YLEISTEN KIRJASTOJEN KOTIPALVELUTOIMINNAN VAIKUTUS IKÄÄNTYNEIDEN ASIAKKAIDEN HENKISEEN JA SOSIAALISEEN HYVINVOINTIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEISTEN KIRJASTOJEN KOTIPALVELUTOIMINNAN VAIKUTUS IKÄÄNTYNEIDEN ASIAKKAIDEN HENKISEEN JA SOSIAALISEEN HYVINVOINTIIN"

Transkriptio

1 YLEISTEN KIRJASTOJEN KOTIPALVELUTOIMINNAN VAIKUTUS IKÄÄNTYNEIDEN ASIAKKAIDEN HENKISEEN JA SOSIAALISEEN HYVINVOINTIIN Kyselytutkimus Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalvelun asiakkaille Iina Lehtiniemi Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media Kandidaatintutkielma Huhtikuu 2015

2 TAMPEREEN YLIOPISTO, Informaatiotieteiden yksikkö Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma LEHTINIEMI, IINA: Yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminnan vaikutus ikääntyneiden asiakkaiden henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kyselytutkimus Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalvelun asiakkaille. Kandidaatin tutkielma, 24 s., 4 liites. Huhtikuu 2015 Tässä tutkielmassa selvitettiin yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminnan vaikutusta ikääntyneiden asiakkaiden henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tavoitteena oli lisäksi kartoittaa ikääntyneiden lukutottumuksia ja informaatiokäyttäytymistä. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalveluasiakkaille (6 henkilöä). Kyselylomakkeet jaettiin paperimuotoisina asiakkaille kotipalvelutyöntekijän toimesta ja täytetyt lomakkeet kerättiin seuraavalla kotipalvelukäynnillä Vastaukset suljettiin sinetöityihin kuoriin, joten kirjaston työntekijä ei missään vaiheessa nähnyt asiakkaiden vastauksia. Analyysissa käytettiin laadullista sisällön analyysia. Kyselytutkimukseen vastasi kaiken kaikkiaan 6 asiakasta, jotka kaikki olivat naisia. Vastaajien ikä vaihteli 74 vuodesta ja 86 vuoteen, keskiarvon ollessa 81 vuotta. Tuloksista selvisi, että kotipalvelutoiminta merkitsee asiakkaille hyvinkin paljon ja sillä on vaikutusta erityisesti henkiseen hyvinvointiin: asiakkaat kokivat kotipalvelukäynnin jälkeen olonsa tyytyväisiksi ja heistä tuntui, että heitä oli muistettu. Monelle kotipalvelu oli ainoa tapa saada lukemista ja jatkaa koko elämän kestänyttä lukuharrastusta. Lukemisen avulla asiakkaat kokivat saavansa arkeen rytmiä, taukoa arjen hulinasta ja mielen virkistystä. Sosiaaliseen hyvinvointiin vaikutusta ei ollut yhtä paljon havaittavissa. Tulevaisuudessa olisi kannattavaa laajentaa tutkimus koskemaan koko Suomen yleisten kirjastojen kotipalvelutoimintaa. Tällainen tutkimus hyödyttäisi kirjastoja niin kotipalvelutoiminnan kehittämisessä kuin sen hyödyllisyyden todistamisessa, ja lisäksi se antaisi totuudenmukaisemman kuvan kotipalvelutoiminnan vaikutuksesta iäkkäiden asiakkaiden hyvinvointiin. Tulevaisuudessa tutkimuksessa olisi lisäksi hyödyllistä soveltaa sosiaalitieteiden piirissä kehiteltyjä menetelmiä ja teorioita. AVAINSANAT: ikääntyneet, kirjastot, kotipalvelu, kyselytutkimus, Valkeakoski

3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO KATSAUS YLEISTEN KIRJASTOJEN KOTIPALVELUTOIMINTAAN Kotipalvelutoiminnan historia Suomessa Kotipalvelutoiminnan tulevaisuudennäkymät IKÄÄNTYNEET ASIAKASRYHMÄNÄ Ikääntyneet tutkimuksen kohteena Ikääntyneiden lukemistottumukset ja informaatiokäyttäytyminen TUTKIMUSASETELMA Tutkimusongelma ja kysymykset Kyselyn suunnittelu ja toteutus TULOKSET Taustatiedot Sosiaalinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi Loppukysymykset SISÄLLÖN ANALYYSI Kotipalvelutoiminnan vaikutus henkiseen hyvinvointiin Kotipalvelutoiminnan vaikutus sosiaaliseen hyvinvointiin Muita vaikutuksia Kyselylomakkeen luotettavuuden arviointia YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 25

4 1. JOHDANTO Yleisten kirjastojen tarjoama kotipalvelutoiminta nähdään usein niin sanottuna uhattuna ulkopalveluna, joka tuottaa ylimääräistä työtä eikä sitä mielletä kirjastojen tavalliseen arkeen kuuluvaksi toiminnaksi. Kotipalvelutoiminnasta ei myöskään ole olemassa virallista tilastotietoa, sillä kotipalvelulainojen ilmoittaminen ei ole kirjastoille pakollista (Laakso 2010, 39). Tämän vuoksi kirjastojen kotipalvelutoiminta jää usein vaille huomiota eikä sen tärkeyttä pystytä todistamaan päättäjille samaan tapaan tilastotietona kuten normaalien lainojen merkitystä. Tämän tutkielman tarkoituksena on päästä selvyyteen siitä, onko kirjastojen kotipalvelutoiminnalla vaikutusta ikääntyneiden asiakkaiden hyvinvointiin. Pyrin tutkimukseni avulla vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: - Millaisia ovat ikääntyneiden asiakkaiden lukemistavat ja kirjastonkäyttö yleisesti? - Millaisena asiakkaat kokevat kirjaston tarjoaman kotipalvelun? - Voidaanko yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminnalla nähdä olevan positiivista vaikutusta ikääntyneiden asiakkaiden henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin? Hyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä tapauksessa sosiaalista ja psyykkistä eli henkistä hyvinvointia. Vaikuttavuutta pyritään kuvaamaan lähinnä kirjastojen kotipalvelutoiminnan positiivisen vaikutuksen eli hyödyn kautta. Mahdolliset negatiiviset vaikutukset otetaan kuitenkin myös huomioon. Ikääntyneet asiakkaat määritellään tässä tutkielmassa eläkkeelle jääneiksi kotipalvelutoiminnan piiriin otetuiksi henkilöiksi, jotka eivät voi jonkin sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi asioida kirjastossa. Tutkimusotokseni koostuu kuudesta Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalvelutoiminnan piiriin kuuluvasta henkilöstä, jotka kaikki asuvat vielä kotona. Valitsin tutkimusmenetelmäkseni kyselytutkimuksen, sillä menetelmä oli sekä minun että tutkimukseen osallistuneiden näkökulmasta toimivin vaihtoehto. Kotipalvelutoiminnasta tehdyt selvitykset ovat useimmiten kirjastojen itsensä tekemiä, joten halusin tästäkin syystä tehdä tutkielmani yleisten kirjastojen kotipalvelusta: näin kotipalvelun merkityksestä on saatavilla edes yksi yliopiston piirissä tehty tutkimus. Suunnitelmissani on jatkaa tutkimusta 1

5 maisteriopintovaiheessa ja laajentaa otosta, jotta tulokset voidaan yleistää koskemaan suurempaa populaatiota: tämä tutkimus on tapaustutkimus, joten tuloksia ei juurikaan voida soveltaa muita kirjastoja koskeviksi. Aluksi käsittelen tutkielmassani lyhyesti yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminnan periaatteet: millainen kirjastojen kotipalvelutoiminnan historia on ollut Suomessa ja millaisilta sen tulevaisuudennäkymät vaikuttavat nykyisten olosuhteiden valossa. Tämän jälkeen käsittelen ikääntyneitä kirjaston asiakasryhmänä: määrittelen iäkkäiden asiakkaiden ryhmän, tarkastelen lukemista osana vanhusten elämätapaa sekä kartoitan heidän kirjaston käyttöään. Lisäksi tarkastelen tutkimuskirjallisuuden avulla lyhyesti heidän informaatiokäyttäytymistään: mihin he kirjaston kotipalvelua käyttävät ja millaista aineistoa he lainaavat. Alun esittelyosuuden jälkeen siirryn tarkastelemaan varsinaista tutkimusta. Aluksi esittelen oman tutkimukseni tutkimusongelman ja tutkimuskysymykset, joihin tutkimuksellani pyrin vastaamaan. Lisäksi avaan oman tutkimukseni teon lähtökohtia ja suunnitteluprosessia. Kerron myös tutkimuksen toteutuksesta ja pyrin arvioimaan oman kyselytutkimukseni luotettavuutta. Tämän jälkeen siirryn tarkastelemaan tutkimukseni tuloksia ja analysoin vastauslomakkeiden sisältöä. Lopuksi teen vielä yhteenvedon ja pohdin sitä, mihin suuntaan tutkijoiden olisi järkevää suunnata tutkimuksensa kotipalvelutoiminnan osalta. 2

6 2. KATSAUS YLEISTEN KIRJASTOJEN KOTIPALVELUTOIMINTAAN Tässä luvussa on tarkoitus tehdä lyhyt kartoitus siitä, mitä kirjaston kotipalvelu oikeastaan on: mitä se käytännössä tarkoittaa ja millaisia ongelmia kotipalvelutoiminta sisältää. Aloitan kartoituksen määrittelemällä yleisten kirjastojen kotipalvelun käsitteen, jonka jälkeen esittelen kotipalvelutoiminnan historian ja toimintaperiaatteet Suomessa. Lyhyen historiaosuuden jälkeen tarkastelen vielä yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminnan tulevaisuudennäkymiä Kotipalvelutoiminnan historia Suomessa Kirjaston kotipalvelutoiminnalla tarkoitetaan yleisten kirjastojen tarjoamaa palvelua niille kunnan tai kaupungin asukkaille, jotka eivät voi esimerkiksi sairauden, muun vamman tai korkean iän vuoksi asioida itse kirjastossa. Perinteinen kotipalvelutoiminta tarkoittaa asiakkaan toiveiden mukaisen aineiston pakkaamista kirjastossa kassiin ja sen kuljettamista asiakkaan kotiin tai hoitolaitokseen maksutta (Laakso 2010, 9-10). Kotipalvelutoiminta ei ole siis vain iäkkäiden palvelu, mutta keskityn tutkielmassani käsittelemään ainoastaan iäkkäitä asiakkaita, sillä ikärakenteen muutosten myötä kotipalvelutoiminnan kysyntä tulee jatkossa kasvamaan entistä enemmän ihmisten jäädessä eläkkeelle. Lisäksi muita palvelun piiriin kuuluvia ryhmiä kuten nuoria vammaisia ei ole tavoitettu kirjaston kotipalvelun asiakkaiksi, vaan kotipalvelu koetaan yksinomaan vanhuksille kuuluvaksi palveluksi (Leena Laakso 2010, 21). Laakson (2010, 9) mukaan kotipalvelutoiminta syntyi vuonna 1941 Yhdysvalloissa Clevelandissa, josta se myöhemmin Toisen maailmansodan jälkeen saapui Eurooppaan ja Ruotsin kautta Suomeen. Ensimmäinen kirjasto Suomessa, joka toteutti kotipalvelutoimintaa, oli Keravan kauppalankirjasto. Kauppalankirjasto aloitti kotipalvelutoiminnan vuonna Yhdeksän vuotta tämän jälkeen vuonna 1970 Espoon kaupunginkirjasto, Keravan jalanjäljissä, aloitti oman kotipalvelutoimintansa (Laakso 2010, 9). Vähitellen kotipalvelutoiminta levisi myös muualle Suomeen ja tällä hetkellä kotipalvelutoimintaa järjestetään noin 60 eri kunnassa (Pehkonen 2011, 13). 3

7 Suomelle on ominaista niin kutsuttu keskitetty kotipalvelutoiminta, jossa kotipalvelu hoidetaan yhden kirjaston, pääkirjaston toimesta. Toinen mahdollisuus on hoitaa kotipalvelu hajautetusti, jolloin kaikki kunnan kirjastot vastaavat oman lähialueensa kotipalveluasiakkaista. Hajautetulla mallilla on joitain hyviä puolia, joita keskitetyllä mallilla ei ole: hajautetussa mallissa asiakkaat ovat usein vanhoja tuttuja työntekijälle, joten kotipalvelu mielletään helpommin kirjaston normaaliksi palveluksi eikä esimerkiksi lisätyöksi. (Laakso 2010, 12.) Suomessa tilanne on kuitenkin usein se, että kunnassa on vain yksi kirjasto, pääkirjasto, joten on luonnollista, että kotipalvelu hoidetaan tämän kirjaston toimesta Kotipalvelutoiminnan tulevaisuudennäkymät Kirjastojen kotipalvelutoiminta on suhteellisen nuori palvelu, sillä kirjastolakiin se saatiin Suomessa vasta vuonna 1986 (Laakso 2010, 7) eivätkä sen toimintaperiaatteet ole monimutkaisia. Tästä huolimatta kirjastojen kotipalvelutoiminta on lähes koko sen olemassaolon ajan nähty kuolevana palveluna. Ennen vuotta 1982, jolloin kotipalvelu tuli valtionosuuslain piiriin, toiminta oli täysin riippuvainen kirjastohenkilökunnan omasta kiinnostuksesta asiaa kohtaan. Valtion tuesta huolimatta vielä nykyäänkään kirjaston kotipalvelua ei ole Suomessa kuntien taholta koettu trendikkääksi, sillä kotipalvelun lainausluvut ovat alhaiset ja medianäkyvyys pieni. (Laakso 2010, 8.) Kotipalvelutoiminta on lisäksi suhteellisen kallista: kotipalvelusta vastaavalle henkilölle täytyy maksaa palkkaa, aineiston kuljetusta varten tulee hankkia asianmukaiset välineet kuten kassit, rullakot ja laatikot. Lisäksi kirjaston tulee neuvotella aineiston kuljetuksista ja siitä, hankitaanko kotipalveluasiakkaille oma kokoelmansa kirjastoon. (Laakso 2010, ) Kunnat tekevät jatkuvasti säästöjä, joten pieniä lainauslukuja tekevä kotipalvelutoiminta on luultavasti ensimmäisenä säästökohteena. Kotipalvelutoiminta on myös budjetoinnin kannalta hankala palvelu: kotipalvelutoiminnan vuosittaisista kustannuksista ei useinkaan ole saatavilla tilastotietoa ja kotipalvelulainalle on hankala määritellä mitään kiinteää hintaa, sillä palvelu räätälöidään aina asiakkaan sekä asiakasmäärän mukaan (Laakso 2010, 15). Kirjastot ovat kuitenkin pyrkineet ylläpitämään kotipalvelutoimintaa säästöistä huolimatta. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjasto järjesti vuonna 2014 Kirjasto kotiin hankkeen, jossa vapaaehtoiset saivat rekisteröityä kirjakuljettajiksi verkkosivun kautta ja kuljettaa asiakkaalle lainatut teokset tämän kotiin pientä korvausta vastaan (Jyväskylän kirjasto, 2014 & Yle.fi.). 4

8 Myös monipalveluautotoiminta saattaa toimia ratkaisuna säästötoimiin: monipalveluautojen tavoitteena on luoda palveluja räätälöidysti ja alueen tarpeiden mukaisesti. Kirjastopalveluiden lisäksi monipalveluautot tarjoavat usein myös kauppa- posti- ja terveyspalvelut kuten verenpaineen mittauksen. Tekniikka mahdollistaisi kaiken tämän, mutta ongelmana on usein vaativuus, sillä monipalveluautotoiminta vaatii henkilökunnalta paljon. Lisäksi toiminta edellyttää yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä, mikä tuottaa usein ongelmia. (Rinta-Aho 2012, 17.) Toinen vaihtoehto saattaisi olla kirjaston kotipalvelun muuttaminen hakeutuvasta palvelusta noutopalveluksi, jolloin asiakas itse huolehtisi koottujen aineistojen kuljetusmaksuista (Heikkilä 2007, 33). Vaikka resursseja vähennetään jatkuvasti, on hyvin todennäköistä, että kirjaston kotipalvelutoiminta sinnittelee muodossa tai toisessa muiden kirjaston tarjoamien palveluiden mukana, sillä kirjastojen tekemien selvitysten mukaan kotipalvelu on asiakkaille erittäin tärkeä palvelu. Esimerkiksi Joensuun seutukirjaston ja Juuan kunnankirjaston tekemä selvitys (Saarelainen 2009) kirjaston kotipalvelumallista Joensuussa, Outokummussa ja Tupovaarassa paljastaa, että kotipalvelu miellettään tärkeäksi, sillä se antaa tekemistä ja ajateltavaa. Kaikki asiakkaat kokivat kotipalvelukäynnin tuovan arkeen piristystä, iloa, ajanvietettä ja mukavia hetkiä yhdessä. Vastaajat kuvasivat lukemista sanoilla koko elämä kaikki kaikessa, joten asiakkaat kokivat lukemisen tärkeäksi osaksi omaa hyvinvointiaan. Kotipalvelutapaamista pidettiin virkistävänä vaihteluna ja mukavana tapahtumana. (Saarelainen 2009, ) Tämän lisäksi kirjastohenkilökunta on usein sitoutunut tarjoamaan kotipalvelua asiakkailleen myös sen jälkeen, kun käynti kirjastossa ei enää syystä tai toisesta ole mahdollista. 5

9 3. IKÄÄNTYNEET ASIAKASRYHMÄNÄ Tässä luvussa pyrin määrittelemään ikääntyneiden ryhmän ja tarkastelemaan tälle ryhmälle ominaisia piirteitä. Lisäksi tarkastelen lyhyesti aikaisempien tutkimusten avulla vanhusten lukemistottumuksia ja heidän informaatiokäyttäytymistään. Käsittelen esimerkiksi Raimo Niemelän (2006) käsitteen toimintaan aktivoitumisesta, joka on tärkeä osa henkistä hyvinvointia: yhtenä henkisen hyvinvoinnin merkkinä pidetään aktiivisuutta ja toimintakykyä. Käsitys omasta toimintakyvystä ja voimavaroista vaikuttaa arkiselviytymiseen ja esimerkiksi siihen, minkälaisia tavoitteita ihminen toiminnalleen asettaa ja mitä hän elämältään odottaa. Toimintakyvyn kannalta on merkityksellistä, onko ympäristö rajoittava vai mahdollistava tekijä (Heimonen 2007, 13) Ikääntyneet tutkimuksen kohteena Ikääntyneet muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän, jolla ei välttämättä ole muuta yhteistä kuin ikä, työelämästä poistuminen sekä lisääntynyt vapaa-aika (Klapuri & Toivola 1986, 18). Aikaisemmin elämässä muodostuneet tottumukset ja materiaaliset edellytykset sekä elämäntavat vaikuttavat myös vanhemmalla iällä elämään. Tämä näkyy muun muassa siinä, että iän mukanaan tuomat terveydelliset ongelmat kuten näön heikkeneminen, nivelongelmat ja muut muutokset aisti- ja toimintaedellytyksissä vaihtelevat yksilöittäin (Pehkonen 2011, 32). Myös tiedontarpeet ja kirjaston käyttötavat vaihtelevat yksilöstä toiseen. Joitakin yhteneväisyyksiä on kuitenkin havaittavissa lukutottumuksissa ja informaatiokäyttäytymisessä, kuten seuraavassa luvussa osoitan. Tämä johtuu luultavasti ikääntyneille yhteisistä piirteistä eli suhteellisen samanlaisesta elämäntilanteesta, vanhuuden mukanaan tuomista rajoitteista sekä lisääntyneestä vapaa-ajasta. 6

10 3.2. Ikääntyneiden lukemistottumukset ja informaatiokäyttäytyminen Maija Klapurin ja Liisa Toivolan vuonna 1986 tekemä tutkimus paljasti, että paljon lukevat ja kirjastoa ahkerasti käyttävät vanhukset olivat keskiluokkaisempia kuin vähän lukevat, ja lisäksi heistä joka toinen oli saanut korkeamman koulutuksen kuin vain kansakoulun. Tämä toistaa aikaisempien lukemistutkimuksien tuloksia, joiden mukaan koulutus vaikuttaa lukemiseen ja kirjastonkäyttöön: kaikki keskikoulun käyneet haastateltavat kuuluivat kirjastonkäyttäjiin ja sitä korkeamman koulutuksen saaneet säännöllisiin lukijoihin. Mieluisimmaksi harrastukseksi lukemisen listaavia iäkkäitä ihmisiä oli haastatelluista yksi neljäsosa (1/4). (Klapuri, Toivola 1986, 135.) Kirjastoa käytti vähintään kerran kuussa 21.3 % vastaajista, 17 % vieraili kirjastossa satunnaisesti ja 67.7 % ei käyttänyt kirjastoa laisinkaan. Enemmistö vastaajista kuului siis eikirjastonkäyttäjiin. On kuitenkin tärkeää huomata, että vastaajista 40 % kertoi lukevansa päivittäin. Paljon lukevat iäkkäät henkilöt lukevat siis useimmiten omia, vanhoja kirjojaan tai lahjaksi saamiaan teoksia. Kirjastonkäytön vähäisyys selittyy erilaisilla kirjastonkäytön esteillä (28 % haastatelluista kertoi huonon terveydentilan haittaavan kirjastoon pääsyä). Yleisimpiä terveydellisiä haittoja olivat liikkumisvaikeus, istumisvaikeudet ja näön heikkeneminen. Terveyden lisäksi kirjastonkäyttöä vähensivät ajanpuute sekä lukuhalun ja keskittymishalun puute. Näihin jälkimmäisiin syihin vedonneet vanhukset olivat poikkeuksetta vähemmän koulua käyneitä. (Klapuri & Toivola 1986, ) 40 % vastaajista kertoi eläkkeelle jäätyään lukevansa päivittäin kirjoja ja 23 % ei lukenut kirjoja ollenkaan. Kuitenkin 45 % haastatelluista koki, että eläkkeelle jäätyään heidän lukemisharrastuksensa oli lisääntynyt. Tämä selittynee lisääntyneellä vapaa-ajalla. Henkilöt, jotka lukivat enemmän, olivat keskimäärin parempikuntoisia ja kokivat vähemmän yksinäisyyttä suhteessa muihin haastateltuihin. Lisäksi he olivat lähes aina yksinasuvia leskiä tai naimattomia. Jopa 36 % haastatelluista koki yksinäisyyttä ja 34 % myönsi aikansa käyvän pitkäksi. Yllättävästi ne vanhukset, jotka kokivat lukemisen mieluisimpana harrastuksena, eivät juurikaan kokeneet yksinäisyyttä tai tylsyyttä. (Klapuri & Toivola 1986, 132.) Tässä tulee kuitenkin muistaa se seikka, että tutkimus ei osoittanut johtuiko tämä ero siitä, että lukemisesta pitävät henkilöt olivat jo ennen eläkkeelle jäämistään pitäneet yksinolosta ja ajanvietosta omissa oloissa vai eivätkö he tunteneet oloaan yksinäiseksi lukemisen ansiosta. 7

11 Suurimmaksi ongelmaksi tutkimustulosten yleistettävyyden kohdalla nousee vuosi: nykyisen kirjaston kotipalvelutoiminnan piiriin kuuluva ikääntyneiden asiakkaiden ryhmä on lukutavoiltaan luultavasti erilainen kuin tuolloin luvulla haastateltu asiakaskunta. Nykyään väestö on myös useimmiten korkeammin koulutettu, joten kirjaston käyttötavat poikkeavat kansakoulun käyneiden tavoista. Aikaisempien tulosten ja Klapurin sekä Toivolan (1986) tutkimuksen myötä voimme olettaa, että nykyiset korkeammin koulutetut iäkkäät asiakkaat lukevat enemmän kuin luvulla haastatellut henkilöt. Lisäksi nykyihmisten elämäntapa on radikaalisti muuttunut vuodesta Joitain tuloksia voidaan kuitenkin pitää pätevinä, kuten sitä, että yksinäiset ja korkeasti koulutetut lukevat enemmän kuin parisuhteessa asuvat ja vähemmän koulutetut. Nämä erot selittyvät sillä, että yksinasuvalla on enemmän aikaa itselle kun taas puolison kanssa asuvalla henkilöllä aika kuluu kotiaskareiden tai mahdollisesti puolison hoivaamisen parissa. Mielestäni on kuitenkin tärkeää huomata, että paljon lukevat iäkkäät henkilöt arvostivat lukemista suuresti ja kokivat sen mieleisimpänä ajanviettotapana. Moni asiakas oli myös joutunut luopumaan kirjastossa käymisestä terveydellisten syiden vuoksi (Klapuri & Toivola 1986, 135). Vaikka vanhuus tuo usein mukanaan rajoitteita, tuo eläkkeelle siirtyminen myös uusia mahdollisuuksia lisääntyneen vapaa-ajan muodossa. Raimo Niemelän (2006) tutkimuksen mukaan vanhukset ilmaisivat huojentuneisuutensa siitä, että eläkkeelle siirtyessä ei informaatiota tarvinnut etsiä enää omaan ammattiin liittyen, vaan huomion sai kiinnittää omiin kiinnostuksen kohteisiin. Moni vastaajista kertoi, että tietokirjallisuuden osuus oli työvuosina korostunut kaunokirjallisuuden kustannuksella. Eläkkeelle jäätyään vastaajat olivat tunteneet, että heillä oli enemmän aikaa lukea myös kaunokirjallisuutta ja tutustua lisäksi muiden tieteenalojen tietokirjallisuuteen (Niemelä 2006, 92). Tutkimuksen mukaan lukeminen oli polarisoitunutta: eläkeläiset joko lukivat ahkerasti tai eivät ollenkaan. Niemelä (2006, ) tuo tutkimuksessaan myös esille käsitteen toimintaan aktivoitumisesta. Hän toteaa, että media aktivoi opettajaeläkeläisiä toimimaan arkipäivässä: tutkimuksessa esille nousi se, miten mediankäyttö rytmittää ja raamittaa opettajaeläkeläisten arkisen olemisen ja tekemisen. Toimintaan aktivoitumista oli myös havaittavissa oman tutkimukseni tuloksissa. Tarkastelenkin tätä ilmiötä luvussa kuusi muiden vaikutusten kohdalla. 8

12 4. TUTKIMUSASETELMA Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin helmikuussa 2015 tutkimusta varten suunnitellulla kyselylomakkeella, joka lähetettiin Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalvelutoiminnan iäkkäille asiakkaille. Tässä luvussa käsittelen tutkimuskysymykseni, käyn läpi kyselyn suunnittelun lähtökohtia ja esittelen kyselyn rakenteen. Lisäksi käsittelen tutkimuksen toteutusta ja esittelen lyhyesti Valkeakosken kaupunginkirjaston, jossa tutkimus suoritettiin Tutkimusongelma ja kysymykset Tutkielmani käsittelee yleisten kirjastojen vaikutusta ikääntyneiden asiakkaiden henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tarkoituksena on kartoittaa ikääntyneiden asiakkaiden lukemistapoja, kokemuksia kirjaston tarjoamasta kotipalvelusta sekä selvittää sitä, onko kotipalvelutoiminnalla positiivista vaikutusta asiakkaiden elämänlaatuun, tutkimukseni tapauksessa henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Edellä mainittuja tutkimusongelmia lähestytään asiakkaiden, tässä tapauksessa ikääntyneiden asiakkaiden, näkökulmasta. En siis käsittele kirjaston työntekijöiden kokemuksia kotipalvelutoiminnan merkityksestä asiakkaille lainkaan: kotipalvelu on kuitenkin ensisijaisesti asiakkaita, ei työntekijöitä varten. Tutkimukseni tarkoituksen voi tiivistää seuraaviin tutkimuskysymyksiin: - Millaisia ovat ikääntyneiden asiakkaiden lukemistavat ja kirjastonkäyttö yleisesti? - Millaisena asiakkaat kokevat kirjaston tarjoaman kotipalvelun? - Voidaanko yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminnalla nähdä olevan positiivista vaikutusta ikääntyneiden asiakkaiden henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin? 9

13 4.2. Kyselyn suunnittelu ja toteutus Tutkimus suoritettiin Valkeakosken kaupunginkirjastossa: kyselylomake lähetettiin kirjaston kotipalvelutoiminnan piiriin kuuluville ikääntyneille asiakkaille. Valkeakosken kaupungin kirjastolaitokseen kuuluu kolme toimipistettä: pääkirjasto Kauppilankadulla Valkeakoskella, Sääksmäen kirjasto Voipaalassa ja Lempäälän kanssa yhteinen kirjastoauto Walle. Valkeakosken kaupunginkirjasto kuuluu Pirkanmaan alueen kirjastoihin eli PIKI-verkostoon. Valkeakosken kaupunginkirjaston tavoitteisiin kuuluu kirjastolain mukaisesti edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen ja kirjallisuuden harrastukseen sekä edistää virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sisältöjen kehittymistä. Kirjaston palveluihin kuuluvat muun muassa kotipalvelu, tietopalvelu sekä kaukopalvelu, ryhmäkäynnit esimerkiksi koululaisille ja aineiston digitointi. Kirjastossa järjestetään myös taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia kuten Suvipoisto-tapahtuma ja kirjailijavierailuja. (Valkeakoski.fi, Kirjaston toimintakertomus 2013, 1-17.). Valitsin tutkimusmenetelmäksi kyselylomakkeen haastattelun sijasta, sillä tutkimus kartoittaa niin lukutottumuksia, kokemuksia kuin vaikutusta hyvinvointiin, joten haastattelusta olisi saattanut muodostua kohtuuttoman pitkiä kokonaisuuksia, joihin ikääntyneet asiakkaat eivät välttämättä olisi jaksaneet vastata. Kyselylomakkeen myötä asiakkaat myös saivat miettiä vastauksiaan ja kirjoittaa kokemuksensa rehellisesti ylös. Kasvotusten haastattelussa asiakkaat eivät välttämättä olisi kertoneet negatiivisia kokemuksiaan. Lisäksi kyselytutkimukset ovat olleet kirjastojen suosimia menetelmiä ja kyseinen menetelmä sopii henkilökohtaisten asioiden mittaamiseen sekä ajankohtaisen tilanteen kartoittamiseen (Bourque & Fielder 2003, 27 30). Tutkielma on luonteeltaan kartoittava, mutta myös kuvaileva, enemmän laadulliseen kuin määrälliseen tietoon nojaava tutkimus, vaikka perinteisesti kyselytutkimuksen aineistoa on analysoitu kvantitatiivisesti. Tämä johtuu siitä, että tutkimukseni otos on pieni, joten luotettavaa kvantitatiivista tietoa on vaikea saada. Kyselytutkimus koostui 36 kysymyksestä. Lomake sisälsi sekä avoimia kysymyksiä, että monivalintatehtäviä. Lomakkeen loppuun asiakas sai kirjoittaa vapaasti kokemuksistaan tai kiittää kirjastoa toiminnan järjestämisestä näin halutessaan. Lisäksi lomakkeessa oli muutama kysymys, joihin asiakas antoi vastauksen asteikolla Nämä kysymykset lisättiin lomakkeeseen Valkeakosken kaupunginkirjaston johtajan pyynnöstä, jotta kirjasto pystyy todistamaan kotipalvelutoimintansa merkittävyyden asiakkaille päättäjien ja rahoittajien vaatimassa virallisessa muodossa, NPS- suosituslukuna. 10

14 Kysymykset oli jaoteltu taustatietoihin, sosiaaliseen hyvinvointiin, henkiseen hyvinvointiin sekä loppukysymyksiin. Kysymykset suunniteltiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin: lomake sisälsi kysymyksiä lukutottumuksista, kirjastonkäytöstä sekä kotipalvelun merkityksestä niin henkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Otin mallia omaan lomakkeeseeni Joensuun seutukirjaston ja Juuan kunnankirjaston tekemästä kotipalvelutoiminnan raportista (Saarelainen, 2009). Sovelsin kuitenkin kysymyksiä omiin tutkimuskysymyksiini sopiviksi ja lisäsin tarpeen mukaan muutaman kysymyksen, jota Joensuun ja Juuan raportissa ei käytetty. Kyselytutkimus lähetettiin Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalvelun asiakkaille paperisena versiona, jonka he itse täyttivät ja palauttivat kirjaston työntekijän kotikäynnin yhteydessä. Asiakkaat sulkivat vastauksensa sinetöityihin kuoriin, joten kirjaston työntekijä ei missään vaiheessa saanut tietää asiakkaiden vastauksia. Näin varmistettiin se, että vastaukset ovat mahdollisimman rehellisiä eikä kirjaston työntekijä päässyt vaikuttamaan asiakkaiden vastauksiin millään tavalla. Näin asiakkaat saivat myös mahdollisuuden vastata lomakkeeseen anonyymisti. Kotipalvelun asiakkaista kaikki, yhteensä kuusi, olivat vastanneet lomakkeeseen ja antaneet ne takaisin kirjaston työntekijälle, joka välitti lomakkeet edelleen minulle postitse. 11

15 5. TULOKSET Kyselylomakkeita palautettiin yhteensä kuusi kappaletta. Esittelen tässä luvussa tulokset lomakkeen jaottelun mukaisesti. Ensin käsittelen vastaajien taustatiedot, jonka jälkeen käsittelen sosiaalisen hyvinvoinnin alle listatut kysymykset. Tämän jälkeen käyn läpi henkiseen hyvinvointiin kuuluvat kysymykset ja viimeiseksi käsittelen loppukysymykset. Avoimiin kysymyksiin oli vastattu vaihtelevissa määrin: jotkut asiakkaista olivat vastanneet yhdellä sanalla kun taas toiset olivat kirjoittaneet useita lauseita. Monivalintakysymyksiin oli vastattu jokaisessa lomakkeessa, mutta jotkut vastaajista olivat lisäksi kirjoittaneet omia kommenttejaan valintaruutujen viereen. Vastaajista kukaan ei ollut jättänyt vastaamatta enempään kuin kahteen kohtaan, mutta jotkut olivat ilmiselvästi vastanneet monisanaisemmin niihin kysymyksiin, jotka kokivat itselle tärkeimmiksi. Useat kysymykset oli ohitettu lyhyesti vastauksella kyllä tai ei, ilman perusteluja. Vastaukset olivat vastaajasta riippumatta suhteellisen johdonmukaisia aikaisempien tutkimusten ja kirjastojen tekemien selvitysten, kuten Joensuun ja Juuan kirjaston tekemän raportin (Saarelainen, 2009), kanssa. Asiakkaat arvostivat kirjaston tarjoamaan kotipalvelua ja he olivat olleet kirjaston asiakkaita niin kauan kuin muistivat. He myös kokivat, että ilman kirjaston kotipalvelua heidän lukemisharrastuksensa ei olisi mahdollista terveydellisten syiden vuoksi Taustatiedot Vastaajista kaikki olivat naisia. Tutkimukseen ei siis osallistunut yhtään miestä. Ikähaarukka vaihteli 74 vuoden ja 86 vuoden välillä, keskiarvon ollessa 81 vuotta. Vastaajista vain kaksi oli alle 80-vuotiaita. Suurin osa (neljä vastaajaa) oli yli 80-vuotiaita. Kaikki vastaajat olivat siirtyneet työelämästä eläkkeelle. Vastaajista puolet (kolme asiakasta) asui yksin kotona, kaksi vastaajaa asui kotona puolison tai muun perheenjäsenen kanssa ja vastaajista yksi oli jättänyt vastaamatta kysymykseen asumisjärjestelyistä. Kaikki vastaajat siis asuivat kotona ja suurin osa heistä oli yksineläjiä. 12

16 Vastaajat olivat olleet kotipalvelutoiminnan asiakkaina vaihtelevia määriä: lyhyin aika oli pari kuukautta ja pisin seitsemän vuotta. Keskiarvo oli noin kaksi vuotta. Kirjaston työntekijä vieraili aineistokassin kanssa asiakkaiden luona keskimäärin kerran kuukaudessa, ennalta sovittuna päivänä. Kuten kaaviosta 1 nähdään, vastaajista viisi lainasi kirjoja ja vain yksi ei lainannut lainkaan kirjoja huono näkökyvyn vuoksi. Tämä asiakas lainasi kuitenkin äänikirjoja, joita lainasi myös toinenkin vastaajista (yhteensä siis kaksi vastaajaa hyödynsi kirjaston tarjoamia äänikirjoja). Aikakauslehtiä lainasi vastaajista kaksi, musiikkia kaksi ja elokuvia vain yksi vastaajista, joka ilmoitti tälle syyksi sen, että hän omistaa DVD-soittimen. Vastaajat lainasivat keskimäärin noin kuusi aineistokappaletta. Yksi vastaajista ei ollut kirjoittanut aineistomäärään mitään, joten hänen vastaustaan ei voitu ottaa tässä huomioon Kirjat Äänikirjat Aikakauslehdet Musiikki Elokuvat Kaavio 1. Lainatut aineistolajit Vastaajista kaikki lukivat, tai vaihtoehtoisesti kuuntelivat äänikirjana, romaaneja. Kuten kaaviosta 2 nähdään, suosituimpia olivat rakkausromaanit ja historialliset romaanit, joita kumpiakin luki vastaajista viisi. Myös sotaromaanit ja uskonnolliset romaanit olivat suosittuja: näitä kumpaakin luki vastaajista neljä. Jännitysromaaneita luki vastaajista kaksi ja muuta aihetta käsitteleviä romaaneja luki vain yksi vastaaja (aihetta ei vastauksessa tarkennettu). 13

17 Kaavio 2. Kaunokirjallisuuden aihepiirit Kuten kaavio 3 osoittaa, tietokirjallisuutta vastaajista luki neljä. Suosituimpia aiheita olivat muistelmat ja elämäkerrat, joita vastaajista luki neljä. Luonto ja erä, terveys sekä matkailukertomukset olivat kaikki yhtä suosittuja: vastaajista kolme luki kaikkia kolmea aihetta käsitteleviä kirjoja. Yksi vastaajista luki myös käsityökirjoja Kaavio 3. Tietokirjallisuuden aihepiirit Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että työntekijän käynti on sopivan mittainen ja työntekijä vierailee riittävän usein asiakkaan luona tuomassa uutta aineistoa sekä viemässä edelliset aineistot takaisin kirjastoon. Vastaajista neljä valitsi kirjoja itse ja antoi toiveita, mutta pyysi 14

18 myös virkailijalta vinkkejä tai antoi tälle vapaat kädet valita lukemista. Vastaajista kaksi valitsi aineiston aina itse. Kaikki vastaajat kokivat, että kotipalvelutyöntekijä kuuntelee heidän toiveitaan aineiston suhteen ja ymmärtää sen, mitä he haluavat. He myös kokivat, että työntekijä antoi heille heidän makunsa mukaisia lukuvinkkejä. Viidellä vastaajasta oli muitakin harrastuksia kuin lukeminen ja vain yhdelle vastaajista lukeminen oli ainoa harrastus lievän liikuntavamman vuoksi. Muita harrastuksia lukemisen lisäksi olivat muun muassa musiikin kuuntelu, liikunta eri muodoissa, kotityöt, ystävien tapaaminen, kulttuuritapahtumissa käynti sekä yhdistystoimintaan kuuluminen Sosiaalinen hyvinvointi Kaikki vastaajat kokivat virkailijan käynnin kotona erittäin tärkeänä ja vierailu merkitsi niin virkistystä kuin mukavaa odottamista. Vastaajista neljä ei valmistautunut mitenkään erityisesti kirjaston työntekijän vierailuun, mutta yksi vastaajista kertoi siivoavansa kotinsa perussiistiin kuntoon ja varmistavansa, että tarjolla on kahvipullaa. Yksi asiakkaista ei ollut vastannut tähän kysymykseen mitään. Vastaajista viisi kertoi keskustelevansa lainatusta aineistosta muiden ihmisten kanssa (yksi vastaaja oli jättänyt tämän kohdan tyhjäksi). Vastaajista kolme kertoi keskustelevansa aineistosta sekä virkailijan että sukulaisten tai ystäviensä kanssa. Kaksi vastaajista kertoi keskustelevansa aineistosta vain ystäviensä tai tuttaviensa kanssa. Kaikki vastaajat yhtä lukuun ottamatta olivat yhteydessä sukulaisiinsa ja ystäviinsä joko puhelimen välityksellä maantieteellisten syiden takia tai näkemällä kasvotusten. Vastaajista neljä sai tarvittaessa apua tuttaviltaan tai sukulaisiltaan, yksi ei saanut apua, vaikka sitä kaipasikin ja yksi vastaajista ei ollut kokenut tarvetta pyytää apua. Vain yksi vastaajista sanoi, että kotipalvelutyöntekijä auttaa häntä muutenkin kuin tuomalla aineiston. Toinen vastaaja ei ollut varma kuuluuko virkailijan työnkuvaan muu kuin aineiston tuominen eikä siksi ollut pyytänyt apua. Vastaajat arvostivat virkailijassa iloisuutta, avoimuutta, kuuntelukykyä, ystävällisyyttä sekä ammattitaitoa. Työntekijän jatkuvaa vaihtumista tai kotipalvelun siirtymistä nettiin ei kukaan vastaajista tukenut ja kaikki ilmaisivat huolta siitä, että palvelu tulevaisuudessa muutetaan digitaaliseksi. Moni kirjoitti, että kirjaston kotipalvelun käyttö loppuisi kokonaan, mikäli se muuttuisi digitaaliseksi. 15

19 5.3. Henkinen hyvinvointi Vastaajista kaikille (kuusi asiakasta) lukeminen merkitsi ajanviettoa ja uusien näkökulmien saamista. Viidelle vastaajalle lukeminen merkitsi myös muistin virkistystä ja oppimista. Neljälle vastaajalle lukeminen merkitsi pakoa arjesta (yksi vastaajista oli omaishoitaja ja hänelle lukeminen oli tapa poistaa stressiä ja unohtaa raskas arki). Kahdelle vastaajalle lukeminen merkitsi lisäksi elämänilon lähdettä, maailmankuvan avartamisen välinettä sekä keinoa pysyä ajan tasalla maailman menosta. Vastaajista viisi piti lukemista erittäin tärkeänä (asteikolla 0-10 vastaus oli 10) ja yksi tärkeänä (vastaus 9). Kaikki vastaajat olivat lukeneet ahkerasti jo ennen kotipalvelun piiriin siirtymistä. Moni kirjoitti, että oli lukenut siitä asti, kun oli oppinut lukemaan. Kaikki vastaajat myös pitivät elintärkeänä sitä, että kirjastonhoitaja tuo aineiston kotiin asti, sillä erilaiset sairaudet, liikunnalliset esteet, pitkä välimatka sekä omaishoitajuus rajoittavat kirjastossa käyntiä tai jopa estävät kirjastossa asioinnin. Yksi vastaajista perusteli vastaustaan myös sillä, että kotipalvelun avulla ikääntyvä ihminen pysyy ajan tasalla ja kokee itsensä tasavertaiseksi muihin kansalaisiin nähden, jotka itse pääsevät asioimaan kirjastossa. Asiakkaat kokivat olonsa ennen kotipalvelukäyntiä odottavaksi ja jännittivät mitä kassista löytyy. Käynnin jälkeen vastaajat kokivat, että olo on iloinen ja hyvä. Lisäksi he ovat innoissaan kirjoista ja alkavat heti suunnitella lukujärjestystä. Yksi vastaajista kirjoitti, että tyytyväisyys on päällimmäinen tunne, sillä käynnin jälkeen tuntee, että toiveet on täytetty ja minua muistettu. Vastaajista yksi luki myös muita kirjoja kuin kotipalvelutyöntekijän tuomia kirjoja, kaksi ei lukenut muuta kuin kotipalvelun aineistoa ja kolme luki muuta aineistoa erittäin harvoin (lähinnä lahjakirjoja jouluna tai merkkipäivinä). Pääasiallinen lukumateriaalin lähde oli vastaajille siis kirjaston kotipalvelu. Vastaajista neljä luki päivittäin tunnista pariin tuntiin, yksi vastaajista ei lukenut itse vaan kuunteli äänikirjoja voinnin mukaan ja yksi vastaajista käytti lukemiseen aikaa laidasta laitaan, riippuen kirjasta ja sen mielenkiintoisuudesta. Vastaajista kaksi kirjoitti lukemisensa lisääntyneen huomattavasti kotipalvelutoiminnan piiriin siirtyessään, kolme kirjoitti lukemisen vähentyneen huomattavasti huonon jaksamisen vuoksi ja yksi vastaajista kirjoitti lukemisensa pysyneen entisellään. Iällä ei näyttänyt olevan 16

20 vaikutusta tähän vaan vaikuttavina tekijöinä olivat ennemminkin ulkoiset olosuhteet sekä terveydentila Loppukysymykset Kaikki kuusi vastaajaa kirjoittivat jatkavansa kotipalvelun asiakkaana niin kauan kuin heidän on mahdollista. Kaikki myös suosittelisivat kirjaston kotipalvelua tuttavalleen erittäin mielellään. Käytössä oli kymmenasteikko, jossa 0 tarkoitti en ollenkaan ja 10 erittäin mielelläni. Kukaan vastaajista ei halunnut muuttaa kotipalvelua mitenkään vaan kaikki kokivat palvelun toimivan moitteettomasti. Kaikki myös kiittivät tässä kohdassa omaa kirjastoaan hyvästä ja saumattomasti toimivasta kotipalvelusta. Asiakas sai kirjoittaa lomakkeen loppuun vapaasti esimerkiksi kiitoksiaan tai muita kommentteja. Tämän mahdollisuuden oli käyttänyt kolme vastaajaa. He kiittivät kotipalvelusta ja toivoivat, että kaikilla kirjastoilla olisi mahdollisuus tarjota iäkkäille asiakkaille kotipalvelua. Yksi vastaajista myös kirjoitti, että oli osallistunut kyselytutkimukseen mielellään ja erittäin motivoituneena. 17

21 6. SISÄLLÖN ANALYYSI Tässä luvussa analysoin tarkemmin kyselyn tuloksia. Aluksi tarkastelen voidaanko tulosten perusteella todeta yleisten kirjaston kotipalvelutoiminnalla olevan vaikutusta ikääntyneiden asiakkaiden henkiseen hyvinvointiin. Tämän jälkeen pohdin onko kirjaston kotipalvelulla tulosten valossa vaikutusta asiakkaiden sosiaaliseen hyvinvointiin. Lopuksi tarkastelen tulosten myötä esille tulleita muita vaikutuksia, joita ei yksiselitteisesti voi kategorisoida joko henkisen hyvinvoinnin tai sosiaalisen hyvinvoinnin luokkaan kuuluvaksi Kotipalvelutoiminnan vaikutus henkiseen hyvinvointiin Kotipalvelukäynnit tuovat tulosten perusteella asiakkaan arkeen jäsennystä: asiakas tietää, että hän saa uutta aineistoa tiettynä päivänä, tiettyyn kellonaikaan: heillä on siis jotain mukavaa, jota odottaa tulevaisuudessa. Toiveitaan esittämällä he myös saavat aktiivisesti osallistua informaation etsintään. Käynnin myötä asiakkaat myös tuntevat olonsa tärkeiksi, kuten yksi asiakas kirjoitti tuntuu, että minua on muistettu. Asiakkaat kokivat kotipalvelutoiminnan avulla tapahtuvan lukemisen kaiken kaikkiaan erittäin tärkeänä ja he saivat lukemisesta voimaa jaksaa arjen keskellä. Lisäksi he lukemisen avulla virkistivät muistiaan, poistivat stressiä ja pysyivät ajan hermolla. Kotipalvelu myös aktivoi asiakkaita toimintaan: kaikki valmistautuivat työntekijän tuloon vähintään laittamalla kassin valmiiksi ja lisäksi asiakkaat keskustelivat kirjoista joko sukulaistensa tai ystäviensä kanssa. Kotipalvelu aktivoi asiakkaita myös lukemaan, sillä harva asiakkaista kertoi lukevansa muita kirjoja kuin niitä, jotka virkailija tuo kotiin. Asiakkaat toivat vastauksissaan esille tyytyväisyyden siitä, että työntekijä kuuntelee heidän toiveitaan aineiston valinnan suhteen: vaikka he eivät kykenisi aina toimimaan itsenäisesti terveydentilansa vuoksi, on heillä ainakin mahdollisuus valita lukemisensa itse. Moni mainitsi vastauksessaan kotipalvelun merkityksen arjen hallinnassa: lukeminen rytmitti päivää ja antoi lisävoimia arjen keskelle. Lisäksi kotipalvelun avulla asiakkaat kokivat pysyvänsä ajassa mukana ja avartavansa maailmankuvaansa. Lukeminen myös edesauttoi heidän mukaansa ajankulua ja toi yhdenvertaisuuden tunnetta muihin kansalaisiin nähden. 18

22 Isomursun tutkimuksessa (2004, 62, 69) selvisi, että ikääntyneitä asiakkaita pidettiin vaatimattomina ja nöyrinä asiakkaina, jotka tyytyvät vähään. Tämä näkyi myös minun tutkimukseni tuloksissa: kukaan asiakkaista ei esittänyt muutosehdotuksia kirjaston kotipalveluun ja tyytyväisyyttä palveluun sellaisena, kuin se on, tuotiin esille monessa eri kohdassa. Tyytyväisyys asioita kohtaan näkyy varmasti henkisessä hyvinvoinnissa: kun ihminen on elämäänsä tyytyväinen, on hänen hyvinvointinsakin parempi kuin ihmisen, joka ei koe tyytyväisyyttä tilannettaan kohtaan Kotipalvelutoiminnan vaikutus sosiaaliseen hyvinvointiin Raimo Niemelän (2006, 160) mukaan median seuraaminen saattaa saada eläkeläiset mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kotipalveluasiakkaat eivät välttämättä pysty tähän keskusteluun osallistumaan muuta kuin kuuntelemalla radiota tai lukemalla päivän lehtiä, mutta kotipalvelutyöntekijän kanssa keskustelu näistä asioista on mahdollista. Niemelän (2006, ) mukaan eläkeläiset kokivat aineiston jakamisen ja kierrättämisen tärkeänä: tämän avulla heille avautui mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kirjaston kotiin tuoman aineiston myötä asiakkaalle siis avautuu mahdollisuus toimia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi sukulaistensa tai hoitohenkilökunnan kanssa (tutkimukseni vastaajista viisi kertoi keskustelevansa aineistosta muiden ihmisten kanssa). Kotipalvelutyöntekijän kanssa käydyt keskustelut aineistosta myös toimivat tärkeänä vuorovaikutuksena. Mitään suuria vaikutuksia ikääntyneiden asiakkaiden sosiaaliseen hyvinvointiin ei kirjaston kotipalvelulla näyttänyt tulosten valossa olevan. On vaikeaa kuitenkin erottaa saumattomasti henkistä hyvinvointia ja sosiaalista hyvinvointia toisistaan, sillä ne ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Sosiaaliset suhteet vaikuttavat muun muassa henkiseen hyvinvointiin siten, että yksilön minäkäsitys, itsensä arvostaminen sekä itseluottamus muodostuvat sosiaalisessa kanssakäymisessä (Heimonen 2007, 13). Lisäksi asiakkaat vaikuttivat vastaustensa perusteella olevan sosiaalisia ihmisiä, jotka osallistuvat mahdollisuuksien mukaan lähialueen kulttuuritapahtumiin tai yhdistystoimintaan, joten he eivät ehkä koe kirjaston kotipalvelutoimintaa sosiaalisen kanssakäymisen lähteenä. 19

23 6.3. Muita vaikutuksia Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminnan vaikutusta asiakkaiden henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, mutta tuloksista ilmeni myös vaikutuksia, joita ei voida yksiselitteisesti laittaa joko henkisen hyvinvoinnin tai sosiaalisen hyvinvoinnin kategoriaan. Tässä alaluvussa käynkin lävitse näitä kirjaston kotipalvelutoiminnan vaikutuksia. Vastauksista tuli ilmi suuri kiitollisuus palvelua kohtaan ja lähes kaikki vastaajat toivat ilmi pelkonsa siitä, että he eivät enää pystyisi lukemaan, jos kirjaston kotipalvelu lopetettaisiin. Kyselylomakkeen perusteella on vaikea tehdä mitään lopullisia johtopäätöksiä, mutta kotipalvelu tuntui lisäävän asiakkaiden kiitollisuuden tunnetta ja tunnetta siitä, että heidän eteensä tehdään jotain. Kotipalvelun avulla vastaajat tunsivat olevansa vielä osa yhteiskuntaa ja tasaveroisia muiden kanssa. Kotipalvelutoiminta siis antaa asiakkaille ihmisarvoa heidän iästään tai fyysisistä rajoitteista huolimatta. Tämä vaikuttaa luonnollisesti henkiseen hyvinvointiin, mutta se saattaa myös vaikuttaa sosiaaliseen hyvinvointiin: kun asiakkaat tuntevat olevansa tasaveroisia muiden asiakkaiden kanssa, tuntevat he kuuluvansa kirjaston asiakkaiden ryhmään, vaikkeivat fyysisessä kirjastossa kykenisi vierailemaan. Moni asiakkaista valitteli vastauksissa huonontunutta terveydentilaansa ja fyysistä kuntoaan ja toi esille sen, että ilman kotipalvelutoimintaa kirjaston aineiston lukeminen ja lainaaminen olisi mahdotonta. Kotipalvelun avulla asiakkaat siis pystyvät taistelemaan näitä sairauksia ja vaivoja vastaan ja he saavat lukemista vanhuuden mukanaan esteistä huolimatta. Kirjasto toimiikin eräänlaisena toimintakykyä tukevana tekijänä ja helpottaa asiakkaan arkitoiminnoista selviytymistä ja täten lisää hänen itsetuntoaan ja käsitystään omasta toimintakyvystään. Edellä mainittujen vaikutusten lisäksi kirjaston kotipalvelu tuntui tuovan rytmitystä ja sisältöä asiakkaan arkeen. Kotipalvelutyöntekijän kuukausittainen vierailu koettiin jännittävänä ja positiivisena tapahtumana, jota jokainen asiakas odotti innolla. Kotipalvelukäynti myös aktivoi asiakkaita toimintaan (ks. Raimo Niemelän käsite toimintaan aktivoitumisesta luku 3.2.), mikä näkyi muun muassa seuraavan lukemiston suunnitteluna, kirjojen lukemisjärjestyksen pohtimisena, kirjakassin laittamisena valmiiksi, keskusteluna muiden ihmisten kanssa luetusta aineistosta ja yhden asiakkaan tapauksessa pullakahvien laittona. Kotipalvelutoiminnan voidaan nähdä osaltaan, jos ei suoranaisesti lisäävän asiakkaiden käsitystä omasta toimintakyvystä, niin ainakin ylläpitävän heidän toimintakykyään. 20

24 6.4. Kyselylomakkeen luotettavuuden arviointia Tässä alaluvussa pohdin kyselylomakkeen luotettavuutta ja arvioin sen onnistuneisuutta. Suurin ongelma, joka ei johtunut itse lomakkeesta vaan otoksesta, oli vastaajien naisvaltaisuus: kaikki Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalvelutoiminnan ikääntyneet asiakkaat olivat naisia. Jotta tulokset voitaisiin yleistää koskemaan suurempaa joukkoa, tulisi sekä naisia että miehiä olla otoksessa suunnilleen sama määrä. Toinen ongelma oli se, että lomakkeesta puuttui joistain kohdista vaihtoehto en osaa sanoa. Tämä näkyi siinä, että jotkut asiakkaista olivat jättäneet vastaamatta joihinkin kohtiin jolloin näitä vastauksia ei voitu ottaa huomioon, koska en tiennyt halusiko vastaaja tietoisesti jättää vastaamatta vai oliko hän vahingossa hypännyt kysymyksen yli. Olin laittanut harrastuksiin liittyvän kysymyksen taustatietoihin, mutta luultavasti se olisi ollut hyvä laittaa sosiaalisen hyvinvoinnin kysymysten kanssa samaan kategoriaan. Harrastuksissa kuitenkin on usein sosiaalista kanssakäymistä. Tämä ei kuitenkaan luultavasti vaikuttanut kyselyn luotettavuuteen millään tavalla. Pohdin myös kyselylomakkeen täyttötavan vaikutusta kyselyn luotettavuuteen. Toisaalta täyttötapa mahdollisti rehelliset vastaukset ja sen, ettei kotipalvelutyöntekijä pystynyt vaikuttamaan asiakkaiden vastauksiin missään vaiheessa, mutta toisaalta se saattoi johtaa lyhyisiin vastauksiin, joita joissain lomakkeissa oli, koska osa asiakkaista ei voinut kirjoittaa pitkiä vastauksia huonon näön tai muun fyysisen heikkouden vuoksi. Kaiken kaikkiaan lomake kuitenkin oli luotettava ja kartoitti kotipalvelun vaikutusta henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, kuten tuloksista voidaan nähdä. 21

25 7. YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Tulokset osoittivat, että yleisten kirjastojen kotipalvelutoiminta merkitsee iäkkäille asiakkaille paljon. Viisi kuudesta asiakkaasta arvioi kotipalvelutoiminnan merkityksen erittäin tärkeäksi ja yksi todella tärkeäksi. Tulosten mukaan kotipalvelutoiminta muun muassa mahdollistaa asiakkaille lukuharrastuksen jatkumisen ja on tätä kautta keino saada uusia näkökulmia ja oppia uutta, virkistää muistia ja päästä pakoon arjesta sekä poistaa stressiä. Lisäksi lukeminen oli asiakkaille ajankulua. Kotipalvelukäyntiä asiakkaat odottivat innolla, joten kotipalvelutoiminta tuo asiakkaiden arkeen rytmiä. Lisäksi kotipalvelu aktivoi asiakkaita toimintaan: he laittavat aineistokassit valmiiksi ennen kirjaston työntekijän vierailua, etsivät mieluista luettavaa ja suunnittelevat missä järjestyksessä he lukevat uuden aineiston. Asiakkaat myös keskustelevat lainaamastaan aineistosta joko ystäviensä, sukulaistensa tai kirjaston työntekijän kanssa. Kotipalvelutoiminnan myötä asiakkaat kokivat olevansa tasavertaisia muiden kirjastonkäyttäjien kanssa. Henkiseen hyvinvointiin kotipalvelutoiminnalla näytti olevan enemmän vaikutusta kuin sosiaaliseen hyvinvointiin. Osa vaikutuksista oli vaikeasti kategorioitavissa selvästi joko henkiseen hyvinvointiin tai sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluvaksi, sillä hyvinvoinnin eri osaalueita on mahdotonta erottaa saumattomasti toisistaan. Tästä johtuen kotipalvelutoiminnalla saattoi olla vaikutusta sosiaaliseen hyvinvointiin myös epäsuorasti. Lisäksi asiakkaat olivat vastaustensa perusteella sosiaalisia ihmisiä, jotka mahdollisuuksien mukaan osallistuivat sosiaaliseen kanssakäymiseen kuten puhelinkeskusteluun sukulaisten kanssa tai lähialueen yhdistystoimintana osallistumalla, joten he eivät välttämättä kokeneet tarvetta käyttää kirjaston kotipalvelutoimintaa sosiaalisen kanssakäymisen lähteenä. Tutkimukseni tuloksia ei voida yleistää koko populaatiota koskeviksi sukupuolivääristymän (kaikki vastaajat olivat naisia) ja pienen otoksen (kuusi vastaajaa) vuoksi. Tästä huolimatta Valkeakosken kaupunginkirjaston kotipalvelutoiminnan asiakkaille kotipalvelu näyttää tulosten valossa merkitsevän paljon. He kokevat kotipalvelutoiminnan jopa elintärkeäksi ja ovat niin tyytyväisiä palveluun, etteivät haluaisi muuttaa sitä millään tavalla. Mielestäni yhden vastaajan kommentti kuvastaa hyvin sitä, kuinka tyytyväisiä he palveluun ovat ja kuinka kiitollisia he tästä palvelumuodosta ovat: Toivoisin, että kaikilla kirjastoilla olisi mahdollisuus kotipalvelutoimintaan. Kiitokseni omalle kirjastolleni tästä palvelusta. 22

26 8. POHDINTA Oman tutkimukseni otos koostui vain kuudesta kotipalvelutoiminnan asiakkaasta, joten tulevaisuudessa olisi hyödyllistä suurentaa otosta ja laajentaa tutkimus koko Suomen yleisten kirjastojen kotipalvelutoimintaa koskevaksi. Tällainen tutkimus hyödyttäisi varmasti kirjastoja niin kotipalvelutoiminnan kehittämisessä kuin sen hyödyllisyyden todistamisessa, ja lisäksi se antaisi totuudenmukaisemman kuvan kotipalvelutoiminnan vaikutuksesta ikääntyneiden asiakkaiden hyvinvointiin. Vanhukset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, joten kuuden asiakkaan vastauksia ei voi yleistää millään koskemaan kaikkia kotipalvelutoiminnan asiakkaita. Tutkimusta tehdessäni ongelmaksi nousi se, miten vaikuttavuutta tulisi mitata. Informaatiotutkimuksen piiristä ei kyseisiä mittareita löytynyt, joten mielestäni tulevaisuudessa tutkimuksessa olisikin kannattavaa soveltaa sosiaalitieteiden piirissä kehiteltyjä menetelmiä ja teorioita. Kirjastot ovat kuitenkin aina asiakkaiden asialla, joten asiakaslähtöinen tutkimus on mielestäni tärkeää. Tutkimus olisi myös hyvä uusintaa aina tietyn ajan kuluessa, koska kotipalvelutoiminnan asiakaskunta vaihtuu ja täten myös asiakaskunnan tarpeet ja vaatimustaso muuttuvat. Tulevaisuudessa tutkimuksessa voitaisiin asiakkaiden näkökulman sijaan ottaa huomioon myös kirjastojen näkökulma: tutkimuksen avulla voitaisiin selvittää mitä kotipalvelutoiminta merkitsee kirjaston työntekijöille, miten kotipalvelutoiminta näkyy kirjaston budjetissa tai miten kotipalvelutoiminta otetaan huomioon kokoelmatyössä. Näkevätkö työntekijät kotipalvelutoiminnan välttämättömänä pahana ja ylimääräistä työtä teettävänä palveluna vai positiivisena asiana ja vaihteluna? Koin itse tutkimuksen tekemisen opettavaisena ja mielenkiintoisena: minusta oli ihana nähdä, kuinka kotipalvelutoiminta antoi asiakkaille paljon ja, että asiakkaat olivat todella kiitollisia saamastaan palvelusta. Uskon ja toivon, että Valkeakosken kaupunginkirjasto sai tutkimukseni tuloksista vahvistuksen sille, että heidän tarjoamansa kotipalvelutoiminnan on merkityksellistä iäkkäille asiakkaille. Lisäksi uskon, että asiakkaat tutkimuksen myötä kokivat tulleensa muistetuksi kirjastotyön piirissä. 23

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä

Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely 2012 Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä Sisältö 1 Kirjastoautopalvelujen asiakaskyselyn toteutus...2 2 Kirjastopalveluiden käyttö...3 2.1 Kirjastoautossa ja pää-

Lisätiedot

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Oletteko osallistunut SUFACARE tutkimukseen aiemmin vastaamalla postikyselyymme keväällä 2010? Kyllä 12 13% En

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto 23.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke 2016-2017 Helsingin kaupunginkirjasto hallinnoi, mukana myös Espoo, Inari, Tampere ja Vihti

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 1. Vastaajan sukupuoli: Vastaajien määrä: 1237 mies 19% 22% 16% 22% 24% nainen 81% 78% 84% 78% 76% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Hausjärvi

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUKSEN TAUSTATIEDOT: 1003 vastaajaa Vastaajien ikähaarukka 25 55 v. Toteutus online haastatteluina toukokuussa 2012 KUINKA TYYTYVÄINEN OLET ELÄMÄÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Lisätiedot

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S Lifelong Learning Mentorit Oy A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S 1.9.2008 Hoivakoti Esimerkki Kaikki on hyvin, tyytyväinen ja kiitollinen olen kun saa asua näin hyvässä paikassa Tutkimuksen

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

10.4.9.1. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomakkeen sisältö Sama kuin yhdeksän kuukauden haastattelu - katso lisätiedot osasta 10.4.8.1.

10.4.9.1. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomakkeen sisältö Sama kuin yhdeksän kuukauden haastattelu - katso lisätiedot osasta 10.4.8.1. 10.4.9. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomake (tiedot kerätty alunperin 9 kk:n ensisijaisen huoltajan haastattelulomakkeella Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomake on suunniteltu

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Viivi Mäkeläinen 14A Derya Jäntti 13E Psykologia 7 5.2.2016 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tutkimusongelma 4 3. Tutkimusmenetelmä 4 4. Tutkimustulokset 5 11 5. Tutkimustulosten

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta 6.2.2015 Suomen Sotaveteraaniliitto, Anni Grundström Toimintaympäristö Kuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien

Lisätiedot

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA 16.10.2015 PALVELUN MÄÄRITELMÄ LYHYESTI (Lukuvalmentajapalvelun konseptin mukaan) Lukuvalmentaja-palvelu on Helsingin kaupunginkirjaston henkilökohtainen, räätälöity opastuspalvelu,

Lisätiedot

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Nuorten näkemyksiä Emilia Martimo & Minna Tolonen Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa juhlakonferenssi 22.9.2016 NUORTEN NÄKEMYKSIÄ

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Arvot, yhteisöllisyys

Arvot, yhteisöllisyys Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 20, 2009 Arvot, yhteisöllisyys yy Setlementti Ukonhattu ry Päätavoite 1. UKONHATUN TOIMINTA PERUSTUU YHDESSÄ SOVITTUIHIN ARVOIHIN JA VISIOON 2011 jakautuu

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen Mia Silfver- Helsingin yliopisto 23.10.2015 1 Kysely: teknisistä apuvälineistä koettu hyöty Puhelin (lankapuhelin, älypuhelin,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot