YHTEISKUNTA LAUTASELLA - RUOKA, NYKYKULTTUURI JA SYÖMISHÄIRIÖT Asklepios: loppuessee 4op Anne Hyyppä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISKUNTA LAUTASELLA - RUOKA, NYKYKULTTUURI JA SYÖMISHÄIRIÖT Asklepios: loppuessee 4op Anne Hyyppä 505495"

Transkriptio

1 YHTEISKUNTA LAUTASELLA - RUOKA, NYKYKULTTUURI JA SYÖMISHÄIRIÖT Asklepios: loppuessee 4op Anne Hyyppä (http://3.bp.blogspot.com/-b_tcov5apam/t00dvrkvisi/aaaaaaaaagi/z4ndw-sikde/s1600/imagescagwj2uj.jpg)

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Ruoka länsimaisessa nykykulttuurissa 1 3. Olet mitä syöt ruumiinkuvan muodostuminen ja identiteettiprosessi 4 4. Syömishäiriöt ja niiden syyt 6 5. Taideterapia syömishäiriöiden hoidon tukena 8 6. Päätelmät Lähdeluettelo 12

3 1 Emme syö elääksemme vaan elämme syödäksemme (sisilialainen sananlasku) 1. Johdanto Vaikka yllä oleva sananlasku saa italialaisen ravintolan ruokalistaan painettuna odotukset kasvamaan ja hymyn nousemaan huulille, voi se toisessa kontekstissa herättää myös huolta. Länsimaisen ihmisen suhtautuminen ruokaan on tänä päivänä kaukana pelkästä ravinnon tarpeen tyydyttämisestä. Ruoasta on tullut lähes uskontoon verrattava instituutio, joka on osa sosiaalista kanssakäymistä, toimii yhteisöllisyyden luojana erilaisissa ruokavalioihin liittyvissä yhteisöissä, sekä toimii yksilön identiteetin osatekijänä ja vahvistaa omalta osaltaan identiteettiprosessin artikuloitumista kulutuskäyttäytymiseen. Ruoan runsaus ja nyky-yhteiskunnassa esiintyvät vaikeudet tarpeellisen ruoankulutuksen määrässä ovat yhteydessä myös ruumiiseen ja ruumiinkuvaan. Ruumis on teknologisoitunut ja estetisoitunut samalla, kun lihavuus on yhä suurempi ongelma länsimaissa. Ruumiin kauneus liitetään ulkonäkökeskeisessä kulttuurissamme usein terveyteen ja itsekontrolliin. Ruoan muuttuminen ravinnosta kulttuuriseksi ilmiöksi on aikaansaanut myös uusia syömishäiriöitä anoreksian ja bulimian rinnalle. Tarkastelen tässä esseessä ensin median, nykykulttuurin ja länsimaisen yhteiskunnan suhteutumista ruokaan. Pohdin myös median käyttäjän asemaa ruokakulttuuria koskevien mediatuotteiden ristiaallokossa. Tämän jälkeen siirryn käsittelemään ruumiinkuvan muotoutumista ja sen yhteyttä identiteettiprosessiin ja syömishäiriöihin. Tarkastelen myös syömishäiriöitä ja niiden hoitoa. Lopuksi käsittelen erilaisten taideterapiamuotojen mahdollisuuksia syömishäiriöiden hoidossa. 2. Ruoka länsimaisessa nykykulttuurissa Ruoasta on tullut länsimaisessa nykykulttuurissa lähes uskontoon rinnastettava ilmiö. Ruoka esiintyy kaikkialla: televisio on täynnä ruokaa koskevia ohjelmia, lähes jokaisessa lehdessä käsitellään ruokaa, ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen rakentuu yhä useammin ruoan ympärille ja ruokaa käytetään myös oman identiteetin rakenneaineena. Ruoka aiheuttaa helposti jonkinasteista huolta lähes kaikissa tapauksissa. Miksi en välitä ruoastani? Miksi välitän

4 2 ruoastani liikaa? Miksi en osaa laittaa ruokaa? Miksi en ehdi laittaa ruokaa, vaikka osaisin? Miksi syön väärin ja nautin liikaa ruoastani? Miksi syön koko ajan oikein, enkö osaa nauttia ja heittäytyä? Ihmisen tulee nykykulttuurissa olla nopea ja tehokas ja näitä samoja arvoja halutaan myös ruokavalioilta. Pitkää sitoutumista ja hitaita (vaikka pysyviäkin) tuloksia vaativat ruokavaliot halutaan mielellään korvata nopeutta ja helppoutta lupaavilla dieeteillä. Samanaikaisesti tietoa on ulottuvillamme enemmän kuin koskaan. Elämän nopea tempo, tehokkuusvaatimukset ja saatavilla olevan tiedon runsaus ovat luoneet ihanteelliset olosuhteet erilaisten ihmedieettien synnylle. Tänä päivänä on erittäin vaikea avata lehteä, jossa ei puhuttaisi ruoasta, sen terveellisyydestä, uudesta dieetistä tai nopeista laihdutuskeinoista. Samanaikaisesti ruokaan keskittymättömätkin mediatuotteet tuovat mieleen ruoan. Erityisesti naistenlehdet saavat lähes kannesta kanteen lukijan pohtimaan ruokaa; muotikuvat saavat ihastelemaan mallin kaunista ja hoikkaa vartaloa, ihonhoitovinkit saavat pohtimaan ruokavalintojen aikaansaamaa ihon heleyttä, entä miten nukut paremmin (ja valitset ruokasi ja ruokarytmisi sen mukaisesti), miten nostat kuntoasi (ja millä ravinnolla) ja miten takaat rentouttavan ja hyvän perhe-elämän (yhteinen ja terveellinen illallishetki on edelleen hyvä vaihtoehto). Alusta alkaen itse tehtyä ateriaa voidaankin pitää nykyisin äidin ja isän konkreettisena rakkaudenosoituksena perheelleen (Mäkelä ym. 2003, 53). Televisiosarjojen ja elokuvien henkilöhahmot vievät niin ikään ajatuksemme ruokaan. Tukevan henkilöhahmon representaatio on hauska ja letkeä, mutta tarinan keskeinen ja hoikka henkilöhahmo elää usein romantiikan ja menestyksen täyttämää elämää. Tukeva ihminen saattaa reaalielämässäkin kokea syrjintää jopa työmarkkinoilla. Tukevan ihmisen on vaikeampi saada työtä ja sen saatuaankin hänen palkkansa on hoikkaa työntekijää huonompi. (http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-elama/2011/05/28/laski-ja-lyhyt-saavat-huonompaapalkkaa/ /139) Ruokaan liittyvät varoitukset ja huolet eivät ole pelkästään nykyajan ilmiö. Suomalaiset ovat ennenkin hotkineet pikaruokia ja esimerkiksi 1900-luvun alussa tehtaantyttöjä varoiteltiin korvaamasta kaikkia aterioitaan kahvinjuonnilla. Ruokakulttuuri on elävää perinnettä ja myös

5 3 arvostuksen kohteet muuttuvat luvulla rasvatonta maitoa pidettiin halveksuttavana kurrina, nykyään täysmaitoa juova ihminen on harvinaisuus. (Mäkelä ym. 2003, ) Ruoan rinnastaminen uuteen kansanuskoon ei ole uusi ajatus, eikä myöskään itse keksimäni. Ruokakulttuuri sisältää kansanuskonnolle tyypillisiä kysymyksenasetteluja: miten elät pidempään ja pysyt terveenä? Kansanusko voidaan määritellä kirjoitettuun perinteeseen nojaavien korkeauskontojen rinnalla eläväksi uskonnoksi, joka sisältää epäyhtenäisiä oppijärjestelmiä ja ristiriitaisia uskomuksia, ja säilyy suulliseen perinteeseen nojaavien käyttäytymistapojen varassa (Siikala 1985, 303). Ruokaan liittyvien oppijärjestelmien hajanaisuus on kaikkien nähtävissä esimerkiksi karppauksen ja muiden ruokavaliouskomusten muodossa. Omasta suuntauksesta voidaan käydä hyvinkin kiivasta keskustelua omassa yhteisössä, joka on kasvokkain tapahtuvasta kokoontumisesta siirtynyt nettiyhteisöihin. Itse näen joka sunnuntaisten kokkiohjelmien rinnastettavuuden tietäjiin, joiden opit esitetään ironisesti pyhäpäivän viihteenä. Ruoasta on tullut vahvasti myös identiteetin rakentamisen väline. Halutun ruokavalion noudattaminen vahvistaa omaa identiteettiä ja lisää yksilön hallinnan tunnetta itseensä. Lisäksi sillä voidaan tuoda esiin omaa persoonallisuutta myös muiden nähtäväksi, sillä ruokailu on usein sosiaalinen tapahtuma. Ihmiset määrittelevätkin itseään ja muita ihmisiä sen mukaan, mitä syödään ja mitä ei syödä. On kuitenkin muistettava, että kaikilla yhteiskunnan sosiaaliryhmillä tai yksilöillä ei ole samanlaisia kulttuurisia tai taloudellisia mahdollisuuksia tehdä ruokavalintoja oman identiteettinsä jatkeeksi. Joskus on syötävä enemmänkin ravintoa kuin ruokaa. (Mäkelä ym. 2003, ) Oikeisiin ruokavalintoihin tähtäävä ravitsemusvalistus on vaikeuksissa. Claude Fischlerin mukaan modernin ihmisen ruokavalinnoista on tullut ongelma, sillä enää ei ole olemassa selviä ohjeita siitä, mitä ja miten pitäisi syödä (Mäkelä ym. 2003, 39). Olen eri mieltä. Nähdäkseni lähes kaikki tietävät miten tulisi syödä, mikä on terveellistä ja mikä ei. Olen tätä mieltä erilaisten dieettisuuntausten runsaudesta huolimatta. Vaikka yksi dieetti korostaakin hiilihydraattien kulutuksen laskemista ja toinen rasvan kulutuksen laskemista, suurin osa ihmisistä kuitenkin tietää, että esimerkiksi valtava rasvan käyttö ei voi olla hyväksi. Kysymys ei siten ole

6 4 tietämättömyydestä vaan mukavuudenhalusta, oman identiteetin rakentamisesta, nopeiden tulosten halusta nopeassa yhteiskunnassa, sekä luonnollisesti myös kiinnostuksesta ruokaan. Tieto ei kuitenkaan takaa oikeiden valintojen tekemistä. Perinteinen ravitsemus- ja elintarviketutkimus nojaa vahvasti luonnontieteelliseen ja lääketieteelliseen tutkimusperinteeseen. Tutkimuksen kohteena ovat luonnontieteellisin menetelmin todennettavissa olevat asiat. Tämä ei kuitenkaan ole tuottanut keinoja muuttaa yksilön ruokailutottumuksia terveyttä edistävään suuntaan. (Mäkelä ym. 2003, 110.) Tässä näkyy ruoan uudenlainen merkitys yksilölle. Ruoka ei ole nyky-yhteiskunnassa vain ravitsemuksellinen käsite. Ravitsemusvalistus on luonnontieteelliseen tutkimusperinteeseen nojatessaan jättänyt ruoan kulttuuriset merkitykset liian vähälle huomiolle. Ruoka on tunnelatautunut käsite, jolta yksilö odottaa muutakin kuin ravitsemuksellista ulottuvuutta. Ihmisen ruokavalio nähdään tänä päivänä asiana, joka kertoo jotakin ihmisestä ja määrittää hänen identiteettiään sekä yksilöllisesti, että yhteisöllisesti. 3. Olet mitä syöt ruumiinkuvan muodostuminen ja identiteettiprosessi Ruumiinkuva muotoutuu biologisesti, psykologisesti ja sosiokulttuurisesti. Yksilön ruumiinkuva perustuu aina sekä havaitsemiseen että asennoitumiseen, ja nämä kaksi ovat riippuvaisia toisistaan. Ihminen ei koskaan katso ruumiinkuvaansa peilistä objektiivisesti ja yksin, vaan yhteisö katsoo kuvaa hänen takaansa. Ruumiinkuvaa sääteleekin aina jonkinlainen ruumiin kulttuurinen muoto-oppi eli morfologia. (Kinnunen 2008, ) Ruumiinkuva muotoutuu siten sekä yksilöllisesti, että yhteisöllisesti. Ruumiin rajojen vartiointi visuaalisessa kulttuurissa on aikamme keskeinen ilmiö. Mainonta on yksi näitä rajoja tarkimmin vartioivista kulttuurin alueista. Mainonnassa hoikkuus määrittää itsestään selvästi ihanneruumiin rajoja. Sen lisäksi, että mainonta kannustaa kuluttajia ostamaan jonkin tuotteen, se myös kannustaa omaksumaan tietyn ruumiillisuusihanteen. (Rossi 2007, )

7 5 Kulttuurin merkitys ruumiinkuvan muodostumiselle tulee ymmärretyksi vasta, kun tarkastellaan prosessin kaksisuuntaista liikettä yksilön ja yhteisön välillä. Kulttuurimme on vahvasti ulkonäkökeskeinen ja ulkonäön merkitys on jatkuvassa kasvussa. Ilmiö ei myöskään koske enää pelkästään naisia, sillä myös miesten ruumisrepresentaatiot ovat muuttuneet. Maskuliinisen ihanneruumiin esiintyminen mediassa on aiheuttanut ulkonäköpaineita myös miehille. Tästä huolimatta naiset näyttävät suhtautuvan ruumiiseensa yhä miehiä kriittisemmin naiset käyttävät miehiä enemmän esimerkiksi esteettistä kauneuskirurgiaa. Anne Puuronen (2006, 239) toteaakin, että oikeanlaista naiseuden mallia tuottaa myös lisääntynyt erotisointi. Monelle nousee huoli oikeanlaisen naisruumiin mittojen täyttymisestä. Sukupuolisuuden voi nähdä suhteena, jolloin se tulee ymmärtää kuulumisena johonkin joukkoon, kuten naisiin tai naisennäköisyyteen. Sukupuoli voikin representoitua sekä yksilöllisenä ruumiinkuvana, että kuulumissuhteena yhteiskunnalliseen joukkoon. Yksilön ruumiskokemuksen voidaan ajatella muodostuvan elettyjen kokemusten, instituutioiden ja diskurssien yhteisvaikutuksessa. Ruumiin mahdollisuuksia ja rajoja eli sen totuutta säätelevät erilaiset kulttuuriset diskurssit. Diskurssit taas muodostuvat erilaisten instituutioiden sisällä ja ympärillä. (Kinnunen 2008, ) Vailla modernia mediaa olevat kulttuurit ovat tyypillisesti kontrolloineet ruumiita suoraan erilaisilla yhteisöllisillä riiteillä ja säädöksillä. Modernisoituneissa yhteisöissä kontrolli on ulkoistettu medialle, joka tuottaa ruumisrepresentaatioita ja joita yksilö omalla toiminnallaan joko vahvistaa tai joita vastaan se kapinoi. (Kinnunen 2008, 47.) Ruumiin kauneuden ihannointi ja estetisoituminen on tehnyt ruumiista taidetta. Kaunista ruumista katsoo toki mielellään. Ruumiin käsittäminen taiteena voisi kuitenkin laajentaa ruumiin tarkkailua pelkkänä kuvana pitämisen lisäksi myös tapahtumallisuuteen. Ruumis on prosessi ja yhtälailla myös ruumiinkuva on prosessi. Ruumista voi tutkia eri näkökulmista aivan kuten tekstiäkin. Kun yksilö katsoo ruumiinkuvaansa, hänellä on kuitenkin taipumusta pilkkoa ruumiinsa osiin ikään kuin perspektiiviverkon avulla. Yksilö voi nähdä jonkin ruumiinosansa täysin kulttuurisesti muotoutuneen ruumiin muoto-opin vastaisena. Yksilö ei usein pysty nimeämään tämän ajatuksen yksiselitteistä syytä, eivätkä toiset ihmiset välttämättä näe ruumiissa merkittävää ruumiin muoto-opillista poikkeamaa. Omaa ruumiinkuvaa tulisi tarkastella

8 6 prosessina aivan kuten identiteettiäkin. Molempia käsitteitä leimaa virheellisesti pysyvyyden ihanne, joka ei ole mahdollinen. Yksilön identiteetti muotoutuu elämän eri vaiheissa erilaiseksi, samoin käy ruumiin ja ruumiinkuvan. Hoikkuuden ihannoinnista ja erilaisten ruokavalioiden noudattamisesta on kehittynyt elämäntyyli ja markkinoiden rahasampo. Syömisen jatkuva tarkkailu synnyttää vääristynyttä terveysruokaintoilua, joka täyttää jo syömishäiriön kriteerit. Laihdutushäiriön (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriön (bulimia nervosa) rinnalle on noussut terveellisen ruoan pakkomielle (orthorexia nervosa). (Mäkelä ym. 2003, 47.) Siirryn seuraavaksi käsittelemään syömishäiriöitä ja niiden syitä. 4. Syömishäiriöt ja niiden syyt En pysty enää syömään. Tästä päivästä lähtien en enää syö. (Käcko 2008, 186.) Syömishäiriöt ovat psykosomaattisia sairauksia. Sairaus ilmenee häiriintyneenä syömiskäyttäytymisenä ja muutoksena sairastuneen fyysisessä tilassa. Käyttäytyminen suhteessa ruokaan, painoon ja liikuntaan muuttuu epänormaaliksi. Myös käsitys itsestä ja omasta kehosta on vääristynyt. (http://www.syomishairioliitto.fi/syomishairiot/) Syömishäiriön diagnostisina kriteereinä voidaan pitää kieltäytymistä vähintään iän ja pituuden mukaisen minimipainon ylläpitämisestä, voimakasta pelkoa lihavaksi tulemisesta alipainosta huolimatta, oman kehon muodon kohtuutonta vaikuttamista siihen, millaiseksi henkilö kokee itsensä, sekä naisella vähintään kolmen peräkkäisen kuukautiskierron poisjäämistä. (Van der Ster 2005, 319.) Syömishäiriöiden esiintyvyys on samansuuntaista kaikissa länsimaissa. On arvioitu, että suomalaisista naisista 2% sairastaa elinaikanaan anoreksiaa ja 2% bulimiaa. Miehillä näitä sairauksia on pidetty noin kymmenen kertaa harvinaisempina. Tutkimukset viittaavat siihen, että anoreksia ja bulimia yleistyivät selvästi länsimaissa 1900-luvun jälkipuoliskolla. On epävarmaa

9 7 johtuuko yleistyminen vain sairauden paremmasta tunnistamisesta vai todellisesta syömishäiriöiden kasvusta esimerkiksi viime vuosikymmenet laihuutta ihannoivan muodin vuoksi. (Keski-Rahkonen ym. 2008, ) Hyvä itsetunto, oma-aloitteisuus ja varhaisen vuorovaikutuksen luoma turvallisuuden tunne ovat keskeisiä asioita, joiden on ajateltu suojaavan syömishäiriöiltä. Terveen itsetunnon pohjalla on kokemus omasta ihanuudesta ja hyvyydestä. Tämä kokemus ja hyvän itsetunnon perusta luodaan lapsuudessa, mutta niiden rakentaminen on mahdollista myös myöhemmin. (Hällström 2009, ) Syömishäiriöiden syyt eivät ole kuitenkaan yksiselitteisiä. Hoikkuuden ihannointi yleistyi länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen. Populaarikulttuuri alkoi ihannoida poikkeavan pitkiä ja hoikkia ihmisyksilöitä. Hoikkuuden ja nuorekkuuden ajateltiin kertovan terveydestä, elinvoimasta, itsekurista ja moraalisesta ylemmyydestä. Länsimaisen kulttuurin ja median on antropologisissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä syömisoireilun puhkeamiseen. Merkittävällä osalla syömishäiriöön sairastuneista ei ole kuitenkaan yhtä selkeästi osoitettavissa olevaa syytä syömishäiriöön sairastumiselle. (Keski-Rahkonen ym. 2008, ) Itseäni hämmästyttää erityisesti syömishäiriöön sairastuneiden tyttöjen nuori ikä. On hankala kuvitella miten 11-vuotias tyttö voisi kokea median aikaansaaman naiskuvan uhaksi itselleen, sillä tuonikäiset ihmiset kuluttavat käsittääkseni erilaisia mediatuotteita kuin aikuiset. Media ei luonnollisestikaan ole ainut sairauden aiheuttaja. Artikkelissaan Anarkiasta anoreksiaan (2006, 127) Päivi Lappalainen kuvaa lastenkirjallisuudessa kuvattua lasten ahmimista ja ylenpalttista ruokailua kapinana aikuisten maailman sääntöjä vastaan. Ruokailun kontrollointi voi siis näyttäytyä omaan itseensä kohdistuvan protestoinnin sijaan myös ulkomaailmaan kohdistuvana protestointina. Tähän viittaa myös se, että jo 1800-luvulla ruoasta kieltäytyminen mahdollisti porvarillisen perheen tytölle hienovaraisen keinon vastustaa perhettä ja sen vaatimuksia muutoin kuin sanallisesti (Mäkelä ym. 2003, 47). Syömishäiriöstä parantuminen on vaikeaa eikä parantumiselle ole edes tarkkoja kriteereitä. Normaalipainon saavuttamisen jälkeen sairastumisen syyt saattavat olla edelleen epäselviä.

10 8 Sairastunut saattaa jopa pelätä parantumista, sillä sairaudesta on tullut osa elämäntyyliä. (Van der Ster 2005, ) Näyttää siltä, että normaalipainon tavoittelu saa aikaan tilan, jota Peggy Claude-Pierre nimittää kirjassaan numeropeliksi: sairastunut saattaa pakotettuna saavuttaa tavoitellun numeron, normaalipainonsa, jotta hän pääsisi kotiin sairaalasta. Potilas laihtuu kuitenkin kotiin päästyään pian uudelleen. (Claude-Pierre 1997, 164.) Marianne Käcko kuvaa kirjassaan Tapa minut, äiti! samanlaista tilannetta: tytär suostuu nurkkaan ahdistettuna syömään ja saavuttaa tavoitellun painon päästäkseen kotiin, mutta lopettaa pian syömisen uudestaan. Toisaalta juuri painon saaminen normaalille tasolle parantaa myös mieltä. Kehonkuvan vääristymisen yhtenä syynä pidetään aivoissa tapahtuvaa aminohappojen virheellistä kytkentää, joka puolestaan johtuu ravinnon puutteesta (Van der Ster 2005, 34). Syömishäiriöiden hoidossa suositaan kokonaisvaltaista hoitoa, jossa ovat tavoitteena potilaan syömiskäyttäytymisen ja painon normalisoituminen, fyysisten vaurioiden korjaantuminen ja psyykkisten oireiden lievittyminen. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta on eduksi, että potilasta hoidetaan moniammatillisesti. (Keski-Rahkonen ym. 2008, 42.) Tarkastelen seuraavaksi taideterapian tarjoamia mahdollisuuksia syömishäiriön psyykkisen hoidon tukemiseksi. 5. Taideterapia syömishäiriöiden hoidon tukena Älä koskaan maalaa elämääsi mustavalkoiseksi, käytä aina kauniita värejä. (Hällström 2009, 165.) Lotta Hällström kertoo kirjoittaneensa yllä olevan ohjeen tyttärensä kirjaan. Hänen mielestään täydellisyydentavoittelijoiden julma maailma on mustavalkoinen. Siinä maailmassa kaikki on joko hyvää tai pahaa, välimuotoja ei ole. Suomessa käytetyimmät taideterapiamuodot ovat kirjallisuusterapia, kuvataideterapia ja musiikkiterapia. Nykyaikaisen kirjallisuusterapian juuret ovat Yhdysvalloissa, jossa sitä käytettiin hoitomuotona mielenterveydellisissä ongelmissa jo 1800-luvun alussa. Tyypillisimmät käyttöalueet ovat kliininen työ (terveydenhuolto ja mielenterveystyö), kuntoutus (lapset,

11 9 addiktioiden hoito ja -ehkäisy), itsehoito sekä ennalta ehkäisevä mielenterveystyö. On todettu, että tarinan kuuleminen tai lukeminen vaikuttaa aivojen toimintaan ja tunteiden fysiologiaan keskushermoston limbisen systeemin kautta. (Mäki ym. 2008, ) Taideterapian käytöstä syömishäiriöiden hoidossa on laadullisia tutkimuksia, tieteellisiä artikkeleita ja tapauskertomuksia. Julkaisuissa painotetaan taidetyöskentelyn mahdollistamaa tunteiden ilmaisua sekä konfliktien ja ristiriitojen konkretisointia. Tämä edesauttaa tunteiden käsittelemistä hallitusti. Anoreksiaa sairastavilla tyypillisiä taideterapiassa ilmeneviä ristiriitoja ovat intensiivinen työskentely ja halu tuhota työ, voimakas sanallistamisen vastustus, viehtymys taidemateriaaleihin, tarve täydelliseen kontrolliin sekä hallinnan menettämisen pelko. Taideterapian etuna syömishäiriöiden hoidossa on huomion kiinnittyminen syntyvään teokseen. Potilas ei tällöin koe terapiaa liian tunkeilevana ja hän voi säilyttää täydellisen päätäntävallan syntyviin teoksiin. Terapeutin tuleekin antaa potilaalle riittävästi aikaa tutustua itse omiin töihinsä.(http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00162&p_teos=on n&p_osio=&p_selaus=) Syömishäiriöitä käsittelevästä kirjallisuudesta tulee esille, kuinka potilaat eivät aluksi halua myöntää olevansa sairaita. Lisäksi potilaat kokevat usein sekä fyysisen että psyykkisen hoidon vaikeina ja tunkeilevina, mikä johtaa siihen, että potilas ei esimerkiksi halua avautua terapeutilleen. Oikein valittu taideterapia voisi näin ollen tukea sairauden hoitoa jo sairastumisen alkuvaiheessa. Jos potilas on kiinnostunut kirjallisuudesta tai kuvataiteesta voidaan terapiamuoto valita sen mukaisesti. Näin terapiasta voi tulla helpommin lähestyttävää. Nähdäkseni mikään terapiamuoto ei onnistu ilman potilaan antamaa panosta. Toisaalta taideterapiat voivat sopia myös sairauden loppuvaiheeseen, jolloin potilas on jo paremmissa voimissa. Missään tilanteessa se ei kuitenkaan mielestäni korvaa muita hoitomuotoja vaan voi toimia niiden erinomaisena tukena. Kuvataideterapia voi toimia vääristyneen kehonkuvan hoidon tukena. Lisäksi uskon sen auttavan riittämättömyyden tunteen hallinnassa, sillä kuvataideterapiassa kuvantekoprosessi muuttaa ihmisen kokemusta itsestään. Se herättää eloon tunteet ja muistot eletystä elämästä ja antaa

12 10 mahdollisuudet käsitellä ja ymmärtää niitä. Maalattuina ja käsiteltyinä mielensisäiset kuvat menettävät voimaansa ja uudenlaisten kuvien syntyminen mahdollistuu. (Girard ym. 2008, 152.) Tutkittuani syömishäiriöihin liittyvää kirjallisuutta minulle on syntynyt käsitys, että syömishäiriöön sairastuneet pitävät usein päiväkirjaa. He listaavat päiväkirjaan syömisiään ja purkavat huonoa oloaan yksityisen kirjansa sivuille. Kirjoittaminen onkin hyvin tehokas tapa jäsentää tilanteita (Reinilä 2010, 34). Sairastuneille näyttää olevan ominaista, että he eivät ainakaan aluksi tunne itseään sairaaksi, eivät halua myöntää sairauttaan, kieltäytyvät siksi hoidosta ja haluavat säilyttää täydellisen hallinnan tunteen itseensä. Uskon, että tästä johtuen potilaalle tutun kirjoittamisen voisi yrittää kääntää hoitomuodoksi myös syömishäiriöitä hoidettaessa. Terapeuttinen kirjoittaminen on yhteydessä oivallukseen, itsereflektioon, optimismiin sekä hallinnan tunteeseen ja itsearvostukseen. On myös voitu osoittaa, että terapeuttinen kirjoittaminen edistää myönteisten selviytymiskeinojen kehittymistä (Reinilä 2010, 35). 6. Päätelmät Suhtautuminen ruokaan on nyky-yhteiskunnassa ja mediassa hyvin tunnelatautunutta. Ruoan merkitys on muuttunut pelkästä ravinnosta yhteisöllisyyden tuottajaksi ja identiteetin rakennusaineeksi. Lisäksi ruoka on osa jokapäiväistä mediaa. Suhtautuminen ruokaan on jopa niin voimakasta, että se on saanut uskonnollisia piirteitä. Ihminen rakentaa omakuvaansa peilaamalla itseään muihin ja ihannekehon malli on kulttuurisidonnainen. Nykypäivän tehokkuusvaatimukset, elämän kiihkeä tempo ja informaatiotulva voivat aikaansaada hallinnan tunteen menettämistä, mikä kannustaa nopeasti tulosta tuottavien ja helppojen ruokavalioiden jatkuvaan kokeilemiseen. Ruumiinkuva on vahvasti yksilön identiteettiin liittyvä asia. Sekä ruumiinkuva, että identiteetti tulisi kuitenkin nähdä prosesseina, jotka muuttuvat elämän eri vaiheissa. Valitettavasti myös syömishäiriöstä voi tulla ihmisen identiteettiin kuuluva tekijä: sairastunut ja kotiin päässyt potilas sairastuu usein uudelleen, sillä identiteetti ei muutu hetkessä. Syömishäiriön puhkeamisen syyt ovat yksilöllisiä ja myös hoidon tulee olla yksilöllistä. Erilaiset taideterapiat voivat tarjota hyvän mahdollisuuden tehdä terapiasta helpommin lähestyttävää ja

13 11 kasvattaa työskentelymotivaatiota niillä potilailla, jotka eivät pysty tekemään paranemiseen vaadittavaa työtä muilla tavoin. Syömishäiriöön sairastunut ihminen ei useinkaan pidä itseään sairauden alkuvaiheessa edes sairaana. Tästä johtuen taideterapia voi tarjota syömishäiriöiden hoidossa ainoan hoitomuodon, johon potilas saadaan antamaan oma panoksensa. Mikään terapia ei onnistu ilman potilaan yhteistyötä. Taideterapiat voivat näin ollen toimia hyvänä tukena syömishäiriöiden hoidossa.

14 12 7. Lähdeluettelo Claude-Pierre, Peggy 1997: Syömishäiriöiden salainen kieli. Miten ymmärtää ja hoitaa anoreksiaa ja bulimiaa. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Girard, Liisa; Ihanus, Juhani; Laine, Riitta; Ropponen, Mari 2008: Suhteessa kuvaan. Kuvataideterapian teoriaa ja käytäntöä. Helsinki: Kuvataideterapian työhuonekunta Artteli. Hällström, Lotta 2009: Painajainen puntarilla. Syömishäiriöt ja niiden ehkäisy. Helsinki: Minerva Kustannus Oy. Keski-Rahkonen, Anna; Charpentier, Pia; Viljanen, Riikka 2008: Olen juuri syönyt. Läheiselläni on syömishäiriö. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Kinnunen, Taina 2008: Lihaan leikattu kauneus. Kosmeettisen kirurgian ruumiillistuneet merkitykset. Helsinki: Helsinki University Press. Käcko, Marianne 2008: Tapa minut äiti! Helsinki: Teos & Söderströms. Lappalainen, Päivi 2006: Anarkiasta anoreksiaan. Ruoan merkityksestä lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Teoksessa Kainulainen, Siru; Parente-Capkova Viola (toim.): Täysi kattaus. Ruokaa ja juomaa kirjallisuudessa. Turun yliopisto. Mäkelä, Johanna; Palojoki, Päivi; Sillanpää, Merja 2003: Ruisleivästä pestoon. Näkökulmia muuttuvaan ruokakulttuuriin. Porvoo: WSOY. Mäki, Silja; Linnainmaa, Terhikki 2008: Hoivasanat. Opas kirjallisuusterapiaan. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Puuronen, Anne 2006: Heteronaisen tuotantokatkos. Teoksessa Kinnunen, Taina; Puuronen, Anne (toim.): Seksuaalinen ruumis. Kulttuuritieteelliset lähestymistavat. Helsinki: Gaudeamus. Reinilä, Eeva 2010: Kirjoituksia itselle. Terapeuttinen päiväkirjaprosessi. Helsinki: Kirja kerrallaan. Rossi, Leena-Maija 2007: Kyllin hyviä mainosruumiiksi? Hyväksytyn vartalon rajojen venytystä televisiomainonnassa. Teoksessa Kyrölä, Katariina; Harjunen, Hannele (toim.): Koolla on väliä! Lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli. Helsinki: Like. Siikala, Anna-Leena 1985: Kansanusko. Teoksessa Suomen historia 3. Helsinki: Weilin & Göös. Van der Ster, Gisela 2005: Lupa syödä. Opas syömishäiriöiden hoitoon. Helsinki: Edita Publishing Oy.

15 13 Internet-lähteet Taloussanomat (2011) Läski ja lyhyt saavat huonompaa palkkaa. (haettu ) Syömishäiriöliitto. Mitä syömishäiriöt ovat? (haettu ) (haettu ) =&p_selaus= (haettu )

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen? Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen TerveysInfo Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen maksuton, A5 : 4 s. : piirr. : 4 vär. http:///www/fi/liitetiedostot/ Barnet_och_mjolken. Hakusanat: ravitsemus, lapset,

Lisätiedot

Luennot. >> Aiempien presentaatioideni slideja voi katsoa: slideshare.com/jaakkohalmetoja. Superlatiiveja lautaselle...2

Luennot. >> Aiempien presentaatioideni slideja voi katsoa: slideshare.com/jaakkohalmetoja. Superlatiiveja lautaselle...2 Luennot Olen valikoinut tälle vuodelle 6 pääasiallista luentokonseptia, joiden ympäriltä puhun. Näiden aihealueiden lisäksi eri teemoja voidaan vapaasti yhdistellä kuulijoita parhaalla mahdollisella tavalla

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Nuoret takuulla kuntoon

Nuoret takuulla kuntoon Nuoret takuulla kuntoon Vain lähellä syntyy vastavuoroisuutta ja kohtaamista Päivi Känkänen 06.05.2014 teksti ja valokuvat: Päivi Känkänen BACK TO BASICS Epävakaina aikoina on tasaisia aikoja useammin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ 1.10.2015 LÄNSI-SUOMEN DIAKONIALAITOS, VELJESKOTIPÄIVÄT Esityksen lähteinä on käytetty mm. seuraavien asiantuntijoiden teoksia, tutkimuksia ja materiaaleja

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta Luennon aiheet Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta 1 Voiko kuluttajan käyttäytymistä opiskellessa hyötyä myös b2b-markkinoilla? Voiko teorioita (esim.

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: Ammattisi Vastaajien määrä: Avoimet vastaukset: muu, mikä? - fysioterapeutti - työterveyshoitaja - perushoitaja

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN?

HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN? HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN? EDUCA 2017 LIISA AHONEN (KT, KOULUTTAJA, KASVATUSKONSULTTI) Lapsen sosiaalis-emotionaaliset taidot Sosiaalis-emotionaaliset taidot kehittyvät tiiviissä

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot