Raskaan liikenteen taukopaikkojen tutkimusselvitys Keski-Suomen tiepiirin valtateillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskaan liikenteen taukopaikkojen tutkimusselvitys Keski-Suomen tiepiirin valtateillä"

Transkriptio

1 Raskaan liikenteen taukopaikkojen tutkimusselvitys Keski-Suomen tiepiirin valtateillä Juhana Ojala Opinnäytetyö Huhtikuu 2006 Tekniikka ja liikenne

2 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijä(t) Juhana Ojala Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka Raskaan liikenteen taukopaikkojen tutkimusselvitys Keski-Suomen tiepiirin valtateillä Koulutusohjelma Logistiikka Työn ohjaaja(t) Lehtori, DI, Kaius Kuusimurto Toimeksiantaja(t) Tiehallinto / Keski-Suomen tiepiiri Suunnittelupäällikkö Hannu Keralampi Tiivistelmä Maantiekuljetukset ovat tärkein kuljetusmuoto Suomessa, sillä kotimaan kuljetuksista 65 % hoidetaan maanteiden kautta ja maanteiden tavarakuljetuksista noin 80 % suoritetaan pääteitä pitkin. Raskaan liikenteen etenkin tavaraliikenteen kasvu on tehnyt ajankohtaiseksi kartoittaa taukopaikkojen nykytilaa ja tutkia raskaan liikenteen tarpeisiin soveltuvia taukopaikkoja Keski-Suomen tiepiirin valtateillä. Tutkimusselvityksen tavoitteeksi asetettiin pysäköimis- ja levähdysalueiden varusteiden sekä luokittelun tarkastaminen ja raskaalle liikenteelle soveltuvien taukopaikkojen kartoittaminen. Lisäksi haluttiin selvittää kuljettajien näkemyksiä taukopaikkatarjonnasta Keski-Suomessa. Työ toteutettiin teettämällä kysely taukopaikoista tilausajoliikenteen ja tavaraliikenteen kuljettajilla ja suorittamalla maastoinventointi. Teoriaan perehdyttiin selvittämällä Tiehallinnon taukopaikkoja koskeva suunnittelu- ja toimintamalliohjeistus, tutustumalla aikaisempiin selvityksiin ja muuhun alan kirjallisuuteen. Tutkimusselvityksen tuloksena saatiin käsitys Keski-Suomen tienvarsipalveluiden nykytilasta ja raskaalle liikenteelle soveltuvista taukopaikoista. Tuloksista koottiin taukopaikkakohtainen kuvaus ja jokaisesta alueesta laadittiin taukopaikkakortti. Taukopaikkakortissa on kuvaus alueen varustetasosta ja luokittelusta sekä valokuvia alueesta. Lisäksi tuloksien pohjalta tehtiin kartat, joista ensimmäiseen merkittiin kaikki Keski-Suomen valtateiden taukopaikat ja toiseen merkittiin raskaalle liikenteelle soveltuvat taukopaikat. Avainsanat (asiasanat) Raskasliikenne, taukopaikka, tienvarsipalvelu

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TIEHALLINTO RASKAAN TIELIIKENTEEN TAUKOKYSYNTÄ Raskasliikenne Työaikalaki Ajo- ja lepoaikasääntely Vuorokautinen työaika ja ajoaika Yhtämittainen työ- ja ajoaika Väsyneenä ajaminen Raskas liikenne Keski-Suomen maantieverkolla Taukopaikan valintakriteerit ja suurimmat puutteet Tienpitäjän näkemys taukokysynnästä Taukopaikkojen tarve Keski-Suomessa TIELIIKENNEVERKON TAUKOTARJONTA Maantieverkko taukopaikkojen sijainnin runkona Tienvarsipalvelut Tienvarsipalveluiden suunnittelu Tiehallinnon pysäköimisalue Tiehallinnon levähdysalue Tiehallinnon korkeatasoinen palvelualue Yksityiset palvelualueet Raskaan liikenteen taukopaikkojen järjestäminen Taukopaikat Keski-Suomen valtateillä Inventointikartoitus Taukopaikkakortti Inventoinnin tulokset Keski-Suomen tiepiirin valtateiden palvelualuekartta Kartta raskaalle liikenteelle soveltuvista taukopaikoista Taukopaikkojen tarjonta Keski-Suomessa KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAAMINEN Taukokysynnän ja -tarjonnan vertailu Täydentävä kyselytutkimus Taukotarjonnan toteutuminen Keski-Suomessa JOHTOPÄÄTÖKSET...49 LÄHTEET...52 LIITTEET LIITE 1: RASKAAN LIIKENTEEN TAUKOPAIKAT KOORDINAATEIN LIITE 2: RASKAAN LIIKENTEEN TAUKOPAIKAT TIEREKISTERIOSOITTEELLA LIITE 3: TAUKOPAIKKAKORTTI LIITE 4: KYSELYLOMAKE

4 2 1 JOHDANTO Tämä insinöörityö on tehty Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiirin toimeksiannosta. Työn aiheena on tienvarsipalveluiden tarjonnan tutkiminen Keski-Suomen tiepiirin valtateillä raskaan liikenteen näkökulmasta. Tavoitteena on kartoittaa nykytilanteen lisäksi raskaan liikenteen taukopaikkojen tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen. Tällaista tutkimuskartoitusta ei ole aikaisemmin laadittu Keski- Suomen tiepiirin alueelle ja samalla työ toimii pilottihankkeena valtakunnallisesti. Raskaan liikenteen taukopaikkatilanteeseen on alettu kiinnittää huomiota. Tavaraliikenteen yhteiskunnalliset vaikutukset korostavat taukopaikkojen tärkeää roolia. Tavaraliikenteen toimintaedellytykset on turvattava. Maantiekuljetukset ovat tärkein kuljetusmuoto Suomessa, siksi onkin tärkeää pitää tienvarsipalvelut riittävänä vastaamaan maantiekuljetuksien vaatimuksia. Yleisesti on tiedossa väsyneenä ajamisen riskit ja laiminlyönnit ajo- ja lepoaikojen suhteen. Kuljettajien ajo- ja lepoaikoihin onkin alettu kiinnittää enemmän huomiota valvontaa lisäämällä sekä seurantalaitteita kehittämällä. Raskas liikenne on lisääntynyt merkittävästi maamme pääteillä, mikä tekee taukopaikkojen tarjonnan tutkimisen ajankohtaiseksi. Tienvarsipalveluista Keski-Suomessa on tehty aikaisemminkin selvityksiä, mutta tämä työ tuo uutta ja ajankohtaista sisältöä taukopalveluihin ja nimenomaan raskaan liikenteen kannalta. Aluksi käydään läpi teoriaa tienvarsipalveluiden kysynnästä ja tarjonnasta luvuissa 3 ja 4, joista tehdään yhteenveto päälukujen viimeiseen alaotsikkoon. Tämän jälkeen tutkitaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista teorian ja kenttätutkimuksista saatujen tulosten pohjalta sekä tehdään johtopäätöksiä raskaan liikenteen taukopaikkatilanteesta Keski-Suomen tiepiirissä.

5 3 2 TIEHALLINTO Vuonna 2001 silloinen Tielaitos jaettiin kahteen erilliseen organisaatioon, Tiehallintoon ja Tieliikelaitokseen. Tiehallinto on liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) hallinnonalalla toimiva asiantuntijavirasto. Tiehallinto muodostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä eli aluehallinnosta. Lisäksi Tiehallinnossa toimii neljä liikennekeskusta. Tiehallintoa valvoo valtionneuvoston tehtävään nimittämä johtokunta. Keskushallinto vastaa Tiehallinnon ohjauksesta ja johtamisesta sekä asiantuntija- ja hallintopalveluista. Tiepiirit vastaavat operatiivisesta tienpidosta ja asiakaspalveluistaan alueillaan. Keskushallinto, tiepiirit ja liikennekeskus toimivat omina tulosyksiköinään, jotka vastaavat omista toiminnoistaan ja tuloksistaan. Tiehallinnon ollessa tiimi- ja prosessiorganisaatio tehtävät ovat jaettu prosesseihin joita tiimit hoitavat. (Tiefakta 2005, 6) Toiminta-ajatuksena on tarjota yhteiskunnan tarpeisiin tie- ja liikennepalveluja. Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä ylläpitämällä ja kehittämällä niitä osana liikennejärjestelmää sekä tarjoamalla liikenteen ohjaus- ja tietopalveluja. Tiehallinto vastaa tie- ja liikennealan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä toimii asiakaslähtöisesti. Tiehallinnossa työskenteli vuonna 2004 yhteensä 1043 henkilöä keski-iän ollessa 50 vuotta. (Emt, 4) Tienpitoon liittyvät tuotannolliset palvelut ja tuotteet Tiehallinto hankkii Tieliikennelaitokselta ja yksityisiltä yrittäjiltä kilpailuttamalla. Uusi vuoden 2006 alusta voimaan astuva maantielaki muuttaa Tiehallinnon roolia lupaviranomaisena tienvarsirakentamisen poikkeusluvista ja tienvarsimainonnasta päättämisen siirtyessä Tiehallinnolle. Yleisistä teistä tulee maanteitä, joiden tienpitäjänä on aina valtio. Ylläpidosta vastaa valtion viranomaisena Tiehallinto. (www.tiehallinto.fi)

6 4 KUVIO 1. Tiepiirit. (Tietoa Tiehallinnosta, 2005) Arvot Tiehallinnon arvoiksi on määritelty yhteiskunnallinen vastuu, asiakaslähtöisyys sekä osaaminen ja yhteistyö. Yhteiskunnallinen vastuu on määritelty sisällöltään tieverkosta ja liikenteestä huolehtimiseen sekä kehittämiseen taloudellisesti ja tehokkaasti yhteiskunnan hyvinvoinnin parantamiseksi. Asiakaslähtöisyydessä tavoitteena on asiakkaiden tarpeiden ja tyytyväisyyden täyttäminen. Yhteistyö asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa on aktiivista ja vuorovaikutteista. Osaaminen ja yhteistyö on määritelty haasteiden tarttumiseen yhteistyöllä luottamusta ja yksilöitä kunnioittaen. Osaamista, kokemusta ja luovuutta arvostetaan. (Tiefakta 2005, 4) Visio 2007 Tiehallinto on arvostettu suunnannäyttäjä lähtökohtana yhteiskunnan tarpeet. Yhteistyöllä eri tahojen kanssa vastataan koko liikennejärjestelmän toimivuudesta ja taloudellisuudesta. Huolehditaan asiantuntijana tienpidosta ja kehitetään tieliikennejärjestelmää. Luomalla haasteellisen työyhteisön saavutetaan

7 5 arvostettua, osaava ja motivoitunutta henkilöstöä jota kannustetaan uuden oppimiseen ja innovatiivisuuteen. Prosessi- ja tiimipohjaisia toimintatapoja kehitetään jatkuvasti. (Tiefakta 2005) Keski-Suomen tiepiiri Keski-Suomen tiepiiri, 40 työntekijää, vastaa Keski-Suomen maakunnan alueella yleisten teiden ja tieliikenteen palvelujen ylläpidosta ja kehittämisestä asiakkaiden odotukset huomioon ottaen. Tiepiiri huolehtii tiestön päivittäisestä liikennekelpoisuudesta, liikenneturvallisuudesta sekä ehkäisee tieverkon rappeutumista ja kehittää liikenneoloja. Erityishaasteita tiepiirille luo pitkänmatkaisen liikenteen kulkeminen Keski-Suomen kautta. (Keski-Suomen tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma ) Tienpidon keskeisenä tavoitteena on varmistaa nykyisen tieverkon päivittäinen liikennekelpoisuus, turvata tieverkon kunto ja parantaa liikenneturvallisuutta. Keski-Suomen tiepiirissä noudatetaan liikenne- ja viestintäministeriön asettamia yleisiä tavoitteita ja strategioita. (Tiefakta 2005, 5) Maakunnan alueella on 30 kuntaa joista kaupunkeja 8 ja noin asukasta. Yleisen tienverkon pituus on 5260 km, joista valtateitä on 674 km, kantateitä 348 km loppujen ollessa seutu- ja yhdysteitä. Pääteiden liikenne painottuu etelä-pohjoissuuntaan erityisesti valtateihin 4 (227 km) ja 9 (123 km). Suurimpana ja tärkeimpänä kehittämishankkeena on valtatie neljän liikennöitävyyden ja laatutason parantaminen. Tiepiirin vilkkaimmat tiet ovat valtatie 4, jonka vuorokautinen ajomäärä on vilkkaimmalla kohdalla noin ja valtatie 9, jonka vuorokausiajoneuvomäärä on vilkkaimmalla kohdalla noin Pääteiden runkoverkkoon kuuluvat lisäksi maakuntaa halkovat valtatiet 13 (106 km), 16 (15 km), 18 (85 km), 23 (69 km) ja 24 (50 km). (Keski-Suomen tiepiirin toimintaja taloussuunnitelma ) Keski-Suomen päätiet alkavat olla osittain hyvässä kunnossa laajennuksista ja parannuskorjauksista johtuen. Ainoastaan Keski-Suomen halkova valtakunnan tärkein valtatie E 75 eli 4-tie on vielä pahasti jälkijunassa sen liikennemäärään nähden, tosin parannuksia sekä laajennuksia on tehty ja suunnitteilla on lisää vastaamaan kasvaviin liikennemääriin. Valtatien 4 parannussuunnitelmat ovat jo

8 6 olemassa, mutta tiehankkeet menevät tärkeysjärjestyksessä, muutoksia ei tapahdu hetkessä. Akuutein ongelma tällä hetkellä on Vaajakoski-Lusi välinen tieosuus, joka on kapea, mutkainen ja täten vaarallinen tiellä liikkuvalle suurelle liikennemäärälle. Ongelmia aiheuttavat myös tien laajennustyöt muualla, jotka hidastavat liikennöintiä tässä vilkkaassa valtatiessä. Raskaan liikenteen määrän kasvaessa ongelmia on tullut maakunnan pääteillä ohitusmahdollisuuksien puuttumisesta, joka hankaloittanut sujuvan ja turvallisen liikenteen kulkua. (Suur-Jyväskylänlehti, ) KUVIO 2. Keski-Suomen tiepiiri kunnittain

9 7 Kinnula Keski-Suomen tiepiiri Pihtipudas Kivijärvi Kyyjärvi 77 Viitasaari Kannonkoski Karstula Pylkönmäki Saarijärvi Sumiainen Äänekoski Suolahti 69 Konnevesi 18 Uurainen Laukaa Multia Hankasalmi 23 Keuruu 18 Petäjävesi Jyväskylä Muurame 13 Korpilahti Toivakka Jämsänkoski Valtatie 56 9 Leivonmäki 4 Kantatie 9 Jämsä Luhanka Seututie Joutsa Yhdystie 24 Kuhmoinen KUVIO 3. Keski-Suomen tiepiiri ja tärkeimmät tiet

10 8 3 RASKAAN TIELIIKENTEEN TAUKOKYSYNTÄ 3.1 Raskasliikenne Työn järkevällä tauottamisella ja riittävällä levolla on suuri merkitys työssäjaksamiseen, terveyteen ja liikenneturvallisuuteen kuljetusalalla. Vapaista markkinoista ja tuotantotalouden verkottumisesta johtuen raskas tieliikenne on kasvussa maamme pääteillä, mikä lisää myös levähdystaukojen määrää ja sopivien taukopaikkojen tarvetta. Kotimaan kuljetuksista yli 65 prosenttia hoidetaan maanteiden kautta ja maanteiden tavarankuljetuksista noin 80 prosenttia liikkuu pääteitä pitkin. Päätieverkon pituus km on vain 3 prosenttia koko tieverkon pituudesta. (Hokkanen S, Karhunen J, Luukkainen M, 2002, 105, 111) Koska merkittävä osa tavaraliikenteestä suoritetaan maanteitä pitkin ja varsinkin pääteitä käyttäen myös kuljettajien pitämät lepotauot sijoittuvat näille tieosuuksille. Laissa on määrätty tarkoin raskaan liikenteen kuljettajan ajo- ja lepoajoista. Lain noudattaminen ajo- ja lepoaikojen suhteen edellyttää raskaalle liikenteelle soveltuvia levähdyspaikkoja maanteillä tietyin väliajoin. Ajo- ja lepoaikaa koskevaa lakia käsitellään myöhemmin tässä työssä. Raskaiden ajoneuvojen määrä on jatkuvasti lisääntynyt ja vuoden 2004 lopussa rekisteröityjä kuorma- ja linja-autoja oli yhteensä , kun 90-luvun alussa niitä oli noin Vuonna 2004 raskaan liikenteen liikennesuorite oli yleisillä teillä 9 % tieliikenteen kokonaissuoritteesta. (Tiehallinto 34/2005, 11) Tavaraliikenne Maantiekuljetukset ovat tärkein kuljetusmuoto Suomessa. Vuonna 2000 kotimaan kuljetussuorite oli 26 miljardia tonnikilometriä. Suomessa ovat Ruotsin ohella tällä hetkellä käytössä mitoiltaan ja massoiltaan Euroopan suurimmat raskaat ajoneuvoyhdistelmät, ns. moduuliyhdistelmät, joiden suurin sallittu pituus on 25,25 metriä, kun se vuonna 1957 oli 14 metriä. Suurin sallittu kokonaismassa on 60 tonnia ja suurin sallittu leveys 2,60 metriä, joka tulee kuitenkin muuttumaan kaikkissa EU-maissa 2,55 metriin. Suurin osa kuljetuksista hoidetaan yhdistelmäajoneuvoilla. Tilastokeskuksen tutkimuksien mukaan vuonna

11 kuorma-autojen ja perävaunujen kuljetuskapasiteetti on ollut tasaisessa noususuunnassa. Tarve suurten ajoneuvoyhdistelmien käyttöön perustuu maantieteellisiin seikkoihin ja teollisuuden rakenteeseen, mm. poikkeuksellisen pitkiin maan sisäisiin välimatkoihin, ja kuljetusintensiiviseen puunjalostus- ja kaivannaisteollisuuteen. (www.mintc.fi) Linja-autoliikenne Linja-autoliikenne luetaan raskaaseen liikenteeseen kuuluvaksi. Vuonna 2000 linja-autoja oli vajaa kappaletta. Linja-autoliikenne jakautuu kuudeksi liikennetyypiksi, joista jokainen on luonteeltaan erilainen: vakiovuoroliikenne, paikallisliikenne, sopimusliikenne (suurten kaupunkien paikallisliikenne), pikavuoroliikenne, tilausliikenne ja palveluliikenne. Linja-autoyritysten merkittävä liiketoiminta-alue on tilausliikenne. Tilausliikenne on bussiliikenteen ainoa liikennetyyppi, joka käyttää yksityisten ja Tiehallinnon tarjoamia taukopalveluita. Tilausliikennettä suoritti vuonna yritystä noin 450:stä. Tilausliikenne koostuu kotimaan sekä ulkomaan bussimatkailusta. (Mäntynen J, Pöllänen M, 2002, 139, 143) Erikoiskuljetukset KUVIO 4. Erikoiskuljetus (www.johnnurminen.com)

12 10 Erikoiskuljetuksilla tarkoitetaan kuormaamatonta tai jakamattomalla esineellä kuormattua ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää, joka korkeuden, leveyden, pituuden tai painonsa tähden ylittävät ajoneuvoasetuksessa tieliikenteen suurimmat sallitut mitat ja painot. TAULUKKO 1. Ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat ja painot, joiden ylittyessä kuljetus suoritetaan erikoiskuljetuksena. (Mäntynen J, Pöllänen M, 2002, 80) Kuorma-auto Puoliperävaunuyhdistelmä Varsinainen perävaunuyhdistelmä Korkeus (m) 4,2 m 4,2 m 4,2 m Leveys (m) 2,6 m 2,6 m 2,6 m Pituus (m) 12,0 m 16,5 m 25,25 m Paino (t) 2-akselinen: 18 t 3-akselinen: 25/26 t 4-akselinen: 31/32 t 5-akselinen:38 t 48 t 60 t KUVIO 5. Lepotauko Joutsenossa. Savupiippulohko matkalla Svetogorskiin (www.raitio.net)

13 11 Tiehallinto myöntää Manner-Suomessa kuljetusluvan erikoiskuljetukselle yleisellä tiellä ja tienpitäjän suostumuksella myös kuntien katuverkolle sekä yksityistielle. Ahvenanmaalla luvan myöntää Ahvenanmaan Maakuntahallitus. Vaativimmille erikoiskuljetuksille tarvitaan myös paikallisen poliisin lupa ja poliisisaattue. (www.tiehallinto.fi) 3.2 Työaikalaki Raskaalle liikenteelle ominaista on ajomatkojen ja työaikojen epäsäännöllisyys ja yksitoikkoinen työ. Yleisessä tiedossa on raskaan liikenteen pitkät ajoajat ja lepotaukojen laiminlyönnit. On välttämätöntä kontrolloida työaikaa, jottei työntekijä kuormittaisi itseään liikaa eikä työnantaja vastaavasti vaatisi liikaa. Yrityksen kilpailukyvyn säilyttämiseksi autojen tulisi olla mahdollisimman paljon liikenteessä, jolloin riski laiminlyöntien osalta kasvaa sekä työnantajalla että kuljettajalla. Ihminen ei ole kone, joka jaksaisi päivästä toiseen tehdä töitä samanlaisella tempolla. Raskaan liikenteen ajo- ja lepoaikoihin on viime aikoina kiinnitetty erityistä huomiota tiellä sattuneiden onnettomuuksien johdosta. Ongelmat ovat aina olleet olemassa, mutta nyt niistä on aloitettu keskustelemaan valtakunnallisesti päättäjien taholla. Kontrollointi ajo- ja lepoaikojen suhteen onkin tarpeen kuljetusten ollessa tiukkaan aikataulutettuja. Väsyneenä ajaminen, joka on varsin yleistä, on rinnastettavissa humaltuneena ajamiseen. Tämä on tiedostettu riski yleiselle liikenneturvallisuudelle Ajo- ja lepoaikasääntely Kuorma-autonkuljettajien ajo- ja lepoaikoja säännellään Euroopan yhteisöjen neuvoston asetuksella (ETY 3820/85) eli ajo- ja lepoaika-asetuksella sekä (ETY 3821/85) eli ajopiirturiasetuksella. Säädökset ovat voimassa Euroopan Unionin alueella ja ETA-alueella. Rajojen ulkopuolella sovelletaan taasen AETRsopimusta, mikä on Euroopan sopimus kansainvälisessä tieliikenteessä työskenteleville henkilöille. (Hokkanen, Inkinen, Käenmäki, 2004, 109)

14 12 Ajo- ja lepoaika-asetusta käytetään kuorma- ja linja-auton sekä liikennetraktorin kuljettajiin, kuin myös ajoneuvoihin joiden suurin sallittu paino ylittää 3,5 tonnia perävaunu mukaan lukien. Lain pykälissä on kuitenkin lista ajoneuvoista, joihin ei edellä mainittuja määräyksiä sovelleta. (Emt.) Raskaanliikenteen ajo- ja lepoaikoja kontrolloidaan työaikakirjanpidolla, ajopäiväkirjalla sekä ajopiirturilla, jonka käyttö on pakollista. Tienpäällä valvonnan suorittaa poliisi työsuojeluviranomaisen avustamana ja yrityksessä työsuojeluviranomainen. Ajo- ja lepoaika-asetus koskee yrittäjiä sekä työntekijöitä. Lisäksi osaa työntekijöistä koskevat työehtosopimukset. (Raskaan liikenteen taukopaikat, 2002, 7) Työterveyslaitoksen vuonna 2002 tekemään valtakunnalliseen tutkimukseen raskaan liikenteen taukopaikoista osallistuneista kuljettajista 45 % ilmoitti tekevänsä yleensä yli 12 tunnin työvuoroja 24 tunnin aikajaksolla. Kolmasosalla ajoaika oli yli 9 tuntia, mikä on ajo- ja lepoaika-asetuksen vastaista. Tutkimuksesta käy ilmi, etteivät työnantajat ja ajon tilaajat ota riittävästi huomioon ajon tauottamistarpeita. Tutkimuksen kyselyyn vastanneista kuljettajista 80 % on jäänyt ilman työnantajan ja ajojen tilaajien opastusta taukopaikkojen sijainnista sekä niiden käytöstä. Vajaa 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että ajoreittien ja -aikojen suunnittelijat eivät ota huomioon taukopaikkoja kuljetuksia suunnitellessaan. Lähes kaikki kuljettajat itse ajoreittejä suunnitellessaan ottavat huomioon taukopaikat ainakin joskus. (Emt. 77) Vuorokautinen työaika ja ajoaika Työaika Moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokautinen työaika saa olla enintään 11 tuntia vuorokausilepoa seuraavan 24 tunnin yhdenjaksoisen ajanjakson aikana. Jos kuljettajan työtä ei voida muulla tavoin järjestää, saadaan vuorokautista työaikaa pidentää enintään 13 tunniksi, jos työaika ei ylitä 22 tuntia pidennetyn työajan jälkeistä vuorokausilepoa seuraavan 48 tunnin ajanjakson aikana. (L /605)

15 13 Ajoaika Vuorokautinen ajoaika saa olla enintään 9 tuntia. Sitä voidaan viikon aikana kahdesti pidentää 10 tuntiin. Vuorokautinen ajoaika on kahden vuorokautisen lepoajan tai vuorokautisen ja viikoittaisen lepoajan välinen ajoaika. Kuljettajan ajoaikaa on kaikki se aika, jonka ajoneuvo on liikenteessä. Ajossa ajoaikaa eivät ole tauot tai odotusajat, kuorman purkaus tai lastaus eikä korjaus- ja huoltoajat, tapahtuivatpa ne tiellä tai muualla. Kahden viikon yhteenlaskettu ajoaika saa olla enintään 90 tuntia. Viikko on ma klo su klo (http://www.tyosuojelu.fi/upload/t844es9c.pdf) Yhtämittainen työ- ja ajoaika Työaika Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia. Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä. (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1990/ ) Ajoaika Neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen kuljettajan on pidettävä vähintään 45 minuutin tauko. Tämä tauko voi muodostua myös useammasta vähintään 15 minuutin tauosta mainitun ajojakson puitteissa. Muun työn tekeminen tauon aikana on kielletty. (Hokkanen ym. 2004, 111.) Työsuhteessa olevan kuljettajan osalta tauot määräytyvät kokonaistyöajan ja ajoajan perusteella. Tauko voidaan perustella työaikamääräykseen tai ajoaikamääräykseen tukeutuen. (Emt. 110.) Ajo- ja lepoaika-asetuksesta voidaan poiketa sen verran, että kuljettaja löytää sopivan pysähdyspaikan vaarantamatta kuitenkaan muuta liikennettä ja materiaa.

16 Väsyneenä ajaminen Kiristyvä kilpailu ja yhteiskunta ovat luoneet kuljettajille oravanpyörän, joka on henkisesti raskas kuljettajalle ja turvallisuusriski tiellä hänelle itselleen sekä muille tienkäyttäjille. Tiukkaan lasketut aikataulut eivät mahdollista varsinkaan ylimääräisten taukojen pitämistä, vaikka niille olisi joskus kysyntääkin, sillä aikaa on aina kurottava kiinni ajamisella. Syitä varmaan löytyy työnantajasta, työn tilaajasta, kuljettajasta itsestään, lastauksesta, purusta sekä tiukasta kilpailutilanteesta kuljetusalalla ja kuljetusten aikataulutuksesta. Väsymyksen on todettu olevan yksi suurimmista riskeistä ammattikuljettajille. Kuljettaminen tienpäällä vaatii kuljettajalta jatkuvaa valppautta. Työn yksitoikkoisuus ja pitkään autossa istuminen altistaa nopeasti väsymiseen, jota pidetään suurempana liikenneturvallisuusriskinä kuin sääolosuhteita. Väsyminen lisää havainto- ja arviointivirheitä sekä reaktioajan pituutta. Väsyneenä ajaminen heikentää muun liikenteen havainnointia. (Raskaan liikenteen taukopaikat, 2002, 10) Työterveyslaitoksen teettämässä kyselyssä keväällä 2002 ammattiautoilijoista (n. 700 kpl) 28 % tunsi itsensä väsyneeksi työvuoronsa aikana. 60 % vastaajista ilmoitti nukkuvansa 5-7 tuntia ennen työvuoron alkamista. 29 % nukkui 7-9 tuntia ja alle viiden tunnin unilla työnsä aloitti vajaat 10 %. Yli puolet ilmoitti viimeisen kolmen kuukauden aikana lähteneensä töihin alle kolmen tunnin unilla. 6 % ilmoitti lähteneensä töihin säännöllisesti alle kolmen tunnin unilla. Kyselyssä tarkasteltiin viimeisen kolmen kuukauden käyttäytymistä. (Emt , 76) Yli puolet itsensä työvuorojen aikana väsyneeksi tuntevista kuljettajista eivät käytä taukopaikkoja säännöllisesti Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan. Kyselyssä kysyttiin nimenomaan taukopaikkojen käytöstä, ei taukojen pitämisestä. (Emt. 77) Kyselystä kävi ilmi myös ammattiautoilijoiden pitkät työvuorot. Murto-osa vastanneista teki normaalia 8 tunnin työpäivää. Yleisin työaika vastaajien keskuudessa oli tuntia, mutta yli 12 tunnin työpäiviä teki melkein puolet ja joka viides teki yli 14 tunnin vuoroja. Työaikaan kuuluva ajoaika oli tyypillisimmin 6-9

17 15 tuntia. Noin joka kolmas ilmoitti ajavansa 9-11 tuntia ja 6 % ilmoitti ajavansa yli 11 tuntia vuoronsa aikana. (Emt ) Yli puolella kuljettajista työajo osuu kaikkiin vuorokaudenaikoihin. Melkein kolmasosa kuljettajista tunsi itsensä usein väsyneeksi työajallaan ja heistä 83 % nukkui alle seitsemän tuntia ennen töiden alkua. Useimmiten ajamaan lähtivät todella pienillä unilla kuljettajat, joiden työvuoro alkoi yöllä tai kaikilla vuorokaudenajoilla. Myös nuoremmilla kuljettajilla on taipumus lähteä ajamaan pienillä unilla, jolloin valppaus ja keskittymiskyky eivät ole parhaimmillaan. Unen vähäisyys ja työn yksitoikkoisuus selittääkin pitkälle sen miksi lähes kolmasosa vastaajista on torkahtanut rattiin työajossa ja heistä yli puolet ei aina edes tiedosta väsymystään. Enemmistö alle 40-vuotiaista sekä alle viisi vuotta kuljettajina toimineet torkahtelevat rattiin tiedostamatta väsymystään. Tutkimuksen mukaan tien päällä on jatkuvasti väsyneitä kuljettajia jotka aiheuttavat riskejä itselleen ja muille tiellä liikkujille. (Emt. 76) Vaikka kuljettajilla on vaikeuksia välillä pysyä valppaana ajon aikana se koetaan toissijaisena ongelmana. Vastaajien mielestä onnettomuuksiin ja läheltä piti - tilanteisiin vaikuttavat eniten muiden tienkäyttäjien piittaamattomuus, sääolot ja oma liian suuri tilannenopeus. Esille nousee tienkäyttäjän oma asenne tiellä liikkumiseen. Tavaraliikenteen kuljettajilla yksi syy on ehkä lastin kiireellisyys, jota mahdollisesti heikentää vielä huonot sääolot. Huonoja sääoloja ei oteta huomioon aikataulua suunniteltaessa ja ajonopeuden hidastaminen sekä ylimääräisten taukojen pitäminen on lähes poissuljettu. (Emt. 77) 3.4 Raskas liikenne Keski-Suomen maantieverkolla Tiehallinnon ajoneuvomittauspisteistä saatujen tulosten mukaan vuoden suurimmat raskaan liikenteen keskimääräiset vuorokautiset liikennemäärät painottuvat valtateille 4 ja 9. Yli tuhannen raskaan ajoneuvon vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne vuorokaudessa sijoittuu noin 10 km säteelle Jyväskylän keskustasta (ydinalueesta) poikkeuksena 4-tien väli Jyväskylä-Vehniä, jolle pituutta tulee noin 20 km. Jyväskylän ydinalueen ulkopuolella raskaan liikenteen suurimmat liikennemäärät vuorokaudessa ovat 4- ja 9-tiellä, jossa liikennemäärät vaihtelevat ajoneuvon välillä. 4-tiellä kokonaisuudessaan keskimää-

18 16 räiset raskaan liikenteen vuorokautiset ajoneuvomäärät ovat kappaletta Jyväskylän ydinalueen ulkopuolella. Vastaavat luvut 9-tiellä ovat kappaletta. 9-tien suurimmat keskimääräiset liikennemäärät vuorokaudessa löytyvät akselilta Jyväskylä-Jämsä kpl sekä Vaajakoski-Hankasalmi kpl. Muut valtatiet yltävät ajoneuvon vuorokautisiin määrin keskiarvon vaihdellessa noin ajoneuvon välillä lukuun ottamatta Jyväskylä-Kuohu, jossa liikennemäärät ovat raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Osa syy miksi keskustan alueella liikennemäärät ovat huomattavasti suuremmat saattaa olla linja-autojen lukeutuminen mittausarvoihin. (Tiehallinto, Raskaan liikenteen vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikennemäärä kartta, 2004) Pelkästään yhdistelmäajoneuvojen keskimääräinen vuorokausiliikenne raskaan liikenteen kokonaismäärästä on noin 67 % Keski-Suomen tiepiirin valtateillä. 4- tiellä yhdistelmien osuus raskaan liikenteen kokonaismäärästä on noin 73 % eli yhdistelmää. 9-tiellä vastaava luku on noin 68 % eli yhdistelmää, 13-tiellä luku on noin 70 % eli yhdistelmää, 18-tiellä luku on 65 % eli yhdistelmää ja yhdistelmää. 18-tie saa kaksi arvoa, koska Jyväskylästä lähtevään tien alkupäähän liittyy myös valtatie 23:sen liikennemäärät. 23-tiellä yhdistelmien osuus raskaasta liikenteestä on 58 % eli ajoneuvoyhdistelmää sekä 24-tiellä 65 % eli yhdistelmää vuorokaudessa. 16-tiellä arvo on 76 % eli noin yhdistelmää keskimäärin vuorokaudessa. (Tiehallinto, Keski-Suomen liikennemäärät, 2005) 3.5 Taukopaikan valintakriteerit ja suurimmat puutteet Taukopaikan kriteereissä ja puutteiden toteamisessa on käytetty lähteenä Työterveyslaitoksen vuonna 2002 tekemää tutkimusta raskaan liikenteen taukopaikoista. Tutkimuksen kyselyyn vastasi yli 720 raskaan liikenteen kuljettajaa. Taukopaikan tärkeimmiksi valintakriteereiksi osoittautui sijainti, aukioloajat, pysäköintitilat ja palveluiden laatu. Yli puolet vastaajista tarvitsee säännöllisesti riittävän isoa pysäköintitilaa, wc:tä, vuorokautista aukioloa, kioski/kahvilaa ja polttoainejakelua. Kuljettajat olisivat valmiita maksamaan pesu- ja saunamahdollisuudesta. (Työterveyslaitos, Raskaan liikenteen taukopaikat, 2002, 78)

19 17 Yli puolet Tutkimukseen vastanneista kuljettajista mainitsi huonon taukopaikan ominaisuuksiksi ahtaan pihan, kalliin hintatason, huonon sijainnin, huonon ruuan ja kahvin sekä yleisen epäsiisteyden ja muun muassa humalaiset. (Emt. 78) Vastaajista 57 % piti taukopaikkojen määrää Suomessa riittävänä. Esimerkiksi 4-tielle kohdistetun kyselystä saatujen tulosten mukaan perustasoiseen palveluverkostoon ei tarvita määrällistä lisäystä, mutta korkeatasoisia palvelualueita toivottiin lisää. (Nelostie E75-hanke, osahanke 3, 6/2004). Puutteita kirjattiin suurien kaupunkien sisääntuloista, teollisuuslaitoksien, satamien, terminaalien ja rajanylityspaikkojen alueista. Näissä paikoissa koettiin myös palveluiden olevan riittämättömiä. Taukopaikkoja toivottiin eniten pääkaupunkiseudulle sekä suurten kaupunkien läheisyyteen ja valtatie 8:lle. (Työterveyslaitos, Raskaan liikenteen taukopaikat, 2002, 78) Eri ketjujen kanta-asiakkuus- ja luottokorteilla saattaa olla merkitystä kaupallisen taukopaikan valintaan. Opasteisiin kaivattiin infoa esimerkiksi mihin huoltamoketjuun taukopaikka kuuluu sekä infoa taukopaikan soveltuvuudesta raskaan liikenteen käyttöön. (Emt. 79) Suurten ajoneuvoyhdistelmien mittojen kasvaminen 60-luvulta tähän päivään on harventanut Tiehallinnon tarjoamien taukopaikkojen hyväksikäyttöä luvulla rakennetun tiestön taukoalueet ovat jääneet jälkeen ajoneuvojen mittojen kasvaessa ja ovat näin ollen osittain alimitoitettuja nykyiselle raskaalle liikenteelle. Raskaan liikenteen lisääntyminen sekä ajo- ja lepoaikojen valvonnan tehostuminen on luonut tarpeita nykyisten taukopaikkojen tarkasteluun sekä uusien laadukkaiden taukopaikkojen suunnitteluun. Taukopaikkojen pitäisi vastata tämän päivän vaatimuksia ja se luo haasteita taukopaikkojen tarjoajille ja yhteiskunnalle. Työterveyslaitoksen kyselyyn vastanneista kuljettajista 96 % (720 hlöä) pystyi itse määrittelemään sopivimman ajankohdan tauon pitämiseen. Vastaajista 55 % viettää taukonsa mieluiten kahvila-tyyppisessä paikassa. Yleensä kuljettajat tietävät taukopaikkojen palveluntarjonnan. Usein kaukoliikenteen kuljetuksia epäsäännöllisillä reiteillä ajavat ovat tiedottomia taukopaikkojen tarjoamista palveluista. (Emt. 77)

20 18 Linja-autoliikenteen tilausliikenne suosii yksityisten yrittäjien sekä Tiehallinnon palvelualueiden (esim. Tähtihovi Heinolassa) tarjoamia taukopalveluita niiden monipuolisuuden takia. Tiehallinnon P- ja L-alueita käytetään vain satunnaisiin pysähdyksiin. Muut bussiliikennetyypit käyttävät bussiliikenteelle suunniteltuja ja tarkoitettuja pysäkkejä. Yhdistelmäajoneuvojen kuljettajista 25 % (180 hlöä) viettää taukonsa mieluiten autossa eli todennäköisesti Tiehallinnon tarjoamilla pysäköimis- ja levähdysalueilla. 3.6 Tienpitäjän näkemys taukokysynnästä Kysyntäkartoituksessa on otettava huomioon tiekäyttäjän tarpeet sekä liikenteen vilkkaus. Tienvarsipalveluita käyttävät muun muassa ammattiliikenne ja lomaliikenne. Eri tienkäyttäjien osuudet tiejaksolla on selvitettävä ja tiejaksoa on tarkasteltava kokonaisuutena yli tiepiirirajojen palveluiden kartoittamiseksi. Kummallakin tienkäyttäjäryhmällä on omat intressinsä palveluiden käyttöön liittyen. (Pysäköimis- ja levähdysalueet suunnitteluohje, 1997, 14) Raskaassa ammattiliikenteessä lakisääteiset ajo- ja lepoajat määräävät taukopaikat, jolloin jokaisella suuremmalla tieosuudella pitäisi olla riittävästi suurempia levähdysalueita raskaanliikenteen käyttöön. Ammattiautoilijat käyttävät usein samoja reittejä sekä palveluita. Pysähtymismahdollisuus tulisi tarjota noin 20 km:n välein. Ammattiautoilijoille alueen tarjonnan pääpainopiste on riittävän suuressa pysäköimisalueessa ja siisteissä wc-palveluissa, kun taas matkailijoille alueen viihtyisyys ja maisemallisuus ovat tärkeitä. Edellisestä johtuen levähdysalueiden tarve vaihtelee eri tieosuuksilla tienkäyttäjäryhmien jakauman mukaan. (Emt. 14) 3.7 Taukopaikkojen tarve Keski-Suomessa Keski-Suomi yhdistää etelän sekä pohjoisen tavara- ja henkilöliikenteen, mikä luo Keski-Suomen valtateille suuret liikennemäärät sekä taukotarpeet ajo- ja lepoaikojen noudattamiseksi. Keski-Suomessa valtateitä on 674 km, joka on 13 % maakunnan maanteistä. Liikennemäärät vaihtelevat paljonkin eri valtateillä ja tieosuuksilla, mutta maakunnan pääteiden, valtateiden 4 ja 9 liikennemäärät

21 19 ovat keskimäärin ajoneuvoyhdistelmää vuorokaudessa, joka on 67 % raskaan liikenteen kokonaismäärästä. Ajoneuvoyhdistelmien pituuden kasvaminen on rajoittanut raskaalle liikenteelle soveltuvien pysähtymispaikkojen käyttöastetta, koska alun perin luvulla rakennetut alueet ovat mitoitettu sen ajan ajoneuvojen mukaan, jotka ovat olleet nykyisiä ajoneuvoyhdistelmiä lyhyempiä. Raskaan liikenteen ajoneuvomäärien kasvu sekä ajo- ja lepoaikojen laiminlyöntien takia tehostettu valvonta on oletettavasti lisännyt taukopaikkojen tarvetta, vaikka niitä on pyritty tarjoamaan 20 km välein. Esimerkiksi 4-tiellä on päästy kattavaan perustasoiseen palveluverkostoon, mutta korkeatasoisille palvelualueille on kysyntää, joita suosivat ammattiliikenteen lisäksi lomaliikenne. Kuljettajat pystyvät itse valitsemaan ajankohdan tauonpitämiseen, mutta tauko on pidettävä viimeistään 4,5 tunnin ajon jälkeen ja 5,5 tunnin työajan jälkeen. Esimerkiksi Oulu-Helsinki välillä Jyväskylä on reitin keskivaiheessa, jossa tauko on viimeistään pidettävä. Säännöllisillä ajoreiteillä taukopaikat vakiintuvat automaattisesti, mutta epäsäännöllisillä reiteillä kuljettajien on löydettävä sopiva paikka tauon pitämiseen. Vuorokautinen ajoaika on enintään 9 tuntia ja työaika 11 tuntia, joka kuitenkin usein ylitetään. Kuljettajien ja ajojen järjestäjien tulee huomioida taukojen pitäminen aikatauluja suunniteltaessa, sillä väsymys on yksi suurimmista riskeistä ammattikuljettajilla, koska se lisää havainto- ja arviointivirheitä sekä pidentää reaktionopeutta. Kuljettajien pitäisi tiedostaa väsymyksensä sekä käyttää taukopaikkoja väsymystä tuntiessaan ja näin omalta osaltaan parantaa liikenneturvallisuutta. Esimerkillinen taukopaikka voisi olla ajoreitin varrella, selkeillä opasteilla paikan soveltuvuudesta raskaalle liikenteelle, ympärivuorokautisesti avoinna, kodikas, hyvällä kahvi- ja ruokapalvelulla kohtuuhintaan, wc-palvelulla, suihkumahdollisuus ehkä sauna, riittävän suuri läpiajettava pysäköintitila ajoneuvoyhdistelmälle, polttoainejakelu, talvikunnossapito sekä paikka kokonaisuudessaan siisti ja piha valaistu. Liikennemääriä sekä ajo- ja lepoaikoja tarkastelemalla saadaan suuntaa antava vastaus taukotarpeeseen ja kysyntään, mutta taukopaikkojen määrän ja laadun tarve ei selviä pelkästään näitä tutkimalla. Yhdistelmäajonevojen pituuden kasvu, väsymys, pitkät työvuorot, sääolot ja tien päällä ennalta suunnittelemat-

22 20 tomat tilanteet sekä kuljettajien mieltymykset on otettava myös huomioon tarkastelussa. Tienpitäjä tarkastelee taukokysyntää kokonaisuutena ajatellen kaikkia tienkäyttäjiä samanaikaisesti. Vastauksien saamiseksi on tehtävä jatkotutkimuksia, sillä kirjallisuuteen pohjautuva tutkimus ei selvittänyt riittävästi taukopaikkojen määrän ja laadun tarpeellisuutta Keski-Suomessa. 4 TIELIIKENNEVERKON TAUKOTARJONTA KUVIO 6. Maisemallinen ajoreitti järven yli (www.tiehallinto.fi) 4.1 Maantieverkko taukopaikkojen sijainnin runkona Tavaraliikenteestä 69 % ja henkilöliikenteestä 93 % kulkee teillä. Tieverkko muodostuu Tiehallinnon ylläpitämistä maanteistä, kuntien ylläpitämistä kaduista ja yksityisten tiekuntien ylläpitämistä yksityisteistä sekä muista yksityisistä teistä kuten, kiinteistöteistä ja metsäautoteistä. Tieverkko Suomessa on erittäin kattava. Tieverkon pituus on lähes km. 66 % tieliikenteen suoritteesta tuli yleisten teiden käytöstä. Tieverkko on muotoutunut nykyiseen laajuuteensa pääosin ja 1970-luvuilla ja on kunnoltaan yleisesti kohtuullisen hyvä. Tieverkkoa on kehitetty ja kehitetään suhteellisen aktiivisesti. (Pöllänen, Mäntynen, Tieliikenne, 2002, 24 27)

23 21 Yhteiskunta tarvitsee ihmisten ja tavaroiden kuljetukseen infrastruktuurin. Liikenteen infrastruktuurilla on suuri merkitys yhteiskunnalle sen vaikuttaessa kansalaisten viihtyvyyteen, yritystoimintaan ja kansantalouteen sekä maan eri alueiden kehittämismahdollisuuksiin. Hyvä tieverkko parantaa yritysten kilpailukykyä ja nopeuttaa liikennöintiä ja edistää liikenneturvallisuutta. Hyvä tieverkko Suomen kaltaisessa syrjäisessä sijainnissa, pitkissä etäisyyksissä ja ankarassa ilmastossa vähentää liikenteen kustannuksia. Rajojen aukaistuttua kansainväliset liikenneyhteydet ovat korostuneet entisestään ja Suomen toimiminen idän ja lännen välisenä lenkkinä on kasvanut Suomen ollessa EU:n rajana Venäjälle. (Suomen liikenneväylät, Liikenneministeriö) Tieverkko jaetaan hallinnollisiin ja toiminnallisiin luokkiin. Vuoden 2006 alusta uuden maantielain astuessa voimaan tieliikenneväylät jaetaan hallinnollisesti kolmeen luokkaan aikaisemman neljän sijasta. Uusi luokkajako on valtion ylläpitämät maantiet, kaupungin ylläpitämät kadut ja yksityiset tiet. Maanteillä tarkoitetaan teitä, jotka ovat yleisen liikenteen käytössä ja tienpidosta huolehditaan julkisena tehtävänä tielain mukaisesti. (www.lvm.fi) Toiminnallinen tieluokitus kertoo tien aseman tieverkon osana liikenteen luonteen mukaisesti. Tie voi palvella erilaista liikenteellistä tehtävää, esimerkiksi paikallista tai pitkänmatkaista liikennettä. (Yleiset tiet kaava-alueilla, Tielaitos, 1992, 41). Tiehallinnon pitämät maantiet jaetaan neljään toiminnalliseen luokkaan valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteihin. Valta- ja kantatiet muodostavat päätieverkon ja muut tiet mahdollistavat liittymisen niihin. (Pöllänen, Mäntynen, 2002, 24) Suomen teistä valtateiden osuus on 8572 km, kantateiden osuus 4686 km ja muiden yleisten teiden osuus km. Yhteensä Suomessa on yleisiä teitä km. (Tiefakta 2005, 26) Päätieverkko Päätieverkko (valtatiet ja eräät kantatiet) muodostavat noin 17 % yleisistä teistä, mutta niillä ajetaan 63 % yleisten teiden ajokilometreistä. Päätieverkon tavoitteena on tukea Suomen aluerakennetta ja yhdistää maakunta- ja aluekeskuksia toisiinsa. Verkon tulee palvella taloudellisesti liikennettä ja vähentää liikenteen

24 22 aiheuttamia haittoja. Henkilövahinko-onnettomuuksista 48 % ja kuolemista 60 % tapahtuu pääteillä. (http://www.mintc.fi/oliver/upl489- Julkaisuja%2031_2005.pdf) v KUVIO 7. Päätieverkko (www.tiehallinto.fi) Päätieverkon kokonaispituus on 5670 km. Rungon pääteille muodostavat Eurooppa-tiet: E18: Turku-Helsinki-vaalimaa/Pietari E75: Helsinki-Oulu-Utsjoki E12: Helsinki-Vaasa E63: Turku-Kuopio-Sodankylä E4: Kemi-Tornio E8: Tornio-Kilpisjärvi

25 23 Päätieverkossa on paljon parannettavaa, sillä verkko on pääosin rakennettu luvulla, jolloin liikennemäärät ja ajoneuvot poikkesivat huomattavasti nykypäivästä. Päätiet ovat tämän päivän ajoneuvoille ja liikennemäärille liian kapeita ja ohitusmahdollisuudet ovat vähäisiä, jolloin ajonopeuksia on jouduttu alentamaan, mikä hidastaa sujuvaa liikennettä. Pitkän ajan tavoitteena on ympärivuotinen 100 km/h nopeusrajoitus päätieverkoilla. (Suur-Jyväskylänlehti, ) Runkotieverkko KUVIO 8. Runkotie (www.tiehallinto.fi) Vuoden 2006 alusta voimaan astuvan maantielakiin sisältyy valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden lisäksi myös uusi tietyyppi, valtakunnallisesti merkittävät runkotiet. Nimet kertovat teiden merkityksen ja palvelutehtävän. (www.tiehallinto.fi) Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Muut maantiet ovat yhdysteitä. (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/ )

26 24 Runkotie-ratkaisuun päädyttiin päätieverkon ollessa liian laaja yhtenäisiin tavoitteisiin pyrittäessä. Lisäksi päätieverkon luokitus ei toiminut enää tiepolitiikan ohjausvälineenä. Huomioon otettavaa on myös vuorokautisen liikenteen suurikin vaihtelevuus eri tieosuuksilla. (www.tiehallinto.fi) Maantielain mukaan osa pääteistä on niin sanottuja runkoteitä (noin 4000 km), joista määrää liikenne- ja viestintäministeriö. Tavoitteena on luoda suppeampi korkean palvelutason tieverkko. Uuden lain mukaan runkoteillä on myös yksityisten teiden liittymäkielto. Runkotien pituus on noin ¼ valtatieverkon pituudesta. Tienkäyttäjille runkotiet merkitsevät toteutuessaan turvallisempaa ja ruuhkattomampaa liikkumista sekä laatutasoltaan lähes moottoritien tasoa. (Emt.) KUVIO 9. Esitys runkotieverkoksi, tilanne (Emt.)

27 25 Keski-Suomen tieverkko Keski-Suomen alueelle on tyypillistä liikenteellinen asema pääteiden risteyspisteessä ja kuljetusten kannalta keskeisessä paikassa. Yleisiä teitä Keski- Suomen tiepiirin alueella on 5260 km, joista 674 km on valtateitä, 348 km kantateitä ja muita yleisiä teitä loput 4211 km. Keski-Suomen päätiet koostuvat valtateistä 4 ja 9, joista valtakunnallinen 4-tie on tärkein tieyhteys etelä-pohjoinen akselilla sekä lisäksi maakuntaa halkovat valtatiet 13, 16, 18, 23 ja 24. (Emt.) 4.2 Tienvarsipalvelut Tienvarsipalvelulla tarkoitetaan tien välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa ensisijaisesti tienkäyttäjälle tarkoitettua palvelua. Jokainen tienkäyttäjä on varmaan käyttänyt tienvarsipalveluita jossain määrin tiellä liikkuessaan ja todennut niiden käytön tekevän matkasta miellyttävämmän, virkistänyt palvelun käyttäjää ja sitä kautta lisännyt omakohtaista liikenneturvallisuuden tunnetta. Raskaalle liikenteelle alueet toimivat lakisääteisen lepotaukojen viettopaikkoina. Lisäksi palvelualueet tukevat tieympäristön puhtaanapitoa. Tie- ja paikkakuntainfo ovat myös tienvarsipalvelua. (Levähdys- ja pysäköimisalueiden kehittäminen, toimintalinjat, 2000, 9-11, 18) Tienvarsipalvelut tulee viitoittaa selkeästi ja korkealuokkaisesti esimerkiksi huoltoasemat, majoitus- ja ravintolapalvelut sekä levähdysalueet. Informaatio tulee antaa riittävän ajoissa ennakko-opasteilla ja tähän kannattaa kiinnittää huomiota. Liikenneturvallisuus ja informaation välittyminen tienkäyttäjälle on otettava huomioon viitoituksien määrää tarkasteltaessa. Pysäköimisalueiden kohdalla viitoituksessa noudatetaan yleisohjeet liikennemerkkien käytössä ohjetta. Levähdysalueilla noudatetaan palvelukohteiden viitoitus -ohjetta. Ennakkoopasteissa käytössä on A-tyypin opastaulu alueen toimintoja kuvaavilla tunnuksilla (max 4) sekä lisäkilvellä, jossa kerrotaan etäisyys kohteeseen. (Pysäköimis- ja levähdysalueet suunnitteluohje, 1997, 29) Tienvarsipalveluita tarjoavat Tiehallinto (levähdys- ja pysäköimisalueet) ja yksityiset palveluntarjoajat (huoltoasemat, kahvilat, majoituspalvelut). Tiehallinnon ylläpitämät levähdys- ja pysäköimisalueet pyritään tarjoamaan minuutin ajomatkan välein ja palvelualueet noin 50 km välein, joita täydentävät yksityis-

28 26 ten tarjoamat palvelut. (Levähdys- ja pysäköimisalueiden kehittäminen, toimintalinjat, 2000, 11) Tienvarsipalveluiden suunnittelu Pysäköimis- ja levähdysalueen suunnittelun peruskohtana on kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Huomioon otetaan julkisen ja yksityisen tarjoamat jo valmiit palvelut sekä niiden mahdollinen kehittäminen ennen uusien palveluiden etsimistä. Ympäristö ja maisema antavat lähtökohdat viihtyisälle virkistyspaikalle alueelle sijoittuvien toimintojen lisäksi. Tavoitteena on luoda liikenneturvallinen, toimiva ja viihtyisä virkistyspaikka luonto ja ympäristö huomioon ottaen. Tarpeettomista alueista luovutaan ja annetaan ne esimerkiksi puutavaran varastoimista varten. (Pysäköimis- ja levähdysalueet suunnitteluohje, 1997, 14) Sopivan paikan valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat turvalliset liikenneyhteydet kaikille, ympäristön säilyminen ja alueen viihtyisyys sekä mielekkyys. Liikenneturvallisuus syntyy hyvin suunnitelluista liittymistä, joista näkyvyys liittymisalueella on hyvä. Liittymä tulee olla havaittavissa riittävän ajoissa ja sen läpiajaminen tulee olla turvallista samoin kuin lähteminen alueelta. (Emt. 16) Ympäristön huomioon ottamisessa lähtökohtana on alueen luonnon ja ympäristön säilyttäminen mahdollisimman alkuperäisenä. Paljon toimintoja sisältävä palvelualue kuormittaa luontoa paljon enemmän kuin pieni pysäköimis- ja levähdysalue. Kasvillisuudeltaan elinvoimainen kohta sopii hyvin levähdysalueeksi kuten myös kulttuurikohteet. Tavanomaisesta ympäristöstä poikkeavat paikat, rauhallisuus ja kunnossa pysyvyys antavat virkistysalueelle lisäarvoa. Virkistysalue voi maisemaltaan sijoittua metsään, vesistöön, kulttuurimaisemaan tai suojelualueelle. Jokaiselle alueelle on omat ohjeensa miten virkistysalue tulee rakentaa ja mitä ottaa huomioon. (Emt. 16) Miellyttävän levähdysalueen ominaisuuksia ovat muun muassa: - maisema poikkeaa muusta ympäristöstä ja levähdysalue on suunniteltu maisemaa katsoen - alue on luonnoltaan ja maisemaltaan rikas - alue sijaitsee kahden maisematilan solmukohdassa

29 27 - ilmansuunnat ja aurinkoisuus on otettu huomioon - alue on häiriöttömällä paikalla tai on rakennettu häiriöttömäksi - aurinkoisia ja varjoisia paikkoja sopivasti sekä tuulensuojaisuus (Emt. 19) Tiehallinnon pysäköimisalue KUVIO 10. Tiehallinnon pysäköimisalue (Levähdys- ja pysäköimisalueiden toimintalinjat, 2000, 13) Pysäköimisalue on tarkoitettu vain hetkelliseen pysähtymiseen. P-alue on tiehen kuuluva alue tai välikaistalla erotettu alue, johon voidaan sijoittaa vähäisiä laitteita ja rakennelmia. P-alue perustetaan tielain 3 :n 2 momentin 3-kohdan nojalla. P-alueet jaetaan kahteen luokkaan P2 ja P1. Alemmassa P1:ssä ei vaadita minimivarustuksena mitään. Ylemmässä P1:ssä vaaditaan vähintään nurmetettu välikaista, pöytäpenkkiyhdistelmä ja roska-astia. Tieasetuksen 32 a :n 1 momentissa määritellään mitä P-alueelle saadaan sijoittaa. (Emt ) P-alueen minimivarustukseen kuuluu: - pysäköintitila ajoneuvoille - jäteastia Lisävarustuksena - pöytä-penkkikalustus erillisellä oleskelualueella - valaistus tarpeen mukaan

30 28 - opastaulu lähialueesta - kioski (wc) - kuivakäymälä - rentoutus- ja voimisteluvälineitä - informaatio seuraavista tienvarsipalveluista - nurmetettu välikaista Pysäköimisalueet ovat yleensä malliltaan levike- tai ripamallisia. (Emt ) KUVIO 11. Levikkeellinen P-alue KUVIO 12. Levikkeellinen P-alue KUVIO 13. Ripamallinen P-alue KUVIO 14. Ripamallinen P-alue KUVIO 15. P-alue korokkeella KUVIO 16. Ripamallinen P-alue

31 29 KUVIO 17. Ripamallinen P-alue Pysäköimisalueeksi merkitään kaikki alemman varustetason alueet, jotka eivät yllä levähdysalueeksi ja täytä annettuja kriteereitä. Ennakkomerkissä voi esittää muut alueella saatavat palvelut viitoitusohjeen mukaisesti Tiehallinnon levähdysalue KUVIO 18. Tiehallinnon levähdysalue (Levähdys- ja pysäköimisalueiden toi- mintalinjat, 2000, 13) Levähdysalue on tiehen kuuluva liitännäisalue, joka on tarkoitettu lepoa, ravitsemista ja ajoneuvon huoltoa varten. Levähdysalueet jaetaan A- ja B-tasoon tai L1- ja L2-tasoon. Levähdys- ja palvelualue perustetaan 3 :n 2 momentin 4-kohdan nojalla. Tieasetuksen 32 a :n 1 momentissa määritellään mitä levähdysalueelle saadaan sijoittaa.

32 30 Levähdysalueen minimivarustus (B-taso) sisältää: - pysäköintitilan ajoneuvoille, jossa merkityt paikat eri ajoneuvoille - jäteastian - wc-palvelut - pöytä-penkkikalustus erillisellä oleskelualueella - valaistus tarpeen mukaan - opastaulu lähialueesta ja informaatiota seuraavista tienvarsipalveluista - kasvillisuutta omaava välikaista (Emt ) mahdollisesti lisäksi (A-taso) - kioski/kahvila wc-tiloineen - informaatio seuraavista tienvarsipalveluista - alueen nimeäminen on mahdollinen. (Emt ) KUVIO 19. Niinilahden levähdysalue Viitasaarella.

33 Tiehallinnon korkeatasoinen palvelualue KUVIO 20. Tiehallinnon korkeatasoinen palvelualue. (Emt. 13) Korkeatasoisia levähdysalueita kutsutaan palvelualueiksi. Alueelta pitää löytyä levähdysaluevarustuksen lisäksi - puhelin - ravintola - tilavaraus omatoimiselle myyntitoiminnalle - polttoainejakelu - alue nimetty - jätteiden lajittelupiste Lisävarustuksena - sähköpiste - matkailuinfo - tieinfo - pesu- ja lepotilat - majoitustilat - rentoutus- ja voimisteluvarusteita (Emt. 13)

34 32 KUVIO 21. Tähtihovin palvelualue Heinolassa valtatie 4:n varrella. Levähdysalueeksi luokitellaan vain alueet, joiden varustustaso täyttää Tiehallinnon luokitusohjeen vaatimukset tai on maisemallisesti merkittävässä paikassa. Hyvätasoisen levähdysalue nimetään ja voidaan esittää ennakkomerkissä muiden alueella tarjottavien palvelujen lisäksi. Ennakkomerkki sijoitetaan 1-3 kilometrin etäisyydelle kohteesta Yksityiset palvelualueet KUVIO 22. Yksityisen palvelualueen opaste (www.tiehallinto.fi) Yksityiset palvelualueet ovat tyypillisesti huoltoasemia jotka tarjoavat miellyttävän levähdyshetken koko perheelle. Alueelta löytyy usein myös kunta- ja tieinfoa sekä nykyisin yleistyvä pienimuotoinen elintarvikekauppa. Myös suih-

35 33 kut ja saunat ovat yleistyneet viime aikoina rakennettuihin huoltoasemiin. Peseytymispalvelu on suunnattu ammattikuljettajille. Yksityisten tarjoamilla laadukkailla palveluilla on hyvin merkittävä osuus tieliikenteen viihtyvyyteen sekä liikenneturvallisuuteen. KUVIO 23. Yksityinen palvelualue. Tielain 3 määrittelee, mitä kuuluu tiehen ja mitä voidaan varata kuuluvaksi tiehen sen liitännäisalueena. Tieasetuksen 32 a määrittelee mitä tien liitännäisalueiksi varatuille alueille voidaan sijoittaa joko tienpitäjän toimesta tai tienpitäjän myöntämän luvan nojalla. (Pysäköimis- ja levähdysalueet suunnitteluohje, 1997, 10) Tienvarsipalvelu pyritään toteuttamaan siten, että Tiehallinto suunnittelee ja rakentaa alueen, josta yrittäjä pitää huolen tarjoamalla kaupallisia palveluita ja pitämällä alueen siistinä. Kunnan tehtävänä on vastata infotauluista ja mahdollisesta jätehuollosta.

36 Raskaan liikenteen taukopaikkojen järjestäminen Raskaan liikenteen taukopaikkojen kehittäminen voidaan toteuttaa asteittain, ilman suuria kustannuksia ja investointeja panostamalla tiedottamiseen ja suunnitelmallisuuteen. Alla on kuvattu kolmevaiheinen kehitysmalli. Lyhyen toiminnan suunnitelma (Lts) Hyödynnetään olemassa olevia taukopaikkoja. - Taukopaikkatarpeesta tiedottaminen - Tiedon kerääminen jo tarjolla olevista palveluista - Luettelointi - Palveluista tiedottaminen -> taukopaikkaluettelo Keskipitkän toiminnan suunnitelma (Kpts) Helposti ja edullisesti järjestettävissä olevat uudet palvelut. - Olemassa olevat resurssit otettava käyttöön - Yritysten aktivoiminen tarjoamaan sekä laajentamaan palveluita, jotka ovat helposti ja edullisesti järjestettävissä. o Tyhjät pysäköintitilat taukopaikan läheisyydestä o Käyttämättömät teollisuusalueet o Henkilöstön peseytymistilat Pitkän toiminnan suunnitelma (Pts) Koko maan kattava verkosto, jossa selkeät vastuualueet ja kriteerit - Suunnitelmallinen rakentaminen - Kattava taukopaikkaverkosto - Luettelo tai kartta - Asianmukaiset opasteet teiden varsille - Kaikkien käyttöön (Rahtarit ry )

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Palvelukohteiden opastus Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Opastusjärjestelmän periaate 1. Taso: Tiekartta ja matkalla ajoneuvoliikenteen viitoitus 2. Taso: Opastustoimistot ja opastuskartat

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA TÄMÄ KALVOSARJA ESITTÄÄ TILANNEKATSAUKSEN JA RATKAISUIHIN (MM. LIIKENNEKOKONAISUUKSIIN) VOI TULLA MUUTOKSIA. Työ valmistuu maaliskuussa

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere,

ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere, ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS Työ: E26215 Tampere, 17.4.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu 17.4.2013 Alavieskan

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa

Lisätiedot

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Liikenneselvitykset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NURMEKSEN KAUPUNKI Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Selostus

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

kaupungit <- read.table("http://users.jyu.fi/~nataanko/kaupunkidata.txt", header=true)

kaupungit <- read.table(http://users.jyu.fi/~nataanko/kaupunkidata.txt, header=true) TILP260 8. demot kevät 2012 Tehtävä 6. PISA-tutkimuksen monivaiheinen otanta Ositettu otanta Ositteina Ahvenanmaa, Uusimaa, Etelä-, Väli-, Itä- ja Pohjois-Suomi. Ositetun otannan avulla varmistetaan, että

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Keski-Suomen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö Raskas liikenne onnettomuuksissa

Lisätiedot

LISÄKIRJE N:O 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1

LISÄKIRJE N:O 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1 LISÄKIRJE N:O 1 13.4.2016 Dnro 378/2016 Tarjouspyyntö 24.3.2016 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1 Rovaniemen kaupunki tekee viitteessä

Lisätiedot

Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut. Jorma Leskinen

Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut. Jorma Leskinen Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut Jorma Leskinen 13.11.2013 Australialainen maantiejuna: pituus 53,5 m, massa 126 t, kaivosten kuljetuksissa jopa yli 300 t 2 Ruotsin En Trave Till kokeiluauto (ETT)

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

SUOMEN KULJETUS- JA LOGISTIIKKA RY Kuljettajatutkimus 2008

SUOMEN KULJETUS- JA LOGISTIIKKA RY Kuljettajatutkimus 2008 SUOMEN KULJETUS- JA LOGISTIIKKA RY Kuljettajatutkimus 2008 SUOMEN KULJETUS- JA LOGISTIIKKA RY / KULJETTAJATUTKIMUS 2008 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA...3 2. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS...4

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä Keski-Suomen ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueellaan joukkoliikennelain 4 :ssä tarkoitetun tavoitteellisen

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet.

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet. -ORGANISAATIO Jäsenyritykset Suoritealayhdistykset Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät Metsäalan Kuljetusyrittäjät Suomen Säiliöautoliitto Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL SKAL Kustannus

Lisätiedot

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko?

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Hoidon toimivuusvaatimukset Pekka Liisanantti Sisältö YIT:n yleisiä kokemuksia hoitourakoista ja asiakirjojen toimivuudesta Toimivuusvaatimukset Palvelulupaus:

Lisätiedot

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta LIITE 9 Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta Luonnos 13.5.2015 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 2 NYKYTILA... 4 2.1 Liikenneverkko... 4

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma RAPORTTEJA XX 201X Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 Liikennejärjestelmää kehitetään uuden liikennepolitiikan hengessä Liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväsylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänoski, Kannonkoski, Karstula, Keuuu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, orpilahti,

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ]

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupunki Sivistystoimi [RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupungin sivistystoimen koulukuljetuskyselyn vastausten yhteenveto perusopetuksen oppilaille ja heidän huoltajilleen kevät Sisällys.

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2013. Voimassa 15.1.2013 alkaen 1(7) Nämä lupaehdot on pidettävä kuljetuksen mukana.

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2013. Voimassa 15.1.2013 alkaen 1(7) Nämä lupaehdot on pidettävä kuljetuksen mukana. LUPAEHDOT 1/201 Voimassa 15.1.201 alkaen 1(7) Ehdot sisältävät keskeisimmät osat erikoiskuljetuksia koskevista säädöksistä ja erikoiskuljetukselle asetetuista muista ehdoista. Ennen 15.1.201 myönnetyssä

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelma (2.versio) C1+E-luokka

Opetussuunnitelma (2.versio) C1+E-luokka Opetussuunnitelma (2.versio) C1+E-luokka Ajoneuvohallintokeskus Tehty 29.12.1997 Muutettu 21.9.1999 Sisällys Johdanto... 2 Koulutuksen periaatteet... 2 Koulutuksen tavoitteet... 2 Koulutuksen rakenne ja

Lisätiedot

Aluehallintoviraston päätös kumottiin ja asia palautettiin uudelleen käsiteltäväksi.

Aluehallintoviraston päätös kumottiin ja asia palautettiin uudelleen käsiteltäväksi. Poikkeuksellinen säännöllinen työaika. Ensihoitopalvelu. Dnro 17/2015, annettu 22.3.2016 Aluehallintoviraston päätös kumottiin ja asia palautettiin uudelleen käsiteltäväksi. PÄÄTÖS OIKAISUVAATIMUSASIASSA

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille 18.5.2016 Liikennekaari-vaikutusarviointi Kysely lähetettiin noin 4 350 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 55

Tietoa tiensuunnitteluun nro 55 Tietoa tiensuunnitteluun nro 55 Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 20.12.2001 SILMUKKAKÄÄNNÖS OHITUSKAISTAN KOHDALLA Tausta Ohituskaistoja on yleisille teille suunniteltu ja rakennettu

Lisätiedot

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva) Analyysi 1 (6) Tämä markkina-analyysi korvaa Dnro: 14.12.2012 päivätyn analyysin 25.5.2016 1760/9520/2012 Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä käynti sisäpihan puolelta Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Työntekijät: 14

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

lukuun ottamatta missään tapauksessa ylittää. Hätätyötä koskevia säännöksiä ei voida soveltaa kuljetuksissa esiintyviin poikkeuksellisiin tilan-

lukuun ottamatta missään tapauksessa ylittää. Hätätyötä koskevia säännöksiä ei voida soveltaa kuljetuksissa esiintyviin poikkeuksellisiin tilan- 1991 vp Lakialoite 22 P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Aloitteessa ehdotetaan, että työaikalakia muutettmsnn moottoriajoneuvon kuljettajia

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot