Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen. Raportti 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen. Raportti 2011"

Transkriptio

1 Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen Raportti 2011

2 1 Sisällys 1 Tiivistelmä - vuosi Toimintasuunnitelma Maankäyttö ja kaavoitus Katu- ja ulkovalaistus - sähkönkäyttö Liikenne ja liikkuminen Rakennukset ja rakentaminen Julkiset palvelurakennukset Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätehuollon järjestäminen Tampereen kaupunkiseudun kunnissa Jätehuollon kuljetukset Jätteiden loppukäsittely Vesihuolto Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö Elinkeinot ja osaaminen Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö Koulutus, viestintä ja mediayhteistyö Kestävä kehitys osana energiansäästötyötä Sopeutumistoimet Yhteenveto...24

3 2 1 Tiivistelmä - vuosi 2011 Lempäälän kunta on solminut Kuntien vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS). Sopimusjärjestelmään liittyessään Lempäälä on sitoutunut ohjeelliseen 9 %:n energiankäytön tehostamiseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2010 Lempäälän kunta hyväksyi seudullisen ilmastostrategian, jonka tavoitteena on 30 %:n absoluuttinen tai 40 %:n asukaskohtainen CO 2 - päästöjen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2011 Lempäälän kunnan julkisten palvelurakennusten, asuinrakennusten (Sirkkavuori), ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneiden, keittiöiden sekä vesi- ja jätevesihuollon yhteenlaskettu energiankulutus oli MWh. Kokonaiskulutus koostui MWh:n lämmönkäytöstä, MWh:n sähkönkäytöstä sekä 400 MWh:n liikennepolttoaineiden käytöstä. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö lämmitykseen oli yhteensä 0 GWh:ta. Vuonna 2011 Lempäälän kunta ei ostanut uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Liikennepolttoaineista uusiutuvia oli 0 MWh:a. Vettä Lempäälän kunta (palvelurakennukset ja Sirkkavuoren asunnot) käytti vuonna 2011 yhteensä m 3. Lempäälän kunnan todellinen sähkön- ja lämmönkulutus on noussut huomattavasti vuodesta Tähän vaikuttaa kunnan kasvu ja lisääntynyt rakennuskanta. Ominaiskulutukset varsinkin lämmönkulutuksen osalta ovat olleet koko ajan laskusuunnassa. Kuntien vapaaehtoisen energiasopimuksen mukaisesti seuraamme ja raportoimme Motivalle energiansäästöä, joka lasketaan tehdyistä toimenpiteistä. Lempäälän kunnan laskennallinen energiansäästö on 700 MWh/vuosi. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää vielä MWh/vuosi energiankäytön tehostamista. Vuonna 2011 energiatehokkuuden kasvattamiseksi, energiansäästön saavuttamiseksi ja turhan kulutuksen estämiseksi sekä CO 2 -päästöjen alentamiseksi toimenpiteitä olivat esimerkiksi seuraavat: - Lempäälän kunta rakennutti Kuokkalankulman päiväkodin, joka täyttää matalaenergiarakennuksen kriteerit. - Katuvalaistuksessa on vaihdettu vanhoja elohopealamppuja vähemmän kuluttaviin suurpainenatriumlamppuihin. - Vesihuollossa uudessa puhdistamossa ilmastuskompressorit valittiin energiatehokkuudeltaan alkuperäistä suunnitelmaa tehokkaammiksi. - Lempäälän kunnan päiväkodeissa ja kouluissa vietettiin energiansäästöviikkoa viikolla 41 - Ateriankuljetuskilpailutuksessa palvelun tuottajan valinnassa on otettu ympäristöasiat huomioon. Palveluntarjoaja on sitoutunut Suomen taksiliiton EKO taksi ympäristöohjelmaan ja autot ovat EURO 5 päästönormit täyttäviä. - Lempäälän kunta osallistui aktiivisesti seudun kuntien energiatahokkuus- ja ilmastotoimien kehitystyöhön, esimerkiksi Tapre-hankkeeseen ja seudun kuntien KETS/KEO-henkilöiden yhteisiin tilaisuuksiin. KETS/KEO-sopimuksen ja seudullisen ilmastostrategian tavoitteen saavuttamiseksi Lempäälän kunta vuonna 2012 toteuttaa mm. seuraavia toimenpiteitä: - kartoittaa uusiutuvan energiankäytön potentiaalin ja selvittää uusiutuvan energian mahdolliset käyttökohteet yhteistyönä seudun muiden kuntien kanssa. - jatkaa energiakatselmusten tekemistä kustannustehokkaiden energiansäästötoimien löytämiseksi. - jatkaa kiinteistönhuollon huoltokirja- ja laatuprojektia. - Lempoisten koulun uudis- ja korjausrakentamisprojektissa suunnittelun alkuvaiheista asti otetaan energiatehokkuus huomioon ja eri vaihtoehtojen laskelmilla pyritään pääsemään energiatehokkuudeltaan hyvää lopputulokseen elinkaaritaloudellisuus huomioiden. Lempoisten koulu on yhtenä suunnitteluvaiheen pilot-kohteena TAPRE-hankkeessa (Tampereen seudun palvelurakennukset energiatehokkaiksi hanke). - järjestää vastuullisen kuluttamisen oppitunteja kaikkien koulujen 3. ja 7. luokille.

4 3 2 Toimintasuunnitelma Lempäälän kunnan energiansäästötyötä johdetaan energiatehokkuuden ohjausryhmästä käsin. Ohjausryhmä on kunnanhallituksen nimeämä. Energiansäästötyön pohjalla on energiatehokkuuden toimintasuunnitelma, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa Ensimmäinen päivitys toimintasuunnitelmaan tehdään vuoden 2012 lopulla. Toimintasuunnitelma löytyy sähköisessä muodossa sekä kunnan intranetin puolelta että kunnan internetsivuilta. Intrassa kestävän kehityksen osiossa Kunnan internet-sivuilla -> Asuminen, rakentaminen ja ympäristö -> Ympäristöasiat -> Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma

5 4 3 Maankäyttö ja kaavoitus 2011 Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset Kunnan strategia (kunnanvaltuusto hyväksynyt , muutoksia hyväksytty TS ja valmistelujen yhteydessä) Kaavoitusohjelma, talousarvio 2011 (kunnanvaltuusto ) - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Hajarakentamista ohjaavat periaatteet (kunnanvaltuusto ) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 (kunnanvaltuusto ) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman kuntakohtainen toteuttamisohjelma (kunnanvaltuusto ) MAL-sopimus (kunnanvaltuusto ) seutuhallitus hyväksyi rakennesuunnitelman ja toteuttamisohjelman yhteensopivuuden arviointiraportin ja lähetti raportin kunnanhallituksille ja kunnanvaltuustoille tiedoksi. Raportissa on esitetty vuosittain arvioitaviksi mittareiksi mm. Mikä on maaseutualueiden yleiskaavoituksen tilanne? Kuinka kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on tiivistynyt, erityisesti joukkoliikennevyöhykkeillä ja keskustoissa? Onko joukkoliikenneväylien varteen muodostunut asutusta? Ovatko kunnat saaneet rakennesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti hajarakentamisen määrän vähenemään? Kuinka kunnat ovat varmistaneet keskustojen kehittämisen? Kuinka väestönkasvu on toteutunut eri alueilla ja minkälainen on kasvun trendi? Kuinka kunnat ovat päässeet alueiden ja aluepoliittisen ohjelman mukaisiin asuntojen hallintamuotojen, talotyyppijaon ja määrällisiin tavoitteisiin? Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kaavoitus on käynnistänyt ja jatkanut asemakaavahankkeita nauhataajaman tiivistämiseksi joukkoliikennekäytävän varrella vuoden 2011 kaavoitusohjelman mukaisesti. Suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamislupien valmistelussa ja käsittelyssä on sovellettu hajarakentamista ohjaavia periaatteita käytäntöön. Lempäälän keskustan osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ja parhaillaan odotetaan hallinto-oikeuden ratkaisuja valituksiin. Osayleiskaavatyön aikana tehtiin mm. liikenneverkkoselvitys. Vuoden 2011 aikana jatkettiin Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaavan muutoksen vaatimien selvitysten laadintaa. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen

6 5 Vuoden 2011 aikana jatkettiin maankäytön toiminnanohjauksen täydentämistä ja päivittämistä paremmin nykyisiä käytäntöjä vastaavaksi. Seuranta - Lyhyesti mittarit, käytetyt kestävän kehityksen mittarit: Henkilöautojen määrä kunnassa kpl (Trafin netissä olevat tilastot) Henkilöautojen määrä/asukasluku / = 0,56 Pyöräteitä 77,7 km Jalkakäytäviä 6,6, km Meluesteiden pituus yhteensä Seutulippujen määrä 7250 Junaliikenteen asiakasmäärä Lempäälän seisakkeelta o Saapuvien junien käyttö o Lähtevien junien käyttö Kustannukset Höytämöntien kevyenliikenteenväylä euroa (lisätalousarvio 2011) Kaavoituksen asiantuntijapalkkioihin ja keskustan kehittämiseen euroa (lisätalousarvio 2011) Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Tekninen toimi, kaavoitus, Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus Kaavoitusarkkitehti Virva Suokko - Maankäyttö, kaavoitus, rakennesuunnitelma

7 6 4 Katu- ja ulkovalaistus - sähkönkäyttö Tavoite ja toimintatapa - Toimiva, energiaa säästävä katuvalojärjestelmä - Järjestelmiä kehitetään erillisillä investointiprojekteilla Toteutuneet toimenpiteet - Vaihdettiin n. 550 kpl 125 W:n HQ valaisinta 70 W:n SpNa valaisimiksi Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Järjestelmällinen hanke valaisinten vaihdossa ja jatkossa ohjausjärjestelmän kehittäminen - Seutuyhteistyö on ollut lähinnä keskustelua ja kokemustenvaihtoa Seuranta - Vähentynyt energiankulutus - Pienemmän energiankulutuksen myötä saavutetut kustannussäästöt ja säästöillä saavutettujen varojen ohjaaminen järjestelmien kehittämiseen. Kulutustiedot - taulukko ja kaavio - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi: o Tievalot lampunvaihdot: 118 MWh/vuosi säästöä sähkössä. Säästön laskennallinen elinikä 12 vuotta. o Katuvalojen sammutus 90 %:sti kesällä kk ajaksi: 150 MWh/vuosi, säästön elinikä 1 vuosi. Vastuutaho ja lisätietoja - Tekninen toimi, työpäällikkö

8 7 5 Liikenne ja liikkuminen Liikenteen ja liikkumisen osalta seurataan kunnan maksamia kilometrikorvauksia sekä kunnan omalla kalustolla ajettuja kilometrejä sekä työkoneiden käyttöaikatunteja. Vuoden2010 alusta maatalouslomituksen henkilöstön määrä kasvoi Lempäälän tullessa isäntäkunnaksi lomituspalveluiden hoidossa. Lomitushenkilöstö 11 kunnasta on muutoksen jälkeen Lempäälän kunnan palkkalistoilla. Tämä on syynä suureen korvattavien kilometrien määrän kasvuun. Kunnan omalla kalustolla ajetut ajot ovat vähentyneet vuonna Suurin yksittäinen muutos on ateriankuljetusten siirtyminen osittain ostopalveluiksi. Ateriankuljetuskilpailutuksessa palvelun tuottajan valinnassa on otettu ympäristöasiat huomioon. Palveluntarjoaja on sitoutunut Suomen taksiliiton EKO taksi ympäristöohjelmaan ja autot ovat EURO 5 päästönormit täyttäviä. Taulukko Lempäälän kunnan maksamat kilometrikorvaukset vuosina Kilometri- korvaus, oma auto , , , ,7 - muutos % 7 % 33 % 8 % Km-korvaus, yli 5000 km 98501, , ,9 - muutos % -8 % 97 % 2 % Polkupyörä 707,16 6,63 652,75 758,29 Moottoripyörä ,7 77,22 Mopo ,83 416,5 Muu kulku- neuvo 385,1 42,57 693,54 362,04 Perävaunu 1741,08 90,09 655,62 852,85 Asuntovaunu 5, Koira/Tavara yli 80 kg 52,92 727,53 370,58 502,54 Lisämatkustaja 1756, , , ,54 Muut matkakulut, ei kuittia 8101, , , ,82

9 8 Taulukko Lempäälän kunnan omilla autoilla ajetut kilometrit ja työkoneiden käyttötunnit Työkoneet ajotunnit muutos % -26 % Ajoneuvojen kilometrit muutos % -8 %

10 9 6 Rakennukset ja rakentaminen 6.1 Julkiset palvelurakennukset Tavoite ja toimintatapa Energiatehokkuus on mukana tilatoimen toiminnassa läpi koko tehtäväkentän. Olemassa olevassa rakennuskannassa tehdään laajasti energiakatselmuksia. Tavoitteena on energiakatselmoida 80 % (rakennustilavuudella mitattuna) kunnan palvelurakennuksista vuoden 2013 loppuun mennessä. Energiakatselmuksissa esiin tulevia toimenpide-ehdotuksia pyritään toteuttamaan tarkoituksenmukaisuus ja kustannustehokkuus huomioiden. Pidemmän takaisinmaksuajan vaativia muutoksia pyritään toteuttamaan muun remontoimisen ja peruskorjauksen yhteydessä. Uusien kohteiden suunnittelussa otetaan huomioon elinkaaritaloudellisuus esim. ottamalla energia-asiat huomioon jo suunnittelijoiden valinnassa. Myös energialaskentaa käytetään uusien kohteiden suunnittelun apuna, jotta pystytään valitsemaan kokonaistaloudellisimmat vaihtoehdot energiatavoitteet täyttäviin ratkaisuihin. Kulutusseuranta on hyvällä tasolla tiedon keräämisen suhteen. Kulutusseurannan piirissä on nyt 52 kpl ( m3) palvelurakennuksia. Sähkön osalta suurin osa kulutuksesta on tuntitasolla seurattavissa. Veden ja lämmönkulutusta seurataan kuukausitasolla. Tiedon käsittelyssä ja aktiivisessa käytössä on vielä kehitettävää. Kiinteistönhuollon laadun vaikutus rakennuskannan energiankulutukseen on huomattava. Tästä syystä on vuonna 2011 aloitettu sähköisen huoltokirjan laadinta kiinteistönhuollon käyttöön. Kiinteistönhuoltoa on myös ohjeistettu ilmanvaihdon energiatehokkaaseen käyttöön. Lyhyesti periaatteet ja päätökset Energiakatselmusten aikataulutus on määritelty energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa. Tätä on pääpiirteissään noudatettu. Katselmusten mukaisia investointeja tehdään harkinnan mukaan. Tosin katselmuksissa on ehdotettuja toimia paljon, ja siten toimia on odottamassa suunnittelua ja rahoitusta. Huoltokirjan käyttöönottoprojekti yhdistettynä kiinteistönhuollon laadun kehittämiseen on tehty ennen Lempäälää Ylöjärvellä ja Kangasalla. Olemme käyttäneet Ekokumppanien avulla samoja resursseja yhteisesti näissä kunnissa, joten olemme saaneet hyödynnettyä heidän kokemuksiaan. Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty o Energiakatselmukset 2011, yhteensä 7 kohdetta, m 3 : Kuljun terveysasema Kanavan koulu Hakkarin koulu Mainiemi I ja II (Kunnanvirasto) Sääksjärven koulu Päiväkoti Karhumäki Päiväkoti Leikkiniitty (takuuajan käyttöönottokatselmus) Yhteensä vuoden 2011 loppuun mennessä katselmoituja kohteita on 10 kohdetta m 3. Vuonna 2011 energiakatselmoitujen kohteiden yhteenlaskettu energiansäästöpotentiaali on MWh lämpöenergiaa ja 600 MWh sähköenergiaa vuodessa. Tämä tarkoittaa rahassa vuoden 2011 energian hinnoilla noin /vuosi ja hiidioksidipäästöjen vähentämisessä 1070 t/vuosi säästöpotentiaalia. Suurimmat energiansäästömahdollisuudet ovat ilmanvaihdossa. Ilmanvaihdon energiatehokkuutta voidaan parantaa käyntiaikoja

11 10 muuttamalla, tarpeenmukaisuuden lisäämisellä esim. käyttäen hyväksi läsnäoloantureita tai lisäaikapainikkeita sekä lämmöntalteenoton lisäämisellä ilmanvaihtojärjestelmiin. Energiansäästöinvestointien keskimääräinen takaisinmaksuaika on katselmusten mukaan 1,5 vuotta. Täytyy kuitenkin huomioida, että useat energiakatselmuksissa esitetyt toimet ovat ns. käyttöteknisiä toimenpiteitä, joiden sopimuksen mukaiseen Motivan raporttiin laskettava säästövaikutus ei ulotu vuoteen 2016 asti. Joten sopimuksen mukaan säästöjä pitää etsiä pidemmän vaikutusajan investoinneista ja toimista. Tällä säästöpotentiaalilla voidaan kuitenkin vaikuttaa energiankäytön tehostamiseen ja sitä kautta kustannuksiin ja päästöihin. o Energiansäästöinvestoinnit Kuljun terveysaseman Tampereentien puoleisen siiven ilmanvaihdon uusiminen, jonka yhteydessä lisättiin ilmanvaihtoon lämmöntalteenotto. Kuljun kirjaston ilmavaihtoremontti: Entiset sähkölämmitteiset tuloilmakojeet korvattiin tulo-poisto-ilmanvaihtokoneella, jossa pyörivä lämmönsiirrin lämmöntalteenottoa varten. o Uudisrakentaminen Päiväkoti Kuokkalankulma KVR-urakkana. Tarjouspyynnössä painotettiin elinkaarikustannuksia. Toteutunut vaihtoehto energiaselvityksen mukaisesti pääsee ominaislämpöhäviöissä 58 % (lämpimät tilat) ja 74 % (puolilämpimät tilat) tasoon vertailutasosta (määräykset täyttävä rakennus). Päiväkoti Kuokkalankulma on siten matalaenergiarakennus. Päiväkoti Kuokkalankulma on ensimmäinen Lempäälän kunnan palvelurakennus, joka on energialuokkaa A. o Muuta Sähköisen huoltokirjan käyttöönotto aloitettiin vuoden 2011 loppupuolella. Ensimmäisessä vaiheessa vikailmoitukset siirrettiin huoltokirjaohjelman kautta meneviksi. Käyttäjät jättävät kaikki vikailmoitukset intrasta (ja kunnan internet-sivujen) kautta löytyvän lomakkeen avulla. Sähköisen huoltokirjan käyttöönotossa ja samaan projektiin liittyvää kiinteistönhoidon kehittämisestä tehdään osin yhteisin voimin kaupunkiseudulla. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen o Toimintatapojen kehittämisessä on kiinteistönhuoltoa ohjeistettu ilmanvaihdon käytössä sekä käyttöaikojen että tuloilman lämpötilojen säädöissä. Lisäksi kiinteistönhoidolle on tehty kirjalliset ohjeet ilmanvaihtokoneiden huoltotyöhön. o Toimintatapoja on kehitetty tarjouspyyntöjen energiatehokkuusasioiden huomioinnissa sekä suunnittelun ohjauksen osalta. - Erityishankkeet o Lempäälän kunta osallistuu Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) hankkeeseen. Lempäälästä hankkeessa on suunnitteluvaiheen pilot-kohteena Lempoisten koulun laajennus- ja peruskorjaushanke. Seuranta - Lyhyesti mittarit o Kulutuksia seurataan ominaiskulutusten avulla. - Kustannukset o Energiakatselmukset vuonna Kustannuksiin saatiin ELY-keskukselta energiatukea 50 %. o Kuljun terveysaseman ilmanvaihtosaneerauksen budjetti kokonaisuudessaan oli , joka piti sisällään myös jäähdytyksen hammashoidon vastaanottotiloihin.

12 11 o Kuljun kirjaston ilmanvaihtosaneeraus on osa vuonna 2010 aloitettua ESCO-hanketta. Investointi on ESCO-toimijan (Lempäälän Lämpö) kustantama ja maksetaan säästyneillä energiakustannuksilla takaisin ESCO-toimijalle. Kulutustiedot - Kaavioit löytyvät kappaleesta yhteenveto. Energian kulutus on lisääntynyt kokonaisuudessaan rakennusmassan lisääntymisen myötä. Ominaiskulutuksissa lämmön kulutus on ollut laskeva jo vuodesta 2005 lähtien. Sähkön ominaiskulutus on pysynyt samalla tasolla koko seurannan ajan. - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi. Saavutetuista säästöistä löytyy yhteenveto kappaleesta yhteenveto. Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö - Palvelurakennukset rakentaminen, kunnossapito, peruskorjaus Tilatoimi: tilapalvelupäällikkö Mervi Järvinen ja LVI-insinööri Päivi Liejumäki

13 Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori Toteutuneet toimenpiteet - Teräslempo, Piipontie 3, kerrostalo (29 asuntoa), valmistumisvuosi 1993, on tehty putkistosaneeraus koska vanhat putket aiheuttivat useita vuotovahinkoja. Saneerauksen yhteydessä asennettiin huoneistokohtaiset vesimittarit, aikaisemmin vesimaksu kuului vuokraan, joten vedensäästöä saadaan. Kehityshankkeet - Suunnittelu on käynnissä maalämmön saamiseksi Korpikuuseen, Peräkorventie 4, rivitalo, 12 asuntoa. Nykyinen lämmitysmuoto öljy. - Tiilimäki, Pappilantie 1, peruskorjaus ja hissit. Osittain viisikerroksinen, kolmeportainen kerrostalo, asuntoja 34, valm. vuosi Parvekkeet korjataan ja uusitaan (parvekelasit, parvekeovet, kaiteet ja väliseinät uudet), ikkunat uusitaan, lisätään eristystä mm. yläpohjaan, uusitaan porrashuoneiden ulko-ovet, uudet sisääntulokatokset, uusi vesikate, uusia pellityksiä, piharakenteiden, autopaikkojen ja jätehuollon uusimista. Hanke toteutuu vuoden 2012 aikana. Vastuutaho ja lisätietoja - Kiinteistö Oy Sirkkavuori, Arimo Heino tai Johanna Heikkilä

14 13 7 Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus HANKINNAT Tavoite ja toimintatapa Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy tuottaa keskitetysti Tampereen kehyskuntien (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) tarvitsemat hankintatoimen palvelut, joiden avulla julkisten hankintojen kilpailuolosuhteet käytetään hyväksi mahdollisimman tehokkaasti ja saadaan toteutettua edullisia ja laadukkaita hankintoja sekä vahvistetaan hankintaosaamista osakaskunnissa. Yhtiön avulla saadaan kehitettyä osakaskuntien hankintatoimintaa kokonaisuutena ja tuotettua lisäarvoa omistajaasiakkaille. Yhtiön avulla hankinnan prosesseilla luodaan omistajille yhteistä hankintastrategiaa, jossa voidaan huomioida mm ympäristönäkökohdat. Toteutuneet toimenpiteet Vuonna 2011 päivitettiin mittavasti kehyskuntien yhteistä käsikirjatyyppistä hankintaohjetta, jossa yksi keskeinen osuus on ympäristönäkökohtien huomioiminen hankinnoissa. Varsinaisen ympäristönäkökohtia hankinnoissa käsittelevän 5-sivuisen tekstiosan lisäksi hankintaohjeen liite 11 (51-kalvoa) sisältää tarkempia käytännön toimenpiteitä ympäristönäkökulmien huomioimisesta hankinnoissa. Todettakoon suorana lainauksena kehyskuntien hankintaohjeesta, että Kehyskuntien omissa erillishankinnoissa tulee ottaa ympäristönäkökohdat huomioon mahdollisuuksien mukaan. Päivitetty hankintaohje on talven 2012 aikana hyväksyttävänä jokaisen kehyskunnan kunnanhallituksessa. Kaikkia kehyskuntia sitovissa yhteishankinnoissa, jotka siis Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy kilpailuttaa ja hallinnoi, huomioidaan ympäristönäkökulma lähes poikkeuksetta, aina kun se on tarkoituksenmukaista. Ympäristönäkökulma otetaan huomioon hankinnoissa tapauskohtaisesti määrittelemällä tarjouspyynnössä. Esimerkiksi tarjoajan kelpoisuusehdoissa, hankinnan kohteen määrittelyssä teknisissä eritelmissä, vertailuperusteissa, sopimusehdoissa jne. Siten Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy:n yhteishankinnoissa ympäristönäkökulma on osa hankinnan normaalia suunnittelua ja toimintaa. Kuntien Hankintapalvelut Kuha Oy ohjaa ja tukee kehyskuntia antamalla kuntien hankintoihin osallistuville tietoa ja kouluttamalla heitä ympäristöasioiden huomioimiseen hankinnoissa. Loppuvuodesta 2011 pidettiin kaikissa kehyskunnissa (pois lukien Lempäälä) päivän hankintakoulutus ajankohtaisasioista, jossa keskeinen painoalue oli juuri ympäristönäkökohtien huomioiminen hankinnoissa, päivitettyyn hankintaohjeeseen liittyen. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Koska ympäristönäkökulman huomioonotto on osa normaalia yhteishankinnan prosessia sekä myös osa yhtiön tuottamien muiden hankintapalveluiden kokonaisuutta, se otetaan huomioon yhtiön henkilöstön omassa kouluttautumisessa sekä aktiivisesti seurataan ympäristönäkökohtien tietolähteitä. Syksyllä 2012 kehyskunnissa pidettävissä yhtiön antamissa vuosittaisissa hankintakoulutuksissa on tarkoitus yhtenä keskeisenä aiheena käsitellä energiatehokuutta hankinnoissa. Vastuutaho ja lisätietoja Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy, hankintajohtaja Petri Mäkinen ).

15 14 8 Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy 8.1 Jätehuollon järjestäminen Tampereen kaupunkiseudun kunnissa Tavoite ja toimintatapa Pirkanmaan Jätehuolto huolehtii jätelain mukaisista jätehuoltotehtävistä omistajakuntiensa alueella. Yhtiö vastaa lähinnä asumisessa syntyvästä ja siihen rinnastettavasta jätteestä. Yhtiö järjestää jätteiden keräyksen, kuljetuksen, käsittelyn ja loppusijoituksen sekä vastaa jäteneuvonnasta ja jätehuollon yleisestä kehittämisestä. Tavoitteenamme on toimia asiakkaita ja ympäristöä kuunnellen. Toimintamme keskeisiä ympäristöpäämääriä ovat: Toiminnan kehittäminen, loppusijoitettavan jätteen määrän vähentäminen (jätteen synnyn ehkäisy, ekotaseeltaan järkevän syntypaikkalajittelun lisääminen, energiahyötykäytön lisääminen), jätteenkuljetuksen päästöjen vähentäminen (kuljetustarpeen pienentäminen, hiukkaspäästöjen pienentämiseen vaikuttaminen, vahinkotilanteiden minimointi) ja jätteen teknisesti korkeatasoisen loppusijoittamisen varmistaminen. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Tampereelle rakennettavan jätteiden energiasisältöä hyödyntävän energiantuotantolaitoksen suunnittelu jatkui. Tammervoima on Pirkanmaan Jätehuollon ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden yhteishanke ja voimalaitoksen on tarkoitus valmistua Tarastenjärvelle Voimalaitos täydentää jätteiden materiaalikierrätystä ja energiantuotantoon ohjataan materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet. Jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa pirkanmaalaisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. Ilmastokuormitus vähenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla. Vastuutaho ja lisätietoja Pentti Rantala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy 8.2 Jätehuollon kuljetukset Tavoite ja toimintatapa Asumisessa syntyvän ja siihen rinnastettavan jätteen kuljetukset Tampereella hoitaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy, joka kilpailuttaa jätteenkuljetukseen erikoistuneet kuljetusliikkeet erikokoisille urakka-alueille säännöllisin väliajoin. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa jätteenkeräys lain edellyttämällä tavalla niin, että keräyksestä johtuvat ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Pirkanmaan Jätehuolto toimii omistajakuntiensa alueella (17 kuntaa) toteuttaen jätelaissa kunnille säädettyä tehtävää. Jätteenkeräyksen kehitysprojekteista keskeisimmät olivat hyödynnettävien jätteiden Kotiporttikeräys, jota laajennettiin Itä Tampereella sekä Pirkan Putkikeräys Oy, joka perustettiin Pirkanmaan Jätehuollon tytäryhtiöksi keräämään jätteet Vuoreksen kaupunginosasta. Seuranta Pirkan Putkikeräys Oy:n rakentaman jätteiden putkikeräysjärjestelmän rakennustyö on aikataulussa.

16 15 Vastuutaho ja lisätietoja Timo Varsala, logistiikkapäällikkö, Pirkanmaan Jätehuolto Oy. 8.3 Jätteiden loppukäsittely Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen - Erityishankkeet Seuranta - Lyhyesti mittarit - Kustannukset Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Kulutustiedot - Taulukko ja kaavio tmv.

17 16 9 Vesihuolto Toteutuneet toimenpiteet Jätevedenpuhdistamon saneerauksen yhteydessä on uusittu ilmastuskompressorit. Kompressoreiksi on valittu energiaa vähemmän kuluttava malli. Investointi maksaa itsensä noin viidessä vuodessa. Viemäriverkoston vuotovesitutkimuksia ja korjauksia on tehty eri puolilla kuntaa. Mm. kaksi jätevedenpumppaamoa on uusittu, koska betoniset pumppaamosäiliöt olivat huonokuntoisia ja päästivät vettä sisäänpäin. Lisäksi kahden pumppaamon säiliöt on betonoitu vuotovesien vähentämiseksi. Vesijohtoverkostosta on etsitty piilovuotoja turhan vedenkulutuksen vähentämiseksi. Etsinnöissä löydettiin muutama merkittävä piilovuoto, joiden korjaamisella vedenkulutusta on saatu vähennettyä ja näin myös energiakulutus on vähentynyt. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Toimintatapojen kehittämisellä on parannettu mm. vedenottamoiden toimintaa. Paremmalla ohjeistuksella pyritään saamaan aikaan vedenottamoilla kustannussäästöjä esim. säästyneen energian muodossa. Seuranta Mittarit; pumppattujen jätevesien määrä tai vesijohtoverkostoon pumpatun veden määrä => energiakulutus sekä energiakulutus yleensä (esim. ilmastuskompressorit) -Kustannuksia vesihuollon energiasäästötoimenpiteistä on kertynyt noin Vastuutaho ja lisätietoja - Lempäälän kunta, vesihuoltolaitos, vesihuoltopäällikkö Lasse Sampakoski

18 17 10 Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset Tavoitteena saada kaukolämmön energiatuotannosta 2012 loppuun mennessä noin 25% ja vuoteen 2016 mennessä 90 % tuotettua uusiutuvalla energialla. - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Sääksjärven kaukolämmön energiatuotantoon on tehty investointipäätös biolämpölaitoksesta. Laitoksen käyttöönotto 12/2012. Maakaasun liikennekäytöstä on teetetty GasHighWay-hankkeeseen liittyen selvitystyö maakaasun julkisten tankkauspisteiden sijoittamisesta. Sääksjärvellä otetaan käyttöön syksyllä 2012 sopimusperusteinen maakaasun tankkauspiste, jossa mahdollisuus suorittaa ns. pikatankkaus. Tankkauspiste mahdollistaa kunnan ajoneuvokaluston paremman siirtymisen kaasukäyttöisiksi ja mm. luo hyvät mahdollisuudet Lempääläläisen yritystoiminnan siirtymisen puhtaampaan liikennekäyttöön. Maakaasun liikennekäytöllä saavutetaan selvät hiukkaspäästöjen väheneminen. Kaavoituksen kanssa on tehty hyvää yhteistyötä uusien alueiden energiahuoltoa suunniteltaessa. Pyritään keskitettyihin energiaverkkoratkaisuihin. Tullaan rakentamaan kaukolämpöön aluelämpöverkkoja, joissa energiantuotanto toteutetaan uusiutuvilla polttoaineilla esim. Kiimakallio. Lempäälän terveyskeskus tulee liittymään kaukokylmäverkkoon, jonka tavoitteena hyödyntää energiatehokkuuden parantamiseksi järvivettä vapaajäähdytyksessä ja kylmäprosessin lauhdutuksessa. Kaukokylmäverkon on tarkoitus palvella Lempäälän keskustaajamaa. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen Rakennusvalvonnan kanssa on keskusteltua säännöllisten infotilaisuuksien pitämisestä uudiskohteiden rakentajille mm. lämmitysenergiaratkaisun valintaan liittyen. Nähdään että keskitetyt energiaratkaisut ovat energiatehokkuuden kannalta parhaat suurempia yhdyskuntarakenteita suunniteltaessa. Lempäälän Lämpö Oy hakee pääsyä Lempäälän Kehitys Oy:n kanssa Tekesin projektiin, jossa olisi tarkoitus kehittää mm. keskitettyjä energian tuotantojärjestelmiä. - Erityishankkeet Kaukolämpöverkon ulkopuolella olevien suurempien kulutuskohteiden kevytöljykäytöt ja sähkökäytöt lämmitysenergian tuottamiseksi tullaan selvittämään ja pyritään korvaamaan uusiutuvilla energialähteillä. Kohteita on kartoitettu Lempäälän kunnan ja KOy Sirkkavuoren kanssa. Jätevesihuollon ja teollisuuden sekundäärienergiavirrat ja hyödyntämismahdollisuudet kaukolämmöntuottamiseksi selvitetään. Biokaasun tuotannon mahdollisuuksissa halutaan olla yhteistyössä. Seuranta - Lyhyesti mittarit - Kustannukset Tuotantotiedot - Taulukko ja kaavio

19 18 - Tuotanto / Motivan raportointi Lempäälän Lämpö Oy on liittynyt energia-alan energiatehokkuussopimukseen, Energiateollisuus. Raportointi tapahtuu sopimuksen järjestelmän kautta. Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Lempäälän Lämpö Oy / Toni Laakso

20 19 11 Elinkeinot ja osaaminen ENERGIATEHOKKUUDEN RAPORTTI 2011 Lempäälän elinkeinotoimi TAVOITE JA TOIMINTATAPA Lempäälän elinkeinopolitiikassa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet yleensä ja nykyaikaisen kansallisen strategian mukaiset Clean Tech -yritystoiminnan (ympäristöön ja energiaan liittyvä liiketoiminta) mahdollisuudet liiketoiminnalle erityisesti TOTEUTUNEET TOIMENPITEET Lempäälän kehittämisen strategiset suuntaviivat antaa Lempäälän Silta Tulevaisuuteen visio jonka johtava ajatus on ekologisesti kestävän yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen toteutuminen Lempäälässä. Vision tärkeänä komponenttina on elinkeinoelämän vaikutukset yhdyskuntakehitykseen. KEHITYSHANKKEET JA SEUTUYHTEISTYÖ Lempäälän strategisen Visio-kehittämisen puitteissa on valmisteltu Urbi & Orbi -kehittämishanke joka tähtää Luovuuteen, luottamukseen ja uudenlaiseen yhteistyöhön ekologisesti kestävässä yhdyskuntakehittämisessä Lempäälässä. Hankeen tärkeä osa on paitsi rakentamisen energiatehokkuus yleensä niin bioenergian innovatiivinen hyödyntäminen Lempäälässä. Yhteistyössä kunnan ja Ideparkin ja tutkimuslaitosten kanssa on valmistunut laaja TEKES-rahoitteinen tutkimushanke jossa on suunniteltu kauppakeskusten laaja-alainen kestävän kehityksen mittaristo joka kattaa myös energiatehokkuuteen liittyvän tarkastelun. SEURANTA Toimenpiteitä tarkastellaan hankkeiden seurannan kautta ja erityisessä yhteistyössä seudun tutkimuslaitosten, Tampereen yliopiston, VTT:n, ja TAMKin kanssa VASTUUTAHO JA LISÄTIETOJA Kehitysjohtaja Timo Palander yhteistyössä kunnan ympäristöhallinnon kanssa.

21 20 12 Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö Kaikille kouluille ja päiväkodeille jaettiin Ekokumppanien tuottamaa materiaalia energiansäästöviikon järjestämistä varten. Päiväkotien osalta energiansäästöasiat ovat olleet esillä päiväkotien keke-verkoston kautta. Kunnan solmimasta energiatehokkuussopimuksesta ja sen mukaisesta energiansäästötyötä on käsitelty rehtorikokouksessa tammikuussa Lisäksi koulujen rehtoreille on annettu käyttöoikeudet oman koulunsa osalta kulutusseurantaohjelmaan. Koulujen sisällä energia-asiat ovat olleet monella tavalla esillä. Osa kouluista on ollut hyvin aktiivisia asian tiimoilla. Yleisimmin kouluissa on käsitelty energia-asioita henkilökunnan kokouksissa 1-2 kertaa vuoden aikana, mutta osassa kouluista asia on ollut säännöllisemmin lähes jokaisessa viikkopalaverissa esillä. Yleisimmin toimintatapoja on tarkennettu valaistuksen ja toimistolaitteiden käytössä. Sääksjärven koulu on Vihreä Lippu koulu ja sen myötä energiansäästöasioihinkin kiinnitetään erityistä huomiota. Myös tiedotus on monipuolista kohdistuen koulun henkilökunnan ja oppilaiden lisäksi myös vanhempainyhdistykseen, koulun johtokuntaan sekä vanhempainiltoihin. Vihreä Lippu -toimintaan kuuluvat esimerkiksi koulun ympäristöetsivät. Myös Nurmen koululla energiatehokkuus on mukana opetussuunnitelmassa läpäisyperiaatteella. Nurmen koululla myös tarkkaillaan energiankulutusta aktiivisesti yhdessä kiinteistönhuollon kanssa. Lukiolla toimii kehittämistyöryhmä Lukion kestävän kehityksen toiminnan sertifiointi. Työryhmässä on mukana henkilökuntaa sekä oppilaita. Lukio oli myös aktiivisesti mukana Earth Hour tapahtumassa. Lukiolla sammutettiin valot päivää ennen varsinaista Earth Hour tapahtumapäivää tunniksi ja myös haastettiin kunnan muut toimijat mukaan valojen sammutukseen. Sivistystoimen energiansäästöryhmä kokoontui kerran vuoden 2011 aikana.

22 21 13 Koulutus, viestintä ja mediayhteistyö Järjestetyt koulutustilaisuudet - Energia-asioita on käsitelty kaikissa hallintokunnissa osana henkilöstöpalavereja. - Luottamushenkilöille on esitelty lautakunnissa, jaostoissa ja kunnanhallituksessa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaa lausuntokierroksen aikana. - Lisäksi joissain kouluissa energia-asiat ovat olleet aiheena koulujen johtoryhmässä, vanhempainilloissa ja vanhempainyhdistyksessä. - Kuntalaisille suunnattua koulutusta ja viestintää on ollut Ilmankos-hankkeen osana. Ilmankos-hanke käynnistyi Lempäälässä syksyllä Hankkeeseen kuuluivat 30 ilmastoperhettä, joille järjestettiin sekä kursseja että tapahtumia. Lisäksi ILMANKOS-hanke järjesti yhteisiä tempauksia mm. Kuljun Kartanon kauppatempaus ja ilmalämpöpumpun hoidon opastuskurssin. ILMANKOS-hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja Pirkanmaan liitto. Käytännön työtä organisoivat Ekokumppanit Oy yhdessä kestävän kehityksen työryhmän kanssa. - Mediatiedotteet - Ilmankos-hankkeesta ja hankkeeseen osallistuvista perheistä on ollut muutama juttu paikallisessa Lempäälän-Vesilahden sanomissa - Ilmankos-hankkeesta ja energiatehokkuustyöstä on tiedotettu kunnan intranetissä sekä internetsivuilla.

23 22 14 Kestävä kehitys osana energiansäästötyötä Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Kestävä kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Päätöksenteossa ja toiminnassa ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon. Kestävän kehityksen työtä koordinoidaan Lempäälän kunnan ympäristönsuojelusta. Vuosittain laaditaan mittariraportti, jossa huomioidaan myös energian käyttö. Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kestävän kehityksen työryhmä osallistui Earth hour tapahtumaan tiedottamallla tapahtumasta internet-sivuillaan ja tekemällä juttupohjan Lempäälä-Vesilahden sanomiin Kouluissa järjestettiin Kestävä kehitys koulussa te tapäivä, jonka yhtenä aiheena oli energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma Kestävän kehityksen työryhmä oli mukana ideoimassa Ilmankos kampanjaa. Ilmankos on järjestänyt vuoden 2011 aikana seuraavia energiansäästöön liittyviä tapahtumia: Porkkanamafia tempaus K-Supermarket Kuljun kartanossa, jonka tuotto meni kaupan kylmäsäilytyksen energiatehokkuuden parantamiseen ja 6.9. tapahtuma "opi hoitamaan lämpöpumppuasi" Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen - Erityishankkeet Seutuyhteistyötä tehtiin/tehdään Ilmankos-kampanjan kautta, joka on seudullinen hanke. Lisäksi seutuyhteistyötä tehdään Ekokumppaneiden kautta muidenkin tapahtumien järjestämisessä. Seuranta - Lyhyesti mittarit - Kustannukset Keke-toiminnan kustannukset koostuivat 2011 lähinnä ulkopuolisen koordinaattorin palkkauksesta, työryhmän kokouspalkkioista sekä lehti-ilmoituksista. Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Kestävän kehityksen työtä koordinoidaan Lempäälän kunnan ympäristönsuojelusta. Työryhmän sihteerinä toimii ympäristöpäällikkö Tiia Levonmaa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Saana Raatikainen - Valistus (koulut ja päiväkodit), kaupungin oma keke-työ, kuntalaisten neuvonta Kouluissa ja päiväkodeissa on omat keke-vastaavat, kunnan keke-työstä vastaa työryhmä ja kuntalaisten keke-neuvontaa tekee työryhmä sekä ympäristövalvonnan viranhaltijat. - hankinnat Ympäristöpäällikkö Tiia Levonmaa

24 23 15 Sopeutumistoimet Kunnallista strategiaa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin sopeutumiseksi ei ole tehty. Kaavoituksen osana varaudutaan sadannan lisääntymiseen. Uusimpien kaavojen laadinnan yhteydessä tehdään hulevesiselvitys, jossa on huomioitu myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuoman yleinen sateisuuden lisääntyminen ja rankkasateiden lisääntyminen. Hulevesiselvitysten perusteeksi on otettu noin kerran sadassa vuodessa toistuvan rankkasateen aiheuttamaa hulevesitulva. Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen - Erityishankkeet Seuranta - Lyhyesti mittarit - Kustannukset Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö

25 24 16 Yhteenveto Energiankäytön kokonaiskulutus kunnassa on noussut johtuen kunnan kasvusta ja sitä kautta rakennustilavuuden kasvusta. Rakennusten lämmön ominaiskulutus on ollut laskussa vuodesta 2005 lähtien. Sähkön ominaiskulutus on pysynyt samalla tasolla vuodesta toiseen, vaikka vuosien varrella sähkökäyttöisten laitteiden käyttö onkin lisääntynyt. Suurin osa käytetystä energiasta käytetään rakennuksissa. Katu- ja ulkovalaistuksessa, vesihuollossa ja kunnan omissa ajoneuvoissa kuluu alle 20 % käytetystä energiasta kaikkiaan, noin neljännes käytetystä sähköenergiasta. Kokonaisenergiankulutuksen jakauma % 2 % 17 % 7 % 66% Palvelurakennukset Asuinrakennukset Katu-ja ulkovalaistus Vesihuolto Ajoneuvot Kuva 1 Energiankulutuksen jakauma vuonna 2011 eri toimintojen kesken. Energiankulutuksessa on huomioitu sekä sähkö- että lämpöenergian käyttö. (Lämmitysenergian määrä on normeerattu eli sääkorjattu) Sähkönkulutuksen jakauma 12 % 14 % 31 % 44 % Palvelurakennukset Asuinrakennukset Katu-ja ulkovalaistus Vesihuolto Kuva 2 Sähkönkulutuksen jakauma vuonna 2011 eri toimintojen kesken. Asuinrakennusten suurempi osuus sähkönkulutuksessa johtuu sähkölämmitteisistä rakennuksista.

26 25 Energiankulutus MWh Energian kulutus VUOSI Kuva 3 Energiankulutuksen muutos vuosittain eri osa-alueilla. * lämmönkulutukset ovat normeerattuja eli sääkorjattuja kulutuksia. Lämmön konaiskulutus palvelurakennukset*/ MWh Sähkön kokonaiskulutus palvelurakennukset/ MWh Lämmön konaiskulutus asuinrakennukset (Sirkkavuori)* Sähkön kulutus asuinrakennuksissa (Sirkkavuori) - Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutus Vesihuollon energiankulutus 90,0 Energian ominaiskulutukset Ominaiskulutus kwh/m3 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, VUOSI Sähkön ominaiskulutus, palvelurakennukset Lämmön normeerattu (eli sääkorjattu) ominaiskulutus palvelurakennuksissa Energian ominaiskulutus palvelurakennuksissa säh+lämpö normeerattu Sähkön ominaiskulutus asuinrakennuksissa (Sirkkavuori) Normeerattu (eli sääkorjattu) lämmön ominaiskulutus asuinrakennuksissa (Sirkkavuori) Kuva 4 Energian ominaiskulutus (kwh/ m3) rakennuksissa vuosina

27 Tavoite YHTEENSÄ 2020 EU tavoite Kuva 5 Yllä olevassa kuvaajassa on kuvattu energiansäästön tulokset suhteessa tavoitteisiin. Siniset pylväät kuvaavat toimintasuunnitelman mukaisia välitavoitteita vuosina 2010 ja 2013 sekä kokonaistavoitetta vuodelle Punainen pylväs kuvaa vuoden 2020 EU-tavoitetta. Energiansäästöön lasketut toimet on kuvattu alla olevassa taulukossa. Taulukko 14.1: Energiansäästöinvestoinnit, jotka on raportoitu Motivalle, säästö MWh/vuosi. VUOSI Katuvalojen sammutus kesäkuukausina Marjamäen LED-valot Kanavan koulun ikkunavaihdot Kanavan koulun ikkunavaihdot Kanavan koulun ikkunavaihdot Kanavan koulun ikkunavaihdot Virastotalon ikkunavaihdot ESCO2010: Mansikkamäen IV ESCO2010: Kuljun tiilikoulu ja kirjasto ESCO2010: Kanavankulman IV ja lämmitys Kuokkalankulman päiväkoti (matalaenergia) Tievalot lampunvaihdot HQ125W >SpNa70W Puhdistamon ilmastuskompressorit (2 kpl) Kuljun TA hammashoitolasiipi LTO:n lisääminen YHTEENSÄ Yllä olevaan taulukkoon on koottuna kaikki toimenpiteet, mitä Lempäälän kunnasta on raportoitu Motivan raportoinnissa saavutetuiksi säästöiksi. Kuvaajassa nähdään raportoitujen säästöjen suhde tavoitteeseen.

28 27 Kokonaistavoite energiansäästölle vuoden 2016 loppuun mennessä on 2268 MWh. Välitavoitteet vuonna 2010 oli 500 MWh ja vuonna 2013 on 1500 MWh. Vuoden 2010 välitavoite saavutettiin vasta vuonna Erilaisilla energiansäästön ja käytön tehostamisen toimilla on erilaisia elinkaaria. Käyttötoimenpiteistä saatavaa energiansäästöä, esimerkiksi lämpötilojen säätöjä tai ilmanvaihdon käyntiaikojen muutoksia, ei raportoida Motivaan, koska heidän ohjeidensa mukaisesti näistä toimista laskettava säästö huomioidaan vain parin vuoden ajan. Pisimpiä säästön vaikutusaikoja ovat esimerkiksi rakentamisen yhteydessä tehtävät valinnat rakenteista ja esimerkiksi valaistuksen ja ilmanvaihdon toimintatavoista. Näiden säästöajaksi lasketaan koko rakennuksen käyttöikä. Vaikka kunnan solmimassa energiansäästösopimuksessa ja sen raportoinnissa ei tule näkyviin käyttötekniset toimenpiteet eivätkä käyttäjien toimintatavat esimerkiksi laitteiden ja valaistuksen käytössä, näillä on huomattava merkitys käyttökuluihin ilman investointitarvetta.

29 28 Liite Olennaiset muutokset Lempäälän kunnan alueella vuodesta KETS-sopimukseen liittymisestä Lempäälän energiankäytössä tapahtuneet olennaiset muutokset liittymisvuoden 2009 jälkeen: - Lempäälän väkiluku on kasvanut 701 asukkaalla vuoden 2009 lopusta vuoden 2011 loppuun. - Lempäälän kunta on rakennuttanut 1 uuden päiväkodin (Kuokkalankulman päiväkoti), joka valmistui vuoden 2012 puolella. - Lempäälän kunta on hankkinut 2 tilapäistä koulurakennusta (2010 Sääksjärven koululle ja 2011 Kuljun koululle) ja 1 tilapäisen päiväkotirakennuksen (2011 Piiponpellon päiväkoti). - Lempäälän kunta on ulkoistanut ateriapalvelujen kuljetuksia Lempäälän kunta on järjestänyt energiansäästöviikon tapahtumia vuodesta 2010.

30 29 Liite Lempäälän kunnan liittymistiedot Kuntien vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään Kunnan/kaupungin energiankulutus Kuntien energiatehokkuussopimusjärjestelmän vertailuvuonna 2005 oli Palvelurakennukset MWh Asuinrakennukset MWh Muu sähkönkäyttö MWh Muut polttoaineet - liikennepolttoaineet 786 MWh - maakaasu 494 MWh - muu, mikä MWh Yhteensä MWh Energiansäästötavoite Välitavoite 2010, 2 % Välitavoite 2013, 6 % Kokonaistavoite 2016, 9 % 500 MWh MWh MWh

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016 Tekninen lautakunta 134 15.11.2016 Kunnanhallitus 277 21.11.2016 Energiantehokkuussopimus vuosille 2017-2025 532/10.03.02/2016 Tekninen lautakunta 15.11.2016 134 Mäntsälän kunta solmi 3.10.2002 kauppa-

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 6.9.2010 1 1. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin henkilöstökeskuksen

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Tietoisku Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta

Tietoisku Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta Tietoisku Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta Pirkanmaan ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012 Ritva Asula-Myllynen Seutukoordinaattori Tampereen kaupunkiseutu Maankäytön rakennesuunnitelma

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 7/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 7/ Aika: Keskiviikko 23.11.2016 klo 13:00-14:25 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokouskeskus Pellava, kokoustila Liekki, Kelloportinkatu 1 B, Tampere Osallistujat: Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2012... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 5 8.

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset kausi

Energiatehokkuussopimukset kausi Energiatehokkuussopimukset kausi 2017-2025 HINKU-foorumin kevätpäivät 6.4.2016, Joensuu Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

Elinkeinoelämä Energiantuotanto 1 Elinkeinoelämä Energiantuotanto Millaisia muutoksia verrattuna sopimuskauteen 2008 2016? ELINKEINOELÄMÄ ENERGIANTUOTANTO Uusi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ja energiatuotannon toimenpideohjelma

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee 10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 2011 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

1  ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 1 www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS Kuntamarkkinat Kalevi Luoma

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS Kuntamarkkinat Kalevi Luoma ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS 2017 2025 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kalevi Luoma Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Kuopio 29.10.2008 Vesa Haapamäki Materiaalitoimen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Esityksen

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Kiinteistönhoitajien energiatehokkuusiltapäivä

Kiinteistönhoitajien energiatehokkuusiltapäivä Kiinteistönhoitajien energiatehokkuusiltapäivä Energiakatselmukset ja energiatehokkuusparannuksilla saavutettavat säästöt Harri Heinaro, Motiva Oy 26.10.2016 1 5 600 000 kuluttajaa 320 000 yritystä 317

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen toimi TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE JA NIIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITE TOIMENPIDE TOTEUTUMINEN

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen toimi TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE JA NIIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITE TOIMENPIDE TOTEUTUMINEN TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekla 16.6.2015 29, liite no 10 Tekninen toimi TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Lapinlahden terveyskeskuksen peruskorjauksen jatkaminen Alapitkän

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Ympäristöohjelman toteuma 2015

Ympäristöohjelman toteuma 2015 Ympäristöohjelman toteuma 215 Tärkeimmät seurantatiedot SYKEn hiilijalanjälki Virkamatkustaminen Kiinteistöjen energiankulutus ja jätteiden määrä Paperinkulutus ja julkaisut Hankinnat, kiinteistöjen ympäristö-

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Ja sinut nähdään uudessa valossa.

Ja sinut nähdään uudessa valossa. Ja sinut nähdään uudessa valossa. Jarno Hellman Valoa seminaari 24.11.2016 Valmistus Suomessa Yhtiö aloittanut toimintansa vuonna 2009 Suomalainen omistus Sisävalaistuksen rinnalle ulkovalaistus vuonna

Lisätiedot

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot