Sosiaali- ja terveystoimen järjestäminen/ uudistuksen tilanne

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveystoimen järjestäminen/ uudistuksen tilanne 779/00/01/02/2013 KH 340 Hallituspuolueet yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sopivat , että Suomessa toteutetaan perusteellinen sosiaali- ja terveys pal ve lu-uu dis tus, jonka tavoitteena on turvata suomalaisten keskei set hyvinvointipalvelut tuleviksi vuosikymmeniksi. Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen jär jes tä jän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten eri tyis vas tuu alueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Valitun mallin perusteluja Uudet sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat alueet muodostavat so te-pal ve lui hin yksiportaisen ja selkeän hallinnon. Uusien jär jes tämis vas tuus sa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Niiden ra hoi tus tulee kunnilta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Uu dis tus ta viedään eteenpäin jo käynnistyneen rahoitusselvityksen kans sa kuitenkin omana kokonaisuutena. Alueellisen tasa-arvon ja ta lou del li sen tehokkuuden varmistamiseksi kansallista ohjausta samal la vahvistetaan. Uudistuksen lähtökohta on täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden in teg raa tio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Tavoitteena on ih mi sen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen sau ma ton kokonaisuus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiolla se kä riittävän suurilla väestöpohjilla on merkittävä myönteinen vai kutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu olisi jatkossa vii dellä alueella. Kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuot ta mi sessa. Valtakunnallista ohjausta tehostetaan. Valmistautuminen uudistukseen aloitetaan viipymättä. Uudistus valmis tel laan niin, että turvataan perustuslain mukaiset kielelliset oi keudet. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toimin ta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti Kansallisen ohjauksen vahvistamisesta esitetään olevan seuraavia hyö ty jä: 1. Erikoissairaanhoidon tehokkuuserojen kaventaminen. Tuo reen tutkimuksen perusteella nykyisten sai raan hoi to-

2 pii rien tuottavuuserot ovat erittäin suuret. 2. Uuden teknologian ja alueiden välisen ja sisäisen työnjaon tehokkaampi hyödyntäminen. On ilmeistä, että muun muassa uuden teknologian hyödyt pystytään ot tamaan paremmin ja yhtenäisemmin käyttöön viiden kuin noin 20 alueen mallissa. 3. Kansallisen normiohjauksen tehostuminen. Esimerkiksi ra ken ne po liit ti sen ohjelman mukaiset toimet (vanhusten lai tos paik ko jen vähentäminen jne.) pystytään to teut tamaan paremmin ja yhtenäisemmin viiden kuin esi mer kiksi 20 alueen mallissa. Mallissa palvelujen tuottajina kaavailujen mukaan voivat olla kunnat, yri tyk set ja kolmas sektori. Uudistuksen lähtökohtana on täydellinen sosiaali- ja ter vey den huollon integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Tilanne Lakiesityksen / puitelain valmistelu on meneillään ja esitys on luvattu lä het tää kunnille lausunnolle kesäkuussa. Uudistuksen lähtökohtana on siten hallinnollinen integraatio. Sote integraatio voidaan nähdä myös muuna kuin hallinnollisena. Sote integraatio Kuntaliiton näkökulmasta Vertikaalinen integraatio Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä eri koissai raan hoi don kiinteä yhteys Horisontaalinen integraatio Sosiaali-ja terveydenhuollon kiinteä keskinäinen yhteys Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteys koulu-, nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, asuntotoimeen ym. Järjestöt, yhteisöt ja kuntalaiset. Sote-integraatio ns. Välimäen mallissa Yhteiskunnan eri sektoreilla tehtävillä päätöksillä ja sektoreiden väli sel lä yhteistyöllä vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon tar vet ta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä muiden kuin sosiaali- ja ter vey den huol lon päätökset voivat olla merkittävämpiä ja te hokkaam pia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen perustuu toimivaan ja jousta vaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Kaavoituksen, rakentamisen, asumisen, liikenteen, koulutuksen se-

3 kä työvoimapolitiikan suunnittelussa on otettava aina huomioon päätös ten vaikutukset terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin (STM Raportteja 2011/7). Kuntalain mukaan kunnan tehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistä mi nen. Viiden sote alueen malli onkin varsin ongelmallinen kuntien hyvinvoinnin edistämistehtävän näkökulmasta. Hyvinvoinnin edis tä mi sen tehokas toteutuminen edellyttäisi noiden laajempien integ raa tio nä ke mys ten toteutumista edistäviä rakenteellisia ratkaisuja Periaatepäätöksessä viidestä sote alueesta mainitaan kunnat palve lu jen tuottajina muiden ohella. Kun sote-aueet ovat varsin suuria väes töl tään ja alueeltaan, on hyvin todennäköistä, että kun ta tuot tajien rooliin tullee kuulumaan myös järjestäjämäisiä piirteitä esim. lä hipal ve lu jen osalta. Sote alueen järjestäjäkuntayhtymien tehtävien rajoittamista vain järjes tä jäk si on esitetty keskustelussa. Ratkaisut ovat auki. Tähän liit tyy myös mm. erikoissairaanhoidon henkilöstön tuleva asema ja toi minnan ohjauksen tiukkuus. Periaatepäätöksen mukaan kunnat rahoittavat palvelut lähettämällä so te alueelle rahoitusosuutensa esim. sairastavuudella painotetulla ka pi taa tio mal lil la. Sote järjestäjä päättää tuottajalle maksettavista kor vauk sis ta. Jos tuottajana on kunta tai kuntayhtymä ja jos se ei kyke ne tuottamaan palveluja saamallaan rahoituksella, jääkö ali jää män kattaminen tuottajan vastuulle? Automaattisesti uusi ra hoi tus mal li ei siten suoraan ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon ai heut ta mia kustannuspaineita kunnille. Kuntaliiton johtaja Tarja Myllärisen mukaan kunnan rooli viiden sote - alueen mallissa voisi olla Alueellinen palvelun tuottaja sote - alueen tekemien päätösten pohjal ta» tuotantoalue» sopimussuhde Integraation eri tasojen toteuttaja Monituottajamallin mahdollistaja Alueellisen elinvoiman turvaaja Paikallisten olosuhteiden ja yhteisöjen tuntija Asukkaiden hyvinvoinnin edellytysten luoja Kokkola Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiassa stra te gise na päämääränä on vahva kunta palvelujen järjestäjänä ja tuot ta jana. Kriittisiä menetystekijöitä ovat kaupunki kustannustehokkaiden pal ve lu jen järjestäjäkuntana sekä kaupunki palvelujen järjestäjänä ja

4 ra hoit ta ja na. Mittareina on mm. kaupunki sote alueen jär jes tä jä kunta na. Aiemmin myös valtuuston päättämissä muissa kannanotoissa on sote-palvelujen järjestämismallina kannatettu vastuukuntamallia. Vaikka puolueiden periaatepäätöksen mukaan varsinaisena jär jes täjä nä tulee toimimaan sote alueen kuntayhtymä, tullee (alueellisella) pal ve lu jen tuottajalla olemaan kuten Myllärisen esityksestä ilmenee sup peaa tuottajaroolia laajempi rooli ja merkitys. Tämä mahdollisesti voi nee koskea lähinnä perustason palveluja ja lähipalveluja. Nykyisellä kuntarakenteella Kokkolan osuus sairaanhoitopiirin jä senkun tien asukasmäärästä ylittää 60 % ja osuus kasvaa nykyisenä vas tuu kun ta na osuus on vielä suurempi. Edellä todetulle laajalle integ raa tiol le eikä vain hallinnolliselle integraatiolle voidaan tällä alueel la luoda edellytyksiä, kun kaupungin strategiassa esitetyn mu kaises ti kaupunki toimii mahdollisimman laajasti palvelujen tuottajana alu eel li ses ti. Ilmeisesti Paras -hankkeen aikana asetettuja väes tö kritee re jä ei voitane alittaa jatkossakaan. Kaupungin vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman ta voitteis sa todetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon jär jes tä mis la ki esi tyksen valmistuttua valmistelun käynnistäminen ja organisointi muiden kun tien kanssa kaupungin johdolla. Erityisesti erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen laajemmalle alu eel le/väes tö poh jal le mm. sopimuksin ja vapaan valintaoikeuden jat ku mi nen ja turvaaminen on tärkeää. Tavoitteena on, että se on uu des sa sote järjestämismallissa nykyistä laajemmin to teu tet ta vissa. Sote järjestämisalueen kuntayhtymän perustamisvalmistelut ja muiden siihen liittyvien kokonaisuuksien valmistelu täytyy käynnistää koko alueen peruskuntien toimesta. Tässä vaiheessa ei ole selvillä, mitä kaikkea järjestäjän rooliin kuuluu ja onko siinä missä määrin eri so te-alu eil la liikkumavaraa. Edellisen kappaleen tavoitteet tulee tässä valmistelussa olla vahvasti esillä. Samoin kuntatuottajien roolin tu lee olla vahva. Tämä on siksikin tärkeää, kun suurtenkin kun ta rahoit ta jien rooli väistämättä jää heikoksi isoilla alueilla. Demokratian to teu tu mi seen tuleekin valmistelussa kiinnittää huomiota. Alueellisen tuotantoalueen/ tuotannon organisoinnin ja mallien valmis te lu tulee tapahtua alueellisesti peruskuntien toimesta. Kokkolan suu rim pa na kuntana on luontevaa tehdä aloite työn käyn nis tä mi sestä ja sen organisoinnista. On mahdollista, että lakiesityksen lausuntokierroksen aikana kesän ku lues sa selkiintyy toimintamallit, joiden pohjalta alueellinen val miste lu työ voi käynnistyä. Esityksen ja sen yksityiskohtien valmistuttua

5 on todennäköisesti tarpeen täydentää kaupungin tavoitteita. Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että 1 sote -järjestämismallissa kaupungin lähtökohtana on stra te gis ten tavoitteiden mukaisesti ensisijaisesti toimia pal ve lu jen tuottajana 2 tavoitteena on alueen erikoissairaanhoidon päivystävän sai raa lan käytön vahvistuminen ja sitä kautta osaa mis resurs sin säilyminen ja vahvistuminen 3 kaupunki kutsuu sairaanhoitopiirin kuntien edustajat kool le elo-syyskuussa käynnistämään tuotantoalueen val mis te lu työ ja organisoiminen 4 valmistellaan ehdotus työn organisoinniksi ja ete ne mistavaksi. Käsittely Päätös Keskustelun jälkeen kaupunginjohtaja muutti päätösesitystä siten, että kohta 1 poistetaan. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti muutetun päätösesityksen. Kaupunginhallitus päätti, että 1 tavoitteena on alueen erikoissairaanhoidon päivystävän sairaalan käytön vahvistuminen ja sitä kautta osaamisresurssin säilyminen ja vahvistuminen 2 kaupunki kutsuu sairaanhoitopiirin kuntien edustajat koolle elo-syyskuussa käynnistämään tuotantoalueen valmistelutyö ja organisoiminen 3 valmistellaan ehdotus työn organisoinniksi ja etenemistavaksi.