FAM. Female Additional Manual. Täydentävät ohjeet naisten väkivaltariskin arvioimiseksi HCR-20 ja HCR-20 V3 -menetelmillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FAM. Female Additional Manual. Täydentävät ohjeet naisten väkivaltariskin arvioimiseksi HCR-20 ja HCR-20 V3 -menetelmillä"

Transkriptio

1 FAM Vivienne de Vogel Michiel de Vries Robbé Willemijn van Kalmthout Caroline Place Suomennos: Ghitta Weizmann-Henelius Hanna Putkonen Female Additional Manual Täydentävät ohjeet naisten väkivaltariskin arvioimiseksi HCR-20 ja HCR-20 V3 -menetelmillä

2 FAM Täydentävät ohjeet naisten väkivaltariskin arvioimiseksi HCR-20 ja HCR-20 V3 -menetelmillä

3 Tilaukset: Vanhan Vaasan sairaala Vierinkiventie Vaasa (puh) (faksi) Lisätietoja ja tilaukset: Ghitta Weizmann-Henelius / Hanna Putkonen Vanhan Vaasan sairaala Vierinkiventie Vaasa (puh) (faksi) Vivienne de Vogel / Michiel de Vries Robbé Van der Hoeven Kliniek PO Box AD Utrecht The Netherlands +31(0) Copyright 2015, Van der Hoeven Kliniek Couverture: ICover: Idefix Vormgeving & Communicatie Design: ISBN:

4 FAM Female Additional Manual Täydentävät ohjeet naisten väkivaltariskin arvioimiseksi HCR-20 ja HCR-20 V3 -menetelmillä Vivienne de Vogel Michiel de Vries Robbé Willemijn van Kalmthout Caroline Place Suomentaneet: Ghitta Weizmann-Henelius Hanna Putkonen

5 Sisällysluettelo Suomentajien esipuhe 6 Tekijöiden esipuhe 8 Johdanto 10 Osa I Menetelmän tausta 13 Riskinarviointi strukturoituun ammatilliseen arviointiin (SPJ) perustuen 13 Naisten väkivalta 14 Naisten väkivaltariskin arvioiminen 17 Riskinarviointimenetelmien käyttö naisilla 18 Naisten suojaavat tekijät 21 Sukupuoliherkkä hoito 22 Sukupuoliherkän menetelmän tarve 23 Osa II FAM 25 Kehittäminen 30 Tavoitteet 32 Väkivallan määritelmä 32 Sovellukset 33 Käyttäjien pätevyysvaatimukset 33 Koodauskäytännöt 34 Tutkimustieto 39 Rajoitukset 41 Historialliset muuttujat 45 H6 Mielisairaus: HCR-20:tä täydentävät ohjeet 48 H7 Psykopatia: HCR-20:tä täydentävät ohjeet 50 H8 Varhaiset sopeutumisongelmat: HCR-20:tä täydentävät ohjeet 52 H9 Persoonallisuushäiriö: HCR-20:tä täydentävät ohjeet 58 H10 Ehdonalais-ym. rikkomukset: HCR-20:tä täydentävät ohjeet 60 H11Prostituutio 62 H12 Vanhemmuuden ongelmia 64 H13 Raskaus nuorella iällä 66 H14 Suisidaalisuus / itsensä vahingoittaminen 68 H15 Lapsuuden jälkeiset uhrikokemukset 70 4

6 Kliiniset muuttujat 73 C6 Peitetty / manipulatiivinen käytös 75 C7 Matala itsetunto 78 Riskinhallinnan muuttujat 81 R6 Ongelmia lastenhoitovelvollisuuksien täyttämisessä 83 R7 Ongelmallinen parisuhde 86 FAM:n koodauskaavio 89 Koodauslomake - Naisten HCR-20:tä täydentävät ohjeet (FAM) 90 Koodauslomake - Naisten HCR-20 V3 :a täydentävät ohjeet (FAM) 92 Lähteet 95 Liite 1: Täydentävät FAM-ohjeet HCR-20-muuttujille 112 Liite 1a: Täydentävät FAM-ohjeet HCR-20 V3 -muuttujille 113 Liite 2: Erityiset naisten FAM-riskitekijät 114 Liite 3: Arvioijien välinen toistettavuus 116 Liite 4: Naisten ja miesten väliset erot FAM-pisteytyksessä 117 5

7 Suomentajien esipuhe Kun 1990-luvulla aloitimme naisten väkivallan tutkimisen, kohtasimme usein paheksuntaa, koska koettiin, että naisten väkivallan tutkiminen häivyttää tai väheksyy naisten uhrikokemuksia. Sittemmin on julkaistu tutkimuksia, joiden mukaan naiset saattavat joissakin tapauksissa olla jopa miehiä väkivaltaisempia (Archer 2000). On myös havaittu, että naisten väkivaltaisen käyttäytymisen erityispiirteet ovat muuttuneet ajan myötä (Putkonen, Weizmann-Henelius, Lindberg, Rovamo & Häkkänen, 2008). Itse asiassa tutkimukset ovat osoittaneet uhrikokemusten lisäävän riskiä itsekin turvautua väkivaltaan (Siegel, 2000; Weizmann-Henelius, Viemerö & Eronen, 2004; Widom & Maxfield, 2001). Vielä nykyisinkin äidin lapseensa kohdistama väkivalta on vaikea aihe, tabunomainen inhimillisessä traagisuudessaan. Naisten tekemä väkivalta on saattanut viime vuosikymmenenä Suomessa lisääntyä (Salmi, Lehti, Sirén & Kivivuori, 2009; Rikollisuustilanne 2008 & 2013; OPTL:n tutkimuksia, 2009), mutta silti vakava väkivalta on edelleen enimmäkseen miesten tekemää ja suurin osa väkivallasta miesten välistä (Lehti, 2014). Naisten väkivallan tutkimuksemme ja jopa tämä käännöstyömme on vahvistanut käsitystämme siitä, että naisten väkivallassa ja sen riskinarvioimisessa on paljon yhteistä miesten kanssa, mutta samanaikaisesti on naiserityisiä piirteitä, joiden merkitykset on huomioitava suunniteltaessa väkivaltaisesti käyttäytyneiden naisten hoitoa. Olemme ilolla seuranneet väkivaltariskiarvioiden käyttöönottoa hoidon suunnittelussa. Sen sijaan, että lueteltaisiin riskinumeroita, hahmotetaan riskinarvion kautta riskinhallintaa (Hart & Logan, 2011). Mitkä asiat on huomioitava, ettei tämä riski koskaan toteudu? Miten hoito tukee tätä henkilöä niin, etteivät riskit toteudu? Siitä on riskinarvioinnissa kyse. Riskikäyttäytymisen vähentyminen edellyttää riskitekijöiden tiedostamista ja niiden huomioonottamista hoitoa suunniteltaessa. On siis erittäin tärkeää huomioida kunkin väkivaltaisesti käyttäytyneen naisen yksilölliset väkivaltaisuuden ja muun rikollisuuden todennäköisyyttä kasvattavat tekijät ja tämän kautta hänen hoidolliset tarpeensa. FAM on alankomaalaisten kehittämä menetelmä ja näin ollen tekstissä esiintyy sikäläinen käsite TBS. TBS-määräys on tahdosta riippumatonta sairaalahoitoa, terbeschikkingstelling. Alankomaissa tuomioistuin määrää oikeuspsykiatriset potilaat näiden tahdosta riippumatta oikeuspsykiatriseen sairaalaan. Nämä henkilöt ovat syyllistyneet vakaviin väkivaltarikoksiin ja heidän uusintarikollisuusriskinsä katsotaan olevan hoidotta suuri. Vakavan 6

8 psykopatologiansa tähden he ovat olleet syyntakeettomia tekohetkellä. Kaksi itsenäistä mielenterveyden ammattihenkilöä (psykiatrian erikoislääkäri ja psykologi) arvioivat lausunnon muodossa syyntakeisuutta ja uusimisen riskiä. Yleensä TBS-määräys tarkoittaa tahdostariippumatonta hoitoa määräämättömäksi ajaksi ja tuomioistuin arvioi sen tarvetta vuoden tai kahden vuoden välein. Tämän yleisimmän määräyksen lisäksi on kaksi poikkeusta: maksimi TBS (enintään kaksi tai neljä vuotta) tai ehdollinen TBS (rikoksentekijän täytyy noudattaa tiettyjä ehtoja). Katso lisätietoa Alankomaiden oikeuspsykiatrisesta järjestelmästä esim. van Marle (2002). Olemme käännöksessämme huomioineet sekä HCR-20:n suomennoksen että kääntäneet uudet HCR-20 V3 -käsitteet mahdollisimman uskollisina molemmille. Toivomme, että olemme tavoittaneet alkuperäisen menetelmän hengen ja kirjaimen mahdollisimman osuvasti. Vaasassa 5. toukokuuta 2015 Ghitta Weizmann-Henelius Hanna Putkonen 7

9 Tekijöiden esipuhe Tämä Female Additional Manual (FAM) on menetelmä, joka tarjoaa täydentävät ohjeet HCR-20/ HCR-20 V3 -menetelmien käyttämiseen väkivaltariskin arvioimiseksi naisilla, jotka ovat aiemmin käyttäytyneet väkivaltaisesti. Naisten väkivaltaisen käyttäytymisen riskitekijät eroavat usein miesten riskitekijöistä. Mielenterveysalan ammattihenkilöt ovat tunnistaneet nämä eroavuudet ja todenneet, että naisten väkivaltariskin arvioimiseksi olisi tarvetta kehittää erityiset ohjeet (ks. myös Adams, 2002). Vuonna 2007 esitettiin ajatus uuden sukupuoliherkän riskinarviointimenetelmän kehittämisestä. Ehdotettiin, että tutkitaan menetelmän psykometrisia ominaisuuksia ja kliinistä käyttökelpoisuutta ja arvoa (oikeus)psykiatristen naispotilaiden keskuudessa. Kansainvälisesti laajalti käytetty HCR-20 otettiin työn perustaksi, koska uskomme, että vaikka menetelmä ei kokonaisuutena ennusta naisten väkivaltaisuutta hyvin (Schaap, Lammers, & de Vogle, 2009; de Vogel & de Ruiter, 2005), ovat useimmat HCR-20:n/ HCR-20 V3 :n muuttujista tärkeitä myös naisten riskin arvioimisessa. HCR-20:n ja HCR-20 V3 :n kehittäjät ovat tietoisia FAMmenetelmästä ja tukevat sen kehittämistä. FAM kehitettiin alun perin HCR-20:tä täydentäviksi ohjeiksi. HCR-20:n uuden version, HCR-20 V3 :n, julkaisemisen jälkeen (Douglas, Hart, Webster, & Belfrage, 2013) FAM:n täydentävät ohjeet koskevat myös HCR-20 V3 :a. Kaksi FAM:n laatijaa (Vivienne de Vogel and Michiel de Vries Robbé) osallistui HCR-20 V3 :n pilotointiin ja sen kääntämiseen hollannin kielelle. FAM:ia kehittäessään he jo tunsivat HCR- 20 V3 :n muuttujien luonnokset ja pystyivät huomioimaan tehdyt muutokset HCR-20:stä versioon HCR-20 V3 niin paljon kuin mahdollista. FAM:ia voidaan nyt pienin muutoksin käyttää myös HCR-20 V3 :n lisäohjeina. Tätä käsikirjaa voidaan siis käyttää sekä HCR-20:n että HCR-20 V3 :n kanssa. Tulevaisuudessa FAM sovitetaan käytettäväksi kokonaan vain HCR-20 V3 :n kanssa (eli indikaattorit muuttujien koodaamiseen määritellään). FAM:n tarkoitus on tarjota mielenterveysalan ammattihenkilöille konkreettisia ohjeita oikeuspsykiatristen ja mahdollisesti myös yleispsykiatrian ja vankeinhoidon alan naispotilaiden riskin arvioimiseksi sekä hallitsemiseksi. Toivomme, että tämä menetelmä tuo hyötyä jokapäiväiseen toimintaan tarjoamalla parannuksia naisten väkivaltariskin arvioimiseen ja konkreettisia ohjeita tutkittavan henkilön 8

10 väkivaltariskin vähentämiseksi. FAM tulisi nähdä menetelmänä, jota kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä ei vielä ole tarpeeksi näyttöä menetelmän ja sen muuttujien ennustevaliditeetista koskien naisten väkivaltaisuuden uusimista. Lisätutkimusten tarve on suuri. Vaikka FAM:ia yhä kehitetään ja sitä on käytettävä varoen, uskomme että HCR-20:n ja HCR-20 V3 :n sekä FAM:n yhdistämistä voidaan pitää parhaana toimintatapana. Tällä hetkellä ei ole parempaa vaihtoehtoa aikuisten naisten väkivaltariskin arvioimiseksi. Haluamme kiittää Van der Hoeven klinikan mielenterveysalan ammattihenkilöitä, jotka ovat myötävaikuttaneet FAM-menetelmän kehittämiseen tutkimalla FAM:n tutkimusversiota. Jeantine Stam on olennaisesti myötävaikuttanut FAM:n kehittämiseen tutkimalla FAM:n tutkimusversiota pro gradu -tutkielmaansa varten ja hiljattain usealla tutkimuksella koskien naisten riskitekijöitä ja FAM:ia. Kiitämme myös Duncan Greigiä hänen avustaan englanninkielisen käännöksen laatimisessa. Lopuksi toivomme kommentteja ja ehdotuksia koskien FAM-menetelmää ja naisten väkivaltariskin arvioimista, koska tämä auttaa meitä parantamaan ja kehittämään yhä sukupuoliherkempää riskinarviointia FAM:lla. Vivienne de Vogel, Michiel de Vries Robbé, Willemijn van Kalmthout ja Caroline Place Toukokuussa

11 Johdanto Vaikka naiset edelleen edustavat vain pientä osaa oikeuspsykiatrisista ja vankeinhoidon populaatioista, väkivaltarikoksiin syyllistyneiden naisten määrä on maailmanlaajuisesti kasvanut tasaisesti viimeisen parin vuosikymmenen aikana, etenkin nuorten tyttöjen osalta. Lisäksi naiset ja miehet syyllistyvät yhtä usein esimerkiksi parisuhdeväkivaltaan ja ollessaan potilaina psykiatrisessa sairaalahoidossa (ks. Violence by women). On kuitenkin kasvavaa huolta siitä, onko teoreettinen tieto koskien miesten väkivaltaa ja väkivaltariskin arviointia sekä hallintaa tarpeeksi luotettavaa ja käyttökelpoista naisille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että eri riskitekijät ovat tärkeitä naisilla kuin miehillä ja että tämän hetken riskinarviointimenetelmät eivät tarpeeksi hyvin ennusta naisten väkivaltaa (ks. Violence risk assessment in women). Vuonna 2007 Van der Hoeven -klinikassa heräsi ajatus sukupuoliherkän riskinarviointimenetelmän kehittämisestä. Van der Hoeven -klinikka on Alankomaissa sijaitseva 286-paikkainen oikeuspsykiatrinen sairaala, jossa hoidetaan sekä nais- että miespotilaita, jotka kärsivät pääosin persoonallisuushäiriöistä (lisätietoa sairaalasta Van Binsbergen, Keune, Gerrits, & Wiertsema, 2007). Useimmat potilaat sisäänkirjoitetaan ns. TBS-pykälän perusteella. Alankomaalaisen TBS-pykälän perusteella potilas voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon (lisätietoa Van Marle, 2002). Naisia on keskimäärin 20 prosenttia potilaista, ja naisia ja miehiä hoidetaan samoilla osastoilla. Tässä klinikassa aikaisemmin suoritetut tutkimukset koskien kansainvälisesti laajalti käytössä olevia riskinarviointimenetelmiä, Historical Clinical Risk management-20 (HCR-20; Webster, Douglas, Eaves, & Hart, 1997) ja Psychopathy Checklist-Revised (PCL-R; Hare, 2003), ovat osoittaneet, että molempien menetelmien ennustevaliditeetti on hyvä miehillä mutta kyseenalainen naisilla (De Vogel & De Ruiter, 2005). Nämä tulokset vastaavat kansainvälissä tutkimuksissa saatuja tuloksia (ks. Gracia-Mansilla, Rosenfeld, & Nicholls, 2009). Huomioiden näiden tulosten merkitys naisten väkivaltariskin arviointimenetelminä ja mielenterveysalan ammattihenkilöiden toiveet saada spesifiä tietoa naisten väkivaltariskin arvioinnista, päätimme kehittää menetelmän, joka sisältää sukupuoliherkkiä riskinarvioinnin ohjeita ja tutkia tämän menetelmän psykometrisiä ominaisuuksia ja kliinistä merkitystä. Koska naisten ja miesten riskitekijöissä on huomattavaa samankaltaisuutta (ks. myös Guy & Douglas, 2006), päätimme, ettemme luo kokonaan uutta naisten riskinarviointimenetelmää, vaan käytämme HCR-20-menetelmää perustana. Tuloksena on HCR-20:tä täydentävät ohjeet, jotka on tarkoitettu sellaisten aikuisten naisten väkivaltariskin arviointiin, jotka ovat aiemmin olleet väkivaltaisia: 10

12 Female Additional Manual (FAM). HCR-20 on hiljattain uudistettu. Tämä uudistus, Historical, Clinical, Risk Management Version 3 (HCR-20 V3 ; Douglas, Hart, Webster & Belfrage, 2013) julkaistiin toukokuussa Alunperin FAM suunniteltiin HCR- 20:tä täydentäviksi ohjeiksi, mutta HCR-20 V3 :n julkaisun jälkeen kyseistä käsikirjaa voi käyttää myös täydentämään Historical, Clinical, Risk Management Version 3 (HCR-20 V3 ; Douglas ym., 2013). Osassa I, Taustatieto, käsitellään lyhyesti riskinarviointia strukturoidun ammatillisen arvioinnin (Structural Professional Judgment, SPJ) periaatteen mukaisesti. Sen jälkeen esitetään yhteenveto kirjallisuudesta koskien naisten väkivaltaa, naisten väkivallan riski- ja suojaavia tekijöitä, riskinarviointimenetelmien käyttöä naisilla sekä sukupuolta huomioivaa hoitoa. Keskeistä kirjallisuuskatsauksessa on määritellä, tarvitaanko naisille erityistä riskinarviointimenetelmää tai halutaanko sellaista. Osassa II, FAM, kuvataan menetelmän kehitystä ja koodauskäytäntöä sekä annetaan naisten spesifien riskitekijöiden koodausohjeet ja viiden HCR-20:n ja kahden HCR-20 V3 :n taustamuuttujan täydentävät ohjeet. 11

13 12

14 Osa I Menetelmän tausta Riskinarviointi strukturoituun ammatilliseen arviointiin (SPJ) perustuen Kuten HCR-20/HCR-20 V3, FAM tarjoaa ohjeet väkivaltariskin arvioimiseksi strukturoidun ammatillisen arvioinnin periaatteen (SPJ) mukaisesti. Simon Fraser -yliopiston tutkijat Vancouverissa, Kanadassa kehittivät SPJ-mallin 1990-luvun puolivälissä. Heidän tavoitteensa oli kaventaa kliinisen käytännön ja empiirisen tiedon välistä kuilua kehittämällä väkivaltariskin arvioinnin ohjeet, jotka strukturoisivat kliinistä päätöksentekoa parantaen arvioijien välistä reliabiliteettia ja menetelmän validiteettia. Ohjeita käyttäisivät koulutetut mielenterveysalan ammattihenkilöt jokapäiväisessä työssään. SPJ-mallissa riskitekijät tutkitaan tarkasti, yhdistetään ja integroidaan johtopäätöksen saavuttamiseksi. Parhaiten tunnettu tähän SPJ-mallin periaatteeseen perustuva väkivaltariskin arviointimenetelmä on HCR-20 (Webster ym., 1997; ks. suomennos Lamminaho, Weizmann-Henelius & Eronen, 2004). Tutkimukset eri ympäristöissä ja maissa ovat osoittaneet HCR-20:n päteväksi ja luotettavaksi (ks. kattava yhteenveto tutkimustuloksista: Douglas, Guy, & Weir, 2006; Douglas & Reeves, 2010). HCR- 20 on hiljattain uudistettu ja julkaistu (Douglas, Hart, Webster, & Belfrage, 2013). Alankomaiden HCR-20 versio (Philipse, De Ruiter, Hildebrand, & Bouman, 2000) on otettu käyttöön monessa oikeuspsykiatrisessa sairaalassa Alankomaissa. Yhdessä näistä, Van der Hoeven -klinikassa, tutkittiin SPJ-mallin käyttöä oikeuspsykiatrisessa kliinisessä käytössä. Tutkimukset tukivat vahvasti SPJ-menetelmän käyttöä väkivaltariskin arvioinnissa alankomaisessa oikeuspsykiatrisessa kliinisessä käytännössä (De Vogel, 2005). HCR-20 on osoittanut hyvää arvioijien välistä toistettavuutta ja ennustevaliditeettia koskien miesten väkivallan uusintarikollisuutta uloskirjoituksen jälkeen ja väkivaltaista käyttäytymistä hoidon aikana. HCR-20 ennusti merkitsevästi paremmin väkivaltaa kuin strukturoimaton kliininen arvio. Naisten kohdalla HCR-20:n ennustevaliditeetti oli merkitsevä ainoastaan lopullisessa riskin arviossa, mutta ei HCR-20:n pisteissä. Mainittakoon kaksi hiljattain kehitettyä SPJ-työkalua, joilla on ollut vaikutusta FAM:in kehittämiseen: Structured Assessment of PROtective Factors for violence risk (SAPROF; De Vogel, De Ruiter, Bouman, & De Vries Robbé, 2009, 2012) ja Short-Term Assessment of Risk and Treatability (START; Webster, Martin, Brink, Nicholls, & Middelton, 2004; Webster, Martin, Brink, Nicholls, & Desmaris, 2009; ks. tiivistetty suomennettu manuaali Weizmann-Henelius & Kinnunen, 2014). SAPROF on hiljattain kehitetty menetelmä suojaavien tekijöiden arvioimiseksi, ja se on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä SPJ -riskinarviointi- instrumenttien, kuten HCR-20, kanssa. SAPROF-menetelmä on ollut käytössä Van der Hoeven 13

15 -klinikassa 2007 alkaen ja tulokset osoittavat tähän mennessä hyvää arvioijien välistä toistettavuutta ja ennustevaliditeettia (ks. De Vries Robbé & De Vogel, 2012; De Vries Robbé, De Vogel, & De Spa, 2011). START on lyhyen aikavälin riskin ja hoidettavuuden arviointimenetelmä ja se on täysin dynaaminen menetelmä. START:issa ei arvioida ainoastaan muihin kohdistuvaa väkivaltariskiä, vaan myös erityisiä riskejä, kuten itsensä vahingoittamisen, itsemurhavaaran, luvattoman poistumisen, päihteiden väärinkäytön, itsensä laiminlyömisen ja uhrikokemusten riskiä. Naisten väkivalta Esiintyvyys Naiset syyllistyvät miehiä harvemmin väkivaltarikoksiin ja miessukupuoli on eräs parhaimmista väkivaltaisen ja rikollisen käyttäytymisen ennustekijöistä (Archer & McDaniel, 1995; Monahan ym., 2001). Vaikka naiset muodostavat vähemmistön vankiloissa ja oikeuspsykiatrisissa laitoksissa, näyttää siltä, että tyttöjen ja naisten väkivalta on lisääntymässä (Batchelor, 2005; Blackburn & Trulson, 2010; Heilbrun ym., 2008, Meichenbam, 2006; Odgers, Moretti, & Reppucci, 2005; Pollock & Davis, 2005; Weizmann-Henelius, Viemerö, & Eronen, 2004). Hiljattain julkaistussa alankomaalaisessa tutkimuksessa koskien nuorisorikollisuutta 1996 ja 2007 välisenä aikana todettiin, että vaikka miehet edelleen muodostavat selvästi suuremman osan rikollisista kuin naiset, tyttöjen ja naisten rikollisuusluvut ovat kasvaneet enemmän kuin miesten (Van der Laan, Blom, Tollenaar, & Kea, 2010). Vuosina vuotiaiden tyttöjen rikollisuuluvut (tuomiot) kasvoivat 33 % ja vuotiaiden naisten 48 % (poikien ja miesten kohdalla kasvu oli 19 % ja 20 %). Nämä luvut koskevat rikollisuutta yleensä, mutta erityisesti väkivaltarikosten määrä kasvoi jyrkästi (ks. myös Chesney-Lind & Pasko, 2004). Eräs mahdollinen selitys naisten väkivaltarikollisuuden lisääntymiseen on naisten emansipaatioselitys; tytöt saavuttavat poikia. On huomioitava, että muutokset toimintaperiaatteissa, poliisin työskentelyssä tai muutokset sosiaalisessa suvaitsevuudessa tyttöjen ja naisten käyttäytymistä kohtaan voivat vääristää lukuja naisten lisääntyneestä väkivallasta (Hawkins, Graham, Williams, & Zahn, 2009; Willison & Lutter, 2009). Toisaalta on totta, että naisrikollisia kohdellaan yleisesti lempeämmin kuin miesrikollisia, erityisesti koskien pidättämistä ja tuomitsemista (esim. Jeffries, Fletcher, & Newbold, 2003). Väkivallan luonne Tutkimukset ovat osoittaneet, että yleensä naisten ja miesten väkivaltarikokset ovat merkitsevästi luonteeltaan, vakavuudeltaan, esiintyvyydeltään ja uhrin 14

16 piirteiltään erilaisia. Kaiken kaikkiaan naisten väkivalta johtaa harvemmin vakaviin vammoihin ja on näkymättömämpää ja hienovaraisempaa kuin miesten ilmeten useammin ihmissuhteessa, lapsen pahoinpitelynä tai sukulaiseen kohdistuen (Monahan ym., 2001; Nicholls, 2001; Robbins, Monahan, & Silver, 2003). Naisten tavallisimmat uhrit ovat heidän kumppaneitaan tai lapsiaan, kun tyttöjen uhrit ovat useimmiten heidän sisaruksiaan ja ikätovereitaan (Batchelor, 2005). Naisten väkivalta tapahtuu tavallisesti sosiaalisessa suhteessa ja on reaktiivisempaa, epäsuoraa, vähemmän instrumentaalista kuin miesten (Crick & Grotpeter, 1995; Monahan ym., 2001; Nicholls, 2001; Odgers ym., 2005; Robbins ym., 2003). Kirjallisuudessa on annettu useita selityksiä tälle (ks. laaja katsaus Bennett, Farrington, & Huesmann, 2005). Usein siteerattu selitys koskee eroja tyttöjen ja poikien sosiaalistamisessa, poikia kannustetaan käyttäytymään itsevarmasti ja tyttöjä rohkaistaan luomaan suhteita muihin (ks. esim. Brownie, 2007). Aikuisina naiset todennäköisemmin kuvaavat itseään suhteiden kautta kuin yksilöllisin piirtein (Cross & Madson, 1997). Naisilla näyttää lisäksi olevan eri motiivit väkivaltarikoksiinsa kuin miehillä. Naisten väkivalta on reaktiivisempaa, liittyy useammin ihmissuhteisiin ja on harvemmin instrumentaalista (Crick & Grotpeter, 1995; Monahan ym., 2001; Nicholls, 2001; Odgers ym., 2005; Robbins ym., 2003). Naiset ovat esittäneet väkivaltansa motiiveiksi mm. mustasukkaisuuden, itsepuolustuksen ja epäkunnioituksen kokemuksen toisten taholta (Kruttschnitt & Carbone-Lopez, 2006). Naiset ovat miehiä alttiimpia käyttämään teräaseita tai ns. henkilökohtaisia aseita, kuten käsiään ja hampaitaan syyllistyessään väkivaltaan (Koons-Wit & Schram, 2003). Tyttöjen motiivit ovat liittyneet poikia useammin sosiaaliseen kontekstiin tai suhteisiin (kosto, mustasukkaisuus ja juoruilu). Tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (Fusco, 2011) ehdonalaisen valvojat ryhmittelivät tyttöjen väkivaltarikokset kolmeen: 1) tunteenpurkaus, 2) suhdeväkivalta ja 3) aikaisempi väkivaltakokemus. Yhtäkään näistä ei mainittu poikien kohdalla, joiden kolme yleisintä selitystä olivat: 1) itsetuntoon liittyvä, 2) kaverien painostus ja 3) eloonjääminen. Yhteenvetona voidaan todeta naisten väkivallan olevan yleensä luonteeltaan erilaista kuin miesten. Tieteellinen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että on olemassa alaryhmä tyttöjä tai nuoria naisia, joiden väkivalta on maskuliinisempaa. Tässä naisten alaryhmässä instrumentaalinen aggressio, vihamielisyys, ryöstöihin syyllistyminen ja rikollisryhmien jäsenyys on tavallisempaa (Babcock, Miller, & Siard, 2003; Batchelor, 2005; Bottos, 2007; MacKenzie & Johnson, 2003). 15

17 Seuraavaksi käsitellään neljä erityisesti naisille tyypillistä väkivallan muotoa: 1. Parisuhdeväkivalta Parisuhdeväkivalta on eniten tutkittu naisten väkivaltamuoto. Tutkimukset ovat osoittaneet, että naisten parisuhdeväkivallan esiintyvyys on vastaava tai jopa korkeampi kuin miesten (Adams, 2002; Magdol ym., 1997; Straus, 2007). Naisten parisuhdeväkivalta johtaa kuitenkin harvemmin vakaviin vammoihin (Archer, 2000; Meichenbaum, 2006). Eräät tutkijat pitävät naisten parisuhdeväkivaltaa lähes aina reaktiona miespuolisen kumppanin aikaisempaan väkivaltaan (Allen, Swan, & Raghavan, 2009; Swan & Snow, 2006). Muut tutkijat ovat kuitenkin huomanneet vain muutamia eroja naisten ja miesten parisuhdeväkivallan esiintyvyydessä ja motiiveissa (Archer, 2000; Carney, Butteli, & Dutton, 2007; McFarlane, Willson, Malecha, & Lemmey, 2000). 2. Seksuaalinen väkivalta Naisten seksuaalista väkivaltaa on tutkittu hyvin vähän. Tutkimukset ovat osoittaneet naisten osuuden kaikista seksuaalirikoksista olevan hyvin pieni (4-5 %; Cortoni, Hanson, & Coache, 2010; Gannon & Cortoni, 2010; Logan, 2008). On kysyttävä, ovatko viralliset luvut aliarvioita todellisesta esiintyvyydestä. Naisten tekemä seksuaalinen hyväksikäyttö on yleensä näkymättömämpää, esim. tapahtuen hoitavan roolin yhteydessä tai opettajan tehtävässä kohdistuen lapseen (ks. Wijkman, Bijleveld, & Hendriks, 2010). Laajassa kansainvälisessä naisten seksuaalirikollisuuden uusiutumista koskevassa meta-analyysissä (N=2490) Cortoni kumppaneineen (2010) totesi, että vain 1-3 % naisista tuomittiin uusista seksuaalirikoksista, 4-8 % väkivaltarikoksista ja % rikollisuudesta yleensä. Suurin osa naisten seksuaalirikosten uhreista on nuoria (Logan, 2008; Wijkman ym., 2010). Seksuaalirikoksiin syyllistyvät naiset ovat miehiä todennäköisemmin hoitavassa asemassa ja heidän uhrinsa ovat harvemmin heille vieraita henkilöitä (Rudin, Zalewski, & Bodmer-Turner, 1995; Tsopelas, Spyridoula, & Athanasios, 2011). Lisäksi tiedetään, että seksuaalirikokseen syyllistyvä nainen tekee rikoksensa suhteellisen usein yhdessä miespuolisen rikoskumppanin kanssa (Beech, Parrett, Ward, & Fisher, 2009; Wijkman ym., 2010). 3. Tuhopoltto Miehiin verrattuna naiset joutuvat todennäköisemmin syytetyiksi ja tuomituiksi tuhopoltosta ja he ovat useammin aikaisemminkin sytyttäneet tulipaloja (Coid, Kathan, Gault, & Jarman, 2000). Kirjallisuuskatsauksessaan Gannon (2010) 16

18 totesi tutkimusten osoittavan, että tuhopolttoon syyllistyvät naiset eroavat vastaavista miehistä kolmella tavalla: 1) taudinkuvaltaan (usein depressiota, eikä tuhopolttoon liity seksuaalista fetisismiä), 2) motivaatioltaan (useammin huomionhakuisuutta tai avunhuuto ) ja 3) lapsuudenaikaisilta ongelmiltaan (seksuaalinen hyväksikäyttö tavallisempaa). 4. Sairaalahoidossa tapahtuva väkivalta Psykiatristen naispotilaiden on toistuvasti osoitettu aiheuttavan yhtä usein väkivaltatilanteita kuin miespotilaiden (De Vogel & De Ruiter, 2005; Lam, McNiel, & Binder, 2000; Newhill, Mulvey, & Lidz, 1995; Nicholls ym., 2009; Tardiff ym., 1997). Kuitenkin tutkimukset ovat myös osoittaneet psykiatristen naispotilaiden väkivaltaisen käyttäytymisen johtavan miespotilaita harvemmin vakaviin vammoihin (Krakowski & Czobor, 2004). Naisten väkivaltariskin arvioiminen Tutkimukset ovat osoittaneet sukupuolen vääristävän strukturoimatonta kliinistä väkivaltariskin arviointia. Näiden tutkimusten mukaan mielenterveyden ammattihenkilöillä, sekä naisilla että miehillä, on taipumusta aliarvioida psykiatristen naispotilaiden väkivaltariskiä (Skeem ym., 2005). Tämän tyyppisen vääristymän välttämiseksi suositellaan strukturoitujen riskinarviointimenetelmien käyttöä (Borum, 1996), mutta laajasti käytössä olevat strukturoidut riskinarviointimenetelmät, kuten HCR-20/HCR-20 V3, on kehitetty perustuen miesotoksista saatuun tieteelliseen tutkimustietoon. Tämän lisäksi menetelmän psykometrisia ominaisuuksia on tutkittu lähes yksinomaan miespopulaatioissa. Jotkut tutkijat ovat ottaneet sen kannan, ettei ole syytä olettaa, ettei miehistä saatuihin tietoihin perustuvia menetelmiä voisi soveltaa naisille, koska useimpia riskitekijöitä pidetään valideina molemmille sukupuolille (Loucks & Zamble, 1999; Newhill ym., 1995). Tätä ajattelutapaa pidetään sukupuolisokeana näkemyksenä (Garcia-Mansilla ym., 2009). Sille on hyvin vähän empiiristä tukea (Odgers ym., 2005). Tuoreet tutkimustulokset ja katsaukset naisten riskitekijöistä ja riskinarvioinnista osoittavat, että vaikka moni väkivallan riskitekijä vaikuttaa validilta sekä miehillä että naisilla, väkivaltariskin arviointi ja johtopäätösten laatiminen on jossain määrin erilaista naisilla kuin miehillä. Tästä syystä tarvitaan sukupuolieroja huomioiva riskinarviointimenetelmä (De Vogel & De Ruiter, 2005; Funk, 1999; Garcia- Mansilla ym., 2000; Logan, 2003; Logan & Blackburn, 2009; McKeown, 2010; Odgers ym., 2005; Penny & Lee, 2010; Rossegger ym., 2009; Salisbury, Van Vooris, & Spiropoulos, 2009; Schaap ym., 2009; Van Vooris, Wright, Salisbury, & Bauman, 17

19 2010; Vitale & Newman, 2001; Warren ym., 2005; Willison & Lutter, 2009). Tietyillä riskitekijöillä on osoitettu olevan suurempi vaikutus naisiin kuin miehiin, kuten lapsena ja aikuisena koettu väkivalta, ihmissuhteiden ja perheiden hajoaminen ja taloudellinen huono-osaisuus (Benda, 2005; Bottos, 2007; Funk, 1999; Odgers ym., 2005; Widom & Maxfield, 2001). Voidaan erottaa ne tekijät, joille naiset altistuvat miehiä useammin (esim. seksuaalinen hyväksikäyttö) ja tekijät, joille naiset ovat herkempiä, eli ne tekijät, joilla on suurempi vaikutus naisten myöhempään väkivaltaiseen tai rikolliseen käyttäytymiseen kuin miesten (esim. ihmissuhteiden katkeaminen). Päinvastoin joillakin riskitekijöillä on suurempi vaikutus miehiin kuin naisiin, esimerkiksi oireet, joissa uhan ja kontrollin menettämisen pelko (threat/control-override) korostuvat (Teasdale, Silver & Monahan, 2006). Willison ja Lutter (2009) päättelivät kirjallisuuskatsaukseensa perustuen naisten ja miesten päätyvän väkivaltakäyttäytymiseen selvästi eri tavalla, vaikka moni väkivallan riskitekijä onkin sama miehillä ja naisilla. On esitetty, etteivät naisten riskitekijöiden vuorovaikutus, kausaaliset mekanismit ja väkivallan ilmentymät sovi malliin, joka on luotu miesrikollisille (esim. Heilbrun ym., 2008). Riskinarviointimenetelmien käyttö naisilla HCR-20/HCR-20 V3 Naisten HCR-20-pisteitä on tutkittu monessa tutkimuksessa. Guy ja Douglas (2006) tutkivat laajaa yhdistettyä HCR-20 -aineistoa käyttäen tilastotieteellistä menetelmää osio-vaste teoria (Item Response Theory). He totesivat, ettei miesten ja naisten välillä juuri ollut eroa siinä, kuinka merkityksellisiä muuttujat olivat käsitteen kannalta. Strand ja Belfrage (2001) vertasivat oikeuspsykiatristen naisja miespotilaiden HCR-20 -pisteitä eivätkä havainneet merkitsevää sukupuolieroa osa-asteikkojen ja yhteispistemäärän suhteen. Alankomaalaisen Van Hoeven -klinikan tutkimuksessa verrattiin naisryhmää miesverrokkeihin (De Vogel & De Ruiter, 2005). Esille ei tullut merkitseviä sukupuolieroja osa-asteikkojen pisteissä ja yhteispistemäärissä. Tutkimuksessa todettiin kuitenkin merkitseviä eroja yksittäisissä muuttujissa: naiset saivat korkeampia pisteitä muuttujissa Parisuhdeongelmat sekä Impulsiivisuus ja alempia pisteitä muuttujissa Nuorena alkanut väkivaltaisuus, Psykopatia ja Negatiiviset asenteet. Monessa tutkimuksessa on tutkittu HCR-20:n ennustevaliditeettia. Nicholls kollegoineen (2004) totesi HCR-20:n ennustevaliditeetin sairaalassa tapahtuvan väkivallan suhteen hyväksi yleispsykiatrian nais- ja miespotilailla. Menetelmä ennusti kuitenkin vaatimattomasti sairaalan ulkopuolella tapahtuvaa yleistä väkivaltaa. Fyysisen väkivallan ennuste sairaalan ulkopuolella oli merkitsevä 18

20 miesten kohdalla, mutta ei naisten, lukuun ottamatta ala-asteikkoa Historialliset taustamuuttujat. De Vogel ja De Ruiter (2005) tutkivat HCR-20-menetelmää oikeuspsykiatrisilla naispotilailla ja heidän miesverrokeillaan. Miesten kohdalla HCR-20:n yhteispistemäärä osoitti hyvää tai erittäin hyvää väkivaltaisen käyttäytymisen ennustevaliditeettia. Naisten kohdalla ainoastaan HCR-20:n lopullinen riskinarvio, mutta ei HCR-20:n yhteispistemäärä, osoitti merkitsevää väkivaltaisen käyttäytymisen ennustevaliditeettia. Näin ollen vaikka yksinkertainen yksittäisten riskitekijöiden yhteenlaskettu summa ei kyennyt ennustamaan väkivaltariskiä naispotilailla, HCR-20:een perustuva SPJ -menetelmä toimi hyvin. Samaan tulokseen päädyttiin hiljattain START:in suhteen (Petersen, Douglas, & Nicholls, 2011). Schaap työtovereineen (2009) tutki HCR-20:n ennustevaliditeettia kahden alankomaalaisen oikeuspsykiatrisen sairaalan naispotilailla 1 eikä havainnut, että HCR-20 -pisteet merkitsevästi ennustaisivat väkivaltaista käyttäytymistä. Samaan tulokseen päädyttiin naisvankien kohdalla (Warren ym., 2005) ja lyhytaikaisessa psykiatrisessa sairaalahoidossa olevien naisten kohdalla (Sturb, 2010). Yhteenvetona voidaan todeta, että tulokset ovat epäselviä, eikä HCR- 20:n muuttujien ennustevaliditeetti ole osoittautunut vakuuttavaksi naisotoksissa. Samaan johtopäätökseen päädyttiin kahdessa naisten väkivaltariskin arviointia kartoittavassa tutkimuksessa. Gracia-Mansilla kollegoineen (2009) kartoitti tutkimuksia väkivaltariskin arviointimenetelmistä useissa naispopulaatioissa. He totesivat strukturoitujen riskinarviointimenetelmien ennustavan tarkemmin kuin strukturoimattomien menetelmien, mutta että kaiken kaikkiaan tutkimusnäyttö väkivaltariskin arviointimenetelmien soveltuvuudesta naispopulaatioissa jäi epäselväksi. McKeown (2010) teki kirjallisuuskatsauksen HCR-20:n käytöstä naisten väkivaltariskin arvioinnissa ja hän päätyi esittämään, että tällä hetkellä tutkimustieto tukee HCR-20:n käyttöä naispopulaatioissa, mutta asiaa tulee tutkia lisää ja erityisesti uudet riskitekijät voisivat antaa tarvittavaa lisätietoa naisten väkivaltariskin arviointiin. Tutkimuksia HCR-20 V3 :n ennustevaliditeetista naisilla ei vielä ole julkaistu. Alankomaissa aloitettiin vuonna 2012 monikeskustutkimus, jossa selvitetään useiden riskinarviointimenetelmien ennustevaliditeettia. Tutkimus sisältää HCR- 20 V3 ja FAM:in. Tuloksia voidaan odottaa lähitulevaisuudessa. PCL-R On julkaistu useita tutkimuksia koskien Psychopathy Checklist-revised (PCL-R; Hare, 2003) -menetelmää naisilla (Logan, 2009; Nicholls, Ogloff, Brink, & Spidel, 2005; Vitale & Newman, 2001). Vaikka PCL-R ei ole riskinarviointimenetelmä, psykopatia on tärkeä riskitekijä ja sisältyy usein riskinarviointimenetelmiin, kuten 19

21 HCR-20:een. Kirjallisuuskatsauksista voi päätellä olevan vankkaa näyttöä siitä, että psykopatia on tärkeä väkivallan riskitekijä naisilla, mutta että sen vaikutus ei ole yhtä vahva kuin miehillä. Psykopatian esiintyvyys on yleensä naisilla ollut alhaisempaa kuin miehillä ja naiset ovat 1 saaneet matalampia PCL-R -pisteitä kuin miehet. PCL-R:n reliabiliteetti naisilla on yleensä hyvä, mutta ennustevaliditeetti on saanut vain vaatimatonta tukea. Tähänastiset tutkimustulokset eivät siis ole tarpeeksi vakuuttavia, että voisi päätellä PCL-R:n sopivan samoin miehille kuin naisille (Logan, 2009; Nicholls ym., 2005; Vitale & Newman, 2001). Eräät PCL-R:n muuttujat eivät ehkä mittaa psykopatian käsitettä niin kuin se ilmenee naisilla (Forouzan & Cooke, 2005; Weizmann-Henelius ym., 2010), ja saattaisi olla hyödyllistä muotoilla nämä muuttujat eri tavalla naisille. Olisi myös hyvä laskea PCL-R:n katkaisupistettä naisille (Logan, 2009). Arviointimenetelmä, joka olisi paremmin räätälöity psykopatian arvioimiseksi naisilla ja tytöillä olisi arvokas oikeuspsykiatrisessa toiminnassa. Ihanteellista olisi PCL-R -menetelmän mukauttaminen naisilla käytettäväksi. LSI Moni tutkimus on selvittänyt aktuaaristen tai tilastollisten riskinarviointimenetelmien ennustevaliditeettia, kuten Level of Service Invntory - menetelmää (LSI; Andrewa & Bonta, 2000) tai sen nuorisoversiota. LSI:tä ei ole kehitetty erityisesti väkivaltariskin arviointimenetelmäksi, vaan yleisen uusintarikollisuuden arvioimiseksi ja useimmissa tutkimuksissa tutkimushenkilöinä oli omaisuus- tai huumausainerikoksiin syyllistyneitä henkilöitä. Amerikkalainen tutkijaryhmä on vuodesta 1999 alkaen kehittänyt sukupuoliherkempää menetelmää yleisen uusintarikollisuuden ennustamiseksi (ks. esim. Salisbury ym., 2009; Van Voorhis ym., 2010). Ryhmän mielestä LSI:n muokkaaminen naisille sopivaksi on tehokkaampaa kuin kokonaan uuden menetelmän kehittäminen (Van Voorhis ym., 2010). Tämä naisille muokattu LSI osoitti, että sekä sukupuoliherkät että sukupuolineutraalit riskitekijät ennustivat käytösrikkomuksia vankilassa ja yleistä uusintarikollisuutta vankeusajan jälkeen (Salisbury ym., 2009; Van Voorhis ym., 2010). Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että LSI ennustaa yleistä uusintarikollisuutta yhtä hyvin nais- kuin miesotoksissa, mutta ettei menetelmän kyky ennustaa väkivallan uusintarikollisuutta ole hyvä (Reisig, Holtfreter, & Morash, 2006; Schwalbe, 2008). 1 De Vogelin ja De Ruiterin (2005) tutkimuksesta 15 naisen koodaukset sisältyivät tähän tutkimukseen. 20

22 Parisuhdeväkivallan riskinarviointimenetelmät Parisuhdeväkivallan arvioimiseksi on kehitetty useita riskinarviointimenetelmiä, kuten Spousal Assault Risk Assessment Guide (SARA; Kropp, Hart, Webster, & Eaves, 1999) ja Brief Spousal Assault Form for the Evaluation of Risk (B-SAFER; Kropp, Hart, & Belfrage, 2005). Vaikka näiden menetelmien käsikirjojen mukaan menetelmiä voi käyttää sekä miehillä että naisilla, sama varoitus, joka liittyy riskinarviointimenetelmiin, koskee myös SARA:aa ja B-SAFER:iä: muuttujat perustuvat enimmäkseen tutkimuksiin, jotka on tehty miespopulaatioissa ja niiden käyttöarvosta naisrikollisilla on vähän tutkimustietoa. Muuttujat kuvataan yleensä miestekijän ja naisuhrin näkökulmasta. Tiedossamme ei ole yhtään menetelmää, jolla erityisesti arvioitaisiin naisten parisuhdeväkivallanriskiä. Naisten suojaavat tekijät Sukupuoliherkkien arviointimenetelmien tulisi sekä huomioida riskitekijät että myös arvioida voimavaroja ja merkkejä sietokyvystä, resilienssistä (Meichenbaum, 2006). On esitetty, että suojaavat tekijät vaikuttavat eri tavalla miehillä kuin naisilla (Rumgay, 2004). Esimerkiksi Hawkins kollegoineen (2009) totesi, että perhesidonnaisuus ja uskonnollisuus toimivat merkitsevinä suojaavina tekijöinä tytöillä, mutta ei pojilla. Positiiviset sosiaaliset suhteet ovat osoittautuneet vahvemmiksi suojaaviksi tekijöiksi murrosikäisillä tytöillä kuin pojilla (Hart, O Toole, Price-Sharps, & Shaffer, 2007). Borowsky kollegoineen (1997) tutki ei-kliinistä opiskelijapopulaatiota ja totesi akateemisten saavutusten olleen seksuaaliselta väkivaltakäyttäytymiseltä suojaava tekijä erityisesti nuorilla naisilla. Alankomaalaisessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin sukupuolieroja riskin arvioinnissa Structured Assessment of Violence Risk in Youth -menetelmällä (SAVRY; Borum, & Forth, 2006) murrosikäisillä tytöillä ja pojilla ilmeni, että tytöt saivat merkitsevästi korkeampia pisteitä kuin pojat suojaavassa muuttujassa Positiiviset asenteet interventioita ja auktoriteetteja kohtaan (Lodewijks, De Ruiter, & Doreleijers, 2008). Kuuden suojaavan tekijän yhteispistemäärä oli merkitsevä ennustava tekijä pidättäytymiseen uusintarikollisuudesta sekä tytöillä että pojilla. Aikuisia naisia tutkittaessa on todettu, että tyytyväisyys avioliittoon, työllisyys ja asianmukainen taloudellisten asioiden hallinta vähentävät uusintarikollisuutta (Holtfreter & Cupp, 2007). Kirjallisuudessa mainitaan usein, että omistautuminen lapsille on aikuisten naisten suojaava tekijä 2., tämä voisi olla tärkeä kannustin hoitoon (Benda, 2005; Kreager, Matsueda, & Erosheva, 2010; Simmons, Lehmann, & Dia, 2010; Willison & Lutter, 2009), vaikka lastenhoitovastuu voi myös olla 2 Tämä voi myös olla suojaava tekijä miehillä, mutta oletus on, että sen vaikutus on vahvempi naisilla. 21

23 lisäriskitekijä (ks. s. 83 FAM -muuttuja R6 Ongelmia lastenhoitovelvollisuuksien täyttämisessä). USA:ssa vankilassa suoritetussa sukupuoliherkkiä riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä kuvaavassa tutkimuksessa todettiin naisvankien itseluottamuksen, perheen ja kumppanin antaman tuen, hyvän taloudellisen tilanteen ja koulutuksen toimineen yleiseltä uusintarikollisuudelta suojaavina tekijöinä (Van Voorhis ym., 2010). Ylisukupolvista riskiä tutkittaessa ilmeni, että lapsilla, joiden äideillä oli korkeampi koulutus oli vähemmän antisosiaalista käytöstä (Serbin ym., 1998). Van der Hoeven -klinikassa käynnissä olevassa tutkimuksessa SAPROF:in ennustevaliditeetti koskien pidättäytymistä väkivaltakäyttäytymisestä hoidon aikana osoittautui hyväksi sekä miehillä että naisilla. Eroja löytyi kuitenkin siinä, mitkä tekijät toimivat parhaiten. Miehillä muuttujat Itsekontrolli ja Asennoituminen auktoriteetteihin ennustivat parhaiten pidättäytymistä väkivaltaisesta käyttäytymisestä hoidon aikana. Naisilla muuttujat Selviytymisstrategia ja Älykkyys olivat parhaiten ennustavia tekijöitä (Van Vries Robbé & De Vogel, 2012). START:in suhteen on todettu, että niillä oikeuspsykiatrisilla naispotilailla, jotka selviytyivät hyvin avohoidossa oli merkitsevästi korkeampia voimavarapisteitä START-arvioissa kuin niillä naisilla, jotka olivat edelleen toipumassa (Viljoen, Nicholls, Greaves, De Ruiter, & Brink, 2011). Sukupuoliherkkä hoito Viimeisten kymmen vuoden aikana useat tutkijat ovat tunnistaneet naisrikollisten erityisiä hoidollisia tarpeita, joihin usein viitataan sukupuoliherkkinä lähestymistapoina (Blanchette & Brown, 2006; Bloom, Owen, & Convington, 2003; Bottos, 2007; Heilbrun ym., 2008; McClellan, Farabee, & Crouch, 1997; Morgan & Patton, 2002). Yleensä nämä hoitomallit painottavat sukupuoliherkkien riskinarviointimenetelmien käyttöä ja osoittavat esimerkiksi trauman, (seksuaalisen) väkivallan ja sosiaalisten suhteiden sekä niissä tapahtuvien katkeamisten käsittelyn tärkeyden. Keskeinen käsite pohjoisamerikkalaisissa naisten hoito-ohjelmissa on voimaantuminen, mikä tarkoittaa naisten itsetunnon ja sisäisen hallinnan parantamista (Salisbury ym., 2009). On todettu, että naisten väkivallan riskinhallinnan käytäntöjen tulisi vastata naisten todettuun korkeaan psykiatriseen komorbiditeettiin, erityisesti Akselien I ja II komorbiditeettiin (Logan & Blackburn, 2009). Lewis (2006) suosittelee naisvangeille hoitomallia, jossa huomioidaan sukupuolierot, mutta myös sukupuolen asettamat haasteet, eli sen tunnustaminen, että työskenteleminen naisrikollisten parissa on joiltakin osin vaikeampaa kuin työskenteleminen miesrikollisten kanssa. Foley (2008) arvioi 12 sukupuoliherkkää nuorisorikollisten tyttöjen hoito-ohjelmaa ja totesi, 22

24 etteivät useimmat näistä ohjelmista vielä sisältäneet riittävästi olennaisia teorioita tai sukupuolispesifejä riski- tai suojaavia tekijöitä. Dowden ja Andrews (1999) suorittivat meta-analyysin Risk Need Responsivity model -mallin (Andrews & Bonta, 1998; 2010) käytöstä erityisesti naisrikollisilla. He päätyivät esittämään, että tämän mallin käytölle on tarpeeksi empiiristä näyttöä sekä miehille että naisille. Hubbard ja Matthews (2008) tutkivat Mikä toimii -kirjallisuutta (ks. esim. Latessa, Cullen, & Gendreau, 2002) ja "sukupuolisensitiivinen hoito"-kirjallisuutta (ks. esim. Chesney- Lind & Pasko, 2004). He päättelivät, että nämä hoitomenetelmät ovat täydentäviä eivätkä kilpailevia ja että ne yhdessä muodostavat toimintamallin siitä, miten naisten kanssa voidaan työskennellä tehokkaasti. Sukupuoliherkän menetelmän tarve Tuoreessa meta-analyysissä, joka käsitteli riskinarviomenetelmien ennustevaliditeettia, todettiin erityisten ryhmien arviointia varten kehitetyillä menetelmillä olevan parempi ennustevaliditeetti kuin yleisillä menetelmillä (Singh, Grann, & Fazel, 2011). Tutkijat suosittelevat siksi menetelmien kehittämistä erityisille ryhmille tai erityisille rikoksille. Vaikka viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana on otettu monta tärkeää edistysaskelta väkivallan riskinarvioinnissa ja saatu monta riskinarviointimenetelmää käytettäväksi eri-ikäisissä populaatioissa ja erityyppiselle väkivallalle, käytännössä yhtään menetelmää ei ole kehitetty naisrikollisten antisosiaalisen tai väkivaltaisen käyttäytymisen riskin arvioimiseksi. Early Assessment Risk List for Girls -menetelmä (EARL-21G; Levene ym., 2001) on poikkeus. Se on tarkoitettu vuotiaiden tyttöjen arviointiin. Menetelmä sisältää pojille ja tytöille tarkoitettujen riskitekijöiden lisäksi kaksi muuttujaa erityisesti tytöille: Huoltajan ja tyttären välinen vuorovaikutus ja Seksuaalinen kehitys. EARL-21G:n reliabiliteetti, ennustevaliditeetti ja kliininen käytettävyys on todettu hyviksi (Augimeri, Enebrink, Walsh, & Jiang, 2010). Tällä hetkellä ei ole menetelmää, jolla voitaisiin arvioida väkivaltariskiä murrosikäisillä tytöillä tai aikuisilla naisilla. Tarvitaan lisätietoa naisrikollisten väkivallan riskitekijöistä ja sukupuoliherkistä riskinarvioinneista sekä hallintastrategioista naisten väkivallan uusimisen estämiseksi. Moni päivittäin naisten parissa työskentelevä mielenterveyden ammattihenkilö on tunnistanut nämä erot ja peräänkuuluttanut sukupuoliherkkiä tekijöitä, jotka selittäisivät väkivallan riskiä naisrikollisilla ja jotka olisivat olennaisia riskin hallinnan kannalta (Adams, 2002; Odgers ym., 2005). Adams (2002) tutki perheväkivallan parissa työskentelevien ammattihenkilöiden asenteita ja totesi, että moni heistä ilmaisi, ettei väkivaltaisten naisten arviointia edistäviä tarkoituksenmukaisia ohjeita ole tarpeeksi ja että tästä aiheesta tarvitaan 23

25 lisäkoulutusta. Parempi naisten väkivaltariskinarvio ja -hallinta on tärkeää myös mielenterveyden näkökulmasta, koska tutkimukset ovat osoittaneet väkivaltariskin siirtyvän sukupolvelta toiselle, äidiltä lapselle (Kim ym., 2009 Meichenbaum, 2006; Motz, 2001; Serbin ym., 1998). Äidit, jotka ovat syyllistyneet väkivaltarikoksiin ovat suuremmassa vaarassa kasvattaa käytösoireisia aggressiivisia lapsia. Lopuksi todettakoon, että naisten väkivaltainen käytös on ongelma, jota ei voida jättää huomioimatta. Voi kohtuudella epäillä, onko tämän hetken teoreettinen ymmärtämys koskien miesten väkivaltaa, väkivallan riskiä sekä ennaltaehkäisyä ja hoitoa tarpeeksi validi ja soveltuva naisten tarpeisiin. Seuraavassa osassa esitetään sukupuoliherkän väkivaltariskin arvioinnin ohjeet. 24

26 Osa II FAM FAM sisältää täydentävät ohjeet naisten arvioimiseksi koskien viittä HCR-20:n Historiallista taustamuuttujaa ja yhdeksää riskitekijää, jotka ovat tarkoitettu erityisesti naisille. Jotta FAM:ia voidaan käyttää HCR-20:n täydentävinä ohjeina naisilla, määriteltiin kahdelle Historialliselle HCR-20 V3 -muuttujalle täydentävät ohjeet ja lisättiin kahdeksan muuttujaa. Taulukossa 1 esitetään HCR-20-muuttujat ja taulukossa 1a HCR-20 V3 - ja FAM-muuttujat (ks. myös liitteet 1, 1a ja 2). Lisäksi FAM sisältää kolme uutta koodaustapaa perustuen HCR-20:stä, SAPROF:ista ja START:ista saatuun kliiniseen kokemukseen: 1) kriittisten muuttujien merkitseminen, 2) lopullisen riskinarvion merkitseminen viisiportaisella asteikolla kolmiportainen sijaan ja 3) lisäriskinarvioiden koodaus. 25

27 Taulukko 1. HCR-20:n ja FAM:in muuttujat HCR-20 Historialliset muuttujat FAM Historialliset muuttujat H1 Aikaisempi väkivaltaisuus H2 Nuorena alkanut väkivaltaisuus H3 Parisuhdeongelmat H4 Työllisyysongelmia H5 Päihteiden väärinkäyttö Täydentävät ohjeet naisten arvioimiseksi seuraavilla HCR-20 -muuttujilla H6 Mielisairaus H6 Mielisairaus H7 Psykopatia H7 Psykopatia H8 Varhaiset sopeutumisongelmat H8 H8a H8b Varhaiset sopeutumisongelmat Lapsuuden ongelmalliset olosuhteet Lapsuuden ongelmallinen käyttäytyminen H9 Persoonallisuushäiriö H9 Persoonallisuushäiriö H10 Ehdonalais- ym. rikkomukset H10 Ehdonalais- ym. rikkomukset Erityiset naisten riskitekijät H11 Prostituutio H12 Vanhemmuuden ongelmia H13 Raskaus nuorella iällä H14 Suisidaalisuus / itsensä vahingoittaminen H15 Lapsuuden jälkeiset uhrikokemukset 26

28 HCR-20 Kliiniset muuttujat FAM Kliiniset muuttujat C1 C2 C3 C4 Itsereflektiokyvyttömyys Negatiiviset asenteet Aktiivit mielisairauden oireet Impulsiivisuus C5 Reagoimaton hoidolle Erityiset naisten riskitekijät C6 Peitetty / manipulatiivinen käytös C7 Matala itsetunto Riskinhallinnan muuttujat Riskinhallinnan muuttujat R1 Epärealistiset tulevaisuudensuunnitelmat R2 Altistuminen epävarmuustekijöille R3 Puutteellinen läheisverkosto R4 Hoitomyönteisyyden ja -motivaation puute R5 Stressi Erityiset naisten riskitekijät R6 Ongelmia lastenhoitovelvollisuuksien täyttämisessä R7 Ongelmallinen parisuhde Lopullinen riskinarvio Lopullinen riskinarvio Muihin kohdistuva väkivalta Muihin kohdistuva väkivalta Lisäriskinarvioita (kokeellinen) Itsetuhokäyttäytyminen Uhrikokemukset Ei-väkivaltainen rikollinen käyttäytyminen Huom. HCR-20 -muuttujat on jäljennetty tekijöiden luvalla (Webster ym., 1997). 27

29 Taulukko 1a. HCR-20 V3 :n ja FAM:in muuttujat HCR-20 V3 Historialliset muuttujat (Aikaisempia ongelmia) FAM Historialliset muuttujat H1 H2 H3 H4 H5 Väkivaltainen käyttäytyminen Muu antisosiaalinen käyttäytyminen Ihmissuhteet Työsuhteet / työllisyys Päihteidenkäyttö H6 Vakava psyykkinen häiriö Täydentävät ohjeet naisten HCR-20 V3 :n muuttujille H7 Persoonallisuushäiriö H7 Persoonallisuushäiriö H8 Traumattiset kokemukset H8 Traumaattiset kokemukset H9 Väkivaltaiset asenteet H10 Sitoutuminen hoitoon tai hoitovaste Erityiset naisten riskitekijät H11 Prostituutio H12 Vanhemmuuden ongelmia H13 Raskaus nuorella iällä H14 Suisidaalisuus / itsensä vahingoittaminen C1 C2 C3 C4 C5 Kliiniset muuttujat (Viimeaikaisia ongelmia) Oivallus Väkivallan ihannointi ja aikeet Vakavan psyykkisen häiriön oireita Epävakaus Sitoutuminen hoitoon tai hoitovaste Kliiniset muuttujat 28

30 HCR-20 V3 FAM Erityiset naisten riskitekijät C6 C7 Peitetty / manipulatiivinen käytös Matala itsetunto R1 R2 R3 R4 R5 Riskinhallinnan muuttujat (Tulevia ongelmia) Viranomaiset ja muut toimijat Elinolosuhteet Henkilökohtainen tuki Sitoutuminen hoitoon tai hoitovaste Stressi ja stressinhallinta Lopullinen riskinarvio Väkivaltariski tulevaisuudessa Vakavan ruumiillisen vahingoittumisen riski Välittömän väkivallan riski Riskinhallinnan muuttujat Erityiset naisten riskitekijät R6 Ongelmia lastenhoitovelvollisuuksien täyttämisessä R7 Ongelmallinen parisuhde Lopullinen riskinarvio Väkivaltariski tulevaisuudessa Vakavan ruumiillisen vahingoittumisen riski Välittömän väkivallan riski Lisäriskinarvioita naisille (kokeellinen) Itsetuhokäyttäytyminen Uhrikokemukset Ei-väkivaltainen rikollinen käyttäytyminen Huom. HCR-20 V3 -muuttujat on jäljennetty tekijöiden luvalla (ks. Douglas ym., 2013). Ks. HCR-20 V3 :n alamuuttujia taulukoista 3a, 4a ja 5a. 29

31 Kehittäminen FAM kehitettiin seuraavaan perustuen: 1. Kirjallisuuskatsaus 2. Kliininen kokemus a. Useimmiten koodatut "Muut huomioitavat seikat" arvioitaessa oikeuspsykiatrisia naispotilaita HCR-20:llä b. Eri mielenterveyden alalla toimivien ammattiryhmien puolistrukturoidut haastattelut c. Kokemukset muiden arviointimenetelmien koodauksista (SAPROF, START) 3. FAM:in tutkimusversion arvioijien välisen toistettavuuden ja sukupulispesifisyyden pilottitutkimus Kirjallisuuskatsaus FAM-menetelmän kehittäminen aloitettiin vuonna Ensin laadittiin kirjallisuuskatsaus naisten väkivallasta ja naisten väkivallan riskitekijöistä (Van Kalmthout & Place, 2007). Tarkemmin sanoen kirjallisuushaku koski HCR-20:n muuttujien soveltuvuutta naispopulaatioissa. Tukea löytyi useimmille HCR-20:n Historiallisille taustamuuttujille, vaikka muutamien muuttujien tulkinnoissa ja merkityksissä ilmeni eroavaisuuksia naisten kohdalla. Empiirisiä tutkimuksia dynaamisista HCR-20-muuttujista ei löytynyt juuri lainkaan naisotoksista, joten selkeää empiiristä tukea näiden muuttujien validiteetista naisilla ei löytynyt. Lisäksi haettiin empiirisiä tutkimuksia sukupuolispesifisistä riskitekijöistä, jjoita HCR-20 ei riittävästi kata. Kaiken kaikkiaan kirjallisuuskatsauksen perusteella nähtiin tarvetta täydentäville ohjeille usealle Historialliselle taustamuuttujalle sekä sukupuolispesifisille riskitekijöille, kuten aikaisempi prostituutio, raskaus nuorella iällä ja itsensä vahingoittaminen tai itsemurha-alttius (Blanchette & Brown, 2006; Messer ym., 2004; Morgan & Patton, 2002). Kliininen asiantuntemus Aikaisemmassa tutkimuksessa pyydettiin oikeuspsykiatrian alalla toimivia ammattihenkilöitä raportoimaan tapauskohtaisia riskitekijöitä, jotka eivät sopineet HCR-20:n muuttujien kuvauksiin (ks. De Vogel & De Ruiter, 2005). Kolme eniten raportoitua naisten muita riskitekijöitä olivat 1) ongelmallinen tapa valita kumppani, 2) ongelmia lastenhoidon vastuunotossa sekä siihen liittyvä stressi ja 3) prostituutio, erityisesti siihen liittyvä haavoittuvuus ja huonosti sopeutuva 30

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa. Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa. Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016 Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016 Vankeus vaikuttaa vangin koko perheeseen Arviointikeskuksen rooli ja vanhemmuuden arviointi

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola. Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet Leo Nyqvist

Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola. Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet Leo Nyqvist Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet 14.11.2016 Leo Nyqvist Väkivalta ja päihteet Huono suomalainen viinapää (Veli Verkko) Ajatus väkivaltatyöstä

Lisätiedot

Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan

Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan Baanalle-seminaari Helsinki 5.11.2015 Yliopistotutkija, VTT Mikko Aaltonen Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Työttömyysturvaetuuksien sanktiot Suomessa. Henna Busk Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015

Työttömyysturvaetuuksien sanktiot Suomessa. Henna Busk Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 Työttömyysturvaetuuksien sanktiot Suomessa Henna Busk Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 Taustatietoa Sisältö Työttömien etuudet Työttömyysturvaetuuden sanktiot Väitöskirjatutkimus: Kannustavatko

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA 26.10.2016 Maija Koskenoja Case - Mallitoimisto Epäiltynä 48-vuotias itäsuomalainen mies Antoi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist

Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta 27.10.2016 Leo Nyqvist Väkivalta ilmiönä Louise Bourgeois Ihminen ei kestä väkivaltaa! 1960-luku: Vietnamin

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

Transformationaalinen johtajuus ja työntekijän depressio-oireet: yhteyttä välittävät psykologiset tekijät

Transformationaalinen johtajuus ja työntekijän depressio-oireet: yhteyttä välittävät psykologiset tekijät Transformationaalinen johtajuus ja työntekijän depressio-oireet: yhteyttä välittävät psykologiset tekijät Kaisa Perko (1), Ulla Kinnunen (1) & Taru Feldt (2) (1) Tampereen yliopisto (2) Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Väkivalta ja päihteetp huono suomalainen viinapää (Verkko) ajatus väkivaltatyv kivaltatyöstä päihdehuollon piirissä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle A. Naumanen Tytöt U15-sarjassa Esitys SAJL Nuorisokokoukselle 25.10.2014 Tytöt U15 Nuorten kilpailujärjestelmä 2014-2016 hyväksyttiin syysliittokokouksessa 2013. Kilpailujärjestelmässä:! Pelattavaksi ehdotettavat

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 7.11.2011 1 Muuttujat Aineiston esittämisen kannalta muuttujat voidaan jaotella kolmeen tyyppiin: Kategoriset (esimerkiksi sukupuoli, koulutus) Asteikolla

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Tieteelliset

Lisätiedot

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko?

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko? Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko? Kehittämispäällikkö Minna Piispa 1.10.2013 Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 1 Aiheet Alkoholin ja parisuhdeväkivallan yhteydestä esiintyvyyteen ja vakavuuteen

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Maria Akatemia ry Olemme Valtakunnallinen yleishyödyllinen

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007 Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin ssä Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet - 7 - vuotiaat/ 7 Lapin HUS (Uusimaa ja Helsinki) 99 997 998 999

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) TARKKAILULAUSUNTO Lomake M2 (täytetään lomakkeen kielellä) Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot