Kuulumisia seurakunnasta

Transkriptio

1 Kuulumisia seurakunnasta Kalvolan seurakunnan pääsiäisleh 2015 Katso: minä luon uutta. Nyt se puhkeaa esiin -- ettekö huomaa? Minä teen en auomaahan ja joet kuivuuden keskelle. Jes. 43:19 Toses, toses: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon. Joh. 12:24 1

2 Juhlien juhla! Kuluneen kevätkauden aikana on kinkeriaiheena ollut pääsiäinen. Ylösnousemus on krisllisen uskon keskeisin asia. Ellei Kristus olisi noussut kuolleista, olisi uskomme ja koko seurakuntaelämä vailla pohjaa. Kriskunta on ottanut silminnäkijöiden todistukset Ylösnousseesta historiallisena tositapahtumana ja siihen uskotaan. Usko Jeesukseen merkitsee Paavalin mukaan sitä, että Jumala on herättänyt uskovatkin yhdessä Kristuksen kanssa ja antanut toivon taivaaseen pääsemisestä. Pääsiäinen ei ole vain kaunis, keväinen juhla, jolloin muistellaan kerran Jerusalemissa tapahtuneista asioita. Pääsiäinen on nykyhetken asia. Kristty voi ajatella todeksi omalla kohdallaan sen, mitä Jeesus vastasi uskoon tulleelle risnryövärille Golgatalla: Toses: jo tänään olet minun kanssani paraisissa. (Luuk. 23: 43) Milloin tahansa tulee aika siirtyä tästä ajasta ikuisuuteen, kristty saa lohduttautua Jeesuksen lupauksella: Jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden. (Joh. 11:40) Meidän elämäämme varjostaa syn. Se tekee meidät niin heikoiksi, että jos meidän olisi itse ansaittava pelastus itsellemme, se olisi yhtä suuri ihme, kuin jos kuollut nousisi omin voimin haudasta. Omin voimin ei kukaan pääsisi ikuiseen elämään. Jumala teki pelastumisen meille mahdolliseksi. Hänen hyvyyttään on, että hän ei jättänyt meitä omaan avuttomuuteemme. Hän ei halua yhdenkään ihmisen joutuvan kadotukseen. Hänen oikeudenmukaisuuttaan on, että hän ei katso syntejä läpi sormiensa. Vääryydet on sovitettava ja velat maksettava. Meidän olisi pitänyt itse määrättyä oikeudenmukaisuusperiaatetta noudattaen maksaa omat synvelkamme. Ihmiseksi tulleena Jumala kärsi kuitenkin meidän puolestamme. Jeesus ei kuollut ainoastaan ruumiillises. Hän sai kärsiä sen vaivan, joka on seurausta siitä, kun synen tähden heitetään pois Jumalan edestä. Evankeliumi ei pääty kuitenkaan Golgatan tapahtumiin. Juhlien juhla alkoi pääsiäisaamun ilosanomalla. Jumalan uusi luomisteko alkoi Jeesuksen tyhjältä haudalta. Se on takeena siitä, että me kerran nousemme haudastamme, kun Jumala herättää kaikki kuolleet ja saamme katoamattoman hahmon. Hauta ei ole kaiken päätepiste. Jeesukseen uskoessamme me voimme jo nyt elää ikuista elämää, vaikka se täydellises toteutuu vasta ylösnousemuksessa. Pääsiäinen muistuttaa perille pääsemisestä. Joskus on ajateltu, että pääsiäinen suomalaisena nimityksenä merkitsee pääsemistä paastoajan rajoituksista. Laskiaisena laskeudutin paastoon ja pääsiäisenä saain vapautua siitä. Tällainen ajattelutapa kiinnittää huomion kuitenkin sivuasioihin, siihen, mitä ihmiset saavat aikaan. Raamattu sanoo, että pelastus ei perustu meidän tekemisiimme. Armosta teidät on pelastettu. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. (Ef. 2:8-9) Jeesus esi Jerusalemiin saapuessaan, mitä hänelle tulee tapahtumaan. Pilkan, häväistyksen, kärsimyksen ja risnkuoleman jälkeen alkaa uusi elämä, jota ei varjosta enää kuolema. Oleellista oli, että hänellä oli päämäärä, jota koh hän kulki. Hän oli varma siitä, että hän ei ole saalis, jonka kuolema saa pitää omanaan. Päinvastoin hän voittaa omalla kuolemallaan kuoleman. Me, jotka luonnostamme olemme kuoleman otteessa, emme voi sitä voittaa, mutta Jeesukseen uskoessamme me saamme voiton. Jumalan laupeus on kuitenkin niin runsas ja hän rakas meitä niin suures, että hän teki meidät, rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa. (Ef. 2:4-5) Vapahtajan siunaamaa juhla-aikaa Sinulle toivottaa Ant Herkkola 2

3 Kevät Kevään tuoksu on jo ilmassa. Sen saattoi haistaa he maan paljastuttua. Luonto on kuin kuollut talvella ja keväällä on ihmeellistä seurata elämän heräämistä. Ihan kuin meitä ihmisiäkin kutsuttaisiin uudistumaan, heittämään kaikki vanha nuhraantunut pois ja pukeutumaan uuteen pukuun. Muistan lapsena, kuinka oli hienoa kierrellä luonnossa ihmettelemässä purojen solinaa ja todeta ojan varsilla ensimmäiset leskenlehdet ja rentukat. Ja, kun pitkään lumen ja jään alla ollut sivue koini aukeni, oli hienoa ajaa pyörällä sitä kuin taivas olisi auennut. Luonnon kirkossa kulkiessa saamme ihastella Jumalan suuruutta ja rukouksessa tuoda oman elämämme hänen eteensä. Jäiden lähdettyä järvestä, laineet loiskivat ja tuuli humisee. Voi kokea oman pienuuden ja Jumalan suuruuden. Hiljaisuudessa voi kuulla Jumalan äänen ja saa kokea rauhan, joka tulee Häneltä ja on meidän käsityskykymme yläpuolella. Siunausta pääsiäisen aikaan ja kevääseen! Elisa Peltonen Hiljaisen viikon e Palmusunnuntaina kaipaan pajun sitkeyttä. Koen syyllisyyttä, janoan rohkeutta. Palmusunnuntaina iloitsemme virpojista ja lähdemme matkalle hiljaiseen viikkoon, etäen, että se ei ole helppo e. Pyydämme voimaa ja rohkeutta. Kiirastorstaina kohtaan Sinut viinissä ja leivässä, luomakuntasi anmissa. Kiitos, että saan kohdata Sinut ehtoollisessa, yhteyden ja anteeksiantamuksen ateriassa. Näet kaiken elämääni kuuluvan. Poista kaikki syn ja puhdista minut. Pitkäperjantaina koko maailma kärsii kanssasi. Se oli kärsimyksen ja kuoleman perjantai, siksi voit ymmärtää kaikkia kärsiviä. Lauantaina on aivan hiljaista. Usein tuntuu, että kärsimyksellä ja kuolemalla on voitto. Kaikki on hiljaista. Pääsiäisaamuna aurinko nousee. Koko maailma herää uuteen elämään. Luomakunta ylistää Sinua: Sinä voit kuoleman! Kuolemalla ei ole voittoa. Olet, Kristus, voittanut sen. Miten hieno uunen kaikille pimeydessä ja pelossa oleville.olemme armahdettuja ja lunastettuja. Lähdemme viemään uusta eteenpäin. Pääsiäisviikolla valo tulvii luonnossa ja täyttää sydämeni. Kohtaan Sinut maailman ihmeissä. Kaiken katoavaisen keskellä elämä virkoaa. Lahjoitat minulle ja kaikelle luodulle voimaa. Opeta luottamaan Sinun sanaasi ja näkemään Sinun mahdollisuutesi kaikessa elämässä. Siunaan itseni risnmerkillä. evl.fi/pyhä, Paastonajan ja pääsiäisajan rukouksia 3

4 Yhteisvastuukeräys ajassa mukana Elisa Peltonen Kun Yhteisvastuukeräys ensimmäisen kerran järjestetin keväällä 1950, Suomi oli hiljalleen toipumassa sodan aiheuttamista koettelemuksista. Varoilla tuetin huonokuntoisten asuinrakennusten kunnostusta ja äien virkistystoimintaa. Köyhille kodeille hankitin lehmä tai hevonen, invalidille pyörätuoli tai vanhukselle kunnollinen vuode. Myös lahjakkaita lapsia autetin kouluun. Joka vuodelle valitin erityiskohde, johon varoja suunnatin. Näin tuoin esille erilaisia vaikeuksissa olevia ryhmiä kuten lesket, orvot, työttömät, asunnottomat, kehitysvammaiset, invalidit ja yksinäiset vanhukset luvulla lama-suomessa kukaan ei kyseenalaistanut komaisen avustustoiminnan mielekkyyttä. Keräys vastasikin ajan haasteisiin valitsemalla avustuskohteiksi ylivelkaantuneita, mielenterveyspolaita ja muita sosiaaliturvan leikkauksista kärsineitä. Yleinen asennekasvatus sai yhä tärkeämmän sijan Yhteisvastuukeräyksen tavoitteissa. Tiedotus - ja koulutus materiaalin jatkuvaa kehittämistä ja erityises nuoriin keskittymistä pidetin tärkeänä. Aivan uusia keräystoiminnan muotoja otetin käyttöön kuten esimerkiksi keräyspuhelinnumero ja lahjoitusyhteys Internen kautta luvulla keräyskohteiksi valitin edelleen Suomessa asioita tai ihmisryhmiä, jotka tarvitsevat huomiota. Yksi tällainen kohde oli viime vuonna 2014, saattohoidon kehittäminen. Saattohoito jo asiana sinänsä herät keskustelua. Kuolema ei ole helppo aihe. Tänä vuonna 2015 Yhteisvastuukeräys haluaa kehittää komaassa vapaaehtoistyötä. Sen merkitys aina vain kasvaa. Suurella sydämellä - verkkopalvelu on tähän as toiminut vain isoimmissa kaupungeissa, nyt pyritään laajentamaan se koko maahan. Vapaaehtoisten koulutukseen myös panostetaan. Ulkomainen kohde on Hai, jossa vuonna 2000 maanjäristys tuhosi laajal alueita ja rakennuksia. Nyt autetaan koulutusta, joka on maassa kallista. Yhteisvastuukeräystä 1950-luvulla Yhteisvastuukeräykselle valitin vuonna 1963 ensimmäinen ulkomainen avustuskohde. Jotkut pelkäsivät, että ulkomaisen avustuskohteen myötä keräyksen tuotto pienenisi. Toiset taas uskoivat, että kansainvälinen diakonia toisi uutta innostusta keräystä kohtaan ja lisäisi sen tuottoa. Näin kävikin. Vuoden 1963 tulos kasvoi selväs, samoin vuosina 1965 ja 1967, jolloin ulkomaille menevää osuutta kasvatetin vakiintui linja, jonka mukaan varat käytetin huolellises suunniteltuihin pitkäkestoisiin kehityshankkeisiin muun muassa sairaanhoidon, alkeis- ja ammatkoulutuksen, maanviljelyn ja sosiaalihuollon kehittämisen sekä pakolaistyön alueilla luvulle oli ominaista niin sanottujen kunniattomien keräyskohteiden valinta. Avustettavien joukkoon nostetin alkoholisteja ja vapautuvia vankeja. Keräyksen tehtäväksi nähin huomion kiinnittäminen yhteiskunnan ulkopuolelle jääviin ryhmiin. Lapsia koulussa Hailla. Luukkaan evankeliumin kymmenennessä luvussa kerrotaan, kuinka lainoppinut kysyy Jeesukselta: Kuka sitten on minun lähimmäiseni? Jeesus vastaa kertomalla vertauksen laupiaasta samarialaisesta. Hän osoittaa, että lähimmäinen on se, joka osuu kohdallemme ja tarvitsee apua. Hän kutsuu meitä seuraamaan esimerkkiään ja huolehmaan vähimmistä veljistämme ja sisaristamme. Yhteisvastuukeräys tuo esille avuntarvitsijoita komaasta ja kauempaa. 4

5 Yhteisvastuukeräys Kalvolassa Kalvolan seurakunnassa on listakerääjiä lähinnä haja-asutusalueiden kylissä ja lipaskerääjiä S- marken ovella. Lähimmäistuvan tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen alkuvuoden ja keräykselle on kerätty kolehteja jumalanpalveluksissa ja kinkereillä. Kirkkokuoro esiintyy sunnuntaina 19.4 Yhteisvastuun hyväksi. Summa kertyy pienistä puroista ja tärkeää on myös asiaan liittyvät keskustelut ja tapaamiset, ei ainoastaan raha. Seuraavassa on kahden kalvolalaisen yhteisvastuukerääjän haastattelu. Toinen heistä, Vuokko Vaaramo on kerännyt monia vuosia sitten ja Kaisa Pielä kerää nyt ensimmäistä kertaa. Haastateltavana on Vuokko Vaaramo, eläkkeellä oleva opettaja. 1.Milloin toimit yhteisvastuukerääjänä ja kuinka kauan? Toimin kerääjänä kahdenkymmenen vuoden ajan 1970-ja 1980-luvuilla. 2. Millä alueella Kalvolassa keräsit? Alueenani oli Kyhkysenniemi ja Könnölänmäki. Se oli hyvä alue, lista tuli aina täyteen. Moni oli jo varannut rahan valmiiksi odottamaan kerääjän tuloa. 3.Saitko koskaan kriitstä tai kielteistä palautetta? Vastaanotto oli hyvä ja asiaan suhtaudutin posiivises. Ainoastaan yhdestä taloudesta ei näiden vuosien aikana osallistuttu keräykseen. 4.Miten koit kerääjänä toimimisen? Halusin olla mukana auttamassa ja jutella ihmisten kanssa. 5. Mitä ajattelet Yhteisvastuukeräyksestä? Se on yksi tärkeimmistä keräyksistä. Sen avulla saadaan paljon hyvää aikaan. 6. Tuleeko joku vanha muisto mieleesi keräykseen liittyen? Ennen minua samaa aluetta keräsi uskollises Taimi Lehvehmas. Hän keräsi varmaan saman ajan kuin minä. Hänen innoittamanaan lähdin keräämään. 7. Nykyään listakeräys on vähäisempää, lipaskeräystä on ja muita keräysmuotoja. Mitä siitä ajattelet? Se on valitettavaa, koska listakeräyksellä saadaan paras tulos. Kiitos Vuokolle haastattelusta! 5

6 1. Kerro itsestäsi, kuka olet ja millainen on nyt elämänlanteesi? Nimeni on Kaisa Pielä ja asun Taljalassa. Perheeseeni kuuluu aviomies Hannu sekä 3- ja 1- vuoaat tytöt Tuuli ja Elsa. Pihalla haukkuu karjalankarhukoira Wiima. Muumme Eurasta vuosi sitten asumaan tänne mieheni kopaikkaan ja asumme nyt kolme polvea samassa pihapiirissä, mummulaan on lyhyt matka. Olen tällä hetkellä hoitovapaalla. 2. Olet mukana Yhteisvastuukeräyksessä listakerääjänä. Kuinka tuttu asia Yhteisvastuu on sinulle ennestään? Yhteisvastuukeräys on tuttu marketen auloissa päivystävistä lipaskerääjistä. Sen tarkemmin en ole aikaisemmin aiheeseen tutustunut. 3. Mitä ajattelet tämän vuoden keräyskohteista? Kohteita on varmas vaikea valita koska avun tarpeessa olevia on niin paljon. Lapsien auttaminen ja koulutuksen edistäminen on tärkeää, se luo kivijalan kaikelle. Olisi mukava jälkeenpäin etää miten kohteissa on avustuksilla saatu aikaan etenkin nyt kun itse mukana kerääjänä. Komaassa tehtävän vapaaehtoisverkoston kasvattaminen ei varmaan ole helppo homma, ihmisten vapaa-ajasta kun on koko ajan kilpailemassa yhä useampi taho. 4. Yhteisvastuukeräys kuuluu seurakunnan diakoniatyöhön. Miten muuten olet mukana seurakunnan toiminnassa ja mitä se sinulle merkitsee? Vanhempi tytär käy kolmevuoaiden kerhossa ja molempien tyttöjen kanssa ollaan välillä käyty Tuijan kehossa eli perhekerhossa. On mukavaa että pienelläkin paikkakunnalla on mukavas ohjelmaa kohoidossa oleville lapsille vanhempineen. 5. Pääsiäinen, krisllisen kirkon suuri juhla lähestyy, mitä se merkitsee Sinulle? Keväällä valoa tulvii päivä päivältä enemmän, energisyys lisääntyy ja meno kiihtyy kesää koh. Pääsiäinen tuo mukavan hengähdystauon kiihtyvään rytmiin. Pääsiäisessä mukavaa on se että sitä voi viettää omalla tavallaan ja vaikka joka vuosi erilaises, tradiot eivät velvoita. Tänä vuonna saan varmas innokasta seuraa pääsiäisaskarteluihin vanhemmasta tytöstä. Mukavaa on myös aina pääsiäisen aikaan nauta uudelleen syntyvästä luonnosta! Kiitos haastattelusta! Taivaan Isän siunaamaa kevättä ja pääsiäistä sinulle! Perhetapahtuma Su klo Aloitamme perhejumalanpalveluksella kirkossa. Sen jälkeen ruokailu ja toimintapisteitä koko perheelle seurakuntatalolla. Tervetuloa koko ajaksi tai vain hetkeksi! Tapahtuma on ilmainen. 6

7 Evankeliumi kaikille ja kaikkialle Tuomo Saarikko Jeesus sanoi: Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. (Mark. 16:15) ja siitä lähen Jeesuksen seuraajat ovat lähteneet lähelle ja kauas kertomaan Jumalan rakkaudesta ja Jeesuksen pelastustyöstä. Edelleen on maita, joissa evankeliumia ei ole julistettu ja täällä Suomessakin lisääntyy se joukko, joka ei ole evankeliumia kuullut. Fyysinen lähteminen on nykyäänkin tärkeää mutta myös kosohvalla istuen voi toteuttaa. Jeesuksen käskyä. Nimittäin suuri osa maailman ihmisistä on tavoitettavissa Internen kautta. Eikä Interneä tule jättää kaikkien muiden leikkikentäksi, vaan kristtyjen on oltava siellä mukana mutta viisaas. Jeesus sanoi myös: Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset. (Matt. 10:16) Kuvat ja videot ovat kiinnostavia ja nopeampia katsottavia kuin teksn lukeminen. Niiden kautta voi jakaa muistoja nuortenilloista, leireistä ja tapahtumista. Eikä kuvien tarvitse olla pelkkiä muistoja, vaan niillä voi olla kertoa jotain olennaista elämästä, uskosta tai Jumalasta. Siihen tarkoitukseen Instagram-kuvapalvelu on erinomainen. Pelkän yksipuolisen edottamisen lisäksi on hyvä päästä vuoropuheluun ihmisten kanssa. Olen ollut hyvin iloinen nuorisotyön Ask.fm -sivustosta, johon ihmiset voivat jättää kysymyksiä nimellä tai nimettömäs. Osaan kysymyksistä on helppo vastata mutta joskus joutuu tekemään enemmän selvitystyötä. Kysymykset ovat käsitelleet lempiruokia ja -elokuvia mutta suurimmassa määrin hengellisiä asioita: miten pääsen Taivaaseen, miksi Jumala ei aina auta, mitä tapahtuu, jos tekee itsemurhan. Seurakuntamme nuorisotyössä Facebook on ensisijainen ja nopein edotusväline. Nuorisotyön ilmoitukset tavoittavat n ihmistä viikoittain eli näin moni ihminen on ainakin selannut seurakunnan ilmoituksen ohi. Vaikka nessä näkyminen ja kommunikoin on tärkeää, se ei poista aidon kohtaamisen merkitystä. Yhä useampi ihminen nuori ja vanha kaipaa kuuntelijaa ja tukijaa elämäänsä. Siksi on tärkeää olla siellä, missä ihmiset ovat ja olla valmis kohtaamaan ihmisiä. Joskus ihmisten asiat ovat aivan arkipäiväisiä ja he vain kaipaavat, että joku olisi kiinnostunut ja kuuntelisi. Joskus taas tarvitaan ohjausta ammatauttajan luo. Kuuntelijan ja tukijan tehtävä ei kuulu vain seurakunnan työntekijöille, vaan jokainen seurakuntalainen voi olla Jeesuksen lähetläs. Vaikka se tehtävä tuntuisi ylivoimaiselta, Jeesus on luvannut olla meidän kanssamme jokaisena hetkenä (Matt. 28:20). Pieneen ja suureen tehtävään on hyvä valmistautua rukoillen: Jeesus, sinä olet antanut minulle tärkeän tehtävän. Auta minua tekemään Sinun tahtosi mukaan ja kuljeta minua, minne Sinä haluat. Opeta minua auttamaan toisia ja kertomaan Sinusta. Aamen. 7

8 PÄÄSIÄISEN AJAN TILAISUUKSIA KALVOLAN SEURAKUNNASSA su Palmusunnuntain ehtoollisjumalanpalvelus klo 10 kirkossa. su Hiljaisen viikon alkaessa -laisuus klo 18 seurakuntatalossa. Anne Tuovinen puhuu ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta aiheenaan Ihmisenä ihmiselle. Hän kertoo Kalvolan seurakunnan nimikkoläheten, Rendicin perheen, työstä Kyproksella. Kaija Aittokumpu ja Pälkäneen Ylistyskuoro vastaavat musiikista. Juonto Ant Herkkola. Iltatee lähetyksen hyväksi Pikkuväen pääsiäishartaus klo 10 seurakuntatalossa Hiljaisen viikon istai iltalaisuus klo 18 seurakuntatalossa. Syvennymme hiljaisen viikon sanomaan sanan, laulun ja rukouksen äärellä. Lasse Jussila Hämeen Kansanlähetyksestä, virsisäestykset Reetta Salonen, juonto Ant Herkkola. Iltatee lähetyksen hyväksi. ke 1.4. Hiljaisen viikon keskiviikko iltalaisuus klo 18 seurakuntatalossa. Syvennymme hiljaisen viikon sanomaan sanan, laulun ja rukouksen äärellä. Lasse Jussila Hämeen Kansanlähetyksestä, lähetyssihteeri Arja Inovaara, säestys Reetta Salonen. Iltatee lähetyksen hyväksi. to 2.4. Kiirastorstain ehtoollisiltakirkko klo 18 kirkossa. pe 3.4. Pitkäperjantain jumalanpalvelus klo 10 kirkossa. su 5.4. Pääsiäispäivän ehtoollisjumalanpalvelus klo 10 kirkossa. ma 6.4. Toisen pääsiäispäivän ehtoolliskirkko klo 10 Rimmin rukoushuoneessa. POIMINTOJA KEVÄÄN 2015 TOIMINNASTA Lähimmäistupa ja kirpputori avoinna keskiviikkoisin klo kesäkuun alkuun. Keskiviikkona tuvalla tarjolla hirvisoppaa, tuotto Yhteisvastuukeräykselle! pe Rukousilta klo 17 Kalvolan seurakuntatalossa ja Raamattuluennot klo Kalvolan seurakuntatalossa ja Viikkoehtoollinen klo Kalvolan seurakuntatalossa Kouluun lähtevien siunaus klo Kalvolan kirkossa. Lehden julkaisija: Kalvolan seurakunta Puh Hallintoe Iittala Valokuvat: s. 1 adzica / freeimages.com; s. 2 freebibleimages.org, Joel Milhouse / creaonswap.com; s. 3 hortongrou, teslacoils, xdodo, Marlin2009 / freeimages.com; s. 4 kirjasta Yhteisvastuun ajankuvat, Minna Elo / Kirkkopalvelut; s. 6 ilco / freeimages.com; s. 8 anyone71 / freeimages.com 8