YLEISTEN KIRJASTOJEN KOTIPALVELUTOIMINNAN VAIKUTUS IKÄÄNTYNEIDEN ASIAKKAIDEN HENKISEEN JA SOSIAALISEEN HYVINVOINTIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEISTEN KIRJASTOJEN KOTIPALVELUTOIMINNAN VAIKUTUS IKÄÄNTYNEIDEN ASIAKKAIDEN HENKISEEN JA SOSIAALISEEN HYVINVOINTIIN"

Transkriptio

1 YLEISTEN KIRJASTOJEN KOTIPALVELUTOIMINNAN VAIKUTUS IKÄÄNTYNEIDEN ASIAKKAIDEN HENKISEEN JA SOSIAALISEEN HYVINVOINTIIN Kyselytutkimus Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalvelun asiakkaille Iina Lehtiniemi Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media Kandidaatintutkielma Huhtikuu 2015

2 TAMPEREEN YLIOPISTO, Informaatiotieteiden yksikkö Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma LEHTINIEMI, IINA: Yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminnan vaikutus ikääntyneiden asiakkaiden henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kyselytutkimus Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalvelun asiakkaille. Kandidaatin tutkielma, 24 s., 4 liites. Huhtikuu 2015 Tässä tutkielmassa selvitettiin yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminnan vaikutusta ikääntyneiden asiakkaiden henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tavoitteena oli lisäksi kartoittaa ikääntyneiden lukutottumuksia ja informaatiokäyttäytymistä. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalveluasiakkaille (6 henkilöä). Kyselylomakkeet jaettiin paperimuotoisina asiakkaille kotipalvelutyöntekijän toimesta ja täytetyt lomakkeet kerättiin seuraavalla kotipalvelukäynnillä Vastaukset suljettiin sinetöityihin kuoriin, joten kirjaston työntekijä ei missään vaiheessa nähnyt asiakkaiden vastauksia. Analyysissa käytettiin laadullista sisällön analyysia. Kyselytutkimukseen vastasi kaiken kaikkiaan 6 asiakasta, jotka kaikki olivat naisia. Vastaajien ikä vaihteli 74 vuodesta ja 86 vuoteen, keskiarvon ollessa 81 vuotta. Tuloksista selvisi, että kotipalvelutoiminta merkitsee asiakkaille hyvinkin paljon ja sillä on vaikutusta erityisesti henkiseen hyvinvointiin: asiakkaat kokivat kotipalvelukäynnin jälkeen olonsa tyytyväisiksi ja heistä tuntui, että heitä oli muistettu. Monelle kotipalvelu oli ainoa tapa saada lukemista ja jatkaa koko elämän kestänyttä lukuharrastusta. Lukemisen avulla asiakkaat kokivat saavansa arkeen rytmiä, taukoa arjen hulinasta ja mielen virkistystä. Sosiaaliseen hyvinvointiin vaikutusta ei ollut yhtä paljon havaittavissa. Tulevaisuudessa olisi kannattavaa laajentaa tutkimus koskemaan koko Suomen yleisten kirjastojen kotipalvelutoimintaa. Tällainen tutkimus hyödyttäisi kirjastoja niin kotipalvelutoiminnan kehittämisessä kuin sen hyödyllisyyden todistamisessa, ja lisäksi se antaisi totuudenmukaisemman kuvan kotipalvelutoiminnan vaikutuksesta iäkkäiden asiakkaiden hyvinvointiin. Tulevaisuudessa tutkimuksessa olisi lisäksi hyödyllistä soveltaa sosiaalitieteiden piirissä kehiteltyjä menetelmiä ja teorioita. AVAINSANAT: ikääntyneet, kirjastot, kotipalvelu, kyselytutkimus, Valkeakoski

3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO KATSAUS YLEISTEN KIRJASTOJEN KOTIPALVELUTOIMINTAAN Kotipalvelutoiminnan historia Suomessa Kotipalvelutoiminnan tulevaisuudennäkymät IKÄÄNTYNEET ASIAKASRYHMÄNÄ Ikääntyneet tutkimuksen kohteena Ikääntyneiden lukemistottumukset ja informaatiokäyttäytyminen TUTKIMUSASETELMA Tutkimusongelma ja kysymykset Kyselyn suunnittelu ja toteutus TULOKSET Taustatiedot Sosiaalinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi Loppukysymykset SISÄLLÖN ANALYYSI Kotipalvelutoiminnan vaikutus henkiseen hyvinvointiin Kotipalvelutoiminnan vaikutus sosiaaliseen hyvinvointiin Muita vaikutuksia Kyselylomakkeen luotettavuuden arviointia YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 25

4 1. JOHDANTO Yleisten kirjastojen tarjoama kotipalvelutoiminta nähdään usein niin sanottuna uhattuna ulkopalveluna, joka tuottaa ylimääräistä työtä eikä sitä mielletä kirjastojen tavalliseen arkeen kuuluvaksi toiminnaksi. Kotipalvelutoiminnasta ei myöskään ole olemassa virallista tilastotietoa, sillä kotipalvelulainojen ilmoittaminen ei ole kirjastoille pakollista (Laakso 2010, 39). Tämän vuoksi kirjastojen kotipalvelutoiminta jää usein vaille huomiota eikä sen tärkeyttä pystytä todistamaan päättäjille samaan tapaan tilastotietona kuten normaalien lainojen merkitystä. Tämän tutkielman tarkoituksena on päästä selvyyteen siitä, onko kirjastojen kotipalvelutoiminnalla vaikutusta ikääntyneiden asiakkaiden hyvinvointiin. Pyrin tutkimukseni avulla vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: - Millaisia ovat ikääntyneiden asiakkaiden lukemistavat ja kirjastonkäyttö yleisesti? - Millaisena asiakkaat kokevat kirjaston tarjoaman kotipalvelun? - Voidaanko yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminnalla nähdä olevan positiivista vaikutusta ikääntyneiden asiakkaiden henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin? Hyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä tapauksessa sosiaalista ja psyykkistä eli henkistä hyvinvointia. Vaikuttavuutta pyritään kuvaamaan lähinnä kirjastojen kotipalvelutoiminnan positiivisen vaikutuksen eli hyödyn kautta. Mahdolliset negatiiviset vaikutukset otetaan kuitenkin myös huomioon. Ikääntyneet asiakkaat määritellään tässä tutkielmassa eläkkeelle jääneiksi kotipalvelutoiminnan piiriin otetuiksi henkilöiksi, jotka eivät voi jonkin sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi asioida kirjastossa. Tutkimusotokseni koostuu kuudesta Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalvelutoiminnan piiriin kuuluvasta henkilöstä, jotka kaikki asuvat vielä kotona. Valitsin tutkimusmenetelmäkseni kyselytutkimuksen, sillä menetelmä oli sekä minun että tutkimukseen osallistuneiden näkökulmasta toimivin vaihtoehto. Kotipalvelutoiminnasta tehdyt selvitykset ovat useimmiten kirjastojen itsensä tekemiä, joten halusin tästäkin syystä tehdä tutkielmani yleisten kirjastojen kotipalvelusta: näin kotipalvelun merkityksestä on saatavilla edes yksi yliopiston piirissä tehty tutkimus. Suunnitelmissani on jatkaa tutkimusta 1

5 maisteriopintovaiheessa ja laajentaa otosta, jotta tulokset voidaan yleistää koskemaan suurempaa populaatiota: tämä tutkimus on tapaustutkimus, joten tuloksia ei juurikaan voida soveltaa muita kirjastoja koskeviksi. Aluksi käsittelen tutkielmassani lyhyesti yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminnan periaatteet: millainen kirjastojen kotipalvelutoiminnan historia on ollut Suomessa ja millaisilta sen tulevaisuudennäkymät vaikuttavat nykyisten olosuhteiden valossa. Tämän jälkeen käsittelen ikääntyneitä kirjaston asiakasryhmänä: määrittelen iäkkäiden asiakkaiden ryhmän, tarkastelen lukemista osana vanhusten elämätapaa sekä kartoitan heidän kirjaston käyttöään. Lisäksi tarkastelen tutkimuskirjallisuuden avulla lyhyesti heidän informaatiokäyttäytymistään: mihin he kirjaston kotipalvelua käyttävät ja millaista aineistoa he lainaavat. Alun esittelyosuuden jälkeen siirryn tarkastelemaan varsinaista tutkimusta. Aluksi esittelen oman tutkimukseni tutkimusongelman ja tutkimuskysymykset, joihin tutkimuksellani pyrin vastaamaan. Lisäksi avaan oman tutkimukseni teon lähtökohtia ja suunnitteluprosessia. Kerron myös tutkimuksen toteutuksesta ja pyrin arvioimaan oman kyselytutkimukseni luotettavuutta. Tämän jälkeen siirryn tarkastelemaan tutkimukseni tuloksia ja analysoin vastauslomakkeiden sisältöä. Lopuksi teen vielä yhteenvedon ja pohdin sitä, mihin suuntaan tutkijoiden olisi järkevää suunnata tutkimuksensa kotipalvelutoiminnan osalta. 2

6 2. KATSAUS YLEISTEN KIRJASTOJEN KOTIPALVELUTOIMINTAAN Tässä luvussa on tarkoitus tehdä lyhyt kartoitus siitä, mitä kirjaston kotipalvelu oikeastaan on: mitä se käytännössä tarkoittaa ja millaisia ongelmia kotipalvelutoiminta sisältää. Aloitan kartoituksen määrittelemällä yleisten kirjastojen kotipalvelun käsitteen, jonka jälkeen esittelen kotipalvelutoiminnan historian ja toimintaperiaatteet Suomessa. Lyhyen historiaosuuden jälkeen tarkastelen vielä yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminnan tulevaisuudennäkymiä Kotipalvelutoiminnan historia Suomessa Kirjaston kotipalvelutoiminnalla tarkoitetaan yleisten kirjastojen tarjoamaa palvelua niille kunnan tai kaupungin asukkaille, jotka eivät voi esimerkiksi sairauden, muun vamman tai korkean iän vuoksi asioida itse kirjastossa. Perinteinen kotipalvelutoiminta tarkoittaa asiakkaan toiveiden mukaisen aineiston pakkaamista kirjastossa kassiin ja sen kuljettamista asiakkaan kotiin tai hoitolaitokseen maksutta (Laakso 2010, 9-10). Kotipalvelutoiminta ei ole siis vain iäkkäiden palvelu, mutta keskityn tutkielmassani käsittelemään ainoastaan iäkkäitä asiakkaita, sillä ikärakenteen muutosten myötä kotipalvelutoiminnan kysyntä tulee jatkossa kasvamaan entistä enemmän ihmisten jäädessä eläkkeelle. Lisäksi muita palvelun piiriin kuuluvia ryhmiä kuten nuoria vammaisia ei ole tavoitettu kirjaston kotipalvelun asiakkaiksi, vaan kotipalvelu koetaan yksinomaan vanhuksille kuuluvaksi palveluksi (Leena Laakso 2010, 21). Laakson (2010, 9) mukaan kotipalvelutoiminta syntyi vuonna 1941 Yhdysvalloissa Clevelandissa, josta se myöhemmin Toisen maailmansodan jälkeen saapui Eurooppaan ja Ruotsin kautta Suomeen. Ensimmäinen kirjasto Suomessa, joka toteutti kotipalvelutoimintaa, oli Keravan kauppalankirjasto. Kauppalankirjasto aloitti kotipalvelutoiminnan vuonna Yhdeksän vuotta tämän jälkeen vuonna 1970 Espoon kaupunginkirjasto, Keravan jalanjäljissä, aloitti oman kotipalvelutoimintansa (Laakso 2010, 9). Vähitellen kotipalvelutoiminta levisi myös muualle Suomeen ja tällä hetkellä kotipalvelutoimintaa järjestetään noin 60 eri kunnassa (Pehkonen 2011, 13). 3

7 Suomelle on ominaista niin kutsuttu keskitetty kotipalvelutoiminta, jossa kotipalvelu hoidetaan yhden kirjaston, pääkirjaston toimesta. Toinen mahdollisuus on hoitaa kotipalvelu hajautetusti, jolloin kaikki kunnan kirjastot vastaavat oman lähialueensa kotipalveluasiakkaista. Hajautetulla mallilla on joitain hyviä puolia, joita keskitetyllä mallilla ei ole: hajautetussa mallissa asiakkaat ovat usein vanhoja tuttuja työntekijälle, joten kotipalvelu mielletään helpommin kirjaston normaaliksi palveluksi eikä esimerkiksi lisätyöksi. (Laakso 2010, 12.) Suomessa tilanne on kuitenkin usein se, että kunnassa on vain yksi kirjasto, pääkirjasto, joten on luonnollista, että kotipalvelu hoidetaan tämän kirjaston toimesta Kotipalvelutoiminnan tulevaisuudennäkymät Kirjastojen kotipalvelutoiminta on suhteellisen nuori palvelu, sillä kirjastolakiin se saatiin Suomessa vasta vuonna 1986 (Laakso 2010, 7) eivätkä sen toimintaperiaatteet ole monimutkaisia. Tästä huolimatta kirjastojen kotipalvelutoiminta on lähes koko sen olemassaolon ajan nähty kuolevana palveluna. Ennen vuotta 1982, jolloin kotipalvelu tuli valtionosuuslain piiriin, toiminta oli täysin riippuvainen kirjastohenkilökunnan omasta kiinnostuksesta asiaa kohtaan. Valtion tuesta huolimatta vielä nykyäänkään kirjaston kotipalvelua ei ole Suomessa kuntien taholta koettu trendikkääksi, sillä kotipalvelun lainausluvut ovat alhaiset ja medianäkyvyys pieni. (Laakso 2010, 8.) Kotipalvelutoiminta on lisäksi suhteellisen kallista: kotipalvelusta vastaavalle henkilölle täytyy maksaa palkkaa, aineiston kuljetusta varten tulee hankkia asianmukaiset välineet kuten kassit, rullakot ja laatikot. Lisäksi kirjaston tulee neuvotella aineiston kuljetuksista ja siitä, hankitaanko kotipalveluasiakkaille oma kokoelmansa kirjastoon. (Laakso 2010, ) Kunnat tekevät jatkuvasti säästöjä, joten pieniä lainauslukuja tekevä kotipalvelutoiminta on luultavasti ensimmäisenä säästökohteena. Kotipalvelutoiminta on myös budjetoinnin kannalta hankala palvelu: kotipalvelutoiminnan vuosittaisista kustannuksista ei useinkaan ole saatavilla tilastotietoa ja kotipalvelulainalle on hankala määritellä mitään kiinteää hintaa, sillä palvelu räätälöidään aina asiakkaan sekä asiakasmäärän mukaan (Laakso 2010, 15). Kirjastot ovat kuitenkin pyrkineet ylläpitämään kotipalvelutoimintaa säästöistä huolimatta. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjasto järjesti vuonna 2014 Kirjasto kotiin hankkeen, jossa vapaaehtoiset saivat rekisteröityä kirjakuljettajiksi verkkosivun kautta ja kuljettaa asiakkaalle lainatut teokset tämän kotiin pientä korvausta vastaan (Jyväskylän kirjasto, 2014 & Yle.fi.). 4

8 Myös monipalveluautotoiminta saattaa toimia ratkaisuna säästötoimiin: monipalveluautojen tavoitteena on luoda palveluja räätälöidysti ja alueen tarpeiden mukaisesti. Kirjastopalveluiden lisäksi monipalveluautot tarjoavat usein myös kauppa- posti- ja terveyspalvelut kuten verenpaineen mittauksen. Tekniikka mahdollistaisi kaiken tämän, mutta ongelmana on usein vaativuus, sillä monipalveluautotoiminta vaatii henkilökunnalta paljon. Lisäksi toiminta edellyttää yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä, mikä tuottaa usein ongelmia. (Rinta-Aho 2012, 17.) Toinen vaihtoehto saattaisi olla kirjaston kotipalvelun muuttaminen hakeutuvasta palvelusta noutopalveluksi, jolloin asiakas itse huolehtisi koottujen aineistojen kuljetusmaksuista (Heikkilä 2007, 33). Vaikka resursseja vähennetään jatkuvasti, on hyvin todennäköistä, että kirjaston kotipalvelutoiminta sinnittelee muodossa tai toisessa muiden kirjaston tarjoamien palveluiden mukana, sillä kirjastojen tekemien selvitysten mukaan kotipalvelu on asiakkaille erittäin tärkeä palvelu. Esimerkiksi Joensuun seutukirjaston ja Juuan kunnankirjaston tekemä selvitys (Saarelainen 2009) kirjaston kotipalvelumallista Joensuussa, Outokummussa ja Tupovaarassa paljastaa, että kotipalvelu miellettään tärkeäksi, sillä se antaa tekemistä ja ajateltavaa. Kaikki asiakkaat kokivat kotipalvelukäynnin tuovan arkeen piristystä, iloa, ajanvietettä ja mukavia hetkiä yhdessä. Vastaajat kuvasivat lukemista sanoilla koko elämä kaikki kaikessa, joten asiakkaat kokivat lukemisen tärkeäksi osaksi omaa hyvinvointiaan. Kotipalvelutapaamista pidettiin virkistävänä vaihteluna ja mukavana tapahtumana. (Saarelainen 2009, ) Tämän lisäksi kirjastohenkilökunta on usein sitoutunut tarjoamaan kotipalvelua asiakkailleen myös sen jälkeen, kun käynti kirjastossa ei enää syystä tai toisesta ole mahdollista. 5

9 3. IKÄÄNTYNEET ASIAKASRYHMÄNÄ Tässä luvussa pyrin määrittelemään ikääntyneiden ryhmän ja tarkastelemaan tälle ryhmälle ominaisia piirteitä. Lisäksi tarkastelen lyhyesti aikaisempien tutkimusten avulla vanhusten lukemistottumuksia ja heidän informaatiokäyttäytymistään. Käsittelen esimerkiksi Raimo Niemelän (2006) käsitteen toimintaan aktivoitumisesta, joka on tärkeä osa henkistä hyvinvointia: yhtenä henkisen hyvinvoinnin merkkinä pidetään aktiivisuutta ja toimintakykyä. Käsitys omasta toimintakyvystä ja voimavaroista vaikuttaa arkiselviytymiseen ja esimerkiksi siihen, minkälaisia tavoitteita ihminen toiminnalleen asettaa ja mitä hän elämältään odottaa. Toimintakyvyn kannalta on merkityksellistä, onko ympäristö rajoittava vai mahdollistava tekijä (Heimonen 2007, 13) Ikääntyneet tutkimuksen kohteena Ikääntyneet muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän, jolla ei välttämättä ole muuta yhteistä kuin ikä, työelämästä poistuminen sekä lisääntynyt vapaa-aika (Klapuri & Toivola 1986, 18). Aikaisemmin elämässä muodostuneet tottumukset ja materiaaliset edellytykset sekä elämäntavat vaikuttavat myös vanhemmalla iällä elämään. Tämä näkyy muun muassa siinä, että iän mukanaan tuomat terveydelliset ongelmat kuten näön heikkeneminen, nivelongelmat ja muut muutokset aisti- ja toimintaedellytyksissä vaihtelevat yksilöittäin (Pehkonen 2011, 32). Myös tiedontarpeet ja kirjaston käyttötavat vaihtelevat yksilöstä toiseen. Joitakin yhteneväisyyksiä on kuitenkin havaittavissa lukutottumuksissa ja informaatiokäyttäytymisessä, kuten seuraavassa luvussa osoitan. Tämä johtuu luultavasti ikääntyneille yhteisistä piirteistä eli suhteellisen samanlaisesta elämäntilanteesta, vanhuuden mukanaan tuomista rajoitteista sekä lisääntyneestä vapaa-ajasta. 6

10 3.2. Ikääntyneiden lukemistottumukset ja informaatiokäyttäytyminen Maija Klapurin ja Liisa Toivolan vuonna 1986 tekemä tutkimus paljasti, että paljon lukevat ja kirjastoa ahkerasti käyttävät vanhukset olivat keskiluokkaisempia kuin vähän lukevat, ja lisäksi heistä joka toinen oli saanut korkeamman koulutuksen kuin vain kansakoulun. Tämä toistaa aikaisempien lukemistutkimuksien tuloksia, joiden mukaan koulutus vaikuttaa lukemiseen ja kirjastonkäyttöön: kaikki keskikoulun käyneet haastateltavat kuuluivat kirjastonkäyttäjiin ja sitä korkeamman koulutuksen saaneet säännöllisiin lukijoihin. Mieluisimmaksi harrastukseksi lukemisen listaavia iäkkäitä ihmisiä oli haastatelluista yksi neljäsosa (1/4). (Klapuri, Toivola 1986, 135.) Kirjastoa käytti vähintään kerran kuussa 21.3 % vastaajista, 17 % vieraili kirjastossa satunnaisesti ja 67.7 % ei käyttänyt kirjastoa laisinkaan. Enemmistö vastaajista kuului siis eikirjastonkäyttäjiin. On kuitenkin tärkeää huomata, että vastaajista 40 % kertoi lukevansa päivittäin. Paljon lukevat iäkkäät henkilöt lukevat siis useimmiten omia, vanhoja kirjojaan tai lahjaksi saamiaan teoksia. Kirjastonkäytön vähäisyys selittyy erilaisilla kirjastonkäytön esteillä (28 % haastatelluista kertoi huonon terveydentilan haittaavan kirjastoon pääsyä). Yleisimpiä terveydellisiä haittoja olivat liikkumisvaikeus, istumisvaikeudet ja näön heikkeneminen. Terveyden lisäksi kirjastonkäyttöä vähensivät ajanpuute sekä lukuhalun ja keskittymishalun puute. Näihin jälkimmäisiin syihin vedonneet vanhukset olivat poikkeuksetta vähemmän koulua käyneitä. (Klapuri & Toivola 1986, ) 40 % vastaajista kertoi eläkkeelle jäätyään lukevansa päivittäin kirjoja ja 23 % ei lukenut kirjoja ollenkaan. Kuitenkin 45 % haastatelluista koki, että eläkkeelle jäätyään heidän lukemisharrastuksensa oli lisääntynyt. Tämä selittynee lisääntyneellä vapaa-ajalla. Henkilöt, jotka lukivat enemmän, olivat keskimäärin parempikuntoisia ja kokivat vähemmän yksinäisyyttä suhteessa muihin haastateltuihin. Lisäksi he olivat lähes aina yksinasuvia leskiä tai naimattomia. Jopa 36 % haastatelluista koki yksinäisyyttä ja 34 % myönsi aikansa käyvän pitkäksi. Yllättävästi ne vanhukset, jotka kokivat lukemisen mieluisimpana harrastuksena, eivät juurikaan kokeneet yksinäisyyttä tai tylsyyttä. (Klapuri & Toivola 1986, 132.) Tässä tulee kuitenkin muistaa se seikka, että tutkimus ei osoittanut johtuiko tämä ero siitä, että lukemisesta pitävät henkilöt olivat jo ennen eläkkeelle jäämistään pitäneet yksinolosta ja ajanvietosta omissa oloissa vai eivätkö he tunteneet oloaan yksinäiseksi lukemisen ansiosta. 7

11 Suurimmaksi ongelmaksi tutkimustulosten yleistettävyyden kohdalla nousee vuosi: nykyisen kirjaston kotipalvelutoiminnan piiriin kuuluva ikääntyneiden asiakkaiden ryhmä on lukutavoiltaan luultavasti erilainen kuin tuolloin luvulla haastateltu asiakaskunta. Nykyään väestö on myös useimmiten korkeammin koulutettu, joten kirjaston käyttötavat poikkeavat kansakoulun käyneiden tavoista. Aikaisempien tulosten ja Klapurin sekä Toivolan (1986) tutkimuksen myötä voimme olettaa, että nykyiset korkeammin koulutetut iäkkäät asiakkaat lukevat enemmän kuin luvulla haastatellut henkilöt. Lisäksi nykyihmisten elämäntapa on radikaalisti muuttunut vuodesta Joitain tuloksia voidaan kuitenkin pitää pätevinä, kuten sitä, että yksinäiset ja korkeasti koulutetut lukevat enemmän kuin parisuhteessa asuvat ja vähemmän koulutetut. Nämä erot selittyvät sillä, että yksinasuvalla on enemmän aikaa itselle kun taas puolison kanssa asuvalla henkilöllä aika kuluu kotiaskareiden tai mahdollisesti puolison hoivaamisen parissa. Mielestäni on kuitenkin tärkeää huomata, että paljon lukevat iäkkäät henkilöt arvostivat lukemista suuresti ja kokivat sen mieleisimpänä ajanviettotapana. Moni asiakas oli myös joutunut luopumaan kirjastossa käymisestä terveydellisten syiden vuoksi (Klapuri & Toivola 1986, 135). Vaikka vanhuus tuo usein mukanaan rajoitteita, tuo eläkkeelle siirtyminen myös uusia mahdollisuuksia lisääntyneen vapaa-ajan muodossa. Raimo Niemelän (2006) tutkimuksen mukaan vanhukset ilmaisivat huojentuneisuutensa siitä, että eläkkeelle siirtyessä ei informaatiota tarvinnut etsiä enää omaan ammattiin liittyen, vaan huomion sai kiinnittää omiin kiinnostuksen kohteisiin. Moni vastaajista kertoi, että tietokirjallisuuden osuus oli työvuosina korostunut kaunokirjallisuuden kustannuksella. Eläkkeelle jäätyään vastaajat olivat tunteneet, että heillä oli enemmän aikaa lukea myös kaunokirjallisuutta ja tutustua lisäksi muiden tieteenalojen tietokirjallisuuteen (Niemelä 2006, 92). Tutkimuksen mukaan lukeminen oli polarisoitunutta: eläkeläiset joko lukivat ahkerasti tai eivät ollenkaan. Niemelä (2006, ) tuo tutkimuksessaan myös esille käsitteen toimintaan aktivoitumisesta. Hän toteaa, että media aktivoi opettajaeläkeläisiä toimimaan arkipäivässä: tutkimuksessa esille nousi se, miten mediankäyttö rytmittää ja raamittaa opettajaeläkeläisten arkisen olemisen ja tekemisen. Toimintaan aktivoitumista oli myös havaittavissa oman tutkimukseni tuloksissa. Tarkastelenkin tätä ilmiötä luvussa kuusi muiden vaikutusten kohdalla. 8

12 4. TUTKIMUSASETELMA Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin helmikuussa 2015 tutkimusta varten suunnitellulla kyselylomakkeella, joka lähetettiin Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalvelutoiminnan iäkkäille asiakkaille. Tässä luvussa käsittelen tutkimuskysymykseni, käyn läpi kyselyn suunnittelun lähtökohtia ja esittelen kyselyn rakenteen. Lisäksi käsittelen tutkimuksen toteutusta ja esittelen lyhyesti Valkeakosken kaupunginkirjaston, jossa tutkimus suoritettiin Tutkimusongelma ja kysymykset Tutkielmani käsittelee yleisten kirjastojen vaikutusta ikääntyneiden asiakkaiden henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tarkoituksena on kartoittaa ikääntyneiden asiakkaiden lukemistapoja, kokemuksia kirjaston tarjoamasta kotipalvelusta sekä selvittää sitä, onko kotipalvelutoiminnalla positiivista vaikutusta asiakkaiden elämänlaatuun, tutkimukseni tapauksessa henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Edellä mainittuja tutkimusongelmia lähestytään asiakkaiden, tässä tapauksessa ikääntyneiden asiakkaiden, näkökulmasta. En siis käsittele kirjaston työntekijöiden kokemuksia kotipalvelutoiminnan merkityksestä asiakkaille lainkaan: kotipalvelu on kuitenkin ensisijaisesti asiakkaita, ei työntekijöitä varten. Tutkimukseni tarkoituksen voi tiivistää seuraaviin tutkimuskysymyksiin: - Millaisia ovat ikääntyneiden asiakkaiden lukemistavat ja kirjastonkäyttö yleisesti? - Millaisena asiakkaat kokevat kirjaston tarjoaman kotipalvelun? - Voidaanko yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminnalla nähdä olevan positiivista vaikutusta ikääntyneiden asiakkaiden henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin? 9

13 4.2. Kyselyn suunnittelu ja toteutus Tutkimus suoritettiin Valkeakosken kaupunginkirjastossa: kyselylomake lähetettiin kirjaston kotipalvelutoiminnan piiriin kuuluville ikääntyneille asiakkaille. Valkeakosken kaupungin kirjastolaitokseen kuuluu kolme toimipistettä: pääkirjasto Kauppilankadulla Valkeakoskella, Sääksmäen kirjasto Voipaalassa ja Lempäälän kanssa yhteinen kirjastoauto Walle. Valkeakosken kaupunginkirjasto kuuluu Pirkanmaan alueen kirjastoihin eli PIKI-verkostoon. Valkeakosken kaupunginkirjaston tavoitteisiin kuuluu kirjastolain mukaisesti edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen ja kirjallisuuden harrastukseen sekä edistää virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sisältöjen kehittymistä. Kirjaston palveluihin kuuluvat muun muassa kotipalvelu, tietopalvelu sekä kaukopalvelu, ryhmäkäynnit esimerkiksi koululaisille ja aineiston digitointi. Kirjastossa järjestetään myös taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia kuten Suvipoisto-tapahtuma ja kirjailijavierailuja. (Valkeakoski.fi, Kirjaston toimintakertomus 2013, 1-17.). Valitsin tutkimusmenetelmäksi kyselylomakkeen haastattelun sijasta, sillä tutkimus kartoittaa niin lukutottumuksia, kokemuksia kuin vaikutusta hyvinvointiin, joten haastattelusta olisi saattanut muodostua kohtuuttoman pitkiä kokonaisuuksia, joihin ikääntyneet asiakkaat eivät välttämättä olisi jaksaneet vastata. Kyselylomakkeen myötä asiakkaat myös saivat miettiä vastauksiaan ja kirjoittaa kokemuksensa rehellisesti ylös. Kasvotusten haastattelussa asiakkaat eivät välttämättä olisi kertoneet negatiivisia kokemuksiaan. Lisäksi kyselytutkimukset ovat olleet kirjastojen suosimia menetelmiä ja kyseinen menetelmä sopii henkilökohtaisten asioiden mittaamiseen sekä ajankohtaisen tilanteen kartoittamiseen (Bourque & Fielder 2003, 27 30). Tutkielma on luonteeltaan kartoittava, mutta myös kuvaileva, enemmän laadulliseen kuin määrälliseen tietoon nojaava tutkimus, vaikka perinteisesti kyselytutkimuksen aineistoa on analysoitu kvantitatiivisesti. Tämä johtuu siitä, että tutkimukseni otos on pieni, joten luotettavaa kvantitatiivista tietoa on vaikea saada. Kyselytutkimus koostui 36 kysymyksestä. Lomake sisälsi sekä avoimia kysymyksiä, että monivalintatehtäviä. Lomakkeen loppuun asiakas sai kirjoittaa vapaasti kokemuksistaan tai kiittää kirjastoa toiminnan järjestämisestä näin halutessaan. Lisäksi lomakkeessa oli muutama kysymys, joihin asiakas antoi vastauksen asteikolla Nämä kysymykset lisättiin lomakkeeseen Valkeakosken kaupunginkirjaston johtajan pyynnöstä, jotta kirjasto pystyy todistamaan kotipalvelutoimintansa merkittävyyden asiakkaille päättäjien ja rahoittajien vaatimassa virallisessa muodossa, NPS- suosituslukuna. 10

14 Kysymykset oli jaoteltu taustatietoihin, sosiaaliseen hyvinvointiin, henkiseen hyvinvointiin sekä loppukysymyksiin. Kysymykset suunniteltiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin: lomake sisälsi kysymyksiä lukutottumuksista, kirjastonkäytöstä sekä kotipalvelun merkityksestä niin henkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Otin mallia omaan lomakkeeseeni Joensuun seutukirjaston ja Juuan kunnankirjaston tekemästä kotipalvelutoiminnan raportista (Saarelainen, 2009). Sovelsin kuitenkin kysymyksiä omiin tutkimuskysymyksiini sopiviksi ja lisäsin tarpeen mukaan muutaman kysymyksen, jota Joensuun ja Juuan raportissa ei käytetty. Kyselytutkimus lähetettiin Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalvelun asiakkaille paperisena versiona, jonka he itse täyttivät ja palauttivat kirjaston työntekijän kotikäynnin yhteydessä. Asiakkaat sulkivat vastauksensa sinetöityihin kuoriin, joten kirjaston työntekijä ei missään vaiheessa saanut tietää asiakkaiden vastauksia. Näin varmistettiin se, että vastaukset ovat mahdollisimman rehellisiä eikä kirjaston työntekijä päässyt vaikuttamaan asiakkaiden vastauksiin millään tavalla. Näin asiakkaat saivat myös mahdollisuuden vastata lomakkeeseen anonyymisti. Kotipalvelun asiakkaista kaikki, yhteensä kuusi, olivat vastanneet lomakkeeseen ja antaneet ne takaisin kirjaston työntekijälle, joka välitti lomakkeet edelleen minulle postitse. 11

15 5. TULOKSET Kyselylomakkeita palautettiin yhteensä kuusi kappaletta. Esittelen tässä luvussa tulokset lomakkeen jaottelun mukaisesti. Ensin käsittelen vastaajien taustatiedot, jonka jälkeen käsittelen sosiaalisen hyvinvoinnin alle listatut kysymykset. Tämän jälkeen käyn läpi henkiseen hyvinvointiin kuuluvat kysymykset ja viimeiseksi käsittelen loppukysymykset. Avoimiin kysymyksiin oli vastattu vaihtelevissa määrin: jotkut asiakkaista olivat vastanneet yhdellä sanalla kun taas toiset olivat kirjoittaneet useita lauseita. Monivalintakysymyksiin oli vastattu jokaisessa lomakkeessa, mutta jotkut vastaajista olivat lisäksi kirjoittaneet omia kommenttejaan valintaruutujen viereen. Vastaajista kukaan ei ollut jättänyt vastaamatta enempään kuin kahteen kohtaan, mutta jotkut olivat ilmiselvästi vastanneet monisanaisemmin niihin kysymyksiin, jotka kokivat itselle tärkeimmiksi. Useat kysymykset oli ohitettu lyhyesti vastauksella kyllä tai ei, ilman perusteluja. Vastaukset olivat vastaajasta riippumatta suhteellisen johdonmukaisia aikaisempien tutkimusten ja kirjastojen tekemien selvitysten, kuten Joensuun ja Juuan kirjaston tekemän raportin (Saarelainen, 2009), kanssa. Asiakkaat arvostivat kirjaston tarjoamaan kotipalvelua ja he olivat olleet kirjaston asiakkaita niin kauan kuin muistivat. He myös kokivat, että ilman kirjaston kotipalvelua heidän lukemisharrastuksensa ei olisi mahdollista terveydellisten syiden vuoksi Taustatiedot Vastaajista kaikki olivat naisia. Tutkimukseen ei siis osallistunut yhtään miestä. Ikähaarukka vaihteli 74 vuoden ja 86 vuoden välillä, keskiarvon ollessa 81 vuotta. Vastaajista vain kaksi oli alle 80-vuotiaita. Suurin osa (neljä vastaajaa) oli yli 80-vuotiaita. Kaikki vastaajat olivat siirtyneet työelämästä eläkkeelle. Vastaajista puolet (kolme asiakasta) asui yksin kotona, kaksi vastaajaa asui kotona puolison tai muun perheenjäsenen kanssa ja vastaajista yksi oli jättänyt vastaamatta kysymykseen asumisjärjestelyistä. Kaikki vastaajat siis asuivat kotona ja suurin osa heistä oli yksineläjiä. 12

16 Vastaajat olivat olleet kotipalvelutoiminnan asiakkaina vaihtelevia määriä: lyhyin aika oli pari kuukautta ja pisin seitsemän vuotta. Keskiarvo oli noin kaksi vuotta. Kirjaston työntekijä vieraili aineistokassin kanssa asiakkaiden luona keskimäärin kerran kuukaudessa, ennalta sovittuna päivänä. Kuten kaaviosta 1 nähdään, vastaajista viisi lainasi kirjoja ja vain yksi ei lainannut lainkaan kirjoja huono näkökyvyn vuoksi. Tämä asiakas lainasi kuitenkin äänikirjoja, joita lainasi myös toinenkin vastaajista (yhteensä siis kaksi vastaajaa hyödynsi kirjaston tarjoamia äänikirjoja). Aikakauslehtiä lainasi vastaajista kaksi, musiikkia kaksi ja elokuvia vain yksi vastaajista, joka ilmoitti tälle syyksi sen, että hän omistaa DVD-soittimen. Vastaajat lainasivat keskimäärin noin kuusi aineistokappaletta. Yksi vastaajista ei ollut kirjoittanut aineistomäärään mitään, joten hänen vastaustaan ei voitu ottaa tässä huomioon Kirjat Äänikirjat Aikakauslehdet Musiikki Elokuvat Kaavio 1. Lainatut aineistolajit Vastaajista kaikki lukivat, tai vaihtoehtoisesti kuuntelivat äänikirjana, romaaneja. Kuten kaaviosta 2 nähdään, suosituimpia olivat rakkausromaanit ja historialliset romaanit, joita kumpiakin luki vastaajista viisi. Myös sotaromaanit ja uskonnolliset romaanit olivat suosittuja: näitä kumpaakin luki vastaajista neljä. Jännitysromaaneita luki vastaajista kaksi ja muuta aihetta käsitteleviä romaaneja luki vain yksi vastaaja (aihetta ei vastauksessa tarkennettu). 13

17 Kaavio 2. Kaunokirjallisuuden aihepiirit Kuten kaavio 3 osoittaa, tietokirjallisuutta vastaajista luki neljä. Suosituimpia aiheita olivat muistelmat ja elämäkerrat, joita vastaajista luki neljä. Luonto ja erä, terveys sekä matkailukertomukset olivat kaikki yhtä suosittuja: vastaajista kolme luki kaikkia kolmea aihetta käsitteleviä kirjoja. Yksi vastaajista luki myös käsityökirjoja Kaavio 3. Tietokirjallisuuden aihepiirit Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että työntekijän käynti on sopivan mittainen ja työntekijä vierailee riittävän usein asiakkaan luona tuomassa uutta aineistoa sekä viemässä edelliset aineistot takaisin kirjastoon. Vastaajista neljä valitsi kirjoja itse ja antoi toiveita, mutta pyysi 14

18 myös virkailijalta vinkkejä tai antoi tälle vapaat kädet valita lukemista. Vastaajista kaksi valitsi aineiston aina itse. Kaikki vastaajat kokivat, että kotipalvelutyöntekijä kuuntelee heidän toiveitaan aineiston suhteen ja ymmärtää sen, mitä he haluavat. He myös kokivat, että työntekijä antoi heille heidän makunsa mukaisia lukuvinkkejä. Viidellä vastaajasta oli muitakin harrastuksia kuin lukeminen ja vain yhdelle vastaajista lukeminen oli ainoa harrastus lievän liikuntavamman vuoksi. Muita harrastuksia lukemisen lisäksi olivat muun muassa musiikin kuuntelu, liikunta eri muodoissa, kotityöt, ystävien tapaaminen, kulttuuritapahtumissa käynti sekä yhdistystoimintaan kuuluminen Sosiaalinen hyvinvointi Kaikki vastaajat kokivat virkailijan käynnin kotona erittäin tärkeänä ja vierailu merkitsi niin virkistystä kuin mukavaa odottamista. Vastaajista neljä ei valmistautunut mitenkään erityisesti kirjaston työntekijän vierailuun, mutta yksi vastaajista kertoi siivoavansa kotinsa perussiistiin kuntoon ja varmistavansa, että tarjolla on kahvipullaa. Yksi asiakkaista ei ollut vastannut tähän kysymykseen mitään. Vastaajista viisi kertoi keskustelevansa lainatusta aineistosta muiden ihmisten kanssa (yksi vastaaja oli jättänyt tämän kohdan tyhjäksi). Vastaajista kolme kertoi keskustelevansa aineistosta sekä virkailijan että sukulaisten tai ystäviensä kanssa. Kaksi vastaajista kertoi keskustelevansa aineistosta vain ystäviensä tai tuttaviensa kanssa. Kaikki vastaajat yhtä lukuun ottamatta olivat yhteydessä sukulaisiinsa ja ystäviinsä joko puhelimen välityksellä maantieteellisten syiden takia tai näkemällä kasvotusten. Vastaajista neljä sai tarvittaessa apua tuttaviltaan tai sukulaisiltaan, yksi ei saanut apua, vaikka sitä kaipasikin ja yksi vastaajista ei ollut kokenut tarvetta pyytää apua. Vain yksi vastaajista sanoi, että kotipalvelutyöntekijä auttaa häntä muutenkin kuin tuomalla aineiston. Toinen vastaaja ei ollut varma kuuluuko virkailijan työnkuvaan muu kuin aineiston tuominen eikä siksi ollut pyytänyt apua. Vastaajat arvostivat virkailijassa iloisuutta, avoimuutta, kuuntelukykyä, ystävällisyyttä sekä ammattitaitoa. Työntekijän jatkuvaa vaihtumista tai kotipalvelun siirtymistä nettiin ei kukaan vastaajista tukenut ja kaikki ilmaisivat huolta siitä, että palvelu tulevaisuudessa muutetaan digitaaliseksi. Moni kirjoitti, että kirjaston kotipalvelun käyttö loppuisi kokonaan, mikäli se muuttuisi digitaaliseksi. 15

19 5.3. Henkinen hyvinvointi Vastaajista kaikille (kuusi asiakasta) lukeminen merkitsi ajanviettoa ja uusien näkökulmien saamista. Viidelle vastaajalle lukeminen merkitsi myös muistin virkistystä ja oppimista. Neljälle vastaajalle lukeminen merkitsi pakoa arjesta (yksi vastaajista oli omaishoitaja ja hänelle lukeminen oli tapa poistaa stressiä ja unohtaa raskas arki). Kahdelle vastaajalle lukeminen merkitsi lisäksi elämänilon lähdettä, maailmankuvan avartamisen välinettä sekä keinoa pysyä ajan tasalla maailman menosta. Vastaajista viisi piti lukemista erittäin tärkeänä (asteikolla 0-10 vastaus oli 10) ja yksi tärkeänä (vastaus 9). Kaikki vastaajat olivat lukeneet ahkerasti jo ennen kotipalvelun piiriin siirtymistä. Moni kirjoitti, että oli lukenut siitä asti, kun oli oppinut lukemaan. Kaikki vastaajat myös pitivät elintärkeänä sitä, että kirjastonhoitaja tuo aineiston kotiin asti, sillä erilaiset sairaudet, liikunnalliset esteet, pitkä välimatka sekä omaishoitajuus rajoittavat kirjastossa käyntiä tai jopa estävät kirjastossa asioinnin. Yksi vastaajista perusteli vastaustaan myös sillä, että kotipalvelun avulla ikääntyvä ihminen pysyy ajan tasalla ja kokee itsensä tasavertaiseksi muihin kansalaisiin nähden, jotka itse pääsevät asioimaan kirjastossa. Asiakkaat kokivat olonsa ennen kotipalvelukäyntiä odottavaksi ja jännittivät mitä kassista löytyy. Käynnin jälkeen vastaajat kokivat, että olo on iloinen ja hyvä. Lisäksi he ovat innoissaan kirjoista ja alkavat heti suunnitella lukujärjestystä. Yksi vastaajista kirjoitti, että tyytyväisyys on päällimmäinen tunne, sillä käynnin jälkeen tuntee, että toiveet on täytetty ja minua muistettu. Vastaajista yksi luki myös muita kirjoja kuin kotipalvelutyöntekijän tuomia kirjoja, kaksi ei lukenut muuta kuin kotipalvelun aineistoa ja kolme luki muuta aineistoa erittäin harvoin (lähinnä lahjakirjoja jouluna tai merkkipäivinä). Pääasiallinen lukumateriaalin lähde oli vastaajille siis kirjaston kotipalvelu. Vastaajista neljä luki päivittäin tunnista pariin tuntiin, yksi vastaajista ei lukenut itse vaan kuunteli äänikirjoja voinnin mukaan ja yksi vastaajista käytti lukemiseen aikaa laidasta laitaan, riippuen kirjasta ja sen mielenkiintoisuudesta. Vastaajista kaksi kirjoitti lukemisensa lisääntyneen huomattavasti kotipalvelutoiminnan piiriin siirtyessään, kolme kirjoitti lukemisen vähentyneen huomattavasti huonon jaksamisen vuoksi ja yksi vastaajista kirjoitti lukemisensa pysyneen entisellään. Iällä ei näyttänyt olevan 16

20 vaikutusta tähän vaan vaikuttavina tekijöinä olivat ennemminkin ulkoiset olosuhteet sekä terveydentila Loppukysymykset Kaikki kuusi vastaajaa kirjoittivat jatkavansa kotipalvelun asiakkaana niin kauan kuin heidän on mahdollista. Kaikki myös suosittelisivat kirjaston kotipalvelua tuttavalleen erittäin mielellään. Käytössä oli kymmenasteikko, jossa 0 tarkoitti en ollenkaan ja 10 erittäin mielelläni. Kukaan vastaajista ei halunnut muuttaa kotipalvelua mitenkään vaan kaikki kokivat palvelun toimivan moitteettomasti. Kaikki myös kiittivät tässä kohdassa omaa kirjastoaan hyvästä ja saumattomasti toimivasta kotipalvelusta. Asiakas sai kirjoittaa lomakkeen loppuun vapaasti esimerkiksi kiitoksiaan tai muita kommentteja. Tämän mahdollisuuden oli käyttänyt kolme vastaajaa. He kiittivät kotipalvelusta ja toivoivat, että kaikilla kirjastoilla olisi mahdollisuus tarjota iäkkäille asiakkaille kotipalvelua. Yksi vastaajista myös kirjoitti, että oli osallistunut kyselytutkimukseen mielellään ja erittäin motivoituneena. 17

21 6. SISÄLLÖN ANALYYSI Tässä luvussa analysoin tarkemmin kyselyn tuloksia. Aluksi tarkastelen voidaanko tulosten perusteella todeta yleisten kirjaston kotipalvelutoiminnalla olevan vaikutusta ikääntyneiden asiakkaiden henkiseen hyvinvointiin. Tämän jälkeen pohdin onko kirjaston kotipalvelulla tulosten valossa vaikutusta asiakkaiden sosiaaliseen hyvinvointiin. Lopuksi tarkastelen tulosten myötä esille tulleita muita vaikutuksia, joita ei yksiselitteisesti voi kategorisoida joko henkisen hyvinvoinnin tai sosiaalisen hyvinvoinnin luokkaan kuuluvaksi Kotipalvelutoiminnan vaikutus henkiseen hyvinvointiin Kotipalvelukäynnit tuovat tulosten perusteella asiakkaan arkeen jäsennystä: asiakas tietää, että hän saa uutta aineistoa tiettynä päivänä, tiettyyn kellonaikaan: heillä on siis jotain mukavaa, jota odottaa tulevaisuudessa. Toiveitaan esittämällä he myös saavat aktiivisesti osallistua informaation etsintään. Käynnin myötä asiakkaat myös tuntevat olonsa tärkeiksi, kuten yksi asiakas kirjoitti tuntuu, että minua on muistettu. Asiakkaat kokivat kotipalvelutoiminnan avulla tapahtuvan lukemisen kaiken kaikkiaan erittäin tärkeänä ja he saivat lukemisesta voimaa jaksaa arjen keskellä. Lisäksi he lukemisen avulla virkistivät muistiaan, poistivat stressiä ja pysyivät ajan hermolla. Kotipalvelu myös aktivoi asiakkaita toimintaan: kaikki valmistautuivat työntekijän tuloon vähintään laittamalla kassin valmiiksi ja lisäksi asiakkaat keskustelivat kirjoista joko sukulaistensa tai ystäviensä kanssa. Kotipalvelu aktivoi asiakkaita myös lukemaan, sillä harva asiakkaista kertoi lukevansa muita kirjoja kuin niitä, jotka virkailija tuo kotiin. Asiakkaat toivat vastauksissaan esille tyytyväisyyden siitä, että työntekijä kuuntelee heidän toiveitaan aineiston valinnan suhteen: vaikka he eivät kykenisi aina toimimaan itsenäisesti terveydentilansa vuoksi, on heillä ainakin mahdollisuus valita lukemisensa itse. Moni mainitsi vastauksessaan kotipalvelun merkityksen arjen hallinnassa: lukeminen rytmitti päivää ja antoi lisävoimia arjen keskelle. Lisäksi kotipalvelun avulla asiakkaat kokivat pysyvänsä ajassa mukana ja avartavansa maailmankuvaansa. Lukeminen myös edesauttoi heidän mukaansa ajankulua ja toi yhdenvertaisuuden tunnetta muihin kansalaisiin nähden. 18

22 Isomursun tutkimuksessa (2004, 62, 69) selvisi, että ikääntyneitä asiakkaita pidettiin vaatimattomina ja nöyrinä asiakkaina, jotka tyytyvät vähään. Tämä näkyi myös minun tutkimukseni tuloksissa: kukaan asiakkaista ei esittänyt muutosehdotuksia kirjaston kotipalveluun ja tyytyväisyyttä palveluun sellaisena, kuin se on, tuotiin esille monessa eri kohdassa. Tyytyväisyys asioita kohtaan näkyy varmasti henkisessä hyvinvoinnissa: kun ihminen on elämäänsä tyytyväinen, on hänen hyvinvointinsakin parempi kuin ihmisen, joka ei koe tyytyväisyyttä tilannettaan kohtaan Kotipalvelutoiminnan vaikutus sosiaaliseen hyvinvointiin Raimo Niemelän (2006, 160) mukaan median seuraaminen saattaa saada eläkeläiset mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kotipalveluasiakkaat eivät välttämättä pysty tähän keskusteluun osallistumaan muuta kuin kuuntelemalla radiota tai lukemalla päivän lehtiä, mutta kotipalvelutyöntekijän kanssa keskustelu näistä asioista on mahdollista. Niemelän (2006, ) mukaan eläkeläiset kokivat aineiston jakamisen ja kierrättämisen tärkeänä: tämän avulla heille avautui mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kirjaston kotiin tuoman aineiston myötä asiakkaalle siis avautuu mahdollisuus toimia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi sukulaistensa tai hoitohenkilökunnan kanssa (tutkimukseni vastaajista viisi kertoi keskustelevansa aineistosta muiden ihmisten kanssa). Kotipalvelutyöntekijän kanssa käydyt keskustelut aineistosta myös toimivat tärkeänä vuorovaikutuksena. Mitään suuria vaikutuksia ikääntyneiden asiakkaiden sosiaaliseen hyvinvointiin ei kirjaston kotipalvelulla näyttänyt tulosten valossa olevan. On vaikeaa kuitenkin erottaa saumattomasti henkistä hyvinvointia ja sosiaalista hyvinvointia toisistaan, sillä ne ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Sosiaaliset suhteet vaikuttavat muun muassa henkiseen hyvinvointiin siten, että yksilön minäkäsitys, itsensä arvostaminen sekä itseluottamus muodostuvat sosiaalisessa kanssakäymisessä (Heimonen 2007, 13). Lisäksi asiakkaat vaikuttivat vastaustensa perusteella olevan sosiaalisia ihmisiä, jotka osallistuvat mahdollisuuksien mukaan lähialueen kulttuuritapahtumiin tai yhdistystoimintaan, joten he eivät ehkä koe kirjaston kotipalvelutoimintaa sosiaalisen kanssakäymisen lähteenä. 19

23 6.3. Muita vaikutuksia Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminnan vaikutusta asiakkaiden henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, mutta tuloksista ilmeni myös vaikutuksia, joita ei voida yksiselitteisesti laittaa joko henkisen hyvinvoinnin tai sosiaalisen hyvinvoinnin kategoriaan. Tässä alaluvussa käynkin lävitse näitä kirjaston kotipalvelutoiminnan vaikutuksia. Vastauksista tuli ilmi suuri kiitollisuus palvelua kohtaan ja lähes kaikki vastaajat toivat ilmi pelkonsa siitä, että he eivät enää pystyisi lukemaan, jos kirjaston kotipalvelu lopetettaisiin. Kyselylomakkeen perusteella on vaikea tehdä mitään lopullisia johtopäätöksiä, mutta kotipalvelu tuntui lisäävän asiakkaiden kiitollisuuden tunnetta ja tunnetta siitä, että heidän eteensä tehdään jotain. Kotipalvelun avulla vastaajat tunsivat olevansa vielä osa yhteiskuntaa ja tasaveroisia muiden kanssa. Kotipalvelutoiminta siis antaa asiakkaille ihmisarvoa heidän iästään tai fyysisistä rajoitteista huolimatta. Tämä vaikuttaa luonnollisesti henkiseen hyvinvointiin, mutta se saattaa myös vaikuttaa sosiaaliseen hyvinvointiin: kun asiakkaat tuntevat olevansa tasaveroisia muiden asiakkaiden kanssa, tuntevat he kuuluvansa kirjaston asiakkaiden ryhmään, vaikkeivat fyysisessä kirjastossa kykenisi vierailemaan. Moni asiakkaista valitteli vastauksissa huonontunutta terveydentilaansa ja fyysistä kuntoaan ja toi esille sen, että ilman kotipalvelutoimintaa kirjaston aineiston lukeminen ja lainaaminen olisi mahdotonta. Kotipalvelun avulla asiakkaat siis pystyvät taistelemaan näitä sairauksia ja vaivoja vastaan ja he saavat lukemista vanhuuden mukanaan esteistä huolimatta. Kirjasto toimiikin eräänlaisena toimintakykyä tukevana tekijänä ja helpottaa asiakkaan arkitoiminnoista selviytymistä ja täten lisää hänen itsetuntoaan ja käsitystään omasta toimintakyvystään. Edellä mainittujen vaikutusten lisäksi kirjaston kotipalvelu tuntui tuovan rytmitystä ja sisältöä asiakkaan arkeen. Kotipalvelutyöntekijän kuukausittainen vierailu koettiin jännittävänä ja positiivisena tapahtumana, jota jokainen asiakas odotti innolla. Kotipalvelukäynti myös aktivoi asiakkaita toimintaan (ks. Raimo Niemelän käsite toimintaan aktivoitumisesta luku 3.2.), mikä näkyi muun muassa seuraavan lukemiston suunnitteluna, kirjojen lukemisjärjestyksen pohtimisena, kirjakassin laittamisena valmiiksi, keskusteluna muiden ihmisten kanssa luetusta aineistosta ja yhden asiakkaan tapauksessa pullakahvien laittona. Kotipalvelutoiminnan voidaan nähdä osaltaan, jos ei suoranaisesti lisäävän asiakkaiden käsitystä omasta toimintakyvystä, niin ainakin ylläpitävän heidän toimintakykyään. 20

24 6.4. Kyselylomakkeen luotettavuuden arviointia Tässä alaluvussa pohdin kyselylomakkeen luotettavuutta ja arvioin sen onnistuneisuutta. Suurin ongelma, joka ei johtunut itse lomakkeesta vaan otoksesta, oli vastaajien naisvaltaisuus: kaikki Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalvelutoiminnan ikääntyneet asiakkaat olivat naisia. Jotta tulokset voitaisiin yleistää koskemaan suurempaa joukkoa, tulisi sekä naisia että miehiä olla otoksessa suunnilleen sama määrä. Toinen ongelma oli se, että lomakkeesta puuttui joistain kohdista vaihtoehto en osaa sanoa. Tämä näkyi siinä, että jotkut asiakkaista olivat jättäneet vastaamatta joihinkin kohtiin jolloin näitä vastauksia ei voitu ottaa huomioon, koska en tiennyt halusiko vastaaja tietoisesti jättää vastaamatta vai oliko hän vahingossa hypännyt kysymyksen yli. Olin laittanut harrastuksiin liittyvän kysymyksen taustatietoihin, mutta luultavasti se olisi ollut hyvä laittaa sosiaalisen hyvinvoinnin kysymysten kanssa samaan kategoriaan. Harrastuksissa kuitenkin on usein sosiaalista kanssakäymistä. Tämä ei kuitenkaan luultavasti vaikuttanut kyselyn luotettavuuteen millään tavalla. Pohdin myös kyselylomakkeen täyttötavan vaikutusta kyselyn luotettavuuteen. Toisaalta täyttötapa mahdollisti rehelliset vastaukset ja sen, ettei kotipalvelutyöntekijä pystynyt vaikuttamaan asiakkaiden vastauksiin missään vaiheessa, mutta toisaalta se saattoi johtaa lyhyisiin vastauksiin, joita joissain lomakkeissa oli, koska osa asiakkaista ei voinut kirjoittaa pitkiä vastauksia huonon näön tai muun fyysisen heikkouden vuoksi. Kaiken kaikkiaan lomake kuitenkin oli luotettava ja kartoitti kotipalvelun vaikutusta henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, kuten tuloksista voidaan nähdä. 21

25 7. YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Tulokset osoittivat, että yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminta merkitsee iäkkäille asiakkaille paljon. Viisi kuudesta asiakkaasta arvioi kotipalvelutoiminnan merkityksen erittäin tärkeäksi ja yksi todella tärkeäksi. Tulosten mukaan kotipalvelutoiminta muun muassa mahdollistaa asiakkaille lukuharrastuksen jatkumisen ja on tätä kautta keino saada uusia näkökulmia ja oppia uutta, virkistää muistia ja päästä pakoon arjesta sekä poistaa stressiä. Lisäksi lukeminen oli asiakkaille ajankulua. Kotipalvelukäyntiä asiakkaat odottivat innolla, joten kotipalvelutoiminta tuo asiakkaiden arkeen rytmiä. Lisäksi kotipalvelu aktivoi asiakkaita toimintaan: he laittavat aineistokassit valmiiksi ennen kirjaston työntekijän vierailua, etsivät mieluista luettavaa ja suunnittelevat missä järjestyksessä he lukevat uuden aineiston. Asiakkaat myös keskustelevat lainaamastaan aineistosta joko ystäviensä, sukulaistensa tai kirjaston työntekijän kanssa. Kotipalvelutoiminnan myötä asiakkaat kokivat olevansa tasavertaisia muiden kirjastonkäyttäjien kanssa. Henkiseen hyvinvointiin kotipalvelutoiminnalla näytti olevan enemmän vaikutusta kuin sosiaaliseen hyvinvointiin. Osa vaikutuksista oli vaikeasti kategorioitavissa selvästi joko henkiseen hyvinvointiin tai sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluvaksi, sillä hyvinvoinnin eri osaalueita on mahdotonta erottaa saumattomasti toisistaan. Tästä johtuen kotipalvelutoiminnalla saattoi olla vaikutusta sosiaaliseen hyvinvointiin myös epäsuorasti. Lisäksi asiakkaat olivat vastaustensa perusteella sosiaalisia ihmisiä, jotka mahdollisuuksien mukaan osallistuivat sosiaaliseen kanssakäymiseen kuten puhelinkeskusteluun sukulaisten kanssa tai lähialueen yhdistystoimintana osallistumalla, joten he eivät välttämättä kokeneet tarvetta käyttää kirjaston kotipalvelutoimintaa sosiaalisen kanssakäymisen lähteenä. Tutkimukseni tuloksia ei voida yleistää koko populaatiota koskeviksi sukupuolivääristymän (kaikki vastaajat olivat naisia) ja pienen otoksen (kuusi vastaajaa) vuoksi. Tästä huolimatta Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalvelutoiminnan asiakkaille kotipalvelu näyttää tulosten valossa merkitsevän paljon. He kokevat kotipalvelutoiminnan jopa elintärkeäksi ja ovat niin tyytyväisiä palveluun, etteivät haluaisi muuttaa sitä millään tavalla. Mielestäni yhden vastaajan kommentti kuvastaa hyvin sitä, kuinka tyytyväisiä he palveluun ovat ja kuinka kiitollisia he tästä palvelumuodosta ovat: Toivoisin, että kaikilla kirjastoilla olisi mahdollisuus kotipalvelutoimintaan. Kiitokseni omalle kirjastolleni tästä palvelusta. 22

26 8. POHDINTA Oman tutkimukseni otos koostui vain kuudesta kotipalvelutoiminnan asiakkaasta, joten tulevaisuudessa olisi hyödyllistä suurentaa otosta ja laajentaa tutkimus koko Suomen yleisten kirjastojen kotipalvelutoimintaa koskevaksi. Tällainen tutkimus hyödyttäisi varmasti kirjastoja niin kotipalvelutoiminnan kehittämisessä kuin sen hyödyllisyyden todistamisessa, ja lisäksi se antaisi totuudenmukaisemman kuvan kotipalvelutoiminnan vaikutuksesta ikääntyneiden asiakkaiden hyvinvointiin. Vanhukset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, joten kuuden asiakkaan vastauksia ei voi yleistää millään koskemaan kaikkia kotipalvelutoiminnan asiakkaita. Tutkimusta tehdessäni ongelmaksi nousi se, miten vaikuttavuutta tulisi mitata. Informaatiotutkimuksen piiristä ei kyseisiä mittareita löytynyt, joten mielestäni tulevaisuudessa tutkimuksessa olisikin kannattavaa soveltaa sosiaalitieteiden piirissä kehiteltyjä menetelmiä ja teorioita. Kirjastot ovat kuitenkin aina asiakkaiden asialla, joten asiakaslähtöinen tutkimus on mielestäni tärkeää. Tutkimus olisi myös hyvä uusintaa aina tietyn ajan kuluessa, koska kotipalvelutoiminnan asiakaskunta vaihtuu ja täten myös asiakaskunnan tarpeet ja vaatimustaso muuttuvat. Tulevaisuudessa tutkimuksessa voitaisiin asiakkaiden näkökulman sijaan ottaa huomioon myös kirjastojen näkökulma: tutkimuksen avulla voitaisiin selvittää mitä kotipalvelutoiminta merkitsee kirjaston työntekijöille, miten kotipalvelutoiminta näkyy kirjaston budjetissa tai miten kotipalvelutoiminta otetaan huomioon kokoelmatyössä. Näkevätkö työntekijät kotipalvelutoiminnan välttämättömänä pahana ja ylimääräistä työtä teettävänä palveluna vai positiivisena asiana ja vaihteluna? Koin itse tutkimuksen tekemisen opettavaisena ja mielenkiintoisena: minusta oli ihana nähdä, kuinka kotipalvelutoiminta antoi asiakkaille paljon ja, että asiakkaat olivat todella kiitollisia saamastaan palvelusta. Uskon ja toivon, että Valkeakosken kaupunginkirjasto sai tutkimukseni tuloksista vahvistuksen sille, että heidän tarjoamansa kotipalvelutoiminnan on merkityksellistä iäkkäille asiakkaille. Lisäksi uskon, että asiakkaat tutkimuksen myötä kokivat tulleensa muistetuksi kirjastotyön piirissä. 23

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Oletteko osallistunut SUFACARE tutkimukseen aiemmin vastaamalla postikyselyymme keväällä 2010? Kyllä 12 13% En

Lisätiedot

Kirjaston kotipalveluiden merkitys asiakkaan voimaantumisessa/ Kotikirjasto Ilona, Helsinki

Kirjaston kotipalveluiden merkitys asiakkaan voimaantumisessa/ Kotikirjasto Ilona, Helsinki Kirjaston kotipalveluiden merkitys asiakkaan voimaantumisessa/ Kotikirjasto Ilona, Helsinki Satu Holmberg Helsingin kaupunginkirjasto 22.3.2012 KIRJASTO ON AVOIN KAIKILLE Kotikirjasto Ilona palvelee kaikkia

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Eettisyys ja vanhustyö

Eettisyys ja vanhustyö Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Porin kirjaston asiakaskysely 2011

Porin kirjaston asiakaskysely 2011 2011 Porin kirjaston asiakaskysely 2011 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto on koko 2000-luvun ajan tehnyt vuosittain asiakaskyselyn

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

Meidän arkemme. -tehtäväkirja Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014 Espoonlahden kirjastoverkko Asukaskyselyn yhteenveto Taustatiedot Millainen on sinun kirjastosi -asukaskysely lähettiin Espoonlahden kaikkiin talouksiin elokuussa 2014. Ne taloudet, joilla on mainostenjakokielto,

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Hoivakodissa / kotihoivassa?

Hoivakodissa / kotihoivassa? Johdanto Hoivakodissa / kotihoivassa? Diskreetin valinnan koe Heikki Pursiainen 1 Timo Seppälä 2 1 VATT 2 THL 21. elokuuta 2013 Taustaa Väestö ikääntyy nopeasti, kuten kaikki toistavat ad nauseam. Vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen. Katariina Ervasti ja Paula Puustinen

Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen. Katariina Ervasti ja Paula Puustinen Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen Katariina Ervasti ja Paula Puustinen Mikä ihmeen Hakunila? Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 8.3.2013 Pari seikkaa Hakunilasta - Vantaa:

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

PISKI HANKE - SATEENVARJO:

PISKI HANKE - SATEENVARJO: PISKI HANKE - SATEENVARJO: 1.10.2005 aloitti Pirkanmaan maakuntakirjastoalueen kirjastojen välinen kuljetuspalvelu 10.10.2005 yhtenäistettiin PIKI-kirjastojen varausja kuljetusmaksut: varausmaksu 0,80

Lisätiedot

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto LANU-koordinaatioryhmä 26.11.2015 Turku Näin tutkimus toteutettiin NUORET LUUPIN ALLA 2014 Vastaajat

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot