OUTDOORS FINLAND POHJOIS-SAVO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OUTDOORS FINLAND POHJOIS-SAVO 2009-2013"

Transkriptio

1 MATKAILU- JA RAVITSEMISALA OUTDOORS FINLAND POHJOIS-SAVO VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TEKIJÄT: Tiina Kuosmanen ja Hilkka Lassila

2 OUTDOORS FINLAND POHJOIS-SAVO VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tiina Kuosmanen & Hilkka Lassila 1

3 Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 B) KUOPIO p f Copyright 2013 tekijät ja Savonia-ammattikorkeakoulu 1. painos Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. ISBN: ISSN-L: ISSN:-L Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D4/3/2013 Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu, Outdoors Finland Pohjois-Savo Kansikuvat: Tahkon markkinointi Ulkoasu ja taitto: Tapio Aalto 2

4 Alkusanat Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toteuttaman Outdoors Finland -hankkeen päätehtävänä oli toteuttaa kansallista Outdoors Finland -ohjelmaa vuosina ja koordinoida sen tekemiä toimenpiteitä valtakunnallisesti erilaisten teemapohjaisten kesäaktiviteettien kehittämiseksi alueilla. Ohjelman alueellisina toteuttajina toimivat maakunnalliset hankkeet, jotka sitoutuivat kyseisen ohjelman periaatteisiin ja toimivat sen suuntaviivojen mukaisesti. Pohjois-Savossa toteutetun OF Pohjois-Savo, Outdoors Finland -strategian mukainen matkailuaktiviteettien kehittäminen Pohjois-Savossa -hankkeen kehittämisteemoiksi valittiin alueen luontaisiin edellytyksiin perustuva vesistömatkailu, johon kuuluvat veneily, melonta ja kalastus, sekä perinteeseen liittyvä hevosmatkailu. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä oli tuottaa valittuihin teemoihin kehittämissuunnitelmat. Näissä kehittämissuunnitelmissa tarkastellaan Pohjois-Savon vesistö- ja hevosmatkailun nykytilaa ja sen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä sekä huomioidaan Outdoors Finland -ohjelmassa tuotetut, lähinnä kansainvälisille markkinoille suunnatuille teemapohjaisille tuotteille laaditut yleiset ja tuotekohtaiset tuotesuositukset. Hanketta on rahoitettu Manner-Suomen maaseutuohjelmasta (Toimintalinja 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen, toimenpide 313 maaseutuelinkeinojen edistäminen). Laadittuja suunnitelmia voivat hyödyntää tulevaisuudessa Pohjois-Savon matkailun kehittäjät ja matkailuyrittäjät kehittämistoimenpiteidensä tukena. Kuopiossa Hilkka Lassila Projektipäällikkö Savonia-amk/OF Pohjois-Savo-hanke 3

5 4

6 Sisällys Tiina Kuosmanen VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TAUSTAA VESISTÖMATKAILU Vesistötuotteiden markkinat Veneily Melonta Kalastus Vesijetit, vesiskootterit POHJOIS-SAVON VESISTÖMATKAILUN NYKYTILA Pohjois-Savon vesistöreitit ja tuotetarjonta Pohjois-Savon vesistömatkailumarkkinat Veneily Melonta Kalastus Vesijetit, vesiskootterit Yhteenvetoa VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SAVOSSA JOHTOPÄÄTÖKSET Hilkka Lassila HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TAUSTAA HEVOSMATKAILU Hevosmatkailun yritystoiminta Suomessa Hevosmatkailupalvelujen laatu ja turvallisuus POHJOIS-SAVON HEVOSMATKAILUN NYKYTILA Maastojen käyttö ja reitit Pohjois-Savossa HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SAVOSSA JOHTOPÄÄTÖKSET

7 6

8 VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIINA KUOSMANEN 7

9 1 TAUSTAA Pohjois-Savon vesistöt tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia vesiaktiviteettien toteuttamiselle järvi-, joki- ja koskialueilla. Alueen tunnetuimmat vesiaktiviteetit liittyvät kesän risteily-, melonta-, kalastus- ja vesijetti-tuotetarjontaan sekä vesistöjen äärellä toteutettaviin tapahtumiin. Vesistöt mahdollistavat vesireittien varrella olevien toimijoiden yritystoiminnan ympärivuotisen kehittämisen. Tässä kehittämissuunnitelmassa määritellään vesistömatkailua ja vesistömatkailuun liittyviä kalastus-, melonta- ja veneilyteemoja yleisesti sekä alueen tulevaa trenditeemaa vesijettejä, tarkastellaan Pohjois-Savon vesistömatkailutuotetarjontaa nyt ja esitetään teemoihin liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Suunnitelmassa on pyritty huomioimaan mahdollisimman kattavasti edellä mainitut teemat. Lisäksi suunnitelmassa selvitetään miten Matkailun edistämiskeskuksen tekemät tuotesuositukset toteutuvat pohjoissavolaisissa kansanvälisille markkinoille suunnatuissa vesistömatkailutuotteissa Nykytilanteen kartoittamisessa hyödynnettiin alueen vesistöihin liittyviä aikaisempia tutkimuksia, raportteja ja selvityksiä. Lisäksi nykytilanteen kuvaamisessa on käytetty vuoden 2011 aikana toteutettujen yrittäjätapaamisten antia, tuotetestauksia ja vuoden 2012 lopulla tehtyjä yrittäjähaastatteluja. Haastateltaviksi valittiin kuusi yrittäjää, jotka toteuttavat Pohjois-Savon alueella vesistömatkailupalveluita kansainvälisille markkinoille ja joilla vesistömatkailutuotteet ovat merkittävä osa yrityksen liiketoimintaa. Kaikki suunnitelmassa käytetyt lähteet ovat nähtävissä raportin lopussa olevassa lähde- ja linkkiluettelossa. Strategiat Suomen matkailustrategian 2020 (2010) mukaan puhdas ja koskematon luonto ovat kansainvälisillä markkinoilla matkailumme vahvuuksia. Järvi-Suomen alue ja monipuoliset matkailukeskukset vetävät puoleensa niin kotimaisia kuin ulkomaisia matkailijoita. Suomalaisten matkailukeskusten etuja ovat luonnon läheisyys, monipuoliset palvelut, reitistöt ja helppo saavutettavuus. Palvelujen kehittämisessä korostuvat käyttäjä- ja kysyntälähtöisyys. Matkailijoiden lisääntynyt ympäristötietoisuus ja -asenne ohjaavat tuotekehittelyä ja palvelukokonaisuuksien sisältöä, kuten huolto- ja säilytyspalvelutarjontaa. Suomen luonto- ja vesistömatkailun merkittävimmät kilpailijat ovat naapurimaamme Ruotsi ja Norja. Ruotsin ja Norjan etuja ovat saavutettavuus, hinta, tuotetarjonta ja tunnettuus. Muita kilpailijoita ovat kesätapahtumat, muut harrastukset ja mökkeily. Matkailun edistämiskeskuksen suomalaisia kesäaktiviteetteja (pyöräily, vaellus, melonta, sisävesiristeilyt, hevoslomat, 2008) koskevan selvityksen mukaan omatoimimatkailijoiden määrät kasvavat tulevaisuudessa. Omatoimisesti liikkuvat matkailijat tarvitsevat yhtenäistä informaatiota kohteista ja palveluista, kuten karttoja, ohjeistusta, reitti- ja tuotekuvauksia. Pohjois-Savon matkailustrategiassa (2011) luonto ja vesistöt, erityisesti järvi- ja jokialueet nähdään käyttämättöminä mahdollisuuksina. Niiden kehittyminen tavoitetasolle edellyttää mm. kestävää reittien ja palvelukokonaisuuksien luomista sekä yritysten 8

10 verkostoitumista yli maakuntarajojen. Tuotteiden ja palvelujen saavutettavuutta sekä alueen tunnettuutta pystytään parantamaan sähköisten markkinointi- ja myyntikanavien kehittämisen myötä. Pohjois-Savo koostuu viidestä seutukunnasta: - Leppävirta-Varkaus: Leppävirta ja Varkaus - Sisä-Savo: Tervo, Vesanto, Rautalampi ja Suonenjoki - Kuopio: Maaninka, Siilinjärvi, Kuopio ja Tahko - Koillis-Savo: Rautavaara, Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi - Ylä-Savo: Kiuruvesi, Vieremä. Keitele, Pielavesi, Iisalmi, Sonkajärvi ja Lapinlahti Pohjois-Savoa käsittelevissä matkailun kehittämissuunnitelmissa ja selvityksissä nostetaan vesistömatkailu alueen vahvuudeksi tai käyttämättömäksi mahdollisuudeksi. Tahko 2030 kehittämissuunnitelmassa (2012) vesistöjen hyödyntäminen huomioidaan ohjelmapalvelujen lisäksi loma-asumisen suunnittelussa ja rakentamisessa. Keski-Savon kalastusmatkailun kehittämisen esiselvityksen -loppuraportissa (2012) on kattavasti selvitetty Leppävirta-Varkaus alueen kalastusmatkailuun liittyviä tuotteita, vesistöreittejä ja niiden varrella olevia palveluja, tauko-, tuli-. veneenlasku- ja kalankäsittelypaikkoja, vierassatamia, majoitus- ja vuokramökkipalveluita. Sisä-Savon seutuyhtymän toimintasuunnitelmissa vesistömatkailun mahdollisuudet rakentuvat Rautalammin reitin ja Lohimaan Äyskosken ympärille. Rautalammin reitti sijoittuu Päijänne-Keitele kansallisvesireitin varrelle. Ylä-Savon alueen kehittämisohjelmissa matkailun kehittämistoimenpiteitä kohdistetaan kulttuuri- ja luontomatkailuun, johon kuuluvat esimerkiksi joki- ja koskimelonta sekä kalastukseen liittyvät palvelut. Vaikkojoelle tehdyssä alkuselvityksessä (2011) tarkastellaan Vaikkojoen kalastus-, koskenlasku- ja melontapalveluja laajempana osana koko Kaavin matkailun kehittämistä. Selvityksessä nostetaan esiin kalastusmatkailun kehittäminen, uuden yritystoiminnan synnyttäminen, laadukkaiden tuotteiden kehittäminen sekä markkinointi- ja myyntikanavien kehittäminen. Maa ja Vesi Oy on toteuttanut Pohjois-Savon melontareitit -kehittämissuunnitelman (2003), jonka pohjalta Pohjois-Savon ympäristökeskus on toteuttanut nyt olemassa olevaa melontareitti-infrastruktuurin rakentamista ajalla Suunnitelman mukaan Pohjois-Savossa melonta keskittyy järvillä tapahtuvaan matkailumelontaan. Outdoors Finland Pohjois-Savo -hankkeen toimesta toteutettiin Kallavesj 2012 messuilla yksityisille veneenomistajille suunnattu venevuokrausta koskeva kysely, jonka tulokset esitellään veneilyteeman alla. 9

11 2 VESISTÖMATKAILU Vesistömatkailu on yleisesti käytetty termi, kun puhutaan järvi-, saaristo-, melontaja luontomatkailusta, joissa ensisijainen motiivi on vesillä lihasvoimin tapahtuva aktiviteetti. Vesistömatkailu on myös yhteinen nimittäjä sisävesi- ja rannikkolaiva-, melonta-, veneily- ja kalastusmatkailulle. Vesistömatkailuun luetaan kuuluvaksi myös talvella jääalueet ja niihin liittyvät aktiviteetit esimerkiksi talvikalastus, luistelu, hiihto ja lumi. Edellisten lisäksi vesistömatkailuun sisällytetään kosket ja putoukset, jotka houkuttelevat matkailijoita yksittäisinä nähtävyyksinä, kuten myös erilaiset vesireitit. Uutena nousevana vesistömatkailuteemana on vesijetit. Vesijettien merkitys korostuu erityisesti pohjoissavolaisessa vesistömatkailuyritystoiminnassa. Myös surffaus (kesä- ja jääsurffaus), sukellus ja vesihiihto kuuluvat alueen aktiviteettitarjontaan, kuten kellunta (kesä, talvi, kosket). Tässä kehittämissuunnitelmassa keskitytään tarkastelemaan vesistömatkailua kesätuotteiden näkökulmasta. Vesistömatkailu voidaan jaotella välineiden, vesielementin, tehon, sijainnin, käyttötavan tai toimintaympäristön mukaan. Yleisesti käytetty vesistöalueiden jako järvi-, joki- ja rannikko- alueisiin perustuu sijaintiin ja vesielementtiin. Vesistötuotteet kuten veneily, melonta ja kalastus perustuvat vesistöjen käyttötapaan. Kalustovuokrauksesta puhuttaessa on kyse välineistä. Erilaiset melonta-, soutu- ja kalastustapahtumat liittyvät suoritustehoon, josta voidaan erotella virkistys ja kuntoilu. Käyttötarkoitukseen perustuvassa jaottelussa vesistöistä voidaan erottaa fyysinen, toiminnallinen ja symbolinen toimintaympäristö. Fyysinen ympäristö toimii aktiviteettien havainto- ja elämysympäristönä, jonka asiakas kokee eri aistien kautta, ääni- ja näkömaisemat, haju- ja makuaistimukset (kalaruuat). Omatoimisesti ja ohjatusti toteutetuissa vesistötuotteissa vesistöt ovat osa aktiviteettien toiminnallista ympäristöä. Vesistöjen symbolinen merkitys näkyy mielikuva- eli imagomarkkinoinnissa ja paikallisen kulttuurin huomioimisessa. Pohjois- Savon imagomarkkinoinnissa nostetaan esiin mm Järvi-Suomi, risteilyt ja Kallavesi. Myös suuri osa Suomen kunnista hyödyntää imagomarkkinoinnissaan vesistöjä. Pääosa pohjoissavolaisista vesistömatkailutuotteista liittyy välineiden ja käyttötavan mukaan kalastus-, melonta- ja risteilyteemoihin. Näiden lisäksi vesistöt toimivat toteutusympäristönä tapahtumille, vesijettisafari-, koskenlasku-, urheilusukellus-, surfaus-, vesihiihto- ja kelluntatuotteille. Suomesta on luotu mielikuva tuhansien järvien maana. Mielikuva perustuu siihen, että Suomi on maailman vesistörikkain maan ja Suomessa on yli vähintään hehtaarin Synne-lautta Karttulan Syvänniemellä. Kuva Eevantalo/Eeva Partanen. kokoista järveä. Yksistään sisävesien pinta-ala on km 2 eli kymmenesosa koko maan pinta-alasta. Pohjois-Savo on maan neljänneksi vesistörikkain maakunta. Suomessa on 647 jokea. Vuoksi, Kemijoki, Tornionjoki ja Kymijoki ovat virtaaman mukaan Suomen neljä suurinta jokea. Pohjois-Savon alueella sijaitsevat joet eivät kuulu virtaaman mukaan luokiteltuna maan kärkeen, mutta ovat maisemiltaan ja kulttuuritaustoiltaan eksoottisia, erämaakohteita. 10

12 Suomi on Euroopan veneilyvaltaisin maa. Suomessa arvioidaan olevan n venettä, joista noin puolet on soutuveneitä, rekisteröityjä moottoriveneitä ja asuttavia retkiveneitä Rekisteröityjen veneiden mukaan Pohjois-Savo on Suomen seitsemänneksi suurin veneilymaakunta noin 9000 rekisteröidyllä veneellä. (Suomen saaristosta ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä, 2005). Veneilyn harrastajamäärät eivät ole kasvaneet odotetusti. Kehityksen hidastumiseen ovat ilmeisimmin vaikuttaneet 2007 alkanut talouden taantuma, kohonneet polttoainekustannukset, nykyisten veneilijöiden ikääntyminen ja uuden veneilysukupolven muuttuneet veneilytottumukset. 2.1 Vesistötuotteiden markkinat Suomen matkailustrategian (2010) ja Matkailun edistämiskeskuksen (Mek) tekemän kalastus- ja melontamatkailun kehittämisstrategian mukaan kalastus- ja melontamatkailu sekä vuokraveneily ovat tulevaisuuden trendejä. Yrittäjien haastatteluihin ja tuotetestaukseen pohjautuen edellisten lisäksi trendeihin nostetaan vesijetit. Strategioiden mukaan infrastruktuuriin liittyvä tuotekehittely on tarpeen erityisesti lyhyille parin tunnin melontaretkille, citymelonta -tyylisille kokonaisuuksille. Reittien ylläpito ja henkilöstön sekä kaluston vaihto edesauttavat verkostoitumista. Lisäksi teemakohtainen tuotteiden yhteismarkkinointi parantaa panos-tuotos suhdetta. Suomen tunnettuus melonta- ja yleensäkin vesistömatkailumaana on vielä alkutekijöissä, joka selittää suurelta osin kysynnän vähäisyyttä. Suomen kansainvälisille markkinoille suunnattujen melontatuotteiden potentiaalisia asiakkaita ovat aloittelijat eli matkailumelojat. Melontatuotteiden markkinointi on keskitetty saksankieliseen Eurooppaan (Saksa, Itävalta, Sveitsi) ja Benelux-maihin (Alankomaat), Iso-Britanniaan sekä Espanjaan. Venäjä on nopeasti kasvava markkina-alue, mutta venäläiset eivät vielä tule melonnan tai kalastuksen takia Suomeen, vaan ne toimivat lisäpalveluina. Yrittäjien mielestä vesistötuotteista koskimelonta houkuttelee eniten venäläisiä melojia Itä-Suomeen. Vesistötuotteiden ensisijainen kohderyhmä tällä hetkellä on kotimaiset matkailijat. Matkailun kasvupotentiaali on kansainvälisillä markkinoilla Venäjältä, Ruotsista, Virosta, Saksasta ja Iso-Britanniasta tulevissa matkailijoissa. Oikein tuotteistettuna suomalainen luontokokemus tarjoaa vesistömatkailutuotteita, kuten kalastusta, melontaa, veneilyä tai vesijet-toimintaa. Matkailualan uudistuminen ja palvelujen tuotannon tehostuminen edesauttavat yleisesti matkailun kasvua. Matkailun kasvua tukee vapaa-aikaan käytettävän rahamäärän lisääntyminen ja aineettomien palvelujen sekä elämysten kulutuksen kasvu. Tarvitaan strategioissa mainittua uutta innovatiivista palveluiden kehittämistä, markkinointia ja myyntiä. Suomalaisten vesistötuotteiden suurimmat kilpailijat ovat Ruotsi ja Puola tuotteiden saavutettavuuden ja hinnan suhteen. Kotimaisten asiakkaiden osalta vesistömatkailun kilpailijoita ovat mm muut harrastukset, mökkeily, kesätapahtumat ja Ruotsin risteilyt. Pohjois-Savon matkailustrategian mukaiset kohderyhmät ovat koti- ja ulkomaanmarkkinoilla aktiivimatkailijat, jotka haluavat matkaltaan erilaisia liikuntaan, luontoon 11

13 ja kulttuuriin liittyviä elämyksiä. Ulkomaan markkinoilla panostetaan ensisijaisesti Venäjälle ja Saksaan. Merenkulkulaitos ylläpitää suomen- ja ruotsinkielistä (http://www.veneretki.fi/map/ index?area=4) gps-pohjaista sähköistä melonta- ja veneilykarttaa, joka hyvä apuvälinen veneilymatkojen suunnittelussa ja matkan aikana. Kartalta on tietoa kohteista, palveluista ja venesatamista, mutta sieltä ei löydy reittitietoja. 2.2 Veneily Veneilyteema sisältää kaikki vapaa-ajan viettoon liittyvät toiminnot joiden toteutukseen liittyy vene, kanootti ja vesiskootterit. EU:n huvivenedirektiivi määrittelee urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettujen huviveneiden pituuden 2,5 metristä 24 metriin, tyypistä tai kuljetuskoneistosta riippumatta. Veneily Suomessa elää muutoksen aikaa. Perinteiset veneilyn harrastajat alkavat ikääntyä ja kaivataan uusia veneilyn harrastajia. Tekesin tekemän Visio 2025 tulevaisuuden veneilypalvelut -tutkimuksen (2011) mukaan uudet, tulevat veneilyn harrastajat haluavat omistamisen vaivattomuutta eli vuokraveneitä kipparin kanssa tai ilman, lomaosaketyylisiä SeaTime-veneosakkeita, joissa voi olla veneen osa-omistajana ja kausiporrastettua hinnoittelua. Tutkimuksen mukaan nykyiset nettifoorumit olisi ajanmukaistettava ja veneilystä tulisi koota uusi palvelukonsepti, jossa olisi esimerkiksi koordinoitu veneiden huolto- ja säilytyspalvelut. Viimeisin veneilyä koskeva koko Vuoksen vesistön kattava tutkimustieto on Merenkulkulaitoksen julkaisu 5/2005 Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa. Sen mukaan Suomessa oli vuonna 2005 n venettä, jotka jakautuvat seuraavan taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1. Erityyppisten veneiden määrä Suomessa (2005). Venetyyppi Lukumäärä Soutuveneet, ei moottoria Kevytpurjeveneet Kanootit ja kajakit Vesiskootterit Perämoottoriveneet max 20 hv Perämoottoriveneet yli 20 hv Sisäperämoottoriveneet Sisämoottoriveneet Moottoripurjehtijat Purjeveneet Yhteensä Suomi on maailman johtavia maita soutuveneilyssä liki neljännes miljoonan soutuveneen määrällä. Huviveneilyssä Suomen luvut on selkeästi naapurimaita pienempiä, esimerkiksi Ruotsissa purjeveneiden määrä on , kun Suomessa niitä on hiukan yli neljännes Ruotsin määrästä. 12

14 Veneily voidaan jakaa käyttötavan mukaan matka- ja mökkiveneilyyn, vesiretkeilyyn, venevuokraukseen ja risteilyihin. Matkaveneily on useamman päivän kestoista veneilyä, jonka aikana yövytään veneessä tai retkisatamissa. Mökkiveneily on taajaman ja loma-asunnon välistä liikkumista tai kesämökkiin tukeutuvaa vesiretkeilyä. Vesiretkeily käsittää ei yöpymiseen tarkoitetulla veneellä, kanootilla tai vesiskootterilla toteutetut päiväretket tai majoituspalveluihin tukeutuvia pidempiä retkiä. Venevuokraus on matkaveneilyyn tarkoitettujen veneiden vuokraamista matkailijoille. Vuokrattavat veneet voivat olla vuokrakäyttöön hankittua kalustoa tai yksityisten omistamien veneiden koordinoitua osaaikaista vuokrausta. Risteilyllä tarkoitetaan Tilastokeskuksen mukaan Suomen aluevesien ulkopuolelle suuntautuvaa yleensä edestakaista laiva- tai lauttamatkaa johon sisältyy tai ei yöpyminen. Sisävesiristeily tarkoittaa matkustajien Sähköalus. Kuva Lakeland GTE/Arto Keinänen kuljetusta jokia, kanavia, järviä tai muita sisävesiväyliä pitkin omilla tai aika- tai matkarahdatuilla aluksilla. Myös miehistön kanssa vuokrattu huvivene sisävesistöillä kuuluu risteilyn piiriin. Veneilyn liittyvät laatu- ja turvallisuusasiat määräytyvät Trafin liikenteen turvallisuusviraston mukaan (http://www.trafi.fi/merenkulku/saadokset/kansallinen_lainsaadanto) 2.3 Melonta Kansallisen Liikuntatutkimuksen mukaan suomalaisista vuotiaista harrastaa melontaa. Melonnan harrastajien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Melontamatkailu voidaan jakaa matkustusmotiivin perusteella melontamatkailuun, jolloin matkustusmotiivina on melonta ja matkailumelontaan, jossa melonta on lisäpalvelu. Melontamatkailun muodot jaetaan toteutuksen, suoritustehon, mukaan retki-, virkistys-, kunto-, koski- ja jokimelontaan. Retkimelonnassa yhdistyvät melonta ja retkeily. Retkimelonnan kesto vaihtelee päivästä viikkoihin ja se voi olla matkaltaan kymmeniä tai satoja kilometrejä. Retkimelontaa toteutetaan joko merissä, joissa tai järvissä. Kanoottina on meri- tai retkikajakki tai avokanootti. Virkistysmelonta on matkailijoille suunnattua melontaa, jota tarjotaan lisäpalveluna jonkin muun tuotteen ohessa. Virkistysmelonta ei vaadi aikaisempaa melontakokemusta. Melonta toteutetaan yleensä lähivesillä ja reitin pituus sekä vauhti valitaan aina 13

15 tilanteen mukaan. Yleensä päätavoite on melonnan sijasta tutustuminen luontoon. Virkistysmelontaan sopivat kunto-, retki-, meri- tai avokanootit. Ohjatusti toteutetut melontatuotteet kuuluvat virkistysmelontaan. Kuntomelonnassa keskitytään fyysisen kunnon ja suorituskyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen. Reipastempoisuutensa vuoksi se käy kuntoliikuntana, jossa nopeutta voi muuttaa tilanteen mukaan. Kuntomelontaan sopivat kunto-, retki- ja merikajakit tai avokanootit. Koski- ja jokimelonnassa on useita eri muotoja esimerkiksi skisyöksy, pujottelu, boatercross, freestyle tai koskessa puljaaminen. Osasta näistä on kehitetty jopa Olympia tai MM-lajeja. Näitä erikoislajeja varten on kehitelty omia kanootteja, jotka sopivat virtaaviin vesiin. Melontareitit jakautuvat vaativuus- ja palvelutason sekä käyttäjäryhmien mukaan perhe-, omatoimi- ja majoituspalveluihin tukeutuviin reitteihin. Perhereitit ovat helppoja ja lyhyitä eivätkä vaadi melontakokemusta. Perhereiteillä taukopaikkojen välit ovat maksimissaan viisi kilometriä ja turvallisuussyistä ne kulkevat rauhallisilla vesialueilla. Perhereittituotteisiin kuuluu yleensä opastuspalvelut. Omatoimireittien vaativuustaso ja pituus vaihtelevat. Yleensä reiteillä on pituutta vähintään 50 kilometriä. Omatoimireitit ovat melonnan harrastajille, jotka usein tuovat omat varusteet mukanaan. Omatoimireitit voivat olla perinteisiä, jolloin yöpyminen tapahtuu taukopaikoissa, luonnossa tai majoitusyrityksiin tukeutuvia omatoimireittejä, jolloin majoitus tapahtuu maaseutumatkailuyrityksessä tai matkailuyrityksessä, jotka sijaitsevat n 20 kilometrin välein. Melonnan ohjaajina voivat toimia vain melonnanohjaajakoulutuksen suorittaneet henkilöt. Melontatuotteiden laatua ja turvallisuutta ohjaavat Suomen melonta- ja soutuliiton ohjeistukset (http://www.melontajasoutuliitto.fi/turvallisuus/melonnanturvallisuusohjeet/). 2.4 Kalastus Kalastus on yksi suomalaisen luonnon merkittävimmistä virkistysmuodoista. Noin 1,7 miljoonaa suomalaista harrasti kalastusta vähintään kerran vuonna Suomessa on noin 1100 kalastusmatkailuyritystä (2008). Valtaosa niistä on monialayrityksiä, jotka tarjoavat myös majoitus-, ravintola- ja kuljetuspalveluita tai muita ohjelmapalveluja, kuten metsästystä. Kalastusmatkailuyrityksistä suurin osa sijoittuu maaseutualueille. Maaseutumatkailuun erikoistuneet yritykset tarjoavat yleensä mahdollisuutta omatoimiseen kalastukseen, kun taas kalastusmatkailuun erikoistuneet yritykset järjestävät opastettuja ja ohjattuja kalastuspalveluja. Ohjatuista kalastuspalveluista suosituin kalastusmuoto on vapakalastus. Kalastusmatkailuyrityksillä on vuositasolla yhteensä noin asiakasta eli liki 200 asiakasta per yritys. Puolet kalastusmatkailuyritysten asiakkaista on Riista- ja kalatalousselvityksen (2008) mukaan tullut yritykseen kalastuksen takia. Lopuille matkustusmotiivi on ollut jokin muu ja kalastus on lisäpalvelu. Kansainvälisistä kalastusasiakkaista suurin osa tulee Venäjältä, Saksasta, Keski-Euroopasta, Ruotsista ja Virosta. 14

16 Kalastusmatkailu voidaan jakaa järvi-, joki- ja merikalastukseen. Pohjois-Savossa toteutetaan järvi- ja jokikalastustuotteita. Kalastusmatkailu ja matkailukalastus erottuvat toisistaan matkustusmotiivin ja tuotetarjonnan suhteen. Omatoimikalastajille kalastus on tärkein syy lähteä kohteeseen, kun taas ohjatuille kalastusretkille osallistuvat saavat kalastuksesta lisäarvoa matkalleen. Kalastusmatkailun kehityksen haasteita ovat moninaiset vesistöalueisiin liittyvät lupakäytänteen. Kansainvälisen (Saksa, Ranska, Alankomaat, Iso-Britannia ja Venäjä) luontomatkailututkimuksen (2010) mukaan ulkomaalaisia matkailijoita kiinnostaa eniten kesäkalastus, erityisesti järvi- ja jokikalastus. Onginta, vetouistelu- ja jigikalastus koettiin mieluisimpina kalastusmuotoina. Kalatalouden Keskusliitto rakentaa ja ylläpitää valtakunnallista Fishing in Finland Kalastajan Maailma -portaalia. Englanninkieliset sivut ovat osoitteessa ja suomenkieliset sivut Portaali on avattu 2013 ja se korvasi aikaisemman VisitFinlandiin alla olleen kalastusmicrositen (suljettu 10/2012). Yrittäjät vastaavat ajantasaisten tietojen päivittämisestä sivustolle. 2.5 Vesijetit, vesiskootterit Vesiskootteri määritellään alukseksi, joka on maksimissaan 4 metriä pitkä, jossa on polttomoottori, jonka pääasiallinen työntövoiman lähde on vesisuihkupumppu ja joka on suunniteltu siten, että venettä käyttävä henkilö tai henkilöt istuvat, seisovat tai ovat polvillaan rungon päällä pikemminkin kuin sisällä on vesiskootteri. Vesiskoottereita eli vesijettejä käytetään vapaa-ajan ajeluissa, safareilla ja alan kilpailuissa. Vesijetit ovat uuden polven veneilijöiden liikkumavälineitä, johon on helppo yhdistää luonnon tarkkailu, maisemat ja nopea siirtyminen paikasta toiseen. Keskustelupalstoilla vesijetit nousevat useimmiten esiin luonnon- ja mökkirauhan rikkojina. Vesireittien varrella asuvien sosiaalinen hyväksyntä onkin vesijettituotteiden toteutuksen suurimpia haasteita. Safarituotteissa ajoreitit ja ryhmänhallinta ovat hyvin oppaiden johdettavissa, mutta omatoimi vesijettiajajille reittiohjeistus on tärkeää. Tuotetestaukseen ja yrittäjähaastatteluihin perustuen tänä päivänä matkailukäytössä olevat vesijetit ovat ympäristöystävällisiä (nelitahti), vakaita ohjattavia (turvallisuus) ja ääneltään suhteellisen hiljaisia. Vesijeteissä on myös jettivene -malli jossa on paikat jopa kuudelle hengelle. Niissä on yhdistetty jetin suorituskyky, veneen kuljetus- ja säilytystilat. Kahden tai kolmen ajettavat vesijetit ovat kuitenkin yleisempiä niiden ajonautinto kokemuksen takia. Vesijettien etuja on keveys ja helppo liikuteltavuus veneeseen verrattuna. Vesijetit voivat käyttää samoja reittejä mitä veneilijät. Vesijeteillä rantautuminen on useimmiten helpompaa kuin matka- tai pienveneillä. 15

17 3 POHJOIS-SAVON VESISTÖMATKAILUN NYKYTILA Pohjois-Savon alue sijoittuu valtakunnallisesti tunnetun Saimaan vesistöalueen latvavesistöön, Itä- ja Keski-Suomen järvien muodostamaan Järvi-Suomeen. Pohjois-Savon pinta-alasta lähes 20 % on vesialaa eli 3 596,9 km 2, joka on hiukan yli 10 % koko Suomen makean veden-alasta. Maakunnan alueella on yhteensä järveä. Suurimmat järvet ovat (sijoitus Suomen järvien joukossa suluissa) Kallavesi (8), Nilakka (27), Juurusvesi (33), Onkivesi (40) ja Unnukka (42). Kallaveden, Suvasveden, Juurusveden, Riistaveden ja Muuruveden järvialtaat muodostavat valtakunnan viidenneksi suurimman sisävesialtaan Iso-Kallan. Alueen vesistöt ovat karikkoisia ja veneilijöiltä vaaditaan erityistä huolellisuutta vesillä liikkuessa. Lukuisat saaret edellyttävät myös vesillä liikkujilta suunnistustaitoja. Järvireittien lisäksi Pohjois-Savon alueella on melontaan ja kalastukseen sopivia jokireittejä. Pohjois-Savon liitto ylläpitää sivuillaan Infokartta Oy:n toteuttamaa retkeilykartat sivustoa (http://www.infokartta.fi/infogis-psavo/) (Pohjakartta Maanmittauslaitos 2013). InfoGIS paikkatietopalvelussa on kootusti tietoa Pohjois-Savon vesistöihin liittyvistä kanavista, silloista, koskista, melontareiteistä, Rosvo-Roope -jätehuoltopisteistä, satamista ja retkisatamista, veneenlaskupaikoista, vene- sekä melontareiteistä. Lisäksi sivustolla on reittisuunnittelussa hyödyllinen välimatkalaskuri. Kalastuspalveluista sivuilla esitellään kalamajat, kalastusalueet ja kalastuskohteet, joista on hyötyä erityisesti omatoimikalastajille ja ohjattuja kalastuspalveluja tarjoaville yrittäjille. Ohjatut kalastuspalvelut ovat matkailupalvelut/ohjelmapalvelut otsikon alla eikä kalastuspalveluja tarjoavia yrityksiä ole eritelty muista ohjelmapalveluyrityksistä. Karttatiedot ovat suomeksi ja englanniksi. Sivustolla on tietoa mm. kaupallisista palveluista, majoitus- ja ravintolapalveluista, nähtävyyksistä ja terveyspalveluista. Kartoista on maasto- ja ortoilmakuvakartat, jotka avautuvat IE8+, Firefox, Chrome ja Opera -selaimilla. Palvelu toimii myös Android-, Ipad- ja muissa vastaavissa mobiili- ja tablet -päätelaitteissa. Retkeilykartat ovat hyvä apuväline veneily-, melonta- ja kalastusmatkojen suunnittelussa. Vesireiteillä liikuttaessa tarvitaan tarkempia merikelpoisia karttoja ja ranta-alueiden palveluopasteita. Osa melontayrittäjistä onkin kopioinut asiakaskäyttöön merikartoista säänkestäviä karttasivuja ja merkinnyt itse niihin reittien varrella olevia palveluja. Vesijettivuokrauksessa asiakkaat saavat karttasivujen lisäksi mukaansa gps-laitteen johon on ohjelmoitu ajoreittisuositukset. Mek:n tuotesuositukset täyttäviä valmiita lyhyitä ohjelmapaketteja ja päiväretkiä on alueella vähän. Mek:n tuotesuositusten mukaiset reittikuvaukset ovat Tahkon vesireitistä, Vaikkojoesta, Matkusjoesta, Riistavesi-Vehmersalmi reitistä ja Kuopion ympäristön Rauhalahti-Kuopio ja Neulamäen reiteistä. Esteettömyys on huomioitu Lastukosken koskikalastuspaikalla, jossa on liikuntaesteisille sopiva laituri, kota ja wc. Summan kanavalla Neulamäen reitillä on liikuntaesteisille sopiva laituri, grillikatos, ulko-wc ja satamaan on rakennettu luiskia ja väyliä. Vaikkojoen varrella on myös liikuntaesteisille sopiva taukopaikka. Vesistöreittejä ja -tuotteita markkinoidaan VisitLakeland -portaalissa (http://visitlakeland.fi/aktiviteetit), yritysten omilla kotisivuilla ja valtakunnallisten alan liittojen ja järjestöjen sivuilla. Tahkon vesireitti on Suomen ainoita pelkästään matkailukäyttöön rakennettuja vesireittejä. Tahkon vesireitin sivuilla (http://www.tahkonvesireitti.com/) 16

18 voi tehdä virtuaalisen veneretken. Reitistä on tehty paperinen ja sähköinen Kapteenin kirja, jossa on lähes merikartan tasoiset karttasivut. Lisäksi joka satamassa on infotaulut (kuva liiteenä), joihin on koottu satama-alueen palvelut yhteystietoineen. Tahkon vesireitin kartta- ja infomateriaalit ovat suomeksi ja englanniksi. Pohjois-Savon vesistömatkailun kilpailijoita ovat alueellisesti muut tapahtumat, Ahvenanmaa, Saimaan alue, Pohjois-Karjalan sekä Lapin joki- ja koskialueet. 3.1 Pohjois-Savon vesistöreitit ja tuotetarjonta Pohjois-Savossa on kahdeksan virallista järvi- ja jokireittiä, joista on reittikuvaus Pohjois-Savon liiton ylläpitämällä veneily- ja melontareittikartalla. Osasta on myös reittikuvaus VisitLakeland-sivuilla. Reittikuvauksessa selviää reittien faktatiedot, kuten reitin pituus, luokitukset (I helppo - IV erittäin vaativa), syväykset ja palvelut (A hyvä palvelutaso - C vähäinen palvelutaso) reitin varrella. Vesijetit ja veneet liikkuvat samoilla reiteillä. Lisäksi vesijetit pystyvät hyödyntämään myös osaa järvimelontareiteistä. Vesijettien etuna on helppo liikuteltavuus ja rantautuminen veneisiin verrattuna. Melontareitit vaihtelevat lyhyistä ja helpoista perhereiteistä vaativiin koski- ja laajoja järviosuuksia käsittäviin omatoimireitteihin. Reittien pituudet ovat seitsemästä kilometristä 110 kilometriin. Pohjois-Savon vesistöt ovat hyvin karikkoisia, joten reittimerkkien huoltaminen ja niiden noudattaminen on erittäin tärkeää. Kaikilla jokireiteillä on lakisääteisesti laaditut turvallisuussuunnitelmat. 1. Rautalammin reitti, kansallisvesireitti Rautalammin kierros: N 70 km pitkä omatoimimelojille sopiva ympyräreitti. Palvelutaso reitin varrella on kohtalainen. Vaativuustaso II, rantautumispaikkojen palvelutaso B Rautalammin perhemelontareitti: N 10 km pituinen helppo perhemelontareitti Rautalammin keskustan tuntumassa, jonka varrella on hyvät palvelut. Vaativuustaso I, rantautumispaikkojen palvelutaso A. 2. Iisalmi Iisalmi Runni Kiuruvesi reitti: Sopii pienveneille ja reitin varrella on useita rantautumispaikkoja. Matkusjoen melontareitti: Omatoimireitin pituus on n km riippuen onko lähtöpaikkana Sonkajärvi vai Sukeva. Reitin varrella on järvi- ja koskiosuuksia (15 koskea). Vaativuustaso III, rantautumispaikkojen palvelutaso B. Matkusjoen perhemelontareitti: N 20 km pituinen helppo perhemelontareitti. Vaativuustaso I, rantautumispaikkojen palvelutaso A Nurmijoen melontareitti: Kokeneille melojille sopiva n 40 km pitkä melontareitti, melontareittiin on mahdollista yhdistää patikointi ja kalastus. Joella toteutetaan ohjattuja koskenlasku- ja erämaapalveluja. Vaativuustaso II, rantautumispaikkojen palvelutaso B 3. Kuopion reitit Kuopio-Tahko vesireitti: Kuopio - Juurusvesi - Akonvesi - Vuotjärvi - Syväri - Tahko. Noin 90 km pitkä veneily-, melonta- ja soutureitti. Reitin varrella on vieraslaitureita, retkisatamia ja runsaasti palveluja. Risteilytuote on paketoitu. Omatoimi melontareitin vaativuustaso on II ja rantautumispaikkojen palvelutaso on B. 17

19 Nilsiä-Tahko reitti: Noin 15 km pitkä suojaisa yhdysreitti Nilsiän ja Tahkon välillä. Ei luokitusta. Syväniemi - Karttula reitti: Noin 12 km kulttuurihistoriallinen, suojaisa venereitti. Ei luokitusta. Riistavesi - Vehmersalmi reitti: vene- ja melontareitti, Kuopio - Juurusvesi - Melavesi - Suvasvesi - Vehmersalmi - Kuopio. Noin 110 km pitkä ympyrälenkki, jonka varrella on paljon palveluja ja retkisatamia. Reitiltä yhteydet Tahkon vesireitille, Tuusniemelle, Outokumpuun ja Heinäveden reitille. Melontareitin vaativuustaso II, rantautumispaikkojen palvelutaso B (lähes A). Kuopio - Kaavi melontareitti: Omatoimireitti kokeneille melojille, palveluja reitin varrella on kohtalaisesti. Vaativuustaso II, palvelutaso B Maaningan melontareitti: Kokonaispituudeltaan n 40 km pitkä reitti, joka koostuu neljästä eri reitistä. Omatoimireitti, Luokitusta ei ole tehty. Neulaniemen melontareitti: Noin 15 km pitkä helppo perhereitti. Rantautumispaikkoja huonosti. Vaativuusluokka 1, palvelutaso A Suonenjoki-reitti: Noin 7 km pitkä kanootti ja soutuvene perhereitti, vaativuustaso I, rantautumispaikkojen palvelutaso A. 4. Leppävirta-Varkaus Iisvesi-Unnukka melontareitti: Varkauden, Leppävirran ja Suonenjoen alueella kulkeva noin 70 km pitkä omatoimireitti kokeneelle melojalle, palveluja reitin varrella on kohtalaisesti. Vaativuustaso II, palvelutaso Osmajoen perhemelontareitti; Noin 20 km pitkä helppo perhemelontareitti, jonka varrella on hyvät palvelut. Vaativuustaso I, rantautumispaikkojen palvelutaso A. 5. Vaikkojoki Vaikkojoen melontareitti: Noin 50 km pitkä omatoimimelontareitti. Reitin varrella on useita rantautumispaikkoja ja laavuja. Vaativuustaso III, rantautumispaikkojen palvelutaso B Muut palvelut: Opastukset, suurvenekoskenlasku, kanoottivuokraus, maastopyöräily, patikointi ja kalastus. Ohjattuja melontaretkiä. 6. Varkaus-Kuopio melontareitti Noin 70 km järvimelontareitti kokeneille melojille. Taukopaikkoja on vähän. Ei luokitusta. 7. Tiilikkajoki Tiilikanjoki melontareitti: Noin 70 km pitkä kokeneille omatoimimelojille sopiva jokireitti. Koko reitillä viisi koskea, joiden vaativuustaso vaihtelee I-III. Yksi reitin lähtöpaikoista on Tiilikan kansallispuiston kupeessa. Ohjattuja melontaretkiä. 8. Heinäveden reitti Noin 34 km pitkä veneilijöille ja melojille sopiva reitti on yhdistettävissä Riistaveden reittiin ja Tahkon vesireittiin. Reitti sopii veneilijöille sekä melojille ja johtaa mm. Koloveden kansallispuistoon ja Savonlinnaan. Heinäveden reitistä voi tehdä ympyräreitin palaamalla Varkaus-Leppävirta reitin kautta. 18

20 Kuva Pohjois-Savon veneilyreitit -näkymästä. Pohjois-Savon vesistömatkailu teemoittain Pohjois-Savossa on noin 30 vesistömatkailupalveluja toteuttavaa yritystä. Vesistömatkailuyritykset sijoittuvat Varkaus-Leppävirta-Sisä-Savo-Kuopio-Koillis-Savo-Ylä-Savo -alueille. Suurin osa yrityksistä tarjoaa sekä veneily-, melonta- ja kalastustuotteita. Kolme yrityksistä on erikoistunut vesijettituotteisiin ja kaksi kansainvälisille markkinoille suunnattuun kalastusmatkailuun. Pohjoissavolaiset veneilypalvelut koostuvat pääasiassa risteilytuotteista ja melontatuotteet ohjatuista melontakursseista, kalustomyynnistä ja -vuokrauksesta sekä ohjatuista melontaretkistä. Vesistömatkailuyritysten kalusto (veneet, vesijetit, kanootit ja kajakit) ovat pääsääntöisesti uutta, keskimäärin kolme vuotta vanhaa ja erityisesti vuokrakäyttöön hankittua. Risteilyaluksista osa on uusia ja osa perinteisiä höyrylaivamalleja, joita on huollettu arvonsa mukaisesti. Kaikilla yrityksillä on omat www-sivut, mutta vain osan sivuilta on mahdollisuus varata aktiviteetti suoraan. Facebook ja Twitter ovat yleisimmät yritysten käyttämät sosiaalisen median markkinointikanavat. 19

21 Alle on koottu esimerkkejä Pohjois-Savon alueella vesistömatkailupalveluja toteuttavista yrityksistä. Esimerkkeihin on valittu yrityksiä, joilla on tuotekuvaukset. Kaikkien yritysten tuotekuvaukset eivät vastaa täysin Mek:n tuotesuosituksia. Yritysten tuotekuvauksissa on yleensä kuvaus tuotteesta ja sisällöstä, toteutusaika, kesto, varusteet ja varaustiedot. Useimmiten tuotekuvauksista puuttuu palvelukielet, hinta ja ryhmäkoko. Hinnan puute selittyy sillä, että tuote räätälöidään tilausvaiheessa ryhmäkohtaisesti. Tuotekuvaus- ja asiakaspalvelukielet ovat suurimmalla osalla suomen lisäksi, englanti, saksa ja venäjä. Näiden lisäksi kahdessa yrityksessä on tuotekuvaukset ja palvelu ranskankielellä. Turvallisuusasiakirjat ovat kaikilla esimerkkiyrityksillä lakien ja asetusten vaatimalla tasolla, kahdella yrityksellä on Laatutonni-laatuohjelma käytössä, yhdellä Eu-kukka ympäristöohjelma ja sukelluskoulutuksissa noudatetaan PADI-järjestelmää. Muuten yrittäjät toimivat omasta mielestään laadukkaasti ja ympäristön huomioiden, kaikki mitä viedään, tuodaan pois -periaatteella. Moottoriveneissä ja vesijeteissä suositaan pääsääntöisesti nelitahtimoottoreita ja Suomen ainoa sekä ensimmäinen sähköalus risteilee Varkaus-Leppävirta -reitillä. Lisäksi Karttulan Syväniemellä on erityisesti matkailukäyttöön rakennettu 12-hengen risteilylautta. Veneily Varkaus-Leppävirta: Aqualines: Tilausristeilyt Varkaus Works: Tilausristelyt Lakeland GTE: Tilausristeilyt Niemilomat: Tilausristeilyt pienryhmille Sisä-Savo: Maaseutuhotelli Eevantalo: Tilausristeilyt lautalla Kuopio, Tahko: Koski Laivat: Paikallis- ja tilausristeilyt Kuopion Venevuokraus: Venevuokraus kipparilla tai ilman Roll Risteilyt: Paikallis-, tilaus- ja tapahtumaristeilyt Saimaan Laivamatkat: Reittiristeily Kuopio-Savonlinna Saildream: Tilausristeilyt M/S Syvärin Kuningatar: Paikallis- ja tilausristeilyt Tiirintahko Safari Center: Veneretki kuljettajan kanssa Koillis-Savo: Tuusvesi Oy: Tilausristeilyt Valto Holopainen Oy: Tilausristeilyt Vaikon Loma ja Lohi: Veneretki kuljettajan kanssa järvellä Melonta, koskenlasku Varkaus-Leppävirta: Amatsonia: Ohjatut melontaretket, kanootti ja kajakkivuokrausta Lakeland GTE: Ohjattuja kanoottiretkiä Metsänpiika: Ohjattuja melontaretkiä 20

22 Sisä-Savo: EräsPete: Ohjatut melontaretket, kalustovuokraus, kirkkovene Hiisiretket: Ohjatut melontaretket Kuopio, Tahko: Seikkailukeskus: Melontakurssit ja -retket järvellä ja joessa, kalustovuokrausta ja myyntiä Tiirintahko Safari Center: Ohjatut melontaretket Koillis-Savo: Metsäkartano: Ohjatut melontaretket Viitakko: Melontakurssit järvellä, joessa ja koskessa, ohjattuja koski-, järvi- ja jokimelontaretkiä, kalustovuokrausta ja myyntiä Vaikon Ohjelmapalvelut: Koskenlasku perinteisellä puisella koskiveneellä, kanoottivuokraus Vaikon Loma ja Lohi: Koskenlasku perinteisellä puuveneellä Ylä-Savo: Haapaniemen Matkailu: Ohjatut melontaretket Ketunpolku Safarit&Seikkailut: järvi-, joki- ja koskimelontaretket, kanootti- ja kajakkivuokraus JJ-Service (Sonkajärvi): Kalustovuokraus, ohjatut retket Runnin kylpylä: Kalustovuokraus Kalastus Varkaus-Leppävirta: Lakeland GTE: Ohjatut kalastusretket (onki, pilkki, uistin, virveli), kalastusluvat Sisä-Savo: EräsPete: Ohjatut kalastusretket Hiisiretket: Nuotta, tuulastus, onki-, pilkkiretket, koskikalastus, vetouistelu, virvelöinti, kalastusluvat Lohimaa: Järvikalastus (uistelu, heittely jiggaus), koskikalastus (heittouistin, perho), omatoimi kalastus, ohjattu kalastus, kalastuskurssit, kalastusluvat Kuopio, Tahko: JP-Kalamatkat: Kalastusretkiä tilauksesta (yökalastusta, kesä ja talvikalastusta), nuotta, verkko, multiaktiviteetit SeikkailuKuopio: Ohjatut ja omatoimi kalastusretket, välinevuokraus, kalastusluvat, multiaktiviteetit Tahko Outdoors: Ohjatut kalastusretket, multiaktiviteetit Koillis-Savo: Eräpaimen: Ohjattu pilkki- ja verkkokalastus Ylä-Savo: Haapaniemen Matkailu: Ohjatut kalastusretket, kalastusluvat Ketunpolku Safarit&Seikkailut: Ohjatut koskikalastussafarit (heitto- ja perhokalastus), kalastusluvat 21

23 Japen kalamatkat, Jarmo Mäkäräinen: Ohjatut kalastusretket JJ-Service, koskikalastus, kalastusluvat, ohjatut kalastusretket Jokiniemen Matkailu, omatoimikalastus, kalastusluvat Vesijetit Varkaus-Leppävirta: Motorsportrent: Ohjatut vesijettisafarit (n 3 h) ja kalustovuokrausta Kuopio, Tahko: SeikkailuKuopio: Ohjatut vesijettisafarit (1-2 h), kalustovuokrausta, useamman päivän safarit Tiirintahko Safari Center: Ohjatut vesijettisafarit (2-5 h), kalustovuokrausta Vesireittien varrelle on suunniteltu Ympäristökeskuksen toimesta rantautumispaikkoja, joita on rakennettu ja kunnostettu Pohjois-Savon melontamatkailun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Rantautumispaikat ovat vieras-, melonta- tai retkisatamia, käynti-, vieras- tai laivalaitureita ja tuli- tai veneenlaskupaikkoja. Kaikilla alueilla rantautumispaikkojen tiheys ei vastaa Mekin tuotesuosituksia tai melontareittien luokitusta. Varsinkin Vesijetti. KuvaTahkoSafarit. järvialueilla yrittäjät kokevat rantautumispaikkoja olevan liian harvassa. Pidä Saaristo siistinä ry:n Roope-palvelut ulottuvat Järvi-Suomessa Varkaus-Leppävirta-Kuopio-Tahko -alueille. 3.2 Pohjois-Savon vesistömatkailumarkkinat Pohjois-Savoa ei mielletä vesistömatkailu-alueeksi, vaikka sitä markkinoidaan osana Järvi-Suomea, Lakeland-aluetta. Järvi-Suomen alue koostuu Itä- ja Keski-Suomen suurista järvialueista. Lakeland-nimi toimii mielikuvan luojana kansainvälisessä markkinoinnissa, mutta sitä ei löydy kartalta. Tosin yrittäjätapaamisten aikana tuli selväksi, että Lakeland-nimen saaminen kartalle on vain tahdosta kiinni. Yhteismarkkinoinnin lisäksi yritykset tekevät suoramarkkinointia yrityksille ja matkanjärjestäjille. Markkinoinnissa nostetaan pääsääntöisesti esiin reitit eikä tuotteita, jolloin asiakas ei saa oikeanlaista mielikuvaa tuotteesta. Risteily- ja vesijettituotteet ovat pisimmälle paketoituja. Veneily, kalastus ja melonta ovat usein omatoimimatkailijoille suunnattuja palveluja. Pohjois-Savon vesistömatkailupalvelujen tärkeimmät asiakasryhmät ovat kotimaiset yritykset, tyky- ja tyhy-ryhmät. Ulkomaalaisista venäläiset ja saksalaiset aktiivilomailijat käyttävät eniten veneily-, melonta- ja kalastuspalveluja. Edellisten lisäksi keskieurooppalaiset ja erityisesti ranskalaiset ja italialaiset nähdään potentiaalisina vesijettisafari asiakkaina. 22

24 Pohjois-Savo on tunnettu sisävesilaivaristeilyistä ja erityisesti Kuopion satama-alueella on vilkasta risteilyliikennettä. Yksistään Kuopion satamassa harjoittaa risteilytoimintaa neljä eri yritystä. Vuokravenetoiminta on vielä vähäistä, mutta tarjonnan ja kysynnän odotetaan kasvavan Kuopion Venevuokrauksen aloitettua toimintansa. Pohjoissavolaiset vesistömatkailuyritykset ovat pääsääntöisesti pieniä yrityksiä. Melontayrittäjillä on useimmiten 10 tai alle vuokrakäytössä olevaa kanoottia tai kajakkia. Melontayritysten tuotteet tärkeysjärjestyksessä ovat melontakurssit, kalustovuokraus ja -myynti sekä ohjatut melontaretket. Kalastus on joko ohjelmapalveluyritysten tuotteena yhdistetty johonkin muuhun aktiviteettiin tai esitellään omatoimisena kalastusmahdollisuutena mökkivuokrauksen yhteydessä. Hyvin alkanut kaluston ja henkilöstön vaihtoon liittyvää yritysten välinen yhteistyö mahdollistaa isompienkin asiakasryhmien palvelemisen. Suuriosa yrityksistä tarjoaa muitakin ohjelmapalveluja mitä vesistömatkailuun liittyviä aktiviteettejä, kuten majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluja. Pohjoissavolainen vesistömatkailu perustuu näin ollen moninaisen luontokokonaisuuden ympärille. Pohjoissavolaisia vesistömatkailutuotteita markkinoidaan VisitLakeland- sivustolla ja yritysten omilla kotisivuilla. 3.3 Veneily Pohjois-Savossa veneily tunnetaan pääasiassa järviristeilyinä. Tilaus- ja reittiristeilyjä toteutetaan Varkaudessa, Leppävirralla, Rautalammilla, Kuopiossa ja Nilsiässä. Parhain risteilyaika on juhannukselta elokuun puoliväliin, jolloin kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat ovat liikenteessä. Ennen juhannusta ja elokuun puolenvälin jälkeen risteilyt muuttuvat tilausristeilyiksi ja silloin asiakkaina ovat pääsääntöisesti paikalliset yritykset. Risteilytarjonta on runsainta Kuopiossa, jossa on tarjolla teemaristeilyjä Vaajasalon Welhosta lounasristeilyyn. Risteilytuotteita ollaan kehittämässä jatkossa niin, että sisävesilaivat toimivat tapahtumapaikkoina. Varsinainen paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten huviveneily tapahtuu pääsääntöisesti Tahkon vesireitillä Kuopio-Tahko välillä. Kallavesj`2012 messuilla toteutettiin Outdoors Finland Pohjois-Savo-hankkeen toimesta yksityisveneen omistajille kysely, jonka kautta selvitettiin veneenomistajien valmiutta vuokrata omistamaansa venettä matkailijoille. Kyselyssä haastateltiin 78 veneen omistajaa, joista yhdeksän haastateltiin puhelimitse jatkoselvitystä varten. Puhelinhaastattelussa selvisi, että suurimmat esteen yksityisveneen vuokraamiselle matkailukäyttöön liittyivät tiedon puutteeseen vuokraustoiminnasta ja pelkoon miten vuokraajat kohtelevat venettä. Koetaan, että veneeseen on syntynyt tunneside eikä sitä haluta antaa vieraan käyttöön. Selvityksen mukaan venevuokraustoiminta voisi toimia aluksi lisäpalveluna, mutta siitä on mahdollista kehittyä jollakin aikavälillä kannattavaa toimintaa. Savonlinnan seudulla yksityisveneiden vuokraustoiminta on aloitettu vuonna 2009 ja nyt välityksessä on yksityisten omistamia matkaveneitä, pulpettiveneitä, puuveneitä ja soutuveneitä. 23

25 Selvityksen mukaan ennen yksityisten veneiden vuokrauksen aloittamista tulee selvittää seuraavat asiat: - sopimus- ja vuokrausehtojen laatiminen - vuokraajan taitotason määrittäminen etukäteen (tutkinto) - vakuutusten kattavuus - veneen siivousohjeet - vesisäiliön täyttövastuu - saako veneeseen tuoda kotieläimiä vai ei - vahinkoilmoitukset ja -tarkastukset (täyskasko) - ennakkomaksukäytännöt - huolto- ja korjauspäivystys Järvi-Suomen venevuokrausehdot ovat liitteenä ja ne löytyvät sivustolta finnlake.com/vuokraus/vuokraehdot.pdf Erilaisia venevuokraukseen liittyviä sopimusehtoja on esimerkiksi sivuilla ja kansainvälisiä vuokrausmalleja on mm sivuilla. Kuopiossa toimii venevuokrausyritys, joka vuokraa oman kaluston lisäksi yksityisten omistamia veneitä. Yritys hakee koko ajan yksityisiä veneitä vuokrattavaksi. Pohjois-Savon liiton retkeilyreitit karttasivuilla vesistömatkailun yleisessä osassa on kartat ja alueen viralliset veneilyreitit mainittu nimeltä. Tahkon vesireitti (http://www. tahkonvesireitti.com/) on Suomen ainoita matkailukäyttöön rakennettuja vesireittejä. Vesireitti kulkee Kallavesi-Juurusvesi-Akonvesi-Vuotjärvi-Syväri -järvien kautta. Reitti yhdistää Kuopion kaupungin ja Tahkon matkailukeskuksen. Reitistä on tehty Kapteenin kirja ja nettisivuilla voi tehdä virtuaalisen vesireittimatkan. Kapteenin kirjan karttasivuilla on suuntimet, joiden mukaan on mahdollista veneillä. Uusin vapaa-ajanveneilijöille suunnattu Kuopion vesireitti on Riistavesi-Vehmersalmi -reitti, joka kulkee Kuopio-Juurusvesi-Muurusvesi-Melavesi-Suvasvesi-Vehmersalmi- Kuopio -reittiä. Reitin varrella olevat laituri- ja taukopaikkapalvelut on rakennettu huomioiden veneilijöiden ja melojien tarpeet. Summan tukikohdassa on lisäksi huomioitu liikuntarajoitteiset vesillä liikkujat. 3.4 Melonta Pohjois-Savon järvet sopivat hyvin melontaan. Järvet ovat suojaisia, rantautumispaikkojen taso ja määrä on kohtalainen. Ohjatusti toteutettujen, melontaretkien taukopaikkoja on kuitenkin vielä liian harvassa ja niiden huoltaminen kaipaa organisointia (reittipoolit). Tällä hetkellä melonta perustuukin pitkälti jokamiehenoikeudella tapahtuvaan ns. villiin rantautumiseen. Kirkkoveneiden keskimatkan SM-kilpailut kesäkuussa ja Tahkon soutu-melonta -tapahtuma heinäkuussa ovat tunnetuimmat melontaan ja soutuun liittyvät tapahtumat alueella. Omatoimi souturetkiä lukuun ottamatta soututuotetta ei ole tuotteistettu. Runsaan veden aikaan monissa alueen joissa on mahdollista laskea kanootilla ja osassa koskiveneellä. 24

26 Alueen tunnetuimmat melontareitit ovat Vaikkojoki Kaavilla, Tiilikanjoki Rautavaaralla, Matkusjoki Sonkajärvellä, Nurmijoki Jyrkällä, Rautalammin ympyräreitti Sisä-Savossa sekä Soisalon kierros ja Riistavesi - Vehmersalmi reitit Kuopiossa. Edellä mainittujen melontareittien kartat löytyvät Pohjois-Savon liiton ylläpitämiltä retkeilyreitit karttasivuilta (http://www.infokartta.fi/infogis-psavo/) Samalta sivustolta löytyy tietoa retkisatamista, tauko- ja rantautumispaikoista sekä reitin varrella olevista palveluista. Uudistettu karttasivusto vaatii kuitenkin alueen tuntemista, jotta osaa etsiä nimellä esimerkiksi rantautumispaikkoja. Kartat auttavat melontamatkan suunnittelussa, mutta meloessa tarvitaan tarkempia vesistökarttoja. Reiteillä toteutetaan ohjattuja melontaretkiä ja ne sopivat myös omatoimimelojille. Suurimmalle osalle melontareiteistä on tehty virallinen luokitus. Meloen Järvi-Suomessa -sivustolle (http://www.canoeinfinland.com/fi/) on koottu keskitetysti Järvi-Suomen melontareitit ja -tuotteet. Tuotteista on viralliset tuotekuvaukset luokituksineen. Pohjois-Savon alueelta ko sivustolla ei ole melontareittejä, vaan seuraavat melontatuotteet: - Konkan kierros Juojärvellä, ohjattu, 5-7 h, vaikeustaso helppo - Melontamatka kivikauteen Juojärvellä, ohjattu tai omatoiminen, 6 h, vaikeustaso normaali - Melontaopas suomalaisuuteen Juojärvellä, ohjattu, 6 h, vaikeustaso helppo - Savolainen kierros Siilinjärvi-Riistavesi-Juojärvi-Kuopio, 4-7 vrk, ohjattu tai omatoiminen, vaikeustaso normaali 3.5 Kalastus Pohjois-Savossa kalastus on järvi- ja jokikalastusta. Kalastuspalveluja tarjoavat yritykset ovat pääsääntöisesti ohjelmapalvelu- tai maaseutumatkailuyrityksiä, jotka tarjoavat multiaktiviteetteja eli myös muita ohjelma- ja elämyspalveluja. Alueella on kaksi valtakunnallisesti merkittävää ja kansainvälisillä markkinoilla toimivaa kalastusmatkailuyritystä, JP-Kalamatkat Vehmersalmella ja Lohimaa Tervossa. Yritykset tarjoavat ohjattuja kalastuspalveluja, joissa kalastuksen lisäksi saalis käsitellään, valmistetaan ruoaksi tai asiakkaiden on mahdollista ottaa saalis mukaan. JP-Kalamatkat on erikoistunut ympärivuotiseen järvikalastukseen ja Lohimaa koskikalastukseen. Lisäksi molemmissa yrityksissä on mahdollista yhdistää kalastukseen majoitus-, ravintola-, kokous- ja muita palveluja. Yrityksillä on käytössään kalastusoppaita, ympärivuotisia kalastustuotteita ja pystyvät palvelemaan isojakin ryhmiä. Toisilla alueen kalastuspalveluja tarjoavilla yrityksillä 25

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl)

MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl) MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl) Heinävesi 1. Petruma Kermajärvi Lähtö: Jokilahti 89,4 Kohde: Kuusrannanselkä 80,1 Korkeusero: 9,3 m Matka: n. 2 km Petrumanjärvestä voi pudottautua vesiteitse

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013 SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2 (7) Saatavuustavoite Tavoite Riskialueluokka Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Hoitotason yksikkö /Lääkäriyksikkö C D 8 min 15 min 30 min 30

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 1.1.-31.3.2014

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 1.1.-31.3.2014 SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 1.1.-31.3.2014 Q1 2 (6) Saatavuustavoite Tavoite Riskialueluokka Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Hoitotason yksikkö /Lääkäriyksikkö C D 8 min

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Hilkka Lassila, Savonia-amk Oy Hankkeen tuloksista Matkailun taloudelliset vaikutukset merkittäviä Vaikututuksia pyrittiin arvioimaan eri menetelmillä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Osayhteisvaltuusto Asianro 6592/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Osayhteisvaltuusto Asianro 6592/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 56 21.11.2016 41 Asianro 6592/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta ylikunnallisiin luottamustoimiin Päätöshistoria Kaupunginhallitus,

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS

TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS Hanke 4263007, Hanhikankaan pohjavesialueen rakennetutkimus Mikkelissä Tilaaja Jari Hyvärinen Työkohde Työmaa Hanhikangas Mikkeli Kunta Mikkeli Yksikön käsittely Päiväys 24.2.2015 Jari Hyvärinen, geologi

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7156/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7156/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) 172 Asianro 7156/10.00.02/2013 Tukikohdan rakennuspaikan ( 297-465-2-23 ) vuokraaminen Vuorisalon saaresta / Maljalahden Purjehdusklubi ry Kiinteistöjohtaja Jari

Lisätiedot

Tilannekatsaus Pohjois-Savon uudistuviin perhepalveluihin

Tilannekatsaus Pohjois-Savon uudistuviin perhepalveluihin Tilannekatsaus Pohjois-Savon uudistuviin perhepalveluihin 12.9.2016 Pohjois-Savon väestö, ml. Joroinen 253 524 asukasta 0-6v 7,0% 7-15v 9,3% 16-24v 10,8% Osuus (0-17v) lapsiväestöstä Ylä-Savo 14% Lapinlahti

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

KUOPION KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 KUOPION KAUPUNKI Suunnittelupalvelut Joukkoliikennelautakunta 15.3.2012, 11 31.1.2012 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys

DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys 1.8.2016 31.12.2018 HAMK Älykkäät palvelut tutkimusyksikkö (Biotalouden tutkimusyksikkö) Hankkeen taustaa Kanta-Hämeen luontomatkailun kansainvälistymisen

Lisätiedot

Iisalmi. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti Iisalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vesanto. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti Vesanto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Itä-Suomen henkilöliikennestrategia Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 NELJÄ OSAPROJEKTIA ITÄ-SUOMEN HENKILÖLIIKENNESTRATEGIA

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Katsaus Satakunnan matkailuun Satakuntavaltuuskunta

Katsaus Satakunnan matkailuun Satakuntavaltuuskunta Katsaus Satakunnan matkailuun 22.11.2016 Satakuntavaltuuskunta Matkailuala Satakunnassa 2015 Satakunnan majoitusliikkeissä yöpyi 393 049 matkailijaa (0,1% enemmän kuin vuonna 2014) 85% 15% kotimaisia ulkomaisia

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Pielavesi. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti Pielavesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lapinlahti. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti Lapinlahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suonenjoki. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti Suonenjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keitele. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti Keitele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 Liitetaulukko 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 LIITETAULUKKO Tuulivoima-alueittaiset arviot voimalarakentamisen vaikutuksista linnustoon ja luonnonympäristöön Pohjois-Savossa Vaikutukset kohdistuvat

Lisätiedot

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki 1/6 NILSIÄN KAUPUNKI LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Ranta-asemakaava koskee osaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamia

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos ETELÄ-SAVO Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo ETELÄ-SAVO... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 3 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos PÄIJÄT-HÄME Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 12 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Raportin tausta... 3 2 Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 3 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUT TALOUSARVIO 2015

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUT TALOUSARVIO 2015 Juankoski AVIn viranomaistarkastukset 22 2,38 52,40 tarkastuskäynti max 2h 18 79,34 1 428,12 pieneläinkäynti 66 173,71 11 464,86 Päiväaikainen pieneläinkäynti 448 48,94 21 925,12 suureläinkäynti 201 226,15

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016 Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus REILA, kuntakokoukset, syksy 2016 Ohjeistuksen runko Alustava sisällys Opastekokonaisuuden muodostaa: Opastetaulut: reittien lähtöpisteissä sekä

Lisätiedot

KUOPIO - KARTTULA - VESANTO

KUOPIO - KARTTULA - VESANTO KUOPIO - KARTTULA - VESANTO Reitti: Kuopio las-puijonkatu-puijonlaaksontie-savilahdentie-vt5- Karttulantie-Sininentie-Pörönsolantie-Karttula las M-P L M-P SS M-P Kuopio 10.00 14.15 16.15 17.00 17.30 Leväsentie

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Ruokamatkailun mahdollisuudet ja haasteet infotilaisuuden 25.9. ohjelma Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos VARSINAIS-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 212 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot...3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...4

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus. Luontomatkailuseminaari Veli-Matti Hartikainen

Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus. Luontomatkailuseminaari Veli-Matti Hartikainen Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Veli-Matti Hartikainen Taustaa Järvisuomessa on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen retkisatamaverkosto.

Lisätiedot

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä 2008-2013 Kiehtovat kalavedet 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

Matkailustrategia Kari Turunen Momentti Oy

Matkailustrategia Kari Turunen Momentti Oy Matkailustrategia 2016-2021 Kari Turunen Momentti Oy Taustaa Tämän strategiaprosessin tavoitteena on ollut löytää Savogrow Oy:n alueelle yhteinen visio alueen matkailun tulevaisuudesta, keinoja vision

Lisätiedot

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos POHJANMAA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

Porin Ahlaisten vedet hanke Tilanne ja jatkosuunnitelmat Kaisa Savolainen

Porin Ahlaisten vedet hanke Tilanne ja jatkosuunnitelmat Kaisa Savolainen Porin Ahlaisten vedet hanke Tilanne ja jatkosuunnitelmat 17.10.2011 Kaisa Savolainen Yleistä hankkeesta Hanke on Porin Ahlaisten vesien ja elinkeinoelämän kehittämiseen tähtäävän prosessin vaihe I Esiselvitys-

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta

RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta Tämä artikkeli perustuu tulossa olevaan tutkimusraporttiin Destination Image of Finland

Lisätiedot

Vakava piittaamattomuus: LP Kuopion yksikön alue

Vakava piittaamattomuus: LP Kuopion yksikön alue Vakava piittaamattomuus: LP Kuopion yksikön alue Tietosisällön viimeinen kk / 8 12 Tiedot poimittu LTJ:n ajo-oikeuspäätöksistä LIIKKUVA POLIISI / ANALYYSI Tietolähde päivitetty 7.8.212 Päätöksen kirjanneen

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot