Elli on vuoden isovanhempi. Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika joulukuu 2010 helmikuu 2011 Nro 4/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elli on vuoden isovanhempi. Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika joulukuu 2010 helmikuu 2011 Nro 4/2010"

Transkriptio

1 y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika joulukuu 2010 helmikuu 2011 Nro 4/2010 Elli on vuoden isovanhempi Vanhus ja lähimmäispalvelun liiton aloitteesta on vietetty Isovanhempienpäivää vuodesta Sitä vietetään aina lokakuun kolmantena lauantaina, tänä vuonna Liitto valitsee myös Vuoden Isovanhemman. Isovanhempienpäivän tavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota isovanhempien merkitykseen lapsenlapsilleen ja muille lapsille sekä isovanhempien merkityksen ja arvostuksen koko yhteiskunnassa. Isovanhempien rooli esimerkiksi perinnetiedon välittäjänä on ensiarvoisen tärkeä. Isovanhempien rooli perheyhteisön tukijana on myös viime vuosina kasvanut. Tänä vuonna Vuoden Isovanhempi on romani Elli Palm. Helsinkiläinen Elli Palm on 77-vuotias, hänellä on 8 lasta, 23 lastenlasta ja 22 lastenlastenlasta. Isovanhemmuus merkitsee minulle hyvin paljon. Kaikki lastenlapset ja lastenlastenlapset ovat hyvin läheisiä minulle. He ovat koko ajan mielessä, Elli kuvailee. Kun Elliltä kysyy, mitä valinta Vuoden Isovanhemmaksi merkitsee hänelle, hän vastaa vaatimattomasti Ei tunnu erikoiselta. Sen sijaan muut paikalla olevat sanovat yhteen ääneen: Se on iso asia koko perheelle ja me kaikki olemme ylpeitä Ellin puolesta! Elli Palmin haastattelu takasivulla.

2 2 ROMANO BOODOS 4/2010 ROMANO BOODOS 4/ Romanien asioita kehittämään Pitkään romanityössä mukana olleena oli suuri ilo kuulla, että romaniasia on nyt saanut enemmän näkyvyyttä myös täällä eduskunnassa. Lokakuun alussa ryhmä kansanedustajia perusti romaniasiain ryhmän, joka toimii eduskunnan ihmisoikeusryhmän yhteydessä. Ryhmässä mukana olevat edustajat ovat huolissaan romanien oikeuksista ja oikeusturvasta Euroopassa ja Suomessa. Erityisesti EU:n uusien jäsenmaiden kuten Romanian ja Bulgarian tilanne on huolestuttava ja ryhmä toivoo unionilta toimenpiteitä romanien ihmisoikeuksien, asumis-, koulutus- ja työmahdollisuuksien turvaamiseksi kaikissa EU-maissa. Romaniasiain ryhmä kutsui vieraakseen Roti 2 -hankkeen edustajia. Eduskuntaan saapui hankkeen vetäjä, hankkeessa mukana olevia tukihenkilöitä ja nuoria jotka kertoivat kansanedustajille hankkeesta ja sen etenemisestä. Projektin tavoitteena on aktivoida romaninuoria koulutuksen kautta työelämään. Hankkeen myötä moni nuori on suorittanut peruskouluopintoja ja osa on saanut ammatillisen jatkokoulutuspaikan. Nuoren itsetunnolle ja elämässä eteenpäin pääsemiselle koulutus on tärkeä. Romaninuoret jotka ovat vaarassa jäädä jatkokoulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ovat suuressa vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Näitä nuoria tulee tukea ja kannustaa hankkimaan hyvä koulutus. Oikeanlaiset verkostot pystyvät auttamaan nuoria saamaan myös työpaikkoja ja vähentävät ennakkoluuloja työnantajien ja päättäjien parissa. Lainsäädännön merkitys tasavertaisuuden edistämisessä on tärkeä. Eduskunnan sivistysvaliokunnassa on noussut esille romaninuorten koulutuksen tukeminen. Kouluihin tarvittaisiin romanitaustaisia avustajia, jotka ymmärtäisivät nuorten erityistarpeet, osaisivat ohjata heitä ja pitää yhteyksiä koteihin. Koska kaikkiin kouluihin ei voida saada romanihenkilöä koulunkäyntiavustajaksi, voitaisiin luoda järjestelmä, missä avustaja kiertäisi kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa romaninuoria on. Eduskunnassa käsittelyssä on ollut myös laki etsivästä nuorisotyöstä: nuorisotyöntekijät menevät nuorten pariin tekemään ennalta ehkäisevää työtä, valikoiden oikeita ja riittävän aikaisia toimenpiteitä nuorten ja perheiden vaikeuksiin. Tämän lehden teemana on isovanhemmuus. Isovanhemmuuden merkitys on todella suuri puhuttaessa perheiden hyvinvoinnista ja lasten ja nuorten tukemisesta. Syrjäytymisvaarassa olevat ja syrjityt nuoret tarvitsevat vahvaa tukea yhteiskunnalta mutta varsinkin omalta perheeltään ja läheisiltään. Romanikulttuurissa isovanhemmat ovat erityisen arvostettuja. Isovanhempien tuki on perheille tärkeä voimavara ja rikkaus. Nuoret tarvitsevat vahvan kulttuurillisen identiteetin ja omien vanhempien tuen voidakseen kasvaa ja kehittyä yksilöinä. Isovanhemmilla on myös suuri merkitys kulttuuri-identiteetin vahvistajana. Olen usein eri yhteyksissä nostanut esiin perheiden aseman ja sen vahvistamisen tärkeyden. Romanikulttuurissa se on ehkä jopa vielä tärkeämpi kuin muilla suomalaisilla. Tuen antaminen ja arvostuksen osoittaminen lähtevät pienistä hyvistä teoista. Toisen ihmisen huomaaminen, kuunteleminen ja erilaisuuden kunnioitus eivät vielä maksa mitään. Yhteiskunnalla on omat velvoitteensa yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Suomessa romanipoliittisen ohjelman tavoitteena on eri toimenpiteillä luoda konkreettiset edellytykset romaniväestön ihmisoikeuksien ja sosioekonomisen aseman parantumiseksi yhteiskunnassamme. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on tärkeä nostaa romaniväestön oman toimijuuden ja toimintakyvyn vahvistamista romaniväestön vahvuuksia hyödyntäen. Toivon kaikille lukijoille uskoa tulevaisuuteen ja Jumalan siunaamaa adventin aikaa. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä Joh 3:16 asioita kehittämään Leena Rauhala Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HALLITUS 2010 Leena Rauhala Väinö Lindberg Tina Mäkelä Brita Lamberg Sirpa Pöllönen Roberg Blomerus Jeppe Isberg Matti Virtanen Päivi Rask-Helin Seppo Lusikka puheenjohtaja, kansanedustaja varapuheenjohtaja, sosiaalineuvos projektijohtaja ylitarkastaja oppisopimustoiminnan päällikkö insinööri, amk yrittäjä johtaja romanikulttuuriohjaaja työalasihteeri (varajäsen) KESKUSTOIMISTO toiminnanjohtaja Timo Jokela Mervi Pamukci talouspäällikkö toimistosihteeri SOSIAALI- JA DIAKONIATYÖ Toimisto Puh. (09) NAISTENVUORO -vankilaprojekti Tuula Nyman projektikoordinaattori Puh. (09) GSM PÄIVÄKUMMUN LASTENKOTI Johtaja Hanna Pekonen Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh (03) , fax (03) KOTIMÄEN PIENRYHMÄKOTI Johtaja Pia Valtonen Kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) , Fax (09) ROMANINUORTEN OPINTORAHASTO Sampo Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto Tässä numerossa Runoruutu 4 Valo kajastaa jo 4 Medan jaksaa toivoa 5 Antakaa te heille työtä! 5 Romanioppilaiden koulunkäynnin tuki hyvässä vauhdissa 6 Mikkelin Susiniemessä pidettiin romaniperheleiri 7 Romanikarkotukset yleistyneet Euroopassa 8 Kolumni: Aika on kortilla? 9 Terno Theslund valmistui lähihoitajan ammattiin 10 Hyvässä koulussa kunnioitetaan lasta 11 SiunattuaJoulua! 12 Jouluinen tietovisa 13 Pitäkää huolta toisistanne 13 Viktor Vinski Hedman 85 vuotta 14 Arvostettu vanhuus 15 Toiminnanjohtajan palsta 15 Välittämisen vuosi Suomen Romaniyhdistys ry muutti Herttoniemeen 15 Ompelija-Elli on Vuoden Isovanhempi 16 Romanien opiskelun tukea kehitetään roimasti Kaaleet kouluun! -projekti pyrkii edistämään romanien yhdenvertaista osallisuutta yhteiskunnassa. Kaaleet kouluun! -projekti käynnistyi toimintansa marraskuussa Laajan yhteistyöverkoston toteuttaman projektin tarkoituksena on edistää romanien kouluttautumista ja työmarkkina-asemaa. Uudenmaan alueella toimivan hankkeen tavoitteena on luoda romanien kouluttautumiseen ja työllistymiseen pysyviä toimintamalleja ja -rakenteita. Projektin tavoitteena on koota yhteen romanien koulutuksen ja työllistämisen parissa työskentelevät toimijat ja kehittää verkoston yhteistyötä. Kaaleet kouluun -projekti kehittää oppilaitoksiin tukirakennetta, jonka avulla romanit saavuttavat opiskeluun tarvittavat perusvalmiudet. Tavoitteena on myös kehittää perhetyömalli romaniopiskelijoiden ja heidän perheidensä tueksi sekä kehittää toimintamalli, jonka avulla romanien edellytykset jatko-opintoihin ja työllistymiseen paranevat. Projektilla tähdätään pysyvän toimijaverkoston ja toimintamallien luomiseen Uudenmaan alueella. Myöhemmin samaa työmuotoa voidaan levittää valtakunnalliseen käyttöön. Projekti ei tuota varsinaisia koulutuksia, vaan kokoaa yhteen hyviä käytäntöjä ja toimijoita sekä tuottaa pysyvän toimintamallin romanien koulutuksen ja työllistymisen edellytysten parantamiseksi. Romaniyhteisöjen kanssa suunniteltu Numero 1/2011 ilmestyy maaliskuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään 1.2. Laita kuoreen tunnus Romano Boodos. Materiaalin voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen Julkaisija: Romano Missio ry Kustantaja: Päätoimittaja: Toimitussihteeri: Jaakko Kaartinen- Koutaniemi Lehden ulkoasu: Valfrid Åkerlund/ Grafimus Oy Romanien osallisuus Kaaleet kouluun -projektin suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu alusta alkaen. Projektin yhteydessä on järjestetty kuulemistilaisuuksia ja yhteisiä neuvotteluja. Lisäksi romanien edustus on huomioitu projektin asiantuntijaryhmissä osatoteuttajien projektiryhmistä aina ohjausryhmään saakka. Romaniyhteisön parissa yhteistyötä tehdään päivittäin eri toimijoiden ja romaniopiskelijoiden ja heidän perheidensä Kaaleet kouluun! -projektin tavoitteet ja toimenpiteet ovat yhtenevässä linjassa Suomen Romanipoliittisen ohjelman toimintalinjausten ja toimenpiteiden kanssa: romanien koulutukseen ja työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten koulutusvaihtoehdoista tiedottaminen, romanien tukeminen koulutukseen hakeutumisvaiheessa, romanien tukeminen ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen ja työllistymisen tukirakenteiden kehittäminen. Suurten linjausten alla projektissa tehdään aivan arkista työtä muun muassa tiedottamalla koulutusmahdollisuuksista romaniväestöä median kautta ja suorilla yhteydenotoilla erilaisten tilaisuuksien yhteydessä sekä sähköpostitse. Toimitusneuvosto: Tuovi Putkonen, Malla Laiti, Taina Cederström. Kannen kuva: Valfrid Åkerlund Koulutukseen haluavia romaneja tuetaan hakeutumisvaiheessa eri tavoin. Opintonsa aloittavia romaneita ohjataan erilaisten palvelujen piiriin ja heitä tuetaan opiskelujen suorittamisessa ja niiden loppuun saattamisessa. Tarpeeksi tukea jokaiselle Tilaus- ja ilmoitushinnat: Vuosikerta 15 euroa, jäsenille jäsenetuna. Irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmoitushinta 1 euro/pmm Romaniopiskelijoiden tuen kehittäminen on aloitettu tutkimalla eri koulujen ja oppilaitosten palveluprosesseja ja kartoittamalla romaniopiskelijoiden tuen tarvetta. Tarkoituksena on parantaa oppilaitosten palveluja vastaamaan paremmin romaniopiskelijoiden tarpeita. Palveluja pyritään kehittämään muun muassa riittävien oppimisvalmiuksien saavuttamisessa, peruskoulun loppuun suorittamisessa oppivelvollisuusiän jälkeen, jatko-opintoihin siirryttäessä sekä jatkettaessa ohjaavista tai valmentavista koulutuksista edelleen ammattiopintoihin. Hieman keskeneräisten pe- Sorja-ryhmän opiskelijoita kesällä 2010 Helsingin Diakoniaopistolla. (KUVAAJA) Nina Lyytinen. ruskouluopintojen suorittamisen mahdollisuutta ammattiopintojen yhteydessä tutkitaan myös. Romanien edellytyksiä jatkoopintoihin ja työllistymiseen pyritään parantamaan selvittämällä soveltuvuustestejä romaniopiskelijoiden jatkoopintoihin hakeutumisessa, kehittämällä työhön valmennusmallia sekä tutkimalla työssä oppimisjaksojen aikana eteen tulevia haasteita. Työpaikkaohjaajia koulutetaan kohtaamaan romaniopiskelijoita ja hyviä käytäntöjä romanien työllistymisessä mallinnetaan ja kehitetään. Yhteistyöstä paras apu Perhetyön avulla pyritään lisäämään romaniperheiden tietoisuutta koulutusvaihtoehdoista, opiskelijan tukemisesta hakuvaiheessa ja opintojen aikana, palvelujärjestelmästä ja opiskelijoiden perhe-elämän ja opintojen yhdistämisestä sekä työllistymisvaihtoehdoista opintojen jälkeen. Perhetyön tiimoilta kehitetään ja mallinnetaan jo olemassa olevaa Helsingin kaupungin Sosiaaliviraston romaniperhetyömallia yhdessä Helsingin Diakoniaopiston Tiivistä yhteistyötä tehdään Romanioppilaiden perusopetushankkeen kanssa, jolloin kyetään vaikuttamaan koulunkäyntiin liittyviin asioihin jo heti peruskoulun alkaessa. Yhteistyön merkitys halu ja kyky tehdä yhteistyötä korostuu vähemmistöjen aseman edistämiseksi tehtävässä työssä. Toimintakulttuurien hioutumisen lisäksi tarvitaan luottamusta, sitoutumista, keskinäistä arvostusta, näkyä ja tahtoa yhteiseen päämäärään pyrkimisestä. Romaneilta tuleva suora palaute on ensiarvoisen tärkeää toimintoja suunnatessa. Tuula Lindgren, asiantuntija Kaija Asp, projektipäällikkö Kaaleet kouluun! projekti Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Tuusula Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) Telefax: (09) Internet: ISSN

3 4 ROMANO BOODOS 4/2010 ROMANO BOODOS 4/ Runoruutu Medan jaksaa toivoa Hiljainen hetki! Takana ja edessä kaunis päivä, kynttilänloiste, elämän tuttu polku. Usein kyselen: Me, jotka saamme syödä ilonleipää ja juomme valon juomaa, istummeko koskaan alas niiden kanssa, joiden osana on juoda pilalle mennyttä vettä ja jotka joutuvat kulkemaan tuntematonta polkua? Hukkardo stunna! Paalal ta naalal hin rankano diives, momulisko jang. dzivibosko pinsardo drom. Butvares me puhhaa: Ame, koonen laha te khal lohibosko maaro ta piivaha parnibosko biiben. Behhahako ame tsekkar teele doolensa, koonengo dielos hin bil tsermalo paani ta koonen mostuna te staaven upinsardo drom? Valo kajastaa jo! Tästä se sitten todella alkaa: joulun odotus. Toki moni on jo ottanut varaslähdön, sillä odottaminen on usein vaikeaa. Kuitenkin juuri adventtiaika kutsuu meitä odottamaan. Todellinen juhla on vasta tulossa, edessäpäin. Nyt on valmistautumisen ja odottamisen aika. Joulu ei tule kertarytinällä, vaan hiipien sisään pikku hiljaa. Sunnuntaina kajahtaa kirkossa hoosianna. Yhdessä Jerusalemin asukkaiden kanssa yhdymme tuohon vanhaan viestiin. Se on odottajien yhteinen toivotus. Olet tervetullut, messias. Astu minunkin kaupunkiini ja talooni. Tule vieraaksi pimeään talveemme, sielujemme ja ajatustemmekin pimeyteen. Aukaise minunkin oveni, annan valosi kajastaa huoneisiini, tuo sinne toivo ja rauha. Adventtina me odotamme joulun lapseksi syntyvää Kristusta. Me odotamme ja samalla tiedämme, että hän on jo täällä, keskellämme. Hän on niin keskellä arkeamme, että häntä on melkein vaikea tunnistaa. Siksi tarvitsemme vuodessa aivan erityisiä aikoja, jotka muistuttavat meitä Kiitos kyyneleistä! Ihmisenä oleminen ei ole helppoa. Pieni, yksinäinen sydän itkee elämänsä tyhjyyttä. Kaipaava sydän kyselee: Miksi onnen ja ilon hetket eivät kestä pitkään? Ne piiloutuvat. Vaikka etsisi kovastikin, niitä ei löydä helposti. Yksinäinen sydän etsii niitä huomisen tuulista. Mutta yön kyyneleet ovat tummat ja viileät. Kuin taivaan lahjana tulee muisto: Itkun sisar on ilo. Kun on löytänyt onnen itkun keskeltä, ei halua olla ylpeä. Iloinen sydän osaa kiittää kyyneleistä. Paarkiba svalagenna! Aahhiba sar komunis na aahhela lokko. Besko, kokaro dzii rouvela pesko dzivibosko tsutsiba. Haanibosko dzii puhhela: Soske bahtesko ta lohibosko tiiji na aahhela langhte? Doola dzana garimeske. Vahka rootilas buut, doolen na lahhena lokkes, Kokaro dzii rootela doolen sarrako palvata. Bi ratjako svalagi aahhena kaale ta tamle. Sar deulengo nis avela minsiba: Rouvibosko pheen hin lohiba. Ka hin lahtas baht rouvibosko mahkarjatta, na kammela aahhes broosno. Lohano dzii hajula te paarkaaves svalagenna. elämämme kalleimmasta aarteesta, Jeesuksesta Kristuksesta. Joulua edeltävä paastonaika kutsuukin hiljentämään tahtia. Se kehottaa sytyttämään kynttilän, hengittämään syvään, laulamaan joululauluja, maistamaan ensimmäisiä joulun makuja. Joulukortit tuovat ja vievät viestejä. Niiden nimissä ja osoitteissa on mukana elämämme eri vaiheet ja he, jotka ovat itsellemme tärkeitä ja rakkaita. Kirkkaaseen huoneeseen ei voi astua kiirehtien ja suoraan satuttamatta silmiään. Siksi adventtina joulun valo laajenee päivä päivältä, kunnes jouluna astumme sisään valaistuun huoneeseen, jouluun. Matka on osa tuota päämäärää. Hyvää joulun matkaa! Kristus olkoon kanssasi! Aulikki Mäkinen Aulikki Mäkinen toimii hiippakuntasihteerinä Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulissa. Kun istuin Itäkeskuksessa kerjäämässä, mietin, miten olen tähän joutunut. Paljon mieluimmin siivoaisin tai hoitaisin lapsia. Niissä töissä olen hyvä; tulen toimeen pienten lasten kanssa ja siivotessani olen tehokas ja ahkera. Synnyin viisilapsisen perheen keskimmäiseksi. Vanhimman sisareni Nadinin ja minua pari vuotta vanhemman Mario-veljeni jälkeen. Minun jälkeeni syntyi sisareni Sonia ja lopuksi nuorin veljeni Razvav. Olimme niin onnellinen perhe, kuin niissä oloissa voitiin olla. Isäni kävi kolhoosissa töissä, ja kommunismihallinnon loputtua hän jatkoi tavaroiden kuljettamista omistamallamme hevosella. Suvussamme on paljon taidokkaita rakennusmiehiä sekä peltiseppiä. Mökistä taloon Aluksi asuntonamme oli hyvin pieni mökki, jossa oli yksi ainoa huone. Sähköä ei ollut, öljylampun valossa opin lukemaan ja kirjoittamaan. Äiti pesi käsin pyykin, ja muistan, että meillä oli puhdasta ja siistiä, kuten romaniperheillä ainakin siellä päin Transilvaniaa tapaa olla. Aivan kotimme vieressä virtaa joki. Mario opetti minut viheltämään, ja kun menimme koko perhe metsään sienestämään, emme eksyneet toisistamme: kirkuvan kova vihellys vain, ja tiesimme, missä toinen oli. Äitini osaa tehdä säilykkeitä; voi kuinka hyviä ne ovat! Nadin erikoistui puutarhan hoitoon ja muuhun kotitaloustyöhön olen pahoillani, ettei hän ehtinyt lainkaan käydä koulua, sillä pian hänen oli otettava vastuuta meidän muiden sisarten hoitamisesta, kuten useimpien muiden vanhimpien sisarten. Oli ihme, että pääsimme pois siitä köyhyyden pesästä, jossa asuimme. Isä säästi ja säästi aina vähän kerrassaan saimme kasvatettua varoja, niin että voimme ostaa pikku talon parinkymmenen kilometrin päässä olevasta kylästä. Lienen ollut silloin kuuden vanha, koskapa pikku veljeni oli juuri syntynyt. Naapuritalotkin tulivat myyntiin; toisessa asuu nyt Mario vaimonsa ja pienen tyttärensä Toisen, suuremman, osti Nadinin puoliso, Andrei, perheelleen. Heillä on yli kymmenen vanha tytär sekä kuuden vuoden ikäinen poika. Kunnioitamme Andreita, joka ei juo eikä tupakoi. Hän on hyvä ja ahkera työmies kuten toinen lankoni Sergiu jos vain olisi töitä. Yhdessä miehet ostavat joka kesä suuren puun läheisen metsän omistajalta, kuljettavat sen pihaan, ja pilkkovat käsin polttopuut talveksi. Kaikki talot vaatisivat pikaista korjausta, niin kuin moni muukin kylämme talo. Turhia toiveita? Nadinin ja Andrein piha on siisti. Siinä on etu- ja takapiha, jossa on liiteri sekä pienen pieni sikala kaksine possuineen ja vielä pikku kanala. Työttömyys, olojen huononeminen ja hintojen kallistuminen ovat ajaneet meidät kaikki aika ajoin, vuorotellen kerjuulle. Tietäisittepä vain, kuinka paljon mieluimmin me kaikki tekisimme jotain työtä. Sonian mies Sergiu on alkanut rakentaa itse pikku taloa melko lähelle meitä, kyläämme sivuavan radan toiselle puolelle. Varojen puutteessa ja työttömänä rakentaminen keskeytyy, eikä talo tunnu valmistuvan. He asuvat siis pikku tyttärensä kanssa toistaiseksi vanhempieni talossa, jossa myös asuu vielä nuorin veljeni Razvav. Hän on voinut käydä koulua 12 vuotta. Kuinka toivommekaan, että hän pääsisi johonkin tekniseen opistoon tai korkeakouluun jatkamaan opintojaan mutta, en tiedä, miten elämä järjestyy. Vastoinkäymisistä huolimatta Onnellisen lapsuuteni jälkeen olen kokenut paljon vastoinkäymisiä. Tutustuin läheisessä kylässä asuvaan nuoreen mieheen, joka joi. En ymmärtänyt, että alkoholismi eteni nopeasti, ja hän kävi väkivaltaiseksi. Alkaessani odottaa vanhinta poikaamme muutin heille, mutta tilanteet kävivät yhä mahdottomammiksi. Kun toinen lapseni oli syntynyt, pakenin salaa anoppilastani, ja muutin takaisin vanhempieni luokse. Vanhin poikani sai pikku veljen, mutta näkee häntä hyvin harvoin. Kuopukseni on pysyvästi sairaalassa, jossa hänellä on kuitenkin hyvä hoito. Nadin on auttanut minua paljon lasteni kanssa, mutta tätä kirjoittaessani hänkin on kerjuulla Suomessa. Äitini hoitaa Yritin myös kesällä kaikin voimin kerätä kieloja myyntiin, kun suomalainen ystävä tuli mukaan kielometsän. Muuten en olisi uskaltanut sinne, en uskalla kotimaassanikaan yksin metsään, sanoo Meda. esikoistani, pikku miehen alkua, jolla on energiaa ja kujeita vaikka toisille jakaa. Lähetän äidilleni Western Unionin kautta kaikki rahat, mitä suinkin saan kauppakeskuksessa kerjättyä. Muutama vuosi sitten olomme alkoivat kurjistua todella Jeesus sanoi yksinkertaisesti opetuslapsilleen Antakaa te heille syödä. Oli vain vähän eväsleipää ja kalaa, mutta kun Jeesuksen Isä sen siunasi, sitä oli riittävästi viidelle tuhannelle miehelle perheineen. Nyt meillä on vähän työpaikkoja, mutta Jeesus voi sanoa kaikille työnantajille, joilla on vain vähän rahaa palkata ketään: Tuo se työvoimatarve sekä se vähäinenkin raha Minun käsiini. Jeesus rukoilee työnantajien puolesta Jeesus rukoilee Isää jo joka hetki meidän kaikkien puolesta. Hän rukoilee jokaisen työnantajan puolesta, joka kääntyy asioissaan Hänen puoleensa. Pienistä eväistä riittää pian viidelle tuhannelle. Joitakin järjestelyjä Jeesus käski opetuslasten tehdä ennen ateriaa. Ihmiset jaettiin ryhmiin kuvanneeko tämä paikallisseurakuntia ja paikallisia järjestöjä. Näin kaikki tapahtuisi järjestyksessä; ei ryntäystä ruokapaikalle, ei satojen metrien leipäjonoja, ei anomuksia eri luukuille, ei pelästyttäviä numeroita työvoimatoimistojen pitkäaikaistyöttömistä. Tavallista työtä pahasti. Kun meillä vielä oli hevonen, isä ja pojat yrittivät ansaita muun muassa kyläläisten antamilla kuljetuksilla. Kun työt kokonaan loppuivat, oli hevonenkin myytävä. Isän terveys ei ole enää hyvä. Rukoilen jatkuvasti lasteni ja Tarkoitan aivan maallista työtä. Puhun myös maahanmuuttajien työllistämisestä, ja ennen kaikkea monien tuntemieni kerjäläisten työllistämisestä. Vastikään olin Hullu juttu -ohjelmassa. Tarkoituksenani oli auttaa ihmisiä huomaamaan, kuinka helposti voitaisiin antaa työtä. Olisin toivonut että työtaitoja olisi esitelty käytännössä. Kymmenet romanikerjäläiset olisi voitu ohjata metsätöihin, puupinojen äärelle tai varastotöihin, muuttohommiin, sadonkorjuuseen, romunkeräykseen. Olisi voitu vain hämmästellä sitä intoa, millä Transilvanian metsäalueiden kaverit selviytyvät puiden pilkkomisista, Bukarestin laitakaupungin mies metallin lajittelusta, Valakian maissipelloilla ollut mies maa-artisokan ja lantun keruusta tai jokainen kaikista näistä. Mediassa kerrotaan totta ja valhetta Ohjelman tekijöillä oli toisenlainen näkökulma asioihin tai he ymmärsivät kenties taustatekijöistä liian vähän. Mutta romanien maineen puhdistuksessakin apu tulee aikanaan ylhäältä, Isältämme Jeesuksen tähden. Riihimäkeläinen Juhani Vuorela lähti tekemään opetuslapsien järjestelytyötä ottamalla kotiinsa kymmenkunta Romanian romania perheeni puolesta. Pyydän, että suomalaiset auttaisivat meitä ja rukoilisivat puolestamme. Uskon, että Jeesus vielä auttaa koko perhettämme. Meda Transilvaniasta (Kirjoituksen nimet on muutettu) Antakaa te heille työtä! viime kesällä. Siellä täällä on syntynyt pieniä ryhmiä odottelemaan Herran siunaaman leivän ja kalan jakamista.. Muistetaan kaikkia työnantajia. Niitäkin harvoja, jotka maksoivat Medalle 19 euroa muutaman tunnin ikkunanpesusta, Nicolaille muuttoavusta ja Nadialle suursiivouksesta. Se oli kuitenkin hyvä lisä kotiin lähetettävissä rahoissa, eikä vaatinut vero-ilmoituksia tai vakuutuksia eikä sinä päivänä tarvinnut istua kylmässä kerjäämässä. Jokaiselle riittää mielekästä työtä Meille on jokaiselle varattu etuoikeus käydä hengelliseen työhön pimeyden voimia vastaan. Matteuksen evankeliumin viimeisen jakeen kautta olen ymmärtänyt, että minun tehtävänäni on ainakin kiinnittää huomiota Raamatun vaikeaan ja vastuulliseen käännöstyöhön ja rukoilla Raamattujen levitystyön puolesta kielenkääntäjistä opettajiin unohtamatta kirjapainotai kuljetustyöntekijöitäkään. Ensi hedelmäksi romanikansan keskuudessa toivon jo miljoonapainoksina muun muassa venäjänkielellä levitettyä, siunattua Lasten Raamattua Pirjo Hongisto

4 6 ROMANO BOODOS 4/2010 ROMANO BOODOS 4/ Romanioppilaiden koulunkäynnin tuki hyvässä vauhdissa Suomen kunnilla oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus hakea valtionavustusta romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen vuonna Opetushallitus myönsi tuolloin 14 kunnalle rahoituksen. Sittemmin valtionavustuksen piiriin on tullut yhteensä 31 kuntaa. Romanioppilaiden määrä on näissä kunnissa merkittävä: Kehittämistoiminta kattaa arviolta 80 % kaikista perusopetusikäisistä romanioppilaista Suomessa. Tänä päivänä romaniperheet haluavat usein lapsensa esiopetukseen ja ymmärtävät hyvin myös perusopetuksen merkityksen. On myös paljon kouluja, joissa aidosti osataan tehdä romanikodin ja koulun välistä yhteistyötä. Kuitenkin on edelleen olemassa puolin ja toisin kulttuurillista epätietoisuutta: romaniperhe ei ehkä lainkaan tunne koulun käytäntöjä eivätkä opettajat läheskään aina tiedä miten kommunikoida romaniperheen Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen -kehittämistoiminta käynnistyi kaksi vuotta sitten siksi, että kunnille haluttiin antaa erillisen valtionavustuksen turvin mahdollisuus kehittää paikkakuntakohtaisia ratkaisumalleja romanioppilaiden tueksi. Mihin tukea tarvitaan? Valtionavustuksen myötä kunnat sitoutuvat tekemään kehittämissuunnitelman romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen. Lähtötilanne kehittämistyölle on kunnissa hyvin erilainen. Joissakin kunnissa kehittämistä on edeltänyt erittäin laaja verkostoyhteistyö, jossa romaniväestöllä on ollut aktiivinen rooli. Joissakin kunnissa romanioppilaiden tukena toimii romanitaustainen koulunkäyntiavustaja, joka luo omalla persoonallaan kulttuurien den tunnistaminen. Kaupungissa on tuotettu oma paikallinen opas, jota pystytään hyödyntämään esimerkiksi opetus- ja sosiaalitoimessa, kouluissa ja kodeissa. Opas toimii turvaverkon tavoin näkökulmana ihmisenä kasvaminen ja osallistuva kansalaisuus. Monissa kunnissa on tehty paljon työtä, että kehittämistoiminnasta saataisiin tietoa kunnan eri hallinnonaloille. Suurten kuntaliitosten aikaan tämä on ollut erityisen haasteellista. Esimerkiksi uusi suuri Kouvola on kouluttanut säännöllisesti opettajiaan ja muuta henkilöstöään sekä kehittämistoimintaan että romanikulttuuriin liittyvissä asioissa. Romaniväestön on varmasti joskus vaikea hahmottaa miten opettajien täydennyskoulutus käytännössä auttaa romanioppilaiden koulunkäyntiä: kun kouluhenkilöstö tutustuu romanikulttuurin perusasioihin, yhteistyö romanikotien ja koulun välillä helpottuu. Romanitaustaiset koulunkäyntiavustajat ovat melko monissa kehittämiskunnissa arkipäivää. Ilahduttavaa on ollut, että joissakin kunnissa kahden kehittämisvuoden aikana romanitaustaisia avustajia on palkattu kunnan omasta budjetista. Kunnissa on todella ymmärretty romanitaustaisten koulunkäyntiavustajien arvo rovälistä siltaa kodin ja koulun välille. Monet kunnat ovat kuitenkin uskaltautuneet kehittämistoimintaan lähtökohtanaan suuret haasteet ja vähäinen osaaminen kyseessä olevassa asiassa. Oli kehittämisen lähtötilanne millainen tahansa, toiminnan moottorina on aito halu tarttua annettuun mahdollisuuteen kehittää romanioppilaiden perusopetusta niin, että nämä tulevat saamaan perusopetuksen päättötodistuksen ja siirtymään jatko-opintoihin. Kehittämiskunta valitsee paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan kolme erillistä painopistealuetta, jotka sisältävät toimenpiteitä esimerkiksi romanioppilaan kohtaamiseksi, suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi tai romanikulttuurin tuntemuksen lisäämiseksi. Romanioppilaan identiteetti, romanikielen oppimisen edistäminen, erilaisen taustan huomioonottava pedagoginen kehittämistyö tai vaikkapa romanikodin ja koulun välisen yhteistyön kehittäminen on myös listattu Opetushallituksen hakutiedotteeseen täkynä kuntien opetustoimelle. Romaniperheiden tuki kehittämiselle Kehittämistoiminnalle on ehdottomasti eduksi, että kunnan Kunnissa on todella ymmärretty romanitaustaisten koulunkäyntiavustajien arvo romanioppilaiden koulunkäynnin sujuvuudelle. kehittämisryhmään kuuluu koulu- ja kuntatoimijoiden lisäksi myös paikallisia romaneja. Ilman paikallisten romanien sitoutumista, toiminnalle on melko mahdoton antaa käytännössä toimivaa suuntaa. Parhaimmillaan romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen voi toimia romaniväestön keskuudessa piristysruiskeena koulutuksen merkityksen nostamiselle kaikilla koulutusasteilla. Jos romanivanhempiin saadaan perusopetuksessa hyvä ja luottamuksellinen suhde, se säteilee myös valtionavustustoiminnan ulkopuolelle. Perheissä syntyy luontevasti ymmärrystä esiopetuksen merkityksestä, kiinnostusta jatkokouluttaa lapsia tai vaikkapa suorittaa oma keskenjäänyt peruskoulu loppuun. Opetushallituksen ensisijai- nen päämäärä kehittämistoiminnalle on, että kuntien kehittämissuunnitelmat saataisiin kunnan rakenteisiin pysyviksi, helposti päivitettäviksi toimintamalleiksi. Jokaisessa kunnassa on kehitetty tai kehitetään pieni rypäs erilaisia toimia, jotka edesauttavat romanioppilaiden hyvää selviytymistä perusopetuksessa. Kunnan kehittämissuunnitelman kokonaisuudessa puhutaan joskus todella suurista linjoista ja joskus aivan pienistä käytännön vinkeistä. Lainaan seuraavassa kuntien suunnitelmia ja nostan niistä esille mahdollisimman erilaisia toimia. Monet kunnathan ovat luonnollisesti löytäneet toiminnassaan aivan samoja hyvien käytäntöjen reseptejä. Eräät toimenpidekokonaisuudet nousevat säännöllisesti ylitse muiden: opettajien ja muun henkilöstön täydennyskoulutus, romanitaustaisen kouluhenkilöstön työpanos, romanikodin ja koulun yhteistyön kehittäminen, kotitehtävien tuki ja ohjaus jatko-opintoihin. Romanitaustaisia koulunkäyntiavustajia Kauhajoella toiminnassa on painottunut kaupungin palveluketjun rakentaminen, jossa huomioidaan muun muassa romanioppilaiden tarpeet ja nii- manioppilaiden koulunkäynnin sujuvuudelle. Romanioppilaat eivät kuitenkaan ole ainoita hyötyjiä: pääväestön oppilaat ja heidän vanhempansa saavat hienon tuntuman romaneihin tutustuessaan turvalliseen ja osaavaan avustajaan. Mikä juurruttaa enemmän suvaitsevaisuutta suomalaiseen maaperään? Kodin ja koulun yhteys estää turhat poissaolot Oppilaan on paljon vaikeampi lintsata koulusta, jos hän tietää vanhempien ja opettajan olevan luontevassa yhteydessä. Monessa opetustoimessa on päätetty kohdentaa erityisiä voimavaroja siihen, että alueen romaniperheisiin luodaan luonteva suhde pohjaksi kodin ja koulunyhteistyölle. Tavoitteena on saada kaikki romanilapset osallistumaan esiopetukseen, jotta he voisivat saada hyvän alun koulunkäynnilleen. Uudet ystävät, säännöllinen lähteminen kotoa tiettyyn aikaan ja säännöllinen päivärytmi tulevat näin osaksi elämää. Romanivanhemmat kutsutaan myös erikseen tutustumaan kouluun ja kerrotaan, miten koulu toimii ja miten se on muuttunut vanhempien omasta kouluajasta. Monissa kunnissa onkin päädytty ainakin silloin tällöin järjestämään erillisiä vanhempainiltoja romanivanhemmille, mikä varmasti helpottaa aitoa yhteydenottoa opettajiin ja muuhun koulun henkilöstöön. Joskus romanivanhemmilta välittynyt tiedontarve perusopetuksen kehittymisestä on valtava ja on päädytty järjestämään säännöllisesti ns. iltakouluja romanivanhemmille, kuten Kouvolassa on tehty. Opettajilla on tällöin mahdollisuus kertoa eri oppiaineista ja tarpeen mukaan käydä vanhempien kanssa yhdessä läpi erilaisia perusopetukseen liittyviä sisältöjä. Kaikki vanhemmat eivät halua tai jaksa olla näin suuressa määrin kiinnostuneita oppisisällöistä, eikä heidän tarvitsekaan olla. Romaniperheiden tuki lastensa koulunkäynnille voi olla sitä, että vanhemmat yksinkertaisesti huolehtivat siitä, että lapset ovat koulupäivinä koulussa satoi tai paistoi. Kodin ja koulun yhteistyö estää tehokkaasti turhia poissaoloja, jotka rapauttavat lahjakkaankin oppilaan koulumenestystä. Oppilaan on paljon vaikeampi lintsata koulusta, jos hän tietää vanhempien ja opettajan olevan luontevassa yhteydessä. Jotkut kunnat ovat kirjanneet ohjeet opettajille, että koulun tulee reagoida poissaoloihin erityisen nopeasti ja olla säännöllisesti yhteydessä kotiin. Koululla tulee olla suunniteltuna tukiverkosto ja toimintatavat, jotka valjastetaan käyttöön, jos oppilaalla ilmenee poissaoloja. Romanitaustainen työntekijä on usein mukana tukiverkostossa. Kotitehtävien tuki ja ohjaus jatko-opintoihin Erilaiset läksyparkit ja kotitehtäväpysäkit kehittävät oppilaiden ymmärrystä läksyjen merkityksestä ja käytännön tasolla huolehtivat siitä, että läksyt on luettu ja tehtävät tehty. Kiteeläinen kotitehtäväpysäkki auttaa tehtävien tekemisen lisäksi valmistamaan terveellisen välipalan koulupäivän jälkeen. Toimintaa järjestetään sekä alakoulun että yläkoulun romanioppilaille. Joskus periaatteena on, että jokainen romanioppilas voi tuoda pysäkille mukanaan yhden kaverin pääväestöstä. Tällä pyritään lisäämään suvaitsevaisuutta. Kiteellä oppimisen tueksi järjestetään romanioppilaille myös aihekokonaisuuksista koostuva kerho. Sisältönä on musiikki, kotitalous, tekninen työ ja tekstiilityö. Musiikissa painopiste on lauluperinteen ja iskelmämusiikin harrastamisessa. Kotitaloudessa keskitytään opettelemaan terveellisen ruokavalion mukaisten välipalojen valmistaminen. Tekstiilityön osuudessa opetellaan romani-asusteiden huoltoa ja korjaamista sekä yksinkertaisten asujen valmistamista. Teknisen työn osa-alueessa keskitytään kodin pieniin askareisiin. Perusopetuksen viimeisinä vuosina koulun on hyvä panostaa siihen, että romanioppilaat löytävät kiinnostavia jatkoopintomahdollisuuksia. Kiteellä tutustutaan romaninuorten ja -vanhempien yhteisellä retkellä paikallisiin jatko-opiskelumahdollisuuksiin. Samaa teemaa voidaan käsitellä myös erityisessä vanhempain-illassa. Ensi vuonna Opetushallitus tulee tekemään opaskirjan kuntien hyvistä käytännöistä romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen. Kirjasta on myöhemmin mahdollista jakaa myös niihin kuntiin, joissa valtionavustustoimintaa ei ole. Toivottavasti kehittämiskuntien uurastus tuottaa näin myös pitkällä tähtäimellä hedelmää romanioppilaiden hyväksi. Susanna Rajala Kirjoittaja on erityisasiantuntija Opetushallituksen romaniväestön koulutusryhmässä Mikkelin Susiniemessä pidettiin syyskuussa romaniperheleiri Syksyinen leiri aloitettiin juhlavasti nostamalla siniristilippu salkoon. Leiriläiset kunnioittivat lipun nostoa olemalla kaikki juhlavasti paikalla. Taivaan Isän siunauksella on hyvä aloittaa leiri. Perheleirin osallistujien ikäjakauma oli kävelevästä taaperosta 87 vuoteen. Parhaimmillaan leiriläisten määrä oli 90 henkilöä. Ohjelmassa oli suunnistusta, johon leiriläiset jaettiin joukkueittain. Janne ja Markon olivat keksineet visaisia kysymyksiä leiriläisten mietittäviksi rasteilla. Olympialaiset järjestettiin Tonin ja Olavin johdolla. Saappaanheitossa nähtiin varsin omaperäisiä tyylejä. Saappaan heittokisan voitti Ville. Musiikista vastasivat Anette ja Harriet levyraadin muodossa. Raadissa oli erittäin korkeatasoisia henkilöitä, joten voittajasta oltiin varsin yksimielisiä. Ramona Martta oli lauluäänellään suurin yllättäjä paikallisella tasolla. Kaikki leiriläiset osallistuivat aktiivisesti kaikkiin ohjelmanumeroihin, mistä kiitos kaikille. Näin aikuiset omalla osallistumisellaan olivat esimerkillisiä nuoremmille. Illanvietto järjestettiin rannalla olevassa kodassa. Kota oli tunnelmallinen paikka viettää illanviettoa, etenkin kun nuotio paloi ja musiikki soi. Nuotiossa paistettiin makkaroita ja keitettiin kahvit, niin kuin entisaikaan, kun romanit kokoontuivat iltanuotiolle. Muistelua romanien eilispäivästä Leirille oli kutsuttu turkulainen sosiaalineuvos Väinö Perheleirillä lapset oli huomioitu jo ohjelman suunnitteluvaiheesta lähtien. Aamu ja iltapäiväkerhon opiskelijat Teija Valentin (kuvassa) ja Sointu Schwarzt huolehtivat monipuolisesta ja mukavasta ohjelmasta. Lindberg, joka kertoi romanien ajasta ennen ja nyt. Yli 70-vuotias Väinö kertoi omaelämänkertaansa, joka sai kuulijat aivan hiljaiseksi. Kuinka köyhän mustalaispojan elämänvaiheet ovat kulkeneet monenlaisia polkuja aina sosiaalineuvokseksi asti. Väinö muistaa omakohtaisesti Suomen historian monia eri vaiheita. Väinön isä ja sedät oli toimitettu irtolaislain turvin Kihniön työleirille. Irtolaisuuslaki oli vuonna 1936 säädetty, joka koski irtolaisten hoitoa ja valvontaa yhteiskunnassa. Tämä tarkoitti, että henkilölle voitiin antaa määräyksiä muun muassa hänen asuinpaikastaan. Irtolaiset merkittiin erityiseen irtolaisrekisteriin. Kun miehet olivat työleirillä, naiset ja lapset olivat leiriytyneet työleirin läheisyyteen. He näkivät siellä nälkää ja huoli työleirissä olevista oli arjessa vahvasti mukana. Väinö muistaa äitinsä kertoneen, kuinka Väinö oli nälkäisenä toivonut, että voisi syödä edes kiviä. Väinön lapsuusmuistot olivat koskettavia lapsistakin. Nälkä on meillä tämän päivän suomalaisille suhteellisen vieras tunne. Väinö muistaa kuinka hänen vanhempansa Roope ja Anni pitivät kouluttautumista tärkeänä jo siihen aikaan. He osasivat arvostaa sitä, mistä itse olivat vaille jääneet. Väinö ei kertonut aivan kaikkea menneisyydestään, jätti tarkoituksella asioita mainitsematta, koska hän toivoo, että me luemme lopun, kun hänen omaelämäkertansa valmistuu. Väinö kertoi seuraavana päivänä hieman Romano Mission toiminnasta sekä piti kuulijoille raamattutunnin. Meille jäi hyvä mieli Väinön vierailusta ja leiriläiset toivottivat Väinölle siunattua ja turvallista kotimatkaa savolaisen kalakukon kera. Teksti ja kuvat: Tuula Nyman RAAMATUN ÄÄRELLÄ RIKASTUU JA RAKASTUU Tilaa raamatunlukuopas iloksi itselle ja lahjaksi läheisille! Nuorille Liftari ja aikuisille Hetkinen Oppaat säännöllisen Raamatun lukemisen tueksi. Sisältävät lukuohjelman lisäksi lyhyet selitykset. Hetkinen Raamatun lukemiseen 25 / 22 / vuosikerta (4 nroa) Liftari matkalla Raamattuun 19 / 18 / vuosikerta (3 nroa) (Kolmesta Liftarin vuosikerrasta monikkoalennus) Tilaukset p , tai netistä Julkaisija: Raamatunlukijain Liitto (RLL)

5 8 ROMANO BOODOS 4/2010 ROMANO BOODOS 4/ Romanikarkotukset yleistyneet Euroopassa Euroopassa on laitettava piste romanien etniselle vainolle. Euroopan Unionin nykypäivään kuuluu, että lähes jokaisessa unionin maassa romanien hökkeleitä häädetään ilman tietoa vaihtoehtoisista asuinpaikoista. Nykyisen talouskriisin myötä yhä useammassa maassa on lisääntynyt rasistinen puheenparsi. Kun yhteiskuntaa edustavat tahot alkavat käyttää romanivihamielisiä sanoja julkisesti, on rasismista muodostumassa sallittua. Kun Romaniasta ja Bulgariasta tuli Euroopan unionin jäsen 1. tammikuuta vuonna 2007, romanit saivat oikeuden matkustaa unionin alueella vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaisesti. Jokaisella Euroopan unionin kansalaisella on oikeus oleskella toisessa unionin maassa enintään kolme kuukautta, minkä jälkeen on haettava oleskeluoikeuden rekisteröintiä asuinpaikkakuntansa poliisilaitokselta. Liikkumisen vapaus kuuluu myös romaneille Jokaiselle Euroopan kansalaiselle kuuluvaa oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti toisessa unionimaassa pyritään kumoamaan romanien kohdalla, esimerkiksi hankaloittamalla heidän oleskeluaan toimeenpanemalla leirien tuhoamisia, lastensuojelutoimenpiteillä uhkailemalla tai poliisien tehokampanjoilla, sekä pikkurikoksien perusteella käännyttämällä. Poliisi ei voi käännyttää EUkansalaista, ellei todistettavasti yli kolmen kuukauden yhtäjaksoinen maassa oleskeluaika ole ylittynyt ja henkilöllä ei ole varaa elättää itseään. Ruotsissa kerjääminen ei ole rikos, mutta Tukholmassa karkotettiin vapaan liikkuvuuden direktiivin perusteella 50 romania; koska romanit kerjäsivät ja eivät pysty itseään muuten elättämään. Monien muiden kriitikoiden lisäksi myös Euroopan neuvosto arvosteli Ruotsia romanikerjäläisten kohtelusta. Ranska aloitti massakyyditykset Ranska nousi otsikoihin elokuussa Presidentti Nicolas Sarkozyn rikollisuuden vastaisen kampanjan toimeenpanemien laajojen romanikarkotusten käynnistyttyä. Ranskassa romaneja on karkotettu jo vuosien ajan. Maassa asuu lähes romania, joista 95 prosentilla on kuitenkin kansalaisuus. Vuonna 2009 Ranskasta karkotettiin lähes romania ja vuonna 2010 syyskuuhun mennessä yli 8000 romania. Elokuussa purettiin 128 leiriä ja 150 romania palautettiin pakkokeinoilla, loput ostettiin ulos Ranskan valtion tarjoamalla 300 euron paluurahalla. Paluutukea saaneet romanit vaadittiin antamaan viranomaisille sormenjäljet, jotta heidän mahdollinen paluunsa Ranskaan voitaisiin estää. Tämän lisäksi EU-kansalaisista köyhimpiin kohdistuvaa karkotuspolitiikkaa toimeenpanee myös Saksa, josta aiotaan palauttaa romania takaisin Kosovoon. Puolet palautettavista on lapsia, jotka ovat syntyneet Saksassa. Euroopan parlamentti totesi syyskuisessa päätöslauselmassaan, että karkotukset tapahtuvat huolimatta UNICEFin ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Länsi-Euroopan valtioille esittämästä kehotuksesta lopettaa romanien palauttaminen väkisin Kosovoon. Euroopassa eivät kehotukset riitä. Amnesty aloitti uuden Euroopan laajuisen Romanikampanjan ja on vaatinut voimakkaasti sanktioiden asettamista Euroopan valtioille, jotka karkottavat romaneja ja häätävät romaneja kodeistaan. Amnestyn Euroopan-ohjelman apulaisjohtajan David Diaz-Jogeixin mukaan romanien ahdingon vakiintumisessa on kyse ennen kaikkea poliittisen tahdon puutteesta. EUmaille täytyisi asettaa rangaistuksia pakkohäätöjen toimeenpanoista. Myös Helsingissä on toimeenpantu pakkohäätöjä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaaliviranomaisten ovat uhkailleet romanilasten huostaanotolla, jos perheet eivät poistu Suomesta. Amnestyn näkökulmasta EU:n nykyiset hallitukset noudattavat romaneja syrjivää politiikkaa. Monissa Euroopan maissa toimeenpannaan jatkuvasti romanien pakkohäätöjä, eikä komissio ole puuttunut näihin iskuihin millään tavalla. Euroopan komissio ei myöskään ole kritisoinut rasistisia hyökkäyksiä romaniyhteisöjä kohtaan, mitä olemme nähneet esimerkiksi Unkarissa ja Italiassa, Diaz-Jogeis kertoo. Italiassa on kerätty romanilasten sormenjälkirekisteriä ja pakkohäädetty satoja romanileirejä, joissa on myös kuollut Romanian kansalaisia. Unkarissa on vuodesta 2008 lähtien tapahtunut European Roma Rights Centre -ihmisoikeusjärjestön mukaan noin 50 väkivaltaista hyökkäystä romaneja kohtaan. Koteja on tuhopoltettu ja sekä lapsia että vanhuksia on murhattu tarkkaampujien luodeista kotitalojensa edustalle. Amnesty perää romanien oikeuksia Amnesty on osana Euroopan romanipolitiikan koalitiota (ERPC) vaatinut EU:lta romanistrategiaa muutaman vuoden ajan. Olemme lähellä, mutta luulen, että poliittinen paine täytyy nyt kohdistaa komissaariin strategian saavuttamiseksi, Jorge Diaz-Jogeix arveli EU:n toisessa romanikonferenssissa, joka järjestettiin huhtikuussa kansainvälisenä romanipäivänä Espanjan Cordobassa. Tähän mennessä Euroopan byrokratian rattaita käynnistelevä prosessi on jäänyt lähinnä poliittisten julistusten tasolle. David Diaz-Jogeixin mukaan kokouksen saavutuksiin voi lähinnä laskea hallitusten lupaukset jakaa hyviä kokemuksia. Kuitenkaan kokemusten jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei riitä, varsinkin kun monien toimet ovat erittäin syrjiviä. Ensiksi haluamme poliittiset tavoitteet, sitten konkreettisen toimintasuunnitelman. Amnesty toivoo, että strategia johtaisi hyvin konkreettisten kansallisten toimintasuunnitelmien valmistamiseen, jotka keskittyisivät erityisesti romanien koulutukseen, asumiseen ja terveyteen. Miljoonien romanien ahdinko Euroopassa elää yli kymmenen miljoonaa romania, joista valtaosa asuu Itä-Euroopassa. Romaniassa heitä asuu reilut kaksi miljoonaa, joka kattaa noin 10 prosenttia väestöstä. Heistä valtaosa 75 prosenttia elää köyhyydessä. Romanit ovat liikkeellä, koska heillä ei kotimaassaan juuri ole minkäänlaisia odotuksia paremmasta tulevaisuudesta. Romaniassa romanilapsista lähes puolet syntyy ilman syntymätodistusta, ja joka neljänneltä Romanian romaniaikuiselta puuttuu henkilötodistus, arvioi Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI). Ilman henkilötodistusta romanit eivät edes ole olemassa, eivätkä he pääse peruspalveluiden, kuten koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaaliturvan piiriin, virallisesta työstä puhumattakaan. Romanit asuvat usein itserakennetuissa hökkelikylissä kaupunkien laitamilla, joihin vesi kannetaan kaukaa ja sähköt viritetään itse. Saniteettiasiat hoidetaan usein lähiympäristössä ja pahimmillaan puutteellinen jätehuolto pahentaa tautiriskejä. Kaupungilla kulkiessa täytyy vältellä poliisia, joka saattaa pahoinpidellä, ellei ole jotain millä lahjoa vapautta, kertoi arpinen romanimies kokemuksistaan romanialaisesta kotikylästään. Romanilla muita lyhyempi elämä 15 prosenttia Romanian romanilapsista ei aloita koulunkäyntiä, kertoo Open Society Instituten EUMAP-ohjelman raportti. Kouluissa romanilapset yleensä kokevat jatkuvaa nimittelyä. Sekä opettaja että luokkakaverit saattavat haukkuvat ja nimitellä päivittäin, vuosien ajan, niin kauan kunnes rasismi ajaa ulos koulusta. Romanilasten koulunkäynnin keskeyttämisprosentti on 4-6 kertaa suurempi kuin valtaväestön lapsilla. Slovakian yliopiston tutkija Kvetoslava Rimarovan mukaan romanilapset ovat 7-15 senttimetriä lyhyempiä kuin muut lapset huonosta ruokavaliosta johtuen. Romanivanhus puolestaan kuolee noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin muut eurooppalaiset. Rimarovan mukaan romanit kärsivät erilaisista puutostaudeista. On hyvin tyypillistä, että romanit menevät lääkärin luokse vasta kun ovat todella sairaita usein liian myöhään. Syinä voi olla rahan puute, tietämättömyys saatavilla olevista palveluista tai epäluulo viranomaisia kohtaan. Eikä ihme. Viime vuosina on Tšekissä, Slovakiassa ja Unkarissa romaninaisia on pakkosteriloitu synnytyksen yhteydessä, ilman että naiset itse tiesivät toimenpiteen vaikutuksista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi vuonna 2009 päätöksen Slovakian toimineen ihmisoikeuksien vastaisesti. Sterilized Women s League -järjestön mukaan arviolta yhteensä sata romaninaista on steriloitu aina 2000-luvulle asti. Ratkaisut löytyvät elannon turvaamisesta Monesti romanit kilpailevat samoista alhaisimman tuloluokan töistä kuin muilta mantereilta saapuvat paperittomat siirtolaiset. Ilman työsopimuksia ja palkan varmuutta he työskentelevät esimerkiksi Etelä-Euroopan hedelmä- ja vihannesviljelmillä. Talouskriisin aikaan kehnotkin työt ovat kiven alla. Siksi monet ovat entistä enemmän liikkeellä ja yrittävät tulla toimeen kukkien myyjinä, muusikkoina tai kerjäämällä vaihtoehtojen puutteessa, ja samalla kohtaavat entistä enemmän ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä ympäri Eurooppaa. Niin kauan kun eurooppalaiset valtiot estävät romanien yrityksiä tulla toimeen ja jatkavat romanien eristämistä muista EU-kansalaisista, ei Euroopan syrjityimmän vähemmistön asemaa tulla parantamaan vaan päinvastoin huonontamaan. Teksti ja kuvat: Kukka Ranta Lähteet: Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys Romanien karkottamisesta Ranskasta , Amnesty, Euroopan romanipolitiikan koalitiota (ERPC), Open Society Instituten EUMAP-ohjelman raportti, Sterilized Women s League, Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI). Aika on kortilla? Hitlerin luottomies, yksi Kolmannen valtakunnan suurimmista pyöveleistä, romanien, juutalaisten ja toisinajattelijoiden kansanmurhaaja, oli SS-kenraali Reinhard Heydrich. Kerrotaan Hitlerin sanoneen, että jos hänen olisi pitänyt pelätä jotain henkilöä natsi-saksassa, tämä henkilö olisi Reinhard Heydrich. Heydrichin ura kuitenkin päättyi vuonna 1942 Tsekkoslovakiassa vastarintaliikkeen pommiattentaattiin. Hänen vaimonsa Lina selvisi heidän kahden lapsensa kanssa maailmansodasta ja sen jälkimyllerryksestä hengissä. Tapasin Linan hänen ylläpitämässä täysihoitolassa. Se,kuinka pääsin tapaamaan Lina Heydrichiä jaetun Saksan rajalle Fehmarnin saarella, on pitkä juttu. Mutta tämän kolumnin puitteissa keskityn olennaiseen. Usean vuorokauden ajan keskustelin Lina Heydrichin kanssa kaikesta mahdollisesta liittyen natsi-saksaan ja sitä seuranneen kylmän sodan vaikutuksiin idän ja lännen välisissä suhteissa. Pitkään jatkuneiden keskustelujen kuluessa puhe kääntyi pakostakin juutalaisten ja romanien kansanmurhaan keskitysleireillä. Olin jo aiemmin pannut merkille, että keskitysleirit olivat saksalaisille aihe, jota he ymmärrettävistä syistä yrittivät loppuun asti välttää. Näin myös Lina, mutta hän tuli maininneeksi erään mielenkiintoisen ilmiön romaneja koskien. Hän kertoi, että varman kuoleman jo ollessa käden ulottuvilla, viimeisellä marssilla kaasukammioihin, romanit muodostivat poikkeuksen muihin kuolemaantuomittuihin verrattuna: vielä viime metreillä romanit nousivat vastarintaan. He eivät monien muiden tavoin alistuneet edes pahimman, varman kuolemankaan edessä. Mistä tämä kertoo? Kouriintuntuvalla tavalla se todistaa romanien elämään kautta historian kuuluvasta elämän- ja vapaudenkaipuusta. Pitkän historiansa aikana eivät valtiomahdit, yhtä vähän kuin vieraat kulttuurit tai ulkoiset olosuhteet, ole kyenneet nujertamaan romanien pyrkimystä oman elämän kunnioittamiseen ja säilyttämiseen. Ihmiskunta elää suuren sekasorron puserruksessa. Romanikansat ovat tänä päivänä olemassolonsa historialllisten peruskysymysten keskellä. Ihmiset kaikkialla joutuvat ottamaan kantaa kokonaan uusissa olosuhteissa elämän tarkoitukseen, sen perusarvoihin. Tämän päivän romaniheimon peruskysymykset vievät heimoyhteyteen, elämän perusarvojen näkemiseen ja tunnistamiseen. Kaiken rakentavan ja uutta luovan toiminnan on lähdettävä sisältäpäin uudistumisen, sisäisen ja ulkoisen rehellisyyden, läpinäkyvyyden pohjalta. Vain siten on mahdollista saavuttaa tosi ymmärrys siitä, millaisten vaatimusten edessä romaniheimo joutuu tekemään päätöksiä tulevaisuuttaan rakentaessaan. Romanit Suomessa ja maailman mittakaavassa ovat historiallisen vedenjakajan äärellä. Kysymys on taistelusta olemassaolosta. Selviytyäkseen ja kehittääkseen mahdollisuuksia aikamme myllerryksessä on ainoa mahdollisuus panostaa koulutukseen ja sisäiseen kasvuun. Rankka tosiasia on, pohjamutia myöten, että vain koulutuksen ja ammatillisen kehityksen kautta on mahdollista saavuttaa sellaiset valmiudet, jotka takaavat romaniheimon säilymisen. Rohkeus ja elämänhalu, jota romanit osoittivat edellä kertomallani viimeisellä marssilla, antaa toivoa ja uskoa siihen, että romanit tulevat selviytymään voittajina myös meneillään olevasta uuden ajan kaaoksesta. Aika on kortilla, mutta ainakin henkilökohtaisesti uskon, esi-isiemme sankarilliseen, historialliseen selviytymiseen vedoten, että voitto tulee olemaan kotona. Pistetään töpinäksi kaaleet! Yrjö Tähtelä

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Romanioppilaiden perusopetuksen tuen hyvät käytännöt kehittämiskunnissa

Romanioppilaiden perusopetuksen tuen hyvät käytännöt kehittämiskunnissa Erityisasiantuntija Susanna Rajala Opetushallitus Romaniväestön koulutusryhmä 9.11.2011 Seinäjoki Romanioppilaiden perusopetuksen tuen hyvät käytännöt kehittämiskunnissa Kehittämistoiminnan laajuus Opetushallitus

Lisätiedot

Valtionavustukset 2008

Valtionavustukset 2008 Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen Valtionavustukset 2008 Erityisasiantuntija Susanna Rajala Romaniväestön koulutusryhmä Helsingin Diakoniaopisto 22.3.2011 Romanioppilaiden tuki perusopetuksessa

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Kohdista 1-9 on valittu kohdat 2,3 ja 7 2 ROMANIOPPILAAN KOHTAAMINEN

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Kohdista 1-9 on valittu kohdat 2,3 ja 7 2 ROMANIOPPILAAN KOHTAAMINEN 1 Opetushallitus 28.5.2010 Romaniväestön koulutusryhmä 16.6.2010 Susanna Rajala FL, erityisasiantuntija Hakaniemenranta 6 PL 380 00531 Helsinki susanna.rajala@oph.fi ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

1. JOHDANTO... 3 2. VARHAISKASVATUS... 4 3. ROMANILAPSI JA KOULU... 5. 3.1. 1. 6. luokat... 5. 3.2. 7. 9. luokat... 6. 3.3. Jatko-opinnot...

1. JOHDANTO... 3 2. VARHAISKASVATUS... 4 3. ROMANILAPSI JA KOULU... 5. 3.1. 1. 6. luokat... 5. 3.2. 7. 9. luokat... 6. 3.3. Jatko-opinnot... Matkalla yhdessä 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. VARHAISKASVATUS... 4 3. ROMANILAPSI JA KOULU... 5 3.1. 1. 6. luokat... 5 3.2. 7. 9. luokat... 6 3.3. Jatko-opinnot... 7 4. SEINÄJOEN KAUPUNGIN TUKIMUODOT...

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35: Samana päivänä oli kaksi opetuslasta menossa Emmaus-nimiseen kylään, jonne on Jerusalemista noin kahden tunnin kävelymatka*. 14. He keskustelivat kaikesta siitä,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 2. Romanioppilaan kohtaaminen 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

opettaja Isak Penzev 4.10.2012

opettaja Isak Penzev 4.10.2012 1 Herran juhlat 4: Shemini Atzeret - Simchat Toora opettaja Isak Penzev 4.10.2012 Shalom, hyvät ystävät. Jatkamme oppituntia, jonka aiheena haluan käsitellä Herran juhlia. Olemme edelleen 3. Mooseksenkirjassa

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot