MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOSAAMISEN KEHITTÄMISHANKE FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOSAAMISEN KEHITTÄMISHANKE FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 2008-2009"

Transkriptio

1 Forssan seudun terveydenhuollon ky. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOSAAMISEN KEHITTÄMISHANKE FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ LOPPURAPORTTI ESLH /SO-62 Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito on aina integroitua. Kysymys on vain siitä integroiko hoidon palvelujärjestelmä vai potilas. Muser KT, Noordsy DL, Drake RE, Fox L. Integrated trement for dual disorders: a guide to effective practice.

2 Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä: Hankkeen loppuraportin tiivistelmä Markku Turunen, Tarja Nurmi-Niemelä, Raija Vähätalo, Minna Hallikainen Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittämishanke FSTKY:ssä sivua ja 3 liitettä Lokakuu 2009 TIIVISTELMÄ Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittämishanke toteutettiin Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän toimesta. Hanke kohdistuu yhteen seudullisen ja kuntayhtymän strategiseen painopistealueeseen ja on jatkoa muihin seudullisiin hankkeisiin. Näitä ovat erityisesti Jatkoajalla Päihdepalvelujen kehittämishanke Forssan seudulla sekä Seudullinen ennaltaehkäisevän mielenterveystyön hanke. Forssan seudulla on tarve päihde- ja mielenterveystyön palveluille sekä niiden kehittämiselle. Tämän osoittavat tilastot, palveluiden käyttöaste ja hyvinvoinnin/pahoinvoinnin mittarit, jotka selkeästi osoittavat olemassa olevaan problematiikkaan. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää nykyisiä palvelurakenteita sekä niiden sisäisiä toimintatapoja. Lähtökohtana oli tuoda esille jo hyväksi katsotut toimintatavat ja kehittää ns. rajapintoja joissa ilmenee epäkohtia. Tavoitteena oli yhteistyön vahvistaminen yksiköiden välillä, joka on edellytyksenä laadukkaan hoidon tarjoamiseen mielenterveys- ja päihdeongelmaisten ongelmissa. Yhteisöllinen työskentely vahvisti olemassa olevaa osaamista sekä edesauttoi hoitomallien rakentamisessa. Kehittämisen tukena toimivat koulutukset sekä prosessikonsultaatiot. Konsultaatiopäivien aikana prosessoitiin toimintamalleja, jotka selkeyttivät mielenterveys- ja päihdeongelmaisen asiakkaan hoitoa. Kaksoisdiagnoosiasiakkaan hoitomallia työstettiin. Tärkeänä voimavarana pidettiin avoimuutta työyhteisöjen välillä, jolloin tulevaisuudessa voidaan keskittyä kaksoisdiagnoosiasiakkaan hoitomallin tarkentamiseen sekä käytäntöön viemiseen. Kehittämishankkeen tuotosten käytäntöön viemiseksi perustettiin työfoorumi, jonka tarkoituksena on toimia tukiryhmänä mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoitomalleja viedessä käytäntöön. Työfoorumin tavoitteena on toimia koordinaattoritahona, jonka tehtävänä on ylläpitää ja suunnitella mielenterveysja päihdeosaamista esim. koulutuksin, opintokäynnein, päivitetyllä tiedolla ja sen jakamisella eri yksiköille. Tuotokset: 1. päihtyneen asiakkaan hoitomalli 2. mielenterveys- ja päihdeongelmaisen asiakkaan paras mahdollinen hoitotaho 3. päihdekatkaisuhoidon hoitopolku 4. alkoholikatkaisuhoidon hoitomalli päihdepsykiatrian osastolla Asiasanat: mielenterveys- ja päihdeongelmaisen hoitomallit, kaksoisdiagnoosi

3 1 JOHDANTO KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Mielenterveys ja päihdehaitat Forssan seudulla Hankeorganisaatio KEHITTÄMISHANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISEN ASIAKKAAN HOITO Kaksoisdiagnoosipotilaan hoitomalli KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS JA VAIHEET Kehittämishankkeen toteutus Kehittämishankkeen menot Kehittämishankkeen vaiheet Kehittämishankkeen koulutukset Prosessikonsultaatiot Kokemusasiantuntijat ja sidosryhmät prosessissa tukemassa KEHITTÄMISHANKKEEN TULOKSET Päihtyneen asiakkaan hoitomalli Mielenterveys- ja päihdeongelmaisen asiakkaan soveltuvin hoitotaho Päihdekatkaisuhoidon hoitopolku Alkoholikatkaisuhoito päihdepsykiatrian osastolla KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI POHDINTA KEHITTÄMISHANKKEEN TIEDOTTAMINEN...22 LÄHTEET...23 LIITTEET 1 Alkoholikatkaisuhoito psykiatrian osastolla/ Delirium tremens -potilaan hoito/tutkimus 2 Kaksoisdiagnoosipotilaan integroidunhoidon suunnitelma 3 Kehittämishankkeen arviointi

4 1 Johdanto Suomessa myönnetään joka kolmas uusista työkyvyttömyyseläkkeistä psyykkisin perustein ja sairauspäivärahasta joka neljäs psyykkisin perustein. Suomalaisten alkoholin kulutus on kasvanut merkittävästi 1990-luvulta alkaen. Päihdehaitat ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet päihteiden kulutuksen kasvun ohella. (Hölttä 2006,12). Vakavasta mielenterveysongelmista kärsivistä ihmisistä yli 50 % käyttää huumeita ja/tai alkoholia vaarallisissa määrin. Höltän (2006) mukaan jopa 75 %:lla mielenterveyspalveluiden käyttäjistä on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia. Päihteidenkäyttöön altistavia mielenterveyshäiriöitä ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, persoonallisuushäiriöt ja psykoottiset häiriöt. Kaksoisdiagnoosipotilailla 84 %:lla päihderiippuvuutta edelsi ahdistuneisuus ja/tai persoonallisuushäiriö. Suomalaisilla tyypillisin diagnosoitu mielenterveyshäiriö on masennus, jota % väestöstä sairastaa kerran elämässään. Persoonallisuushäiriöitä arvellaan esiintyvän väestöstä 5-15 prosenttia ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä 1-2 prosenttia väestöstä. Skitsofreniaa sairastavia on noin 0,5-1,5 %. (Hölttä 2006.) Päihteiden väärinkäyttöön liittyy usein hoitoon sitoutumattomuus, relapsit, itsemurhat, vangitsemiset, hepatiitit, hiv, asunnottomuus ja aggressiot. Sen vuoksi on erittäin tärkeää määritellä tehokkaimmat psykososiaaliset toimet, joilla vähennetään päihteiden käyttöä edellä mainitussa asiakasryhmässä (Cleary, Hunt, Matheson, Siegfried & Walter 2009). On arvioitu, että jopa 50 % kaikista päihdeongelmista olisi vältettävissä tehokkaiden, toimivien ja potilaat tavoittavien mielenterveyspalveluiden myötä. Myös lasten mielenterveysvaikeuksien varhainen toteaminen ja hoito ennaltaehkäisisivät myöhempien päihdeongelmien syntymistä (Kessler 2004). Forssan seudulla tilanne on huolestuttava. Alkoholin kulutus, päihteiden käyttö ja päihde-ehtoiset asioinnit esimerkiksi terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa ovat lisääntyneet merkittävästi. Forssan seudulla on päihdepalveluita kehitetty päämäärätietoisesti ja laaja-alaisesti hankkein vuodesta Myös rakenteelliset muutokset on tehty. A-klinikka on vuodesta 1994 ollut osa terveydenhuollon organisaatiota. Vuoden 2005 alusta kaikki kunnalliset mielenterveyspalvelut koottiin yhden vastuualueen sisälle. Mielenterveystyön vastuualueen tulosyksiköt ovat lasten- ja nuorisopsykiatria, A-klinikka, aikuispsykiatria (avo-, laitos- ja kuntouttava) ja mielenterveystyön peruspalvelut sisältäen perheneuvolan, oppilashuollon, terveyskeskuspsykologit ja puheterapeutit. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä on vuoden 2007 alusta toteutettu alkoholiongelmaisten katkaisuhoito psykiatrisen akuuttiosaston yhteydessä toimivassa päihdepsykiatrisessa yksikössä. Tätä ennen päihdepsykiatrian yksikössä hoidettiin jo huumekatkaisuhoitoja. Muutosten myötä haasteet mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asiakkaiden hoidossa ovat kasvaneet. Seudullista palvelurakennetta on tarkasteltava onko se kattava että toimiva palveluiden osalta ja ovatko palvelut laadukkaita ja asiakkaiden saavutettavissa. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittämishankkeen tarkoituksena on: 1) kehittää päihdepalveluiden seudullista palvelurakennetta 2) vahvistaa yhteistyörakenteita päihde- ja mielenterveyspalveluiden välillä luomalla moniammatillinen toimintamalli 3) mallintaa päihdepsykiatrinen hoitopolku 4) vahvistaa mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden päihdepsykiatrista osaamista 4

5 2 KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Mielenterveys ja päihdehaitat Forssan seudulla Forssan seudulla on vertailuseutuja matalampi korkeakoulututkintojen määrä, sekä koulutuksen ulkopuolelle jäävien vuotiaiden määrä on selkeästi Etelä-Suomen muita alueita korkeampi kaikissa muissa kunnissa paitsi Jokioisilla (Kuntatilasto 2006). Forssan seudulla on myös maakunnan korkein työttömyysaste 14,3%. (Työvoimahallinto ). Pitkäaikaistyöttömillä on todettu runsaasti erilaisia sosiaalisia sekä toimeentuloon, terveyteen ja mielenterveyteen liittyviä ongelmia ja muuta väestöä korkeampi syrjäytymisriski sekä suurempi kuolleisuus (Tilastokeskus 2004; Husman 2007). Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy usein moninaisia elämänhallinnan ongelmia, mikä näkyy myös riskikäyttäytymisenä ja heijastuu lähiympäristöön ja lähisuhteisiin. Forssan seudulla on mm. perhe- ja lähisuhdeväkivallan vuoksi hälytyksiä ja lasten huostaanottoja huomattavasti enemmän kuin ympäristöseuduilla. Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on lähiseutukuntiin verrattuna korkeampi. (Kuntatilasto 2006.) Alkoholinmyynti oli Forssassa huomattavasti runsaampaa (16,2l/100% alkoholia/18-vuotta täyttäneet/a) muihin seutukunnan kuntiin verrattuna (Humppila 5,7l, Jokioinen 3,4l, Tammela 3,7l ja Ypäjä 4,3l). Sotkanet 2008 tilastot.) Forssan seudulla sairaalahoidossa myrkytysten tai tapaturmien vuoksi hoidossa olleita on /1000 asukasta kohden. Alkoholiehtoisten sairauksien ja haittojen esiintymisen voidaan katsoa olevan maan keskiarvoa korkeampaa useallakin tunnusluvulla kuvattuna. Esimerkiksi Efektian tuottaman PYLL-indeksin, Potential years of lost life, (Vohlonen 2004) mukaan Forssan seudun kunnissa alkoholisairauksiin menetetyt elinvuodet ovat maan keskiarvoa noin 30 % korkeammat Forssassa, Ypäjällä ja Humppilassa. Forssassa menetetyt elinvuodet koskevat sekä miehiä että naisia, mutta Humppilassa naisten ja Ypäjällä miesten menetetyt elinvuodet ovat erityisen korkeita. Sen sijaan kahdessa muussa seudun kunnassa, Tammelassa ja Jokioisilla, tilanne on noin 30 % alhaisempi maan keskiarvoon verrattuna. Kunnittain erot ovat suuria. Päihde-ehtoisia ensiapupoliklinikkakäyntejä on seurattu Forssan sairaalassa kesäkuukausina (kesäelokuu) vuodesta 1999 lähtien. Asiointiin liittyi päihteiden ongelmakäyttö, päihtyneenä asiointi tai tapaturma, joka oli yhteydessä päihteiden käyttöön. Päihde-ehtoisten asiointien määrä on vaihdellut välillä , mikä tarkoittaa 3-4 päihde-ehtoista asiointia joka päivä sairaalan ensiapupoliklinikalla. Kesällä 2004 alkoholin hinnan laskun jälkeen havaittiin alkometripuhallutuksin selvästi syvempi humalatila aikaisempiin vuosiin verrattuna, vaikka kontaktimäärä ei kasvanut. Poliklinikalla päihtyneenä asioineiden asiakkaiden vuonna 2006 alkometrillä mitattu humalatila vaihteli 0.01 promillesta 5 promilleen (alle 1.5 promillea 55 henkilöä, promillea 128 henkilöä ja 3 promillea tai sen yli 48 henkilöä). Vuoden 2009 alusta syyskuuhun loppuun oli Forssassa päihdekatkaisuhoitopäiviä kertynyt 578 hoitopäivää. A-klinikalla käyntejä vuoden 2009 alusta syyskuun loppuun mennessä oli reilut asiakaskäyntiä. Sotka-tietokannan mukaan Forssan seutukunnan mielenterveyspalveluiden käyttö on aikuisilla selvästi suurempaa kuin Kanta-Hämeessä tai koko maassa keskimäärin. Tämä koskee sekä avo- että osastohoitoa (STAKES, indikaattoripankki SOTKAnet ). Forssan seudulla kunnallisissa sairaaloissa psykiatrista hoitoa saaneiden osuus työikäisistä (15-64 vuotiaat) ylittää forssalaisten osalta lähes kaksinkertaisesti maan keskimääräisen käytön (Kelan terveyspuntari 2007). Toisaalta Forssan seudulla esimerkiksi psykoosin prevalenssi on sama koko maahan verrattuna. Nuorten psykosomaattinen oireilu, masentuneisuus ja välinpitämättömyys ovat lisääntyneet yleisesti (Larsson & Zaluha 2003), niin myös Forssan seudulla. Kouluterveyskyselyn (2006) mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta on Kanta-Hämeen koululaisilla 13%:lla. Tammelassa ja Ypäjällä osuus on tätä korkeampi vuonna 2006, Forssassa, Humppilassa ja Jokioisilla jäädään alle Kanta-Hämeen 5

6 keskiarvon. Vertailu kuntien vuoden 2004 tilanteeseen osoittaa, että masennus oli lisääntynyt kaikissa muissa kunnissa paitsi Humppilassa. Kyselyn kohderyhmänä ovat 8. ja 9.luokkalaiset peruskoululaiset (Kouluterveyskysely 2006) 2.2 Hankeorganisaatio Hankkeen hallinnoija oli Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. Hankeorganisaatioon kuuluivat ohjaus- ja projektiryhmä sekä päihderukkanen. Ohjausryhmä kokoontui kaksi, projektityöryhmä seitsemän ja päihderukkanen 13 kertaa Hankkeen hallinnoija Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Ohjausryhmä Markku Puro, yhtymäjohtaja Tapio Talikainen, talousjohtaja ad vs. Sirpa Lähteenmäki talouspäällikkö Kari Österberg, esh johtava lääkäri Jarmo Ruohonen, pth johtava lääkäri Markku Turunen, mielenterveystyön vastuualueen johtaja, psykiatrian ylilääkäri Eeva Mikkola, johtava ylihoitaja vs. Anna Palin ylihoitaja Jukka Mattsson, sairaanhoidollisten palveluiden vastuualue Anja Myllylä, hallintosihteeri Riitta Suhonen, laatu- ja kehittämispäällikkö ad Raija Vähätalo, va. laatu- ja kehittämispäällikkö alkaen Projektiryhmä Markku Turunen, mtt vastuualueen johtaja, psykiatrian ylilääkäri Tarja Nurmi-Niemelä, A-klinikan johtaja Jaakko Elonheimo, psykiatrian erikoislääkäri Rolf Kauppinen, osastonhoitaja Raija Vähätalo, va. laatu- ja kehittämispäällikkö Sirpa Lähteenmäki, talouspäällikkö/hankkeen kirjanpito Tuula Hyvönen, oh, sihteeri Minna Hallikainen, sh sihteeri Päihderukkanen työryhmä Markku Turunen, mtt vastuualueen johtaja, psykiatrian ylilääkäri Tarja Nurmi-Niemelä A-klinikan johtaja Raija Vähätalo, va.laatu- ja kehittämispäällikkö Minna Hallikainen, sh sihteeri Vastuuhenkilö: Markku Puro, yhtymäjohtaja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Yhtymähallinto PL 42, Forssa, , Yhteyshenkilö: Minna Hallikainen, sh, aikuispsykiatrian osasto 11 Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä PL 42, Forssa,

7 3 KEHITTÄMISHANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Hankkeen tarkoituksena oli mielenterveys- ja päihdeongelmien toimivan hoitomallin rakentaminen FSTKY:n mielenterveystyön vastuualueelle. Hanke perustui olemassa olevaan tietoon Forssan seudun asukkaiden ongelmista, tutkimuksissa todettuihin yhteyksiin mielenterveys- ja päihdeongelmien yhteisesiintymisestä ja välttämättömyydestä tarkastella tämän asiakasryhmän palveluita kokonaisuutena. Hankkeen päämääränä oli kehittää hyvää päihdehoitoa ja näin vaikuttaa alkoholin aiheuttamia haittoja vähentävästi Forssan seudulla sekä turvata seudun asukkaiden tasa-arvoinen pääsy oikeaaikaisten ja tarpeenmukaisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen piiriin. Hanke oli kohdistettu mielenterveystyön ja päihdetyön rajapintaan, asiakasprosesseihin, yhteistyörakenteisiin, avo- ja laitoshoidon siirtymäkohtaan sekä päihdepsykiatrisen osaamisen vahvistamiseen. Hanke tarjosi mahdollisuuden yhdessä oppimisen ja dialogin avulla syntyvään päihdeasiakkaan oikea-aikaiseen hoitoon ja kohtaamiseen. Hankkeen avulla kehitettiin seudullisesti päihdepalvelujen palvelurakennetta kohdistaen se mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteiselle alueelle. Hankkeessa kehitettiin moniammatillinen toimintamalli, mallinnettiin päihdepsykiatrinen hoitopolku sekä vahvistettiin mielenterveys- ja päihdetyötä tekevän henkilöstön päihdepsykiatrista osaamista. Päihdekatkaisuhoidon sisällöllinen ja toiminnallinen kehittäminen toteutettiin yhdessä mielenterveysosaajien kanssa. Hankkeen tavoitteet 1. Moniammatillisen toimintamallin luominen ja kuvaaminen FSTKY:n mielenterveystyön vastuualueella ohjatun prosessikonsultaation menetelmin Päihdepsykiatrian ja A-klinikan yhteistyön kehittäminen, siirtymävaiheen toimintojen arviointi ja kehittäminen Päihdehoitotyön prosessikuvaus ja hoitopolun mallintaminen 2. Päihdepsykiatrisen osaamisen lisääminen Yhteisöllinen oppimisprosessi (räätälöity koulutus), jossa yhdistetään opittu tieto mielenterveys ja päihderiippuvuuden hoidoista sekä sovelletaan suoraan omiin prosesseihin 3. Mielenterveystyön ja päihdetyön henkilöstön koulutus päihteiden käyttäjän kohtaamiseen ja päihdehoitotyöhön somaattisissa ja mielenterveysyksiköissä Räätälöity koulutus mm. motivointitaidoista kuntayhtymän henkilöstölle 4. Päihtyneen henkilön akuuttihoidon järjestäminen Forssan seudulla Päihdekatkaisuhoidon toimintamallin ja prosessin kuvaus Päihdekatkaisuhoidon sisällöllinen kehittäminen päihdepsykiatrian osastolla 7

8 4. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN Tämän päivän mielenterveyden keskeisimpiä haasteita ovat masennus, lisääntyneet alkoholiongelmat, varsinaiset mielisairaudet eli psykoosit sekä lasten mielenterveyden edistäminen (Lönnqvist 2006). Lönnqvistin (2006) mukaan alkoholin aiheuttamiin terveyshaittoihin tulee varautua pyrkimällä alkoholin kulutuksen vähentämiseen koko väestössä. Psykiatrisista potilaista päihteiden ongelmakäyttäjiä on %. Osalla mielenterveyspotilaista päihderiippuvuus kehittyy heidän lääkitessä psyykkisiä oireitaan päihteillä. (Hölttä 2006, 1; Mäkelä 2003, 185; Sutinen 2005, 4). Kaksoisdiagnoosi on käsitteenä melko uusi ja maailmanlaajuisestikin ajankohtainen sekä paljon esillä oleva ongelma mielenterveys- ja päihdepotilaiden keskuudessa. Mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien yhteisesiintyvyyttä on esiintynyt jo pidemmän aikaa. Viime vuosina ilmiölle on saatu käsite: kaksoisdiagnoosi. (Hölttä 2006, 2; Mäkelä 2003, 185.) Päihderiippuvuuden yleisyys psykiatrisilla potilailla on eräs keskeisimpiä mielenterveystyön pulmia tänä päivänä, kuvaa Amerikan psykiatrian yhdistys nykypäivän mielenterveystyön haasteita (Mäkelä 2003, 185). Lääketieteen dosentti, Rauno Mäkelän (2003, 185) mukaan, lause symboloi hyvin myös Suomen tämän hetken mielenterveys- ja päihdetyön tilaa. Erityisesti huumausainediagnosoinnin ja vähintään yhden psykiatrisen diagnoosin yhteisesiintyvyys sairaalahoidoissa on jyrkästi noussut 1990-luvun alusta lähtien, tasaantuen 2000-luvulle (Pirkola & Wahlbeck 2004, 1673). Suomesta puuttuu kaksoisdiagnoosiasiakkaiden hoitokulttuuri, mielenterveyspalveluissa ei ole tarpeeksi päihdeosaamista eikä päihdepuolella hallita riittävästi psykiatrian osaamista, toteaa päihdepsykiatriaan erikoistunut psykiatri Solja Niemelä.(Dialogi 2007, 24) Kaksoisdiagnoosi eli dual diagnosis on sateenvarjokäsite, joka tarkoittaa tilaa, jossa sekä päihderiippuvuus että psyykkinen sairaus esiintyy samalla henkilöllä (Barnes ym. 2002, 16; Flinck 2000, 9 10; Mäkelä 2003, 184). Toisin sanoen kaksoisdiagnoosi viittaa monihäiriöisyyteen eli komorbiditeettiin: potilaalla on samanaikaisesti sekä päihdehäiriö että jokin muu mielenterveyden häiriö. ICD-10- luokituksessa päihdehäiriöitä ovat haitallinen käyttö (F1x.1) ja riippuvuusoireyhtymä (F1x.2). Koska monihäiriöisyys on yleistä muutenkin, termin kaksoisdiagnoosi tilalle on ehdotettu myös täsmällisempiä ilmauksia. Esimerkkinä tästä on lyhenne MICAA (mentally ill chemical abusers and addicted) (Janssen 1994), mutta se tai muut ehdotukset eivät ole toistaiseksi vakiintuneet tutkijoiden tai kliinikoiden kielenkäytössä. Kaksoisdiagnoosipotilaalla on päihdehäiriön lisäksi vakava primaarinen psykiatrinen häiriö. Kolmoisdiagnoosipotilaalla todetaan kaksoisdiagnoosi sekä vakava somaattinen sairaus (esim. HIV, insuliinihoitoinen diabetes) Komorbiditeetillä tarkoitetaan oheissairastavuutta, jossa päihdehäiriön ja psykiatrisen häiriöllä on samanaikainen esiintyvyys. Yhdysvaltalaisessa ECAtutkimuksessa (Epidemiologic Catchment Area) kaksoisdiagnoosit ovat väestössä hyvin yleisiä. Toinen keskeinen havainto on, että mielenterveyden häiriöistä kärsivillä esiintyi todennäköisemmin päihdehäiriö kuin niillä, jotka eivät kärsineet mistään mielenterveyden häiriöstä, ja päinvastoin. Sittemmin useat tutkimukset ovat vahvistaneet nämä havainnot (Grant ja Harford 1995, Kessler ym. 1997, Merikangas ym. 1998). Koska kaksoisdiagnoosipotilaiden osuus suomalaisessa palvelujärjestelmässä on kasvamassa, on entistä tarpeellisempaa arvioida tämän haasteellisen potilasryhmän hoitoon liittyviä kysymyksiä (Pirkola ja Wahlbeck 2004). Monien mielestä mielenterveyden häiriö on kaksoisdiagnoosissa siinä määrin vakava, että siihen yksinäänkin ilman päihteitä liittyisi toimintakyvyn huomattava ja pysyvä heikkeneminen tai sen uhka (Drake ym. 2001). Kun ajatellaan integroidun hoidon käytännön kehittämistä siten, että palvelujärjestelmää uudistetaan varsin perusteellisesti, tällainen kaksoisdiagnoosin käsite lienee suositeltava. Toisaalta ainakin osa tässä artikkelissa esitetystä on sovellettavissa myös lievempiin kaksoisdiagnooseihin. 8

9 4.1 Kaksoisdiagnoosipotilaan hoitomalli Integroidussa hoidossa sama taho hoitaa kaksoisdiagnoosipotilaan molemmantyyppisiä häiriöitä samanaikaisesti. Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon järjestämiseen on se, että kaksoisdiagnoosipotilaiden ennuste on huonompi kuin niiden, joilla on vain yksi häiriö (Kessler 2004). Monet ovat myös olleet sitä mieltä, että tavanomaiset hoitomallit eivät vastaa parhaalla mahdollisella tavalla tämän potilasryhmän tarpeisiin (Drake ym. 2001). Muiden psykiatristen työryhmien tapaan moniammatillisuutta on pidetty integroidussa hoidossa keskeisenä (Mueser ym. 2003).Tällaisen työryhmän hoitovalikoima on laajempi kuin tavallisessa psykiatrisessa työryhmässä (Pechter ja Miller 1997). Tärkeimpiä näistä ovat motivoiva haastattelu, yhteisövahvistusohjelma, retkahduksen ehkäisy, kahdentoista askeleen hoidot, perheinterventiot ja sosiaalisten taitojen harjoittelu (Käypä hoito -suositukset Alkoholiongelmaisen hoito 2005 ja Huumeongelmaisen hoito 2006). Hoitavan työryhmän jäseniltä edellytetään monipuolista perehtyneisyyttä eri päihdehoitoihin. Sekä mielenterveys- että päihdehäiriöiden hoito on pitkäjänteistä ja siinä on erilaisia vaiheita. Keskeisimmät vaiheet ovat motivointi ja aktiivisen hoidon vaihe (Mueser ym. 2003). 9

10 5. KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS JA VAIHEET 5.1 Kehittämishankkeen toteutus Forssan seudulla tehdyissä strategisissa suunnitelmissa päihdehuollon palveluiden saatavuus ja toimivuus on nähty ensiarvoisen tärkeäksi hyvinvoinnin kannalta. Peruskunnat ovat sitoutuneet sopimusneuvotteluissa terveydenhuollon kuntayhtymän kautta kehittämistyöhön. Hankesuunnitelma käsiteltiin ja hyväksyttiin kuntayhtymän hallituksessa Hankesuunnitelma lähetettiin Etelä- Suomen lääninhallitukselle. Kehittämishankkeen toteutus SUUNNITTELU Ohjausryhmän, projektiryhmän ja päihderukkasen kokoukset ->hankesuunnitelma: -hankkeen toteutus ARVIOINTI TYÖKESKUS prosessikonsultaatiot koulutukset Hankkeen etenemisen seuranta ja arviointi: ohjausryhmä/projektityöryhmä päihderukkanen Eri toimialajoen yhteisölliset pohdinnat/työskentelyt välitehtävien ohjaamina 10

11 Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittämishanke toteutettiin ajalla Hanke oli alun perin suunniteltu kaksivuotiseksi. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. Vastuuhenkilönä toimi yhtymäjohtaja Markku Puro. Hankkeen toteutus suunniteltiin projektityöryhmän ja erillisen työryhmän (päihderukkanen) toimesta. Hanke työskentely toteutui prosessikonsultaatioiden myötä, joita tuki räätälöidyt koulutukset. Hankkeen väliarvioinnit toteutettiin projektityöryhmässä sekä päihderukkasen erillisissä kokouksissa. Kehittämishankkeen väliraportointi oli suunniteltuna hankeaikataulun myötä. Lääninhallitukselle raportoitiin neljä kertaa maksatuksen yhteydessä. Hankkeen projektiryhmä raportoi ohjausryhmälle säännöllisesti hankkeen etenemisestä. Ohjausryhmän tehtävänä oli hyväksyä hankkeen työsuunnitelmat, kehittämissuunnitelman painopisteet, toteutukset sekä tuotokset. Projektityöryhmä arvioi hankkeen etenemistä ja hyväksyi päihderukkasen suunnitelmia hankkeen aikana. Rakentavan palautteen antaminen hankkeen edetessä tuki työryhmiä tavoitteiden saavuttamisessa. Projektityöryhmän tehtäviin kuului myös hankkeen työtapojen suunnittelu. Projektityöryhmä vastasi hankkeen kirjanpidollisesta osuudesta tarkastaen kokouksissaan säännöllisesti toteutuneet kustannukset. Työryhmä valitsi hankkeelle projektisihteerin, jonka työn kuvaan kuului hankkeen kokonaisuuden hallinnointi. Erillinen työryhmä, päihderukkanen, toimi aktiivisesti hankkeen aikana. Työryhmä työsti prosessikonsultaatioiden aikana esille tulleita epäkohtia ja pyrki vastaamaan suunnittelussa esille tulleisiin asioihin hankkeen eteenpäin viemiseksi. Koulutusten sisältöä suunniteltiin koulutusanalyysien perusteella. Päihderukkanen arvioi osaltaan hankkeen etenemistä. Prosessikonsultaatioiden sisältöä suunniteltiin yhdessä konsultti Kari Murron kanssa. Esiin tulleet ideat otettiin käytäntöön. Esimerkiksi asiakkaiden mukaan tuleminen prosessikonsultaatioon suunniteltiin prosessikonsultaatiossa. 5.2 Kehittämishankkeen menot Yhtymähallituksen kokouksessa (109 ) päätettiin, että Forssan seudun kuntayhtymä hakee valtionosuutta päihdepalveluiden kehittämisen lisärahasta vuosille (Valtioneuvoston asetus 719/2007). Hankkeen kustannusarvio oli euroa. Valtionavustusta haettiin euroa (80 %). Kuntayhtymän omavastuuosuudeksi jäi euroa (20 %), jonka FSTKY sitoutui rahoittamaan. Henkilöstökuluihin oli arvioitu yhteensä euroa, sisältäen projektisihteerin ja A-klinikan sairaanhoitajan työpanosta. Hankkeeseen käytettiin projektisihteerin työpanosta 2 pv/vko (40 % työajasta). Heinäkuun alusta 2009 projektisihteerin työpanos lisättiin 60% työajasta, koska hankkeen lopetusajankohta siirtyy lokakuun loppuun Myös koulutuksen mahdollistamiseksi tarvittiin sijaistyövoimaa. Palvelujen ostot kattaisivat prosessikonsultaation kulut, koulutuskustannukset, majoitus- ja matkakorvauksineen, sekä painatuskulut, tiedotuksen ym. kulut. Rahaa jäi käyttämättä erityisesti henkilöstömenoista. Tähän on syynä hankkeen lopetusajankohdan kaventuminen kahdella kuukaudella. Myöskään sijaistyövoimaa ei käytetty prosessikonsultaatioiden sekä koulutuksien aikana täysimittaisesti. 11

12 Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ESLH /So-62, STH978A Kaikki käyttö KULUT Kustannusarvio yht. v MENOT Henkilöstömenot,joista ,47 Projektiin palkattavaa henkilöstö ,71 Työpanoksen siirto kunnalta ,76 Palvelujen ostot yhteensä ,90 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut ,23 Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut ,27 Matkustus- ja kuljetuspalvelut ,76 Koulutus- ja kulttuuripalvelut ,64 Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,76 Vuokrat 0 Muut menot 0 Investointimenot 0 Koneet ja kalusto (atk) Menot yhteensä ,13 RAHOITUSSUUNNITELMA Kunnan rahoitus 20 % ,83 Haettava valtionavustus 80 % ,30 Muu rahoitus yhteensä Rahoitus yhteensä ,13 12

13 5.3 Kehittämishankkeen vaiheet Mielenterveys- ja päihdeosaamisen hanke Kuukausi Ohjausryhmän kokoukset Projektiryhmän kokoukset ; Päihderukkanen / / Hankemaksatus Väliraportti x x x x Prosessi konsultaatio Välitehtävät x x x x x x Loppuraportti Koulutukset Mielenterveys- ja päihdepsykistrian osaamisen vahvistaminen Yhteistyön kehittäminen Päihdehoitotyön prosessikuvaus Päihtyneen henkilön akuuttihoidon tarkentaminen Päihdekatkaisuhoidon toimintamalli ja - prosessin kuvaus Päihdekatkaisuhoidon sisällöllinen kehittäminen Yhteistyön kehittäminen ja toimintamallien prosessointi jatkuu tulevaisuudessa työfoorumin tukemana.yksiköiden sisällä tapahtuva kehitys on jatkuvaa. Prosessointia Selkeytyminen 5.4 Kehittämishankkeen koulutukset Hankkeen yhtenä tavoitteena oli lisätä henkilökunnan osaamista mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidossa. Prosessikonsultaatioiden yhteyteen oli suunniteltu räätälöidyt koulutukset, joiden sisällön suunnitteli päihderukkanen projektiryhmän ohjaamana. Päihderukkanen selvitti, minkälainen koulutuksen tarve nousi henkilökunnalta yksiköittäin. Analysoinnin perusteella koulutukset suunniteltiin käsittelemään laajalti mielenterveys- ja päihdeongelman näkökulmaa. Päihteisiin liittyvät sisätautiongelmat sekä neurologiset ongelmat olivat lääkäri/psykologin luentoja, joissa tarkastelun kohteena oli päihdeasiakkaan akuuttihoidon keskeiset pääkohdat. Kaksoisdiagnoosipotilasta koskevan koulutukseen toteutus jaettiin kahdelle iltapäivälle prosessikonsultaatiopäivien läheisyyteen. Koulutus rakentui kaksoisdiagnoosin käsitteestä ja kaksoisdiagnoosiasiakkaiden palveluiden järjestämisestä Tampereen alueella, jossa analysoitiin Isadora-tutkimusta. Asiantuntijana toimi terveystieteiden maisteri Minna Sorsa Tampereen yliopistolta. Koulutukeen sisältyi ryhmätyöskentelyä, jossa tarkastelimme mitä ongelmia esiintyy palvelujärjestelmässä, auttamisen näkökulmasta sekä asiakkaan näkökulmasta. Toisena koulutuspäivänä etsimme vastauksia ja ratkaisuja havaitsemiimme ongelmiin. Esille nousi yhden oven periaatteen tärkeys mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoidossa. Potilaan hoidon eettisistä näkökohdista, mielenterveys- ja päihdenäkökulmasta oli laajamittainen luento arvoista ja hoidon etiikasta. 13

14 KEHITTÄMISHANKKEEN KOULUTUKSET 1. Päihteisiin liittyviä sisätautiongelmia: erikoissairaanhoidon johtava lääkäri Hannu Sulonen (1h) [37 osallistujaa] 2. Hepatiitit ja HIV: Infektiotautien KHKS infektioylilääkäri Janne Mikkola (2h) [24 osallistujaa] 3. Alkoholin aiheuttamat neurologiset ongelmat: neurologian ylilääkäri Harri Selin Neuropsykologia. psykologi Riitta-Maija Moilanen (2h) [62 osallistujaa] 4. Kaksoisdiagnoosi; aina ongelmia verkostossa ja yhteistyössä: hoitotieteen maisteri Minna Sorsa: Tampereen yliopisto [43 osallistujaa] Kaksoisdiagnoosi asiakas haasteena kuntien palveluksessa (5h) [23 osallistujaa 23] 5.Potilaan hoidon eettiset näkökohdat mielenterveys- ja päihdenäkökulma: sairaalapastori Anne Mäkelä (2,5h) [47 osallistujaa] Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdeseminaari Helsinki: projektisihteerin ja A-klinikan sairaanhoitajan oma koulutus 5.5 Prosessikonsultaatiot Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittämishankkeen työskentely keskittyi suurimmalta osin prosessikonsultaatioihin. Prosessikonsultaatioiden konsulttina toimi YTT, psykologi Kari Murto Jyväskylän Koulutuskeskus Oy:sta. Prosessikonsultaatiossa käsiteltiin, kuvattiin ja kehiteltiin hankkeen toimintaprosesseja. Konsultaatiotyöskentelyyn osallistujat tulivat A-klinikalta, psykiatrian poliklinikalta, akuuttiryhmästä, psykiatrisilta osastoilta 11 ja 13, sisätauti- ja kirurgianosastoilta, ensiapupoliklinikalta, perusterveydenhuollosta sekä hallinnosta. Lisäksi yhteen prosessikonsultaatioon kutsuttiin mukaan sidosryhmistä edustajat sekä asiakkaita. Konsultaatiopäiviin konsultti oli laatinut välitehtäviä, joita eri yksiköiden sisällä tehtiin. Tämä työskentelytapa toimi hankesuunnitelmassa esitellyn työtupa menetelmän tavoin. Konsultaatioihin osallistuvat tahot työstivät yksiköissään yksiköiden hoitohenkilökunnan kesken välitehtäviä, joiden avulla esille tuotiin nykyisiä toimintatapoja vahvuuksineen ja heikkouksineen. Eri yksiköiden toimintatapojen esille tuominen selkeytti hoidon sisältöjä sekä toi esille epäkohtia. Konsultaatioiden edetessä avoin dialoogisuus työryhmän kesken avasi mahdollisuuden yhteistyöhön kehittämiseen asiakastyössä. Kynnys konsultaatioihin eri yksiköiden välillä madaltui. Prosessissa keskityttiin myös eri yksiköiden kehittämiseen. Yksiköiden kehittämisen tarkoituksena on ollut mielenterveysja päihdeongelmaisen asiakkaan hoidonlaadun ylläpitäminen sekä tarkentaminen ja vahvistaminen. Soveltuvinta hoitotahoa on tarkennettu sekä hoidon sisältöä. Prosessikonsultaatiossa rakennettiin yhteisöllinen oppimisprosessi, jossa yhdistettiin opittu tieto mielenterveysongelmien ja päihderiippuvuuden hoidoista toiminnaksi. Hanketyöskentely lisäsi yksiköiden henkilöstön itsenäistä kehittävää työotetta sekä rakensi yhteistyötä eri yksiköiden välillä. 14

15 Prosessikonsultaatiot I Hankesuunnitelman tarkastelua II Yksiköiden toimivuus: kehittämistarpeiden tunnistaminen Hankkeen odotukset ja huolenaiheet Eri yksiköiden kuvaus hoitotyöstä Tyypillinen asiakas-metodi-> mikä tehdään hyvin missä kehitettävää III Yksiköiden kehittämiskohteet tavoitteet ja keinot Yksiköiden kehittämiskohteet IV Päihdehoitotyön prosessin kuvaaminen V Asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulma VI Hankkeen arviointi ja tulevaisuuden suunnitelmat Vuokaaviot Asiakkaiden ja sidosryhmien mietteet päihdepalveluista Kehittämisehdotukset 15

16 5.6 Kokemusasiantuntijat ja sidosryhmät prosessissa tukemassa Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisen tueksi prosessointiin kutsuttiin mukaan kokemusasiantuntijoita. Heidän näkökulmasta katsottuna tärkeäksi osatekijäksi nousi heidän kuulemisensa kehittämishankkeessa. Kokemusasiantuntijat pitivät tärkeänä omaa motivaatiota itsensä hoitamiseen. Hoitohenkilökunnan tieto ja taito päihdepsykiatrisen asiakkaan hoidossa koettiin tärkeänä. Kokemusasiantuntijat korostivat henkilökunnan tietämystä siitä milloin on aika levätä ja taitoa antaa oikeaa informaatiota sairaudesta oikealla hetkellä. Asiakkaalla on voinut olla käsitys elämästään niin, että alkoholismi on osa elämää, joka hänen olisi hyväksyttävä. Tärkeänä pidettiin tietämystä siitä, että asiakas ei välttämättä puhu totta ongelmistaan tai elämästään. Oikeanlainen puuttuminen asiakkaan elämäntilanteeseen ja ongelmista puheeksi ottaminen koettiin tärkeänä. Lääkitys koettiin hyväksi erityisesti raittiuden jälkeen. Kokemusasiantuntijat korostivat vertaistuen tärkeyttä. Tukea on saanut erityisesti AA-ryhmistä Forssan seudulla. Hoitoon sitoutumisessa korostettiin luottamuksen syntymistä hoitavaan tahoon, missä tärkeänä osana on luopuminen ajatuksesta, että pärjää itse ja myöntää ongelmansa. Tähän vaikuttaa hoitavan tahon aito välittäminen sekä asiakkaan kohtaaminen omana itsenään. Konkreettinen apu esim. asioiden hoitamisessa koettiin tärkeänä erityisesti silloin kun itse ei jaksa eikä kykene. Asioiden hoitamattomuus lisäsi toivottomuuden tunnetta elämässä. Kun asiakasta tuettiin, hän kykeni hiljalleen suoriutumaan asioista. Yhteistyö eri toimialojen välillä vähensi epäonnistumisia sekä kuormitti asiakasta vähemmän. Positiivisen palautteen antaminen onnistumisista koettiin tärkeänä. Kokemusasiantuntujat kokivat hyväksi saaneensa hoidot. Varhaista puuttumista ongelmaan kuitenkin tähdennettiin sekä varhaista diagnostiikkaa. Esille tuli toive sellaisesta paikasta tai hoitavasta tahosta jonne voi olla yhteydessä koska vain ja saisi tarvitsemansa avun heti. Asiakkaat toivat esille myös sen kysymyksen että, millä tavoin saavutettaisiin potilaan luottamus nopeammin, jotta voisi puhua rehellisesti itselleen ja hoitohenkilökunnalle. Myös vertaistukea kaivattiin mielenterveyspuolelle esim. masennusryhmiä. Tietotekniikan parempi hyötykäyttö tuotiin esille, millä tavoin internetin välityksellä voisi saada paremmin apua. Asiakkaat olivat yhtäläisesti sitä mieltä että, jos hoitokontakteja ei olisi ollut vaikka alkoholinkäyttö jatkui massiivisestikin, he eivät olisi enää kertomassa asioitaan. Konsultaatiotilaisuuteen oli kutsuttuna eräitä sidosryhmien edustajia. Sidosryhmien edustajat Sinisopesta, mielenterveysyhdistys Mielikistä sekä yksityisestä hoitopalveluiden järjestäjästä Kaarnakodista toivat esille huolensa sekä toiveensa. Yhteinen viesti kehittämisen suuntaan oli yhteistyön tehostaminen. Sinisopen kautta esiintyi suuri huoli asunnottomista mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivistä ihmisistä. Tämä kohderyhmä ei pääse esim. lääkärin vastaanotolle, koska vointi on niin huono, että ei pääse lähtemään. Päihdeongelmaisten kohtelu ei aina ole ollut eettisesti hyväksyttävää. Asiakkaat kaipasivat hoidollisempaa otetta esim. osastohoidossa. Päihdeasuntolan puute seutukunnalla on suuri ongelma. 16

17 6 KEHITTÄMISHANKKEEN TULOKSET Hankkeen tuotokset ovat päihtyneen asiakkaan hoitomalli, parhaan soveltuvimman hoitotahon määrittely, päihdekatkaisuhoidon hoitopolku, alkoholivieroitushoidon toimintamalli sekä delirium-potilaan hoidon ohjeistus. Kaksoisdiagnoosipotilaan hoidon moniammatillinen toimintamalli on visioituna. 6.1 Päihtyneen asiakkaan hoitomalli Hankkeen tuotoksena mallinnettiin päihtyneen asiakkaan hoitomalli yhteistyössä päihderukkasen ja erillisen työryhmän kanssa. Mallintamisen tukena käytettiin prosessikonsultaatiossa tulleita ehdotuksia sekä selvennettiin aikaisempaa hoitomallia. Hoitomalli perustuu Sosiaali- ja Terveysministeriön 2006 päihtyneen henkilön akuuttihoitosuositukseen sekä LL Antti Mikkosen luentokokonaisuuteen (Mikkonen 2007) Alkoholi avokatkaisuhoito voidaan suorittaa A-klinikalla sekä perusterveydenhuollon lääkärinvastaanotolla. Avokatkaisuun päädyttäessä on kuitenkin arvioitava asiakkaan koko terveydentila. Jos asiakas on tunnettu ja perussairauksia ei ole, voidaan tuettu katkaisuhoitolääkitys antaa tarvittaessa avohoitona. Muussa tapauksessa(pitkään jatkunut alkoholin käyttö, suuret promillemäärät, somaattiset perussairaudet, psyykkiset ongelmat) asiakas lähetetään ensiapupoliklinikalle tai katkaisuhoitoon päihdepsykiatrianosastolle. Osastolle lähetettäessä konsultoidaan ensin osaston lääkäriä. Muiden päihteiden sekä päihteiden sekakäytön katkaisuhoidot hoidetaan päihdepsykiatrian osastolla tai Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Asiakkaan alkoholikatkaisuhoidon paikka määrittyy sen mukaisesti minkälainen hänen somaattinen ja /tai psyykkinen terveydentilansa on hoitoon hakeutumisen hetkellä. Päihtyneen asiakkaan hoito Somaattiset ongelmat EA-poliklinikka Sisätaudit Perusterveydenhuolto/Työterveyshuolto -> hoitoonohjaus A-klinikka:(avokatkaisuhoito) EA-poliklinikka Sisätaudit EA-poliklinikka Osasto 11 Mielenterveysongelmat/päihtynyt asiakas >os 11/KHKS Päihtymystila Mielenterveysongelmat 17

18 Terveydenhuollon päivystykseen hakeutuneen tai sinne tuodun päihtyneen henkilön hoidontarve on arvioitava kliinisen kokonaistilan perusteella.(liite1) Päihtyneen akuuttihoitoa annetaan ensiapupoliklinikalla ja päihdepsykiatrian osastolla. Päihtymyksen lisäksi henkilön somaattiset, psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat on huomioitava. Päihtyneelle on annettava tarvittava ensiapu viivytyksettä sekä arvioitava muun päivystyksellisen hoidon tarve, laatu ja kiireellisyys. Tarpeelliset tutkimukset kuten somaattinen tutkimus, laboratorio- ja radiologiset selvitykset ja toimenpiteet on tehtävä eikä päihtymys saa estää niiden viiveetöntä suorittamista. Tarvittavat tutkimukset on oltava tehtynä ja tarkistettuna ennen potilaan mahdollista siirtämistä toiseen hoitavaan yksikköön. Päihtynyt mielenterveysongelmainen terveydenhuollon päivystyksessä Päivystykseen hakeutuneesta päihtyneestä mielenterveysongelmaisesta konsultoidaan tarvittaessa psykiatrian erikoisalaa. Virka-aikana akuuttipoliklinikkaa, virka-ajan ulkopuolella psykiatrianosasto 11:tä. Puhelinkonsultaatiota tai päivystyslähetettä edellyttäviä tilanteita ovat potilaalle ilmaantuvat vieroitusoireet sekä tilanteet, joissa somaattisten erityistoimenpiteiden tarve on päättynyt ja potilas tarvitsee välitöntä psykiatrista hoitoa, mahdollisesti psykiatrisessa hoitoyksikössä. Erotusdiagnostiikka somaattisen ja psykiatrisen hoidon tarpeen välillä on tehtävä ennen potilaan lähettämistä psykiatrian osastolle, jossa ei ole mahdollisuutta tällaiseen erotusdiagnostiikkaan ja siinä mahdollisesti tarvittaviin laboratoriokokeisiin ja radiologisiin tutkimuksiin. Potilasta ei tule toimittaa psykiatriseen osastohoitoon myöskään hänen tajunnantasonsa ollessa alentunut. Mielenterveysongelmista kärsivällä potilaalla on oikeus osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Jos hän on kuitenkin tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon tarpeessa, ei häntä saa päästää lähtemään vastaanotolta. Lääkärin on laadittava M1-tarkkailulähete tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidontarpeen arvioimiseksi, jos lääkäri pitää potilaan määräämistä hoitoon välttämättömänä ja hän katsoo, että tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset ovat todennäköisesti olemassa eli henkilö on: 1) mielisairas, 2) mielisairautensa vuoksi hoidon tarpeessa siten, että muuten mielisairaus pahenisi tai oma tai muiden terveys tai turvallisuus vaarantuisi ja 3) muut palvelut eivät sovellu tai riitä. ->Päätös tarkkailuun ottamisesta tehdään lähetteen perusteella psykiatrian osastolla 18

19 6.2 Mielenterveys- ja päihdeongelmaisen asiakkaan soveltuvin hoitotaho Soveltuvin hoitotaho arvioidaan asiakkaan sen hetkisen vakavamman primaarihäiriön mukaisesti. Hoitotaho määritellään asiakaslähtöisesti, jossa asiakas saa yksilöidyn hoidon valituilla parhaaksi katsotulla hoitomenetelmillä. Päihdehäiriön vakavuus Päihdehoitoyksikkö A-klinikka Perusterveydenhuolto/työterveyshuolto Primaaripreventio Hoitoonohjaus akuuttihoito: psykiatrian yksikkö osasto 11/ psyk.poli sisätaudit pitkäaikainen hoito: psyk.poli /A-klinikka Psykiatrian yksikkö os 11/ os 13 psyk.poli Psyykkisen häiriön vakavuus 19

20 6.3 Päihdekatkaisuhoidon hoitopolku Päihdekatkaisuhoidon hoitopolku asiakas Asiakas voi hakeutua päihdekatkaisuhoitoon perusterveydenhuollon lääkärin ja/tai A-klinikan kautta. Asiakkaan ollessa sairaalahoidossa tai psyk.avohoidossa ->lääkärin konsultaation kautta.virka-ajan ulkopuolella eapoliklinikan kautta. Huumekatkolle vain sovitusti A-klinikan kautta PTA/työterveyshuolto: B-lähete/M1 ea-poliklinikka: konsultaatio/blähete/m1 A-klinikka: konsultaatio/b-lähete Psyk.poli/konsu ltaatio Sisätaudit/:k onsultaatio lähettävä yksikkö M1-lähete ->sis.kirj.lääkärin päätös tarkkailuun otosta. B-lähete - >sisäänkirjoitus vapaaehtoiseen hoitoon.huumepsykoosit->khks Tulohaastattelu: fyysisen- ja psyykkisenvoinnin arviointi, viimeaikainen/hoidon suunnittelu Delirium-potilaan hoito (hoitoohjeistus) Päihdekatkaisuhoi to (huume/alkoholi) osasto 11 jatkohoito A-klinikka, päihdekuntoutus, psyk.poli, muut avohoidon palvelut, yksityiset hoivakodit, koti Päihdekatkaisuhoitoon tullaan perusterveydenhuollosta, ensiavunpoliklinikalta, A-klinikalta tai osastosiirtoina sairaalan muilta osastoilta sekä psykiatrian poliklinikalta B-lähetteellä, M1-lähetteellä tai konsultaatioon perusteella. Päivystysaikana päihdekatkaisuhoidontarpeen arvioi päivystävä lääkäri sekä psykiatrisen osaston vastaava hoitaja. Alkoholikatkaisujaksot ovat useimmiten viiden vuorokauden mittaisia. Pidemmästä osastolla tapahtuvasta alkoholikatkaisuhoitojaksosta neuvotellaan erikseen. Huumekatkaisuhoitoon lähetetään A-klinikalta sopimuksen mukaan. Huumekatkaisuhoito on yhdestä kahteen viikkoon kestävä hoitojakso, jonka jälkeen potilas suunnitellusti siirtyy kuntouttavaan jatkohoitoon. Huumepsykoosit hoidetaan Kanta-Hämeen keskussairaalassa. 20

21 6.4 Alkoholikatkaisuhoito päihdepsykiatrian osastolla 1. hoitopäivä 2. hoitopäivä 3.hoitopäivä 4. hoitopäivä 5. hoitopäivä Hoitaja vastaanottaa potilaan Potilas >tulohaastattelu: fyysisen-ja psyykkisentilan arvointi (Ciwa-ar) Selvitys perheestä! Hoitaja hoitoonsitoutumissopi mus.tärkeintä vieroituoireiden asianmukainen hoito. Osaston lääkärifyysisen voinnin kohentuminen. Omahoitajan Omaiset nimeäminen A-klinikka Hoitosuunnitelman täsmentäminen. Fyysisen- ja psyykkisen tilan arviointi. Tarvittavat tutkimukset tai niiden suunnittelu. Akupunktiohoidon mahdollisuus hoidon aikana Elämäntilanteen kartoitus. Omahoitajakeskustel ut : ratkaisukeskeinen >retkahduksen ehkäisy Avustetaan sosiaalisten asioiden hoitamisessa. Jatkohoitopaikan selvittely. Tarvittaessa hoitopalavereiden/ver kostopalavereiden järjestäminen Omahoitajakeskust elut. Jatkohoitopaikan varmistaminen/ tai osastohoidon jatkuminen/siirtymi nen avohoitoon Kotiuttaminen/j atkohoitopaikk aan siirtyminen Tarv. todistukset ja mahdoll. reseptit./ei jatkohoitoa Sosiaalityöntekijä Jatkohoitopaikka Potilaan voinnin jatkuva seuranta Alkoholikatkaisuhoito päihdepsykiatrian osastolla on tiivis akuuttihoitojakso, jossa potilasta hoidetaan kokonaisvaltaisesti. Hoidon aloitusvaiheessa potilaan kokonaisvaltainen tutkiminen on erityisen tärkeää, jotta potilas saa parhaan mahdollisen hoidon. Osastolla tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma, hoitomenetelmät perustuvat ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan, jossa erityisesti keskitytään retkahduksen ehkäisyyn. Potilaan elämäntilanne kartoitetaan potilaan, moniammatillisen työryhmän sekä omaisten kesken. Hoidossa huomioidaan potilaan perhe toimiva lapsi & perhe työmenetelmällä jossa menetelminä ovat lapset puheeksi keskusteltu/perheinterventio. Hoitoaika määritellään yksilöllisesti potilaan tarpeiden mukaan. 7. KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI Hankkeen itsearviointi toteutettiin Webropol-kyselynä sähköpostitse. (liite 3) Kysymykset oli laatinut konsultti Kari Murto. Arviointikysely toteutettiin ajalla Vastaajien kokonaismäärä oli 24/31.Kyselyn tuloksia tarkasteltiin viimeisessä prosessikonsultaatiossa. Hankkeen arviointi oli kokonaisuudessaan myönteinen. Yksi hankkeen tavoitteista on ollut yhteistyörakenteiden kehittäminen, jossa vastausten perusteella olemme kehityksessä oikealla linjalla ja hankkeen myötä olemme onnistuneet. Asiaa ovat edesauttaneet keskustelut eri yksiköiden ja ammattiryhmienvälillä. Arvioinnin mukaan johdon ja henkilöstön välillä avoimempaan keskusteluun olisi vielä tarvetta paneutua. Ongelmiin on tartuttu hankkeen myötä, mutta lisää avoimuutta ongelmakohdissa sekä tilanteissa toivottaisiin. Yksiköiden välistä työnjakoa pitää edelleen selkeyttää, tämä tulee tarkasteltavaksi hankkeen tuotosten jalkauttamisvaiheessa. Hanke on edesauttanut näkemään asioita eri yksiköiden ja asiakkaan näkökulmasta. Päihdepsykiatrinen toimintamalli kaksoisdiagnoosiasiakkaan hoidon osalta on vielä selvittämättä, tämä vaatii perehtymistä ja erityisesti käytäntöön viemistä. Hankkeen prosessikonsultaatioiden työskentelyn myötä päihtyneen asiakkaan hoitomalli, päihdekatkaisuhoidon hoitopolku, alkoholikatkaisuhoidon sekä delirium-potilaan hoito on mallinnettu. Prosessikonsultaatioissa toimineen konsultin työskentelytapoihin ja ohjaukseen oltiin tyytyväisiä. Kun visiot ja mallintamiset on saatu käytäntöön, on tavoitteena uusia arviointi loppuvuodesta

22 8. POHDINTA Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittämishanke Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä vuosina on prosessissaan peilannut Mieli työryhmän ehdotuksia mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi. Mieli työryhmän kehittämisehdotuksissa painotetaan yhdenvertaisuutta palveluiden käyttäjien kesken, hoitoon pääsemisen helppoutta yhden oven periaatteella sekä toimivia palvelukokonaisuuksia esim. monipuolistamalla konsultaatiopalveluita. Vastaamalla tulevaisuuden haasteisiin kehittämishankkeen yhtenä tarkoituksena oli rakentaa kaksoisdiagnoosipotilaan integroituhoitomalli. Tämä on edelleen kehitteellä. Mallintamisen suunnittelu aloitettiin kehittämishankkeen prosessikonsultaatioissa. Suunnittelussa on huomioitu Mieli 2009 työryhmän ehdotukset sekä kaksoisdiagnoosikoulutuksen pohjalta saadut ohjeistukset. Mallintamisessa on otettu huomioon myös henkilökunnan erityisosaavuus sekä hoidon ideologia. Hankkeen kuluessa on tullut esille käsite kulttuurin muutos, joka on tullut laaja-alaisena esille työprosessista. Tähän erityisesti edellytyksenä on henkilökunnan avoin dialogi. Kulttuurin muutos on askel kaksoisdiagnoosipotilaan hoitomallin kehittämiseen ja toteuttamiseen. Kehittämishankkeen interventio kollektiivisella tasolla toteutetaan erillisen työfoorumin ohjauksella. Työfoorumin perustamisesta päätettiin prosessikonsultaatiossa. Päihderukkanen suunnittelee työfoorumin kokoonpanon sekä tapaamisajankohdat ja toimii koordinaattorina. Työfoorumin tarkoituksena on ylläpitää mielenterveys- ja päihdeosaamista sekä sen kehittämistä. Tämä toteutetaan erilaisin koulutuksin, opintokäynnein, päivitetyillä alan tiedoilla. Tärkeänä osatekijänä on kommunikaation ylläpitäminen yksiköiden sekä yksilöjen välillä. Jatkuva prosessointi, arviointi ja puheeksi ottaminen pitävät yllä yhteistyötä ja kehitystä. Hämeen Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta valmistui opinnäytetyö: Katkaisuhoitopotilaiden mielipiteitä käytetyistä päihdehoitotyön auttamismenetelmistä päihdepsykiatrian yksikössä. Tulosten selvityksessä kävi ilmi, että tullessaan kohdelluksi yksilönä, potilas on kokenut vieroitusoireiden seurannan ja lievittämisen sekä turvallisen hoitoympäristön toteutuneen. Elämäntilanteen selvittäminen ja tukeminen asioiden järjestämisessä korreloi vahvasti myös tuntemukseen läheisten huomioonottamisesta (Uravuori & Vuorinen 2009) Opinnäytetyön pohjalta on kartoitettava päihdeasiakkaan tämänhetkistä hoitoa ja tartuttava epäkohtiin. Parannusehdotuksia yksikkötasolla on jo tehty. 9. KEHITTÄMISHANKKEEN TIEDOTTAMINEN Prosessikonsultaatioiden tuotokset kootaan yhtenäiseksi muistioksi, joka on luettavissa sähköisesti FSTKY:n Intranet-sivuilla. Loppuraportti tulle olemaan FSTKY:n kotisivuilla, hoitomallit on tarkoitus siirtää Intranettiin. Kehittämishankkeen tiedottaminen FSTKY:n henkilökunnalle on suunniteltu järjestettäväksi luentotilaisuutena vuoden 2010 alussa. Valtakunnallisesti mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittämishanke esitellään Kouvolassa järjestettävässä seminaarissa

23 LÄHTEET Aarnisalo, P. & Karvonen, P Biologinen näkökulma päihdetyössä. Teoksessa Vuori-Kemilä, A., Stengård, E., Saarelainen, R. & Annala, T. Mielenterveys ja päihdetyö: yhteistyötä ja kumppanuutta. Helsinki. WSOY, Alkoholiohjelma Yhteistyön lähtökohdat Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:7, Helsinki. Barnes, A., Murray, M., Richie, F. & Jones, M Dual diagnosis: developing the skill base. Mental Health Practice 5 (7), Cleary M, Hunt GE, Matheson SL, Siegfried N, Walter G. Psychosocial interventions for people with both severe mental illness and substance misuse.the Cochrane Library, Issue 1,2009. Chichester, UK, John Wiley & Sons, Ltd. Flinck, R Kuvaus kaksoisdiagnoosipotilaista ja huumeiden käytöstä osastohoidon aikana. Pro gradu - tutkielma. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Flinck, R Kokemuksia kaksoisdiagnoosipotilaiden osastohoidosta. Potilaiden monet ongelmat hoitotyön haasteena. Sairaanhoitaja 74 (5), Drake, R.E Dual diagnosis. Psychiatry 6(9), Downs SM & Klein JD Clinical preventive services efficacy and adolescents risky behaviours. Archives of Pediatrics & Adolescent Medicine 149, Ducharme LJ, Mello HL, Roman PM, Knudsen HK, Johnson JA Service delivery in substance abuse treatment: re-examining comprehensive care. The Journal of Behavioral Health Services & Re-search 34(2), Forssan seudun ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän monisteita, Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen Forssan seudun aluekeskusohjelma, perusturvallisuus-valiokunta. Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen julkaisuja 1/2004. Forssan seudun mielenterveystyön suunnitelma Forssan seudun terveydenhuollon raportteja, päivitetty Forssan seudun päihde- ja huumestrategia Forssan seudun terveydenhuollon raportteja, päivi-tetty FSTKY strategia Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän strategia vuoteen Harjajärvi M, Pirkola.S, Wahlbeck.K Aikuisten mielenterveyspalvelut muutoksessa. 1. painos. Acta nro 187; Kuntaliitto. Helsinki Husman K Esitys: Terveyserot hyvinvointipolitiikan haasteena seminaari , Helsinki. 23

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Miten Mieli 2015 toimii

Miten Mieli 2015 toimii Reijo Laitinen 28.1.2010 Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys-

Lisätiedot

Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin

Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin Katsaus Mauri Aalto Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin hoidollinen haaste Kaksoisdiagnoosipotilaalla on päihdehäiriön lisäksi vähintään yksi muu mielenterveyden

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010 POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1 Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.28 31.1.21 Pohjois-Suomi, kaikki vaiheet yhteensä Vuosi Vuosi 1.1.21- Yhteensä 2 8 2 9 31.1.21 Henkilöstömenot, joista

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO. - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa

AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO. - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa Perustamisen taustalla tavoitteet: - sairaalapaikkojen vähennys

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Vantaan Omat Ovet-hanke

Vantaan Omat Ovet-hanke Vantaan Omat Ovet-hanke Mielenterveyskuntoutujien asumispolku, jatkoasuminen ja kotiin vietävä tuki 2 dg- asiakkaat: ovat keskuudessamme ja on kasvava asiakasryhmä asumispalveluissa. Osmankäämintie 28;

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö

TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö Oh S.Puro, aoh Milla Pyötsiä, os.siht. Vuojärvi 14 hoitajaa; J.Virta, H.Malkavaara,O.Luhti, A.Tiala, A.Ruth, L.Turunen, E.korhonen, J.Leikas, K-M.Solismaa, M.Sainio,

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 Tutkimustuloksia Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että arvioon ja hoitoon pääsy tapahtuu liian hitaasti. Varhainen hoidon aloitus

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013, kokemusasiantuntija Hoitotahot 1991-2012 Terveydenhuolto Mehiläinen Vitaterveyspalvelut

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Terveys 2000 / Mielenterveysongelmat väestötasolla - Alkoholin ja huumausaineiden käyttö Suomessa

Terveys 2000 / Mielenterveysongelmat väestötasolla - Alkoholin ja huumausaineiden käyttö Suomessa KAKSOISDIAGNOOSI-ASIAKAS HAASTEENA KUNTIEN PALVELUISSA Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön seminaari Kuntatalo 28.8.2007 Minna Sorsa, tutkija Hoitotieteen Tutkimuskoordinaattori Lääketieteen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot