Harjun puuston uudistamisen linjaukset v saakka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harjun puuston uudistamisen linjaukset v. 2020 saakka"

Transkriptio

1 Harjun puuston uudistamisen linjaukset v saakka Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut 1/22

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 1. Harjun puuston historia 5 2. Harjun puusto nykyisin 6 3. Harjun puuston kasvuolosuhteet ja niiden aiheuttamat haasteet 9 4. Mäntymetsän kasvatus Harjulla Harjun puuston uudistamisperiaatteet ja niiden vaikutukset Tietokoneavusteinen mallintaminen 21 2/22

3 JOHDANTO Harjun puuston uudistamisen linjaukset vuoteen raportti on laadittu täydentämään Harjulle laadittua maisemasuunnitelmaa, joka hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa Maisemasuunnitelma on yleispiirteinen tulevaa maankäyttöä ja kehittämishankkeita ohjaava suunnitelma. Siinä määritellään Harjun toimintojen, reittien, kasvillisuuden, valaistuksen sekä kalustuksen ja varustuksen kehittämisperiaatteet. Jyväskylän Harju on kaupungin keskustan tärkeä maamerkki, valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö sekä osa keskustan merkittävää viheraluekokonaisuutta, Kehä Vihreää. Sekä kauko- että lähimaisemassa tärkein elementti on puusto. Sen vuoksi maisemasuunnitelmaa laadittaessa nousi esille, että puuston osalta tulee tutkia tarkkaan puuston uudistamisen periaatteet ja niiden vaikutukset maisemaan. Myös asukkaiden suunnasta on tullut runsaasti kysymyksiä siitä, mitä puille tulee tapahtumaan. Puuston uudistaminen on monella tapaa hyvin keskeinen kysymys Harjun tulevaisuudessa sekä lähivuosina että pidemmälläkin aikavälillä tarkasteltaessa. Puusto Harjulla on valtaosin ikääntynyttä ja se tulee saavuttamaan elinkaarensa pään seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Heikkokuntoista ja kuollutta puustoa on alueelta jouduttu poistamaan viime vuosina paljon ja vauhti tulee tulevaisuudessa kiihtymään entisestään. Tämän vuoksi lähivuosina on aloitettava uudistamistoimenpiteitä, joilla luodaan pohja elinvoimaiselle harjumetsälle tulevaisuudessa. Harjun maisemasuunnitelmassa on puuston kehittämisajatukset esitetty hyvin yleispiirteisesti. Tämän raportin on tarkoitus syventää suunnitelmaa puuston uudistamisen osalta. Tämän selvityksen pohjaksi on laadittu uudistamista havainnollistava tietokoneavusteinen visualisointi, joka on katsottavissa internetissä osoitteessa: Puuston uudistamisen linjaus raportti oli luonnoksena nähtävillä maisemasuunnitelman kanssa samanaikaisesti välisen ajan. Nähtävilläoloaikana pidettiin myös asukastilaisuus, jossa puuston uudistamista esiteltiin mm. virtuaalimallin avulla. Nähtävilläolon aikana saatiin joitakin puustoa koskevia kommentteja, joiden pohjalta on tehty vähäisiä muutoksia tähän selvitykseen. Uutta nähtävilläoloa tai asukastilaisuutta ei ole katsottu enää tarpeelliseksi järjestää. Tämä selvitys viedään valmistuttuaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksyttäväksi. Tässä raportissa esitetyt periaatteet tarkentuvat vielä jatkossa metsäsuunnitelmassa, joka on metsien uudistamista ja hoitoa koskeva yksityiskohtaisempi suunnitelma. Tällöin tullaan tarkentamaan tässä raportissa esitettyjä ajatuksia päivittämällä metsikkökuviotiedot sekä 3/22

4 laatimalla yksityiskohtaiset ohjeet uudistusten ja hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta. Koska kyseessä on elävä materiaali, pohditaan vielä toteutusvaiheessakin melkeinpä puu puulta parhainta tapaa toteuttaa uudistamiset, jotta maisemalliset ja virkistykselliset haittavaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Uudistamiseen tähtääville pienaukkohakkuille haetaan myös maisematyölupa ennen toimenpiteiden toteuttamista. 4/22

5 1. HARJUN PUUSTON HISTORIA (lähde: Jyväskylän Harjun puistomännikön kehitys, hoito ja nykytila, Jukka T. Virtanen, 1985) Jyväskylän kaupungin alkuaikoina (Jyväskylän kaupunki on perustettu vuonna 1837) Harju ei saanut juuri huomiota osakseen. Harju esiintyi ensimmäisen kerran varsinaisena puistoalueena 1900-luvun alussa. Aikojen saatossa alueen käytölle on ollut suunnitelmia aina moottoritien rakentamista myöten, mutta Harju on onneksi säästynyt näiltä suunnitelmilta ja on saanut ja saa toimia jatkossakin hoidettuna virkistysalueena. Tiedot puuston syntyhistoriasta ovat puutteelliset, mutta joka tapauksessa alueen puusto on luontaisesti syntynyttä. Valtaosa puustosta on nyt noin 150-vuotiasta, joten nykyinen puusto on syntynyt joskus 1800-luvun puolivälin jälkeen luvun alkupuolella alueella on todennäköisesti tehty jonkinlaisia hoitotoimenpiteitä. Alueen merkittävin hakkuu tehtiin talvisodan aikaan, kun Harjun laelle sijoitettiin ilmatorjuntapatteristo. Tällöin kaikki puut Harjun lakialueelta hakattiin pois. Alla oleva valokuva alueelta havainnollistaa harjun lakialueen ilmettä tuohon aikaan. Talvisodan aikana Harjun lakialueen puusto kaadettiin kokonaan. (Kuva: Keski-Suomen museo) Vuonna 1954 Harjun alueen puustosta on teetetty tutkimus, jossa on arvioitu puuston kuntoa sekä ehdotettu toimenpiteitä, joilla parannettaisiin sen elinvoimaisuutta luvuilla Harjun puustoa lienee hoidettu suunnitelman mukaan. Lakialueen nuoremmalle puustolle on tehty harvennus 1970-luvun lopulla. Vuosiksi on tehty erillinen suunnitelma Harjun alueen metsien hoidosta. Nykyinen metsäsuunnitelma alueelta on 2000-luvun alusta. 5/22

6 Viimeisin laajempi harvennus Harjulla on tehty vuonna 1999, jolloin on harvennettu lakialueen puustoa sekä poistettu koko alueelta sairaita ja huonoja puita. Tämän jälkeen Harjulta on poistettu huonokuntoisia puita noin 50 runkoa/vuosi tahdilla. Jatkossa poistettavien puiden määrä tulee kasvamaan ja elinvoimaisten runkojen määrä vähenemään ellei puuston ikärakennetta aleta aktiivisesti nuorentamaan. 2. HARJUN PUUSTO NYKYISIN Harjun alueelle on tehty metsäsuunnitelma 2000-luvun alkupuolella. Tämän selvityksen tiedot (mm. puuston ikä ja runkotiheys) perustuvat kyseisen metsäsuunnitelman sekä maastokäyntien perusteella tarkennettuihin tietoihin. Tämänhetkistä metsäsuunnitelmaa tullaan tarkentamaan tällä hetkellä käynnissä olevien selvitysten ja päätösten jälkeen. Harjun puusto on pääasiassa iäkästä männikköä. Kasvupaikkatyypiltään Harjun alue on tuoretta ja lehtomaista kangasta. Paikoitellen alueella kasvaa hieman koivuja, myös yksittäiset kuuset sekä eteläosiin istutetut lehtikuuset ovat muusta metsästä poikkeavia lajeja. Alikasvoksena kasvaa paikoitellen paljonkin pihlajaa. Lakialueita lukuun ottamatta harjun metsät luokitellaan metsäsuunnitelmassa uudistuskypsiksi metsiksi. Puustosta suurin osa on noin 150-vuotiasta männikköä ja pituudeltaan yli 20-metristä. Lounaisosassa, Oikokadun torin lähellä sijaitsevan lehtokuvion puusto on noin 130-vuotiasta, ja koilliskulmassa sijaitsevan kuvion puusto on hieman alle satavuotiasta. Näillä alueilla puuston kunto on tällä hetkellä sellainen, että jatkossa sieltä on turvallisuussyistä poistettava kiihtyvällä tahdilla huonokuntoisia, sairaita ja vaarallisia puita. Ison puuston alta ei suurimmalla osalla aluetta luontaisesti ole lähtenyt syntymään riittävää määrä taimiainesta. Harjun lakialueen puusto on noin 60-vuotiasta ja pituudeltaan noin metristä. Lakialueen puustolla on edellytyksiä säilyä elinvoimaisena vielä yli sata vuotta, mikäli alueen puustoa hoidetaan oikein. Puusto vaatii harvennuksia ja huonojen puiden poistoa, jotta parhaat puuyksilöt säilyisivät hyväkuntoisina mahdollisimman pitkään. 6/22

7 Harjun puuston ikärakenne. Harjulle on myös istutettu koristekasvillisuutta reuna-alueille sekä Vesilinnan lähistölle. Tässä raportissa ei oteta kantaa koristeistutuksiin eikä metsän pohjakasvillisuuden kehittämisperiaatteisiin, vaan niiden uudistamisen periaatteet on kerrottu hyväksytyssä maisemasuunnitelmassa. 7/22

8 Paikoitellen Harjulla on alueita, joissa kasvaa nuorta puustoa. Näillä alueilla tulisi poistaa suuria puita, jotta nuoret männyt saisivat tarvitsemaansa valoa kasvunsa turvaamiseksi. Harjun itärinteillä on jo nykyisellään kohtia, joissa muutaman suuren puun poistolla luotaisiin uudelle, istutettavalle taimiainekselle hyvät kasvuolosuhteet. 8/22

9 Avoimemmissa kohdissa on puusto päässyt uudistumaan, kuvassa noin vuotiaita mäntyjä vanhan puuston lomassa. 3. HARJUN PUUSTON KASVUOLOSUHTEET JA NIIDEN AIHEUTTAMAT HAASTEET 3.1 Kasvuolosuhteiden vaikutus Harjun nykyiseen puustoon Harjun männikön olosuhteet poikkeavat luonnonmukaisista metsistä ja aluetta on historiansa aikana muokattu muutenkin. Alueelle on muun muassa tuotu muualta rehevämpää kasvualustaa ja kylvetty nurmea. Harjun maastoon on kohdistunut ja kohdistuu edelleen suuri käyttöpaine, joka aiheuttaa maaston kulumista. Myös keskusta-alueen äärevämmät ilmastoolosuhteet sekä ilman epäpuhtaudet aiheuttavat puustolle lisästressiä. Nämä tekijät sekä lyhentävät puiden elinkaarta että asettavat omat haasteensa puuston uudistamisen onnistumiselle. Kaikki edellä mainitut stressitekijät yhdessä aiheuttavat olemassa olevalle puustolle sen, että Harjun puusto on normaalia metsää alttiimpia esimerkiksi erilaisille tuhoille, kuten hyönteisille ja sienitaudeille. Tervasroso ja männynkääpä ovat olleet viime vuosien aikana yleisimmät syyt puiden poistoon Harjulta. Tervasroso on sienen aiheuttama tauti, joka aiheuttaa latvan kuolemisen ja vikaisuuksia runkoon. Vioittunut puu on entistä alttiimpi myös esimerkiksi hyönteistuhoille. Männynkääpä puolestaan on sieni, joka lahottaa männyn sydänpuuta. Sairastuneet puut täytyy aina poistaa tällaisilla alueilla, jotta ne eivät aiheuttaisi vaaratilanteita ja että taudit eivät pääsisi leviämään. 9/22

10 3.2 Taimikoiden kasvuolosuhteet Harjulla ja taimettumismahdollisuudet Harjulla on muutamia pienialaisia kuvioita, joilla kasvaa alikasvoksena tai pienissä aukoissa nuorempaa puustoa. Näitä alueita on mm. länsirinteillä kesäteatterin lähistöllä. Tätä jo olemassa olevaa taimikkoa voi osittain hyödyntää jatkossa parantamalla näiden alueiden kasvuolosuhteita. Männyntaimikko menestyy harvahkon mänty tai koivuylispuuston alla jonkin aikaa, mutta se on vapautettava ennen kun taimikon kunto ja kasvu heikentyvät. Männyn elpymiskyky on melko huono, jos taimi on kasvanut liian kauan liian tiukassa tai vähässä valossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli olemassa olevasta taimiaineksesta halutaan saada kasvatuskelpoinen taimikko, on isoja puita poistettava taimien ympäriltä. Luontainen taimettuminen on ollut Harjun alueella melko vähäistä. Uusia taimia ei pääse helposti syntymään sellaisille alueille, joilla pintakasvillisuus on rehevää. Tällaisissa olosuhteissa männyntaimet tukahtuvat valon puutteeseen ja runsaaseen heinäkasvillisuuteen. Myös runsas kulutus ja niittymäisen pohjakasvillisuuden hoito ovat Harjulla aiheuttaneet sen, ettei luontaista uudistumista ole alueella juuri päässyt tapahtumaan. Harju kuvattuna ilmasta käsin vuonna /22

11 4. MÄNTYMETSÄN KASVATUS HARJULLA 4.1 Suunniteltu männyn kiertoaika Harjulla ja muualla vastaavankaltaisilla alueilla Normaalisti männyn kiertoaika taimesta uudistuskypsäksi metsäksi on olosuhteista riippuen vuotta. Harjun mittakaavassa tämän ikäiset puut ovat vielä nuorukaisia, mutta jossakin vaiheessa myös Harjun männyillä tulee ikä vastaan. Taajamametsien hoito kirjan (Ympäristöministeriö, Metla, Metsäkeskus Tapio 1995) mukaan männyn kiertoaikaa voidaan pidentää taajamametsässä siten, että mänty tulisi elinkaarensa päähän noin 220-vuotiaana. Vertailuna Jyväskylän Harjuun, on Punkaharjun luonnonsuojelualueella tavoitteeksi otettu vuotta pitkä puuston kiertoaika (Punkaharjun luonnonsuojelualueen luonnonhoitosuunnitelma 1999, Metsäntutkimuslaitos). Tampereella Pyynikin luonnonsuojelualueella kiertoajaksi on laskettu lähes 400 vuotta. Pyynikillä pienialaisia avohakkuita on eri suunnitelmissa suositeltu hakattavan vajaasta hehtaarista kahteen ja puoleen hehtaariin kymmenvuotiskaudella (Pyynikin luonnonsuojelualue, hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille ). Pyynikin pinta-ala on Harjua suurempi, eli jos näissä molemmissa uudistetaan puustoa suunnilleen samalla vauhdilla, venyy Pyynikin kiertoaika suuremman pinta-alan vuoksi pitemmäksi. Punkaharju, Pyynikki ja Harju eivät ole keskenään täysin samanlaisia eivätkä siten suoraan vertailukelpoisia keskenään. Eroja on muun muassa käyttötarkoituksessa, kulutuksessa, sijainnissa, kasvupaikoissa, pinta-aloissa sekä puustossa. Kaupungin keskustassa sijaitsevan harjumetsän sopivaksi ja realistiseksi kiertoaikatavoitteeksi Jyväskylässä on suunniteltu vuotta. Tällä kiertoajalla on mahdollista säilyttää Harju pitkällä tähtäimellä puustoisena. 4.2 Taimikon hoito ja kehitys Mänty on valopuu ja sille luontaisia kasvupaikkoja ovat kuivahkot kankaat ja sitä huonommat kasvupaikat. Ravinteiden puutteesta mänty ei Harjulla kärsi, vaan ennemminkin pulaa on valosta. Isot puut saavat riittävästi valoa, mutta näiden varjostuksessa kasvaville taimille ei valoa pääse riittävästi. Taimikkovaihe on Harjun olosuhteissa männyn kehitykselle erityisen herkkää aikaa. Vaarana kehitykselle ovat muun muassa valon puute sekä harjulla liikkuvien ihmisen aiheuttamat vahingot. Harjulle esitetään uudistusvaiheessa istutettavan 2000 tainta/hehtaari. Taimien olisi hyvä olla normaalikokoisia metsitystaimia suurempia, jolloin puusto kasvaisi nopeammin taimikkoajan riskien ohitse. Erityisissä paikoissa, kuten esim. tärkeissä käytävien risteyskohdissa tai sisääntulojen tuntumassa tullaan käyttämään 1-2 metriä korkeita taimia. Alkuvaiheessa voi taimikon päällä olla harvakseltaan ylispuustoa, mutta myöhemmin nämäkin olisi hyvä poistaa, jotta ne eivät haittaisi alla kasvavan puuston kehitystä. Yksittäisiä, hyväkuntoisia maisemapuita ja ikihonkia säästetään. Hyvissä olosuhteissa taimikko voisi kasvaa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana noin 4-7 metriseksi, riippuen paljolti istutettavan taimen koosta. Taimikon kehitystä täytyy seurata ja 11/22

12 tarpeen mukaan poistaa häiritsevää heinää ja lehtipuuta taimen ympäriltä. Taimikkovaiheen jälkeen pieni puu ei ole enää niin altis ihmisen aiheuttamille vahingoille. 4.3 Nuoren metsän kasvatus Selvittyään taimikkovaiheesta puusto oletettavasti kasvaisi siten, että noin 20 vuoden kuluttua uudistamisesta mäntymetsä voisi olla noin 8-9 metristä ja 30 vuoden kuluttua se olisi noin metristä. Tässä vaiheessa viimeistään puusto on kasvanut sen verran kookkaaksi, että se tarvitsee lisää valoa ja tilaa ja sitä tulisi harventaa. Tarkempi harvennusajankohta määräytyy puuston kehityksen mukaan, mutta hyvän kasvun ylläpitämiseksi vihreän latvuksen osuus puun pituudesta tulisi olla vähintään 30-40% puun pituudesta. Harjulla puustoa voidaan kasvattaa hieman normaalia talousmetsää harvemmassa, jotta siellä jo tässä vaiheessa olisi koettavissa avoimia, runkojen lomitse siivilöityviä näkymiä. Liian harvana puustoa ei kuitenkaan kannata kasvattaa, jotta puista ei tulisi turhan paksuoksaisia ja leveitä. 4.4 Varttuneen metsän kasvatus Ensimmäisen varsinaisen harvennuksen jälkeen puusto alkaa hiljalleen järeytyä ja kasvaa pituutta siten, että se alkaa näyttää kunnon puulta. Noin 40 vuoden kuluttua uudistamisesta puusto on noin metriä pitkää. 50 vuoden kuluttua puusto on noin metriä pitkää ja 60 vuoden kuluttua puusto olisi suurin piirtein sen kokoista kun Harjun lakialueilla tällä hetkellä. Puuston harvennuksia pitäisi tehdä säännöllisesti, jotta latvus säilyisi terveenä ja elinvoimaisena ja että runko järeytyisi riittävästi jaksaakseen pitää puuta pystyssä vielä vuosikymmenten ajan. Varttunutta puustoa kannattaisi harventaa useammassa otteessa siten, että runkoluku tulisi tiheydeltään olemaan tämän kasvatusvaiheen loppupuolella noin runkoa/ha. Harvennusten avulla Harjulle voidaan muodostaa valoisa mäntymetsä, josta aukeaa avarat maisemat ja jossa on mukava kulkea. Puiden tasavälisyyttä pyritään välttämään, jotta tunnelmasta tulisi luonteva. Myös yksittäisiä, hyväkuntoisia vanhempia maisemapuita säilyttämällä pyritään samaan vaikutelmaan. 4.3 Uudistuskypsän puuston hoitaminen Puuston kasvu alkaa hidastua hiljalleen vuoden iässä. Sekä pituus- että paksuuskasvu hidastuvat, mutta kasvu ei lakkaa kokonaan. Noin 100-vuotiaana mänty on Harjun olosuhteissa yli 20 metriä pitkä. Tässä vaiheessa pyritään vielä harventamalla ja yksittäisiä huonoja puita poistamalla valikoimaan jääviksi puiksi mahdollisimman hyviä puuyksilöitä. Tässä vaiheessa puita olisi runkoa/ha 4.5 Ylläpitovaihe Ylläpitovaiheessa puusto on n vuotiasta. Suurin osa Harjusta on nyt tässä vaiheessa. Tällöin mäntymetsä on esteettisessä tavoitetilassaan, ja hoidon tavoitteena on pylväsmäisen männikön ylläpitäminen. Kuitenkin, jotta uudistaminen ei myöhemmin tapahtuisi nyt /22

13 vuotiaassa metsässä yhdellä kertaa, on joillakin alueilla syytä aloittaa jo uudistamistoimenpiteet. Tätä puoltaa myös puuston osin huono kunto. Erityisesti uudistamista on harkittava niillä alueilla, joissa on jonkinlaista taimiainesta alikasvoksena. 4.5 Uudistamisvaihe Uudistamisvaiheessa puuston uudistumiskyky ja kunto alkavat heiketä. Kuntonsa puolesta osa Harjun 150-vuotiaista metsistä on jo tässä vaiheessa. Toimenpiteiden tavoitteena on vakiinnuttaa uusi puusukupolvi ja valikoida heikkenevästä vanhasta puustosta parhaimmat säästö- tai maisemapuut. Näitä puita tullaan säästämään myös tulevissa toimenpiteissä, mikäli puun kunto sen sallii. Harjun männiköiden uudistamisia suunniteltaessa täytyy ottaa huomioon männyn suuri valontarve. Taajamametsien hoito kirjan mukaan männyn uudistamiseksi vaadittavan aukon optimaalinen koko on kaksi kertaa valtapuuston korkeus. Eli männyillä optimaalisen aukon koko olisi läpimitaltaan n. 50 metriä. Harjulla uudistamisen periaatteeksi ollaan esittämässä noin metrin kokoisia eli n. 0,1-0,2 hehtaarin pienaukkoja, jotka toteutetaan vähitellen seuraavien vuoden kuluessa (uudistamisperiaatteista enemmän kappaleessa 5.2). Näille aukoille voidaan jättää ylispuiksi hienoimpia ja terveimpiä puuyksilöitä. Seuraavien 150 vuoden ajan siluetin yhtenäisyyden turvaa nykyinen Harjun laen 60-vuotias metsä. Tämän jälkeen ovat rinnealueiden metsät taas ehtineet sellaiseen pituuteen, että ne säilyttävät siluetin eheyden, vaikka lakialueen metsiä alettaisiin tällöin vuorollaan uudistamaan. Aukkojen reunat rajataan mahdollisimman luonnollisesti puuston rakenteen ja maaston muotojen mukaan tätä rajausta tehdään suunnitteluvaiheen lisäksi vielä itse toteutusvaiheessa. Aukkojen rajaamisessa tullaan myös pohtimaan mm. reiteiltä, sisääntuloista ja muista tärkeistä suunnista avautuvia näkymiä, jotta vaikutelma olisi luontevasti vaihteleva eikä liian suuria aukkovaikutelmia syntyisi. Toisaalta tulee myös varoa liian pirstaleisen vaikutelman luomista, joka voi syntyä liian vierekkäin sijaitsevien eri-ikäisten uudistusalojen myötä. Harjun siluetti kaukomaisemassa tulee säilymään yhtenäisenä uudistuksista huolimatta. Siluetin ääriviiva tulee muuttumaan ja elämään, mutta uudistukset eivät tule aiheuttamaan siihen äkkinäisiä muutoksia tai jyrkkiä pykällyksiä Lahopuuston jättäminen Harjun runsaan virkistyskäytön vuoksi lahopuustoa ei ole mahdollista alueella juuri säilyttää. Mahdollisia pienialaisia kohteita voi löytyä pohjoisrinteiltä, missä lahopuustoa on kenties mahdollista säilyttää ilman, että siitä aiheutuu haittaa virkistyskäytölle tai ihmisten turvallisuudelle. Tarkemmin lahopuiden säilyttämismahdollisuudet tullaan tutkimaan tämän raportin jälkeen tarkennettavassa metsäsuunnitelmassa. 13/22

14 Alla on virtuaalimallista otetut havainnekuvat Harjusta nähtynä Kuokkalan sillalta (siltaa tai etualan rakennuksia ei ole mallinnettu, keskustan rakennukset valkoisina massoina) V (toteutettu alkuvaiheen uudistukset) V (toteutettu toisen vaiheen uudistukset) V (toteutettu kolmannen vaiheen uudistukset) 14/22

15 5 HARJUN PUUSTON UUDISTAMISPERIAATTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET Harjun alueella tavoitteena on mäntymetsän säilyttäminen. Joitakin yksittäisiä muita puita kuten koivuja, kuusia ja pihlajia voidaan alueella toki edelleen säilyttää ja kasvattaa. Seuraavassa on kuvattu sekä 0-vaihtoehto ( ei tehdä mitään ) että uudistusvaihtoehto. Selvityksen perusteella suositellaan Harjulla edettävän uudistusvaihtoehdossa kuvatun perusteella. Vaihtoehtojen osalta on kuvailtu ja virtuaalimallista kaapatuin havainnekuvin pyritty visualisoimaan niiden vaikutuksia erityisesti maisemaan sekä virkistyskokemuksiin vaihtoehto ( ei tehdä mitään ) Asukkailta on tullut kommentteja, että Harjun puita ei saisi kaataa. Siksi tässä on kuvattu ns. 0- vaihtoehto jolla tarkoitetaan sitä, että Harjulle ei tehtäisi yhtään avohakkuualaa, ainoastaan huonojen puiden poimintahakkuita. Lisäksi pyrittäisiin avonaisimmille paikoille istuttamaan uutta taimiainesta. Koska mänty on valoa vaativa puulaji, voidaan olettaa, että uudistuminen ei tällä keinoin olisi takuuvarmaa, ja lopputuloksesta tulisi todennäköisesti laikkuinen. Kirjan Taajamametsät suunnittelu ja hoito (Hamberg ym. 2012) mukaan alle 20 metrin kokoisissa pienaukoissa ei männyn taimettumista juurikaan luonnostaan tapahdu. Tällaisessa aukossa valo-olosuhteet ovat istutetuillekin taimille huonot, ja niiden kasvu on hidasta. 0-vaihtoehdon vaikutuksia ja ilmettä on havainnollistettu virtuaalimallista otetuin havainnekuvin seuraavalla sivulla. Ne kuvaavat Harjun pohjoisosien tilannetta n. 50 vuoden kuluttua. Koko visualisointi on nähtävissä internetissä osoitteessa Tuolloin noin vuonna 2060 suurin osa Harjun puista 2/3 osaa Harjun pinta-alasta - on 200- vuotiaita ja saavuttamassa elinkaarensa loppupään. Harjulta on jouduttu poistamaan pikku hiljaa huonokuntoisia puita ja metsän rakenne on selvästi harventunut. Vaikka taimia olisi istutettu jatkuvasti, on se jouduttu tekemään pieninä laikkuina. Tämän lisäksi taimien epävarma kasvuun lähtö valon puutteen vuoksi tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että metsämaisema on epätasainen. Vanhojen puiden runkoluku hehtaarilla voi vaihdella välillä. (ks. ylempi kuva seuraavalla sivulla vaiheesta 1) Tässä vaiheessa, noin 50 vuoden kuluttua jouduttaisiin suurin osa Harjun vanhoista puista poistamaan lähes kerralla. Yli 200-vuotiaiksi puista voi elää ehkä muutama kymmenen puuta hehtaaria kohden, ja seuraavien vuoden kuluessa vanhojen puiden määrä tulee edelleen pienenemään nopeasti. Kun vanhat puut joudutaan suurelta osin tuolloin kerralla poistamaan, kerralla uudistettavasta alueesta tulee laaja. Alueella epätasaisesti kasvava nuorempi puusto ei pysty turvaamaan näkymien eheyttä ja yhtenäisyyttä, ja Harjun metsämaisemien visuaalista ilmettä hallitsevat taimikot sekä rikkonaiset ja epäyhtenäiset nuoret metsälaikut. 15/22

16 Alla olevat virtuaalimallista otetut havainnekuvat näkymästä Harjun pohjoisosista (vaihtoehdossa ei tehdä mitään ) Vaihe 1 / v vuotiaita puita vielä jonkun verran jäljellä Vaihe 2 / v Vanhat puut poistettu 16/22

17 5.2 Uudistamisvaihtoehto Tässä selvityksessä on lähdetty ajatuksesta, että kappaleessa 5.1 esitetty etenemistapa ei voi olla maisemallisesti tai virkistyksellisesti kestävä lähtökohta pitkällä aikavälillä. Sen sijaan on pyritty löytämään periaate, jolla uudistaminen käynnistettäisiin vaiheittain siten, että nykyisin 150-vuotiaat metsäkuviot uudistettaisiin pikku hiljaa, noin vuoden kuluessa. Tässä selvityksessä esitetään tarkemmin vain ensimmäisen vaiheen uudistusperiaatteet (vuoteen 2020 saakka), mutta sen taustaksi on kuitenkin oltava jo käsitys, miten pitkällä aikavälillä on tarkoitus edetä. Seuraavassa on kuvattu toimenpiteitä vuoteen 2040 saakka samoin tietokoneavusteisessa mallinnuksessa on toimenpiteitä havainnollistettu sinne saakka. Havainnekuvat ovat otteita mallinnuksesta, koko visualisointi on nähtävissä internetissä osoitteessa Uudistusvaihtoehdossa on esitetty, että Harjulla toteutetaan noin vuoden välein suhteellisen pienikokoisia avohakkuita (n. 0,1 0,2 ha eli läpimitaltaan keskimäärin n metrin kokoisia aukkoja) eri puolilla Harjua (ks. seuraavan sivun kartta, jossa ensimmäisessä vaiheessa uudistettavaksi esitetyt kuviot on esitetty alustavasti). Uudistukset koskisivat siis nyt 150-vuotiaita metsäkuvioita. Alueille pyritään jättämään hienoimpia ja hyväkuntoisempia, vanhoja puuyksiköitä maisemapuiksi. Uudistusaloille istutettaisiin suurikokoisia metsätaimia 2000 tainta hehtaarille. Lisäksi erityisissä kohdissa, kuten sisääntulojen tuntumassa, voitaisiin käyttää myös isompaa taimiainesta. Taimien määrä voi olla vähäisempikin, mikäli luontaista taimiainesta on olemassa. Kulutukselle herkimmissä kohdissa voidaan taimetettuja alueita myös aidata, jotta puut saavat kasvurauhan alkuvuosiksi. Kaiken kaikkiaan ensimmäisessä vaiheessa uudistettaisiin pienaukkohakkuin noin 1,5 hehtaarin suuruinen alue eli aukkoja olisi yhteensä n. 10 aluetta. Ensi vaiheessa uudistettaisiin erityisesti ne osat Harjua, joissa jonkin verran on nuorempaa puustoa jo kasvamassa. 17/22

18 ENSIMMÄISESSÄ VAIHEESSA UUDISTETTAVAT METSÄALAT Alustava esitys PIENAUKKOHAKKUU yksittäisen hakkuualan suuruus 0,1 0,2 ha PUUSTON TÄYDENNYSISTUTUKSET nykyisin pa. puuttomia alueita VESILINNAN RINTEEN KORISTE- JA PIENPUUISTUTUKSET 18/22

19 Noin vuoden kuluttua näillä uudistetuilla aloilla kasvava puusto tulisi olemaan noin 6- metristä. Tällöin toteutettaisiin uudet avohakkuut, taas ehkä reilun yhden hehtaarin alalta, yhteensä n pienaukkona. Toisen vaiheen pienaukkojen suunnittelussa on mahdollista hyödyntää ensimmäisessä vaiheessa tehtyjä pienaukkoja laajentamalla niitä. Mikäli tehdään erillisiä pienaukkoja, on huolehdittava siitä, että aukot eivät ole liian lähellä toisiaan muutoin vaikutelmasta saattaa tulla rikkonainen. Hakkuiden rajauksessa pyrittäisiin siihen, että niiden muotoilu noudattaisi mahdollisimman luontevasti puuston rakennetta sekä maaston muotoja. Myös rajautuminen reitteihin ja alueella avautuvat näkymät huomioitaisiin esim. siten, että reittien varsilla pyrittäisiin säilyttämään maisemapuita. Myös Harjun laidoilla kulkevien katujen ja muiden alueiden suuntaan olevia näkymiä pyrittäisiin erityisesti ottamaan huomioon. Aukkojen sulautumista ympäristöön voisi edesauttaa tapauskohtaisesti ja harkitusti jätetyt puuryhmät aukkojen laidoilla sekä yksittäiset säilytettävät iäkkäät maisemapuut. Pienaukkojen ongelmana saattaa olla se, että alueella on hyvin eri-ikäisiä alueita, mikä voi vähentää maiseman yhtenäisyyttä ja selkeyttä. Maisemasta saattaa tulla sekava ja vaikeasti jäsennettävä, jos pienaukot ovat lähellä toisiaan ja niitä on paljon. Aukkojen välillä on syytä säilyä riittävän laajat välimetsäalueet. Tästä syystä ensimmäisen vaiheen uudistamistapaa tulee arvioida ja uudistamisperiaatteita tarpeen mukaan tarkistaa ennen toisen vaiheen uudistamishakkuita. Lähimaisemassa, esim. Harjun reiteillä kuljettaessa, maisemallisesti ongelmallisemmaksi vaiheeksi saattaa muodostua vuoden ikäinen taimikkovaihe, jossa puut kasvavat vielä niin tiheässä, että vaikutelma lähietäisyydeltä voi muodostua pusikkomaiseksi. Tämä korostunee Harjulla, jossa on tällä hetkellä lähes kaikkialla hyvin pilarimainen puustorakenne, ja sen ansiosta puiden lomitse avautuu suhteellisen pitkiä ja avoimia näkymiä. Reittien varsien näkymiin tuleekin kiinnittää erityisesti huomiota siten, että ei jouduta kulkemaan kovin pitkään molemmin puolin reittiä sijaitsevien nuorien taimikkojen välissä, vaan reitin toisella puolella tai edessä on näkyvissä avoimempi metsämaisema. Edelleen kolmannessa vaiheessa n vuoden kuluttua toteutettaisiin seuraavat 8-10 pienaukkoa. Tällöin ensimmäisessä vaiheessa toteutetut avohakkuut ovat saavuttaneet jo yli 10 metrin koon ja alkavat näyttämään jo melko viihtyisältä ja virkistyksellisesti houkuttelevalta metsältä siten taimikkovaiheen aukeinta tilannetta ei kerralla Harjulla olisi kuin n. 2,5-3 hehtaarin alalla (Harjun metsien kokonaispinta-alan ollessa n. 13,5 ha). Uudistuksia jatkettaisiin samaan tapaan edelleen myös vuoden 2040 jälkeen. Toimenpiteiden vaikutuksia tullaan tietenkin arvioimaan jatkuvasti ja kokemusten pohjalta voidaan uudistusperiaatteita jatkossa tarkistaa. Molemmissa vaihtoehdoissa on kaukomaiseman osalta samankaltainen tilanne, jossa Harjun laen nyt n. 60-vuotias metsä säilyy pitkään, ja turvaa Harjun siluetin säilymisen yhtenäisenä. Uudistamisvaihtoehdossa alempien rinnealueiden puuston aktiivisen uudistamisen ansiosta on niiden puusto suhteellisen kookasta siinä vaiheessa, kun lakialueen metsät ovat uudistusvuorossa n. 150 vuoden kuluttua. Vaikka lakialueen puustoa tällöin uudistettaisiin 19/22

20 melko voimakkaastikin, alempien rinteiden kookas puusto tulisi ehkäisemään siluetin voimakkaan rikkoutumisen. Alla virtuaalimallista otetut havainnekuvat näkymästä Harjukadun pohjoispäästä etelään (uudistusvaihtoehdosta) V (ensimmäisen vaiheen uudistukset toteutettu) V (toisen vaiheen uudistukset toteutettu) 20/22

21 V (kolmannen vaiheen uudistukset toteutettu) 6 TIETOKONEAVUSTEINEN HAVAINNOLLISTAMINEN Harjun puuston uudistamisen maisemallisia vaikutuksia on havainnollistettu tietokoneavusteisesti. Mallin on tehnyt FCG Oy / Tuomo Järvinen. Havainnollistaminen on toteutettu Vianova:n NovaPoint Virtual Map -ohjelmalla. Ohjelmaa käytetään yhdessä AutoCadin kanssa. Mallia työstetään AutoCadissa 2d-muodossa. Virtual Map muuntaa aineiston automaattisesti virtuaalimalliksi käyttäjän säädettävissä olevilla parametreillä. Esimerkiksi yksinkertainen polyline (viiva) AutoCadissa muuntuu maastomallin pintaa myötäileväksi ajoradaksi halutulla leveydellä ja pintatekstuurilla. Ohjelma huolehtii ajoradan sijainnin päivityksestä virtuaalimallissa, jos viivan sijaintia tai muotoa muutetaan AutoCadissa. Virtuaalimallinnus ei edellytä suunnittelijalta 3d-mallinnusosaamista. Virtuaalimallissa voidaan liikkua vapaasti kuten tietokonepelissä ja se voidaan jakaa internetissä. Mallissa ei vielä voi olla samanaikaisia käyttäjiä kuten verkkopeleissä vaan malli ladataan kokonaisuudessaan fyysisesti omalle tietokoneelle tarkastelua varten. Reaaliaikaisen liikkumisen lisäksi mallista voidaan tuottaa still-havainnekuvia ja videoita. Samalla mallilla on mahdollista tutkia erilaisia vaihtoehtoja. Pohjatiedot metsäkuvioista, joihin havainnollistaminen perustuu, on laadittu yhteistyössä kaupunkirakennepalvelujen maisema- ja metsäasiantuntijoiden kanssa. Mallinnuksessa esitetyt uudistusalat ovat suuntaa-antavia. Tarkemmassa jatkosuunnittelussa uudistusalojen sijainti ja muoto voi vielä muuttua, kun esim. nykyinen taimireservi on tarkemmin kartoitettu. Mallinnuksen ajatuksena on ollut antaa jonkinlainen käsitys siitä, miten tämän tyyppinen ja laajuinen uudistamistapa maisemaan vaikuttaa. Mallinnuksen pohjaksi ei puita ole esitetty puu puulta, vaan tietokone mallintaa näkymät pohjautuen alueisiin ja niihin 21/22

22 sidottuihin runkoluku- (runkoa/ha), puuston keskipituus- ja pituuden vaihtelutietoihin. Mallissa puusto on todellisuutta tasalaatuisempaa, ja samanikäiset puut ovat hyvin yhdennäköisiä. Muun lajista puustoa kuin mäntyä ei mallissa ole esitetty, vaikka alueella on mm. koivua, pihlajaa, kuusta ja lehtikuusia. Poikkeuksena edellisestä havainnollistamiseen on viety muutamia yksittäispuita Neron portaiden vierustalle. Muutenkaan tietokoneavusteinen mallinnus ei voi vastata täysin todellisuutta. Näin on varsinkin elävän kasvimateriaalin suhteen. Mallinnuksessa ei esitetä rakenteellisia yksityiskohtia, kuten valaisinpylväitä. Maan pinta muodostuu tasoksi venytetystä ilmakuvasta. Ympäröivät rakennukset on esitetty pääasiassa valkoisina massoina ja koko kaupungista ei rakennuksia ole mallinnettu kokonaan eli kaukonäkymissä ei muu kaupunki näy realistisesti. Maastomalli on saatu kaupungin tonttiosastolta ja sen tarkkuus on Harjun alueella 10 cm luokkaa. Harjua ympäröivän maastomallin pinnan tarkkuutta on vähennetty huomattavasti, jotta malli ei kävisi tietokoneelle liian raskaaksi. Mallinnuksen tarkoituksena on saada käsitys puuston uudistamisen maisemallisen vaikutuksen suunnasta ja suuruudesta. 0-vaihtoehdosta ( ei tehdä mitään ) on mallinnettu kaksi vaihetta: ensimmäinen vaihe kuvaa tilannetta n. vuonna 2060, kun vielä säilyneet, tuolloin 200- vuotiaat puut ovat vielä pystyssä toinen vaihe kuvaa tilannetta noin vuonna 2060, jossa nämä 200-vuotiaat puut on poistettu Uudistusvaihtoehdon mallintaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen, jotka on nimetty vuosilukujen mukaan: ensimmäinen vaihe kuvaa tilannetta, kun lähivuosiksi suunnitellut toimenpiteet toteutuvat (v. 2012) vaihe on nimetty vuoden 2012 mukaan, mutta käytännössä toimenpiteet ajoittunevat vuosille toinen vaihe kuvaa tilannetta noin vuoden kuluttua (v ) kolmas vaihe kuvaa tilannetta noin 30 vuoden kuluttua (n. v. 2040) Käytännössä uudistamisen toimenpiteet voidaan jakaa vielä useampaan vaiheeseen eli Harjulla saatetaan tehdä toimenpiteitä esim. viiden tai kymmenen vuoden välein, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi (esim. nuoren puuston kehittymisedellytysten turvaamiseksi). Esitetty aikajaottelu on tehty lähinnä visualisoinnin yksinkertaistamiseksi. Lisätietoja: Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, puh Merja Kytömäki, metsäsuunnittelija, puh sähköposti: 22/22

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Tutkittavat käsittelyt 1. Avohakkuu metsikkö uudistetaan

Lisätiedot

96 18.05.2016. Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Kiinteistö Oy Kurssipesän maisematyölupaa 4.2.2014 3

96 18.05.2016. Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Kiinteistö Oy Kurssipesän maisematyölupaa 4.2.2014 3 Rakennus- ja ympäristölautakunta 96 18.05.2016 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Kiinteistö Oy Kurssipesän maisematyölupaa 4.2.2014 3 18/51.514/2014 RAKYL 96 Selostus: Itä-Suomen

Lisätiedot

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas

Lisätiedot

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Ville Hallikainen Kuva: Risto Jalkanen Tutkimuskysymykset Mitkä luonnossa vallitsevat ekologiset ja metsänhoidolliset ym. tekijät vaikuttavat tervasroson

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

1.6.2016. Yleiskuvaus

1.6.2016. Yleiskuvaus Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08) LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa

Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa Kati Vierikko Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto kati.vierikko@helsinki.fi www.kativierikko.blogspot.com SUOMALAINEN LUONNONTILAINEN

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4. METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.2015 Uudet metsänhoitomenetelmät kaava-alueilla Metsätalouteen osoitetut

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö WWF Finland Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI GSM: (0400) 422659 Maija.Kaukonen@wwf.fi www.wwf.fi www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto Helsinki 12.1.2010 Viite:

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ?

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? Metsätieteen päivä 12.11.2014 Maarit Jokinen (SYKE), Sanna Mäkeläinen (Helsingin yliopisto), Otso Ovaskainen (Helsingin yliopisto) Johdanto

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

Kulotus ja ennallistaminen tulella

Kulotus ja ennallistaminen tulella Kulotus ja ennallistaminen tulella Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Evon alueella metsämaan kivisyys on

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i - -~ "' ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ - jl,, '.:i - Vedenpää Mittakaava 1 :10000 TAPIO. Koordinaatista ETRS-TM35FIN ~ Keskipiste (490822, 7065779) Tulostettu 23.6.2016?()6 26;3.:.i 10-71 1 / 0 A - TAPIO.

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen

Lisätiedot

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

SUUNNITELMA RAUTALAMMIN PURONIEMEN LEIRIKESKUKSEN LÄHIYMPÄRISTÖN PUUSTON HARVENTAMINEN / VÄLJENTÄMINEN

SUUNNITELMA RAUTALAMMIN PURONIEMEN LEIRIKESKUKSEN LÄHIYMPÄRISTÖN PUUSTON HARVENTAMINEN / VÄLJENTÄMINEN SUUNNITELMA RAUTALAMMIN PURONIEMEN LEIRIKESKUKSEN LÄHIYMPÄRISTÖN PUUSTON HARVENTAMINEN / VÄLJENTÄMINEN Näkymä Korpijärvelle Puroniemeen saavuttaessa 20.2.2016 Sinikka Jokela, ProAgria Pohjois-Savo/Maa-

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Myytti 1: Alikasvos ei elvy Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 4092 Hoitoluokka Suojametsä, pölysuoja Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

Metsät ja metsätalous Evolla

Metsät ja metsätalous Evolla Metsät ja metsätalous Evolla Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Kuivahkon kankaan eli puolukkatyypin metsät

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura 2000 -alueella (FI0600033) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 metsäkeskus Yleis kuvaus Hällämönharju-Valkeiskangas on laaja

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.

Lisätiedot

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 23.11.2011 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 33100 Tampere LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Metsäohjelma 2016 16.11.2015

Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:

Lisätiedot

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut 211 2 Sisällys 1. YLEISTÄ KORJUUJÄLJEN TARKASTUKSISTA 3 2. TULOKSET HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄLJESTÄ 3 2.1 Tarkastetut kohteet 3 2.2 Puustovauriot

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot