YHTEISKUNTA LAUTASELLA - RUOKA, NYKYKULTTUURI JA SYÖMISHÄIRIÖT Asklepios: loppuessee 4op Anne Hyyppä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISKUNTA LAUTASELLA - RUOKA, NYKYKULTTUURI JA SYÖMISHÄIRIÖT Asklepios: loppuessee 4op Anne Hyyppä 505495"

Transkriptio

1 YHTEISKUNTA LAUTASELLA - RUOKA, NYKYKULTTUURI JA SYÖMISHÄIRIÖT Asklepios: loppuessee 4op Anne Hyyppä (http://3.bp.blogspot.com/-b_tcov5apam/t00dvrkvisi/aaaaaaaaagi/z4ndw-sikde/s1600/imagescagwj2uj.jpg)

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Ruoka länsimaisessa nykykulttuurissa 1 3. Olet mitä syöt ruumiinkuvan muodostuminen ja identiteettiprosessi 4 4. Syömishäiriöt ja niiden syyt 6 5. Taideterapia syömishäiriöiden hoidon tukena 8 6. Päätelmät Lähdeluettelo 12

3 1 Emme syö elääksemme vaan elämme syödäksemme (sisilialainen sananlasku) 1. Johdanto Vaikka yllä oleva sananlasku saa italialaisen ravintolan ruokalistaan painettuna odotukset kasvamaan ja hymyn nousemaan huulille, voi se toisessa kontekstissa herättää myös huolta. Länsimaisen ihmisen suhtautuminen ruokaan on tänä päivänä kaukana pelkästä ravinnon tarpeen tyydyttämisestä. Ruoasta on tullut lähes uskontoon verrattava instituutio, joka on osa sosiaalista kanssakäymistä, toimii yhteisöllisyyden luojana erilaisissa ruokavalioihin liittyvissä yhteisöissä, sekä toimii yksilön identiteetin osatekijänä ja vahvistaa omalta osaltaan identiteettiprosessin artikuloitumista kulutuskäyttäytymiseen. Ruoan runsaus ja nyky-yhteiskunnassa esiintyvät vaikeudet tarpeellisen ruoankulutuksen määrässä ovat yhteydessä myös ruumiiseen ja ruumiinkuvaan. Ruumis on teknologisoitunut ja estetisoitunut samalla, kun lihavuus on yhä suurempi ongelma länsimaissa. Ruumiin kauneus liitetään ulkonäkökeskeisessä kulttuurissamme usein terveyteen ja itsekontrolliin. Ruoan muuttuminen ravinnosta kulttuuriseksi ilmiöksi on aikaansaanut myös uusia syömishäiriöitä anoreksian ja bulimian rinnalle. Tarkastelen tässä esseessä ensin median, nykykulttuurin ja länsimaisen yhteiskunnan suhteutumista ruokaan. Pohdin myös median käyttäjän asemaa ruokakulttuuria koskevien mediatuotteiden ristiaallokossa. Tämän jälkeen siirryn käsittelemään ruumiinkuvan muotoutumista ja sen yhteyttä identiteettiprosessiin ja syömishäiriöihin. Tarkastelen myös syömishäiriöitä ja niiden hoitoa. Lopuksi käsittelen erilaisten taideterapiamuotojen mahdollisuuksia syömishäiriöiden hoidossa. 2. Ruoka länsimaisessa nykykulttuurissa Ruoasta on tullut länsimaisessa nykykulttuurissa lähes uskontoon rinnastettava ilmiö. Ruoka esiintyy kaikkialla: televisio on täynnä ruokaa koskevia ohjelmia, lähes jokaisessa lehdessä käsitellään ruokaa, ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen rakentuu yhä useammin ruoan ympärille ja ruokaa käytetään myös oman identiteetin rakenneaineena. Ruoka aiheuttaa helposti jonkinasteista huolta lähes kaikissa tapauksissa. Miksi en välitä ruoastani? Miksi välitän

4 2 ruoastani liikaa? Miksi en osaa laittaa ruokaa? Miksi en ehdi laittaa ruokaa, vaikka osaisin? Miksi syön väärin ja nautin liikaa ruoastani? Miksi syön koko ajan oikein, enkö osaa nauttia ja heittäytyä? Ihmisen tulee nykykulttuurissa olla nopea ja tehokas ja näitä samoja arvoja halutaan myös ruokavalioilta. Pitkää sitoutumista ja hitaita (vaikka pysyviäkin) tuloksia vaativat ruokavaliot halutaan mielellään korvata nopeutta ja helppoutta lupaavilla dieeteillä. Samanaikaisesti tietoa on ulottuvillamme enemmän kuin koskaan. Elämän nopea tempo, tehokkuusvaatimukset ja saatavilla olevan tiedon runsaus ovat luoneet ihanteelliset olosuhteet erilaisten ihmedieettien synnylle. Tänä päivänä on erittäin vaikea avata lehteä, jossa ei puhuttaisi ruoasta, sen terveellisyydestä, uudesta dieetistä tai nopeista laihdutuskeinoista. Samanaikaisesti ruokaan keskittymättömätkin mediatuotteet tuovat mieleen ruoan. Erityisesti naistenlehdet saavat lähes kannesta kanteen lukijan pohtimaan ruokaa; muotikuvat saavat ihastelemaan mallin kaunista ja hoikkaa vartaloa, ihonhoitovinkit saavat pohtimaan ruokavalintojen aikaansaamaa ihon heleyttä, entä miten nukut paremmin (ja valitset ruokasi ja ruokarytmisi sen mukaisesti), miten nostat kuntoasi (ja millä ravinnolla) ja miten takaat rentouttavan ja hyvän perhe-elämän (yhteinen ja terveellinen illallishetki on edelleen hyvä vaihtoehto). Alusta alkaen itse tehtyä ateriaa voidaankin pitää nykyisin äidin ja isän konkreettisena rakkaudenosoituksena perheelleen (Mäkelä ym. 2003, 53). Televisiosarjojen ja elokuvien henkilöhahmot vievät niin ikään ajatuksemme ruokaan. Tukevan henkilöhahmon representaatio on hauska ja letkeä, mutta tarinan keskeinen ja hoikka henkilöhahmo elää usein romantiikan ja menestyksen täyttämää elämää. Tukeva ihminen saattaa reaalielämässäkin kokea syrjintää jopa työmarkkinoilla. Tukevan ihmisen on vaikeampi saada työtä ja sen saatuaankin hänen palkkansa on hoikkaa työntekijää huonompi. (http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-elama/2011/05/28/laski-ja-lyhyt-saavat-huonompaapalkkaa/ /139) Ruokaan liittyvät varoitukset ja huolet eivät ole pelkästään nykyajan ilmiö. Suomalaiset ovat ennenkin hotkineet pikaruokia ja esimerkiksi 1900-luvun alussa tehtaantyttöjä varoiteltiin korvaamasta kaikkia aterioitaan kahvinjuonnilla. Ruokakulttuuri on elävää perinnettä ja myös

5 3 arvostuksen kohteet muuttuvat luvulla rasvatonta maitoa pidettiin halveksuttavana kurrina, nykyään täysmaitoa juova ihminen on harvinaisuus. (Mäkelä ym. 2003, ) Ruoan rinnastaminen uuteen kansanuskoon ei ole uusi ajatus, eikä myöskään itse keksimäni. Ruokakulttuuri sisältää kansanuskonnolle tyypillisiä kysymyksenasetteluja: miten elät pidempään ja pysyt terveenä? Kansanusko voidaan määritellä kirjoitettuun perinteeseen nojaavien korkeauskontojen rinnalla eläväksi uskonnoksi, joka sisältää epäyhtenäisiä oppijärjestelmiä ja ristiriitaisia uskomuksia, ja säilyy suulliseen perinteeseen nojaavien käyttäytymistapojen varassa (Siikala 1985, 303). Ruokaan liittyvien oppijärjestelmien hajanaisuus on kaikkien nähtävissä esimerkiksi karppauksen ja muiden ruokavaliouskomusten muodossa. Omasta suuntauksesta voidaan käydä hyvinkin kiivasta keskustelua omassa yhteisössä, joka on kasvokkain tapahtuvasta kokoontumisesta siirtynyt nettiyhteisöihin. Itse näen joka sunnuntaisten kokkiohjelmien rinnastettavuuden tietäjiin, joiden opit esitetään ironisesti pyhäpäivän viihteenä. Ruoasta on tullut vahvasti myös identiteetin rakentamisen väline. Halutun ruokavalion noudattaminen vahvistaa omaa identiteettiä ja lisää yksilön hallinnan tunnetta itseensä. Lisäksi sillä voidaan tuoda esiin omaa persoonallisuutta myös muiden nähtäväksi, sillä ruokailu on usein sosiaalinen tapahtuma. Ihmiset määrittelevätkin itseään ja muita ihmisiä sen mukaan, mitä syödään ja mitä ei syödä. On kuitenkin muistettava, että kaikilla yhteiskunnan sosiaaliryhmillä tai yksilöillä ei ole samanlaisia kulttuurisia tai taloudellisia mahdollisuuksia tehdä ruokavalintoja oman identiteettinsä jatkeeksi. Joskus on syötävä enemmänkin ravintoa kuin ruokaa. (Mäkelä ym. 2003, ) Oikeisiin ruokavalintoihin tähtäävä ravitsemusvalistus on vaikeuksissa. Claude Fischlerin mukaan modernin ihmisen ruokavalinnoista on tullut ongelma, sillä enää ei ole olemassa selviä ohjeita siitä, mitä ja miten pitäisi syödä (Mäkelä ym. 2003, 39). Olen eri mieltä. Nähdäkseni lähes kaikki tietävät miten tulisi syödä, mikä on terveellistä ja mikä ei. Olen tätä mieltä erilaisten dieettisuuntausten runsaudesta huolimatta. Vaikka yksi dieetti korostaakin hiilihydraattien kulutuksen laskemista ja toinen rasvan kulutuksen laskemista, suurin osa ihmisistä kuitenkin tietää, että esimerkiksi valtava rasvan käyttö ei voi olla hyväksi. Kysymys ei siten ole

6 4 tietämättömyydestä vaan mukavuudenhalusta, oman identiteetin rakentamisesta, nopeiden tulosten halusta nopeassa yhteiskunnassa, sekä luonnollisesti myös kiinnostuksesta ruokaan. Tieto ei kuitenkaan takaa oikeiden valintojen tekemistä. Perinteinen ravitsemus- ja elintarviketutkimus nojaa vahvasti luonnontieteelliseen ja lääketieteelliseen tutkimusperinteeseen. Tutkimuksen kohteena ovat luonnontieteellisin menetelmin todennettavissa olevat asiat. Tämä ei kuitenkaan ole tuottanut keinoja muuttaa yksilön ruokailutottumuksia terveyttä edistävään suuntaan. (Mäkelä ym. 2003, 110.) Tässä näkyy ruoan uudenlainen merkitys yksilölle. Ruoka ei ole nyky-yhteiskunnassa vain ravitsemuksellinen käsite. Ravitsemusvalistus on luonnontieteelliseen tutkimusperinteeseen nojatessaan jättänyt ruoan kulttuuriset merkitykset liian vähälle huomiolle. Ruoka on tunnelatautunut käsite, jolta yksilö odottaa muutakin kuin ravitsemuksellista ulottuvuutta. Ihmisen ruokavalio nähdään tänä päivänä asiana, joka kertoo jotakin ihmisestä ja määrittää hänen identiteettiään sekä yksilöllisesti, että yhteisöllisesti. 3. Olet mitä syöt ruumiinkuvan muodostuminen ja identiteettiprosessi Ruumiinkuva muotoutuu biologisesti, psykologisesti ja sosiokulttuurisesti. Yksilön ruumiinkuva perustuu aina sekä havaitsemiseen että asennoitumiseen, ja nämä kaksi ovat riippuvaisia toisistaan. Ihminen ei koskaan katso ruumiinkuvaansa peilistä objektiivisesti ja yksin, vaan yhteisö katsoo kuvaa hänen takaansa. Ruumiinkuvaa sääteleekin aina jonkinlainen ruumiin kulttuurinen muoto-oppi eli morfologia. (Kinnunen 2008, ) Ruumiinkuva muotoutuu siten sekä yksilöllisesti, että yhteisöllisesti. Ruumiin rajojen vartiointi visuaalisessa kulttuurissa on aikamme keskeinen ilmiö. Mainonta on yksi näitä rajoja tarkimmin vartioivista kulttuurin alueista. Mainonnassa hoikkuus määrittää itsestään selvästi ihanneruumiin rajoja. Sen lisäksi, että mainonta kannustaa kuluttajia ostamaan jonkin tuotteen, se myös kannustaa omaksumaan tietyn ruumiillisuusihanteen. (Rossi 2007, )

7 5 Kulttuurin merkitys ruumiinkuvan muodostumiselle tulee ymmärretyksi vasta, kun tarkastellaan prosessin kaksisuuntaista liikettä yksilön ja yhteisön välillä. Kulttuurimme on vahvasti ulkonäkökeskeinen ja ulkonäön merkitys on jatkuvassa kasvussa. Ilmiö ei myöskään koske enää pelkästään naisia, sillä myös miesten ruumisrepresentaatiot ovat muuttuneet. Maskuliinisen ihanneruumiin esiintyminen mediassa on aiheuttanut ulkonäköpaineita myös miehille. Tästä huolimatta naiset näyttävät suhtautuvan ruumiiseensa yhä miehiä kriittisemmin naiset käyttävät miehiä enemmän esimerkiksi esteettistä kauneuskirurgiaa. Anne Puuronen (2006, 239) toteaakin, että oikeanlaista naiseuden mallia tuottaa myös lisääntynyt erotisointi. Monelle nousee huoli oikeanlaisen naisruumiin mittojen täyttymisestä. Sukupuolisuuden voi nähdä suhteena, jolloin se tulee ymmärtää kuulumisena johonkin joukkoon, kuten naisiin tai naisennäköisyyteen. Sukupuoli voikin representoitua sekä yksilöllisenä ruumiinkuvana, että kuulumissuhteena yhteiskunnalliseen joukkoon. Yksilön ruumiskokemuksen voidaan ajatella muodostuvan elettyjen kokemusten, instituutioiden ja diskurssien yhteisvaikutuksessa. Ruumiin mahdollisuuksia ja rajoja eli sen totuutta säätelevät erilaiset kulttuuriset diskurssit. Diskurssit taas muodostuvat erilaisten instituutioiden sisällä ja ympärillä. (Kinnunen 2008, ) Vailla modernia mediaa olevat kulttuurit ovat tyypillisesti kontrolloineet ruumiita suoraan erilaisilla yhteisöllisillä riiteillä ja säädöksillä. Modernisoituneissa yhteisöissä kontrolli on ulkoistettu medialle, joka tuottaa ruumisrepresentaatioita ja joita yksilö omalla toiminnallaan joko vahvistaa tai joita vastaan se kapinoi. (Kinnunen 2008, 47.) Ruumiin kauneuden ihannointi ja estetisoituminen on tehnyt ruumiista taidetta. Kaunista ruumista katsoo toki mielellään. Ruumiin käsittäminen taiteena voisi kuitenkin laajentaa ruumiin tarkkailua pelkkänä kuvana pitämisen lisäksi myös tapahtumallisuuteen. Ruumis on prosessi ja yhtälailla myös ruumiinkuva on prosessi. Ruumista voi tutkia eri näkökulmista aivan kuten tekstiäkin. Kun yksilö katsoo ruumiinkuvaansa, hänellä on kuitenkin taipumusta pilkkoa ruumiinsa osiin ikään kuin perspektiiviverkon avulla. Yksilö voi nähdä jonkin ruumiinosansa täysin kulttuurisesti muotoutuneen ruumiin muoto-opin vastaisena. Yksilö ei usein pysty nimeämään tämän ajatuksen yksiselitteistä syytä, eivätkä toiset ihmiset välttämättä näe ruumiissa merkittävää ruumiin muoto-opillista poikkeamaa. Omaa ruumiinkuvaa tulisi tarkastella

8 6 prosessina aivan kuten identiteettiäkin. Molempia käsitteitä leimaa virheellisesti pysyvyyden ihanne, joka ei ole mahdollinen. Yksilön identiteetti muotoutuu elämän eri vaiheissa erilaiseksi, samoin käy ruumiin ja ruumiinkuvan. Hoikkuuden ihannoinnista ja erilaisten ruokavalioiden noudattamisesta on kehittynyt elämäntyyli ja markkinoiden rahasampo. Syömisen jatkuva tarkkailu synnyttää vääristynyttä terveysruokaintoilua, joka täyttää jo syömishäiriön kriteerit. Laihdutushäiriön (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriön (bulimia nervosa) rinnalle on noussut terveellisen ruoan pakkomielle (orthorexia nervosa). (Mäkelä ym. 2003, 47.) Siirryn seuraavaksi käsittelemään syömishäiriöitä ja niiden syitä. 4. Syömishäiriöt ja niiden syyt En pysty enää syömään. Tästä päivästä lähtien en enää syö. (Käcko 2008, 186.) Syömishäiriöt ovat psykosomaattisia sairauksia. Sairaus ilmenee häiriintyneenä syömiskäyttäytymisenä ja muutoksena sairastuneen fyysisessä tilassa. Käyttäytyminen suhteessa ruokaan, painoon ja liikuntaan muuttuu epänormaaliksi. Myös käsitys itsestä ja omasta kehosta on vääristynyt. (http://www.syomishairioliitto.fi/syomishairiot/) Syömishäiriön diagnostisina kriteereinä voidaan pitää kieltäytymistä vähintään iän ja pituuden mukaisen minimipainon ylläpitämisestä, voimakasta pelkoa lihavaksi tulemisesta alipainosta huolimatta, oman kehon muodon kohtuutonta vaikuttamista siihen, millaiseksi henkilö kokee itsensä, sekä naisella vähintään kolmen peräkkäisen kuukautiskierron poisjäämistä. (Van der Ster 2005, 319.) Syömishäiriöiden esiintyvyys on samansuuntaista kaikissa länsimaissa. On arvioitu, että suomalaisista naisista 2% sairastaa elinaikanaan anoreksiaa ja 2% bulimiaa. Miehillä näitä sairauksia on pidetty noin kymmenen kertaa harvinaisempina. Tutkimukset viittaavat siihen, että anoreksia ja bulimia yleistyivät selvästi länsimaissa 1900-luvun jälkipuoliskolla. On epävarmaa

9 7 johtuuko yleistyminen vain sairauden paremmasta tunnistamisesta vai todellisesta syömishäiriöiden kasvusta esimerkiksi viime vuosikymmenet laihuutta ihannoivan muodin vuoksi. (Keski-Rahkonen ym. 2008, ) Hyvä itsetunto, oma-aloitteisuus ja varhaisen vuorovaikutuksen luoma turvallisuuden tunne ovat keskeisiä asioita, joiden on ajateltu suojaavan syömishäiriöiltä. Terveen itsetunnon pohjalla on kokemus omasta ihanuudesta ja hyvyydestä. Tämä kokemus ja hyvän itsetunnon perusta luodaan lapsuudessa, mutta niiden rakentaminen on mahdollista myös myöhemmin. (Hällström 2009, ) Syömishäiriöiden syyt eivät ole kuitenkaan yksiselitteisiä. Hoikkuuden ihannointi yleistyi länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen. Populaarikulttuuri alkoi ihannoida poikkeavan pitkiä ja hoikkia ihmisyksilöitä. Hoikkuuden ja nuorekkuuden ajateltiin kertovan terveydestä, elinvoimasta, itsekurista ja moraalisesta ylemmyydestä. Länsimaisen kulttuurin ja median on antropologisissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä syömisoireilun puhkeamiseen. Merkittävällä osalla syömishäiriöön sairastuneista ei ole kuitenkaan yhtä selkeästi osoitettavissa olevaa syytä syömishäiriöön sairastumiselle. (Keski-Rahkonen ym. 2008, ) Itseäni hämmästyttää erityisesti syömishäiriöön sairastuneiden tyttöjen nuori ikä. On hankala kuvitella miten 11-vuotias tyttö voisi kokea median aikaansaaman naiskuvan uhaksi itselleen, sillä tuonikäiset ihmiset kuluttavat käsittääkseni erilaisia mediatuotteita kuin aikuiset. Media ei luonnollisestikaan ole ainut sairauden aiheuttaja. Artikkelissaan Anarkiasta anoreksiaan (2006, 127) Päivi Lappalainen kuvaa lastenkirjallisuudessa kuvattua lasten ahmimista ja ylenpalttista ruokailua kapinana aikuisten maailman sääntöjä vastaan. Ruokailun kontrollointi voi siis näyttäytyä omaan itseensä kohdistuvan protestoinnin sijaan myös ulkomaailmaan kohdistuvana protestointina. Tähän viittaa myös se, että jo 1800-luvulla ruoasta kieltäytyminen mahdollisti porvarillisen perheen tytölle hienovaraisen keinon vastustaa perhettä ja sen vaatimuksia muutoin kuin sanallisesti (Mäkelä ym. 2003, 47). Syömishäiriöstä parantuminen on vaikeaa eikä parantumiselle ole edes tarkkoja kriteereitä. Normaalipainon saavuttamisen jälkeen sairastumisen syyt saattavat olla edelleen epäselviä.

10 8 Sairastunut saattaa jopa pelätä parantumista, sillä sairaudesta on tullut osa elämäntyyliä. (Van der Ster 2005, ) Näyttää siltä, että normaalipainon tavoittelu saa aikaan tilan, jota Peggy Claude-Pierre nimittää kirjassaan numeropeliksi: sairastunut saattaa pakotettuna saavuttaa tavoitellun numeron, normaalipainonsa, jotta hän pääsisi kotiin sairaalasta. Potilas laihtuu kuitenkin kotiin päästyään pian uudelleen. (Claude-Pierre 1997, 164.) Marianne Käcko kuvaa kirjassaan Tapa minut, äiti! samanlaista tilannetta: tytär suostuu nurkkaan ahdistettuna syömään ja saavuttaa tavoitellun painon päästäkseen kotiin, mutta lopettaa pian syömisen uudestaan. Toisaalta juuri painon saaminen normaalille tasolle parantaa myös mieltä. Kehonkuvan vääristymisen yhtenä syynä pidetään aivoissa tapahtuvaa aminohappojen virheellistä kytkentää, joka puolestaan johtuu ravinnon puutteesta (Van der Ster 2005, 34). Syömishäiriöiden hoidossa suositaan kokonaisvaltaista hoitoa, jossa ovat tavoitteena potilaan syömiskäyttäytymisen ja painon normalisoituminen, fyysisten vaurioiden korjaantuminen ja psyykkisten oireiden lievittyminen. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta on eduksi, että potilasta hoidetaan moniammatillisesti. (Keski-Rahkonen ym. 2008, 42.) Tarkastelen seuraavaksi taideterapian tarjoamia mahdollisuuksia syömishäiriön psyykkisen hoidon tukemiseksi. 5. Taideterapia syömishäiriöiden hoidon tukena Älä koskaan maalaa elämääsi mustavalkoiseksi, käytä aina kauniita värejä. (Hällström 2009, 165.) Lotta Hällström kertoo kirjoittaneensa yllä olevan ohjeen tyttärensä kirjaan. Hänen mielestään täydellisyydentavoittelijoiden julma maailma on mustavalkoinen. Siinä maailmassa kaikki on joko hyvää tai pahaa, välimuotoja ei ole. Suomessa käytetyimmät taideterapiamuodot ovat kirjallisuusterapia, kuvataideterapia ja musiikkiterapia. Nykyaikaisen kirjallisuusterapian juuret ovat Yhdysvalloissa, jossa sitä käytettiin hoitomuotona mielenterveydellisissä ongelmissa jo 1800-luvun alussa. Tyypillisimmät käyttöalueet ovat kliininen työ (terveydenhuolto ja mielenterveystyö), kuntoutus (lapset,

11 9 addiktioiden hoito ja -ehkäisy), itsehoito sekä ennalta ehkäisevä mielenterveystyö. On todettu, että tarinan kuuleminen tai lukeminen vaikuttaa aivojen toimintaan ja tunteiden fysiologiaan keskushermoston limbisen systeemin kautta. (Mäki ym. 2008, ) Taideterapian käytöstä syömishäiriöiden hoidossa on laadullisia tutkimuksia, tieteellisiä artikkeleita ja tapauskertomuksia. Julkaisuissa painotetaan taidetyöskentelyn mahdollistamaa tunteiden ilmaisua sekä konfliktien ja ristiriitojen konkretisointia. Tämä edesauttaa tunteiden käsittelemistä hallitusti. Anoreksiaa sairastavilla tyypillisiä taideterapiassa ilmeneviä ristiriitoja ovat intensiivinen työskentely ja halu tuhota työ, voimakas sanallistamisen vastustus, viehtymys taidemateriaaleihin, tarve täydelliseen kontrolliin sekä hallinnan menettämisen pelko. Taideterapian etuna syömishäiriöiden hoidossa on huomion kiinnittyminen syntyvään teokseen. Potilas ei tällöin koe terapiaa liian tunkeilevana ja hän voi säilyttää täydellisen päätäntävallan syntyviin teoksiin. Terapeutin tuleekin antaa potilaalle riittävästi aikaa tutustua itse omiin töihinsä.(http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00162&p_teos=on n&p_osio=&p_selaus=) Syömishäiriöitä käsittelevästä kirjallisuudesta tulee esille, kuinka potilaat eivät aluksi halua myöntää olevansa sairaita. Lisäksi potilaat kokevat usein sekä fyysisen että psyykkisen hoidon vaikeina ja tunkeilevina, mikä johtaa siihen, että potilas ei esimerkiksi halua avautua terapeutilleen. Oikein valittu taideterapia voisi näin ollen tukea sairauden hoitoa jo sairastumisen alkuvaiheessa. Jos potilas on kiinnostunut kirjallisuudesta tai kuvataiteesta voidaan terapiamuoto valita sen mukaisesti. Näin terapiasta voi tulla helpommin lähestyttävää. Nähdäkseni mikään terapiamuoto ei onnistu ilman potilaan antamaa panosta. Toisaalta taideterapiat voivat sopia myös sairauden loppuvaiheeseen, jolloin potilas on jo paremmissa voimissa. Missään tilanteessa se ei kuitenkaan mielestäni korvaa muita hoitomuotoja vaan voi toimia niiden erinomaisena tukena. Kuvataideterapia voi toimia vääristyneen kehonkuvan hoidon tukena. Lisäksi uskon sen auttavan riittämättömyyden tunteen hallinnassa, sillä kuvataideterapiassa kuvantekoprosessi muuttaa ihmisen kokemusta itsestään. Se herättää eloon tunteet ja muistot eletystä elämästä ja antaa

12 10 mahdollisuudet käsitellä ja ymmärtää niitä. Maalattuina ja käsiteltyinä mielensisäiset kuvat menettävät voimaansa ja uudenlaisten kuvien syntyminen mahdollistuu. (Girard ym. 2008, 152.) Tutkittuani syömishäiriöihin liittyvää kirjallisuutta minulle on syntynyt käsitys, että syömishäiriöön sairastuneet pitävät usein päiväkirjaa. He listaavat päiväkirjaan syömisiään ja purkavat huonoa oloaan yksityisen kirjansa sivuille. Kirjoittaminen onkin hyvin tehokas tapa jäsentää tilanteita (Reinilä 2010, 34). Sairastuneille näyttää olevan ominaista, että he eivät ainakaan aluksi tunne itseään sairaaksi, eivät halua myöntää sairauttaan, kieltäytyvät siksi hoidosta ja haluavat säilyttää täydellisen hallinnan tunteen itseensä. Uskon, että tästä johtuen potilaalle tutun kirjoittamisen voisi yrittää kääntää hoitomuodoksi myös syömishäiriöitä hoidettaessa. Terapeuttinen kirjoittaminen on yhteydessä oivallukseen, itsereflektioon, optimismiin sekä hallinnan tunteeseen ja itsearvostukseen. On myös voitu osoittaa, että terapeuttinen kirjoittaminen edistää myönteisten selviytymiskeinojen kehittymistä (Reinilä 2010, 35). 6. Päätelmät Suhtautuminen ruokaan on nyky-yhteiskunnassa ja mediassa hyvin tunnelatautunutta. Ruoan merkitys on muuttunut pelkästä ravinnosta yhteisöllisyyden tuottajaksi ja identiteetin rakennusaineeksi. Lisäksi ruoka on osa jokapäiväistä mediaa. Suhtautuminen ruokaan on jopa niin voimakasta, että se on saanut uskonnollisia piirteitä. Ihminen rakentaa omakuvaansa peilaamalla itseään muihin ja ihannekehon malli on kulttuurisidonnainen. Nykypäivän tehokkuusvaatimukset, elämän kiihkeä tempo ja informaatiotulva voivat aikaansaada hallinnan tunteen menettämistä, mikä kannustaa nopeasti tulosta tuottavien ja helppojen ruokavalioiden jatkuvaan kokeilemiseen. Ruumiinkuva on vahvasti yksilön identiteettiin liittyvä asia. Sekä ruumiinkuva, että identiteetti tulisi kuitenkin nähdä prosesseina, jotka muuttuvat elämän eri vaiheissa. Valitettavasti myös syömishäiriöstä voi tulla ihmisen identiteettiin kuuluva tekijä: sairastunut ja kotiin päässyt potilas sairastuu usein uudelleen, sillä identiteetti ei muutu hetkessä. Syömishäiriön puhkeamisen syyt ovat yksilöllisiä ja myös hoidon tulee olla yksilöllistä. Erilaiset taideterapiat voivat tarjota hyvän mahdollisuuden tehdä terapiasta helpommin lähestyttävää ja

13 11 kasvattaa työskentelymotivaatiota niillä potilailla, jotka eivät pysty tekemään paranemiseen vaadittavaa työtä muilla tavoin. Syömishäiriöön sairastunut ihminen ei useinkaan pidä itseään sairauden alkuvaiheessa edes sairaana. Tästä johtuen taideterapia voi tarjota syömishäiriöiden hoidossa ainoan hoitomuodon, johon potilas saadaan antamaan oma panoksensa. Mikään terapia ei onnistu ilman potilaan yhteistyötä. Taideterapiat voivat näin ollen toimia hyvänä tukena syömishäiriöiden hoidossa.

14 12 7. Lähdeluettelo Claude-Pierre, Peggy 1997: Syömishäiriöiden salainen kieli. Miten ymmärtää ja hoitaa anoreksiaa ja bulimiaa. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Girard, Liisa; Ihanus, Juhani; Laine, Riitta; Ropponen, Mari 2008: Suhteessa kuvaan. Kuvataideterapian teoriaa ja käytäntöä. Helsinki: Kuvataideterapian työhuonekunta Artteli. Hällström, Lotta 2009: Painajainen puntarilla. Syömishäiriöt ja niiden ehkäisy. Helsinki: Minerva Kustannus Oy. Keski-Rahkonen, Anna; Charpentier, Pia; Viljanen, Riikka 2008: Olen juuri syönyt. Läheiselläni on syömishäiriö. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Kinnunen, Taina 2008: Lihaan leikattu kauneus. Kosmeettisen kirurgian ruumiillistuneet merkitykset. Helsinki: Helsinki University Press. Käcko, Marianne 2008: Tapa minut äiti! Helsinki: Teos & Söderströms. Lappalainen, Päivi 2006: Anarkiasta anoreksiaan. Ruoan merkityksestä lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Teoksessa Kainulainen, Siru; Parente-Capkova Viola (toim.): Täysi kattaus. Ruokaa ja juomaa kirjallisuudessa. Turun yliopisto. Mäkelä, Johanna; Palojoki, Päivi; Sillanpää, Merja 2003: Ruisleivästä pestoon. Näkökulmia muuttuvaan ruokakulttuuriin. Porvoo: WSOY. Mäki, Silja; Linnainmaa, Terhikki 2008: Hoivasanat. Opas kirjallisuusterapiaan. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Puuronen, Anne 2006: Heteronaisen tuotantokatkos. Teoksessa Kinnunen, Taina; Puuronen, Anne (toim.): Seksuaalinen ruumis. Kulttuuritieteelliset lähestymistavat. Helsinki: Gaudeamus. Reinilä, Eeva 2010: Kirjoituksia itselle. Terapeuttinen päiväkirjaprosessi. Helsinki: Kirja kerrallaan. Rossi, Leena-Maija 2007: Kyllin hyviä mainosruumiiksi? Hyväksytyn vartalon rajojen venytystä televisiomainonnassa. Teoksessa Kyrölä, Katariina; Harjunen, Hannele (toim.): Koolla on väliä! Lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli. Helsinki: Like. Siikala, Anna-Leena 1985: Kansanusko. Teoksessa Suomen historia 3. Helsinki: Weilin & Göös. Van der Ster, Gisela 2005: Lupa syödä. Opas syömishäiriöiden hoitoon. Helsinki: Edita Publishing Oy.

15 13 Internet-lähteet Taloussanomat (2011) Läski ja lyhyt saavat huonompaa palkkaa. (haettu ) Syömishäiriöliitto. Mitä syömishäiriöt ovat? (haettu ) (haettu ) =&p_selaus= (haettu )

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTAA

SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTAA SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTAA www.tasapainoa.fi MISTÄ SYÖMISHÄIRIÖ JOHTUU? Syömishäiriö on mielenterveyden häiriö eikä siihen ole vain yhtä syytä. On paljon erilaisia asioita, joiden YHDISTYESSÄ sairaus voi kehittyä.

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43 Sisällysluettelo Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Systeeminäkemys... 20 Kehon ja mielen yhteistyö johtaa terveyteen tai sairauteen... 22 Systeeminen ihmiskäsitys... 29 Ihmiskäsitys kehittyy jatkuvasti...

Lisätiedot

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet

Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet Sinikka Torkkola Viestintätieteiden tutkijakoulun koordinaattori Tampereen yliopisto, puheopin laitos sinikka.torkkola@uta.fi Terveysviestinnän

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen TerveysInfo Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen maksuton, A5 : 4 s. : piirr. : 4 vär. http:///www/fi/liitetiedostot/ Barnet_och_mjolken. Hakusanat: ravitsemus, lapset,

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ Syömishäiriöpäivät Jyväskylä 23.1.2013 Taustaa Syömishäiriöiden vähentäminen Mielenterveyden ja itsetunnon edistäminen Syömishäiröiden

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista.

Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista. MATERIAALIA DECIBEL.FI -SIVUSTOLLE SYÖMISHÄIRIÖT Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista. Erityisesti nuoret

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Luennot. >> Aiempien presentaatioideni slideja voi katsoa: slideshare.com/jaakkohalmetoja. Superlatiiveja lautaselle...2

Luennot. >> Aiempien presentaatioideni slideja voi katsoa: slideshare.com/jaakkohalmetoja. Superlatiiveja lautaselle...2 Luennot Olen valikoinut tälle vuodelle 6 pääasiallista luentokonseptia, joiden ympäriltä puhun. Näiden aihealueiden lisäksi eri teemoja voidaan vapaasti yhdistellä kuulijoita parhaalla mahdollisella tavalla

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ?

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? Marja Salminen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot