Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen. Raportti 2011
|
|
- Kimmo Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen Raportti 2011
2 1 Sisällys 1 Tiivistelmä - vuosi Toimintasuunnitelma Maankäyttö ja kaavoitus Katu- ja ulkovalaistus - sähkönkäyttö Liikenne ja liikkuminen Rakennukset ja rakentaminen Julkiset palvelurakennukset Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätehuollon järjestäminen Tampereen kaupunkiseudun kunnissa Jätehuollon kuljetukset Jätteiden loppukäsittely Vesihuolto Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö Elinkeinot ja osaaminen Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö Koulutus, viestintä ja mediayhteistyö Kestävä kehitys osana energiansäästötyötä Sopeutumistoimet Yhteenveto...24
3 2 1 Tiivistelmä - vuosi 2011 Lempäälän kunta on solminut Kuntien vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS). Sopimusjärjestelmään liittyessään Lempäälä on sitoutunut ohjeelliseen 9 %:n energiankäytön tehostamiseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2010 Lempäälän kunta hyväksyi seudullisen ilmastostrategian, jonka tavoitteena on 30 %:n absoluuttinen tai 40 %:n asukaskohtainen CO 2 - päästöjen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2011 Lempäälän kunnan julkisten palvelurakennusten, asuinrakennusten (Sirkkavuori), ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneiden, keittiöiden sekä vesi- ja jätevesihuollon yhteenlaskettu energiankulutus oli MWh. Kokonaiskulutus koostui MWh:n lämmönkäytöstä, MWh:n sähkönkäytöstä sekä 400 MWh:n liikennepolttoaineiden käytöstä. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö lämmitykseen oli yhteensä 0 GWh:ta. Vuonna 2011 Lempäälän kunta ei ostanut uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Liikennepolttoaineista uusiutuvia oli 0 MWh:a. Vettä Lempäälän kunta (palvelurakennukset ja Sirkkavuoren asunnot) käytti vuonna 2011 yhteensä m 3. Lempäälän kunnan todellinen sähkön- ja lämmönkulutus on noussut huomattavasti vuodesta Tähän vaikuttaa kunnan kasvu ja lisääntynyt rakennuskanta. Ominaiskulutukset varsinkin lämmönkulutuksen osalta ovat olleet koko ajan laskusuunnassa. Kuntien vapaaehtoisen energiasopimuksen mukaisesti seuraamme ja raportoimme Motivalle energiansäästöä, joka lasketaan tehdyistä toimenpiteistä. Lempäälän kunnan laskennallinen energiansäästö on 700 MWh/vuosi. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää vielä MWh/vuosi energiankäytön tehostamista. Vuonna 2011 energiatehokkuuden kasvattamiseksi, energiansäästön saavuttamiseksi ja turhan kulutuksen estämiseksi sekä CO 2 -päästöjen alentamiseksi toimenpiteitä olivat esimerkiksi seuraavat: - Lempäälän kunta rakennutti Kuokkalankulman päiväkodin, joka täyttää matalaenergiarakennuksen kriteerit. - Katuvalaistuksessa on vaihdettu vanhoja elohopealamppuja vähemmän kuluttaviin suurpainenatriumlamppuihin. - Vesihuollossa uudessa puhdistamossa ilmastuskompressorit valittiin energiatehokkuudeltaan alkuperäistä suunnitelmaa tehokkaammiksi. - Lempäälän kunnan päiväkodeissa ja kouluissa vietettiin energiansäästöviikkoa viikolla 41 - Ateriankuljetuskilpailutuksessa palvelun tuottajan valinnassa on otettu ympäristöasiat huomioon. Palveluntarjoaja on sitoutunut Suomen taksiliiton EKO taksi ympäristöohjelmaan ja autot ovat EURO 5 päästönormit täyttäviä. - Lempäälän kunta osallistui aktiivisesti seudun kuntien energiatahokkuus- ja ilmastotoimien kehitystyöhön, esimerkiksi Tapre-hankkeeseen ja seudun kuntien KETS/KEO-henkilöiden yhteisiin tilaisuuksiin. KETS/KEO-sopimuksen ja seudullisen ilmastostrategian tavoitteen saavuttamiseksi Lempäälän kunta vuonna 2012 toteuttaa mm. seuraavia toimenpiteitä: - kartoittaa uusiutuvan energiankäytön potentiaalin ja selvittää uusiutuvan energian mahdolliset käyttökohteet yhteistyönä seudun muiden kuntien kanssa. - jatkaa energiakatselmusten tekemistä kustannustehokkaiden energiansäästötoimien löytämiseksi. - jatkaa kiinteistönhuollon huoltokirja- ja laatuprojektia. - Lempoisten koulun uudis- ja korjausrakentamisprojektissa suunnittelun alkuvaiheista asti otetaan energiatehokkuus huomioon ja eri vaihtoehtojen laskelmilla pyritään pääsemään energiatehokkuudeltaan hyvää lopputulokseen elinkaaritaloudellisuus huomioiden. Lempoisten koulu on yhtenä suunnitteluvaiheen pilot-kohteena TAPRE-hankkeessa (Tampereen seudun palvelurakennukset energiatehokkaiksi hanke). - järjestää vastuullisen kuluttamisen oppitunteja kaikkien koulujen 3. ja 7. luokille.
4 3 2 Toimintasuunnitelma Lempäälän kunnan energiansäästötyötä johdetaan energiatehokkuuden ohjausryhmästä käsin. Ohjausryhmä on kunnanhallituksen nimeämä. Energiansäästötyön pohjalla on energiatehokkuuden toimintasuunnitelma, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa Ensimmäinen päivitys toimintasuunnitelmaan tehdään vuoden 2012 lopulla. Toimintasuunnitelma löytyy sähköisessä muodossa sekä kunnan intranetin puolelta että kunnan internetsivuilta. Intrassa kestävän kehityksen osiossa Kunnan internet-sivuilla -> Asuminen, rakentaminen ja ympäristö -> Ympäristöasiat -> Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma
5 4 3 Maankäyttö ja kaavoitus 2011 Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset Kunnan strategia (kunnanvaltuusto hyväksynyt , muutoksia hyväksytty TS ja valmistelujen yhteydessä) Kaavoitusohjelma, talousarvio 2011 (kunnanvaltuusto ) - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Hajarakentamista ohjaavat periaatteet (kunnanvaltuusto ) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 (kunnanvaltuusto ) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman kuntakohtainen toteuttamisohjelma (kunnanvaltuusto ) MAL-sopimus (kunnanvaltuusto ) seutuhallitus hyväksyi rakennesuunnitelman ja toteuttamisohjelman yhteensopivuuden arviointiraportin ja lähetti raportin kunnanhallituksille ja kunnanvaltuustoille tiedoksi. Raportissa on esitetty vuosittain arvioitaviksi mittareiksi mm. Mikä on maaseutualueiden yleiskaavoituksen tilanne? Kuinka kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on tiivistynyt, erityisesti joukkoliikennevyöhykkeillä ja keskustoissa? Onko joukkoliikenneväylien varteen muodostunut asutusta? Ovatko kunnat saaneet rakennesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti hajarakentamisen määrän vähenemään? Kuinka kunnat ovat varmistaneet keskustojen kehittämisen? Kuinka väestönkasvu on toteutunut eri alueilla ja minkälainen on kasvun trendi? Kuinka kunnat ovat päässeet alueiden ja aluepoliittisen ohjelman mukaisiin asuntojen hallintamuotojen, talotyyppijaon ja määrällisiin tavoitteisiin? Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kaavoitus on käynnistänyt ja jatkanut asemakaavahankkeita nauhataajaman tiivistämiseksi joukkoliikennekäytävän varrella vuoden 2011 kaavoitusohjelman mukaisesti. Suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamislupien valmistelussa ja käsittelyssä on sovellettu hajarakentamista ohjaavia periaatteita käytäntöön. Lempäälän keskustan osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ja parhaillaan odotetaan hallinto-oikeuden ratkaisuja valituksiin. Osayleiskaavatyön aikana tehtiin mm. liikenneverkkoselvitys. Vuoden 2011 aikana jatkettiin Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaavan muutoksen vaatimien selvitysten laadintaa. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen
6 5 Vuoden 2011 aikana jatkettiin maankäytön toiminnanohjauksen täydentämistä ja päivittämistä paremmin nykyisiä käytäntöjä vastaavaksi. Seuranta - Lyhyesti mittarit, käytetyt kestävän kehityksen mittarit: Henkilöautojen määrä kunnassa kpl (Trafin netissä olevat tilastot) Henkilöautojen määrä/asukasluku / = 0,56 Pyöräteitä 77,7 km Jalkakäytäviä 6,6, km Meluesteiden pituus yhteensä Seutulippujen määrä 7250 Junaliikenteen asiakasmäärä Lempäälän seisakkeelta o Saapuvien junien käyttö o Lähtevien junien käyttö Kustannukset Höytämöntien kevyenliikenteenväylä euroa (lisätalousarvio 2011) Kaavoituksen asiantuntijapalkkioihin ja keskustan kehittämiseen euroa (lisätalousarvio 2011) Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Tekninen toimi, kaavoitus, Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus Kaavoitusarkkitehti Virva Suokko - Maankäyttö, kaavoitus, rakennesuunnitelma
7 6 4 Katu- ja ulkovalaistus - sähkönkäyttö Tavoite ja toimintatapa - Toimiva, energiaa säästävä katuvalojärjestelmä - Järjestelmiä kehitetään erillisillä investointiprojekteilla Toteutuneet toimenpiteet - Vaihdettiin n. 550 kpl 125 W:n HQ valaisinta 70 W:n SpNa valaisimiksi Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Järjestelmällinen hanke valaisinten vaihdossa ja jatkossa ohjausjärjestelmän kehittäminen - Seutuyhteistyö on ollut lähinnä keskustelua ja kokemustenvaihtoa Seuranta - Vähentynyt energiankulutus - Pienemmän energiankulutuksen myötä saavutetut kustannussäästöt ja säästöillä saavutettujen varojen ohjaaminen järjestelmien kehittämiseen. Kulutustiedot - taulukko ja kaavio - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi: o Tievalot lampunvaihdot: 118 MWh/vuosi säästöä sähkössä. Säästön laskennallinen elinikä 12 vuotta. o Katuvalojen sammutus 90 %:sti kesällä kk ajaksi: 150 MWh/vuosi, säästön elinikä 1 vuosi. Vastuutaho ja lisätietoja - Tekninen toimi, työpäällikkö
8 7 5 Liikenne ja liikkuminen Liikenteen ja liikkumisen osalta seurataan kunnan maksamia kilometrikorvauksia sekä kunnan omalla kalustolla ajettuja kilometrejä sekä työkoneiden käyttöaikatunteja. Vuoden2010 alusta maatalouslomituksen henkilöstön määrä kasvoi Lempäälän tullessa isäntäkunnaksi lomituspalveluiden hoidossa. Lomitushenkilöstö 11 kunnasta on muutoksen jälkeen Lempäälän kunnan palkkalistoilla. Tämä on syynä suureen korvattavien kilometrien määrän kasvuun. Kunnan omalla kalustolla ajetut ajot ovat vähentyneet vuonna Suurin yksittäinen muutos on ateriankuljetusten siirtyminen osittain ostopalveluiksi. Ateriankuljetuskilpailutuksessa palvelun tuottajan valinnassa on otettu ympäristöasiat huomioon. Palveluntarjoaja on sitoutunut Suomen taksiliiton EKO taksi ympäristöohjelmaan ja autot ovat EURO 5 päästönormit täyttäviä. Taulukko Lempäälän kunnan maksamat kilometrikorvaukset vuosina Kilometri- korvaus, oma auto , , , ,7 - muutos % 7 % 33 % 8 % Km-korvaus, yli 5000 km 98501, , ,9 - muutos % -8 % 97 % 2 % Polkupyörä 707,16 6,63 652,75 758,29 Moottoripyörä ,7 77,22 Mopo ,83 416,5 Muu kulku- neuvo 385,1 42,57 693,54 362,04 Perävaunu 1741,08 90,09 655,62 852,85 Asuntovaunu 5, Koira/Tavara yli 80 kg 52,92 727,53 370,58 502,54 Lisämatkustaja 1756, , , ,54 Muut matkakulut, ei kuittia 8101, , , ,82
9 8 Taulukko Lempäälän kunnan omilla autoilla ajetut kilometrit ja työkoneiden käyttötunnit Työkoneet ajotunnit muutos % -26 % Ajoneuvojen kilometrit muutos % -8 %
10 9 6 Rakennukset ja rakentaminen 6.1 Julkiset palvelurakennukset Tavoite ja toimintatapa Energiatehokkuus on mukana tilatoimen toiminnassa läpi koko tehtäväkentän. Olemassa olevassa rakennuskannassa tehdään laajasti energiakatselmuksia. Tavoitteena on energiakatselmoida 80 % (rakennustilavuudella mitattuna) kunnan palvelurakennuksista vuoden 2013 loppuun mennessä. Energiakatselmuksissa esiin tulevia toimenpide-ehdotuksia pyritään toteuttamaan tarkoituksenmukaisuus ja kustannustehokkuus huomioiden. Pidemmän takaisinmaksuajan vaativia muutoksia pyritään toteuttamaan muun remontoimisen ja peruskorjauksen yhteydessä. Uusien kohteiden suunnittelussa otetaan huomioon elinkaaritaloudellisuus esim. ottamalla energia-asiat huomioon jo suunnittelijoiden valinnassa. Myös energialaskentaa käytetään uusien kohteiden suunnittelun apuna, jotta pystytään valitsemaan kokonaistaloudellisimmat vaihtoehdot energiatavoitteet täyttäviin ratkaisuihin. Kulutusseuranta on hyvällä tasolla tiedon keräämisen suhteen. Kulutusseurannan piirissä on nyt 52 kpl ( m3) palvelurakennuksia. Sähkön osalta suurin osa kulutuksesta on tuntitasolla seurattavissa. Veden ja lämmönkulutusta seurataan kuukausitasolla. Tiedon käsittelyssä ja aktiivisessa käytössä on vielä kehitettävää. Kiinteistönhuollon laadun vaikutus rakennuskannan energiankulutukseen on huomattava. Tästä syystä on vuonna 2011 aloitettu sähköisen huoltokirjan laadinta kiinteistönhuollon käyttöön. Kiinteistönhuoltoa on myös ohjeistettu ilmanvaihdon energiatehokkaaseen käyttöön. Lyhyesti periaatteet ja päätökset Energiakatselmusten aikataulutus on määritelty energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa. Tätä on pääpiirteissään noudatettu. Katselmusten mukaisia investointeja tehdään harkinnan mukaan. Tosin katselmuksissa on ehdotettuja toimia paljon, ja siten toimia on odottamassa suunnittelua ja rahoitusta. Huoltokirjan käyttöönottoprojekti yhdistettynä kiinteistönhuollon laadun kehittämiseen on tehty ennen Lempäälää Ylöjärvellä ja Kangasalla. Olemme käyttäneet Ekokumppanien avulla samoja resursseja yhteisesti näissä kunnissa, joten olemme saaneet hyödynnettyä heidän kokemuksiaan. Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty o Energiakatselmukset 2011, yhteensä 7 kohdetta, m 3 : Kuljun terveysasema Kanavan koulu Hakkarin koulu Mainiemi I ja II (Kunnanvirasto) Sääksjärven koulu Päiväkoti Karhumäki Päiväkoti Leikkiniitty (takuuajan käyttöönottokatselmus) Yhteensä vuoden 2011 loppuun mennessä katselmoituja kohteita on 10 kohdetta m 3. Vuonna 2011 energiakatselmoitujen kohteiden yhteenlaskettu energiansäästöpotentiaali on MWh lämpöenergiaa ja 600 MWh sähköenergiaa vuodessa. Tämä tarkoittaa rahassa vuoden 2011 energian hinnoilla noin /vuosi ja hiidioksidipäästöjen vähentämisessä 1070 t/vuosi säästöpotentiaalia. Suurimmat energiansäästömahdollisuudet ovat ilmanvaihdossa. Ilmanvaihdon energiatehokkuutta voidaan parantaa käyntiaikoja
11 10 muuttamalla, tarpeenmukaisuuden lisäämisellä esim. käyttäen hyväksi läsnäoloantureita tai lisäaikapainikkeita sekä lämmöntalteenoton lisäämisellä ilmanvaihtojärjestelmiin. Energiansäästöinvestointien keskimääräinen takaisinmaksuaika on katselmusten mukaan 1,5 vuotta. Täytyy kuitenkin huomioida, että useat energiakatselmuksissa esitetyt toimet ovat ns. käyttöteknisiä toimenpiteitä, joiden sopimuksen mukaiseen Motivan raporttiin laskettava säästövaikutus ei ulotu vuoteen 2016 asti. Joten sopimuksen mukaan säästöjä pitää etsiä pidemmän vaikutusajan investoinneista ja toimista. Tällä säästöpotentiaalilla voidaan kuitenkin vaikuttaa energiankäytön tehostamiseen ja sitä kautta kustannuksiin ja päästöihin. o Energiansäästöinvestoinnit Kuljun terveysaseman Tampereentien puoleisen siiven ilmanvaihdon uusiminen, jonka yhteydessä lisättiin ilmanvaihtoon lämmöntalteenotto. Kuljun kirjaston ilmavaihtoremontti: Entiset sähkölämmitteiset tuloilmakojeet korvattiin tulo-poisto-ilmanvaihtokoneella, jossa pyörivä lämmönsiirrin lämmöntalteenottoa varten. o Uudisrakentaminen Päiväkoti Kuokkalankulma KVR-urakkana. Tarjouspyynnössä painotettiin elinkaarikustannuksia. Toteutunut vaihtoehto energiaselvityksen mukaisesti pääsee ominaislämpöhäviöissä 58 % (lämpimät tilat) ja 74 % (puolilämpimät tilat) tasoon vertailutasosta (määräykset täyttävä rakennus). Päiväkoti Kuokkalankulma on siten matalaenergiarakennus. Päiväkoti Kuokkalankulma on ensimmäinen Lempäälän kunnan palvelurakennus, joka on energialuokkaa A. o Muuta Sähköisen huoltokirjan käyttöönotto aloitettiin vuoden 2011 loppupuolella. Ensimmäisessä vaiheessa vikailmoitukset siirrettiin huoltokirjaohjelman kautta meneviksi. Käyttäjät jättävät kaikki vikailmoitukset intrasta (ja kunnan internet-sivujen) kautta löytyvän lomakkeen avulla. Sähköisen huoltokirjan käyttöönotossa ja samaan projektiin liittyvää kiinteistönhoidon kehittämisestä tehdään osin yhteisin voimin kaupunkiseudulla. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen o Toimintatapojen kehittämisessä on kiinteistönhuoltoa ohjeistettu ilmanvaihdon käytössä sekä käyttöaikojen että tuloilman lämpötilojen säädöissä. Lisäksi kiinteistönhoidolle on tehty kirjalliset ohjeet ilmanvaihtokoneiden huoltotyöhön. o Toimintatapoja on kehitetty tarjouspyyntöjen energiatehokkuusasioiden huomioinnissa sekä suunnittelun ohjauksen osalta. - Erityishankkeet o Lempäälän kunta osallistuu Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) hankkeeseen. Lempäälästä hankkeessa on suunnitteluvaiheen pilot-kohteena Lempoisten koulun laajennus- ja peruskorjaushanke. Seuranta - Lyhyesti mittarit o Kulutuksia seurataan ominaiskulutusten avulla. - Kustannukset o Energiakatselmukset vuonna Kustannuksiin saatiin ELY-keskukselta energiatukea 50 %. o Kuljun terveysaseman ilmanvaihtosaneerauksen budjetti kokonaisuudessaan oli , joka piti sisällään myös jäähdytyksen hammashoidon vastaanottotiloihin.
12 11 o Kuljun kirjaston ilmanvaihtosaneeraus on osa vuonna 2010 aloitettua ESCO-hanketta. Investointi on ESCO-toimijan (Lempäälän Lämpö) kustantama ja maksetaan säästyneillä energiakustannuksilla takaisin ESCO-toimijalle. Kulutustiedot - Kaavioit löytyvät kappaleesta yhteenveto. Energian kulutus on lisääntynyt kokonaisuudessaan rakennusmassan lisääntymisen myötä. Ominaiskulutuksissa lämmön kulutus on ollut laskeva jo vuodesta 2005 lähtien. Sähkön ominaiskulutus on pysynyt samalla tasolla koko seurannan ajan. - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi. Saavutetuista säästöistä löytyy yhteenveto kappaleesta yhteenveto. Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö - Palvelurakennukset rakentaminen, kunnossapito, peruskorjaus Tilatoimi: tilapalvelupäällikkö Mervi Järvinen ja LVI-insinööri Päivi Liejumäki
13 Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori Toteutuneet toimenpiteet - Teräslempo, Piipontie 3, kerrostalo (29 asuntoa), valmistumisvuosi 1993, on tehty putkistosaneeraus koska vanhat putket aiheuttivat useita vuotovahinkoja. Saneerauksen yhteydessä asennettiin huoneistokohtaiset vesimittarit, aikaisemmin vesimaksu kuului vuokraan, joten vedensäästöä saadaan. Kehityshankkeet - Suunnittelu on käynnissä maalämmön saamiseksi Korpikuuseen, Peräkorventie 4, rivitalo, 12 asuntoa. Nykyinen lämmitysmuoto öljy. - Tiilimäki, Pappilantie 1, peruskorjaus ja hissit. Osittain viisikerroksinen, kolmeportainen kerrostalo, asuntoja 34, valm. vuosi Parvekkeet korjataan ja uusitaan (parvekelasit, parvekeovet, kaiteet ja väliseinät uudet), ikkunat uusitaan, lisätään eristystä mm. yläpohjaan, uusitaan porrashuoneiden ulko-ovet, uudet sisääntulokatokset, uusi vesikate, uusia pellityksiä, piharakenteiden, autopaikkojen ja jätehuollon uusimista. Hanke toteutuu vuoden 2012 aikana. Vastuutaho ja lisätietoja - Kiinteistö Oy Sirkkavuori, Arimo Heino tai Johanna Heikkilä
14 13 7 Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus HANKINNAT Tavoite ja toimintatapa Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy tuottaa keskitetysti Tampereen kehyskuntien (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) tarvitsemat hankintatoimen palvelut, joiden avulla julkisten hankintojen kilpailuolosuhteet käytetään hyväksi mahdollisimman tehokkaasti ja saadaan toteutettua edullisia ja laadukkaita hankintoja sekä vahvistetaan hankintaosaamista osakaskunnissa. Yhtiön avulla saadaan kehitettyä osakaskuntien hankintatoimintaa kokonaisuutena ja tuotettua lisäarvoa omistajaasiakkaille. Yhtiön avulla hankinnan prosesseilla luodaan omistajille yhteistä hankintastrategiaa, jossa voidaan huomioida mm ympäristönäkökohdat. Toteutuneet toimenpiteet Vuonna 2011 päivitettiin mittavasti kehyskuntien yhteistä käsikirjatyyppistä hankintaohjetta, jossa yksi keskeinen osuus on ympäristönäkökohtien huomioiminen hankinnoissa. Varsinaisen ympäristönäkökohtia hankinnoissa käsittelevän 5-sivuisen tekstiosan lisäksi hankintaohjeen liite 11 (51-kalvoa) sisältää tarkempia käytännön toimenpiteitä ympäristönäkökulmien huomioimisesta hankinnoissa. Todettakoon suorana lainauksena kehyskuntien hankintaohjeesta, että Kehyskuntien omissa erillishankinnoissa tulee ottaa ympäristönäkökohdat huomioon mahdollisuuksien mukaan. Päivitetty hankintaohje on talven 2012 aikana hyväksyttävänä jokaisen kehyskunnan kunnanhallituksessa. Kaikkia kehyskuntia sitovissa yhteishankinnoissa, jotka siis Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy kilpailuttaa ja hallinnoi, huomioidaan ympäristönäkökulma lähes poikkeuksetta, aina kun se on tarkoituksenmukaista. Ympäristönäkökulma otetaan huomioon hankinnoissa tapauskohtaisesti määrittelemällä tarjouspyynnössä. Esimerkiksi tarjoajan kelpoisuusehdoissa, hankinnan kohteen määrittelyssä teknisissä eritelmissä, vertailuperusteissa, sopimusehdoissa jne. Siten Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy:n yhteishankinnoissa ympäristönäkökulma on osa hankinnan normaalia suunnittelua ja toimintaa. Kuntien Hankintapalvelut Kuha Oy ohjaa ja tukee kehyskuntia antamalla kuntien hankintoihin osallistuville tietoa ja kouluttamalla heitä ympäristöasioiden huomioimiseen hankinnoissa. Loppuvuodesta 2011 pidettiin kaikissa kehyskunnissa (pois lukien Lempäälä) päivän hankintakoulutus ajankohtaisasioista, jossa keskeinen painoalue oli juuri ympäristönäkökohtien huomioiminen hankinnoissa, päivitettyyn hankintaohjeeseen liittyen. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Koska ympäristönäkökulman huomioonotto on osa normaalia yhteishankinnan prosessia sekä myös osa yhtiön tuottamien muiden hankintapalveluiden kokonaisuutta, se otetaan huomioon yhtiön henkilöstön omassa kouluttautumisessa sekä aktiivisesti seurataan ympäristönäkökohtien tietolähteitä. Syksyllä 2012 kehyskunnissa pidettävissä yhtiön antamissa vuosittaisissa hankintakoulutuksissa on tarkoitus yhtenä keskeisenä aiheena käsitellä energiatehokuutta hankinnoissa. Vastuutaho ja lisätietoja Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy, hankintajohtaja Petri Mäkinen (petri.makinen@kuhaoy.fi; ).
15 14 8 Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy 8.1 Jätehuollon järjestäminen Tampereen kaupunkiseudun kunnissa Tavoite ja toimintatapa Pirkanmaan Jätehuolto huolehtii jätelain mukaisista jätehuoltotehtävistä omistajakuntiensa alueella. Yhtiö vastaa lähinnä asumisessa syntyvästä ja siihen rinnastettavasta jätteestä. Yhtiö järjestää jätteiden keräyksen, kuljetuksen, käsittelyn ja loppusijoituksen sekä vastaa jäteneuvonnasta ja jätehuollon yleisestä kehittämisestä. Tavoitteenamme on toimia asiakkaita ja ympäristöä kuunnellen. Toimintamme keskeisiä ympäristöpäämääriä ovat: Toiminnan kehittäminen, loppusijoitettavan jätteen määrän vähentäminen (jätteen synnyn ehkäisy, ekotaseeltaan järkevän syntypaikkalajittelun lisääminen, energiahyötykäytön lisääminen), jätteenkuljetuksen päästöjen vähentäminen (kuljetustarpeen pienentäminen, hiukkaspäästöjen pienentämiseen vaikuttaminen, vahinkotilanteiden minimointi) ja jätteen teknisesti korkeatasoisen loppusijoittamisen varmistaminen. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Tampereelle rakennettavan jätteiden energiasisältöä hyödyntävän energiantuotantolaitoksen suunnittelu jatkui. Tammervoima on Pirkanmaan Jätehuollon ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden yhteishanke ja voimalaitoksen on tarkoitus valmistua Tarastenjärvelle Voimalaitos täydentää jätteiden materiaalikierrätystä ja energiantuotantoon ohjataan materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet. Jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa pirkanmaalaisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. Ilmastokuormitus vähenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla. Vastuutaho ja lisätietoja Pentti Rantala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy 8.2 Jätehuollon kuljetukset Tavoite ja toimintatapa Asumisessa syntyvän ja siihen rinnastettavan jätteen kuljetukset Tampereella hoitaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy, joka kilpailuttaa jätteenkuljetukseen erikoistuneet kuljetusliikkeet erikokoisille urakka-alueille säännöllisin väliajoin. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa jätteenkeräys lain edellyttämällä tavalla niin, että keräyksestä johtuvat ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Pirkanmaan Jätehuolto toimii omistajakuntiensa alueella (17 kuntaa) toteuttaen jätelaissa kunnille säädettyä tehtävää. Jätteenkeräyksen kehitysprojekteista keskeisimmät olivat hyödynnettävien jätteiden Kotiporttikeräys, jota laajennettiin Itä Tampereella sekä Pirkan Putkikeräys Oy, joka perustettiin Pirkanmaan Jätehuollon tytäryhtiöksi keräämään jätteet Vuoreksen kaupunginosasta. Seuranta Pirkan Putkikeräys Oy:n rakentaman jätteiden putkikeräysjärjestelmän rakennustyö on aikataulussa.
16 15 Vastuutaho ja lisätietoja Timo Varsala, logistiikkapäällikkö, Pirkanmaan Jätehuolto Oy. 8.3 Jätteiden loppukäsittely Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen - Erityishankkeet Seuranta - Lyhyesti mittarit - Kustannukset Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Kulutustiedot - Taulukko ja kaavio tmv.
17 16 9 Vesihuolto Toteutuneet toimenpiteet Jätevedenpuhdistamon saneerauksen yhteydessä on uusittu ilmastuskompressorit. Kompressoreiksi on valittu energiaa vähemmän kuluttava malli. Investointi maksaa itsensä noin viidessä vuodessa. Viemäriverkoston vuotovesitutkimuksia ja korjauksia on tehty eri puolilla kuntaa. Mm. kaksi jätevedenpumppaamoa on uusittu, koska betoniset pumppaamosäiliöt olivat huonokuntoisia ja päästivät vettä sisäänpäin. Lisäksi kahden pumppaamon säiliöt on betonoitu vuotovesien vähentämiseksi. Vesijohtoverkostosta on etsitty piilovuotoja turhan vedenkulutuksen vähentämiseksi. Etsinnöissä löydettiin muutama merkittävä piilovuoto, joiden korjaamisella vedenkulutusta on saatu vähennettyä ja näin myös energiakulutus on vähentynyt. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Toimintatapojen kehittämisellä on parannettu mm. vedenottamoiden toimintaa. Paremmalla ohjeistuksella pyritään saamaan aikaan vedenottamoilla kustannussäästöjä esim. säästyneen energian muodossa. Seuranta Mittarit; pumppattujen jätevesien määrä tai vesijohtoverkostoon pumpatun veden määrä => energiakulutus sekä energiakulutus yleensä (esim. ilmastuskompressorit) -Kustannuksia vesihuollon energiasäästötoimenpiteistä on kertynyt noin Vastuutaho ja lisätietoja - Lempäälän kunta, vesihuoltolaitos, vesihuoltopäällikkö Lasse Sampakoski
18 17 10 Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset Tavoitteena saada kaukolämmön energiatuotannosta 2012 loppuun mennessä noin 25% ja vuoteen 2016 mennessä 90 % tuotettua uusiutuvalla energialla. - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Sääksjärven kaukolämmön energiatuotantoon on tehty investointipäätös biolämpölaitoksesta. Laitoksen käyttöönotto 12/2012. Maakaasun liikennekäytöstä on teetetty GasHighWay-hankkeeseen liittyen selvitystyö maakaasun julkisten tankkauspisteiden sijoittamisesta. Sääksjärvellä otetaan käyttöön syksyllä 2012 sopimusperusteinen maakaasun tankkauspiste, jossa mahdollisuus suorittaa ns. pikatankkaus. Tankkauspiste mahdollistaa kunnan ajoneuvokaluston paremman siirtymisen kaasukäyttöisiksi ja mm. luo hyvät mahdollisuudet Lempääläläisen yritystoiminnan siirtymisen puhtaampaan liikennekäyttöön. Maakaasun liikennekäytöllä saavutetaan selvät hiukkaspäästöjen väheneminen. Kaavoituksen kanssa on tehty hyvää yhteistyötä uusien alueiden energiahuoltoa suunniteltaessa. Pyritään keskitettyihin energiaverkkoratkaisuihin. Tullaan rakentamaan kaukolämpöön aluelämpöverkkoja, joissa energiantuotanto toteutetaan uusiutuvilla polttoaineilla esim. Kiimakallio. Lempäälän terveyskeskus tulee liittymään kaukokylmäverkkoon, jonka tavoitteena hyödyntää energiatehokkuuden parantamiseksi järvivettä vapaajäähdytyksessä ja kylmäprosessin lauhdutuksessa. Kaukokylmäverkon on tarkoitus palvella Lempäälän keskustaajamaa. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen Rakennusvalvonnan kanssa on keskusteltua säännöllisten infotilaisuuksien pitämisestä uudiskohteiden rakentajille mm. lämmitysenergiaratkaisun valintaan liittyen. Nähdään että keskitetyt energiaratkaisut ovat energiatehokkuuden kannalta parhaat suurempia yhdyskuntarakenteita suunniteltaessa. Lempäälän Lämpö Oy hakee pääsyä Lempäälän Kehitys Oy:n kanssa Tekesin projektiin, jossa olisi tarkoitus kehittää mm. keskitettyjä energian tuotantojärjestelmiä. - Erityishankkeet Kaukolämpöverkon ulkopuolella olevien suurempien kulutuskohteiden kevytöljykäytöt ja sähkökäytöt lämmitysenergian tuottamiseksi tullaan selvittämään ja pyritään korvaamaan uusiutuvilla energialähteillä. Kohteita on kartoitettu Lempäälän kunnan ja KOy Sirkkavuoren kanssa. Jätevesihuollon ja teollisuuden sekundäärienergiavirrat ja hyödyntämismahdollisuudet kaukolämmöntuottamiseksi selvitetään. Biokaasun tuotannon mahdollisuuksissa halutaan olla yhteistyössä. Seuranta - Lyhyesti mittarit - Kustannukset Tuotantotiedot - Taulukko ja kaavio
19 18 - Tuotanto / Motivan raportointi Lempäälän Lämpö Oy on liittynyt energia-alan energiatehokkuussopimukseen, Energiateollisuus. Raportointi tapahtuu sopimuksen järjestelmän kautta. Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Lempäälän Lämpö Oy / Toni Laakso
20 19 11 Elinkeinot ja osaaminen ENERGIATEHOKKUUDEN RAPORTTI 2011 Lempäälän elinkeinotoimi TAVOITE JA TOIMINTATAPA Lempäälän elinkeinopolitiikassa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet yleensä ja nykyaikaisen kansallisen strategian mukaiset Clean Tech -yritystoiminnan (ympäristöön ja energiaan liittyvä liiketoiminta) mahdollisuudet liiketoiminnalle erityisesti TOTEUTUNEET TOIMENPITEET Lempäälän kehittämisen strategiset suuntaviivat antaa Lempäälän Silta Tulevaisuuteen visio jonka johtava ajatus on ekologisesti kestävän yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen toteutuminen Lempäälässä. Vision tärkeänä komponenttina on elinkeinoelämän vaikutukset yhdyskuntakehitykseen. KEHITYSHANKKEET JA SEUTUYHTEISTYÖ Lempäälän strategisen Visio-kehittämisen puitteissa on valmisteltu Urbi & Orbi -kehittämishanke joka tähtää Luovuuteen, luottamukseen ja uudenlaiseen yhteistyöhön ekologisesti kestävässä yhdyskuntakehittämisessä Lempäälässä. Hankeen tärkeä osa on paitsi rakentamisen energiatehokkuus yleensä niin bioenergian innovatiivinen hyödyntäminen Lempäälässä. Yhteistyössä kunnan ja Ideparkin ja tutkimuslaitosten kanssa on valmistunut laaja TEKES-rahoitteinen tutkimushanke jossa on suunniteltu kauppakeskusten laaja-alainen kestävän kehityksen mittaristo joka kattaa myös energiatehokkuuteen liittyvän tarkastelun. SEURANTA Toimenpiteitä tarkastellaan hankkeiden seurannan kautta ja erityisessä yhteistyössä seudun tutkimuslaitosten, Tampereen yliopiston, VTT:n, ja TAMKin kanssa VASTUUTAHO JA LISÄTIETOJA Kehitysjohtaja Timo Palander yhteistyössä kunnan ympäristöhallinnon kanssa.
21 20 12 Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö Kaikille kouluille ja päiväkodeille jaettiin Ekokumppanien tuottamaa materiaalia energiansäästöviikon järjestämistä varten. Päiväkotien osalta energiansäästöasiat ovat olleet esillä päiväkotien keke-verkoston kautta. Kunnan solmimasta energiatehokkuussopimuksesta ja sen mukaisesta energiansäästötyötä on käsitelty rehtorikokouksessa tammikuussa Lisäksi koulujen rehtoreille on annettu käyttöoikeudet oman koulunsa osalta kulutusseurantaohjelmaan. Koulujen sisällä energia-asiat ovat olleet monella tavalla esillä. Osa kouluista on ollut hyvin aktiivisia asian tiimoilla. Yleisimmin kouluissa on käsitelty energia-asioita henkilökunnan kokouksissa 1-2 kertaa vuoden aikana, mutta osassa kouluista asia on ollut säännöllisemmin lähes jokaisessa viikkopalaverissa esillä. Yleisimmin toimintatapoja on tarkennettu valaistuksen ja toimistolaitteiden käytössä. Sääksjärven koulu on Vihreä Lippu koulu ja sen myötä energiansäästöasioihinkin kiinnitetään erityistä huomiota. Myös tiedotus on monipuolista kohdistuen koulun henkilökunnan ja oppilaiden lisäksi myös vanhempainyhdistykseen, koulun johtokuntaan sekä vanhempainiltoihin. Vihreä Lippu -toimintaan kuuluvat esimerkiksi koulun ympäristöetsivät. Myös Nurmen koululla energiatehokkuus on mukana opetussuunnitelmassa läpäisyperiaatteella. Nurmen koululla myös tarkkaillaan energiankulutusta aktiivisesti yhdessä kiinteistönhuollon kanssa. Lukiolla toimii kehittämistyöryhmä Lukion kestävän kehityksen toiminnan sertifiointi. Työryhmässä on mukana henkilökuntaa sekä oppilaita. Lukio oli myös aktiivisesti mukana Earth Hour tapahtumassa. Lukiolla sammutettiin valot päivää ennen varsinaista Earth Hour tapahtumapäivää tunniksi ja myös haastettiin kunnan muut toimijat mukaan valojen sammutukseen. Sivistystoimen energiansäästöryhmä kokoontui kerran vuoden 2011 aikana.
22 21 13 Koulutus, viestintä ja mediayhteistyö Järjestetyt koulutustilaisuudet - Energia-asioita on käsitelty kaikissa hallintokunnissa osana henkilöstöpalavereja. - Luottamushenkilöille on esitelty lautakunnissa, jaostoissa ja kunnanhallituksessa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaa lausuntokierroksen aikana. - Lisäksi joissain kouluissa energia-asiat ovat olleet aiheena koulujen johtoryhmässä, vanhempainilloissa ja vanhempainyhdistyksessä. - Kuntalaisille suunnattua koulutusta ja viestintää on ollut Ilmankos-hankkeen osana. Ilmankos-hanke käynnistyi Lempäälässä syksyllä Hankkeeseen kuuluivat 30 ilmastoperhettä, joille järjestettiin sekä kursseja että tapahtumia. Lisäksi ILMANKOS-hanke järjesti yhteisiä tempauksia mm. Kuljun Kartanon kauppatempaus ja ilmalämpöpumpun hoidon opastuskurssin. ILMANKOS-hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja Pirkanmaan liitto. Käytännön työtä organisoivat Ekokumppanit Oy yhdessä kestävän kehityksen työryhmän kanssa. - Mediatiedotteet - Ilmankos-hankkeesta ja hankkeeseen osallistuvista perheistä on ollut muutama juttu paikallisessa Lempäälän-Vesilahden sanomissa - Ilmankos-hankkeesta ja energiatehokkuustyöstä on tiedotettu kunnan intranetissä sekä internetsivuilla.
23 22 14 Kestävä kehitys osana energiansäästötyötä Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Kestävä kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Päätöksenteossa ja toiminnassa ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon. Kestävän kehityksen työtä koordinoidaan Lempäälän kunnan ympäristönsuojelusta. Vuosittain laaditaan mittariraportti, jossa huomioidaan myös energian käyttö. Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kestävän kehityksen työryhmä osallistui Earth hour tapahtumaan tiedottamallla tapahtumasta internet-sivuillaan ja tekemällä juttupohjan Lempäälä-Vesilahden sanomiin Kouluissa järjestettiin Kestävä kehitys koulussa te tapäivä, jonka yhtenä aiheena oli energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma Kestävän kehityksen työryhmä oli mukana ideoimassa Ilmankos kampanjaa. Ilmankos on järjestänyt vuoden 2011 aikana seuraavia energiansäästöön liittyviä tapahtumia: Porkkanamafia tempaus K-Supermarket Kuljun kartanossa, jonka tuotto meni kaupan kylmäsäilytyksen energiatehokkuuden parantamiseen ja 6.9. tapahtuma "opi hoitamaan lämpöpumppuasi" Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen - Erityishankkeet Seutuyhteistyötä tehtiin/tehdään Ilmankos-kampanjan kautta, joka on seudullinen hanke. Lisäksi seutuyhteistyötä tehdään Ekokumppaneiden kautta muidenkin tapahtumien järjestämisessä. Seuranta - Lyhyesti mittarit - Kustannukset Keke-toiminnan kustannukset koostuivat 2011 lähinnä ulkopuolisen koordinaattorin palkkauksesta, työryhmän kokouspalkkioista sekä lehti-ilmoituksista. Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Kestävän kehityksen työtä koordinoidaan Lempäälän kunnan ympäristönsuojelusta. Työryhmän sihteerinä toimii ympäristöpäällikkö Tiia Levonmaa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Saana Raatikainen - Valistus (koulut ja päiväkodit), kaupungin oma keke-työ, kuntalaisten neuvonta Kouluissa ja päiväkodeissa on omat keke-vastaavat, kunnan keke-työstä vastaa työryhmä ja kuntalaisten keke-neuvontaa tekee työryhmä sekä ympäristövalvonnan viranhaltijat. - hankinnat Ympäristöpäällikkö Tiia Levonmaa
24 23 15 Sopeutumistoimet Kunnallista strategiaa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin sopeutumiseksi ei ole tehty. Kaavoituksen osana varaudutaan sadannan lisääntymiseen. Uusimpien kaavojen laadinnan yhteydessä tehdään hulevesiselvitys, jossa on huomioitu myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuoman yleinen sateisuuden lisääntyminen ja rankkasateiden lisääntyminen. Hulevesiselvitysten perusteeksi on otettu noin kerran sadassa vuodessa toistuvan rankkasateen aiheuttamaa hulevesitulva. Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen - Erityishankkeet Seuranta - Lyhyesti mittarit - Kustannukset Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö
25 24 16 Yhteenveto Energiankäytön kokonaiskulutus kunnassa on noussut johtuen kunnan kasvusta ja sitä kautta rakennustilavuuden kasvusta. Rakennusten lämmön ominaiskulutus on ollut laskussa vuodesta 2005 lähtien. Sähkön ominaiskulutus on pysynyt samalla tasolla vuodesta toiseen, vaikka vuosien varrella sähkökäyttöisten laitteiden käyttö onkin lisääntynyt. Suurin osa käytetystä energiasta käytetään rakennuksissa. Katu- ja ulkovalaistuksessa, vesihuollossa ja kunnan omissa ajoneuvoissa kuluu alle 20 % käytetystä energiasta kaikkiaan, noin neljännes käytetystä sähköenergiasta. Kokonaisenergiankulutuksen jakauma % 2 % 17 % 7 % 66% Palvelurakennukset Asuinrakennukset Katu-ja ulkovalaistus Vesihuolto Ajoneuvot Kuva 1 Energiankulutuksen jakauma vuonna 2011 eri toimintojen kesken. Energiankulutuksessa on huomioitu sekä sähkö- että lämpöenergian käyttö. (Lämmitysenergian määrä on normeerattu eli sääkorjattu) Sähkönkulutuksen jakauma 12 % 14 % 31 % 44 % Palvelurakennukset Asuinrakennukset Katu-ja ulkovalaistus Vesihuolto Kuva 2 Sähkönkulutuksen jakauma vuonna 2011 eri toimintojen kesken. Asuinrakennusten suurempi osuus sähkönkulutuksessa johtuu sähkölämmitteisistä rakennuksista.
26 25 Energiankulutus MWh Energian kulutus VUOSI Kuva 3 Energiankulutuksen muutos vuosittain eri osa-alueilla. * lämmönkulutukset ovat normeerattuja eli sääkorjattuja kulutuksia. Lämmön konaiskulutus palvelurakennukset*/ MWh Sähkön kokonaiskulutus palvelurakennukset/ MWh Lämmön konaiskulutus asuinrakennukset (Sirkkavuori)* Sähkön kulutus asuinrakennuksissa (Sirkkavuori) - Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutus Vesihuollon energiankulutus 90,0 Energian ominaiskulutukset Ominaiskulutus kwh/m3 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, VUOSI Sähkön ominaiskulutus, palvelurakennukset Lämmön normeerattu (eli sääkorjattu) ominaiskulutus palvelurakennuksissa Energian ominaiskulutus palvelurakennuksissa säh+lämpö normeerattu Sähkön ominaiskulutus asuinrakennuksissa (Sirkkavuori) Normeerattu (eli sääkorjattu) lämmön ominaiskulutus asuinrakennuksissa (Sirkkavuori) Kuva 4 Energian ominaiskulutus (kwh/ m3) rakennuksissa vuosina
27 Tavoite YHTEENSÄ 2020 EU tavoite Kuva 5 Yllä olevassa kuvaajassa on kuvattu energiansäästön tulokset suhteessa tavoitteisiin. Siniset pylväät kuvaavat toimintasuunnitelman mukaisia välitavoitteita vuosina 2010 ja 2013 sekä kokonaistavoitetta vuodelle Punainen pylväs kuvaa vuoden 2020 EU-tavoitetta. Energiansäästöön lasketut toimet on kuvattu alla olevassa taulukossa. Taulukko 14.1: Energiansäästöinvestoinnit, jotka on raportoitu Motivalle, säästö MWh/vuosi. VUOSI Katuvalojen sammutus kesäkuukausina Marjamäen LED-valot Kanavan koulun ikkunavaihdot Kanavan koulun ikkunavaihdot Kanavan koulun ikkunavaihdot Kanavan koulun ikkunavaihdot Virastotalon ikkunavaihdot ESCO2010: Mansikkamäen IV ESCO2010: Kuljun tiilikoulu ja kirjasto ESCO2010: Kanavankulman IV ja lämmitys Kuokkalankulman päiväkoti (matalaenergia) Tievalot lampunvaihdot HQ125W >SpNa70W Puhdistamon ilmastuskompressorit (2 kpl) Kuljun TA hammashoitolasiipi LTO:n lisääminen YHTEENSÄ Yllä olevaan taulukkoon on koottuna kaikki toimenpiteet, mitä Lempäälän kunnasta on raportoitu Motivan raportoinnissa saavutetuiksi säästöiksi. Kuvaajassa nähdään raportoitujen säästöjen suhde tavoitteeseen.
28 27 Kokonaistavoite energiansäästölle vuoden 2016 loppuun mennessä on 2268 MWh. Välitavoitteet vuonna 2010 oli 500 MWh ja vuonna 2013 on 1500 MWh. Vuoden 2010 välitavoite saavutettiin vasta vuonna Erilaisilla energiansäästön ja käytön tehostamisen toimilla on erilaisia elinkaaria. Käyttötoimenpiteistä saatavaa energiansäästöä, esimerkiksi lämpötilojen säätöjä tai ilmanvaihdon käyntiaikojen muutoksia, ei raportoida Motivaan, koska heidän ohjeidensa mukaisesti näistä toimista laskettava säästö huomioidaan vain parin vuoden ajan. Pisimpiä säästön vaikutusaikoja ovat esimerkiksi rakentamisen yhteydessä tehtävät valinnat rakenteista ja esimerkiksi valaistuksen ja ilmanvaihdon toimintatavoista. Näiden säästöajaksi lasketaan koko rakennuksen käyttöikä. Vaikka kunnan solmimassa energiansäästösopimuksessa ja sen raportoinnissa ei tule näkyviin käyttötekniset toimenpiteet eivätkä käyttäjien toimintatavat esimerkiksi laitteiden ja valaistuksen käytössä, näillä on huomattava merkitys käyttökuluihin ilman investointitarvetta.
29 28 Liite Olennaiset muutokset Lempäälän kunnan alueella vuodesta KETS-sopimukseen liittymisestä Lempäälän energiankäytössä tapahtuneet olennaiset muutokset liittymisvuoden 2009 jälkeen: - Lempäälän väkiluku on kasvanut 701 asukkaalla vuoden 2009 lopusta vuoden 2011 loppuun. - Lempäälän kunta on rakennuttanut 1 uuden päiväkodin (Kuokkalankulman päiväkoti), joka valmistui vuoden 2012 puolella. - Lempäälän kunta on hankkinut 2 tilapäistä koulurakennusta (2010 Sääksjärven koululle ja 2011 Kuljun koululle) ja 1 tilapäisen päiväkotirakennuksen (2011 Piiponpellon päiväkoti). - Lempäälän kunta on ulkoistanut ateriapalvelujen kuljetuksia Lempäälän kunta on järjestänyt energiansäästöviikon tapahtumia vuodesta 2010.
30 29 Liite Lempäälän kunnan liittymistiedot Kuntien vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään Kunnan/kaupungin energiankulutus Kuntien energiatehokkuussopimusjärjestelmän vertailuvuonna 2005 oli Palvelurakennukset MWh Asuinrakennukset MWh Muu sähkönkäyttö MWh Muut polttoaineet - liikennepolttoaineet 786 MWh - maakaasu 494 MWh - muu, mikä MWh Yhteensä MWh Energiansäästötavoite Välitavoite 2010, 2 % Välitavoite 2013, 6 % Kokonaistavoite 2016, 9 % 500 MWh MWh MWh
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite
LisätiedotLempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen
Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen Raportti 2012 1 Sisällys 1 Tiivistelmä - vuosi 2012... 2 2 Toimintasuunnitelma... 3 3 Maankäyttö ja kaavoitus 2012... 4 4 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma:
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375
Lisätiedot2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?
Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä
LisätiedotEnergiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotLahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola
Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden kaupungin Energiatehokkuussopimus 2008-2016 Lahden kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen
LisätiedotSäästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017
Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet kunnissa Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017 SISÄLTÖ 1. Kuntien säästöt 2008-2015 (energiatehokkuussopimukset) 2.
LisätiedotTekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016
Tekninen lautakunta 134 15.11.2016 Kunnanhallitus 277 21.11.2016 Energiantehokkuussopimus vuosille 2017-2025 532/10.03.02/2016 Tekninen lautakunta 15.11.2016 134 Mäntsälän kunta solmi 3.10.2002 kauppa-
LisätiedotSäästöjen kannalta parhaat energiatehokkuus toimenpiteet kunnissa. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017
Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuus toimenpiteet kunnissa Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017 SISÄLTÖ 1. Kuntien säästöt 2008-2015 (energiatehokkuussopimukset) 2.
LisätiedotVuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011
Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotEnergiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy
Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokas Pirkanmaa hanke kuntaseminaari 16.12.2010 Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset energiapalveludirektiivin
LisätiedotAKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo
AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien
LisätiedotHelsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos vuoden 2015 talousarvion liitteeksi 11.12.2014 1 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma...
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 23.1.2014 1 (7) HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO. Energiansäästön toimintasuunnitelma
1 (7) Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto 2 (7) Sisältö 1 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston energiansäästösuunnitelma... 2 1.1 Sosiaali- ja terveysviraston energiankulutus...
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotVTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta
VTT & TAMK Rakennuskannan tila ja tiekartta 2020-2050 Terttu Vainio Eero Nippala Miten rakennuskannasta energiatehokas ja kulutuksen suhteen vähähiilinen vuoteen 2050 Asuin- ja palvelurakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara
ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...
LisätiedotKaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa
Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa 24.2.2010 Kuntien energiatehokkuuden työkalut Mervi Weckström-Räisänen Energiatehokkuushankkeen projektipäällikkö
LisätiedotUusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy
Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
LisätiedotToimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus
Toimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus 2017-2025 Joensuun kaupunki xx.11.2017 Toiminnan tausta ja organisointi Joensuun kaupunki on liittynyt kunta-alan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2017 2025.
LisätiedotKunta-alan energiatehokkuussopimus
1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotEnergiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiantuotannon toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 34 yritystä, jotka koostuvat 21 raportoivasta
LisätiedotTETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy
TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,
LisätiedotTietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja
85 LOMAKE Päivämäärä Nimi ja osoite: Kestävän kehityksen ohjelma 31.1.2010 Tietoja yrityksestä Vuokrataloyhtiö Oy Kiinteistökatu 10 A, 00000 ASUNTOLA erk ki KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA JAYMPÄRISTÖOHJELMA
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotKunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
Lisätiedotenergiatehokkuussopimus
HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.
LisätiedotLempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen
Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen raportti 2014 1 Sisällys 1 Vuosi 2014... 3 2 Toimintasuunnitelma... 4 3 Maankäyttö ja kaavoitus... 5 4 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö... 7 5 Liikenne
LisätiedotRoihuvuori seuran energia ilta
Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet
LisätiedotTavoitteet ja toimenpiteet
Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotEnergiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva
Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio 14.3.2017 Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset
LisätiedotKiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto
Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten
LisätiedotMatalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma
Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun
LisätiedotMitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen
Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta
LisätiedotKuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015
Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta
LisätiedotLempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen
Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen Raportti 2013 1 Sisällys 1 Vuosi 2013... 2 2 Toimintasuunnitelma... 3 3 Maankäyttö ja kaavoitus 2013... 4 4 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö... 5
LisätiedotCASE: TAMPEREEN VESI RUSKON VEDENPUHDISTAMON ENERGIATEHOKKAAMPI KIINTEISTÖTEKNIIKKA
CASE: TAMPEREEN VESI RUSKON VEDENPUHDISTAMON ENERGIATEHOKKAAMPI KIINTEISTÖTEKNIIKKA Energiatehokas vesihuoltolaitos 4/2018 1 Kiinteistötekniikan saneeraus Tampereen Veden Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää
LisätiedotIlmastonmuutoksen hillitseminen
Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä
LisätiedotTekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.
Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014 Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.02/2014 Tekla 25.02.2014 23 Valmistelija: työpäällikkö Janne Ilmalahti,
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotEnergiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016
Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotEnergiansäästötoimenpiteet
15.11.2017 Energiansäästötoimenpiteet Lappeen Rakennuttaja Oy Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin omistama yhtiö Tuottaa kaupunkikonsernin rakennuttamispalvelut Työntekijöitä 6
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotSiemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla
Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotKalajoen kaupungin. energiatehokkuusohjelman. Toimintasuunnitelma vuosilla
Kalajoen kaupungin energiatehokkuusohjelman Toimintasuunnitelma vuosilla 2017-2025 [Liitetieto] 242/00.04.01/2018 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 1 3 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotKETS yhdyshenkilöpäivät. Raportointi. Saara Elväs
KETS yhdyshenkilöpäivät 2018 Raportointi Saara Elväs Sisältö Kuntien energiatehokkuussopimuksen raportointi Palautetieto Tulokset 2017 tietojen raportoinnista (2018) Vuoden 2018 tietojen raportointi (2019)
LisätiedotAjankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä
Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:
LisätiedotENERGIATODISTUS. KOy Tampereen keskustorni Tampellan esplanadi Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: KOy Tampereen keskustorni Tampellan esplanadi 00 Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuntolat Todistustunnus:
LisätiedotKuntien energiankäyttö ja energiatehokkaat hankinnat yleisesti. Elina Ojala, Motiva Oy
Kuntien energiankäyttö ja energiatehokkaat hankinnat yleisesti Elina Ojala, Motiva Oy Tietoa energiankäytöstä 16.4.2019 Energiatehokkuus hankinnoissa - Pirkanmaa 2 Energiatehokkuuden kannalta keskeisimmät
LisätiedotTaloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
LisätiedotYhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015
Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3
LisätiedotMecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus
Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen
LisätiedotPirkanmaalla kerrotaan kaverille onnistumisista ja epäonnistumisista
Pirkanmaalla kerrotaan kaverille onnistumisista ja epäonnistumisista Haasteina sisäilmaongelmat, säästöpaineet ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Näihin saamme yhteistyöstä vertaistukea, hiljaista tietoa,
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
LisätiedotIlmasto-ohjelman taustatekijät
Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotHelsingin kaupungin energiatehokkuustyö
Helsingin kaupungin energiatehokkuustyö Kiinteistöjen energiatehokkuusinvestoinnit ja elinkaarikustannukset Finlandiatalo 21.9.2017 Katri Kuusinen Kaupunkiympäristön toimiala Helsingin kaupungin hallinto
LisätiedotKansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM
Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotVastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta
Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien
LisätiedotKunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy
Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotThink global act local
Think global act local 1 Toiminta-ajatus Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistäminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Palveluiden ja hankkeiden tuottaminen ympäristötietoisuuden
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
Lisätiedot