Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2009 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA

2 Yhtymävaltuuston hyväksymä; Sisällysluettelo 1. Ammattikorkeakoulun perustehtävä, visio ja arvot Toimintapolitiikka, strategiset linjaukset ja amk:n kehittäminen Ammattikorkeakoulun hallinto ja johtaminen Ylläpitäjähallinto Sisäinen hallinto Operatiivinen johtaminen Hallinnon ja johtamisen painopistealueet vuonna Seuranta, arviointi ja raportointi Opetus ja opiskelu Tutkimus- ja kehitystyö sekä maksullinen palvelutoiminta Tukipalvelut Talousarvio ja taloussuunnitelma Kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun talouden hallinta Talousarvion laatimisen perusteet Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa Investointiosa Käyttötalousosa Liite 1. Savonia-ammattikorkeakoulun tuloksellisuusmittarit vuonna Sivu 2 / 17

3 1. Ammattikorkeakoulun perustehtävä, visio ja arvot Ammattikorkeakoulun perustehtävä Savonia-ammattikorkeakoulu uudistaa työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän osaamista ja edistää vaikutusalueensa kilpailukykyä ja hyvinvointia koulutuksella sekä tutkimus- ja kehitystyöllä. Ammattikorkeakoulun visio Savonia-ammattikorkeakoulu on rohkea uudistaja ja yhteistyökykyinen tulevaisuuden osaamisen kehittäjä. Kuva 1. Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen strategia Ammattikorkeakoulun arvot Asiakaskeskeisyys Toimimme vastuullisesti ja luotettavasti opiskelijoiden ja yhteistyökumppanien kanssa. Asiantuntijuus Olemme yhteistyökykyinen asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminnassa korostuu edelläkävijyys. Yhteisöllisyys Henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisöllinen toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen ja aitoon vuoropuheluun. 2. Toimintapolitiikka, strategiset linjaukset ja amk:n kehittäminen Toimintapolitiikan toteutuminen on jäsennetty tuloskorttiin. Tuloskortin avulla on asemoitu strategian toteutuminen kriittisiksi menestystekijöiksi. Kriittisten menestystekijöiden strategiset mittarit ja tavoitteet on määritelty vuosille , joka on samalla opetusministeriön kanssa sovittu tavoitesopimuskausi. Sivu 3 / 17

4 Näkökulma Asiakas Toiminta ja palvelut Henkilöstö Kriittiset menestystekijät Asiakastyytyväisyys Tehokkaan opiskelun edistäminen Tutkimus- ja kehitystyön vaikuttavuus Osaamisen kehittyminen Työhyvinvointi Kannattavuus Strategiset mittarit Opiskelijoiden tyytyväisyys Työelämän tyytyväisyys Koulutuksen vetovoima Opintojen eteneminen Koulutuksen keskeyttäneet Tutkimus- ja kehitystyön laajuus Palvelutoiminnan laajuus Henkilöstön kehittäminen Päätoimisten opettajien keskimääräinen koulutustaso Henkilöstön tyytyväisyys Sairauspoissaolot Määrittely Opiskelijakyselyjen avainmittarit (asteikko 1 4) Opinnäytetöiden tyytyväisyyskysely toimeksiantajille (asteikko 1 4) Nuorten koulutuksen yhteishakujen 1. sijaiset hakijat / aloituspaikat (vain suomenkiel.koulutus) 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa Keskeyttäneet / opiskelijamäärä (ei ylempi amk-tutkinto) T&k-tulot / (ky:n koko tulorahoitus./. KRY:n amk:n liikevaihto + KRY:n kokonaisliikevaihto./. ky:n sisäiset erät) Maksullisen palvelutoiminnan tulot / (ky:n koko tulorahoitus./. KRY:n amk:n liikevaihto + KRY:n kokonaisliikevaihto./. ky:n sisäiset erät) Henkilöstökoulutuksen osuus euroissa henkilöstökuluista ks. Tuloksellisuusmittarit ilman pedagogista pätevöitymistä (asteikko 1 4 ) Kysymys: Koen jaksavani työssä hyvin (asteikko 1 4) Vertailutietona vuoden 2006 sairauspoissaolotilasto (sairauspvt / päätoimisen henkilöstön määrä) Savonian v tavoite > 3 (jokaisesta erikseen) > 3 > 3 (3519/1173) 78 % (3083/3947) < 11 % (651/5922) 15 % ( / ) 9 % ( / ) 2,5 % ( / ) ka. > 3 (964/316) ka. > 3 6 (3255/564) Vuosikate Tuloslaskelmasta > poistot Tilikauden tulos Tuloslaskelmasta positiivinen Talous Oman pääoman suhde koko pääomaan Rahoitusrakenne Omavaraisuusaste (taseeseen) > 45 % Maksuvalmius Kassan riittävyys Likvidit varat > 30 pv maksuihin tarvittava summa > 30 pv Tuottavuus Tutkintotuottavuusindeksi (Tutkintojen lkm / käyttökustannukset) x > 3,00 (1283/ ) Taulukko 1. Savonia-ammattikorkeakoulun tuloskortti. Savonia-ammattikorkeakoulun organisaatiouudistuksen seurauksena johtaminen ja toiminnan ohjaus keskitetään ammattikorkeakoulun ylimmälle johdolle mm. entistä yhtenäisemmän toimintakulttuurin mahdollistamiseksi. Viiden tulosalueen muuttuessa kolmeksi osaamisalueeksi niiden päätehtävinä ovat jatkossa opetusja opiskelu- sekä tutkimus- ja kehitystyöprosessien toteuttaminen strategisten linjausten mukaisesti. Tukipalvelut toteutetaan keskitetysti ammattikorkeakoulutasoisina palveluprosesseina. Organisaatiouudistusta valmisteltaessa tarkasteltiin myös alustavasti erilaisia ylläpitovaihtoehtoja. Selvitystä on syytä jatkaa optimaalisen ratkaisun löytämiseksi. Toimintaa ohjataan solmimalla ylimmän johdon ja osaamisalueiden väliset tulossopimukset vuosittain. Osaamisalueet sopivat tukipalvelujen toteuttamisesta kunkin tukipalvelun kanssa solmittavalla palvelusopimuksella. Ammattikorkeakoulun vahvuuksia tuetaan panostamalla määriteltyihin osaamiskeskittymiin, jotka muodostuvat usean koulutusohjelman asiantuntemukseen perustuen. Keskittymät kokoavat opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijat yhteisiin kehitysprojekteihin kumppanuusverkostoa hyödyntäen. Osana korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä Savonia-ammattikorkeakoulu tekee kiinteää yhteistyötä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston kanssa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa tehtävässä yhteistyössä ja työnjaossa painottuvat solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti synergiaetujen etsiminen erityisesti opetuksessa ja tutkimus- ja kehitystyössä. Myös tukipalveluyhteistyö ja yhteinen hallinnon kehittäminen ovat tarkastelun kohteina. Kuopion yliopiston kanssa tehtävässä yhteistyössä painottuu yhteisen kampuksen suunnittelu Kuopion Savilahteen siten, että rakentamistyö voi käynnistyä vuonna Ennen kampuksen valmistumista tehdään sisäisiä tilajärjestelyjä Kuopiossa Savon koulutuskuntayhtymän kanssa sovittujen vuokrajärjestelyjen purkautuessa. Nämä järjestelyt koskevat liiketalouden, matkailu- ja ravitsemisalan ja terveysalan toimintoja. Järjestelyt toteutetaan alkaen. Sivu 4 / 17

5 Valmisteluja savuttoman ammattikorkeakoulun käynnistämiseksi jatketaan. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tavoitteena on siirtyä kohti paperitonta organisaatiota. Myös matkustamista toimipisteiden välillä vähennetään tehostamalla sähköisten neuvottelujärjestelmien käyttöä. Motivoitunut ja osaava henkilöstö on ammattikorkeakoulun keskeisin voimavara. Henkilöstöjohtamisella ohjataan toimintaa strategisten painopistealueiden mukaisesti varmistamalla suunnitelmallinen ja kokonaisvaltainen osaamisen ja henkilöstövoimavarojen hallinta sekä yhtenäiset menettelytavat. Esimiestyössä korostuu vuorovaikutteisuus ja johtamisen kehittymistä tuetaan johtamisvalmennuksella. Edellä mainitut muutokset edellyttävät oikea-aikaista ja avointa sisäistä viestintää henkilöstön sitouttamiseksi. Ulkoisen viestinnän avulla luodaan Savonia-ammattikorkeakoulusta positiivista julkisuuskuvaa ja lisätään toiminnan tunnettavuutta. 3. Ammattikorkeakoulun hallinto ja johtaminen Savonia-ammattikorkeakoulun hallintoa kuvaa seuraava kuva. Kuva 2. Savonia-ammattikorkeakoulun hallinto Ylläpitäjähallinto Savonia-ammattikorkeakoulun ylläpitäjähallintoa hoitaa Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä, jonka toimielimiä ovat yhtymävaltuusto, yhtymähallitus ja tarkastuslautakunta. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan yhtymävaltuustoon kuuluu 17 varsinaista jäsentä, joista 7 on Kuopiosta, 5 Varkaudesta, 3 Iisalmesta, 1 Kiuruvedeltä ja 1 Lapinlahdelta. Yhtymähallitukseen kuuluu 9 ylläpitäjän valitsemaa edustajaa. Yhtymävaltuuston toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten asettamaan tarkastuslautakuntaan kuuluu 5 yhtymävaltuuston jäsentä Sisäinen hallinto Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Hallituksessa on rehtorin lisäksi 10 henkilöstö- ja ulkopuolista jäsentä. He edustavat ammattikorkeakoulun muuta johtoa, päätoimisia opettajia, muuta päätoimista henkilöstöä ja päätoimisia opiskelijoita sekä elinkeino- ja muuta työelämää. Sivu 5 / 17

6 3.3. Operatiivinen johtaminen Ammattikorkeakoulun johtamisjärjestelmän muodostavat rehtorin apuna toimivat strategiaryhmä, johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä. Rehtori, vararehtorit ja talousjohtaja muodostavat strategiaryhmän, jonka jäsenet vastaavat oman alueensa tehtävien tehokkaasta hoitamisesta ja ohjaamisesta ammattikorkeakoulussa ja ovat kuntalain mukaisia tilivelvollisia. Strategiaryhmän jäsenet valmistelevat ja kokoavat hallituksille päätettäväksi menevät asiat. Ammattikorkeakoulun johtoryhmään kuuluvat strategiaryhmän jäsenet, osaamisaluejohtajat, hallinto- ja henkilöstöpäällikkö ja laatupäällikkö. Lisäksi johtoryhmään kuuluu Pelastusopiston rehtori. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii ammattikorkeakoulun rehtori ja sihteerinä johdon sihteeri. Johtoryhmän keskeisinä tehtävinä on varmistaa opetus- sekä tutkimus- ja kehitystyöprosessien sujuvuus. Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat johtoryhmän jäsenten lisäksi tukipalvelupäälliköt. Laajennetun johtoryhmän perustehtävänä on huolehtia ydin- ja tukipalveluprosessien saumattomasta yhteistyöstä. Ammattikorkeakoulun toimintaa toteutetaan kolmella osaamisalueella: hyvinvointiala, liiketoiminta- ja kulttuuriala sekä teknologia- ja ympäristöala. Osaamisaluejohtajat vastaavat oman osaamisalueensa tuloksista ja raportoivat niistä strategiaryhmän jäsenille. Osaamisaluejohtajien tukena johtamisessa ovat koulutus- ja kehittämispäälliköt Hallinnon ja johtamisen painopistealueet vuonna 2009 Painopistealueet vuonna 2009 ovat Uuden johtamisjärjestelmän sujuva käyttöönotto ottaen huomioon Hallinnon kustannusten pienentämisen Ammattikorkeakoulun ja ylläpitäjähallinnon työnjaon ja yhteistyön selkeyttämisen Ammattikorkeakoulun kehittämisen entistä yhtenäisemmäksi Vaihtoehtoisten ylläpitomallien selvittely Yhteisen toimintamallin suunnittelu Kuopion yliopiston kanssa osana tulevaa korkeakoulukampusta Valittujen osaamiskeskittymien toimintojen käynnistäminen Yhteistyön ja työnjaon konkretisointi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa Yhteistyön vahvistaminen toisen asteen oppilaitosten kanssa 3.5. Seuranta, arviointi ja raportointi Seurannat, arvioinnit, johdon katselmukset sekä sisäinen valvonta ja tarkastus toteutetaan vuonna 2009 uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Koko ammattikorkeakoulun toiminta ja talous, opetus ja opiskelu, tutkimus- ja kehitystyö, osaamisalueet sekä tukipalvelut tulevat muodostamaan omat kokonaisuutensa, joiden mukaisesti seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelmän toiminta koostuu. Uusinta-auditoinnin läpäisemiseksi on kehittämisvelvoitteiden kuntoon saaminen vietävä päätökseen kevättalven 2009 aikana. Tiedontuotannon parantamiseksi tehtyä työtä jatketaan mittausprosessin yhtenäisten menettelyjen mukaisesti. Samalla rakennetaan tietotuotannonprosessi uuden organisaation tarpeiden mukaiseksi. Sisäinen valvonnan toimenpiteet toteutetaan osana johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmää säännöissä määrätyn vastuunjaon mukaisesti. Sisäisen valvonnan raportointi muodostaa osan toiminnan kokonaisuuden raportoinnista. Se toteutetaan yhdessä talouden ja toiminnan raportoinnin kanssa sovitun raportointijärjestelmän mukaisesti. Sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen painopisteet tarkennetaan vuosisuunnitelmassa, joka pääasiallisesti pohjautuu ammattikorkeakoulun toiminnan ja sisäisen tarkastuksen tuloksiin sekä suoritettuun riskiarviointiin. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Uusinta-auditoinnin läpäisy Tiedon tuotanto toimii sujuvasti ja helpottaa toiminnan ohjausta ja johtamista Toiminnan riskiarviointi Keskeiset arvioinnin kohteet liittyvät painopistealueiden toteutumisen seurantaan Opetuksen prosessien toteutuminen osaamisalueilla Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen vertailtavuus Tutkimus- ja kehitystyön prosessien toteutuminen osaamisalueilla Sivu 6 / 17

7 Organisaatiouudistuksen ja johtamisjärjestelmän rakenteiden arviointi Toimintamallien käyttöönotto Muutosohjelman toteutumisen seuranta-arviointi Korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnit muun muassa koulutuksen laatuyksikköarviointi Yhtymävaltuustolle ja -hallitukselle raportoidaan toiminnasta ja sen tuloksista sovittujen raportointipisteiden mukaisesti. Raportointipisteet on määritelty vuosikelloon. Kuva 3. Yhtymävaltuuston ja -hallituksen raportoinnin vuosikello. 4. Opetus ja opiskelu Vuonna 2009 koulutuksen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä lisätään entistä paremmin kohdennetun markkinoinnin avulla, koulutuksen päällekkäisyyden karsimisella Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun välillä, opiskelijakeskeisillä opetusmenetelmillä sekä selkeyttämällä koulutusalojen ja koulutusohjelmien profiilia. Aloituspaikkojen määrä koulutusohjelmissa nostetaan neljäänkymmeneen niissä koulutusohjelmissa, joissa se on mahdollista suhteutettuna koulutustarpeeseen. Opetuksen laatua parannetaan arviointien sekä uusittujen opetus- ja opiskeluprosessien kuvausten ja ohjeistusten ohjatun käyttöönoton edistämisen avulla. Jokaiseen opetussuunnitelmaan sisällytetään kestävän kehityksen näkökulma ja kansainvälistymisvalmiuksia kehittävä koulutusosio. Koulutuksen työelämälähtöisyyttä vahvistetaan sitomalla koulutusta vahvasti osaamiskeskittymiin opetussuunnitelma- ja toteutustasolla. Aikuiskoulutuksen ohjausta kehitetään yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa (aikuiskoulutuksen kompetenssihanke). Ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtava koulutus sidotaan osaamiskeskittymiin ja niiden toteutuksessa tehdään yhteistyötä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Uusia koulutusohjelmia haetaan liiketalouteen (englanninkielinen), kulttuuriin, turvallisuuteen ja tekniikkaan (informaatioteknologia; englanninkielinen). Koulutusohjelmia valmistaudutaan tuotteistamaan ja tarjoamaan Euroopan ulkopuolisille opiskelijaryhmille. Opiskelun etenemistä seurataan systemaattisesti ja tuetaan ohjauksella sekä opiskeluongelmia poistetaan eri keinoin (Esteetön opiskelu -hanke, opiskelijapsykologi, kriisitilanteiden ohjeistaminen). Opintojen joustavuutta ja etenemistä tuetaan myös opetusteknologian, virtuaaliopintojen, joustavien opetusmenetelmien sekä aiempien opintojen tunnistamis- ja tunnustamisjärjestelmän rakentamisen avulla. Kansainvälisessä toiminnassa keskeisiä ovat kaksois (double)- ja yhdistelmä (joint) tutkintoihin johtavien koulutusten suunnittelu ja organisointi yhteistyössä ulkomaisten yliopistojen kanssa, ulkomaisen työharjoitte- Sivu 7 / 17

8 lun lisääminen ja entistä tehokkaampi organisointi sekä ulkomaisten asiantuntijoiden käytön tehostaminen erityisesti ylemmissä koulutusohjelmissa. Nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikat vuonna 2009 on esitelty koulutusaloittain seuraavassa taulukossa. Koulutusala Aloituspaikat vuonna 2009 Kulttuuriala 150 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 190 Luonnontieteiden ala 30 Tekniikan ja liikenteen ala 454 Luonnonvara- ja ympäristöala 45 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 320 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 80 Yhteensä 1278 Taulukko 2. Savonia-ammattikorkeakoulun nuorten koulutuksen aloituspaikat vuonna Aikuiskoulutuksen vuosipaikkoja vuonna 2009 on 830, joista 105 on ylempien ammattikorkeakoulututkintojen aloituspaikkoja. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Vetovoiman ja kilpailukyvyn lisääminen Uusittujen opetuksen ja opiskelun prosessien käyttöön oton edistäminen Opetuksen ja osaamiskeskittymien yhteennivominen Opintojen etenemisen seuranta ja edistäminen Kansainvälisten tutkintojen kehittäminen 5. Tutkimus- ja kehitystyö sekä maksullinen palvelutoiminta Tutkimus- ja kehitystyötä kehitetään ja toteutetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti. T&k-työn prosessikuvaukset, hanketoiminnan ohje sekä vuosille tehty tavoitesopimus ohjaavat tutkimus- ja kehitystyötä. Lähtökohtana on lähinnä ammattikorkeakoulun toiminta-alueen työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän tämänhetkiset ja tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämistarpeet. Savonia-ammattikorkeakoulun aluekehitystyö toteutuu perustehtävien mukaisesti monialaisessa korkeakouluopetuksessa, palvelutoiminnassa ja tutkimus- ja kehitystyössä. Savonia-ammattikorkeakoulu vastaa maakunnan yritysten ja organisaatioiden koulutus- ja kehittämistarpeeseen asiantuntijaosaamisellaan. Aluekehitysvaikutuksen tavoitteena on ammattikorkeakoulun tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin siten, että vaikutukset tulevat optimaalisesti Pohjois-Savon ja koko Itä-Suomen hyödyksi. Tämä muodostaa kokonaisuuden, joka liittyy tiiviisti myös perusopetukseen. Tutkimus- ja kehitystyön prosessien ja yhtenäisen käytännön edistäminen panostetaan osaamisalueilla. Maksullisen palvelutoiminnassa otetaan käyttöön ammattikorkeakoulutasoinen yhtenäinen käytäntö. Savonia-ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti Pohjois-Savon ja Itä-Suomen aluestrategia-työhön vastaa aluekehitysstrategioiden sille esittämiin odotuksiin. Toimenpiteet kohdistuvat lähinnä teknologia- ja ympäristöosaamiseen, hyvinvointiosaamiseen sekä liiketoiminta- ja kulttuuriosaamiseen. Tutkimus- ja kehitystyö sekä palvelutoiminta toteutetaan osaamisalueilla. Tutkimus- ja kehitystyön monialaisuus toteutuu osaamiskeskittymissä, joihin keskittyy suuri osa t&k-toiminnasta ja lisäksi ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon opetusta. Viisi osaamiskeskittymää aloittaa toimintansa syyskuussa Erityisenä kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon pk-yritystoiminnan ja monialaisen hyvinvointiosaamisen kehittäminen painottaen yrittäjyyden edistämistä ja kansainvälisyyttä. Ammattikorkeakoulu osallistuu toiminnallaan alueellisen innovaatiojärjestelmään tavoitteena saada t&k-työn tulokset kohdistettua lähinnä Pohjois-Savon elinkeinoelämän tarpeisiin. Savonia-ammattikorkeakoulu toimii aktiivisesti Pohjois-Savon korkeakoulujen aluekehityksen strategiatyössä sekä Kuopion, Varkauden ja Ylä- Savon alueiden aluekeskusohjelmatyössä sekä osaamiskeskusohjelmissa. Yhteistyötä ohjaa alueen korkeakoulujen laatima aluekehitysstrategia. Tutkimus- ja kehitystyössä keskitytään maakunnan menestymisen ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiin osaamisalueisiin, joita ammattikorkeakoulu aktiivisesti kehittää kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusverkostoja hyödyntäen. Yhteistoimintaa ja verkostoja yritysten ja elinkeinoelämän organisaatioiden kanssa kehitetään edelleen tavoitteena alueen toimijoiden tarpeista lähtevien t&k-työn ja palveluiden lisääminen. Sivu 8 / 17

9 EU:n rakennerahastokauden tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään ammattikorkeakoulun t&k-työn rahoituksessa ja aluekehitystyössä. T&k-työtä toteutetaan osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin myös yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa toteutetaan partnerihankkeissa ja mm. Yrityspalvelu Verson toiminnassa. Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyö on monipuolista tavoitteena itäsuomalaisen yritys- ja työelämän kehittäminen sekä osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen. Yhteistyön tavoitteena on kohottaa Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen t&k-työn tasoa verkostoitumalla keskenään sekä Itä-Suomen yliopistojen kanssa ja vahvistaen rooliaan valtakunnallisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen t&k-rahoituksen saajana erityisesti suorista EU:n rahoituslähteistä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa toteutetaan osaamiskeskittymäpohjaista hanketoimintaa. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Uusittujen tutkimus- ja kehitystyön prosessien käyttöönoton edistäminen T&k-työn ja osaamiskeskittymien yhteennivominen Maksullisen palvelutoiminnan uudistaminen 6. Tukipalvelut Ammattikorkeakoulun tukipalvelut (henkilöstöpalvelut, kansainvälisen toiminnan palvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, opiskelijapalvelut, taloushallintopalvelut, tietohallintopalvelut, tilapalvelut, viestintäpalvelut) toteutetaan uuden organisaatiomallin mukaan yhtenäisinä ja samantasoisina kaikilla osaamisalueilla. Tukipalvelut ovat osa kehittämis- ja palvelukeskusta. Palvelujen tavoitteena on mahdollistaa opetuksen ja tutkimus- ja kehitystyön sujuva toiminta sekä luoda yhtenäiset ja kustannustehokkaat menettelytavat. Erityisesti kiinnitetään huomiota uuden toimintamallin käyttöönottoon asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Uuden toimintamallin käyttöönoton turvaaminen Yhteisen palvelumallin luominen Kuopion yliopiston kanssa Tukipalvelujen tehokkuuden ja palvelukyvyn lisääminen 7. Talousarvio ja taloussuunnitelma Kuntayhtymän talousarvio- ja taloussuunnitelmaosassa esitetään kuntayhtymän ja samalla Savoniaammattikorkeakoulun talouden ja rahoituksen kokonaisuus ja yhteenvedot, talouden tavoitteiden ydinasiat, talouden hallinnan mittarit, talousarvion laatimisen perusteet ja määritetään talousarvion sitovuustaso. Talousarvio sisältää tuloslaskelmaosasta, rahoitusosasta, investointiosan ja käyttötalousosan. Tästä yhteenvetokokonaisuudesta päättää kuntayhtymä (yhtymävaltuusto) ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä Kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun talouden hallinta Talous- ja rahoitusresurssien hallinta mahdollistaa perustehtävien toteutumisen sovittujen periaatteiden ja strategian mukaisesti, tukee eri prosessien tehokasta toimintaa, mutta samalla myös edellyttää prosesseilta taloudellista tehokkuutta. Toiminnan tulee olla kannattavaa ja tilikauden tuloksen on oltava positiivinen. Talouden terveet periaatteet osaltaan tukevat pääprosesseja kestävän kehityksen mukaisesti. Lisääntyvistä investointien rahoitustarpeista huolimatta tulee ammattikorkeakoulun ja kuntayhtymän rahoitusrakenne säilyttää riittävän hyvänä. Toiminnan riskejä hallitaan myös talouden ja rahoituksen kannalta, reagoidaan rahoitusleikkauksiin, talousja rahoitussuunnittelussa otetaan huomioon nuorisosasteen aloituspaikkojen vähentäminen ja siitä aiheutuva asteittainen tulorahoituksen aleneminen. Myös muutosvaiheessa talous ja rahoitus pidetään terveenä. Talousohjauksessa kannustetaan hyvään tutkintojen tuottamiseen osaamisalue- ja yksikkökohtaisesti. Talouden strategiset mittarit ovat: vuosikate, tilikauden tulos, omavaraisuusaste, maksuvalmius ja tutkintojen tuottamiskykyä kuvaava tutkintotuottavuusindeksi (ks. taulukko 1.) Lisäksi mittareina käytetään investointien tulorahoitusta (tavoite keskimäärin tarkastelujaksona > 40 %) ja lainanhoitokatetta (tavoite keskimäärin tarkastelujaksolla > 1,5). Sivu 9 / 17

10 7.2. Talousarvion laatimisen perusteet Vuoden 2009 talousarvio on laadittu edelleen vuoden 2006 rahoituslain linjausten mukaisena, jossa opetuksen järjestämiseen saatava yksikköhintaraha koostuu opiskelijamäärään perustuvasta osasta (määräosa 70 %) ja tutkintomäärästä riippuvasta osasta (tulososa 30 %). Yksikköhintaraha saadaan laskennallisen opiskelijamäärän perusteella (laskettu vahvistetun nuorisoasteen aloituspaikkojen ja aikuisopiskelijoiden määrän perusteella). Savonia-amk ky:n talousarvion laadinta vuodelle 2009 noudattaa vuoden 2008 rahoitusperiaatteita. Vuodelle 2008 opetusministeriön tekemä aloituspaikkamäärän leikkaus (-72 aloituspaikkaa, -6,4 %) alentaa edelleen porrastettuna vuosittain yksikköhintarahaa neljän vuoden aikana. opiskelijamääräarvio opiskelijamääräarvio rahoituksen laskennallinen opiskelijamäärä yksikköhinta yhteensä, brutto Savonia-amk ,8 milj. euroa Taulukko 3. Opiskelijamääräarviot ja yksikköhintarahoitus. Palkkoihin oletettava korotustarve on keskimäärin +3,5 %, palkkasivukustannukset 26,0 % ja yksikköhintatasoon korotusta noin +3,8 % vuoden 2008 tasosta ja laskennallisena ennakointina tutkintomääriin perustuvan tuloksellisuusosan jälkeen on päädytty kokonaistuotossa noin +2,0 %.n nousuun. Henkilöstöryhmä arvio vuosi 2008 henkilömäärä (TSTA2008) arvio vuosi 2008 henkilötyövuodet (TSTA2008) arvio vuosi 2009 henkilömäärä (TSTA2009) arvio vuosi 2009 henkilötyövuodet (TSTA2009) Opetushenkilöstö , ,2 Toimihenkilöstö , ,12 T&k-henkilöstö , ,3 Kuntayhtymän henkilöstö yht , ,62 Taulukko 4. Kuntayhtymän henkilöstömääräarvio. Talousarvioon on sisällytetty koulutusyksiköiden kustannuksiin jäsenkunnille maksettavaa peruspääoman korkoa 1,0 %:n mukaan, jonka määrä on edelleen 124 tuhatta euroa. Opetusministeriöstä tulevaa yksikköhintarahoitusta kohdennetaan palopäällystökoulutukseen sekä muotoilun ja viestinnän koulutukseen sopimusten mukaisesti. Talousarvion sitovuus Talousarvion sitovuus määritellään voimaan astuvan uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Kuntayhtymän hallitusta sitovat kuntayhtymän tason ja amk:n käyttötalousosan talous- ja rahoitusasiat: tuloslaskelman tulos ja nettotulos sekä amk-kokonaisuuden käyttötalousosan tilikauden tulos, investointien yhteismäärä nettona ja yksittäiset yli euron investoinnit. Ylläpitäjä päättää kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun nettotulostavoitteesta ja investointien nettorahoitusmäärästä. Ylläpitäjä päättää myös kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun tuloslaskelmasta, rahoituslaskelmasta (ja taseesta) ja amk-kokonaisuuden käyttötalousosasta, lainamäärän lisäämisestä (lainanotosta) ja tappiollisen tuloksen kattamisesta ja siitä noudatettavista periaatteista. Ylläpitäjä päättää lisäksi poistojen periaatteista (poistosuunnitelma, suunnitelman mukaiset poistot) ja sisäisistä toimitilavuokrista sekä yksittäisistä investoinneista, jotka ovat vähintään euroa. Uuden hallintosäännön ( kaikilta osin voimaan astuvan) mukaan tilivelvollisia ylläpitäjään nähden ovat kuntayhtymän johtaja/rehtori, opetuksesta vastaava vararehtori, tutkimus- ja kehitystyöstä vastaava vararehtori ja talousjohtaja. Ammattikorkeakoulun hallitusta sitoo ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos, osaamisaluekohtainen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen käyttötalousosan tilikauden tulos ja investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeinen investointien nettomeno osaamisalueen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen tasolla. Talousarvion käyttötalousosa on tilikauden tulos -tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta sitova. Investointiosa on osaamisaluekohtaisesti investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeisen investointien nettomenon tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta sitova. Ammattikorkeakoulu päättää määrärahojen jakamisen perusteista, osaamisaluekohtaisesta ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen nettotulostavoitteesta, osaamisaluekohtaisesta investointiosasta ja osaamisalueen investointien nettorahoitusmäärästä. Sivu 10 / 17

11 7.3. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma on sisäinen tuloslaskelma, joka sisältää myös kirjanpidon sisäiset tuotto- ja kulutapahtumat ja perustuu samalla talousarvion käyttötalousosaan. Se sisältää huomattavan määrän sisäisiä vuokria eli vuokratuloja ja sisäisiä vuokrakuluja, jotka suurentavat tuotto- ja kulusummia, eikä niiden käyttäminen aiheuta nettovaikutusta tulokseen. Sisäisten erin osuus on noin 4,1 milj. euroa. Tulevan Kuopio-kampuksen rakennusaikaisten pääomakustannusten (rahoituskorko ja poistot) osalta on menetelty budjetoinnissa siten, että niiden laskennallinen, ennakoitu määrä on vähennetty (pidätetty) suoraan osaamisalue- ja yksikkökohtaisesta yksikköhintatuotosta Kehittämis- ja palvelukeskukselle ja samansuuruiset korko- ja poistokustannukset on esitetty kuluina. Siten tarkastelukaudella on varauduttu Kuopiokampuksen toimitilojen toteuttamiseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin, joita on hyvin vähän vuonna 2009, mutta merkittävässä määrin sen jälkeen. Kuntayhtymän ja amk:n vuoden 2009 talousarvion tuloslaskelma ja taloussuunnitelma vuosille esitetään sivulla 13. Tuloslaskelman mukainen tavoitetulos vuonna 2009 on +715 tuhatta euroa (ennen rahastojen muutosta). Selvästi positiivinen kokonaisuus mahdollistaa perustavoitteena olevan 350 tuhannen euron investointivarauksen tekemisen vuonna 2009, 2010 ja 2011 (rahaston kerryttämisen). Tämä on konkreettista varautumista tuleviin toimitilainvestointeihin Rahoitusosa Vuoden 2009 rahoituslaskelmassa käyttötaloustulojen ja -menojen erotus (eli positiivinen vuosikate ja samalla tulorahoitus) on 2,3 milj. euroa. Vuoden 2009 investoinnit ovat nettona 4,7 milj. euroa, joten muulla kuin tulorahoituksella jää katettavaksi 2,4 milj. euroa. Vuonna 2009 lisälainaa ei ole tarvetta ottaa. Lainoja lyhennetään noin 1,0 milj. eurolla. Vuoden 2009 lopun lainakanta on 5,6 milj. euroa ja kassavarat pidetään noin 6 milj. euron tasolla. Investointeja on runsaasti vuonna 2009, yhteensä bruttona 5,5 milj. euroa, josta Kuopio-kampuksen rakentamisen suunnitteluun varaudutaan 750 tuhannen euron edestä, muihin tilapalveluiden korjaus- ym. investointeihin 2,7 milj. eurolla ja lähinnä atk-hankintoihin noin 600 tuhannen euron arvosta. Vuodelle 2010 on suunniteltu 11,3 milj. euron investoinnit, josta kampukseen jo huomattava määrä 9,6 milj. euroa ja vuodelle 2011 yhteensä 30,0 milj. euroa brutto (28 milj. euroa netto), josta kampukseen 28 milj. euroa brutto (26 milj. euroa netto). Kuopio-kampuksen huipputason osaamista edistävään Itä-Suomen kärki-investointiin haetaan ja tavoitellaan tukea ainakin EU-rahoituslähteistä 12 milj. euroa. Tavoitteena on saada siirretyksi myös terveysalan koulutus (Kuopio) uudelle kampukselle mahdollisimman pian ja siinä yhteydessä sen nykyiset toimitilat myydyksi ja käytettäväksi osittaisena tulorahoituksena uuteen investointiin. Rakentamisen vaatiman lainamäärän odotetaan kasvavan (nettomääräisesti) vuonna 2010 noin 8,9 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 25,7 milj. euroa. Lainakanta olisi silloin tasoa 40,2 milj. euroa. Vuoden 2011 jälkeen lainamäärää voidaan pienentää selvästi, jos välttämättömät EU-avustukset kampushankkeelle toteutuvat ja Sairaalakatu 6 8 -kiinteistön realisointi toteutuu. Vuosien osalta suunniteltujen investointien, niiden poistojen ja korollisen rahoituksen kustannukset ovat tulosvaikutteisina talousarviossa ja taloussuunnitelmissa mukana. Rahoituslaskelma esitetään sivulla Investointiosa Suunnittelukauden ohjelmassa on mukana pääosa Kuopio-kampuksen toteuttamisesta. Se käsittää jo pääosan Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalueen (Kuopiossa järjestettävä liiketalouden sekä matkailu- ja ravitsemisalan koulutus), Kehittämis- ja palvelukeskuksen, kirjaston ja oppimiskeskuksen sekä hyvinvointialan osaamisalueen (Kuopiossa järjestettävä terveysalan koulutus) tiloista. Kampushankkeen toteutusta jatketaan vielä myös vuosina 2012 ja 2013, jolloin odotetaan saatavan myös EU-avustukset ja kiinteistömyynnin tulorahoitus helpottamaan kustannusrasitetta. Koko Kuopio-kampushankkeen kustannusarvio on 51,4 milj. euroa brutto ja 32,2 milj. euroa netto avustusten ja kiinteistömyynnin jälkeen. Kuopio-kampuksen suunnittelutyö jatkuu vuonna Hankkeesta tehdään konkreettiset hankeselvitykset Savonian, Kuopion yliopiston ja Senaatti-Kiinteistöt Oy:n yhteistyönä ja tuloksena saadaan tilasuunnitelmat kustannusarvioita ja rakentamista varten. Investointiosa esitetään sivulla 15. Sivu 11 / 17

12 7.6. Käyttötalousosa Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen mukaan kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun toimintatuotot ovat 58,4 milj. euroa (sisäisten erin osuus on noin 4,1 milj. euroa). Toimintatuotot ovat hieman edellistä vuotta suuremmat, koska yksikköhintatuoton määrän odotetaan hieman nousevan, vaikkakin toisaalta tuloja osaltaan vielä alentaa vuoden 2008 aloituspaikkojen määrän leikkaus. Talousarviossa on erotettu toisistaan opetus sekä tutkimus- ja kehitystyö (t&k:n toiminto 14 ja toiminto 77) ja maksullinen palvelutoiminta (map). Talousarviorakenne on näiltä osin muuttunut, eikä siten ole täysin vertailukelpoinen. Opetuksen toimintatuotot ovat 46,3 milj. euroa, ja ilman sisäisiä vuokratuottoja 42,2 milj. euroa. Maksullisen palvelutoiminnan ja tutkimus- ja kehitystyön toimintatuotot ovat yhteensä 12,1 milj. euroa. Vuosikate on 2,3 milj. euroa, josta opetuksen vuosikate on 2,2 milj. euroa. Tutkimus- ja kehitystyön ja maksullisen palvelutoiminnan vuosikate on noin 67 tuhatta euroa. Kuntayhtymän tuloslaskelman tilikauden tuloksen ja ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tuloksen odotetaan olevan 715 tuhatta euroa, josta opetuksen osuus on 695 tuhatta ja t&k:n ja maksullisen palvelutoiminnan osuus yhteensä 20 tuhatta. Rahastoimisen (rahastojen lisäys) tavoitetaso on euroa / vuosi ja vuosien osalta suunnitellaan päästävän myös samaan tasoon. Vuosien osalta taloudellinen tulos ja myös tavoitetulos ovat vakaat ja hieman paremmat kuin vuoden 2009 taso. Vaikka yksikköhintatuotto on hieman laskeva, on tutkimus- ja kehitystyön sekä maksullisen palvelutoiminnan tuotoissa odotettavissa kasvua. Suurimmissa toimintakuluissa (henkilöstökulut ja palveluiden ostot) voidaan aikaansaada säästöjä vuodesta 2010 alkaen kohoavien Kuopio-kampuksen pääomakustannusten kattamiseen. Tulos ennen varauksia on runsaan 900 tuhatta euroa positiivinen molempina vuosina ja tulos mahdollistaa ainakin +350 tuhannen euron investointivarauksen tekemisen. Kuopio-kampuksen aiheuttama pääomakustannusten nousu vuosina on kohdennettu pääosin tilojen pääkäyttäjille (Kuopiossa järjestettävä liiketalouden, matkailu- ja ravitsemisalan ja terveysalan koulutus) ja yhteisten tilojen osalta kaikille osaamisalueille (ei kuitenkaan palopäällystön koulutukseen eikä muotoilun ja viestinnän koulutukseen) niiden suhteellisten yksikköhintatuottojen perusteella. Käyttötalousosa esitetään sivulla 16. Sivu 12 / 17

13 TULOSLASKELMA TA2008 TA2009 TS2010 TS2011 (sisäinen tuloslaskelma) Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut Vuosikate Satunnaiset kulut Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Sisäisten erien osuus toimintatuloista vuonna 2009 on euroa. Sivu 13 / 17

14 RAHOITUSLASKELMA TA2008 TA2009 TS2010 TS2011 Varsinainen toiminta ja investoinnit Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus yhteensä Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Investoinnit nettona Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset (+lisäys/-vähen.) Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten vähennys Lyhytaikaisten saamisten muutokset Korott. pitk. ja lyhytaik. velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Rahoitustarve/jäämä Kassavarojen täsmäys Kassavarat Kassavarat 1.1. Kassavarojen muutos Lainakannan muutokset vuosina Lainakanta Sivu 14 / 17

15 INVESTOINTIOSA Kustannus- Yksiköt Ky-joht. esitys Hanke arvio TA2008 TA2009 TA2009 TS2010 TS2011 Tilapalvelut: Atk-ohj., tietokoneet, laitteet ja kalustehank yhteensä menot Rakennusten tilamuutokset Kosteusvauriokorj. rak.3 (sis. kirjasto) Rakennusten maalaukset ym korjaukset yht Kuopio, Sairaalakatu yhteensä menot Kaavoitus/Kampus-kaavamuutos C-osan (perus)korjaus Rakennusten tilamuutokset ym Kuopio, Opistotie yhteensä menot Kiint.autom. uusiminen ja rak. tilamuutokset Iisalmi, Haukisaarentie yhteensä menot Vesikatto- ja sisätilojen maalaukset, tilaturvallisuus ja kulunvalvonnan parantam Varkaus, Osmajoentie yhteensä Tilapalvelut yhteensä menot " " tulot Tilapalvelut yhteensä netto Kuopio-kampus rakentaminen: Esi- ja luonnossuunnittelu Terveysala Kuopion yksikön tilat Kaavoitus/Savilahti Rakennuttaminen Rakennussuunnittelu Kuopio-kampus/ rakentaminen 1. vaihe Kuopio-kampus/rakentam.2. vaihe Kuopio-kampus/kalustaminen Kuopio-kampus yhteensä menot Kampuksen tulot ja rahoitusosuudet: tulot Sairaalakadun kiinteistön myynti Avustukset ja tuet (EU/EAKR ym.) yht Kuopio -kampus netto Kehittämis- ja palvelukeskus Atk-ohjelmistot ja tietokoneet Kehittämis- ja palvelukeskus yhteensä Atk-ohjelmistot, tietokoneet ja soittimet Liiketoiminta- ja kulttuurialan os.alue menot Atk-ohj., tietokoneet, kielis.laitteet, projekt., sair.kalusteet, hamm.klin.unitit ja fantomit Hyvinvointialan osaamisalue menot Tietokoneet, laboratorio -ym.laitteet menot Teknologia- ja ympäristöalan os.alue menot EU-rahoitus tulot Teknologia- ja ympäristöalan os.alue netto AMMATTIKORKEAKOULU menot Rahoitusosuudet tulot AMMATTIKORKEAKOULU YHT. netto Sivu 15 / 17

16 KÄYTTÖTALOUSOSA TA2008 TA2009 Savonia-ammattikorkeakoulu yhteensä Opetus Opetuksen Maksull.palv. T&K (14+77) Maksullinen Mapa ja T&K TA2009 TS2010 TS2011 T&K(14) T&K(77) yhteensä palvelutoiminta yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut (peruspääoma) Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Sivu 16 / 17

17 Liite 1. Savonia-ammattikorkeakoulun tuloksellisuusmittarit vuonna 2009 Opetuksen ja opetusmenetelmien kehittyminen Tavoite 1 Kansainvälisen opiskelija- ja asiantuntijavaihdon määrälliset tavoitteet: Savonian v tavoite 1) Ulkomailla yli 3 kk jakson opiskelevien lukumäärä 71 2) Ulkomailla yli 3 kk harjoittelevien opiskelijoiden lukumäärä 138 3) Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä, jotka opiskelevat yli 3 kk jakson 122 4) Työharjoittelussa yli 3 kk olevien ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä 62 5) Yli 1 kk ulkomaiseen opettaja- ja asiantuntijavaihtoon osallistuvat henkilöt 9 6) Ulkomaalaisten opettajien tai asiantuntijoiden lukumäärä (yli 1 kk) 7 Tavoite 2 Päätoimisten opettajien keskimääräinen koulutustaso (ilman pedagogista koulutusta) ka. > 3 (964/316) Tavoite 3 Ulkomaiset opinnot (ulkomailla suor. opinnot + harjoittelu/nuorten tutk. joht. koulutuksen opiskelijamäärä) 0,8 (3854/4828) Tavoite 4 Vieraskielinen opetus (vieraalla kielellä järj. op.määrä/kaikki tutkintoon johtavan koulutuksen opisk.määrä) 0,35 (1996/5630) Tavoite 5 Virtuaaliopetus (määritelmän mukaan suor. virtuaaliopintojen opintopisteet/ kaikki tutkintoon johtavan koulutuksen opisk.määrä) 2,18 (12265/5630) Koulutuksen vetovoima ja opintojen eteneminen Tavoite 6 Koulutuksen keskeyttäneet (keskeyttäneet / opiskelijamäärä; ei ylempi amk-tutkinto) < 11 % (651/5922) Tavoite 7 Koulutuksen vetovoima (nuorten yhteishakujen 1. sijaiset hakijat / aloituspaikat; suomenkielinen koulutus) > 3 (3519/1173) Tavoite 8 Opintojen eteneminen (45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koul.) 78 % (3083/3947) Tavoite 9 Läpäisyaste (tutkinnon suorittaneet; nuoret/5 vuotta aiemmin aloittaneet; nuoret) 69 % (948/1375) Tavoite 10 Ammatillinen pohjakoulutus (ammatillisen perustutkinnon suorittaneet opiskelupaikan vastaanottaneet; nuoret/kaikki opiskelupaikan vastaanottaneet) 27 % (342/1279) Tutkimus- ja kehitystyö Tavoite 11 Tutkimustoiminnan laajuus (t&k-menot/(ky:n koko tulorahoitus./. KRY:n amk:n liikevaihto + KRY:n kokonaisliikevaihto./. ky:n sisäiset erät)) 15 % ( / ) Tavoite 12 Tutkimustoiminnen henkilötyövuodet (tutkimushenkilöstön työvuodet/päätoimiset opettajat) 0,36 (114,5/316) Tavoite 13 AMK:n henkilöstön tuottamien julkaisujen määrä (artikkelien määrä + 2xkirjojen määrä + elektroniset tuotteet / päät. opettajat + t&k-hlöstön määrä) 0,17 (69/418) Tavoite 14 Oppiminen t&k-hankkeissa (opintopisteiden määrä/läsnä olevien opiskelijoiden määrä) 4,3 (24185/5630) Aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö Tavoite 15 Hankkeistetut opinnäytetyöt (hankkeistetut opinnäytetyöt / kaikki opinnäytetyöt) 89 % (991/1112) Tavoite 16 Palvelutoiminnan laajuus (maksullisen palvelutoiminnan tulot/(ky:n koko tulorahoitus./. KRY:n amk:n liikevaihto + KRY:n kok.liikevaihto./. ky:n sisäiset erät) 9 % ( / ) Tavoite 17 Avoin ammattikorkeakouluopetus (avoimessa amk:ssa suoritetut opintopisteet./. omien opisk. avoimessa amk:ssa suorittamat opintopisteet / läsnä olevien opiskelijoiden määrä) 0,31 (1690/5437) Sivu 17 / 17