Työkyky-hanke, Työkyky ja terveys -hanke.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.9.2007-30.4.2009 Työkyky-hanke, 1.9.2009-31.10.2010 Työkyky ja terveys -hanke."

Transkriptio

1 1

2 Sisällysluettelo 1 Hanketiedot Yhteystiedot Kehittämistyön kuvaus Tavoitteet Oletukset vaikutuksista ennen hankkeen alkamista Vaiheet Toimintaympäristö ja toimijat Toimintamallin kuvaus Toimijat Resurssit Prosessi Lähetekäytäntö Suostumus Terveystarkastus Sosiaaliohjaajan palveluohjaus Palaute terveystarkastuksesta Tietojärjestelmät Toimintaa kuvaava kaavio Asiakastiedot ja asiakkaiden näkökulma Asiakastiedot Sosiaaliohjaajan asiakkuudet Asiakaslähtöinen kehittäminen Toiminnan jatkuvuus Toimintamallin juurrutus perusterveydenhuoltoon Hanketyön kokemusten ja tulosten levittäminen Tulokset ja johtopäätökset Yhteenveto tuloksista Avainhenkilöiden näkemyksiä PTT-hankkeesta Liitteet

3 1 Hanketiedot 1.1 Yhteystiedot Työkyky ja terveys -hanke Rovaniemen kaupunki/perusturvaosasto Hallituskatu 7, Rovaniemi Vastuuhenkilö: Ylilääkäri Markku Oinaala p , Raportoijat: Terveydenhoitaja Matias Ahlsved p Sosiaaliohjaaja Paula Kettunen p Hanke on toteutettu ajalla: Työkyky-hanke, Työkyky ja terveys -hanke. 1.2 Kehittämistyön kuvaus Tavoitteet Rovaniemen kaupungin pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke jakaantui kahteen vaiheeseen: Työkyky-hankkeeseen ja Työkyky ja terveys -hankkeeseen. Ensimmäisen hankkeen tavoitteita olivat pitkäaikaistyöttömien toimintakykyä lisäävien palvelukokonaisuuksien luominen ja pitkäaikaistyöttömille suunnatun työhön kuntoutumista, opiskelua tai eläkeselvittelyä tukevan hoitoketjun sisään ajaminen sekä asiakkaiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Toisen vaiheen tavoitteena oli pitkäaikaistyöttömien terveydenhoidon palvelumallin suunnittelun jatkaminen ja toiminnan juurruttaminen osaksi perustyötä. Lähtökohtana oli edelleen kehittää ja testata aiemmin Työkyky-hankkeessa kehiteltyä toimintamallia, syventää Työkyky-hankkeen aikana saatua kokemusta moniammatillisesta yhteistyöstä pitkäaikaistyöttömien työhön kuntoutumisprosesseissa, lisätä pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeen osaamista ja selkeyttää terveydenhoitajan roolia osana työhön kuntoutumisprosessia Oletukset vaikutuksista ennen hankkeen alkamista Työvoiman palvelukeskus, sosiaalitoimi ja työ- ja elinkeinohallinto odottivat, että hankkeen avulla asiakkaat pääsisivät joustavasti terveystarkastukseen ja tarvittaessa tutkimuksiin sekä hoitoon. Ajatuksena oli, että asiakkaat saisivat asiantuntevaa ohjausta ja neuvontaa terveysasioissa ja hankkeen terveydenhoitaja pitäisi huolta asiakkaan asioiden etenemisestä 1

4 terveydenhuollossa. Terveystarkastusten tavoitteena oli antaa työntekijälle ja asiakkaalle itselleen tärkeää tietoa terveydellisistä tekijöistä työelämän näkökulmasta. Vähintään yhtä oleellisena pidettiin hoitopolun viemistä eteenpäin silloin kun terveysongelmia ilmenee. Terveydenhuollon roolina palveluprosessissa nähtiin se, että esimerkiksi akuutit sairaslomat ja b- lausuntoa vaativat käynnit lääkärillä hoituisivat hankkeen kautta nopeammin, ja näin ollen työttömät pitkäaikaissairaat pääsisivät oikeiden etujen piiriin. Lisäksi ajateltiin, että työttömien terveystarkastukset poistavat asiakasmäärän painetta muualta terveydenhuollosta. Toisaalta työttömien terveystarkastusten pelättiin aiheuttavan lisämenoja kaupungille ja lisäävän muiden erityisryhmien vaatimuksia uusille terveystarkastuksille Vaiheet Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tarve tunnistettiin Rovaniemellä jo ennen valtakunnallisen kehittämishankkeen alkua. Keväällä 2007 yksi terveydenhoitaja aloitti oman työnsä ohella terveystarkastukset pitkäaikaistyöttömille. Palveluiden jatkokehittämisen tarve nousi kuitenkin nopeasti esille. Yhteistyökäytännöt terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinotoimiston kanssa olivat moninaisia ja niiden yhteensovittaminen koettiin haasteellisena. Rovaniemen perusturvalautakunta päätti kesäkuussa 2007 hakea rahoitusta Työkyky-hankkeelle. Työkyky -hanke käynnistyi Rovaniemellä Hankkeessa tehtiin heti aluksi uudelleen järjestelyjä tilojen osalta ja se viivästytti asiakastyön aloitusta. Asiakastyö alkoi nykyisissä tiloissa työvoiman palvelukeskuksessa Hankeen ensimmäinen vaihe päättyi Kehittämishankkeen toinen vaihe, Työkyky ja terveys -hanke, käynnistyi hieman myöhässä työntekijäpulan vuoksi Asiakastyö alkoi lyhyen perehtymisvaiheen jälkeen. Työkyky ja terveys -hanke loppui Toimintaympäristö ja toimijat Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät alkaen. Rovaniemestä tuli pintaalaltaan Euroopan suurin kaupunki. Asukasluvultaan yhdistynyt Rovaniemi on Suomen 15. suurin kunta ( asukasta toukokuussa 2010). Vuonna 2007 noin 85 % asukkaista asui keskustan suuralueella ja loput 15 % kaupunkia ympäröivissä kylissä. Välimatkat kylistä keskustan palveluihin voivat olla yli 100 kilometriä. Se hankaloittaa osaltaan työllistymistä, kuntoutumista ja yleensä palveluiden piiriin pääsemistä. Hankkeen hakuvaiheessa (2007) Rovaniemen työttömyysprosentti oli 13 %. Työttömänä oli keskimäärin 3500 henkilöä. Rakenteellisen työttömyyden kriteerin täytti yhteensä noin 2000 henkilöä (pitkäaikaistyöttömät, toistuvaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jäänet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle sijoittuvat). Vuonna 2008 työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 3410 henkilöä ja vuonna 2009 keskimäärin 3934 henkilöä. Työttömyyden kasvu kohdentui ensisijaisesti nuoriin ja miehiin. Ammattiryhmissä eniten olivat edustettuina rakennus- ja teollisuusalan ammatit. Vuoden 2010 tammi-maaliskuussa työttömiä työnhakijoita oli jo keskimäärin 4112 henkilöä. Vaikka pitkäaikaistyöttömyydessä ei ole tapahtunut olennaista muutosta, on pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömyys nähty yhteisenä kasvavana huolenaiheena. Toimenpiteen jälkeen työttömäksi jäävien ja toistuvaistyöttömien määrät ovat lisääntyneet. Vuonna 2008 pitkäaikais- 2

5 ja toistuvaistyöttömyyden kriteerit täyttäviä henkilöitä oli Rovaniemen alueella noin 1800, vuonna 2009 keskimäärin noin 1900 ja vuoden 2010 tammi-maaliskuussa noin Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömyyden osuus tammi-maaliskuussa 2010 oli keskimäärin 36 % kokonaistyöttömyydestä. Rovaniemen hyvinvointipalveluiden perusturvaosasto vastasi Työkyky-hankkeen ja Työkyky ja terveys -hankkeen hallinnoinnista. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi ylilääkäri Markku Oinaala ja hankkeen työntekijöinä terveydenhoitaja ja sosiaaliohjaaja (50 % työajalla). Hankkeet toteutettiin yhteistyössä terveyspalvelukeskuksen, sosiaalipalvelukeskuksen (aikuissosiaalityön), työvoiman palvelukeskuksen, TE-toimiston ja Kelan kanssa. Rovaniemellä terveyspalvelukeskuksen avovastaanottotoiminta on sijoitettu kahdelle terveysasemalle. Vastaanottotiimit on jaettu alueellisiin omalääkärialueisiin ja hoitotiimeihin. Tiimejä on yhteensä 7 ja jokaisessa tiimissä on 3-4 aluetta. Tiimeissä on kolme lääkäriä, 1-2 sairaanhoitajaa, terveydenhoitaja sekä terveyskeskusavustaja. Lisäksi tiimeissä voi olla lääkintävahtimestari. Aikuissosiaalityön piiriin kuuluu peruspalveluita, työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityötä ja ohjausta. Aikuissosiaalityö on jaettu kolmeen alueelliseen tiimiin, joissa jokaisessa työskentelee sosiaalityöntekijä sekä sosiaaliohjaaja. Rovaniemen työvoiman palvelukeskus oli vahvasti mukana hankkeen toteuttamisessa ja toimintamallin kehittämisessä. Työvoiman palvelukeskus perustettiin Rovaniemelle vuonna Työvoiman palvelukeskuksessa työskentelee nuorten ja aikuisten yksikön alaisuudessa kolme sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaajaa ja vastaanotossa palveluneuvoja. TE-toimiston alaisuudessa työskentelee neljä työvoimaohjaajaa ja yksi kuntoutuspsykologi. Lisäksi työvoiman palvelukeskuksessa toimii kelan vakuutussihteeri. Käytännön työtä johtaa työvoiman palvelukeskuksen oma johtaja, jonka emo-organisaatio on TE-toimisto. Rovaniemen työ- ja elinkeinotoimiston perustehtävänä on edistää työnhakijoiden työllistymistä ja työnantajien työvoiman saantia asiakaslähtöisesti ja asiantuntevasti julkisilla työvoimapalveluilla ja toimenpiteillä yhteistyössä Rovaniemen seudun muiden toimijoiden kanssa. Rovaniemen TE-toimiston palveluja tarjotaan Rovaniemen kaupungin sekä Ranuan kunnan alueella. Henkilöasiakkaille tarjotaan TE-toimistossa palveluja omatoimisen työnhaun tukemiseksi, osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi, yritystoiminnan käynnistämiseksi ja työmarkkinoille paluun tukemiseksi. TE-toimiston asiantuntijat opastavat työnhaussa, tarjoavat työ- ja koulutusmahdollisuuksia ja auttavat henkilökohtaisten työllistymissuunnitelmien laadinnassa. 3

6 2 Toimintamallin kuvaus 2.1 Toimijat Työttömyyden pitkittymisen syyt ovat usein moninaisia. Pitkäaikaistyöttömän työllistämisessä ja tai työhön kuntouttamisessa tarvitaan moniammatillista työotetta. Pitkäaikaistyöttömillä voi olla ongelmia talouden hoidon, arjen hallinnan ja terveyden kanssa, eikä yhden ongelman ratkaiseminen tuo välttämättä ratkaisua kokonaistilanteeseen. Koska alan ammattilaisen on mahdotonta olla asiantuntija usealla sektorilla, pitkäaikaistyöttömän palvelussa tarvitaan monen eri alan ammattilaisen tiivistä verkostotyötä. Keskeisimmät verkoston jäsenet Rovaniemellä olivat TYP:n henkilökunta, TE-toimiston henkilökunta, aikuissosiaalityön työntekijät sekä terveyskeskusten työntekijät. Moniammatillisen verkoston toimiminen vaatii esimiehiltä ymmärrystä verkostotyön vaativuudesta. Se asettaa vaatimuksia myös työntekijöiden henkilökohtaiselle osaamiselle. Verkostoihin tutustuminen ja muille toimijoille esittäytyminen vie aikaa toiminnan alkuvaiheessa, mutta se on pitemmän päälle palkitsevaa. Omaa työtä helpottaa se, että tietoisuus terveydenhoitajan työstä yhteistyökumppanien keskuudessa kasvaa. Jatkuvuuden ja kehittymisen kannalta on tärkeää järjestää säännöllisiä tapaamisia verkoston kesken. Tärkeintä on selkiyttää kunkin toimijan rooli yhteistyöverkostossa. Terveydenhoitajan koulutukseen kuuluu työterveyshuollon opintoja, mutta koulutus ei sisällä työttömien terveydenhuoltoa. Työttömyyden vaikutus ihmisen psyko-fyysis-sosiaaliseen kokonaisuuteen on niin merkittävä, että se ansaitsisi saada oman osuutensa terveydenhoitajan opinnoissa. Koulutuksen puutteen vuoksi työttömien terveydenhuollossa toimivien terveydenhoitajien täytyy itse perehtyä toimintamalliin, toimintaympäristöön ja muihin toimijoihin. Mahdollinen kokemus vastaavanlaisesta työstä on eduksi, mutta se ei ole pakollista. Työ itsessään opettaa aina. Rovaniemellä PTT-toimintamallin kehittäminen sujui mutkattomasti, koska kaikki toimijat olivat yhtä mieltä palvelun tarpeellisuudesta. Hankkeen työntekijöiden vierailut eri toimipisteissä edesauttoivat muidenkin toimijoiden kiinnittymistä toimintaan. Ohjaus- ja työryhmään pyydettiin henkilöitä, joilla oli halu kehittää toimintaa ja valta tehdä päätöksiä. Asiakkaiden näkökulma olisi kuitenkin voinut olla enemmän esillä työryhmissä. Terveystarkastuksiin osallistui kiitettävä määrä asiakkaita. Asiakasvirta oli ehtymätön ja terveydelliset ongelmat konkretisoituivat tilastoinnin avulla. Asiakkaiden runsaus lisäsi tarvetta olla tekemisissä verkostojen kanssa ja yhteistyökumppanien toimintatavat tulivat entistä tutummaksi työn edetessä. 4

7 Kaavio 1. Hankkeen työ- ja ohjausryhmät. 5

8 2.2 Resurssit Projektityöntekijäksi valittiin ensimmäisessä hankkeessa jo valmiiksi kaupungin toimessa ollut kokenut terveydenhoitaja ja hänelle työaisapariksi niin ikään toimessa ollut sosiaaliohjaaja. Työn aloittamista vauhditti se, että Rovaniemen kaupunki oli toimintaympäristönä molemmille työntekijöille tuttu. Käynnistysvaiheen jälkeen terveydenhoitajan työhuone siirtyi terveyskeskuksesta työvoiman palvelukeskuksen tiloihin. Asiakkaiden ja oman toiminnan kannalta läheisyys työhallinnon, kaupungin sosiaalitoimen ja kelan virkailijan kanssa olivat erityisen toimivia ratkaisuja, vaikka muu terveydenhuollon henkilöstö ja kollegiaalinen tuki olivatkin kauempana. Jatkohankkeen aikana terveydenhoitaja palkattiin kaupungin ulkopuolelta. Jatkohankkeessa myös sosiaaliohjaaja vaihtui. Sosiaaliohjaaja toimi hankkeessa 50 % työajalla alkaen. Sosiaaliohjaaja helpotti yhteydenpitoa sosiaalityöhön ja toi sosiaalialan näkökannan mukaan perustyöhön. Hankkeen aikana saatiin paljon palautetta siitä, että terveydenhoitajan kautta tulisi päästä nopeammin lääkärille ja saada esimerkiksi sairaslomatodistuksia. Lääkärivajeen vuoksi ylimääräisiä lääkäriaikoja ei voitu järjestää, vaan kaikki kävivät tarpeen vaatiessa oman alueensa lääkärillä. Hankkeessa harkittiin psykiatrin palveluita ostopalveluna, mutta niitä oli tarjolla vain kaupungin omassa terveydenhuollossa. Eri hallinnonalojen tietojärjestelmien epäyhtenäisyys aiheutti ongelmia kehittämistyössä. Työhallinnon kautta tulleet asiakkaat luulivat, että terveydenhoitaja näkee heidän tietonsa työhallinnon sähköisestä järjestelmästä. Vaikka kaikkiin tietoihin ei tietosuojalain mukaan terveydenhoitajankaan tarvitse päästä, niin pienetkin sovellukset voisivat edesauttaa asiakkaan palvelun nopeutumista. Positiivista oli, että terveydenhoitajalla oli käytössään sama sähköinen käyttöjärjestelmä avoterveydenhuollon kanssa. Järjestelmän avulla hän pystyi tutustumaan asiakkaan terveydenhuollon perustietoihin. 2.3 Prosessi Työ on olennainen osa ihmisen identiteettiä. Voidaan väittää, että ihminen arvioidaan pitkälti työn perusteella ja työttömällä ei tunnu olevan ihmisarvoa laisinkaan. Tämän vuoksi asiakkaan aito kohtaaminen prosessin jokaisessa vaiheessa on tärkeää. Läsnä oleminen, asiakkaan huolien kuunteleminen ja halu auttaa ovat tärkeitä tekijöitä asiakkaan kohtaamisessa. Terveystarkastukseen lähettävän viranomaisen on tiedettävä, mihin hän on asiakasta lähettämässä. Hänen on tunnettava terveystarkastuksen sisältöä ja tunnettava sen hyöty asiakkaalle. Myös kivuliaat ja vaikeat asiat on osattava ottaa puheeksi. Hankkeeseen osallistuminen oli asiakkaille vapaaehtoista. Siitä huolimatta monilta asiakkailta saatiin viestiä, että heidän toimeentulotukea oli uhattu alentaa, jos he eivät suostuneet terveystarkastukseen. Lähettäviä tahoja muistutettiin terveystarkastusten vapaaehtoisesta luonteesta. Terveystarkastukseen lähettämisen perusteena käytettiin asiakkaan ja ohjaavan tahon yhteisen neuvottelun tuloksena syntynyttä tarvetta selvittää asiakkaan terveyteen, elämänhallintaan ja arjessa selviytymiseen liittyviä asioita. Kriteereinä ohjauksessa oli myös asiakkaan oma halu selvittää terveydentilaansa. Asiakkaalla saattoi olla tarve saada ohjausta mm. elintapoihin, ravitsemukseen liikuntaa, sosiaalisiin suhteisiin ja psyykkisen jaksamiseen. 6

9 2.3.1 Lähetekäytäntö Lähettävät tahot tarjosivat terveystarkastusta asiakkaille silloin kun asiakkaalla oli tapaamisen yhteydessä ilmennyt jokin työllistymiseen vaikuttava terveydellinen este. Useimmiten asiakkaalle tehtiin lähete (liite 1). Syynä lähetteen tekemiseen saattoi olla myös viranomaisen huoli asiakkaan voinnista. Asiakkaiden joukossa oli useita tapauksia, joissa terveystarkastukseen tehtiin lähete, koska asiakkaalla itsellään oli halu selvittää omaa terveydentilaansa. Yhtenäinen lähetekäytäntö aloitettiin jatkohankkeen aikana. Aluksi lähetteenä toimi aktivointisuunnitelma, palvelusuunnitelma tai jokin muu vastaava. Olennaista oli se, että lähetteestä kävi ilmi asiakkaan tietoisuus tarkastuksesta. Jatkohankkeessa luotiin paperinen lähete, jonka tavoitteena oli yksinkertaistaa ja parantaa asiakasohjauksia. Lähete osoittautui toimivaksi. Lähetteestä kävi ilmi lähetettävän asiakkaan perustiedot, työttömyyden kesto, syy terveystarkastukseen lähettämiseen, mahdolliset työ-, opiskelu- ja toimintakyvyn esteet. Lisäksi mukaan liitettiin aktivointisuunnitelma, palvelusuunnitelma tai työskentelyhistoria. Lähettävät tahot kirjasivat sähköisiin järjestelmiinsä merkinnän lähetteestä tai ehdotetusta terveystarkastuksesta. Näin pysyttiin selvillä siitä, missä vaiheessa asiakkaan prosessi oli menossa. Asiakkaita PTT-hankkeeseen lähettivät: Työ- ja elinkeinotoimisto Työvoiman palvelukeskus Rovaniemen kaupungin aikuissosiaalityö Lisäksi yksittäisiä asiakkaita saapui muista työllisyyttä tukevista hankkeista ja perusterveydenhuollosta. Hankkeen alussa terveystarkastusten painopiste oli alle 30-vuotiaissa asiakkaissa. Nuoret eivät kuitenkaan kokeneet terveystarkastuksia tarpeellisina, eivätkä he olleet halukkaita käyttämään palvelua. Asiakkaiden määrä kasvoi, kun ikärajoista luovuttiin. Lähetteeseen kirjattiin terveystarkastukseen lähettämisen syy; oli se sitten eläkeselvittelyyn aloittaminen, verikokeisiin pääsy, sairausloman tarpeen arviointi tai esimerkiksi jatko-ohjauksen tarve mielenterveystoimistoon. Asiakkaaksi pääseminen ei ollut erityisen vaikeaa ja kaikki otettiin vastaan Suostumus Jatkohankkeessa otettiin käyttöön yhtenäinen suostumuslomake (liite 2). Ensimmäisessä vaiheessa suostumuslomakkeen teossa oli kirjavia käytäntöjä. Useimmiten suostumuslomake tietojen vaihdosta eri toimijoiden kesken allekirjoitettiin vasta terveydenhoitajan luokse saavuttaessa. Jatkohankkeessa suostumuksen pyysi lähettävä taho lähetteen laatimisen yhteydessä. Muutoksen syynä oli tietoturva: mikäli suostumuslomake tehdään vasta terveydenhoitajan luona, on salassa pidettävää tietoa jo ehtinyt vuotaa. Ilman asiakkaan suostumusta ei edes hänen nimeään saa antaa eteenpäin. Hankkeen jälkeistä aikaa varten tehtiin uusi kaupungin tietosuojavaltuutetun hyväksymä suostumuslomake (liite 3). Uusi lomake tehtiin, koska vanhassa lomakkeessa pyydettiin lupaa saada käyttää asiakkaan tietoja opinnäytetöihin. Jatkossa sellaista lupaa ei tarvitse pyytää. 7

10 2.3.3 Terveystarkastus Terveystarkastusprosessissa lähettävä taho pyytää asiakkaalta suostumuksen tietojen vaihtoon ja tekee lähetteen, johon on kirjattu se, mitä terveystarkastukselta halutaan. Useimmiten lähettävä taho liittää mukaan myös aktivointisuunnitelman, työhistorian ja tallennettua tietoa siitä, mitä lähettävä taho on asiakkaasta kerännyt. Lähetteen kokonaissisällöstä ei ollut selkeää yhtenäistä käytäntöä, koska lähettävien tahojen tiedot asiakkaista vaihtelevat. Prosessin aluksi terveydenhoitaja käy läpi lähetteen; tarkistaa lähettäjän taustaorganisaation ja asiakkaan nimen ja tarkistaa sen mitä terveystarkastukselta halutaan. Jos jotain tietoa puuttuu, niin hän ottaa tarvittaessa yhteyttä lähettäneeseen tahoon. Terveydenhoitaja lähettää asiakkaalle postitse kutsun saapua terveystarkastukseen (liite 4) ja toimittaa samalla esitietolomakkeen (liite 5) täytettäväksi. Asiakas saapuu terveystarkastukseen esitietolomakkeen kanssa. Lomake käydään läpi terveystarkastuksessa. Esitietolomakkeen tietoja käytetään pohjana terveystarkastuksessa käydylle keskustelulle. Asiakkaan terveyttä ja elämäntilannetta kartoitetaan keskustellen esitietolomakkeeseen täytettyjen tietojen perusteella. Terveydenhoitaja käyttää erilaisia kyselyitä ja mittauksia. Yleisimmät kyselyt ovat Tyypin II diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake, BDI-Beckin depressioasteikko ja Audit-kysely. Lisäksi tarkastuksessa teetetään tarvittaessa muita tupakointiin, liikuntaan, ravitsemukseen ja muistiin liittyviä testejä. Terveystarkastuksessa mitataan lähes poikkeuksetta paino, pituus, vyötärön ympärys, painoindeksi, verenpaine, mikrospirometria ja näkö. Asiakkaita lähetetään laboratoriokokeisiin tarpeen ja oman tahdon mukaan. Yleisimpiä laboratoriokokeita hankkeessa olivat verensokeri ja kolesteroliarvot, maksa-arvot, perusverenkuva ja miehillä eturauhasen toimintaa mittaava koe. Laboratoriotulokset ilmoitetaan asiakkaalle puhelimitse. Asiakas pyydetään tarvittaessa uudelle käynnille ja ohjataan lääkärille, jos tuloksissa ilmenee jotain poikkeuksellista. Useiden asiakkaiden kohdalla jatkohoito vaatii lisätutkimuksia ja toimenpiteitä, jotka hoidetaan perusterveydenhuollossa. Mikäli jatkohoito on maksullista, ja asiakas on maksukyvytön, hänet ohjataan sosiaalitoimistoon. Asiakasta varten suunnitellusta jatkohoidosta informoidaan lähettänyttä tahoa kirjallisella palautteella. Lähettänyt taho seuraa hoidon jatkumista yhdessä asiakkaan kanssa Sosiaaliohjaajan palveluohjaus Yksilökohtaisella palveluohjauksella voidaan vaikuttaa ehkäisevästi syrjäytymisprosessin kehittymiseen. Palveluohjauksessa asiakkaalle nimetään yksittäinen työntekijä tai työpari, joka kantaa vastuun asiakasprosessista yhdessä asiakkaan kanssa. Palveluohjauksen tavoitteena on vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja ja tukea toimintakykyä. Työntekijä asiantuntijuus korostuu, kun työskennellään monenlaisten arkielämän ongelmien kanssa. Yksilökohtainen palvelusohjaus soveltuu erityisen hyvin henkilöille, joilla on intensiivisen tuen ja monenlaisten palveluiden tarvetta ja heillä ei ole ennestään toimivaa asiakassuhdetta yhteenkään palveluorganisaatioon. (Raunio 2009, 175.) 1 Palveluohjauksen tarkoituksena on määritellä asiakkaan yksilölliset palvelutarpeet ja löytää niihin sopivat palvelut ja tuet. Palveluohjaukseen sisältyy; asiakkaiden valinta, palvelutarpeen arviointi, palvelujen ja tuen järjestäminen sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta ja tarvittaessa palvelukokonaisuuden korjaaminen. (Raunio, 2009, 175.) 1 Raunio, Kyösti Olennainen sosiaalityössä. Helsinki: Gaudeamus. 8

11 Hankkeen aikana sosiaaliohjaajan palveluohjaukseen ohjautui pääsääntöisesti asiakkaita, joilla oli terveystarkastuksessa tai lääkärin vastaanottokäynnin jälkeen noussut esille asioita, jotka vaativat pidempiaikaista työskentelyä asiakkaan ja verkostojen kanssa. Tällaisia asioita olivat esimerkiksi asumiseen liittyvät ongelmat (asunnottomuus), kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen, eri etuuksiin ja niiden hakemiseen liittyvä ohjeistus ja neuvonta. Asiakkaan kanssa mietittiin eri vaihtoehtoja ja tehtiin konkreettisia jatkosuunnitelmia työllistymiseen, koulutukseen tai kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Asiakassuhteet olivat tiiviitä ja tapaamiset sovittiin asiakkaan tarpeen mukaan. Asiakkaasta riippuen tapaamisia oli useamman kerran viikossa tai vain kerran. Lisäksi asiakkaisiin pidettiin yhteyttä puhelimella. Palveluohjaus piti sisällään myös eri lausuntojen suomentamista, yhteydenpitoa lääkäreihin ja muihin verkostoihin sekä osallistumista aktivointisuunnitelmien tekoihin sekä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään. Asiakkaita motivoitiin omien asioidensa selvittelyyn, toimenpiteisiin osallistumiseen, hoitosuhteen aloittamiseen ja sen ylläpitämiseen. Ensimmäisessä hankkeessa sosiaaliohjaaja kävi tutustumassa yhdessä asiakkaiden kanssa eri palveluiden tuottajiin, kuten Lapin kuntoutuskeskukseen, Balanssi ry:n, sekä Turvasen ja Jokkatuvan toimintaan. Sosiaaliohjaaja toimi Työkyky -hankkeessa kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän koolle kutsujana kahden asiakkaan osalta. Näissä tapauksissa asiakkaiden ympärillä oli laaja viranomaisverkosto, mutta yhtenäinen palvelusuunnitelma puuttui. Sosiaaliohjaaja vastasi näiden asiakkaiden suunnitelman toteuttamisesta yhdessä asiakkaan kanssa. Jatkohankkeessa asiakkaita ohjautui mm. Kelan kautta haettavaan ammatilliseen kuntoutukseen sekä työvoiman palvelukeskuksen asiakkuuteen. Asiakkuuksia myös palautui ja ne jatkuivat sosiaalitoimen aikuissosiaalityössä sekä sosiaaliturvatyössä hankkeen loputtua. Sosiaaliohjaajalla oli mahdollisuus tehdä lähetteitä työvoiman palvelukeskukseen. Muutamia asiakkaita siirtyi aikuissosiaalityön kautta työvoiman palvelukeskukseen. Työvoiman palvelukeskuksessa yhteistyö painottui kuntoutuspsykologin kanssa työskentelyyn. Ensimmäisessä hankkeessa asiakkaita ohjautui palvelukeskuksen kuntoutustutkimuksiin, koulutuskokeiluihin sekä työkokeiluihin. Asiakkaita ohjautui myös työvoiman palvelukeskuksen täydentävinä palveluina ostettuihin ryhmämuotoisiin palveluihin. Sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan ohjautui yksi henkilö, joka oli saanut määräaikaisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen Palaute terveystarkastuksesta Terveystarkastuksen jälkeen terveydenhoitaja kirjoittaa lähettäneelle taholle palautteen tarkastuksesta. Palaute on vapaamuotoinen kirjoitus terveystarkastuksessa ilmi tulleista terveydellisistä seikoista ja jatkohoitoon ohjaamisesta. Pyydettäessä asiakas saa itse kopion palautteesta. Hankkeessa palautteita vastaanottaneet tahot kommentoivat lähinnä vain palautteen kieliasua; toivottiin, että palautteessa käytettäisiin suomen kieltä, eikä latinaa ja että kaikkea yhdentekevää tietoa ei tarvitse palautteeseen laittaa. Hankkeen aikana mietittiin palautteen antamista sähköisenä, mutta asia ei edennyt. Asiakkaalle itselle annettiin tämän halutessa todiste terveystarkastuksessa tehdyistä mittauksista ja jatko-ohjeistuksista (liite 6). 9

12 2.3.6 Tietojärjestelmät Terveydenhoitaja käytti työssään Terveys Effica- järjestelmää. Sosiaaliohjaajan käytössä oli Effica yksilö- ja perhehuollon (YPH) -järjestelmä, jota käytettiin niin peruspalveluiden aikuissosiaalityössä kuin työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityössä. Kummallakaan työntekijöistä ei ollut oikeuksia työvoiman palvelukeskuksen TYP- järjestelmään, eikä oikeuksia toistensa käyttämiin ohjelmiin. Terveydenhoitajan käyttöoikeudet Terveys Efficassa -järjestelmään olivat rajalliset. Terveydenhoitajalla oli katselu- ja kirjoitusoikeus asiakkaan perustietoihin, yleisterveydenhuollon osioon, oikeudet laboratoriokokeiden tilaamiseen ja tulosten katseluun sekä oikeus viestin lähettämiseen Terveys Effican muille käyttäjille, kuten lääkäreille ja hoitajille. Terveydenhoitajalla oli oikeudet seuranta-lehtien käyttöön, jotka sisälsivät muun muassa verenpaineen, kuulon ja rokotusten seurannat. Lisäksi terveydenhoitajalla oli oikeus fysioterapian asiakaskirjaustietojen sekä röntgen-tietojen katseluun. Hänellä oli myös oikeus katsella ja kirjoittaa terveydenhoito-lehdille sekä todistus/lausunto -osioon. Hänellä ei ollut katselu- tai kirjoitusoikeuksia mielenterveys- ja päihdepalveluiden tietoihin. Terveydenhoitaja käytti Effica -ajanvarausohjelmaa. Sosiaaliohjaajalla oli katselu- ja kirjoitusoikeudet Effica YPH -järjestelmässä asiakkaan perustietoihin, asiakaskertomuksiin ja päätös-näytöille. 2.4 Toimintaa kuvaava kaavio Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamalli kuvattiin Rovaniemen kaupungin prosessikuvausohjeita noudattaen. Sen kokoaminen ja kuvaaminen oli osa hankkeen sosiaaliohjaajan opinnäytetyötä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Toimintamallissa kuvataan prosessi alkaen siitä, kun asiakas saapuu lähettävän tahon luo, päättyen siihen kun asiakas siirtyy joko perusterveydenhuollon palveluihin tai muihin palveluihin. Toimintamallin kuvaus julkaistaan Rovaniemen kaupungin intranet-sivuilla. Toimintamalliin koottiin kaikki hankkeessa mukana olleet toimijat. (ks. seuraava sivu) 10

13 Kaavio 2. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamallissa mukana olleet toimijat. 11

14 3 Asiakastiedot ja asiakkaiden näkökulma 3.1 Asiakastiedot Lähetteet Terveydenhoitajan ensimmäiset asiakkaat olivat vuoden 2008 alussa pääsääntöisesti työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita. Kevään 2008 aikana myös aikuissosiaalityön asiakkaiden määrä lisääntyi. Työ- ja elinkeinotoimistosta alettiin ohjata asiakkaita syksyn 2008 aikana. Jatkohankkeessa asiakasvirta hieman tasaantui. TE-toimiston kautta saapui enemmän asiakkaita, kun taas palvelukeskuksen lähetemäärä pieneni. Aikuissosiaalityön asiakasvirta pysyi koko hankkeen aikana suhteellisen vakiona. Yhteensä lähetteitä saatiin koko aikana 320. Vuoden 2009 aikana hanke oli tauolla noin kuuden kuukauden ajan. Sosiaalipalvelukeskuksen asiakkaat olivat pääsääntöisesti aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliturvatyöntekijöiden lähettämiä, mutta muutama lähetettiin myös lastensuojelusta ja jälkihuollosta. Työvoiman palvelukeskuksen lähetteet tulivat pääsääntöisesti sosiaaliohjaajilta ja sosiaalityöntekijöiltä, mutta useita saapui myös Työ- ja elinkeinotoimistosta työvoimanohjaajilta. Muut kaksi hankkeeseen lähetettyä asiakasta (ks. kaavio 3) tulivat terveyskeskuksesta hoitajan lähettämänä ja työllisyyttä tukevasta hankkeesta. Kaavio 3. Lähetteet. 12

15 Sukupuolijakauma Asiakkaiden sukupuolijakauma painottui varsinkin hankkeen alussa miehiin. Hankkeen jatkuessa sukupuolijakauma tasoittui, mutta pysyi koko ajan miesvoittoisena. Kaavio 4. Sukupuolijakauma. Asiakkaiden ikäjakauma Kaikki hankkeeseen lähetetyt asiakkaat eivät saapuneet terveystarkastukseen. Osa perui suostumuksensa, koska he olivat tulleet toisiin ajatuksiin terveystarkastuksen tarpeellisuudesta ja osa asiakkaista jätti saapumatta varatuille ajoille muista syistä. Yhteensä saapumatta jätti 42 asiakasta, eli noin 14 % kaikista asiakkaista. Kaikille tarkastukseen saapumattomille asiakkaille annettiin toinen ja usein kolmaskin vaihtoehto saapua tarkastukseen. Muutamia asiakkaita saapuikin, kun tarpeeksi monta kutsua oli lähetetty. Varatuille ajoille saapumattomien asiakkaiden tilanteesta ei pidetty tilastoa, mutta kokemuksen mukaan asiakkaat eivät sijoittuneet mihinkään tiettyyn ryhmään, vaan heidän joukossaan oli miehiä ja naisia kaikista ikäluokista. Hankkeen tavoitteena saada terveystarkastuksiin nuoria asiakkaita, mutta tavoitteesta tingittiin aika nopeasti. Mitä kauemmin hanke oli toiminnassa, sitä iäkkäämpää asiakaskunta oli. Suurin ryhmä oli selkeästi 45 ja 54 ikävuoden välissä olevat henkilöt. Asiakkaista yli 35-vuotiaita oli noin 82 %. 13

16 Kaavio 5. Ikäjakauma. Jatko-ohjaukset Terveystarkastuksessa käyneistä asiakkaista suurella osalla tiedettiin olevan terveydentilassa rajoituksia työnteon suhteen. Lähestulkoon jokainen asiakas ohjattiin eteenpäin tarkempiin tutkimuksiin. Monet asiakkaista eivät omasta mielestään tarvinneet lisätutkimuksia ja jatkoon ohjatuista iso osa ei ikinä alkanut asioitaan selvittämään. Asiakastilastojen mukaan terveydellisiä riskejä oli melkein kaikilla. Vain kolmella asiakkaalla ei ollut lainkaan terveydellisiä riskejä. Yleisimpiä riskejä olivat ylipaino, tupakointi ja kohonnut verenpaine. Yleisimmät jatko-ohjaukset tehtiin laboratorioon verikokeita varten ja lääkärin sekä sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanotolle. Yleisimpiä jatko-ohjauksen syitä olivat tuki- ja liikuntaelinten vaivat, kohonnut verenpaine, ylipaino, diabetekseen sairastumisen korkea riski, mielialahäiriöt, työkyvyn arvioinnit, toimintakyvyn arvioinnit ja sairausloman tarpeen arvioinnit. Jatko-ohjauksista pidettiin erilaisia tilastoja hankkeiden aikana, eikä tilastojen yhdistäminen olisi ollut kovin hedelmällistä. Kaaviossa 6 on eritelty ensimmäisen hankkeen ja kaaviossa 7 jatkohankkeen ohjautumispaikkoja. Sama asiakas on voitu ohjata useampaan eri paikkaan. Huomioitavaa on, että ohjaukset eivät välttämättä merkinneet käyntejä kyseisissä paikoissa. Osa asiakkaista ei katsonut tarpeelliseksi mennä ohjattuihin tutkimuksiin tai käynneille. Sosiaaliohjaajan kanssa tehtiin suullinen sopimus siitä, että kaikille TE-toimistosta tulleille asiakkaille voitiin antaa aika sosiaaliohjaajan luo. TYP:n ja sosiaalipalvelukeskuksen asiakkaita ei ohjattu sosiaaliohjaajan luo. Muita ohjauspaikkoja olivat terveydenhuollon lisäksi Kelan vakuutussihteeri, työvoiman palvelukeskuksen kuntoutuspsykologi sekä erilaiset kolmannen sektorin toimijoiden palvelut. Jatkohankkeessa ei eritelty laboratoriokokeissa kävijöitä, vaan ne 14

17 laskettiin yhteen Terveyskeskus/muu sarakkeeseen. Miltei kaikki Terveyskeskus/muu sarakkeeseen merkityt olivat laboratorioon ohjattuja. Kaavio 6. Alkuhankkeen terveystarkastusten ohjautumiset (N=96, sama asiakas on voitu ohjata useampaan eri paikkaan). 1. Tiimilääkäri 74 % 2. Tiimihoitaja 44 % 3. Hammashoito 27 % 4. Kuntoneuvola 12 % 5. Päihdepalvelut = A- klinikka+lapin nuorten päihdeklinikka (Romppu) 21 % 6. Mielenterveyspalvelut = Mielenterveystoimisto + Nuorten matalankynnyksen mielenterveyspiste (Nuppi) 23 % 7. Laboratorio 63 % 8. Sosiaaliohjaaja 16 %. Kaavio 7. Jatkohankkeen terveystarkastusten ohjautumiset. 15

18 Arvio työkyvystä Terveydenhoitaja arvioi asiakkaan työkyvyn tämän kertoman ja keskustelun perusteella. Arvioinnissa käytettiin kolmea luokkaa: työkykyinen, osatyökyinen/työkyvyn rajoitteita ja työkyvytön. Työkyinen kykenee työskentelemään opiskelemassaan ammatissa ja/tai viimeisessä harjoittamassaan ammatissa. Osatyökykyisellä/työkyvyn rajoitteisella on lieviä työkyvyn esteitä. Lieviä työkyvyn esteitä ovat esimerkiksi tietyissä ammateissa astma ja selkäkivut. Työkyvytön on täysin kykenemätön työskentelemään ammatissaan tai viimeksi työskentelemässään työssä. Työkyky voi kuitenkin palautua. Kaaviossa 8 on eritelty terveydenhoitajan tekemiä työkyvyn arvioita jatkohankkeen aikana. Huomion arvoista on, että yli puolet asiakkaista arvioitiin osatyökyisiksi (55 %) ja täysin työkykyisiä oli vain noin kolmasosa asiakkaista (34 %). Yleisimmät työkykyyn vaikuttaneet tekijät olivat päihteiden käyttö, masennus, tuki- ja liikuntaelinvaivat. Arvioita työkyvyn madaltumisen syistä ei kuitenkaan tilastoitu. Kaavio 8. Arvio työkyvystä. 3.2 Sosiaaliohjaajan asiakkuudet Terveydenhoitaja selvitti terveystarkastuksen yhteydessä asiakkaan tarvetta sosiaaliohjaukseen. Ohjauksen tarvetta oli esimerkiksi sairaslomatilanteissa, etuusasioiden selvittelyssä tai hoitotoimenpiteiden jälkeen jatkosuunnitelmien työstämisessä. Terveydenhoitajan ja sosiaaliohjaajan toimiminen fyysisesti samoissa tiloissa mahdollisti nopean suullisen konsultaation terveydenhoitajan ja sosiaaliohjaajan välillä. Konsultaatiossa voitiin harkita asiakkaan tarvetta sosiaaliohjaajan ohjaukselle. Sosiaaliohjaan asiakkaana aktiivisessa asiakassuhteessa oli ensimmäisen Työkyky-hankkeen aikana 27 henkilöä. Aktiivinen asiakassuhde tarkoitti sitä, että asiakkuus oli kestänyt pitempään ja pitänyt sisällään useita tapaamisia ja puhelinkontakteja. Jatkohankkeen aikana asiakassuhteessa oli 12 henkilöä sekä välisenä aikana 18 henkilöä. Muutama asiakassuhde jatkui, vaikka projektityöntekijän vaihtui jälkeen. Asiakaskontakteja oli kuukausittain noin 50 % enemmän kuin asiakastapaamisia. Asiakkaisiin 16

19 pidettiin usein yhteyttä myös soittamalla tai olemalla mukana moniammatillisissa verkostopalaverissa yhdessä asiakkaan kanssa. Sosiaaliohjaaja kokosi ja koordinoi verkostoja sekä moniammattillisia tapaamisia asiakkaiden asioissa. Asiakkaana oli myös henkilöitä, joiden asiat selvitettiin yhden tapaamisen aikana. Näiden asiakkuuksien osalta asiat kohdentuivat yleensä etuuksiin ja niiden hakemiseen liittyviin asioihin. Projektityöntekijät osallistuivat myös eri yhteistyötahojen kanssa pidettäviin tapaamisiin ja koulutuksiin sekä seminaaripäiviin. 3.3 Asiakaslähtöinen kehittäminen Hankkeen tavoitteena oli asiakkaiden osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Tähän tavoitteeseen pyrittiin pääsemään useammalla eri tavalla. Hankkeen sosiaaliohjaajan opinnäytetyön (Terveyspalvelut kuuluvat myös työnhakijoille toimintamallin kuvaaminen työnhakijoiden terveyspalveluiden toteuttamiseksi, Susanna Lauhava 2009) yhtenä osana olivat asiakkaiden osallistuminen ja osallisuuden kokemukset hankkeen kehittämistyössä. Sosiaaliohjaaja kokosi asiakkaista ryhmän, jossa pohdittiin heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään palvelujärjestelmän nykytilasta sekä tehtiin kehittämisehdotuksia fokusryhmähaastattelua soveltaen. Terveystarkastukset ja moniammattillinen yhteistyö pitkäaikaistyöttömän tukena Rovaniemellä (Ihalainen & Riihiaho 2009) -opinnäytetyö tarkasteli asiakkaiden terveystarkastustuloksia ja niiden pohjalta heidän terveydentilaansa. Lisäksi siinä selvitettiin asiakkaiden kokemuksia terveystarkastuksesta. Kolmas opinnäytetyö keskittyi tutkimaan kokemuksia hankkeen asiakkuudesta. Viimeisimpänä mainittu opinnäytetyö oli vielä työn alla hankkeen loppuessa. Hankkeessa saatu palaute ja tutkimustulokset ovat olleet lähinnä positiivisia. Asiakkaat olivat tyytyväisiä siihen, että palveluita tarjottiin tasapuolisesti kaikille. Terveystarkastus koettiin hyväksi keinoksi selvittää nykyinen terveydentila. Suostumuksen allekirjoittamista pidettiin asiakkaan omana etuna, eikä sitä kritisoitu. Vaikka tarkastukset ja terveydenhoitajan kohtaaminen koettiin tarpeellisena, osa asiakkaista oli kuitenkin jännittänyt tilannetta. Asiakkaat toivoivat, että työttömille suunnattaisiin jatkossakin monipuolisia palveluita ja säännöllisiä terveystarkastuksia. 17

20 4 Toiminnan jatkuvuus 4.1 Toimintamallin juurrutus perusterveydenhuoltoon Rovaniemen Työkyky ja terveys hanke loppui Kaksi kaupungin palveluksessa olevaa terveydenhoitajaa jatkaa terveystarkastuksia hankkeen jälkeen. Terveydenhoitajat työskentelevät Pulkamontien terveysasemalla omissa tiimeissään ja tulevat tekemään terveystarkastuksia oman työnsä ohessa. Toiselle, Sairaalakadun, terveysasemalle keskitetään muita uusia käytäntöjä. Hankkeessa toimineella terveydenhoitajalla ei ole pysyvää työsuhdetta kaupunkiin. Lähetteet terveystarkastuksiin tehdään jatkossa samoista paikoista kuin ennenkin. Terveydenhoitajien pääasiallisen toimipaikan vuoksi toivottavasti myös lähetteet terveydenhuollosta lisääntyvät. Muuten toiminta jatkuu samanlaisena kuin hankkeen aikana. Asiakkaat saapuvat lähetteillä terveydenhoitajan luo, joka tarvittaessa ohjaa heidät jatkotutkimuksiin. Terveystarkastuksen jälkeen terveydenhoitaja kirjoittaa palautteen lähettäneelle taholle. Loppuraportin kirjoitusvaiheessa oli vielä epäselvää, tekevätkö terveydenhoitajat tarkastuksia omalla työasemallaan, vai hankkeen aikana käytössä olleessa tilassa työvoiman palvelukeskuksessa. Kaupungin työllisyysohjelmaan on kirjattu, että terveystarkastuksia tullaan tekemään vuositasolla 130 henkilölle. Se tarkoittaa 2-3 tarkastusta viikkoa kohden. Vielä ennen uusien terveydenhoitajien aloittamista hanketyöntekijän oli tarkoitus käydä esittäytymässä ja kertomassa käytännön asioista terveystarkastukseen liittyen. Tarkoitus oli myös jakaa mainoksia terveystarkastuksen mahdollisuudesta työvoiman palvelukeskukseen, TE-toimistoon ja sosiaalipalvelukeskukseen, jotta asiakkaat osaisivat itsekin halutessaan ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan. Hankkeessa vahvasti mukana ollut sosiaaliohjaajan osuus jää tulevaisuudessa pois. Hankkeen aikana sosiaaliohjaaja toimi siltana sosiaalitoimistoon ja työvoiman palvelukeskukseen. Hankkeen jälkeen terveydenhoitajat joutuvat itse olemaan enemmän yhteistyössä sosiaalitoimiston ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Hankkeen aikana yhteystyö oli helppoa, koska toimintatavat sosiaalipalvelukeskuksen ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa olivat sosiaaliohjaajalle tuttuja. Juurrutusvaiheessa hankkeen työntekijät kävivät kertomassa työttömien terveystarkastusten tilastoista ja tuloksista kaupungin päättäjille ja toimijoille. Tilastojen avulla päättäjillä on ollut mahdollisuus pohtia pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tarpeellisuutta ja resurssien kohdentamista. 4.2 Hanketyön kokemusten ja tulosten levittäminen Hankkeen puitteissa ei järjestetty lehdistötilaisuuksia. Tiedottaminen tapahtui esittelemällä hanketta ja toimintamallia erilaisissa yhteistyöfoorumeissa ja palavereissa. Hankkeen kuluessa ja työntekijöiden vaihtuessa, hanketyöntekijät esittelivät hanketta niille tahoille, jotka työskentelivät hankkeen kohderyhmän kanssa. 18

21 Hanketta esiteltiin ja/tai yhteistyökäytännöistä sovittiin seuraavien tahojen kanssa: Rovaniemen monitoimikeskus säätiö Lapin keskussairaalan kuntoutustutkimusyksikkö Romppu, Lapin Nuorten päihdeklinikka Rovaniemen toimintakeskukset (Jämytie ja Ounastuote) Rovaniemen päiväkeskus ry Rovaniemen lähimmäiset ry Balanssi ry Turvanen Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskus Jokka-tupa Kriminaalihuoltolaitos, Pohjois-Suomen aluetoimisto Kolpeneen keskuslaitos Rovaniemen seudun työttömät ry Rovaniemen kaupungin kuntoutus- ja fysioterapiaosasto Neuvokas, Rovaniemen seudun vapaaehtoistyön keskus Rovaniemen kaupungin mielenterveystoimisto sekä A-klinikka Rovaniemen kaupungin terveyskeskuslääkärit Rovaniemen terveyskeskushoitajat Lapin mielenterveys- ja päihdehanke Lapin Martat ry Rovaniemen kaupungin hammashuolto Tiedottamisen osalta isoin tapahtuma oli hankkeen päätösseminaari Työttömien terveyspalvelut ja kuntoutuminen kohti työllistymistä, joka järjestettiin lokakuussa Seminaarin tarkoituksena oli tiedottaa toiminnasta ja saattaa yhteen niin Rovaniemen seudulla toimivat, kuin myös muut Lapin alueella toimivat, sosiaali- ja terveydenhuollon ja työ- ja elinkeinohallinnon ammattilaiset. Seminaariin olivat tervetulleita myös opiskelijat, eri organisaatioiden edustajat ja työttömien terveyden edistämisestä kiinnostuneet. Muutamasta pienemmästä kunnasta oltiinkin hankkeen loppuaikana yhteydessä hanketyöntekijöihin työttömien terveyspalvelumallin kehittämisen tiimoilta. 19

22 5 Tulokset ja johtopäätökset 5.1 Yhteenveto tuloksista Työttömien terveystarkastusten juurruttaminen osaksi terveydenhuollon perustyötä onnistui. Kaksi terveydenhoitajaa tekee terveystarkastuksia hankkeen päättymisen jälkeen oman työnsä ohella. Muut tavoitteet täyttyivät ainakin osittain. Tulevaisuuden visio yhteisestä sosiaali- ja terveyskeskuksesta ei ole toteutunut, mutta hanke on lisännyt sosiaali- ja terveysalan sekä työhallinnon yhteistyötä ja lähentänyt toimijoita. Hanke vastasi osaltaan vajaakuntoisten ja työkyvyttömien hoitoonohjauksen tarpeeseen ja selkiytti terveydenhoitajan osuutta prosessissa. Jatkoa ajatellen riittää kuitenkin useita haasteita. Asiakkaiden palvelutarpeet muuttuvat ja henkilöstöt vaihtuvat yksiköiden sisällä. Säilyykö toimintatapa silloinkin, ja onko toimijoilla todellista kiinnostusta työttömien terveydenhuollon ja yleensä palvelun kehittämiseen? Nämä ja monet muut kysymykset jäävät avoimiksi. Kokonaisuutena voidaan todeta, että hyviä käytäntöjä siirtyi yleiseen käyttöön hankkeen myötä. Toisaalta samaan aikaan työttömien terveydenhuollossa on edelleen paljon kehitettävää. Työvoiman palvelukeskuksille on laadittu TEM:n, STM:n, Kelan, Suomen Kuntaliiton yhteistyössä toimintaa koskevat linjaukset maaliskuussa Linjauksissa on mainittu, että henkilöstömääräältään yli 10 käsittävissä työvoiman palvelukeskuksen yhteisissä toimitiloissa henkilöstöön tulisi kuulua terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Alle 10 käsittävissä toimitiloissa terveydenhuollon palvelujen saatavuus on turvattava muilla tavoin. Tällä hetkellä Rovaniemen TYP:n henkilöstömäärä on 12, mutta terveydenhoitajien sijoituspaikkaa hankkeen päättymisen jälkeen ei ole vielä ratkaistu. Tietosuojaan liittyvät kysymykset rajoittavat jouhevaa tietojen vaihtoa eri organisaatioiden välillä. Tietosuojan ja tietojenvaihdon osalta tulisi pohtia sitä, miten tietojen vaihtaminen saataisiin tulevaisuudessa onnistumaan paremmin. Hankkeen aikana asiakkailta pyydettiin erillinen suostumus tietojen vaihtamisesta työvoimatoimiston, sosiaalitoimen ja Kelan virkailijoiden kesken. Terveydenhuollon tietojärjestelmän käyttöön ei toistaiseksi (edes rajatusti) ole lupaa muilla kuin terveydenhuollon ammattilaisilla. Pahimmassa tapauksessa pitkäaikaistyötön voi olla täysin työkyvytön, mutta asia ei tule ilmi työvoimatoimistossa. Tällöin asiakas on edelleen täysikuntoisena työttömänä työnhakijana, vaikka terveydentila vaatisi selvittelyä. Miten useiden vuosien aikana kertynyt tieto asiakkaan tilanteesta saadaan kulkemaan eri viranomaisten välillä niin, että se palvelee asiakkaan kokonaistilannetta parhaalla mahdollisella tavalla? Terveydenhuollon linkittyminen työttömien asiakasprosesseihin (työvoimatoimisto, sosiaalitoimi, Kela) on haasteellista ja se vaatii aikaa. Jatkossa tulisi keskittyä siihen, millaisin toimin tätä yhteistyötä voitaisiin kehittää ja syventää. Miten jokaisen mukana olevan tahon rooli asiakkaan prosessissa määritellään, kuka vastaa ja mistä? Tärkeää on käydä eri tahojen kanssa keskustelua heidän perustehtävästään suhteessa työttömien asiakaspalveluprosessiin. On asiakkaita, jotka tarvitsevat viranomaisten apua ja ohjausta palveluiden saamiseksi. Hankkeen loputtua on tärkeää sopia, kenellä on kokonaisvastuu asiakasprosessin etenemisestä. Vastaako kokonaisuudesta lähdettävä taho, vai onko esimerkiksi sosiaalitoimen aikuissosiaalityöllä oma roolinsa asiakasprosessien etenemisessä? 20

23 5.2 Avainhenkilöiden näkemyksiä PTT-hankkeesta Rovaniemen TE-toimiston johtaja Marja Perälä Näen hankkeen jatkon ehdottoman tärkeänä huomioiden asiakasrakenne ja asiakkaiden tarpeet sekä terveydentila. Hanke on tuottanut selkeää lisäarvoa toimiston toiminnalle kokonaisuutena. Hankkeeseen on voitu ohjata sellaisia henkilöitä, joiden osalta palveluissa ja prosesseissa eteneminen ei ole ollut mahdollista ennen kuin henkilöiden terveys ja toimintakyky on saatu selvitettyä. Tämä on edesauttanut sitä, että olemme voineet tarjota asiakkaille heidän ensisijaisesti tarvitsemiaan palveluja sekä sen jälkeen kohdentaa heihin oikeita palveluja oikea-aikaisesti, mikäli he ovat olleet kykeneviä te-toimiston tai työvoiman palvelukeskuksen aktiiviprosesseihin. Asiakkaiden näkökulmasta heidän terveydentila ja toimintakyky on tullut arvioinnin kohteeksi ja he ovat päässeet tutkimuksiin sekä jatkotoimenpiteisiin. Hanke on myös tiivistänyt eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja auttanut hahmottamaan asiakasrakennetta kokonaisuutena. Eri toimijat ovat voineet muodostaa hankkeen ja muun yhteistyön pohjalta yhteisen näkemyksen tilanteesta ja asiakkaiden tarpeista. Tämä on auttanut löytämään eri /kirkastamaan eri toimijoiden roolia ja tehtäviä palveluverkostossa. Hankkeen kautta on saatu faktatietoa, jota on voitu hyödyntää yhteistyössä ja palvelujen suunnittelussa sekä organisoinnissa. Mielestäni tämä on ollut upea voimannäyte eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Olemme siinä onnistuneet te-toimiston näkökulmasta hyvin. Hankkeen kautta myös perusterveydenhuolto on saatu ainakin havahtumaan, ehkä osin myös kiinnostumaan työttömien tämän hetkisestä terveydentilasta. Yhteistyö on tiivistynyt selkeästi. Yksi merkittävä asia on ollut myös se, että hankkeen kautta olemme oppineet toisiltamme. Tunnemme ja tiedämme aikaisempaa enemmän siitä, mikä kunkin toimijan rooli on ja millä periaatteilla palveluja kohdennetaan. Myös palvelut ovat tulleet tutummiksi. Huono puoli on se, että hanke on määräaikainen ja juuri kun löysimme yhteisen sävelen, hankkeen määräaika päättyy. Tarvetta hankkeelle on edelleenkin ja mielestäni sen pitäisi olla jatkuvaa toimintaa. Mielestäni hankkeessa olisi voinut olla korostuneemmin esillä mielenterveyteen liittyvät asiat, koska hyvin monella asiakkaalla työllistymisen esteet kulminoituvat mielenterveys- tai päihdeongelmiin. Miten nämä tahot olisi voinut kytkeä mukaan vielä tiiviimmin ja systemaattisemmin hankkeeseen? Sosiaaliturvan palvelukeskus, Aikuissosiaalityö ja työvoiman palvelukeskus, johtava sosiaalityöntekijä Eija Savelius-Koski Työttömien terveystarkastusmalli ollaan hankkeen päättyessä juurruttamassa osaksi perustyötä, mikä on ollut yksi keskeisistä tavoitteista. Tässä vaiheessa hyväksi todetun toiminnan jatkuminen vaatii aktiivista moniammatillista työotetta sekä lähettäviltä tahoilta kuin terveystarkastuksia tekeviltä työntekijöiltäkin. Haasteena on luonnollisesti työn edelleen kehittäminen sekä joustava yhteistyö eri toimijoiden välillä. Tähän hankkeen kautta on saatu hyvää kokemusta ja rakennettu pohja, jonka kautta työtä on hyvä jatkaa. Jatkossa näitä kokemuksia tulee käyttää hyväksi ja edelleen täsmentää rajapintatyöskentelyä sosiaali- ja 21

24 terveydenhuollon eri toimijoiden välillä, jotta asiakkaiden prosessit etenevät johdonmukaisesti ja asiakkaan kannalta järkevällä tavalla. Haasteena terveystarkastuksiin on tavoittaa erityisesti nuoret työttömät henkilöt, ja saada heidät motivoitua käyttämään kyseistä palvelua. Terveystarkastusten kautta olisi mahdollisuus havaita terveysrajoitteita ja huomioida ne ennen ammatillisten suunnitelmien rakentamista. Asiakkaalle on voitu tarjota mahdollisuus perusteelliseen terveystarkastukseen, ja tämän perusteella tarvittaessa jatko-ohjata jatkotutkimuksiin ja asianmukaiseen sairauden hoitoon. Terveystarkastuksen tarve on monelle asiakkaalla ollut ilmeinen ja tullut esille esim. sosiaalialan ammattihenkilön aikavarauksella. Asianmukaisella hoidolla on pystytty parantamaan elämänlaatua ja hyvinvointia. 22

25 Liitteet Liite 1. Lähete terveystarkastukseen Liite 2. Suostumuslomake tietojen vaihtoon (vanha) Liite 3. Suostumuslomake tietojen vaihtoon (uusi) Liite 4. Kutsu terveystarkastukseen Liite 5. Esitietolomake Liite 6. Palautelomake asiakkaalle terveystarkastuksesta 23

26 Liite 1. LÄHETE TERVEYSTARKASTUKSEEN Nimi: Osoite: Ammatti/koulutus Henkilötunnus: Puhelinnumero: Työttömyyden kesto: Terveystarkastus lähetteen perusteet? Mihin halutaan selvitys? Onko asiakkaalle tehty aiemmin terveyteen liittyviä tutkimuksia esim. erikoissairaanhoidon, työvoimahallinnon, kelan, eläkelaitosten järjestämänä, mitä? Asiakkaan taustatiedot liitteenä Palvelusuunnitelma (liitteeksi työnhakusuunnitelma) Aktivointisuunnitelma Työnhakusuunnitelma Aiemmat lausunnot terveydentilasta/ työkyvystä Mikäli jotain muuta huomioitavaa, voit jatkaa kääntöpuolelle. Lähettäjä ja organisaatio (nimi, puhelinnumero, sähköposti) Paikka ja aika Allekirjoitus ja nimen selvennys 1

27 Liite 2. Suostumus Nimi: Henkilötunnus: 1) Suostumukseni mukaisesti TYÖKYKY-hankkeen terveydenhoitaja ja sosiaaliohjaaja saavat hankkia kaikilta viranomaisilta laeissa ja muissa säädöksissä olevien salassapitosäännösten estämättä palvelutarpeeni kartoittamiseksi tarvittavia asiakirjoja ja tietoja, joilla on merkitystä työkykyni arvioimiseksi, työhönsijoittumis-, koulutus tai kuntoutusmahdollisuuksieni kannalta. 2) Suostumukseni mukaisesti Rovaniemen sosiaalipalvelukeskuksen/työvoimatoimiston/työvoiman palvelukeskuksen viranomainen saa luovuttaa minua koskevia tarpeellisia tietoja, joilla on merkitystä työkykyni arvioimiseksi, työhönsijoittumis-, koulutus tai kuntoutumismahdollisuuksieni kannalta TYÖKYKYhankkeen terveydenhoitajalle ja sosiaaliohjaajalle. 3) Suostumuksen mukaisesti TYÖKYKY-hankeen terveydenhoitaja ja sosiaaliohjaaja saa luovuttaa hankkeeseen lähettävälle taholle sellaisia tietoja, joilla on merkitystä työkykyni arvioimiseksi, työhönsijoittumis-, koulutus tai kuntoutusmahdollisuuksieni kannalta. Lisäksi suostun siihen, että tietojani saa käyttää TYÖKYKY- hankkeessa toteutettavissa tutkimuksissa sekä opinnäytteissä ilman tunnistetietojani (esim. nimet ja syntymäajat ei välity tutkimuksen tekijöille) Tietojani saa käyttää tutkimuksessa Tietojani EI saa käyttää tutkimuksessa Minulle on kerrottu hankkeen tavoitteista, sisällöistä ja yhteistyötahoista. Tässä yhteydessä antamani suostumus on voimassa niin kauan kun asiakkuuteeni TYÖKYKY-hankkeessa kestää. Suostumuksen antaminen on vapaaehtoista ja minulla on oikeus peruuttaa suostumus ilmoittamalla siitä kirjallisesti hankkeen työntekijöille. Aika ja paikka: Allekirjoitus ja nimen selvennys: Suostumuksen vastaanotti: Aika ja paikka: Allekirjoitus ja nimen selvennys: 2

Terveydenhoitaja Matias Ahlsved p. 040-1796365 matias.ahlsved@rovaniemi.fi Sosiaaliohjaaja Paula Kettunen p. 040-1649354 paula.kettunen@rovaniemi.

Terveydenhoitaja Matias Ahlsved p. 040-1796365 matias.ahlsved@rovaniemi.fi Sosiaaliohjaaja Paula Kettunen p. 040-1649354 paula.kettunen@rovaniemi. 1 Sisällysluettelo 1. Hanketiedot... 1 1.1 Yhteystiedot... 1 1.2 Kehittämistyön kuvaus... 1 1.2.1 Tavoitteet... 1 1.2.2 Oletukset vaikutuksista ennen hankkeen alkamista... 1 1.2.3 Vaiheet... 2 1.2.4 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi Ihan tavallisia asioista? Keino asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi TYÖPAJA: Mukautetuista opinnoista mukautetuille työmarkkinoille? - Tulevaisuuden visiointia 27.11.2012 Työvoimaoha Kristiina Tuikkanen,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä

Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä Riikka Kimpanpää Projektipäällikkö Työllisyys- ja sosiaalipalveluiden tehostamisen projekti 2016 1 Uudistuvat palvelut Tampereelle uusi keskitetty

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä 30.11.2011 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? yhteistyötä ollut aina, verkostoitumisesta tai verkostotyöstä puhuttu varsinaisesti vasta 1990-luvulta

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Pohjois-Karjalan kuntajohtajatilaisuus Pohjois-Karjalan TE toimisto 18.3.2015 TYP toiminnan organisointi: mitä on tehty ja miten tästä eteenpäin? Alustavat

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? TEM:n ajankohtaisiltapäivä Ohjaamoille 15.3.2016 Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpanon etappeja

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 ASIAKKUUS Kehitysvammapalveluiden Vammaispalveluiden Omaishoidon Asiakkaan kotikunta: 2 PALVELUSUUNNITELMA

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi

Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi Työhallinnon keinot palvelutarpeen tunnistamiseen - Oikea aika vai oikea paikka? 1 14.12.2015 /Varsinais-Suomen TE-toimisto/Maaret Mast Työhallinnon keinoista

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Raportti toiminnasta

Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Raportti toiminnasta Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut 1.11.2011 31.10.2013 Raportti toiminnasta 1.5.-31.12.2012 29.1.2012 Rovaniemi Kehittämistehtävä: Työikäisten kuntoutuksen palveluprosessin kehittäminen sosiaali-

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 7705/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 7705/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2015 1 (1) 98 Asianro 7705/05.20.00/2015 Osatyökykyiset täysillä töihin -hanke Perusturva- ja terveyslautakunnan kokouksessa 21.10.2015 keskusteltiin osatyökykyisten työttömien

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Salon nykyisen mallin tarina Idea nykyiseen toimintamalliin Muutama vuosi sitten Salon kaupungin terveyskeskuksen kuntoutusyksikössä oli fysiatrian erikoistuvan

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden 1 Nuorten 18-25-vuotiaiden tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus 18.1.2011 Saila Lähteenmäki Ohjaajaj Sosiaalinen- ja taloudellinen tuki Asiakkuuden vireilletulo/ajanvaraus

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 1 ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 Sisällys Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys-

Lisätiedot