Eläkeläisten elämäntyytyväisyyden tekijät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eläkeläisten elämäntyytyväisyyden tekijät"

Transkriptio

1 Eläkeläisten elämäntyytyväisyyden tekijät (08/2014) Aineisto: Ammattiliitto Pron senioritutkimukset 2010 ja 2012 Perustilastojakaumat: Katso myös (työttömyyskuvaajat) (työolot ja hyvivointi, käyttöliittymästä löytyy ikäryhmittäiset sarjat) Teksti muokattu: :19:13 Tutkimuskysymykset ja menetelmät: Mitkä tekijät ja miten vaikuttavat eläkeläisten elämän onnellisuuteen? Asiaa on tutkittu erilaisilla (alustavilla) tilastollisilla selitysmalleilla Pron senioritutkimusdatasta. Kyselylomake: Datankäsittely on toteutettu etupäässä R ja Survo-ohjelmistoilla. Keskeiset tilastolliset menetelmät: Regressioanalyysi, faktorianalyysi, rakenneyhtälömallit (sem), Multivariate adaptive regression splines (MARS),... Tulokset on erilaisia kaavioina mm. javascript-käyttöliittyminä verkossa.

2 TULOKSET: Rakennetuista tilastollisista malleista ilmenee, että koetun elämän tyytyväisyyteen liittyy voimakkaimmin seuraavat tekijät (riippuvuudet tilastollisesti merkitseviä): - Työuran kesto (DURURA) - Ikä (datassa käytetty muuttujanimi = IKATUTK, v) - Työuran aikaisten työtehtävien luonne (JOB, summamuuttujia) - Eläkkeelle siirtymisen olosuhteet (LAHTO, summamuuttujia) - Ajankäyttö elämän eri toiminta-alueisiin (ACT, aktiivisuusaste) - Sosiaalisten verkostojen määrä (SOSVERK, aktiivisten ihmissuhteiden määrä) - Eläketulojen taso (ELAKETUb, e/kk brutto) - Sairastamisen määrä (SAIPV, pv/v) - Asumismuoto (ASUM01 = Yksin asuva) Tekijöiden vaikutukset ilmenevät hieman eri tavavalla riippuen malliasetelmasta. Yksinkertaistettuna eläkeläisen elämän tyytyväisyys on yhdiste yllä em. tekijöistä (ks. summaindikaattoreiden sisältö tämän tekstin lopusta). Yksinkertaisemmassa mallissa riippumuussuhteiden muoto ilmenee parhaiten alla olevata kuviosta (tämän tekstin lopussa on tarkemmat taitekohta- ja kulmakerroinparametrit): Elämän kokonaistyytyväisyys (0 10) vaikutustekijät (Pron eläkeläisdata) 1 IKATUTK 2 JOB2 3 JOB3 4 ACT ACT5 6 SOSVERK 7 SAIPV 8 LAHTO LAHTO2 10 ELAKETUb Monimutkaisempien mallien visualisointi on hankalampaa (varsinainen tekstiosuuden jälkeen on kuitenkin kuva ja parametrit astetta monimutkaisemmasta mallista, jonka tuloksia myös hyödynnetään).

3 Työuran keston vaikutus eläkeläisen elämän tyytyväisyyteen: Työuran pituuden kannalta kriittinen kohta on noin 27 vuotta. Mitä lyhyemmäksi työura on jäänyt tästä pisteestä, sitä selvästi huonompana elämänlaatu koetaan eläkeläisenä. Tietyssä määrin työuran kesto selittää eläketulojen tasoa (ja sitä kautta näkyy tyytyväisyytenä), mutta työuran pituudella on kenties myös psykososiaalinen merkitys ("että ihminen kokee palvelleensa yhteiskuntaa riittävässä määrin"). Eläketulot (brutto, kuviossa ELAKETUb), vaikutus tyytyväisyyteen: Eläketulojen korkeampi taso lisää selvästi elämäntyytyväisyyttä. Vaikutus on erityisen voimakas pienissä eläkkeissä ( euroa) (ks. kuva yllä). Iän vaikutus tyytyväisyyteen (kuviossa IKATUTK): Tyytyväisyys on korkeimmillaan noin vuoden iässä. 77-ikävuoden jälkeen elämäntyytyväisyys laskee selvästi (vaikka vaikutuksesta on poistettu sairastamisen osuus). Tyytyväisyys myös heikkenee voimakkaasti, kun ikä vähenee 57-ikävuodesta nuoremmaksi (tämä selittynee ennenaikaisella työuran loppumisella?). Työtehtävät työuralla (JOB2, JOB3): Laajasta joukosta työtehtäviä muodostettiin neljä summamuuttujaa (ks. tekstin lopussa JOB1, JOB2, JOB3 ja JOB4 ulottuvuuksien sisältö). Neljästä summamuuttujasta (eräänlaisia työuraprofiiliryhmiä) kaksi vaikuttaa tilastollisesti merkitsevästi elämän tyytyväisyyteen. JOB3: alemman keskijohtotehtävien (työnjohto) osuus työuralla näyttää olevan hyväksi elämäntyytyväisyydelle (JOB3) JOB2: asiantuntijatehtävien hallitseva osuus työurasta taas näyttää korreloivan elämäntyytyväisyyttä vähentävästi. Tässä yhteydessä on mainittava, että kumpienkin työtehtäväprofiilien keskimääräistä suurempi osuus vaikuttaa positiivisesti eläketuloihin, JOB3 selvästi enemmän. Sen sijaan JOB1, asiakaspalvelu+taloushallinnolliset (naisten tekemät) tehtävät ja JOB4, suorittava+ruumiillinen työ, molemmat ennustavat selvästi pienempiä eläketuloja. Näin ollen työuran tehtävien luonteen vaikutus elämäntyytyväisyyteen tulee myös epäsuorasti eläketulojen kautta. Vaikutussuhteita voi kuvata ao. kaaviolla:

4 +/- Työura > Elämän tyytyväisyys tehtävät ^ \ / \ / + Kaavio: +/- \ / Mallidynamiikkaa v / Eläketulot <- ^ + / + Työuran --- \ pituus Koulutusaste ^ - / Eli työuran tehtävät vaikuttavat (suhteellisesti) myönteisesti tai positiivisesti (yllä tekstissä kuvatulla tavalla) sekä eläketuloihin että elämän tyytyväisyyteen. Lisäksi jokainen lisävuosi työuralla lisää noin 1 % eläketulotasoa. Koulutusaste ei suoraan vaikuta elämän tyytyväisyyteen, mutta välillisesti lisäämällä eläketuloja ja yleisesti taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Sukupuolella on eläkkeisiin valtavan suuri vaikutus. Mallissa, jossa on huomioitu työurien työtehtävät, työuran kesto ja koulutustaso, miesten eläkkeet ovat 26 % naisia korkeammat. Vaikka vaikutustekijöiden kontrollointi ei ole mitenkään tyhjentävä, niin puoliksi kontrolloitu sukupuolten välinen ero on todella suuri. Eläkkeelle siirtymisen olosuhteet (LAHTO1, LAHTO2): Myönteiset eläkkeelle siirtymisen olosuhteen vaikuttavat voimakkaasti nykyiseen elämäntyytyväisyyteen. Näitä myönteisiä tekijöitä on: (kuvassa x LAHTO1) "Lähtiessäni sai paljon kiitosta tekemästäni työstä ja -työurasta" "Sai itse valita itselle sopivimman eläkkeelle siirtymisajankohdan" "Siirtyi eläkkeelle vapaasta tahdosta (eläkkeelle siirt. olosuhteet)" "Viimeisen työpaikan olosuhteet erittäin työntekijäystävälliset" "Siirsi omaa kokemusta ja osaamista työpaikan muille työntekijöille" "Ei irtisanottu henkilöstövähennysten yhteydessä" "Antoi itse tilaa nuoremmille työntekijöilleni" "Ei painostettu jättämään työtä" "Työnantaja oli kustantanut lisäeläkkeitä" Em. asiat näyttävät korreloivan keskenään eli ne muodostavat "ongelmattomuuskimpun". Vastaavasti eläkeläisen hyvinvoinnin kannalta tulisi estää seuraavia asioita (LAHTO2): "Henkinen työkyky oli huono" "Tietotaidot olivat vanhentuneet" "Harkitsi vakavasti siirtymistä toiselle alalle tai ammattiin" "Fyysinen työkyky oli huono" "Viimeisen työpaikan olosuhteet ovat sittemmin selvästi parantuneet" "Etsittiin uusia työtehtäviä" "Painostettiin jättämään työ" Vaikka osa em. tekijöistä voi olla sinänsä hyviä asioita (kuten että etsittiin uusia työtehtäviä, niin eläkeläisille ne ovat olleet kielteisia). Ko. tekijät ovat toisiinsa yhdistyvä "ongelmakimppu", jossa henkinen työkyky ja

5 tietotaitojen vanhentuminen on tärkeimpiä muuttujia. Huonot lähtöolosuhteet vaikuttavat merkittävästi eläkeläisen taloudelliseen asemaan. "Lähtö 2":n mukaiset vaikeat olosuhteet ennakoivat eläkeläiselle surkeahkoja taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Eläkeläisen aktiviteetit (ACT), vaikutus tyytyväisyyteen: Toiminnan suhteuttaminen elämäntyytyväisyyteen on yksi kiinnostavimpia tutkimuskohteita. Eläkeläisten "elämänviisaudet" tyytyväisen elämän toiminnallisiksi lähtökohdiksi: 1) Urheile ja liiku, ole ja toimi luonnossa, harrasta taiteita ja kulttuuria mahdollisimman paljon (kuvassa summamuuttuja ACT4, joka koostuu yksittäisistä asioista: "Retkeily ja muu luonnossa liikkuminen" "Urheilu ja liikunta" "Kalastus, metsästys, marjanpoiminta, viljely ym." "Taiteet ja kulttuuri (musiikki, näytelmät, valokuvaus, kuvataiteet jne.)") 2) Luo ja pidä ihmissuhteita, auta ihmisiä, juhli ja nautiskele ja vastapainoksi tehdä ihan arkisia peruskotiaskareita (kuvassa ACT5, joka koostuu asioista: "Ihmissuhteiden, sosiaalisten verkostojen ylläpito ja luominen" "Ihmisten auttaminen ja hoitaminen" "Nautiskelu, juhliminen, huvitilaisuudet" "Kotitalouden hoitaminen (ruuanlaitto, siivous jne.)") Liikkuminen voi myös liittyä siihen, että ikääntyneillä fyysinen toimintakyky on tietyllä tavalla kriittisessä asemassa. Ihmisen sosiaalinen luonne (ja kaipuu luontoon) tulee hyvin esiin näissä tuloksissa. Em. toiminta on korkeampaa, jos eläkkeelle siirtymisen olosuhteet ovat olleet myönteiset ja taloudelliset toimintamahdollisuudet paremmat. Hyvä työura siis vaikuttaa merkittävästi siihen, että eläkkeellä ihmisellä on vapaus ja kyky toteuttaa riittävästi elämän tärkeimpiä asioita (ACT4+ACT5). Sosiaalisten verkostojen määrä (ihmisten lukumäärillä mitattuna) vaikuttaa myönteisesti tyytyväisyyteen. Yksin asuvilla ACT5:n mukainen sosiaalinen toiminta on erityisen tärkeätä, muuten yksin asuminen ennakoi vähemmän onnellista elämää. Ikään liittyvä tyytyväisyyden aleneminen näyttää olevan yhteydessä siihen, että vanhemmiten joutuu todennäköisemmin asumaan yksin (leskeys,...). Pienet eläketulot yhdistettynä alhaiseen yhdistys- ym. toimintaan osallistumiseen (ks. liitteesä ACT6:n sisältö) vaikuttaa erittäin kielteisesti elämäntyytyväisyyteen. Terveydentilan (SAIPV) vaikutus: Sairastaminen alentaa voimakkaasti eläkeläisen elämäntyytyväisyyttä. Taloudelliset toimintamahdollisuudet (joiden taustalla on hyvä työura) vähentävät sairastamsta. On tietenkin selvää, että sairastaminen vähentää em. tärkeitä elämän aktiviteetteja.

6 Yhteenvetoa tuloksista (tulkintoja, päätelmiä): Työuran ja sen päättymiskohdan tapahtumat vaikuttavat keskeisesti eläkeläisen elämäntyytyväisyyteen. Työuran päättyminen liian aikaisin tai alempipalkkaiset tehtävät osaltaan aiheuttavat sen, että eläkeläisten elämä on eriarvoista niin taloudellisesti, toiminnallisesti, sosiaalisesti kuin terveydellisestikin. Hyvillä eläketuloilla on myös varmasti tietty psykologinen, turvallisuutta lisäävä vaikutus ja se ehkä myös saa eläkeläisen tuntemaan itsensä ihmisarvoisemmaksi (koska muuten jää liiaksi riippuvaiseksi muiden ihmisten armoista...). Koulutustaso parantaa huomattavasti eläkeläisen eläketuloja ja taloudelisia toimintamahdollisuuksia (ja täten epäsuorasti elämän tyytyväisyyttä). Sukupuolen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Vaikka naiset näyttävätkin "tyytyvän vähempään" ja kotitalouden sisäistä tulonjakoa tapahtunee keskimäärin paremmin ansaitsevalta mieheltä naiselle, niin osa eläketasoeroista johtuu työuran aikaisista perusteettomista palkkauseroista. Taustalla on hyvä tiedostaa, että työttömyysriski kasvaa voimakkaasti 50-ikävuoden jälkeen ja työttömyyden katkaisu vaikeutuu huomattavasti, jos työttömyys kestää yli kolme kuukautta.

7 Analyyseissa käytettyjen summamuuttujien muodostuminen $Tyouran_teht $Tyouran_teht$JOB1 [1] "Ura: asiakaskontaktien hoitaminen (TEHT09,0.74)" [2] "Ura: taloudelliset tehtävät (TEHT10,0.72)" [3] "Ura: myynti-, markkinointi-, esiintymis- tai neuvottelutehtävät (TEHT13,0.69)" [4] "Ura: tiedonvälitys ja vastaavat viestintätehtävät (TEHT04,0.68)" [5] "Ura: toiminta hallitsevasti kansainvälisessä ympäristössä (TEHT15,0.66)" [6] "Ura: henkilöstöhallinnolliset (TEHT16,0.66)" [7] "Ura: yrittäjä tai muu itsenäinen ammatinharjoittaja (TEHT08,0.65)" [8] "Ura: kirjallinen sisällön tuottaminen (asiakirjat, raportit, kirjat ym.) (TEHT17,0.64)" [9] "Ura: asema ylemmässä johdossa (TEHT07,0.63)" [10] "Ura: suurempaa ruumillista voimaa tai kestävyyttä vaativat tehtävät (TEHT14,0.62)" $Tyouran_teht$JOB2 [1] "Ura: suunnittelu-, tutkimus- tai vastaavat asiantuntijatehtävät (TEHT12,0.58)" [2] "Ura: erittäin vaativat ja vastuulliset ongelmanratkaisutehtävät (TEHT03,0.57)" [3] "Ura: tekniset tehtävät (TEHT11,0.54)" [4] "Ura: tiedonvälitys ja vastaavat viestintätehtävät (TEHT04,0.43)" [5] "Ura: kirjallinen sisällön tuottaminen (asiakirjat, raportit, kirjat ym.) (TEHT17,0.42)" [6] "Ura: toiminta hallitsevasti kansainvälisessä ympäristössä (TEHT15,0.41)" [7] "Ura: suurempaa ruumillista voimaa tai kestävyyttä vaativat tehtävät (TEHT14,0.38)" [8] "Ura: asema ylemmässä johdossa (TEHT07,0.35)" [9] "Ura: asema keskijohdossa (TEHT06,0.33)" [10] "Ura: yrittäjä tai muu itsenäinen ammatinharjoittaja (TEHT08,0.31)" $Tyouran_teht$JOB3 [1] "Ura: työnjohto tai vastaava alempi keskijohto (TEHT05,0.54)" [2] "Ura: asema keskijohdossa (TEHT06,0.46)" [3] "Ura: tekniset tehtävät (TEHT11,0.39)" [4] "Ura: asema ylemmässä johdossa (TEHT07,0.39)" [5] "Ura: suurempaa ruumillista voimaa tai kestävyyttä vaativat tehtävät (TEHT14,0.34)" [6] "Ura: yrittäjä tai muu itsenäinen ammatinharjoittaja (TEHT08,0.32)" $Tyouran_teht$JOB4 [1] "Ura: työntekijä, puhtaasti suorittava työ (TEHT01,0.99)" [2] "Ura: suurempaa ruumillista voimaa tai kestävyyttä vaativat tehtävät (TEHT14,0.3)" $El_lahtolot $El_lahtolot$LAHTO1 [1] "Lähtiessäni sai paljon kiitosta tekemästäni työstä ja -työurasta (TOLOT03,0.81)" [2] "Sai itse valita itselle sopivimman eläkkeelle siirtymisajankohdan (TOLOT02,0.78)" [3] "Siirtyi eläkkeelle vapaasta tahdosta-nlr-(eläkkeelle siirt. olosuhteet) (TOLOT01,0.74)" [4] "Viimeisen työpaikan olosuhteet erittäin työntekijäystävälliset (TOLOT04,0.73)" [5] "Siirsi omaa kokemusta ja osaamista työpaikan muille työntekijöille (TOLOT08,0.73)" [6] "Irtisanottiin henkilöstövähennysten yhteydessä (TOLOT09,-0.67)" [7] "Antoi itse tilaa nuoremmille työntekijöilleni (TOLOT10,0.52)" [8] "Painostettiin jättämään työ (TOLOT05,-0.45)" [9] "Työnantaja oli kustantanut lisäeläkkeitä (TOLOT06,0.38)" $El_lahtolot$LAHTO2 [1] "Henkinen työkyky oli huono (TOLOT07,0.76)" [2] "Tietotaidot olivat vanhentuneet (TOLOT12,0.75)" [3] "Harkitsi vakavasti siirtymistä toiselle alalle tai ammattiin (TOLOT13,0.64)" [4] "Fyysinen työkyky oli huono (TOLOT11,0.57)" [5] "Viimeisen työpaikan olosuhteet ovat sittemmin selvästi parantuneet (TOLOT14,0.55)" [6] "Etsittiin uusia työtehtäviä (TOLOT16,0.49)" [7] "Painostettiin jättämään työ (TOLOT05,0.43)" $El_toiminta $El_toiminta$ACT1 [1] "Kansainvälinen toiminta (TOIM24,0.83)" [2] "Filosofiset, yhteiskunnalliset ja elämäntarkoitukseen liittyvät kysymykset (TOIM26,0.79)" [3] "Muiden opettaminen, kouluttaminen, valmentaminen jne. (TOIM25,0.75)" [4] "Tieteet ja uusi teknologia (TOIM23,0.74)" [5] "Poliittinen ja aatteellinen toiminta (TOIM28,0.74)" [6] "Kirjoittaminen, muu luova itseilmaisu (TOIM19,0.69)" [7] "Estetiikka ja kauneus (TOIM22,0.69)" [8] "Opiskelu, kouluttautuminen (TOIM21,0.67)" [9] "Ammattiyhdistystoiminta (ay) (TOIM14,0.62)" [10] "Paikallinen toiminta (TOIM17,0.56)" $El_toiminta$ACT2 [1] "Kalastus, metsästys, marjanpoiminta, viljely ym. (TOIM04,0.62)" [2] "Luonnonhoito (maa, metsä/kasvit, vesi, ilma) (TOIM05,0.58)" [3] "Rakentaminen ja korjaus (tavarat, asunnot, välineet jne., myös hankinta) (TOIM03,0.53)" [4] "Retkeily ja muu luonnossa liikkuminen (TOIM06,0.37)" [5] "Rahallisia tuloja/palkkioita tuottava toiminta tai työnteko (TOIM08,0.32)" [6] "Eläinten kasvattaminen, hoitaminen (TOIM07,0.31)" [7] "Taloudellisten asioiden hoitaminen (velat, lainat, sijoitukset jne.) (TOIM02,0.3)" $El_toiminta$ACT3 [1] "Lepääminen, nukkuminen (TOIM10,0.62)" [2] "Suunnittelematon toiminta/oleskelu (ilman aikatauluja ja selkeitä tavoitteita) (TOIM11,0.6)" [3] "Kirjojen lukeminen, radion, television, internetin seuraaminen (TOIM16,0.47)" [4] "Kotitalouden hoitaminen (ruuanlaitto, siivous jne.) (TOIM01,0.34)" [5] "Nautiskelu, juhliminen, huvitilaisuudet (TOIM13,0.32)" $El_toiminta$ACT4 [1] "Retkeily ja muu luonnossa liikkuminen (TOIM06,0.59)" [2] "Urheilu ja liikunta (TOIM20,0.54)" [3] "Kalastus, metsästys, marjanpoiminta, viljely ym. (TOIM04,0.35)"

8 [4] "Taiteet ja kulttuuri (musiikki, näytelmät, valokuvaus, kuvataiteet jne.) (TOIM18,0.35)" $El_toiminta$ACT5 [1] "Ihmissuhteiden, sosiaalisten verkostojen ylläpito ja luominen (TOIM12,0.59)" [2] "Ihmisten auttaminen ja hoitaminen (TOIM09,0.46)" [3] "Nautiskelu, juhliminen, huvitilaisuudet (TOIM13,0.34)" [4] "Kotitalouden hoitaminen (ruuanlaitto, siivous jne.) (TOIM01,0.34)" $El_toiminta$ACT6 [1] "Kerho-, seura-, joukkue-, järjestö-, yhdistystoiminta (ei ay-toiminta) (TOIM15,0.67)" [2] "Paikallinen toiminta (TOIM17,0.47)" [3] "Poliittinen ja aatteellinen toiminta (TOIM28,0.33)" [4] "Ammattiyhdistystoiminta (ay) (TOIM14,0.3)"

9 Laajempi (2. asteen) malli (MARS), jossa voidaan tutkia kahden muuttujan välisiä yhdysvaikutuksia. Elämän kokonaistyytyväisyys (0 10) vaikutustekijät (Pron eläkeläisdata) 1 DURURA 2 ACT4 3 ACT5 4 SOSVERK 5 SAIPV ELAKETUb 1 JOB2: JOB4 2 JOB2: ACT2 3 JOB2: ACT3 4 JOB2: ELAKETUb JOB4: ELAKETUb JOB4 JOB2 6 ACT2: ACT5 ACT2 JOB2 7 ACT2: SOSVERK ACT3 JOB2 8 ACT5: ACT6 JOB2 ELAKETUb 9 ACT5: ASUM01 JOB4 ELAKETUb ACT2 ACT5 ACT2 SOSVERK 10 ACT6: ELAKETUb 11 SOSVERK: LAHTO1 12 SOSVERK: LAHTO2 ACT6 ACT5 ASUM01 ACT5 ACT6 ELAKETUb SOSVERK LAHTO1 LAHTO2 SOSVERK

10 > Sys.time(); [1] " :13:24 EEST" > summary(m2, digits = 2, style = "pmax") Call: earth(formula=fmla, data=dm, degree=2) ELTYY = * pmax(0, 27 - DURURA) * pmax(0, ACT ) * pmax(0, ACT5-0.13) * pmax(0, ACT5) * pmax(0, 8 - SOSVERK) * pmax(0, 25 - SAIPV) * pmax(0, ELAKETUb ) * pmax(0, JOB2) * pmax(0, JOB4-2.3) * pmax(0, JOB2) * pmax(0, ACT2-1.5) * pmax(0, JOB2) * pmax(0, ACT2) + 3 * pmax(0, JOB2-1.7) * pmax(0, ACT ) * pmax(0, JOB2-1.7) * pmax(0, ELAKETUb) * pmax(0, JOB4-2.1) * pmax(0, ELAKETUb) * pmax(0, ACT ) * pmax(0, ACT5) + 2 * pmax(0, ACT2-1.9) * pmax(0, 8 - SOSVERK) * pmax(0, ACT2) * pmax(0, 8 - SOSVERK) * pmax(0, ACT5) * pmax(0, ACT6) * pmax(0, ACT5) * pmax(0, ASUM01-0) * pmax(0, ACT6-1.7) * pmax(0, ELAKETUb) * pmax(0, ACT6) * pmax(0, ELAKETUb) * pmax(0, 8 - SOSVERK) * pmax(0, 1 - LAHTO1) * pmax(0, 8 - SOSVERK) * pmax(0, LAHTO2) Selected 23 of 42 terms, and 14 of 21 predictors Importance: DURURA, SOSVERK, LAHTO1, SAIPV, ACT5, ASUM01, JOB2, ACT2,... Number of terms at each degree of interaction: GCV 1.2 RSS 1406 GRSq 0.22 RSq 0.28 > evimp(m2, trim=false); nsubsets gcv rss DURURA SOSVERK LAHTO SAIPV ACT ASUM JOB ACT ELAKETUb ACT ACT LAHTO ACT JOB MIES-unused IKATUTK-unused EDUCI-unused TUTKP-unused JOB1-unused JOB3-unused ACT1-unused > sink();

11 > Sys.time() [1] " :13:21 EEST" > summary(m1, digits = 2, style = "pmax") Call: earth(formula=fmla, data=dm) ELTYY = * pmax(0, 57 - IKATUTK) * pmax(0, IKATUTK - 77) * pmax(0, JOB ) * pmax(0, JOB3) * pmax(0, ACT ) * pmax(0, ACT5-0.41) * pmax(0, ACT5) * pmax(0, 8 - SOSVERK) * pmax(0, SAIPV - 40) * pmax(0, 40 - SAIPV) * pmax(0, LAHTO ) * pmax(0, LAHTO1) * pmax(0, LAHTO2) * pmax(0, ELAKETUb ) * pmax(0, ELAKETUb) Selected 16 of 30 terms, and 10 of 20 predictors Importance: SAIPV, IKATUTK, SOSVERK, LAHTO1, ACT4, LAHTO2, JOB2, ELAKETUb,... Number of terms at each degree of interaction: 1 15 (additive model) GCV 1.5 RSS 3516 GRSq 0.2 RSq 0.21 > evimp(m1, trim=false); nsubsets gcv rss SAIPV IKATUTK SOSVERK LAHTO ACT LAHTO JOB ELAKETUb ACT JOB MIES-unused EDUCI-unused TUTKP-unused DURURA-unused JOB1-unused JOB4-unused ACT1-unused ACT2-unused ACT3-unused ACT6-unused > sink()

12 > cat("elaketulojen perusmalli:\n", + "Selitetaan sukupuolella, tyouran tehtavilla", + "koulutusasteella, tyouran kestolla ja tutkimusvuodella." ); Elaketulojen perusmalli: Selitetaan sukupuolella, tyouran tehtavilla koulutusasteella, tyouran kestolla ja tutkimusvuodella. > ##### > summary(m1); Call: lm(formula = log(elaketub) ~ MIES + DURURA + JOB1 + JOB2 + JOB3 + JOB4 + EDUCI + TUTKV, data = D) Residuals: Min 1Q Median 3Q Max Coefficients: Estimate Std. Error t value Pr(> t ) (Intercept) < *** MIES < *** DURURA < *** JOB JOB ** JOB *** JOB *** EDUCI < *** TUTKV < *** --- Signif. codes: 0 ç***š ç**š 0.01 ç*š 0.05 ç.š 0.1 ç š 1 Residual standard error: on 3081 degrees of freedom (270 observations deleted due to missingness) Multiple R-squared: , Adjusted R-squared: F-statistic: on 8 and 3081 DF, p-value: < > sink();

Tässä harjoituksessa käydään läpi R-ohjelman käyttöä esimerkkidatan avulla. eli matriisissa on 200 riviä (havainnot) ja 7 saraketta (mittaus-arvot)

Tässä harjoituksessa käydään läpi R-ohjelman käyttöä esimerkkidatan avulla. eli matriisissa on 200 riviä (havainnot) ja 7 saraketta (mittaus-arvot) R-ohjelman käyttö data-analyysissä Panu Somervuo 2014 Tässä harjoituksessa käydään läpi R-ohjelman käyttöä esimerkkidatan avulla. 0) käynnistetään R-ohjelma Huom.1 allaolevissa ohjeissa '>' merkki on R:n

Lisätiedot

Suhtautuminen Sukupuoli uudistukseen Mies Nainen Yhteensä Kannattaa Ei kannata Yhteensä

Suhtautuminen Sukupuoli uudistukseen Mies Nainen Yhteensä Kannattaa Ei kannata Yhteensä 806109 TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Harjoitus 7, viikko 9, kevät 2011 (Muut kuin taloustieteiden tiedekunnan opiskelijat) MUISTA MIKROLUOKKAHARJOITUKSET VIIKOILLA 8 JA 9! 1. Eräässä suuressa yrityksessä

Lisätiedot

Ilmoittaudu Weboodissa klo (sali L4) pidettävään 1. välikokeeseen!

Ilmoittaudu Weboodissa klo (sali L4) pidettävään 1. välikokeeseen! 8069 TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Harjoitus 7, viikko 9, kevät 2013 (Muut kuin taloustieteiden tiedekunnan opiskelijat) MUISTA MIKROLUOKKAHARJOITUKSET VIIKOLLA 9! Ilmoittaudu Weboodissa 4.3.2013 klo

Lisätiedot

R: mikä, miksi ja miten?

R: mikä, miksi ja miten? R: mikä, miksi ja miten? Ilmari Ahonen Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Turun yliopisto SSL R-Webinaari 2015 Vähän minusta Valmistuin maisteriksi Turun yliopistossa 2012 Teen neljättä vuotta väitöskirjaa

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

(d) Laske selittäjään paino liittyvälle regressiokertoimelle 95 %:n luottamusväli ja tulkitse tulos lyhyesti.

(d) Laske selittäjään paino liittyvälle regressiokertoimelle 95 %:n luottamusväli ja tulkitse tulos lyhyesti. 2. VÄLIKOE vuodelta -14 1. Liitteessä 1 on esitetty R-ohjelmalla saatuja tuloksia aineistosta, johon on talletettu kahdenkymmenen satunnaisesti valitun miehen paino (kg), vyötärön ympärysmitta (cm) ja

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

ATH-koulutus: R ja survey-kirjasto THL 16.2.2011. 16. 2. 2011 ATH-koulutus / Tommi Härkänen 1

ATH-koulutus: R ja survey-kirjasto THL 16.2.2011. 16. 2. 2011 ATH-koulutus / Tommi Härkänen 1 ATH-koulutus: R ja survey-kirjasto THL 16.2.2011 16. 2. 2011 ATH-koulutus / Tommi Härkänen 1 Sisältö Otanta-asetelman kuvaaminen R:llä ja survey-kirjastolla Perustunnusluvut Regressioanalyysit 16. 2. 2011

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Nuoruusiän vaikutus aikuisen painoindeksiin Data-analyysin perusmenetelmät Harjoitustyö. Lassi Miinalainen

Nuoruusiän vaikutus aikuisen painoindeksiin Data-analyysin perusmenetelmät Harjoitustyö. Lassi Miinalainen Nuoruusiän vaikutus aikuisen painoindeksiin Data-analyysin perusmenetelmät Harjoitustyö Lassi Miinalainen lassimii@paju.oulu. 23.1.2012 Sisältö 1 Aineisto 2 1.1 Muuttujat...............................

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Yleinen lineaarinen malli eli usean selittäjän lineaarinen regressiomalli

Yleinen lineaarinen malli eli usean selittäjän lineaarinen regressiomalli MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 1. harjoitukset / Tehtävät Kotitehtävät: 2 Aiheet: Aluksi Yleinen lineaarinen malli eli usean selittäjän lineaarinen regressiomalli Tällä kurssilla käytetään

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Residuaalit. Residuaalit. UK Ger Fra US Austria. Maat

Residuaalit. Residuaalit. UK Ger Fra US Austria. Maat TAMPEREEN YLIOPISTO Tilastollisen mallintamisen harjoitustyö Teemu Kivioja ja Mika Helminen Epätasapainoisen koeasetelman analyysi Worksheet 5 Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tilastotiede

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 2.8.2000 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET. 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet

AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 2.8.2000 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET. 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet 2.8.2000 AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet 01 Nukkuminen 010 Erittelemätön nukkuminen 011 Nukkuminen 012 Valvominen

Lisätiedot

b1) harhattomuutta, b2) helppoutta, b3) herkkyyttä, b4) mitta-asteikkoa, b5) standardointia, b6) tarkkuutta.

b1) harhattomuutta, b2) helppoutta, b3) herkkyyttä, b4) mitta-asteikkoa, b5) standardointia, b6) tarkkuutta. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I 1. välikoe 9.3.2012 (Jari Päkkilä) VALITSE VIIDESTÄ TEHTÄVÄSTÄ NELJÄ JA VASTAA VAIN NIIHIN! 1. Valitse kohdissa A-F oikea (vain yksi) vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta

Lisätiedot

2. Tietokoneharjoitukset

2. Tietokoneharjoitukset 2. Tietokoneharjoitukset Demotehtävät 2.1 Jatkoa kotitehtävälle. a) Piirrä aineistosta pistediagrammi (KULUTUS, SAIRAST) ja siihen estimoitu regressiosuora. KULUTUS on selitettävä muuttuja. b) Määrää estimoidusta

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 2. harjoitukset / Tehtävät Kotitehtävä: 3,4

MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 2. harjoitukset / Tehtävät Kotitehtävä: 3,4 MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 2. harjoitukset / Tehtävät Kotitehtävä: 3,4 Tehtävä 2.1. Jatkoa tietokonetehtävälle 1.2: (a) Piirrä aineistosta pisteparvikuvaaja (KULUTUS, SAIRAST) ja siihen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA

AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA URASEURANTA-AINEISTOSTA Tässä esitetyt tulokset on kerätty syksyllä 21 vuonna 25 ylemmän korkeakoulututkinnon sekä ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Vapaaehtoistoiminta = 1. Vapaaehtoista + 2. Palkatonta ja/tai palkkiotonta + 3. Toiselle

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti seuraavasti: Ensin puhelimitse 1003

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Esimerkkiaineisto ALKOKULU Olemme käyttäneet 3. harjoituksissa esimerkkinä aineistoa, joka käsittelee yksityisiä kulutusmenoja

Esimerkkiaineisto ALKOKULU Olemme käyttäneet 3. harjoituksissa esimerkkinä aineistoa, joka käsittelee yksityisiä kulutusmenoja MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 6. harjoitukset / Tehtävät Kotitehtävä: 4 Esimerkkiaineisto ALKOKULU Olemme käyttäneet 3. harjoituksissa esimerkkinä aineistoa, joka käsittelee yksityisiä kulutusmenoja

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 7.11.2011 1 Muuttujat Aineiston esittämisen kannalta muuttujat voidaan jaotella kolmeen tyyppiin: Kategoriset (esimerkiksi sukupuoli, koulutus) Asteikolla

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? 10.2.2014 Sosioekonomiset erot elinajan odotteissa suuria erityisesti miehillä Onko eläkejärjestelmä reilu? Raportti tarjoaa tietoa eri näkökulmista

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Tarve toimia! Toiminta on yhtä tärkeää kuin ruoka ja juoma. Jokaisella tulisi olla fyysistä ja henkistä toimintaa, josta nauttii

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Työnteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Työnteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Työnteon monet muodot, kommentti Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Sisällys Työ elämän kokonaisuudessa Työsuhteiden ajalliset muutokset Työn laatu osa- ja määräaikaistyössä

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Pylväsdiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna Piirakkadiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna 2003 LKM 14.8% 11.2% 19.7% 4.9% 3.6% 45.

Pylväsdiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna Piirakkadiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna 2003 LKM 14.8% 11.2% 19.7% 4.9% 3.6% 45. Pylväsdiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna Piirakkadiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna 8.8% 8.9%.%.% 9.7%.7% Etelä Länsi Itä Oulu Lappi Ahvenanmaa Länsi Etelä Itä Oulu Lappi Ahvenanmaa Läänien

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettiauto.com

Kävijäprofiili 2012. Nettiauto.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva 07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Sanna Tenhunen ja Janne Salonen Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva Maatalousyrittäjien työeläketurva perustuu omaan lakiin (MYEL). Pääosin eläketurva

Lisätiedot

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansioturva taloustieteen näkökulmasta Vakuutus työpaikan menetyksen varalle Turvaa toimeentulon työttömyysaikana Tasaa tuloja työllisyys-

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot