OUTDOORS FINLAND POHJOIS-SAVO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OUTDOORS FINLAND POHJOIS-SAVO 2009-2013"

Transkriptio

1 MATKAILU- JA RAVITSEMISALA OUTDOORS FINLAND POHJOIS-SAVO VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TEKIJÄT: Tiina Kuosmanen ja Hilkka Lassila

2 OUTDOORS FINLAND POHJOIS-SAVO VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tiina Kuosmanen & Hilkka Lassila 1

3 Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 B) KUOPIO p f Copyright 2013 tekijät ja Savonia-ammattikorkeakoulu 1. painos Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. ISBN: ISSN-L: ISSN:-L Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D4/3/2013 Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu, Outdoors Finland Pohjois-Savo Kansikuvat: Tahkon markkinointi Ulkoasu ja taitto: Tapio Aalto 2

4 Alkusanat Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toteuttaman Outdoors Finland -hankkeen päätehtävänä oli toteuttaa kansallista Outdoors Finland -ohjelmaa vuosina ja koordinoida sen tekemiä toimenpiteitä valtakunnallisesti erilaisten teemapohjaisten kesäaktiviteettien kehittämiseksi alueilla. Ohjelman alueellisina toteuttajina toimivat maakunnalliset hankkeet, jotka sitoutuivat kyseisen ohjelman periaatteisiin ja toimivat sen suuntaviivojen mukaisesti. Pohjois-Savossa toteutetun OF Pohjois-Savo, Outdoors Finland -strategian mukainen matkailuaktiviteettien kehittäminen Pohjois-Savossa -hankkeen kehittämisteemoiksi valittiin alueen luontaisiin edellytyksiin perustuva vesistömatkailu, johon kuuluvat veneily, melonta ja kalastus, sekä perinteeseen liittyvä hevosmatkailu. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä oli tuottaa valittuihin teemoihin kehittämissuunnitelmat. Näissä kehittämissuunnitelmissa tarkastellaan Pohjois-Savon vesistö- ja hevosmatkailun nykytilaa ja sen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä sekä huomioidaan Outdoors Finland -ohjelmassa tuotetut, lähinnä kansainvälisille markkinoille suunnatuille teemapohjaisille tuotteille laaditut yleiset ja tuotekohtaiset tuotesuositukset. Hanketta on rahoitettu Manner-Suomen maaseutuohjelmasta (Toimintalinja 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen, toimenpide 313 maaseutuelinkeinojen edistäminen). Laadittuja suunnitelmia voivat hyödyntää tulevaisuudessa Pohjois-Savon matkailun kehittäjät ja matkailuyrittäjät kehittämistoimenpiteidensä tukena. Kuopiossa Hilkka Lassila Projektipäällikkö Savonia-amk/OF Pohjois-Savo-hanke 3

5 4

6 Sisällys Tiina Kuosmanen VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TAUSTAA VESISTÖMATKAILU Vesistötuotteiden markkinat Veneily Melonta Kalastus Vesijetit, vesiskootterit POHJOIS-SAVON VESISTÖMATKAILUN NYKYTILA Pohjois-Savon vesistöreitit ja tuotetarjonta Pohjois-Savon vesistömatkailumarkkinat Veneily Melonta Kalastus Vesijetit, vesiskootterit Yhteenvetoa VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SAVOSSA JOHTOPÄÄTÖKSET Hilkka Lassila HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TAUSTAA HEVOSMATKAILU Hevosmatkailun yritystoiminta Suomessa Hevosmatkailupalvelujen laatu ja turvallisuus POHJOIS-SAVON HEVOSMATKAILUN NYKYTILA Maastojen käyttö ja reitit Pohjois-Savossa HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SAVOSSA JOHTOPÄÄTÖKSET

7 6

8 VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIINA KUOSMANEN 7

9 1 TAUSTAA Pohjois-Savon vesistöt tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia vesiaktiviteettien toteuttamiselle järvi-, joki- ja koskialueilla. Alueen tunnetuimmat vesiaktiviteetit liittyvät kesän risteily-, melonta-, kalastus- ja vesijetti-tuotetarjontaan sekä vesistöjen äärellä toteutettaviin tapahtumiin. Vesistöt mahdollistavat vesireittien varrella olevien toimijoiden yritystoiminnan ympärivuotisen kehittämisen. Tässä kehittämissuunnitelmassa määritellään vesistömatkailua ja vesistömatkailuun liittyviä kalastus-, melonta- ja veneilyteemoja yleisesti sekä alueen tulevaa trenditeemaa vesijettejä, tarkastellaan Pohjois-Savon vesistömatkailutuotetarjontaa nyt ja esitetään teemoihin liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Suunnitelmassa on pyritty huomioimaan mahdollisimman kattavasti edellä mainitut teemat. Lisäksi suunnitelmassa selvitetään miten Matkailun edistämiskeskuksen tekemät tuotesuositukset toteutuvat pohjoissavolaisissa kansanvälisille markkinoille suunnatuissa vesistömatkailutuotteissa Nykytilanteen kartoittamisessa hyödynnettiin alueen vesistöihin liittyviä aikaisempia tutkimuksia, raportteja ja selvityksiä. Lisäksi nykytilanteen kuvaamisessa on käytetty vuoden 2011 aikana toteutettujen yrittäjätapaamisten antia, tuotetestauksia ja vuoden 2012 lopulla tehtyjä yrittäjähaastatteluja. Haastateltaviksi valittiin kuusi yrittäjää, jotka toteuttavat Pohjois-Savon alueella vesistömatkailupalveluita kansainvälisille markkinoille ja joilla vesistömatkailutuotteet ovat merkittävä osa yrityksen liiketoimintaa. Kaikki suunnitelmassa käytetyt lähteet ovat nähtävissä raportin lopussa olevassa lähde- ja linkkiluettelossa. Strategiat Suomen matkailustrategian 2020 (2010) mukaan puhdas ja koskematon luonto ovat kansainvälisillä markkinoilla matkailumme vahvuuksia. Järvi-Suomen alue ja monipuoliset matkailukeskukset vetävät puoleensa niin kotimaisia kuin ulkomaisia matkailijoita. Suomalaisten matkailukeskusten etuja ovat luonnon läheisyys, monipuoliset palvelut, reitistöt ja helppo saavutettavuus. Palvelujen kehittämisessä korostuvat käyttäjä- ja kysyntälähtöisyys. Matkailijoiden lisääntynyt ympäristötietoisuus ja -asenne ohjaavat tuotekehittelyä ja palvelukokonaisuuksien sisältöä, kuten huolto- ja säilytyspalvelutarjontaa. Suomen luonto- ja vesistömatkailun merkittävimmät kilpailijat ovat naapurimaamme Ruotsi ja Norja. Ruotsin ja Norjan etuja ovat saavutettavuus, hinta, tuotetarjonta ja tunnettuus. Muita kilpailijoita ovat kesätapahtumat, muut harrastukset ja mökkeily. Matkailun edistämiskeskuksen suomalaisia kesäaktiviteetteja (pyöräily, vaellus, melonta, sisävesiristeilyt, hevoslomat, 2008) koskevan selvityksen mukaan omatoimimatkailijoiden määrät kasvavat tulevaisuudessa. Omatoimisesti liikkuvat matkailijat tarvitsevat yhtenäistä informaatiota kohteista ja palveluista, kuten karttoja, ohjeistusta, reitti- ja tuotekuvauksia. Pohjois-Savon matkailustrategiassa (2011) luonto ja vesistöt, erityisesti järvi- ja jokialueet nähdään käyttämättöminä mahdollisuuksina. Niiden kehittyminen tavoitetasolle edellyttää mm. kestävää reittien ja palvelukokonaisuuksien luomista sekä yritysten 8

10 verkostoitumista yli maakuntarajojen. Tuotteiden ja palvelujen saavutettavuutta sekä alueen tunnettuutta pystytään parantamaan sähköisten markkinointi- ja myyntikanavien kehittämisen myötä. Pohjois-Savo koostuu viidestä seutukunnasta: - Leppävirta-Varkaus: Leppävirta ja Varkaus - Sisä-Savo: Tervo, Vesanto, Rautalampi ja Suonenjoki - Kuopio: Maaninka, Siilinjärvi, Kuopio ja Tahko - Koillis-Savo: Rautavaara, Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi - Ylä-Savo: Kiuruvesi, Vieremä. Keitele, Pielavesi, Iisalmi, Sonkajärvi ja Lapinlahti Pohjois-Savoa käsittelevissä matkailun kehittämissuunnitelmissa ja selvityksissä nostetaan vesistömatkailu alueen vahvuudeksi tai käyttämättömäksi mahdollisuudeksi. Tahko 2030 kehittämissuunnitelmassa (2012) vesistöjen hyödyntäminen huomioidaan ohjelmapalvelujen lisäksi loma-asumisen suunnittelussa ja rakentamisessa. Keski-Savon kalastusmatkailun kehittämisen esiselvityksen -loppuraportissa (2012) on kattavasti selvitetty Leppävirta-Varkaus alueen kalastusmatkailuun liittyviä tuotteita, vesistöreittejä ja niiden varrella olevia palveluja, tauko-, tuli-. veneenlasku- ja kalankäsittelypaikkoja, vierassatamia, majoitus- ja vuokramökkipalveluita. Sisä-Savon seutuyhtymän toimintasuunnitelmissa vesistömatkailun mahdollisuudet rakentuvat Rautalammin reitin ja Lohimaan Äyskosken ympärille. Rautalammin reitti sijoittuu Päijänne-Keitele kansallisvesireitin varrelle. Ylä-Savon alueen kehittämisohjelmissa matkailun kehittämistoimenpiteitä kohdistetaan kulttuuri- ja luontomatkailuun, johon kuuluvat esimerkiksi joki- ja koskimelonta sekä kalastukseen liittyvät palvelut. Vaikkojoelle tehdyssä alkuselvityksessä (2011) tarkastellaan Vaikkojoen kalastus-, koskenlasku- ja melontapalveluja laajempana osana koko Kaavin matkailun kehittämistä. Selvityksessä nostetaan esiin kalastusmatkailun kehittäminen, uuden yritystoiminnan synnyttäminen, laadukkaiden tuotteiden kehittäminen sekä markkinointi- ja myyntikanavien kehittäminen. Maa ja Vesi Oy on toteuttanut Pohjois-Savon melontareitit -kehittämissuunnitelman (2003), jonka pohjalta Pohjois-Savon ympäristökeskus on toteuttanut nyt olemassa olevaa melontareitti-infrastruktuurin rakentamista ajalla Suunnitelman mukaan Pohjois-Savossa melonta keskittyy järvillä tapahtuvaan matkailumelontaan. Outdoors Finland Pohjois-Savo -hankkeen toimesta toteutettiin Kallavesj 2012 messuilla yksityisille veneenomistajille suunnattu venevuokrausta koskeva kysely, jonka tulokset esitellään veneilyteeman alla. 9

11 2 VESISTÖMATKAILU Vesistömatkailu on yleisesti käytetty termi, kun puhutaan järvi-, saaristo-, melontaja luontomatkailusta, joissa ensisijainen motiivi on vesillä lihasvoimin tapahtuva aktiviteetti. Vesistömatkailu on myös yhteinen nimittäjä sisävesi- ja rannikkolaiva-, melonta-, veneily- ja kalastusmatkailulle. Vesistömatkailuun luetaan kuuluvaksi myös talvella jääalueet ja niihin liittyvät aktiviteetit esimerkiksi talvikalastus, luistelu, hiihto ja lumi. Edellisten lisäksi vesistömatkailuun sisällytetään kosket ja putoukset, jotka houkuttelevat matkailijoita yksittäisinä nähtävyyksinä, kuten myös erilaiset vesireitit. Uutena nousevana vesistömatkailuteemana on vesijetit. Vesijettien merkitys korostuu erityisesti pohjoissavolaisessa vesistömatkailuyritystoiminnassa. Myös surffaus (kesä- ja jääsurffaus), sukellus ja vesihiihto kuuluvat alueen aktiviteettitarjontaan, kuten kellunta (kesä, talvi, kosket). Tässä kehittämissuunnitelmassa keskitytään tarkastelemaan vesistömatkailua kesätuotteiden näkökulmasta. Vesistömatkailu voidaan jaotella välineiden, vesielementin, tehon, sijainnin, käyttötavan tai toimintaympäristön mukaan. Yleisesti käytetty vesistöalueiden jako järvi-, joki- ja rannikko- alueisiin perustuu sijaintiin ja vesielementtiin. Vesistötuotteet kuten veneily, melonta ja kalastus perustuvat vesistöjen käyttötapaan. Kalustovuokrauksesta puhuttaessa on kyse välineistä. Erilaiset melonta-, soutu- ja kalastustapahtumat liittyvät suoritustehoon, josta voidaan erotella virkistys ja kuntoilu. Käyttötarkoitukseen perustuvassa jaottelussa vesistöistä voidaan erottaa fyysinen, toiminnallinen ja symbolinen toimintaympäristö. Fyysinen ympäristö toimii aktiviteettien havainto- ja elämysympäristönä, jonka asiakas kokee eri aistien kautta, ääni- ja näkömaisemat, haju- ja makuaistimukset (kalaruuat). Omatoimisesti ja ohjatusti toteutetuissa vesistötuotteissa vesistöt ovat osa aktiviteettien toiminnallista ympäristöä. Vesistöjen symbolinen merkitys näkyy mielikuva- eli imagomarkkinoinnissa ja paikallisen kulttuurin huomioimisessa. Pohjois- Savon imagomarkkinoinnissa nostetaan esiin mm Järvi-Suomi, risteilyt ja Kallavesi. Myös suuri osa Suomen kunnista hyödyntää imagomarkkinoinnissaan vesistöjä. Pääosa pohjoissavolaisista vesistömatkailutuotteista liittyy välineiden ja käyttötavan mukaan kalastus-, melonta- ja risteilyteemoihin. Näiden lisäksi vesistöt toimivat toteutusympäristönä tapahtumille, vesijettisafari-, koskenlasku-, urheilusukellus-, surfaus-, vesihiihto- ja kelluntatuotteille. Suomesta on luotu mielikuva tuhansien järvien maana. Mielikuva perustuu siihen, että Suomi on maailman vesistörikkain maan ja Suomessa on yli vähintään hehtaarin Synne-lautta Karttulan Syvänniemellä. Kuva Eevantalo/Eeva Partanen. kokoista järveä. Yksistään sisävesien pinta-ala on km 2 eli kymmenesosa koko maan pinta-alasta. Pohjois-Savo on maan neljänneksi vesistörikkain maakunta. Suomessa on 647 jokea. Vuoksi, Kemijoki, Tornionjoki ja Kymijoki ovat virtaaman mukaan Suomen neljä suurinta jokea. Pohjois-Savon alueella sijaitsevat joet eivät kuulu virtaaman mukaan luokiteltuna maan kärkeen, mutta ovat maisemiltaan ja kulttuuritaustoiltaan eksoottisia, erämaakohteita. 10

12 Suomi on Euroopan veneilyvaltaisin maa. Suomessa arvioidaan olevan n venettä, joista noin puolet on soutuveneitä, rekisteröityjä moottoriveneitä ja asuttavia retkiveneitä Rekisteröityjen veneiden mukaan Pohjois-Savo on Suomen seitsemänneksi suurin veneilymaakunta noin 9000 rekisteröidyllä veneellä. (Suomen saaristosta ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä, 2005). Veneilyn harrastajamäärät eivät ole kasvaneet odotetusti. Kehityksen hidastumiseen ovat ilmeisimmin vaikuttaneet 2007 alkanut talouden taantuma, kohonneet polttoainekustannukset, nykyisten veneilijöiden ikääntyminen ja uuden veneilysukupolven muuttuneet veneilytottumukset. 2.1 Vesistötuotteiden markkinat Suomen matkailustrategian (2010) ja Matkailun edistämiskeskuksen (Mek) tekemän kalastus- ja melontamatkailun kehittämisstrategian mukaan kalastus- ja melontamatkailu sekä vuokraveneily ovat tulevaisuuden trendejä. Yrittäjien haastatteluihin ja tuotetestaukseen pohjautuen edellisten lisäksi trendeihin nostetaan vesijetit. Strategioiden mukaan infrastruktuuriin liittyvä tuotekehittely on tarpeen erityisesti lyhyille parin tunnin melontaretkille, citymelonta -tyylisille kokonaisuuksille. Reittien ylläpito ja henkilöstön sekä kaluston vaihto edesauttavat verkostoitumista. Lisäksi teemakohtainen tuotteiden yhteismarkkinointi parantaa panos-tuotos suhdetta. Suomen tunnettuus melonta- ja yleensäkin vesistömatkailumaana on vielä alkutekijöissä, joka selittää suurelta osin kysynnän vähäisyyttä. Suomen kansainvälisille markkinoille suunnattujen melontatuotteiden potentiaalisia asiakkaita ovat aloittelijat eli matkailumelojat. Melontatuotteiden markkinointi on keskitetty saksankieliseen Eurooppaan (Saksa, Itävalta, Sveitsi) ja Benelux-maihin (Alankomaat), Iso-Britanniaan sekä Espanjaan. Venäjä on nopeasti kasvava markkina-alue, mutta venäläiset eivät vielä tule melonnan tai kalastuksen takia Suomeen, vaan ne toimivat lisäpalveluina. Yrittäjien mielestä vesistötuotteista koskimelonta houkuttelee eniten venäläisiä melojia Itä-Suomeen. Vesistötuotteiden ensisijainen kohderyhmä tällä hetkellä on kotimaiset matkailijat. Matkailun kasvupotentiaali on kansainvälisillä markkinoilla Venäjältä, Ruotsista, Virosta, Saksasta ja Iso-Britanniasta tulevissa matkailijoissa. Oikein tuotteistettuna suomalainen luontokokemus tarjoaa vesistömatkailutuotteita, kuten kalastusta, melontaa, veneilyä tai vesijet-toimintaa. Matkailualan uudistuminen ja palvelujen tuotannon tehostuminen edesauttavat yleisesti matkailun kasvua. Matkailun kasvua tukee vapaa-aikaan käytettävän rahamäärän lisääntyminen ja aineettomien palvelujen sekä elämysten kulutuksen kasvu. Tarvitaan strategioissa mainittua uutta innovatiivista palveluiden kehittämistä, markkinointia ja myyntiä. Suomalaisten vesistötuotteiden suurimmat kilpailijat ovat Ruotsi ja Puola tuotteiden saavutettavuuden ja hinnan suhteen. Kotimaisten asiakkaiden osalta vesistömatkailun kilpailijoita ovat mm muut harrastukset, mökkeily, kesätapahtumat ja Ruotsin risteilyt. Pohjois-Savon matkailustrategian mukaiset kohderyhmät ovat koti- ja ulkomaanmarkkinoilla aktiivimatkailijat, jotka haluavat matkaltaan erilaisia liikuntaan, luontoon 11

13 ja kulttuuriin liittyviä elämyksiä. Ulkomaan markkinoilla panostetaan ensisijaisesti Venäjälle ja Saksaan. Merenkulkulaitos ylläpitää suomen- ja ruotsinkielistä (http://www.veneretki.fi/map/ index?area=4) gps-pohjaista sähköistä melonta- ja veneilykarttaa, joka hyvä apuvälinen veneilymatkojen suunnittelussa ja matkan aikana. Kartalta on tietoa kohteista, palveluista ja venesatamista, mutta sieltä ei löydy reittitietoja. 2.2 Veneily Veneilyteema sisältää kaikki vapaa-ajan viettoon liittyvät toiminnot joiden toteutukseen liittyy vene, kanootti ja vesiskootterit. EU:n huvivenedirektiivi määrittelee urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettujen huviveneiden pituuden 2,5 metristä 24 metriin, tyypistä tai kuljetuskoneistosta riippumatta. Veneily Suomessa elää muutoksen aikaa. Perinteiset veneilyn harrastajat alkavat ikääntyä ja kaivataan uusia veneilyn harrastajia. Tekesin tekemän Visio 2025 tulevaisuuden veneilypalvelut -tutkimuksen (2011) mukaan uudet, tulevat veneilyn harrastajat haluavat omistamisen vaivattomuutta eli vuokraveneitä kipparin kanssa tai ilman, lomaosaketyylisiä SeaTime-veneosakkeita, joissa voi olla veneen osa-omistajana ja kausiporrastettua hinnoittelua. Tutkimuksen mukaan nykyiset nettifoorumit olisi ajanmukaistettava ja veneilystä tulisi koota uusi palvelukonsepti, jossa olisi esimerkiksi koordinoitu veneiden huolto- ja säilytyspalvelut. Viimeisin veneilyä koskeva koko Vuoksen vesistön kattava tutkimustieto on Merenkulkulaitoksen julkaisu 5/2005 Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa. Sen mukaan Suomessa oli vuonna 2005 n venettä, jotka jakautuvat seuraavan taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1. Erityyppisten veneiden määrä Suomessa (2005). Venetyyppi Lukumäärä Soutuveneet, ei moottoria Kevytpurjeveneet Kanootit ja kajakit Vesiskootterit Perämoottoriveneet max 20 hv Perämoottoriveneet yli 20 hv Sisäperämoottoriveneet Sisämoottoriveneet Moottoripurjehtijat Purjeveneet Yhteensä Suomi on maailman johtavia maita soutuveneilyssä liki neljännes miljoonan soutuveneen määrällä. Huviveneilyssä Suomen luvut on selkeästi naapurimaita pienempiä, esimerkiksi Ruotsissa purjeveneiden määrä on , kun Suomessa niitä on hiukan yli neljännes Ruotsin määrästä. 12

14 Veneily voidaan jakaa käyttötavan mukaan matka- ja mökkiveneilyyn, vesiretkeilyyn, venevuokraukseen ja risteilyihin. Matkaveneily on useamman päivän kestoista veneilyä, jonka aikana yövytään veneessä tai retkisatamissa. Mökkiveneily on taajaman ja loma-asunnon välistä liikkumista tai kesämökkiin tukeutuvaa vesiretkeilyä. Vesiretkeily käsittää ei yöpymiseen tarkoitetulla veneellä, kanootilla tai vesiskootterilla toteutetut päiväretket tai majoituspalveluihin tukeutuvia pidempiä retkiä. Venevuokraus on matkaveneilyyn tarkoitettujen veneiden vuokraamista matkailijoille. Vuokrattavat veneet voivat olla vuokrakäyttöön hankittua kalustoa tai yksityisten omistamien veneiden koordinoitua osaaikaista vuokrausta. Risteilyllä tarkoitetaan Tilastokeskuksen mukaan Suomen aluevesien ulkopuolelle suuntautuvaa yleensä edestakaista laiva- tai lauttamatkaa johon sisältyy tai ei yöpyminen. Sisävesiristeily tarkoittaa matkustajien Sähköalus. Kuva Lakeland GTE/Arto Keinänen kuljetusta jokia, kanavia, järviä tai muita sisävesiväyliä pitkin omilla tai aika- tai matkarahdatuilla aluksilla. Myös miehistön kanssa vuokrattu huvivene sisävesistöillä kuuluu risteilyn piiriin. Veneilyn liittyvät laatu- ja turvallisuusasiat määräytyvät Trafin liikenteen turvallisuusviraston mukaan (http://www.trafi.fi/merenkulku/saadokset/kansallinen_lainsaadanto) 2.3 Melonta Kansallisen Liikuntatutkimuksen mukaan suomalaisista vuotiaista harrastaa melontaa. Melonnan harrastajien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Melontamatkailu voidaan jakaa matkustusmotiivin perusteella melontamatkailuun, jolloin matkustusmotiivina on melonta ja matkailumelontaan, jossa melonta on lisäpalvelu. Melontamatkailun muodot jaetaan toteutuksen, suoritustehon, mukaan retki-, virkistys-, kunto-, koski- ja jokimelontaan. Retkimelonnassa yhdistyvät melonta ja retkeily. Retkimelonnan kesto vaihtelee päivästä viikkoihin ja se voi olla matkaltaan kymmeniä tai satoja kilometrejä. Retkimelontaa toteutetaan joko merissä, joissa tai järvissä. Kanoottina on meri- tai retkikajakki tai avokanootti. Virkistysmelonta on matkailijoille suunnattua melontaa, jota tarjotaan lisäpalveluna jonkin muun tuotteen ohessa. Virkistysmelonta ei vaadi aikaisempaa melontakokemusta. Melonta toteutetaan yleensä lähivesillä ja reitin pituus sekä vauhti valitaan aina 13

15 tilanteen mukaan. Yleensä päätavoite on melonnan sijasta tutustuminen luontoon. Virkistysmelontaan sopivat kunto-, retki-, meri- tai avokanootit. Ohjatusti toteutetut melontatuotteet kuuluvat virkistysmelontaan. Kuntomelonnassa keskitytään fyysisen kunnon ja suorituskyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen. Reipastempoisuutensa vuoksi se käy kuntoliikuntana, jossa nopeutta voi muuttaa tilanteen mukaan. Kuntomelontaan sopivat kunto-, retki- ja merikajakit tai avokanootit. Koski- ja jokimelonnassa on useita eri muotoja esimerkiksi skisyöksy, pujottelu, boatercross, freestyle tai koskessa puljaaminen. Osasta näistä on kehitetty jopa Olympia tai MM-lajeja. Näitä erikoislajeja varten on kehitelty omia kanootteja, jotka sopivat virtaaviin vesiin. Melontareitit jakautuvat vaativuus- ja palvelutason sekä käyttäjäryhmien mukaan perhe-, omatoimi- ja majoituspalveluihin tukeutuviin reitteihin. Perhereitit ovat helppoja ja lyhyitä eivätkä vaadi melontakokemusta. Perhereiteillä taukopaikkojen välit ovat maksimissaan viisi kilometriä ja turvallisuussyistä ne kulkevat rauhallisilla vesialueilla. Perhereittituotteisiin kuuluu yleensä opastuspalvelut. Omatoimireittien vaativuustaso ja pituus vaihtelevat. Yleensä reiteillä on pituutta vähintään 50 kilometriä. Omatoimireitit ovat melonnan harrastajille, jotka usein tuovat omat varusteet mukanaan. Omatoimireitit voivat olla perinteisiä, jolloin yöpyminen tapahtuu taukopaikoissa, luonnossa tai majoitusyrityksiin tukeutuvia omatoimireittejä, jolloin majoitus tapahtuu maaseutumatkailuyrityksessä tai matkailuyrityksessä, jotka sijaitsevat n 20 kilometrin välein. Melonnan ohjaajina voivat toimia vain melonnanohjaajakoulutuksen suorittaneet henkilöt. Melontatuotteiden laatua ja turvallisuutta ohjaavat Suomen melonta- ja soutuliiton ohjeistukset (http://www.melontajasoutuliitto.fi/turvallisuus/melonnanturvallisuusohjeet/). 2.4 Kalastus Kalastus on yksi suomalaisen luonnon merkittävimmistä virkistysmuodoista. Noin 1,7 miljoonaa suomalaista harrasti kalastusta vähintään kerran vuonna Suomessa on noin 1100 kalastusmatkailuyritystä (2008). Valtaosa niistä on monialayrityksiä, jotka tarjoavat myös majoitus-, ravintola- ja kuljetuspalveluita tai muita ohjelmapalveluja, kuten metsästystä. Kalastusmatkailuyrityksistä suurin osa sijoittuu maaseutualueille. Maaseutumatkailuun erikoistuneet yritykset tarjoavat yleensä mahdollisuutta omatoimiseen kalastukseen, kun taas kalastusmatkailuun erikoistuneet yritykset järjestävät opastettuja ja ohjattuja kalastuspalveluja. Ohjatuista kalastuspalveluista suosituin kalastusmuoto on vapakalastus. Kalastusmatkailuyrityksillä on vuositasolla yhteensä noin asiakasta eli liki 200 asiakasta per yritys. Puolet kalastusmatkailuyritysten asiakkaista on Riista- ja kalatalousselvityksen (2008) mukaan tullut yritykseen kalastuksen takia. Lopuille matkustusmotiivi on ollut jokin muu ja kalastus on lisäpalvelu. Kansainvälisistä kalastusasiakkaista suurin osa tulee Venäjältä, Saksasta, Keski-Euroopasta, Ruotsista ja Virosta. 14

16 Kalastusmatkailu voidaan jakaa järvi-, joki- ja merikalastukseen. Pohjois-Savossa toteutetaan järvi- ja jokikalastustuotteita. Kalastusmatkailu ja matkailukalastus erottuvat toisistaan matkustusmotiivin ja tuotetarjonnan suhteen. Omatoimikalastajille kalastus on tärkein syy lähteä kohteeseen, kun taas ohjatuille kalastusretkille osallistuvat saavat kalastuksesta lisäarvoa matkalleen. Kalastusmatkailun kehityksen haasteita ovat moninaiset vesistöalueisiin liittyvät lupakäytänteen. Kansainvälisen (Saksa, Ranska, Alankomaat, Iso-Britannia ja Venäjä) luontomatkailututkimuksen (2010) mukaan ulkomaalaisia matkailijoita kiinnostaa eniten kesäkalastus, erityisesti järvi- ja jokikalastus. Onginta, vetouistelu- ja jigikalastus koettiin mieluisimpina kalastusmuotoina. Kalatalouden Keskusliitto rakentaa ja ylläpitää valtakunnallista Fishing in Finland Kalastajan Maailma -portaalia. Englanninkieliset sivut ovat osoitteessa ja suomenkieliset sivut Portaali on avattu 2013 ja se korvasi aikaisemman VisitFinlandiin alla olleen kalastusmicrositen (suljettu 10/2012). Yrittäjät vastaavat ajantasaisten tietojen päivittämisestä sivustolle. 2.5 Vesijetit, vesiskootterit Vesiskootteri määritellään alukseksi, joka on maksimissaan 4 metriä pitkä, jossa on polttomoottori, jonka pääasiallinen työntövoiman lähde on vesisuihkupumppu ja joka on suunniteltu siten, että venettä käyttävä henkilö tai henkilöt istuvat, seisovat tai ovat polvillaan rungon päällä pikemminkin kuin sisällä on vesiskootteri. Vesiskoottereita eli vesijettejä käytetään vapaa-ajan ajeluissa, safareilla ja alan kilpailuissa. Vesijetit ovat uuden polven veneilijöiden liikkumavälineitä, johon on helppo yhdistää luonnon tarkkailu, maisemat ja nopea siirtyminen paikasta toiseen. Keskustelupalstoilla vesijetit nousevat useimmiten esiin luonnon- ja mökkirauhan rikkojina. Vesireittien varrella asuvien sosiaalinen hyväksyntä onkin vesijettituotteiden toteutuksen suurimpia haasteita. Safarituotteissa ajoreitit ja ryhmänhallinta ovat hyvin oppaiden johdettavissa, mutta omatoimi vesijettiajajille reittiohjeistus on tärkeää. Tuotetestaukseen ja yrittäjähaastatteluihin perustuen tänä päivänä matkailukäytössä olevat vesijetit ovat ympäristöystävällisiä (nelitahti), vakaita ohjattavia (turvallisuus) ja ääneltään suhteellisen hiljaisia. Vesijeteissä on myös jettivene -malli jossa on paikat jopa kuudelle hengelle. Niissä on yhdistetty jetin suorituskyky, veneen kuljetus- ja säilytystilat. Kahden tai kolmen ajettavat vesijetit ovat kuitenkin yleisempiä niiden ajonautinto kokemuksen takia. Vesijettien etuja on keveys ja helppo liikuteltavuus veneeseen verrattuna. Vesijetit voivat käyttää samoja reittejä mitä veneilijät. Vesijeteillä rantautuminen on useimmiten helpompaa kuin matka- tai pienveneillä. 15

17 3 POHJOIS-SAVON VESISTÖMATKAILUN NYKYTILA Pohjois-Savon alue sijoittuu valtakunnallisesti tunnetun Saimaan vesistöalueen latvavesistöön, Itä- ja Keski-Suomen järvien muodostamaan Järvi-Suomeen. Pohjois-Savon pinta-alasta lähes 20 % on vesialaa eli 3 596,9 km 2, joka on hiukan yli 10 % koko Suomen makean veden-alasta. Maakunnan alueella on yhteensä järveä. Suurimmat järvet ovat (sijoitus Suomen järvien joukossa suluissa) Kallavesi (8), Nilakka (27), Juurusvesi (33), Onkivesi (40) ja Unnukka (42). Kallaveden, Suvasveden, Juurusveden, Riistaveden ja Muuruveden järvialtaat muodostavat valtakunnan viidenneksi suurimman sisävesialtaan Iso-Kallan. Alueen vesistöt ovat karikkoisia ja veneilijöiltä vaaditaan erityistä huolellisuutta vesillä liikkuessa. Lukuisat saaret edellyttävät myös vesillä liikkujilta suunnistustaitoja. Järvireittien lisäksi Pohjois-Savon alueella on melontaan ja kalastukseen sopivia jokireittejä. Pohjois-Savon liitto ylläpitää sivuillaan Infokartta Oy:n toteuttamaa retkeilykartat sivustoa (http://www.infokartta.fi/infogis-psavo/) (Pohjakartta Maanmittauslaitos 2013). InfoGIS paikkatietopalvelussa on kootusti tietoa Pohjois-Savon vesistöihin liittyvistä kanavista, silloista, koskista, melontareiteistä, Rosvo-Roope -jätehuoltopisteistä, satamista ja retkisatamista, veneenlaskupaikoista, vene- sekä melontareiteistä. Lisäksi sivustolla on reittisuunnittelussa hyödyllinen välimatkalaskuri. Kalastuspalveluista sivuilla esitellään kalamajat, kalastusalueet ja kalastuskohteet, joista on hyötyä erityisesti omatoimikalastajille ja ohjattuja kalastuspalveluja tarjoaville yrittäjille. Ohjatut kalastuspalvelut ovat matkailupalvelut/ohjelmapalvelut otsikon alla eikä kalastuspalveluja tarjoavia yrityksiä ole eritelty muista ohjelmapalveluyrityksistä. Karttatiedot ovat suomeksi ja englanniksi. Sivustolla on tietoa mm. kaupallisista palveluista, majoitus- ja ravintolapalveluista, nähtävyyksistä ja terveyspalveluista. Kartoista on maasto- ja ortoilmakuvakartat, jotka avautuvat IE8+, Firefox, Chrome ja Opera -selaimilla. Palvelu toimii myös Android-, Ipad- ja muissa vastaavissa mobiili- ja tablet -päätelaitteissa. Retkeilykartat ovat hyvä apuväline veneily-, melonta- ja kalastusmatkojen suunnittelussa. Vesireiteillä liikuttaessa tarvitaan tarkempia merikelpoisia karttoja ja ranta-alueiden palveluopasteita. Osa melontayrittäjistä onkin kopioinut asiakaskäyttöön merikartoista säänkestäviä karttasivuja ja merkinnyt itse niihin reittien varrella olevia palveluja. Vesijettivuokrauksessa asiakkaat saavat karttasivujen lisäksi mukaansa gps-laitteen johon on ohjelmoitu ajoreittisuositukset. Mek:n tuotesuositukset täyttäviä valmiita lyhyitä ohjelmapaketteja ja päiväretkiä on alueella vähän. Mek:n tuotesuositusten mukaiset reittikuvaukset ovat Tahkon vesireitistä, Vaikkojoesta, Matkusjoesta, Riistavesi-Vehmersalmi reitistä ja Kuopion ympäristön Rauhalahti-Kuopio ja Neulamäen reiteistä. Esteettömyys on huomioitu Lastukosken koskikalastuspaikalla, jossa on liikuntaesteisille sopiva laituri, kota ja wc. Summan kanavalla Neulamäen reitillä on liikuntaesteisille sopiva laituri, grillikatos, ulko-wc ja satamaan on rakennettu luiskia ja väyliä. Vaikkojoen varrella on myös liikuntaesteisille sopiva taukopaikka. Vesistöreittejä ja -tuotteita markkinoidaan VisitLakeland -portaalissa (http://visitlakeland.fi/aktiviteetit), yritysten omilla kotisivuilla ja valtakunnallisten alan liittojen ja järjestöjen sivuilla. Tahkon vesireitti on Suomen ainoita pelkästään matkailukäyttöön rakennettuja vesireittejä. Tahkon vesireitin sivuilla (http://www.tahkonvesireitti.com/) 16

18 voi tehdä virtuaalisen veneretken. Reitistä on tehty paperinen ja sähköinen Kapteenin kirja, jossa on lähes merikartan tasoiset karttasivut. Lisäksi joka satamassa on infotaulut (kuva liiteenä), joihin on koottu satama-alueen palvelut yhteystietoineen. Tahkon vesireitin kartta- ja infomateriaalit ovat suomeksi ja englanniksi. Pohjois-Savon vesistömatkailun kilpailijoita ovat alueellisesti muut tapahtumat, Ahvenanmaa, Saimaan alue, Pohjois-Karjalan sekä Lapin joki- ja koskialueet. 3.1 Pohjois-Savon vesistöreitit ja tuotetarjonta Pohjois-Savossa on kahdeksan virallista järvi- ja jokireittiä, joista on reittikuvaus Pohjois-Savon liiton ylläpitämällä veneily- ja melontareittikartalla. Osasta on myös reittikuvaus VisitLakeland-sivuilla. Reittikuvauksessa selviää reittien faktatiedot, kuten reitin pituus, luokitukset (I helppo - IV erittäin vaativa), syväykset ja palvelut (A hyvä palvelutaso - C vähäinen palvelutaso) reitin varrella. Vesijetit ja veneet liikkuvat samoilla reiteillä. Lisäksi vesijetit pystyvät hyödyntämään myös osaa järvimelontareiteistä. Vesijettien etuna on helppo liikuteltavuus ja rantautuminen veneisiin verrattuna. Melontareitit vaihtelevat lyhyistä ja helpoista perhereiteistä vaativiin koski- ja laajoja järviosuuksia käsittäviin omatoimireitteihin. Reittien pituudet ovat seitsemästä kilometristä 110 kilometriin. Pohjois-Savon vesistöt ovat hyvin karikkoisia, joten reittimerkkien huoltaminen ja niiden noudattaminen on erittäin tärkeää. Kaikilla jokireiteillä on lakisääteisesti laaditut turvallisuussuunnitelmat. 1. Rautalammin reitti, kansallisvesireitti Rautalammin kierros: N 70 km pitkä omatoimimelojille sopiva ympyräreitti. Palvelutaso reitin varrella on kohtalainen. Vaativuustaso II, rantautumispaikkojen palvelutaso B Rautalammin perhemelontareitti: N 10 km pituinen helppo perhemelontareitti Rautalammin keskustan tuntumassa, jonka varrella on hyvät palvelut. Vaativuustaso I, rantautumispaikkojen palvelutaso A. 2. Iisalmi Iisalmi Runni Kiuruvesi reitti: Sopii pienveneille ja reitin varrella on useita rantautumispaikkoja. Matkusjoen melontareitti: Omatoimireitin pituus on n km riippuen onko lähtöpaikkana Sonkajärvi vai Sukeva. Reitin varrella on järvi- ja koskiosuuksia (15 koskea). Vaativuustaso III, rantautumispaikkojen palvelutaso B. Matkusjoen perhemelontareitti: N 20 km pituinen helppo perhemelontareitti. Vaativuustaso I, rantautumispaikkojen palvelutaso A Nurmijoen melontareitti: Kokeneille melojille sopiva n 40 km pitkä melontareitti, melontareittiin on mahdollista yhdistää patikointi ja kalastus. Joella toteutetaan ohjattuja koskenlasku- ja erämaapalveluja. Vaativuustaso II, rantautumispaikkojen palvelutaso B 3. Kuopion reitit Kuopio-Tahko vesireitti: Kuopio - Juurusvesi - Akonvesi - Vuotjärvi - Syväri - Tahko. Noin 90 km pitkä veneily-, melonta- ja soutureitti. Reitin varrella on vieraslaitureita, retkisatamia ja runsaasti palveluja. Risteilytuote on paketoitu. Omatoimi melontareitin vaativuustaso on II ja rantautumispaikkojen palvelutaso on B. 17

19 Nilsiä-Tahko reitti: Noin 15 km pitkä suojaisa yhdysreitti Nilsiän ja Tahkon välillä. Ei luokitusta. Syväniemi - Karttula reitti: Noin 12 km kulttuurihistoriallinen, suojaisa venereitti. Ei luokitusta. Riistavesi - Vehmersalmi reitti: vene- ja melontareitti, Kuopio - Juurusvesi - Melavesi - Suvasvesi - Vehmersalmi - Kuopio. Noin 110 km pitkä ympyrälenkki, jonka varrella on paljon palveluja ja retkisatamia. Reitiltä yhteydet Tahkon vesireitille, Tuusniemelle, Outokumpuun ja Heinäveden reitille. Melontareitin vaativuustaso II, rantautumispaikkojen palvelutaso B (lähes A). Kuopio - Kaavi melontareitti: Omatoimireitti kokeneille melojille, palveluja reitin varrella on kohtalaisesti. Vaativuustaso II, palvelutaso B Maaningan melontareitti: Kokonaispituudeltaan n 40 km pitkä reitti, joka koostuu neljästä eri reitistä. Omatoimireitti, Luokitusta ei ole tehty. Neulaniemen melontareitti: Noin 15 km pitkä helppo perhereitti. Rantautumispaikkoja huonosti. Vaativuusluokka 1, palvelutaso A Suonenjoki-reitti: Noin 7 km pitkä kanootti ja soutuvene perhereitti, vaativuustaso I, rantautumispaikkojen palvelutaso A. 4. Leppävirta-Varkaus Iisvesi-Unnukka melontareitti: Varkauden, Leppävirran ja Suonenjoen alueella kulkeva noin 70 km pitkä omatoimireitti kokeneelle melojalle, palveluja reitin varrella on kohtalaisesti. Vaativuustaso II, palvelutaso Osmajoen perhemelontareitti; Noin 20 km pitkä helppo perhemelontareitti, jonka varrella on hyvät palvelut. Vaativuustaso I, rantautumispaikkojen palvelutaso A. 5. Vaikkojoki Vaikkojoen melontareitti: Noin 50 km pitkä omatoimimelontareitti. Reitin varrella on useita rantautumispaikkoja ja laavuja. Vaativuustaso III, rantautumispaikkojen palvelutaso B Muut palvelut: Opastukset, suurvenekoskenlasku, kanoottivuokraus, maastopyöräily, patikointi ja kalastus. Ohjattuja melontaretkiä. 6. Varkaus-Kuopio melontareitti Noin 70 km järvimelontareitti kokeneille melojille. Taukopaikkoja on vähän. Ei luokitusta. 7. Tiilikkajoki Tiilikanjoki melontareitti: Noin 70 km pitkä kokeneille omatoimimelojille sopiva jokireitti. Koko reitillä viisi koskea, joiden vaativuustaso vaihtelee I-III. Yksi reitin lähtöpaikoista on Tiilikan kansallispuiston kupeessa. Ohjattuja melontaretkiä. 8. Heinäveden reitti Noin 34 km pitkä veneilijöille ja melojille sopiva reitti on yhdistettävissä Riistaveden reittiin ja Tahkon vesireittiin. Reitti sopii veneilijöille sekä melojille ja johtaa mm. Koloveden kansallispuistoon ja Savonlinnaan. Heinäveden reitistä voi tehdä ympyräreitin palaamalla Varkaus-Leppävirta reitin kautta. 18

20 Kuva Pohjois-Savon veneilyreitit -näkymästä. Pohjois-Savon vesistömatkailu teemoittain Pohjois-Savossa on noin 30 vesistömatkailupalveluja toteuttavaa yritystä. Vesistömatkailuyritykset sijoittuvat Varkaus-Leppävirta-Sisä-Savo-Kuopio-Koillis-Savo-Ylä-Savo -alueille. Suurin osa yrityksistä tarjoaa sekä veneily-, melonta- ja kalastustuotteita. Kolme yrityksistä on erikoistunut vesijettituotteisiin ja kaksi kansainvälisille markkinoille suunnattuun kalastusmatkailuun. Pohjoissavolaiset veneilypalvelut koostuvat pääasiassa risteilytuotteista ja melontatuotteet ohjatuista melontakursseista, kalustomyynnistä ja -vuokrauksesta sekä ohjatuista melontaretkistä. Vesistömatkailuyritysten kalusto (veneet, vesijetit, kanootit ja kajakit) ovat pääsääntöisesti uutta, keskimäärin kolme vuotta vanhaa ja erityisesti vuokrakäyttöön hankittua. Risteilyaluksista osa on uusia ja osa perinteisiä höyrylaivamalleja, joita on huollettu arvonsa mukaisesti. Kaikilla yrityksillä on omat www-sivut, mutta vain osan sivuilta on mahdollisuus varata aktiviteetti suoraan. Facebook ja Twitter ovat yleisimmät yritysten käyttämät sosiaalisen median markkinointikanavat. 19

21 Alle on koottu esimerkkejä Pohjois-Savon alueella vesistömatkailupalveluja toteuttavista yrityksistä. Esimerkkeihin on valittu yrityksiä, joilla on tuotekuvaukset. Kaikkien yritysten tuotekuvaukset eivät vastaa täysin Mek:n tuotesuosituksia. Yritysten tuotekuvauksissa on yleensä kuvaus tuotteesta ja sisällöstä, toteutusaika, kesto, varusteet ja varaustiedot. Useimmiten tuotekuvauksista puuttuu palvelukielet, hinta ja ryhmäkoko. Hinnan puute selittyy sillä, että tuote räätälöidään tilausvaiheessa ryhmäkohtaisesti. Tuotekuvaus- ja asiakaspalvelukielet ovat suurimmalla osalla suomen lisäksi, englanti, saksa ja venäjä. Näiden lisäksi kahdessa yrityksessä on tuotekuvaukset ja palvelu ranskankielellä. Turvallisuusasiakirjat ovat kaikilla esimerkkiyrityksillä lakien ja asetusten vaatimalla tasolla, kahdella yrityksellä on Laatutonni-laatuohjelma käytössä, yhdellä Eu-kukka ympäristöohjelma ja sukelluskoulutuksissa noudatetaan PADI-järjestelmää. Muuten yrittäjät toimivat omasta mielestään laadukkaasti ja ympäristön huomioiden, kaikki mitä viedään, tuodaan pois -periaatteella. Moottoriveneissä ja vesijeteissä suositaan pääsääntöisesti nelitahtimoottoreita ja Suomen ainoa sekä ensimmäinen sähköalus risteilee Varkaus-Leppävirta -reitillä. Lisäksi Karttulan Syväniemellä on erityisesti matkailukäyttöön rakennettu 12-hengen risteilylautta. Veneily Varkaus-Leppävirta: Aqualines: Tilausristeilyt Varkaus Works: Tilausristelyt Lakeland GTE: Tilausristeilyt Niemilomat: Tilausristeilyt pienryhmille Sisä-Savo: Maaseutuhotelli Eevantalo: Tilausristeilyt lautalla Kuopio, Tahko: Koski Laivat: Paikallis- ja tilausristeilyt Kuopion Venevuokraus: Venevuokraus kipparilla tai ilman Roll Risteilyt: Paikallis-, tilaus- ja tapahtumaristeilyt Saimaan Laivamatkat: Reittiristeily Kuopio-Savonlinna Saildream: Tilausristeilyt M/S Syvärin Kuningatar: Paikallis- ja tilausristeilyt Tiirintahko Safari Center: Veneretki kuljettajan kanssa Koillis-Savo: Tuusvesi Oy: Tilausristeilyt Valto Holopainen Oy: Tilausristeilyt Vaikon Loma ja Lohi: Veneretki kuljettajan kanssa järvellä Melonta, koskenlasku Varkaus-Leppävirta: Amatsonia: Ohjatut melontaretket, kanootti ja kajakkivuokrausta Lakeland GTE: Ohjattuja kanoottiretkiä Metsänpiika: Ohjattuja melontaretkiä 20

22 Sisä-Savo: EräsPete: Ohjatut melontaretket, kalustovuokraus, kirkkovene Hiisiretket: Ohjatut melontaretket Kuopio, Tahko: Seikkailukeskus: Melontakurssit ja -retket järvellä ja joessa, kalustovuokrausta ja myyntiä Tiirintahko Safari Center: Ohjatut melontaretket Koillis-Savo: Metsäkartano: Ohjatut melontaretket Viitakko: Melontakurssit järvellä, joessa ja koskessa, ohjattuja koski-, järvi- ja jokimelontaretkiä, kalustovuokrausta ja myyntiä Vaikon Ohjelmapalvelut: Koskenlasku perinteisellä puisella koskiveneellä, kanoottivuokraus Vaikon Loma ja Lohi: Koskenlasku perinteisellä puuveneellä Ylä-Savo: Haapaniemen Matkailu: Ohjatut melontaretket Ketunpolku Safarit&Seikkailut: järvi-, joki- ja koskimelontaretket, kanootti- ja kajakkivuokraus JJ-Service (Sonkajärvi): Kalustovuokraus, ohjatut retket Runnin kylpylä: Kalustovuokraus Kalastus Varkaus-Leppävirta: Lakeland GTE: Ohjatut kalastusretket (onki, pilkki, uistin, virveli), kalastusluvat Sisä-Savo: EräsPete: Ohjatut kalastusretket Hiisiretket: Nuotta, tuulastus, onki-, pilkkiretket, koskikalastus, vetouistelu, virvelöinti, kalastusluvat Lohimaa: Järvikalastus (uistelu, heittely jiggaus), koskikalastus (heittouistin, perho), omatoimi kalastus, ohjattu kalastus, kalastuskurssit, kalastusluvat Kuopio, Tahko: JP-Kalamatkat: Kalastusretkiä tilauksesta (yökalastusta, kesä ja talvikalastusta), nuotta, verkko, multiaktiviteetit SeikkailuKuopio: Ohjatut ja omatoimi kalastusretket, välinevuokraus, kalastusluvat, multiaktiviteetit Tahko Outdoors: Ohjatut kalastusretket, multiaktiviteetit Koillis-Savo: Eräpaimen: Ohjattu pilkki- ja verkkokalastus Ylä-Savo: Haapaniemen Matkailu: Ohjatut kalastusretket, kalastusluvat Ketunpolku Safarit&Seikkailut: Ohjatut koskikalastussafarit (heitto- ja perhokalastus), kalastusluvat 21

23 Japen kalamatkat, Jarmo Mäkäräinen: Ohjatut kalastusretket JJ-Service, koskikalastus, kalastusluvat, ohjatut kalastusretket Jokiniemen Matkailu, omatoimikalastus, kalastusluvat Vesijetit Varkaus-Leppävirta: Motorsportrent: Ohjatut vesijettisafarit (n 3 h) ja kalustovuokrausta Kuopio, Tahko: SeikkailuKuopio: Ohjatut vesijettisafarit (1-2 h), kalustovuokrausta, useamman päivän safarit Tiirintahko Safari Center: Ohjatut vesijettisafarit (2-5 h), kalustovuokrausta Vesireittien varrelle on suunniteltu Ympäristökeskuksen toimesta rantautumispaikkoja, joita on rakennettu ja kunnostettu Pohjois-Savon melontamatkailun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Rantautumispaikat ovat vieras-, melonta- tai retkisatamia, käynti-, vieras- tai laivalaitureita ja tuli- tai veneenlaskupaikkoja. Kaikilla alueilla rantautumispaikkojen tiheys ei vastaa Mekin tuotesuosituksia tai melontareittien luokitusta. Varsinkin Vesijetti. KuvaTahkoSafarit. järvialueilla yrittäjät kokevat rantautumispaikkoja olevan liian harvassa. Pidä Saaristo siistinä ry:n Roope-palvelut ulottuvat Järvi-Suomessa Varkaus-Leppävirta-Kuopio-Tahko -alueille. 3.2 Pohjois-Savon vesistömatkailumarkkinat Pohjois-Savoa ei mielletä vesistömatkailu-alueeksi, vaikka sitä markkinoidaan osana Järvi-Suomea, Lakeland-aluetta. Järvi-Suomen alue koostuu Itä- ja Keski-Suomen suurista järvialueista. Lakeland-nimi toimii mielikuvan luojana kansainvälisessä markkinoinnissa, mutta sitä ei löydy kartalta. Tosin yrittäjätapaamisten aikana tuli selväksi, että Lakeland-nimen saaminen kartalle on vain tahdosta kiinni. Yhteismarkkinoinnin lisäksi yritykset tekevät suoramarkkinointia yrityksille ja matkanjärjestäjille. Markkinoinnissa nostetaan pääsääntöisesti esiin reitit eikä tuotteita, jolloin asiakas ei saa oikeanlaista mielikuvaa tuotteesta. Risteily- ja vesijettituotteet ovat pisimmälle paketoituja. Veneily, kalastus ja melonta ovat usein omatoimimatkailijoille suunnattuja palveluja. Pohjois-Savon vesistömatkailupalvelujen tärkeimmät asiakasryhmät ovat kotimaiset yritykset, tyky- ja tyhy-ryhmät. Ulkomaalaisista venäläiset ja saksalaiset aktiivilomailijat käyttävät eniten veneily-, melonta- ja kalastuspalveluja. Edellisten lisäksi keskieurooppalaiset ja erityisesti ranskalaiset ja italialaiset nähdään potentiaalisina vesijettisafari asiakkaina. 22

24 Pohjois-Savo on tunnettu sisävesilaivaristeilyistä ja erityisesti Kuopion satama-alueella on vilkasta risteilyliikennettä. Yksistään Kuopion satamassa harjoittaa risteilytoimintaa neljä eri yritystä. Vuokravenetoiminta on vielä vähäistä, mutta tarjonnan ja kysynnän odotetaan kasvavan Kuopion Venevuokrauksen aloitettua toimintansa. Pohjoissavolaiset vesistömatkailuyritykset ovat pääsääntöisesti pieniä yrityksiä. Melontayrittäjillä on useimmiten 10 tai alle vuokrakäytössä olevaa kanoottia tai kajakkia. Melontayritysten tuotteet tärkeysjärjestyksessä ovat melontakurssit, kalustovuokraus ja -myynti sekä ohjatut melontaretket. Kalastus on joko ohjelmapalveluyritysten tuotteena yhdistetty johonkin muuhun aktiviteettiin tai esitellään omatoimisena kalastusmahdollisuutena mökkivuokrauksen yhteydessä. Hyvin alkanut kaluston ja henkilöstön vaihtoon liittyvää yritysten välinen yhteistyö mahdollistaa isompienkin asiakasryhmien palvelemisen. Suuriosa yrityksistä tarjoaa muitakin ohjelmapalveluja mitä vesistömatkailuun liittyviä aktiviteettejä, kuten majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluja. Pohjoissavolainen vesistömatkailu perustuu näin ollen moninaisen luontokokonaisuuden ympärille. Pohjoissavolaisia vesistömatkailutuotteita markkinoidaan VisitLakeland- sivustolla ja yritysten omilla kotisivuilla. 3.3 Veneily Pohjois-Savossa veneily tunnetaan pääasiassa järviristeilyinä. Tilaus- ja reittiristeilyjä toteutetaan Varkaudessa, Leppävirralla, Rautalammilla, Kuopiossa ja Nilsiässä. Parhain risteilyaika on juhannukselta elokuun puoliväliin, jolloin kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat ovat liikenteessä. Ennen juhannusta ja elokuun puolenvälin jälkeen risteilyt muuttuvat tilausristeilyiksi ja silloin asiakkaina ovat pääsääntöisesti paikalliset yritykset. Risteilytarjonta on runsainta Kuopiossa, jossa on tarjolla teemaristeilyjä Vaajasalon Welhosta lounasristeilyyn. Risteilytuotteita ollaan kehittämässä jatkossa niin, että sisävesilaivat toimivat tapahtumapaikkoina. Varsinainen paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten huviveneily tapahtuu pääsääntöisesti Tahkon vesireitillä Kuopio-Tahko välillä. Kallavesj`2012 messuilla toteutettiin Outdoors Finland Pohjois-Savo-hankkeen toimesta yksityisveneen omistajille kysely, jonka kautta selvitettiin veneenomistajien valmiutta vuokrata omistamaansa venettä matkailijoille. Kyselyssä haastateltiin 78 veneen omistajaa, joista yhdeksän haastateltiin puhelimitse jatkoselvitystä varten. Puhelinhaastattelussa selvisi, että suurimmat esteen yksityisveneen vuokraamiselle matkailukäyttöön liittyivät tiedon puutteeseen vuokraustoiminnasta ja pelkoon miten vuokraajat kohtelevat venettä. Koetaan, että veneeseen on syntynyt tunneside eikä sitä haluta antaa vieraan käyttöön. Selvityksen mukaan venevuokraustoiminta voisi toimia aluksi lisäpalveluna, mutta siitä on mahdollista kehittyä jollakin aikavälillä kannattavaa toimintaa. Savonlinnan seudulla yksityisveneiden vuokraustoiminta on aloitettu vuonna 2009 ja nyt välityksessä on yksityisten omistamia matkaveneitä, pulpettiveneitä, puuveneitä ja soutuveneitä. 23

25 Selvityksen mukaan ennen yksityisten veneiden vuokrauksen aloittamista tulee selvittää seuraavat asiat: - sopimus- ja vuokrausehtojen laatiminen - vuokraajan taitotason määrittäminen etukäteen (tutkinto) - vakuutusten kattavuus - veneen siivousohjeet - vesisäiliön täyttövastuu - saako veneeseen tuoda kotieläimiä vai ei - vahinkoilmoitukset ja -tarkastukset (täyskasko) - ennakkomaksukäytännöt - huolto- ja korjauspäivystys Järvi-Suomen venevuokrausehdot ovat liitteenä ja ne löytyvät sivustolta finnlake.com/vuokraus/vuokraehdot.pdf Erilaisia venevuokraukseen liittyviä sopimusehtoja on esimerkiksi sivuilla ja kansainvälisiä vuokrausmalleja on mm sivuilla. Kuopiossa toimii venevuokrausyritys, joka vuokraa oman kaluston lisäksi yksityisten omistamia veneitä. Yritys hakee koko ajan yksityisiä veneitä vuokrattavaksi. Pohjois-Savon liiton retkeilyreitit karttasivuilla vesistömatkailun yleisessä osassa on kartat ja alueen viralliset veneilyreitit mainittu nimeltä. Tahkon vesireitti (http://www. tahkonvesireitti.com/) on Suomen ainoita matkailukäyttöön rakennettuja vesireittejä. Vesireitti kulkee Kallavesi-Juurusvesi-Akonvesi-Vuotjärvi-Syväri -järvien kautta. Reitti yhdistää Kuopion kaupungin ja Tahkon matkailukeskuksen. Reitistä on tehty Kapteenin kirja ja nettisivuilla voi tehdä virtuaalisen vesireittimatkan. Kapteenin kirjan karttasivuilla on suuntimet, joiden mukaan on mahdollista veneillä. Uusin vapaa-ajanveneilijöille suunnattu Kuopion vesireitti on Riistavesi-Vehmersalmi -reitti, joka kulkee Kuopio-Juurusvesi-Muurusvesi-Melavesi-Suvasvesi-Vehmersalmi- Kuopio -reittiä. Reitin varrella olevat laituri- ja taukopaikkapalvelut on rakennettu huomioiden veneilijöiden ja melojien tarpeet. Summan tukikohdassa on lisäksi huomioitu liikuntarajoitteiset vesillä liikkujat. 3.4 Melonta Pohjois-Savon järvet sopivat hyvin melontaan. Järvet ovat suojaisia, rantautumispaikkojen taso ja määrä on kohtalainen. Ohjatusti toteutettujen, melontaretkien taukopaikkoja on kuitenkin vielä liian harvassa ja niiden huoltaminen kaipaa organisointia (reittipoolit). Tällä hetkellä melonta perustuukin pitkälti jokamiehenoikeudella tapahtuvaan ns. villiin rantautumiseen. Kirkkoveneiden keskimatkan SM-kilpailut kesäkuussa ja Tahkon soutu-melonta -tapahtuma heinäkuussa ovat tunnetuimmat melontaan ja soutuun liittyvät tapahtumat alueella. Omatoimi souturetkiä lukuun ottamatta soututuotetta ei ole tuotteistettu. Runsaan veden aikaan monissa alueen joissa on mahdollista laskea kanootilla ja osassa koskiveneellä. 24

26 Alueen tunnetuimmat melontareitit ovat Vaikkojoki Kaavilla, Tiilikanjoki Rautavaaralla, Matkusjoki Sonkajärvellä, Nurmijoki Jyrkällä, Rautalammin ympyräreitti Sisä-Savossa sekä Soisalon kierros ja Riistavesi - Vehmersalmi reitit Kuopiossa. Edellä mainittujen melontareittien kartat löytyvät Pohjois-Savon liiton ylläpitämiltä retkeilyreitit karttasivuilta (http://www.infokartta.fi/infogis-psavo/) Samalta sivustolta löytyy tietoa retkisatamista, tauko- ja rantautumispaikoista sekä reitin varrella olevista palveluista. Uudistettu karttasivusto vaatii kuitenkin alueen tuntemista, jotta osaa etsiä nimellä esimerkiksi rantautumispaikkoja. Kartat auttavat melontamatkan suunnittelussa, mutta meloessa tarvitaan tarkempia vesistökarttoja. Reiteillä toteutetaan ohjattuja melontaretkiä ja ne sopivat myös omatoimimelojille. Suurimmalle osalle melontareiteistä on tehty virallinen luokitus. Meloen Järvi-Suomessa -sivustolle (http://www.canoeinfinland.com/fi/) on koottu keskitetysti Järvi-Suomen melontareitit ja -tuotteet. Tuotteista on viralliset tuotekuvaukset luokituksineen. Pohjois-Savon alueelta ko sivustolla ei ole melontareittejä, vaan seuraavat melontatuotteet: - Konkan kierros Juojärvellä, ohjattu, 5-7 h, vaikeustaso helppo - Melontamatka kivikauteen Juojärvellä, ohjattu tai omatoiminen, 6 h, vaikeustaso normaali - Melontaopas suomalaisuuteen Juojärvellä, ohjattu, 6 h, vaikeustaso helppo - Savolainen kierros Siilinjärvi-Riistavesi-Juojärvi-Kuopio, 4-7 vrk, ohjattu tai omatoiminen, vaikeustaso normaali 3.5 Kalastus Pohjois-Savossa kalastus on järvi- ja jokikalastusta. Kalastuspalveluja tarjoavat yritykset ovat pääsääntöisesti ohjelmapalvelu- tai maaseutumatkailuyrityksiä, jotka tarjoavat multiaktiviteetteja eli myös muita ohjelma- ja elämyspalveluja. Alueella on kaksi valtakunnallisesti merkittävää ja kansainvälisillä markkinoilla toimivaa kalastusmatkailuyritystä, JP-Kalamatkat Vehmersalmella ja Lohimaa Tervossa. Yritykset tarjoavat ohjattuja kalastuspalveluja, joissa kalastuksen lisäksi saalis käsitellään, valmistetaan ruoaksi tai asiakkaiden on mahdollista ottaa saalis mukaan. JP-Kalamatkat on erikoistunut ympärivuotiseen järvikalastukseen ja Lohimaa koskikalastukseen. Lisäksi molemmissa yrityksissä on mahdollista yhdistää kalastukseen majoitus-, ravintola-, kokous- ja muita palveluja. Yrityksillä on käytössään kalastusoppaita, ympärivuotisia kalastustuotteita ja pystyvät palvelemaan isojakin ryhmiä. Toisilla alueen kalastuspalveluja tarjoavilla yrityksillä 25

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011 1 OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN Pirjo Räsänen 2011 Liite Outdoors Finland Melontareittien suunnitteluoppaaseen (MEK 2011, Karttunen) Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl)

MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl) MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl) Heinävesi 1. Petruma Kermajärvi Lähtö: Jokilahti 89,4 Kohde: Kuusrannanselkä 80,1 Korkeusero: 9,3 m Matka: n. 2 km Petrumanjärvestä voi pudottautua vesiteitse

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Vesillä virkistäytyjien profiilit

Vesillä virkistäytyjien profiilit Vesillä virkistäytyjien profiilit Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta Keitele-Päijänne vesistömatkailuseminaari Jyväskylä 11.11.2003 LVVI-tutkimus Väestökysely in 1998-2000 Otos 12 000 suomalaista,

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU ja sauvakävely TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET Outdoors Finland on valtakunnallinen kesäaktiviteettien kehittämisohjelma, jonka päätavoitteena on koota pienten ohjelmapalveluyritysten kenttä yhteen kehittämään

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Luontomatkailusymposiumi Rokua 19.-20.4.2005 Marjo Neuvonen, Tuija Sievänen & Eija Pouta Kalastukseen osallistuminen 46% osallistuu (miehistä 59%, naisista 33%)

Lisätiedot

Hallinnoijana Piällysmies ry

Hallinnoijana Piällysmies ry Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013 SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2 (7) Saatavuustavoite Tavoite Riskialueluokka Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Hoitotason yksikkö /Lääkäriyksikkö C D 8 min 15 min 30 min 30

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tavoitteena tilastotietoa kalastusmatkailusta rajausongelma kehikko-ongelma ei

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

KUNTOSAVOTTA-HANKKEEN RYHMÄTOIMINNOT TALVI -KEVÄT 2010 (MUUTOKSET JA LISÄYKSET MAHDOLLISIA)

KUNTOSAVOTTA-HANKKEEN RYHMÄTOIMINNOT TALVI -KEVÄT 2010 (MUUTOKSET JA LISÄYKSET MAHDOLLISIA) Kuntosavotta-hanke 1/8 5.3.2010 KUNTOSAVOTTA-HANKKEEN RYHMÄTOIMINNOT TALVI -KEVÄT 2010 (MUUTOKSET JA LISÄYKSET MAHDOLLISIA) ILMOITTAUTUMINEN KERRALLA SAMAN PALVELUNTARJOAJAN KAIKKIN KERTOIHIN www.laari.info

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Kirsi Vehkakoski, projektipäällikkö Lipas-projekti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta Lipas liikuntapaikat.fi on

Lisätiedot

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Tampere UKK-instituutti 13.2.2012 Tilaisuuden avaus Projektipäällikkö Ismo Kolari ProAgria Pirkanmaa / Kansainvälisesti kalavesillä ismo.kolari@proagria.fi,

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Klo 08.30-09.00 Klo 09.00-09.10 Klo 09.10-10.00 Klo 10-11.00 Klo 11.00-12.00 Aamukahvi Aloitus. Esittelyt ja

Lisätiedot

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Muistio suunnittelutilaisuuksista Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Suunnittelun tuotoksia kansallispuiston ulkopuolisiin alueisiin Rautalampi o Majoituskapasiteetin lisääminen

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA KOILLIS-SAVON MOOTTORIKELKKAREITTIEN VIRALLISTAMINEN JA RAKENTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA KOILLIS-SAVON MOOTTORIKELKKAREITTIEN VIRALLISTAMINEN JA RAKENTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA KUOPION, SIILINJÄRVEN JA KOILLIS-SAVON MOOTTORIKELKKAREITTIEN VIRALLISTAMINEN JA RAKENTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA 1 1. HANKKEEN TAVOITTEET JA TARKOITUS Hankkeen tavoitteena on virallistaa noin 205 km moottorikelkkareittiä

Lisätiedot

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke POHJOISSAVOLAISTA ELÄINAINESTA HUIPULLE! HAKA NOSTAA HAKA-hanke 2000-2005 HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke tavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaista eläinainesta ja tehdä siitä kansallisesti ja

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 1.1.-31.3.2014

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 1.1.-31.3.2014 SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 1.1.-31.3.2014 Q1 2 (6) Saatavuustavoite Tavoite Riskialueluokka Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Hoitotason yksikkö /Lääkäriyksikkö C D 8 min

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

OUTDOORS FINLAND ETELÄ-SAVO - AKTIVITEETTIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Melonta, kalastus ja retkiluistelu. Jenni Mikkonen (Itä-Suomen yliopisto)

OUTDOORS FINLAND ETELÄ-SAVO - AKTIVITEETTIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Melonta, kalastus ja retkiluistelu. Jenni Mikkonen (Itä-Suomen yliopisto) OUTDOORS FINLAND ETELÄ-SAVO - AKTIVITEETTIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Melonta, kalastus ja retkiluistelu Jenni Mikkonen (Itä-Suomen yliopisto) Noora Tahvanainen (Itä-Suomen yliopisto) Maija-Liisa Eskelinen

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Näkyvyydet paketissa. Yritysnäkyvyydet 2013

Näkyvyydet paketissa. Yritysnäkyvyydet 2013 Näkyvyydet paketissa Yritysnäkyvyydet 2013 Kaakko135.fi, sisältölinjauksia 2 Kaakko135 tai Info Mikä kaakko Liikenneyhteydet Yhteystiedot Palvelut Majoitus Kahvilat ja ravintolat Ostokset Tilausliikenne

Lisätiedot

VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ

VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ Vuokraa vene Sunny Boats jätä veneesi vuokrattavaksi avoveneiden vuokraus merellinen kokouspaketti VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ? LAITA VENEESI TUOTTAMAAN? SunnyBoats (SB) on vuonna 2008

Lisätiedot

Oppiva yritys -palvelut 12/2008 3/2014

Oppiva yritys -palvelut 12/2008 3/2014 Kaiken ydin! Oppiva Yritys on Pohjois-Savon ainoa yrityslähtöisesti suunniteltu ja toteutettu hanke Matti Rönkkö, varapuheenjohtaja Savon Yrittäjät, Oppivan yrityksen ohjausryhmän jäsen ja Yrittäjä! Oppiva

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat www.liiketoiminta.info/lumo

Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat www.liiketoiminta.info/lumo SIVU 1 Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat www.liiketoiminta.info/lumo Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat 5. Päivä / Kirsi Mikkola Koulutuspäivän tavoite SIVU 2 Koulutuspäivän jälkeen osallistujalla

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Vahva, monipuolinen teollinen historia (1868-1932), pitkä hiipumisen ja hiljaiselon aika sekä uudelleen syntyminen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

ARVOISA LUONTOMATKAILUALAN YRITTÄJÄ,

ARVOISA LUONTOMATKAILUALAN YRITTÄJÄ, ARVOISA LUONTOMATKAILUALAN YRITTÄJÄ, Kirje sisältää kyselylomakkeen, joka on osa Karjaanjoki Life-projektia. Olemme yrittäneet lähettää kyselyn kaikille Karjaanjoen vesistön valuma-alueen luontomatkailualan

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Merellisen Espoon mahdollisuudet. Lennart Pettersson Espoon kaupunki

Merellisen Espoon mahdollisuudet. Lennart Pettersson Espoon kaupunki Merellisen Espoon mahdollisuudet Lennart Pettersson Espoon kaupunki Sisältö Tilastoja Veneilykulttuurin muuttuminen Palveluiden parantaminen Saaristokohteiden kehittäminen 2 Tilastoja Asukasmäärä nyt 260291

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Väestö ja II asteen koulutus Pohjois-Savossa. Jari Jääskeläinen

Väestö ja II asteen koulutus Pohjois-Savossa. Jari Jääskeläinen Väestö ja II asteen koulutus Pohjois-Savossa Jari Jääskeläinen Väestötavoitteet vuoteen 2030 Väestötavoite nostettu 250.000:een Perusta: väestökehitys parantunut v:sta 2010 alkaen Kuopion kasvun kiihdyttyä

Lisätiedot

Case: SaimaaHoliday. Niina Vaaksala Ohjelmapalvelut ja majoitus

Case: SaimaaHoliday. Niina Vaaksala Ohjelmapalvelut ja majoitus Case: SaimaaHoliday Niina Vaaksala Ohjelmapalvelut ja majoitus SaimaaHoliday 8 jäsenyritystä Toimipisteitä Savonlinnassa, Oravissa, Rantasalmella ja Kolovedellä SaimaaHoliday yritysten toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta JOENSUUN LIIKENNEALUE Joensuu Paikallisliikenne 0-vyöhyke Paikallisliikenne 1-vyöhyke Joensuu-Ilomantsi 138 236 165 Joensuu-Juuka 138 254 178 Joensuu-Kitee 138 192 135 Joensuu-Lieksa 138 254 178 Joensuu-Polvijärvi

Lisätiedot