.pension/työkyvyttömyyseläke Kom-PL-pension/KuEL-eläkkeelle inv.pension/työkyvyttömyyseläke skador,vammat skador,vammat blodtryck, verenpaine blodtryck, verenpaine Jakobstadsregionen/ Jakobstad/Pietarsaari Pietarsaaren seutu Västra Finland/Länsi- Jakobstadsregionen/ Suomi Pietarsaaren Hela Finland/Koko seutu Västra Suomi Finland/Länsi- Suomi Hela Finland/Koko Suomi PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Medelålder för dem som gått i KomPL-pension, alla, samt för dem som gått i invalidpension 2008 Kaikkien KuEl-eläkkeelle jääneiden keski-ikä, sekä niiden, jotka ovat jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle v Källa: Kommunernas pensionsförsäkring, statistik Fackförbund ammattiliitto Lähde: Kuntien eläkevakuutus, tilasto 62 avtalsbranch sopimusala namn nimi telefon puhelin besöksadress käyntiosoite tid aika 61 TEHY 60 Tehyprotokollet Tehypöytäkirja Kim Stenvik Kim Yli-Pelkola Jakobstad/Pietarsaari Jakobstadsregionen/ 59 Pietarsaaren seutu 58 Västra Finland/Länsi- SUPER Akta/ Kvtes Miisu Holmbäck Suomi Hela Finland/Koko 56 Suomi Gamla malmska, II vån Vanha malmi, II kerros Storgatan 4 Isokatu 4 vardagar/arkisin kl 8-16 tisdagar/tiistaisin kl KTN/FKT Kom-PL-pension/KuEL-eläkkeelle Akta/ Kvtes,TS inv.pension/työkyvyttömyyseläke Ann-Sofie Larsson vardagar/arkisin kl 8-9 JYTY Akta/Kvtes,TS Sixten Fagernäs vardagar/arkisin kl 8-16 JUKO/FOSU Akta/Kvtes, TS Sirkka Kettunen Strengbergsg 1 Strengbergink. 1 udda vecka/pariton viikko to-fre/pe kl 8-16 jämn vecka/ parillinen viikko må/ma-on/ke kl 8-16 Ukta/Ovtes Ralph Rönnqvist vardagar/arkisin kl 8-16 Läkta/LS Hans Henricson torsdag/torstai-fredag/perjantai kl JHL Akta/Kvtes, TS Maria Holmstedt- Lehtinen Storgatan 4 Isokatu 4 må/ma och/ja to kl 8-16 ti och/ja on/ke kl Tim-Aka/Ttes Kari Viinikka Storgatan 4 Isokatu 4 fredagar/perjantaisin kl 7-14

6 Vinterbad som passion Närvårdare Sinikka Ahopelto fick i vintras silver i världsmästerskapen i vinterbad i Bled, Slovenien, men hon har också flera medaljer från finska mästerskap. I normala fall hittar man Sinikka Ahopelto på Strandis i Larsmo, från det att de öppnar den första oktober till slutet av april med andra ord är hon en Strandbjörn. - Vår oregistrerade förening heter Strandbjörnarna och alla som kommer hit får vara strandbjörn, berättar Sinikka, vilket torde betyda att det i detta nu finns några hundra strandbjörnar i nejden. - Första gången jag prövade på vinterbad var säkert för tolv år sedan vid Svanen, sen dess har jag regelbundet simmat flera gånger i veckan. Sinikka går rakt ut i vattnet från omklädningsrummet och avslutar med ett dopp efter bastubadandet. Sinikka har sällan varit förkyld. - Ofta då jag känt att jag håller på att bli sjuk har det skrämts bort av ett dopp i havet. I vaken blir det bara korta besök, men desto längre i bastun - det är så roligt där, ofta funderar man om man alls ska ids bada, säger Sinikka och skrattar. Men efteråt känner sig Sinikka pigg och kry och som ny. Sinikka hade en paus med badandet när hon spelade ishockey, det vill säga sonens ishockeyhobby tog så pass mycket tid att hennes egen träning fick läggas till sidan, men nu har hon hållit i gång i fem säsonger. Ofta drar hon ännu ut säsongen på egen hand hon besöker bekanta i närheten och tar sig ett dopp i havet. Tyvärr kortades hennes badsäsong av i år med flera veckor på grund av ett ödesdigert fall på jobbet, som gjorde hennes hand obrukbar en längre tid. VM ordnas vartannat år och år 2008 ordnades tävlingen för första gången utanför Finland, i London. För Sinikkas del var det hennes andra världsmästerskap, hennes första var i Uleåborg. i London hade en simbassäng kylts ner till sex grader, men det råkade bli varmt vårväder då i februari - vi kunde gå i simdräkt länge efter simturen, det var plus 17 grader där ute. I Bled i Slovenien i år blev det nästan fullträff för Sinikka - endast en ryska lyckades simma snabbare än hon. - Det fanns endast tre utlänningar i finalen, ryskan, som vann och två engelska simmare, resten var finnar. I tävlingarna gäller det att simma 25 meter i vak så snabbt man kan. Man simmar i olika ålderskategorier, de flesta är över 45 år och finländarna är i majoritet. Yngsta klassen är under 20, medan alla som är äldre än 70 simmar i samma klass - Det finns en finsk krigsveteran som är 84 och han brukar få hederspris i tävlingarna. Bland annat var han också med i Bled, berättar Sinikka. Det är viktigt med starten, som sker i vattnet. - Den som startar först brukar berätta för de andra hur fötterna bäst placeras, ifall vi inte kommit dagen före så man haft en chans att testa vaken. Själva simningen räcker cirka sekunder. Det handlar också om taktik - det gäller att titta efter så alla kommer direkt när man kallas. Om man måste stå i vattnet och vänta på någon hinner man bli för kall. VM ordnas i Riga om två år och till FM i Joensuu nästa år är rummen redan beställda. Om allt går väl, har vi en finsk mästare i Jakobstad då. - Nästa år simmar jag i klassen 55 till 60 år och årets finska mästare blir då ännu kvar i den tidigare klassen, så jag borde ha bra chanser, funderar Sinikka Ahopelto. Text: Ulla Linder Sinikka har en närvårdarbefattning inom hemservice. - Jag har varit närvårdare i åtta år, före det jobbade jag med barn i tjugofem år, så nästa år blir det 30 år för staden Jakobstad. Förutom i vak, simmar Sinikka också cirka tre gånger i veckan i simhallen till 1500 meter för att också få snabbhetsträning. Finns det bara möjlighet, tar hon sig ett dopp så ofta det går. - Jag har alltid simpparen med mig, ifall jag skulle råka stöta på vatten, berättar Sinikka, som cyklar mycket i sitt jobb, men också på fritiden. - I Gamla Hamn är det enkelt att doppa sig, men också vid Sandåsen. Mästerskapsmedaljer Det var i Strandisbastun som ett gäng vinterbadande män kom på att Sinikka kunde vara den felande kvinnliga länken i ett stafettlag i finska mästerskapen. I dag har Sinikka deltagit i fem FM, både i stafett och individuellt. De två senaste åren har det blivit FM-brons individuellt i Imatra och Karleby. Som bäst har stafettlaget placerat sig på fjärde plats, av 21 lag Foto/Kuva: P. Salonen

7 Intohimona avantouinti Lähihoitaja Sinikka Ahopelto sai viime talvena hopeaa avantouinnin MM-kisoissa Slo ve nian Bledissä, mutta hänellä on myös useita SMmitaleja. Yleensä Sinikka Ahopellon löytää Luodon Strandcampingista avantouintikauden al ka mi ses ta lokakuun alusta huhtikuun loppuun saakka hän on siis Rantakarhu. - Rekisteröimättömän yhdistyksemme nimi on Rantakarhut ja kaikki täällä käyvät saa vat olla rantakarhuja, kertoo Sinikka. Seudulla lienee siis nykyään parisataa ran takarhua. - Ensimmäisen kerran taisin kokeilla avantouintia Joutsenessa kaksitoista vuotta sit ten. Sen jälkeen olen uinut säännöllisesti monta kertaa viikossa. Sinikka menee pukuhuoneesta suoraan veteen ja käy vielä päätteeksi uimassa sau no mi sen jälkeen. Hän on ollut harvoin vilustuneena. - Usein kun olen ollut tulossa sairaaksi, on mereen kastautuminen pelottanut taudin tie hensä. Avannossa vain käväistään nopeasti, mutta saunassa ollaan sitäkin kau em m in siellä on niin mukavaa, monesti miettii että viitsiikö mennä uimaan ol len kaan, nauraa Sinikka. Mutta uinnin jälkeen Sinikka tuntee olonsa virkeäksi ja reippaaksi kuin uu dis tu neek si. Sinikka piti taukoa uinnista jääkiekkoa pelatessaan, toisin sanoen pojan jää kiek ko har ras tuk sen viedessä niin paljon aikaa, että hän joutui jättämään oman harjoittelunsa sivuun. Nyt hän on jälleen käynyt uimassa viiden kauden ajan. Usein hän vielä jatkaa kautta it sek seen käy kylässä lähellä asuvien tuttujen luona ja pulahtaa samalla mereen. Tänä vuon na hänen uimakautensa lyheni valitettavasti usealla viikolla pahan työtapaturman vuok si, jonka takia hän ei kyennyt käyttämään kättään pitkään aikaan. Sinikalla on lähihoitajan toimi kotipalvelussa. - Olen ollut lähihoitajana kahdeksan vuotta. Sitä ennen työskentelin lasten parissa 25 vuot ta, ja ensi vuonna tulee täyteen 30 vuotta Pietarsaaren kaupungin pal ve luk ses sa. Avantouinnin lisäksi Sinikka käy noin kolme kertaa viikossa uimahallissa ja ui met rin matkoja saadakseen myös nopeusharjoitusta. Hän ui niin usein kuin se vain on mah dollista. - Minulla on aina uikkarit matkassa siltä varalta, että sattuisin veden äärelle, kertoo Si nikka, joka pyöräilee paljon paitsi työssään, myös vapaa-aikana. - Vanhassa satamassa on helppo käydä uimassa, samoin Sandåsenissa. Mestaruusmitaleja Avantouintia harrastava miesporukka keksi Strandiksen saunassa, että Sinikka saattaisi ol la SM-kisojen viestijoukkueesta puuttuva naispuolinen lenkki. Tähän mennessä Sinikka on osallistunut viiteen SM-kisaan sekä viestissä että henkilökohtaisissa sarjoissa. Kahtena vii meksi kuluneena vuotena on tullut henkilökohtainen SM-pronssi Imatralla ja Kokkolassa. Vies tijoukkueen paras sijoitus on neljäs sija 21 joukkueen kisassa. MM-kisat järjestetään joka toinen vuosi ja vuonna 2008 kisat järjestettiin ensi kertaa Suo men ulkopuolella, Lontoossa. Sinikalle se oli toinen maailmanmestaruuskisa, ensimmäinen oli Oulussa. - Lontoossa oli jäähdytetty uima-allas kuuteen asteeseen, mutta silloin helmikuussa sat tui olemaan lämmin keväinen sää pystyimme kulkemaan uimapuvuissa kauan uin timatkan jälkeen, koska ulkona oli 17 astetta lämmintä. Slovenian Bled tänä vuonna oli Sinikalle lähes napakymppi ainoastaan yksi venä läi nen oli häntä nopeampi. - Loppukilpailussa oli vain kolme ulkomaalaista; kisan voittanut venäläinen ja kaksi en glantilaista uimaria, muut olivat suomalaisia. Kisoissa avannossa uidaan 25 metrin matka. Kisoissa uidaan eri ikäsarjoissa, useim mat ovat yli 45-vuotiaita ja suomalaiset ovat enemmistönä. Nuorin ikäsarja on alle 20-vuo tiaat, kun taas kaikki yli 70-vuotiaat uivat samassa sarjassa. - Eräs suomalainen sotaveteraani, joka on 84-vuotias, tapaa saada kisoissa kun nia pal kinnon. Hän oli mukana muun muassa Bledissä, Sinikka kertoo. Vedestä suoritettava lähtö on tärkeä. - Ensimmäisenä lähtevä tapaa kertoa muille miten jalat on parasta asetella, ellemme ole saapuneet edellispäivänä, jolloin avantoa on ollut mahdollista kokeilla. Itse uinti kes tää noin sekuntia. Myös taktiikka on tärkeä on katsottava, että kaikki tu le v at heti kutsuttaessa. Jos joutuu seisomaan vedessä odottamassa toista, ehtii kyl met tyä liikaa. MM-kisat järjestetään kahden vuoden kuluttua Riiassa ja Joensuussa ensi vuonna pi det täviin SM-kisoihin on jo huoneet varattuna. Jos kaikki menee hyvin, saamme silloin Suo men mestarin Pietarsaareen. - Ensi vuonna uin vuotiaiden sarjassa ja tämänvuotinen Suomen mestari pysyy vie lä entisessä sarjassa, joten minulla pitäisi olla hyvät mahdollisuudet, Sinikka Aho pel to tuumii. Teksti: Ulla Linder - 7 -

8 Foto/kuva: Susanne Kanckos Valokuvakerho Malm Kiinnostaako valokuvaus? Siinä tapauksessa sinulle on uusi harrastus valokuvakerho Malm. Henkilöstöyhdistys Malm (Malmin henkilöstöyhdistys) lopettaa toimintansa ja sosiaali- ja terveysviraston hen kilöstö osallistuu vastaisuudessa Pietarsaaren kaupungin henkilöstöyhdistyksen järjestämään toi min taan. Henkilöstöyhdistys Malmilla on ollut valokuvakerho, jonka toiminta ei lakkaa, vaan se siirretään kaupungin hen - kilöstöyhdistykselle. Koko henkilöstöllä on siis mahdollisuus osallistua valokuvakerhon toi min taan. Kerhon jäsenet ovat innokkaita harrastelijoita, jotka pitävät valokuvauksesta. Käytämme aivan tavallisia ka me roita analogisista kameroista aina digitaalisiin kompakti- ja järjestelmäkameroihin. Kokoonnumme jäsen il toihin säännöllisesti, toisinaan usein ja toisinaan harvemmin tarpeen mukaan. Varsinaista kerhopäivää ei siis ole. Yleensä sovimme seuraavasta kokoontumisesta tai minä ilmoitan siitä kirjeellä, sähköpostilla tai teks t iviestillä. Foto/kuva: Anki Bj;rkman Toimintaamme kuuluu valokuvanäyttelyjen järjestäminen ja muiden järjestämissä näyttelyissä käyminen. Teem me valokuvausretkiä ja kuvaamme eri aiheiden ja toimeksiantojen mukaisesti. Sosiaali- ja ter veys vi ras ton portaalissa esitellään kuukausittain valokuva, ns. kuukauden kuva (tämän lehden kaikki kuvat ovat ol leet kuukauden kuvia). Osallistumme Pohjanmaan valokuvakerhojen vuosinäyttelyyn ja toisinaan muiden va lokuvakerhojen järjestämään toimintaan, mm. valokuvausretkiin ja valokuvamaratoniin. Vuonna 2008 jär jestimme työnantajalle 100-vuotisnäyttelyn, joka esitteli sairaalan ja terveyskeskuksen toimintaa vuosina Lisäksi olemme laatineet valokuvakirjoja geriatrian osastojen ja kotisairaanhoidon potilaita var ten. Kuulostaako mielenkiintoiselta? Uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan tapaamisiimme! Gun Österbacka valokuvakerhon yhteyshenkilö Foto/kuva: Seija Nyman Foto/kuva: Hans Jungar - 8 -

9 Foto/kuva: Johanna hjulfors Fotoklubben Malm Är du intresserad av fotografering? Då finns en ny verksamhet för dig nämligen Fotoklubben Malm. Personalföreningen Malm (Malmskas personalförening) upphör och Social- och hälsovårdsverkets personal deltar i fortsättningen i verksamhet ordnad av Staden Jakobstads personalförening. Personalföreningen Malm har haft en fotoklubb, vars verksamhet inte upphör utan den överflyttas till stadens personalförening. Därmed har all personal möjlighet att delta i fotoklubbens verksamhet. Klubbens medlemmar är glada amatörer som tycker om att fotografera. Vi har helt vanliga kameror - allt från analoga till digitala kompakt- och systemkameror. Vi träffas regelbundet, ibland ofta, ibland mera sällan allt enligt behov. Finns alltså ingen speciell klubbdag. Oftast kommer vi överens om nästa träff eller så meddelar undertecknad via brev, e-post eller SMS om nästa träff. Som verksamhet ordnar vi fotoutställningar och gör gemensamma besök på andras utställningar. Vi gör fotoutflykter och Foto/kuva: Gun Österbacka Foto/kuva: Ann.Maj Wenelius fotograferar enligt olika teman och uppgifter. I Social- och hälsovårdsverkets portal presenterar vi varje månad ett foto, den s.k. Månadens bild (bilderna i tidningen har alla varit månadens bild). Vi deltar i Österbottens fotoklubbars årsutställning och ibland i verksamhet, som ordnas av andra fotoklubbar, bl.a. fotoutflykter och fotomaraton. År 2008 ordnade vi för arbetsgivaren en 100-årsutställning, som presenterade verksamheten på sjukhuset och hvc mellan åren Vi har även skapat fotoböcker till patienterna på de geriatriska avdelningarna och hemsjukvården. Låter det intressant? Nya medlemmar är välkomna med på våra träffar! Gun Österbacka Fotoklubbens kontaktperson - 9 -

10 Hövlighet uppskattas på underhållsavdelningen Underhållsavdelningen består av vägmästaren, en byggmästare anställd på halvtid och två heltidsanställda på gaturenhållningen, samt maskinparken med elva chaufförer som underhållsavdelningen använder sig av. En typisk arbetsdag börjar normalt vid sju med ordergivning åt pojkarna de flesta äldre än mig, säger vägmästare Nicklas Gustafsson och skrattar. - Vårt jobb är att underhålla gator, vägar, småbåtshamnen och allmänna områden, som till exempel torget. Gaturenhållningen är också en stor bit av vårt arbetsfält. Resten av dagen går åt att svara i telefon, pappersarbete, samt att åka ut och se på saker som behöver åtgärdas. Nicklas har jobbat som vägmästare sedan 2003, men ännu har han inte hittat den lugnare tiden han väntat på för att kunna gå igenom mappar som hans företrädare lämnade efter sig. Högsäsong är vintern, men också på sommaren finns mycket jobb - då lappar man asfalt, sysslar med gaturenhållning och egna eller beställningsarbeten. Det bästa med jobbet är att det är fritt och rörligt, det sämsta är telefonen. - Ofta får vi agera lite av ett bollplank, konstaterar Gustafsson och ger ett tips - svordomar tåls inte. - Man ska vara hövlig i telefon, då ser man snabbast resultat. Dålig väggrund på många ställen Foto/Kuvat: P. Salonen - Det märks att det inte är grundat ordentligt - vägen är ett tvättbräde, konstaterar han. Tjälskador är vanliga efter vintern och helt nya kan oväntat dyka upp. - En tjälskada sköt upp på en timme vid Pedersesplanaden i vår, konstaterar Gustafsson och fortsätter: - De flesta tror att vi är som brandkåren, men även om jag åkt ut och bekantat mig med något problem är det troligen tomt i garaget på eftermiddagen och alla har fullt upp. Vi kommer med andra ord inte direkt. Vi försöker ge service till alla om det är befogat, men det kan ta sin stund. På helger, kvällar och nätter har man dejour tillsammans med husavdelningen, kommunaltekniska avdelningen och Jakobstads vatten. - I påsk kom det många samtal om ytvattenproblem på grund av frusna trummor och snöfyllda diken, berättar Snellman. Bra jobb trots irritationsmoment I skrivande stund vet man inte på underhållsavdelningen om det blir en flytt till Staffansnäs. - Om vi alla kunde samlas på ett ställe skulle det vara bra. Transportsträckorna skulle inte bli så långa och vi kunde kanske också få mera ändamålsenliga byggnader. Dessutom skulle det vara bra att samla arbetsledarna till ett ställe, anser Gustafson, som trots allt trivs på sin arbetsplats. - Vi har bra arbetskamrater och fungerande samarbete med alla avdelningar. Stämningen är bra och jag skulle inte vilja byta, trots att man vissa dagar kan fundera på det. Vägarna ställer till mycket besvär i Jakobstadstrakten. - Det märks att staden är byggd på gammalt sjöbotten - det är ojämnt och finns mycket tjälskjutande material. Många vägar har börjat som kostigar, sedan gällde häst och kärra, numera har biltrafiken ökat rejält. Då asfalt bara dragits på, uppstår lätt hål, konstaterar Gustafsson. Byggmästare Per Snellman som sedan i höstas finns på avdelningen tre dagar i veckan, bor på Baggholmen. Lite irriterande kan det vara när folk ringer på morgonen för att påpeka att det kommit snö under natten. - Vi har oftast maskinerna ut från klockan tre, men Gud skapade inte heller världen på en dag i Jakobstad tar det runt sex timmar att ploga hela stan. Sandandet i sin tur räcker åtta till tio timmar. Det tar en stund innan alla fått sitt, påpekar vägmästare Nicklas Gustafsson. Text: Ulla Linder

11 Kunnossapito-osasto arvostaa kohteliaisuutta Kunnossapito-osasto koostuu tiemestarista, puolipäiväisestä rakennusmestarista ja kah des ta kokoaikaisesta työntekijästä katujen puhtaanapidossa sekä kunnossapito-osaston käy ttämästä konekannasta, jota hoitaa yksitoista kuljettajaa. - Tavanomainen työpäivä alkaa yleensä seitsemältä käskynjaolla pojille joista useim mat ovat minua vanhempia, nauraa tiemestari Nicklas Gustafsson. - Työhömme kuuluu katujen, teiden, venesatamien ja yleisten alueiden, kuten esi mer kiksi torin, kunnossapito. Myös katujen puhtaanapito on suuri osa työ kent tääm me. Loppupäivä kuluu puhelimeen vastaamiseen, paperitöihin sekä korjattavien kohteiden tut ki miseen paikan päällä. Nicklas on työskennellyt tiemestarina vuodesta 2003, mutta vielä ei ole tullut rauhallisempaa aikaa, jota hän on odottanut voidakseen käydä läpi edeltä jäl tään jääneet kansiot. Kiireisintä aikaa on talvi, mutta kesälläkin on paljon työtä silloin paikataan asvalttia, pi de tään katuja puhtaana ja tehdään omia tai tilaustöitä. Parasta työssä on sen vapaus ja liik ku vuus, ikävintä on puhelin. - Usein soittajat purkavat kiukkuaan meihin, toteaa Gustafsson ja antaa vihjeen sa dat telua ei suvaita. - Puhelimessa on oltava kohtelias, se tuottaa nopeimmin tulosta. Monessa paikassa huono tienperusta Tiet aiheuttavat paljon hankaluuksia Pietarsaaren seudulla. - Huomaa, että kaupunki on rakennettu vanhaan merenpohjaan maaperä on epä ta sais ta ja routivaa ainesta on paljon. Monet tiet ovat olleet alkujaan lehmipolkuja, myö hemmin niitä pitkin ajettiin hevosella ja kärryillä, nykyään autoliikenne on li sään ty nyt tuntuvasti. Reikiä syntyy helposti, koska asvaltti on vain vedetty tien päälle, to te aa Gustafsson. - Tänä keväänä Pietarinpuistikolle muodostui routavaurio tunnissa, toteaa Gus tafs son ja jat kaa: - Useimmat luulevat että toimimme kuin palokunta, mutta vaikka käynkin pe reh ty mäs sä jo hon kin ongelmaan, on autotalli todennäköisesti tyhjänä iltapäivällä ja kai kil la on kä det täynnä työtä. Emme siis tule heti. Yritämme palvella kaikkia, jos se on ai heel lis ta, mutta se saattaa kestää. Viikonloppuisin, iltaisin ja öisin osastolla on yhteispäivystys talo-osaston, kunnallistekniikan osas ton ja Pietarsaaren Veden kanssa. - Pääsiäisenä tuli paljon puheluja jäätyneiden rumpujen ja lumisten ojien ai heut ta mis ta pintavesiongelmista, kertoo Snellman. Mukavaa työtä ärsytystekijöistä huolimatta Artikkelin kirjoittamishetkellä kunnossapito-osastolla ei vielä tiedetä, onko edessä muutto Ta pa nin niemeen. - Olisi hyvä jos olisimme kaikki samassa paikassa. Kuljetusmatkat eivät olisi niin pit kiä ja ehkä voisimme myös saada tarkoituksenmukaisemmat rakennukset. Lisäksi oli si hyvä koota työnjohtajat yhteen paikkaan, katsoo Gustafsson, joka kaikesta huo limatta viihtyy työpaikassaan. - Meillä on hyvä työporukka ja yhteistyö kaikkien osastojen kanssa toimii hyvin. Il ma pii ri on hyvä enkä haluaisi vaihtaa työpaikkaa, vaikka toisinaan sekin saattaa käydä mie lessä. Hieman ärsyttävää on, kun aamulla soitellaan ja huomautetaan, että yön aikana on sa ta nut lunta. - Useimmiten koneet ovat liikkeellä kolmesta alkaen, mutta ei Jumalakaan luonut maail maa päivässä. Pietarsaaressa koko kaupungin auraaminen kestää noin kuusi tun tia. Hiekoitus puolestaan kestää kahdeksasta kymmeneen tuntiin. Kestää ai kan sa ennen kuin kaikki ovat saaneet oman osansa, huomauttaa tiemestari Nicklas Gus tafsson. Teksti: Ulla Linder Rakennusmestari Per Snellman, joka on työskennellyt osastolla kolmena päivänä viikossa vii me syksystä saakka, asuu Oinaansaaressa. - Huomaa, että tietä ei ole perustettu kunnolla se on kuin pyykkilautaa, hän to teaa. Routavauriot ovat tavallisia talven jälkeen ja uusia saattaa syntyä yllättäen

12 Vihreä ja valkoinen yhdessä vanhusten parhaaksi Malmin geriatrian ja yleislääketieteen osastoilla on mietitty jo pitkään eri keinoja potilaiden vir kistämiseksi. Viiden viimeisimmän vuoden aikana työntekijät ovat olleet mukana poh joismai sessa hankkeessa Gröna rum funktionsfrämjande miljöer i Norden för äldre och för personer med funktionsnedsättning. Tarkoituksena oli luoda koulutusmoduuli, joka yh dis tää hoito- ja puutarhaosaamisen. Gröna rum eli vihertilat ovat ihmisten väliseen kohtaamiseen, sosiaaliseen yhdessäoloon ja virkistykseen tarkoitettuja paikkoja. Vihertiloja voi luoda sisätiloihin ja ulos ja niiden yh tey dessä voi olla eri toimintoja, jotka tarjoavat aistivirikkeitä ja luontoelämyksiä. - Hankkeen tarkoituksena oli, että vihreä ja valkoinen puoli olisivat enemmän te ke mi sis sä keskenään, että yhteistyö ja ymmärtämys toista osapuolta kohtaan li sään tyi si vät, kertoo perushoitaja Ann-Kristin Ray ja jatkaa: - Se tekee nyt paluutaan ja on ajan henki hoitotyössä. Vuosikymmenen ajan luotettiin vain lääkkeiden voimaan. Nyt on todistettu, että luonto tarjoaa lievitystä. Malmilta hankkeeseen ovat osallistuneet Annika Krook, Ann- Kristin Ray, Teija Svenfelt ja Margareta Nylund. Ensimmäinen osahanke koski kuntouttavan ja aktiivisen van hus huol lon vihertiloja ja alkoi vuonna Aloitteen teki Elisabeth Borgar, Yrkesakademin i Österbotten -oppilaitoksen osastopäällikkö, joka on toiminut myös hanke koor di naat to ri na. Tuohon hankkeeseen osallistuivat silloinen Svenska yrkesinstitutet, vaa salainen Fylgiahemmet sekä MTHA:n geriatrian ja yleislääketieteen osastot. Seuraavia osahankkeita olivat liikkuvuushanke vuonna 2006 ja verkostohanke vuonna Noiden osahankkeiden aikana mukaan tuli lisää osanottajia; Malmin terveyden huol to alueen lisäksi Sundom boende, Sandlundenin vanhuskeskus/roslundenin de men tia ko ti Luodosta, Fylgia i Vasa r.f. ja Aspegrenin puutarhayhdistys Pietarsaaresta se kä yk sik köjä Norjasta, Tanskasta ja Ruotsin Piitimestä ja Alnarpista. Eri paikkoihin on tehty opintokäyntejä, muun muassa Tukholman aistien puutarhaan ja mui hin vihertiloihin Tukholmassa, Alnarpissa ja Uumajassa. - Oli mielenkiintoista nähdä aistien huone Uumajan yliopistosairaalan lii kun ta lää ke tie teen yksikössä. Tukholman kuuluisa aistien puutarha on upea, mutta onhan Ruot sissa suurempi taloudellinen liikkumavarakin kuin meillä, kertoo Ann-Kristin Ray. Koko hankkeen tavoite saavutettiin hoito- ja puutarhahenkilöstön pohjoismaisen koulutus mo duulin toteutuessa. Jo hankkeen viimeisessä seminaarissa tämän vuoden huhtikuussa saa tiin päätökseen 43 osanottajan pilottikoulutus. Suurin osa pilottikoulutukseen osal lis tu neista oli Pietarsaaren seudulta. - Koulutusta kohtaan oli runsaasti kiinnostusta, kaikki halukkaat eivät mahtuneet mu kaan, kertoo vt. ylihoitaja Teija Svenfelt ja lisää: - Koulutukseen sisältyy muun muassa terapiapuutarhan rakentaminen. Suun ni tel mis sa on, että sitä jatketaan lähihoitajakoulutuksen valinnaisena aineena, ehkä myös eril lisenä koulutuksena Yrkesakademissa. Malmin terapiapuutarha Malmi sai oman terapiapuutarhansa jo vuonna Ann-Kristin Ray ja sairaanhoitaja An ni ka Krook kouluttautuivat puutarhureiksi työnsä ohella ja puutarhan perustaminen oli hei dän lopputyönsä vuonna 2005 päättyneessä koulutuksessa. - Meillä on muun muassa kävelytie harjoittelua varten, huvimaja, marjapensaita ja vil je lylaatikoita. Viime vuonna tie kivettiin, koska aikaisempi sorapinnoite oli liian ras kas pyörätuoleille. Lisäksi puutarhan ympärillä on aita jota tarvitaan, jotta demento i tu neet vanhukset tuntisivat olonsa turvalliseksi. Päiväsaikaan huvimajassa voi juoda kah vit, kertoo Ann-Kristin Ray. Malmin terapiapuutarhasta saatu palaute on ollut yksinomaan myönteistä. Puutarhaa voi vat käyttää kaikki Malmilla olevat potilaat, omaiset ja henkilöstö. - Käyttäjien mielestä puutarhassa on rauhallista ja kaunista. Aistit virkistyvät luonto- ja puutarhaympäristössä. Vuodepotilaitakin voi viedä puutarhaan, kertoo Ann-Kristin ja lisää: - Käytämme puutarhaa aktiivisesti. Alkuvuosina meillä oli perunamaa ja fy sio te ra pia osas ton henkilöstö nosti perunaa potilaiden kanssa. Toimintaterapeutin kanssa po ti laat myös pyörätuolia käyttävät ovat voineet kasvattaa kasveja terapiapuutarhan kol messa viljelylaatikossa. Ongelmana on: kuka ehtii ulkoilla potilaiden kanssa? - Hoitoon tulisi kuulua käytäntö, että kaikkien kanssa käydään ulkona kerran päi väs sä. Toivottavasti saamme jatkaa, mutta puutarhaa on hoidettava ja jonkun on otet ta va siitä vastuu, tähdentää Ann-Kristin Ray joka toivoo, että uusi koulutus antaa hen kilöstölle uutta intoa ja lisää keinoja hienon puutarhan käyttämiseen. Teksti: Ulla Linder Foto/Kuva: Ben Griep

13 Grönt och vitt tillsammans för de äldres bästa Vid Malmskas geriatri- och allmänmedicinska avdelningar har man redan länge tänkt ut olika sätt att stimulera patienter med. Under de senaste fem åren har anställda deltagit i projektet Gröna rum funktionsfrämjande miljöer i Norden för äldre och för personer med funktionsnedsättning. Syftet var att skapa en utbildningsmodul som kombinerar vård- och trädgårdskunnande. De gröna rummen är platser för möten mellan människor, för social gemenskap och rekreation. Gröna rum kan skapas inomhus och utomhus och i anslutning till dem kan man ha olika aktiviteter som stimulerar sinnen och ger naturupplevelser. - Tanken med projektet är att den gröna och vita sidan mera ska komma i kontakt, få mera samarbete och förståelse för varandra, berättar primärskötare Ann-Kristin Ray och fortsätter: - Det ligger i tiden inom vården, det kommer så att säga tillbaka. Ett decennium var det bara mediciner som gäller. Nu är det bevisat att naturen skänker lindring. Deltagare från Malmska har varit Annika Krook, Ann-Kristin Ray, Teija Svenfelt och Margareta Nylund. Första delprojektet handlade om gröna rum inom rehabiliterande och aktiverande äldreomsorg och startade Initiativet kom från Elisabeth Borgar, avdelningschef vid Yrkesakademin i Österbotten, som också fungerat som projektkoordinator. Deltagare i detta projekt var dåvarande Svenska yrkesinstitutet, Fylgiahemmet i Vasa och geriatriska och allmänmedicinska avdelningarna vid MHSO. Följande delprojekt var mobilitetsprojektet 2006 och nätverksprojektet Flera deltagare kom med under dessa delprojekt; förutom från Malmska hälso- och sjukvårdsområdet också från Sundom boende, Sandlundens åldringscenter/roslundens demenshem i Larsmo, Fylgia i Vasa r.f. och Aspegrens trädgårdsförening i Jakobstad samt enheter från Norge, Danmark och Piteå och Alnarp i Sverige. Studiebesök har gjorts till olika ställen, bland annat till Sinnenas trädgård i Stockholm och andra gröna rum i Stockholm, Alnarp och Umeå. - Det var intressant att se Sinnenas rum vid idrottsmedicinska enheten på Umeå universitets sjukhus. Den berömda Sinnenas trädgård i Stockholm är jättefin, men så har de också större budget att röra sig med i Sverige än vad vi har, berättar Ann-Kristin Ray. Målet med hela projektet uppnåddes i och med att en nordisk utbildningsmodul kom till stånd för vård- och trädgårdspersonal. En pilotutbildning med 43 deltagare avslutades också redan på projektets sista seminarium i april i år. Största delen av deltagarna i pilotutbildningen var från Jakobstadsnejden. - Intresset för utbildningen var stort, alla intresserade rymdes inte med, berättar tf överskötare Teija Svenfelt och tillägger: - I utbildningen ingår bland annat hur man bygger upp en terapiträdgård. Det är planerat att den fortsätter som valbara studier inom närvårdarutbildningen, kanske också som fristående utbildning inom Yrkesakademin. Terapiträdgård vid Malmska Malmska fick redan sin egen terapiträdgård år Ann-Kristin Ray och sjukskötare Annika Krook utbildade sig till trädgårdsmästare vid sidan av sina jobb och anläggandet av trädgården var slutarbetet i deras utbildning, som avslutades Foto/Kuva: Ben Griep - Vi har bland annat träningsgång, lusthus, bärbuskar och lådor att odla i. I fjol sattes stenläggning i stället för grus, det blev för tungt med rullstol. Det finns också ett staket runt omkring, vilket behövs för att de dementa ska känna sig trygga. I lusthuset kan man dagstid dricka kaffe, berättar Ann-Kristin Ray. Responsen på terapiträdgården i Malmska har bara varit positiv. Trädgården kan utnyttjas av alla inom Malmska - patienter, anhöriga och personal. - Användarna anser det lugnt och skönt. Sinnena stimuleras av aktiviteter i natur och trädgård. Även sängliggande patienten skall kunna föras ut i trädgården, berättar Ann-Kristin och tillägger: - Vi är aktiva användare på trädgården. Första åren hade vi ett potatisland och fyssen tog upp potatis med patienterna. Tillsammans med ergoterpeuten har patienter - också de som sitter i rullstol - kunnat odla i tre upphöjda odingslådor i terapiträdgården. Problemet är: vem ska hinna ut med patienterna? - Det borde automatiskt komma in i vården att man går ut med alla en gång per dag. Vi hoppas vi får fortsätta, men en trädgård ska skötas och någon ska ha ansvaret, poängterar Ann-Kristin Ray som hoppas att den nya utbildningen ska leda till ny inspiration och mera medel för personalen att utnyttja den fina trädgården. Text: Ulla Linder

14 Kaikkien yhteinen työsuojeluvaltuutettu Pietarsaaren kaupungin ensimmäinen kokopäiväinen työsuojeluvaltuutettu Hanna Ojanperä on aloittanut tehtävänsä sananmukaisesti tyhjältä pöydältä. Hänellä ei ole edeltäjää, jonka ohjauksessa olisi ollut kätevä opetella uusi tehtäväkenttä. Työhuone kaupungintalolla on saatu kunnostettua ja työpöytä alkaa täyttyä tehtävänannon mukaisilla papereilla. Hanna toivoo yhteydenottokynnyksen olevan matala. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu muun muassa perehtyminen työsuojelusäännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin, työpaikan työoloihin, työn turvallisuuden ja terveellisyyden tarkkailu, mahdollisista puutteista tai epäkohdista Foto/Kuva: P. Salonen ilmoittaminen työnjohdolle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaisille sekä työpaikan työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen ja osaltaan kehittäminen. Hanna Ojanperä on yhteinen valtuutettu kaupungin kaikille työntekijöille, joita on noin Työsarkaan kuuluu suuri määrä erilaisia työpaikkoja ja työympäristöjä. Osaan työpaikkoja Hanna on jo tutustunut, mutta paljon on vielä jäljellä. Useimmiten työsuojeluun luullaan kuuluvan vain selkeät fyysistä turvallisuutta ja hyvinvointia koskevat seikat. Työyhteisön ilmapiiri, ergonomia, fyysiset ja psyykkiset seikat vaikuttavat työhyvinvointiin. Vanhan ajan selkeät tapaturmat ovat vähentyneet. Tuki-ja liikuntaelinvaivojen rinnalla vahvana kakkosena ovat erilaiset uupumus- ja masennusoireet, Hanna Ojanperä kertoo. Liikunnan merkitystä ei voi koskaan aliarvioida. Liikuntaan panostaminen on tärkeää. Ilman tarvittavaa fyysistä kuntoa työtehtävistään selviytyminen ei onnistu. Hanna Ojanperälle ergonomiaan kuuluvat asiat ovat tuttuja. Työnsä ohella hän opiskelee Itä-Suomen yliopistossa pääaineenaan ergonomia. Aikaisempi työpaikka oli myös osaltaan työsuojelua, sillä hän toimi työterveyshuollossa työfysioterapeuttina. Pidin siitä työstä ja olen valmis palaamaan työterveyshuoltoon sitten kun ja jos tämä työ loppuu. Pidän tätä tehtävää hyvin mielenkiintoisena ja haasteellisena ja odotan innolla mitä seuraava nelivuotiskausi tuo tullessaan. Työsuojelu työpaikoilla Työnantaja vastaa kaikesta työpaikan työsuojelusta. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Turvallisuus on pyrittävä varmistamaan jo työn ja työtilojen suunnitteluvaiheessa. Lisäksi työympäristön vaaroja ja haittoja on jatkuvasti tarkkailtava ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimiin tapaturmien, terveysvaarojen ja muiden vaaratilanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. Työnantaja perehdyttää työntekijänsä työpaikan oloihin ja oikeisiin työmenetelmiin sekä turvallisuusmääräyksiin. Työntekijän puolestaan on noudatettava määräyksiä ja ilmoitettava havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle. Pietarsaaren kaupungilla on neljä muutakin työsuojeluvaltuutettua. Teknisellä virastolla, esimiehillä ja opettajilla on omansa, mutta he toimivat tehtävässään oman työnsä ohella. Hanna Ojanperä on kotoisin Alahärmästä ja asuu nykyään kahden poikansa ja miehensä kanssa Purmolla. Marjo Luokkala Vinnarna i motionkampanjen - Kuntotempauksen voittajat Vi gratulerar vinnarna i motionskampanjen Onnittelemme kuntokampanjan voittajia: 1. Cykelhjälm/pyöräilykypärä: Helén Grankulla 2. Motionskort/kuntokortti: Helena Rintaniemi 3. Simhallskort/uimahallikortti: Ulla Sten 4. Massage/hieronta: Ann-Katrin Nyfelt 5. T-skjorta: Tiina Hannuksela, Pamela Lundberg 6. Stegmätare/askelmittari: Inger Häggman, Britt-Mari Strandvall, Lisen Grankulla, Arja Nyman En ny motionskampanj har börjat Uusi kuntokampanja on alkanut Utlottas: Pulsmätare med GPS + små vinster Arvotaan: Sykemittari GPS:llä + pikku palkintoja Nya motionskort kan fås från personalbyrån, Malmskas telefonväxel och Nykarleby företagshälsovård. Motionskorten kan också skrivas ut intranet och från portalen. Eventuella förfrågningar: tfn , arbetarskyddsfullmäktig Hanna Ojanperä, hanna. ojanpera@jakobstad.fi. Uusia kuntokortteja voi hakea henkilöstötoimistosta, Malmin puhelinvaihteesta ja Uudenkaarlepyyn työterveyshuollosta. Kortin voi myös tulostaa intranetistä tai portaalista. Mahdolliset tiedustelut numeroon , työsuojeluvaltuutettu Hanna Ojanperä, hanna.ojanpera@pietarsaari.fi

15 Allas vår gemensamma arbetarskyddsfullmäktig Staden Jakobstads första heltidsanställda arbetarskyddsfullmäktige Hanna Ojanperä har bokstavligen börjat sitt arbete från tomt bord. Hon har ingen företrädare, som kunde ha gett henne inskolning och handledning i den nya uppgiften. Arbetsrummet i stadshuset har satts i skick och skrivbordet börjar fyllas av papper som hör till uppgiften. Hanna hoppas att tröskeln till att ta kontakt ska vara låg. Till arbetarskyddsfullmäktiges uppgifter hör bl.a. att sätta sig in i arbetarskyddslagstiftningen, bestämmelser och direktiv; att granska förhållandena på arbetsplatsen, säkerheten och hälsan i arbetet; att anmäla eventuella brister eller olägenheter till arbetsledningen och vid behov till arbetarskyddsmyndigheterna samt att delta i och för egen del utveckla den verksamhet som strävar till att upprätthålla arbetsförmågan på arbetsplatsen. Hanna Ojanperä är gemensam fullmäktig för stadens alla anställda, ca 2800 personer. Till arbetsområdet hör en mängd olika arbetsplatser och arbetsmiljöer. Hanna har redan bekantat sig med en del arbetsplatser, men många är ännu kvar. Ofta tror man att arbetarskyddet enbart handlar om frågor som rör säkerhet och välmående i rent fysisk bemärkelse. Till arbetarskyddet hör likväl också andra saker som har med hälsa i arbetet att göra: arbetsklimatet, ergonomiska, fysiska och psykiska faktorer påverkar hälsan i arbetet. Direkta olycksfall, som förr var vanliga, har minskat. Vid sidan av besvär i stöd- och rörelseorganen är olika symtom på burnout och depression mycket vanliga, säger Hanna Ojanperä. Betydelsen av motion kan aldrig överbetonas. Det är viktigt att satsa på motion. Om man inte har den fysiska kondition som krävs, klarar man inte av sina arbetsuppgifter. ARBETARSKYDDSFULLMÄKTIGE TYÖSUOJELUVALTUUTETUT ARBETARSKYDDSFULLMÄKTIGE TYÖSUOJELUVALTUUTETUT Repr.följ. personalgrupper: Edustaa Repr.följ. seur. henkilöstöryhmiä personalgrupper: Edustaa seur. henkilöstöryhmiä Kaikki työntekijät Ergonomiska frågor är bekanta för Hanna Ojanperä. Vid sidan av sitt jobb studerar hon ergonomi vid universitetet i östra Finland. Hennes tidigare arbetsplats hade också anknytning till arbetarskydd, för hon arbetade som fysioterapeut inom företagshälsovården. Jag tyckte om det arbetet och är redo att återvända till företagshälsovården då och om det här jobbet tar slut. Jag tycker att den här uppgiften är mycket intressant och utmanande och jag väntar med spänning på vad nästa fyraårsperiod för med sig. Arbetarskydd på arbetsplatserna Arbetsgivaren svarar för allt arbetarskydd på arbetsplatsen. Enligt arbetarskyddslagen ska arbetsgivaren sörja för arbetstagarnas säkerhet och hälsa i arbetet. Arbetsgivaren ska beakta omständigheter som hänför sig till arbetet, arbetsförhållandena och arbetsmiljön i övrigt samt till arbetstagarens personliga förutsättningar. Man ska sträva till att garantera säkerheten redan när man planerar arbetet och arbetsutrymmena. Dessutom ska man hela tiden ge akt på risker och olägenheter i arbetsmiljön och vid behov vidta åtgärder för att reda ut och förhindra olyckor, hälsorisker och andra risksituationer. Arbetsgivaren ger sina anställda introduktion i förhållandena på arbetsplatsen samt lär ut riktiga arbetsmetoder och säkerhetsföreskrifter. Arbetstagaren å sin sida ska följa bestämmelser och anmäla brister han upptäckt åt sin förman eller åt arbetarskyddsfullmäktige. Staden Jakobstad har fyra andra arbetarskyddsfullmäktige. Tekniska verket, förmännen och lärarna har egna, men de sköter uppgiften vid sidan av sitt eget arbete. Hanna Ojanperä kommer ursprungligen från Alahärmä och bor nuförtiden med man och två söner i Purmo. Marjo Luokkala Namn: Nimi: Telefon Puhelin Besöksadress: Käyntiosoite FOTO Namn: Telefon Besöksadress: Hanna Nimi: Ojanperä Alla anställda Puhelin 1641 Strengbergsgatan Käyntiosoite 1 inte ons/ei keskiv. Strengberginkatu 1 FOTO Hanna Ojanperä Alla anställda Strengbergsgatan 1 Reijo Viinikka Kaikki työntekijät inte ons/ei keskiv. Strengberginkatu 1 Tekniska sektorn Storgatan 4 Tekninen sektori Fre/perj. kl(o) 7-9 Isokatu 4 Kaj Högdahl Reijo Viinikka Kaj Högdahl Ulla Prittinen Ulla Prittinen Tiina Höylä-Männistö Tiina Höylä-Männistö Tekniska sektorn Tekninen sektori Lärare Opettajat Lärare Opettajat Sochv:s förmän Soten esimiehet Sochv:s förmän Soten esimiehet Övriga förmän Muut esimiehet Övriga förmän Muut esimiehet Fre/perj. kl(o) To kl(o) To kl(o) Storgatan 4 Isokatu 4 Storgatan 4 Isokatu 4 Storgatan 4 Isokatu 4 Kållbyvägen 1 Kolpintie 1 Kållbyvägen Kolpintie Jakobsgatan 9 Jaakonkatu Jakobsgatan 9 Jaakonkatu 9

16 Pieni kaupunki, isot nimet (3) Artikkelisarjassa esittelemme kaupunkimme rakennuksia uudessa valossa. Emme käsittele kohteita niinkään osana Pietarsaarta, vaan osana nimekkään arkkitehdin laajaa elämäntyötä. Jatkamme sarjaa kaupunkimme näkyvällä maamerkillä, Lars Sonckin suunnittelemalla vesitornilla. Pietarsaaren jykevä tiilinen vesitorni näkyy kauempaa katsottuna keskustan talojen yli ja seisoo komeana Etelänummikadun päätteenä. Vuoden 1904 edistyksellisen asemakaavan myötä syntyi uusi Myllymäen kaupunginosa, johon asuinrakennuksia ryhdyttiin rakentamaan saman tien. Puiston äärellä sijaitsevalle keskeiselle tontille nousi kuitenkin vesitorni vasta vuonna Arkkitehti Lars Sonck oli 1900-luvun alussa, jugendtyylin kultakautena, yksi Suomen merkittävimmistä rakennus- ja kaupunkisuunnittelijoista luvun lopulla arkkitehtuurin muoti suosi jo raikasta funkkista. Sonck ei hyväksynyt uutta funkistyyliä, vaan ryhtyi suunnittelemaan konservatiivisempaan klassistiseen tyyliin. Pietarsaaren vesitorni onkin luonteeltaan rauhallinen ja ajaton, eikä jugendtyylin leikkisästä koristeellisuudesta näy jälkeäkään. Tiilijulkisivu oli varmasti viisas valinta vesitorniin, koska se on kestänyt jo yli 80 vuotta. Toisen maailmansodan aikana vesitornista tähystettiin vihollisen lentokoneita. Muuten torni on viettänyt rauhallista eloa, eikä huipun näköalatasannetta ole huonokuntoisten portaiden takia voitu enää avata yleisölle. 500 kuutiometrin suuruinen vesisäiliö on edelleen alkuperäisessä käytössään. En liten stad med stora namn (3) Artikelserien presenterar bekanta byggnader i vår stad ur en ny synvinkel. Vi betraktar dem inte ur Jakobstadsperspektiv, utan som delar av kända arkitekters livsverk. Vi fortsätter serien med ett synligt landmärke, stadens vattentorn, som är planerat av Lars Sonck. Jakobstads bastanta vattentorn i tegel reser sig över stadens tak och utgör en ståtlig avslutning på Södermalmsgatan. Genom den ambitiösa stadsplanen år 1904 uppstod en ny stadsdel på Kvarnbacken, och bostadsbyggandet kom genast igång. Den centrala tomten invid parken fick vänta på vattentornet till år Arkitekt Lars Sonck var i början av 1900-talet, under jugendstilens guldålder, en av Finlands främsta byggnads- och stadsplanerare. I slutet av 1920-talet började arkitekturmodet gynna den fräscha funkisen. Sonck accepterade inte den nya funkisstilen utan började rita i mera konservativ klassicistisk stil. Jakobstads vattentorn fick således ett lugnt och tidlöst uttryck, och saknar spår av jugendstilens lekfulla utsmyckning. Tegelfasaden var säkert ett klokt val till vattentornet, eftersom fasaden redan har stått sig över 80 år. Under andra världskriget spanade man efter fiendens flygplan från toppen av tornet. I övrigt har tornet haft en stillsam tillvaro, och den övre utsiktsplattformen kan inte längre öppnas för allmänheten på grund av trappornas dåliga skick. Den 500 kubikmeter stora vattencisternen är fortfarande i ursprungligt bruk. Foto: Ben Griep Foto: Jan Snellman

17 Tämän sivun kuvalähteet / Denna sidas bildkällor: Wikimedia Commons Lars Sonck ( ) syntyi Kälviällä pappisperheeseen. Hän varttui kuitenkin Ahvenanmaalla, jota piti kotiseutunaan koko elämänsä. Hän kävi koulua Turussa ja opiskeli Helsingissä. Jo ennen valmistumistaan arkkitehdiksi Sonck voitti Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailun vuonna Vielä suurempi tapaus oli Tampereen tuomiokirkon kilpailuvoitto vuonna 1899, josta alkoi Sonckin uran menestyksekkäin kausi. Tampereen tuomiokirkko valmistui vuonna 1907 ja herätti jopa kansainvälistä huomiota. Sonck yhdisteli luovasti keskiajan vaikutteita jugendaiheisiin. Kirkon julkisivuissa on kotimaista graniittia suurina lohkareina ja sisätiloissa taiteilija Hugo Simbergin maalaamat koristemaalaukset (kuvat 1 ja 2). Näyttävät graniittijulkisivut Sonck on piirtänyt myös Helsingin Kallion kirkkoon ja presidentin kesäasuntoon Naantalin Kultarantaan. Sonck suunnitteli runsaasti myös liikerakennuksia ja asuinkortteleita, kuten Helsingin Pörssitalon, Arenan korttelin Helsingin Hakaniemessä (kuva 3) ja Eiran sairaalan (kuva 4). Komeudessaan Pietarsaaren vesitorni kestää hyvin vertailun Sonckin tunnetumpiin töihin. Ben Griep ja Mikael Ström Lars Sonck ( ) föddes i en prästfamilj i Kelviå. Han växte sedan upp på Åland, som han hela livet kom att betrakta som sin hembygd. Skolgången skedde i Åbo och studierna i Helsingfors. Redan innan sin arkitektexamen vann Sonck planeringstävlingen för Mikaelskyrkan i Åbo år En ännu större händelse var första priset i tävlingen för Tammerfors domkyrka år 1899, vilket var början för den mest framgångsrika perioden i Soncks karriär. Tammerfors domkyrka färdigställdes år 1907 och väckte uppmärksamhet t o m i utlandet. Sonck kombinerade på ett kreativt sätt medeltidsinfluenser med jugendmotiv. Kyrkfasaden består av inhemsk granit i stora block och interiören dekorerades med konstnären Hugo Simbergs målningar (bild 1 och 2). Också till Berghälls kyrka i Helsingfors och presidentens sommarbostad Gullranda i Nådendal har Sonck ritat ståtliga granitfasader. Sonck planerade ytterligare en mängd affärsbyggnader och bostadskvarter, såsom Börsen i Helsingfors, Arena-kvarteret i Hagnäs i Helsingfors (bild 3) och Eira sjukhus (bild 4). Då det gäller ståtlighet kan Jakobstads vattentorn mycket väl jämföras med Soncks mera kända verk. Ben Griep och Mikael Ström

18 Stadens äldsta lågstadium Lagmans skola invigdes och är därmed ett av de äldsta lågstadierna i Jakobstad. Hundra års festligheterna koncentreras till en jubileumsvecka i september, men bland annat en historik ges också ut i år. - Vi är stolta över skolans historia. Vi bär på något sätt med den och det är trevligt att den nu lyfts fram, säger lärare Siv Martelin. Hon ingår också i skolans projektgrupp som i två år jobbat med att planera jubileumsåret och samarbetat kring texter till historiken som officiellt ges ut till jubileumsveckan. Den har skrivits av förre rektorn Harry Österholm tillsammans med Mary sjö. - Vi har främst agerat bollplank, konstaterar Martelin. Skolbyggnaden ritades av arkitekt Berndt Nyman ( ) och representerar sen jugend, med klassiska drag i huvudfasaden. För cirka femton år sedan genomgick skolan en grundlig renovering. Redan 1913 anlades en skolträdgård på lindan vid byggnaden och i fjol premierades skolan i serien för grundskolor i samband med De gröna dagarna i Tammerfors - den ståtliga byggnaden har fått en värdig skolgård tack vare projektet Ute är inne. Långsiktigt arbete har gjort den till stans bästa skolgård - en trivsam läromiljö som kan användas året runt och där no fences gäller skolan delar med sig också till det närliggande området. - Skolgården är till för hela stadsdelen och andra som vill komma hit och till exempel gunga med sina barn, poängterar Martelin. - Olika lågstadier betonar olika saker. Hos har det varit utomhuspedagogiken som stått i centrum. Vi har velat skapa en miljö där det är lätt att vara ute - att få odla, känna igen sädesslag och få pröva på att äta egen potatis, berättar rektor Jan Fellman. Lagmans skola har varit en aktiv skola genom åren. - Sedan 1964 har skolan varit med i Stafettkarnevalen. Lägerskolverksamheten startades redan för fyrtio år sedan tillsammans med Bonäs skola. Vårt samarbete med Pedagogiska fakulteten har möjliggjort att många lärarstuderanden följt med på våra läger under åren. Musikklasser har vi haft från 1977 till 2003 och vi var den första skolan i staden med att ta emot barn med invandrarbakgrund. Teatrar och stjärngosseparader hör också till våra tidiga traditioner, räknar rektorn upp. - Vi försöker vara öppna för samarbete i olika former och har fått ett brett kontaktnät - bland annat är vi väldigt glada över samarbetet med Aspegrens, konstaterar Martelin. - Skolan har också medfostrare sedan 2002 farfar eller farmor i skolan. Det är vi stolta över, påpekar Fellman. Historiken har blottat många intressanta saker. Bland annat finns ett klassfoto från 1910-talet med Viktor Sund som lärare. - Vi har idag 210 elever, men som mest, 1955 till -56 fanns 770 elever fördelade på klasserna ett till åtta. Skolan har också agerat krigssjukhus och 1918 avbröts skolåret tidigare - lärare och elever hade nedsatta krafter på grund av brist på mat och bröd, berättar rektor Jan Fellman och tillägger att skolfastigheten också råkat ut för tre mindre eldsvådor genom åren. Jubileumsutställning och -vecka Jubileumsåret sparkades igång i januari med en kulturpedagogisk utställning för barn och unga i Tobaksmagasinet under rubriken När jag blir stor. Utställningen gjordes i samarbete med studerande från Bildkonstlinjen på Yrkeshögskolan Novia under ledning av konstnär Eva Forsman. Vecka 37 infaller själva jubileumsveckan med program varje dag. Veckan inleds med besök från Sverige och ett seminarium om projektet Stans bästa skolgård. Tisdagen den 14.9 har man en gammaldags skoldag och på onsdagen får eleverna delta i en festmiddag, medan fredagskvällen är vigd för jubileumsfesten. Öppet hus är det torsdagen den Under hela veckan pågår också utställningar i skolan med bland annat fotografier, skolarbeten och -böcker. Efter jubileumsveckan klingar festligheterna av. - Vi måste ju jobba normalt också, konstaterar rektorn Jan Fellman. Text: Ulla Linder Foto/Kuva: P. Salonen

19 Kaupungin vanhin ala-aste Lagmanin koulu vihittiin käyttöön ja on siten eräs Pietarsaaren vanhimpia alaas tei ta. Satavuotisjuhlallisuudet keskitetään syyskuussa vietettävälle juhlaviikolle, mutta li säk si tänä vuonna mm. julkaistaan koulun historiikki. - Olemme ylpeitä koulun historiasta. Jollakin tapaa kannamme sitä mukanamme ja on muka vaa, että se nostetaan nyt esille, sanoo opettaja Siv Martelin. Hän kuuluu koulun han kery h mään, joka on suunnitellut juhlavuotta kahden vuoden ajan ja tehnyt juhlaviikolla vi ral li ses ti julkaistavan historiikin teksteihin liittyvää yhteistyötä. Historiikin on kirjoittanut entinen reh tori Harry Österholm yhdessä Mary Sjön kanssa. - Me olemme toimineet lähinnä palautteen antajana, toteaa Martelin. Koulurakennuksen on piirtänyt arkkitehti Berndt Nyman ( ) ja se edustaa myöhäis jugendia pääjulkisivun klassisine piirteineen. Koulu kunnostettiin perusteellisesti noin vii sitoista vuotta sitten. Jo vuonna 1913 perustettiin rakennuksen viereiselle ruohoniitylle kou lupuutarha ja viime vuonna koulu palkittiin peruskoulujen sarjassa Tampereen Vi herpäi villä komea rakennus on saanut arvoisensa koulupihan Ute är inne -hankkeen an si os ta. Pitkäjänteinen työ on tehnyt siitä kaupungin parhaan koulupihan viihtyisän oppimis ympä ristön, jota voidaan käyttää ympäri vuoden ja jossa noudatetaan periaatetta no fences kou lu siis jakaa pihansa lähialueen kanssa. - Koulupiha on tarkoitettu koko kaupunginosalle ja muille, jotka haluavat vaikkapa tuoda lap s ensa tänne keinumaan, tähdentää Martelin. - Eri ala-asteilla painotetaan eri asioita. Meillä keskeisellä sijalla on ollut ul koil ma pe da go giikka. Olemme halunneet luoda ympäristön, jossa ulkona oleminen on helppoa oppilaat saavat kasvattaa kasveja, oppia tunnistamaan eri viljalajeja ja syödä itse kasvatettuja pe ru noita, kertoo rehtori Jan Fellman. Lagmanin koulu on ollut vireä koulu kaikkina aikoina. - Koulu on osallistunut Stafettkarnevalenkisaan vuodesta 1964 saakka. Leirikoulutoiminta aloi tettiin jo 40 vuotta sitten yhdessä Bonäsin koulun kanssa. Yhteistyömme Åbo Akademin kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa on mahdollistanut monien opettajaksi opis kelevien osallistumisen leireillemme vuosien aikana. Musiikkiluokkia meillä oli vuodes ta 1977 vuoteen 2003 ja olimme kaupungin ensimmäinen koulu, johon otettiin maahanmuut ta jataustaisia lapsia. Varhaisiin perinteisiimme kuuluvat myös teatteriesitykset ja tierna poi ka kulkueet, rehtori luettelee. - Pyrimme olemaan avoimia erimuotoiselle yhteistyölle ja meillä on laaja yhteysverkosto olem me todella iloisia muun muassa Aspegrenin puutarhan kanssa tehtävästä yhteis työs tä, toteaa Martelin. - Vuodesta 2002 koululla on ollut myös koulumummoja ja -vaareja. Siitä olemme ylpeitä, huo mauttaa Fellman. Historiikki on paljastanut paljon mielenkiintoisia asioita. Siinä on muun muassa 1910-luvul ta peräisin oleva luokkakuva, jossa opettajana on Viktor Sund. - Oppilaita on nykyään 210, mutta enimmillään vuosina oppilaita oli 770 ja luok kia oli kahdeksan. Lisäksi koulu on toiminut sotasairaalana ja vuonna 1918 kou lu vuosi päättyi tavallista aikaisemmin opettajien ja oppilaiden voimat olivat hei ken tyneet ruoan ja leivän puutteesta, kertoo rehtori Jan Fellman ja lisää, että kou lu kii n teistössä on ollut vuosien varrella myös kolme pienehköä tulipaloa. Juhlanäyttely ja -viikko Juhlavuosi potkaistiin liikkeelle tammikuussa Tupakkamakasiinissa pidetyllä lasten ja nuorten kulttuuripedagogisella näyttelyllä, jonka aiheena oli kun kasvan isoksi. Näyttely toteu tet tiin yhteistyössä ammattikorkeakoulu Novian kuvataidelinjan opiskelijoiden kanssa tai tei li ja Eva Forsmanin johdolla. Varsinainen juhlaviikko on viikko 37 ja ohjelmaa on jokaisena päivänä. Viikon al ka jai siksi saadaan vieraita Ruotsista ja järjestetään kaupungin paras koulupiha -hanketta kos keva seminaari. Tiistaina on vanhan ajan koulupäivä. Keskiviikkona oppilaat saa vat osallistua juhlapäivälliselle ja perjantai-ilta puolestaan on omistettu satavuotisjuhlalle. Tors taina on avoimien ovien päivä. Koko viikon ajan koululla on myös näyttelyitä, jois sa on muun muassa valokuvia, oppilaiden töitä ja koulukirjoja. Juhlaviikon jälkeen juhlallisuudet vaimenevat. - Täytyyhän tavallista koulutyötäkin tehdä, toteaa rehtori Jan Fellman. Teksti: Ulla Linder Foto/Kuvat: P. Salonen

20 Vaellusreitillä luonnon koko kirjo Vaikka viime talvena Pörkenäsin vaellusreitin laduilla kävi ennätysmäärä väkeä, on edelleenkin monia kaupunkilaisia, jotka eivät tiedä minkälainen aarre kauniin metsän keskelle on piilotettu. Tuntuu aika kummalliselta, mutta näin se vaan on. Viime talvi osoitti, että sana oli kiirinyt ja laduilla oli paljon ensikertalaisia. Jopa Kokkolaa ja Haapajärveä myöten, Bo-Göran Wiik ja Henrik Byggmästar sanovat. Miehet tuntevat Pörkenäsin vaellusreitit kuin omat taskunsa. Wiikillä on takanaan 37 vuotta työtä latu- ja kenttähoitajana ja vuosien varrella Pörkenäsin metsä on koluttu moneen kertaan. Henrik Byggmästar on ollut tehtävässään noin kolmen vuoden ajan. Joskus 70-luvun lopulla reitit on tehty. Tai onhan niitä reittejä metsässä ollut iät ja ajat. 70-luvulla ne otettiin hoitoon ja alettiin kyltittää ja rakentaa taukotupia, Wiik kertoo. Vanhat ladot uusiokäyttöön Ensimmäisenä 35 kilometrin reitille pystytettiin Messträsketin laavu. Piakkoin se sai kaverikseen vanhasta ladosta kunnostetun Messträsketin tuvan, joka tunnetaan nyt Wiikin tupana. Viimeisimpänä on kesällä 2009 rakennettu Henkan laavu, joka sijaitsee runsaan kilometrin päässä Nanoqista. Reijon tupa sijaitsee ihastuttavalla kalliomänniköllä, Svalgesmossen suon äärellä ja Långsjön tupa lammen rannalla. Lövbackan tupa on ainoa, joka on rakennettu alusta alkaen tuvaksi. Muut ovat vanhoista ladoista kunnostettuja ihastuttavia pieniä mökkejä. Kaikkiin tupiin on muurattu hormi, jotta sisätiloja voi lämmittää takkatulella ja kaikissa on laverit yöpymistä varten. Viitisen vuotta sitten valmistui Dalpottbergetin laavu noin 1,2 kilometrin päässä Henkan laavulta. Henrik Byggmästarin mielestä tuo laavu on reittien kauneimmalla paikalla. Maasto kohoaa noin 22 metrin korkeudelle merenpinnasta. Se on yksi Pietarsaaren korkeimpia kohtia. Se on minun mielipaikkani reitin varrella, Byggmästar sanoo. Laavun lähellä on kartan mukaan muinaishauta. Todellisuudessa se on muinaisjäännös, ikivanha kiviaita, jonka aluperää miehet eivät tiedä. Luonnossa liikuttava luonnon lakien mukaan Vaikka Wiik on kiertänyt polkuja jo 37 vuotta, jaksaa hän edelleen ihailla maisemia ja metsän monipuolisuutta. Suota, kalliota, samettimetsää, koivikkoa, lampia, kuusikkoa, mäntymetsää, talousmetsää ja peltomaisemia. Ja kaiken kruunaa meri. Svedjan laavu sijaitsee merenrannalla. Bo-Göran Wiikin mielipaikka reitin taukotuvista on Svalgesmossen, jolla on oma erityislaatuinen luonteensa suon reunalla. Luonnossa kuuluu liikkua luonnon arvoja kunnioittaen. Ei roskaten, sotkien ja metelöiden. Kannattaa myös muistaa, minkä panoksen kaupunki ja varsinkin nämä kaksi miestä ovat reittien eteen antaneet ja siten antaa arvo sille. Kummallista on, kun ihmiset lähtevät Lappiin vaeltamaan, he osaavat käyttäytyä siellä. Mutta täällä ei. Täytyy toki sanoa, että valtaosa laittaa roskansa sille kuuluvaan paikkaan ja jättää luonnon rauhaan. Mutta ikävä kyllä kaikki eivät tätä osaa, Henrik pahoittelee. Voi vain kuvitella, mikä mielipaha ja suuttumus miesten mieleen nousee, kun isolla työllä kunnostetut reitit ja tuvat on saatu kuntoon ja seuraavalla käyntikerralla maasto on pilattu mönkijällä, mökit sotkettu ja kaiken lisäksi ilkivaltaisesti jopa puita kaadettu. on sellaisia, että työ on tehtävä käsin. Kaivinkoneilla ei metsän siimekseen ole asiaa. Edellistalven jäljiltä tulee aina monttuja, jotka on paikattava latua varten. Tätä työtä eläkeläiset ovat tehneet jo vuosia, miehet kiittelevät. Byggmästarin ja Wiikin työ on sellaista, että kaikista ei siihen ole. Työhön valikoituu sellaiset henkilöt, jotka pitävät luonnosta, osaavat liikkua siellä ja joilla on hyvä kunto. Työ on ollut erittäin mieluisaa. Ja vaihtelevaa. Kun reittityöt loppuvat tai vähenevät kesällä, saa alkaa huolehtia kaupungin muista kentistä. Päivääkään en ole ammatinvalintaa katunut, sanoo piakkoin eläkkeelle jäävä Wiik. Henrik Byggmästar odottaakin jännittyneenä, löytyykö Wiikille arvoistaan seuraajaa. Yhden miehen harteille näin isoa urakkaa ei voida jättää. Marjo Luokkala Eläkeläiset talkooapuna Miehillä on apunaan työllistettyjä, jotka ovat mukana muun muassa kunnostamassa tupia. Lisäksi suuren panoksen reittien kunnostamiseen antavat eläkeläiset, jotka saapuvat talkoilla joka syksy lapioimaan lunta hiihtoreittien varrelle. Valtaosa paikoista