FAM. Female Additional Manual. Täydentävät ohjeet naisten väkivaltariskin arvioimiseksi HCR-20 ja HCR-20 V3 -menetelmillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FAM. Female Additional Manual. Täydentävät ohjeet naisten väkivaltariskin arvioimiseksi HCR-20 ja HCR-20 V3 -menetelmillä"

Transkriptio

1 FAM Vivienne de Vogel Michiel de Vries Robbé Willemijn van Kalmthout Caroline Place Suomennos: Ghitta Weizmann-Henelius Hanna Putkonen Female Additional Manual Täydentävät ohjeet naisten väkivaltariskin arvioimiseksi HCR-20 ja HCR-20 V3 -menetelmillä

2 FAM Täydentävät ohjeet naisten väkivaltariskin arvioimiseksi HCR-20 ja HCR-20 V3 -menetelmillä

3 Tilaukset: Vanhan Vaasan sairaala Vierinkiventie Vaasa (puh) (faksi) Lisätietoja ja tilaukset: Ghitta Weizmann-Henelius / Hanna Putkonen Vanhan Vaasan sairaala Vierinkiventie Vaasa (puh) (faksi) Vivienne de Vogel / Michiel de Vries Robbé Van der Hoeven Kliniek PO Box AD Utrecht The Netherlands +31(0) Copyright 2015, Van der Hoeven Kliniek Couverture: ICover: Idefix Vormgeving & Communicatie Design: ISBN:

4 FAM Female Additional Manual Täydentävät ohjeet naisten väkivaltariskin arvioimiseksi HCR-20 ja HCR-20 V3 -menetelmillä Vivienne de Vogel Michiel de Vries Robbé Willemijn van Kalmthout Caroline Place Suomentaneet: Ghitta Weizmann-Henelius Hanna Putkonen

5 Sisällysluettelo Suomentajien esipuhe 6 Tekijöiden esipuhe 8 Johdanto 10 Osa I Menetelmän tausta 13 Riskinarviointi strukturoituun ammatilliseen arviointiin (SPJ) perustuen 13 Naisten väkivalta 14 Naisten väkivaltariskin arvioiminen 17 Riskinarviointimenetelmien käyttö naisilla 18 Naisten suojaavat tekijät 21 Sukupuoliherkkä hoito 22 Sukupuoliherkän menetelmän tarve 23 Osa II FAM 25 Kehittäminen 30 Tavoitteet 32 Väkivallan määritelmä 32 Sovellukset 33 Käyttäjien pätevyysvaatimukset 33 Koodauskäytännöt 34 Tutkimustieto 39 Rajoitukset 41 Historialliset muuttujat 45 H6 Mielisairaus: HCR-20:tä täydentävät ohjeet 48 H7 Psykopatia: HCR-20:tä täydentävät ohjeet 50 H8 Varhaiset sopeutumisongelmat: HCR-20:tä täydentävät ohjeet 52 H9 Persoonallisuushäiriö: HCR-20:tä täydentävät ohjeet 58 H10 Ehdonalais-ym. rikkomukset: HCR-20:tä täydentävät ohjeet 60 H11Prostituutio 62 H12 Vanhemmuuden ongelmia 64 H13 Raskaus nuorella iällä 66 H14 Suisidaalisuus / itsensä vahingoittaminen 68 H15 Lapsuuden jälkeiset uhrikokemukset 70 4

6 Kliiniset muuttujat 73 C6 Peitetty / manipulatiivinen käytös 75 C7 Matala itsetunto 78 Riskinhallinnan muuttujat 81 R6 Ongelmia lastenhoitovelvollisuuksien täyttämisessä 83 R7 Ongelmallinen parisuhde 86 FAM:n koodauskaavio 89 Koodauslomake - Naisten HCR-20:tä täydentävät ohjeet (FAM) 90 Koodauslomake - Naisten HCR-20 V3 :a täydentävät ohjeet (FAM) 92 Lähteet 95 Liite 1: Täydentävät FAM-ohjeet HCR-20-muuttujille 112 Liite 1a: Täydentävät FAM-ohjeet HCR-20 V3 -muuttujille 113 Liite 2: Erityiset naisten FAM-riskitekijät 114 Liite 3: Arvioijien välinen toistettavuus 116 Liite 4: Naisten ja miesten väliset erot FAM-pisteytyksessä 117 5

7 Suomentajien esipuhe Kun 1990-luvulla aloitimme naisten väkivallan tutkimisen, kohtasimme usein paheksuntaa, koska koettiin, että naisten väkivallan tutkiminen häivyttää tai väheksyy naisten uhrikokemuksia. Sittemmin on julkaistu tutkimuksia, joiden mukaan naiset saattavat joissakin tapauksissa olla jopa miehiä väkivaltaisempia (Archer 2000). On myös havaittu, että naisten väkivaltaisen käyttäytymisen erityispiirteet ovat muuttuneet ajan myötä (Putkonen, Weizmann-Henelius, Lindberg, Rovamo & Häkkänen, 2008). Itse asiassa tutkimukset ovat osoittaneet uhrikokemusten lisäävän riskiä itsekin turvautua väkivaltaan (Siegel, 2000; Weizmann-Henelius, Viemerö & Eronen, 2004; Widom & Maxfield, 2001). Vielä nykyisinkin äidin lapseensa kohdistama väkivalta on vaikea aihe, tabunomainen inhimillisessä traagisuudessaan. Naisten tekemä väkivalta on saattanut viime vuosikymmenenä Suomessa lisääntyä (Salmi, Lehti, Sirén & Kivivuori, 2009; Rikollisuustilanne 2008 & 2013; OPTL:n tutkimuksia, 2009), mutta silti vakava väkivalta on edelleen enimmäkseen miesten tekemää ja suurin osa väkivallasta miesten välistä (Lehti, 2014). Naisten väkivallan tutkimuksemme ja jopa tämä käännöstyömme on vahvistanut käsitystämme siitä, että naisten väkivallassa ja sen riskinarvioimisessa on paljon yhteistä miesten kanssa, mutta samanaikaisesti on naiserityisiä piirteitä, joiden merkitykset on huomioitava suunniteltaessa väkivaltaisesti käyttäytyneiden naisten hoitoa. Olemme ilolla seuranneet väkivaltariskiarvioiden käyttöönottoa hoidon suunnittelussa. Sen sijaan, että lueteltaisiin riskinumeroita, hahmotetaan riskinarvion kautta riskinhallintaa (Hart & Logan, 2011). Mitkä asiat on huomioitava, ettei tämä riski koskaan toteudu? Miten hoito tukee tätä henkilöä niin, etteivät riskit toteudu? Siitä on riskinarvioinnissa kyse. Riskikäyttäytymisen vähentyminen edellyttää riskitekijöiden tiedostamista ja niiden huomioonottamista hoitoa suunniteltaessa. On siis erittäin tärkeää huomioida kunkin väkivaltaisesti käyttäytyneen naisen yksilölliset väkivaltaisuuden ja muun rikollisuuden todennäköisyyttä kasvattavat tekijät ja tämän kautta hänen hoidolliset tarpeensa. FAM on alankomaalaisten kehittämä menetelmä ja näin ollen tekstissä esiintyy sikäläinen käsite TBS. TBS-määräys on tahdosta riippumatonta sairaalahoitoa, terbeschikkingstelling. Alankomaissa tuomioistuin määrää oikeuspsykiatriset potilaat näiden tahdosta riippumatta oikeuspsykiatriseen sairaalaan. Nämä henkilöt ovat syyllistyneet vakaviin väkivaltarikoksiin ja heidän uusintarikollisuusriskinsä katsotaan olevan hoidotta suuri. Vakavan 6

8 psykopatologiansa tähden he ovat olleet syyntakeettomia tekohetkellä. Kaksi itsenäistä mielenterveyden ammattihenkilöä (psykiatrian erikoislääkäri ja psykologi) arvioivat lausunnon muodossa syyntakeisuutta ja uusimisen riskiä. Yleensä TBS-määräys tarkoittaa tahdostariippumatonta hoitoa määräämättömäksi ajaksi ja tuomioistuin arvioi sen tarvetta vuoden tai kahden vuoden välein. Tämän yleisimmän määräyksen lisäksi on kaksi poikkeusta: maksimi TBS (enintään kaksi tai neljä vuotta) tai ehdollinen TBS (rikoksentekijän täytyy noudattaa tiettyjä ehtoja). Katso lisätietoa Alankomaiden oikeuspsykiatrisesta järjestelmästä esim. van Marle (2002). Olemme käännöksessämme huomioineet sekä HCR-20:n suomennoksen että kääntäneet uudet HCR-20 V3 -käsitteet mahdollisimman uskollisina molemmille. Toivomme, että olemme tavoittaneet alkuperäisen menetelmän hengen ja kirjaimen mahdollisimman osuvasti. Vaasassa 5. toukokuuta 2015 Ghitta Weizmann-Henelius Hanna Putkonen 7

9 Tekijöiden esipuhe Tämä Female Additional Manual (FAM) on menetelmä, joka tarjoaa täydentävät ohjeet HCR-20/ HCR-20 V3 -menetelmien käyttämiseen väkivaltariskin arvioimiseksi naisilla, jotka ovat aiemmin käyttäytyneet väkivaltaisesti. Naisten väkivaltaisen käyttäytymisen riskitekijät eroavat usein miesten riskitekijöistä. Mielenterveysalan ammattihenkilöt ovat tunnistaneet nämä eroavuudet ja todenneet, että naisten väkivaltariskin arvioimiseksi olisi tarvetta kehittää erityiset ohjeet (ks. myös Adams, 2002). Vuonna 2007 esitettiin ajatus uuden sukupuoliherkän riskinarviointimenetelmän kehittämisestä. Ehdotettiin, että tutkitaan menetelmän psykometrisia ominaisuuksia ja kliinistä käyttökelpoisuutta ja arvoa (oikeus)psykiatristen naispotilaiden keskuudessa. Kansainvälisesti laajalti käytetty HCR-20 otettiin työn perustaksi, koska uskomme, että vaikka menetelmä ei kokonaisuutena ennusta naisten väkivaltaisuutta hyvin (Schaap, Lammers, & de Vogle, 2009; de Vogel & de Ruiter, 2005), ovat useimmat HCR-20:n/ HCR-20 V3 :n muuttujista tärkeitä myös naisten riskin arvioimisessa. HCR-20:n ja HCR-20 V3 :n kehittäjät ovat tietoisia FAMmenetelmästä ja tukevat sen kehittämistä. FAM kehitettiin alun perin HCR-20:tä täydentäviksi ohjeiksi. HCR-20:n uuden version, HCR-20 V3 :n, julkaisemisen jälkeen (Douglas, Hart, Webster, & Belfrage, 2013) FAM:n täydentävät ohjeet koskevat myös HCR-20 V3 :a. Kaksi FAM:n laatijaa (Vivienne de Vogel and Michiel de Vries Robbé) osallistui HCR-20 V3 :n pilotointiin ja sen kääntämiseen hollannin kielelle. FAM:ia kehittäessään he jo tunsivat HCR- 20 V3 :n muuttujien luonnokset ja pystyivät huomioimaan tehdyt muutokset HCR-20:stä versioon HCR-20 V3 niin paljon kuin mahdollista. FAM:ia voidaan nyt pienin muutoksin käyttää myös HCR-20 V3 :n lisäohjeina. Tätä käsikirjaa voidaan siis käyttää sekä HCR-20:n että HCR-20 V3 :n kanssa. Tulevaisuudessa FAM sovitetaan käytettäväksi kokonaan vain HCR-20 V3 :n kanssa (eli indikaattorit muuttujien koodaamiseen määritellään). FAM:n tarkoitus on tarjota mielenterveysalan ammattihenkilöille konkreettisia ohjeita oikeuspsykiatristen ja mahdollisesti myös yleispsykiatrian ja vankeinhoidon alan naispotilaiden riskin arvioimiseksi sekä hallitsemiseksi. Toivomme, että tämä menetelmä tuo hyötyä jokapäiväiseen toimintaan tarjoamalla parannuksia naisten väkivaltariskin arvioimiseen ja konkreettisia ohjeita tutkittavan henkilön 8

10 väkivaltariskin vähentämiseksi. FAM tulisi nähdä menetelmänä, jota kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä ei vielä ole tarpeeksi näyttöä menetelmän ja sen muuttujien ennustevaliditeetista koskien naisten väkivaltaisuuden uusimista. Lisätutkimusten tarve on suuri. Vaikka FAM:ia yhä kehitetään ja sitä on käytettävä varoen, uskomme että HCR-20:n ja HCR-20 V3 :n sekä FAM:n yhdistämistä voidaan pitää parhaana toimintatapana. Tällä hetkellä ei ole parempaa vaihtoehtoa aikuisten naisten väkivaltariskin arvioimiseksi. Haluamme kiittää Van der Hoeven klinikan mielenterveysalan ammattihenkilöitä, jotka ovat myötävaikuttaneet FAM-menetelmän kehittämiseen tutkimalla FAM:n tutkimusversiota. Jeantine Stam on olennaisesti myötävaikuttanut FAM:n kehittämiseen tutkimalla FAM:n tutkimusversiota pro gradu -tutkielmaansa varten ja hiljattain usealla tutkimuksella koskien naisten riskitekijöitä ja FAM:ia. Kiitämme myös Duncan Greigiä hänen avustaan englanninkielisen käännöksen laatimisessa. Lopuksi toivomme kommentteja ja ehdotuksia koskien FAM-menetelmää ja naisten väkivaltariskin arvioimista, koska tämä auttaa meitä parantamaan ja kehittämään yhä sukupuoliherkempää riskinarviointia FAM:lla. Vivienne de Vogel, Michiel de Vries Robbé, Willemijn van Kalmthout ja Caroline Place Toukokuussa

11 Johdanto Vaikka naiset edelleen edustavat vain pientä osaa oikeuspsykiatrisista ja vankeinhoidon populaatioista, väkivaltarikoksiin syyllistyneiden naisten määrä on maailmanlaajuisesti kasvanut tasaisesti viimeisen parin vuosikymmenen aikana, etenkin nuorten tyttöjen osalta. Lisäksi naiset ja miehet syyllistyvät yhtä usein esimerkiksi parisuhdeväkivaltaan ja ollessaan potilaina psykiatrisessa sairaalahoidossa (ks. Violence by women). On kuitenkin kasvavaa huolta siitä, onko teoreettinen tieto koskien miesten väkivaltaa ja väkivaltariskin arviointia sekä hallintaa tarpeeksi luotettavaa ja käyttökelpoista naisille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että eri riskitekijät ovat tärkeitä naisilla kuin miehillä ja että tämän hetken riskinarviointimenetelmät eivät tarpeeksi hyvin ennusta naisten väkivaltaa (ks. Violence risk assessment in women). Vuonna 2007 Van der Hoeven -klinikassa heräsi ajatus sukupuoliherkän riskinarviointimenetelmän kehittämisestä. Van der Hoeven -klinikka on Alankomaissa sijaitseva 286-paikkainen oikeuspsykiatrinen sairaala, jossa hoidetaan sekä nais- että miespotilaita, jotka kärsivät pääosin persoonallisuushäiriöistä (lisätietoa sairaalasta Van Binsbergen, Keune, Gerrits, & Wiertsema, 2007). Useimmat potilaat sisäänkirjoitetaan ns. TBS-pykälän perusteella. Alankomaalaisen TBS-pykälän perusteella potilas voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon (lisätietoa Van Marle, 2002). Naisia on keskimäärin 20 prosenttia potilaista, ja naisia ja miehiä hoidetaan samoilla osastoilla. Tässä klinikassa aikaisemmin suoritetut tutkimukset koskien kansainvälisesti laajalti käytössä olevia riskinarviointimenetelmiä, Historical Clinical Risk management-20 (HCR-20; Webster, Douglas, Eaves, & Hart, 1997) ja Psychopathy Checklist-Revised (PCL-R; Hare, 2003), ovat osoittaneet, että molempien menetelmien ennustevaliditeetti on hyvä miehillä mutta kyseenalainen naisilla (De Vogel & De Ruiter, 2005). Nämä tulokset vastaavat kansainvälissä tutkimuksissa saatuja tuloksia (ks. Gracia-Mansilla, Rosenfeld, & Nicholls, 2009). Huomioiden näiden tulosten merkitys naisten väkivaltariskin arviointimenetelminä ja mielenterveysalan ammattihenkilöiden toiveet saada spesifiä tietoa naisten väkivaltariskin arvioinnista, päätimme kehittää menetelmän, joka sisältää sukupuoliherkkiä riskinarvioinnin ohjeita ja tutkia tämän menetelmän psykometrisiä ominaisuuksia ja kliinistä merkitystä. Koska naisten ja miesten riskitekijöissä on huomattavaa samankaltaisuutta (ks. myös Guy & Douglas, 2006), päätimme, ettemme luo kokonaan uutta naisten riskinarviointimenetelmää, vaan käytämme HCR-20-menetelmää perustana. Tuloksena on HCR-20:tä täydentävät ohjeet, jotka on tarkoitettu sellaisten aikuisten naisten väkivaltariskin arviointiin, jotka ovat aiemmin olleet väkivaltaisia: 10

12 Female Additional Manual (FAM). HCR-20 on hiljattain uudistettu. Tämä uudistus, Historical, Clinical, Risk Management Version 3 (HCR-20 V3 ; Douglas, Hart, Webster & Belfrage, 2013) julkaistiin toukokuussa Alunperin FAM suunniteltiin HCR- 20:tä täydentäviksi ohjeiksi, mutta HCR-20 V3 :n julkaisun jälkeen kyseistä käsikirjaa voi käyttää myös täydentämään Historical, Clinical, Risk Management Version 3 (HCR-20 V3 ; Douglas ym., 2013). Osassa I, Taustatieto, käsitellään lyhyesti riskinarviointia strukturoidun ammatillisen arvioinnin (Structural Professional Judgment, SPJ) periaatteen mukaisesti. Sen jälkeen esitetään yhteenveto kirjallisuudesta koskien naisten väkivaltaa, naisten väkivallan riski- ja suojaavia tekijöitä, riskinarviointimenetelmien käyttöä naisilla sekä sukupuolta huomioivaa hoitoa. Keskeistä kirjallisuuskatsauksessa on määritellä, tarvitaanko naisille erityistä riskinarviointimenetelmää tai halutaanko sellaista. Osassa II, FAM, kuvataan menetelmän kehitystä ja koodauskäytäntöä sekä annetaan naisten spesifien riskitekijöiden koodausohjeet ja viiden HCR-20:n ja kahden HCR-20 V3 :n taustamuuttujan täydentävät ohjeet. 11

13 12

14 Osa I Menetelmän tausta Riskinarviointi strukturoituun ammatilliseen arviointiin (SPJ) perustuen Kuten HCR-20/HCR-20 V3, FAM tarjoaa ohjeet väkivaltariskin arvioimiseksi strukturoidun ammatillisen arvioinnin periaatteen (SPJ) mukaisesti. Simon Fraser -yliopiston tutkijat Vancouverissa, Kanadassa kehittivät SPJ-mallin 1990-luvun puolivälissä. Heidän tavoitteensa oli kaventaa kliinisen käytännön ja empiirisen tiedon välistä kuilua kehittämällä väkivaltariskin arvioinnin ohjeet, jotka strukturoisivat kliinistä päätöksentekoa parantaen arvioijien välistä reliabiliteettia ja menetelmän validiteettia. Ohjeita käyttäisivät koulutetut mielenterveysalan ammattihenkilöt jokapäiväisessä työssään. SPJ-mallissa riskitekijät tutkitaan tarkasti, yhdistetään ja integroidaan johtopäätöksen saavuttamiseksi. Parhaiten tunnettu tähän SPJ-mallin periaatteeseen perustuva väkivaltariskin arviointimenetelmä on HCR-20 (Webster ym., 1997; ks. suomennos Lamminaho, Weizmann-Henelius & Eronen, 2004). Tutkimukset eri ympäristöissä ja maissa ovat osoittaneet HCR-20:n päteväksi ja luotettavaksi (ks. kattava yhteenveto tutkimustuloksista: Douglas, Guy, & Weir, 2006; Douglas & Reeves, 2010). HCR- 20 on hiljattain uudistettu ja julkaistu (Douglas, Hart, Webster, & Belfrage, 2013). Alankomaiden HCR-20 versio (Philipse, De Ruiter, Hildebrand, & Bouman, 2000) on otettu käyttöön monessa oikeuspsykiatrisessa sairaalassa Alankomaissa. Yhdessä näistä, Van der Hoeven -klinikassa, tutkittiin SPJ-mallin käyttöä oikeuspsykiatrisessa kliinisessä käytössä. Tutkimukset tukivat vahvasti SPJ-menetelmän käyttöä väkivaltariskin arvioinnissa alankomaisessa oikeuspsykiatrisessa kliinisessä käytännössä (De Vogel, 2005). HCR-20 on osoittanut hyvää arvioijien välistä toistettavuutta ja ennustevaliditeettia koskien miesten väkivallan uusintarikollisuutta uloskirjoituksen jälkeen ja väkivaltaista käyttäytymistä hoidon aikana. HCR-20 ennusti merkitsevästi paremmin väkivaltaa kuin strukturoimaton kliininen arvio. Naisten kohdalla HCR-20:n ennustevaliditeetti oli merkitsevä ainoastaan lopullisessa riskin arviossa, mutta ei HCR-20:n pisteissä. Mainittakoon kaksi hiljattain kehitettyä SPJ-työkalua, joilla on ollut vaikutusta FAM:in kehittämiseen: Structured Assessment of PROtective Factors for violence risk (SAPROF; De Vogel, De Ruiter, Bouman, & De Vries Robbé, 2009, 2012) ja Short-Term Assessment of Risk and Treatability (START; Webster, Martin, Brink, Nicholls, & Middelton, 2004; Webster, Martin, Brink, Nicholls, & Desmaris, 2009; ks. tiivistetty suomennettu manuaali Weizmann-Henelius & Kinnunen, 2014). SAPROF on hiljattain kehitetty menetelmä suojaavien tekijöiden arvioimiseksi, ja se on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä SPJ -riskinarviointi- instrumenttien, kuten HCR-20, kanssa. SAPROF-menetelmä on ollut käytössä Van der Hoeven 13

15 -klinikassa 2007 alkaen ja tulokset osoittavat tähän mennessä hyvää arvioijien välistä toistettavuutta ja ennustevaliditeettia (ks. De Vries Robbé & De Vogel, 2012; De Vries Robbé, De Vogel, & De Spa, 2011). START on lyhyen aikavälin riskin ja hoidettavuuden arviointimenetelmä ja se on täysin dynaaminen menetelmä. START:issa ei arvioida ainoastaan muihin kohdistuvaa väkivaltariskiä, vaan myös erityisiä riskejä, kuten itsensä vahingoittamisen, itsemurhavaaran, luvattoman poistumisen, päihteiden väärinkäytön, itsensä laiminlyömisen ja uhrikokemusten riskiä. Naisten väkivalta Esiintyvyys Naiset syyllistyvät miehiä harvemmin väkivaltarikoksiin ja miessukupuoli on eräs parhaimmista väkivaltaisen ja rikollisen käyttäytymisen ennustekijöistä (Archer & McDaniel, 1995; Monahan ym., 2001). Vaikka naiset muodostavat vähemmistön vankiloissa ja oikeuspsykiatrisissa laitoksissa, näyttää siltä, että tyttöjen ja naisten väkivalta on lisääntymässä (Batchelor, 2005; Blackburn & Trulson, 2010; Heilbrun ym., 2008, Meichenbam, 2006; Odgers, Moretti, & Reppucci, 2005; Pollock & Davis, 2005; Weizmann-Henelius, Viemerö, & Eronen, 2004). Hiljattain julkaistussa alankomaalaisessa tutkimuksessa koskien nuorisorikollisuutta 1996 ja 2007 välisenä aikana todettiin, että vaikka miehet edelleen muodostavat selvästi suuremman osan rikollisista kuin naiset, tyttöjen ja naisten rikollisuusluvut ovat kasvaneet enemmän kuin miesten (Van der Laan, Blom, Tollenaar, & Kea, 2010). Vuosina vuotiaiden tyttöjen rikollisuuluvut (tuomiot) kasvoivat 33 % ja vuotiaiden naisten 48 % (poikien ja miesten kohdalla kasvu oli 19 % ja 20 %). Nämä luvut koskevat rikollisuutta yleensä, mutta erityisesti väkivaltarikosten määrä kasvoi jyrkästi (ks. myös Chesney-Lind & Pasko, 2004). Eräs mahdollinen selitys naisten väkivaltarikollisuuden lisääntymiseen on naisten emansipaatioselitys; tytöt saavuttavat poikia. On huomioitava, että muutokset toimintaperiaatteissa, poliisin työskentelyssä tai muutokset sosiaalisessa suvaitsevuudessa tyttöjen ja naisten käyttäytymistä kohtaan voivat vääristää lukuja naisten lisääntyneestä väkivallasta (Hawkins, Graham, Williams, & Zahn, 2009; Willison & Lutter, 2009). Toisaalta on totta, että naisrikollisia kohdellaan yleisesti lempeämmin kuin miesrikollisia, erityisesti koskien pidättämistä ja tuomitsemista (esim. Jeffries, Fletcher, & Newbold, 2003). Väkivallan luonne Tutkimukset ovat osoittaneet, että yleensä naisten ja miesten väkivaltarikokset ovat merkitsevästi luonteeltaan, vakavuudeltaan, esiintyvyydeltään ja uhrin 14

16 piirteiltään erilaisia. Kaiken kaikkiaan naisten väkivalta johtaa harvemmin vakaviin vammoihin ja on näkymättömämpää ja hienovaraisempaa kuin miesten ilmeten useammin ihmissuhteessa, lapsen pahoinpitelynä tai sukulaiseen kohdistuen (Monahan ym., 2001; Nicholls, 2001; Robbins, Monahan, & Silver, 2003). Naisten tavallisimmat uhrit ovat heidän kumppaneitaan tai lapsiaan, kun tyttöjen uhrit ovat useimmiten heidän sisaruksiaan ja ikätovereitaan (Batchelor, 2005). Naisten väkivalta tapahtuu tavallisesti sosiaalisessa suhteessa ja on reaktiivisempaa, epäsuoraa, vähemmän instrumentaalista kuin miesten (Crick & Grotpeter, 1995; Monahan ym., 2001; Nicholls, 2001; Odgers ym., 2005; Robbins ym., 2003). Kirjallisuudessa on annettu useita selityksiä tälle (ks. laaja katsaus Bennett, Farrington, & Huesmann, 2005). Usein siteerattu selitys koskee eroja tyttöjen ja poikien sosiaalistamisessa, poikia kannustetaan käyttäytymään itsevarmasti ja tyttöjä rohkaistaan luomaan suhteita muihin (ks. esim. Brownie, 2007). Aikuisina naiset todennäköisemmin kuvaavat itseään suhteiden kautta kuin yksilöllisin piirtein (Cross & Madson, 1997). Naisilla näyttää lisäksi olevan eri motiivit väkivaltarikoksiinsa kuin miehillä. Naisten väkivalta on reaktiivisempaa, liittyy useammin ihmissuhteisiin ja on harvemmin instrumentaalista (Crick & Grotpeter, 1995; Monahan ym., 2001; Nicholls, 2001; Odgers ym., 2005; Robbins ym., 2003). Naiset ovat esittäneet väkivaltansa motiiveiksi mm. mustasukkaisuuden, itsepuolustuksen ja epäkunnioituksen kokemuksen toisten taholta (Kruttschnitt & Carbone-Lopez, 2006). Naiset ovat miehiä alttiimpia käyttämään teräaseita tai ns. henkilökohtaisia aseita, kuten käsiään ja hampaitaan syyllistyessään väkivaltaan (Koons-Wit & Schram, 2003). Tyttöjen motiivit ovat liittyneet poikia useammin sosiaaliseen kontekstiin tai suhteisiin (kosto, mustasukkaisuus ja juoruilu). Tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (Fusco, 2011) ehdonalaisen valvojat ryhmittelivät tyttöjen väkivaltarikokset kolmeen: 1) tunteenpurkaus, 2) suhdeväkivalta ja 3) aikaisempi väkivaltakokemus. Yhtäkään näistä ei mainittu poikien kohdalla, joiden kolme yleisintä selitystä olivat: 1) itsetuntoon liittyvä, 2) kaverien painostus ja 3) eloonjääminen. Yhteenvetona voidaan todeta naisten väkivallan olevan yleensä luonteeltaan erilaista kuin miesten. Tieteellinen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että on olemassa alaryhmä tyttöjä tai nuoria naisia, joiden väkivalta on maskuliinisempaa. Tässä naisten alaryhmässä instrumentaalinen aggressio, vihamielisyys, ryöstöihin syyllistyminen ja rikollisryhmien jäsenyys on tavallisempaa (Babcock, Miller, & Siard, 2003; Batchelor, 2005; Bottos, 2007; MacKenzie & Johnson, 2003). 15

17 Seuraavaksi käsitellään neljä erityisesti naisille tyypillistä väkivallan muotoa: 1. Parisuhdeväkivalta Parisuhdeväkivalta on eniten tutkittu naisten väkivaltamuoto. Tutkimukset ovat osoittaneet, että naisten parisuhdeväkivallan esiintyvyys on vastaava tai jopa korkeampi kuin miesten (Adams, 2002; Magdol ym., 1997; Straus, 2007). Naisten parisuhdeväkivalta johtaa kuitenkin harvemmin vakaviin vammoihin (Archer, 2000; Meichenbaum, 2006). Eräät tutkijat pitävät naisten parisuhdeväkivaltaa lähes aina reaktiona miespuolisen kumppanin aikaisempaan väkivaltaan (Allen, Swan, & Raghavan, 2009; Swan & Snow, 2006). Muut tutkijat ovat kuitenkin huomanneet vain muutamia eroja naisten ja miesten parisuhdeväkivallan esiintyvyydessä ja motiiveissa (Archer, 2000; Carney, Butteli, & Dutton, 2007; McFarlane, Willson, Malecha, & Lemmey, 2000). 2. Seksuaalinen väkivalta Naisten seksuaalista väkivaltaa on tutkittu hyvin vähän. Tutkimukset ovat osoittaneet naisten osuuden kaikista seksuaalirikoksista olevan hyvin pieni (4-5 %; Cortoni, Hanson, & Coache, 2010; Gannon & Cortoni, 2010; Logan, 2008). On kysyttävä, ovatko viralliset luvut aliarvioita todellisesta esiintyvyydestä. Naisten tekemä seksuaalinen hyväksikäyttö on yleensä näkymättömämpää, esim. tapahtuen hoitavan roolin yhteydessä tai opettajan tehtävässä kohdistuen lapseen (ks. Wijkman, Bijleveld, & Hendriks, 2010). Laajassa kansainvälisessä naisten seksuaalirikollisuuden uusiutumista koskevassa meta-analyysissä (N=2490) Cortoni kumppaneineen (2010) totesi, että vain 1-3 % naisista tuomittiin uusista seksuaalirikoksista, 4-8 % väkivaltarikoksista ja % rikollisuudesta yleensä. Suurin osa naisten seksuaalirikosten uhreista on nuoria (Logan, 2008; Wijkman ym., 2010). Seksuaalirikoksiin syyllistyvät naiset ovat miehiä todennäköisemmin hoitavassa asemassa ja heidän uhrinsa ovat harvemmin heille vieraita henkilöitä (Rudin, Zalewski, & Bodmer-Turner, 1995; Tsopelas, Spyridoula, & Athanasios, 2011). Lisäksi tiedetään, että seksuaalirikokseen syyllistyvä nainen tekee rikoksensa suhteellisen usein yhdessä miespuolisen rikoskumppanin kanssa (Beech, Parrett, Ward, & Fisher, 2009; Wijkman ym., 2010). 3. Tuhopoltto Miehiin verrattuna naiset joutuvat todennäköisemmin syytetyiksi ja tuomituiksi tuhopoltosta ja he ovat useammin aikaisemminkin sytyttäneet tulipaloja (Coid, Kathan, Gault, & Jarman, 2000). Kirjallisuuskatsauksessaan Gannon (2010) 16

18 totesi tutkimusten osoittavan, että tuhopolttoon syyllistyvät naiset eroavat vastaavista miehistä kolmella tavalla: 1) taudinkuvaltaan (usein depressiota, eikä tuhopolttoon liity seksuaalista fetisismiä), 2) motivaatioltaan (useammin huomionhakuisuutta tai avunhuuto ) ja 3) lapsuudenaikaisilta ongelmiltaan (seksuaalinen hyväksikäyttö tavallisempaa). 4. Sairaalahoidossa tapahtuva väkivalta Psykiatristen naispotilaiden on toistuvasti osoitettu aiheuttavan yhtä usein väkivaltatilanteita kuin miespotilaiden (De Vogel & De Ruiter, 2005; Lam, McNiel, & Binder, 2000; Newhill, Mulvey, & Lidz, 1995; Nicholls ym., 2009; Tardiff ym., 1997). Kuitenkin tutkimukset ovat myös osoittaneet psykiatristen naispotilaiden väkivaltaisen käyttäytymisen johtavan miespotilaita harvemmin vakaviin vammoihin (Krakowski & Czobor, 2004). Naisten väkivaltariskin arvioiminen Tutkimukset ovat osoittaneet sukupuolen vääristävän strukturoimatonta kliinistä väkivaltariskin arviointia. Näiden tutkimusten mukaan mielenterveyden ammattihenkilöillä, sekä naisilla että miehillä, on taipumusta aliarvioida psykiatristen naispotilaiden väkivaltariskiä (Skeem ym., 2005). Tämän tyyppisen vääristymän välttämiseksi suositellaan strukturoitujen riskinarviointimenetelmien käyttöä (Borum, 1996), mutta laajasti käytössä olevat strukturoidut riskinarviointimenetelmät, kuten HCR-20/HCR-20 V3, on kehitetty perustuen miesotoksista saatuun tieteelliseen tutkimustietoon. Tämän lisäksi menetelmän psykometrisia ominaisuuksia on tutkittu lähes yksinomaan miespopulaatioissa. Jotkut tutkijat ovat ottaneet sen kannan, ettei ole syytä olettaa, ettei miehistä saatuihin tietoihin perustuvia menetelmiä voisi soveltaa naisille, koska useimpia riskitekijöitä pidetään valideina molemmille sukupuolille (Loucks & Zamble, 1999; Newhill ym., 1995). Tätä ajattelutapaa pidetään sukupuolisokeana näkemyksenä (Garcia-Mansilla ym., 2009). Sille on hyvin vähän empiiristä tukea (Odgers ym., 2005). Tuoreet tutkimustulokset ja katsaukset naisten riskitekijöistä ja riskinarvioinnista osoittavat, että vaikka moni väkivallan riskitekijä vaikuttaa validilta sekä miehillä että naisilla, väkivaltariskin arviointi ja johtopäätösten laatiminen on jossain määrin erilaista naisilla kuin miehillä. Tästä syystä tarvitaan sukupuolieroja huomioiva riskinarviointimenetelmä (De Vogel & De Ruiter, 2005; Funk, 1999; Garcia- Mansilla ym., 2000; Logan, 2003; Logan & Blackburn, 2009; McKeown, 2010; Odgers ym., 2005; Penny & Lee, 2010; Rossegger ym., 2009; Salisbury, Van Vooris, & Spiropoulos, 2009; Schaap ym., 2009; Van Vooris, Wright, Salisbury, & Bauman, 17

19 2010; Vitale & Newman, 2001; Warren ym., 2005; Willison & Lutter, 2009). Tietyillä riskitekijöillä on osoitettu olevan suurempi vaikutus naisiin kuin miehiin, kuten lapsena ja aikuisena koettu väkivalta, ihmissuhteiden ja perheiden hajoaminen ja taloudellinen huono-osaisuus (Benda, 2005; Bottos, 2007; Funk, 1999; Odgers ym., 2005; Widom & Maxfield, 2001). Voidaan erottaa ne tekijät, joille naiset altistuvat miehiä useammin (esim. seksuaalinen hyväksikäyttö) ja tekijät, joille naiset ovat herkempiä, eli ne tekijät, joilla on suurempi vaikutus naisten myöhempään väkivaltaiseen tai rikolliseen käyttäytymiseen kuin miesten (esim. ihmissuhteiden katkeaminen). Päinvastoin joillakin riskitekijöillä on suurempi vaikutus miehiin kuin naisiin, esimerkiksi oireet, joissa uhan ja kontrollin menettämisen pelko (threat/control-override) korostuvat (Teasdale, Silver & Monahan, 2006). Willison ja Lutter (2009) päättelivät kirjallisuuskatsaukseensa perustuen naisten ja miesten päätyvän väkivaltakäyttäytymiseen selvästi eri tavalla, vaikka moni väkivallan riskitekijä onkin sama miehillä ja naisilla. On esitetty, etteivät naisten riskitekijöiden vuorovaikutus, kausaaliset mekanismit ja väkivallan ilmentymät sovi malliin, joka on luotu miesrikollisille (esim. Heilbrun ym., 2008). Riskinarviointimenetelmien käyttö naisilla HCR-20/HCR-20 V3 Naisten HCR-20-pisteitä on tutkittu monessa tutkimuksessa. Guy ja Douglas (2006) tutkivat laajaa yhdistettyä HCR-20 -aineistoa käyttäen tilastotieteellistä menetelmää osio-vaste teoria (Item Response Theory). He totesivat, ettei miesten ja naisten välillä juuri ollut eroa siinä, kuinka merkityksellisiä muuttujat olivat käsitteen kannalta. Strand ja Belfrage (2001) vertasivat oikeuspsykiatristen naisja miespotilaiden HCR-20 -pisteitä eivätkä havainneet merkitsevää sukupuolieroa osa-asteikkojen ja yhteispistemäärän suhteen. Alankomaalaisen Van Hoeven -klinikan tutkimuksessa verrattiin naisryhmää miesverrokkeihin (De Vogel & De Ruiter, 2005). Esille ei tullut merkitseviä sukupuolieroja osa-asteikkojen pisteissä ja yhteispistemäärissä. Tutkimuksessa todettiin kuitenkin merkitseviä eroja yksittäisissä muuttujissa: naiset saivat korkeampia pisteitä muuttujissa Parisuhdeongelmat sekä Impulsiivisuus ja alempia pisteitä muuttujissa Nuorena alkanut väkivaltaisuus, Psykopatia ja Negatiiviset asenteet. Monessa tutkimuksessa on tutkittu HCR-20:n ennustevaliditeettia. Nicholls kollegoineen (2004) totesi HCR-20:n ennustevaliditeetin sairaalassa tapahtuvan väkivallan suhteen hyväksi yleispsykiatrian nais- ja miespotilailla. Menetelmä ennusti kuitenkin vaatimattomasti sairaalan ulkopuolella tapahtuvaa yleistä väkivaltaa. Fyysisen väkivallan ennuste sairaalan ulkopuolella oli merkitsevä 18

20 miesten kohdalla, mutta ei naisten, lukuun ottamatta ala-asteikkoa Historialliset taustamuuttujat. De Vogel ja De Ruiter (2005) tutkivat HCR-20-menetelmää oikeuspsykiatrisilla naispotilailla ja heidän miesverrokeillaan. Miesten kohdalla HCR-20:n yhteispistemäärä osoitti hyvää tai erittäin hyvää väkivaltaisen käyttäytymisen ennustevaliditeettia. Naisten kohdalla ainoastaan HCR-20:n lopullinen riskinarvio, mutta ei HCR-20:n yhteispistemäärä, osoitti merkitsevää väkivaltaisen käyttäytymisen ennustevaliditeettia. Näin ollen vaikka yksinkertainen yksittäisten riskitekijöiden yhteenlaskettu summa ei kyennyt ennustamaan väkivaltariskiä naispotilailla, HCR-20:een perustuva SPJ -menetelmä toimi hyvin. Samaan tulokseen päädyttiin hiljattain START:in suhteen (Petersen, Douglas, & Nicholls, 2011). Schaap työtovereineen (2009) tutki HCR-20:n ennustevaliditeettia kahden alankomaalaisen oikeuspsykiatrisen sairaalan naispotilailla 1 eikä havainnut, että HCR-20 -pisteet merkitsevästi ennustaisivat väkivaltaista käyttäytymistä. Samaan tulokseen päädyttiin naisvankien kohdalla (Warren ym., 2005) ja lyhytaikaisessa psykiatrisessa sairaalahoidossa olevien naisten kohdalla (Sturb, 2010). Yhteenvetona voidaan todeta, että tulokset ovat epäselviä, eikä HCR- 20:n muuttujien ennustevaliditeetti ole osoittautunut vakuuttavaksi naisotoksissa. Samaan johtopäätökseen päädyttiin kahdessa naisten väkivaltariskin arviointia kartoittavassa tutkimuksessa. Gracia-Mansilla kollegoineen (2009) kartoitti tutkimuksia väkivaltariskin arviointimenetelmistä useissa naispopulaatioissa. He totesivat strukturoitujen riskinarviointimenetelmien ennustavan tarkemmin kuin strukturoimattomien menetelmien, mutta että kaiken kaikkiaan tutkimusnäyttö väkivaltariskin arviointimenetelmien soveltuvuudesta naispopulaatioissa jäi epäselväksi. McKeown (2010) teki kirjallisuuskatsauksen HCR-20:n käytöstä naisten väkivaltariskin arvioinnissa ja hän päätyi esittämään, että tällä hetkellä tutkimustieto tukee HCR-20:n käyttöä naispopulaatioissa, mutta asiaa tulee tutkia lisää ja erityisesti uudet riskitekijät voisivat antaa tarvittavaa lisätietoa naisten väkivaltariskin arviointiin. Tutkimuksia HCR-20 V3 :n ennustevaliditeetista naisilla ei vielä ole julkaistu. Alankomaissa aloitettiin vuonna 2012 monikeskustutkimus, jossa selvitetään useiden riskinarviointimenetelmien ennustevaliditeettia. Tutkimus sisältää HCR- 20 V3 ja FAM:in. Tuloksia voidaan odottaa lähitulevaisuudessa. PCL-R On julkaistu useita tutkimuksia koskien Psychopathy Checklist-revised (PCL-R; Hare, 2003) -menetelmää naisilla (Logan, 2009; Nicholls, Ogloff, Brink, & Spidel, 2005; Vitale & Newman, 2001). Vaikka PCL-R ei ole riskinarviointimenetelmä, psykopatia on tärkeä riskitekijä ja sisältyy usein riskinarviointimenetelmiin, kuten 19

21 HCR-20:een. Kirjallisuuskatsauksista voi päätellä olevan vankkaa näyttöä siitä, että psykopatia on tärkeä väkivallan riskitekijä naisilla, mutta että sen vaikutus ei ole yhtä vahva kuin miehillä. Psykopatian esiintyvyys on yleensä naisilla ollut alhaisempaa kuin miehillä ja naiset ovat 1 saaneet matalampia PCL-R -pisteitä kuin miehet. PCL-R:n reliabiliteetti naisilla on yleensä hyvä, mutta ennustevaliditeetti on saanut vain vaatimatonta tukea. Tähänastiset tutkimustulokset eivät siis ole tarpeeksi vakuuttavia, että voisi päätellä PCL-R:n sopivan samoin miehille kuin naisille (Logan, 2009; Nicholls ym., 2005; Vitale & Newman, 2001). Eräät PCL-R:n muuttujat eivät ehkä mittaa psykopatian käsitettä niin kuin se ilmenee naisilla (Forouzan & Cooke, 2005; Weizmann-Henelius ym., 2010), ja saattaisi olla hyödyllistä muotoilla nämä muuttujat eri tavalla naisille. Olisi myös hyvä laskea PCL-R:n katkaisupistettä naisille (Logan, 2009). Arviointimenetelmä, joka olisi paremmin räätälöity psykopatian arvioimiseksi naisilla ja tytöillä olisi arvokas oikeuspsykiatrisessa toiminnassa. Ihanteellista olisi PCL-R -menetelmän mukauttaminen naisilla käytettäväksi. LSI Moni tutkimus on selvittänyt aktuaaristen tai tilastollisten riskinarviointimenetelmien ennustevaliditeettia, kuten Level of Service Invntory - menetelmää (LSI; Andrewa & Bonta, 2000) tai sen nuorisoversiota. LSI:tä ei ole kehitetty erityisesti väkivaltariskin arviointimenetelmäksi, vaan yleisen uusintarikollisuuden arvioimiseksi ja useimmissa tutkimuksissa tutkimushenkilöinä oli omaisuus- tai huumausainerikoksiin syyllistyneitä henkilöitä. Amerikkalainen tutkijaryhmä on vuodesta 1999 alkaen kehittänyt sukupuoliherkempää menetelmää yleisen uusintarikollisuuden ennustamiseksi (ks. esim. Salisbury ym., 2009; Van Voorhis ym., 2010). Ryhmän mielestä LSI:n muokkaaminen naisille sopivaksi on tehokkaampaa kuin kokonaan uuden menetelmän kehittäminen (Van Voorhis ym., 2010). Tämä naisille muokattu LSI osoitti, että sekä sukupuoliherkät että sukupuolineutraalit riskitekijät ennustivat käytösrikkomuksia vankilassa ja yleistä uusintarikollisuutta vankeusajan jälkeen (Salisbury ym., 2009; Van Voorhis ym., 2010). Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että LSI ennustaa yleistä uusintarikollisuutta yhtä hyvin nais- kuin miesotoksissa, mutta ettei menetelmän kyky ennustaa väkivallan uusintarikollisuutta ole hyvä (Reisig, Holtfreter, & Morash, 2006; Schwalbe, 2008). 1 De Vogelin ja De Ruiterin (2005) tutkimuksesta 15 naisen koodaukset sisältyivät tähän tutkimukseen. 20

22 Parisuhdeväkivallan riskinarviointimenetelmät Parisuhdeväkivallan arvioimiseksi on kehitetty useita riskinarviointimenetelmiä, kuten Spousal Assault Risk Assessment Guide (SARA; Kropp, Hart, Webster, & Eaves, 1999) ja Brief Spousal Assault Form for the Evaluation of Risk (B-SAFER; Kropp, Hart, & Belfrage, 2005). Vaikka näiden menetelmien käsikirjojen mukaan menetelmiä voi käyttää sekä miehillä että naisilla, sama varoitus, joka liittyy riskinarviointimenetelmiin, koskee myös SARA:aa ja B-SAFER:iä: muuttujat perustuvat enimmäkseen tutkimuksiin, jotka on tehty miespopulaatioissa ja niiden käyttöarvosta naisrikollisilla on vähän tutkimustietoa. Muuttujat kuvataan yleensä miestekijän ja naisuhrin näkökulmasta. Tiedossamme ei ole yhtään menetelmää, jolla erityisesti arvioitaisiin naisten parisuhdeväkivallanriskiä. Naisten suojaavat tekijät Sukupuoliherkkien arviointimenetelmien tulisi sekä huomioida riskitekijät että myös arvioida voimavaroja ja merkkejä sietokyvystä, resilienssistä (Meichenbaum, 2006). On esitetty, että suojaavat tekijät vaikuttavat eri tavalla miehillä kuin naisilla (Rumgay, 2004). Esimerkiksi Hawkins kollegoineen (2009) totesi, että perhesidonnaisuus ja uskonnollisuus toimivat merkitsevinä suojaavina tekijöinä tytöillä, mutta ei pojilla. Positiiviset sosiaaliset suhteet ovat osoittautuneet vahvemmiksi suojaaviksi tekijöiksi murrosikäisillä tytöillä kuin pojilla (Hart, O Toole, Price-Sharps, & Shaffer, 2007). Borowsky kollegoineen (1997) tutki ei-kliinistä opiskelijapopulaatiota ja totesi akateemisten saavutusten olleen seksuaaliselta väkivaltakäyttäytymiseltä suojaava tekijä erityisesti nuorilla naisilla. Alankomaalaisessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin sukupuolieroja riskin arvioinnissa Structured Assessment of Violence Risk in Youth -menetelmällä (SAVRY; Borum, & Forth, 2006) murrosikäisillä tytöillä ja pojilla ilmeni, että tytöt saivat merkitsevästi korkeampia pisteitä kuin pojat suojaavassa muuttujassa Positiiviset asenteet interventioita ja auktoriteetteja kohtaan (Lodewijks, De Ruiter, & Doreleijers, 2008). Kuuden suojaavan tekijän yhteispistemäärä oli merkitsevä ennustava tekijä pidättäytymiseen uusintarikollisuudesta sekä tytöillä että pojilla. Aikuisia naisia tutkittaessa on todettu, että tyytyväisyys avioliittoon, työllisyys ja asianmukainen taloudellisten asioiden hallinta vähentävät uusintarikollisuutta (Holtfreter & Cupp, 2007). Kirjallisuudessa mainitaan usein, että omistautuminen lapsille on aikuisten naisten suojaava tekijä 2., tämä voisi olla tärkeä kannustin hoitoon (Benda, 2005; Kreager, Matsueda, & Erosheva, 2010; Simmons, Lehmann, & Dia, 2010; Willison & Lutter, 2009), vaikka lastenhoitovastuu voi myös olla 2 Tämä voi myös olla suojaava tekijä miehillä, mutta oletus on, että sen vaikutus on vahvempi naisilla. 21

23 lisäriskitekijä (ks. s. 83 FAM -muuttuja R6 Ongelmia lastenhoitovelvollisuuksien täyttämisessä). USA:ssa vankilassa suoritetussa sukupuoliherkkiä riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä kuvaavassa tutkimuksessa todettiin naisvankien itseluottamuksen, perheen ja kumppanin antaman tuen, hyvän taloudellisen tilanteen ja koulutuksen toimineen yleiseltä uusintarikollisuudelta suojaavina tekijöinä (Van Voorhis ym., 2010). Ylisukupolvista riskiä tutkittaessa ilmeni, että lapsilla, joiden äideillä oli korkeampi koulutus oli vähemmän antisosiaalista käytöstä (Serbin ym., 1998). Van der Hoeven -klinikassa käynnissä olevassa tutkimuksessa SAPROF:in ennustevaliditeetti koskien pidättäytymistä väkivaltakäyttäytymisestä hoidon aikana osoittautui hyväksi sekä miehillä että naisilla. Eroja löytyi kuitenkin siinä, mitkä tekijät toimivat parhaiten. Miehillä muuttujat Itsekontrolli ja Asennoituminen auktoriteetteihin ennustivat parhaiten pidättäytymistä väkivaltaisesta käyttäytymisestä hoidon aikana. Naisilla muuttujat Selviytymisstrategia ja Älykkyys olivat parhaiten ennustavia tekijöitä (Van Vries Robbé & De Vogel, 2012). START:in suhteen on todettu, että niillä oikeuspsykiatrisilla naispotilailla, jotka selviytyivät hyvin avohoidossa oli merkitsevästi korkeampia voimavarapisteitä START-arvioissa kuin niillä naisilla, jotka olivat edelleen toipumassa (Viljoen, Nicholls, Greaves, De Ruiter, & Brink, 2011). Sukupuoliherkkä hoito Viimeisten kymmen vuoden aikana useat tutkijat ovat tunnistaneet naisrikollisten erityisiä hoidollisia tarpeita, joihin usein viitataan sukupuoliherkkinä lähestymistapoina (Blanchette & Brown, 2006; Bloom, Owen, & Convington, 2003; Bottos, 2007; Heilbrun ym., 2008; McClellan, Farabee, & Crouch, 1997; Morgan & Patton, 2002). Yleensä nämä hoitomallit painottavat sukupuoliherkkien riskinarviointimenetelmien käyttöä ja osoittavat esimerkiksi trauman, (seksuaalisen) väkivallan ja sosiaalisten suhteiden sekä niissä tapahtuvien katkeamisten käsittelyn tärkeyden. Keskeinen käsite pohjoisamerikkalaisissa naisten hoito-ohjelmissa on voimaantuminen, mikä tarkoittaa naisten itsetunnon ja sisäisen hallinnan parantamista (Salisbury ym., 2009). On todettu, että naisten väkivallan riskinhallinnan käytäntöjen tulisi vastata naisten todettuun korkeaan psykiatriseen komorbiditeettiin, erityisesti Akselien I ja II komorbiditeettiin (Logan & Blackburn, 2009). Lewis (2006) suosittelee naisvangeille hoitomallia, jossa huomioidaan sukupuolierot, mutta myös sukupuolen asettamat haasteet, eli sen tunnustaminen, että työskenteleminen naisrikollisten parissa on joiltakin osin vaikeampaa kuin työskenteleminen miesrikollisten kanssa. Foley (2008) arvioi 12 sukupuoliherkkää nuorisorikollisten tyttöjen hoito-ohjelmaa ja totesi, 22

24 etteivät useimmat näistä ohjelmista vielä sisältäneet riittävästi olennaisia teorioita tai sukupuolispesifejä riski- tai suojaavia tekijöitä. Dowden ja Andrews (1999) suorittivat meta-analyysin Risk Need Responsivity model -mallin (Andrews & Bonta, 1998; 2010) käytöstä erityisesti naisrikollisilla. He päätyivät esittämään, että tämän mallin käytölle on tarpeeksi empiiristä näyttöä sekä miehille että naisille. Hubbard ja Matthews (2008) tutkivat Mikä toimii -kirjallisuutta (ks. esim. Latessa, Cullen, & Gendreau, 2002) ja "sukupuolisensitiivinen hoito"-kirjallisuutta (ks. esim. Chesney- Lind & Pasko, 2004). He päättelivät, että nämä hoitomenetelmät ovat täydentäviä eivätkä kilpailevia ja että ne yhdessä muodostavat toimintamallin siitä, miten naisten kanssa voidaan työskennellä tehokkaasti. Sukupuoliherkän menetelmän tarve Tuoreessa meta-analyysissä, joka käsitteli riskinarviomenetelmien ennustevaliditeettia, todettiin erityisten ryhmien arviointia varten kehitetyillä menetelmillä olevan parempi ennustevaliditeetti kuin yleisillä menetelmillä (Singh, Grann, & Fazel, 2011). Tutkijat suosittelevat siksi menetelmien kehittämistä erityisille ryhmille tai erityisille rikoksille. Vaikka viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana on otettu monta tärkeää edistysaskelta väkivallan riskinarvioinnissa ja saatu monta riskinarviointimenetelmää käytettäväksi eri-ikäisissä populaatioissa ja erityyppiselle väkivallalle, käytännössä yhtään menetelmää ei ole kehitetty naisrikollisten antisosiaalisen tai väkivaltaisen käyttäytymisen riskin arvioimiseksi. Early Assessment Risk List for Girls -menetelmä (EARL-21G; Levene ym., 2001) on poikkeus. Se on tarkoitettu vuotiaiden tyttöjen arviointiin. Menetelmä sisältää pojille ja tytöille tarkoitettujen riskitekijöiden lisäksi kaksi muuttujaa erityisesti tytöille: Huoltajan ja tyttären välinen vuorovaikutus ja Seksuaalinen kehitys. EARL-21G:n reliabiliteetti, ennustevaliditeetti ja kliininen käytettävyys on todettu hyviksi (Augimeri, Enebrink, Walsh, & Jiang, 2010). Tällä hetkellä ei ole menetelmää, jolla voitaisiin arvioida väkivaltariskiä murrosikäisillä tytöillä tai aikuisilla naisilla. Tarvitaan lisätietoa naisrikollisten väkivallan riskitekijöistä ja sukupuoliherkistä riskinarvioinneista sekä hallintastrategioista naisten väkivallan uusimisen estämiseksi. Moni päivittäin naisten parissa työskentelevä mielenterveyden ammattihenkilö on tunnistanut nämä erot ja peräänkuuluttanut sukupuoliherkkiä tekijöitä, jotka selittäisivät väkivallan riskiä naisrikollisilla ja jotka olisivat olennaisia riskin hallinnan kannalta (Adams, 2002; Odgers ym., 2005). Adams (2002) tutki perheväkivallan parissa työskentelevien ammattihenkilöiden asenteita ja totesi, että moni heistä ilmaisi, ettei väkivaltaisten naisten arviointia edistäviä tarkoituksenmukaisia ohjeita ole tarpeeksi ja että tästä aiheesta tarvitaan 23

25 lisäkoulutusta. Parempi naisten väkivaltariskinarvio ja -hallinta on tärkeää myös mielenterveyden näkökulmasta, koska tutkimukset ovat osoittaneet väkivaltariskin siirtyvän sukupolvelta toiselle, äidiltä lapselle (Kim ym., 2009 Meichenbaum, 2006; Motz, 2001; Serbin ym., 1998). Äidit, jotka ovat syyllistyneet väkivaltarikoksiin ovat suuremmassa vaarassa kasvattaa käytösoireisia aggressiivisia lapsia. Lopuksi todettakoon, että naisten väkivaltainen käytös on ongelma, jota ei voida jättää huomioimatta. Voi kohtuudella epäillä, onko tämän hetken teoreettinen ymmärtämys koskien miesten väkivaltaa, väkivallan riskiä sekä ennaltaehkäisyä ja hoitoa tarpeeksi validi ja soveltuva naisten tarpeisiin. Seuraavassa osassa esitetään sukupuoliherkän väkivaltariskin arvioinnin ohjeet. 24

26 Osa II FAM FAM sisältää täydentävät ohjeet naisten arvioimiseksi koskien viittä HCR-20:n Historiallista taustamuuttujaa ja yhdeksää riskitekijää, jotka ovat tarkoitettu erityisesti naisille. Jotta FAM:ia voidaan käyttää HCR-20:n täydentävinä ohjeina naisilla, määriteltiin kahdelle Historialliselle HCR-20 V3 -muuttujalle täydentävät ohjeet ja lisättiin kahdeksan muuttujaa. Taulukossa 1 esitetään HCR-20-muuttujat ja taulukossa 1a HCR-20 V3 - ja FAM-muuttujat (ks. myös liitteet 1, 1a ja 2). Lisäksi FAM sisältää kolme uutta koodaustapaa perustuen HCR-20:stä, SAPROF:ista ja START:ista saatuun kliiniseen kokemukseen: 1) kriittisten muuttujien merkitseminen, 2) lopullisen riskinarvion merkitseminen viisiportaisella asteikolla kolmiportainen sijaan ja 3) lisäriskinarvioiden koodaus. 25

27 Taulukko 1. HCR-20:n ja FAM:in muuttujat HCR-20 Historialliset muuttujat FAM Historialliset muuttujat H1 Aikaisempi väkivaltaisuus H2 Nuorena alkanut väkivaltaisuus H3 Parisuhdeongelmat H4 Työllisyysongelmia H5 Päihteiden väärinkäyttö Täydentävät ohjeet naisten arvioimiseksi seuraavilla HCR-20 -muuttujilla H6 Mielisairaus H6 Mielisairaus H7 Psykopatia H7 Psykopatia H8 Varhaiset sopeutumisongelmat H8 H8a H8b Varhaiset sopeutumisongelmat Lapsuuden ongelmalliset olosuhteet Lapsuuden ongelmallinen käyttäytyminen H9 Persoonallisuushäiriö H9 Persoonallisuushäiriö H10 Ehdonalais- ym. rikkomukset H10 Ehdonalais- ym. rikkomukset Erityiset naisten riskitekijät H11 Prostituutio H12 Vanhemmuuden ongelmia H13 Raskaus nuorella iällä H14 Suisidaalisuus / itsensä vahingoittaminen H15 Lapsuuden jälkeiset uhrikokemukset 26

28 HCR-20 Kliiniset muuttujat FAM Kliiniset muuttujat C1 C2 C3 C4 Itsereflektiokyvyttömyys Negatiiviset asenteet Aktiivit mielisairauden oireet Impulsiivisuus C5 Reagoimaton hoidolle Erityiset naisten riskitekijät C6 Peitetty / manipulatiivinen käytös C7 Matala itsetunto Riskinhallinnan muuttujat Riskinhallinnan muuttujat R1 Epärealistiset tulevaisuudensuunnitelmat R2 Altistuminen epävarmuustekijöille R3 Puutteellinen läheisverkosto R4 Hoitomyönteisyyden ja -motivaation puute R5 Stressi Erityiset naisten riskitekijät R6 Ongelmia lastenhoitovelvollisuuksien täyttämisessä R7 Ongelmallinen parisuhde Lopullinen riskinarvio Lopullinen riskinarvio Muihin kohdistuva väkivalta Muihin kohdistuva väkivalta Lisäriskinarvioita (kokeellinen) Itsetuhokäyttäytyminen Uhrikokemukset Ei-väkivaltainen rikollinen käyttäytyminen Huom. HCR-20 -muuttujat on jäljennetty tekijöiden luvalla (Webster ym., 1997). 27

29 Taulukko 1a. HCR-20 V3 :n ja FAM:in muuttujat HCR-20 V3 Historialliset muuttujat (Aikaisempia ongelmia) FAM Historialliset muuttujat H1 H2 H3 H4 H5 Väkivaltainen käyttäytyminen Muu antisosiaalinen käyttäytyminen Ihmissuhteet Työsuhteet / työllisyys Päihteidenkäyttö H6 Vakava psyykkinen häiriö Täydentävät ohjeet naisten HCR-20 V3 :n muuttujille H7 Persoonallisuushäiriö H7 Persoonallisuushäiriö H8 Traumattiset kokemukset H8 Traumaattiset kokemukset H9 Väkivaltaiset asenteet H10 Sitoutuminen hoitoon tai hoitovaste Erityiset naisten riskitekijät H11 Prostituutio H12 Vanhemmuuden ongelmia H13 Raskaus nuorella iällä H14 Suisidaalisuus / itsensä vahingoittaminen C1 C2 C3 C4 C5 Kliiniset muuttujat (Viimeaikaisia ongelmia) Oivallus Väkivallan ihannointi ja aikeet Vakavan psyykkisen häiriön oireita Epävakaus Sitoutuminen hoitoon tai hoitovaste Kliiniset muuttujat 28

30 HCR-20 V3 FAM Erityiset naisten riskitekijät C6 C7 Peitetty / manipulatiivinen käytös Matala itsetunto R1 R2 R3 R4 R5 Riskinhallinnan muuttujat (Tulevia ongelmia) Viranomaiset ja muut toimijat Elinolosuhteet Henkilökohtainen tuki Sitoutuminen hoitoon tai hoitovaste Stressi ja stressinhallinta Lopullinen riskinarvio Väkivaltariski tulevaisuudessa Vakavan ruumiillisen vahingoittumisen riski Välittömän väkivallan riski Riskinhallinnan muuttujat Erityiset naisten riskitekijät R6 Ongelmia lastenhoitovelvollisuuksien täyttämisessä R7 Ongelmallinen parisuhde Lopullinen riskinarvio Väkivaltariski tulevaisuudessa Vakavan ruumiillisen vahingoittumisen riski Välittömän väkivallan riski Lisäriskinarvioita naisille (kokeellinen) Itsetuhokäyttäytyminen Uhrikokemukset Ei-väkivaltainen rikollinen käyttäytyminen Huom. HCR-20 V3 -muuttujat on jäljennetty tekijöiden luvalla (ks. Douglas ym., 2013). Ks. HCR-20 V3 :n alamuuttujia taulukoista 3a, 4a ja 5a. 29

31 Kehittäminen FAM kehitettiin seuraavaan perustuen: 1. Kirjallisuuskatsaus 2. Kliininen kokemus a. Useimmiten koodatut "Muut huomioitavat seikat" arvioitaessa oikeuspsykiatrisia naispotilaita HCR-20:llä b. Eri mielenterveyden alalla toimivien ammattiryhmien puolistrukturoidut haastattelut c. Kokemukset muiden arviointimenetelmien koodauksista (SAPROF, START) 3. FAM:in tutkimusversion arvioijien välisen toistettavuuden ja sukupulispesifisyyden pilottitutkimus Kirjallisuuskatsaus FAM-menetelmän kehittäminen aloitettiin vuonna Ensin laadittiin kirjallisuuskatsaus naisten väkivallasta ja naisten väkivallan riskitekijöistä (Van Kalmthout & Place, 2007). Tarkemmin sanoen kirjallisuushaku koski HCR-20:n muuttujien soveltuvuutta naispopulaatioissa. Tukea löytyi useimmille HCR-20:n Historiallisille taustamuuttujille, vaikka muutamien muuttujien tulkinnoissa ja merkityksissä ilmeni eroavaisuuksia naisten kohdalla. Empiirisiä tutkimuksia dynaamisista HCR-20-muuttujista ei löytynyt juuri lainkaan naisotoksista, joten selkeää empiiristä tukea näiden muuttujien validiteetista naisilla ei löytynyt. Lisäksi haettiin empiirisiä tutkimuksia sukupuolispesifisistä riskitekijöistä, jjoita HCR-20 ei riittävästi kata. Kaiken kaikkiaan kirjallisuuskatsauksen perusteella nähtiin tarvetta täydentäville ohjeille usealle Historialliselle taustamuuttujalle sekä sukupuolispesifisille riskitekijöille, kuten aikaisempi prostituutio, raskaus nuorella iällä ja itsensä vahingoittaminen tai itsemurha-alttius (Blanchette & Brown, 2006; Messer ym., 2004; Morgan & Patton, 2002). Kliininen asiantuntemus Aikaisemmassa tutkimuksessa pyydettiin oikeuspsykiatrian alalla toimivia ammattihenkilöitä raportoimaan tapauskohtaisia riskitekijöitä, jotka eivät sopineet HCR-20:n muuttujien kuvauksiin (ks. De Vogel & De Ruiter, 2005). Kolme eniten raportoitua naisten muita riskitekijöitä olivat 1) ongelmallinen tapa valita kumppani, 2) ongelmia lastenhoidon vastuunotossa sekä siihen liittyvä stressi ja 3) prostituutio, erityisesti siihen liittyvä haavoittuvuus ja huonosti sopeutuva 30

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Taustaa tutkimukselle Yhteiskunnassa pojat käyttäytyvät väkivaltaisesti 3-4 kertaa enemmän

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

RISKIARVIOON POHJAUTUVA

RISKIARVIOON POHJAUTUVA VIHA- JA VÄKIVALTAONGELMAISEN NUOREN HOITO RISKIARVIOON POHJAUTUVA HOITOSUUNNITELMA TAMPERE, 2014 Monica Gammelgård Psykologi Vanhan Vaasan sairaala RISKIARVIOINTIPROSESSI Tiedonkeruu: Yksilö Vanhemmat

Lisätiedot

Vainon arviointi ja väkivaltariski

Vainon arviointi ja väkivaltariski Vainon arviointi ja väkivaltariski Hannu Säävälä Ayl, OYS, oikeuspsykiatrian yksikkö Varjo-seminaari, Oulu 11.2.2014 Sisältö Sote-ala ja väkivalta Väkivaltariskin arvioinnin historiaa Riskiarviointi psykiatriassa

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat!

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! 1 LECTIO PRAECURSORIA 14.12.2012/JBerg Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! Englannin kielen sana aggression tarkoittaa aggressiivista käyttäytymistä. Se ilmenee tahallisina, häiritsevinä

Lisätiedot

Luennon sisältö: Seksuaalirikokset RL 20:1-9. Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset (RL 20) vuosina 2007-2010

Luennon sisältö: Seksuaalirikokset RL 20:1-9. Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset (RL 20) vuosina 2007-2010 Seksuaalirikollisen kuntoutus vankilassa Digitaaliseen mediaan liittyvä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 16.12.2011 Nina Nurminen Yliopettaja, psykologi Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, Vantaa sposti:

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa. Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa. Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016 Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016 Vankeus vaikuttaa vangin koko perheeseen Arviointikeskuksen rooli ja vanhemmuuden arviointi

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Ilona Luoma LT, dosentti Apulaisylilääkäri Tays, lastenpsykiatrian vastuualue 1 19.11.2015 Lasten oikeuspsykiatrian

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Suomessa Lapsiuhritutkimuksen tuloksia Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu 30.9.2014 Esityksen sisältö Lapsiuhritutkimuksesta Lapsiuhritutkimuksen

Lisätiedot

Rikollisuuden riskitekijöiden taustaa ja syntymekanismeja

Rikollisuuden riskitekijöiden taustaa ja syntymekanismeja Rikollisuuden riskitekijöiden taustaa ja syntymekanismeja Tekemällä oppii seminaari. 22.3.2012 Hämeenlinna., psykologi/psykoterapeutti, Helsingin vankila Miten rikolliseksi tullaan? Finkelhornin malli

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 MARAK työryhmä Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK-

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N 2 8. 1 0. 2 0 1 3

T U I J A H E L L S T E N 2 8. 1 0. 2 0 1 3 M ARAK - TOIMINTA T U I J A H E L L S T E N 2 8. 1 0. 2 0 1 3 Aineiston lähde THL 29.10.2013 1 MARAK Moniammatillinen riskienarviointikokous Multi Agency Risk Assessment Conferences (Marac) UK, Cardiff

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Vaarallisuuden arviointi

Vaarallisuuden arviointi Oikeuspsykiatria Markku Eronen, Riittakerttu Kaltiala-Heino ja Irma Kotilainen Vaarallisuuden arviointi Missä tilanteissa ja miten väkivaltaisuuden vaaraa arvioidaan Suomessa Väkivaltainen käyttäytyminen

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan

Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan Baanalle-seminaari Helsinki 5.11.2015 Yliopistotutkija, VTT Mikko Aaltonen Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT

AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT Marja-Leena Mattila Lastentautien erikoislääkäri Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopistollinen sairaala 21.4.2009 AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

SAVRY. Strukturoitu nuoruusikäisten väkivaltariskin arviointimenetelmä. Randy Borum Patrick Bartel Adelle Forth. käännös Riittakerttu Kaltiala-Heino

SAVRY. Strukturoitu nuoruusikäisten väkivaltariskin arviointimenetelmä. Randy Borum Patrick Bartel Adelle Forth. käännös Riittakerttu Kaltiala-Heino SAVRY Strukturoitu nuoruusikäisten väkivaltariskin arviointimenetelmä Randy Borum Patrick Bartel Adelle Forth käännös Riittakerttu Kaltiala-Heino Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/2005 Pirkanmaan

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Pelastakaa Lapset Ry 13.1.2014 Aino Juusola Psykologi, PsM, tohtorikoulutettava HUS, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Åbo Akademi

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä Pilottihanke 2009-2012 Mia Tuominen 1 Mikä on MARAK? Moniammatillinen riskienarviointikokous Tarkoitus on tunnistaa niitä parisuhdeväkivallan tapauksia,

Lisätiedot

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. Esti Laaksonen Yleislääketieteen erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Lääkärikeskus Mehiläinen Turku estlaa@utu.fi Sidonnaisuudet:

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

Työttömyysturvaetuuksien sanktiot Suomessa. Henna Busk Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015

Työttömyysturvaetuuksien sanktiot Suomessa. Henna Busk Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 Työttömyysturvaetuuksien sanktiot Suomessa Henna Busk Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 Taustatietoa Sisältö Työttömien etuudet Työttömyysturvaetuuden sanktiot Väitöskirjatutkimus: Kannustavatko

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen 30.8.2007 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri www.uta.fi/laitokset/hoito Käsiteltävät asiat

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat. Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa

Lisätiedot