Eläkeläisten elämäntyytyväisyyden tekijät

Transkriptio

1 Eläkeläisten elämäntyytyväisyyden tekijät (08/2014) Aineisto: Ammattiliitto Pron senioritutkimukset 2010 ja 2012 Perustilastojakaumat: Katso myös (työttömyyskuvaajat) (työolot ja hyvivointi, käyttöliittymästä löytyy ikäryhmittäiset sarjat) Teksti muokattu: :19:13 Tutkimuskysymykset ja menetelmät: Mitkä tekijät ja miten vaikuttavat eläkeläisten elämän onnellisuuteen? Asiaa on tutkittu erilaisilla (alustavilla) tilastollisilla selitysmalleilla Pron senioritutkimusdatasta. Kyselylomake: Datankäsittely on toteutettu etupäässä R ja Survo-ohjelmistoilla. Keskeiset tilastolliset menetelmät: Regressioanalyysi, faktorianalyysi, rakenneyhtälömallit (sem), Multivariate adaptive regression splines (MARS),... Tulokset on erilaisia kaavioina mm. javascript-käyttöliittyminä verkossa.

2 TULOKSET: Rakennetuista tilastollisista malleista ilmenee, että koetun elämän tyytyväisyyteen liittyy voimakkaimmin seuraavat tekijät (riippuvuudet tilastollisesti merkitseviä): - Työuran kesto (DURURA) - Ikä (datassa käytetty muuttujanimi = IKATUTK, v) - Työuran aikaisten työtehtävien luonne (JOB, summamuuttujia) - Eläkkeelle siirtymisen olosuhteet (LAHTO, summamuuttujia) - Ajankäyttö elämän eri toiminta-alueisiin (ACT, aktiivisuusaste) - Sosiaalisten verkostojen määrä (SOSVERK, aktiivisten ihmissuhteiden määrä) - Eläketulojen taso (ELAKETUb, e/kk brutto) - Sairastamisen määrä (SAIPV, pv/v) - Asumismuoto (ASUM01 = Yksin asuva) Tekijöiden vaikutukset ilmenevät hieman eri tavavalla riippuen malliasetelmasta. Yksinkertaistettuna eläkeläisen elämän tyytyväisyys on yhdiste yllä em. tekijöistä (ks. summaindikaattoreiden sisältö tämän tekstin lopusta). Yksinkertaisemmassa mallissa riippumuussuhteiden muoto ilmenee parhaiten alla olevata kuviosta (tämän tekstin lopussa on tarkemmat taitekohta- ja kulmakerroinparametrit): Elämän kokonaistyytyväisyys (0 10) vaikutustekijät (Pron eläkeläisdata) 1 IKATUTK 2 JOB2 3 JOB3 4 ACT ACT5 6 SOSVERK 7 SAIPV 8 LAHTO LAHTO2 10 ELAKETUb Monimutkaisempien mallien visualisointi on hankalampaa (varsinainen tekstiosuuden jälkeen on kuitenkin kuva ja parametrit astetta monimutkaisemmasta mallista, jonka tuloksia myös hyödynnetään).

3 Työuran keston vaikutus eläkeläisen elämän tyytyväisyyteen: Työuran pituuden kannalta kriittinen kohta on noin 27 vuotta. Mitä lyhyemmäksi työura on jäänyt tästä pisteestä, sitä selvästi huonompana elämänlaatu koetaan eläkeläisenä. Tietyssä määrin työuran kesto selittää eläketulojen tasoa (ja sitä kautta näkyy tyytyväisyytenä), mutta työuran pituudella on kenties myös psykososiaalinen merkitys ("että ihminen kokee palvelleensa yhteiskuntaa riittävässä määrin"). Eläketulot (brutto, kuviossa ELAKETUb), vaikutus tyytyväisyyteen: Eläketulojen korkeampi taso lisää selvästi elämäntyytyväisyyttä. Vaikutus on erityisen voimakas pienissä eläkkeissä ( euroa) (ks. kuva yllä). Iän vaikutus tyytyväisyyteen (kuviossa IKATUTK): Tyytyväisyys on korkeimmillaan noin vuoden iässä. 77-ikävuoden jälkeen elämäntyytyväisyys laskee selvästi (vaikka vaikutuksesta on poistettu sairastamisen osuus). Tyytyväisyys myös heikkenee voimakkaasti, kun ikä vähenee 57-ikävuodesta nuoremmaksi (tämä selittynee ennenaikaisella työuran loppumisella?). Työtehtävät työuralla (JOB2, JOB3): Laajasta joukosta työtehtäviä muodostettiin neljä summamuuttujaa (ks. tekstin lopussa JOB1, JOB2, JOB3 ja JOB4 ulottuvuuksien sisältö). Neljästä summamuuttujasta (eräänlaisia työuraprofiiliryhmiä) kaksi vaikuttaa tilastollisesti merkitsevästi elämän tyytyväisyyteen. JOB3: alemman keskijohtotehtävien (työnjohto) osuus työuralla näyttää olevan hyväksi elämäntyytyväisyydelle (JOB3) JOB2: asiantuntijatehtävien hallitseva osuus työurasta taas näyttää korreloivan elämäntyytyväisyyttä vähentävästi. Tässä yhteydessä on mainittava, että kumpienkin työtehtäväprofiilien keskimääräistä suurempi osuus vaikuttaa positiivisesti eläketuloihin, JOB3 selvästi enemmän. Sen sijaan JOB1, asiakaspalvelu+taloushallinnolliset (naisten tekemät) tehtävät ja JOB4, suorittava+ruumiillinen työ, molemmat ennustavat selvästi pienempiä eläketuloja. Näin ollen työuran tehtävien luonteen vaikutus elämäntyytyväisyyteen tulee myös epäsuorasti eläketulojen kautta. Vaikutussuhteita voi kuvata ao. kaaviolla:

4 +/- Työura > Elämän tyytyväisyys tehtävät ^ \ / \ / + Kaavio: +/- \ / Mallidynamiikkaa v / Eläketulot <- ^ + / + Työuran --- \ pituus Koulutusaste ^ - / Eli työuran tehtävät vaikuttavat (suhteellisesti) myönteisesti tai positiivisesti (yllä tekstissä kuvatulla tavalla) sekä eläketuloihin että elämän tyytyväisyyteen. Lisäksi jokainen lisävuosi työuralla lisää noin 1 % eläketulotasoa. Koulutusaste ei suoraan vaikuta elämän tyytyväisyyteen, mutta välillisesti lisäämällä eläketuloja ja yleisesti taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Sukupuolella on eläkkeisiin valtavan suuri vaikutus. Mallissa, jossa on huomioitu työurien työtehtävät, työuran kesto ja koulutustaso, miesten eläkkeet ovat 26 % naisia korkeammat. Vaikka vaikutustekijöiden kontrollointi ei ole mitenkään tyhjentävä, niin puoliksi kontrolloitu sukupuolten välinen ero on todella suuri. Eläkkeelle siirtymisen olosuhteet (LAHTO1, LAHTO2): Myönteiset eläkkeelle siirtymisen olosuhteen vaikuttavat voimakkaasti nykyiseen elämäntyytyväisyyteen. Näitä myönteisiä tekijöitä on: (kuvassa x LAHTO1) "Lähtiessäni sai paljon kiitosta tekemästäni työstä ja -työurasta" "Sai itse valita itselle sopivimman eläkkeelle siirtymisajankohdan" "Siirtyi eläkkeelle vapaasta tahdosta (eläkkeelle siirt. olosuhteet)" "Viimeisen työpaikan olosuhteet erittäin työntekijäystävälliset" "Siirsi omaa kokemusta ja osaamista työpaikan muille työntekijöille" "Ei irtisanottu henkilöstövähennysten yhteydessä" "Antoi itse tilaa nuoremmille työntekijöilleni" "Ei painostettu jättämään työtä" "Työnantaja oli kustantanut lisäeläkkeitä" Em. asiat näyttävät korreloivan keskenään eli ne muodostavat "ongelmattomuuskimpun". Vastaavasti eläkeläisen hyvinvoinnin kannalta tulisi estää seuraavia asioita (LAHTO2): "Henkinen työkyky oli huono" "Tietotaidot olivat vanhentuneet" "Harkitsi vakavasti siirtymistä toiselle alalle tai ammattiin" "Fyysinen työkyky oli huono" "Viimeisen työpaikan olosuhteet ovat sittemmin selvästi parantuneet" "Etsittiin uusia työtehtäviä" "Painostettiin jättämään työ" Vaikka osa em. tekijöistä voi olla sinänsä hyviä asioita (kuten että etsittiin uusia työtehtäviä, niin eläkeläisille ne ovat olleet kielteisia). Ko. tekijät ovat toisiinsa yhdistyvä "ongelmakimppu", jossa henkinen työkyky ja

5 tietotaitojen vanhentuminen on tärkeimpiä muuttujia. Huonot lähtöolosuhteet vaikuttavat merkittävästi eläkeläisen taloudelliseen asemaan. "Lähtö 2":n mukaiset vaikeat olosuhteet ennakoivat eläkeläiselle surkeahkoja taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Eläkeläisen aktiviteetit (ACT), vaikutus tyytyväisyyteen: Toiminnan suhteuttaminen elämäntyytyväisyyteen on yksi kiinnostavimpia tutkimuskohteita. Eläkeläisten "elämänviisaudet" tyytyväisen elämän toiminnallisiksi lähtökohdiksi: 1) Urheile ja liiku, ole ja toimi luonnossa, harrasta taiteita ja kulttuuria mahdollisimman paljon (kuvassa summamuuttuja ACT4, joka koostuu yksittäisistä asioista: "Retkeily ja muu luonnossa liikkuminen" "Urheilu ja liikunta" "Kalastus, metsästys, marjanpoiminta, viljely ym." "Taiteet ja kulttuuri (musiikki, näytelmät, valokuvaus, kuvataiteet jne.)") 2) Luo ja pidä ihmissuhteita, auta ihmisiä, juhli ja nautiskele ja vastapainoksi tehdä ihan arkisia peruskotiaskareita (kuvassa ACT5, joka koostuu asioista: "Ihmissuhteiden, sosiaalisten verkostojen ylläpito ja luominen" "Ihmisten auttaminen ja hoitaminen" "Nautiskelu, juhliminen, huvitilaisuudet" "Kotitalouden hoitaminen (ruuanlaitto, siivous jne.)") Liikkuminen voi myös liittyä siihen, että ikääntyneillä fyysinen toimintakyky on tietyllä tavalla kriittisessä asemassa. Ihmisen sosiaalinen luonne (ja kaipuu luontoon) tulee hyvin esiin näissä tuloksissa. Em. toiminta on korkeampaa, jos eläkkeelle siirtymisen olosuhteet ovat olleet myönteiset ja taloudelliset toimintamahdollisuudet paremmat. Hyvä työura siis vaikuttaa merkittävästi siihen, että eläkkeellä ihmisellä on vapaus ja kyky toteuttaa riittävästi elämän tärkeimpiä asioita (ACT4+ACT5). Sosiaalisten verkostojen määrä (ihmisten lukumäärillä mitattuna) vaikuttaa myönteisesti tyytyväisyyteen. Yksin asuvilla ACT5:n mukainen sosiaalinen toiminta on erityisen tärkeätä, muuten yksin asuminen ennakoi vähemmän onnellista elämää. Ikään liittyvä tyytyväisyyden aleneminen näyttää olevan yhteydessä siihen, että vanhemmiten joutuu todennäköisemmin asumaan yksin (leskeys,...). Pienet eläketulot yhdistettynä alhaiseen yhdistys- ym. toimintaan osallistumiseen (ks. liitteesä ACT6:n sisältö) vaikuttaa erittäin kielteisesti elämäntyytyväisyyteen. Terveydentilan (SAIPV) vaikutus: Sairastaminen alentaa voimakkaasti eläkeläisen elämäntyytyväisyyttä. Taloudelliset toimintamahdollisuudet (joiden taustalla on hyvä työura) vähentävät sairastamsta. On tietenkin selvää, että sairastaminen vähentää em. tärkeitä elämän aktiviteetteja.

6 Yhteenvetoa tuloksista (tulkintoja, päätelmiä): Työuran ja sen päättymiskohdan tapahtumat vaikuttavat keskeisesti eläkeläisen elämäntyytyväisyyteen. Työuran päättyminen liian aikaisin tai alempipalkkaiset tehtävät osaltaan aiheuttavat sen, että eläkeläisten elämä on eriarvoista niin taloudellisesti, toiminnallisesti, sosiaalisesti kuin terveydellisestikin. Hyvillä eläketuloilla on myös varmasti tietty psykologinen, turvallisuutta lisäävä vaikutus ja se ehkä myös saa eläkeläisen tuntemaan itsensä ihmisarvoisemmaksi (koska muuten jää liiaksi riippuvaiseksi muiden ihmisten armoista...). Koulutustaso parantaa huomattavasti eläkeläisen eläketuloja ja taloudelisia toimintamahdollisuuksia (ja täten epäsuorasti elämän tyytyväisyyttä). Sukupuolen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Vaikka naiset näyttävätkin "tyytyvän vähempään" ja kotitalouden sisäistä tulonjakoa tapahtunee keskimäärin paremmin ansaitsevalta mieheltä naiselle, niin osa eläketasoeroista johtuu työuran aikaisista perusteettomista palkkauseroista. Taustalla on hyvä tiedostaa, että työttömyysriski kasvaa voimakkaasti 50-ikävuoden jälkeen ja työttömyyden katkaisu vaikeutuu huomattavasti, jos työttömyys kestää yli kolme kuukautta.

7 Analyyseissa käytettyjen summamuuttujien muodostuminen $Tyouran_teht $Tyouran_teht$JOB1 [1] "Ura: asiakaskontaktien hoitaminen (TEHT09,0.74)" [2] "Ura: taloudelliset tehtävät (TEHT10,0.72)" [3] "Ura: myynti-, markkinointi-, esiintymis- tai neuvottelutehtävät (TEHT13,0.69)" [4] "Ura: tiedonvälitys ja vastaavat viestintätehtävät (TEHT04,0.68)" [5] "Ura: toiminta hallitsevasti kansainvälisessä ympäristössä (TEHT15,0.66)" [6] "Ura: henkilöstöhallinnolliset (TEHT16,0.66)" [7] "Ura: yrittäjä tai muu itsenäinen ammatinharjoittaja (TEHT08,0.65)" [8] "Ura: kirjallinen sisällön tuottaminen (asiakirjat, raportit, kirjat ym.) (TEHT17,0.64)" [9] "Ura: asema ylemmässä johdossa (TEHT07,0.63)" [10] "Ura: suurempaa ruumillista voimaa tai kestävyyttä vaativat tehtävät (TEHT14,0.62)" $Tyouran_teht$JOB2 [1] "Ura: suunnittelu-, tutkimus- tai vastaavat asiantuntijatehtävät (TEHT12,0.58)" [2] "Ura: erittäin vaativat ja vastuulliset ongelmanratkaisutehtävät (TEHT03,0.57)" [3] "Ura: tekniset tehtävät (TEHT11,0.54)" [4] "Ura: tiedonvälitys ja vastaavat viestintätehtävät (TEHT04,0.43)" [5] "Ura: kirjallinen sisällön tuottaminen (asiakirjat, raportit, kirjat ym.) (TEHT17,0.42)" [6] "Ura: toiminta hallitsevasti kansainvälisessä ympäristössä (TEHT15,0.41)" [7] "Ura: suurempaa ruumillista voimaa tai kestävyyttä vaativat tehtävät (TEHT14,0.38)" [8] "Ura: asema ylemmässä johdossa (TEHT07,0.35)" [9] "Ura: asema keskijohdossa (TEHT06,0.33)" [10] "Ura: yrittäjä tai muu itsenäinen ammatinharjoittaja (TEHT08,0.31)" $Tyouran_teht$JOB3 [1] "Ura: työnjohto tai vastaava alempi keskijohto (TEHT05,0.54)" [2] "Ura: asema keskijohdossa (TEHT06,0.46)" [3] "Ura: tekniset tehtävät (TEHT11,0.39)" [4] "Ura: asema ylemmässä johdossa (TEHT07,0.39)" [5] "Ura: suurempaa ruumillista voimaa tai kestävyyttä vaativat tehtävät (TEHT14,0.34)" [6] "Ura: yrittäjä tai muu itsenäinen ammatinharjoittaja (TEHT08,0.32)" $Tyouran_teht$JOB4 [1] "Ura: työntekijä, puhtaasti suorittava työ (TEHT01,0.99)" [2] "Ura: suurempaa ruumillista voimaa tai kestävyyttä vaativat tehtävät (TEHT14,0.3)" $El_lahtolot $El_lahtolot$LAHTO1 [1] "Lähtiessäni sai paljon kiitosta tekemästäni työstä ja -työurasta (TOLOT03,0.81)" [2] "Sai itse valita itselle sopivimman eläkkeelle siirtymisajankohdan (TOLOT02,0.78)" [3] "Siirtyi eläkkeelle vapaasta tahdosta-nlr-(eläkkeelle siirt. olosuhteet) (TOLOT01,0.74)" [4] "Viimeisen työpaikan olosuhteet erittäin työntekijäystävälliset (TOLOT04,0.73)" [5] "Siirsi omaa kokemusta ja osaamista työpaikan muille työntekijöille (TOLOT08,0.73)" [6] "Irtisanottiin henkilöstövähennysten yhteydessä (TOLOT09,-0.67)" [7] "Antoi itse tilaa nuoremmille työntekijöilleni (TOLOT10,0.52)" [8] "Painostettiin jättämään työ (TOLOT05,-0.45)" [9] "Työnantaja oli kustantanut lisäeläkkeitä (TOLOT06,0.38)" $El_lahtolot$LAHTO2 [1] "Henkinen työkyky oli huono (TOLOT07,0.76)" [2] "Tietotaidot olivat vanhentuneet (TOLOT12,0.75)" [3] "Harkitsi vakavasti siirtymistä toiselle alalle tai ammattiin (TOLOT13,0.64)" [4] "Fyysinen työkyky oli huono (TOLOT11,0.57)" [5] "Viimeisen työpaikan olosuhteet ovat sittemmin selvästi parantuneet (TOLOT14,0.55)" [6] "Etsittiin uusia työtehtäviä (TOLOT16,0.49)" [7] "Painostettiin jättämään työ (TOLOT05,0.43)" $El_toiminta $El_toiminta$ACT1 [1] "Kansainvälinen toiminta (TOIM24,0.83)" [2] "Filosofiset, yhteiskunnalliset ja elämäntarkoitukseen liittyvät kysymykset (TOIM26,0.79)" [3] "Muiden opettaminen, kouluttaminen, valmentaminen jne. (TOIM25,0.75)" [4] "Tieteet ja uusi teknologia (TOIM23,0.74)" [5] "Poliittinen ja aatteellinen toiminta (TOIM28,0.74)" [6] "Kirjoittaminen, muu luova itseilmaisu (TOIM19,0.69)" [7] "Estetiikka ja kauneus (TOIM22,0.69)" [8] "Opiskelu, kouluttautuminen (TOIM21,0.67)" [9] "Ammattiyhdistystoiminta (ay) (TOIM14,0.62)" [10] "Paikallinen toiminta (TOIM17,0.56)" $El_toiminta$ACT2 [1] "Kalastus, metsästys, marjanpoiminta, viljely ym. (TOIM04,0.62)" [2] "Luonnonhoito (maa, metsä/kasvit, vesi, ilma) (TOIM05,0.58)" [3] "Rakentaminen ja korjaus (tavarat, asunnot, välineet jne., myös hankinta) (TOIM03,0.53)" [4] "Retkeily ja muu luonnossa liikkuminen (TOIM06,0.37)" [5] "Rahallisia tuloja/palkkioita tuottava toiminta tai työnteko (TOIM08,0.32)" [6] "Eläinten kasvattaminen, hoitaminen (TOIM07,0.31)" [7] "Taloudellisten asioiden hoitaminen (velat, lainat, sijoitukset jne.) (TOIM02,0.3)" $El_toiminta$ACT3 [1] "Lepääminen, nukkuminen (TOIM10,0.62)" [2] "Suunnittelematon toiminta/oleskelu (ilman aikatauluja ja selkeitä tavoitteita) (TOIM11,0.6)" [3] "Kirjojen lukeminen, radion, television, internetin seuraaminen (TOIM16,0.47)" [4] "Kotitalouden hoitaminen (ruuanlaitto, siivous jne.) (TOIM01,0.34)" [5] "Nautiskelu, juhliminen, huvitilaisuudet (TOIM13,0.32)" $El_toiminta$ACT4 [1] "Retkeily ja muu luonnossa liikkuminen (TOIM06,0.59)" [2] "Urheilu ja liikunta (TOIM20,0.54)" [3] "Kalastus, metsästys, marjanpoiminta, viljely ym. (TOIM04,0.35)"

8 [4] "Taiteet ja kulttuuri (musiikki, näytelmät, valokuvaus, kuvataiteet jne.) (TOIM18,0.35)" $El_toiminta$ACT5 [1] "Ihmissuhteiden, sosiaalisten verkostojen ylläpito ja luominen (TOIM12,0.59)" [2] "Ihmisten auttaminen ja hoitaminen (TOIM09,0.46)" [3] "Nautiskelu, juhliminen, huvitilaisuudet (TOIM13,0.34)" [4] "Kotitalouden hoitaminen (ruuanlaitto, siivous jne.) (TOIM01,0.34)" $El_toiminta$ACT6 [1] "Kerho-, seura-, joukkue-, järjestö-, yhdistystoiminta (ei ay-toiminta) (TOIM15,0.67)" [2] "Paikallinen toiminta (TOIM17,0.47)" [3] "Poliittinen ja aatteellinen toiminta (TOIM28,0.33)" [4] "Ammattiyhdistystoiminta (ay) (TOIM14,0.3)"

9 Laajempi (2. asteen) malli (MARS), jossa voidaan tutkia kahden muuttujan välisiä yhdysvaikutuksia. Elämän kokonaistyytyväisyys (0 10) vaikutustekijät (Pron eläkeläisdata) 1 DURURA 2 ACT4 3 ACT5 4 SOSVERK 5 SAIPV ELAKETUb 1 JOB2: JOB4 2 JOB2: ACT2 3 JOB2: ACT3 4 JOB2: ELAKETUb JOB4: ELAKETUb JOB4 JOB2 6 ACT2: ACT5 ACT2 JOB2 7 ACT2: SOSVERK ACT3 JOB2 8 ACT5: ACT6 JOB2 ELAKETUb 9 ACT5: ASUM01 JOB4 ELAKETUb ACT2 ACT5 ACT2 SOSVERK 10 ACT6: ELAKETUb 11 SOSVERK: LAHTO1 12 SOSVERK: LAHTO2 ACT6 ACT5 ASUM01 ACT5 ACT6 ELAKETUb SOSVERK LAHTO1 LAHTO2 SOSVERK

10 > Sys.time(); [1] " :13:24 EEST" > summary(m2, digits = 2, style = "pmax") Call: earth(formula=fmla, data=dm, degree=2) ELTYY = * pmax(0, 27 - DURURA) * pmax(0, ACT ) * pmax(0, ACT5-0.13) * pmax(0, ACT5) * pmax(0, 8 - SOSVERK) * pmax(0, 25 - SAIPV) * pmax(0, ELAKETUb ) * pmax(0, JOB2) * pmax(0, JOB4-2.3) * pmax(0, JOB2) * pmax(0, ACT2-1.5) * pmax(0, JOB2) * pmax(0, ACT2) + 3 * pmax(0, JOB2-1.7) * pmax(0, ACT ) * pmax(0, JOB2-1.7) * pmax(0, ELAKETUb) * pmax(0, JOB4-2.1) * pmax(0, ELAKETUb) * pmax(0, ACT ) * pmax(0, ACT5) + 2 * pmax(0, ACT2-1.9) * pmax(0, 8 - SOSVERK) * pmax(0, ACT2) * pmax(0, 8 - SOSVERK) * pmax(0, ACT5) * pmax(0, ACT6) * pmax(0, ACT5) * pmax(0, ASUM01-0) * pmax(0, ACT6-1.7) * pmax(0, ELAKETUb) * pmax(0, ACT6) * pmax(0, ELAKETUb) * pmax(0, 8 - SOSVERK) * pmax(0, 1 - LAHTO1) * pmax(0, 8 - SOSVERK) * pmax(0, LAHTO2) Selected 23 of 42 terms, and 14 of 21 predictors Importance: DURURA, SOSVERK, LAHTO1, SAIPV, ACT5, ASUM01, JOB2, ACT2,... Number of terms at each degree of interaction: GCV 1.2 RSS 1406 GRSq 0.22 RSq 0.28 > evimp(m2, trim=false); nsubsets gcv rss DURURA SOSVERK LAHTO SAIPV ACT ASUM JOB ACT ELAKETUb ACT ACT LAHTO ACT JOB MIES-unused IKATUTK-unused EDUCI-unused TUTKP-unused JOB1-unused JOB3-unused ACT1-unused > sink();

11 > Sys.time() [1] " :13:21 EEST" > summary(m1, digits = 2, style = "pmax") Call: earth(formula=fmla, data=dm) ELTYY = * pmax(0, 57 - IKATUTK) * pmax(0, IKATUTK - 77) * pmax(0, JOB ) * pmax(0, JOB3) * pmax(0, ACT ) * pmax(0, ACT5-0.41) * pmax(0, ACT5) * pmax(0, 8 - SOSVERK) * pmax(0, SAIPV - 40) * pmax(0, 40 - SAIPV) * pmax(0, LAHTO ) * pmax(0, LAHTO1) * pmax(0, LAHTO2) * pmax(0, ELAKETUb ) * pmax(0, ELAKETUb) Selected 16 of 30 terms, and 10 of 20 predictors Importance: SAIPV, IKATUTK, SOSVERK, LAHTO1, ACT4, LAHTO2, JOB2, ELAKETUb,... Number of terms at each degree of interaction: 1 15 (additive model) GCV 1.5 RSS 3516 GRSq 0.2 RSq 0.21 > evimp(m1, trim=false); nsubsets gcv rss SAIPV IKATUTK SOSVERK LAHTO ACT LAHTO JOB ELAKETUb ACT JOB MIES-unused EDUCI-unused TUTKP-unused DURURA-unused JOB1-unused JOB4-unused ACT1-unused ACT2-unused ACT3-unused ACT6-unused > sink()

12 > cat("elaketulojen perusmalli:\n", + "Selitetaan sukupuolella, tyouran tehtavilla", + "koulutusasteella, tyouran kestolla ja tutkimusvuodella." ); Elaketulojen perusmalli: Selitetaan sukupuolella, tyouran tehtavilla koulutusasteella, tyouran kestolla ja tutkimusvuodella. > ##### > summary(m1); Call: lm(formula = log(elaketub) ~ MIES + DURURA + JOB1 + JOB2 + JOB3 + JOB4 + EDUCI + TUTKV, data = D) Residuals: Min 1Q Median 3Q Max Coefficients: Estimate Std. Error t value Pr(> t ) (Intercept) < *** MIES < *** DURURA < *** JOB JOB ** JOB *** JOB *** EDUCI < *** TUTKV < *** --- Signif. codes: 0 ç***š ç**š 0.01 ç*š 0.05 ç.š 0.1 ç š 1 Residual standard error: on 3081 degrees of freedom (270 observations deleted due to missingness) Multiple R-squared: , Adjusted R-squared: F-statistic: on 8 and 3081 DF, p-value: < > sink();