Harjun puuston uudistamisen linjaukset v saakka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harjun puuston uudistamisen linjaukset v. 2020 saakka"

Transkriptio

1 Harjun puuston uudistamisen linjaukset v saakka Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut 1/22

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 1. Harjun puuston historia 5 2. Harjun puusto nykyisin 6 3. Harjun puuston kasvuolosuhteet ja niiden aiheuttamat haasteet 9 4. Mäntymetsän kasvatus Harjulla Harjun puuston uudistamisperiaatteet ja niiden vaikutukset Tietokoneavusteinen mallintaminen 21 2/22

3 JOHDANTO Harjun puuston uudistamisen linjaukset vuoteen raportti on laadittu täydentämään Harjulle laadittua maisemasuunnitelmaa, joka hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa Maisemasuunnitelma on yleispiirteinen tulevaa maankäyttöä ja kehittämishankkeita ohjaava suunnitelma. Siinä määritellään Harjun toimintojen, reittien, kasvillisuuden, valaistuksen sekä kalustuksen ja varustuksen kehittämisperiaatteet. Jyväskylän Harju on kaupungin keskustan tärkeä maamerkki, valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö sekä osa keskustan merkittävää viheraluekokonaisuutta, Kehä Vihreää. Sekä kauko- että lähimaisemassa tärkein elementti on puusto. Sen vuoksi maisemasuunnitelmaa laadittaessa nousi esille, että puuston osalta tulee tutkia tarkkaan puuston uudistamisen periaatteet ja niiden vaikutukset maisemaan. Myös asukkaiden suunnasta on tullut runsaasti kysymyksiä siitä, mitä puille tulee tapahtumaan. Puuston uudistaminen on monella tapaa hyvin keskeinen kysymys Harjun tulevaisuudessa sekä lähivuosina että pidemmälläkin aikavälillä tarkasteltaessa. Puusto Harjulla on valtaosin ikääntynyttä ja se tulee saavuttamaan elinkaarensa pään seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Heikkokuntoista ja kuollutta puustoa on alueelta jouduttu poistamaan viime vuosina paljon ja vauhti tulee tulevaisuudessa kiihtymään entisestään. Tämän vuoksi lähivuosina on aloitettava uudistamistoimenpiteitä, joilla luodaan pohja elinvoimaiselle harjumetsälle tulevaisuudessa. Harjun maisemasuunnitelmassa on puuston kehittämisajatukset esitetty hyvin yleispiirteisesti. Tämän raportin on tarkoitus syventää suunnitelmaa puuston uudistamisen osalta. Tämän selvityksen pohjaksi on laadittu uudistamista havainnollistava tietokoneavusteinen visualisointi, joka on katsottavissa internetissä osoitteessa: Puuston uudistamisen linjaus raportti oli luonnoksena nähtävillä maisemasuunnitelman kanssa samanaikaisesti välisen ajan. Nähtävilläoloaikana pidettiin myös asukastilaisuus, jossa puuston uudistamista esiteltiin mm. virtuaalimallin avulla. Nähtävilläolon aikana saatiin joitakin puustoa koskevia kommentteja, joiden pohjalta on tehty vähäisiä muutoksia tähän selvitykseen. Uutta nähtävilläoloa tai asukastilaisuutta ei ole katsottu enää tarpeelliseksi järjestää. Tämä selvitys viedään valmistuttuaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksyttäväksi. Tässä raportissa esitetyt periaatteet tarkentuvat vielä jatkossa metsäsuunnitelmassa, joka on metsien uudistamista ja hoitoa koskeva yksityiskohtaisempi suunnitelma. Tällöin tullaan tarkentamaan tässä raportissa esitettyjä ajatuksia päivittämällä metsikkökuviotiedot sekä 3/22

4 laatimalla yksityiskohtaiset ohjeet uudistusten ja hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta. Koska kyseessä on elävä materiaali, pohditaan vielä toteutusvaiheessakin melkeinpä puu puulta parhainta tapaa toteuttaa uudistamiset, jotta maisemalliset ja virkistykselliset haittavaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Uudistamiseen tähtääville pienaukkohakkuille haetaan myös maisematyölupa ennen toimenpiteiden toteuttamista. 4/22

5 1. HARJUN PUUSTON HISTORIA (lähde: Jyväskylän Harjun puistomännikön kehitys, hoito ja nykytila, Jukka T. Virtanen, 1985) Jyväskylän kaupungin alkuaikoina (Jyväskylän kaupunki on perustettu vuonna 1837) Harju ei saanut juuri huomiota osakseen. Harju esiintyi ensimmäisen kerran varsinaisena puistoalueena 1900-luvun alussa. Aikojen saatossa alueen käytölle on ollut suunnitelmia aina moottoritien rakentamista myöten, mutta Harju on onneksi säästynyt näiltä suunnitelmilta ja on saanut ja saa toimia jatkossakin hoidettuna virkistysalueena. Tiedot puuston syntyhistoriasta ovat puutteelliset, mutta joka tapauksessa alueen puusto on luontaisesti syntynyttä. Valtaosa puustosta on nyt noin 150-vuotiasta, joten nykyinen puusto on syntynyt joskus 1800-luvun puolivälin jälkeen luvun alkupuolella alueella on todennäköisesti tehty jonkinlaisia hoitotoimenpiteitä. Alueen merkittävin hakkuu tehtiin talvisodan aikaan, kun Harjun laelle sijoitettiin ilmatorjuntapatteristo. Tällöin kaikki puut Harjun lakialueelta hakattiin pois. Alla oleva valokuva alueelta havainnollistaa harjun lakialueen ilmettä tuohon aikaan. Talvisodan aikana Harjun lakialueen puusto kaadettiin kokonaan. (Kuva: Keski-Suomen museo) Vuonna 1954 Harjun alueen puustosta on teetetty tutkimus, jossa on arvioitu puuston kuntoa sekä ehdotettu toimenpiteitä, joilla parannettaisiin sen elinvoimaisuutta luvuilla Harjun puustoa lienee hoidettu suunnitelman mukaan. Lakialueen nuoremmalle puustolle on tehty harvennus 1970-luvun lopulla. Vuosiksi on tehty erillinen suunnitelma Harjun alueen metsien hoidosta. Nykyinen metsäsuunnitelma alueelta on 2000-luvun alusta. 5/22

6 Viimeisin laajempi harvennus Harjulla on tehty vuonna 1999, jolloin on harvennettu lakialueen puustoa sekä poistettu koko alueelta sairaita ja huonoja puita. Tämän jälkeen Harjulta on poistettu huonokuntoisia puita noin 50 runkoa/vuosi tahdilla. Jatkossa poistettavien puiden määrä tulee kasvamaan ja elinvoimaisten runkojen määrä vähenemään ellei puuston ikärakennetta aleta aktiivisesti nuorentamaan. 2. HARJUN PUUSTO NYKYISIN Harjun alueelle on tehty metsäsuunnitelma 2000-luvun alkupuolella. Tämän selvityksen tiedot (mm. puuston ikä ja runkotiheys) perustuvat kyseisen metsäsuunnitelman sekä maastokäyntien perusteella tarkennettuihin tietoihin. Tämänhetkistä metsäsuunnitelmaa tullaan tarkentamaan tällä hetkellä käynnissä olevien selvitysten ja päätösten jälkeen. Harjun puusto on pääasiassa iäkästä männikköä. Kasvupaikkatyypiltään Harjun alue on tuoretta ja lehtomaista kangasta. Paikoitellen alueella kasvaa hieman koivuja, myös yksittäiset kuuset sekä eteläosiin istutetut lehtikuuset ovat muusta metsästä poikkeavia lajeja. Alikasvoksena kasvaa paikoitellen paljonkin pihlajaa. Lakialueita lukuun ottamatta harjun metsät luokitellaan metsäsuunnitelmassa uudistuskypsiksi metsiksi. Puustosta suurin osa on noin 150-vuotiasta männikköä ja pituudeltaan yli 20-metristä. Lounaisosassa, Oikokadun torin lähellä sijaitsevan lehtokuvion puusto on noin 130-vuotiasta, ja koilliskulmassa sijaitsevan kuvion puusto on hieman alle satavuotiasta. Näillä alueilla puuston kunto on tällä hetkellä sellainen, että jatkossa sieltä on turvallisuussyistä poistettava kiihtyvällä tahdilla huonokuntoisia, sairaita ja vaarallisia puita. Ison puuston alta ei suurimmalla osalla aluetta luontaisesti ole lähtenyt syntymään riittävää määrä taimiainesta. Harjun lakialueen puusto on noin 60-vuotiasta ja pituudeltaan noin metristä. Lakialueen puustolla on edellytyksiä säilyä elinvoimaisena vielä yli sata vuotta, mikäli alueen puustoa hoidetaan oikein. Puusto vaatii harvennuksia ja huonojen puiden poistoa, jotta parhaat puuyksilöt säilyisivät hyväkuntoisina mahdollisimman pitkään. 6/22

7 Harjun puuston ikärakenne. Harjulle on myös istutettu koristekasvillisuutta reuna-alueille sekä Vesilinnan lähistölle. Tässä raportissa ei oteta kantaa koristeistutuksiin eikä metsän pohjakasvillisuuden kehittämisperiaatteisiin, vaan niiden uudistamisen periaatteet on kerrottu hyväksytyssä maisemasuunnitelmassa. 7/22

8 Paikoitellen Harjulla on alueita, joissa kasvaa nuorta puustoa. Näillä alueilla tulisi poistaa suuria puita, jotta nuoret männyt saisivat tarvitsemaansa valoa kasvunsa turvaamiseksi. Harjun itärinteillä on jo nykyisellään kohtia, joissa muutaman suuren puun poistolla luotaisiin uudelle, istutettavalle taimiainekselle hyvät kasvuolosuhteet. 8/22

9 Avoimemmissa kohdissa on puusto päässyt uudistumaan, kuvassa noin vuotiaita mäntyjä vanhan puuston lomassa. 3. HARJUN PUUSTON KASVUOLOSUHTEET JA NIIDEN AIHEUTTAMAT HAASTEET 3.1 Kasvuolosuhteiden vaikutus Harjun nykyiseen puustoon Harjun männikön olosuhteet poikkeavat luonnonmukaisista metsistä ja aluetta on historiansa aikana muokattu muutenkin. Alueelle on muun muassa tuotu muualta rehevämpää kasvualustaa ja kylvetty nurmea. Harjun maastoon on kohdistunut ja kohdistuu edelleen suuri käyttöpaine, joka aiheuttaa maaston kulumista. Myös keskusta-alueen äärevämmät ilmastoolosuhteet sekä ilman epäpuhtaudet aiheuttavat puustolle lisästressiä. Nämä tekijät sekä lyhentävät puiden elinkaarta että asettavat omat haasteensa puuston uudistamisen onnistumiselle. Kaikki edellä mainitut stressitekijät yhdessä aiheuttavat olemassa olevalle puustolle sen, että Harjun puusto on normaalia metsää alttiimpia esimerkiksi erilaisille tuhoille, kuten hyönteisille ja sienitaudeille. Tervasroso ja männynkääpä ovat olleet viime vuosien aikana yleisimmät syyt puiden poistoon Harjulta. Tervasroso on sienen aiheuttama tauti, joka aiheuttaa latvan kuolemisen ja vikaisuuksia runkoon. Vioittunut puu on entistä alttiimpi myös esimerkiksi hyönteistuhoille. Männynkääpä puolestaan on sieni, joka lahottaa männyn sydänpuuta. Sairastuneet puut täytyy aina poistaa tällaisilla alueilla, jotta ne eivät aiheuttaisi vaaratilanteita ja että taudit eivät pääsisi leviämään. 9/22

10 3.2 Taimikoiden kasvuolosuhteet Harjulla ja taimettumismahdollisuudet Harjulla on muutamia pienialaisia kuvioita, joilla kasvaa alikasvoksena tai pienissä aukoissa nuorempaa puustoa. Näitä alueita on mm. länsirinteillä kesäteatterin lähistöllä. Tätä jo olemassa olevaa taimikkoa voi osittain hyödyntää jatkossa parantamalla näiden alueiden kasvuolosuhteita. Männyntaimikko menestyy harvahkon mänty tai koivuylispuuston alla jonkin aikaa, mutta se on vapautettava ennen kun taimikon kunto ja kasvu heikentyvät. Männyn elpymiskyky on melko huono, jos taimi on kasvanut liian kauan liian tiukassa tai vähässä valossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli olemassa olevasta taimiaineksesta halutaan saada kasvatuskelpoinen taimikko, on isoja puita poistettava taimien ympäriltä. Luontainen taimettuminen on ollut Harjun alueella melko vähäistä. Uusia taimia ei pääse helposti syntymään sellaisille alueille, joilla pintakasvillisuus on rehevää. Tällaisissa olosuhteissa männyntaimet tukahtuvat valon puutteeseen ja runsaaseen heinäkasvillisuuteen. Myös runsas kulutus ja niittymäisen pohjakasvillisuuden hoito ovat Harjulla aiheuttaneet sen, ettei luontaista uudistumista ole alueella juuri päässyt tapahtumaan. Harju kuvattuna ilmasta käsin vuonna /22

11 4. MÄNTYMETSÄN KASVATUS HARJULLA 4.1 Suunniteltu männyn kiertoaika Harjulla ja muualla vastaavankaltaisilla alueilla Normaalisti männyn kiertoaika taimesta uudistuskypsäksi metsäksi on olosuhteista riippuen vuotta. Harjun mittakaavassa tämän ikäiset puut ovat vielä nuorukaisia, mutta jossakin vaiheessa myös Harjun männyillä tulee ikä vastaan. Taajamametsien hoito kirjan (Ympäristöministeriö, Metla, Metsäkeskus Tapio 1995) mukaan männyn kiertoaikaa voidaan pidentää taajamametsässä siten, että mänty tulisi elinkaarensa päähän noin 220-vuotiaana. Vertailuna Jyväskylän Harjuun, on Punkaharjun luonnonsuojelualueella tavoitteeksi otettu vuotta pitkä puuston kiertoaika (Punkaharjun luonnonsuojelualueen luonnonhoitosuunnitelma 1999, Metsäntutkimuslaitos). Tampereella Pyynikin luonnonsuojelualueella kiertoajaksi on laskettu lähes 400 vuotta. Pyynikillä pienialaisia avohakkuita on eri suunnitelmissa suositeltu hakattavan vajaasta hehtaarista kahteen ja puoleen hehtaariin kymmenvuotiskaudella (Pyynikin luonnonsuojelualue, hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille ). Pyynikin pinta-ala on Harjua suurempi, eli jos näissä molemmissa uudistetaan puustoa suunnilleen samalla vauhdilla, venyy Pyynikin kiertoaika suuremman pinta-alan vuoksi pitemmäksi. Punkaharju, Pyynikki ja Harju eivät ole keskenään täysin samanlaisia eivätkä siten suoraan vertailukelpoisia keskenään. Eroja on muun muassa käyttötarkoituksessa, kulutuksessa, sijainnissa, kasvupaikoissa, pinta-aloissa sekä puustossa. Kaupungin keskustassa sijaitsevan harjumetsän sopivaksi ja realistiseksi kiertoaikatavoitteeksi Jyväskylässä on suunniteltu vuotta. Tällä kiertoajalla on mahdollista säilyttää Harju pitkällä tähtäimellä puustoisena. 4.2 Taimikon hoito ja kehitys Mänty on valopuu ja sille luontaisia kasvupaikkoja ovat kuivahkot kankaat ja sitä huonommat kasvupaikat. Ravinteiden puutteesta mänty ei Harjulla kärsi, vaan ennemminkin pulaa on valosta. Isot puut saavat riittävästi valoa, mutta näiden varjostuksessa kasvaville taimille ei valoa pääse riittävästi. Taimikkovaihe on Harjun olosuhteissa männyn kehitykselle erityisen herkkää aikaa. Vaarana kehitykselle ovat muun muassa valon puute sekä harjulla liikkuvien ihmisen aiheuttamat vahingot. Harjulle esitetään uudistusvaiheessa istutettavan 2000 tainta/hehtaari. Taimien olisi hyvä olla normaalikokoisia metsitystaimia suurempia, jolloin puusto kasvaisi nopeammin taimikkoajan riskien ohitse. Erityisissä paikoissa, kuten esim. tärkeissä käytävien risteyskohdissa tai sisääntulojen tuntumassa tullaan käyttämään 1-2 metriä korkeita taimia. Alkuvaiheessa voi taimikon päällä olla harvakseltaan ylispuustoa, mutta myöhemmin nämäkin olisi hyvä poistaa, jotta ne eivät haittaisi alla kasvavan puuston kehitystä. Yksittäisiä, hyväkuntoisia maisemapuita ja ikihonkia säästetään. Hyvissä olosuhteissa taimikko voisi kasvaa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana noin 4-7 metriseksi, riippuen paljolti istutettavan taimen koosta. Taimikon kehitystä täytyy seurata ja 11/22

12 tarpeen mukaan poistaa häiritsevää heinää ja lehtipuuta taimen ympäriltä. Taimikkovaiheen jälkeen pieni puu ei ole enää niin altis ihmisen aiheuttamille vahingoille. 4.3 Nuoren metsän kasvatus Selvittyään taimikkovaiheesta puusto oletettavasti kasvaisi siten, että noin 20 vuoden kuluttua uudistamisesta mäntymetsä voisi olla noin 8-9 metristä ja 30 vuoden kuluttua se olisi noin metristä. Tässä vaiheessa viimeistään puusto on kasvanut sen verran kookkaaksi, että se tarvitsee lisää valoa ja tilaa ja sitä tulisi harventaa. Tarkempi harvennusajankohta määräytyy puuston kehityksen mukaan, mutta hyvän kasvun ylläpitämiseksi vihreän latvuksen osuus puun pituudesta tulisi olla vähintään 30-40% puun pituudesta. Harjulla puustoa voidaan kasvattaa hieman normaalia talousmetsää harvemmassa, jotta siellä jo tässä vaiheessa olisi koettavissa avoimia, runkojen lomitse siivilöityviä näkymiä. Liian harvana puustoa ei kuitenkaan kannata kasvattaa, jotta puista ei tulisi turhan paksuoksaisia ja leveitä. 4.4 Varttuneen metsän kasvatus Ensimmäisen varsinaisen harvennuksen jälkeen puusto alkaa hiljalleen järeytyä ja kasvaa pituutta siten, että se alkaa näyttää kunnon puulta. Noin 40 vuoden kuluttua uudistamisesta puusto on noin metriä pitkää. 50 vuoden kuluttua puusto on noin metriä pitkää ja 60 vuoden kuluttua puusto olisi suurin piirtein sen kokoista kun Harjun lakialueilla tällä hetkellä. Puuston harvennuksia pitäisi tehdä säännöllisesti, jotta latvus säilyisi terveenä ja elinvoimaisena ja että runko järeytyisi riittävästi jaksaakseen pitää puuta pystyssä vielä vuosikymmenten ajan. Varttunutta puustoa kannattaisi harventaa useammassa otteessa siten, että runkoluku tulisi tiheydeltään olemaan tämän kasvatusvaiheen loppupuolella noin runkoa/ha. Harvennusten avulla Harjulle voidaan muodostaa valoisa mäntymetsä, josta aukeaa avarat maisemat ja jossa on mukava kulkea. Puiden tasavälisyyttä pyritään välttämään, jotta tunnelmasta tulisi luonteva. Myös yksittäisiä, hyväkuntoisia vanhempia maisemapuita säilyttämällä pyritään samaan vaikutelmaan. 4.3 Uudistuskypsän puuston hoitaminen Puuston kasvu alkaa hidastua hiljalleen vuoden iässä. Sekä pituus- että paksuuskasvu hidastuvat, mutta kasvu ei lakkaa kokonaan. Noin 100-vuotiaana mänty on Harjun olosuhteissa yli 20 metriä pitkä. Tässä vaiheessa pyritään vielä harventamalla ja yksittäisiä huonoja puita poistamalla valikoimaan jääviksi puiksi mahdollisimman hyviä puuyksilöitä. Tässä vaiheessa puita olisi runkoa/ha 4.5 Ylläpitovaihe Ylläpitovaiheessa puusto on n vuotiasta. Suurin osa Harjusta on nyt tässä vaiheessa. Tällöin mäntymetsä on esteettisessä tavoitetilassaan, ja hoidon tavoitteena on pylväsmäisen männikön ylläpitäminen. Kuitenkin, jotta uudistaminen ei myöhemmin tapahtuisi nyt /22

13 vuotiaassa metsässä yhdellä kertaa, on joillakin alueilla syytä aloittaa jo uudistamistoimenpiteet. Tätä puoltaa myös puuston osin huono kunto. Erityisesti uudistamista on harkittava niillä alueilla, joissa on jonkinlaista taimiainesta alikasvoksena. 4.5 Uudistamisvaihe Uudistamisvaiheessa puuston uudistumiskyky ja kunto alkavat heiketä. Kuntonsa puolesta osa Harjun 150-vuotiaista metsistä on jo tässä vaiheessa. Toimenpiteiden tavoitteena on vakiinnuttaa uusi puusukupolvi ja valikoida heikkenevästä vanhasta puustosta parhaimmat säästö- tai maisemapuut. Näitä puita tullaan säästämään myös tulevissa toimenpiteissä, mikäli puun kunto sen sallii. Harjun männiköiden uudistamisia suunniteltaessa täytyy ottaa huomioon männyn suuri valontarve. Taajamametsien hoito kirjan mukaan männyn uudistamiseksi vaadittavan aukon optimaalinen koko on kaksi kertaa valtapuuston korkeus. Eli männyillä optimaalisen aukon koko olisi läpimitaltaan n. 50 metriä. Harjulla uudistamisen periaatteeksi ollaan esittämässä noin metrin kokoisia eli n. 0,1-0,2 hehtaarin pienaukkoja, jotka toteutetaan vähitellen seuraavien vuoden kuluessa (uudistamisperiaatteista enemmän kappaleessa 5.2). Näille aukoille voidaan jättää ylispuiksi hienoimpia ja terveimpiä puuyksilöitä. Seuraavien 150 vuoden ajan siluetin yhtenäisyyden turvaa nykyinen Harjun laen 60-vuotias metsä. Tämän jälkeen ovat rinnealueiden metsät taas ehtineet sellaiseen pituuteen, että ne säilyttävät siluetin eheyden, vaikka lakialueen metsiä alettaisiin tällöin vuorollaan uudistamaan. Aukkojen reunat rajataan mahdollisimman luonnollisesti puuston rakenteen ja maaston muotojen mukaan tätä rajausta tehdään suunnitteluvaiheen lisäksi vielä itse toteutusvaiheessa. Aukkojen rajaamisessa tullaan myös pohtimaan mm. reiteiltä, sisääntuloista ja muista tärkeistä suunnista avautuvia näkymiä, jotta vaikutelma olisi luontevasti vaihteleva eikä liian suuria aukkovaikutelmia syntyisi. Toisaalta tulee myös varoa liian pirstaleisen vaikutelman luomista, joka voi syntyä liian vierekkäin sijaitsevien eri-ikäisten uudistusalojen myötä. Harjun siluetti kaukomaisemassa tulee säilymään yhtenäisenä uudistuksista huolimatta. Siluetin ääriviiva tulee muuttumaan ja elämään, mutta uudistukset eivät tule aiheuttamaan siihen äkkinäisiä muutoksia tai jyrkkiä pykällyksiä Lahopuuston jättäminen Harjun runsaan virkistyskäytön vuoksi lahopuustoa ei ole mahdollista alueella juuri säilyttää. Mahdollisia pienialaisia kohteita voi löytyä pohjoisrinteiltä, missä lahopuustoa on kenties mahdollista säilyttää ilman, että siitä aiheutuu haittaa virkistyskäytölle tai ihmisten turvallisuudelle. Tarkemmin lahopuiden säilyttämismahdollisuudet tullaan tutkimaan tämän raportin jälkeen tarkennettavassa metsäsuunnitelmassa. 13/22

14 Alla on virtuaalimallista otetut havainnekuvat Harjusta nähtynä Kuokkalan sillalta (siltaa tai etualan rakennuksia ei ole mallinnettu, keskustan rakennukset valkoisina massoina) V (toteutettu alkuvaiheen uudistukset) V (toteutettu toisen vaiheen uudistukset) V (toteutettu kolmannen vaiheen uudistukset) 14/22

15 5 HARJUN PUUSTON UUDISTAMISPERIAATTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET Harjun alueella tavoitteena on mäntymetsän säilyttäminen. Joitakin yksittäisiä muita puita kuten koivuja, kuusia ja pihlajia voidaan alueella toki edelleen säilyttää ja kasvattaa. Seuraavassa on kuvattu sekä 0-vaihtoehto ( ei tehdä mitään ) että uudistusvaihtoehto. Selvityksen perusteella suositellaan Harjulla edettävän uudistusvaihtoehdossa kuvatun perusteella. Vaihtoehtojen osalta on kuvailtu ja virtuaalimallista kaapatuin havainnekuvin pyritty visualisoimaan niiden vaikutuksia erityisesti maisemaan sekä virkistyskokemuksiin vaihtoehto ( ei tehdä mitään ) Asukkailta on tullut kommentteja, että Harjun puita ei saisi kaataa. Siksi tässä on kuvattu ns. 0- vaihtoehto jolla tarkoitetaan sitä, että Harjulle ei tehtäisi yhtään avohakkuualaa, ainoastaan huonojen puiden poimintahakkuita. Lisäksi pyrittäisiin avonaisimmille paikoille istuttamaan uutta taimiainesta. Koska mänty on valoa vaativa puulaji, voidaan olettaa, että uudistuminen ei tällä keinoin olisi takuuvarmaa, ja lopputuloksesta tulisi todennäköisesti laikkuinen. Kirjan Taajamametsät suunnittelu ja hoito (Hamberg ym. 2012) mukaan alle 20 metrin kokoisissa pienaukoissa ei männyn taimettumista juurikaan luonnostaan tapahdu. Tällaisessa aukossa valo-olosuhteet ovat istutetuillekin taimille huonot, ja niiden kasvu on hidasta. 0-vaihtoehdon vaikutuksia ja ilmettä on havainnollistettu virtuaalimallista otetuin havainnekuvin seuraavalla sivulla. Ne kuvaavat Harjun pohjoisosien tilannetta n. 50 vuoden kuluttua. Koko visualisointi on nähtävissä internetissä osoitteessa Tuolloin noin vuonna 2060 suurin osa Harjun puista 2/3 osaa Harjun pinta-alasta - on 200- vuotiaita ja saavuttamassa elinkaarensa loppupään. Harjulta on jouduttu poistamaan pikku hiljaa huonokuntoisia puita ja metsän rakenne on selvästi harventunut. Vaikka taimia olisi istutettu jatkuvasti, on se jouduttu tekemään pieninä laikkuina. Tämän lisäksi taimien epävarma kasvuun lähtö valon puutteen vuoksi tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että metsämaisema on epätasainen. Vanhojen puiden runkoluku hehtaarilla voi vaihdella välillä. (ks. ylempi kuva seuraavalla sivulla vaiheesta 1) Tässä vaiheessa, noin 50 vuoden kuluttua jouduttaisiin suurin osa Harjun vanhoista puista poistamaan lähes kerralla. Yli 200-vuotiaiksi puista voi elää ehkä muutama kymmenen puuta hehtaaria kohden, ja seuraavien vuoden kuluessa vanhojen puiden määrä tulee edelleen pienenemään nopeasti. Kun vanhat puut joudutaan suurelta osin tuolloin kerralla poistamaan, kerralla uudistettavasta alueesta tulee laaja. Alueella epätasaisesti kasvava nuorempi puusto ei pysty turvaamaan näkymien eheyttä ja yhtenäisyyttä, ja Harjun metsämaisemien visuaalista ilmettä hallitsevat taimikot sekä rikkonaiset ja epäyhtenäiset nuoret metsälaikut. 15/22

16 Alla olevat virtuaalimallista otetut havainnekuvat näkymästä Harjun pohjoisosista (vaihtoehdossa ei tehdä mitään ) Vaihe 1 / v vuotiaita puita vielä jonkun verran jäljellä Vaihe 2 / v Vanhat puut poistettu 16/22

17 5.2 Uudistamisvaihtoehto Tässä selvityksessä on lähdetty ajatuksesta, että kappaleessa 5.1 esitetty etenemistapa ei voi olla maisemallisesti tai virkistyksellisesti kestävä lähtökohta pitkällä aikavälillä. Sen sijaan on pyritty löytämään periaate, jolla uudistaminen käynnistettäisiin vaiheittain siten, että nykyisin 150-vuotiaat metsäkuviot uudistettaisiin pikku hiljaa, noin vuoden kuluessa. Tässä selvityksessä esitetään tarkemmin vain ensimmäisen vaiheen uudistusperiaatteet (vuoteen 2020 saakka), mutta sen taustaksi on kuitenkin oltava jo käsitys, miten pitkällä aikavälillä on tarkoitus edetä. Seuraavassa on kuvattu toimenpiteitä vuoteen 2040 saakka samoin tietokoneavusteisessa mallinnuksessa on toimenpiteitä havainnollistettu sinne saakka. Havainnekuvat ovat otteita mallinnuksesta, koko visualisointi on nähtävissä internetissä osoitteessa Uudistusvaihtoehdossa on esitetty, että Harjulla toteutetaan noin vuoden välein suhteellisen pienikokoisia avohakkuita (n. 0,1 0,2 ha eli läpimitaltaan keskimäärin n metrin kokoisia aukkoja) eri puolilla Harjua (ks. seuraavan sivun kartta, jossa ensimmäisessä vaiheessa uudistettavaksi esitetyt kuviot on esitetty alustavasti). Uudistukset koskisivat siis nyt 150-vuotiaita metsäkuvioita. Alueille pyritään jättämään hienoimpia ja hyväkuntoisempia, vanhoja puuyksiköitä maisemapuiksi. Uudistusaloille istutettaisiin suurikokoisia metsätaimia 2000 tainta hehtaarille. Lisäksi erityisissä kohdissa, kuten sisääntulojen tuntumassa, voitaisiin käyttää myös isompaa taimiainesta. Taimien määrä voi olla vähäisempikin, mikäli luontaista taimiainesta on olemassa. Kulutukselle herkimmissä kohdissa voidaan taimetettuja alueita myös aidata, jotta puut saavat kasvurauhan alkuvuosiksi. Kaiken kaikkiaan ensimmäisessä vaiheessa uudistettaisiin pienaukkohakkuin noin 1,5 hehtaarin suuruinen alue eli aukkoja olisi yhteensä n. 10 aluetta. Ensi vaiheessa uudistettaisiin erityisesti ne osat Harjua, joissa jonkin verran on nuorempaa puustoa jo kasvamassa. 17/22

18 ENSIMMÄISESSÄ VAIHEESSA UUDISTETTAVAT METSÄALAT Alustava esitys PIENAUKKOHAKKUU yksittäisen hakkuualan suuruus 0,1 0,2 ha PUUSTON TÄYDENNYSISTUTUKSET nykyisin pa. puuttomia alueita VESILINNAN RINTEEN KORISTE- JA PIENPUUISTUTUKSET 18/22

19 Noin vuoden kuluttua näillä uudistetuilla aloilla kasvava puusto tulisi olemaan noin 6- metristä. Tällöin toteutettaisiin uudet avohakkuut, taas ehkä reilun yhden hehtaarin alalta, yhteensä n pienaukkona. Toisen vaiheen pienaukkojen suunnittelussa on mahdollista hyödyntää ensimmäisessä vaiheessa tehtyjä pienaukkoja laajentamalla niitä. Mikäli tehdään erillisiä pienaukkoja, on huolehdittava siitä, että aukot eivät ole liian lähellä toisiaan muutoin vaikutelmasta saattaa tulla rikkonainen. Hakkuiden rajauksessa pyrittäisiin siihen, että niiden muotoilu noudattaisi mahdollisimman luontevasti puuston rakennetta sekä maaston muotoja. Myös rajautuminen reitteihin ja alueella avautuvat näkymät huomioitaisiin esim. siten, että reittien varsilla pyrittäisiin säilyttämään maisemapuita. Myös Harjun laidoilla kulkevien katujen ja muiden alueiden suuntaan olevia näkymiä pyrittäisiin erityisesti ottamaan huomioon. Aukkojen sulautumista ympäristöön voisi edesauttaa tapauskohtaisesti ja harkitusti jätetyt puuryhmät aukkojen laidoilla sekä yksittäiset säilytettävät iäkkäät maisemapuut. Pienaukkojen ongelmana saattaa olla se, että alueella on hyvin eri-ikäisiä alueita, mikä voi vähentää maiseman yhtenäisyyttä ja selkeyttä. Maisemasta saattaa tulla sekava ja vaikeasti jäsennettävä, jos pienaukot ovat lähellä toisiaan ja niitä on paljon. Aukkojen välillä on syytä säilyä riittävän laajat välimetsäalueet. Tästä syystä ensimmäisen vaiheen uudistamistapaa tulee arvioida ja uudistamisperiaatteita tarpeen mukaan tarkistaa ennen toisen vaiheen uudistamishakkuita. Lähimaisemassa, esim. Harjun reiteillä kuljettaessa, maisemallisesti ongelmallisemmaksi vaiheeksi saattaa muodostua vuoden ikäinen taimikkovaihe, jossa puut kasvavat vielä niin tiheässä, että vaikutelma lähietäisyydeltä voi muodostua pusikkomaiseksi. Tämä korostunee Harjulla, jossa on tällä hetkellä lähes kaikkialla hyvin pilarimainen puustorakenne, ja sen ansiosta puiden lomitse avautuu suhteellisen pitkiä ja avoimia näkymiä. Reittien varsien näkymiin tuleekin kiinnittää erityisesti huomiota siten, että ei jouduta kulkemaan kovin pitkään molemmin puolin reittiä sijaitsevien nuorien taimikkojen välissä, vaan reitin toisella puolella tai edessä on näkyvissä avoimempi metsämaisema. Edelleen kolmannessa vaiheessa n vuoden kuluttua toteutettaisiin seuraavat 8-10 pienaukkoa. Tällöin ensimmäisessä vaiheessa toteutetut avohakkuut ovat saavuttaneet jo yli 10 metrin koon ja alkavat näyttämään jo melko viihtyisältä ja virkistyksellisesti houkuttelevalta metsältä siten taimikkovaiheen aukeinta tilannetta ei kerralla Harjulla olisi kuin n. 2,5-3 hehtaarin alalla (Harjun metsien kokonaispinta-alan ollessa n. 13,5 ha). Uudistuksia jatkettaisiin samaan tapaan edelleen myös vuoden 2040 jälkeen. Toimenpiteiden vaikutuksia tullaan tietenkin arvioimaan jatkuvasti ja kokemusten pohjalta voidaan uudistusperiaatteita jatkossa tarkistaa. Molemmissa vaihtoehdoissa on kaukomaiseman osalta samankaltainen tilanne, jossa Harjun laen nyt n. 60-vuotias metsä säilyy pitkään, ja turvaa Harjun siluetin säilymisen yhtenäisenä. Uudistamisvaihtoehdossa alempien rinnealueiden puuston aktiivisen uudistamisen ansiosta on niiden puusto suhteellisen kookasta siinä vaiheessa, kun lakialueen metsät ovat uudistusvuorossa n. 150 vuoden kuluttua. Vaikka lakialueen puustoa tällöin uudistettaisiin 19/22

20 melko voimakkaastikin, alempien rinteiden kookas puusto tulisi ehkäisemään siluetin voimakkaan rikkoutumisen. Alla virtuaalimallista otetut havainnekuvat näkymästä Harjukadun pohjoispäästä etelään (uudistusvaihtoehdosta) V (ensimmäisen vaiheen uudistukset toteutettu) V (toisen vaiheen uudistukset toteutettu) 20/22

21 V (kolmannen vaiheen uudistukset toteutettu) 6 TIETOKONEAVUSTEINEN HAVAINNOLLISTAMINEN Harjun puuston uudistamisen maisemallisia vaikutuksia on havainnollistettu tietokoneavusteisesti. Mallin on tehnyt FCG Oy / Tuomo Järvinen. Havainnollistaminen on toteutettu Vianova:n NovaPoint Virtual Map -ohjelmalla. Ohjelmaa käytetään yhdessä AutoCadin kanssa. Mallia työstetään AutoCadissa 2d-muodossa. Virtual Map muuntaa aineiston automaattisesti virtuaalimalliksi käyttäjän säädettävissä olevilla parametreillä. Esimerkiksi yksinkertainen polyline (viiva) AutoCadissa muuntuu maastomallin pintaa myötäileväksi ajoradaksi halutulla leveydellä ja pintatekstuurilla. Ohjelma huolehtii ajoradan sijainnin päivityksestä virtuaalimallissa, jos viivan sijaintia tai muotoa muutetaan AutoCadissa. Virtuaalimallinnus ei edellytä suunnittelijalta 3d-mallinnusosaamista. Virtuaalimallissa voidaan liikkua vapaasti kuten tietokonepelissä ja se voidaan jakaa internetissä. Mallissa ei vielä voi olla samanaikaisia käyttäjiä kuten verkkopeleissä vaan malli ladataan kokonaisuudessaan fyysisesti omalle tietokoneelle tarkastelua varten. Reaaliaikaisen liikkumisen lisäksi mallista voidaan tuottaa still-havainnekuvia ja videoita. Samalla mallilla on mahdollista tutkia erilaisia vaihtoehtoja. Pohjatiedot metsäkuvioista, joihin havainnollistaminen perustuu, on laadittu yhteistyössä kaupunkirakennepalvelujen maisema- ja metsäasiantuntijoiden kanssa. Mallinnuksessa esitetyt uudistusalat ovat suuntaa-antavia. Tarkemmassa jatkosuunnittelussa uudistusalojen sijainti ja muoto voi vielä muuttua, kun esim. nykyinen taimireservi on tarkemmin kartoitettu. Mallinnuksen ajatuksena on ollut antaa jonkinlainen käsitys siitä, miten tämän tyyppinen ja laajuinen uudistamistapa maisemaan vaikuttaa. Mallinnuksen pohjaksi ei puita ole esitetty puu puulta, vaan tietokone mallintaa näkymät pohjautuen alueisiin ja niihin 21/22

22 sidottuihin runkoluku- (runkoa/ha), puuston keskipituus- ja pituuden vaihtelutietoihin. Mallissa puusto on todellisuutta tasalaatuisempaa, ja samanikäiset puut ovat hyvin yhdennäköisiä. Muun lajista puustoa kuin mäntyä ei mallissa ole esitetty, vaikka alueella on mm. koivua, pihlajaa, kuusta ja lehtikuusia. Poikkeuksena edellisestä havainnollistamiseen on viety muutamia yksittäispuita Neron portaiden vierustalle. Muutenkaan tietokoneavusteinen mallinnus ei voi vastata täysin todellisuutta. Näin on varsinkin elävän kasvimateriaalin suhteen. Mallinnuksessa ei esitetä rakenteellisia yksityiskohtia, kuten valaisinpylväitä. Maan pinta muodostuu tasoksi venytetystä ilmakuvasta. Ympäröivät rakennukset on esitetty pääasiassa valkoisina massoina ja koko kaupungista ei rakennuksia ole mallinnettu kokonaan eli kaukonäkymissä ei muu kaupunki näy realistisesti. Maastomalli on saatu kaupungin tonttiosastolta ja sen tarkkuus on Harjun alueella 10 cm luokkaa. Harjua ympäröivän maastomallin pinnan tarkkuutta on vähennetty huomattavasti, jotta malli ei kävisi tietokoneelle liian raskaaksi. Mallinnuksen tarkoituksena on saada käsitys puuston uudistamisen maisemallisen vaikutuksen suunnasta ja suuruudesta. 0-vaihtoehdosta ( ei tehdä mitään ) on mallinnettu kaksi vaihetta: ensimmäinen vaihe kuvaa tilannetta n. vuonna 2060, kun vielä säilyneet, tuolloin 200- vuotiaat puut ovat vielä pystyssä toinen vaihe kuvaa tilannetta noin vuonna 2060, jossa nämä 200-vuotiaat puut on poistettu Uudistusvaihtoehdon mallintaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen, jotka on nimetty vuosilukujen mukaan: ensimmäinen vaihe kuvaa tilannetta, kun lähivuosiksi suunnitellut toimenpiteet toteutuvat (v. 2012) vaihe on nimetty vuoden 2012 mukaan, mutta käytännössä toimenpiteet ajoittunevat vuosille toinen vaihe kuvaa tilannetta noin vuoden kuluttua (v ) kolmas vaihe kuvaa tilannetta noin 30 vuoden kuluttua (n. v. 2040) Käytännössä uudistamisen toimenpiteet voidaan jakaa vielä useampaan vaiheeseen eli Harjulla saatetaan tehdä toimenpiteitä esim. viiden tai kymmenen vuoden välein, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi (esim. nuoren puuston kehittymisedellytysten turvaamiseksi). Esitetty aikajaottelu on tehty lähinnä visualisoinnin yksinkertaistamiseksi. Lisätietoja: Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, puh Merja Kytömäki, metsäsuunnittelija, puh sähköposti: 22/22

Harjun puuston uudistamisen linjaukset v. 2020 saakka

Harjun puuston uudistamisen linjaukset v. 2020 saakka Harjun puuston uudistamisen linjaukset v. 2020 saakka LUONNOS 22.8.2011 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut 1/21 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 1. Harjun puuston historia 4 2. Harjun puusto nykyisin

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

96 18.05.2016. Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Kiinteistö Oy Kurssipesän maisematyölupaa 4.2.2014 3

96 18.05.2016. Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Kiinteistö Oy Kurssipesän maisematyölupaa 4.2.2014 3 Rakennus- ja ympäristölautakunta 96 18.05.2016 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Kiinteistö Oy Kurssipesän maisematyölupaa 4.2.2014 3 18/51.514/2014 RAKYL 96 Selostus: Itä-Suomen

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Poiminta- ja pienaukkohakkuut Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

KAUPIN METSÄTAITORATA

KAUPIN METSÄTAITORATA KAUPIN METSÄTAITORATA Kaupin metsätaitorata -ohje 2 (8) Tervetuloa metsätaitoradalle Kaupin Kuntokolmoselle! Kaupin metsätaitorata on noin kolme kilometriä pitkä kiinteä rata, jolla pääset harjoittelemaan

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS 1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix

Lisätiedot

1.6.2016. Yleiskuvaus

1.6.2016. Yleiskuvaus Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen 1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 2013 Marko Pesu Suunnittelu- ja rakentamisvaihe Helppohoitoisesta ja luonnonmukaisesta mökkipihasta

Lisätiedot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot