Puutarhatuotannon hävikki ja sivuvirrat
|
|
- Ilona Heikkilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puutarhatuotannon hävikki ja sivuvirrat Puutarhatuotannon uusi kiertotalous -hankkeen työpaja Lepaa Katri Joensuu Leena Luoma Antti Toukola Sivu
2 Esityksen sisältö Mikä on sivuvirtaa ja hävikkiä ja mikä niihin vaikuttaa? Katri Joensuu Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy Suomen puutarhatuotannossa? Katri Joensuu Hävikki ja sivuvirrat avomaanvihannesten tuotannossa Antti Toukola Hävikki ja sivuvirrat mansikan ja herukan tuotannossa Leena Luoma Sivuvirtojen ennaltaehkäisy ja hyödyntäminen Katri Joensuu Sivu
3 Mikä on hävikkiä ja sivuvirtaa ja mikä niihin vaikuttaa? Tuloksia Luken (MTT:n) aiemmista hankkeista Katri Joensuu Sivu
4 Mikä on sivuvirtaa ja hävikkiä? Lähde: Foodspill 2 -hanke
5 Mikä on sivuvirtaa ja hävikkiä? esim. porkkanan naatit Lähde: Foodspill 2 -hanke
6 Mikä on sivuvirtaa ja hävikkiä? Lähde: Foodspill 2 -hanke
7 Mikä on sivuvirtaa ja hävikkiä? Esim. ylituotanto, väärä koko tai muoto Muut laatuvirheet esim. kasvitaudeista ja säästä johtuen, kolhut tms. Lähde: Foodspill 2 -hanke
8 Mikä on sivuvirtaa ja hävikkiä? Lähde: Foodspill 2 -hanke
9 Lähde: Foodspill 2 -hanke
10 Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy Suomen puutarhatuotannossa? Tuloksia Luken (MTT:n) aiemmista hankkeista Katri Joensuu Sivu
11 Porkkanan biomassan jakautuminen, viljely 100 % jää peltoon Ei ruoaksi tuotettu osa = naatit 16 % Muu sivuvirta 11 % Myyty sato 62 % Terve, hyväkuntoinen sivuvirta 11 % 17 % jää peltoon 42 % rehuksi 30 % kompostointi 11 % muu käyttö/ei käyttöä Otoskoko: 27 tilaa Lähteet: Pohjoismainen hävikkihanke, Suojala
12 Sipulin maanpäällisen biomassan jakautuminen, viljely 100 % jää peltoon Muu sivuvirta 7 % Ei ruoaksi tuotettu osa= naatit 18 % Terve, hyväkuntoinen sivuvirta 2 % Myyty sato 73 % 22 % jää peltoon 62 % kompostointi/biojäte 16 % rehu/bioenergia/ muu käyttö Otoskoko: 26 tilaa Lähteet: Pohjoismainen hävikkihanke, Salo
13 Jäävuorisalaatin maanpäällisen biomassan jakautuminen, viljely Ei ruoaksi tuotettu osa= alalehdet 54 % Myyty sato 38 % Terve, hyväkuntoinen sivuvirta 2 % 100 % jää peltoon Muu sivuvirta 6 % Otoskoko: 7 tilaa Lähteet: Foodspill 2, Strid ym % jää peltoon 6 % rehu/muu hyötykäyttö
14 Jäävuorisalaatin tilalta myydyn sadon jakautuminen, prosessointi elintarviketeollisuudessa Ei ruoaksi tuotettu osa= alalehdet 54 % Myyty sato 38 % Terve, hyväkuntoinen sivuvirta 4 % Muu sivuvirta 22 % Otoskoko: 6 toimijaa Elintarvik keeksi 74 % muu sivuvirta 6 % syömakelpo inen sivuvirta 2 % Lähteet: Foodspill 2, Strid ym
15 Mansikan vuotuinen biomassan tuotanto (marjat ja rönsyt), viljely 100 % jää peltoon Ei ruoaksi tuotettu osa = rönsyt 19 % Muu sivuvirta 9 % Terve, hyväkuntoinen sivuvirta 3 % Myyty sato 69 % 80 % jää peltoon 20 % kompostointi/ muu hyötykäyttö/ painon menetys haihtumisen myötä Lähteet: Foodspill 2, Säkö & Laurinen Otoskoko: 68 tilaa
16 Mansikan tilalta myydyn sadon jakautuminen, prosessointi elintarviketeollisuudessa 100 % jää peltoon Ei ruoaksi tuotettu osa = rönsyt 19 % Terve, hyväkuntoinen sivuvirta 0,1 % Elintarvik keeksi 99,5 % Muu sivuvirta 0,5 % Muu sivuvirta 9 % Terve, hyväkuntoinen sivuvirta 3 % Myyty sato 69 % Otoskoko: 6 toimijaa Lähteet: Foodspill 2, Säkö & Laurinen
17 Sadot ja sivuvirrat suhteutettuna koko Suomen tuotantoon vuonna 2015, 1000 kg Ei ruoaksi tuotettu osa = naatit tms. Muu sivuvirta Terve, hyväkuntoinen sivuvirta Sato elintarvikkeeksi Porkkana Sipuli Jäävuorisalaatti Mansikka 17
18 Hävikki ja sivuvirrat avomaavihannesten tuotannossa Opinnäytetyö Puutarhatuotannon uusi kiertotalous hankkeessa Antti Toukola Sivu
19 Valitut vihannekset ja haastateltujen tilojen määrä Porkkana Kelta- ja punasipuli Keräkaali Haastattelut toteutettu kevään ja kesän aikana porkkanatilaa - 2 sipulitilaa - 2 kaalitilaa Tilat Etelä- ja Länsi-Suomen alueelta. Sivu
20 Keskimääräisiä satomääriä ja viljelypintaalat Porkkanalla viljelypinta-alat keskimäärin 10 hehtaarista aina 50 hehtaariin. - Satomäärät keskimäärin noin kg per hehtaari. Sipulin viljelypinta-alat keskimäärin 10 hehtaarista aina 40 hehtaariin - Satomäärät keskimäärin noin kg per hehtaari. Keräkaalin viljelypinta-alat noin kahdesta kolmeen hehtaaria - Satomäärät kg per hehtaari
21 Keskimääräisiä hävikin osuuksia Porkkana - Pellolla noston yhteydessä hyvin vähäistä tai ei ollenkaan. - Syksyllä tuotteen ollessa tuoretta ja hyvää vain 5 10 % - Keväällä tavaran heikentyessä varastoinnin yhteydessä jopa reilusti yli 50% hävikkiä. Sipuli - Märkinä vuosina jäänyt peltoon useampia hehtaareita nostamatta. - Kauppakunnostuksessa keskitalvella 3 10%, keväämmällä lähempänä 20%. Keräkaali - Pellolla syntyy hävikkiä 10 40% riippuen sadon laadusta. - Haastatelluilla tiloilla ei varastoitu keräkaalia.
22 Hävikin aiheuttajia Porkkana - Säilyvyys - Pahka ja harmaahome - Porkkanakemppi - Mustamätä - Kylvötiheys Sipuli - Taudit, harmaahome - Kuivana vuotena Fusarium - Mekaanisia vioituksia muutama prosentti Keräkaali - Kaalikoi - Kasvitaudit - Leikkuuvioitukset noston yhteydessä
23 Miten hävikkiä on pyritty vähentämään ja onko siinä onnistuttu? Porkkana - Viljelykierron avulla saatu hävikkiä vähennettyä. - Varastointia parannettu, nahistuneita porkkanoita vähemmän. - Hyvä siemenlaatu Sipuli - Istukkaan laatu parantunut vuosien saatossa - Koneketju ja varastointi parantuneet Keräkaali - Menee sykleittäin, pahat kaalikoivuodet aiheuttavat huomattavia sadonmenetyksiä. - Verkkojen laitto voisi olla toimiva keino kaalikoita vastaan. Sivu
24 Miten hävikkiä on saatu hyödynnettyä? Porkkana - Ykkösluokkaan kelpaamatonta saatu myytyä hevostalleille ja metsästysseuroille. - Ylisuuret porkkanat kuorimoille Sipuli - Sipulissa hävikkiä hankala hyödyntää Kakkosluokan sipulia ei juuri mene Keräkaali - Jalostukseen hieman kakkosluokkaa, muutamia prosentteja. Sivu
25 Hävikki ja sivuvirrat mansikan ja herukan tuotannossa Opinnäytetyö Puutarhatuotannon uusi kiertotalous -hankkeessa Leena Luoma Sivu
26 Taustaa Tiloja on tähän mennessä haastateltu Hämeen-, Kymenlaakson- ja Pohjois-Pohjanmaan-seudulta Mansikkatiloja on haastateltu 5 ja herukkatiloja on haastateltu 2 Osalla viljelijöistä on kokemusta viljelystä jo yli 20 vuotta Markkinoinnissa viljelijät ovat keskittyneet marjojen tuoreena myyntiin ja jatkojalostus on sivutuotteena Sivu
27 Marjojen myyntiketjut Mansikat markkinoidaan suoraan tilalta valmiiksi poimien ja itsepoimien, toreilta, tukkureille ja torikauppiaille ja rasiatavarana marketteihin. Herukat myydään suoraan tilalta, pieniin tukkuihin ja torimyyjille Sivu
28 Hävikin osuus Mansikalla valmiiksi poimitussa tuotteessa hävikkiä on n. 2%. Marjat saadaan kaikki myytyä tuoreeltaan tai sitten ne pakastetaan, jalostusta varten. Mansikan hävikki pellolla vaihtelee 2% - 20%. Herukalla hävikki on haastattelujen mukaan hyvin pientä. Sivu
29 Hävikin aiheuttajia Kasvukauden sään vaihtelut, aiheuttavat suurimman osan mansikan tuotannon hävikistä Kasvuston kunto ja ikä. Talvet heikentävät marjakasvustoja Kasvitaudit, kuten harmaahome ja härmä Rastaat tuhoavat alkukesän marjoja Itsepoiminta Herukalla eniten hävikkiä aiheuttaa kevään hallat Kasvuston kunto ja ikä Sivu
30 Miten hävikkiä on pienennetty/hyödynnetty Marjoja jotka ovat vielä hyvä laatuisia pakastetaan myös kannattomana. Rastaita on yritetty vähentää ja häätää viljelmiltä Mansikan poimintaa on yritetty tehostaa Valittu viljelyyn lajikkeet jotka soveltuvat parhaiten viljelijän tarpeisiin Sekä mansikan ja mustaherukan marjat, jotka eivät mene kaupaksi pakastetaan ja niistä jalostetaan mehuja. Sivu
31 Sivuvirtojen ennaltaehkäisy ja hyödyntäminen Tuloksia Luken (MTT:n) aiemmista hankkeista Katri Joensuu Sivu
32 Sivuvirran ennaltaehkäisy ja vähentäminen Lähde: Foodspill 2 -hanke
33 Sivuvirran ennaltaehkäisy ja vähentäminen Sivuvirtaa ennaltaehkäistään/ vähennetään = enemmän elintarvikeketjuun/ suoraan ruoaksi Lähde: Foodspill 2 -hanke
34 Sivuvirran hyödyntäminen Lähde: Foodspill 2 -hanke
35 Sivuvirran hyödyntäminen Sivuvirtaa hyödynnetään entistä enemmän = hyödyntämisaste paranee Lähde: Foodspill 2 -hanke
36 Olisitteko kiinnostuneita syntyneiden sivuvirtojen parempaan hyödyntämiseen ja etsimään ratkaisuja siinä tilallanne? Viljelijät, % Porkkana (24) Sipuli (26) Jäävuorisalaatti (4) Mansikka (67) Kyllä Ehkä Ei 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Jalostajat, % Jäävuorisalaatti (4) Mansikka (6) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ehkä Ei Lähteet: Foodspill 2, Pohjoismainen hävikkihanke 36
37 Perunan viljelijöiltä kysyttiin millä ehdoin tilalla ollaan kiinnostuneita hyödyntämään ylijäävä peruna (n=48) En. Ylijäävän perunan hyödyntäminen ei kiinnosta. 9 Kyllä. Olen valmis viemään perunat sovittuun kohteeseen (kohtuullisin ponnisteluin), vaikka perunan kuljetuksesta ei makseta kuljetuskustannusta eikä perunasta käypää hintaa. Kyllä. Olen valmis viemään perunat sovittuun kohteeseen, vaikka vain kuljetuskustannukset hyvitetään. 0 2 Kyllä. Olen valmis viemään perunat sovittuun kohteeseen, jos perunan kuljetuksesta maksetaan kuljetuskustannus sekä perunasta käypä hinta. 23 Kyllä, jos peruna noudetaan tilalta, vaikka siitä ei makseta lainkaan korvausta. 4 Kyllä, jos peruna noudetaan tilalta ja siitä maksetaan kohtuullinen korvaus. 34 Kyllä. Olen kiinnostunut lisäämään muutoin hyödyntämättä jäävän perunan käyttöä omalla tilalla. Lähde: Foodspill 2 -hanke
38 Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteita Elintarvikekäyttöä ajatellen: Hygienia Säilyvyys Laatuvaatimukset Sopivan ostajan löytyminen Kuljetuskustannukset Arvokomponenttien erottamista ajatellen: Taloudellisuus? Toimijat?. Rehukäyttöä ajatellen Hygienia Säilyvyys Tuotteen koostumus Sopivan käyttökohteen löytyminen kuljetuskustannukset
39 Uudet brändätyt elintarviketuotteet ja jatkojalosteet Kakkossopimus jonkun toisen myyntikanavan kanssa tai lisäoptio sopimustuotannossa Uudet markkinakanavat Uudet markkina-alueet Kuluttajien käyttäytymisen muutos Raaka-ainekomponenttien erottelu Tärkkelys-, jauho- tai hiutaleteollisuus Raaka-aineiden innovatiiviset käyttömahdollisuudet Rehu Bioenergia Kompostointi Lähde: Foodspill 2 -hanke
40 Lähteet Foodspill 2-hanke: Hartikainen, H., Kuisma, M., Pinolehto, M., Räikkönen, R., & Kahiluoto, H Ruokahävikki alkutuotannossa ja elintarvikejalostuksessa. Foodspill 2-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti Pohjoismainen hävikkihanke: Franke, U., Hartikainen, H., Mogensen, L., Svanes, E Food losses and waste in primary production. TemaNord 2016:529 Salo, T Effects of band placement and nitrogen rate on dry matter accumulation, yield and nitrogen uptake of cabbage, carrot and onion. Agricultural Research Centre of Finland. Strid, I., Eriksson, M., Andersson, S., Plsson, M Svinn av isbergssallat I primärproduktionen och grossistledet i Sverige. Rapport 2014:06, Jordbruksverket. Suojala, T Growth of and partitioning between shoot and storage root of carrot in a northern climate. Agricultural and food science in Finland 9. s Säkö, J., & Laurinen, E Mansikan rönsyjen poistaminen ja niiden kasvun heikentäminen. Puutarhatutkimuksen tiedote N.o 12, Hedelmän-ja marjanviljely: s Maatalouden tutkimuskeskus
Mansikanviljelyn sivuvirrat
Mansikanviljelyn sivuvirrat Ongelman määrittely Innovaatiokilpailu 21.11.2016 31.5.2017 Sivu 1 18.11.2016 Mansikanviljely Suomessa Marjojen viljely Suomessa yhteensä vuonna 2013, Puutarhatilastot 2013
LisätiedotPuutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa
Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa ArvoBio hanke, 12/2015 11/2018 Valtakunnallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Porkkanapäivä 17.1.2018 Eila Järvenpää
LisätiedotMiten alkutuotannon ja elintarvikejalostuksen hävikkiä voisi vähentää tai käyttää hyödyksi?
Miten alkutuotannon ja elintarvikejalostuksen hävikkiä voisi vähentää tai käyttää hyödyksi? Foodspill 2 -hankkeen loppuseminaari, Mustiala, 12.6.2014 Hanna Hartikainen, Raija Räikkönen, Miia Kuisma, Marja
LisätiedotTuontihedelmien ja vihannesten sivuvirrat. Kirjallisuusselvitys Katri Joensuu
Tuontihedelmien ja vihannesten sivuvirrat Kirjallisuusselvitys Katri Joensuu Sivu 1 1.9.2017 Esityksen sisältö Hedelmien ja vihannesten tuonti Jatkojalostuksen osuus Hävikin osuus Ei-syömäkelpoisen sivuvirran
LisätiedotLuomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013
Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa
LisätiedotPuutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa
Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa ArvoBio kehittämishanke,12/2015 11/2018 Valtakunnallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Hankkeen taustaa Jätehierarkian
LisätiedotRuokahävikki EU:n kasvavat vaatimukset ja ruokahävikin seuranta ja vähentäminen Suomessa
Ruokahävikki EU:n kasvavat vaatimukset ja ruokahävikin seuranta ja vähentäminen Suomessa Hanna Hartikainen, tutkija, Luke hanna.hartikainen@luke.fi Ruokahävikkitutkimus Suomessa Ensimmäinen ruokahävikkitutkimus
LisätiedotMarjanviljely elinkeinona
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljely elinkeinona Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mansikan viljelypinta-alan ja viljelijämäärän kehitys
LisätiedotErilaiset markkinakanavat ja - mallit
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Erilaiset markkinakanavat ja - mallit Pieksämäki 4.3.2019 Marjamaat-hanke Tiedotushanke, suunnattu marjan-ja hedelmäntuottajille tai tuotannon
Lisätiedott / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta
Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään
LisätiedotTutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
LisätiedotKausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?
Kalle Hoppula ja Markku Kajalo MTT ( artikkeli aiemmin julkaistu Puutarha- ja Kauppalehdessä, päivitetty 2011) Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon? Isossa-Britanniassa nopeasti
LisätiedotPakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge
Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»
LisätiedotKuminan tautitilanne
Kuminan tautitilanne 11 12 Asko Hannukkala & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannon tutkimus HY Maataloustieteiden laitos PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.12 Loimaa, 19.11.12 Ilmajoki Parempaa
LisätiedotJäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
LisätiedotEnvor Group Hämeenlinna
Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,
LisätiedotKeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/
KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ Esitys Kruunupyyssä 29.4.2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotTuloksia porkkanan varastotautikartoituksista
Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista Asko Hannukkala Porkkanan viljelyn ajankohtaispäivä 17.1.218 Jokioisilla Luonnonvarakeskus Tautikartoitus varastokaudella 216 217 Seurattiin syksyllä 216 nostettujen
LisätiedotPERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.
OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET
LisätiedotArvoBio - Puutarhatalouden sivuvirrat hyönteisten ruokinnassa
ArvoBio - Puutarhatalouden sivuvirrat hyönteisten ruokinnassa Hyönteiskasvatuksen mahdollisuudet - sivuvirroista elintarvikkeeksi Kouvola, 16.1.2018 Satu Nokkonen, HAMK www.hamk.fi/arvobio Puutarhatuotannon
LisätiedotVoimistuva ja kannattava luomupuutarhatuotanto
Voimistuva ja kannattava luomupuutarhatuotanto Tutkija Anu Koivisto, LUKE Esitelmän rakenne 1. Luomupuutarhatuotannon nykytila 2. Ongelmakohdat ja mahdolliset ratkaisut 3. Voimistuva luomupuutarhatuotanto?
LisätiedotApetit Luomuviljelyn kiinnostavuus
Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus vilja, marja, vihannes, öljykasvit..201 Lähde mainittava aineistoa käytettäessä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimusnäytteen rakenne Mitä seuraavista tuotantosuunnista
LisätiedotKuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja missä?
Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja missä? Biomassa-atlaksesta voi selvittää myös puutarhaviljelyä Puutarhatuotannon uusi kiertotalous eli ArvoBio-hankkeen loppuseminaari, Seinäjoki 13.3.2019 Eeva Lehtonen,
LisätiedotOhran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT
Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
LisätiedotRaportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe
LisätiedotSAVE-hankkeen viljelijäkyselyt vuosina
SAVE-hankkeen viljelijäkyselyt vuosina 2016, 2017 ja 2018 Kipsi levitettiin syksyllä 2016 Ensimmäinen kysely lähetettiin viljelijöille kipsinlevityksen jälkeen joulukuussa 2016 Vastaukset saatiin 48 viljelijältä
LisätiedotHedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
LisätiedotPesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa
PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Puintipäivä 15.11.2012 Loimaa LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotKoulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke)
Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke) Aloitustilaisuus 26.2.2019 Tiedekeskus Tuorla, Piikkiö Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti Hankkeen tavoitteet ja sisältö Hankkeen tavoitteena
LisätiedotHyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus
Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus KoneAgria 11.10.2018 Pertti Marnila, tutkija Susanne Heiska, erikoistutkija Hyönteismarkkinat, Milj. USA $ Hyönteisalalla odotetaan nopeaa kasvua
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotPuutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa
Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa ArvoBio hanke, 12/2015 5/2019 Valtakunnallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Viljelijäpäivä Liedossa 19.4.2018 Puutarhaliike
LisätiedotPahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna
Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä
LisätiedotLeipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena
KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus
LisätiedotTulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat
Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat Ympäristövastuulliset ruokavalinnat Katri Joensuu Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 21.2.2019 2 Vastuullisuuden osa-alueet ruokaketjussa Ympäristö Tuoteturvallisuus
LisätiedotSatokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS
Petri Pethman 8.11.2016 221100472 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=552 Kokonaisvastaajanäyte 2 135 vastaajaa Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde:
LisätiedotPorkkanaa possuille, naurista naudoille?
Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset
LisätiedotBio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely
Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely 1 Keskeinen sijainti kasvavalla kaupunkiseudulla Nokia ja Pirkanmaa Pirkanmaalla asuu yli 505 000 henkeä, mikä tekee siitä Suomen toiseksi suurimman kaupunkiseudun
LisätiedotMarjanviljelyn edellytykset
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljelyn edellytykset Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mitä asioita muuttuu, kun siirtyy peltoviljelystä
LisätiedotRAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a
RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina
LisätiedotRuokaperunan laadunmääritys
Ruokaperunan laadunmääritys Uuden ruokaperuna asetuksen (690/06) mukaan Tärkeimmät muutokset vanhaan asetukseen verrattuna: Laatuluokkia on jatkossa kaksi (I luokka/ii luokka), aiemman kolmen sijasta.
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotLuomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA
Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista
LisätiedotKirsi Silvennoinen, Agrifood Research Finland Ruokahävikki Suomessa; tutkimustuloksia ja hankeuutisia Food waste in Finland; research results and
Kirsi Silvennoinen, Agrifood Research Finland Ruokahävikki Suomessa; tutkimustuloksia ja hankeuutisia Food waste in Finland; research results and project news Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Environmental
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 21 LOHKOKOHTAINEN SATO Hankeseminaari, Joensuu 25.11.21 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 21 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa
LisätiedotLuomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin
Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin Pirjo Kivijärvi1, Terhi Suojala-Ahlfors1, Asko Hannukkala1, Satu Latvala1, Anu Koivisto1, Sari Iivonen2 ja Emmi Kuivainen2 1 2 Luonnonvarakeskus (Luke)
LisätiedotKierrätysraaka-aineista elintarvikkeiden ainesosia ja lisäaineita?
Kierrätysraaka-aineista elintarvikkeiden ainesosia ja lisäaineita? Eila Järvenpää Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Alimentum, 31600 Jokioinen LYNET-seminaari, Helsinki, 02.05.2017 Miksi pitäisi
LisätiedotLuomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA
Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotBiokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE
Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmien) tapaaminen 1.2.2018 Kierrätyslannoitteille
LisätiedotEU-avustaja koulutus Kauhava 31.3 Kauhajoki ja 4.4. Seinäjoki
EU-avustaja koulutus 21.3 Kauhava 31.3 Kauhajoki ja 4.4. Seinäjoki 05.04.201 Asialistaa Vuosien 2015 ja 2016 tukipäätökset Tukihakuaikataulut 201 Maksuaikataulut Valvonnassa vastaan tullutta, opiksi meille
LisätiedotSivuvirrasta nestemäinen kierrätyslannoite luomukasvihuoneisiin
Sivuvirrasta nestemäinen kierrätyslannoite luomukasvihuoneisiin Seinäjoki 10.12.2018 Ympäristöasiantuntija Maiju Tiiri Ruokaketjun asiantuntija- ja kehitysorganisaatio Toteuttaa monipuolisia elintarvike-
LisätiedotPeltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)
Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus
LisätiedotRavinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto
LisätiedotOnko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien
Jussi Esala, SeAMK Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien tuotantoon ja jalostukseen kuluva energia kasveista saatavan energiahyödyn? Bioenergiapotentiaali
LisätiedotLähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
LisätiedotUusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt
Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotMTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa
Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotHärkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo
Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo Marjo Keskitalo, Antti Laine ja Lauri Jauhiainen Luonnonvarakeskus Etunimi.sukunimi@luke.fi GSM 5 52 2296 FutureCrops Uusia kasvilajeja
LisätiedotUusien kasvilajien mahdollisuudet
Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotRuokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.
25.1.2011 1 Jätteestä liikennepolttoaineeksi hankkeen seminaari Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan 25.1.2011 klo klo 9.00-12.00 Helsinki Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Professori
LisätiedotSopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt
Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään
LisätiedotNovarbo luomulannoitteet
et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotKasvihuoneiden viherbiomassojen hyödyntäminen - tomaatti ja kurkku. Uuden Tekniikan Päivä Tampere Ari Meriläinen, HAMK
Kasvihuoneiden viherbiomassojen hyödyntäminen - tomaatti ja kurkku Uuden Tekniikan Päivä 22.11.2016 Tampere Ari Meriläinen, HAMK Sivu 1 27.11.2016 Hanke: Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa
LisätiedotYhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä?
Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Ryhmä 1. HeVi-tuotteiden vihannekset, marjat, hedelmät, peruna tuotannon lisääminen sopimustuotanto; kaupat mukaan ja julkiset ruokahankinnat viljelijöiden yhteistyö
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotVesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi
Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi (Elodea) Seppo Hellsten Ohjausryhmän kokous 1, Kuusamo Projektin tausta 2 Satu Maaria Karjalainen Projektin tausta Koillismaan järvissä kanadanvesiruttoa Kuusamossa
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotRuokaa päätyy hävikkiin kaikkialla maailmassa
Ruokaa päätyy hävikkiin kaikkialla maailmassa Ruoantuotanto ja kulutus maailmassa on jakautunut hyvin epätasa arvoisesti. Länsimaissa tuotetaan ruokaa yli tarpeiden, kun taas kehittyvissä maissa ruoantuotanto
LisätiedotKierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki
Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita
LisätiedotTukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot
Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea
LisätiedotMonimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
LisätiedotLaatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)
Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmät) tapaaminen, Messukeskus, Helsinki Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Veli Hietaniemi Tutkija,
LisätiedotMaatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä
Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan
LisätiedotLUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 14.04.2015 klo 10.00-12.30 Finlandia-talo Helsinki
LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ 14.04.2015 klo 10.00-12.30 Finlandia-talo Helsinki Osanottajat Nimi Paikalla 14.04.2015 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila Antti Vauhkonen, Kalliolan luomu Ulla Kojonkoski,
LisätiedotLuomukasvisten arvoketjutyöryhmä klo Evira, kokoustila Kalevi
Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä 18.01. 2016 klo 10.00-12.00 Evira, kokoustila Kalevi Osanottajat Nimi Paikalla 18.1.2016 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila X Ari Kulmanen, Ikaalisten Luomu Antti Vauhkonen,
LisätiedotVihannesten lannoitustutkimus Lukessa v
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta
LisätiedotInnovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke
Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotLuomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla
Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Pohjoisen luomupäivät 22.3.2017 Oulu Lea Hiltunen Luke Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla Hallituksen luomuohjelmaa - Lisää luomua!
LisätiedotRaaka-aineen fraktiointi
Blue Products hanke Työpaketti 2 Raaka-aineen fraktiointi Anni Nisov, VTT 4.10.2017 Sisällys Blue Products työpaketit Fraktiointi Mitä on fraktiointi? Öljyn talteenotto Proteiinin talteenotto Fraktioinnin
LisätiedotMaanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku
LisätiedotIlmastolounas-esittely 9.10.2013
Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika
LisätiedotLoppusuoralta kiertoon poroteurasjätteen hyövyntäminen. Karoliina Majuri ja Kirsi Muuttoranta
Loppusuoralta kiertoon poroteurasjätteen hyövyntäminen Karoliina Majuri ja Kirsi Muuttoranta Mistä aiomme puhua? 1) Poroteurastamo? 2) Mitä jätettä ja miten paljon? 3) Miten ne säilötään? 4) Miten ne nyt
LisätiedotJaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011
JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa
LisätiedotTUOTA SITÄ MILLÄ ON MARKKINAT
TUOTA SITÄ MILLÄ ON MARKKINAT ILKKA PEKKALA Maailman viljavarastot ennätykseen Milj. tonnia 2013/14 2014/15 2015/16 2016/17 Ennuste Tuotanto 2007 2048 2004 2094 Kulutus 1935 2008 1983 2062 Varastot 413
LisätiedotÄlykäs ja ekologinen
Älykäs ja ekologinen Bio-, vesi- ja kiertotalouden edelläkävijä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven Kolmenkulmaan on rakentumassa täysin uudenlainen yrityspuisto. ECO3-alueella kehitämme yhdessä bio-, vesi-
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotBionurmi-loppuseminaari Säätytalo
Bionurmi-loppuseminaari 13.3.2014 Säätytalo Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka
LisätiedotSOPIVA SOPIVA. nurmiseokset. Jokainen tila on erilainen
SOPIVA SOPIVA nurmiseokset Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Nurmentuotanto vaatii kaikkien palojen yhteensopivuutta. Nurmen energia Valkuainen NDFkuidut Kivennäisja hivenaineet 2 Hyödynnä oman
LisätiedotElämyksiä omenatilalta: Luomua itse poimien, mehua omaan sankoon
Elämyksiä omenatilalta: Luomua itse poimien, mehua omaan sankoon Omenatyöpaja Mikkeli 28.3.2017 Reetta Lempinen, Lempisten Luomuomena www.luomuomena.fi www.facebook.fi/lempistenluomuomena Lempisten Luomuomena
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
Lisätiedot