Henkilöstöjaosto esittäytyy. Erva-kesäpäivät Kemissä. Työaikapankki tulossa käyttöön

Transkriptio

1 Henkilöstöjaosto esittäytyy Erva-kesäpäivät Kemissä Työaikapankki tulossa käyttöön

2 Sisällysluettelo Pääkirjoitus 2 Taidetta sairaalan kaunistukseksi 3 Virkoihin ja toimeen valitut 4 Lahjoitus synnytysosastolle Murrepakina 5 Erva-kesäpäivät Kemissä 6 Ruokaresepti Työaikapankki tulossa käyttöön 7 Lapin AMK 8 Kristiina Pakolan esittely 9 Henkilöstöjaosto esittäytyy 10 Syksyn väriloistoa 11 Arvo Mäkinen eläkkeelle 12 Länsi-Puhuri Päätoimittaja: Riitta Luosujärvi Toimitusneuvosto: Timo Haaraniemi Katja Halttunen Heidi Kenttälehto (kuvaaja) Juha Kursu Tuija Nurkkala Juhani Tuisku Matti Väänänen Toimitussihteeri: Jenni Vanhala Taitto ja paino: Länsi-Pohjan Kirjapaino Oy Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Siihen tuleva materiaali tulee toimittaa??????? mennessä osoitteeseen: toimitus.lansipuhuri@lpshp.fi. Palautteen lehdestä (ruusut/risut) voit laittaa samaan osoitteeseen. Itsehallintoalueita ja tuotantoa Hallitus on asettanut askelmerkit sote-lainsäädännön eteenpäin viemisessä. Vuonna 2019 pitäisi jo toimia itsehallintoalueiden, jotka järjestävät ja tuottavat kaikki sotepalvelut itse, yksityisten yritysten tai kolmannen sektorin kanssa. Suurelle muutokselle on varattu valmisteluaikaa vähän parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä? Valtion rooli näyttäisi vahvistuvan rahoitusjärjestelmän kautta. Siinä yksi vaikeus kuntien roolin muutos tulee olemaan erittäin suuri kun sote siirtyy yhtä kuntaa laajemmalle itsehallintoalueelle. Vaaleilla valittavien itsehallintoalueiden valtuutettujen päätäntävalta voi jäädä kovin vaatimattomaksi jos ja kun rahoitus tulee valtion kautta. Perhe- ja peruspalveluministeri Rehula kehotti puheenvuorossaan alueita jatkamaan omia, täydelliseen integraatioon, palveluketjujen saumattomuuteen ja alueen palvelutuotannon tuottamiseen tähtäävien hankkeiden eteenpäin viemistä. Itsehallintoalueista ja niiden määrästä ministeri ei maininnut mitään. Sen sijaan hän totesi, että rahoitus tullee olemaan yksi vaikeimmista ratkaistavista asioista. Se on ollut nähtävissä jo aiemmissa lainsäädännön eteenpäin viemisissä eikä tilanne tule olemaan ongelmaton nytkään. Tuotantoalueen tai mikä se nimi sitten myöhemmin tulee olemaankaan, valmistelu jatkuu Länsi-Pohjassa. Ilman muuta on selvää, että itsehallintoaluetta Länsi-Pohjaan ei saada. Sen sijaan meille sopii hyvin se, että sote-itsehallintoalueita on viisi ja niiden rajat ovat nykyisten erva-alueitten rajojen mukaiset. Kela on juuri tehnyt päätöksen omasta aluejaostaan ja se noudattaa tarkalleen nykyisiä erva-alueiden rajoja. Siinä yksi lisäperustelu viidelle alueelle kun yksikanavaiseen rahoitukseen on tarkoitus paneutua osana lainsäädännön muutosta. Toinen tärkeä perustelu on se, että maassa etenevät viiden sote-alueen idean pohjalta tuotantoaluevalmistelut. Monessa paikassa ollaan jo päätöksenteon vaiheessa, näin toivon meilläkin oltavan kun seuraavaan lehteen ennen joulua kirjoitellaan. Miksi viisi aluetta olisi parempi kuin vaikka viisitoista? Sen vuoksi, että jokainen keskussairaala on riippuvainen siitä yliopistosta ja yliopistosairaalasta, missä on lääketieteen ja hoitotieteen koulutusta. Viidellä erva-alueella on. Koulutus, tutkimus ja kehittäminen vaatii yliopistosairaalan tuen, ilman tuota tukea näivettyvät ne kaikki. Suurin osa koulutetusta väestä jää erva-alueen sairaaloihin, missä myös lääkäreiden erikoistumiskoulutus järjestetään. Viisi aluetta ovat väestöpohjaltaan riittävän suuria tasaamaan eroja oman alueensa sisällä. Sairastavuus, ikärakenne, työttömyys, etäisyydet, kielelliset oikeudet aiheuttavat merkittäviä eroja palvelujen tarpeessa ja haastavat palvelujärjestelmän. Viiden alueen osalta voi arvioida, että alueiden kantokyky on riittävä palvelutoiminnan turvaamiseksi. Meitä on täällä pohjoisen OYServan alueella vain vajaa , se on kuitenkin riittävä määrä mahdollistamaan erojen tasauksen. Nyt me taas odotamme. Ratkaisu itsehallintoalueiden määrästä on luvattu lokakuun loppuun mennessä. Erinomaista ja idearikasta syksyä toivottaen Riitta

3 Taidetta sairaalan kaunistukseksi Kemiläinen taiteilija Veikko Kallinen on Meri-Lapin alueella tunnettu taidemaalari. Hänen maalaamiaan tauluja on paljon tämän alueen kodeissa. Niitä löytyy paljon myös Länsi-Pohjan keskussairaalan henkilökunnan kodeista, koska taiteilija on kiertänyt useina vuosina sairaalassa henkilökohtaisesti kauppaamassa taulujaan. Veikko Kallinen tunnetaan kukka-, lato- ja maisematauluista. Sairaalan laajassa taidekokoelmassa on myös Kallisen tauluja ja useat niistä esittävät latomaisemaa tai kukka-asetelmaa. Taiteilija tekee tauluja tai on ainakin tehnyt myös muista aiheista. Keskussairaalassa on kolme Kallisen maalausta 1970-luvulta ja Keroputaan sairaalassa on kaksi Kallisen pastellityötä ja kaksi hiilipiirrosta 1960-luvulta. Näiden töiden aiheet ovat muuta kuin mitä Kalliselta on totuttu näkemään. Tässä esittelyssä haluan tuoda näistä esille viisi taiteilijan teosta, jotka ansaitsevat tulla esitellyiksi. Veikko Kallinen, Kevät, 1973 Teksti: Tuija Nurkkala Kuvat: Aliisa Kesti Veikko Kallinen, Pastellityö, 1968 Veikko Kallinen, Kesä ja syksy, 1972 Veikko Kallinen, Pastellityö, 1968 Veikko Kallinen, Seurapiirinaisia,

4 Virk irkoihi oihin valitut JOHANNA KAUNISTO Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri alkaen. PAULA KALLATSA Kuntoutusyksikön osastonhoitaja alkaen. TARJA RAJANEN Sydän- ja keuhkosairauksien osastonhoitaja alkaen. Toimeen valittu Lahjoitus synnytysosastolle Syväkankaan koulun oppilaskunta lahjoitti keväällä synnytysosastolle taksvärkkikeräyksen tuoton, 1100 euroa, vastasyntyneiden hoitoa varten. Koulun päättävä oppilasryhmä vieraili koulujen päättäjäispäivänä synnytysosastolla kiitoksia ja kuvaamista varten. Oppilasryhmästä useimmat ovat syntyneet Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Tämä lahjoitus osoittaa, että nuoret arvostavat omaa syntymäpaikkaansa ja tukevat meitä, sanoi ylilääkäri Eila Knuuti. VARPU VEHNIÄINEN farmaseutti alkaen. 4

5 Murrepakina Menheitä muistellen Sankollinen käpyjä Ko olin alle kymmenen ikänen, mulla oli vielä mummo elosa. Ämmimummo. Piti kovan komennon mulle, mutta varmasti rakhauela. Niin mie nyt aikusena ajattelen. Mulla oli semmosia muutamanlaisia kotitöitä, jokka minun piti aina hoitaa. Niiku, maionhaku teposta tai sitten maitolavalta. Kolomen litran pääläri oli aina haettava ja tyhiä vietävä vaihthon. Siittä saathin aina aamula kahavikermat päältä ja osasta maitua hapatethin viilit. Loput juothin. Eipä tainnu olla hylaa, eikä laktoositonta. Taisi olla punaista maitua, vaikka oliki valakosta. Koulusta tullesa piti käyä posti hakemasa. Meän kylälä oli Lapinmaa niminen kauppa ja samasa yhteyesä oli kylän posti. Sen sai itte ottaa aina semmosesta lokerikosta. Meile tuli Lapin Kansa ja Seura. Muistan ko yhtenä viikkona ei seuralehtiä tullukhan, niin aloima kyselemhän postinhoitajalta että mihinkähän se tämän viikon Seura on kavonnu. Löytyhän se parin päivän päästä. Oli oikeen ristikkoki täytetty valahmiksi??? Niin ja kaupasa käynti oliki sitten mukavampaa, varsinki sillon ko maksethin kuukauen kauppalasku. Ostethin semmosele vastakiriale. Siihen panthin kynälä mitä oli ostanu ja palionko makso. Kerran kuusa maksethin ja palakaksi sai aina fatserin karamellipussin, sen misä on niitä kettukarkkeja ja kissakarkkeja. Vesi piti vintata aina kaivosta. Siinä kaivosa oli semmonen puusta tehty kehikko, joka oli joistaki kohin jo huonokuntonen, niin että hiiriäki pääsi tippumhan kaihvon. No nehän tuli tietenki sankon matkasa pois. Eipä mithä, viskathin kuolhet hiiret pois ja vesi viethin pirthin juotavaksi ja tiskiveeksi ja ruanlaithon. Eipäs olhe terveysviranomaiset mittailemasa näythejä. Oikeen naurattaa ko ajattellee, kuinka tarkkoja nykysin olhan joka asiasta, pyh siinäpähän mittailkhon vain. Ompahan niiläki jotaki tekemistä. Kaikkia on niin yllin kyllin, että pittäähän sitä jonku tietenki toppuutellakki. Ettei kaikkia suuhun panna. Millä ihimiset on ennenvanhhan elähne. Niin, potun pano maahan, multaus ja kuokkiminen syksylä oli tietenki kans yks homma. Pottuja piti käyä kuokkimasa teposta ja tarsarannastaki. Ne oli semmosia isoja maanviljelystiloja. Saathin maitua palakaksi. Puunsahhausta kesälä. Talaven polttopuut tehthin aina semmosista losoista. Semmosiksi sanothan puunpintoja, jokka jää sahoilta jätheksi. Vishin oli halavempia ostaa, varmasti siksi. Iso kuorma niitä tuli joka kevät pihale. Oli niisäki vain homma. Sahata pokasahala, isoimmat halakua ja pitihän ne vielä pinotakki kuivumhan ja saaha syksyksi liiterhin. Mutta niitä puitapas ei poltettukhan kesä aikhan. Vaikka ulukosaunan pesisä ja hellän uunisa palo puuta aikalaila. Meilä ei ollu siihen aikhan sähköhellää. Kaikki ruoka tehthin puuhelläsä. Siinä helläsä poltethin vain risuja ja käpyjä. Joka ikinen päivä minun piti kerätä sankollinen käpyjä. Muuten ei ollu asiaa ruokapöythän. Joskus se sankollinen käpyjä tuli aikamoisen sinnin takkaa. Onneksi siinä lähelä oli hyvvää mäntykangasmettää. Niin että kävyistä ei kyllä ollu puutetta, eikä risuista. Mie olenki aatellu ettäkö mie jään kohta eläkhele, mie alan tekhen samalalaila. Mie alan tekhen sitä taas uuesthan. Empäs polta kesälä puita saunanuunisa liiteristä. Onneksi on kuitenki sähköhellä. Saapas sitten näkkee, että mitä ne vävypojat siittä tykkää. Pittää vishin laittaa liiterinovi lukhon. Olen mie pirun onnekas ko olen saanu monta hyvvää neuvua pienenä ja kaikenlaista oppia muutenki. Ko oikeen mie aattelen, mie kaipaan niitä aikoja takasin. Että elethän vaatimattomasti, tulhan vähälä toihmen. Nykysin saahan kaikkia niin heleposti, aivan kaikkia. Minusta tuntuu, että se ei kyllä tiiä hyvvää. Ihimisiltä katuaa sinni ja halu tehä kohta mithän. No eipäs mithän, miehän jään eläkhele aivan kohta. Aamukammasa piikkiä ennää neliäkymmentäkaheksan. Näyttää vähenevän sammaa tahtia ko tukka päästä. Tammikuusa mie jo laittelen matikankoukkuja joele, keittelen matikkasoppaa ja saatampa viiä naapureilekki. Pilikilä istun kevväämmälä ja sitten savustelen ahavenia. Alakukesästä kerrään korvasieniä, poimin kesempänä hilloja mustikoita ja puolukoita. Sieniäki, mitä nyt tunnen. Muikut ja siiat talaveksikans pyyän syksymmälä. Niin ja tietenki mie ravustan. Mie vasiten kokkeilen ellää oikeen nuukasti luonnonantimila mutta mukavasti. Että mie sitten ootan sitä kovasti. Saampahan nähä että pystynkö mie siihen. On mulla ainaki sitten aikaa siihen. Toimittaja Tuisku Länsi-Puhurista 5

6 Erva-kesäpäivät Kemissä Perinteiset sairaanhoitopiirien luottamushenkilöiden ja virkamiesjohdon kesäpäivät järjestettiin Kemissä Osallistujia oli 55 henkilöä ja tapaaminen oli onnistunut. Keskustelu erva-strategiasta ja järjestämissopimuksen päivittämisestä aloitti päivät. Paljon on tapahtunut ja edelleen on paljon tehtävää. Tulevaisuuden terveysteknologia ja asiakaslähtöinen palvelumuotoilu oli aiheena suunnittelija Mira Alhonsuon luennoidessa. Hän laittoi osallistujat myös töihin ja hyvin lyhyessä ajassa tuli ryhmiltä hienoja uusia innovaatioita! Meillä pitäisi varmaankin olla paljon useammin aikaa vain ideoida yhdessä. Niin ervassa kuin jokaisessa sairaanhoitopiirissäkin. Pian ikuisuusasiaksi muuttuneesta sote-lainsäädäntövalmistelusta kertoi hallitusneuvos Päivi Salo. Askelmerkkejä on paljon, käytännön työtä täytyy kuitenkin tehdä tässä askelluksen lomassakin. Niin arjen työtä kuin tulevaisuuden suunnitelmiakin. OYS-erva-alueen Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke on yksi osa valmistautumista tulevaan, asiaa esitteli kehitysjohtaja Pasi Parkkila PPSHP:sta. Lapin maakunnan osalta uuteen valmistautumisesta ja valmistautumisen vaiheesta kertoivat Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden ylilääkärit. Paljon tapahtuu kaiken aikaa ja kaikki me haluamme uskoa, että työ jota tehdään täydellisen integraation toteuttamiseksi ja sujuvien palveluketjujen turvaamiseksi, ei valu hukkaan. Ovatpa itsehallintoalueet vuonna 2019 minkä muotoisia tahansa. Erva-kesäpäivien puhujiin kuuluivat myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Ritva Sonntag sekä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen Kirjaili Riitta Luosujärvi 6 Rahkatäytteinen juustokakku (valmistuu nopeasti ja helposti) Pohja: 200 g keksejä esim. Digestive- tai muro-keksejä 60 g sulatettua/juoksevaa margariinia tai voita (0,6 l) Hienonna keksit murskaksi ja lisää sulatettu margariini. Vuoraa noin 24 cm kakkuvuoan irtopohja leivinpaperilla. Levitä seos pohjalle tasaisesti. Täyte: 2 prk (200g) maustettua rahkaa esim. valkosuklaa-lime 2 prk (150 g) crème fraichea 28 % 1 muna ¾ dl sokeria 1 rkl vaniljasokeria 2 rkl perunajauhoja Yhdistä raaka-aineet. Vatkaa seosta n. 1min, jotta täytteestä tulee kuohkea ja aineet sekoittuvat hyvin. Kaada vuokaan. Paista kakkua uunin alimmalla tasolla 175 asteessa noin 30 min. Jäähdytä ja irrota reunat vuoasta veitsellä ja siirrä tarjoiluvadille. Kakun voi koristella haluttaessa. Juustokakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä, kun maut ovat sekoittuneet. Haastan seuraavaksi Anita Hendrikssonin. Kuva: Aliisa Kesti

7 Työaikapankki tulossa käyttöön Työaikapankki on työaikajärjestelmä, jonka avulla voidaan sovittaa työ- ja vapaa-aikaa joustavasti yhteen. Työaikapankkijärjestelmällä pyritään edistämään toiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä, tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön työaikatoiveiden huomioonottamista kuten työn ja perhe-elämän sekä vapaa-ajan yhteensovittamista, mikä lisää työviihtyvyyttä ja -hyvinvointia. Pankin perusperiaatteena on työajan, vapaa-aikakorvausten tai ajaksi muutettujen rahamääräisten korvausten säästäminen pankkiin ja näin säästetyn vapaan pitäminen sovituissa jaksoissa. Sairaanhoitopiirissä on valmisteltu työaikapankin käyttöön ottoa työryhmätyöskentelyllä ja työaikapankkipilotointi alkoi vuonna Työnantajan ja ammattijärjestöjen edustajat ovat neuvotelleet työaikapankista paikallisen sopimuksen, jossa on määritelty työaikajärjestelmän ehdot. Sopimusta sovelletaan sairaanhoitopiirin KVTES:n ja TS:n soveltamispiirissä olevaan henkilöstöön lukuun ottamatta johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevia henkilöitä. Paikallinen sopimus viedään syyskuun yhtymähallitukseen ja jos hallitus sen hyväksyy, käyttöönotto olisi alkavan Titania-listan alusta. Liittyminen vapaaehtoista Henkilökunnan työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista. Liittymisil- moitus tehdään kirjallisena ja työaikapankkisopimus on voimassa toistaiseksi. Liittymis-/muutosilmoitus pankkiin kerryttämisestä ja siirrettävistä korvauksista on tehtävä ennen tasoittumisjakson työvuorosuunnitelman tiedoksi antamista. Työaikapankkisopimus voidaan irtisanoa kirjallisesti päättymään kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Työaikapankkiin kertyneet erät pyritään pitämään vapaana. Mikäli kertyneitä eriä ei poikkeuksellisesti voida antaa vapaana, korvataan ne viranhaltijalle/ työntekijälle työaikapankin irtisanomisajan päättymistä seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Sopimuksen ulkopuolelle jäävälle työntekijälle työaikakorvaukset suoritetaan KVTES:n ja TS:n mukaisesti. Työaikapankkiin voidaan kerätä lisäja ylityökorvauksia sekä varallaolo-, yö-, ilta-, lauantai-, aatto- ja pyhätyökorvauksia. Pankin ulkopuolelle jäävät vuosiloman säästövapaa sekä saamatta jääneestä viikoittaisesta vapaasta annettava korvaus. Valitulta ajalta (esim. tasoittumisjakso) kertyvää korvausta ei voi siirtää pankkiin vain osittain. Työaikapankkiin voidaan kerätä enintään 115 tuntia ja pankista voi lainata enintään 24 tuntia. Työaikapankin enimmäismäärän ylitykset korvataan KVTES:n ja TS:n mukaisesti. Pankkivapaan pitämisestä on sovittava esimiehen kanssa. Jos vapaan pitämistä ei saada sovittua, työntekijä tekee esityksen halustaan pankkivapaan käyttöön. Esimiehen on ilmoitettava seuraavan puolen vuoden ajanjaksolle mahdollisen vapaan pitämisajankohdat. Pääsääntöisesti vapaata ei voi pitää lomakautena eikä arkipyhäjaksossa ellei toiminta mahdollista sitä (esim. sulkujen aikana). Sovittu vapaa sitoo molempia osapuolia eikä siihen tehdä muutoksia. Muutosten tekeminen on mahdollista työntekijän suostumuksella tai yhdessä sopimalla sekä työnantajan yksipuolisella päätöksellä ainoastaan perustellusta syystä. Pääsääntöisesti vapaa voidaan pitää suunniteltuina kokonaisina päivinä. Pankkivapaapäivän arvo jaksotyössä on 7 tuntia 39 minuuttia. Muissa työaikamuodoissa päivän arvo on säännöllisen työpäivän pituus. Teksti: Soili Vesterinen 7

8 Lapin ammattikorkeakoulun tarjoama koulutukset syksyllä GAS- Tavoitteen asettamisen ja saavuttamisen arviointimenetelmäkoulutus GAS (Goal Attainment Scaling) Aika: 6.10/10.11 ja Hinta: % ALV / henkilö Ilmoittautuminen: mennessä Sisältö: Tavoitteena on, että koulutuksen käytyään osallistuja ymmärtää mikä GAS-menetelmä on ja osaa laatia kuntoutuksen tai hoidon tavoitteita, tarkistaa niitä ja arvioida niiden toteutumista GAS- menetelmää hyväksi käyttäen. Koulutuksen laajuus on 3 opintopistettä ja se koostuu kolmesta lähipäivästä, sekä niihin liittyvistä ennakko- ja välitehtävistä. Koulutuksen tuloksena pyritään luomaan Kelan järjestämään kuntoutukseen yhtenäinen välineistö kuntoutuksen tavoitteiden asettamiselle. Kohderyhmä: Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Koulutusryhmä on max. 20 henkilöä. Hoitoelvytys Aika: Hinta: % alv/hlö Ilmoittautuminen: mennessä Sisältö: Koulutukseen sisältyy Käypä hoito- ohjeen mukainen teoriaopetus aikuisen hoitoelvytyksestä, teknisten elvytystaitojen harjoittelu sekä simulaatiotekniikalla tapahtuva harjoittelu sisältäen tekniset ja ei-tekniset taidot. Kohderyhmä: Hoitohenkilökunta ja lääkärit erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimipisteissä Imetysohjaajakoulutus Aika: Hinta: % alv/hlö Ilmoittautuminen: mennessä Sisältö: Vauvamyönteisyysohjelma Imetys, rintamaito ja terveys Rinnan anatomia ja imetyksen fysiologiaa Imetyksen käynnistyminen ja imetystä edistävät tekijät sairaalassa Imetystä edistävät käytännöt neuvolassa Ohjaustaidot ja imetyksen havainnointi Maidonerityksen ylläpito ja lisääminen Terveydenhuollon toiminta Erityistukea tarvitsevat vauvat ja äidit/perheet Rinnan ja rinnanpäiden ongelmat ja imetyspulmat Käytännön harjoittelu (näyttö) Kohderyhmä: Koulutuksen kohderyhmänä ovat terveydenhoitajat / sairaanhoitajat / lähihoitajat / kodinhoitajat, lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevät. Lääkelaskennan kertaus- / täydennyskoulutus Aika: 24.9 / Hinta: % ALV / henkilö Ilmoittautuminen: mennessä Sisältö: Osallistuja harjaantuu lääkelaskuissa ja osaa turvallisen lääkehoitoon liittyvän lääkelaskennan. Koulutuksen sisältö on suunniteltu erikseen lähihoitajille / sairaanhoitajille. Aikataulut/sisällöt nettisivuilla. Kohderyhmä: Lähihoitajat / kodinhoitajat ja sairaanhoitajat. Kaikkiin koulutuksiin ilmoittautuminen tapahtuu meidän verkkosivuilla: Lisäksi meillä järjestetään simulointikoulutuksia, Ensiapu I ja II, työnohjaukseen ja työnhyvinvointiin liittyvää koulusta, jotka tietenkin räätälöidään työyhteisön tarpeen mukaan. 8

9 Kristiina Pakolan esittely Olen psykiatrian ja yleislääke tieteen erikoislääkäri. Toimin psykiatrian klinikassa ylilääkärinä avohoidossa. Vastuualueenani ovat Keroputaan sairaalan sekä Tornion psykiatriset poliklinikat. Poliklinikoilla työskentelee erikoistuva lääkäri, 2 psykologia, 2 sosiaalityöntekijää, 22 sairaanhoitajaa, 2 mielenterveyshoitajaa sekä 2 sihteeriä itseni lisäksi. Toimintaperiaatteenamme on avoimen dialogin hoitomalli, perhe- ja verkostokeskeisyys, työryhmän liikkuvuus, moniammatillisuus sekä joustavuus. Järjestämme myös vastaanottokokouksia sairaalaan pyrkiville potilaille. Keroputaan sairaalan poliklinikalla on myös päivystys virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin. Kuntoutumisen tukemiseksi poliklinikalta järjestetään myös erilaisia liikunnallisia sekä mielialan kohentamiseen tähtääviä ryhmiä, joiden vetäjinä toimivat hoitajamme. Hoitoon pääsy ei vaadi kirjallisia lähetteitä, vaan puhelimella yhteydenotto riittää, mistä olemme saaneet myönteistä palautetta. Nopea reagointi edesauttaa potilaiden toipumista. Lääkäriurani aloitin Tornion terveyskeskuksessa, josta kävin jo luvun lopulla tutustumassa psykiatrialla. Tällöin toimin n. 1.5 v lääkärinä Keroputaan sairaalan eri osastoilla. Tuolloin hämmästelin, miten erilaiseen maailmaan olinkaan tullut. Sairaan ihmismielen kohtaaminen herätti hämmennystä, jopa pelkoa. Mieleni janosi palata takaisin oikeisiin lääkärin töihin terveyskeskukseen. Perusterveydenhuollon työn pakkotahtisuus lääkäripulan kera alkoi uuvuttaa ja mieli hakeutua toisaalle alkoi kypsyä. Elämänkokemusta oli tullut lisää ja kiinnostus ihmismielen sairauksiin palasi. Tulin jatkamaan keskeytyneitä psykiatrian erikoistumisopintojani syksyllä Välillä kävin OYS:ssa tekemässä vaaditut yliopistosairaalatasoiset palvelut. Psykiatriksi valmistuin keväällä 2013, jolloin sain ylilääkärin viran klinikastamme. Sama- na keväänä valmistuin myös perheterapeutiksi. Työajastani n. 70 % koostuu potilastyöstä ja n. 30 % ns. hallinnollisista tehtävistä, eri yhteistyökumppaneiden (mm. TE-keskus, KELA, Sosiaalitoimi, A-klinikka, Työvoimasäätiö, TTH sekä PTH) välisistä palavereista sekä toiminnan kehittämisestä. Tällä hetkellä olen mukana myös JET-koulutuksessa. Osallistun myös ECT-hoitojen antamiseen ja päivätyön ohessa teen osuuteni psykiatrian vapaamuotoisessa päivystyksessä. Luonnollisesti psykiatripula lisää työtaakkaa ja jatkuva rekrytointi kollegojen suhteen on käynnissä. Keroputaan sairaalan tilat ovat myös tulleet tiensä päähän ja kaipaamme tähän päivään soveltuvia tiloja somaattisen sairaalan yhteyteen. Tornion päässä avohoidon kehittäminen vaatii myös lisätilaa ja toiveissa olisi saada sellaiset tilat, joihin aikuispuolen lisäksi mahtuisivat myös nuoriso- ja lastenpsykiatriset poliklinikat. Tällöin yhteistyö eri poliklinikoitten välillä tehostuisi. Myös yhteistyötä sosiaalipuolen kanssa tulisi tehostaa, vaikka koen yhteistyön Tornion A-klinikan kanssa toimivankin jo kohtuu hyvin. Työni hyvänä puolena pidän mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhöni. Mielestäni työnantaja on hyvin huomioinut omat mielenkiinnon kohteet ja tukee ammatillista kehittymistä. Koen olevani parhaimmillani avohoidossa, sillä uskon varhaisella puuttumisen olevan suotuisa vaikutus potilaiden paranemiseen. Perhe- sekä traumaterapian ohessa toivon lisääntyvästi panostusta kognitiiviseen terapiaan. Lisääntyvään psykiatrisen hoidontarpeeseen tulisi kehittää osaamista myös lyhytterapioiden antamisessa, mitä ilmeisimmin ei ole saatavana alueemme terveyskeskuksissa. Hoidon arvioita tulisi tehostaa, jotta kykenemme jatkossakin tarjoamaan nopeasti apua kriisin/sairauden kohdatessa potilaitamme. Koska työskentelen oman persoonani kautta, tulee myös huolehtia omasta jaksamisesta. Työstä pääsen helposti irti, kun kotona odottaa kolme lasta, joiden päiväkuulumiset heti vaihdetaan. Lisäksi harrastan liikuntaa eri muodoissa ja puutarhanhoidossa sielu lepää. Paikkakunnan vaihto matkustelun muodossa uusien elämysten saamiseksi elvyttää myös työn rasitteista. Vierivä kivi ei sammaloidu 9

10 Henkilöstöjaosto esittäytyy Henkilöstöjaosto on yhteistyötoimikunnan alainen jaos, johon kuuluu henkilöstön edustajia jokaisesta ammattijärjestöstä sekä työnantajan edustajia. Tämän hetkiseen kokoonpanoon kuuluu Kari Ollila, puheenjohtaja, Tuulikki Lämsä, sihteeri sekä jäseninä Sirpa Ollila, Ritva Ikäläinen, Merja Gullsten, Pia Husso, Terho Karppinen, Minna Tarkka ja Maria Tähtinen. Lisäksi jokaisella jäsenellä on varajäsen. Henkilöstöjaoston toiminta on muuttunut paljon viime vuosina, varsinkin kulttuuri- ja liikuntaseteleiden käyttöön oton jälkeen. Aiemmin henkilöstön virkistykseen jaettujen avustusten käsittely jäi toiminnasta tuolloin pois. Tällä hetkellä henkilöstöjaoston tehtävänä on aloitteiden käsitteleminen ja niiden ohjaaminen eteenpäin, liikunta- ja kulttuuriseteleiden, nykyisin e- passin, käytön seuraaminen sekä muut sairaanhoitopiirin johdolta saatavat toimeksiannot. Henkilöstöjaoston tehtäväksi on annettu esimerkiksi viime vuonna sairaalan puutarhajuhlien sekä tänä vuonna henkilöstön virkistyspäivien järjestäminen. Henkilöstön virkistyspäivät järjestettiin toukokuussa Kemin uimahallissa. Työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua erilaisiin ohjattuihin ja vapaisiin toimintoihin työpäivän aikana. Työaikaa oli käytettävissä yhteensä kolme tuntia. Monipuolisen ohjelman oli suunnitellut Marja-Leena Viinamäki sekä Janne Henkilöstöjaosto kokoontui yhteiskuvaan Ylärivissä vasemmalta Kari Ollila, Terho Karppinen, Ritva Ikäläinen. Alarivissä vasemmalta Minna Onkalo (varajäsen), Tuulikki Lämsä ja Anu Kostamo (varajäsen). Jylkkä. Vapaassa käytössä oli vesijuoksu, kuntouinti ja poreallas. Ohjattuna toimintana oli järjestetty kuntosalilla, hydrospinningissä, rinta- ja vapaauintitekniikassa, vesijuoksussa sekä tanssillisessa vesijumpassa. Suosituimmat lajit olivat kuntosali ja hydrospinning. Virkistyspäivästä tehtiin palautekysely, johon sai antaa palautteensa myös ne, jotka eivät syystä tai toisesta päivään olleet osallistuneet. Virkistyspäivään osallistuneet aikoivat osallistua samanlaisiin tapahtumiin myös uudestaan. Vinkkejä tuleviin tapahtumiin saatiin erittäin paljon, kuitenkin niissä pitää huomioida se, että näin suurelle työyhteisölle kaikkien toiveiden toteuttaminen ei ole käytännössä mahdollista. Tapahtuman järjestämisessä täytyy ensisijaisesti huomioida tapahtuman turvallisuus ja osallistujien suuri määrä. Henkilöstöjaoston toiminnan suurimpana ongelmana, esimerkiksi isompien tapahtumien järjestämisessä, on ollut se, että jäsenet osallistuvat kokouksiin ja tapahtumien järjestämisiin omien töidensä ohessa. Tästä syystä osallistujien määrä on jäänyt pieneksi. Henkilöstöjaosto on aiemmin kokoontunut neljä kertaa vuodessa, mutta tapahtumien järjestämisien vuoksi kokouksia on jouduttu pitämään nykyään huomattavasti useammin, esimerkiksi tänä vuonna kokouksia on pidetty jo yksitoista. Teksti: Kari Ollila Kuvat: Heidi Kenttälehto Henkilökunnan virkistyspäivä järjestettiin toukokuussa Kemin uimahallissa. 10

11

12 Arvo Mäkinen eläkkeelle Järjestelmätukihenkilö Arvo Mäkisen eläkekahvit juotiin 8. syyskuuta Tietohallinnon tiloissa. Arppaa onnittelemassa kävi suuri joukko sairaalan henkilökuntaa. * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Kuvat: Heidi Kenttälehto