GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ DEMENTIAA SAIRASTAVIEN VANHUSTEN PARISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ DEMENTIAA SAIRASTAVIEN VANHUSTEN PARISSA"

Transkriptio

1 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ DEMENTIAA SAIRASTAVIEN VANHUSTEN PARISSA Sointu Tuovinen Pro gradu -tutkielma Sosiaalityön pääaine Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kuopion yliopisto Lokakuu 2005

2 KUOPION YLIOPISTO, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Sosiaalityön pääaine TUOVINEN SOINTU: Gerontologinen sosiaalityö dementiaa sairastavien vanhusten parissa. Opinnäytetutkielma, 75 sivua ja 2 liitettä. Opinnäytetutkielman ohjaajat: professori Juha Hämäläinen ja ma. professori Sari Rissanen Lokakuu 2005 Avainsanat: gerontologinen sosiaalityö, dementia, dementoituva vanhus, vuorovaikutukselliset menetelmät Vanhusten määrä lisääntyy Suomessa lähivuosina. Tähän liittyy osaltaan myös se, että dementoivia sairauksia sairastavien määrä lisääntyy vanhusväestön keskuudessa. Tämä aiheuttaa monenlaista hoivan, erilaisten yksilöllisten palvelujen, mutta myös sosiaalityön tarvetta sekä siihen liittyen uusia työmuotoja. Tutkimukseni tarkoituksena oli perehtyä dementiaa sairastavien vanhusten parissa tehtävään gerontologiseen sosiaalityöhön. Käytän tässä lyhennettä dementiasosiaalityö. Tutkimuksella selvitettiin, mitä erityistä dementia aiheuttaa vanhussosiaalityöhön. Tavoitteena oli myös kuvata dementiasosiaalityötä. Tutkimus on tehty laadullisella menetelmällä. Kyseessä on haastattelututkimus, jossa haastattelin viittä (5) dementiasosiaalityötä tekevää sosiaalityöntekijää ja yksi (1) sosiaalityöntekijä antoi lisäksi vastauksensa sähköpostin välityksellä. Tein haastattelut touko-kesäkuussa Aineiston analysointi on tehty teemoittelun avulla käyttäen lisäksi analyysikehikkona toimintateoreettista mallia. Tutkimuksen mukaan dementiasosiaalityö on osa gerontologista sosiaalityötä, mutta dementia aiheuttaa lisäksi erityisiä piirteitä vanhussosiaalityöhön. Kaikkein eniten haastatteluissa korostuivat dementiapotilaan/asiakkaan oikeanlainen, kunnioittava kohtaaminen, eettisten seikkojen huomioiminen työskentelyssä, moniammatillisen yhteistyön merkitys sekä omaisten tukeminen. Näihin seikkoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Dementiasosiaalityö vaatii monenlaista tietämystä dementiaan ja vanhuksiin liittyen sekä monenlaisia taitoja; tutkimuksessa näistä korostuivat lähinnä vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot sekä kommunikatiiviset taidot. Työtehtävistä dementoituvien vanhusten parissa korostuivat dementoituvien kokonaistilanteen arviointi sekä jatkohoitoon liittyvät seikat ja järjestelyt. Työ on pitkälti konkreettista asioiden järjestelyä, neuvomista ja ohjaamista sekä etuuksista huolehtimista. Työmuodoista tärkeinä esille tulivat asianajo ja valtaistaminen. Resurssien vähäisyyden vuoksi ei jää riittävästi aikaa identiteettiä tai vuorovaikutusta tukeviin vuorovaikutuksellisiin menetelmiin, joita voisi käyttää enemmän dementiasosiaalityössä. Joitakin tällaisia menetelmiä on esitelty työssäni. Tähän tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Samoin omaisten tukeminen tulisi ottaa tärkeäksi kehittämisalueeksi työssä. 2

3 UNIVERSITY OF KUOPIO, Faculty of Social Sciences Main subject Social Work TUOVINEN SOINTU: Gerontological Social Work with Elderly People with Dementia Thesis, 75 pages, 2 appendices Thesis instructors: Professor Juha Hämäläinen and Acting Professor Sari Rissanen October 2005 Key words: gerontological social work, dementia, an elderly person with dementia, interactional methods The proportion of elderly persons in the Finnish population will increase over the next few years. One consequence of this will be a rise in the number of elderly people with dementia-causing diseases. There will be an increasing demand for care and individualised services, as well as a need for new working methods in social work. The purpose of this thesis was to investigate gerontological social work among elderly persons with dementia. The abbreviation dementia social work is used. The aim of this study was to determine the implications of dementia for gerontological social work. The aim also was to describe dementia social work. Qualitative research methods were used in this study. It is an interview-based study in which five (5) social workers working in dementia social work were interviewed in person, and one (1) social worker answered questions by . The interviews were conducted during May and June Thematising has been used to analyse the material. The activity theoretical model was also used as a framework in the analysis. This study shows that dementia social work is a part of gerontological social work, but in addition, dementia gives the work special characteristics. The interviews highlighted the fact that patients or clients with dementia should be treated correctly and with respect, the importance of being aware of ethical issues, the significance of multi-professional co-operation, and the need to support the immediate family. Social workers must have a detailed knowledge of both dementia and the elderly when undertaking dementia social work. This study shows that the most important skills are interactional and meeting skills as well as communication skills. The most common tasks for those working with elderly persons with dementia are holistic assessment and the making of arrangements for future care. The work consists mainly of the making of concrete arrangements, advising, guidance and the provision of benefits. Advocacy and empowerment emerged as important. Due to a lack of resources, there is insufficient time for interactional methods to support identity and interaction, all of which are methods which could be used more in dementia social work. Some of these methods have been presented in this thesis. These methods should be considered in the future. In the same way, the support of immediate family members should become an important development area in dementia social work. 3

4 Sitten, kun en enää muista nimeäni Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen Sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen. Sitten, kun en enää ole tuottava yksilö, kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä välittäkää minusta, antakaa rakkautta, koskettakaa hellästi, kello hidastaa, eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan. Mutta siihen on vielä aikaa, antakaa minulle arvokas vanhuus! -tuntematon- 4

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 7 2 TUTKIMUSASETELMA Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma Teoreettinen viitekehys: sosiaaligerontologia 10 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vanhustyö Sosiaalityö Vanhussosiaalityö eli gerontologinen sosiaalityö Gerontologisen sosiaalityön muotoutumisesta Mitä on gerontologinen sosiaalityö? 15 4 DEMENTIA SAIRAUTENA Dementian määrittelyä ja dementian vaikeusasteet Dementiaa aiheuttavat sairaudet Dementoivien sairauksien hoito ja dementoituvan kuntoutusmahdollisuudet 19 5 VUOROVAIKUTUKSELLISIA MENETELMIÄ DEMENTIATYÖSSÄ Psykososiaalinen työ ja vuorovaikutuksellinen tukeminen Toiminnalliset menetelmät Muistelutyö Musiikin käyttö 23 6 TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmä Haastateltavien valinta, haastattelujen suorittaminen ja aineiston keruu Aineiston käsittely ja analyysi 28 5

6 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET Tavoitteet ja niiden asettelu dementiaa sairastavien vanhusten parissa tehtävässä sosiaalityössä Tavoitteet ja niiden luonne Tavoitteiden asettajat Dementian ja eettisten seikkojen huomioiminen tavoitteiden asettelussa Työn toteutus Avun tarve vanhussosiaalityöntekijältä, työtehtävät ja työmenetelmät Yhteistyötahot ja moniammatillinen työ Dementiaa sairastavien vanhusten kanssa toimittaessa tarvittavat tiedot ja taidot Omaisten tukeminen Työn arviointi Työn toteutuksen onnistumisen arviointi Valmiuksien ja osaamisen arviointi sekä työn kehittäminen Työn muutosten arviointi Yhteenveto: dementiasosiaalityön erityispiirteet 59 8 POHDINTA 65 LÄHTEET 69 LIITTEET 6

7 1 JOHDANTO Dementoituvien vanhusten hoito on yksi suurimmista vanhustyön haasteista luvulla (Koskinen, Aalto, Hakonen, Päivärinta 1998, 173). Jyrkämän (2003a, 16) mukaan tällä hetkellä vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastavia on Suomessa noin ja tämä määrä tulee lisääntymään lähivuosina yli :een. Erkinjuntti ja Huovinen (2001, 55) toteavat, että kaikkien dementiaa sairastavien määrän arvellaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa yli :een. Yleensäkin vanhusten määrä lisääntyy tulevaisuudessa huomattavasti. Erityisesti vanhimpien ikäryhmien osuus lisääntyy. Tämän vuoksi ikääntyneisiin liittyvät kysymykset muodostuvat tulevina vuosina hyvin tärkeiksi. Teollistuneissa maissa luvun vaihdetta pidetään uuden vanhenemisen aikakauden alkuna. Sen taustalla vaikuttavat muun muassa kolme seikkaa: ihmisten pidentynyt elinikä, vanhuuden moninaisuus ja vaihtelevuus (diversiteetti) ja eri sukupolvien vaatimukset. Uusi vanhuus on suuri haaste kaikille ikääntyneiden kanssa työtä tekeville. (Koskinen ym. 1998, ) Vanhusasioista tarvitaan siis lisää tutkimusta ja tietoa. Tulevaisuudessa ikääntyneiden ihmisten elämäntyylit, voimavarat ja omat kokemukset vanhenemisesta eroavat varsin paljon nykyvanhojen vastaavista ja siten on tärkeää suunnitella huolellisesti vanhustyötä ja vanhusten palvelujärjestelmiä. Tulevaisuuden vanhustyötä ei voida enää nähdä pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksenä, vaan laajempialaisena yhteistyönä muun muassa niin, että yhteistyössä ovat mukana kaikki kunnan hallintokunnat. Viime vuosina on ilmennyt tarvetta vanhustyön uudistamiseen. (Koskinen ym. 1998, 40.) Olen aina ollut kiinnostunut vanhuksista ja vanhustyöstäkin jo pitkän aikaa. Työskenneltyäni vanhustyössä muun muassa kodinhoitajana ja lähihoitajana vanhusten kodeissa, palvelutalossa ja sairaalassa, olen nähnyt monenlaisia ja monenkuntoisia vanhuksia. Viimeksi olen tehnyt vanhustyötä palvelutalossa asuvien vanhusten parissa ja siellä erityisesti dementiaa sairastavien vanhusten kanssa. Nyt sosiaalityötä opiskellessani kiinnostuin erityisesti siitä, mitä voisi olla sosiaalityö dementoituvien vanhusten parissa. 7

8 Mielestäni aihetta on liikaa medikalisoitu. Medikalisoitumista ovat kritisoineet useatkin tutkijat ja kirjoittajat. Teoksessa Seniori-ja vanhustyö arjen kulttuurissa (2003, 7) kirjan toimittajat Marjatta Marin ja Sinikka Hakonen tuovat esille sen, kuinka kirjan artikkeleiden kirjoittajien mukaan vanhenemisen ongelmat ovat painottuneet liikaa medikaalisiksi kysymyksiksi, joita on tarkasteltu hoito-, terveys- ja lääketieteiden (erityisesti geriatrian) näkökulmasta ja niinpä he haluavat painottaa kirjallaan sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkitystä seniori- ja vanhustyössä ja kaiken kaikkiaan ihmiselämässä. Koskinen ym. (1998, 40) esittävät, että tulevaisuudessa tehtävän vanhustyön pohjaksi tulee omaksua laajempi sosiokulttuurinen eikä ensisijaisesti suppea lääketieteellinen näkemys vanhuudesta ja vanhenemisesta. Samoin Koskinen ( ) korostaa, että dementia on entistä enemmän sosiaalinen kysymys. Se on perheenjäsenten välinen kysymys, omaishoitajan ja dementoituneen välinen kysymys tai hoitajien ja sairaiden potilaiden välinen vuorovaikutuskysymys. Ei siis pelkästään medikaalinen kysymys. Aivan viime vuosiin asti Simo Koskinen on ollut ainoa vanhussosiaalityön tutkija maassamme. Tähän aihepiiriin liittyen on 2000-luvun alussa tehty muutama pro gradu -työ ja ainakin yksi lisensiaatintyö, joten toivon, että tulevaisuudessa vanhuksiin liittyviä asioita tutkitaan lisää ja nimenomaan sosiaalisesta tai sosiaalityön näkökulmasta. Erityisesti dementiatyön ja sosiaalityön yhdistävää tutkimusta on vielä vähemmän löydettävissä. Jonkin verran sitä tulee esille edellä mainituista vanhussosiaalityön tutkimuksista, mutta mielestäni maassamme ei ole tehty juuri tutkimusta tai ole löydettävissä sellaista kirjallisuutta, joka liittyisi pelkästään dementian ja sosiaalityön yhdistelmään. Ulkomaisessa kirjallisuudessa sosiaalityöstä liittyen dementiaan ovat kirjoittaneet muun muassa Mary Marshall ja Margaret Anne Tibbs. Tutkimuksen vähäisyyden vuoksi haluan tuoda esille uutta, vähemmän tutkittua näkökulmaa vanhussosiaalityöhön. 8

9 2 TUTKIMUSASETELMA Tutkielmani aihepiirinä on dementoituvien vanhusten parissa tehtävä sosiaalityö. Eräs vanhussosiaalityön taustatieteistä on muun muassa gerontologia, lähinnä sosiaaligerontologia, joka on erityisesti kiinnostunut ikääntymisestä sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti. Tämä on teoreettinen konteksti, johon tutkielmani sijoittuu. Toiminnallisesti ja sisällöllisesti tutkielma liittyy vanhustyön ja sosiaalityön yleiseen kontekstiin, jotka yhdessä ovat tärkeinä osa-alueina muodostamassa vanhussosiaalityön moniammatillista kontekstia. 2.1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma Pro gradu -tutkielmani aihe on Gerontologinen sosiaalityö dementiaa sairastavien vanhusten parissa. Aihe on mielestäni hyvin tärkeä ja ajankohtainen vanhusten määrän lisääntyessä ja myös dementoivien sairauksien lisääntyessä. Oma näkemykseni ja hypoteesini on, että edellä mainitun kehityksen johdosta tarvitaan monien eri ammattiryhmien yhteistyötä dementoituneiden ja heidän omaistensa tukemiseksi. Pelkkä perushoitotyö ja hoiva eivät riitä, vaan tarvitaan myös sosiaalista näkemystä, jota sosiaalityöntekijä voi tuoda kyseiseen tilanteeseen. Korostan työssäni sitä, etten halua medikalisoida asiaa, vaan päinvastoin tuoda esille sitä, mitä muuta ihmisessä on sairauden takana: ei pelkkä sairausnäkemys, vaan päinvastoin voimavaranäkemys. Pro gradu -työssäni etsin vastausta seuraavaan kysymykseen: Mitä erityisyyttä dementia tuo vanhussosiaalityöhön ja vanhussosiaalityöntekijän työskentelyyn? Tutkielmassani analysoin dementiaa sairastavien vanhusten parissa tehtävää gerontologista sosiaalityötä toimintateoreettisen viitekehyksen kautta. Näitä seikkoja analysoimalla pyrin tuomaan esille dementian aiheuttamaa erityisyyttä vanhussosiaalityöhön ja vanhussosiaalityöntekijän työskentelyyn. Samalla tarkoituksenani on tuoda esille ja kuvata gerontologista sosiaalityötä dementiatyön näkökulmasta. 9

10 2.2 Teoreettinen viitekehys: sosiaaligerontologia Teoreettisena lähtökohtana tutkielmassani on sosiaaligerontologinen viitekehys. Sosiaaligerontologia on gerontologian eli vanhenemisen tutkimuksen yksi osa-alue. Muita gerontologian osa-alueita ovat esimerkiksi psykogerontologia, kliininen gerontologia eli geriatria ja biogerontologia. (Hervonen & Pohjalainen 1990, 19.) Sosiaaligerontologian peruslähtökohtana on näkemys vanhenemisen sosiaalisuudesta. Keskeisenä kiinnostuksen kohteena sosiaaligerontologiassa on ikääntyminen yhteiskunnassa sekä ikääntyminen ajallis-paikallisena ja kulttuurisena ilmiönä. (Jyrkämä 2003b, 267.) Sosiaalinen tai sosiaalisuus tarkoittaa vanhenemisen tutkimuksen yhteydessä juuri sitä tosiasiaa, että ihmisten vanheneminen tapahtuu aina jossakin yhteiskunnassa. Vanheneva ihminen toimii jäsenenä yhteisöissä ja ryhmissä. Näin ollen yhteiskunta kokonaisuudessaan luo puitteet ja ympäristön vanhenemiselle. Yhteiskunta myös vaikuttaa siihen, minkälaiseksi vanheneminen ja vanhana oleminen muodostuu. Lisäksi yhteiskunta jaksottaa ja vaiheistaa ihmisen elämänkulkua. Sosiaaliseen vanhenemiseen liittyy erilaisia taite- tai murroskohtia, joihin myös yhteiskunnalla on omat vaikutuksensa. Vanheneminen ei kuitenkaan ole pelkästään yhteiskunnallisten vaikutusten vastaanottamista. Yksilöt ja ryhmät voivat itsekin toimia ja muuttaa käsityksiä siitä, mitä vanhana olemisella heidän yhteiskunnassaan ymmärretään. Sosiaalinen vanheneminen voidaankin nähdä monien eri tasojen vuorovaikutuksena; esimerkiksi yksilön ja hänen sosiaalisten verkostojensa vuorovaikutuksena, ympäristön ja yksilön tai yhteiskunnan ja yksilön välisenä suhteena tai vuorovaikutuksena. (Jyrkämä 2001, ) Sosiaaligerontologista tutkimusta on tehty mikro-, väli- sekä makrotasolla. Mikrotaso tarkoittaa lähinnä yksilötasoa. Siinä tutkitaan niitä muutoksia, joita biologinen ja psykologinen vanheneminen aiheuttavat yksilön ja yhteiskunnan välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Tällöin tutkitaan muun muassa vanhenemisen vaikutuksia käyttäytymiseen, sosiaalisiin rooleihin ja elämäntyyliin. Välitason tutkimuksissa tutkimuskohteena ovat esimerkiksi vanhojen ihmisten elämänkulut. Tällöin tutkitaan sekä yksilön että yhteiskunnan tasoja. Makro- eli yhteiskunnallisella tasolla tutkitaan esimerkiksi väestön vanhenemiseen liittyviä demografisia seikkoja ja väestön ikääntymisen aiheuttamia muutoksia yhteiskunnan poliittisiin ja taloudellisiin rakenteisiin. (Hervonen & Pohjolainen 1990, 76; Koskinen 1993, 22.) 10

11 Sosiaaligerontologista tietämystä tarvitaan kaikessa vanhustyössä, niin avo- kuin laitospalveluissa ja vanhustyössä toimivien eri ammattiryhmien työskentelyssä. Ohjaukselliset asiakastilanteet erilaisissa toimintaryhmissä tai päiväkeskuksissa, palveluohjaus ja henkilökohtainen tuki voisivat olla esimerkkejä aivan konkreettisista palvelutapahtumista, joissa sosiaalityön tai sosiaalipalvelutyön kautta sosiaaligerontologista tietämystä käytetään. (Suomi 2003a, 107.) Sosiaalipalvelutyöllä tarkoitetaan sosiaalipalveluissa tehtävää ammatillista työtä. Sosiaalipalvelut puolestaan ovat hoivapalveluja, joihin voi kuulua kasvatuksellista tukea, fyysistä huolenpitoa, sosiaalisen vuorovaikutuksen edistämistä sekä erilaista ohjausta ja neuvontaa. Esimerkkinä vanhuksille tarkoitetuista sosiaalipalveluista ovat muun muassa koti- ja tukipalvelut, asumispalvelut ja päivätoiminta. (Koskinen, Aalto, Hakonen, Päivärinta 1998.) 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Vanhustyö Vanhustyöllä tarkoitetaan moniammatillista toimintaa vanhusten parissa erilaisissa organisaatioissa, toimintayksiköissä ja arkielämässä. Ammatillisen vanhustyön päämääränä on edistää ikääntyneen hyvinvointia ja elämänlaatua sekä lisätä hänen elämänhallintaansa ja turvallisuuttaan. (Koskinen ym. 1998, 55.) 1970-luvulta lähtien on muotoutunut nykyaikainen vanhustyö, joka yhdistää eri ammatteja ja ihmisiä, jotka toimivat vanhusten parissa. Vanhustyön ammatillista perustaa on lisännyt ja vahvistanut gerontologisen tutkimuksen eli vanhenemista koskevan tieteellisen tiedon laajeneminen. (Koskinen ym. 1998, ) Vanhustyön ammatillisen toiminnan perusta ovat ammatin ja koulutuksen sekä myös kokemuksen kautta saavutetut tiedot ja taidot, jotka antavat ammatilliselle toiminnalle sisällön ja vastuualueen. (Laitinen Junkkari, Rissanen & Isola 1999, 23). Modernin vanhustyön keskeisiä sisällöllisiä tekijöitä ovat vanhojen ihmisten omien voimavarojen käyttö ja ikääntyneiden elämän kaikinpuolinen tukeminen. Käytännön vanhustyöltä edellytetään tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta, yhteistyötä eri ammattiryhmien ja omaisten kanssa, erilaisten palvelujen hyväksikäyttöä, aktivoivia ja kuntouttavia työmuotoja ja terapioita, luovan ammatillisen suhteen käyttöä ja työn jatkuvaa kehittämistä. (Koskinen ym. 1998, ) Vanhustyössä toimii suuri joukko eri 11

12 ammattien edustajia, muun muassa lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, hoitajia ja toimintaterapeutteja (Koskinen ym. 1998, 60). Myös fysioterapeuteilla, erilaisilla viriketyöntekijöillä tai vapaa-ajanohjaajilla on vanhustyössä suuri merkitys. Vanhustyön tietoperusta pohjautuu useiden tieteenalojen tuottamaan tietoon (Laitinen Junkkari ym. 1999). Koskisen ym.(1998, 41 42) mukaan kaiken vanhustyön pohjalla tulee olla asiakas- ja kansalaislähtöisyys. Viime vuosiin saakka vanhuspalvelut ja vanhustyö on useimmiten järjestetty hallinto- ja tuottajakeskeisesti niin, että on sivuutettu vanhojen ihmisten todelliset tarpeet. Tällöin vanhan ihmisen kohtaaminen on ollut kovin holhoavaa, passiivista, virallista ja ulkokohtaista. Asiakaskohtaisessa vanhustyössä lähdetään ikääntyneen ihmisen elämän todellisuudesta siltä pohjalta, miten se ihmiselle itselleen näyttäytyy. Tällaisessa työskentelyssä mahdollistetaan hänen toimintansa oman elämänsä subjektina eli vahvistetaan vanhan ihmisen autonomisuutta ja tämän lisäksi korostetaan ihmisen turvallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Myös Laitinen Junkkari ym. (1999, 19 20) kirjoittavat vanhusten hyvän hoidon ja yleensä vanhustyön vanhuskäsityksen merkityksestä. Hyvän hoidon määrittämisen taustana ja lähtökohtana on ajatus siitä, millainen vanhuskäsitys meillä yhteiskunnassamme on. Perinteisesti vanhukset on mielletty yhdeksi suureksi ryhmäksi; heitä ei ole nähty erilaisina yksilöinä. Vanhuus on perinteisesti määritetty myös ongelmalähtöisesti, jolloin esimerkiksi vanhus -sana on saanut kielteisen sävyn ja vanhuuden on katsottu tuottavan terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Viime aikoina asiassa on kuitenkin edetty myönteisempään suuntaan. On alettu nähdä vanhukset entistä enemmän yksilöinä ja pyritty huomioimaan myös heidän voimavaransa. Vanhustyössä on tärkeä lähteä siitä, että vanhuus ei ole ongelma, vaan ainutlaatuinen elämänvaihe. 3.2 Sosiaalityö Sipilä luonnehtii sosiaalityötä arkielämän normaaliutta, sujuvuutta ja jatkuvuutta ylläpitäväksi työksi (Sipilä 1989, 61 62). Sosiaalityölle on ominaista tehtäväalueen ja työvälineiden eriytymättömyys ja rajaamattomuus. Tämä liittyy siihen, että sosiaalityötä tehdään mitä erilaisimpien ryhmien ja yksilöiden kanssa. Sosiaalityön kenttä on näin ollen hyvin laaja, sillä sosiaalityön kohteena voi olla yksilön talous tai hänen psyykensä, per- 12

13 he, ihmisten väliset sosiaaliset suhteet, kylät ja kaupunginosat, julkisuus ja hallinnolliset laitokset. (Sipilä 1989, 63.) Sosiaalityötä on määritelty myös laissa. Sosiaalihuoltolain (1982/710) 3. luvun 18. mukaan sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. Perinteisesti sosiaalityö on käsitetty laaja-alaiseksi vuorovaikutustyöksi, jossa työn lähtökohtana on ihminen itse omassa tilanteessaan. Sosiaalityön keskeiseksi teemaksi on nähty asiakkaan tosiasiallisen elämäntilanteen ja sen yhteiskunnallisten ja kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen niin kokonaisvaltaisesti kuin mahdollista. Pyrkimyksenä on jäsentää yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa elämisen ongelmia. Tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan omien voimavarojen käyttö ongelmien ratkaisuyrityksissä. (Karvinen 1996a, 33 & Karvinen 1996b, 167.) Myös Payne (1997, 15 21) korostaa sosiaalityötä vuorovaikutuksellisena prosessina, johon vaikuttavat työntekijä, asiakas ja konteksti. Työ ei ole pelkästään yksisuuntaista, työntekijästä lähtevää, vaan myös asiakkaat muuttavat sosiaalityöntekijää ja sosiaalityötä tuoden vuorovaikutukseen mukaan oman maailmansa. Sosiaalityön kontekstina on yleensä toimisto tai laajemmin organisaatio, joka koostuu samoihin tavoitteisiin pyrkivistä ihmisistä. Mary Marshall (1990) jakaa sosiaalityön suoraan ja epäsuoraan auttamiseen. Suora auttaminen tarkoittaa perinteistä sosiaalityötä eli asiakastyötä, jossa kohteena on joku tietty henkilö tai ryhmä. Tällainen työ voi olla esimerkiksi ohjausta tai neuvontaa, erilaisten palvelujen järjestämistä tai toisten ammattilaisten kanssa neuvottelemista asiakkaan asioissa. Epäsuorana auttamisena voidaan pitää vaikkapa resurssien kehittämistä tai yleiseen mielipiteeseen vaikuttamista. Tässä tapauksessa sosiaalityön avulla koetetaan auttaa ihmisryhmiä, joilla on jokin tietty ongelma. (Marshall 1990, 3 4.) Myös Nathanson ja Tirrito (1998, 2) kuvaavat sosiaalityön kaksitahoista roolia: sosiaalityöntekijän tulee auttaa ihmistä käyttämään ja saamaan palveluja, mutta samalla pyrkiä myös sovittamaan sosiaali- ja terveyspalvelut systeeminä ihmisten tarpeita vastaaviksi. 13

14 3.3 Vanhussosiaalityö eli gerontologinen sosiaalityö Gerontologisen sosiaalityön muotoutumisesta Simo Koskinen (1993) on tehnyt review-tutkimuksen gerontologisen sosiaalityön muotoutumisesta. Tutkimuksessa kuvataan lähinnä sitä, mitä aiheesta on kirjoitettu kansainvälisissä julkaisuissa. Tätä kautta on pyritty tuomaan esille sitä, miten vanhuuden ja sosiaalityön väliseen suhteeseen on alettu paneutua entistä enemmän ja miten sosiaalityö vanhusasiakkaiden kanssa on historiallisesti muotoutunut. Tutkimus rajautui koskemaan Englantia, Saksaa ja Yhdysvaltoja. Gerontologinen sosiaalityö ja sen muotoutuminen ovat olleet sidoksissa vanhusten määrän kasvuun, vanhuuden näkemiseen yhteiskunnalliseksi kysymykseksi ja vanhuspolitiikan kehitysvaiheisiin (Koskinen 1993, 20). Koskisen tutkimuksessa edellä mainittujen lehtikirjoitusten pohjalta ilmeni, että gerontologinen sosiaalityö on muotoutunut pikkuhiljaa kolmen kehitysvaiheen kautta. Ensimmäisenä kehityskautena voidaan pitää lukuja. Tätä vaihetta Koskinen nimittää vanhussosiaalityön esivaiheeksi. Tällöin ikääntyneisiin suhtauduttiin vielä varsin kielteisesti. Ensimmäiset vanhuksia koskevat kirjoitukset ilmestyivät 1920-luvulla Yhdysvaltojen Sosiaalityön vuosikirjassa. (Koskinen 1993, 17, 56.) Yhtenäistä käsitettä sosiaalityö alettiin vanhusten kyseessä ollen käyttää 1950-luvun lopulla lukuja pidetäänkin gerontologisen sosiaalityön muotoutumisvaiheena luvulla sosiaalityöstä vanhusten parissa kirjoitettiin vielä varsin vähän, mutta 1960-luvulla kirjoittelu lisääntyi. Tällöin ikääntyneistä alettiin kiinnostua sosiaalityön asiakkaina. Tätä kiinnostusta edesauttoi sosiaaligerontologisen tutkimuksen lisääntyminen juuri samoihin aikoihin. (Koskinen, mt. 17, 21, 56.) Kolmanneksi vaiheeksi Koskinen (1993, 17) esittää luvun, joita hän kuvaa sosiaaligerontologian vakiintumisvaiheeksi. Suhtautuminen vanhuksiin on muuttunut vähän kerrassaan myönteisemmäksi ja vanhukset on ruvettu näkemään tärkeänä sosiaalityön asiakasryhmänä omine erityisine tarpeineen (Koskinen, mt., 136). Voidaan sanoa, että ikääntyvässä yhteiskunnassa on viime aikoina nähty tärkeänä yhdistää vanhenemista ja sosiaalityötä koskeva tietämys. Nykyisessä yhteiskunnassa tapahtuu 14

15 monia muutoksia, ikääntyminen yhtenä esimerkkinä, joihin sosiaalityön täytyy vastata sekä ammattina että tutkimusalana. (Koskinen 2003, ) Mitä on gerontologinen sosiaalityö? Sosiaalityöstä ikääntyvien parissa on kehittynyt sosiaalityön yksi erityisalue, mikä taas on merkinnyt vanhustyön lisääntyvää ammatillistumista. Sosiaalityötä toteutetaan yhä enenevässä määrin ikääntyvässä yhteiskunnassa. Gerontologisen sosiaalityön käsite on viime vuosina yleistynyt. Sen synonyymina käytetään yhä myös käsitteitä sosiaalityö ikäihmisten tai vanhusten kanssa, vanhustenhuollon sosiaalityö tai vanhussosiaalityö. (Koskinen 2003, 351 ja 355.) Gerontologinen sosiaalityö muotoutuu siitä erityisyydestä, jonka työskentely vanhusasiakkaiden kanssa aiheuttaa. Ikääntyneiden ihmisten erityiset tarpeet erottavat gerontologisen sosiaalityön esimerkiksi nuorempien kanssa tehtävästä sosiaalityöstä. (Nathanson & Tirrito 1998, 1, 14; Koskinen1994, 29; Koskinen 2003, 354.) Tämänhetkisen käsityksen mukaan gerontologinen sosiaalityö rakentuu sosiaalityön yleisen viitekehyksen, hyväksytyn vanhuspolitiikan, vanhuutta koskevan tieteellisen tiedon, uudenlaisen vanhuspalvelujen järjestämisajattelun ja konkreettisen vanhustyön kontekstiin. (Koskinen 2003, ). Seuraavassa kuviossa Koskinen (2003, 354) havainnollistaa tätä gerontologisen sosiaalityön muotoutumista ja rakentumista. kuvio 1 Gerontologisen sosiaalityön muotoutuminen (Koskinen 2003, 354) 15

16 Vanhussosiaalityön sisällöksi määrittyvät vanhusten yksilöllinen tukeminen, heidän sosiaalisen verkostonsa lujittaminen, palvelujen kehittäminen ja koordinoiminen sekä kunnan vanhuspolitiikkaan vaikuttaminen (Koskinen ym.1998, 178). Samoin kuin sosiaalityössä yleensä, myös vanhussosiaalityössä käytännön työmuodot voidaan jakaa yksilö-, ryhmä- ja yhdyskuntatyöhön. Yleisimpiä toimintaympäristöjä vanhussosiaalityöntekijöillä ovat päivä- ja palvelukeskukset, terveyskeskukset, vanhainkodit ja erilaiset hoitokodit, kuntoutuslaitokset, kuntien sosiaali- ja terveysvirastot, psykiatriset ja muut erikoislääkärijohtoiset sairaalat ja vanhustyössä toimivat järjestöt. (Koskinen ym. 1998, ; ks. myös Nathanson ja Tirrito 1998.) Vanhussosiaalityötä tehdään moniammatillisesti eli sosiaalityöntekijä toimii yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. Muun muassa Marshall (1990, 2 3) korostaa, että sosiaalityötä vanhusten kanssa ei voida tehdä erillään muista professioista, koska esimerkiksi kotipalvelun tai sairaanhoidon kanssa tulee neuvotella asiakkaan asioista. Ikääntyneiden ongelmat eivät näin ole ainoastaan yhden ammattialan kysymys. Uudenaikaisessa vanhustyössä ja erityisesti gerontologisessa sosiaalityössä tulee paneutua syvällisesti ikääntyneitten ihmisten erityisiin elämänvaikeuksiin ja kriiseihin sekä pyrkiä ratkaisemaan niitä yksilöllisesti. Aiemmin vanhustyössä oli käsitys, että ikääntyneet ihmiset tarvitsevat ainoastaan konkreettisia palveluja ja käytännöllistä apua. Nykyisen vanhustyön näkemyksen mukaan ikääntyneillä on oikeus saada erilaista asiantuntija-apua samalla lailla kuin nuoremmillakin. (Koskinen ym. 1998, 42.) Vanhussosiaalityön tarve tulee lisääntymään tulevaisuudessa varsinkin pitkäaikaishoidossa ja dementiatyössä (Koskinen 2003, 360). Kari Salosen (2002) tutkimuksen mukaan vanhussosiaalityön ammatillisia työkokonaisuuksia ovat arviointi- ja sijoitustyö, neuvonta- ja ohjaustyö, tiedonhankinta- ja selvitystyö, yhteistyö, kannustava ja tukeva työ, edustaminen ja huolehtimistyö. Nämä työkokonaisuudet eroavat jonkin verran toisistaan avohuollon ja laitoshuollon vanhussosiaalityöntekijän työssä. Piia Piiraisen (2000) tekemässä vanhussosiaalityöntekijöiden haastattelututkimuksessa tuli myös esiin edellisen kaltaisia työkokonaisuuksia. Piirainen kertoo interventiomuodoista, joita vanhussosiaalityöntekijät olivat käyttäneet työssään. Tällaisia olivat asumiseen ja palveluihin liittyvät tehtävät, sosiaaliturvaetuusasiat, keskustelu ja tuki, vaikut- 16

17 taminen ja asiakkaan etujen ajaminen. Vaikuttamisella tarkoitetaan yleisesti vanhustenhuollon asioihin vaikuttamista, kuten saataviin palveluihin, hoidon laatuun, henkilökunnan riittävyyteen ja niin edelleen. 4 DEMENTIA SAIRAUTENA 4.1 Dementian määrittelyä ja dementian vaikeusasteet Dementialla tarkoitetaan elimellisen aivoja vaurioittavan sairauden laaja-alaista henkisten toimintojen heikentymistä, joka aiheuttaa vaikeuksia selviytyä jokapäiväisessä elämässä (Sulkava ym.1994, 13; Erkinjuntti ja Huovinen 2001, 54). Erkinjuntti ja Huovinen (2001, 54 55) esittävät yleisesti käytetyn dementian määritelmän, joka on Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen esityksen mukainen. Sen mukaan: Dementia on useiden älyllisten toimintojen heikentymistä. Sen oireita ovat muistihäiriöt, kuten uuden oppimisen vaikeutuminen ja vaikeus palauttaa mieleen aiemmin opittua, ja siihen liittyy ainakin yksi seuraavista häiriöistä: dysfasia eli kielellinen häiriö; apraksia, tahdonalaisten liikkeiden häiriö: liikesarjojen suorittamisen vaikeus, vaikka motoriikka on kunnossa; agnosia, havaintotoiminnan häiriö: nähdyn esineen tunnistamisen vaikeus tai nähdyn merkityksen käsittämisen vaikeus, vaikka näköhavainnon jäsentäminen on normaali; toiminnan ohjaamisen häiriö mm. suunnitelmallisuudessa, kokonaisuuden jäsentämisessä, järjestelmällisyydessä ja abstraktissa ajattelussa. Älyllisten toimintojen muutokset rajoittavat merkittävästi sosiaalista tai ammatillista toimintaa ja toiminta heikkenee huomattavasti entisestä tasostaan. Merkittävää on, että oireet kehittyvät pikku hiljaa, vähintään useiden kuukausien kuluessa. Dementia voidaan jakaa kolmeen eri vaikeusasteeseen: lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Lievässä dementiassa sosiaaliselle ja ammatilliselle toiminnalle aiheutuu haittaa, mutta henkilöllä on kuitenkin kyky itsenäiseen elämiseen jäljellä. Arvostelukyky ja esimerkiksi henkilökohtaisesta puhtaudesta huolehtiminen ovat säilyneet suhteellisen hyvin. Keskivaikeassa dementiassa potilas sen sijaan tarvitsee säännöllisesti toistuvaa 17

18 ohjausta ja valvontaa. Itsestä huolehtiminen on sattumanvaraista ja päivittäisissä elämäntilanteissa voi tulla vaaratilanteita. Vaikeassa dementiassa potilas tarvitsee jatkuvaa valvontaa, koska päivittäisissä toiminnoissa on niin paljon puutteita. Potilas ei esimerkiksi pysty huolehtimaan henkilökohtaisesta puhtaudestaan, puhe on sekavaa tai henkilö ei puhu ollenkaan. (Sulkava ym. 1994, 16.) Huomioitavaa on, että eri sairaudet aiheuttavat erilaisia dementiaoireita. Tämän vuoksi potilaiden taidot säilyvät eriasteisesti. Koskaan ei tulisi tyytyä pelkkään dementiadiagnoosiin, vaan tulisi selvittää, mikä dementiaoireen aiheuttama sairaus potilaalla on. (Sulkava ym. 1994, 13.) 4.2 Dementiaa aiheuttavat sairaudet Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava tauti. Kaikista keskivaikeasti tai vaikeasti dementoituneista potilaista Alzheimerin tautia sairastaa %. Toistaiseksi ei ole varmuutta Alzheimerin taudin syystä. Tauti etenee hitaasti, tasaisesti ja tietyin tyypillisin vaihein. Vaiheet voidaan jakaa alkuvaiheeseen (kesto 1 3 vuotta), keskivaiheeseen (kesto 2 4 vuotta) ja loppuvaiheeseen (kesto 1 4 vuotta). Taudin eteneminen on kuitenkin yksilöllistä. Taudin tärkeimpänä vaaratekijänä pidetään korkeaa ikää. Ikäryhmässä vuotiaat tautia sairastaa noin kaksi prosenttia, kun taas yli 85-vuotiaista jo joka neljäs. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, 60.) Alzheimerin tautia sairastavan henkilön aivot degeneroituvat eli kuihtuvat. Hermoratoja tuhoutuu ja aivojen tukikudos vähenee. Tällöin lähimuisti alkaa heiketä, asioiden mieleen painaminen vaikeutua ja esimerkiksi ajantaju heiketä. Vähitellen myös paikantaju heikkenee ja henkilö eksyy helposti, hänen on vaikea löytää oikeita sanoja, päivittäiset toiminnot alkavat vaikeutua ja sairaudentunto heikkenee. Lopulta hän on jatkuvan avun tarpeessa yleensä vuodepotilaana. Tällöin myös puhuminen ja puheen ymmärtäminen vaikeutuvat huomattavasti. Pitemmän aikaa sairastettuaan potilas myös laihtuu, vaikka hän saisikin riittävästi ravintoa. (Sulkava ym. 1994, 17 21; Erkinjuntti & Huovinen 2001, ) Vaskulaarinen dementia on toiseksi yleisin dementian syy maassamme. Suomessa se aiheuttaa noin prosenttia dementiasairauksista. Vaskulaarisella dementialla tarkoitetaan erityyppisten verenkiertohäiriöiden aiheuttamaa aivokudoksen vauriota. Syinä ovat siis useimmiten aivoverenkiertohäiriöt, aivoinfarktit, aivoverenvuodot ja aivoverisuonten sairaudet. Vaskulaarista dementiaa sairastavan potilaan oireiden luonne riip- 18

19 puu siitä, missä paikassa aivoja vaurio on ja kuinka laaja se on. Muisti säilyy yleensä paremmin kuin Alzheimerin tautia sairastavilla. Potilailla esiintyy usein puhehäiriöitä, nielemisvaikeuksia, liikkeiden kömpelyyttä ja joskus oireina ovat myös pakkoitku tai pakkonauru. Tunnusomaista taudinkuvalle on, että henkinen suorituskyky heikkenee varsin nopeasti, äkillisesti. Se on myös portaittaisesti pahenevaa. Taudin etenemistä voitaneen hillitä, muta parantavaa hoitoa ei toistaiseksi ole. (Sulkava ym. 1994, 33, 36; Erkinjuntti & Huovinen 2001, 72.) Muita dementiaa aiheuttavia sairauksia ovat muun muassa Lewyn kappale -dementia (10 15 prosenttia kaikista dementiatapauksista) ja frontotemporaaliset degeneraatiot, joilla tarkoitetaan erityisesti aivojen frontaali- eli otsalohkoja vaurioittavia dementoivia sairauksia. Myös Parkinsonin taudissa ilmenee eteneviä muistihäiriöitä. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, ) Muita dementiaan johtavia syitä ovat esimerkiksi tulehdukset, alkoholismi (seurauksena yleensä B12-vitamiinin puutos) ja aivovammojen jälkitilat. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, 60.) On muistettava, että noin 15 prosentilla dementiapotilaista oireiden takana on jokin hoidettava sairaus. Tällaisia aiheuttavat esimerkiksi edellä mainittu B12-vitamiinin puutos, B1-vitamiinin puutos, kilpirauhasen vajaatoiminta, hyvänlaatuiset kasvaimet ja eräät lääkkeet. (Sulkava ym. 1994, 40.) 4.3 Dementoivien sairauksien hoito ja dementoituvan kuntoutusmahdollisuudet Dementoivat sairaudet ovat siis eteneviä aivosairauksia; niihin liittyy hermosolujen tuhoutumista ja samalla hermoverkostojen toimintakyky heikkenee. Mahdollisuudet hoidossa ja kuntoutuksessa kuitenkin ovat lisääntyneet ja tällöin voidaan dementoituvan toimintakykyä ja arkiselviytymistä myös yleensä lisätä. Vaikka parantavaa lääkehoitoa ei olekaan, nykyisellä lääketieteellisellä hoidolla pystytään hidastamaan oireiden pahenemista sekä toimintakyvyn heikentymistä. On tärkeää saada diagnoosi mahdollisimman pian, jolloin myös lääkehoidon nopea aloittaminen parantaa potilaan tilannetta. (Pirttilä 2004, 11, 20.) Pelkkä lääkehoito ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös muunlaista kuntouttavaa toimintaa. Kuntoutuksen tavoitteena dementoituvalla voidaan pitää toimintakyvyn parantamista tai ainakin ylläpitämistä sekä elämänhallinnan ja elämänlaadun lisäämistä. Täytyy muistaa, että dementoituvilla potilailla on aina säilyneitä kykyalueita, joita voidaan hyödyntää kuntoutuksessa riippumatta siitä, mikä dementoiva sairaus on kyseessä. Erit- 19

20 täin tärkeää kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on kuitenkin huomioida sairaustyyppi ja oirekuva sekä sairauden vaikeusaste ja dementoituvan elämäntilanne. Tärkeitä periaatteita kuntoutuksessa ovat sen oikea-aikaisuus ja yksilöllisyys. (Pirttilä 2004, 11 12) Dementoituvien kuntoutus on kehittynyt paljon viime vuosina ja varsinaisen hoidon lisäksi on tullut erilaisia toimintamuotoja, kuten sopeutumisvalmennus, kuntouttava päivätoiminta, toimintakykyä tukeva lyhytaikaishoito, vertaistukitoiminta ja omaisten virkistystoiminta. Dementoituvien kuntoutuksessa voidaan käyttää myös muistikuntoutusta sekä monenlaisia terapiamuotoja, kuten fysio- ja toimintaterapiaa ja erilaisia taideterapioita. (Pirttilä, 2004.) Dementoituvan ihmisen kanssa voidaan järjestää erilaista yksilöja ryhmämotoista toimintaa. Toiminnan tarkoituksena on dementoituvan ihmisen aktivoiminen huomioiden hänen elämänhistoriansa ja yksilöllisyytensä. Kyseisen toiminnan avulla voidaan harjaannuttaa erilaisia asioita, kuten dementoituvan muistia, keskittymiskykyä, kielellisiä kykyjä, aisteja sekä sosiaalisia taitoja. (Haikarainen, Heimonen & Raatikka1997, 82.) Dementiapotilaille sopivia kuntoutusmenetelmiä on kuitenkin tutkittu varsin vähän, samoin niiden vaikuttavuutta. Tässä on varmasti yksi syy siihen, että dementiapotilaiden hoidossa kokonaisvaltainen, suunnitelmallinen kuntoutus jää vielä varsin vähäiseksi. Kuitenkin, jo nykytiedonkin mukaan, suunnitelmallinen kuntoutus tulisi kuulua osaksi dementiapotilaan hoitoa ja elämää. (Pirttilä 2004, ) Kuvaan seuraavassa luvussa joitakin kuntouttavia, vuorovaikutukseen perustuvia menetelmiä, jotka sopivat dementiatyöhön. 5 VUOROVAIKUTUKSELLISIA MENETELMIÄ DEMENTIATYÖSSÄ 5.1 Psykososiaalinen työ ja vuorovaikutuksellinen tukeminen Sosiaali- ja terveysalalla käytetään hyvin monenlaisia käsitteitä kuvaamaan vuorovaikutuksen avulla tapahtuvaa auttamistyötä asiakassuhteissa. Psykososiaalisella työllä tarkoitetaan työtä, jossa kohteena ovat yksilön tai ryhmien psyykkiset ja sosiaaliset kysymykset. Ongelmien tarkastelussa huomioidaan ihmisen ympäristö ja siinä olevat vuoro- 20

21 vaikutusmahdollisuudet. Psykososiaalista työtä ei aina voi erottaa psykoterapiasta. (Ahonen-Eerikäinen 1994.) Vilen, Leppämäki ja Ekström (2002, 11 29) käyttävät käsitettä vuorovaikutuksellinen tukeminen (englannin kielessä counselling ). Muita suunnilleen samaa tarkoittavia käsitteitä, joita on käytetty, ovat esimerkiksi ohjaaminen, counching-työ, keskusteluhoito, keskustelutyö, tukiviestintä ja terapeuttinen työskentely. Eri sosiaali- ja terveysalan ammatti-ihmiset käyttävät näitä hyväkseen työssään eli he pyrkivät ammatillisten valmiuksiensa pohjalta tukemaan asiakasta vuorovaikutuksellisin keinoin. He eivät anna psykoterapiaa, jollei heillä ole siihen koulutusta, mutta vuorovaikutuksellisella tukemisella he voivat auttaa ihmisiä löytämään omia voimavarojaan, tunnistamaan tarpeitaan ja sen kautta lisäämään elämänhallintaansa. Tärkeää työskentelytavassa on yhdessä kokeminen ja kokemusten jakaminen. Sitä voidaan toteuttaa yksilön kanssa keskustellen tai toimien tai vaikkapa vertaisryhmissä. Asta Suomi (2003b, 122) esittelee puhe- ja tunnetyön käsitteen. Sen käsitteen perustana on ajatus, että puhetyö rakentaa ja eheyttää identiteettiä. Se sisältää myös näkemyksen, että puheessa on aina tunnemaailma läsnä, mutta lisäksi tunteita on mahdollista kokea ja ilmaista ilman puhetta. Aiemmin ajateltiin, että puhetyö koskettaa vain ymmärtäviä ja puhuvia asiakkaita. Nyt korostetaan päinvastoin sitä, että puheen ja tunteen käyttö kohtaamisessa on erityisen tärkeää juuri silloin, kun asiakas on puhumaton. Tämä on erittäin tärkeä muutos ajattelussa. Toki aina puheen tukea antava merkitys on tärkeää asiakkaalle, mutta erittäin tärkeää esimerkiksi juuri silloin, kun asiakas on niin pitkälle dementoitunut, ettei hän kykene puhumaan. Tunteet ja se sävy, millä tavalla asiakkaalle puhutaan, liittyvät juuri olennaisesti tähän, koska dementoituneella tunnekokemukset säilyvät hyvin pitkälle sairauden etenemisestä huolimatta. He pystyvät tunnistamaan äänensävyjä ja erilaisia tunnekokemuksia. Nämä kokemukset vaikuttavat heidän tunnetilaansa siten, että ne voivat joko auttaa dementoitunutta henkilöä tuntemaan olonsa turvalliseksi tai päinvastoin ympäristö ja siinä toimivat ihmiset voivat olla jollakin tavalla uhkaavia ja aiheuttaa dementoituneille lisää joko epävarmaa tai negatiivista oloa ja käyttäytymistä. Dementia tulee konkreettisimmin esille juuri jokapäiväisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja näin ollen dementiatyössä korostuu vuorovaikutuksen laatu dementoituvan vanhuksen kanssa (Koskinen ym.1998, 173). 21

22 Suomen (2003b, ) mukaan asiakkaan kanssa käytävä keskustelu voi olla johonkin hyvin konkreettiseen asiakkaan tilanteeseen liittyvää, jolloin keskustellaan asiakkaan voinnista, elämäntilanteesta, muistellaan elämää ja niin edelleen. Samalla voidaan kerätä tietoa ja suunnitella palveluita. Puhe- ja tunnetyötä ei voi määrittää erilliseksi vanhustyön menetelmäksi, vaan se liittyy muihin menetelmiin, kuten muistelutyöhön, verkostotyöhön tai muuhun vanhustyöntekijän tekemään työhön. Puhe- ja tunnetyötä ei kuitenkaan tulisi arkipäiväistää seurusteluksi ja unohtaa sitä vanhustyöstä pois. Monesti vanhustyö on niin tehostunutta, ettei tällaiselle identiteettiä rakentavalle ja ylläpitävälle työlle tahdo jäädä riittävästi aikaa. 5.2 Toiminnalliset menetelmät Kuten aiemmin on tullut esille, vanhustyössä toimii monia toimijoita ja eri ammattikuntien edustajia, joiden yhteinen tavoite on se, että vanhuksella olisi mahdollisimman hyvä olo ja vointi ja hän pystyisi elämään mahdollisimman hyvää elämää sekä käyttämään omia voimavarojaan sen toteuttamiseksi. Asia voitaneen näin pelkistäen sanoa kaikkien toimijoiden näkökulmasta. Suomen (2003a, 107) mukaan sosiaaligerontologisessa vanhustyössä on työmenetelmiä, jotka eivät ole vielä vakiintuneet. Monet niistä voivat olla tuttuja hoitotyön tai toimintaterapian puolelta, toiset taas terapia- tai sosiaalityöstä. Tämä osaltaan tuo esille juuri sitä, että vanhustyössä on monia eri ammattikuntia tai viitekehyksiä, joiden mukaan toimitaan. Seuraavassa esittelen joitakin tällaisia työmenetelmiä. Usein niitä käytetään esimerkiksi dementiaa sairastavilla vuorovaikutuksen välineenä, mutta lisäksi ne vahvistavat sosiaalista identiteettiä ja toimintakykyä ja erityisen tärkeää niissä on sosiokulttuurinen ja voimavaralähtöinen näkökulma (Suomi 2003a, 107; Koskinen ). Edellä mainittu puhe- ja tunnetyö voidaan nähdä yhtenä tällaisena menetelmänä. Seuraavassa tarkastelen lähemmin muistelutyötä ja musiikin käyttöä dementiatyössä. Monia muita menetelmiä voidaan myös käyttää, kuten kuvataidetta tai draamaa. Tässä tarvitaan työntekijän innostusta ja mielikuvitusta menetelmien kehittämiseksi ja aikaa sen toteuttamiseen. 22

23 5.2.1 Muistelutyö Sinikka Hakonen (2003, 130) korostaa Colemanin (1994, 8) näkökantaa, jonka mukaan jokaisen ihmisen omaelämäkerta ja elämäntarina ovat ainutlaatuisia. Hakonen (2003, 130) kuvaa muistelua niin, että se voi olla joko spontaania, hyvin arkisissakin tilanteissa syntyvää tai se voi olla erityinen ammatillinen työmuoto. Muistelun päämääränä tai lähtökohtana on stimuloida ja motivoida asiakasta muistelemaan kiinnostavia aiheita. Muistelua voidaan tehdä yhden asiakkaan kanssa tai ryhmissä. Jos puhutaan ammatillisesta työmuodosta, muistelu on myös tavoitteellista, pitkäjänteistä toimintaa. Muistelulla on tärkeä merkitys. Muistelussa korostuu voimavaralähtöinen ajattelu. Nähdään tärkeänä ylläpitää elämän merkityksen jatkuvuutta ilman, että ikääntyminen nähtäisiin vain negatiivisina muutoksina ja ongelmina. Muistelutyö ikään kuin rakentaa siltaa menneisyyden ja nykyisyyden välille. Esimerkiksi kodin muutoksissa ihmiset kaipaavat entistä kotiaan, asuinympäristöään ja niihin liittyneitä ihmisiä. Elämäntilanteen muutoksissa muistelusta saa voimavaroja. Muisteleva ihminen voi tuntea itsensä arvostetuksi oman tarinansa kertomisen ja kuulemisen kautta. Muistelu tuo vanhuksen oman äänen kuuluviin ja tällä tavoin ylläpitää ja lisää hänen voimavarojaan ja itsemääräämistään. Muistelu myös rohkaisee ihmistä luomaan uusia sosiaalisia suhteita ja säilyttämään entisiä. (Hakonen 2003, , Faith Gibsonia 1994 mukaillen.) Olen itsekin käyttänyt muistelua pienimuotoisesti työskennellessäni dementoituneiden vanhusten parissa. Käytettäessä muistelua työmuotona, siinä täytyy huomioida muutamia asioita. Täytyy huomioida vanhuksen dementoitumisen aste, sekä ryhmissä tehtävässä muistelutyössä se, ettei ota liian monta vanhusta samaan ryhmään ja huomioi sen, ketkä sopivat samassa ryhmässä toimimiseen. On myös muistettava se, että kaikki vanhukset eivät välttämättä halua muistella, eikä ketään voikaan siihen pakottaa Musiikin käyttö Musiikkia voidaan käyttää vuorovaikutuksellisen tukemisen välineenä. Musiikkia voidaan käyttää monella eri tavoin, eikä sitä työssään käyttävän tarvitse olla muusikko, vaan kiinnostus musiikkiin riittää. Markkanen (1992, Vilenin, Leppämäen ja Ekströmin 2002, 223 mukaan) jakaa musiikkiterapian harjoittamisen kolmeen erilaiseen tasoon, jotka ovat: toiminnallinen, tukea antava ja paljastava eli persoonallisuutta muokkaava. 23

24 Toiminnallisella tasolla tarkoitetaan sitä, että musiikin avulla korvataan passiivinen olotila mielekkäällä toiminnalla, esimerkiksi musiikin soittamisella. Tukea antavassa musiikkituokiossa pyritään synnyttämään positiivisia tunnekokemuksia ja yleensäkin laajentamaan tunne-elämää. Tavoitteena voi olla myös jonkin kognitiivisen osa-alueen tukeminen, kuten muistin parantaminen. Ilman terapiakoulutusta olevan työntekijän kannattaa pysytellä kahdessa ensimmäisessä tasossa, koska muuten voi saada vahinkoa aikaan. Musiikki voi avata monenlaisia tuntemuksia hyvinkin voimakkaasti ja tällöin täytyy osata toimia tilanteessa oikein, ettei aiheuteta asiakkaalle vahinkoa. Vilen, Leppämäki ja Ekström (2002, 231) esittävät Jukkolan (1999) kokemuksia hänen toteuttamastaan musiikkiterapiasta vanhainkodissa. Jukkolan kokemusten ja hoitohenkilökunnan havaintojen pohjalta dementoituneiden levottomuus-, depressio- ja vaelteluoireet vähenivät huomattavasti musiikkiterapian myötä. Taipaleen (1998, 71) mukaan musiikilliset valmiudet säilyvät dementoituneilla hyvin pitkään ja monet heistä pystyvät laulamaan mukana vanhoja, kauan sitten oppimiaan lauluja, vaikka eivät juuri muuten pystyisi tuottamaan enää puhetta. Itse olen huomannut saman asian työskennellessäni dementiayksikössä. Varsinkin laulaessamme joitakin vanhoja kansanlauluja tai muita vanhuksille tuttuja lauluja, hyvinkin pitkälle dementoituneet henkilöt ovat olleet mukana ja pystyneet laulamaan monia säkeistöjä ulkoa. Itse musiikkituokio ja sen vuorovaikutuksen laatu täytyy sopeuttaa dementiatasoon eli siihen toimintakykyisyyteen, mikä dementoituneella on jäljellä. Lievästi dementoituneet kykenevät myös keskustelemaan. Musiikki voi aktivoida heitä keskustelemaan nuoruudestaan, rakastumisestaan, perheestään ja lapsistaan, mutta ehkä myös vaikeista asioista. Keskivaikeasti dementoituneilla musiikin osuus on olennaisempi, vaikka keskusteluakin voi musiikin pohjalta vielä syntyä. Vaikeasti dementoituneet voivat osallistua oman kykynsä mukaan, kuuntelemalla ja vaikkapa hyräilemällä. Monesti dementoituvat vanhukset haluavat laulaa samoja tuttuja lauluja yhä uudestaan. Muistamisen ilo tuo ikääntyneelle tyytyväisyyden ja itsevarmuuden tunnetta (Vilen, Leppämäki & Ekström 2002, ). Samoin vuorovaikutus ja yhdessä olo toisten kanssa sekä ohjaajan antama huomio tuovat dementoituneelle turvallisuuden tunnetta ja tunnetta siitä, että hänestä välitetään, että hän on tärkeä. Musiikki tuo dementoituneelle elämyksiä, jotka vaikeasti dementoitunutkin pystyy tunnistamaan, koska tunnetilat ja elämykset säilyvät kaikkein pisimmälle dementoituneiden muistissa. 24

25 6 TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN TOTEUTTAMINEN 6.1. Tutkimusmenetelmä Valitsin aineistonkeruumenetelmäksi laadullisen haastattelututkimuksen ja tarkemmin teemahaastattelun. Siinä haastattelu etenee yksityiskohtaisten kysymysten sijaan tiettyjen teemojen varassa. Valitsin tällaisen menetelmän sen vuoksi, että saisin tutkittavien äänen paremmin kuuluviin. Teemahaastattelussa korostuu haastateltavien tulkinnat asioista ja heidän eri asioille antamansa merkitykset. Olennaista on myös se, että merkitykset syntyvät vuorovaikutuksessa. (Hirsjärvi ja Hurme 2001, 48.) Tutkimusmenetelmää valitessani ajattelin, että tutkimusaiheeni gerontologinen sosiaalityö dementiaa sairastavien vanhusten parissa on sen verran vähän tutkittu aihe, että teemahaastattelun avulla voisin saada tutkittavat tuottamaan itse tietoa mahdollisimman paljon. Eskolan ja Vastamäen (2001) mukaan teemahaastattelun aihepiirit, teema-alueet, on etukäteen määritelty, mutta menetelmästä puuttuu kuitenkin strukturoidulle haastattelulle olennainen kysymysten tarkka muoto ja järjestys. Haastatellessaan tutkija siis varmistaa, että kaikki etukäteen suunnitellut teemat käydään haastattelussa läpi, mutta niiden järjestys ja laajuus vaihtelevat haastattelusta toiseen. Kyseessä on siis eräänlainen keskustelu. Se tapahtuu tosin tutkijan aloitteesta ja tutkijan ehdoilla, ainakin siten, että haastattelussa ohjat ovat tutkijalla. Tarkoituksena on kuitenkin, että tutkija saa vuorovaikutuksessa haastateltavan kanssa selville häntä kiinnostavat, tutkimuksen aihepiiriin liittyvät asiat. Haastattelun teemat voidaan etsiä esimerkiksi kirjallisuudesta. Teemat voidaan johtaa myös teoriasta, jolloin teoreettinen käsite operationalisoidaan eli muutetaan mitattavaan muotoon eli teemahaastattelun kyseessä ollen haastatteluteemoiksi. Haastatteluteemoja valitessa voi käyttää myös niin sanottua luovaa ideointia ja aihepiirin tuntemusta. Itse käytin haastattelun teemoja valitessani useampaakin edellä mainituista tavoista. Ensiksi perehdyin vanhustyöhön ja vanhussosiaalityöhön liittyvään kirjallisuuteen eli aiempiin tutkimuksiin ja niihin teorioihin, joita olen tässä tutkimuksessani käyttänyt. Lisäksi olen käyttänyt hyväkseni kokemustani, jota olen saanut työskenneltyäni vanhusten parissa hoito- ja sosiaalityössä. Haastattelurunkoon teemojen pääotsikot muotoutuivat lähinnä toimintateoreettisen viitekehyksen pohjalta ja näihin teemoihin liittyvät alaotsi- 25

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Tiedosta hyvinvointia 1 Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Rakenteet muuttuvat - kehittyykö kotihoito? TERVE-SOS 21.5.2008 Marjaana Seppänen Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Gerontologisen sosiaalityön

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Gerontologista sosiaalityötä paikantamassa

Gerontologista sosiaalityötä paikantamassa Gerontologista sosiaalityötä paikantamassa Maarit Kairala 31.3.2009 Kemijärvi maarit.kairala (at) poskelappi.fi 1 Gerontologisen sosiaalityön paikantaminen haasteena: Gerontologisen sosiaalityön n asema

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Voimaannuttava hoitoympäristö Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna ini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Esityksessä keskitytään Fyysinen, sosiaalinen ja symbolinen ympäristö Koti on paikka,

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Regina Nurmi KL, yliopettaja, koulutuspäällikkö Vaasan ammattikorkeakoulu Koulutuksen tausta Vaasan amk:n

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

VANTYO 2012-2013. Semester --> S K S K S K S K Yht. Koodi Nimi 210 KFG11A PERUSOPINNOT 20 KFG11A1 Ammattikorkeakouluopiskelu ja

VANTYO 2012-2013. Semester --> S K S K S K S K Yht. Koodi Nimi 210 KFG11A PERUSOPINNOT 20 KFG11A1 Ammattikorkeakouluopiskelu ja KFG11A PERUSOPINNOT 20 KFG11A1 Ammattikorkeakouluopiskelu ja 5 opiskelutaidot KFG11A10197 Opiskelu ammattikorkeakoulussa 3 3 x x KGF11A91003 Yhteistyötaidot 2 2 x x x x x KFG11A2 Kieliopinnot 9 KGF11A0051

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Vanhustyön ko, 210 op

Vanhustyön ko, 210 op KFG11A PERUSOPINNOT 20 KFG11A1 Ammattikorkeakouluopiskelu ja opiskelutaidot 5 KFG11A10197 Opiskelu ammattikorkeakoulussa 3 x x x KGF11A91003 Yhteistyötaidot 2 x x x x x KFG11A2 Kieliopinnot 9 KGF11A0051

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

8. edistää ikäihmisten yhteiskunnallista osallistumista, vaikuttamista ja mahdollisuutta tulla kuulluksi

8. edistää ikäihmisten yhteiskunnallista osallistumista, vaikuttamista ja mahdollisuutta tulla kuulluksi Keskustelu lähti liikkeelle kysymyksestä, mitä kaikkea genoteknologian alaan kuuluu. Hanna Hyttinen alusti aiheesta tuoden esille. Genoteknologian kehittäminen vilkastui 90- luvulla (Hollannista). Nimen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus opas työntekijöille

Ikääntyneiden kuntoutus opas työntekijöille Ikääntyneiden kuntoutus opas työntekijöille Tunnista kuntoutustarve Ohjaa kuntoutukseen Tue toimintakykyä Laatijat: Pikkarainen Aila ja Tikka Pirjo K Lisää tietoa www.kela.fi/kehittamistoiminta_tuloksia

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA Aistikokemuksia vahvistamassa Opinnäytetyö HAMK Sosiaalialankoulutusohjelma Raija-Leena Löövi 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA KESKEISET TEORIAT... 2 2.1 Keskeisiä

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot