Viisseiska Maaliskuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisseiska Maaliskuu 2010"

Transkriptio

1 Viisseiska Maaliskuu 2010 Salon metallityöväenammattiosasto r.y. Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Puheenjohtajan palsta s. 2 Kirjoittajavieras s. 3 Toimitsijan tontti s. 3 Eduskunnan kuulumisia s. 4 Metalli 57 s Spesiaali s. 6 Sisällysluettelo Ansiosidonnainen päiväraha s. 7 Jäseniltä s Jaostoilta s Lasten sivu s. 15 Someron sivu s. 16

2 Viisseiska Puheenjohtajan palsta Lasse Helskyaho Salon metallityöväen ammattiosasto 57 Puheenjohtaja Porvaripolitiikan arkipäivää Terveenäkö eläkkeelle? Joskus menneenä talvena maamme pääministeri Matti Vanhanen sai lapissa hiihdellessään suuren idean, että maassamme tehdään liian lyhyitä työuria. Hän ei ilmeisesti muistanut mitä vuonna 2005 tehtiin eläkeratkaisun suhteen. Silloinhan juuri siirrettiin kaikenlaisia eläköitymisrajoja eteenpäin. Tekisi mieli sanoa niitä siirretyn niin pitkälle, ettei nykyisellään läheskään kaikilla ole mahdollisuuksia yltää niin korkealle. Sata komitean yhteydessä tätä pohdittiin kattavalla kolmikantaisella konklaavilla. Siinä sovittiin ns. sosiaalitupossa, ettei eläköitymisajankohtiin tarvita merkittäviä muutoksia. Kuitenkin asiaa pantiin pohtimaan uusi ryhmä, tai oikeastaan kaksi. Toinen pohti asian kovia arvoja ja toinen ns. pehmeitä arvoja. Nekin olivat mahdollisimman laajapohjaisia. Kaikkien eturyhmien edustajat olivat ryhmissä osallisina. Tulokset olivat hyvin kaksijakoisia. Kova ryhmä ei päässyt muuhun tulokseen, kuin että työuria on pidennettävä eläköitymisiä myöhentämällä. Siis mahtikäskyllä otettaisiin työntekijästä irti vielä muutama vuosi. Pehmeitä arvoja pohtinut ryhmä sai sorvattua mietinnön, jota noudattamalla olisi todellisia mahdollisuuksia työssä pidempään jaksamiseen. Tämä ei Ek:lle kelvannut. Tosin Ek olikin mukana neuvotteluissa vain poistaakseen itselleen eläköitymisistä koituvia kuluja. Se tuli selvästi julki, kun Ek:n edustaja ilmoitti että työttömyysputkesta aiheutuvat kulut ovat liian raskas taakka heidän kannettavakseen. Pehmeitä arvoja tässä tapauksessa edustavat senkaltaiset asiat kuten esim. työssä viihtyminen, työn mielekkyys, työpaikan olosuhteet, ja mm. erilaiset sosiaaliset edut. Näihin pitäisi työnantajien sopivasti sijoittaa. Tämä sijoitus tuo varmasti hyviä tuloksia, myös taloudellisesti. On kuitenkin myös todettava, että moniin asioihin voi työntekijä myös itse vaikuttaa. Esimerkiksi työssä viihtymiseen vaikuttaa suuresti työn vaativuuden taso. Jos työ on vaativuustasoltaan matalaa, tuo se turhautumisen tunteen ja sitä kautta työssä viihtyvyys kärsii. Voi myös olla niin, että työntekijä pyrkii tekemään itselleen vaatimustasoltaan liian korkeatasoista työtä. Tämä vaikuttaa varmasti viihtyvyyteen negatiivisesti, jopa niin että voimat loppuvat ja edessä on väistämättä loppuun palaminen. Se sitten voi johtaa työkyvyn menettämiseen ja edessä on ennenaikainen eläköityminen, tämä lyhyenkin työuran jälkeen. Näitä tällaisia asioita ei Ek arvosta. Niinpä se pyrkiikin kaikin tavoin vaikuttamaan porvarihallitukseen, että se tekisi tässäkin asiassa heitä miellyttäviä päätöksiä. On vain ajan kysymys, koska hallitus ottaa asian taas käsiteltäväksi ja tekee niin kuin työnantajat käskevät. Suhteissa rakoilun merkkejä Vuonna 1940 tammikuun 23. päivänä kuultiin seuraava julkilausuma: Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton edustajat ovat käyneet keskenään neuvotteluja, joiden tuloksena on sovittu, että sanotut keskusjärjestöt, todeten vapaan järjestetyn toiminnan merkityksen yhteiskunnassa, tulevat luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla esiintyvistä kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi mikäli mahdollista yhteisymmärryksessä. Oli tapahtunut ns. Tammikuun kihlaus. Aloitteen tekijänä ja vahvana hankkeen edistäjänä asiassa toimi silloinen sosiaaliministeri K-A Fagerholm, jonka mielestä kansakunnan eheytyminen edellytti työntekijöiden oikeuksien tunnustamista. Nyt on ilmassa merkkejä, että tämä kihlaus on purettu työnantajan taholta. Tämä kuva on ajatuksissani kehittynyt, kun olen seurannut eri työmarkkinaneuvotteluja. Niitä ei ole käyty luottamuksellisesti eikä niitä ole pyritty ratkaisemaan yhteisymmärryksessä. Usein sopassa on myös porvarihallituksen kauha. Aina niin, että työantajapuoli on se hyvis ja työntekijäpuoli pahis. Tätä kirjoittaessani on meneillään ahtaajien lakko. Siinäkin ahtaajat ovat se pahis puoli, kun he puolustavat etujaan. Satamaoperaattorit tekevät oikein, kun vastustavat ahtaajien pyrkimyksiä jopa niin, että päästivät tilanteen lakkoon asti. Työnantajat ovat jo vaatineet muutoksia lakkolakeihin, mikäs on vaatia, kun on porvarihallitus, joka kuuntelee. Nyt eri työnantajat sulkevat tehtaitaan ja valittavat suuria tappioitaan. Syyt näistä vaikeuksista vieritetään ahtaajien niskaan. Jotkut työnantajat uhkaavat siirtää tuotantoaan ulkomaille, koska Suomen ahtaajat ovat lakossa. Tässä tilanteessa tulisi nyt kaikkien työnantajien painostaa satamaoperaattoreita sovintoon, jotta vältyttäisiin suurilta tappioilta ja nousu pois taantumasta pääsisi alkuun. Toinen hallituksen pääpuolueista on vaaleissa mainostanut itseään työväen puolueeksi. Mitä se nyt tekee, kun työväestöä ahdistetaan nurkkaan ja uhataan työmahdollisuuksien ulosviennillä? Se on hiljaa tai varottelee esim. tässä tapauksessa ahtaajia tekemästä yhteiskunnalle liian suuria vahinkoja. Työnantajat saavat tehdä melkeinpä mitä hyvänsä ja porvarihallitus katsoo vain päältä. Lopuksi heittäisin kysyvän ajatuksen siitä, että mitä tarkoittaa, kun eri yritykset jakavat omistajilleen mahtavia osinkoja nyt historiallisen lamavuoden jälkeen. Onko niin, että omistajat haluavat imeä yrityksestä kaiken investointivaran pois juuri nyt, kun tarvittaisiin investointeja. Vai onko niin, että nämä yritykset ovat investoineet jo tarpeeksi ulkomaille. Tarpeeksi niin, että Suomeen ei enää investoida ja loputkin tuotannosta joko siirretään ulkomaille tai lopetetaan kokonaan sulkemalla tehtaan ovet Suomessa. Ja taas porvarihallitus katsoo sivusta tai kääntää asialle selkänsä. Hyvät lukijani, kaikesta huolimatta yksi on varmaa; aurinko nousee aamu aamulta aikaisemmin ja ollaan hyvää vauhtia menossa kohti kevättä ja kesää. Niinpä toivotankin kaikille lämmintä ja valoisaa kevättä ja kesää. Metalli 57:n toimisto palvelee jäseniä: Autamme jäsenyyteen, työttömyyteen ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Toimistolle tulevat jäsenien luettavaksi seuraavat lehdet: Salon Seudun Sanomat, Uutispäivä Demari ja Kansan Uutiset. Toimistolla on jäsenistön käyttöön tarkoitettu tietokone, jossa ovat yleisimmät ohjelmat ja nettiyhteys. Siitä voi vaikkapa käydä lähettämässä työttömyyspäivärahan jatkohakemuksen, kirjoittaa työhakemuksia tai selailla netistä vapaita työpaikkoja. Tervetuloa toimistolle! Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Helsingintie 16, Salo puhelin: (02) fax: (02) sähköposti: osaston kotisivut: Toimiston aukioloajat: Maanantai 9-12 ja Tiistai 8-12 Keskiviikko 9-12 ja Torstai 9-12 ja Perjantai ja Aattopäivinä 9-13 VIISSEISKA Tekijät: Outi Aaltonen Henna Heinonen Lasse Helskyaho Esa Hynynen Anne Mäki Harri Ylander Painos: 5500 kpl Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu / Helena Isotalo Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2010 Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa Aineisto viimeistään Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Lokakuu 2006

3 Viisseiska kirjoittajavieras Työeläke = jatkopalkka Palkansaajan työstä saatava palkka on ja tulee jatkossakin olemaan tärkein tekijä. Toiseksi tärkein on tietenkin jatkopalkka, eli eläke. Eläke kun kerätään osana työntulosta odottamaan eläketapahtumaa. Eläketapahtuma voi tulla yllättäen työkyvyttömyyseläkkeenä tai perhe-eläkkeenä. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuotiaana. Osa-aikaeläke on ollut hyvä tapa keventää työtakkaa ennen lopullista eläköitymistä. Matti Vanhasen hallituksen aikomus nostaa vanhuuseläkeikä asteittain sain tylyn tuomion kansalaisilta ja erityisesti palkansaajajärjestöltä. Vuoden 2005 uudistus on osoittanut jo toimivuutensa, eläkkeelle jäämisikä on lähtenyt selvään nousuun. Vanhuuseläkkeelle jäädään 63,4 -vuotiaina keskimäärin 1627 /kk eläkkeellä. Työkyvyttömyyseläkkeiden keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä on 55,1 vuotta ja keskieläke 927 /kk v Jos säästöjä pitää etsiä, suurimmat säästöt saataisi työkyvyttömyyseläkkeistä. Haasteet työkyvyttömyys syiden poistamisessa ovat monisyisiä, ja se vaatii suurta ennalta ehkäisevässä työtä. Hyvällä työsuojelu ja työterveydenhuolto työllä voidaan saada paljonkin aikaan. Asenne muutosta tarvitaan. Työntekijä kaipaa muutakin toimintaa, kuin TYHY- päivät kerran vuodessa liemiruokien ääressä. Työntekijän oikeus jatkaa työssään aina 68 vuotiaaksi, ja 63 ikävuoden jälkeinen superkarttuma, 4,5 % työeläkettä vuosipalkasta on hyvä houkutin. Houkutin toimi, jos on työkuntoa ja työtä. Mitä pahaa siinä sitten on, jos joku päättäkin lähteä eläkkeelle jo varhennetussa iässä 62 vuotiaan? Siihen mennessä karttunut eläkekin pienenee 7,2 % kuukausieläke onkin 928 /kk. Ainahan voi mennä työhön eläkkeen rinnalla ja kartuttaa näin lisää eläkettä 1,5 % palkastaan. Nämä eläkkeen rinnalla ansaitut Vuonna 2009* työeläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan Eläkelaji Miehet Naiset Kaikki Keskieläke /kk Keskiarvoikä Vanhuuseläke ,4 - varhennettu Työkyvyttömyyseläke ,1 - toist. myönnetty ,4 - kuntoutustuki ,7 Työttömyyseläke ,3 Maatalouden erityiseläke Kaikki ,5 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sisältävät 9 yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtynyttä. * ennakkotieto TELA HR/TELA Lähde: Eläketurvakeskus lisä eurot saa maksuun hakemuksesta 68 ikävuoden jälkeen työeläkeuudistus on niin hyvä, että annettaisiin sen nyt toimia ainakin kymmenen vuotta. Elinaikakerroin on käännetty eläkeiän nosto. Hallituskaan ei elinaikakertoimista ollut paljon tietoa, kun tekivät oman periaate päätöksensä eläkeiän nostosta 65 vuoteen. Lähes kaikki ministerin olivat varmaankin v päättämässä lain sisällöstä. Elinaikakerroin tulee leikkaaman kaikkien1948 ja jälkeen syntyneiden eläkkeen määrää. Ainoa tapa kompensoida leikkaus on jatkaa työssä 63 ikävuoden jälkeen. Jatketaan jatketaan, jos on töitä. Päiväraha putki on syntyneillä niin, että lisäpäiville pääsee, jos täyttää 59 vuotta 500 päivän jakson aikana. Sen jälkeen on mahdollisuus olla päivärahalla aina 65-vuotiaaksi. 62-vuotiaana on mahdollisuus ottaa eläkkeet maksuun ilman varhennus vähennystä ja jälkeen syntyneet pääsevät lisäpäiville 60-vuotiaana. Päiväraha putken tukkiminen on ollut keskeisin kiistan aihe käydyissä työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluissa. Työstäsi kasvaa työeläke on hyvä iskulause, mutta siinä on koko tämän hetken suurin ongelmamme TYÖ. Työstä ei ole puutetta, vaan miten työ halutaan jakaa. Ne jotka ovat nykyisin työssä tekevät liikaa töitä. Palkansaaja puolen pitää avoimesti ilman ennakko asenteista miettiä työn uudelleen jakamista. Mitä hyötyä on pidentää työuria, kun meillä yli ilman työtä? Heikki Raittila Kirjoittaja toimii tiedottajana TELA Eläketiedotuksessa Toimitsijan tontti Metalliliiton kansainvälinen yksikkö esittäytyy Liiton kansainvälisen yksikön toiminta perustuu niihin päätöksiin, joita joka neljäs vuosi pidettävä liittokokous tekee. Liittokokouksen kansainvälistä toimintaa koskevissa päätöksissä heijastelee niin Euroopan Unioniin liittyvä vaikuttaminen kuin myös globaali edunvalvonta ja solidaarisuustyö. Solidaarisuustyön keskeisiä periaatteita ovat etenkin ay-oikeuksien, järjestäytymisen ja sopimustoiminnan edistäminen kehitysmaissa sekä kehittyvissä teollisuusmaissa. Liittokokouspäätöksen mukaisesti liiton tulee varata vuosittain 1 % nettojäsenmaksutulosta solidaarisuustoimintaan, jota toteutetaan yllä mainitun periaatteen mukaisesti tällä hetkellä kymmenen solidaarisuushankkeen kautta Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Tämän lisäksi liitolla on solidaarisuustoimintaa Suomen lähialueilla Venäjän Karjalassa, Pietarissa ja Virossa. Liiton kansainvälinen yksikkö muodostuu 4 henkilöstä, mutta kansainväliseen työhön osallistuu yli kaksikymmentä oman alansa asiantuntijaa liiton keskus- ja aluetoimistoista. Tehtäväkenttä on laaja sektorikohtaisista erityiskysymyksistä aina teollisuus-, elinkeinopolitiikka- ja solidaarisuushankeasiantuntijoihin. Liiton edunvalvontaa kyetään avustamaan useilla vierailla kielillä kuten: ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä, puola ja espanja. Yhtä lailla kv. yksikkö avustaa ammattiosastojen ja työpaikkojen luottamushenkilöitä kansainvälisissä tehtävissä. Kansainvälisessä yksikössä työskentelevät: Jari Hakkarainen, kansainvälisen toiminnan päällikkö Markku Pietilä, kansainvälinen sihteeri Maarit Rautio, solidaarisuushankekoordinaattori Anna-Liisa Habermeier, tulkki/kääntäjä

4 Viisseiska Eduskunnan kuulumisia Työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat petettiin - SATA-komitea ei tarttunut köyhyyden perussyihin Oppostiolta välikysymys eduskunnassa Talousuutiset kertovat, että Herlinien perhe Kone yhtiöstä nostaa tänäkin vuonna osinkoja yli 100 miljoonaa euroa. Samaan aikaan satojentuhansien eläkeläisten nettotulot alenevat; käteen tuli tammikuussa vähemmän kuin joulukuussa, vaikka tammikuuhun ajoittui eläkkeiden tarkistus. Onneton eläkeindeksi toi 0,26 prosentin mitättömän korotuksen, joka vietiin moninkertaisesti kunnallisverojen, kiinteistöverojen, asiakasmaksujen ja asumiskustannusten noustessa. Herlinien perheen osinkomiljoonista ei kuntaveroa peritä. Superrikkaat ovat kunnissa vapaamatkustajia, verovapaa rälssi. Pienillä eläketuloilla elävien, työttömien, opiskelijoiden ja yksinhuoltajaperheiden asema heikkenee selvästi tänä vuonna. Tasokorotuksia ei ole luvassa, mutta elinkustannukset nousevat. Sosiaaliturvaa uudistamaan asetettu ns. Sata-komitea ei tuo kaivattuja korjauksia, joita mm. sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä on toistuvasti eduskunnassa hokenut, että Sata-komiteassa tätä pohditaan ja tämä korjataan. Tosiasiassa komitea ei esitä ainoatakaan parannusta, joka toisi pienituloisille välittömiä helpotuksia tämän vuoden aikana, vaikka näyttävin elkein asetettu komitea ilmoitti tavoitteekseen juuri köyhyyden vähentämisen. Paljon mainostettu takuueläke, 685 euroa/kk on ainoa korjaus ja sekin on tulossa voimaan vasta maaliskuussa 2011, sopivasti seuraavien eduskuntavaalien alla. Köyhyys Suomessa kasvaa. Hallitus laiminlyö tehokkaat toimenpiteet työllisyyden hoitamiseksi. Työllistämismäärärahat ovat työttömyyden kasvuun nähden varsin vaatimattomalla tasolla. Monilla alueilla työttömyys uhkaa jäädä korkeaksi useiksi vuosiksi ja aiheuttaa kasvavia toimeentulo-ongelmia erityisesti lapsiperheille ja eläkeläisköyhyyden syvenemistä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jätti yhdessä muun opposition kanssa hallitukselle välikysymyksen ja syyttää hallitusta juuri pienituloisten aseman kurjistamisesta. Välikysymyksessä vaaditaan hallitusta korottamaan perusetuuksia: Mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä työttömien, eläkeläisten, yksinhuoltajaperheiden ja opiskelijoiden aseman heikkenemisen estämiseksi ja aikooko hallitus ehdottaa eri perusturvaetuuksien tasokorotusta ja säilyttää työttömyysturvan lisäpäivät nykyisellään sekä tuoda eduskuntaan sosiaaliturvan rahoituksen turvaavia veroratkaisuja Hallitus vastaa välikysymykseen lähiviikkoina ja samalla eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kampanjoi eri puolilla maata perustulojen korottamiseksi. Tilaisuuksia on kymmenillä paikkakunnilla, toreilla, ostoskeskuksissa, vanhusten palvelutaloissa, työttömien ruokaloissa, työpaikoilla. Arjen ääni-kampanjan tunnuksena on STOPPI tuloerojen kasvulle. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatii tuntuvaa tasokorotusta eläkkeisiin, opintotukeen, lapsilisiin ja työttömyysturvaan! Politiikan muutos tapahtuu vain joukkojen voimalla. Koko vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on rakentaa painostusliikettä ja taistella mukana. Jyrki Yrttiaho kansanedustaja Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen - Koko vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on rakentaa painostusliikettä, jotta hallitus lunastaa lupauksensa perusturvaetuuksien tasokorotuksesta. Työttömien perusturva on jäänyt jälkeen yleisestä palkkakehityksestä lähes 30 prosenttia, vaatii kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Yrttiaho toimi ennen kansanedustajaksi valintaansa Turun Metalli 49:n toimitsijana 28 vuotta. Viisseiskan aktiivit ovat tuttuja tovereita pitkältä ajalta, Yrttiaho sanoo Vastakkainasetteluiden ajan paluu Näin kevään korvalla olemme saaneet lukea lehdistä lakkosumasta, joka haittaa Suomen talouden elpymistä. Viennin kannalta keskeisillä kuljetusaloilla käytävät työtaistelut on nähty jopa työntekijäpuolen ilkeilynä ja hankalan tilanteen hyväksikäyttönä. Työtaistelussa on kuitenkin aina kaksi puolta. Palkkamalttia vaaditaan nyt huonompiin aikoihin vedoten. Toisaalta kun talouden pyörät lähtevät toden teolla pyörimään, sanotaan että palkankorotukset haittaisivat kilpailua, kasvua tai olisivat muuten taloudellinen mahdottomuus. Teollisuus ja työnantajapuoli haluavat ohjata talouskasvun hedelmät myös normaalin kasvun oloissa omistajapuolen taskuun. Nykyisessä porvarihegemoniassa ja markkinatalouden palvonnassa työnantajapuoli kerää jostain syystä helpot sympatiat mediasta, työntekijäpuolen saadessa haukut. Tilanne on vääristynyt sellaiseksi, että raha tai talous on aina tärkeämpi kuin ihminen. Keskeinen kysymys lakon oikeutuksen kannalta on se, minkälaista epäkohtaa sillä ollaan paikkaamassa suhteessa siihen haittaan, mikä siitä on yhteiskunnalle. Siinä mielessä lyhyt autolakko ja pidempi ahtaajien lakko ovat kieltämättä hieman kyseenalaisella pohjalla. Silti eduskunnassa laajahkon kokoomuskansanedustajien joukon lakialoitteella käynnistämä toimenpide vahingonkorvausten ja hyvityssakkojen käyttämiseksi työtaistelutilanteissa on ylimitoitettu ja väärin kohdennettu. Kokoomuslaiseen tapaan nyt ollaan hoitamassa pakkokeinoin kärjistynyttä tilannetta sen sijaan, että panostettaisiin sopimisen kehittämiseen ja työelämän laatutekijöiden parantamiseen. Milloin näemme kokoomuslaisen lakialoitteen, jolla halutaan parannusta työntekijän etuihin tai vaikkapa vuokratyön pelisääntöjen parantamiseen? *** Kevätistuntokaudelle lähtiessä on puhuttu vaalikauden hännistä. Tällä viitataan siis siihen, että hallitusohjelmasta on jäljellä enää joitain vähäpätöisempiä asioita, joiden toteuttaminen on jäänyt viime tinkaan. Eduskunnan ohjelmassa on kuitenkin mm. vesilaki, kaivoslaki, terveydenhuoltolaki ja kysymys ydinvoiman jatkorakentamisesta. Melkoisia häntiä! Samalla kaivattaisiin nopeita toimia työllisyyskehityksen parantamiseksi. Suuri lama on konkretisoitumassa yhä pahenevaksi massatyöttömyydeksi. Sen myötä laman lunnaiden maksajiksi tulevat erityisesti nuoret, onhan nuorisotyöttömyys suorastaan räjähtänyt käsiin. Suoraan kortistoon valmistuvat opiskelijat eivät ole tilastonumeroita, vaan epäoikeudenmukaisesti kuilun reunalle työnnettyjä ihmisiä. Melko lyhytkin työttömyysjakso tylsyttää terän pois parhaimmastakin koulutuksesta ja alkutaival työelämään muodostuu äärettömän hankalaksi. Hallituksen politiikan saamattomuudesta kuvaa hyvin se, että työllistämispoliittisten aktivointitoimenpiteiden piirissä on vähemmän työttömiä kuin ennen lamaa. *** Vuoden ensimmäinen välikysymyskeskustelu käytiin köyhyydestä ja tuloeroista. Valtiovarainministeri Katainen leimasi keskustelun politikoinniksi toisten köyhyydellä (Turun Sanomat ). Kataisen kolumni keskittyy vertailemaan lukutasolla ja sanallisin kiemuroin nykyhallitusta edeltäjiin. Eikö tällainen toimenpiteiden summittainen vertailu ole juuri politikointia toisten köyhyydellä? Kokonaisvertailua joka ottaisi huomioon kulloisenkin taloudellisen ja kansainvälisen tilanteen ei esitä kukaan. Kaikki esittävät itselleen edullisimman puolen tehdyistä toimista ja niiden vaikutuksista. Sama vertailuhenkisyys, siitä kenen hallitus on eniten köyhän ystävä, häiritsi minua myös välikysymyskeskustelussa. Tosiasia on kuitenkin, että meillä on köyhyysrajan alapuolella lähes henkilöä joista lasta. Näiden köyhien tilanne on kohtuuttoman vaikea. Ja toinen tosiasia on se, että niillä joilla menee hyvin, menee entistäkin paremmin. Kansan kahtiajako rikkaisiin ja köyhiin onkin todellinen ongelma. SDP on ehdottanut pääomaverotuksen muuttamista progressiiviseksi, jotta voitaisiin kuroa kiinni ansio- ja pääomatuloverotuksen eroa ja kerryttää valtion kassaa arviolta 500 miljoonalla eurolla. Olemme esittäneet myös mm. yksinhuoltajalisien ja lapsiperheiden toimeentulotuen korottamista, joilla pureuduttaisiin lapsiperheiden huolestuttavaan köyhyysongelmaan. Mainitsemallani välikysymyksellä oppositiopuolueet vaativat korotusta perusturvan tasoon. Nämä ovat muutamia esimerkkejä SDP:n ja opposition konkreettisista parannusehdotuksista. *** Eduskuntavaalien tulisi olla se areena, jolla hallituspuolueet ja poliittinen linja valitaan. Tuolloin pitäisi punnita istuneen hallituksen työn onnistuminen ja mikäli riittävä määrä ihmisiä sen hyväksyy, niin vanha hallitus jatkakoon. Jos valtaosa ihmisistä on tyytymättömiä siihen miten maata on johdettu ja he lähtevät ilmaisemaan tämän äänestämällä, silloin valta vaihtuu. Vai vaihtuuko? Nykyhallitushan on tilannut konsulttitoimistolta seuraavan hallitusohjelman. Porvarien ohjelma ostetaan nyt siis hallituksen piikkiin veronmaksajien rahoilla ennen kuin hallituksen poliittinen väri on ratkaistu vaaleilla. Tämä kertoo porvarien härskistä tempauksesta riistää valtaa kansalta suurelle rahalle. Katja Taimela kansanedustaja, sdp

5 Viisseiska Sinun ammattiosastosi Ammattiosasto tiedottaa Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. tunnetaan jäsenten keskuudessa nimellä Metalli 57 ja se sama nimi lukee valokyltissä osastomme toimiston oven päällä osoitteessa Helsingintie 16, Salo. Toimiston tunnusmerkkeinä ovat myös kuvan raskaat, valetut ovenkahvat. Olet ammattiosastosi kautta Metallityöväen Liiton jäsen. Ammattiosasto ovat itsenäinen, rekisteröity yhdistys, jonka tehtävä on mm. koota palkansaajat ja alan opiskelijat yhteistoiminnan avulla parantamaan työ- ja palkkaehtoja sekä toimimaan yhteiskunnallisen asemansa ja oman sivistystasonsa kohottamiseksi. Tätä tehtävää Metalli 57 toteuttaa tarjoamalla jäsenille neuvontaa edunvalvontaa, jäsenasioita ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa koskevissa kysymyksissä. Neuvoja saa osaston toimistolta sekä työpaikoille valituilta luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta. Ammattiosaston johtoon valitaan joka vuosi toimikunta, joka vastaa toiminnasta. Metalli 57:lla on toimikunnan lisäksi 11 jaostoa kehittämässä ja pyörittämässä jäsenistölle suunnattua toimintaa. Jaostot ovat: Liikunta- ja hyvinvointijaosto, naisjaosto, nuorisojaosto, talousjaosto, tiedotusjaosto, opintojaosto, veteraanijaosto, TES- ja edunvalvontajaosto, työsuojelujaosto, vapaa-aikajaosto ja monikulttuurijaosto. Jaostot tarjoavat monipuolista toimintaa matkojen, koulutusten ja erilaisten tapahtumien muodossa. Tietoja toiminnasta saat kädessäsi olevasta Viisseiska -lehdestä, työpaikoille lähetettävistä ilmoituksista, Ahjolehdestä ja osastomme nettisivuilta, Tervetuloa mukaan tointaan! - OA - Helskyaho Lasse, puheenjohtaja Hynynen Esa, varapuheenjohtaja Heinonen Henna, sihteeri Kallio Sirpa, taloudenhoitaja Muut toimikunnan varsinaiset jäsenet Ilola Juha Järvinen Irma Kallio Marjo Kangasniemi Jukka Koskela Esa Metalli 57:n toimikunta 2010 Kuutti Sam Laaksonen Sari Lahtinen Olli Loiske Merja Malm Anne Marjuaho Tomi Mäki Anne Ojanperä Asmo Sievänen Mervi Tuominen Onni Vainionpää Leena Westman Ritva Toimikunnan varajäsenet Haanpää Henri Järvinen Marja-Leena Kivelä Petra Laaksonen Kari Nieminen Mikko Sam-Koskitanner Sambeau Tuominen Ritva Valkeapää Kalevi Virtanen Jari Ylander Harri Toimikunta eduskuntavierailulla Toimikunta eduskunnan lehtereillä Heikki Raittila ja Katja Taimela Syksyllä 2009 alkoi kehittyä ajatus ammattiosaston toimikunnan vierailusta eduskuntaan. Näin saataisiin toimikunnallekin vaihtelua jatkuvaan arkiseen kokoustamiseen. Asia lähti rullaamaan hyvällä vauhdilla, kun kansanedustaja Katja Taimelakin suhtautui asiaan kiinnostuneesti ja myötämielisesti. Taimelan ja hänen avustajansa Antti Kottin tehdessä vierailun eteen työtä Helsingin päässä, tekivät osaston työntekijät oman osansa Salossa. Työn tuloksena oli helmikuun neljäntenä, tänä vuonna, kaikki valmista matkaa varten; ilmoittautuneita yli kaksikymmentä ja linja-auto valmiina lähtemään kohti pääkaupunkia. Matka sujui mukavasti niitä näitä rupatellessa. Lähemmäs Helsinkiä päästyämme otettiin sovittu yhteys Taimelaan. Eduskuntatalon portaitten eteen ehdittyämme oli emäntämme jo vastassa. Ovesta sisään ja turvatarkastukseen, kaikki portin kautta ja jos piippasi, tarkastettiin vielä käsi vempaimella. Sitten kännykät lukittavaan lokeroon ja oppaan mukana kiertämään. Opas hoiti hommansa erittäin hyvin ja samalla johdatti meidät yleisölehterille. Taimela kävi vielä moikkaamassa ja lähti työpaikalleen alas istuntosaliin. Alkoi eduskunnan Joululoman jälkeisen ajan ensimmäinen kyselytunti. Opposition edustaja Jutta Urpilainen esitti selvän ja asiallisen kysymyksen nuorisotyöttömyydestä. Aluksi hän esitti huolestuneisuutensa asiansa vakavuudesta perustellen sitä nuorisotyöttömyyden määrällä. Alle 25 vuotiaista nuorista työttömänä oli silloin yli 25 %. Urpilainen esitti kysymyksenään hallitukselle, että kuinka paljon tämä on varannut tai aikoo varata rahaa tämän huolestuttavan ongelman poistamiseksi tai ainakin sen lievittämiseksi. Moni muukin edustaja esitti aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä. Hallituksen edustajat antoivat ympäripyöreitä, hyvin ylimalkaisia, asiaa melko kaukaa liippaavia vastauksia. Vastaajina olivat ainakin valtiovarainministeri ja työministeri. Päällimmäisenä tästä kyselytunnista jäi mieleen hallituspuolueiden edustajien ylimielisyys. Kysyjienkin olemuksesta huokui selvästi pettyneisyys vastauksiin. Aivan kuin pisteeksi iin päälle lausahti valtionvarainministeri Katainen viimeisenä vastauksenaan Urpilaiselle: Vähemmän teatteria ja enemmän toimintaa. Jokainen veti omat johtopäätöksensä tästä vastauksesta. Toivottavasti ei näin ala-arvoinen vastaus ministerin suusta kuultuna kuvasta sentään koko eduskunnan tasoa. Vasta valittu puhemies Juuri päivää paria ennen retkeämme oli eduskunnassa suoritettu puhemiehen vaali. Toki sen voitti ns. istuva puhemies, mutta hän sai vain reilut 80 ääntä. Tästä puhemies veti herneen nenäänsä, hänen mielestään ääniä olisi pitänyt tulla ainakin 199. Olihan se selvä protesti, mutta julkisuuteen markkinoitiin väärää syytä protestiin. Ne, jotka eivät äänestäneet Sauli suurta, halusivat huomauttaa häntä eduskunnan henkilökunnan huonosta kohtelusta. Eli ei siis puhemiehen patistelusta säästäväisyyteen. Mielenkiinnolla seurattiin lehteriltä, miten puhemies jakoi puheenvuoroja. Tasapuolisesti tuntui jakavan kaikille halukkaille. Olimme myös huomaavinamme, että puhemiehen kellossa oli minuutit pidempiä mitä tavallisesti. Eläketietoutta ja päivällinen Kiinalaisittain Kyselytunnin päätyttyä siirryimme Telan tiloihin. Heikki Raittila otti ajan ja tilan haltuunsa omintakeiseen tyyliinsä. Heikki selvitti eläkeasioita ja niiden muutoksia. Hän selvensi myös hyvin seikkaperäisen kaavion avulla, että mistä työnantajapuoli neuvotteli silloin, kun oltiin pöydän ympärillä keskustelemassa työurien pidentämisestä. Se halusi vain rahat pois ns. työttömyysputkesta. Työurien pidentämisestä ei siis ollut kysymys, niin kuin ei yleensäkään, kun on EK:n toimista kysymys. Lopuksi voisin kysyä, että onko työurien pidentämistä kaikki nämä lomautukset, lopputilit, tehtaitten sulkemiset, tuotannon ulkomaille siirtämiset. Retken lopuksi söimme erittäin maittavan kiinalaisen päivällisen ja nautimme ravintolahenkilökunnan hyvästä palvelusta. Kotiinpäin lähdimme Vainionliikenteen bussilla turvallisesti ammattitaitoisen kuljettajan kyydillä. - LH -

6 Viisseiska 57 Spesiaali Harrin pienoistietosanakirjat ei tällä kertaa jäänyt odottamaan, että 57-Spesiaali joku jäsenistämme poikkeaisi toimistolle kertomaan itsestään. Varman vinkin johdattamana lähdin kurkistamaan Harri Ylanderin kokoelmia. Harri keräilee purkkakortteja. Tiedättehän ne korttisarjat, joita aikanaan löytyi purukumipakettien sisältä. Harrin kodista löytyy huone, jonka seinät on päällystetty purkkakuvatauluilla ja hyllyt täyttyvät mapeista. Löytyypä seinältä kunniakirjakin, jonka mukaan Harri on saanut puoli kiloa suklaata palkinnoksi osallistuttuaan Pandan suklaapaketeissa olleiden lippukuvien keräyskilpailuun. Purkkakortit on järjestetty mappeihin ja keräilykirjoihin, jotka on jaoteltu valmistajan mukaan; korttisarjoja löytyy Hellakselta, Chymokselta, Pandalta, Fazerilta, Leafilta, Championilta Harri poimii mapin toisensa jälkeen hyllystä ja kertoo niiden historiaa. Ei voi kuin ihmetellä, miten joku muistaa, mitä mikin kymmenistä mapeista sisältää. Asiaan vihkiytymätön on aivan pyörällä päästään katsoessaan korttisarjoja eläimistä, filmitähdistä, laulajista, rahoista, jalkapallon ja jääkiekon pelaajista, autoista, avaruudesta ja lentokoneista. Oman sarjansa ovat saaneet myös sellaiset kuuluisuudet kuin Tarzan, Batman, Aku Ankka ja Spede. Luettelo on loputon. Korttien kuvapuolen taakse on painettu historiaa, laulun sanoja ja teknisiä tietoja. Harri sanookin, että kortit ovat kuin pienoistietosanakirjoja. Lapsuudessa se kaikki alkoi Harri, kuten silloin moni muukin pikkupoika, innostui keräämään purkkakortteja jo alle kouluikäisenä. Harrin kotikylällä kävi hänen muistinsa mukaan parhaimmillaan 8 eri myymäläautoa viikossa. Ostoksilla käytiin mamman kanssa ja aina silloin tällöin löytyi ostoskassista myös purkkapaketti keräilykortteineen. Aikaa kului ja purkkakortit unohtuivat vintille muiden harrastusten tieltä. Harri kaivoi kortit uudelleen esille luvulla. Hänen vaimonsa oli myös kerännyt purkkakortteja. Molemmat kokoelmat yhdistettiin ja siitä sai alkunsa määrätietoinen kerääminen ja sarjojen täydentäminen. Metalli 57 KEVÄTKOKOUS osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo sunnuntaina kello Käsiteltävät asiat: Sääntömääräiset asiat mm: Toimintakertomus vuodelta 2009 Vuoden 2009 tilinpäätös Muut kevätkokoukselle esitetyt asiat Kokouksessa kutsuttuna aluetoimitsija Lea Wiman-Määttä Varsinais-Suomen Turun aluetoimistosta Kahvitarjoilu T E R V E T U L O A! Osallistu vaikuta! toimikunta Uudet sarjat hankalia Harrin vanhimmat kortit ovat luvulta; niissä on kuvia Shirley Templestä. Hän on rajannut keräämisen Suomessa myytyihin sarjoihin ja vuoteen Nykyisissä purkkapaketeissa on korttien sijaan yleensä tarroja ja sarjat vaihtuvat tuhkatiheään, joten niiden kerääminen on turhan haastavaa. Kuvallisia sarjoja löytyy noin 300. Jokunen niistä Harrilta vielä puuttuu. Hänellä on kuvia lähes ja jos laskee mukaan kerätyt purukumikääreet, yltää kokoelma kappaleeseen. Harrin suosikkisarjat ovat POP 70- ja POP 100 -sarjat, joista löytyy aikansa laulajasuosikkeja, kuten Danny, Fredi, Markku Suominen, Kirka jne. Kuvien takaa löytyvät heidän hittilaulujensa sanat. Mistä vanhoja kortteja löytyy Sarjoissa ei paljon aukkoja ole mutta joitakin kortteja Harrilta vielä puuttuu. Hän tietää parisen kymmentä suomalaista purkkakorttien keräilijää. Heistä iso osa kerää vain tiettyjä sarjoja mutta puolentusinaa on Harrin tavoin kiinnostunut kaikista sarjoista. Onpa joku jo kerran lopettanut keräilyn ja myynyt kokoelmansa mutta eipä vaan ole harrastus jättänyt rauhaan ja hän on aloittanut homman uudelleen alusta. Keräilijät vaihtavat tietoja ja kortteja keskenään, näin sarjat pikkuhiljaa täydentyvät. Jos sinulla on kotona vanhoja purkkakortteja, ota yhteys Harriin. Ehkä sinulta löytyy juuri se kortti joka hänen sarjastaan vielä puuttuu. Harrin nettiosoite on sattuvasti: Aktiivista elämää Kun keräilykärpänen on puraissut, on selvää, ettei harrastus ole jäänyt pelkkiin purkkakortteihin. Harri on kerännyt tulitikkurasioita sekä kuvia suklaapaketeista, tupakka-askeista ja pastillirasioista. Hän kerää myös toivelaulukirjoja ja äidille vanhoja toivelauluvihkoja. Muita harrastuksia ovat pyöräily, hölkkä, ristisanat ja harmonikan soitto. Harri harjoittelee ystävänsä kanssa soittamista joka maanantai. Ohjelmistoon kuuluvat valssit, humpat ja tangot. Nuotit löytyvät mm. Harrin keräämistä toivelaulukirjoista. Aktiivinen mies ehtii olla mukana monessa muussakin: hän kuuluu Keliakialiiton hallitukseen, Metalli 57:n toimikuntaan ja on ollut oman työpaikkansa luottamusmiehenä monen vuoden ajan. 57-Spesiaali kiittää Harria, kun saimme kurkistaa hänen elämäänsä ja toivottaa onnistuneita purkkakuvalöytöjä sekä mukavia hetkiä harrastusten parissa tulevaisuudessakin. - Outi Aaltonen -

7 Viisseiska Ansiosidonnainen päiväraha 2010 Tähän juttuun on kirjattu muutamia ansiosidonnaisen päivärahan perusasioita ja siihen vuoden 2010 alussa tulleita muutoksia. Jokaisen työttömän ja lomautetun kannattaa kuitenkin selvittää oma tilanteensa luottamusmieheltä, ammattiosastolta tai liitosta, sillä kaiken kattavaa selvitystä on mahdoton antaa. Jokainen päivärahahakemus tarkastellaan aina työttömän oman tilanteen mukaan. Laki muuttui vuoden 2010 alussa Ansiosidonnaisen päivärahan etuuksia säätelee Suomen lainsäädäntö. Kaikkien työttömyyskassojen on noudatettava samoja lakeja ja säädöksiä, oli kyseessä sitten ammattiliittojen tai yksityinen työttömyyskassa. Ammattiosastomme on tehnyt esityksiä Metallityöväen liitolle ja sitä kautta SAK:lle monien ansiopäivärahan heikkouksien poistamiseksi. Sellaisia ovat esim. soviteltu päiväraha ja lomakorvausten jaksotus. Liitto on tehnyt parhaansa mutta viime kädessä lakimuutokset ovat hallituksen ja eduskunnan käsissä. Kevään 2009 nk. sosiaalipaketin yhteydessä sovittiin työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken vuodelle 2010 sellainen muutos, että lyhennetylle työviikolle lomautetuille maksetaan päiväraha täysimääräisenä kaikista lomautuspäivistä eikä päivärahaa sovitella. Vuoden 2010 alussa tuli päivärahaan muitakin lakimuutoksia: Koulutustuki ja koulutuspäiväraha poistuivat. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen opiskelu ovat jatkossa työllistymistä edistäviä palveluja. Niiden ajalta maksetaan ansiopäivärahaa ja 9 euron suuruista ylläpitokorvausta. Toisin kuin entisen koulutustuen aikana, lasketaan koulutuksen aikana maksettu päiväraha 500 päivän enimmäismaksuaikaan. Korotettua ansio-osaa voidaan nyt maksaa tietyin ehdoin jo 3 vuoden työuran jälkeen. Työllisyysohjelmalisän tilalle tuli muutosturvan ansio-osa. Näistä kannattaa kysellä TE-toimistosta, jos joutuu työttömäksi tai lomautetuksi. Siellä tehdään myös työllistymisohjelma, joka on tukien saamisen ehtona. Jäsenyysehto, työssäoloehto ja omavastuu Sen, voidaanko työttömälle tai lomautetulle henkilölle maksaa päivärahaa, määrittää oman paikkakunnan TE-toimisto, siksi työttömän on viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänään käytävä TE-toimistossa ilmoittautumassa työttömäksi. Poikkeuksen tästä tekevät ns. ryhmälomautukset, jotka ovat mahdollisia, kun lomautus koskee vähintään kymmentä henkilöä. Tuolloin työnantaja ilmoittaa lomautuksesta TE-toimistoon ja joko työnantaja tai luottamusmies toimittaa lomautettujen listan myös työttömyyskassaan. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamisen ehtona on, että henkilö on työttömyyskassan jäsen. Työttömyyskassan maksamien etuuksien saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyysehdon ja työssäoloehdon. Jäsenyysehto täyttyy uuden lain mukaan, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 34 viikkoa. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut jäsenyysaikana 34 kalenteriviikkoa palkkatyössä, jossa työaika on kunakin kalenteriviikkona ollut vähintään 18 tuntia. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, vaan työssäoloehtoa voi kerryttää 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Työttömyyden alkuun jaksotetaan työttömälle maksettu lomakorvaus ja mahdollinen työnantajan maksama kultainen kädenpuristus. Siltä ajalta ei makseta päivärahaa. Työttömän ja lomautetun päivärahan alussa on myös 7 arkipäivän omavastuuaika, jolta päivärahaa ei makseta. Ansiosidonnaista päivärahaa on mahdollisuus saada 500 päivän ajalta. Jos työttömyys sen jälkeen yhä jatkuu, voi hakea työmarkkinatukea Kelan kautta. Kun jäsen on ollut ansiosidonnaisen päivärahan laskennan jälkeen töissä yhteensä 34 vähintään 18 tunnin työviikkoa ja työttömyys tai lomautus taas jatkuu, lasketaan päiväraha uudelleen. Tällöin myös 500 päivän enimmäisaika nollaantuu ja laskenta alkaa alusta. Tällöin tulee maksatuksen alkuun uudelleen 7 päivän omavastuu. Lomautuksen erityispiirteitä Lomautuksen 30 ensimmäistä työpäivää kerryttävät vuosilomaa. Tilapäiset työssäolopäivät, joista ei ole lomautuksen alkaessa ilmoitettu, katkaisevat 30 työpäivän laskennan ja työssäolon päätyttyä alkaa uusi 30 työpäivän vuosilomaa kerryttävä jakso. Nk. vuorolomautukset, joissa tehdään lyhennettyä työpäivää tai laaditun lomautuslistan mukaisesti esim. viikko töitä ja viikko lomautusta, kerryttävät vuosilomaa enintään 6 kuukautta. Lomautetulla on oikeus mennä toiselle työnantajalle töihin lomautuksen ajaksi. Lomautetulla työntekijällä on myös oikeus purkaa työsopimuksensa irtisanomisajasta riippumatta, ei kuitenkaan, jos lomautuksen päättymisaika on hänen tiedossaan lomautuksen päättymistä edeltävän 7 päivän aikana. Jos jäsen irtisanoutuu oltuaan lomautettuna yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, on hänellä oikeus saada työnantajalta korvauksena irtisanomisajan palkka ja lomakorvaus kertyneen loman osalta. Irtisanomisaika riippuu työsuhteen kestosta. Tällaisessa tapauksessa TE-toimisto ei laita työttömyyden alkuun 90 päivän karenssia, joka muuten tulee, kun irtisanoo itsensä ilman pätevää syytä. Irtisanomisajan palkka ja lomakorvaukset jaksotetaan ansiosidonnaisen päivärahan osalta ajaksi, josta ei saa päivärahaa. Tässä kohtaa on siis jokaisen mietittävä omista lähtökohdistaan, kannattaako irtisanoutua, jos uutta työpaikkaa ei ole tiedossa. Työttömän ja lomautetun on viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänään ilmoittauduttava Jos joudut työttömäksi työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Muut päivärahan hakemiseen liittyvät asiat voi tarkistaa Ahjo-lehdestä, luottamusmieheltä, ammattiosastosta tai liiton nettisivuilta: - OA - Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ota mukaasi TE-toimistoon työtodistukset tai lomautustodistus, mikäli olet lomautettu. TE-toimisto antaa sinua koskevan sitovan työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle. Pidä työnhakusi voimassa toimiston antamien ohjeiden mukaisesti! Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljän kalenteriviikon jaksoissa. Hakujakson viimeinen päivä on sunnuntai. Jos teet osa-aikatyötä, jossa on kuukausipalkka, hae päivärahaa kalenterikuukausittain. Täytä päivärahahakemus huolellisesti lomakkeen ohjeiden mukaan ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetty hakemus joudutaan palauttamaan, jolloin päivärahan käsittely viivästyy. Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettää työttömyyskassaan etukäteen ennen hakemusjakson päättymistä. Hakemuslomakkeen ja neuvoja saat: TE-toimistosta Metalli 57:n toimistolta työttömyyskassasta kassan sivuilta Anagrammi haussa Kehitä anagrammi ammattiosastomme nimestä: Salon metallityöväen ammattiosasto ry Anagrammi on sana tai lause, joka koostuu samoista kirjaimista kuin joku toinen sana tai lause. Esimerkiksi sanan talviaamu anagrammi voisi olla vaikka tuima vala. Julkaisemme anagrammit seuraavissa Viisseiska lehdissä. Kaikkien anagrammien lähettäjien kesken arvotaan 20 :n lahjakortti. Anagrammit toimitetaan viimeistään Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, tai kenen lamppu välähtää?

8 Viisseiska Jäseniltä Pahoinvointi hyvinvointiyhteiskunnassa Suomalaiset haluavat pitää kiinni hyvinvointivaltiostaan ja sen tuottamista julkisista palveluista. Keskiluokan hyvinvointia ylläpitävät esimerkiksi päiväkodit, koulut, vammaisten, vanhusten palvelut ja toimiva terveydenhuolto. Syrjäytyminen tarkoittaa kasaantunutta huono-osaisuutta. Työttömyys ei sinänsä syrjäytä ketään, mutta jos siitä seuraa taloudellinen katastrofi, asunnon menetys ja depressio, johon itsehoidoksi juodaan viinaa, alkaa yhteiskunnan syrjässäkään kiinnipysyminen tuottaa vaikeuksia. Suomalaisten suhtautuminen alkoholiin on perinteisesti kaksijakoinen: juoda saa usein ja humalaan saakka, mutta jossakin kulkee se näkymätön raja, jonka ylitettyään hauskasta juomaveikosta tulee hyljeksitty juoppo. Toimeentulon lisäksi ihmisen hyvinvoinnin ehdoton edellytys Suomen leveysasteilla on asunto. Työssäkäynti, ihmissuhteiden ylläpitäminen ja itsestä huolehtiminen käyvät kohtuuttoman vaikeiksi, elleivät mahdottomiksi, mikäli ihmiseltä puuttuu koti. Suomessa köyhyyden trendinä on jo pitkään ollut jatkuva kasvu. EU:n käyttämässä määritelmässä vedetään niin sanottu köyhyysriskiraja, jonka perusteella köyhäksi tulkitaan henkilö, jonka tulot jäävät alle 60 % keskivertotulosta. Työttömyys uhkaa työttömän, hänen puolisonsa ja lastensa hyvinvointia. Usein huolenpidon ja kasvatuksen laiminlyövästä kodista ajaudutaan huonompaan koulumenestykseen, huonompaan asemaan työmarkkinoilla ja tähän asemaan liittyvään epäterveellisempään elämäntapaan ja siten huonompaan terveyteen. Työsuojeluvaltuutettu Sam kuutti Vähän on paljon! Noin tasan kuukausi sitten erääseen pieneen kylään, Phnom Srokiin tuli vanhempi rouva, joka ei ole käynyt synnyinseudullaan yli 30 vuoteen. Hän oli joutunut pakenemaan synnyinmaassaan syttyneen sisällissodan aiheuttamaa kaaosta. Nyt jo melkein kokonaan suomalaistuneena hän astui sille maankamaralle, joka on niin paljon ottanut, mutta myös paljon antanut. Tämä surullisen kuuluisa paikka sijaitsi Kambodzan ja Thaimaan rajalla ja on koko Kambodzan miinoitetuin alue. Jokainen miehittäjä on aina lähtiessään jättänyt sinne runsaasti maamiinoja, joten kylässä on tavallista enemmän orpoja ja invalideja. Ihmisten kasvoista on todella hankalaa lukea, että heillä on niin paljon surua menneisyydessään ja paljon haasteita arjessaan. He hymyilevät kohdatessaan toisia ihmisiä. Heille on opetettu, että hymy on lahja, jonka luoja on ihmisille lahjoittanut. Se on lahja, jota meidän tulisi jakaa lähimmäisillemme päivittäin! Saapuessaan kylään rouva tiesi, ettei kylässä ole varmastikaan kovin paljon ihmisiä. Hän ei kuitenkaan aavistanut, että siellä olisi niin hiljaista, kun mitä hän sai havaita. Häntä vastaan tuli enimmäkseen vanhuksia ja iso lauma lapsia. Toisilla lapsilla oli vielä heitä pienempiä lapsia sylissään. Keskusteltuaan kyläläisten kanssa hänelle selvisi, että tässä kylässä on enimmäkseen lapsia ja vanhuksia. Työikäiset aikuiset ovat lähteneet kauas etsimään töitä. Vanhukset, jotka eivät pysty tekemään pitkiä matkoja, jäävät kylään huolehtimaan lapsista. Suurin osa lapsista on niin pieniä, etteivät he ole kyenneet lähtemään niin kauas pois kylästään kouluun. Syynä on miinavaara ja näin ollen matka on erittäin pitkä sekä vaarallinen. Monet aikuiset ovat räjähtäneet miinaan, etsiessään polttopuita. Tästä syystä he haaveilevat, että kylään saataisiin lapsille oma opettaja ja koulutarvikkeita, jotta lapset voisivat käydä turvallisesti koulua omassa kylässään. Koska tämän hetkinen taantuma on maailmanlaajuinen, se näkyi myös tässä pienessä kylässä. Työikäiset aikuiset, jotka ovat tottuneet etsimään töitä kaukaa, joutuvat vielä kauemmaksi. Ennen töitä saattoi yrittää hakea oman maan Lapset saivat suomentuliaisia: osa niistä oli Metalli 57:n lahjoittamia. sisältä, mutta nyt oli lähdettävä sinne, missä mahdollisesti saattaa töitä löytyä. Monet yrittävät tehdä virallisia sopimuksia työnantajiensa kanssa, mutta monta kertaa he saavat kokea, etteivät asiapaperit olleet asianmukaisia Thaimaan viranomaisten silmissä. Näin ollen he joutuvat vankilaan, koska heidät luokitellaan laittomiksi työläisiksi. Tämä on ollut enemmistön kohtalona, kun he yrittävät päästä töihin ansaitsemaan perheelleen elantoa. Todelliseksi syyksi on paljastunut lopulta varsin kuvottava syy: näillä työläisillä kun ei ollut lahjontaa varten erillistä rahastoa, millä lahjoa viranomaisia. Rouva kertoi, miten liikuttavaa oli nähdä, kun lähes koko kylä tuli häntä tapaamaan. He kysyivät, että missä on se ranskalainen rouva? Kyseisessä maassa oli tapana kutsua kaikkia länsimaalaisia ranskalaisiksi, koska he eivät paljonkaan tiedä muusta maasta. Ranska on hallinnut maata luvulta aina vuoteen 1997 asti. Onhan se tietysti luonnollista, että he erehtyivät luulemaan häntä länsimaalaisiksi, naurahtaa rouva. Saavuttuaan lähemmäksi, he kuitenkin saivat iloisesti yllättyä, että hopeanharmaista hiuksista ja länsimaalaistuneesta pukeutumistyylistään huolimatta, rouva puhuukin khmerin kieltä. Hän kertoi olevansa syntyisin Kambodzhasta, eläneensä ennen sota-aikaa tässä kylässä sekä, että tämä on hänen lapsuuden kylänsä. Kesken keskustelun, kuului hyvin heiveröinen, mutta kuitenkin tarpeeksi kuuluva ääni. Ääni huusi, minun pelastajani!. Rouva kääntyi katsomaan ja kysyi äänen perään. Siellä oli sokea rouva joka huusi nuo äskeiset sanat. Hän kertoi, että tämä rouva oli pelastanut hänet sota-aikana, kun häntä oltiin kuljettamassa teloitettavaksi. Hän ei ollut täysin sokea vielä silloin, mutta on nykyään täysin sokea. Hän kuitenkin muistaa hänet pelastaneen rouvan äänen aina. Sokea rouva kertoi kyläläisille, miten hänet oli pelastettu varmalta kuolemalta. Sota ei ollut vielä loppunut. Tämä tapahtui vuonna 1979, mutta ei ollut vielä kevät, koska vietnamilaiset eivät vielä olleet tehneet maihinnousua Kambodzaan. Punakhmeerit eivät vielä käsittäneet, että heidän valtakautensa oli loppumaisillaan. Sinä päivänä punakhmerien sotilaat olivat sitoneet käteni yhteen ja minua syytettiin yhteisöltä varastamisesta. Syyte oli varastaminen, koska olin jäänyt kiinni siitä, että söin nälissäni maasta löytyneitä riisinjyviä ja tämä oli ankarasti kielletty. Siten minua piti rangaista tästä teosta. Minut kuljetettiin pellon poikki ja olimme paikassa, jossa muita kohtalotovereita jo oli teloitettu. Sillä hetkellä kun suljin silmäni, odottaen, että nyt se on menoa, kuului ääni. Älkää vahingoittako häntä, hänellä on vasta muutaman päivän vanha vauva, joka tarvitsee häntä! Voitte ottaa minut tilalle, meitä on yhtä monta. Lapseni ei ole ehtinyt vielä syntyä, joten hän ei tiedä tästä maailmasta mitään. Meidän kummankin ihmetykseksi, meidät molemmat komennettiin johtajien käskystä vapautettaviksi, mutta työt pellolla piti tuplata, rangaistukseksi niskuroimisesta. Mitään syytä vapauttamisesta ei kerrottu, mutta tässä me nyt olemme. Toisella meillä on näköä jäljellä, Iloisia kohtaamisia Kambodzassa. toisella ei, mutta kummallekin on annettu uusi tilaisuus! Sokean rouvan lopetettua puheensa, Rouva jatkoi. Niin paljon tämä maa antoi ja niin paljon se on ottanut. Minulla on nykyään uusi kotimaa, se on kaukana pohjoisella maapallonpuoliskolla, se on Suomessa. Minun oli hyvin vaikea aluksi sopeutua uuteen ympäristöön ja kieliongelman takia arki oli hyvin vaikeata. Kun aikaa kului, olen oppinut selviytymään uudessa kotimaassa hiukan paremmin. Kuuluu hihitystä ja puheensorinaa, Rouva kääntyi katsomaan taakse ja siellä oli muodostunut jono. Jono lapsista jotka halusivat tulla tervehtimään läheltä. Rouva ilmoitti lapsille, että hänellä on Suomesta, suomalaisilta ystäviltä yllätys heille. He katsoivat häntä ihmettelevin katsein, mutta sitten jo naurahtivat, kun huomasivat mitä erilaisia lahjoja oli heille lähetetty kaukaisesta Suomesta. Niin vähän meiltä täältä Suomesta, mutta niin paljon heille, jolla ei ollut mitään! Kirjoittanut, haastattelun perusteella: Sambeau Sam-Koskitanner Pelastajan ja pelastetun tapaaminen 30 vuoden jälkeen.

9 Viisseiska Salossa noin 1850 tuntityöntekijän Nokian tehtaalla käydään vuoden sisällä neljänsiä YT- neuvotteluja. Tällä kertaa neuvotellaan irtisanomisista, ihmisten työpaikoista. Salon tehdas on Kännykkäjätin Suomen ainoa tuotantolaitos, joka monien johtajien puheiden perusteella niin kovin tärkeäksi listataan. Johtajat vakuuttelevat, että Salon tehdas on Nokialle tärkeä ja tähän me haluaisimme uskoa, vaikkakin usko on kovilla, sen verran kylmää kyytiä tämän päivän Bisnesmaailma meille antaa. Toisaalta me tiedämme, että Nokia on koko Suomelle tärkeä; mitä meidän katon alla tapahtuu, sillä on laajat yhteiskunnalliset vaikutukset. Mikä sitten painaa vaakakupissa enemmän, todennäköisesti talousanalyytikot sen meille suuressa viisaudessaantalousuutisissa kertovat. Vuosi opintovapaalla Aloitin nuorena yliopistoopinnot,jotka jäivät kesken vuonna Opintojen jatkaminen oli ollut mielessä siitä lähtien. Pyörittelin mielessäni opintovapaan viettämistä parin vuoden verran ja lokakuussa 2008 pyysin työnjohtajalta hakupaperit. Vanhojen, ennen tutkinnonuudistusta aloittaneiden opiskelijoiden opiskeluoikeus ei vanhene. Tuen ja vapaan saamiseen vaadittu opiskelupaikka avautui Turun yliopiston humanistisesta tiedekunnasta, jossa olin opiskellut englannin kieltä ja kirjallisuutta. Olen ollut 15 vuotta Nokian palveluksessa. Työ alkoi tuntua tylsältä, väsytti ja teki mieli kokeilla pärjäisinkö nuorten akateemisten opiskelijoiden tahdissa. Työn ohessa suoritin iltaisin joitain avoimen yliopiston kursseja helpottaakseni edessä olevaa urakkaa. Korkein aita oli ylitetty,kun vein täytetyn lomakkeen työnantajalle. Koska en ole ns. korvaamaton, ei vapaan saannissa ollut ongelmia. Myöntävä päätös tuli nopeasti. Toisaalta työnantaja varmasti kiitti mielessään, koska taloudellinen lama iski juuri samaan aikaan, kun lähdin pois palkkaa nauttimasta. Monet työkaverit lomautettiin tai irtisanottiin vapaani aikana, joten ajoitukseni oli loistava, vaikken sitä opintovapaata anoessani vielä tiennytkään. Taloudellinen pärjääminen pohditutti. Kaikki laskut täytyi maksaa opiskellessakin. Pyysin Koulutusrahastosta ennakkopäätöksen aikuiskoulutustuesta. Työuran perusteella minulle myönnettiin vuodeksi 1008 euroa kuukaudessa aikuisopintotukea. Tuesta maksetaan vero. Opiskelijana olin oikeutettu monenlaisiin etuihin. Junalla ja linja-autolla sai matkustaa puoleen hintaan. Oma autoni ei paljon kulunutkaan vuoden aikana, ja yllätyin, miten mukavaa ja nopeaa junassa matkustaminen oli (sinä talvena VR pärjäsi vielä suomalaisessa talvessa). Turhuuksien, kuten uusien vaatteiden ja kosmetiikan, ostamisesta oli helppo YT- neuvottelujen jäytämän ison työpaikan tunnelmia Johonkin numeroviidakkoon ja vierasperäisten sanojen sekamelskaan tuntuu kaikki järki kadonneen, tuotannon näkövinkkelistä katsottuna. Yli puolentoista vuoden epävarmuus kiihtyy, on kuin roikuttaisiin löysässä hirressä ja köysi kiristyy pikkuhiljaa. Mitä tulevaisuus tuo? luopua vuodeksi. Pystyin tekemään ulkomaanmatkankin. Koska en ollut enää riippuvainen loma-ajoista pääsimme halvalla äkkilähdöllä reissuun. Puoliso ei vastustanut opintovapaatani, vaikka joutuikin sponsoroimaan omalta osaltaan enemmän talouttamme. Itse opiskelu oli yllättävänkin helppoa. Aikuisena ei ollut enää mitään muita paineita. Työpaikka oli jo, joten siitä ei tarvinnut stressata. Lapset olivat jo aikuisia ja mies jo varma nakki, niin ei tarvinnut lähteä viikonloppuisin baariin viettämään opiskelijaelämää. Toisaalta nuorten opiskelijoiden englannin kielen taito oli paljon parempi kuin minun,ja varsinkin akateemisen kielen uudelleen oppimiseen jouduin käyttämään valtavan paljon aikaa. Yliopistolle meneminen jännitti. Vaikka rakennukset olivat säilyneet samannäköisinä, niin opiskelijat olivat hirvittävän nuoria... Opiskelijakunnan vaalien aikaan mainoksia jakavat pojat sivuuttivat minut. Luulivat varmaan professoriksi. Opiskelijatoverit ja minua nuoremmat lehtorit ottivat minut täysin luontevasti vastaan. Sain paljon apua ja kannustusta. Kukaan ei epäillyt selviytymistäni. Suurimmat epätoivon hetket aiheutti opinnäytetyön tekeminen. Viimeistelin työtäni kesähelteessä, sisällä tietokoneen ääressä. Monen hylkäämisen,hiusten raastamisen Moni pohtii, miten YT- neuvottelut sujuvat, mitä ne tarkoittavat juuri minun kohdallani. Tiedoitustilaisuus veti naamat vakaviksi. Jokainen yrittää suhtautua parhaansa mukaan. Huhumylly pyörii ja jauhaa informaation palasia uusiksi kokonaisuuksiksi. Irtisanomisperusteita spekuloidaan, jokainen tykönänsä miettii omaa työpanostaan: olenko tarpeeksi ahkera, entä positiivinen, uskallankohan nauraa enää työaikana, jospa kuitenkin olen liian vanha, nuori, kokematon, sairastellut, synnytysikäinen, hidas..vaikuttaako pärstäkerroin valintoihin. Onko se lähin esimies, joka ehdottaa, kuka irtisanotaan. Hoitovapaalta palannut miettii, että miksi tulinkaan takaisin töihin irtisanottavaksi. On toki heitäkin, jotka antavat kohtalon viedä turha stressata, kun asialle ei kuitenkaan mitään voi. Jotkut ottavat elämälle uuden suunnan ja lähtevät opiskelemaan. Monet, joiden ikä on oikea odottavat pääsyä ns. putkeen, kun vähänkin on vielä terveyttä jäljellä. Nyt ilmapiiri on varovaisen odottava ja töitä tehdään parhaan mukaan, ehkäpä hieman entistä hiljaisempana. Tieto irtisanomisista tuli suoraan puun takaa siinä mielessä, että juuri ja itkun jälkeen sain hyväksytyn arvosanan. Vuosi opintojen aloittamisen jälkeen sain postista kirjattuna kirjeenä humanististen tieteiden kandidaatin todistuksen. Opintovapaani aikana lama iski rajusti Suomeen. Työpaikat vähenivät.haaveilin mukavasta, koulutustani vastaavasta päivätyöstä, mutta sellaisia ei enää ollut. Viimeisen kuukauden aikana en tehnyt mitään. Olin toki suunnitellut siivoani vintin, tyhjentäväni talon turhasta roinasta, kerääväni pakastimen täyteen marjoja ja sieniä ja luovani vaatimattomasta pihastamme Edenin puutarhan. Opiskelu on itsenäistä ja enimmäkseen yksinäistä, ja aloin jo kaivata työpaikan kahvitaukoja päivän uutisineen. En myöskään halunnut avata enää yhtään englanninkielistä runokirjaa vaan kaipasin sähäkämpää toimintaa. Vuoden poissaolo työpaikalta oli paras asia, mitä olen Nokia-urani aikana tehnyt. Itsetuntoni kohosi, kun sain kandidaatin tutkinnon suoritettua eikä työ tunnu enää tylsältä. Ei kannata jäädä miettimään vuosikausiksi kuten minä. Jos on opiskelupaikka tiedossa ja vahva motivaatio,päätöstä ei varmasti kadu. Olen 55-vuotias, mutta ikinä en sano, että: Olen liian vanha oppimaan... Leena Vilhonen Salo joulukuussa käytiin YT- neuvottelut. Luultiin olevamme kuivilla, uskottiin lomautusrumban riittävän, kun lomautuspäiviä oli lisätty, joidenkin kohdalla yli puolella. Eipä vaan riittänyt. Paljon on spekulaatiota siitä, että tiedettiinkö tämä jo tuolloin joulukuussa, miksi nyt, kun Media toitottaa Nokian hyvästä tuloksesta. Ihmeellisiä ovat yritysmaailman koukerot. Riittääkö tämä irtisanominen, riittääkö enää mikään. YT- neuvottelujen kuuden viikon rupeama on raskasta aikaa kaikille. Jokaisen neuvottelupäivän jälkeen odotetaan täsmällistä tietoa neuvottelujen kulusta ja kiukuksi pistää, koska sitä, mitä henkilöstö odottaa, ei tule, ennen kuin YT- neuvottelut ovat päättyneet. Syvällisesti täytyy pohtia, mitä Lakko on tunteita herättävä sana. Lakossa oleva työntekijä menettää palkkansa lakon ajalta; liiton lakkoavustus ei lähellekään korvaa menetettyä ansiota. Työnantaja taas menettää tuloja ja usein myös asiakkaita lakon vuoksi. Koko yhteiskunta kärsii lakosta. Näistä syistä lakkoon ei ryhdytä kovin heppoisin perustein. Joskus lakko tai sillä uhkaaminen vain on työntekijöiden ainoa tapa saada etujaan ajettua. Lakkoon joudutaan silloin, kun työntekijöiden ja työnantajien neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen. Ei voi olla oikein, että joka neuvottelussa ainoastaan työntekijät antavat periksi ja jopa menettävät aikaisempia etujaan. Työnantajapuolen on myös tingittävä omista vaatimuksistaan. Media maalaa kauhukuvia Nykyisin niin sähköiset kuin painetutkin tiedotusvälineet ovat vahvasti työnantajien etuja tukevien piirien hallinnassa. Siitä seuraa, että työehtosopimusneuvotteluista ja mahdollisista lakoista uutisoidaan usein EK:n näkökulmasta. Niinpä olemme viimeaikoina saaneet median kautta kuulla, kuinka esim. ahneet ahtaajat pistävät Suomen polvilleen. Missään vaiheessa ei kerrota, että neuvotteluissa on kaksi osapuolta, että työnantajalla on oma osuutensa lakon syntymiseen. Me emme saisi sokeasti luottaa kaikkien televisiokanavien ja lehtien uutisiin. Vaikka niiden tiedot olisivatkin totta, voi esittämisen sävy olla puolueellinen. Vuorineuvokset haikailevat menneeseen Ahtaajien lakon alkaessa EK:n vuorineuvokset ehdottivat ihan Jäseniltä se tulevaisuus todellakin meille tuo, kun tehokkuusjohtaminen on aikansa elänyt ja ihmisjohtajuuden trendi on kovassa nousussa, nähtäväksi jää. Perkiön Sarille kiitokset kommenteista. Pääluottamusmies Anne Malm Lakko, työntekijän viimeinen keino vakavissaan, että ahtaajilta olisi poistettava lakko-oikeus. Se ei heidän mielestään sovi nykyiseen globaaliin maailmaan. Jos niin toimittaisiin, olisi se paluuta viime vuosisadan alkuun. Silloin työntekijöillä ei ollut mitään oikeuksia, vaan työnantaja saattoi päättää yksipuolisesti palkka- ja työehdoista. Sen jälkeen on ammattiyhdistysliike saanut jäsenilleen monia nyt jo arkipäiväisiltä tuntuvia etuja, monesti juuri lakkoilemalla. Esimerkiksi lomarahan saadakseen ovat metallimiehet joutuneet aikanaan lakkoilemaan 7 viikkoa. Sama EK on kieltäytynyt johdonmukaisesti tulopoliittisista ratkaisuista, jotka edellisen laman jälkeen auttoivat maamme talouden nousuun. Kyllä työnantajaleirin on pitänyt tietää, että EI-politiikalla saadaan aikaiseksi vain umpikujia, jotka saattavat johtaa lakkoon. Työsopimusneuvottelut eivät voi olla vain yhden osapuolen sanelua. Niissä pitää aidosti neuvotella. Lakkokenraali? Ettei nyt allekirjoittaneen nimen perään liitettäisi titteliä lakkokenraali, haluan sanoa, etten missään nimessä ole suosittelemassa lakkoa yhdellekään jäsenelle tai liitolle. Halusin jutullani vain kertoa, että lakko-oikeus on ja kuuluu olla työntekijöiden neuvotteluarsenaalissa silloin, kun oikein pahaan tilanteeseen ajaudutaan. Jos sen oikeuden menetämme, menetämme sen myötä tulevaisuudessa pikku hiljaa ne edut, joita ammattiyhdistysliike ja sen jäsenet ovat vuosien saatossa meille kovin uhrauksin hankkineet. On myös muistettava, että maailma muuttuu ja meidän on pystyttävä huolehtimaan työntekijöiden eduista tulevaisuudessakin. Lakko-oikeutta on puolustettava vaikka lakolla, jos muu ei auta. Outi Aaltonen

10 10 Viisseiska Jäseniltä Lunt iha joka paikas. Ja pakkast. Mää muistan ku iso dee lauloi joskus et niin paljo lunt, lunt iha joka paikas. Tänä talve se pittä paikkas. Lunt on tullu melke joka päiv, ain o saanu olla lykkämäs kola pitkin piha ja on täytyny huntera, et mihi iankaikkine tän lumen kans oikke jouttu, mihi sitä oikke ruppe kasama. Ei koht mahru omalt pihaltas ulos. Pakkastki o ollu iha jatkuval syötöl jo reilun kaks kuukaut. Totta kai tämmösel kelil lumipeitto paksune kans koko aja, ei ol ollu suaja välil kerttaka. Sitä mää vaa ihmettele, et minkä ihmen tähre niitte urheilijanuorukaiste täytys lähte sin Vankouveri ast niit mitalei tavottelema. Olisiva hiihtäny ja hypänny tääl koto ku olis kerranki ollu siihe mahrollisuus. Olis voinu tulla mitaleiki enemmä nokka kohre. Vähä erilaist jutujuurt. No ei mar, kyl niit palkintoi sielt olumpialaisistaki tul iha hyvi, vaikkei nii perinteisist lajeist, ku yleensä o pruukanu. Hyppyrmäjest ja tavallisest hiihrost. Simmosest ku lähretä lenkil vaik minuti väleil ja hiihretä lenk loppu ja katota kenel o paremp aik. See o voittanu ja saa kultase mitali. Ei niit palkintoi välttämät riit eres kaikil halukkail ja ku Suami on tämmöne piän maaki. Kyl mun mielest saara olla tyytyväissi varsinki ku senttä Ruatsi kaaretti jääkiakos molemmil rintamil. Naisis ja miehis. Kyl tää talvi o ollu kaikil tavoil harvinaine. Lunt kauhian pal ja pakkast pitki jaksoi. Välil aika paljonki. Ei tämmöst talve tul iha heti vasta, saa mennä ajas takaperi aika pitkäl ennenku tule. Joskus kakarana, sillo vanha hyvä aikka, ku koulunki kuljetti suksil kesä talve, sillo ol ain varsinki talvisi lunt ja pakkast. Välil paljonki molemppi. Eikä ollu mittä latukonei. Jääkiakkokaukalos o väärä miähe. Siit jääkiakost viel simmost, et vaik olumpialaisistaki tul kaks mitali, nii silti joku kiakkopomo sanos et valmentamisse tarttis saara lissä voimi. Tää tarkot maajoukkuet. Ole määki muutama suomalaise jääkiakkopelin käyny joskus sillontällö kattomas. En mää siit paljo mittä ymmär, mut sen mää tiärä, et siin pyritä sitä kiakko saama toise joukkue maali, see porukka o voittanu kump niit saa enemmä. Sen mää olen kans oppinu ymmärtämä, et mist se sit johtu, et meitin kiakonpelamine o muka vähä alamais. Joka pelis mis mää ole ollu, ni parha pelaja istuva katsomos. Vai mitä se tarkotta, ku koko aja kuulu takka kaikelaist mutina, et mitä toi puolustaja oikken tekke tuol kentäl, miksei tota maalivahti jo vaihret. Hyökkääjä lähtevä iha vääri liikkeel, syätö ei osu ollenka sin mihi niitte pitäis. Kasomost löytty parha tuomarikki. Ihmisil o sit vähä kauhia kiiru. Kyl tää meininki o menny sit vähä ihmeelliseks. Esimerkiks ku ihmisil o ain nii jumalaton kiiru. Tul käytty täs kerra oikke Hesas. Siel sen kiiru huomas oikke selväst. Ihmise menivä ku päättömä kana, jumalatont kaloppi. Sit tul vasta naisihmine ja hänel ol käres kahvekup, simmone pahvine. Siit hää ryyppäs ain välil kävellessäs. Kylmar hänel sit ol nii kauhia hätä ja hoppu johonki ettei kerkiny istuma alas johonki kahvila ja juoma kahves rauhas. Sit tul vasta toine naine, hänel ol käres simmone termosmuki. Simmone mis kahve pyssy lämpimänä jonku aikka. Hänel ol vissi niin pitk matka, et juotavan täytys pyssy kauemmi juotavas kunnos. Ja kiiru sit varman kans. Jonku ajan pääst tul vasta semmone mieshenkilö mist näkys, et hää tykkäs viinast. Merki oliva simmose, et ol tykänny varma jo vähä aikka. Mut sitä mää en vaa voi oikke ymmärtä et mihi jumal siunakko hänel sit ol niin kauhia kiiru ettei hänkä voinu istu alas sitä keskari pullotas juama. Ei, ku ol pakko juara kävellessäs. Tämmössi maailman polttavi assioi tälkertta pohtis Kolinakero Lauri Luitko lehdestä, että Brasiliassa on keksitty auto, joka käy puhtaalla alkoholilla? kysyi mies vaimoltaan. Ei tuo mitään uutta ole, vaimo puuskahti, sinä olet käynyt pelkällä keskikaljalla jo monta vuotta. Metalli 57 julistaa kirjoituskilpailun aiheena: Työttömän arki Sarjat: runo ja proosa Tekstin tulisi mielellään mahtua A4:n arkille Kirjoitukset toimitetaan mennessä Metalli 57:n toimistolle: Helsingintie 16, Salo tai Palkintona: 20 :n lahjakortit kummankin sarjan voittajalle Parhaita tekstejä julkaistaan tulevissa Viisseiska lehdissä. Vitsejä Opettaja kysyi tänään koulussa, olenko minä perheen ainoa lapsi, Kalle selitti äidille kotona. Mitä sinä sanoit? kysyi äiti. Minä tietysti sanoin, että olen. No mitä opettaja siihen sanoi? Hän sanoi, että Luojan kiitos! Nyt hoksottimet, kynät ja tekstinkäsittelyohjelmat raksuttamaan! JÄSENYYDEN HOITOVINKKEJÄ Täytä aina uusi perintäsopimus kun työnantajasi vaihtuu Ammattiosastosi voi hakea sinulle lepääviä jäsenoikeuksia ja vapautusta jäsenmaksuista, jos olet sairas ja kokonaan vailla ansiotuloja jäät äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle opiskelet suoritat asevelvollisuutta tai siviilipalvelua olet työttömänä työnhakijan työvoimatoimistossa olet työttömyyseläkkeellä tai työkyvyttömyyseläkkeellä suoritat vapausrangaistusta Ilmoittaudu tällöin ammattiosastoosi vähintään puolivuosittain ja ota mukaasi kirjallinen todiste asiasta ( esim. Kelan päätös ) Jos jäät omalle lomalle ja haluat säilyttää jäsenyytesi, maksat itse jäsenmaksun Metalliliiton keskituntiansion perusteella Lisätietoja saat luottamusmieheltäsi tai ammattiosaston toimistolta Lehmijärven Rantapirtti Metalli 57:n jäsenten perheineen käytössä tiistaisin koko kesän Sauna ja grilli lämpiävät siis aina tiistaisin kello Huomio!!!! Sauna ei käytössämme ti ja ti (varattu muitten käyttöön) Nähdään Lehmijärvellä! TERVETULOA KAIKKI JÄSENET PERHEINEEN! Saunanlämmittäjänä Pentti Jermo puhelin

11 Viisseiska 11 Unelmat toteutuvat, kun laitat ne toteutumaan Säästämistä tarvitaan elämän eri tilanteisiin. Se sopii eri elämänvaiheisiin ja tilanteisiin. Säästää voi hyvän tai pahan päivän varalle. Tärkeintä säästämisessä on, että sen aloittaa riittävän aikaisin ja muistaa olla pitkäjänteinen. Miksi säästämistä tarvitaan? Säästäminen on tulevaisuuden menoihin ja haaveisiin varautumista. Ylimääräiset nautinnot ja unelmien täyttäminen edellyttävät useimmiten jonkin asteista säästämistä. Säästösuunnitelmia kannattaa tehdä niin monta kuin on säästökohteitakin: eläkepäivien taloudellinen turva, oman asunnon hankinta, lapsille/ lastenlapsille säästäminen, auton, veneen, kesämökin hankinta tms. tulevaisuuden tarpeet. Myös elämäntilanteen odotettuihin tai odottamattomiin muutoksiin on hyvä varautua. Näitä ovat mm. lapsen syntymä, oma tai perheenjäsenen opiskelu, työttömyys tai lainan korkotasossa tapahtuvat muutokset. Säästämistä ei kannata unohtaa siinäkään elämänvaiheessa kun lainamäärä kasvaa. Säästäminen on mahdollista, kun lainan maksusuunnitelma mitoitetaan niin, että tuloista riittää säästöönkin. Mikä vaikuttaa säästön karttumiseen? Säästöjen ja sijoitusten karttumiselle on ratkaisevaa, missä suhteessa varat jaetaan korkoa tuottaviin kohteisiin ja osakkeisiin. Korkosijoituksilla tavoitellaan säästövarojen säilymistä ja kohtuullista tuottoa. Osakesijoituksilla taas pyritään nostamaan säästöjen tai sijoitusten tuottoja, osakkeet ovat kokemuksen ja rahoitusteorian mukaan pitkällä tähtäimellä tuottavin vaihtoehto. Korko- ja osakesijoitusten osuuden valintaan vaikuttavat kunkin henkilökohtainen suhtautuminen riskinottoon ja arvioitu säästöaika. Nämä asiat saadaan selville sijoittajakuvan kartoituksen avulla. Kartoituksen voi tehdä op.fi palveluissa Testaa millainen säästäjä olet? tai asioimalla pankin konttorissa. Mitä pitää tietää tuotosta ja riskistä? Tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä myös säästämisessä. Korkeampi tuotto-odotus on mahdollinen vain korkeammalla riskillä. Säästämisessä ja sijoittamisessa lähdetään yleisesti siitä, että mikä korkeampaa tuottoa halutaan tavoitella, sitä enemmän riskiä on hyväksyttävä. Säästämisessä riski tarkoittaa sitä, että säästetyn pääoman arvo voi vaihdella alas- tai ylöspäin. Yleinen määritelmä riskille onkin epävarmuus tulevista tuotoista. Riskejä voi pienentää hajauttamalla. Kun säästäjä hajauttaa säästöjään esim. useampaan rahastoon, riski säästöjen pienentymisestä vähenee, sillä silloin säästöt eivät ole riippuvaisia vain yhden rahaston kehityksestä. Säästöajan vaikutus? Mitä pidempi säästöaika on, sitä suuremmat säästöt saa. Säästäminen ja sijoittaminen kannattaa aloittaa ajoissa. Vaikka sijoitettavat summat olisivatkin aluksi pieniä, kompensoi pitkä säästöaika säästöjen kasvua mukavasti. Pitkässä säästöajassa myös tuoton merkitys korostuu. Säästöille kertyy tuottoa tuotolle, kun tuotot lisätään pääomaan ja niiden annetaan edelleen kasvaa. Tee säästämisestä säännöllistä Minkä tahansa vaihtoehdon sitten valitseekin, on säästösuunnitelmassa helpompi pysyä, kun säästöön tarkoitetut rahat siirtyvät säästökohteeseen automaattisesti. Säästösopimuksella voi sopia Säännöllisesti säästämällä kaukaisetkin tavoitteet tulevat lähemmäksi. Ja vaikkei sinulla olisikaan varsinaisia tavoitteita, tasaisesti karttuva vararahasto saa elämän tuntumaan leppoisammalta. tietyn summan siirtämisestä säännöllisesti tililtä eri säästökohteisiin. Säästää voi toiselle tilille, rahastoihin tai vakuutuksiin. Tärkeintä on aloittaa säästäminen heti tänään! Veteraanit Hyvää vuoden 2010 jatkoa kaikille 57 -lehden lukijoille Pieni katsaus veteraanien viimeisiin ja tuleviin tapahtumiin; joulukuun 2 pv. vietettiin perinteiset joulujuhlat Työväentalolla. Talo oli täynnä iloista väkeä. Vaikka ruokatarjoilu oli järjestetty Jukka-Pekan kautta, riitti toimikunnan jäsenillä ja apuhenkilöillä paljon järjestettävää. Vanhalla rutiinilla kuitenkin siitä selvittiin. Joulupukilla ei ollut käynyt yhtä hyvin ja siksi hän oli joutunut lähettämään muorinsa (Aila Töyry) tilalleen, hyvin hän hommansa hoitikin. Metallin piirin järjesti Itsenäisyyspäiväjuhlan Turussa Sielläkin oli veteraaneja mukana. Tämä vuosikin aloitettiin juhlimisen merkeissä; toimikuntamme jäsen Mirja Lintula täytti pyöreitä vuosia ja hän oli leiponut tammikuun Visertäjien iloksi, toivottavasti myös kuulijoiden, toiminta jatkuu vilkkaana. Uudeksi vetäjäksi saimme Seija Huuhkan. Ryhmää johtaa Pirkko Laaksonen ja säestäjänä on Vesa Laaksonen. Tammikuussa veteraanien tapaamisessa oli uudella kokoonpanolla ensiesiintyminen. Tammikuussa teimme myös opintomatkan Vainio konserttiin jossa esiintyivät Salon seudun- ja Lohjan Harmonikkakerhot, Lohjan Miehet monine solisteineen. Ilta oli hyvin antoisa ja jätti kuulijoille hyvän mielen. Helmikuussa olimme Paukkulakodissa viihdyttämässä. Iloa meille tuottivat kuulijat, jotka lauloivat esittämiämme ralleja huoneisiinsa mennessään. Harjoituksemme jatkuvat edelleen tiistaisin klo Metalli 57:n toimistolla, Helsingintie 16. Jos olet kiinnostunut laulamisesta, tule mukaan hyvän harrastuksen piiriin. Visertäjien puolesta, A.M tapaamiseen herkkuja. Varsinainen syntymäpäivä osui laivaristeilypäiväksi Harvalla sitä on koko laivalastillinen juhlijoita. Maaliskuun 23 pv. matkaamme Karjalohjalle Päiväkumpuun uimaan ja nauttimaan seisovanpöydän antimista. Huhtikuun 16 pv. on Kari Tapion konsertti Kivassa, liput ovat jo loppuunmyyty. Vielä tiedoksi, että elokuussa pv. teemme uuden Ruotsin risteilyn, veteraanit ja naisjaosto järjestelee Tallinnan matkaa jo toukokuussa. Ja lopuksi, tulkaahan tapaamisiimme joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo Työväentalolla. Tervetuloa mukaan, toivottelee Leena Visertäjien toiminta jatkuu Visertäjien kiitostilaisuus Sinikalle vietettiin lokakuun lopussa. Ohjaajana 2009 toimi Sinikka Kaskinen ja säestäjänä Kalevi Erkkilä. Joulujuhlan ruokapöytä. Veteraanien pj. Vilho Joronen ja päivänsankari Mirja Lintula. Seija vetää Visertäjiä Visertäjät esittivät 10 kysymystä vetäjälleen Seija Huuhkalle joihin häntä pyydettiin vastaamaan mahdollisimman lyhyesti. Tässä Seijan vastaukset (voit mielessäsi miettiä mitkä mahtoivat olla kysymykset) 1. Olen Leijona 2. Asun Pöyrynkadulla 3. Haluan olla tuottamassa iloista mieltä 4. Pohdin ongelmia 5. Kuuntelen ystäviä 6. Rakastan perhettäni 7. Vihaan käärmeitä 8. Minua koskettaa lasten ongelmat 9. Minä en ole omahyväinen 10. Harrastan laulun lisäksi kävelyä ja hiihtoa.

12 12 Viisseiska Jaostoilta Työsuojelu on realismia Työsuojelu ei ole työltä suojautumista eikä työtä jarruttava tekijä, eikä varsinkaan vahinkojen korjaamista. Mitä työsuojelu sitten on? Työsuojelu on ennaltaehkäisevää toimintaa, vaarojen tunnistamista ja poistamista, riskien arviointia sekä henkisen hyvinvoinnin ylläpitoa erilaisin toimenpitein. Tervehdys hyvä lukija. Nimeni on Henri Haanpää ja toimin Metalli 57:n työsuojelujaoston puheenjohtajana. Olen naimisissa ja Naisjaoston sihteerinä kerkisin olla kymmenisen vuotta. Nyt vaihtui pesti puheenjohtajan tuolille. Oli aika astua isoihin saappaisiin puheenjohtajaksi Anja Kankon tilalle. Anja on ollut hyvä puheenjohtaja ja naisjaoston vetäjä. Mulla on paljon oppimista, että pystyn samaan. Anjan kanssa on ollut hieno työskennellä. Pöytäkirjoja osasin kirjoittaa Naisjaoston sihteeristä puheenjohtajaksi minulla on 6 kk:n ikäinen poika. Asun Raaseporissa Pohjan kaupunginosassa. Vapaa-aikani menee tällä hetkellä ay-toiminnassa sekä pikkupoikani kanssa. Työhistoriasta sen verran, että olen työskennellyt mm. KONE Oyj:llä, Aspocompilla, Elcoteqillä, Tellabs Oy:llä sekä INEX Partners Oy:llä - isoimmat mainitakseni. Työsuojelutoimikunnassa olen ollut mukana kahdessa yrityksessä. Nykyisin toimin työsuojeluasiamiehenä Nokian Salon puhelintehtaalla. Työsuojelujaoston tulevista suunnitelmista sen verran, että tarkoitus olisi järjestää yritysvierailuja elektroniikka- ja metallialan yrityksiin Salon, Lohjan ja Raaseporin alueille. Tarkoitus olisi myös käydä työturvallisuusmessuilla Tampereella syyskuussa sekä järjestää koulutusta Metalli 57: n yrityksissä toimiville työsuojeluvaltuutetuille, varavaltuutetuille sekä työsuojeluasiamiehille. Ja lopuksi lisäisin, että kun toi- mutta kokousten suunnittelu on vielä haastavaa. Pari kokousta puheenjohtajana on takana ja hengissä ollaan. Naisjaostossa on mukavaa ja helppoa olla. Mokia sattuu, mutta toivottavasti ei kauhean pahoja. Huhtikuulle suunnitellaan kylpyläreissua Turkuun Caribiaan. Tallinnaan risteillään toukokuussa. Touko- tai kesäkuulle pyöräreissu Vuohensaareen. Elokuussa Samppalinnan teatteriin katsomaan West side story. Kesäreissu on vielä auki, minne mennään. Toivonkin teiltä ideoita. Jaostoon toivotaan mukaan mielellään uusia kasvoja. Ota kaveri mukaan, jos et yksin uskalla. Terveisin Sari Laaksonen mimme luottamustehtävissä, niin unohdettaisiin poliittinen valtapeli työpaikoilla. Pidetään työsuojelu ja politiikka erillään, koska me olemme teitä varten. Toivotan kaikille jaksamisia töissä näinä vaikeina aikoina. Kevätterveisin Henri Haanpää Metalli 57:n nettisivuilta löydät yhteystiedot, aukioloajat, tiedot tapahtumista ja paljon muuta. Käy tutustumassa! Yllättäen nuorisojaoston varapuheenjohtajaksi Säästäjä tietää, mitä pienistä euroista isona tulee. Olen töissä ja pääluottamusmiehenä Ceikomixissä. Luottamusmieskokemusta on kertynyt 3 vuotta. Se tehtävä poiki ammattiosaston toimikunnan varapaikan vuoden 2009 alussa. Kun vauhtiin päästiin, erehdyin myös osaston nuorijaoston toimintaan mukaan. Jaoston pikkujouluissa luvattiin olevan hyvät tarjoilut ja mukavaa seuraa, joten kävin katsastamassa lupauksen paikkansa pitävyyden. Niin oli kun luvattiin ja kuinka ollakaan huomasin tämän vuoden alussa olevani nuorisojaoston varapuheenjohtaja. Näin homma hoituu. Ikää on meikäläiselle kertynyt 26 vuotta, joten vielä on monta vuotta aikaa olla Metallin nuori. Meillähän nuoriin kuuluvat vielä 35 -vuotiaat. Itse asian kokeneena suosittelen kaikille Metallin nuorille osallistumista jaoston järjestämiin tilaisuuksiin. Jos maksat jäsenmaksua, on oikeus ja kohtuus, että otat osan maksuistasi takaisin nuorisojaoston matkoina, tapahtumina ja pippaloina. Minusta ja muista jaoston jäsenistä saat hyvää seuraa. Käy nuorten sivuilla katsastamassa toimintaa ja toimijoita: ja klikkaa sieltä nuorisojaosto. Kyllä me oikein vakaviakin puhumme välillä; meille nuorille ja työtä tekeville tärkeistä asioista tietenkin. Kaikki nuoret mukaan! Suosittelen Mikko Nieminen Säästäminen kannattaa aloittaa vaikka tänään. Pienestäkin kuukausittaisesta summasta tulee suuri summa, kun annat ajan tehdä tehtävänsä. Säästöistä voit saada myös OP-bonusta. Käy osoitteessa op.fi/saastaminen katsomassa säästölaskuriamme tai tule käymään konttorissamme. Näet itse, kuinka aika vaurastuttaa säästäjän.

13 Viisseiska 13 Nuorisojaosto Nuorisojaostossa tapahtuu! Aina kun tuntuu siltä, ettei toimintaan löydetä tarpeeksi aktiiveja jatkamaan, saamme kuitenkin positiivisesti yllättyä, että meillä on kyllä tekijöitä, kun tiukka paikka tulee eteen. Syyskokouksessa teimme seuraavat henkilövalinnat vuodelle 2010: n Puheenjohtajana jatkaa Sambeau Sam-Koskitanner n Varapuheenjohtaja aloittaa Mikko Nieminen n Sihteerinä jatkaa Mervi Sievänen n Varasihteerinä aloittaa Heidi Näykki n Taloudenhoitajana jatkaa Juha Ilola n Työmarkkinatiedottajina jatkavat Jari Virtanen ja Tomi Marjuaho n Muut toimijat: Sanna Imponen, Sami Viklund, Kari-Pekka Matikainen, Kari Söderholm, Kalevi Valkeapää ja Mikko Sipilä Olemme alustavasti suunnitelleet toimintasuunnitelmaa vuodelle 2010 seuraavasti: 2. HELMIKUUSSA aloitamme HOHTOKEILAUKSELLA, jota on kovin toivottu. Monet osallistujat ovat kokeneet, että keilauksessa saa rentoutua koko perheen voimin, koska voi huomioida jopa perheen pienempiä jäseniä. Keilahalli paikkana on kuitenkin melko turvallinen olla myös pienempien lasten kanssa. Tämä on ollutkin meillä nuorisojaostossa tavoitteena, että voimme huomioida mahdollisimman paljon myös aktiiviemme perhejäseniä. On inhimillistä ja varmasti raskastakin muille perheenjäsenille, kun me aktiivit joudumme olemaan paljon poissa kotoa. Meillä kun on leipätyön lisäksi erilaisia kokouksia, koulutuksia sekä muitakin luottamustehtäviä, jotka vaativat poissaoloa kotoa. Me jotka kuulumme nuorisojaostoon, olemme juuri siinä iässä, että perustamme perheen tai meillä on meneillään vakavat parisuhteet, jotka vaativat samaan aikaan huomiotamme. Kuitenkin tarvitaan aina joku meistä tapahtumien järjestäjiksi, jotta se olisi mahdollista. Siksi onkin todella hienoa, että on löytynyt tapahtuma, missä myös perhejäsenet voivat tutustua toimintaamme rentouttavissa merkeissä. 5. TOUKOKUUSSA on tarkoitus suunnitella toisen ammattiosaston nuorten kanssa yhteistä KARTING tapahtumaa tai sitten olemme 57:n nuorten kesken Salon Teijolla MÄKIAUTOILEMASSA. Koska meitä nuoria on niin monenlaisessa elämän tilanteessa ja olemme erilaisia luonteeltamme, meillä on siis vaihtoehtona myös vähän hurjempaa menoa! 6. KESÄKUUSSA on valtakunnallisesti yhteinen tapahtuma: Metallinuorten kesäpäivät Kalajoella kylpylähotelli SaniFanissa. Luvassa on kisailua, visailua ja toisten nuorten kanssa tutustumista. Ilmoittautuminen alkaen, 400 nopeimmalle: 9. SYYSKUUSSA meillä on tarkoitus tehdä LAIVAREISSU ja pitää samalla seminaari. Tarkoituksenamme on löytää sellainen ajankohta, jolloin esiintyy monelle nuorille mieluinen artisti, jotta siitä tulisi mahdollisimman onnistunut reissu. 10. LOKAKUUSSA saa taas heittäytyä hullun hauskoihin naamioasuihin. Meillä on silloin HALLOWEEN-bileet! 11. MARRASKUUSSA on taas odotettu HOHTOKEILAUS. Tämä tapahtuma järjestetään kahdesti vuodessa. Tämä siitä syystä, että se on niin suosittu ja suosio näyttäisi pysyvän, joten jatketaan saamaa rataa. 12. JOULUKUUSSA meillä on perinteiset PIKKUJOULUT ja rauhoitumme sen jälkeen jouluodotukseen. Sydämellisesti tervetuloa mukaan toimintaamme sinä, joka olet alle 35 vuotias metallin jäsen. Osallistumismaksu tasan 0,00 euroa! Osallistumalla tapaamisiin, voit vaikuttaa eniten tuleviin tapahtumiin. Alla olevat aiheet ovat otteita siitä, mitä ehdotettiin järjestäväksi jatkossa. n Värikuulasota n Laskuvarjohyppy n Jääkiekkoreissu n Festarimatka n Musiikkitapahtuma/konsertti n Karaokekisa Vain olemalla paikalla voit vaikuttaa, mitä itsellesi mieluisia tapahtumia tullaan järjestämään tulevaisuudessa. Ota yhteyttä! Meidän aktiivien yhteystiedot löydät seuraavasti: tai Nuorisojaoston puolesta: Sambeau Sam-Koskitanner, ao.57:n nuorisojaoston puheenjohtaja Nuorisojaoston Halloweenbileet vietettiin jälleen metallin toimistolla, joka oli muuttunut yhdessä yössä kauhujen luolaksi lepakkoineen ja haamuineen. Mukaan oli uskaltautunut parisenkymmentä noitaa, vankia, zombieta ja muuta hirviöitä. Pöytä notkui yököttävistä murkinoista kuten verisuonista, silmämunista ja aivohyytelöstä, joita kaikki söivät kuitenkin hyvällä ruokahalulla, jotta jaksoivat kisailla pääpirujen ja noitien keksiessä aina vain lisää kauhukilpailuja. Oma Dj Vanki soitti korvia halkovaa kauhumusiikkia ja koska hurja noitajoukkomme koostui useasta kulttuurista, jokainen sai opettaa vuorollaan toisille oman maan perinteisiä noitatansseja, kannat kattoon siis ja naapureille pahoittelut. Ilon ollessa ylimmillään oli aika Oli lauantai helmikuun 20.s ilta. Illaksi oli luvattu kovaa lumipyryä Saloon! Olin keilaamassa Salon keilahallilla metallinuorten hohtokeilailussa. Olin keilannut n. tunnin verran, kun alkoi myrsky myös radalla. Sarja alkoi vaatimattomasti neljän keilan kaatumisella, minkä sain vaivoin paikattua. Sen jälkeen tuli kahdeksan kaatoa peräkkäin. Osa kaadoista tuli ylipuolelta ja osa taskuosumalla. Väliin mahtui vähän tuuriakin. Heittoni ei osunutkaan ykköskeilaan, vaan hiukan sen viereen. Keilat rupesivat vaan kaatumaan takaapäin (tätä sanotaan ruotsalaiseksi kaadoksi) ja kaikki kaatuivat. Kymppiruudussa tipuin ns. maan pinnalle. Rupesikohan puntti tutisemaan? Siihen sain hyvän osuman, mutta vain yhdeksän keilaa kaatui. Sain sen paikattua, jonka jälkeen kaatui kahdeksan Halloween palkita paras asu ja sen pokkasi tänä vuonna Heidi from Hell. Illan pimetessä ja luolan sulkiessa ovensa joukkomme suuntasi Ennätys sarjani metallinuorten hohtokeilailussa! (jäi reiäksi). Uusi ennätykseni on siis mukava 267! Entinen ennätykseni on reilun viidentoista vuoden takaa 242, mikä on myös kelpo kaupungille hajaantuen etsimään uusia uhreja vain kokoontuakseen vuoden kuluttua uudelleen.. -Mervi S- sarja! Käyn keilaamassa n. kerran kahdessa kuukaudessa. Tämä tulos innostaa useammin keilaamaan! T:Joona Turunen

14 14 Viisseiska Turva yhteistyössä ammattiosastojen kanssa Turvan satavuotias taival alkoi Tampereella, kun ajatus työväen keskinäisyyteen perustuvan paloapuyhdistyksen perustamisesta syntyi. Yhteistyötä työväenjärjestöjen kanssa on tehty siis alusta saakka. Tänään Turva toimii ammattiliittojen kanssa kaikilla tasoilla ammattiosastoista liittojohtoon. Metalliliiton ammattiosastojen kanssa on tehty pitkäjänteistä yhteistyötä ja Turvan asiakkaina on jo lähes Metalliliiton jäsentä. Vuoden 2009 aikana määrä kasvoi viitisen prosenttia. Turvan vakuutusedustaja Salon seudulla, Juha Kallio, on myös perheineen omakohtaisesti Metallin osasto 57:n lähipiirissä. Meillä on koko perhe ollut osaston riennoissa mukana, Juha Kallio kertoo. Edustajan kannalta voin sanoa, että Turvan tuotteet ovat erittäin kilpailukykyisiä. Turvan ja ammattiliittojen yhteistyö on Salon seudulla aktiivista. Turva on mukana ammattiosastojen kokouksissa kertomassa jäseneduista ja vakuutustarjonnasta. Lisäksi Turvalla on osasto Salon messuilla toukokuussa (8. 9.5), tervetuloa poikkeamaan, kehottaa Salon seudun yhteyspäällikkö Iiro Järvinen. Yhtä juhlaa Turvan juhlavuosi 2010 ja uusia jäsenetuja Metalli 57 jäsenille pääsylippuja Kari Tapion konserttiin perjantaina klo Esityspaikkana kulttuuritalo Kiva, Salo Lippuja on varattu 30 kappaletta. Hinta 25 /kpl Huom!! Liput ovat noudettavissa maksua vastaan Metalli 57 toimistolta Helsingintie 16, Salo puhelin Voit lukea lisää Turvan juhlavuodesta ja Turvan tarinasta internetsivuiltamme (www.turva.fi) klikkaamalla etusivun Koko vuosi yhtä juhlaa -banneria. Juhlavuoden Nallegalleria esittelee Turvan asiakkaiden omia rakkaita nalleja. Käy lukemassa nalletarinat ja jätä oma tarinasi voit voittaa nallepalkinnon. Nallegallerian osoite on Turva myöntää 100-vuotisjuhlan kunniaksi SAK:laisten liittojen jäsenille liikennevakuutukseen jatkuvan 3 % liittoalennuksen. Alennus tulee voimaan uusille asiakkaille jälkeen tehtyihin vakuutussopimuksiin. Turvan vanhoille asiakkaille etu tulee voimaan automaattisesti vuoden 2010 aikana vakuutuskauden vaihtuessa. Jäsenetu koskee yksityiskäytössä olevia henkilö- ja pakettiautoja. Etu koskee myös perheenjäseniä. Toukokuun alussa lanseeraamme uuden Liittokaskon, ainutlaatuisen kaikenvaravakuutuksen, jossa on huomioitu kaikki tärkeät kaskovakuutukset, kuten laaja sijaisautovakuutus sekä vastuuvakuutus. Tarjoamme Liittokaskoa vain ammattiliittoasiakkaillemme ja heidän perheillensä. Lisätietoja Metallin jäsenen eduista Lisätietoja Turvan vakuutuksista saat Turvan internetsivuilta www. turva.fi, palvelunumerostamme tai poikkeamalla lähimmässä toimipaikassamme. Salon seudulla sinua palvelee vakuutusedustajamme Juha Kallio, gsm Henkilökohtaista palvelua saat myös toimistollamme osoitteessa Helsingintie 10. Autamme tarvittaessa vaikkapa vahinkoilmoituksen täyttämisessä. Toki voit täyttää ilmoituksen halutessasi netissäkin. Turva/Kati Iharanta Kuvateksti: Juha Kallio vaihtoi pienkonemyynnin vakuutusedustajan hommiin 2,5 vuotta sitten. Vinkin hän sai vaimon työkaverilta. Juhlat alkakoon! Kerro oma nalletarinasi! Keräämme tarinoita rakkaista nallekarhuista osoitteessa nallegalleria.fi. Palkitsemme parhaan tarinan joka kuukausi jättinallella. Nyt alennusta myös liikennevakuutuksesta Nyt on syytä hymyyn, sillä juhlimme koko vuoden 100-vuotista taivaltamme. Sen kunniaksi annamme lisäedun liittoasiakkaillemme: saat muiden etujen lisäksi 3 % alennusta liikennevakuutuksesta. Pysy mukana juhlatunnelmassa ja tarkista ajankohtaiset edut ja tapahtumat osoitteesta * Myönnämme alennuksen yksityisasiakkaiden yksityiskäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen liikennevakuutuksista. Alennuksen saavat sekä nykyiset että uudet Turvan asiakkaat, kun he kuuluvat liittoon tai ovat liittoon kuuluvan Turvan asiakkaan perheenjäseniä. Turvan nykyisten asiakkaiden vakuutuksiin alennus astuu voimaan vakuutuksen vuosittaisesta uudistumiskuukaudesta lähtien. Uusille asiakkaille alennusta tarjotaan lähtien. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Helsingintie 10, SALO, puh. (02) yhteyspäällikkö Iiro Järvinen, puh vakuutusedustaja Juha Kallio, puh Hymyile, olet Turvassa. P a l v e l u n u m e r o w w w. t u r v a. f i Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja.

15 Viisseiska 15 Talven riemuja Lasten sivu Teijolla, Metallin talvipäivillä nähtiin ennätysmäärä perheitä ja lapsia. Mitähän lapset ovat tehneet tänä talvena, kun lunta on ollut paljon? Simo on tänä talvena käynyt pilkillä. Ihmetystä on herättänyt se, että kalaa pyydetään jäähän kairattavasta reiästä. Kalaa ei ole vielä pilkkireissuilta tullut. Jimi ja Juliaana Koivuniemi. Juliaana on ahkerasti käynyt pulkkamäessä, luistelemassa ja hiihtämässä. Laskettelemaankin hän on päässyt, koska lunta on ollut riittävästi. Alina on käynyt pulkkamäessä. Laivallakin oli ennätetty käydä ja siellä hän oli tavannut Iso Kenkäisen Puuha-Peten, muistona matkasta oli poskessa kissa tatuointi. Metallin talvipäivät Teijolla Varsinais-Suomi-Satakunnan Metallin talvipäivä järjestettiin Teijon rinteillä lauantaina Ammattiosasto 57.n jäsenet, jotka valitsivat yhteiskuljetuksen, lähtivät matkaan kahdella linjaautolla Salon torilta klo.9:30. Pikkupakkasessa ja aurinkoisessa säässä oli ilo viettää muutama tunti ulkoillen, kukin omien kykyjensä ja mieltymystensä mukaan. Rinteissä ja laduilla suksi luisti pakkasyön jäljiltä ja väkeä riittikin koko ajan. Ilmaisen rinnelipun sai kolmeksi tunniksi ja välineet sai vuokrata, jos omia ei ollut. Lapset ja lapsenmieliset saivat poskensa punaisiksi pulkkamäessä ja pulkan pohjat kuluivatkin puhki, oletettavasti yhdeltä sun toiselta... Lisäksi lapset pääsivät vielä ratsastamaan ponilla. Sinnekin maltettiin jonottaa omaa vuoroaan. Taikuri Aaro Sorva esiintyi alkaen klo.12:30 kupolihallissa, jossa sijaitsi myös info-piste, mistä jaettiin rinne- ja ruokaliput ym. Kuumaa ja maistuvaa keittoa oli tarjolla sekä sisä- että ulkotiloissa, joista kukin itselleen sopivana ajankohtana sai käydä hakemassa annoksen, ruokalipullaan ja täyttää vatsansa. Posket punaisina lähdimme takaisin Saloon klo.14:00 Kiitos tästä päivästä tämä oli mukavaa... Anne Mäki

16 16 Viisseiska Puheenjohtajan mietteitä Someron osasto 315 nopeaa voittoa ja mammonaa. Tehtiin ahneudessa virhe arviointeja ja syntyi kupla. joka lopulta puhkesi. Miksi tämä vuodatus tässä? No siksi, kun minä, sinä ja me kaikki suomailaisentyön tekijät joudumme sen muodossa tai toisessa maksamaan. Meidän selkärangasta ja ruokapöydästä sen hinta revitään. Onko sitten ay-liikkeen rooli suomen taloudessa merkittävä tekijä? On se, omalla sarallaan. SAK ja ammattiliitot olisi ja on pyrkinyt luomaan suomalaiselle työlle edellytyksiä selviytymiseen tästä lamasta, unohtamatta meitä työntekijöitä. Ay-liike on ollut valmis vakauttavaan ja laajaan talous ohjelmaan, jolla talouden syöksylaskua olisi pystytty mahdollisesti loiventamaan. Mutta, kun tähän olisi tarvittu työnantaja ja maan hallitus myös mukaan, ei sitä näillä näkymin pystytä toteuttamaan. Nyt kun liitot on joutuneet yksittäisesti hakemaan sopimuksia työnantajain kanssa, on se aiheuttanut enempi epävakautta työmarkkina kenttään, kuin olisi tarpeen. Ay -liikkeestä on selvästi pyritty tekemään ns ei liike, jota se ei suinkaan ole. Kuka sitten meidän etuja puolustaisi, ellei ay-liike. Näissä mietteissä kevättä ja ystävien (muuttolintujen) paluuta odotellen Harri Kurttila Someron metallityöväen ammattiosasto 315 ry KEVÄTKOKOUS Kevätkokous klo Juttutuvalla, Jukolantie 3, Somero Esillä sääntömääräiset asiat Mikä on suomalaisen työntekijän asema tänä päivänä? Mikä on suomalaisentyön merkitys huomenna? Kysymyksiä joita näinä päivinä joutuu miettimään yhteiskunnassamme. Varmaankaan ei näihin löydy minulta oikeaa vastausta. Vaan vastaus muodostuu pitkälti vastaajan lähtökohdista. Normaali oloissa työntekijän asema on, sanoisinko, tyydyttävällä jopa hyvälläkin tasolla lakien ja sopimusten suhteessa. Ja mikä meidän olisi ollessa, jos sitä työtä olisi kaikille. Mutta kun, sen suomalaisentyön merkitys on kadonnut. Maailman laajuinen talous- ja omistajapolitiikka on sen nujertanut. Ei suomalaisella laadulla, tuottavuudella ja toimitusvarmuudella ole enää sitä merkitystä, kuin se joskus on ollut. Vaan kaikessa on takana nopean taloudellisen hyödyn kasvattaminen. Siirretään työ sinne missä se nopeiten tuo sijoittajalle hyödyn. Kaikesta muusta välittämättä. Nyt sanotaan, että kun on se maailman laajuinen lama; ei vienti vedä, ei niin. Mikä tämän laman aiheutti, no ne samat sijoittajat, jotka hakivat METALLI 315 PÄIVYSTYS Ammattiosasto päivystys 2010 Juttutuvalla, Jukolantie 3, klo seuraavasti: / / 28, 03. / / / ei heinäkuussa / / / / Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Puheenjohtaja Harri Kurttila Kauristie Somero Puh: , työ: Varapuheenjohtaja Erja Malinen Svenssonintie 15 B Somero puh: Sihteeri Taloudenhoitaja Opintosihteeri SOMERON METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 315 RY TOIMIHENKILÖT 2010 Erkki Salminen Urheilutie Somero Puh: Jari Ruohonen Hämeenojankatu 17 A Salo puh: Päivi Leppä Kalevintie 24 as Somero puh: työ: Veteraanivastaava Tuula Arvola Vakkurintie Somero Puh: Toimikunta Erkki Salminen, Arto Sintonen, Jarmo Saari, Hans Aaltonen, Erja Malinen, Raili Välimäki, Tuula Arvola V-S /Satakunnan aluejärjestön edustajat Jari Ruohonen varalla Päivi Leppä Harri Kurttila varalla Erja Malinen Salon seuturyhmän edustajat Päivi Leppä Harri Kurttila varalla Erja Malinen varalla Jari Ruohonen SAK:n Someron paikallisjärjestön edustajat Arto Sintonen, Tuula Arvola, Erja Malinen, Erkki Salminen, Hans Aaltonen, Raili Välimäki Nuorisovastaava Anne-Mari Klinga Kalevintie 24 as Somero puh: Someron Metallityöväen ammattiosasto 315 ry Mail:

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta TYÖTTÖMYYSTURV A 2013 Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Muutosturvan ansio-osa Lomakorvauksen jaksotus Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Voit saada

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Lomakorvaukset, lomallelähtöraha Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Ansiopäivärahan

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET LYHENNETTY TYÖVIIKKO Määräaikainen laki ajalla 4.1.2010-31.12.2011, vakinaistetaan 1.1.2012 alkaen 2 Lyhennetylle työviikolle lomautetulle maksetaan täysi päiväraha

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansioturva taloustieteen näkökulmasta Vakuutus työpaikan menetyksen varalle Turvaa toimeentulon työttömyysaikana Tasaa tuloja työllisyys-

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012 MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Tämä teknologiateollisuutta koskeva muutosturva-aineisto on laadittu Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisenä yhteistyönä. Julkaisun tarkoitus on antaa opastusta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työttömyysturvalakiin säännökset ikääntyneiden työnhakijoiden

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

PUHEENJOHTAJAN TERVEISET

PUHEENJOHTAJAN TERVEISET JÄSENTIEDOTE 1/2013 JHL 012 PUHEENJOHTAJAN TERVEISET Vuosi on alkanut keskustelulla palkka-alesta. Täytyy myöntää, että kummeksun koko käsitettä. Arvonlisävero pienentää matalapalkkaisten toimeentuloa

Lisätiedot

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2013-2015 Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia -selvitys Tavoitteena

Lisätiedot

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA.

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. PAMista PAM, eli Palvelualojen ammattiliitto on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ja opiskelevien liitto PAMilaisia on jo yhteensä yli 232 000 PAMin alat:

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen Maaret Laakso Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Tervetuloa easiointipalveluun, Hannu Kalevi Kärkkäinen

Tervetuloa easiointipalveluun, Hannu Kalevi Kärkkäinen Kirjaudu palveluun Paperiliiton etusivulta easiointipalvelu https://www.paperiliitto.fi/www/fi/index.php Etusivu Henkilötiedot Jäsenmaksut Työttömyyskassa Kirjaudu ulos Tervetuloa easiointipalveluun, Hannu

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot