AUTO- KATSASTAJAT 2/2003. Autokatsastajat Ak ry:n järjestölehti 20. vuosikerta

Transkriptio

1 AUTO- KATSASTAJAT 2/2003 Autokatsastajat Ak ry:n järjestölehti 20. vuosikerta

2 Puheenjohtajan palsta Puheenjohtajan palsta Yritysmaailmassa on yleisenä tyylisuuntauksena se, että ne siirtävät työtään ulkomaille. Se luonnollisesti aiheuttaa epävarmuutta Suomessa palkansaajien keskuudessa. Viimeaikaiset joukkoirtisanomiset ovat myös osaltaan olleet aiheuttamassa suurta huolta työntekijäpiireissä. A-Katsastus osakeyhtiössäkin ollaan voimakkaasti panostettu katsastuksen osaamisen vientiin ulkomaille. Onneksemme katsastusala on sellainen, että suomalaisten autojen katsastukseen tarvittavaa työpanosta ei voi viedä ulkomaille. Näin meillä riittää työtä kotimaassakin kun vain pidämme huolen katsastuksen markkinaosuudestamme kiristyvässä kilpailutilanteessa. Kilpailun kiristyminen on tosiasia myös edunvalvonnan alalla. Siitä on erinomaisena osoituksena mm. työnantajaliittojen TT:n ja PT:n fuusiohankkeet vuosien varrelta. Tällä kertaa näyttääkin siltä, että seuraavaa tulopoliittista ratkaisua neuvoteltaessa edellä mainitut työnantajaliitot ovat jollain tavalla sulautuneet yhteen. Neuvotteluissa pärjääminen edellyttää myös työntekijäjärjestöjen jatkuvaa toimintojen kehittämistä ja joukkovoiman lisäämistä. Niinpä STTK ja Pardia on voimakkaasti panostanut toimintojensa kehittämiseen. Myös katsastusalalla eletään voimakasta muutoksen aikaa neuvottelukulttuurimielessä. Katsastusalalle on syntynyt katsastusalaa koskeva yleissitova sopimus, joka joiltain osin on selvästi heikompi kuin meidän talokohtainen sopimus. Toisaalta työnantajamme on jättänyt LTY:n ja siirtynyt Autoalan keskusliitto AKL ry:hyn. Tämän takia meidän tulee selvittää hyvissä ajoin syntynyt vyyhti neuvottelukuvion ympärillä. Palkkojen kehityksestä TT:n tekemän palkkatilastokatsauksen mukaan teollisuuden henkilöstön ansiotaso kohosi vuonna 2002 n. 3 4 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Työntekijöiden osalta 3,3 prosenttia ja toimihenkilöiden osalta 3,6 4,0 prosenttia. Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry on tehnyt vuosittain palkkakyselyn, jonka satoa seuraavassa: Vuonna 2003 kyselyyn vastanneiden yhdistyksittäin alin palkka oli 1721 /kk ja ylin 4618 /kk. Painotetuksi keskiarvoksi tuli 2418 /kk. Nousua edelliseen vuoteen oli 3,41 %. Autokatsastajien keskipalkka v.2003 oli 2167,93. Siinä on muutosta edelliseen vuoteen 3,65 %. Kysely on tehty toukokuussa jolloin palkkausjärjestelmän käyttöönottoon sovittua kahta prosenttia vuodelle 2003 ei oltu vielä pantu maksuun. Tarkasteltaessa kehitystä vuodesta 1998 vuoteen 2003 Autokatsastajien keskipalkka on kohonnut 14,35 prosenttia. Autokatsastajat AK ry:n vuosikokous on päätetty pitää Kuopiossa. Tällä kertaa se pidetään kaksipäiväisenä, Toiveena on, että jäsenistö lähtee runsain joukoin liikkeelle. Oikein hyvää talven sekä Joulun odotusta kaikille. Tapaamme Kuopiossa. Aarno Hannula Etukannen kuva: Käydessämme Varsovassa paikallisella Ajovarman toimistolla huomiomme kiinnittyi kaaviokuvaan käsittelytehtäväradasta. Temppurata osoittautui myös luonnossa nähtynä varsin vaativaksi. Takakannen kuva: Jäsenmatkalaiset varsovalaisen A-katsastusaseman edustalla maajohtaja Pasi Tolvasen seurassa. AUTOKATSASTAJAT 2/ VUOSIKERTA Vastuullinen päätoimittaja Aarno Hannula Naalinpolku ROVANIEMI GSM aarno.hannula@mbnet.fi Toimitussihteeri Pekka Jääskeläinen Revontulentie 3 K KORPILAHTI GSM pekkajaas@suomi24.fi Taitto ja paino: Painotalo Auranen Oy, Forssa 2

3 MB RAHASTOT vastuullinen pääomasijoittaja MB Rahastot on puhtaasti kotimainen suomalaisten merkittävien instituutioiden varoja hallinnoiva pääomasijoittaja. Alla olevasta kaaviosta ilmenee yleisesti pääomasijoitustoiminnassa käytetty rakenne: Historia lyhyesti MB Rahastojen historia pääomasijoittajana alkaa vuodesta Pääomasijoituksia ryhdyttiin tekemään silloisen Postipankin omistamassa MB Corporate Finance Ltd:ssä. Pääomasijoitustoiminnan lisäksi yhtiö tarjosi muita rahoitusvälineitä ja asiantuntijapalveluita. Vuonna 1995 pääomasijoitustoimintaa varten perustettiin yhdessä keskeisten suomalaisten instituutioiden kanssa erillinen, MB Equity Fund Ky -niminen pääomarahasto. Rahaston hallinnointia hoidettiin Postipankin ja MB:n avainhenkilöiden partnershipinä. Rahasto sai vuonna täydennykseksi yhden uuden pääomarahaston ja kaksi välirahoitus (mezzanine)-rahastoa. Vuonna 2002 pääomarahastojen hallinnointi siirtyi kokonaan johdon omistamalle MB Rahastot Oy:lle, joka perusti aikaisempien rahastojen sijoittajien kanssa uuden MB Equity Fund III Ky:n. Uusimman rahaston pääomankeräyksen päätyttyä keväällä 2003 MB Rahastot on keskittynyt puhtaasti oman pääomanehtoisiin (equity) sijoituksiin. Toimintatapa ja sijoitusstrategia MB Rahastot tekee muutaman sijoituksen vuodessa, mutta panostaa niihin erittäin vahvasti. Projekteille nimetään alkuvaiheessa vastuuhenkilöt, jotka perehtyvät hankkeisiin perusteellisesti ja sitoutuvat niihin koko sijoitusajaksi. Kohdeyritysten kehittämisessä hyödynnetään koko MB:n pitkäaikainen kokemus, ja lisäksi käytettävissä on laaja yhteistyökumppaniverkosto sekä ulkopuoliset asiantuntijat. MB Rahastot etsii sijoituskohteiksi markkina-asemaltaan vahvoja yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia ja mahdollisuus edelleen kehittää asemaansa toimialalla tapahtuvien muutosten yhteydessä. Teemme sijoituksia erityisesti suomalaisiin ja muihin pohjoismaisiin yrityksiin. Kohdeyrityksillä on kuitenkin usein merkittävää liiketoimintaa Suomen ulkopuolella. Tavoitteenamme on, että yritysjohto ja koko henkilöstö MB Rahastojen kumppanina ja resurssejamme hyväksi käyttäen voi saada aikaan merkittävää, pitkäjänteistä yrityksen liiketoiminnan ja tuloksen kasvua. Merkittävä osa kohdeyritystemme kasvusta tulee usein yritysostoilla ja muilla toimialajärjestelyillä, joita toteutetaan hallitulla riskinotolla. Teemme sijoituksia ensisijaisesti yrityksiin, joiden arvo sijoitushetkellä on miljoonaa euroa. Tällä hetkellä MB Rahastojen hallinnoitavat varat ovat yhteensä 290 miljoonaa euroa. 3

4 MB Rahastojen viime vuosien merkittävimpiä sijoituksia ovat: Yritys Toimiala Liikevaihto (M_) A-Katsastus Oy Katsastus, tutkinnot, rekisteröinnit 62,4 Inspecta Oy Tekninen tarkastus, sertifiointi 25,4 Oy Panda Ab Makeisteollisuus 45,4 CPS Color Väripastat ja sävytysjärjestelmät 159,1 Medivire Työterveyspalvelut Oy Työterveyshuolto 46,1 Suomen Gallup Oy Markkinatutkimus ja mielipidemittaus 36,7 Enermet Oy Sähkömittarit ja mittausjärjestelmät 80,1 Engel-Yhtymä Oy Siivous-, kiinteistö-, turva- ja hoivapalvelut 181,8 MB Rahastot A-Katsastus Oy:n omistajana Kun Suomen valtio päätti luopua omistamastaan Suomen Autokatsastus Oy:stä, MB Rahastoilla oli halu ja valmiudet tulla uudeksi omistajaksi. MB Rahastot näki yhtiön kiinnostavana sijoituskohteena, koska yhtiö oli selvä markkinajohtaja alallaan, se oli hyvin johdettu, sillä oli ylivoimainen toimipaikkaverkosto ja palvelukonsepti sekä mielenkiintoinen kansainvälistymismahdollisuus. MB Rahastot näki koko teknisen tarkastuksen mielenkiintoisena ja kehittyvänä toimialana. MB oli ostanut hieman aiemmin Inspecta Oy:n ja siihen liitetyn SFS-Sertifiointi Oy:n. Yhdessä nykyisen A-Katsastus Oy:n kanssa ne muodostavat osaamiseltaan ja markkina-asemaltaan ylivoimaisen suomalaisen tarkastusklusterin. MB Rahastojen tavoitteena on kehittää, kasvattaa ja kansainvälistää A- Katsastus Oy:tä pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Yhtiö on pääomitettu hyvin vahvasti, jotta sillä on taloudelliset edellytykset toteuttaa uusi haasteellisempi kasvustrategia. Uuden strategian mukaisesti A-Katsastus kehittää aktiivisesti kotimaista toimipaikkaverkostoaan pitääkseen vahvan markkina-aseman. Kansainvälistymisstrategian mukaisesti yhtiö on menossa voimakkaasti Pietariin ja Moskovaan. Ensimmäiset yhteiset kuukaudet ovat jo osoittaneet, että MB Rahastojen arvio A-Katsastuksen koko henkilöstön kyvystä toteuttaa uutta, hyökkäävämpää kasvu- ja kansainvälistymisstrategiaa on osoittautunut oikeaksi. Yhdessä motivoituneen ja ammattitaitoisen henkilöstön kanssa meillä on hyvät edellytykset toteuttaa A-Katsastuksen menestystarinan jatkoksi uuden nimen myötä entistä menestyksekkäämpi tulevaisuus. Hannu Puhakka Hallituksen puheenjohtaja MB Rahastot Autokatsastajat Ak ry sääntömääräinen VUOSIKOKOUS Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio A-Katsastus Oy -konsernin eläketurva vakuutukseen A-Katsastus Oy -konsernin kaikkien yhtiöiden lakisääteinen TEL -eläketurva siirtyy lähtien Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma- Sampoon. Vuoden vaihteessa lisäksi lisäeläketurva siirtyy Keskinäinen Henkivakuutus-yhtiö Suomeen. Eläkesäätiö vaihdetaan vakuutukseen riskien vähentämiseksi uudessa omistuksellisessa tilanteessa. Tämä muutos ei vaikuta henkilöstön eläkkeisiin tai eläketurvan tasoon. Juha Koskimaa, lakimies A-Katsastus Oy 4

5 Suomen Autokatsastus Oy:ssä uusi palkkausjärjestelmä käyttöön Suomen Autokatsastus Oy:ssä otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä Ennen kuin tähän päästiin, käytiin pitkä ja uuvuttava prosessi. Edellinen yritys uuden palkkausjärjestelmän aikaansaamiseksi kariutui vuonna 1997 siihen, kun työnantajalla ei ollut palkkausjärjestelmän käyttöönottoon varattua rahaa. Suomen Autokatsastus Oy:ssa palkkausjärjestelmän nykymuotoinen kehitystyö aloitettiin elokuussa Palkkausjärjestelmän kehittäminen on kehitysprojekti, jota ei pitäisi pysäyttää koskaan. Suomen Autokatsastus Oy:ssä palkkausjärjestelmätyöryhmän yhtenä tavoitteena on ollut luoda yksinkertainen, olemassa olevia mittareita hyödyntävä, oikeudenmukainen ja kannustava sekä yhtiön strategiaa tukeva palkkausjärjestelmä. Lähtökohtana oli se, että kenenkään palkkoja ei alenneta, mutta niille, jotka ansaitsevat nykyistä paremman palkan, niin heille se myös maksetaan. Siihen tarvitaan työnantajalta palkkausjärjestelmän käyttöönottoon varattua rahaa, josta myös edellisellä TES-kierroksella sovittiin. Vuoden 2003 osalle sovittiin, että yhtiö käyttää palkkausjärjestelmän käyttöönottoon kaksi prosenttia vuoden 2002 palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien palkkasummasta. Kahdelle seuraavalle vuodelle yksi prosentti palkkasummasta / vuosi. Sen lisäksi on sovittu vuoden 2003 mahdollisen tuottavuuden kasvun perusteella maksettavasta tulospalkkiosta, joka kohdistetaan palkkausjärjestelmän epäkohtien korjaamiseen. Tämäkään ei luonnollisesti korjaa kaikkia palkkavääristymiä, mutta se lienee seuraavan väännön aihe. Palkkaustyöryhmä linjasi toimeksiannon alkuvaiheessa sen, että kokonaispalkan tulee muodostua tehtäväosasta, jonka osuus maksimissaan on 70 % ja henkilökohtaisesta palkanosasta, jonka osuus enimmillään on 30 %. Laadittiin tehtävänkuvaus- lomake jonka johtoajatuksena oli, että kentällä käytävissä kehityskeskusteluissa pystytään rasti ruutuun -menetelmällä kuvaamaan mahdollisimman tarkkaan henkilön tehtävät. Tehtävänkuvaus on ATK-pohjainen lomake, joka automaattisesti laskee yhteispisteet. Palkkaustyöryhmällä oli vaativa tehtävä asettaessaan erilaiset tehtävänkuvaukset oikeudenmukaiseen arvojärjestykseen. Näin saatiin ns. mallipisteytykset ohjeistukseksi kentällä tapahtuvia kehityskeskustelun yhteydessä käytäviä pisteytyksiä varten. Henkilökohtainen palkanosa on sellainen, joka aina nostattaa suuria tunteita ja herättää keskustelua. Tästä tietoisena työryhmä pyrki asettamaan henkilökohtaisen palkanosan arvostelukriteereiksi sellaisia elementtejä, jotka perustuu jo olemassa oleviin tietokantaan tallentuviin tietoihin ja niistä muodostettaviin erilaisiin mittareihin. Tällä pyrittiin poistamaan mutu-tuntumalla muodostuvat esimiehen arviot pisteytettävästä henkilöstä. Palkkausjärjestelmän piiriin kuuluu lähes 800 henkilöä. Ennen kuin palkkausjärjestelmä voitiin ottaa valtakunnallisessa laajuudessaan käyttöön, niin sitä luonnollisesti edelsi pilotointivaihe, jossa tarkasteltiin luonnollisilla henkilöillä uutta palkkausjärjestelmän mukaista palkkaa olemassa oleviin palkkoihin sekä suoritettiin ns. palkka-analyysejä koko ryhmästä. Vuonna 2003 palkkausjärjestelmän edellyttämiin palkankorjauksiin käytetään rahaa euroa. Koska palkkausjärjestelmä saatiin käyttöön kesken vuoden, toisin kuin tes:ssä oli sovittu, niin alkuvuoden korvaukset maksettiin kertakorvauksena syyskuun palkassa. Nyt kun palkkausjärjestelmä on otettu käyttöön sitä tulee kaiken aikaa kehittää ja huolehtia siitä, että se vastaa ajan vaatimuksia. Palkkaustyöryhmää ei suinkaan ole hajotettu palkkausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen vaan se jatkaa työtään kaiken aikaa. Näyttää siltä, että Suomen Autokatsastus Oy:ssä alkaa uusi aikakausi, jolloin työstä maksettava palkka perustuu ennalta sovittuihin kriteereihin. Henkilöstön tuntiessa palkkauskriteerit se myös kannustaa entistä vaativampiin suoriutumisiin. Työryhmän jäsen, Autokatsastajat AK ry:n pj Aarno Hannula 5

6 Jäsenmatka Varsova, Puola Lähdimme Helsinki-Vantaan lentoasemalta kohti Varsovaa aamulla klo Ilman lämpötila oli noin +10 astetta ja pilvistä. 1,5 tunnin lentomatkan jälkeen kone laskeutui Varsovan kentälle. Varsovassa paistoi aurinko ja ilman lämpötila noin 22 astetta. Vastassa meitä odotti Tolvasen Pasi sihteerinsä kanssa. Käytössä meillä oli bussi kuskin kera. Matkatavarat nakattiin kiireellä hotelli Grandiin ja sieltä tutustumaan SAUKn omistamalle katsastusasemalle. Toimitilat olivat siistit, tosin hieman vielä keskeneräiset. Asiakasvirta ei päässyt linjoja tukkimaan niin hiljaista siellä oli. Katsastusasemalla katsuri esitteli meille oman autonsa, joka toimi bensalla ja maakaasulla. Seuraava kohde oli paikallinen inssipaikka. Ensimmäiseksi pisti silmään suuri käsittelyalue missä oli myös liukkaankelin harjoittelurata. Paikallinen tutkinnon vastaanottajien esimies esitteli meille aluetta ja systeemiä kuinka siellä toimitaan. Heillä hyväksymisprosentti teoriassa on noin 70 ja ajokokeessa noin 35. Mistähän voisi johtua, että meillä prosentit ovat aivan muuta! Seurasimme myös käsittelytehtävien suorittamista ja totesimme niiden olevan paljon vaativammat kuin meillä. Seuraava kohteemme oli yksityinen katsastusasema. Asema oli vielä yläkerrasta keskeneräinen, sinne on tarkoitus tulla henkilökunnan koulutus- ja virkistystilojen. Aseman vieressä oli vanhat tilat, joissa ennen katsastettiin ja jotka nyt toimivat korjaamotiloina. Omistajan mukaan heillä oli todella hiljainen kuukausi ja meidän aikana yksi asiakas katsastutti autonsa. Virallinen ohjelma päättyi tähän ja alkoi epävirallinen ohjelma Varsovan yöelämään niille, jotka sitä halusivat. Kävellessämme erään torin vierustaa hotellia kohti saimme seurata puolalaisten kannanottoa tulevaan EUkansanäänestykseen. Liikkeellä olivat liittymistä vastustavat tahot, mm. satoja polkupyöräilijöitä ajoi kulkueena pitkin katuja. Hyvän ja pitkän yöunen jälkeen suuntasimme bussin nokan kohti laitakaupunkia, jossa sijaitsi automuseo. Kauppisen Jussin pää pölkyllä. Tämmöinenkin kulkupeli nähtiin. Ensi vaikutelma oli että saavuimme vanhan kaluston purkaamolle. Kyllähän sieltä museoautoja löytyi ja paljon muutakin vanhaa. Radioita, televisioita, polkupyöriä, aseita, taisteluvaunuja ja hevoskärryjä sinne oli myös kerätty näytteille. Autoja oli 1900-luvun vaihteesta lähes nykypäivään ja suurin osa oli suoraan ajosta, toisin sanoen niille ei viimeistä laittoa oltu tehty. Näille vanhuksille kuuluisi paljon paremmat tilat kuin tämä peltihalli missä ne nyt sijaitsivat. Museon jälkeen siirryimme Wola Park iin syömään ja shoppailemaan. Ostoskassit eivät oikein pullottaneet, mutta jotain oli moni löytänyt. Tekniikan museoon, missä eilinen ja nykypäivä kulkivat käsikädessä, suunnistimme seuraavaksi. Katseltavaa riitti maan alta kauas avaruuteen saakka. Päivän viimeinen virallinen kohde oli Venäjän lahja Puolalle, Kulttuuripalatsi. Rakennuksen katolla oli näköalatasanne, josta saattoi katsella koko Varsovaa yksillä silmillä. Tasanteelle meidät vietiin hissillä, jossa oli omat kuskit, sillä meillä kellään ei ollut hissikorttia ajamaan itse. Tasanteella oli myös kou- 6

7 Pääluottamusmiehen palsta lulaisia tutustumassa omaan kaupunkiinsa yläilmoista. Päivä alkoi kallistumaan iltaan ja meitä suunnisti jokivarteen pieni porukka tutustumaan paikallisten nuorten suosimiin ulkoterasseihin. Aamuyön tunteina myös vanha kaupunki tuli jalkaisin koluttua. Lauantaiaamuna klo 9 aloitimme kokouksen pidon. Jotenkin minusta tuntui, että herätys tuli monelle tuona aamuna liian aikaisin vai painoiko reissun rasitus jo lihakset maitohapoille, kenpä tietäis sen? Iltapäivän jokainen sai viettää vapaasti ilman virallista ohjelmaa. Osa porukasta lähti lataamaan akkuja kylille tai kuka minnekin. Meidän porukka tutustui kaupunkiin ja kävimme mm. sotamuseossa. Sieltä löytyi ties miten vanhoja tykinpiippuja, muu osa oli ajan saatossa hävinnyt. Kaupungilla shoppailu oli todella hikistä hommaa, jonka vuoksi paikalliset pubit tuli myös katsottua. Ilman lämpötila oli noin 25 astetta ja se laittoi kunnon koetukselle. Illalla teimme muutaman kertauskierroksen vanhaan kaupunkiin. Sunnuntaina oli paluumatka edessä ja eikun taksilla lentoasemalle. Taisi taksimiehillä olla aika-ajot käynnissä sen verran vauhdikkaasti mentiin. Lentomatka sujui hyvin ja kello 14 olimme Helsinki-Vantaalla koleassa ilmassa ja 14 asteen lämmössä. Matkamme jäi mieleen myös poikien parturissa käynti, se meni kuulemma nappiin. Muutama asia myös varoa takaa tulevaa liikennettä, jos olet siellä omalla autolla. Seuraavan matkan toivottavasti teemme Pietariin Pakarisen Pekan opastuksella. Muistelun repusti muistikuvien mukaan Raimo. Palkkausasiat pyrkivät päällimmäiseksi kun alkaa asioista kirjoittamaan, niissä on tapahtunut paljon muutoksia ja niistä on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua. Suoritepalkkaus Paljon puhuttu ja pääkaupunkiseudulla jo pitkään toteutettu kannustepalkkauksen nimellä. Suoritepalkkaus ei ole TES:ssä sovittu asia, vaan ns. työnantajarahaa, josta työnantajalla ei ole velvollisuutta neuvotella työntekijöiden edustajien kanssa on aloitettu kokeilu koko maassa ja se jatkuu vuoden loppuun. Tähän mennessä herättänyt suuria tunteita ja aiheuttanut runsaasti mielipiteiden vaihtoa. Osa henkilöstöstä hyväksyy sen ja pitää hyvänä keinona palkita ahkeruus ja osa on sitä mieltä, että se ei sovi tarkastusalalle ollenkaan. Kokeilu kestää vuoden loppuun ja siihen mennessä tehdään päätös käytännön vakiintumisesta. Päätöksiä on luvattu tehdä henkilöstöjärjestön edustajien mielipiteitä kuunnellen. Toivottavasti pääsemme hyvissä ajoin asioista keskustelemaan. Uusia haasteita ja vähän vanhojakin asettaa pisteytysten oikeudenmukaisuus ja mm. iskunvaimennintestausten pisteytyksestä on sovittava Palkkausjärjestelmä Pitkällisen väännön jälkeen palkkausjärjestelmän osoittamat palkankorotukset saatiin maksuun suurimmalta osaltaan elokuun palkanmaksun yhteydessä siten, että alkuvuoden korotus maksettiin taannehtivasti kertaluontoisena eränä. Elokuun korotusten jälkeen oli potista vielä rippeitä jäljellä, nämä päätettiin jakaa niille, joille järjestelmä olisi tuonut niin pienet korotukset, että sitä ei otettu huomioon elokuun korotuksissa, sekä aikaisemmin korotuksia saaneiden kesken suhteessa saatuihin korotuksiin. Nämä korotukset maksettiin lokakuun palkanmaksun yhteydessä. Palkkausjärjestelmätyöryhmän työskentely jatkuu ja tarkoituksena on kehittää järjestelmää entistä oikeudenmukaisemmaksi kentältä tulleiden palautteiden perusteella. Eniten kritiikkiä on tullut pätevyyttä arvioitaessa katsastuksen laadun arvioinnoin oikeista rajoista ja oikeudenmukaisuudesta. TES:ssä on sovittu v palkkausjärjestelmään käytettävästä potista, joka on 1 % palkkaus-järjestelmään kuuluvien palkkasummasta. Kehityskeskustelujen yhteydessä käydään pisteytykset taas kerran läpi katsastusasemilla. Kehityskeskustelut on muistaakseni käytävä huhtikuun loppuun mennessä. Järjestelmän osoittamat palkankorotukset maksetaan taannehtivasti vuoden alusta lähtien. TES:ssä on sovittu myöskin tuottavuuden kasvun palkitsemisesta. Tuottavuuden kehitystä tarkastellaan kalenterivuosittain jälkikäteen tuottavuuden seurantajärjestelmän perusteella. Lähtökohtana on v tuottavuusluku, joka on indeksin perusluku (2002 = 100). Lopullista tuottavuutta v ei ole vielä tiedossa, mutta väliaikatietojen mukaan tuottavuus on kasvanut ja jos kehitys jatkuu tällaisena vuoden loppuun, palkitsemista on odotettavissa. Päällikköpäiviltä jäi mieleen toimitusjohtajan evästykset päälliköille, näiden joukossa on mm. asemakohtaisen kannattavuuden vaaliminen, kustannusten 10 % karsimistavoite, sekä asiakkaan kannalta vaivaton asioiminen asemillamme ja henkilökunnasta huolehtiminen. Jäin miettimään, että siinäpä sitä haastetta riittää. Kuinka tämä yhtälö käytännössä toimii, jää nähtäväksi. Vaikka tätä juttua kirjoitankin loppusyksystä, joulu tulla jollottaa ja toivotankin lukijoille rauhallista joulua kaiken kiireen ja muutoshössäkän vastapainoksi. Matti Lassila 7

8 Katsuri STTK:lainen Toimihenkilöunioni (TU) on kiinnostunut jäsenistämme ja tekee työtä sen eteen. TU kutsui yhdistyksemme edustajia Tallinnaan syyskuussa, keskustelut eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään, ainoastaan päätettiin jatkaa yhteistyötä myöhemmin. TU ei lannistunut, vaan kutsui henkilökohtaisilla kirjeillä autokatsastajia katsastusiltaan Lahteen. Iltatilaisuus oli tarkoitus järjestää 8.10, koska ilmoittautuneita ei ollut kuin meidän yhdistyksemme sihteeri, tilaisuus peruuntui. Että se siitä! Mitähän toisella rintamalla tapahtuu??? Katsurille on kerrottu puheenjohtajamme siirtyneen työnantajatapaamisesta Helsingin yöhön yhdessä YKL:n toiminnanjohtajan kanssa. Kierrokseen meni aikaa ja moni paikka tuli tarkastettua, mm. toiminnanjohtajan työpöytä. Lehtemme vanha tuttu Valdemar Viiksi on asettunut Keski-Suomeen Muurameen ja palannut vanhan harrastuksensa pariin. Katsurin apulainen kertoo nähneensä Vallun istuneen arvokkaasti musta puku päällä paikallisen kirkkoherran vieressä kupin ääressä. Arvokkaaseen kahviseuraan pääsee liittymällä tenorina kirkkokuoroon. Viereisessä kuvassa myhäilee Kalevi Issakainen Jyväskylästä. Työnantajan päätettyä hänen työsuhteensa ilman minkäänlaista muistamista, Kalevi päätti palkita itsensä teettämällä taulun. Taiteilija Olavi Hanhinen koversi valokuvien perusteella leppäpuusta taulun. Kalevi täytti syyskuussa täysiä vuosia ja lähettää Katsurin palstan kautta kiitokset yhdistykselle saamastaan seinäkellosta. 8

9 Autokatsastajien lakinurkkaus KUKA VASTAA ASUNNON KOSTEUS- VAURIOSTA?? Kysymys: Ostin kesällä 2002 vuonna 1985 rakennetun rivitalon, jossa ilmeni syksyllä 2002 kahdessa makuuhuoneessa kosteusvaurio. Kosteusvaurio aiheutuu siitä, että kosteus on jostain kautta noussut huoneiston rakenteisiin. Kosteusvaurion korjaaminen tulee maksamaan näillä näkymin noin 9000 euroa. Itse katson, että myyjä on velvollinen korvamaan kosteusvaurion. Otinkin puhelimitse yhteyttä myyjään ja vaadin häntä korvaamaan kustannukset, mutta hän oli sitä mieltä, että kun on kyse virheestä, josta hän ei tiennyt mitään niin hänellä ei ole velvollisuutta maksaa korjauskustannuksia. Onko asia todella näin ja mitä minun pitäisi tehdä?? Vastaus: Kosteus- ja homeongelmat ja niistä johtuvat asuntokauppariidat ovat valitettavan yleisiä nykyisin. Tämän vuoksi asunnon ostajan ja myyjän on aiheellista jo kauppaa tehdessä tiedostaa oma oikeudellinen asemansa siltä varalta, että myydystä asunnosta löytyisi myöhemmin virhe esim. kosteusvaurio. Ehkä suurin virhe, jonka myyjä saattaa tehdä asuntokaupassa on se, että myyjä salaa huoneistossa olevan virheen. Nykyisessä oikeuskulttuurissamme nimittäin myyjä voi olla lähes varma siitä, että tästä seuraa virheen paljastuttua kanne, jossa myyjältä vaaditaan kaupan purkua, vahingonkorvausta tai hinnanalennusta. Jotta myyjä toimisi oikein, on myyjän asuntoa myydessään kerrottava ostajalle kaikista niistä tiedossaan olevista seikoista, joilla voi olla merkitystä ostajan ostopäätökseen. Myyjän on esim. kerrottava, onko asunnossa ollut aiemmin kosteus- tai homevaurioita. Myyjän on myöhempien mahdollisten riitojen välttämiseksi syytä laatia asuntokauppakirjan liitteeksi kirjallinen asuntotarkastuspöytäkirja, jossa selostetaan kaikki tiedossa olevat virheet. Tällä tavalla toimiessa riski ilmoitetuista virheistä siirtyy myyjältä ostajalle. Virheiden ilmoittaminen on siis huomattavasti edullisempaa ja järkevämpää kuin salata asiat ja käydä niistä sitten myöhemmin riitaa oikeudessa ja kärsiä suuria oikeudenkäyntikuluja. Ostajan on puolestaan tutkittava asunto ennen kauppaa. Seikoista, joista olisi pitänyt huomata tavallisessa tarkastuksessa, ei voi myöhemmin saada korvausta. Lain mukaan tavallinen ennakkotarkastus ei yleensä tarkoita teknistä tutkimista, mutta kaikki mikä on nähtävissä on tarkastettava. Kosteusvauriota on ostajan syytä epäillä esim. silloin, kun huoneistossa on maakellarin hajua tai maali lohkeilee. Mikäli ostaja epäilee kosteusvauriota, on syytä vaatia tehtäväksi asiantuntijan avustuksella perusteellisempi tarkastus ennen kaupantekoa. Tämä kuntotarkastus on itse asiassa syytä tehdä lähes aina, kun asuntoa myydään tai ostetaan. Jos asunnossa ilmenee kaikista ennakkotarkistuksista huolimatta kaupanteon jälkeen virhe, on ostajan ilmoitettava havaitsemastaan virheestä kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun hän on sen havainnut. Tämä kohtuullinen aika on asunto-osakkeen kaupassa kaksi vuotta ja kiinteistön kaupassa viisi vuotta asunnon hallinnan luovuttamisesta. Havaitusta viasta tulisi ilmoittaa myös isännöitsijälle/hallituksen puheenjohtajalle, koska vian korjaaminen saattaa ja usein kuulukin yhtiön kunnossapitovastuulle. Reklamaatio virheestä on syytä aina tehdä kirjallisesti ja mielellään kirjattuna kirjeenä, jotta ostaja voi myöhemmin näyttää toimineensa asiassa laissa asetetussa määräajassa. Mikäli ostetussa asunnossa on virhe, saattaa ostajalla olla oikeus saada hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai jopa purkaa kauppa. Käytetyn asunnon kaupassa on aina syytä muistaa se, että käytetty asunto on aina käytetty asunto. Mitä vanhempi asunto on, sitä enemmän siinä saa olla kulumisesta ja iästä johtuvia vikoja. Vastuu tällaisista iän mukanaan tuomista pienistä vioista, on ostajalla, ellei myyjä ole salannut näitä virheitä. Mikäli asunnossa on siis virhe, on ostajalla oikeus saada hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai purkaa kauppa. Hinnanalennus, joka on yleisin seuraamus virheestä, vastaa käytännössä virheen korjauskustannuksia. Usein asunto, joka korjataan nykyaikaisilla korjausmenetelmillä, tulee korjauksen myötä parempaan kuntoon, kuin mitä ostaja on voinut kaupantekohetkellä olettaa. Tämä asunnon arvonnousu tulee ottaa huomioon hinnanalennuksen määrässä. Mikäli myyjä on salannut ostajalta tietämänsä virheen, on ostaja oikeutettu vahingonkorvaukseen. Tällöin myyjä voi olla velvollinen korvaamaan esim. ostajan remontinaikaiset muualla asumiset. Kaupan purkaminen tulee kyseeseen harvoin. Jos esimerkiksi kosteusvaurio voidaan kohtuullisin kustannuksin korjata, ei kaupan purkamiseen ole yleensä perusteita. Kosteusvauriot ovat yleensä piileviä. Mikäli piilevä kosteusvaurio on olennainen, vastaa myyjä virheestä. Olennaisuus tarkoittaa sitä, että asunnon kunto poikkeaa merkittävästi vastaavanikäisten ja -kuntoisten asuntojen kunnosta. Näissä tilanteissa myyjä on yleensä velvollinen suorittamaan myyjälle hinnanalennusta. Kosteusongelmiin liittyvät oikeudenkäynnit ovat monimutkaisia ja kalliita. Riidat onkin syytä ratkaista muualla kuin oikeudessa. Suositeltavaa on viedä riidat kuluttajavalituslautakunnan ratkaistavaksi. Riidat käsitellään kuluttajavalituslautakunnassa maksutta ja käsittely on kohtuullisen nopeaa. Kuluttajavalituslautakunnan ratkaisu ei ole sitova, vaan suositus asiassa. Kuluttajavalituslautakunnassa on kuitenkin asian osalta ehkä paras asiantuntemus Suomessa, joten osapuolten on järkevää sopia, että kuluttajavalituslautakunnan suositus jää asiassa lopulliseksi ja tehdä tämä sopimus ennen kuin kuluttajavalituslautakunta on tehnyt asiassa ratkaisun. Ja sitten itse kysyjän vastaukseen. Suosittelen sinua toimimaan seuraavasti asiassa: Ensiksi lähestyt myy- 9

10 jää asiassa kirjallisella reklamaatiolla, kirjatulla kirjeellä, jossa kerrot, että huoneistossa on ilmennyt kosteusvaurio ja että tulet vaatimaan asiassa hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai kaupan purkua. Liitä kirjeeseen tutkimustulokset kosteusvauriosta ja korjaussuunnitelma ja kustannusarvio. Esitä myös, että tapaisitte asian tiimoilta. Tämän jälkeen otat yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään/puheenjohtajaan. Kysymyksesi perusteella näyttäisi siltä, että kyse on vauriosta, jossa ensisijainen vastuu on taloyhtiöllä. Taloyhtiö vastaa rakenteissa olevista virheistä ja tässä tapauksessa lienee kysymys rakenteisiin liittyvästä virheestä. Käytännössä korjauskustannukset katetaan taloyhtiössä yhtiövastikkeen nostamisella tai ylimääräisellä yhtiövastikkeella. Korjauskustannusarviosta päätellen näyttäisi siltä, että kyse on olennaisesta virheestä. Vaikka kosteusongelma on piilevä, on myyjä vastuussa siitä. Tässä tapauksessa, kun ensisijainen vastuu on taloyhtiöllä, voit vaatia myyjältä hinnanalennusta, joka käsittää sinulle maksettavaksi tulevat yhtiövastikkeen korotukset tai ylimääräiset yhtiövastikkeet joko kokonaan tai osittain. Suosittelen lisäksi, että otat minuun puhelimitse yhteyttä niin katsotaan asiaa yhdessä tarkemmin läpi. Asuntokauppaan liittyvät asiat kun ovat niin merkittäviä asioita, että lopullisten ohjeiden ja mielipiteiden muodostaminen edellyttää aina kaiken asiassa kertyneen materiaalin läpikäymistä. Ari Komulainen Sihteeri Talous Jäsenrekisteri Olemme työskennelleet uuden omistajan palveluksessa kahdeksan kuukautta todennäköisesti huomaamatta muutosta juuri ollenkaan. Pääomasijoittajan tuleminen omistajaksi ei vaikuta jokapäiväiseen työhömme, renkaan ravistaminen on samanlaista omistajasta riippumatta. Todennäköisesti uutta omistajaa kiinnostaa aikaisempaa enempi tilinpäätöksessä viimeisen viivan alle jääneen luvun suuruus. Julkisuudessa ymmärretään rahastojen tarkoituksena olevan ostaa erilaisia yhtiöitä kehittääkseen niiden toimintaa ja kohtuullisen ajan kuluttua muuttaa sijoitus rahaksi. Pääomayhtiö ei todennäköisesti osta yhtiötä, jota ei katso kehittämisen arvoiseksi. Siksi MB Rahastojen tulo ei välttämättä ole kielteinen asia meillekään. Aika näyttää jatkuuko Kuusamon malli yhtiön kehittämisessä! Omistajan muutoksen myötä yhtiömme on vaihtanut myöskin työnantajajärjestöä Autoalan Keskusliitto ry:een, johon kuuluu jäsenenä myöskin kilpaileva Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry. Työnantajamme edustajien kanssa käydyssä keskustelussa em. asia oli esillä ja samoin yhdistyksemme jäsenyyden edellytykset. Voimassa olevien sääntöjen mukaan jäseneksi voi päästä Suomen Autokatsastus Oy:n, sen tytäryhtiön tai sen franchising-yrityksen palveluksessa oleva henkilö. Onko tarpeen avata jäsenyys kaikille katsastajille ja tutkinnonvastaanottajille? Tätä hallitus pohtii ennen maaliskuun vuosikokousta ja tekee ehdotuksen sääntömuutokseksi. Yhdistyksemme hallitus lähestyi lokakuussa 2002 Ajoneuvohallintokeskusta kirjeellä, jossa esitettiin huolestuneisuus jäseniltä tulleisiin seikkoihin. Esillä oli mm. AKE:n tarkastajien esiintyminen tarkastustapahtumissa ja AKE:lle esitettäviin kysymyksiin saatavien vastausten erilaisuus vastaajasta riippuen. AKE:n vastaus yhdistyksemme esittämiin seikkoihin on perusteellinen ja myönteinen. Tarvittaessa jatkamme vuoropuhelua AKE:n kanssa esille tulevista ongelmista. Tässä lehdessä aloittaa uusi avustaja Katsuri, joka kirjoittaa jäseniemme tapahtumista. Vakituisten avustajien lisäksi Katsuri toivoo kentältä viestejä mm. iloisista perhetapahtumista, saavutuksista vaikkapa karaokekisoissa tai suuresta kalansaaliista. Jutut voi lähettää lehden päätoimittajalle tai toimitussihteerille, koska Katsurilla ei ole omaa tietokonetta. Yhdistyksen kotisivujen osoite on muuttunut, olemme saaneet osoitteen Sivuille on lisätty mm. jäsenetuja ja -maksuja koskevia juttuja sekä kuvia jäseniemme osallistumisista eri tapahtumiin. Kotisivujen kehittämiseksi otetaan edelleen vastaan vinkkejä ja ehdotuksia. Käykää sivuilla ja antakaa palautetta. Joulun odotuksin Pekka 10

11 Soutukatsastajat Kesästä on jäljellä enää muistot; arimmatkin niistä alkavat olla parantuneet ja on hyvä odotella uutta tulevaa soutukautta. Lämpimät kiitokset kaikille tukijoillemme ja hengessä mukana olleille: Hartwall Oy, Valomainos Oy, BQ-laskenta Oy, Robert Bosch Oy, Oy Tecalemit Ab, Rimeki Oy, Suomen Turvamerkintä Oy, Finnel Oy, Visupiiku Ky, Pohjolan Asiakaspalvelu Oy, Oulun- ja Lapinläänin Autokouluyhdistys ry, Perävaunu Ky, Napapiirin Kuljetus Oy, Perlos Oy, Savonlinnan Automestarit Oy, Skanska Asfaltti Oy, Tamates Service Oy, Joensuun Erä-Urheilu Miinin Jarkko Oy Toivotamme Teille kaikille liikenneturvallista talvikautta, Soutukatsastajat Mitä kuuluu Lauri Myllylä Autokatsastajat-lehti avaa uuden palstan, jolla kysellään kuulumisia jäseniltä eri vuosikymmeniltä. Ensimmäisenä vuorossa on eläkepäivistä nauttiva Lauri Myllylä. Hän toimi yhdistyksen hallituksen varajäsenenä , varsinaisena jäsenenä ja sihteerinä Hänelle on luovutettu yhdistyksen ansiomerkki numero viisi. Ensimmäiseen Autokatsastajatlehteen vuonna 1984 Myllylä kirjoitti otsikolla Liikennekasvatusta jo nuorena asennekasvatuksesta ja mopolla ajosta. Hän mm. esitti mopoilijoille liikennetutkinnon käyttöönottamista nykyisin käytössä olevalla tavalla. Lehden toimitus esitti Laurille muutamia kysymyksiä, joihin hän suostui ilomielin vastaamaan. Mitä kuuluu tänään jokapäiväiseen oloosi? Vietän eläkepäiviä yhdeksättä vuotta Vienon kanssa Kiiminkijoen rannalla omakotitalossa. Siirryin eläkkeelle puoli vuotta ennen varsinaisen eläkeiän täyttymistä. Eläkkeelle siirtyminen tapahtui sydämen ohitusleikkauksen saattelemana. Leikkaus tehtiin vuonna Remontin jälkeen kaikki on sujunut mallikkaasti. Vienon kanssa värkättiin aikoinaan poika ja tyttö. Nämä ovat puolestaan kartuttaneet sukua viidellä lastenlapsella. Vanhin on jo parikymppinen ja nuorin viisivuotias, joka tietysti on papan silmäterä. Hyvä vain, että tuli aikanaan nuo muksut värkätyksi. Nyt saa sitten levätä laakereillaan. Viestitän tällä sitä, että nämä oloneuvoksen päivät ovat sittenkin ihan elämisen arvoista aikaa. On se muuten ihmeellisen hupeneva luonnonvara tuo aika. Se kuluu näin ikääntyessä yhä nopeammin. Kalenterista katsoen näyttää aina olevan perjantai Minkälaisia muistoja sinulla on lehtemme alkuajoista? Olin Autokatsastajat ry:n vuosikokouksessa 5. päivänä helmikuuta 1983 Rovaniemellä. Siellä hotelli Pohjanhovissa nuijittiin Autokatsastajat lehden perustamispäätös. Lehden tulisi edistää järjestöllistä ja ammatillista tiedonsaantia. Lehti tulisi ilmestymään neljä kertaa vuodessa. Näin merkittävää päätöstä oli syytä juhlia eksoottisessa ympäristössä, olihan Pohjanhovin ravintola sisustettu illan samba-karnevaaleja varten. Istuimme kahvisäkkien päällä ja ihailimme musiikkia ja sambatyttöjen tanssia tunnelmavalaistuksessa. Lehden päätoimittajaksi tuli Eero Salonen Hyvinkäältä toimituskuntineen. Toimitustyö päätettiin tehdä talkootyönä. Näin kustannukset saatiin pieniksi. Asiantuntemuksella tehdyt artikkelit saatiin lähinnä päätoimittajalta ja toimituskunnalta. Vähitellen jäsenistö lähetti mielipiteitään ja aloitteita luettavaksi. Samoin alkoi ilmestyä artikkeleita työnantajan edustajilta ja esimiehiltä. Näin saatiin keskustelu vauhtiin, joskus hiukan kärkevänä- 11

12 distystoiminta hyvin paljon minulle itselleni myös ihmisenä. Lauri Myllylä entisöimänsä Ford vm 25 linja-auton ratissa. kin. Toimihan lehti silloin eriävien mielipiteiden viestittäjänä osapuolten välillä. Lehti on ollut ja on edelleen hyvä ja välttämätön yhdysside järjestötoiminnassa eri osapuolten välillä. Yhdistysurasi mieleenpainuvin muisto? Muistoja yhdistystoiminnasta on kertynyt runsaasti, asioiden laadusta riippuen, joskus hiukan epämiellyttäviä, toisen kerran miellyttäviä. Harmittavia olivat asiat, jotka junnasivat paikoillaan eivätkä edenneet neuvotteluista huolimatta. Miellyttäviä muistoja tuli myönteisistä tuloksista. Mieleenpainuva muisto on ajalta, jolloin Suomeen alettiin rakentaa katsastusasemia. Suunnitteluvaiheessa pääsimme tutustumaan Ruotsin katsastusasemiin Tukholman Solnassa. Saimme tutustua myös paikalliseen pääkonttoriin ja sen toimintaan. Samoin tutustuimme sikäläisen kuljettajatutkinnon saloihin. Saimme jokainen olla mukana suorittamassa ajokoetta. Osalleni tuli moottoripyöräkokelas. Olihan tukena ja oppaana paikallinen virkaveli. Ajokoe hyväksyttiin, kokelas sai ajokortin heti kadun varrella ja pääsi jatkamaan matkaa kortti taskussa. Toimipaikkani oli Oulussa. Kokoukset pidettiin yleensä Etelä-Suomessa. Tavallisesti kävin kokouksessa päiväseltään. Ajaessani kotiin myöhään illalla, jopa syksyisessä räntäsateessa, mietin, onko tässä mitään järkeä. Tulin aina siihen tulokseen, että on tässä järkeä. Eiväthän nämä asiat muuten hoidu. Ja antoihan yh- Mikä on suhteesi autoon ja liikenteeseen eläkepäivinäsi? Tottumus on toinen luonto. Olen käännellyt rattia jo runsaat 52 vuotta ja kääntelen edelleenkin. Kiinnostukseni kohdistuu nykyisin ensisijaisesti museoikäisiin ajopeleihin. Olen entistänyt muutaman auton ja työn alla on pari autoa, traktori ja maamoottori. Järjestötoimintani on lähinnä Oulun Automuseon ja paikallisen kerhon asioiden hoitamista. Lisäksi olen mukana Suomen Automobiili - Historiallinen Klubi ry:n teknisessä valiokunnassa, joka toimii asiantuntijaelimenä museoajoneuvojen tarkastustoiminnassa. Paikallisena museoajoneuvotarkastajana olen toiminut 25 vuotta. Auto on näin pysynyt jokapäiväisenä harrastuksena. Ajan vuosittain runsaat 30 tuhatta kilometriä. Liikenteen seuraaminen on jäänyt veriin työvuosien ajoilta. Ajoneuvojen määrä on kasvanut huomattavasti. Mielestäni liikennekuri huononee päivä päivältä. Reippaat ylinopeudet kasvavat, suuntavalon käyttö on unohtunut ja muutenkin toisten tienkäyttäjien huomioonottaminen on vähentynyt. Johtaneeko poliisivoimien supistamisesta vai asenteitten höltymisestä. Valitettavan usein herätään noudattamaan annettuja säännöksiä vasta kun on tapahtunut onnettomuus tai havaitaan valvontaa. Siis rangaistuksen pelko saa noudattamaan annettuja ajo-ohjeita. Terveiset nykyisille katsastajille. Nykyisin katsastustoiminnassa mukana oleville, lausun lämpimät KII- TOKSET ammattitaitoisesta työstä. Se on nyt juuri sitä asiakaspalvelua, mihin aikoinaan järjestötoiminnassa pyrittiin. Teille, tuleville eläkeläisille antaisin vinkin: Nyt, kun olette elämänne kunnossa, hankkikaa sellainen harrastus, jota voitte eläkepäivinäkin harrastaa. Näin tulee eläkepäivistä elämisenarvoisia. Kiikkutuolissa on hyvä levähtää, mutta siihen jämähtäminen on lopun alkua. 12

13 Taloudenhoitajan puheenvuoro Hyvät Autokatsastajat AK ry:n jäsenet. Elämme yhdistyksen ja jäsenten kannalta mielenkiintoista aikaa. Työnantaja vaihtoi työnantajaliittoa ja katsastus- ja tarkastusalojen työsopimus meni Toimihenkilöunionille. Toimihenkilöunioni yrittää kalastaa meitä heidän leipiin, joskin huonommilla eväillä mitä meillä nyt parhaillaan on. Siinäpä haastetta ensi vuodelle. Lisäksi murheenamme on tämän hetken taloudellinen tilanne. Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry, johon Autokatsastajatkin kuuluvat, on vuosien varrella menettänyt jäseniään eläköityvän jäsenistön vuoksi noin 250 henkilöä vuosittain eikä nuorempia uusia jäseniä ole tullut yhdistyksiin siinä määrin kun olisi tarpeen. Huono uutinen oli myös se, että Tietoväki ry lähti TTT:stä Ertoon, joten TTT:n talous on mennyt siihen tilaan, että jäsenmaksun korotus 0,39 % :sta 0,44 % : iin oli väistämätön ja lisäksi Pardian toiminnan kehittäminen on tarpeellista. Nämä seikat huomioiden AK:n taloudellinen tila jäsenmaksun suhteen luo suuria paineita, että saamme säilytettyä jäsenmaksun 1 % :ssa ilman korotuksia. Tämä kyllä edellyttää ensi vuoden budjetin tarkkaa suunnittelua ja tarkoittaa myös, että yhdistys ei todennäköisesti pysty keräämään pahan päivän varalle, jos ajaudutaan joskus esim. työtaistelutilanteeseen. AK:n 40-vuotiskokouskin lähestyy parin vuoden sisällä, johon pitäisi pystyä varautumaan myös taloudellisesti. Ne yhdistykset, jotka toimivat 1% tai alle olevilla jäsenmaksuilla ovat harvinaisia yhdistyksiä huomioiden vielä jäsenien tulotasonkin, ja kun toiminta on niinkin laajaa ja hyvää palvelua kuten AK:sta ja TTT:stä ja Pardiasta saa. TTT:n ja Pardian jäsenedut ovat hyvin laajat. Käykääpä tutustumassa AK:n kotisivuilla mitä kaikkea sieltä tarjotaan. Jäsenmaksulla saadut palvelut ovat varsin kattavia kun huomioi vielä että jäsenmaksun saa vähentää verotuksessa. Näistäkin eduista huolimatta meidänkin talossa löytyy työkavereita jotka eivät kuulu yhdistykseemme. Kehottaisin teitä ottamaan asian asemilla puheeksi rakentavassa hengessä, jotta saisimme myös heidät nauttimaan yhdistyksen suomista palveluista. Useat näistä henkilöistä kuuluvat esim. työttömyyskassaan, joka ei tarjoa mitään muuta kun työttömyysturvan. Kaikista talousvaikeuksista huolimatta toivotan Teidät tervetulleeksi maaliskuun vuosikokoukseen, jossa näistäkin asioista kuulee tarkemmin. Kirstunvartija Vuonna 2004 merkkipäiviään viettävät 50 vuotta Hemminki Jouko Aleksi Säärelä Tenho Aleksanteri Frantz Paul Bo-Göran Lehtinen Reijo Antero Huumo Hannu Henrik Rintamäki Erkki Kalevi Manninen Heikki Johannes Hietala Hannu Henrik Iso-Kungas Juha Antero Hirvensalo Seppo Vesa Tapio Airasjärvi Matti Juhani Härkänen Reijo Ensio Hirvonen Ari Tapio Kuusisto Mauno Kalervo Hietala Unto Olavi Turunen Jarmo Ensio Jormanainen Pentti Kalevi 60 vuotta Lahti Jorma Tauno Sakari Nikamaa Arto Johannes Lehtonen Lasse Uolevi Jääskeläinen Martti Rauno Riitala Vesa Eerikki Hentula Pekka Veikko Juhani Silvonen Veikko Viljo Vitikka Kalevi Anton Rojola Mauri Artturi Ahonen Timo Juhani Kantoniemi Tapio Juhani Sarin Risto Juhani Taskinen Pertti Antero Heino Taisto Viktor 70 vuotta Lehikoski Mauno Olavi Gustafsson Börje Hemming Röppänen Reino 13

14 Työsuojeluasiaa Asemien sisäiset työsuojelutarkastukset ovat olleet jäissä lähes kokonaan siitä asti, kun virkamiesaika päättyi meidän talossa. Ainoastaan uusia asemia on käyty jonkin verran läpi. Talon sisäiset tarkastukset ovat pikku hiljaa heräämässä henkiin, joskin hyvin verkkaisella vauhdilla. Asemien tekniset laitteet ja pakokaasuradat ovat jo vuosia olleet teknisesti hyvässä kunnossa. Nyt onkin tullut esille, että kaikkia tarvittavia laitteita ei käytetä niin kun työn oikeaoppinen tekeminen vaatisi. Esimerkiksi pakokaasuletkujen sekä kuulosuojaimien käyttämättömyys. Tähän tulisi kiinnittää huomiota ja vaikka muistuttaa toinen toisiamme niiden käytöstä. Näiden käyttämättömyyteen ja toimivuuteen on olemassa lisäratkaisuja. Kaarinan asemalla on koe-käytössä ratkaisumalli, jolla pakokaasuletkut saa kiinnitettyä paremmin alaspäin suunnattuihin ja pieniin putkiin. Kuulosuojaimien käyttöön on ratkaisuna, että hankitaan henkilökohtaiset ja erittäin pieni-kokoiset suojaimet, jotka voivat roikkua kaulassa ja ovat siten helposti otettavissa käyttöön. Eräällä asemalla on tullut esiin työterveyshuollon sisällön puutteellisuus. Sopimus sisältää lakisääteiset terveystarkastukset, muttei sairaanhoitosopimusta. Samanlaista puutteellisuutta saattaa esiintyä muillakin asemilla. Vaikka me kaikki kuulumme samaan huomattavan isoon yritykseen, olemme omilla asemillamme eriarvoisia riippuen siitä, millainen työterveyshuollon sopimus on tehty. Tarkastakaapa millainen sopimus omalla asemallanne on. Mikäli puutteita esiintyy ottakaa yhteyttä alueenne työsuojeluvaltuutettuun niin saamme kartoitettua puutteet. Eräs tämän päivän kuumista aiheista on sisäinen tyytyväisyys asemilla. Mielenkiintoista on se, että tyytyväisyys ei ole läheskään aina sidoksissa siihen millaiset ulkoiset puitteet meillä on tehdä töitä. Näyttää paremminkin siltä, että mitä paremmissa puitteissa töitä tehdään sitä herkempiä olemme arvostamaan sisäisen tyytyväisyyden alemmalle tasolle. Sisäiseen tyytyväisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin voimme vaikuttaa itse muistamalla, että me ihmiset olemme erilaisia luonteeltamme ja ulkoiselta olemukseltamme. Voimme myös suvaita paremmin läheisiämme alentamalla kriittisyyden rajaa. Meissä jokaisessa on varmasti puutteita, mutta koittakaamme tulla toimeen ja joustaa vähän. Kaikista rutinoista huolimatta hyvää loppuvuotta kaikille tasapuolisesti. Tuomo Vikstedt työsuojeluvaltuutettu Ilmoitathan... Avustukset kun jäsentiedoissasi tapahtuu muutoksia kun vaihdat työpaikkaa asemalta toiselle kun jäät työttömäksi, tukipaketille, eläkkeelle tms. kun jäsenmaksutietoihisi tulee muutos (esim. hoitovapaa, pitkä sairasloma tms.) kun työnantajasi muuttuu (täytettävä uusi jäsenmaksun perintävaltakirja) kun postiosoitteesi muuttuu tee muutosilmoitus mahdollisimman pikaisesti ettei muutos vaikuta jäsenyyteesi ilmoita aina muutoksen alkamis- ja/tai päättymisajankohta ilmoituksen voit tehdä yhdistyksen kotisivulla olevalla Muuttuneiden tietojen korjauslomakkeella jäsenmaksuusi vaikuttavien tietojen (mm. valtakirja) muutos on tehtävä kotisivulta tulostettavalla Jäsenhakemuslomakkeella Vapaa-ajan harrastustoiminta-avustukset Yhdistyksen talousarviossa on varattu määräraha jäsenten vapaa-ajan harrastustoiminnan tukemiseen. Avustusta haetaan yhdistyksen hallitukselta vapaamuotoisella anomuksella, johon on liitetty kuitit tai mahdolliset selvityksen kuluista, vuoden loppuun mennessä. Hallitus käsittelee anomukset tammikuun kokouksessaan. Tarkempia tietoja saa yhdistyksen taloudenhoitajalta. 14

15 Autokatsastajat ry:n hallitus v puheenjohtaja Aarno Hannula Naalinpolku ROVANIEMI aarno.hannula@mbnet.fi varapuheenjohtaja Raimo Korhonen Mäkröntie 117 A KAJAANI sihteeri Pekka Jääskeläinen Revontulentie 3 K KORPILAHTI pekkajaas@suomi24.fi taloudenhoitaja Tuomo Vikstedt Haastemiehenkatu KAARINA tuomo.vikstedt@suomi24.f jäsenet Esko Karjalainen Välitalontie 45 as HELSINKI karjesk@suomi24.fi Jussi Kauppinen Petosenmutka 39 as KUOPIO Vilho Raatikainen Lehijärvenrantatie PAROLANNUMMI Hannu Suhonen Linnunlaulunkuja 9 A RUUTANA Olli Virtanen Linnankatu B OULU varajäsenet Ismo Mattila Martintie SOMERO Risto Enbuska Uusikatu 6 B TORNIO Autokatsastajat ry:n luottamusmiehet Pääluottamusmies Matti Lassila Terveystie 1 B HOLLOLA Varapääluottamusmies Pekka Jääskeläinen Revontulentie 3 K KORPILAHTI Alueelliset luottamusmiehet Alue I Vilho Raatikainen Lehijärvenrantatie PAROLANNUMMI Varaluottamusmies Arja Lehtonen Alue II Pekka Jääskeläinen Revontulentie 3 K KORPILAHTI Varaluottamusmies Paula Manula Alue III Tarja Hiekkamäki Kangasalantie KANGASALA Varaluottamusmies Tuomo Vikstedt Alue IV Raimo Korhonen Mäkröntie 117 A KAJAANI Varaluottamusmies Riitta Puska

16