Sisällysluettelo. Vihreät eläkelinjaukset: Vakaa perusturva eläkeläisen tukena. 1. Eläkelinjausten tavoitteet Eläkkeet ja sukupolvet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. Vihreät eläkelinjaukset: Vakaa perusturva eläkeläisen tukena. 1. Eläkelinjausten tavoitteet. 1.1. Eläkkeet ja sukupolvet"

Transkriptio

1 Vihreät eläkelinjaukset: Vakaa perusturva eläkeläisen tukena Hyväksytty Vihreiden puoluehallituksessa lisenssi: CC0 Sisällysluettelo 1. Eläkelinjausten tavoitteet Eläkkeet ja sukupolvet Vakaa eläketurva ja hyvä vanhuus Vihreät linjaukset eläkkeistä ja eläkejärjestelmästä Vihreiden eläkelinjausten perusteet Työkyvyttömyys vie liikaa eläkkeelle Työkyvyttömyyseläkkeet Vihreitä keinoja työssä jaksamiseen Esimiestyö ja johtaminen Työaikajoustot Työn ohessa oppiminen Hyvä maahanmuuttopolitiikka helpottaa eläkeläisten elämää Kestävän ja vakaan vanhuuden turvan puolesta Elinaikakerroin Mikä taitettu indeksi? Eläkkeet ja verotus Vihreät eläketavoitteet lyhyesti...20 Lähteitä Eläkelinjausten tavoitteet Vihreän eläkepolitiikan tavoitteena on tukea eläkeläisten toimeliasta elämää ja aktiivista kansalaisuutta. Haluamme tarjota iän tai työkyvyttömyyden takia eläkkeelle siirtyville vakaan perusturvan, varallisuudesta riippumattomat hyvät palvelut ja tilaisuuksia toimia, kukin kykyjensä, voimavarojensa ja elämäntilanteensa mukaisesti. Eläkelinjaukset tukevat Vihreiden muita tavoitteita: haluamme jättää maailman parempana nykyisten eläkeläisten lapsille ja tuleville sukupolville Eläkkeet ja sukupolvet Yhä useampi suomalainen saa tulevaisuudessa pääosan tuloistaan eläkkeestä. Vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on vähintään 65-vuotias. Samaan aikaan kun eläkeläisten osuus kasvaa, työikäisten osuus pienenee. Työikäisten määrä alkoi vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään. Pienissä muuttotappiokunnissa yli 65-vuotiaita on jo lähivuosina enemmän kuin puolet väestöstä. 1

2 Ikääntyneiden määrän kasvu on paitsi taloudellinen ja sosiaalinen haaste myös tilaisuus: Useimpien elinikä pitenee ja toimintakyky säilyy pitempään kuin aiemmilla sukupolvilla. Yhä useampi nauttii eläkeläisyydestään, jos eläke riittää kohtuulliseen elämiseen ja ympäriltä löytyy ystäväpiiri ja mielekästä tekemistä. Työeläke takaa useimmille eläkeläisille kohtuullisen toimeentulon. Monelle työura ei kuitenkaan enää tarkoita säännöllistä kuukausipalkkaa, jonka perusteella eläke määräytyisi, vaan pätkä- tai silpputöitä ja jopa pitkiä työttömyyden jaksoja. Pelkän peruseläkkeen varaan päätyvät useimmiten nuorena työkyvyttömäksi joutuneet (työeläkettä karttui vuoteen 2005 asti vasta 23 ikävuoden jälkeen, nykyisin jo 18-vuotiaasta lähtien) ja pelkästään kotityötä tehneet. Heille kaikille tulee taata riittävä perusturva. Vanhasen II hallituksen päätös ottaa käyttöön takuueläke lähtien toteuttaa yhden Vihreiden keskeisen sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävän osatavoitteen: eläkeläiset saavat tuolloin perustulon, jonka suuruus on 687,74 euroa. Jos eläkeläisen kansaneläke ja ansioeläke jäävät alle laissa määritellyn eläketulorajan, puuttuva osa maksetaan takuueläkkeenä. Jatkossa takuueläkettä tulee kehittää siten, että siinä otetaan paremmin huomioon esimerkiksi eläkeläisen tavanomaista suuremmat pysyvät pääomatulot. Tulevaisuudessa eläkepolitiikassa ei ole kyse vain eläkkeistä vaan nykyistä voimakkaammin sukupolvien välisestä yhteistyöstä ja laajemmin talouden suunnasta. Tämän vuoksi näissäkin linjauksissa käsitellään laajasti eläkkeitä sivuavia kysymyksiä. Sukupolvet kohtaavat erityisesti palvelualojen kautta: jatkossa ikääntyneiden määrän kasvun takia tarvitaan nykyistä enemmän esimerkiksi hoito- ja hyvinvointipalveluja. Tämä merkitsee, että koulutuksessa on otettava huomioon ikääntyneiden kasvava osuus asiakaskunnassa ja että monet ammatit suuntautuvat nykyistä enemmän ikääntyneiden palveluihin. Yhä useampi vaihtaa ammattia yhä vanhempana, jopa lähellä eläkeikää, mikä tulee ottaa huomioon koulutuksessa. Eläkeläiset ovat myös kasvava kuluttajaryhmä, joka muuttaa markkinoita joko tulevien sukupolvien kannalta kestävään tai kestämättömään suuntaan. Elämänkokemus antaa hyvät mahdollisuudet vastuulliseen kuluttamiseen ja tulevista sukupolvista välittämiseen. Sukupolvien tulee myös huomioida toisensa uudella tavalla. Eläkeläiset voivat esimerkiksi työikäisiä paremmin valita liikkumisajankohtansa ja heitä tulee kannustaa ekologisiin vaihtoehtoihin. Vihreiden mielestä joukkoliikenteen hinnoittelussa tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon kasvava eläkeläisten määrä. Eläkeläisiä tulee auttaa valitsemaan ekologinen matkustusmuoto ja keskittää nykyistä paremmat alennukset kanta-asiakkaille ja vuoroihin, joissa on vähän matkustajia. Eläkkeiden avulla selviämistä voi ja tulee tukea myös muiden etuuksien avulla. Vihreät esittävät, että esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalveluiden alennuksilla kannustetaan eläkeläisiä valitsemaan muutoin vähäisellä käytöllä olevia liikuntavuoroja tai kulttuuripalveluiden muotoja. Eläkeläisten määrän kasvu koskettaa kaikkia, myös vajaakuntoisia ja nuoria, joista entistä useamman tulee päätyä työelämään nykyistä aiemmin, jotta eläkkeet voidaan maksaa. Toisaalta yhä useamman työtoveriksi täytyisi tulla osa-aikaeläkeläinen. On luotava työpaikkoja ja töitä, joihin ihmiset voivat työllistyä nuorina ja kokemattomina, vajaakuntoisina sekä osittain jo eläkeläisinä - elämäntilanteissa, joissa täysi työviikko ei ole mahdollinen. Kaikkea tätä tarkoittaa työurien pidentäminen, joka muodostaa yhden keskeisen lähtökohdan eläkevarojen keräämiselle ja täten myös vakaalle eläketurvalle. 2

3 Vakaa eläketurva ja hyvä vanhuus Vihreän eläkepolitiikan tavoitteena on taata riittävä, vakaa ja elämäntilanteiden mukaan joustava eläketurva ja hyvä vanhuus kaikille. Eläkeläisten perusturvan tasoa arvioitaessa on muistettava, että eläkeläisiltä ei edellytetä enää osallistumista työmarkkinoille. Siksi keskeinen Vihreiden lähtökohta on, että eläkeläisten perusturvan on oltava muita vakaampi: se ei saa heilua talouden mullistusten mukana. Vihreät ovat tyytyväisiä siihen, että Vanhasen II hallitus sai aikaan takuueläkkeen, joka parantaa pienituloisimpien eläkeläisten turvaa merkittävästi. Eläkeläisten määrän kasvaessa eläke ei myöskään voi turvata työuran aikaista tulotasoa, mutta se voi ja sen pitää taata riittävä toimeentulo. Julkisen vallan olennaiseksi haasteeksi tulee eläketurvan järjestämisen kannalta ns. vanhushuoltosuhde eli eläkeläisten määrä suhteessa työssä käyvien määrään (65 vuotta täyttäneiden suhde vuotiaaseen väestöön) Kuvio 1 Väestöllinen vanhushuoltosuhde vuosina Lähde: Ikääntymisraportti, s Vuoteen 2050 mennessä väestöllinen vanhushuoltosuhde eli yli 65-vuotiaan väestön määrä suhteessa työikäisen vuotiaan väestön määrään kohoaa kehittyneissä maissa nykymenolla noin 45 prosenttiin. Tämä merkitsee,että väestössä on yhtä varttunutta kohden kaksi työikäistä kansalaista Jotta eläkkeet ja vanhuuden tuomista vaivoista johtuvat kulut voidaan maksaa, työssäkäyviä tulee olla riittävästi eläkkeensaajiin verrattuna. Jatkossa eläkeläisiä on kuitenkin entistä enemmän ja pienempien nuorempien ikäluokkien takia työssäkäyviä vähemmän. Työikäisten osuus väestöstä kääntyi laskuun useilla alueilla jo vuonna Ikäihmisten määrän lisääntyessä samanaikaisesti huoltosuhde heikkenee nopeasti. 3

4 80 Kuvio 2. Väestöllinen huoltosuhde vuosina ; Tilastokeskuksen 2009 ennuste Lähde: Tilastokeskus Suomen väestöllinen huoltosuhde alkaa heiketä 2010 lähtien nopeasti. Suomen vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaan väestön suhde vuotiaaseen väestöön) heikkenee vuoteen 2020 mennessä voimakkaasti. Muutokset huoltosuhteessa edellyttävät julkisen vallan linjauksia ja päätöksiä, jotta eläkettä ja palveluja riittää kaikille niitä tarvitseville ja jotta työikäisten vero- ja maksutaakka ei kasva kohtuuttomaksi. Tämän vuoksi pohditaan, miten työuria aiotaan pidentää ja tavoitteena on nostaa eläkeikä eri keinoin vähintään 65 vuoteen. Työttömyyden torjunta on tullut yhä tärkeämmäksi ja huoltosuhteen parantamiseksi myös muun muassa työkyvyttömyyseläkettä saavilta tarvitaan jatkossa ainakin osa heidän työpanoksestaan, mikä merkitsee eläkkeiden, kuntoutuksen ja työelämän kiinteämpää yhdistämistä. Vihreät katsovat, että eläketurvan nykyhaasteeseen ei vaikuta vain eläkeläisten kasvava määrä vaan myös muuttunut työelämä, aikaisempaa vähäisempi syntyvyys sekä mm. muuttunut perherakenne. Vihreät haluavat uudistaa eläkesuunnittelua niin, että se ottaa paremmin huomioon eri tekijöiden yhteisvaikutuksen. 4

5 Vihreät linjaukset eläkkeistä ja eläkejärjestelmästä a) Vihreiden linjaukset eläkkeistä lähtevät yksilöstä: 1. Valtion tulee taata jokaiselle eläkeläiselle riittävä toimeentulo. Peruseläkkeen (kansaneläke, takuueläke tms.) on riitettävä kohtuulliseksi katsottavaan elämiseen ilman, että eläkeläisen tarvitsee hakea muita tukia selviytyäkseen päivittäisestä elämästä. 2. Eläketurvan tulee joustaa yksilön muuttuvien tilanteiden mukaan: - Jos työkykyä ja tarmoa riittää, työelämässä tulee voida jatkaa niin pitkään kuin haluaa. - Jos yksilön terveys tai elinvoima on heikentynyt, on eläkkeelle voitava jäädä säädettyä eläkeikää aiemmin. 3. Yleistä eläkeikää sen sijaan pitää voida suhteuttaa suomalaisten elinajan ennusteisiin. Eläkeikää voidaan nostaa, jos eläkejärjestelmän kestävyys sitä edellyttää. Samalla julkisen vallan ja työnantajien tulee luoda kevennettyjä mahdollisuuksia työntekoon ikääntyneille, vajaakuntoisille ja jo eläköityneille työntekijöille: lyhennetyt työviikot ja/tai -päivät auttavat jatkamaan työelämässä pidempään. 4. Työkyvyttömyyttä aiheuttavia tekijöitä on ehkäistävä ennalta nykyistä tehokkaammin. 5. Omaa eläketurvaa tulee voida parantaa vapaaehtoisilla tai työantajan maksamilla eläkkeillä. Eläkesäästämisen verotuet eivät saa kuitenkaan kannustaa varhaiseen työmarkkinoilta vetäytymiseen. 6. Jatkossa eläkkeiden suojattua käteen jäävää osuutta on laajennettava kaikille hoivaa ja tukea tarvitseville ja taattava kohtuulliset henkilökohtaiset käyttövarat jokaiselle. b) Eläkejärjestelmää koskevat vihreät linjaukset perustuvat järjestelmän oikeudenmukaisuuteen sekä taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen: 1. Eläkejärjestelmän tulee perustua oikeudenmukaiseen tulonjakoon sukupolvien ja sukupuolten välillä sekä eläkeläisten kesken. Vihreät haluavat luoda eläkejärjestelmän, jossa ei ole sisäänrakennettua syrjintää ja joka ei itsessään luo köyhyysloukkuja esimerkiksi nuorena työkyvyttömäksi jääneille tai vanhimmille eläkkeensaajille. 2. Varat eläkkeisiin on koottava monesta lähteestä (eläkemaksuilla, rahastoinnilla ja rahastojen tuotoilla), jotta eläkejärjestelmä toimii vakaasti talouden heilahteluissa ja oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä. 3. Pienimpiä peruseläkkeitä on voitava nostaa ilman, että se vaikuttaa muiden eläkkeiden tasoon. Ylisuuria eläkkeitä on voitava leikata esimerkiksi verotuksen avulla. 4. Eläkkeisiin kerättyjen varojen sijoittamisessa on suosittava vastuullista ja eettistä sijoittamista, tähdättävä pitkäaikaiseen vakaaseen tuottoon ja kestävän kehityksen tukemiseen ei taloutta heiluttelevaan nopean voiton maksimointiin, joka heikentää ympäristöä ja on usein myös taloudellisesti kestämätöntä. 5. Sukupuolten välisiä eläke-eroja on korjattava palkkaeroja pienentämällä. 6. Maahanmuuttajien hyvä kotouttaminen ja työllistäminen voi lisätä työikäisten määrää ja vahvistaa eläkejärjestelmän ja julkisen talouden kestävyyttä. 7. Eläkkeiden ja vanhuspalvelujen takaamiseksi sekä julkisen talouden turvaamiseksi kokonaisveroastetta voidaan maltillisesti korottaa. 8. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syihin on puututtava ajoissa muun muassa parantamalla työterveyshuoltoa ja työhyvinvointia. Työkyvyttömyys on paitsi inhimillinen tragedia niin myös kansantaloudellinen tappio. 9. Ikääntyneen työllistäminen tulee olla työnantajalle irtisanomista kannattavampaa. Työttömyyseläkeputki ei saa helpottaa ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomista. 5

6 Vihreiden eläkelinjausten perusteet Suomalainen eläkejärjestelmä on pitkän historiallisen kehityksen tulos ja rakennettu pääpiirteittäin toimivaksi ja kestäville perusteille. Eläketurva muodostuu pääasiassa ansiotyöhön perustuvasta työeläkkeestä ja vähimmäisturvan tarjoavasta kansaneläkkeestä. Järjestelmä turvaa toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden, perheenhuoltajan kuoleman ja ikääntyneen henkilön työttömyyden varalta. Lähes kaikki ansiotyö kuuluu eläketurvan piiriin. Omat eläkelakinsa on yksityisen sektorin työntekijöillä, yrittäjillä, maatalousyrittäjillä, merimiehillä ja julkisen sektorin työntekijöillä. Työeläketurvan rahoittavat työnantajat ja työntekijät yhdessä. Työeläkkeet on rahastoitu pääasiassa kahteen suureen eläkeyhtiöön, Ilmariseen ja Varmaan sekä kolmanteen alan suureen toimijaan, Kuntien eläkevakuutukseen. Keskittymisen taustalla on sijoittajien epäluulo yrityskohtaisia eläkesäätiöitä kohtaan ja yritysten halu keskittyä ydintoimintoihinsa. Samaan aikaan Kuntien eläkevakuutus on kasvanut 26 miljardin euron rahastoksi. Työeläkevakuuttajat TELA:n jäsenyhteisöjen sijoituskanta oli vuoden 2010 lopussa 138,8 miljardia euroa. Kolme suurinta rahastoa kattaa siitä 90,1 miljardia euroa. Myytti: Me olemme maksaneet eläkkeemme itse! Todellisuus: Eläkkeet maksetaan pääasiassa nykyisin työssäolevien työntekijöiden työeläkemaksuilla Eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuus on Vihreän eläkepolitiikan keskeinen lähtökohta. Kaikkein oikeudenmukaisin eläkejärjestelmä sukupolvien välillä olisi todennäköisesti sellainen, jossa rahastoista maksettaisiin täysin samansuuruinen eläke kaikkien ikäluokkien yksilölle. Realistisempaa on kuitenkin lähteä siitä, että eläkkeen määrä vaihtelee eri sukupolvilla. Suomalainen eläketurva maksetaan nimittäin vain osittain rahastoista ja suurin osa työeläkemaksujen kautta. Kukaan ei maksa eläkettään täysin itse. Niin sanotut suuret ikäluokat ovat päässeet eläkejärjestelmän rahoittamisessa vähemmällä kuin muut. Heidän maksamansa eläkemaksut mitoitettiin kattamaan lukumäärältään paljon pienemmän raivaajasukupolven eläkkeet, mutta ne eivät alkuunkaan riitä kattamaan heidän omia eläkkeitään. Ei ole kuitenkaan reilua periä näitä maksuja takautuvasti näiden ikäluokkien edustajilta. Toisaalta ei ole myöskään ole oikein, että pienemmät ikäluokat joutuvat kantamaan koko taakan. Myytti: "Ahneet suuret ikäluokat ovat meille työikäisille vain taakka!" Todellisuus: Suuret ikäluokat saavat hieman parempaa eläkettä. Seuraavat sukupolvet ovat saaneet paremmat julkiset palvelut ja eläneet vauraammassa maailmassa Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ei voidakaan lähestyä tarkastelemalla pelkästään eläkkeitä. Sukupolvien kokoerot on syytä tunnustaa ja huomata, että myös niiden välillä on ollut ja tulee olemaan huomattavia eroja verotuksessa, terveydessä, elinajanodotteessa ja toteutuvassa elinajassa. Sukupolvien välisen taistelun sijasta onkin viisaampaa tavoitella maailmaa, jossa eläkeläiset voivat elää mielekästä elämää pienilläkin tuloilla. Eläkemenojen pysyvän kasvun syynä on erityisesti elinajan piteneminen, ei niinkään suurten ikäluokkien vaikutus. Eläkemenot vakiintuvat n lähtien nykyistä selvästi korkeammalle tasolle, vaikka suurten ikäluokkien vaikutus on tuolloin ohi. 6

7 Eläkevarat. Rahastoidut työeläkevarat olivat 2010 noin 139 miljardia euroa. Rahastojen kokoa kuvaa, että jos maksujen kerääminen lopetettaisiin nyt, rahastoissa olevat varat riittäisivät työeläkkeiden maksuun vain noin viideksi vuodeksi. Rahastoinnilla varaudutaan muun muassa suurten ikäluokkien noin vuodesta 2010 alkaneeseen laajamittaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Jos varoja ei rahastoitaisi, eläkemaksut nousisivat huomattavan nopeasti. Lähde: ETK ja työeläke.fi Kansaneläkkeet rahoitettiin aiemmin työnantajan maksuin sekä verovaroin. Työnantajien Kelamaksun poistuttua peruseläke tulee lähes täysin verovaroista. Koska työmarkkinajärjestöt eivät osallistu peruseläkkeiden rahoitukseen, niillä ei myöskään ole oikeutta sitoa peruseläkkeiden korotuksia muihin eläkkeiden korotuksiin. Pienimpiä eläkkeitä tulee voida korottaa takuueläkkeen tavoin ilman, että samalla korotetaan kaikkia eläkkeitä. Myytti: Me emme ikinä pääse eläkkeelle! Todellisuus: Eläkeikä nousee muutamalla vuodella Useimmat ihmiset elävät parempikuntoisena vanhemmaksi kuin aiemmat sukupolvet. Vanhuspalveluiden ja eläkkeiden turvaaminen on jatkossa valtava haaste, vaikka suuri osa eläkeläisistä elää myöhäiseen vanhuuteen saakka itsenäistä elämää ja osallistuu aktiivisesti erilaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan. Tämän vuoksi eläkeikää on tarvittaessa voitava nostaa ja työuria pidentää muuten kasvava eläkeläisten määrä (eläkemaksut ja verotuksen kautta maksetut palvelut) muodostuu suureksi taakaksi työikäisille. Työurien riittävä pituus on myös merkittävä työvoiman, hoivapalvelujen ja julkisen talouden riittävyyden kannalta. Lyhyet työurat pienentävät eläkettä. Siten pitkät työurat ovat tärkeitä eläketurvan sosiaalisen kestävyyden kannalta. Vaikka työttömyys on näitä linjauksia kirjoitettaessa suurin ongelma ja lyhentää työuria, jatkossa työurien pidentäminen tulee olemaan eläkejärjestelmän kannalta tärkeä. Yhä useamman tulee siis jatkossa työskennellä nykyeläkeläispolvea iäkkäämpänä. Yksilöiden välillä on kuitenkin suuria eroja. Eläkkeelle jäämisen tuleekin perustua jatkossa entistä tarkempaan arvioon yksilön toimintakyvystä. Vaikka työurien vähimmäispituutta tulee yhtenäistää, työuria ei tule venyttää yksilön voimavarojen kustannuksella. Pidemmät työurat eivät voi tarkoittaa sitä, että palomies tekee savusukelluksia tai että balettitanssija esiintyy näytöksissä 65-vuotiaaksi saakka. Sen sijaan pidemmät työurat voivat tarkoittaa sitä, että työn sisältöä vanhemmiten kehitetään, työaikaa tarpeen mukaan lyhennetään tai ammattia vaihdetaan. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa tulee jatkossa huomioida nykyistä paremmin ikääntyneiden koulutettavien määrän kasvu. Jo ensimmäisen ammatin opiskelun aikana tulee kannustaa hankkimaan valmiuksia myös muihin tehtäviin, jos ammatin harjoittaminen tai työtehtävä vaikeutuu tavanomaista varhaisemmin ikääntymisen johdosta. Eläkejärjestelmän kestävyyttä edistää, että työikäisistä mahdollisimman moni käy ansiotyössä. Nuorten ja työelämän ulkopuolella olevien työllistymiseksi tulee luoda väyliä, poistaa alimpien palkkaluokkien tuloloukut sekä kehittää taloudellisia kannustinjärjestelmiä. Nuorisotyöttömyyden torjunta on tehokasta eläkepolitiikkaa. Asevelvollisuuden kehittäminen nykyistä valikoivampaan suuntaan vapauttaisi nuoria työelämän palvelukseen, pidentäisi työuria ja siten myös lisäisi eläkkeiden maksajien määrää. Eläkeiän nostaminen ja työurien pidentäminen pitää sovittaa tarkasti yhteen erilaisiin karttumiin, varhais-, yrittäjä-, maatalous-, perhe- ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Samalla pitää selvittää niiden vaikutukset sosiaaliturvaan, työeläkejärjestelmän luotettavuuteen sekä eri ammattien eläkeiän eroihin. 7

8 Osa-aikaeläke on auttanut monia jaksamaan työssä pidempään. Vihreät katsoo, että osaaikaeläkkeen tulee jatkossakin olla osa eläkejärjestelmää ja varsinkin työurien pidentämistä. Se voi tarjota työkyvyttömyyseläkeläiselle pehmeän jatkon työelämässä ja toisaalta voisi pitää jo eläkeiän saavuttaneen henkilön työelämässä ja siten aktiivisena pidempään. Nykyisen osa-aikaeläkkeen ongelmiin kuuluu, että siitä tekevät päätöksen työnantaja ja työntekijä yhdessä mutta muut rahoittavat. Nykymuotoinen osa-aikaeläke pidentää heikosti työuria: noin 80 prosentilla osaaikaeläkeläisistä olisi heidän oman ilmoituksensa mukaan vaihtoehtona ollut kokoaikatyössä jatkaminen. Osa-aikaeläkkeen ottaminen osittaisena varhennettuna vanhuuseläkkeenä ratkaisisi taloudellisesti osa-aikaeläkkeeseen liittyvät kustannukset neutraalilla tavalla Työkyvyttömyys vie liikaa eläkkeelle Keskimääräinen eläköitymisikä Suomessa oli vuonna 2010 noin 60,4 vuotta. Vuodesta 2005 lähtien on ollut käytössä liukuva eläkeikä, jossa alin vanhuuseläkeikä on 63 vuotta, ylin 68 vuotta. Hallituksen tavoitteena on ollut nostaa eläkeikä 65 vuoteen. Tavoitetta vaikeuttaa työkyvyttömiksi päätyvien suuri määrä. Suomessa on noin työkyvyttömyyseläkeläistä, joista 44 prosenttia on eläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi. Työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeelle on jäänyt nykyisin enemmän ihmisiä kuin vanhuuseläkkeelle. Työelämä on käynyt liian kovaksi liian monelle. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keskimääräinen eläkeikä sen sijaan on runsaat 63 vuotta. Ratkaisut eläkeiän käytännön nostamiseen piilevät siis työkykyisyyden lisäämisessä. Pelkkä muodollinen eläkeiän nosto ei riitä. Varsinainen työttömyyseläkejärjestelmä loppuu vuonna Ns. työttömyyseläkeputkesta 1 on kuitenkin tullut irtisanomisia helpottava elementti, vaikka lähitulevaisuudessa näyttää häämöttävän työvoimapula. Työmarkkinoiden tulee joustaa siinä missä yksilötkin yritetään saada joustamaan. Työurien pidentämiseen tarvitaan nimenomaan porkkanoita: työssä viihtyvyyttä ja jaksamisen keinoja tulee kehittää ja eläkkeen myöhentämisen tulee nostaa eläkettä. Jo nykyisin 63-vuotiaille on tarjolla eläkkeen superkarttuma, jossa eläke karttuu 4,5 prosenttia tavanomaisen 1,5:n sijaan. Se on saanut entistä useamman valitsemaan eläkkeelle jäännin sijaan työuran vielä joksikin aikaa. Tämäntyyppinen tärkeä porkkana tulee säilyttää, ja järjestelmää tulee kehittää. On myös luotava uutta "kolmannen aktiivi-iän kulttuuria", jossa lyhennetty työaika yhdistyy muihin elämään mielekkyyttä tuottaviin aktiviteetteihin. Vihreät vaativat, että eläkkeelle siirtyneille on kehitettävä selkeitä taloudellisia kannustimia ja joustavia järjestelyjä, jotka mahdollistavat tuottavan työn tekemisen esimerkiksi muutaman tunnin päivässä tai muutaman päivän viikossa. Järjestelyjä voivat olla esimerkiksi etätyö kotona, osa aiemmista töistä tai vaikkapa opettajilla osa lukuvuoden jaksoista tai osan luokista. Työnteosta on aina jäätävä taloudellista hyötyä sen tekijälle Työttömyyseläkeputkella tarkoitetaan menettelyä, jossa työttömyyspäivärahoja jatketaan eläkeikään saakka, jotta irtisanomiset eivät johda muun sosiaaliturvan piiriin. 8

9 245 Vuosina työeläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan (Lähde: ETK) vanhuuseläke työkyvyttömyyseläke työttömyyseläke osa-aikaeläke maatalouden erityiseläke Vuonna 2007 vanhuuseläkkeelle jäi kaikkiaan henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi miltei yhtä paljon eli henkilöä ja työttömyyseläkkeelle Työkyvyttömyyseläkkeet Osa ihmisistä päätyy eläkkeelle työkyvyttömyyden takia joskus hyvinkin nuorena. Keskeisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle johtavat syyt ovat mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelintensairaudet sekä verenkiertoelinten sairaudet. Pitkäaikaissairaat ja vajaatyökykyiset osallistuvat edelleen vähän työelämään, vaikka monia yrityksiä tilanteen muuttamiseksi on tehty. Työkyvyttömyyseläkeläisistä hyvin harva palaa myöhemmin työelämään, mikä johtaa usein köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Jatkossa tarvitaan perustava ajattelutavan muutos. Huomio tulee suunnata työkykyisyyteen, jota lähes jokaisella eläkkeelle päätyneellä tai sairauden takia työelämässä vaikeuksiin joutuneella jossain määrin on. Nykyistä useamman työkyvyttömyys voidaan myös ehkäistä ennalta sairauksien nopeamman tunnistuksen, tehokkaamman hoidon ja aktiivisen kuntoutuksen avulla. Nykyistä useamman työkyky voidaan säilyttää tai palauttaa ennen eläköitymistä. Jäljelle jäänyt työkyky voidaan ottaa käyttöön osapäivärahan ja kevennettyjen työpäivien tai -viikkojen avulla. Vuoden 2010 alusta lähtien työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ovat saaneet ansaita ilman vaikutusta eläkkeeseen. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita enintään 687,74 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa heidän eläkkeeseensä. Jos henkilön työansiot ylittävät ansaintarajat, hänen työkyvyttömyyseläkkeensä maksaminen keskeytetään, ja eläke jää lepäämään. Mikäli menettely muodostaa tuloloukkuja, on syytä harkita jatkossa ehdottomien rajojen sijaan joustavampia toimintatapoja. 9

10 Vihreitä keinoja työssä jaksamiseen Eläkeikää ei voi vain määräyksillä nostaa, koska jokainen vanhenee yksilöllisesti. Nykyinen työelämä toimii huonosti, jos sen piiristä liian moni päätyy työkyvyttömäksi. On luotava työelämä, jossa voi viihtyä, joka käyttää lähes kaikilla olevaa työkykyä ja joka joustaa elämäntilanteiden mukaan. Työelämän laadun parantaminen on ratkaisu moneen eläkkeitä sivuavaan ongelmaan. Satsaukset työelämän laatuun parantavat työn tuottavuutta, ja tämä luo edellytyksiä eläkkeiden rahoitukselle. Työssä myös jaksetaan paremmin, mikä on puolestaan välttämätöntä, mikäli työuria halutaan pidentää. Tutkimusten mukaan työtyytyväisyys on pysynyt Suomessa melko hyvänä, mutta kiireen haitat ovat lisääntynet kaikilla palkansaajilla. Työelämän laatu saa kohtuullisen arvosanan, kouluarvosanana noin 8. Parhaan arvosanan saavat yksityinen palvelusektori ja valtio, huonoimman teollisuus ja kunnat. Julkisen ja yksityisen sektorin tuleekin tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään omaksua toisiltaan työtyytyväisyyttä lisääviä keinoja ja sovelluksia. Työlainsäädäntö tukee hyvin työelämän kehittämistavoitteita, eikä myöskään työehtosopimuksia ole pidetty muutosten esteenä tai hidasteina, kuten monissa muissa EU-maissa. Työelämän laadun parantamiseksi on valtionhallinnossa tehty paljon. Aiemmin toteutettuja ohjelmia mm. ikäohjelma, Tyke-ohjelma, Työssä jaksamisen ohjelma ja Veto-ohjelma. Parhaat työelämän laatua parantavat hankkeet ovat yhdistäneet kolme näkökulmaa: työaikajoustot, työn ohessa oppimisen sekä paremman esimiestyön ja johtamisen. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Tykesin tukemat HKR-tekniikan Ikäohjelma, Keravan Energian senioriohjelma ja Abloy Oy:n ikämestariohjelma. Hyvä työpaikka yhdistää johtamisen, työterveyshuollon, oppimisen, työaikajoustot, urasuunnittelun ja kokemuksen jakamisen: esimerkiksi mentorointi tulee mieltää kaksisuuntaisena prosessina, kumpikin oppii toisiltaan. Työssä jaksamisen keinoja pohti ETK:n toimitusjohtaja Jukka Ahtelan vetämä työryhmä, jonka esitykset antavat hyvän pohjan työssä jaksamisen keinojen kehittämiselle. Vireät katsovat, että tätä työtä tulee jatkaa Esimiestyö ja johtaminen Työhyvinvointi syntyy mielekkäästä työstä. Työpaikkojen välillä on kuitenkin erittäin suuria johtamistapoihin liittyviä eroja ja näillä on selvä yhteys myös työssä pysymiseen ja yleensäkin työmotivaatioon. Työpaikoille, joilla esimiestyö ja johtamistavat ovat toimivia, on ominaista toiminnallinen joustavuus, yhteistyö ja hyvät vaikutusmahdollisuudet. Työssä jaksamista ja henkistä hyvinvointia edistää se, että työntekijät kokevat olevansa arvostettuja työyhteisön jäseniä. Työuralla jaksaminen ja työurien pidentäminen alkaa jo työelämään tullessa. Tukea pitää saada ja toimenpiteitä tehdä koko elämänuran aikana. 10

11 Eri-ikäisiä ihmisiä tulee johtaa eri tavoin. Heidän tarpeensa työn ja muun elämän yhdistämiseen ovat erilaisia. Ikäjohtamisen sijaan on alettu puhua elinkaarijohtamisessa, jossa joustavasti huomioidaan ihmisten elämäntilanteet ja elinvaiheet. Hyvä johtaja saa innostettua ja pidettyä hyvää työvirettä yllä. Yksi työssä jaksamiseen vaikuttava seikka on yhdenvertainen ja avoin, ei-normatiivinen ilmapiiri työpaikalla. Aktiivisella yhdenvertaisuuden edistämisellä (esimerkiksi kaikki syrjintäperusteet kattavan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelun avulla) työnantajat pystyvät tukemaan ikääntyvien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden työssä jaksamista ja työssä pysymistä. Vaikutusmahdollisuudet työhön ja sen sisältöön sekä työn monipuolisuus auttavat monia jaksamaan paremmin. Toisille ne saattavat Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan olla mielenterveysriski: korkea päätäntävalta lisäsi mielenterveyshäiriöiden riskiä puolella ja työn monipuolisuus taas vähensi sitä kolmanneksella tutkituista. Yritysten ja monien muidenkin työpaikkojen keskijohto on nykyisin tiukilla: alaisia ja projekteja on liikaa yhtä johtajaa kohden. Lähtökohtaisestikin hyvä johtaja joutuu usein liian kuormitetuksi, eikä ehdi pitää huolta alaistensa työhyvinvoinnista. Esimiesten koulutus on avainasemassa oleva asia, jota työpaikkojen johdon on tuettava ja johdon on aidosti sitouduttava työväkensä työkyvyn ylläpitämiseksi Työaikajoustot Työajan tulee joustaa elämäntilanteiden mukaan yksilön tulee myös voida olla välillä tehokas ja välillä vähemmän tehokas. Esimerkiksi vakavat unettomuusongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina. Unettomuuden hoito aiheutti vuonna 2007 erikoissairaanhoidossa yli 20 miljoonan euron suorat kustannukset. Luku vastaa astman hoitokustannuksia erikoissairaanhoidossa. Unettomuuden taloudellisia vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan unettomuuden aiheuttamat välilliset kustannukset, esimerkiksi työtehon lasku ja sairauspoissaolot, ovat moninkertaisia. Jos uni jää pysyvästi vähäiseksi, oppiminen kärsii, tarkkaavaisuus ja vastustuskyky laskevat. Jatkuvana unenpuute myös lihottaa ja altistaa aikuisiän diabetekselle. Työ ja muu elämä tuleekin voida yhdistää joustavasti. Työelämän laatua parantavat muun muassa vaikutusmahdollisuudet työaikoihin, erilaiset joustavat työaikajärjestelyt, työaikapankit ja työaikaliukumat. Kaikkia tehtäviä ei ole kohtuullista odottaa jaksettavan vanhuuteen asti, mutta työnteko joissain tehtävissä voi hyvinkin onnistua. Joillain työaika joustaa työntekijän kannalta liian paljon. Prekaarissa työssä erilaiset riskit kaatuvat helposti työntekijän kontolle. Työsuhteita ja niihin liittyviä turvarakenteita tuleekin kehittää tasaveroisesti. Vihreät kannattaa lomapankkeja pätkätyöläisille. Työssä jaksamista täytyy tukea esimerkiksi Aslak-kuntoutuksen tapaisilla keinoilla. Aslak eli ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus on työelämässä mukana oleville tarkoitettua Kelan järjestämää harkinnanvaraista varhaiskuntoutusta. 11

12 Työn ohessa oppiminen Työelämä mullistuu jatkuvasti. Ikääntyminen ei estä oppimista: oppimisstrategiat vain muuttuvat. Ikääntyminen tosin hidastaa oppimista jonkin verran. Työntekijällä täytyykin olla mahdollisuuksia uuden oppimiseen sekä erikseen kouluttautumalla että osana jokapäiväistä työtä. Äärimmäisen tärkeää on opettaa uudet menetelmät ja perehdyttää jatkuvasti muuttuviin ohjelmistoihin. Työttömillä tulee olla mahdollisuuksia pitää yllä ja päivittää osaamistaan. Tätä tukee juuri uudistettu palkansaajan ansiosidonnainen aikuiskoulutustuki Hyvä maahanmuuttopolitiikka helpottaa eläkeläisten elämää Useimmat joutuvat venyttämään työuraansa ja eläkkeiden määrän tavoitteita tullaan määrittelemään uudelleen, jotta saisimme vanhempamme ja naapurimme säällisesti hoidettua. Emme voi kuitenkaan laittaa vain eläkeikää lähestyviä työntekijöitä maksamaan vuonna 2008 alkaneen laman laskua, jotta selviämme tulevasta sosiaalisesta ja taloudellisesta haasteesta. Työurien pidentäminen ei myöskään voi olla itsetarkoitus, jolla ihmisestä puristetaan viimeisetkin voimat ja jätetään ilman vanhuuden lepoa. Työikäisten määrää voidaan lisätä maahanmuuton avulla. Verrattuna muihin eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttaviin toimiin eläkeiän nostamiseen, verotuksen ja eläkemaksujen korotuksiin, tuottavuuden nostamiseen, opiskeluajan tai asevelvollisuuden lyhentämiseen, syntyvyyden lisäämiseen tai julkisten palvelujen leikkauksiin maahanmuutto ei puutu eläkettä saavan tai eläkkeelle haluavan yksilön etuuksiin tai työikäisten ansioihin ja elämäntilanteeseen. Maahanmuutto edistää eläke- ja palvelujärjestelmän kestävyyttä sekä parantaa talouden toimivuutta. Tässä suhteessa maahanmuuttoon vihamielisesti suhtautuminen toimii suomalaista eläketurvaa ja viime kädessä eläkeläisiä tai eläkettä tarvitsevia vastaan. Tulevaisuudessa yhä useamman suomalaisen eläke perustuu maahanmuuttajan työpanokseen. Siksi tehokas kotouttaminen on myös hyvää eläkepolitiikkaa - maahanmuuton taloudellinen vaikutus riippuu muuttaneen työllistymisestä, joten kotouttamiseen kannattaa panostaa Kestävän ja vakaan vanhuuden turvan puolesta Eläkeläisten määrän kasvaessa houkutus käydä vaaleja katteettomien eläkkeiden noston lupausten avulla lisääntyy. Eläkevarat ovat kuitenkin rajalliset: korkeita eläkkeitä ja hyviä palveluja ei voi saada yhtä aikaa. Tässä kentässä Vihreät määrittävät itsensä kehittyvän ja oikeudenmukaisen perusturvan puolueeksi. Vihreät haluavatkin parantaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta korottamalla pienimpiä eläkkeitä. Erityisesti on pidettävä huolta köyhistä eläkeläisistä, kuten iäkkäistä naisista ja työkyvyttömyyseläkkeen varassa elävistä (usein miehiä), joista monet asuvat yksin, mutta joutuvat silti kattamaan samat asumis-, lämmitys-, vesi- ja palvelukustannukset kuin nekin taloudet, joilla on kahden ihmisen eläke. 12

13 Täysimääräinen kansaneläke jäi noin puoleen virallisesta köyhyysrajasta. 2 Käytännössä tämä merkitsee sitä, että pelkkä kansaneläke johti aina köyhyyteen, ellei eläkeläisellä ole muita tuloja. (Kangas, Ritakallio, s. 11) Tämän vuoksi oikeudenmukaista eläkepolitiikkaa on parannettu kohentamalla pienimpiä eläkkeitä saavien asemaa. Vastaavasti on syytä leikata suurimpia eläkkeitä. Ylisuurien eläkkeiden leikkaus verotuksella on ns. eläkekattoja tehokkaampi tapa luoda oikeudenmukaisempaa maailmaa, koska verotus vaikuttaa jo olemassa oleviin eläkkeisiin. Eläkekatot eivät vaikuta. Eläkkeiden palkkatuloja voimakkaampi progressio voi Vihreiden mielestä alkaa kaksi kertaa keskipalkkaa suuremmista eläkkeistä. Terveys on Vihreille rahaa tärkeämpi arvo. Vihreät säilyttää mieluummin hyvät julkiset terveyspalvelut kuin käyttävät vastaavia summia yleisiin eläkkeiden korotuksiin. Terveydenhuolto ja hyvät vanhuspalvelut tulee taata myös niissä kunnissa, missä eläkeläisiä on paljon suhteessa työikäisiin. Monet näistä kunnista ovat maaseudulla Elinaikakerroin Elinaikakerroin on vanhuuseläkkeen määrään vaikuttava mekanismi, jolla varaudutaan eliniän pitenemiseen. Jos siis elinikä edelleen pitenee, elinaikakerroin pienentää tulevaisuudessa eläkkeitä jotta eläkettä riittäisi kaikille. Elinaikakerroin ei ole pelkkä eläkeleikkuri: se myös kannustaa jatkamaan työtekoa pidempään, sillä siten voi saavuttaa samansuuruisen ansaitun eläkkeen kuin ennen elinaikakertoimen soveltamista. Esimerkiksi vuonna 1957 syntynyt voi saavuttaa samansuuruisen eläkkeen 11 kuukauden lisätyöllä, jos tämän odotettu elinaika kasvaa nykyiseen verrattuna 19 kuukautta. Vuonna 1987 syntyneen taas täytyy työskennellä 29 kuukautta lisää, jos elinaika pitenee 66 kuukautta. Elinaikakertoimen avulla eläketurva pyritään sopeuttamaan elinajan pidentymisen aiheuttamiin kustannuksiin. Muuten suuri eläkeläisten määrä, pitkä eläkkeellä vietetty aika ja korkeat eläkkeet ovat taloudellisesti kestämätön yhtälö. Elinaikakertoimen päätti ottaa käyttöön Lipposen II hallitus v Elinaikakerroin vaikutti eläkkeisiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010 ja se koskee vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä. Elinaikakertoimen asemaa pohdittaessa on sitä kuitenkin tarkasteltava suhteessa koko hyvinvointivaltioon. Eläke on hyvinvointivaltion suurin tulonsiirto, joka tehdään hyvin erityisellä tavalla: sillä siirretään varallisuutta eri sukupolvien välillä. Eläkkeiden rahoittaminen muodostaa siten erityisen suhteen ja siteen, eräänlaisen ketjukirjeen, sukupolvien välille. On erityisen tärkeää, että tämän ketjukirjeen pelisäännöt ovat selkeät ja reilut. Se ei saa olla luonteeltaan pyramidihuijaus eikä myöskään vanhuksia syrjivä. Eläkkeisiin liittyviä päätöksiä on useasta syystä hankala tehdä. Ensinnäkin eläkkeet ovat tulonsiirto työssä käyvien ja eläkkeelle siirtyneiden välillä. Ne ovat siksi hyvin herkkiä sukupolvikonflikteille. Toiseksi eläkejärjestelmä on kansalaisen näkökulmasta hyvin hankala hahmottaa. Usein esimerkiksi 2 Köyhyyttä voidaan arvioida joko absoluuttisen (esim. kehitysmaiden kurjuus) tai suhteellisen köyhyyden näkökulmista. Suomessa köyhyydestä on mielekästä puhua lähinnä suhteellisen köyhyyden eri mittaustavoista käsin. Mittareita voidaan määrittää monta: 40 %, 50 % tai 60 % mediaanitulosta (OECD:n ja EU:n virallisesti käyttämät rajat, ks. esim. LIS 2008 = Luxembourg Income Study) luvun alussa täysi kansaneläke oli selkeästi suurempi kuin kaikkein alhaisin, 40 prosentin köyhyysraja. Nykyisellään täysi kansaneläke on noin 70 prosenttia tästä rajasta. Köyhyysrajaa on vähitellen nostettu ja nykyisin esimerkiksi EU:n mittauksissa sovelletaan jo 60 prosentin rajaa. Lähde: Kangas&Ritakallio, s

14 kuvitellaan, että eläkemaksut ovat kokonaan rahastoitu ja siten eläkkeet ovat itse ansaittu, vaikka tosiasiassa suuri osa eläkkeiden rahoituksesta tulee työikäisten eläkemaksujen kautta. Kolmas ja ehkä keskeisin syy eläkejärjestelmän hankaluuteen on sen luonne tiettyyn elämänvaiheeseen liittyvänä mutta kaikkien rahoittamana valtavana tulonsiirtona: Eläkeikä on eläkkeelle jäämässä olevalle erittäin akuutti kysymys ja eläke muodostaa valtaosan eläkeläisen ansioista, mikä tekee eläkejärjestelmästä erittäin herkän kysymyksen eläkeläisille. Nuoremmille sukupolville eläke saattaa taas tuntua hyvin kaukaiselta, jolloin eläkekamppailuihin ei löydy vastavoimaa oikeaan aikaan. Tämä voi aiheuttaa eläkkeistä päätettäessä vinoumia, joihin voidaan vastata ainoastaan pitkäjänteisten menettelytapojen avulla. Elinaikakertoimeen sisältyy myös vaaroja, jotka on syytä tunnistaa: automaattinen leikkuri voi tuottaa liian pieniä eläkkeitä. Edellä mainituista syistä Vihreät kannattaa elinaikakerrointa ja sen kaltaisten automaattisten elementtien sisällyttämistä eläkejärjestelmään. On kuitenkin erityisesti huolehdittava, että leikkurit eivät tuota niin pieniä eläkkeitä, ettei niillä tule toimeen. Päätösvalta näistä yleisistä periaatteista tulee olla yksinomaan eduskunnalla. Yksityiskohtaisiin muutoksiin työmarkkinajärjestöjen rooli tulee olla edelleenkin vahva. Eläkejärjestelmän läpinäkyvyyttä on edistettävä kaikin keinoin sekä sen sukupolvivaikutukset arvioitava ja tuotava selkeästi esille Elinaikakerroin ja eliniän odote Eläkekustannusten kasvua on pyritty rajoittamaan vuodesta 2010 alkaen elinaikakertoimella. Kerroin lasketaan vuosittain tilastokeskuksen tuottamien tuoreimpien viiden vuoden tilastojen perusteella. Elinaikakerroin vaikuttaa vanhuus- ja perhe-eläkkeisiin. Se sitoo eläkkeen määrän automaattisesti elinajan muutokseen. Kerroin määriteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2009, jolloin se saa arvon 1. Jos elinajan odote kasvaa tämän jälkeen, kerroin pienenee ja vastaavasti myös eläkkeen määrä pienenee. Kerroin toimii myös toiseen suuntaan, eli elinajan odotteen lyhentyessä kerroin ja eläkkeen määrä kasvavat. Elinaikakerroin pienentää kuukausittain maksettavan eläkkeen määrää, mutta se ei kavenna koko eläkeajalta maksettavaa eläkekertymää, jos eläkkeensaaja elää elinajanodotteen mukaiseen ikään. Jos siis elinikä edelleen pitenee, elinaikakerroin pienentää tulevaisuudessa eläkkeitä. Toisaalta samansuuruisen ansaitun eläkkeen kuin ennen elinaikakertoimen soveltamista voi saavuttaa työskentelemällä pitempään. Esimerkiksi jos vuonna 1977 syntyneen elinajan odote pitenee nykyiseen verrattuna 52 kuukautta, hänen täytyy työskennellä 19 kuukautta pitempään saadakseen nykyisen tasoisen eläkkeen. Elinaikakertoimen tarkoituksena onkin, että osa pidentyneestä eliniästä käytetään työssä jatkamiseen. Sitä ei sovelleta ennen vuotta 1948 syntyneisiin. Eliniän odotteeseen on tullut suuria muutoksia: ihmiset elävät pidempään, ja se vaikuttaa eläkejärjestelmään. Vuoden 2005 suuri eläkeuudistus valmisteltiin vuosina 2001 ja 2002 Eurostatin ennusteiden mukaisesti. Tuolloin elinaikakertoimen ennusteissa ja tavoitteessa oli lykätä eläkkeellesiirtymisikää vuoteen 2050 mennessä 2-3 vuodella. Tuolloisten Eurostatin ennusteiden mukaan 62-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen arvioitiin kasvavan vuoteen 2050 mennessä reilulla kolmella vuodella. Tämä on yli viisi vuotta vähemmän kuin Tilastokeskuksen tuoreessa ennusteessa. Ero aiheuttaa valtavia haasteita eläkejärjestelmän kestävyydelle ja julkiselle taloudelle, ja työuria joudutaan tämän takia pidentämään. Vuosi Lähde: Eurostat ym luvun alku Tilastokeskus 2001 ennuste Elinajanodotteen muutokset Lähde: ETK. ero ennuste ero ennuste ero ennuste ero

15 Mikä taitettu indeksi? Myytti: Taitettu indeksi on vääryys ja siitä voidaan helposti luopua. Todellisuus: Eläkkeet nousevat jatkossakin, mutta hitaammin kuin aiemmin. Eläkettä riittää kaikille paremmin taitetun indeksin ansiosta. Indeksin muutos maksaisi paljon Eläkkeiden tasoa seurataan suhdeluvulla, indeksillä, joka mittaa niiden tasoa suhteessa palkkoihin ja hintoihin. Työeläkkeitä tarkistettiin aiemmin vuosittain indeksillä, jossa sekä kuluttajahintaindeksillä 3 että ansiotasoindeksillä oli 50 prosentin paino; eläkkeet seurasivat puoliksi palkkoja ja puoliksi hintoja. Vuodesta vuotta täyttäneiden työeläkkeitä ja vuodesta 2005 lähtien kaikkia työeläkkeitä on tarkistettu indeksillä, jossa kuluttajahintaindeksin paino on 80 ja ansiotasoindeksin 20 prosenttia. Eläkkeet seuraavat nyt enemmän hintoja kuin palkkoja. Tätä uutta työeläkeindeksiä kutsutaan myös taitetuksi indeksiksi 4, ja siitä on kiistelty eläkepolitiikassa rajusti vuosia. Taitettua indeksiä perustellaan sillä, että eläkeläisille edullisempi ns. puoliväli-indeksi tulisi liian kalliiksi. Seurauksena olisi palkansaajien ja työnantajien työeläkemaksujen korotus. Taitettua indeksiä on perusteltu myös ikäpolvien eläkerasituksen tasaajana. Nuoremmat ja yhä pienemmät ikäluokat joutuisivat maksamaan palkastaan yhä suurempaa eläkemaksua, jotta suurten ikäluokkien eläkkeet pystyttäisiin maksamaan. Taitetulla indeksillä päästään pienempiin eläkemaksujen korotuksiin. Taitetusta indeksistä ei voida luopua monista syistä: Muutos ei maksaisi alussa paljon, mutta kallistuisi vuosi vuodelta, kunnes kaikilla eläkkeensaajilla olisi koko eläkeaika uudella indeksillä. Tasapaino löytyisi vasta noin vuonna Muutos kuormittaisi etenkin nuoria työntekijöitä ja heikentäisi sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta eläkkeiden maksussa. Muutos toisi uuden indeksin edut myös niille eläkeläisille tai eläkkeelle lähiaikoina siirtyville, jotka eivät ole itse osallistuneet siitä aiheutuvien kulujen maksamiseen. Muutos ei parantaisi köyhien eläkeläisten asemaa, sillä sen vaikutus pieniin eläkkeisiin on vähäinen. Muutos olisi myös kallis eläkeiän pitkittyessä Kuluttajahintaindeksi on kuluttajien tavaroista ja palveluista maksaman keskimääräisen hinnan mitta. Se kertoo, kuinka paljon tavaroiden ja palveluiden hinnat sekä kuluttajien palkat ja eläkkeet muuttuvat ajan myötä. Se on yksi kansallisten tilastokeskuksien laskemista hintaindekseistä. Kuluttajahintaindeksi on yleisin inflaatiomittari. Talouspolitiikassa ja muilla talouden aloilla kuluttajahintaindeksiä käytetään rahan arvon mittana. Kuluttajahintaindeksistä käytetään myös nimitystä elinkustannusindeksi. 4 Taitetun indeksi nimi tulee siitä, että sitä sovellettiin alkuun vain 65 vuotta täyttäneiden eläkkeisiin. Indeksi siis taitettiin iän mukaan. Taustalla oli ajatus, että ikääntyneimmillä kulutustarve ei kasva niin nopeasti kuin nuoremmilla. Nykyisin nimitys on menettänyt alkuperäisen merkityksensä ja taittaminen on muodostunut huonon indeksin symboliksi. 15

16 Ansioiden painoarvon lasku 50:stä 20 prosenttiin hidastaa työeläkkeiden nousuvauhtia, koska ansiotasoindeksin nousu on ollut selvästi kuluttajahinta-indeksin nousua nopeampaa, kuten kuviosta 2 nähdään. (Lähde: Ilkka Lehtinen: Tällä kertaa eläkeläiset voittivat. Tieto&trendit 8/ Mikäli taitetusta indeksistä luovuttaisiin, tällöin pitäisi joko korottaa eläkemaksuja tai leikata uusia alkavia eläkkeitä. Tämä ei edistäisi sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Muutos nostaisi eläkemaksua ajan mittaan nykyisin nähtävissä olevien korotusten lisäksi noin kaksi prosenttiyksikköä (Eläketurvakeskuksen arvio). Vuonna 2007 TyEL-maksun nostotarpeeksi arvioitiin neljä prosenttiyksikköä. Puoliväli-indeksiin siirtyminen merkitsisi maksun korotustarpeen nousua kuuteen prosenttiyksikköön, eli TyEL-maksua tulisi korottaa nykyisestä noin 21 prosentin tasosta 27 prosenttiin. Tämän lisäksi syksyllä 2008 alkanut huono talouskehitys kasvattaa TyELmaksun nostotarvetta riippumatta siitä, onko maksussa olevat eläkkeet sidottu nykyiseen työeläkeindeksiin vai puoliväli-indeksiin. Täysimääräisesti etuudesta maksaisivat nyt ja tulevaisuudessa syntyvät sukupolvet. Nyt eläkkeellä olevat eivät maksaisi parannuksesta mitään. Eniten muutoksesta hyötyisivät muutoksen aikoihin eläkkeelle siirtyvät, jotka eivät ehtisi maksaa etuudestaan mitään, mutta joilla koko eläkeaika on vielä edessä. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan siirtyminen puoliväli-indeksiin esimerkiksi vuoden

17 alusta lähtien kasvattaisi 1940-luvun lopussa ja sen jälkeen syntyneiden sukupolvien eläketuloja määrällä, joka vastaa runsasta prosenttia kunkin kohortin palkkatuloista. Aiemmin syntyneiden osalta vaikutus eläketuloihin jäisi pienemmäksi siten, että 1920-luvun alussa ja sitä aiemmin syntyneet eivät enää käytännössä olisi indeksimuutoksen vaikutusten piirissä. Indeksimuutosten maksuvaikutus ei enää käytännössä ehtisi koskea 1940-luvulla syntyneitä. Kaikki ennen 1980-lukua syntyneet saisivat indeksimuutoksesta enemmän tuloja kuin joutuisivat maksamaan maksuja. Vasta 1980-luvun alun jälkeen syntyneille kohorteille indeksimuutoksen nettovaikutus muodostuisi negatiiviseksi. Vuonna 2010 ja sen jälkeen syntyvät joutuisivat maksamaan muutoksesta noin 1,8 prosentin verran lisää eläkemaksua. Puoliväli-indeksiin paluu siis hyödyttäisi 1940-luvun lopun jälkeen syntyneitä. Muita enemmän sitä kustantaisivat 1980-luvun alun jälkeen syntyneet ja eniten maksaisivat tämän linjapaperin kirjoittamisen aikaan syntyvät sukupolvet (kuvion punainen viiva). Vihreät katsovat, että edellä mainituilla perusteilla taitetusta indeksistä ei voida luopua Puoliväli-indeksiin siirtymisen etuus- ja maksuvaikutus prosentteina kunkin kohortin palkkatuloista. Puoliväliindeksi voimaan vuoden 2011 alusta lähtien. Lähde: ETK: Työeläkkeiden indeksisuoja TEL:stä TyEL:iin Työeläkeindeksiä vähemmän puhuttu pienimpien eläkkeiden korotusten perustasta, kansaneläkeindeksistä. Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Pienimmät eläkkeet eivät täten seuraa palkkakehitystä lainkaan, eivät edes 20 prosentin osuudella kuten ns. taitetun indeksin työeläkkeet. 5 Taitetun indeksin sijaan on usein vaadittu omaa erityistä eläkeindeksiä. Tämänkaltaista indeksiä laskettiin vielä 1990-luvun alkupuolella, mutta sen laskeminen lopetettiin vähäisen käytön takia. Kysymykseksi nousee muun muassa: Miten eläkeläisten oma indeksi tulisi laatia? Pitäisikö indeksiin oman kulutusrakenteen lisäksi ottaa mukaan oma hyödykekori, joka sisältäisi muun muassa yleisimpiä ikääntyneiden käyttämiä lääkkeitä? Tulisiko eläkeindeksin tulisi muuttua eri eläkeläissukupolvien kulutustottumusten myötä? Tulisiko hinnat kerätä kaupoista, joissa eläkeläiset tavaransa ostavat? Keruuliikkeinä olisivat siten ennemmin pienet lähiökaupat kuin suuret automarketit. Eri eläkeläissukupolvilla on kuitenkin erilaiset kulutustottumukset. Eräs mahdollisuus olisi sitoa eläkkeet tulevaan yhdenmukaistettuun nettohintaindeksiin. Tässä kuluttajahintaindeksin muunnoksessa arvonlisäveron, hyödykeverojen (mm. alkoholi- ja autoveron) sekä lainakorkojen hintavaikutus kuluttajahintaindeksiin on poistettu. On myös huomattava, että nettohintaindeksi voi kehittyä myös hitaammin kuin nykyinen kuluttajahintaindeksi. Tulisiko eläkkeiden näissä tapauksissa laskea? Hintojen ja palkkojen laskiessa eläkkeet eivät voi jäädä korkealle tasolle ilman kohtalokkaita seurauksia palkansaajien tuloille, koska laskevista palkoista yhä suurempi osa menisi eläkkeiden maksuun. 17

Sisällysluettelo. Vihreät eläkelinjaukset: Vakaa perusturva eläkeläisen tukena. 1. Eläkelinjausten tavoitteet. 1.1. Eläkkeet ja sukupolvet

Sisällysluettelo. Vihreät eläkelinjaukset: Vakaa perusturva eläkeläisen tukena. 1. Eläkelinjausten tavoitteet. 1.1. Eläkkeet ja sukupolvet Vihreät eläkelinjaukset: Vakaa perusturva eläkeläisen tukena Hyväksytty Vihreiden puoluehallituksessa 4.2.2011 lisenssi: CC0 Sisällysluettelo 1. Eläkelinjausten tavoitteet...1 1.1. Eläkkeet ja sukupolvet...1

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos TELA:n seminaari Suomi ylös suosta 23.01.2015 Tässä esityksessä Eläketurvan tavoitteista

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus Jaakko Tuomikoski Työeläkeuudistus Eläkeratkaisun päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä työvoiman saatavuuden varmistaminen, kun ikärakenteen muutos

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Kansalaisaloitteen otsikko

Kansalaisaloitteen otsikko Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 :n palkoilla. - Ansiotuloa

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK 31.10.2014

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK 31.10.2014 Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - ETK 31.10.2014 1. Vuonna 1995 syntynyt, työura alkanut 22-vuotiaana, työkyvyttömyyseläke 35-vuotiaana / vanhuuseläke

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala

Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 3 Alkuvaihe Kansaneläkelaki

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Ikääntymispolii-set näköalat Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Teemat Eläkeasiat Hoiva- asiat Tapahtumat - eurovaalit 5/2014 - eduskuntavaalit 4/2015 - edustajakokous ja kesäpäivät 2015

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1 Taidemaalariliitto ry 10.1.2011 Ari Aaltonen, VTM Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1. Yhteenveto tuloksista Taidemaalariliiton jäsenistön keskuudessa tehty eläketutkimus pyrki selvittämään miten

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM 19. 20.1.2012, ROVANIEMI. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET

XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM 19. 20.1.2012, ROVANIEMI. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM 19. 20.1.2012, ROVANIEMI Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET Työurien pidentämisen keskeisiä lähtökohtia 1. Työvoiman

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Työeläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Perustelut uudistukselle Eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen v. 2025 mennessä Elinikä pitenee koko ajan. Jos työurat eivät pitene,

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi. eläkejärjestelmään suuria muutoksia. Yleisestä

Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi. eläkejärjestelmään suuria muutoksia. Yleisestä artikkeli Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi Kuvat maarit kytöharju Vuoden 2005 eläkeuudistus myöhensi eläkkeelle siirtymistä vain vähän Yhtenä vuoden 2005

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Osatyökykyinen työssä vai työkyvyttömänä? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10. 11.4.2013 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

Osatyökykyinen työssä vai työkyvyttömänä? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10. 11.4.2013 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Osatyökykyinen työssä vai työkyvyttömänä? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10. 11.4.2013 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo, mrd euroa 2012 Sijoitusten arvo, mrd euroa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot