Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/Ukraina/Venäjä/Tilannekatsaus Minskin sopimuksen toimeenpanosta

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM POL-30 Virkkunen Helena(UM) JULKINEN Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/Ukraina/Venäjä/Tilannekatsaus Minskin sopimuksen toimeenpanosta Kokous U/E/UTP-tunnus UTP 10/2015 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Muistion tarkoituksena on tiedottaa eduskuntaa Minskin sopimuksen toimeenpanosta, jota seurataan mm. Euroopan unionin käyttöön ottamien rajoittavien toimenpiteiden näkökulmasta. Minskin sopimus neuvoteltiin , lisäpöytäkirja ja toimeenpanopöytäkirja Suomen kanta Minskin sopimus on Ukrainan konfliktinratkaisun perusta. Ongelmista huolimatta sen täytäntöönpanoon tulee pyrkiä. Suomi tukee Minskin sopimusta sekä Minskin kontaktiryhmän (Etyj, Ukraina ja Venäjä) ja Normandia-ryhmän (Ukraina, Venäjä, Saksa ja Ranska) neuvottelijoita. Pääasiallinen sisältö Keskeisimmät neuvottelukokoonpanot Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi ovat olleet Normandia-ryhmä (Ukraina, Venäjä, Ranska, Saksa) sekä nk. kontaktiryhmä eli ns. Minskin kolmikantaryhmä (Etyj, Ukraina, Venäjä ja epävirallisesti separatistien edustajat). Normandia-ryhmä on tavannut eri tasoilla. Viimeksi tapasivat valtionpäämiehet ja ulkoministerit Neuvotteluissa ei ole päästy eteenpäin keskeisissä kysymyksissä. Kontaktiryhmään kuuluu neljä alaryhmää (turvallisuus, poliittinen, taloudellinen ja humanitaarinen). Kontaktiryhmän työskentelyyn on vaikuttanut kysymys separatistien osallistumisesta sekä Venäjän edustus ryhmässä. Venäjän tavoitteena on, että Ukraina alkaisi neuvotella suoraan separatistien kanssa. Kontaktiryhmässä neuvoteltiin Minskin sopimus eli ns. tulitaukosopimus, joka sisältää 12-kohtaisen pöytäkirjan tulitauon ja konfliktin ratkaisun etenemiseksi. Sopimukseen tehtiin lisäpöytäkirja. Normandia-ryhmässä neuvoteltiin allekirjoitettu Minskin sopimuksen toimeenpanopöytäkirja.

2 2(5) Toimeenpanopöytäkirja vastaa sisällöltään pitkälti syyskuun sopimusta, mutta siinä sovitaan asioista yksityiskohtaisemmin. Sopimuksia on periaatteessa vain yksi, jota pöytäkirjat täydentävät. Mediakielessä on kuitenkin alettu puhua kahdesta Minskin sopimuksesta. Minskin sopimuksen toimeenpanon osalta tilanne on keskeisiltä osin seuraavankaltainen: 1. Minskin sopimuksen välitöntä tulitaukovaatimusta on rikottu toistuvasti heti sopimuksen solmimisesta lähtien. Tilanne kontaktilinjalla rauhoittui vasta syksyllä, kun Minskin kontaktiryhmä sopi tulitauon noudattamisesta alkaen. Tulitaukorikkomusten määrä on sittemmin kuitenkin jälleen kasvanut ja ammunta jatkuu vaihtelevalla intensiteetillä, ajoittain myös raskailla aseilla. Kestävä tulitauko on käytännössä edellytys muiden sopimuksen edellyttämien kohtien toimeenpanolle. Minskin kontaktiryhmä sopi maaliskuun 2016 alussa ampumaharjoitusten lopettamisesta lähellä kontaktilinjaa sekä miinatilanteen kartoittamisesta ja merkitsemisestä tietyillä koealueilla. Erityisesti kontaktilinjan ympäristössä on enenevässä määrin miinoja ja räjähtämättömiä ammuksia, joihin menehtyy jatkuvasti myös siviilejä. 2. Kumpikin osapuoli on Minskin sopimuksissa sitoutunut vetämään raskaan aseistuksensa (yli 100 mm tykistö, kranaatinheittimet, raketinheittimet, ohjusjärjestelmät, taisteluajoneuvot jne.) yhtä pitkälle etäisyydelle kosketuslinjasta km levyisen turvavyöhykkeen luomiseksi. Minskin sopimukseen kirjatun lisäksi turvallisuusalatyöryhmä pääsi sopuun tankkien, kevyiden tykkien (alle 100 mm) sekä kranaatinheitinten (alle 120 mm) poisvedosta Itä-Ukrainan kontaktilinjalta. Aseiden poisvetämiseen on liittynyt paljon epäselvyyksiä eikä raskaiden aseiden täydellistä poisvetämistä sopimuksen mukaan ole voitu vahvistaa kummallakaan puolella kontaktilinjaa. Molemmat osapuolet ovat Etyjin tarkkailumission (SMM) mukaan jatkaneet myös raskaan aseistuksen ml. raskaan tykistön käyttöä. 3. Etyjin tehtäväksi annetaan sopimuksessa valvoa ja todentaa tulitauon noudattamista sekä raskaan aseistuksen pois vetämistä. Etyjin tarkkailumissio on raportoinut päivittäin sopimusrikkomuksista sekä tulitauon että raskaan aseistuksen osalta. Etyjin pääsyä tietyille alueille, erityisesti Ukrainan ja Venäjän välisen rajan tuntumaan, on jatkuvasti estetty. Etyjin monitoroijia kohtaan on ajoittain käyttäydytty aggressiivisesti, miehittämättömiä lennokkeja on sabotoitu ja panssariajoneuvoja poltettu. Suurin osa Etyjin kohtaamista ongelmista tulee separatistien taholta. 4. Minskin sopimuksen mukaan osapuolten tulee aloittaa vuoropuhelu menetelmistä, jotka koskevat paikallisvaalien järjestämistä Ukrainan lakien ja ETYJ:in standardien mukaisesti. Ukrainan valvomilla alueilla paikallisvaalit pidettiin syksyllä Separatistialueilla vaalit on tarkoitus pitää vuonna 2016, mutta osapuolet eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen vaalien järjestämiseen liittyvistä seikoista. Tämän hetkisenä tavoitteena olisi järjestää vaalit kesällä 2016, mikä edellyttäisi vaalilain hyväksymistä Ukrainan parlamentissa 90 päivää aikaisemmin. Vaalilain käsittelyä ei ole vielä aloitettu Ukrainan parlamentissa. 5. Sopimuksessa taataan armahdus separatisteille erillisen lain nojalla. Ukraina ei ole toistaiseksi armahduslakia kuitenkaan säätänyt johtuen jatkuvista tulitaukorikkomuksista. Ukraina käy Itä-Ukrainassa terrorisminvastaista operaatiota ja on luokitellut separatistit terroristeiksi.

3 3(5) 6. Sopimuksessa todetaan, että kaikki panttivangit ja laittomasti vangitut henkilöt vapautetaan ja vaihdetaan "kaikki kaikista" -periaatteella. Osa vangeista on vapautettu, mutta ei läheskään kaikkia. Minskin kontaktiryhmän kautta on toteutettu hidasta ja työlästä vankien vaihtamista. Venäjä pitää vangittuna pitkiin vankeustuomioihin tuomitsemiaan ukrainalaislentäjä Nadia Savtshenkoa ja elokuvaohjaaja Oleg Sentsovia sekä muita ukrainalaisia. Pidätyksiä, oikeudenkäyntejä ja tuomioita on kritisoitu laajalti epäoikeudenmukaisiksi ja Minskin sopimuksen vastaisiksi. 7. Avun tarpeessa oleville tulisi taata humanitaarisen avun turvallinen saatavuus, toimitus, varastointi ja jakelu kansainvälisen mekanismin pohjalta. Osa humanitaarisesta avusta on päässyt perille, mutta suuria ongelmia vielä on. Kansainvälisillä järjestöillä on ollut vakavia vaikeuksia avun perille toimittamisessa separatistien valvomilla alueilla. Separatistit eivät yleensä päästä alueelleen apua Ukrainan puolelta ja ovat vaikeuttaneet monin tavoin sekä kansainvälisten järjestöjen että kansalaisjärjestöjen työtä. Venäjä on jatkanut omien "avustussaattueidensa" lähettämistä separatistialueille. 8. Minskin sopimuksen mukaan määritellään keinot, joiden avulla pystytään palauttamaan sosioekonomiset yhteydet ml. rahansiirrot separatistialueille. Ukrainan hallussa oleville alueille sosiaalimaksut, palkat ja eläkkeet on kyetty suorittamaan, mutta separatistialueille ei. Ukraina ei myöskään ole voinut palauttaa pankkijärjestelmää alueille, joita se ei hallitse. Rupla on otettu separatistialueilla entistä laajemmin käyttöön. 9. Minskin sopimuksen mukaan Ukrainan tuli saada uudelleen Venäjän vastainen valtakunnanrajansa täydelliseen valvontaansa koko konfliktivyöhykkeellä alun perin vuoden 2015 loppuun mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei näytä todennäköiseltä myöskään lähikuukausina. Venäjä ei ole suostunut laajentamaan Etyjin mission toimivaltuuksia koko rajan pituudella. 10. Minskin sopimuksen perusteella kaikki ulkomaiset aseelliset joukot, sotilaskalusto ja palkkasotilaat vedetään pois Ukrainan alueelta Etyjin valvonnassa. Kaikki laittomat ryhmät riisutaan aseista. Tämän toteutumisesta ei vielä ole mitään merkkejä. Päinvastoin, Etyj on raportoinut lisääntyvästä todistusaineistosta Venäjän joukkojen ja kaluston osallistumisesta taisteluihin. 11. Minskin sopimuksessa sovitaan Ukrainan perustuslain uusimisesta siten, että uusi perustuslaki, jossa avainasemassa on desentralisaatio, tulee voimaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Ukrainan parlamentti äänesti perustuslakiuudistuksesta, jolla mahdollistettaisiin vallan hajauttaminen keskushallinnosta alueille. Laki odottaa yhä toista käsittelyä. Ukraina on kytkenyt asian kokonaisvaltaiseen aluehallinnon desentralisaatioon. Merkittävä osa poliittisista puolueista ja väestöstä vastustaa voimakkaasti laittomien asejoukkojen hallussa olevia alueita koskevien erioikeuksien kirjaamista perustuslakiin. 12. Paikallisvaaleja koskevat kysymykset tulisi Minskin sopimuksen mukaan käsitellä ja hyväksyä Donetskin ja Luhanskin läänien tiettyjen osien edustajien kanssa kontaktiryhmän puitteissa, perustuen em. lakiin alueiden väliaikaisesta paikallisesta itsehallinnosta. Paikallisvaalit tulisi järjestää Etyjin standardien mukaisesti ja Etyjin valvonnassa. Itsehallintolain voimaantulo linkitettiin Etyjin hyväksymien vaalien järjestämiseen separatistialueilla. Kontaktiryhmän neuvottelut eivät ole kuitenkaan

4 4(5) tuottaneet tulosta ja separatistialueiden vaaleista on keskusteltu myös Normandiakokoonpanolla, toistaiseksi tuloksetta. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot UM/ITÄ-20, Outi Saarikoski, Vilma Peltonen EUTORI-tunnus EU/2016/0077, EU/2016/0079 Liitteet Viite

5 5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi