Työkyky-hanke, Työkyky ja terveys -hanke.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.9.2007-30.4.2009 Työkyky-hanke, 1.9.2009-31.10.2010 Työkyky ja terveys -hanke."

Transkriptio

1 1

2 Sisällysluettelo 1 Hanketiedot Yhteystiedot Kehittämistyön kuvaus Tavoitteet Oletukset vaikutuksista ennen hankkeen alkamista Vaiheet Toimintaympäristö ja toimijat Toimintamallin kuvaus Toimijat Resurssit Prosessi Lähetekäytäntö Suostumus Terveystarkastus Sosiaaliohjaajan palveluohjaus Palaute terveystarkastuksesta Tietojärjestelmät Toimintaa kuvaava kaavio Asiakastiedot ja asiakkaiden näkökulma Asiakastiedot Sosiaaliohjaajan asiakkuudet Asiakaslähtöinen kehittäminen Toiminnan jatkuvuus Toimintamallin juurrutus perusterveydenhuoltoon Hanketyön kokemusten ja tulosten levittäminen Tulokset ja johtopäätökset Yhteenveto tuloksista Avainhenkilöiden näkemyksiä PTT-hankkeesta Liitteet

3 1 Hanketiedot 1.1 Yhteystiedot Työkyky ja terveys -hanke Rovaniemen kaupunki/perusturvaosasto Hallituskatu 7, Rovaniemi Vastuuhenkilö: Ylilääkäri Markku Oinaala p , Raportoijat: Terveydenhoitaja Matias Ahlsved p Sosiaaliohjaaja Paula Kettunen p Hanke on toteutettu ajalla: Työkyky-hanke, Työkyky ja terveys -hanke. 1.2 Kehittämistyön kuvaus Tavoitteet Rovaniemen kaupungin pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke jakaantui kahteen vaiheeseen: Työkyky-hankkeeseen ja Työkyky ja terveys -hankkeeseen. Ensimmäisen hankkeen tavoitteita olivat pitkäaikaistyöttömien toimintakykyä lisäävien palvelukokonaisuuksien luominen ja pitkäaikaistyöttömille suunnatun työhön kuntoutumista, opiskelua tai eläkeselvittelyä tukevan hoitoketjun sisään ajaminen sekä asiakkaiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Toisen vaiheen tavoitteena oli pitkäaikaistyöttömien terveydenhoidon palvelumallin suunnittelun jatkaminen ja toiminnan juurruttaminen osaksi perustyötä. Lähtökohtana oli edelleen kehittää ja testata aiemmin Työkyky-hankkeessa kehiteltyä toimintamallia, syventää Työkyky-hankkeen aikana saatua kokemusta moniammatillisesta yhteistyöstä pitkäaikaistyöttömien työhön kuntoutumisprosesseissa, lisätä pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeen osaamista ja selkeyttää terveydenhoitajan roolia osana työhön kuntoutumisprosessia Oletukset vaikutuksista ennen hankkeen alkamista Työvoiman palvelukeskus, sosiaalitoimi ja työ- ja elinkeinohallinto odottivat, että hankkeen avulla asiakkaat pääsisivät joustavasti terveystarkastukseen ja tarvittaessa tutkimuksiin sekä hoitoon. Ajatuksena oli, että asiakkaat saisivat asiantuntevaa ohjausta ja neuvontaa terveysasioissa ja hankkeen terveydenhoitaja pitäisi huolta asiakkaan asioiden etenemisestä 1

4 terveydenhuollossa. Terveystarkastusten tavoitteena oli antaa työntekijälle ja asiakkaalle itselleen tärkeää tietoa terveydellisistä tekijöistä työelämän näkökulmasta. Vähintään yhtä oleellisena pidettiin hoitopolun viemistä eteenpäin silloin kun terveysongelmia ilmenee. Terveydenhuollon roolina palveluprosessissa nähtiin se, että esimerkiksi akuutit sairaslomat ja b- lausuntoa vaativat käynnit lääkärillä hoituisivat hankkeen kautta nopeammin, ja näin ollen työttömät pitkäaikaissairaat pääsisivät oikeiden etujen piiriin. Lisäksi ajateltiin, että työttömien terveystarkastukset poistavat asiakasmäärän painetta muualta terveydenhuollosta. Toisaalta työttömien terveystarkastusten pelättiin aiheuttavan lisämenoja kaupungille ja lisäävän muiden erityisryhmien vaatimuksia uusille terveystarkastuksille Vaiheet Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tarve tunnistettiin Rovaniemellä jo ennen valtakunnallisen kehittämishankkeen alkua. Keväällä 2007 yksi terveydenhoitaja aloitti oman työnsä ohella terveystarkastukset pitkäaikaistyöttömille. Palveluiden jatkokehittämisen tarve nousi kuitenkin nopeasti esille. Yhteistyökäytännöt terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinotoimiston kanssa olivat moninaisia ja niiden yhteensovittaminen koettiin haasteellisena. Rovaniemen perusturvalautakunta päätti kesäkuussa 2007 hakea rahoitusta Työkyky-hankkeelle. Työkyky -hanke käynnistyi Rovaniemellä Hankkeessa tehtiin heti aluksi uudelleen järjestelyjä tilojen osalta ja se viivästytti asiakastyön aloitusta. Asiakastyö alkoi nykyisissä tiloissa työvoiman palvelukeskuksessa Hankeen ensimmäinen vaihe päättyi Kehittämishankkeen toinen vaihe, Työkyky ja terveys -hanke, käynnistyi hieman myöhässä työntekijäpulan vuoksi Asiakastyö alkoi lyhyen perehtymisvaiheen jälkeen. Työkyky ja terveys -hanke loppui Toimintaympäristö ja toimijat Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät alkaen. Rovaniemestä tuli pintaalaltaan Euroopan suurin kaupunki. Asukasluvultaan yhdistynyt Rovaniemi on Suomen 15. suurin kunta ( asukasta toukokuussa 2010). Vuonna 2007 noin 85 % asukkaista asui keskustan suuralueella ja loput 15 % kaupunkia ympäröivissä kylissä. Välimatkat kylistä keskustan palveluihin voivat olla yli 100 kilometriä. Se hankaloittaa osaltaan työllistymistä, kuntoutumista ja yleensä palveluiden piiriin pääsemistä. Hankkeen hakuvaiheessa (2007) Rovaniemen työttömyysprosentti oli 13 %. Työttömänä oli keskimäärin 3500 henkilöä. Rakenteellisen työttömyyden kriteerin täytti yhteensä noin 2000 henkilöä (pitkäaikaistyöttömät, toistuvaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jäänet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle sijoittuvat). Vuonna 2008 työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 3410 henkilöä ja vuonna 2009 keskimäärin 3934 henkilöä. Työttömyyden kasvu kohdentui ensisijaisesti nuoriin ja miehiin. Ammattiryhmissä eniten olivat edustettuina rakennus- ja teollisuusalan ammatit. Vuoden 2010 tammi-maaliskuussa työttömiä työnhakijoita oli jo keskimäärin 4112 henkilöä. Vaikka pitkäaikaistyöttömyydessä ei ole tapahtunut olennaista muutosta, on pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömyys nähty yhteisenä kasvavana huolenaiheena. Toimenpiteen jälkeen työttömäksi jäävien ja toistuvaistyöttömien määrät ovat lisääntyneet. Vuonna 2008 pitkäaikais- 2

5 ja toistuvaistyöttömyyden kriteerit täyttäviä henkilöitä oli Rovaniemen alueella noin 1800, vuonna 2009 keskimäärin noin 1900 ja vuoden 2010 tammi-maaliskuussa noin Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömyyden osuus tammi-maaliskuussa 2010 oli keskimäärin 36 % kokonaistyöttömyydestä. Rovaniemen hyvinvointipalveluiden perusturvaosasto vastasi Työkyky-hankkeen ja Työkyky ja terveys -hankkeen hallinnoinnista. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi ylilääkäri Markku Oinaala ja hankkeen työntekijöinä terveydenhoitaja ja sosiaaliohjaaja (50 % työajalla). Hankkeet toteutettiin yhteistyössä terveyspalvelukeskuksen, sosiaalipalvelukeskuksen (aikuissosiaalityön), työvoiman palvelukeskuksen, TE-toimiston ja Kelan kanssa. Rovaniemellä terveyspalvelukeskuksen avovastaanottotoiminta on sijoitettu kahdelle terveysasemalle. Vastaanottotiimit on jaettu alueellisiin omalääkärialueisiin ja hoitotiimeihin. Tiimejä on yhteensä 7 ja jokaisessa tiimissä on 3-4 aluetta. Tiimeissä on kolme lääkäriä, 1-2 sairaanhoitajaa, terveydenhoitaja sekä terveyskeskusavustaja. Lisäksi tiimeissä voi olla lääkintävahtimestari. Aikuissosiaalityön piiriin kuuluu peruspalveluita, työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityötä ja ohjausta. Aikuissosiaalityö on jaettu kolmeen alueelliseen tiimiin, joissa jokaisessa työskentelee sosiaalityöntekijä sekä sosiaaliohjaaja. Rovaniemen työvoiman palvelukeskus oli vahvasti mukana hankkeen toteuttamisessa ja toimintamallin kehittämisessä. Työvoiman palvelukeskus perustettiin Rovaniemelle vuonna Työvoiman palvelukeskuksessa työskentelee nuorten ja aikuisten yksikön alaisuudessa kolme sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaajaa ja vastaanotossa palveluneuvoja. TE-toimiston alaisuudessa työskentelee neljä työvoimaohjaajaa ja yksi kuntoutuspsykologi. Lisäksi työvoiman palvelukeskuksessa toimii kelan vakuutussihteeri. Käytännön työtä johtaa työvoiman palvelukeskuksen oma johtaja, jonka emo-organisaatio on TE-toimisto. Rovaniemen työ- ja elinkeinotoimiston perustehtävänä on edistää työnhakijoiden työllistymistä ja työnantajien työvoiman saantia asiakaslähtöisesti ja asiantuntevasti julkisilla työvoimapalveluilla ja toimenpiteillä yhteistyössä Rovaniemen seudun muiden toimijoiden kanssa. Rovaniemen TE-toimiston palveluja tarjotaan Rovaniemen kaupungin sekä Ranuan kunnan alueella. Henkilöasiakkaille tarjotaan TE-toimistossa palveluja omatoimisen työnhaun tukemiseksi, osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi, yritystoiminnan käynnistämiseksi ja työmarkkinoille paluun tukemiseksi. TE-toimiston asiantuntijat opastavat työnhaussa, tarjoavat työ- ja koulutusmahdollisuuksia ja auttavat henkilökohtaisten työllistymissuunnitelmien laadinnassa. 3

6 2 Toimintamallin kuvaus 2.1 Toimijat Työttömyyden pitkittymisen syyt ovat usein moninaisia. Pitkäaikaistyöttömän työllistämisessä ja tai työhön kuntouttamisessa tarvitaan moniammatillista työotetta. Pitkäaikaistyöttömillä voi olla ongelmia talouden hoidon, arjen hallinnan ja terveyden kanssa, eikä yhden ongelman ratkaiseminen tuo välttämättä ratkaisua kokonaistilanteeseen. Koska alan ammattilaisen on mahdotonta olla asiantuntija usealla sektorilla, pitkäaikaistyöttömän palvelussa tarvitaan monen eri alan ammattilaisen tiivistä verkostotyötä. Keskeisimmät verkoston jäsenet Rovaniemellä olivat TYP:n henkilökunta, TE-toimiston henkilökunta, aikuissosiaalityön työntekijät sekä terveyskeskusten työntekijät. Moniammatillisen verkoston toimiminen vaatii esimiehiltä ymmärrystä verkostotyön vaativuudesta. Se asettaa vaatimuksia myös työntekijöiden henkilökohtaiselle osaamiselle. Verkostoihin tutustuminen ja muille toimijoille esittäytyminen vie aikaa toiminnan alkuvaiheessa, mutta se on pitemmän päälle palkitsevaa. Omaa työtä helpottaa se, että tietoisuus terveydenhoitajan työstä yhteistyökumppanien keskuudessa kasvaa. Jatkuvuuden ja kehittymisen kannalta on tärkeää järjestää säännöllisiä tapaamisia verkoston kesken. Tärkeintä on selkiyttää kunkin toimijan rooli yhteistyöverkostossa. Terveydenhoitajan koulutukseen kuuluu työterveyshuollon opintoja, mutta koulutus ei sisällä työttömien terveydenhuoltoa. Työttömyyden vaikutus ihmisen psyko-fyysis-sosiaaliseen kokonaisuuteen on niin merkittävä, että se ansaitsisi saada oman osuutensa terveydenhoitajan opinnoissa. Koulutuksen puutteen vuoksi työttömien terveydenhuollossa toimivien terveydenhoitajien täytyy itse perehtyä toimintamalliin, toimintaympäristöön ja muihin toimijoihin. Mahdollinen kokemus vastaavanlaisesta työstä on eduksi, mutta se ei ole pakollista. Työ itsessään opettaa aina. Rovaniemellä PTT-toimintamallin kehittäminen sujui mutkattomasti, koska kaikki toimijat olivat yhtä mieltä palvelun tarpeellisuudesta. Hankkeen työntekijöiden vierailut eri toimipisteissä edesauttoivat muidenkin toimijoiden kiinnittymistä toimintaan. Ohjaus- ja työryhmään pyydettiin henkilöitä, joilla oli halu kehittää toimintaa ja valta tehdä päätöksiä. Asiakkaiden näkökulma olisi kuitenkin voinut olla enemmän esillä työryhmissä. Terveystarkastuksiin osallistui kiitettävä määrä asiakkaita. Asiakasvirta oli ehtymätön ja terveydelliset ongelmat konkretisoituivat tilastoinnin avulla. Asiakkaiden runsaus lisäsi tarvetta olla tekemisissä verkostojen kanssa ja yhteistyökumppanien toimintatavat tulivat entistä tutummaksi työn edetessä. 4

7 Kaavio 1. Hankkeen työ- ja ohjausryhmät. 5

8 2.2 Resurssit Projektityöntekijäksi valittiin ensimmäisessä hankkeessa jo valmiiksi kaupungin toimessa ollut kokenut terveydenhoitaja ja hänelle työaisapariksi niin ikään toimessa ollut sosiaaliohjaaja. Työn aloittamista vauhditti se, että Rovaniemen kaupunki oli toimintaympäristönä molemmille työntekijöille tuttu. Käynnistysvaiheen jälkeen terveydenhoitajan työhuone siirtyi terveyskeskuksesta työvoiman palvelukeskuksen tiloihin. Asiakkaiden ja oman toiminnan kannalta läheisyys työhallinnon, kaupungin sosiaalitoimen ja kelan virkailijan kanssa olivat erityisen toimivia ratkaisuja, vaikka muu terveydenhuollon henkilöstö ja kollegiaalinen tuki olivatkin kauempana. Jatkohankkeen aikana terveydenhoitaja palkattiin kaupungin ulkopuolelta. Jatkohankkeessa myös sosiaaliohjaaja vaihtui. Sosiaaliohjaaja toimi hankkeessa 50 % työajalla alkaen. Sosiaaliohjaaja helpotti yhteydenpitoa sosiaalityöhön ja toi sosiaalialan näkökannan mukaan perustyöhön. Hankkeen aikana saatiin paljon palautetta siitä, että terveydenhoitajan kautta tulisi päästä nopeammin lääkärille ja saada esimerkiksi sairaslomatodistuksia. Lääkärivajeen vuoksi ylimääräisiä lääkäriaikoja ei voitu järjestää, vaan kaikki kävivät tarpeen vaatiessa oman alueensa lääkärillä. Hankkeessa harkittiin psykiatrin palveluita ostopalveluna, mutta niitä oli tarjolla vain kaupungin omassa terveydenhuollossa. Eri hallinnonalojen tietojärjestelmien epäyhtenäisyys aiheutti ongelmia kehittämistyössä. Työhallinnon kautta tulleet asiakkaat luulivat, että terveydenhoitaja näkee heidän tietonsa työhallinnon sähköisestä järjestelmästä. Vaikka kaikkiin tietoihin ei tietosuojalain mukaan terveydenhoitajankaan tarvitse päästä, niin pienetkin sovellukset voisivat edesauttaa asiakkaan palvelun nopeutumista. Positiivista oli, että terveydenhoitajalla oli käytössään sama sähköinen käyttöjärjestelmä avoterveydenhuollon kanssa. Järjestelmän avulla hän pystyi tutustumaan asiakkaan terveydenhuollon perustietoihin. 2.3 Prosessi Työ on olennainen osa ihmisen identiteettiä. Voidaan väittää, että ihminen arvioidaan pitkälti työn perusteella ja työttömällä ei tunnu olevan ihmisarvoa laisinkaan. Tämän vuoksi asiakkaan aito kohtaaminen prosessin jokaisessa vaiheessa on tärkeää. Läsnä oleminen, asiakkaan huolien kuunteleminen ja halu auttaa ovat tärkeitä tekijöitä asiakkaan kohtaamisessa. Terveystarkastukseen lähettävän viranomaisen on tiedettävä, mihin hän on asiakasta lähettämässä. Hänen on tunnettava terveystarkastuksen sisältöä ja tunnettava sen hyöty asiakkaalle. Myös kivuliaat ja vaikeat asiat on osattava ottaa puheeksi. Hankkeeseen osallistuminen oli asiakkaille vapaaehtoista. Siitä huolimatta monilta asiakkailta saatiin viestiä, että heidän toimeentulotukea oli uhattu alentaa, jos he eivät suostuneet terveystarkastukseen. Lähettäviä tahoja muistutettiin terveystarkastusten vapaaehtoisesta luonteesta. Terveystarkastukseen lähettämisen perusteena käytettiin asiakkaan ja ohjaavan tahon yhteisen neuvottelun tuloksena syntynyttä tarvetta selvittää asiakkaan terveyteen, elämänhallintaan ja arjessa selviytymiseen liittyviä asioita. Kriteereinä ohjauksessa oli myös asiakkaan oma halu selvittää terveydentilaansa. Asiakkaalla saattoi olla tarve saada ohjausta mm. elintapoihin, ravitsemukseen liikuntaa, sosiaalisiin suhteisiin ja psyykkisen jaksamiseen. 6

9 2.3.1 Lähetekäytäntö Lähettävät tahot tarjosivat terveystarkastusta asiakkaille silloin kun asiakkaalla oli tapaamisen yhteydessä ilmennyt jokin työllistymiseen vaikuttava terveydellinen este. Useimmiten asiakkaalle tehtiin lähete (liite 1). Syynä lähetteen tekemiseen saattoi olla myös viranomaisen huoli asiakkaan voinnista. Asiakkaiden joukossa oli useita tapauksia, joissa terveystarkastukseen tehtiin lähete, koska asiakkaalla itsellään oli halu selvittää omaa terveydentilaansa. Yhtenäinen lähetekäytäntö aloitettiin jatkohankkeen aikana. Aluksi lähetteenä toimi aktivointisuunnitelma, palvelusuunnitelma tai jokin muu vastaava. Olennaista oli se, että lähetteestä kävi ilmi asiakkaan tietoisuus tarkastuksesta. Jatkohankkeessa luotiin paperinen lähete, jonka tavoitteena oli yksinkertaistaa ja parantaa asiakasohjauksia. Lähete osoittautui toimivaksi. Lähetteestä kävi ilmi lähetettävän asiakkaan perustiedot, työttömyyden kesto, syy terveystarkastukseen lähettämiseen, mahdolliset työ-, opiskelu- ja toimintakyvyn esteet. Lisäksi mukaan liitettiin aktivointisuunnitelma, palvelusuunnitelma tai työskentelyhistoria. Lähettävät tahot kirjasivat sähköisiin järjestelmiinsä merkinnän lähetteestä tai ehdotetusta terveystarkastuksesta. Näin pysyttiin selvillä siitä, missä vaiheessa asiakkaan prosessi oli menossa. Asiakkaita PTT-hankkeeseen lähettivät: Työ- ja elinkeinotoimisto Työvoiman palvelukeskus Rovaniemen kaupungin aikuissosiaalityö Lisäksi yksittäisiä asiakkaita saapui muista työllisyyttä tukevista hankkeista ja perusterveydenhuollosta. Hankkeen alussa terveystarkastusten painopiste oli alle 30-vuotiaissa asiakkaissa. Nuoret eivät kuitenkaan kokeneet terveystarkastuksia tarpeellisina, eivätkä he olleet halukkaita käyttämään palvelua. Asiakkaiden määrä kasvoi, kun ikärajoista luovuttiin. Lähetteeseen kirjattiin terveystarkastukseen lähettämisen syy; oli se sitten eläkeselvittelyyn aloittaminen, verikokeisiin pääsy, sairausloman tarpeen arviointi tai esimerkiksi jatko-ohjauksen tarve mielenterveystoimistoon. Asiakkaaksi pääseminen ei ollut erityisen vaikeaa ja kaikki otettiin vastaan Suostumus Jatkohankkeessa otettiin käyttöön yhtenäinen suostumuslomake (liite 2). Ensimmäisessä vaiheessa suostumuslomakkeen teossa oli kirjavia käytäntöjä. Useimmiten suostumuslomake tietojen vaihdosta eri toimijoiden kesken allekirjoitettiin vasta terveydenhoitajan luokse saavuttaessa. Jatkohankkeessa suostumuksen pyysi lähettävä taho lähetteen laatimisen yhteydessä. Muutoksen syynä oli tietoturva: mikäli suostumuslomake tehdään vasta terveydenhoitajan luona, on salassa pidettävää tietoa jo ehtinyt vuotaa. Ilman asiakkaan suostumusta ei edes hänen nimeään saa antaa eteenpäin. Hankkeen jälkeistä aikaa varten tehtiin uusi kaupungin tietosuojavaltuutetun hyväksymä suostumuslomake (liite 3). Uusi lomake tehtiin, koska vanhassa lomakkeessa pyydettiin lupaa saada käyttää asiakkaan tietoja opinnäytetöihin. Jatkossa sellaista lupaa ei tarvitse pyytää. 7

10 2.3.3 Terveystarkastus Terveystarkastusprosessissa lähettävä taho pyytää asiakkaalta suostumuksen tietojen vaihtoon ja tekee lähetteen, johon on kirjattu se, mitä terveystarkastukselta halutaan. Useimmiten lähettävä taho liittää mukaan myös aktivointisuunnitelman, työhistorian ja tallennettua tietoa siitä, mitä lähettävä taho on asiakkaasta kerännyt. Lähetteen kokonaissisällöstä ei ollut selkeää yhtenäistä käytäntöä, koska lähettävien tahojen tiedot asiakkaista vaihtelevat. Prosessin aluksi terveydenhoitaja käy läpi lähetteen; tarkistaa lähettäjän taustaorganisaation ja asiakkaan nimen ja tarkistaa sen mitä terveystarkastukselta halutaan. Jos jotain tietoa puuttuu, niin hän ottaa tarvittaessa yhteyttä lähettäneeseen tahoon. Terveydenhoitaja lähettää asiakkaalle postitse kutsun saapua terveystarkastukseen (liite 4) ja toimittaa samalla esitietolomakkeen (liite 5) täytettäväksi. Asiakas saapuu terveystarkastukseen esitietolomakkeen kanssa. Lomake käydään läpi terveystarkastuksessa. Esitietolomakkeen tietoja käytetään pohjana terveystarkastuksessa käydylle keskustelulle. Asiakkaan terveyttä ja elämäntilannetta kartoitetaan keskustellen esitietolomakkeeseen täytettyjen tietojen perusteella. Terveydenhoitaja käyttää erilaisia kyselyitä ja mittauksia. Yleisimmät kyselyt ovat Tyypin II diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake, BDI-Beckin depressioasteikko ja Audit-kysely. Lisäksi tarkastuksessa teetetään tarvittaessa muita tupakointiin, liikuntaan, ravitsemukseen ja muistiin liittyviä testejä. Terveystarkastuksessa mitataan lähes poikkeuksetta paino, pituus, vyötärön ympärys, painoindeksi, verenpaine, mikrospirometria ja näkö. Asiakkaita lähetetään laboratoriokokeisiin tarpeen ja oman tahdon mukaan. Yleisimpiä laboratoriokokeita hankkeessa olivat verensokeri ja kolesteroliarvot, maksa-arvot, perusverenkuva ja miehillä eturauhasen toimintaa mittaava koe. Laboratoriotulokset ilmoitetaan asiakkaalle puhelimitse. Asiakas pyydetään tarvittaessa uudelle käynnille ja ohjataan lääkärille, jos tuloksissa ilmenee jotain poikkeuksellista. Useiden asiakkaiden kohdalla jatkohoito vaatii lisätutkimuksia ja toimenpiteitä, jotka hoidetaan perusterveydenhuollossa. Mikäli jatkohoito on maksullista, ja asiakas on maksukyvytön, hänet ohjataan sosiaalitoimistoon. Asiakasta varten suunnitellusta jatkohoidosta informoidaan lähettänyttä tahoa kirjallisella palautteella. Lähettänyt taho seuraa hoidon jatkumista yhdessä asiakkaan kanssa Sosiaaliohjaajan palveluohjaus Yksilökohtaisella palveluohjauksella voidaan vaikuttaa ehkäisevästi syrjäytymisprosessin kehittymiseen. Palveluohjauksessa asiakkaalle nimetään yksittäinen työntekijä tai työpari, joka kantaa vastuun asiakasprosessista yhdessä asiakkaan kanssa. Palveluohjauksen tavoitteena on vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja ja tukea toimintakykyä. Työntekijä asiantuntijuus korostuu, kun työskennellään monenlaisten arkielämän ongelmien kanssa. Yksilökohtainen palvelusohjaus soveltuu erityisen hyvin henkilöille, joilla on intensiivisen tuen ja monenlaisten palveluiden tarvetta ja heillä ei ole ennestään toimivaa asiakassuhdetta yhteenkään palveluorganisaatioon. (Raunio 2009, 175.) 1 Palveluohjauksen tarkoituksena on määritellä asiakkaan yksilölliset palvelutarpeet ja löytää niihin sopivat palvelut ja tuet. Palveluohjaukseen sisältyy; asiakkaiden valinta, palvelutarpeen arviointi, palvelujen ja tuen järjestäminen sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta ja tarvittaessa palvelukokonaisuuden korjaaminen. (Raunio, 2009, 175.) 1 Raunio, Kyösti Olennainen sosiaalityössä. Helsinki: Gaudeamus. 8

11 Hankkeen aikana sosiaaliohjaajan palveluohjaukseen ohjautui pääsääntöisesti asiakkaita, joilla oli terveystarkastuksessa tai lääkärin vastaanottokäynnin jälkeen noussut esille asioita, jotka vaativat pidempiaikaista työskentelyä asiakkaan ja verkostojen kanssa. Tällaisia asioita olivat esimerkiksi asumiseen liittyvät ongelmat (asunnottomuus), kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen, eri etuuksiin ja niiden hakemiseen liittyvä ohjeistus ja neuvonta. Asiakkaan kanssa mietittiin eri vaihtoehtoja ja tehtiin konkreettisia jatkosuunnitelmia työllistymiseen, koulutukseen tai kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Asiakassuhteet olivat tiiviitä ja tapaamiset sovittiin asiakkaan tarpeen mukaan. Asiakkaasta riippuen tapaamisia oli useamman kerran viikossa tai vain kerran. Lisäksi asiakkaisiin pidettiin yhteyttä puhelimella. Palveluohjaus piti sisällään myös eri lausuntojen suomentamista, yhteydenpitoa lääkäreihin ja muihin verkostoihin sekä osallistumista aktivointisuunnitelmien tekoihin sekä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään. Asiakkaita motivoitiin omien asioidensa selvittelyyn, toimenpiteisiin osallistumiseen, hoitosuhteen aloittamiseen ja sen ylläpitämiseen. Ensimmäisessä hankkeessa sosiaaliohjaaja kävi tutustumassa yhdessä asiakkaiden kanssa eri palveluiden tuottajiin, kuten Lapin kuntoutuskeskukseen, Balanssi ry:n, sekä Turvasen ja Jokkatuvan toimintaan. Sosiaaliohjaaja toimi Työkyky -hankkeessa kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän koolle kutsujana kahden asiakkaan osalta. Näissä tapauksissa asiakkaiden ympärillä oli laaja viranomaisverkosto, mutta yhtenäinen palvelusuunnitelma puuttui. Sosiaaliohjaaja vastasi näiden asiakkaiden suunnitelman toteuttamisesta yhdessä asiakkaan kanssa. Jatkohankkeessa asiakkaita ohjautui mm. Kelan kautta haettavaan ammatilliseen kuntoutukseen sekä työvoiman palvelukeskuksen asiakkuuteen. Asiakkuuksia myös palautui ja ne jatkuivat sosiaalitoimen aikuissosiaalityössä sekä sosiaaliturvatyössä hankkeen loputtua. Sosiaaliohjaajalla oli mahdollisuus tehdä lähetteitä työvoiman palvelukeskukseen. Muutamia asiakkaita siirtyi aikuissosiaalityön kautta työvoiman palvelukeskukseen. Työvoiman palvelukeskuksessa yhteistyö painottui kuntoutuspsykologin kanssa työskentelyyn. Ensimmäisessä hankkeessa asiakkaita ohjautui palvelukeskuksen kuntoutustutkimuksiin, koulutuskokeiluihin sekä työkokeiluihin. Asiakkaita ohjautui myös työvoiman palvelukeskuksen täydentävinä palveluina ostettuihin ryhmämuotoisiin palveluihin. Sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan ohjautui yksi henkilö, joka oli saanut määräaikaisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen Palaute terveystarkastuksesta Terveystarkastuksen jälkeen terveydenhoitaja kirjoittaa lähettäneelle taholle palautteen tarkastuksesta. Palaute on vapaamuotoinen kirjoitus terveystarkastuksessa ilmi tulleista terveydellisistä seikoista ja jatkohoitoon ohjaamisesta. Pyydettäessä asiakas saa itse kopion palautteesta. Hankkeessa palautteita vastaanottaneet tahot kommentoivat lähinnä vain palautteen kieliasua; toivottiin, että palautteessa käytettäisiin suomen kieltä, eikä latinaa ja että kaikkea yhdentekevää tietoa ei tarvitse palautteeseen laittaa. Hankkeen aikana mietittiin palautteen antamista sähköisenä, mutta asia ei edennyt. Asiakkaalle itselle annettiin tämän halutessa todiste terveystarkastuksessa tehdyistä mittauksista ja jatko-ohjeistuksista (liite 6). 9

12 2.3.6 Tietojärjestelmät Terveydenhoitaja käytti työssään Terveys Effica- järjestelmää. Sosiaaliohjaajan käytössä oli Effica yksilö- ja perhehuollon (YPH) -järjestelmä, jota käytettiin niin peruspalveluiden aikuissosiaalityössä kuin työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityössä. Kummallakaan työntekijöistä ei ollut oikeuksia työvoiman palvelukeskuksen TYP- järjestelmään, eikä oikeuksia toistensa käyttämiin ohjelmiin. Terveydenhoitajan käyttöoikeudet Terveys Efficassa -järjestelmään olivat rajalliset. Terveydenhoitajalla oli katselu- ja kirjoitusoikeus asiakkaan perustietoihin, yleisterveydenhuollon osioon, oikeudet laboratoriokokeiden tilaamiseen ja tulosten katseluun sekä oikeus viestin lähettämiseen Terveys Effican muille käyttäjille, kuten lääkäreille ja hoitajille. Terveydenhoitajalla oli oikeudet seuranta-lehtien käyttöön, jotka sisälsivät muun muassa verenpaineen, kuulon ja rokotusten seurannat. Lisäksi terveydenhoitajalla oli oikeus fysioterapian asiakaskirjaustietojen sekä röntgen-tietojen katseluun. Hänellä oli myös oikeus katsella ja kirjoittaa terveydenhoito-lehdille sekä todistus/lausunto -osioon. Hänellä ei ollut katselu- tai kirjoitusoikeuksia mielenterveys- ja päihdepalveluiden tietoihin. Terveydenhoitaja käytti Effica -ajanvarausohjelmaa. Sosiaaliohjaajalla oli katselu- ja kirjoitusoikeudet Effica YPH -järjestelmässä asiakkaan perustietoihin, asiakaskertomuksiin ja päätös-näytöille. 2.4 Toimintaa kuvaava kaavio Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamalli kuvattiin Rovaniemen kaupungin prosessikuvausohjeita noudattaen. Sen kokoaminen ja kuvaaminen oli osa hankkeen sosiaaliohjaajan opinnäytetyötä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Toimintamallissa kuvataan prosessi alkaen siitä, kun asiakas saapuu lähettävän tahon luo, päättyen siihen kun asiakas siirtyy joko perusterveydenhuollon palveluihin tai muihin palveluihin. Toimintamallin kuvaus julkaistaan Rovaniemen kaupungin intranet-sivuilla. Toimintamalliin koottiin kaikki hankkeessa mukana olleet toimijat. (ks. seuraava sivu) 10

13 Kaavio 2. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamallissa mukana olleet toimijat. 11

14 3 Asiakastiedot ja asiakkaiden näkökulma 3.1 Asiakastiedot Lähetteet Terveydenhoitajan ensimmäiset asiakkaat olivat vuoden 2008 alussa pääsääntöisesti työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita. Kevään 2008 aikana myös aikuissosiaalityön asiakkaiden määrä lisääntyi. Työ- ja elinkeinotoimistosta alettiin ohjata asiakkaita syksyn 2008 aikana. Jatkohankkeessa asiakasvirta hieman tasaantui. TE-toimiston kautta saapui enemmän asiakkaita, kun taas palvelukeskuksen lähetemäärä pieneni. Aikuissosiaalityön asiakasvirta pysyi koko hankkeen aikana suhteellisen vakiona. Yhteensä lähetteitä saatiin koko aikana 320. Vuoden 2009 aikana hanke oli tauolla noin kuuden kuukauden ajan. Sosiaalipalvelukeskuksen asiakkaat olivat pääsääntöisesti aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliturvatyöntekijöiden lähettämiä, mutta muutama lähetettiin myös lastensuojelusta ja jälkihuollosta. Työvoiman palvelukeskuksen lähetteet tulivat pääsääntöisesti sosiaaliohjaajilta ja sosiaalityöntekijöiltä, mutta useita saapui myös Työ- ja elinkeinotoimistosta työvoimanohjaajilta. Muut kaksi hankkeeseen lähetettyä asiakasta (ks. kaavio 3) tulivat terveyskeskuksesta hoitajan lähettämänä ja työllisyyttä tukevasta hankkeesta. Kaavio 3. Lähetteet. 12

15 Sukupuolijakauma Asiakkaiden sukupuolijakauma painottui varsinkin hankkeen alussa miehiin. Hankkeen jatkuessa sukupuolijakauma tasoittui, mutta pysyi koko ajan miesvoittoisena. Kaavio 4. Sukupuolijakauma. Asiakkaiden ikäjakauma Kaikki hankkeeseen lähetetyt asiakkaat eivät saapuneet terveystarkastukseen. Osa perui suostumuksensa, koska he olivat tulleet toisiin ajatuksiin terveystarkastuksen tarpeellisuudesta ja osa asiakkaista jätti saapumatta varatuille ajoille muista syistä. Yhteensä saapumatta jätti 42 asiakasta, eli noin 14 % kaikista asiakkaista. Kaikille tarkastukseen saapumattomille asiakkaille annettiin toinen ja usein kolmaskin vaihtoehto saapua tarkastukseen. Muutamia asiakkaita saapuikin, kun tarpeeksi monta kutsua oli lähetetty. Varatuille ajoille saapumattomien asiakkaiden tilanteesta ei pidetty tilastoa, mutta kokemuksen mukaan asiakkaat eivät sijoittuneet mihinkään tiettyyn ryhmään, vaan heidän joukossaan oli miehiä ja naisia kaikista ikäluokista. Hankkeen tavoitteena saada terveystarkastuksiin nuoria asiakkaita, mutta tavoitteesta tingittiin aika nopeasti. Mitä kauemmin hanke oli toiminnassa, sitä iäkkäämpää asiakaskunta oli. Suurin ryhmä oli selkeästi 45 ja 54 ikävuoden välissä olevat henkilöt. Asiakkaista yli 35-vuotiaita oli noin 82 %. 13

16 Kaavio 5. Ikäjakauma. Jatko-ohjaukset Terveystarkastuksessa käyneistä asiakkaista suurella osalla tiedettiin olevan terveydentilassa rajoituksia työnteon suhteen. Lähestulkoon jokainen asiakas ohjattiin eteenpäin tarkempiin tutkimuksiin. Monet asiakkaista eivät omasta mielestään tarvinneet lisätutkimuksia ja jatkoon ohjatuista iso osa ei ikinä alkanut asioitaan selvittämään. Asiakastilastojen mukaan terveydellisiä riskejä oli melkein kaikilla. Vain kolmella asiakkaalla ei ollut lainkaan terveydellisiä riskejä. Yleisimpiä riskejä olivat ylipaino, tupakointi ja kohonnut verenpaine. Yleisimmät jatko-ohjaukset tehtiin laboratorioon verikokeita varten ja lääkärin sekä sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanotolle. Yleisimpiä jatko-ohjauksen syitä olivat tuki- ja liikuntaelinten vaivat, kohonnut verenpaine, ylipaino, diabetekseen sairastumisen korkea riski, mielialahäiriöt, työkyvyn arvioinnit, toimintakyvyn arvioinnit ja sairausloman tarpeen arvioinnit. Jatko-ohjauksista pidettiin erilaisia tilastoja hankkeiden aikana, eikä tilastojen yhdistäminen olisi ollut kovin hedelmällistä. Kaaviossa 6 on eritelty ensimmäisen hankkeen ja kaaviossa 7 jatkohankkeen ohjautumispaikkoja. Sama asiakas on voitu ohjata useampaan eri paikkaan. Huomioitavaa on, että ohjaukset eivät välttämättä merkinneet käyntejä kyseisissä paikoissa. Osa asiakkaista ei katsonut tarpeelliseksi mennä ohjattuihin tutkimuksiin tai käynneille. Sosiaaliohjaajan kanssa tehtiin suullinen sopimus siitä, että kaikille TE-toimistosta tulleille asiakkaille voitiin antaa aika sosiaaliohjaajan luo. TYP:n ja sosiaalipalvelukeskuksen asiakkaita ei ohjattu sosiaaliohjaajan luo. Muita ohjauspaikkoja olivat terveydenhuollon lisäksi Kelan vakuutussihteeri, työvoiman palvelukeskuksen kuntoutuspsykologi sekä erilaiset kolmannen sektorin toimijoiden palvelut. Jatkohankkeessa ei eritelty laboratoriokokeissa kävijöitä, vaan ne 14

17 laskettiin yhteen Terveyskeskus/muu sarakkeeseen. Miltei kaikki Terveyskeskus/muu sarakkeeseen merkityt olivat laboratorioon ohjattuja. Kaavio 6. Alkuhankkeen terveystarkastusten ohjautumiset (N=96, sama asiakas on voitu ohjata useampaan eri paikkaan). 1. Tiimilääkäri 74 % 2. Tiimihoitaja 44 % 3. Hammashoito 27 % 4. Kuntoneuvola 12 % 5. Päihdepalvelut = A- klinikka+lapin nuorten päihdeklinikka (Romppu) 21 % 6. Mielenterveyspalvelut = Mielenterveystoimisto + Nuorten matalankynnyksen mielenterveyspiste (Nuppi) 23 % 7. Laboratorio 63 % 8. Sosiaaliohjaaja 16 %. Kaavio 7. Jatkohankkeen terveystarkastusten ohjautumiset. 15

18 Arvio työkyvystä Terveydenhoitaja arvioi asiakkaan työkyvyn tämän kertoman ja keskustelun perusteella. Arvioinnissa käytettiin kolmea luokkaa: työkykyinen, osatyökyinen/työkyvyn rajoitteita ja työkyvytön. Työkyinen kykenee työskentelemään opiskelemassaan ammatissa ja/tai viimeisessä harjoittamassaan ammatissa. Osatyökykyisellä/työkyvyn rajoitteisella on lieviä työkyvyn esteitä. Lieviä työkyvyn esteitä ovat esimerkiksi tietyissä ammateissa astma ja selkäkivut. Työkyvytön on täysin kykenemätön työskentelemään ammatissaan tai viimeksi työskentelemässään työssä. Työkyky voi kuitenkin palautua. Kaaviossa 8 on eritelty terveydenhoitajan tekemiä työkyvyn arvioita jatkohankkeen aikana. Huomion arvoista on, että yli puolet asiakkaista arvioitiin osatyökyisiksi (55 %) ja täysin työkykyisiä oli vain noin kolmasosa asiakkaista (34 %). Yleisimmät työkykyyn vaikuttaneet tekijät olivat päihteiden käyttö, masennus, tuki- ja liikuntaelinvaivat. Arvioita työkyvyn madaltumisen syistä ei kuitenkaan tilastoitu. Kaavio 8. Arvio työkyvystä. 3.2 Sosiaaliohjaajan asiakkuudet Terveydenhoitaja selvitti terveystarkastuksen yhteydessä asiakkaan tarvetta sosiaaliohjaukseen. Ohjauksen tarvetta oli esimerkiksi sairaslomatilanteissa, etuusasioiden selvittelyssä tai hoitotoimenpiteiden jälkeen jatkosuunnitelmien työstämisessä. Terveydenhoitajan ja sosiaaliohjaajan toimiminen fyysisesti samoissa tiloissa mahdollisti nopean suullisen konsultaation terveydenhoitajan ja sosiaaliohjaajan välillä. Konsultaatiossa voitiin harkita asiakkaan tarvetta sosiaaliohjaajan ohjaukselle. Sosiaaliohjaan asiakkaana aktiivisessa asiakassuhteessa oli ensimmäisen Työkyky-hankkeen aikana 27 henkilöä. Aktiivinen asiakassuhde tarkoitti sitä, että asiakkuus oli kestänyt pitempään ja pitänyt sisällään useita tapaamisia ja puhelinkontakteja. Jatkohankkeen aikana asiakassuhteessa oli 12 henkilöä sekä välisenä aikana 18 henkilöä. Muutama asiakassuhde jatkui, vaikka projektityöntekijän vaihtui jälkeen. Asiakaskontakteja oli kuukausittain noin 50 % enemmän kuin asiakastapaamisia. Asiakkaisiin 16

19 pidettiin usein yhteyttä myös soittamalla tai olemalla mukana moniammatillisissa verkostopalaverissa yhdessä asiakkaan kanssa. Sosiaaliohjaaja kokosi ja koordinoi verkostoja sekä moniammattillisia tapaamisia asiakkaiden asioissa. Asiakkaana oli myös henkilöitä, joiden asiat selvitettiin yhden tapaamisen aikana. Näiden asiakkuuksien osalta asiat kohdentuivat yleensä etuuksiin ja niiden hakemiseen liittyviin asioihin. Projektityöntekijät osallistuivat myös eri yhteistyötahojen kanssa pidettäviin tapaamisiin ja koulutuksiin sekä seminaaripäiviin. 3.3 Asiakaslähtöinen kehittäminen Hankkeen tavoitteena oli asiakkaiden osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Tähän tavoitteeseen pyrittiin pääsemään useammalla eri tavalla. Hankkeen sosiaaliohjaajan opinnäytetyön (Terveyspalvelut kuuluvat myös työnhakijoille toimintamallin kuvaaminen työnhakijoiden terveyspalveluiden toteuttamiseksi, Susanna Lauhava 2009) yhtenä osana olivat asiakkaiden osallistuminen ja osallisuuden kokemukset hankkeen kehittämistyössä. Sosiaaliohjaaja kokosi asiakkaista ryhmän, jossa pohdittiin heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään palvelujärjestelmän nykytilasta sekä tehtiin kehittämisehdotuksia fokusryhmähaastattelua soveltaen. Terveystarkastukset ja moniammattillinen yhteistyö pitkäaikaistyöttömän tukena Rovaniemellä (Ihalainen & Riihiaho 2009) -opinnäytetyö tarkasteli asiakkaiden terveystarkastustuloksia ja niiden pohjalta heidän terveydentilaansa. Lisäksi siinä selvitettiin asiakkaiden kokemuksia terveystarkastuksesta. Kolmas opinnäytetyö keskittyi tutkimaan kokemuksia hankkeen asiakkuudesta. Viimeisimpänä mainittu opinnäytetyö oli vielä työn alla hankkeen loppuessa. Hankkeessa saatu palaute ja tutkimustulokset ovat olleet lähinnä positiivisia. Asiakkaat olivat tyytyväisiä siihen, että palveluita tarjottiin tasapuolisesti kaikille. Terveystarkastus koettiin hyväksi keinoksi selvittää nykyinen terveydentila. Suostumuksen allekirjoittamista pidettiin asiakkaan omana etuna, eikä sitä kritisoitu. Vaikka tarkastukset ja terveydenhoitajan kohtaaminen koettiin tarpeellisena, osa asiakkaista oli kuitenkin jännittänyt tilannetta. Asiakkaat toivoivat, että työttömille suunnattaisiin jatkossakin monipuolisia palveluita ja säännöllisiä terveystarkastuksia. 17

20 4 Toiminnan jatkuvuus 4.1 Toimintamallin juurrutus perusterveydenhuoltoon Rovaniemen Työkyky ja terveys hanke loppui Kaksi kaupungin palveluksessa olevaa terveydenhoitajaa jatkaa terveystarkastuksia hankkeen jälkeen. Terveydenhoitajat työskentelevät Pulkamontien terveysasemalla omissa tiimeissään ja tulevat tekemään terveystarkastuksia oman työnsä ohessa. Toiselle, Sairaalakadun, terveysasemalle keskitetään muita uusia käytäntöjä. Hankkeessa toimineella terveydenhoitajalla ei ole pysyvää työsuhdetta kaupunkiin. Lähetteet terveystarkastuksiin tehdään jatkossa samoista paikoista kuin ennenkin. Terveydenhoitajien pääasiallisen toimipaikan vuoksi toivottavasti myös lähetteet terveydenhuollosta lisääntyvät. Muuten toiminta jatkuu samanlaisena kuin hankkeen aikana. Asiakkaat saapuvat lähetteillä terveydenhoitajan luo, joka tarvittaessa ohjaa heidät jatkotutkimuksiin. Terveystarkastuksen jälkeen terveydenhoitaja kirjoittaa palautteen lähettäneelle taholle. Loppuraportin kirjoitusvaiheessa oli vielä epäselvää, tekevätkö terveydenhoitajat tarkastuksia omalla työasemallaan, vai hankkeen aikana käytössä olleessa tilassa työvoiman palvelukeskuksessa. Kaupungin työllisyysohjelmaan on kirjattu, että terveystarkastuksia tullaan tekemään vuositasolla 130 henkilölle. Se tarkoittaa 2-3 tarkastusta viikkoa kohden. Vielä ennen uusien terveydenhoitajien aloittamista hanketyöntekijän oli tarkoitus käydä esittäytymässä ja kertomassa käytännön asioista terveystarkastukseen liittyen. Tarkoitus oli myös jakaa mainoksia terveystarkastuksen mahdollisuudesta työvoiman palvelukeskukseen, TE-toimistoon ja sosiaalipalvelukeskukseen, jotta asiakkaat osaisivat itsekin halutessaan ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan. Hankkeessa vahvasti mukana ollut sosiaaliohjaajan osuus jää tulevaisuudessa pois. Hankkeen aikana sosiaaliohjaaja toimi siltana sosiaalitoimistoon ja työvoiman palvelukeskukseen. Hankkeen jälkeen terveydenhoitajat joutuvat itse olemaan enemmän yhteistyössä sosiaalitoimiston ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Hankkeen aikana yhteystyö oli helppoa, koska toimintatavat sosiaalipalvelukeskuksen ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa olivat sosiaaliohjaajalle tuttuja. Juurrutusvaiheessa hankkeen työntekijät kävivät kertomassa työttömien terveystarkastusten tilastoista ja tuloksista kaupungin päättäjille ja toimijoille. Tilastojen avulla päättäjillä on ollut mahdollisuus pohtia pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tarpeellisuutta ja resurssien kohdentamista. 4.2 Hanketyön kokemusten ja tulosten levittäminen Hankkeen puitteissa ei järjestetty lehdistötilaisuuksia. Tiedottaminen tapahtui esittelemällä hanketta ja toimintamallia erilaisissa yhteistyöfoorumeissa ja palavereissa. Hankkeen kuluessa ja työntekijöiden vaihtuessa, hanketyöntekijät esittelivät hanketta niille tahoille, jotka työskentelivät hankkeen kohderyhmän kanssa. 18

21 Hanketta esiteltiin ja/tai yhteistyökäytännöistä sovittiin seuraavien tahojen kanssa: Rovaniemen monitoimikeskus säätiö Lapin keskussairaalan kuntoutustutkimusyksikkö Romppu, Lapin Nuorten päihdeklinikka Rovaniemen toimintakeskukset (Jämytie ja Ounastuote) Rovaniemen päiväkeskus ry Rovaniemen lähimmäiset ry Balanssi ry Turvanen Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskus Jokka-tupa Kriminaalihuoltolaitos, Pohjois-Suomen aluetoimisto Kolpeneen keskuslaitos Rovaniemen seudun työttömät ry Rovaniemen kaupungin kuntoutus- ja fysioterapiaosasto Neuvokas, Rovaniemen seudun vapaaehtoistyön keskus Rovaniemen kaupungin mielenterveystoimisto sekä A-klinikka Rovaniemen kaupungin terveyskeskuslääkärit Rovaniemen terveyskeskushoitajat Lapin mielenterveys- ja päihdehanke Lapin Martat ry Rovaniemen kaupungin hammashuolto Tiedottamisen osalta isoin tapahtuma oli hankkeen päätösseminaari Työttömien terveyspalvelut ja kuntoutuminen kohti työllistymistä, joka järjestettiin lokakuussa Seminaarin tarkoituksena oli tiedottaa toiminnasta ja saattaa yhteen niin Rovaniemen seudulla toimivat, kuin myös muut Lapin alueella toimivat, sosiaali- ja terveydenhuollon ja työ- ja elinkeinohallinnon ammattilaiset. Seminaariin olivat tervetulleita myös opiskelijat, eri organisaatioiden edustajat ja työttömien terveyden edistämisestä kiinnostuneet. Muutamasta pienemmästä kunnasta oltiinkin hankkeen loppuaikana yhteydessä hanketyöntekijöihin työttömien terveyspalvelumallin kehittämisen tiimoilta. 19

22 5 Tulokset ja johtopäätökset 5.1 Yhteenveto tuloksista Työttömien terveystarkastusten juurruttaminen osaksi terveydenhuollon perustyötä onnistui. Kaksi terveydenhoitajaa tekee terveystarkastuksia hankkeen päättymisen jälkeen oman työnsä ohella. Muut tavoitteet täyttyivät ainakin osittain. Tulevaisuuden visio yhteisestä sosiaali- ja terveyskeskuksesta ei ole toteutunut, mutta hanke on lisännyt sosiaali- ja terveysalan sekä työhallinnon yhteistyötä ja lähentänyt toimijoita. Hanke vastasi osaltaan vajaakuntoisten ja työkyvyttömien hoitoonohjauksen tarpeeseen ja selkiytti terveydenhoitajan osuutta prosessissa. Jatkoa ajatellen riittää kuitenkin useita haasteita. Asiakkaiden palvelutarpeet muuttuvat ja henkilöstöt vaihtuvat yksiköiden sisällä. Säilyykö toimintatapa silloinkin, ja onko toimijoilla todellista kiinnostusta työttömien terveydenhuollon ja yleensä palvelun kehittämiseen? Nämä ja monet muut kysymykset jäävät avoimiksi. Kokonaisuutena voidaan todeta, että hyviä käytäntöjä siirtyi yleiseen käyttöön hankkeen myötä. Toisaalta samaan aikaan työttömien terveydenhuollossa on edelleen paljon kehitettävää. Työvoiman palvelukeskuksille on laadittu TEM:n, STM:n, Kelan, Suomen Kuntaliiton yhteistyössä toimintaa koskevat linjaukset maaliskuussa Linjauksissa on mainittu, että henkilöstömääräältään yli 10 käsittävissä työvoiman palvelukeskuksen yhteisissä toimitiloissa henkilöstöön tulisi kuulua terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Alle 10 käsittävissä toimitiloissa terveydenhuollon palvelujen saatavuus on turvattava muilla tavoin. Tällä hetkellä Rovaniemen TYP:n henkilöstömäärä on 12, mutta terveydenhoitajien sijoituspaikkaa hankkeen päättymisen jälkeen ei ole vielä ratkaistu. Tietosuojaan liittyvät kysymykset rajoittavat jouhevaa tietojen vaihtoa eri organisaatioiden välillä. Tietosuojan ja tietojenvaihdon osalta tulisi pohtia sitä, miten tietojen vaihtaminen saataisiin tulevaisuudessa onnistumaan paremmin. Hankkeen aikana asiakkailta pyydettiin erillinen suostumus tietojen vaihtamisesta työvoimatoimiston, sosiaalitoimen ja Kelan virkailijoiden kesken. Terveydenhuollon tietojärjestelmän käyttöön ei toistaiseksi (edes rajatusti) ole lupaa muilla kuin terveydenhuollon ammattilaisilla. Pahimmassa tapauksessa pitkäaikaistyötön voi olla täysin työkyvytön, mutta asia ei tule ilmi työvoimatoimistossa. Tällöin asiakas on edelleen täysikuntoisena työttömänä työnhakijana, vaikka terveydentila vaatisi selvittelyä. Miten useiden vuosien aikana kertynyt tieto asiakkaan tilanteesta saadaan kulkemaan eri viranomaisten välillä niin, että se palvelee asiakkaan kokonaistilannetta parhaalla mahdollisella tavalla? Terveydenhuollon linkittyminen työttömien asiakasprosesseihin (työvoimatoimisto, sosiaalitoimi, Kela) on haasteellista ja se vaatii aikaa. Jatkossa tulisi keskittyä siihen, millaisin toimin tätä yhteistyötä voitaisiin kehittää ja syventää. Miten jokaisen mukana olevan tahon rooli asiakkaan prosessissa määritellään, kuka vastaa ja mistä? Tärkeää on käydä eri tahojen kanssa keskustelua heidän perustehtävästään suhteessa työttömien asiakaspalveluprosessiin. On asiakkaita, jotka tarvitsevat viranomaisten apua ja ohjausta palveluiden saamiseksi. Hankkeen loputtua on tärkeää sopia, kenellä on kokonaisvastuu asiakasprosessin etenemisestä. Vastaako kokonaisuudesta lähdettävä taho, vai onko esimerkiksi sosiaalitoimen aikuissosiaalityöllä oma roolinsa asiakasprosessien etenemisessä? 20

23 5.2 Avainhenkilöiden näkemyksiä PTT-hankkeesta Rovaniemen TE-toimiston johtaja Marja Perälä Näen hankkeen jatkon ehdottoman tärkeänä huomioiden asiakasrakenne ja asiakkaiden tarpeet sekä terveydentila. Hanke on tuottanut selkeää lisäarvoa toimiston toiminnalle kokonaisuutena. Hankkeeseen on voitu ohjata sellaisia henkilöitä, joiden osalta palveluissa ja prosesseissa eteneminen ei ole ollut mahdollista ennen kuin henkilöiden terveys ja toimintakyky on saatu selvitettyä. Tämä on edesauttanut sitä, että olemme voineet tarjota asiakkaille heidän ensisijaisesti tarvitsemiaan palveluja sekä sen jälkeen kohdentaa heihin oikeita palveluja oikea-aikaisesti, mikäli he ovat olleet kykeneviä te-toimiston tai työvoiman palvelukeskuksen aktiiviprosesseihin. Asiakkaiden näkökulmasta heidän terveydentila ja toimintakyky on tullut arvioinnin kohteeksi ja he ovat päässeet tutkimuksiin sekä jatkotoimenpiteisiin. Hanke on myös tiivistänyt eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja auttanut hahmottamaan asiakasrakennetta kokonaisuutena. Eri toimijat ovat voineet muodostaa hankkeen ja muun yhteistyön pohjalta yhteisen näkemyksen tilanteesta ja asiakkaiden tarpeista. Tämä on auttanut löytämään eri /kirkastamaan eri toimijoiden roolia ja tehtäviä palveluverkostossa. Hankkeen kautta on saatu faktatietoa, jota on voitu hyödyntää yhteistyössä ja palvelujen suunnittelussa sekä organisoinnissa. Mielestäni tämä on ollut upea voimannäyte eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Olemme siinä onnistuneet te-toimiston näkökulmasta hyvin. Hankkeen kautta myös perusterveydenhuolto on saatu ainakin havahtumaan, ehkä osin myös kiinnostumaan työttömien tämän hetkisestä terveydentilasta. Yhteistyö on tiivistynyt selkeästi. Yksi merkittävä asia on ollut myös se, että hankkeen kautta olemme oppineet toisiltamme. Tunnemme ja tiedämme aikaisempaa enemmän siitä, mikä kunkin toimijan rooli on ja millä periaatteilla palveluja kohdennetaan. Myös palvelut ovat tulleet tutummiksi. Huono puoli on se, että hanke on määräaikainen ja juuri kun löysimme yhteisen sävelen, hankkeen määräaika päättyy. Tarvetta hankkeelle on edelleenkin ja mielestäni sen pitäisi olla jatkuvaa toimintaa. Mielestäni hankkeessa olisi voinut olla korostuneemmin esillä mielenterveyteen liittyvät asiat, koska hyvin monella asiakkaalla työllistymisen esteet kulminoituvat mielenterveys- tai päihdeongelmiin. Miten nämä tahot olisi voinut kytkeä mukaan vielä tiiviimmin ja systemaattisemmin hankkeeseen? Sosiaaliturvan palvelukeskus, Aikuissosiaalityö ja työvoiman palvelukeskus, johtava sosiaalityöntekijä Eija Savelius-Koski Työttömien terveystarkastusmalli ollaan hankkeen päättyessä juurruttamassa osaksi perustyötä, mikä on ollut yksi keskeisistä tavoitteista. Tässä vaiheessa hyväksi todetun toiminnan jatkuminen vaatii aktiivista moniammatillista työotetta sekä lähettäviltä tahoilta kuin terveystarkastuksia tekeviltä työntekijöiltäkin. Haasteena on luonnollisesti työn edelleen kehittäminen sekä joustava yhteistyö eri toimijoiden välillä. Tähän hankkeen kautta on saatu hyvää kokemusta ja rakennettu pohja, jonka kautta työtä on hyvä jatkaa. Jatkossa näitä kokemuksia tulee käyttää hyväksi ja edelleen täsmentää rajapintatyöskentelyä sosiaali- ja 21

24 terveydenhuollon eri toimijoiden välillä, jotta asiakkaiden prosessit etenevät johdonmukaisesti ja asiakkaan kannalta järkevällä tavalla. Haasteena terveystarkastuksiin on tavoittaa erityisesti nuoret työttömät henkilöt, ja saada heidät motivoitua käyttämään kyseistä palvelua. Terveystarkastusten kautta olisi mahdollisuus havaita terveysrajoitteita ja huomioida ne ennen ammatillisten suunnitelmien rakentamista. Asiakkaalle on voitu tarjota mahdollisuus perusteelliseen terveystarkastukseen, ja tämän perusteella tarvittaessa jatko-ohjata jatkotutkimuksiin ja asianmukaiseen sairauden hoitoon. Terveystarkastuksen tarve on monelle asiakkaalla ollut ilmeinen ja tullut esille esim. sosiaalialan ammattihenkilön aikavarauksella. Asianmukaisella hoidolla on pystytty parantamaan elämänlaatua ja hyvinvointia. 22

25 Liitteet Liite 1. Lähete terveystarkastukseen Liite 2. Suostumuslomake tietojen vaihtoon (vanha) Liite 3. Suostumuslomake tietojen vaihtoon (uusi) Liite 4. Kutsu terveystarkastukseen Liite 5. Esitietolomake Liite 6. Palautelomake asiakkaalle terveystarkastuksesta 23

26 Liite 1. LÄHETE TERVEYSTARKASTUKSEEN Nimi: Osoite: Ammatti/koulutus Henkilötunnus: Puhelinnumero: Työttömyyden kesto: Terveystarkastus lähetteen perusteet? Mihin halutaan selvitys? Onko asiakkaalle tehty aiemmin terveyteen liittyviä tutkimuksia esim. erikoissairaanhoidon, työvoimahallinnon, kelan, eläkelaitosten järjestämänä, mitä? Asiakkaan taustatiedot liitteenä Palvelusuunnitelma (liitteeksi työnhakusuunnitelma) Aktivointisuunnitelma Työnhakusuunnitelma Aiemmat lausunnot terveydentilasta/ työkyvystä Mikäli jotain muuta huomioitavaa, voit jatkaa kääntöpuolelle. Lähettäjä ja organisaatio (nimi, puhelinnumero, sähköposti) Paikka ja aika Allekirjoitus ja nimen selvennys 1

27 Liite 2. Suostumus Nimi: Henkilötunnus: 1) Suostumukseni mukaisesti TYÖKYKY-hankkeen terveydenhoitaja ja sosiaaliohjaaja saavat hankkia kaikilta viranomaisilta laeissa ja muissa säädöksissä olevien salassapitosäännösten estämättä palvelutarpeeni kartoittamiseksi tarvittavia asiakirjoja ja tietoja, joilla on merkitystä työkykyni arvioimiseksi, työhönsijoittumis-, koulutus tai kuntoutusmahdollisuuksieni kannalta. 2) Suostumukseni mukaisesti Rovaniemen sosiaalipalvelukeskuksen/työvoimatoimiston/työvoiman palvelukeskuksen viranomainen saa luovuttaa minua koskevia tarpeellisia tietoja, joilla on merkitystä työkykyni arvioimiseksi, työhönsijoittumis-, koulutus tai kuntoutumismahdollisuuksieni kannalta TYÖKYKYhankkeen terveydenhoitajalle ja sosiaaliohjaajalle. 3) Suostumuksen mukaisesti TYÖKYKY-hankeen terveydenhoitaja ja sosiaaliohjaaja saa luovuttaa hankkeeseen lähettävälle taholle sellaisia tietoja, joilla on merkitystä työkykyni arvioimiseksi, työhönsijoittumis-, koulutus tai kuntoutusmahdollisuuksieni kannalta. Lisäksi suostun siihen, että tietojani saa käyttää TYÖKYKY- hankkeessa toteutettavissa tutkimuksissa sekä opinnäytteissä ilman tunnistetietojani (esim. nimet ja syntymäajat ei välity tutkimuksen tekijöille) Tietojani saa käyttää tutkimuksessa Tietojani EI saa käyttää tutkimuksessa Minulle on kerrottu hankkeen tavoitteista, sisällöistä ja yhteistyötahoista. Tässä yhteydessä antamani suostumus on voimassa niin kauan kun asiakkuuteeni TYÖKYKY-hankkeessa kestää. Suostumuksen antaminen on vapaaehtoista ja minulla on oikeus peruuttaa suostumus ilmoittamalla siitä kirjallisesti hankkeen työntekijöille. Aika ja paikka: Allekirjoitus ja nimen selvennys: Suostumuksen vastaanotti: Aika ja paikka: Allekirjoitus ja nimen selvennys: 2

Terveydenhoitaja Matias Ahlsved p. 040-1796365 matias.ahlsved@rovaniemi.fi Sosiaaliohjaaja Paula Kettunen p. 040-1649354 paula.kettunen@rovaniemi.

Terveydenhoitaja Matias Ahlsved p. 040-1796365 matias.ahlsved@rovaniemi.fi Sosiaaliohjaaja Paula Kettunen p. 040-1649354 paula.kettunen@rovaniemi. 1 Sisällysluettelo 1. Hanketiedot... 1 1.1 Yhteystiedot... 1 1.2 Kehittämistyön kuvaus... 1 1.2.1 Tavoitteet... 1 1.2.2 Oletukset vaikutuksista ennen hankkeen alkamista... 1 1.2.3 Vaiheet... 2 1.2.4 Toimintaympäristö

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

PaKaste II 1.2.2012-31.10.2013. Kehittäjä-toimintaterapeutti Liisa Ojala & kehittäjä-sosiaalityöntekijä Maija Suhonen 16.5.2012

PaKaste II 1.2.2012-31.10.2013. Kehittäjä-toimintaterapeutti Liisa Ojala & kehittäjä-sosiaalityöntekijä Maija Suhonen 16.5.2012 Työikäisten kuntoutus PaKaste II Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen 1.2.2012-31.10.2013 Kehittämistehtävä Rovaniemen kehittämishanke on osa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä

Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä Miia Palo Ylilääkäri, palvelupäällikkö Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vt palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Ikaalisten

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Pohjois-Karjalan kuntajohtajatilaisuus Pohjois-Karjalan TE toimisto 18.3.2015 TYP toiminnan organisointi: mitä on tehty ja miten tästä eteenpäin? Alustavat

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

YTHS:n Suunta-hanke 2008-09

YTHS:n Suunta-hanke 2008-09 YTHS:n Suunta-hanke 2008-09 Pauli Tossavainen 4.6.2014 OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ 60 VUOTTA Syrjäytymisvaarassa olevien ja paljon terveyspalveluita käyttävien opiskelijoiden tilanteen tehostettu selvittäminen:

Lisätiedot

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi Ihan tavallisia asioista? Keino asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi TYÖPAJA: Mukautetuista opinnoista mukautetuille työmarkkinoille? - Tulevaisuuden visiointia 27.11.2012 Työvoimaoha Kristiina Tuikkanen,

Lisätiedot

Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän työttömien terveystarkastukset. - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 2011

Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän työttömien terveystarkastukset. - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 2011 Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän työttömien terveystarkastukset - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 2011 terveydenhoitaja/projektityöntekijä Raisa Aaltonen 24.3.2011

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Virkailijan nimi: Kallio Riitta Osoite: Valtakatu 16, 96200 Rovaniemi Puhelin: 050-396 2558 Sähköposti: riitta.kallio@mol.fi

Virkailijan nimi: Kallio Riitta Osoite: Valtakatu 16, 96200 Rovaniemi Puhelin: 050-396 2558 Sähköposti: riitta.kallio@mol.fi REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 26.2.2007, uusittu 29.10.2007 1. Rekisterinpitäjä Nimi: Rovaniemen työvoiman palvelukeskus (Rovaniemen työvoimatoimiston, Rovaniemen kaupungin sosiaali ja

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (MYP)

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot