Kokonaisvaltainen finanssipalvelu. Osuustoimintaperusta. Lähellä asiakasta. Parhaat keskittämisedut. Suomalaisuus

Transkriptio

1 OP-Pohjola-ryhmä I Vuosikatsaus 2009

2 Kokonaisvaltainen finanssipalvelu Osuustoimintaperusta Lähellä asiakasta Parhaat keskittämisedut Suomalaisuus Taloudelliset julkaisut Tämä vuosikatsaus sekä OP-Pohjola-ryhmän toimintakertomus ja tilinpäätös muodostavat yhdessä vuoden 2009 vuosikertomuksen. Molemmat julkaisut ovat luettavissa op.fi-verkkopalvelussa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Painettuja julkaisuja voi tilata maksutta op.fi OP-Pohjola-ryhmä Media Julkaisujen tilaukset. Kaikki vuosikertomuksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. OP-Keskuksen tytäryhtiö, NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä noteerattu Pohjola Pankki Oyj, julkaisee oman vuosikertomuksensa. Osavuosikatsaukset 2010 OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjola Pankki Oyj julkaisevat kumpikin vuonna 2010 kolme osavuosikatsausta. Osavuosikatsaukset julkaistaan tammi maaliskuulta , tammi kesäkuulta ja tammi syyskuulta Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ne ovat luettavissa op.fi- ja pohjola.fi-verkkopalveluissa. Paperikopioita voi tilata puhelimitse numerosta tai sähköpostitse osoitteesta

3 Sisältö OP Pohjola-ryhmä lyhyesti 2 Pääjohtajan katsaus 4 Vuosi Keskeisiä tapahtumia 9 Toimintaympäristö 12 Strategia 15 Riskienhallinta 18 Omistajajäsenet 22 Vastuullisuuden johtaminen 24 Taloudellinen vastuu 27 Ympäristövastuu 30 Sosiaalinen vastuu 32 Katsaus tuote- ja palvelukehitykseen 38 Asiakkaat ja palveluverkko 40 Pankki- ja sijoituspalvelut 42 Henkivakuutus 47 Vahinkovakuutus 52 Pohjola lyhyesti 56 OP Pohjola-ryhmän rakenne ja hallinto 60 OP Keskuksen hallintoneuvosto 64 OP Keskuksen organisaatio 65 OP Keskuksen johtokunta 66 Yhteystiedot 68 OP pohjola-ryhmä VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNOT RAKENNE JA HALLINTO

4 OP Pohjola-ryhmä lyhyesti Suomen suurin finanssiryhmä tarjoaa asiakkailleen maan kattavimman ja monipuolisimman pankki-, sijoitus- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden. OP Pohjola-ryhmän muodostavat 220 osuuspankkia sekä niiden omistama OP Keskus ja sen tytär- ja lähiyhteisöt, joista merkittävin on Pohjola Pankki Oyj. Ryhmän liiketoiminta on jaettu kolmeen segmenttiin, jotka ovat pankki- ja sijoituspalvelut, henkivakuutus sekä vahinkovakuutus. Omistajajäseniä Henkilöasiakkaita 1,3 milj. yli 3,7 milj. Yritys- ja yhteisöasiakkaita Henkilöstöä Pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan toimipaikkoja 583 OP Pohjola-ryhmän toiminta perustuu osuustoiminnallisuuteen, ja ryhmän perustehtävä on edistää omistajajäsenten, asiakkaiden ja toimintaympäristön taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Osuustoiminnan päätavoitteena on tuottaa osuuskunnan jäsenten ja asiakkaiden tarvitsemia palveluja mahdollisimman kilpailukykyisesti. Lisäksi osuuspankkien liiketoiminnan hyöty ja lisäarvo kanavoituu asiakassuhteen kautta omistajajäsenille OP bonuksina ja muina etuina. Osuuspankit Osuuspankki on itsenäinen, paikallista vähittäispankkitoimintaa alueel lisesti harjoittava talletuspankki, jonka omistavat sen asiakkaat. Osuuspankkeja on 220. Yritysmuodoltaan ne ovat osuuskuntia, joissa päätökset tehdään jäsen ja ääni -periaatteella. Pankit vastaavat yhdessä keskusyhteisön kanssa kaikkien OP Pohjola-ryhmän jäsenpankkien veloista ja sitoumuksista. Osuuspankit tarjoavat asiak kailleen nykyaikaiset ja kilpailukykyiset pankkipalvelut. Omistaja jäsenyys antaa mahdollisuuden osallistua pankin hallintoon ja päätöksen tekoon. OP Keskus osk OP Keskus osk (OPK) on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö, OPK konsernin emoyhteisö sekä OP Pohjola-ryhmän muodostaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän johdossa oleva yritys. OPK toimii koko OP Pohjola-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena sekä strategisena omistusyhteisönä. OPK:lla on keskeinen rooli OP Pohjola-ryhmän liiketoiminnan kehittämisessä ja ohjaamisessa. OPK:n suurin tytäryhtiö on Pohjola Pankki Oyj, joka on ryhmän pörssinoteerattu keskuspankki. Muita tytäryhtiöitä ovat esimerkiksi Helsingin OP Pankki Oyj, joka harjoittaa vähittäispankkitoimintaa pääkaupunkiseudulla sekä OP Henkivakuutus Oy ja OP Rahastoyhtiö Oy. Pohjola Pankki Oyj Pohjola Pankki Oyj on OPK:n merkittävin tytäryhtiö. Se on finanssipalvelukonserni, joka tarjoaa asiakkailleen pankki-, varainhoitoja vahinkovakuutuspalveluja. Konserni palvelee yritysasiakkaita Suomessa ja kansainvälisesti tarjoamalla kattavat rahoitus-, sijoitus-, kassanhallinta- sekä vahinkovakuutuspalvelut. Henkilöasiakkaille se tarjoaa vahinkovakuutus- ja omaisuudenhoitopalveluita. Pohjola toimii OP Pohjola-ryhmän keskus pankkina ja hoitaa ryhmän maksu valmiutta sekä kansainvälistä liike toimintaa. Pohjolan A osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Osakkeen omistajia yhtiöllä on Pohjola Vakuutus Oy on Pohjola Pankki Oyj:n tytäryhtiö. Se harjoittaa vahinkovakuutustoimintaa Suomessa ja tarjoaa kattavaa vakuutusturvaa sekä henkilö-, yritys- että yhteisöasiakkaille. OP Pohjola-ryhmän verkkopalvelut ovat op.fi ja pohjola.fi. Osuustoiminnallisuus on pohja aidolle asiakaslähtöisyydelle. 2

5 OP Pohjola-ryhmän rakenne OP-pohjola-ryhmä 1,3 miljoonaa Omistajajäsentä, joista kotitalouksia 90 % 220 jäsenosuuspankkia OP KESKUS OSK Pohjola Pankki Oyj Helsingin OP Pankki Oyj OP Henkivakuutus Oy OP Rahastoyhtiö Oy OP Asunto luottopankki Oyj OP Kotipankki Oyj Vahva suomalainen menestystarina

6 Pääjohtajan katsaus Talouskriisin keskellä olemme vieneet läpi mittavan strategian uudistuksen. Taloutemme on vahvalla pohjalla ja tekemisen suunta viitoitettu. Haluamme olla mukana, kun tämän maan taloutta käännetään nousuun. Vahvan taseemme ja terveen arvopohjamme liikkeenjohdollinen voima korostuu haasteellisina aikoina. 4

7 Takanamme on dramaattinen talousvuosi. Maamme kokonaistuotannon romahdus oli suurempi kuin yhtenäkään vuonna luvun laman aikaan. Vienti putosi neljänneksen ja uutta nousua lähdemme nyt rakentamaan neljän vuoden takaiselta tuotannon tasolta. Tulevaisuutta varjostaa paheneva työttömyys sekä syvenevä julkisen talouden kriisi. Finanssialan näkökulmasta mennyt vuosi oli kaksijakoinen. Talouden romahdus pysäytti pankkiliiketoiminnan volyymi kasvun lähes kokonaan, nosti luottotappiot uudelle tasolle ja käänsi korkokatteet laskevalle uralle. Vastaavasti suotuisa sijoitusympäristö kompensoi merkittävällä tavalla muutoin uhattuna ollutta toimialan tuloskehitystä. Uutta rakentamassa OP Pohjola-ryhmän vahvan peruskunnon ansiosta olemme voineet jatkaa maltilliseen riskinottoon perustuvaa kasvuhakuista liiketoimintaamme. Olemme kriisinkin aikana pystyneet keskittymään myös uuden rakentamiseen. Saimme viime vuoden aikana päätökseen mittavan ja onnistuneen strategiaprosessin. Tämä poikkeuksellisen hedelmällinen työ tehtiin keskellä talousmyrskyä, alati muuttuvassa maisemassa. Kirkastimme omat vahvuutemme ja viitoitimme suunnan kohti uutta nousua. Askelmerkit uudessa strategiassamme perustuvat entistä vahvemmin pankki- ja vahinkovakuutusliiketoiminnan inte graatioon. Siitä ammennamme kasvua pitkälle tulevaisuuteen. Yritys- ja yhteisöpalvelujen painoarvoa nostamme uusien toimintamallien avulla. Osana strategiaa olemme myös päivittäneet kehitys suunnat ryhmän rakenteelle tulevina vuosikymmeninä. Olemme asiakkaitamme varten Niin strategiatyössämme kuin päivittäisessä liiketoimintamme johtamisessa korostuvat syvälle juurtuneet arvomme. Taseemme ohella arvopohjamme on terveen vahva. Vaikeina aikoina näiden tekijöiden yhteinen liikkeenjohdollinen voima on vaikuttava. Osuustoiminta elää ja kantaa 2010-luvulla erinomaisen hyvin. Olemme asiakkaitamme, emme itseämme varten. Vastuullisuus, pitkäjänteisyys ja yhteisöllisyys ovat vahvoja sanoja juuri nyt. Ne ohjaavat luontevasti meitä kestäviin ratkaisuihin. Integraatio tuo kasvua ja vakautta Tuloksemme vuodelta 2009 muodostui kokonaisuutena ja olosuhteisiin nähden ilahduttavan hyväksi. Pankkitoimintaa rasittivat selvästi kasvaneet luottotappiot ja heikentynyt korkokate. Vastaavasti suotuisa sijoitusympäristö siivitti muut tuotot erittäin voimakkaaseen kasvuun. Tuloksemme käyvin arvoin muodostui kaikkien aikojen parhaaksi. Pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan integraatiossamme vuosi 2009 jää historiaan käännevuotena, jolloin osuuspankit nousivat tärkeimmäksi kanavaksi henkilöasiakkaiden vahinkovakuutusten myynnissä. Ristiinmyynti pankki- ja vahinkovakuutustuotteiden osalta on edennyt alkuperäisiä tavoitteitamme paremmin. Olemme antaneet asiakkaillemme lupauksen tarjoamme parhaat keskittämisedut. Tämä lupaus on osoittautunut asiakkaittemme arvostamaksi sekä markkina-asemaamme vahvistavaksi. Menestymiseen tarvitaan yhteistyötä Talousvuodesta 2010 tulee edelleen haastava. Mieltäni rauhoittaa kuitenkin se, että oma toimintamme on hyvin vankalla pohjalla. Vakavaraisuutemme on erinomainen. Luottotappiot eivät näytä nousevan kuin murto-osaan omien varojemme määrästä. Katson luottavaisin mielin tulevaan. OP Pohjola-ryhmän näkymät ovat muita toimijoita tiukemmin sidoksissa tämän maan talouteen. Voimme toimia kasvun mahdollistajana, mutta emme ainoana kansantaloutemme veturina. Markkinaosuutemme huima nousu yritysrahoituksessa viime vuonna on konkreettinen osoitus halustamme ja kyvystämme kantaa vastuuta. Kiitän kaikkia omistajajäseniämme ja muita asiakkaitamme sekä sidosryhmiämme luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä. Samalla kiitän OP Pohjola-ryhmän henkilöstöä ja hallintoväkeä sitoutumisesta toiminnan kehittämiseen. Yhteinen osaamisemme on voimavara, jota tulee vaalia myös tulevaisuudessa. Helsingissä 11. helmikuuta 2010 Reijo Karhinen OP-pohjola-ryhmä 5

8 Vuosi 2009 OP Pohjola-ryhmän tulos ennen veroja, 464 miljoonaa euroa, oli hyvä. Huolimatta luottotappioiden selvästä kasvusta ja korkokatteen supistumisesta tulosparannus oli merkittävä. Suotuisa tuloskehitys selittyy poikkeuksellisen vahvalla muiden tuottojen kasvulla ja maltillisella kulukehityksellä. Tulos ennen veroja parani 25 % Tuotot yhteensä kasvoivat 13 % Kulut kasvoivat 0,8 % Korkokate laski 10,0 % Vakavaraisuus ensisijaisilla omilla varoilla oli 12,6 % Tulos ennen veroja ylitti muiden tuottojen vahvan kasvun ansiosta edellisen vuoden tason selvästi, ja oli 464 miljoonaa euroa (372). Koko vuonna kirjattiin tulosta heikentäviä arvonalentumisia ja käyvän arvon muutoksia yhteensä 417 miljoonaa euroa (278). Sijoitus markkinoiden elpymisen seurauksena tulos käyvin arvoin ennen veroja oli historiallisen hyvä miljoonaa euroa ( 365). Pankkitoiminnan tulos ennen veroja supistui korkokatteen laskun ja luottotappioiden kasvun seurauksena edellisvuodesta, mutta oli suhdannetilanteeseen nähden kuitenkin hyvällä tasolla. Vahinko vakuutustoiminnan vakuutustekninen kannattavuus oli erittäin hyvä, mikä yhdessä sijoitustuottojen kasvun kanssa paransi segmentin kokonaistulosta edellisvuodesta. Vahinkovakuutuksen operatiivinen yhdistetty kulusuhde parani 87,7 %:iin (91,5). Henkivakuutuksen tulos käyvin arvoin ennen veroja oli hyvä eli 194 miljoonaa euroa ( 565). Tulosta ennen veroja pienensivät käyvän arvon rahastosta tehdyt tulosvaikutteiset sijoitusten arvonalentumiskirjaukset. Finanssiryhmän tuotot kasvoivat 13 % miljoonaan euroon (1 823). Korkokate oli miljoonaa euroa (1 189), eli 10 % alempi kuin vuotta aiemmin. Muut tuotot kasvoivat voimakkaasti. Ne olivat 981 miljoonaa euroa (634), eli 55 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Pankkitoiminnan sijoitusten ja kaupankäynnin nettotuotot kasvoivat 202 miljoonaa euroa erityisesti johdannaiskaupankäynnin tuottojen kasvettua. Vertailuvuoden kaupankäynnin nettotuottoihin sisältyi 74 miljoonaa euroa likviditeettireserviin kuuluvista arvopapereista tulosvaikutteisesti kirjattua käyvän arvon laskua. Palkkiotuotot, 496 miljoonaa euroa (433), olivat erityisesti antolainauspalkkioiden kasvun seurauksena edellisvuotta suuremmat. Rahastopalkkiot supistuivat vuotta aiemmasta. Kulut olivat miljoonaa euroa (1 238) eli 0,8 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kulujen kasvu johtui pääosin henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökulujen 4,0 % kasvuun vaikuttivat lähinnä palkkojen vuoden 2008 sopimuskorotukset. Muut hallintokulut sekä liiketoiminnan muut kulut supistuivat yhteensä 15 miljoonaa euroa huolimatta talletussuojarahaston kannatusmaksun 9 miljoonan euron noususta. Omistajajäsenille ja OP bonusasiakkaille maksetut bonukset kasvoivat 7,7 % ja olivat 142 miljoonaa euroa (132). Nettomääräiset arvonalentumiset lainoista ja saamisista kasvoivat 179 miljoonaan euroon (58). Bruttomääräisesti uusia arvonalentumisia kirjattiin 212 miljoonaa euroa eli 130 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtaosa luottotappioista kirjattiin yritysvastuista. Palautuksia vanhoista arvonalentumisista ja arvonalentumiskirjausten peruutuksia oli yhteensä 32 miljoonaa euroa (23). Arvonalentumiset olivat kuitenkin edelleen varsin matalalla tasolla eli 0,32 % luotto- ja takauskannasta (0,11 %). Vahva peruskunto ja riskinkantokyky kantoivat haasteellisen vuoden yli. 6

9 Tulos ennen veroja, milj Korkokate ja muut tuotot, milj OP-pohjola-ryhmä Korkokate Muut tuotot Omat varat, mrd. Luotot ja talletukset, mrd Omat varat Omien varojen vaatimus Luotot (pl. valtion varoista välitetyt) Talletukset Vakuutustoiminnan maksutulon kehitys, milj. Henkivakuutustoiminnan vakuutussäästöt ja sijoitusrahastojen pääoma, mrd Henkivakuutuksen maksutulo Vahinkovakuutuksen maksutulo Sijoitusrahastojen pääoma Perustekorkoiset henkivakuutussäästöt Sijoitussidonnaiset henkivakuutussäästöt

10 Vuosi 2009 OP Pohjola-ryhmän avainlukuja 1 12/ /2009 Muutos* Tulos ennen veroja, milj ,6 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta ,6 Vahinkovakuutus ,7 Henkivakuutus ,9 Asiakkaille myönnetyt bonukset, milj ,7 Oman pääoman tuotto (ROE),% 4,1 5,9 1,8 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 6,0 14,7 20,7 Kulut/tuotot, % (pankki- ja sijoituspalvelutoiminta) Henkilöstö keskimäärin , Muutos* Tase, mrd. 75,7 80,4 6,2 Vakavaraisuus, %** 12,6 12,6 0 Vakavaraisuus ensisijaisin omin varoin, % 12,6 12,6 0 Omien varojen suhde omien varojen vähimmäismäärään*** 1,40 1,58 0,17 Järjestämättömät saamiset luotto- ja takauskannasta, % 0,4 0,4 0 Markkinaosuus, % Luottokannasta 32,0 32,7 0,7 Talletuskannasta 33,8 33,2 0,6 Sijoitusrahastojen pääomista 22,5 23,4 0,9 Henki- ja eläkevakuutuksen vakuutussäästöistä 19,4 20,0 0,6 1 12/ /2009 Muutos* Henki- ja eläkevakuutuksen maksutulosta, % 29,3 25,0 4,3 * Muutos %-yksikköä lukuun ottamatta tulosta ennen veroja, asiakkaille myönnettyjä bonuksia, tasetta ja henkilöstöä keskimäärin, joissa muutos on esitetty prosenttina, sekä omien varojen suhdetta omien varojen vähimmäismäärään, jossa muutos on esitetty suhdeluvun muutoksena. ** Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan. *** Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan. 8

11 Keskeisiä tapahtumia 2009 OP-pohjola-ryhmä Tammikuu OP Pohjola-ryhmän pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan integraatio eteni hyvin, ja tammikuussa yhteisten asiakkaiden määrä ylitti miljoonan. Tammikuussa OP prime laski 3,50 prosentista 3,00 prosenttiin. Markkinakorkojen lasku alensi viitekorkoa kuusi kertaa vuoden aikana, ja viimeisen kerran OP prime laski syyskuussa 1,70 prosenttiin. Kesäkuu Uusi OP Pohjola strategia vahvistettiin OP Keskuksen hallintoneuvoston kokouksessa kesäkuussa. Strategiassa linjattiin OP Pohjolaryhmän kehittämisen pitkän aikavälin suuntaviivat. OP Visa-korttien määrä on kasvanut neljässä vuodessa :sta miljoonaan. Kesäkuussa luovutettiin asiakkaalle miljoonas OP Visa-kortti. Helmikuu OP Keskus osk tarjosi jäsenosuuspankkiensa merkittäväksi sijoituksen lisäosuuspääomaan joulukuussa Merkintäaika päättyi ja lisäosuuspääomaa merkittiin annissa yhteensä 444 miljoonaa euroa. Syyskuu OP Pohjola-ryhmän osuuspankkien asiakaspalvelua puhelimessa ja verkossa hoitava OP Keskuksen Yhteyskeskus voitti Vuoden paras -laatukilpailun suurten yhteyskeskusten sarjassa. Yhteyskeskus sai myös Vuoden Contact Center -tunnustuksen Help Desk Institute Nordic Oy:ltä. Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu OP Pohjola-ryhmän markkina-asema vahvistui myös vaikeassa toimintaympäristössä, ja ryhmä nousi Suomen suurimmaksi finanssiryhmäksi talletusten sekä luottojen markkinaosuuksissa. Pohjola Pankki Oyj:n osakeannissa merkittiin uutta A sarjan osaketta ja uutta K sarjan osaketta. 308 miljoonan euron merkintäetuoikeusanti vahvisti entisestään Pohjolan vakavaraisuutta. Osuuspankkien lukumäärä väheni vuonna Huhtikuussa Kuusjoen, Kiikalan Rekijoen, Kiskon, Perniön ja Salon Seudun osuuspankit sulautuivat ja muodostivat Salon Osuuspankin. Uuden Pielisen Osuuspankin muodostivat puolestaan Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon osuuspankit. Lisäksi Kärsämäen Osuuspankki sulautui Haapaveden Osuuspankkiin joulukuussa, ja sen uusi toiminimi on Pyhälaakson Osuuspankki. Vuoden lopussa osuuspankkeja oli 220. Pohjola laski touko- ja elokuussa liikkeeseen 750 miljoonan euron seniorehtoisen joukkovelkakirjalainan kansainvälisille pääomamarkkinoille. Lainoista toinen on viiden ja toinen kolmen vuoden maturiteetilla. Marraskuu Joulukuu OP Asuntoluottopankki Oyj toteutti marraskuussa 1,25 miljardin euron kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan kansainvälisille pääomamarkkinoille. Laina on kiinteäkorkoinen ja sen kuponkikorko on 3,125 prosenttia. Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen talletuspankkien yhteenliittymistä. Esityksen toteutuessa osuuspankkien yhteenliittymää koskevat säännökset uudistetaan kaikkia talletuspankkien yhteenliittymiä koskevilla säännöksillä. Pohjola Varainhoito Oy ja OP Rahastoyhtiö Oy allekirjoittivat YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet sekä kansainvälisen sijoittajayhteisön Carbon Disclosure Project -asiakirjan. Lakko sulki koko toimialan pankkikonttorit Pankkialan työehtokiistassa päästiin sopuun Maksu- ja luottokortit sekä rahan nosto käteisautomaateista toimivat työtaistelun aikana. Pitkäaikaissäästämistä koskeva lakiesitys (PS laki) hyväksyttiin. Uudistuksen myötä vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta tuttu veroetu laajenee koskemaan myös muuta sidottua pitkäaikaissäästämistä. OP Pohjola-ryhmä tarjoaa uuden lain mukaisia tuotteita ja palveluja huhtikuusta 2010 alkaen. 9

12 Kokonaisvaltainen finanssipalvelu

13 OP Pohjola-ryhmä tarjoaa Suomessa markkinoiden laajimman pankkija vakuutuspalveluiden kokonaisuuden. Valikoima kattaa kaiken, mitä asiakkaat odottavat pankilta sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöltä. Pankki- ja vakuutuspalveluiden integraatiota syvennetään edelleen.

14 Toimintaympäristö Maailmantalous ajautui vuonna 2009 syvimpään talouskriisiin vuosikymmeniin. Finanssikriisin kärjistyminen vuoden 2008 lopulla syöksi maailman eri talousalueet ennen näkemättömän yhtäaikaiseen pudotukseen. Kriisi levisi ympäri maailman rahoitusmarkkinoiden epäluottamuksen ja kansainvälisen kaupan välityksellä. Keskuspankit ja maiden hallitukset reagoivat kriisiin nopeasti. Keskuspankit laskivat ohjauskorot nopeasti lähelle nollaa ja turvasivat rahamarkkinoiden likviditeetin erityisjärjestelyillä. Pankkien varainhankinnan helpottamiseksi useat hallitukset päättivät valtion takauksista pankkien luotonotolle. Suomessa pankit eivät ole turvautuneet valtiontakauksiin. Finanssipolitiikka on ollut yleisesti poikkeuksellisen elvyttävää. Talouden aktiviteetin hiipuessa valtioiden verotulot ovat romahtaneet ja menot työttömyyden nousun myötä kasvaneet. Talouskehityksestä aiheutuvan budjettitasapainon heikkenemisen lisäksi mittavat finanssipoliittiset elvytyspaketit ovat painaneet julkiset vajeet ennätyssuuriksi teollisuusmaissa. Ripeät viranomaistoimet edesauttoivat luottamuksen palautumista rahoitusmarkkinoilla. Maailmantalous osoitti vakautumisen merkkejä jo vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä, ja vuoden jälkipuoliskolla tuotanto kääntyi syvän pudotuksen jälkeen varovaiseen kasvuun teollisuusmaissa. Maailmantalouden kriisin syvin vaihe ohitettiin vuoden 2009 aikana. Vuoden 2010 keskeiset haasteet maailmantaloudessa Vuoden 2010 keskeiset haasteet liittyvät elvytystoimien hallittuun purkamiseen. Epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on edelleen poikkeuksellisen suuri. Rahoitusmarkkinoiden toimintakyvyn palautuminen mahdollistaa erityistoimien asteittaisen purkamisen, ja ohjauskorkojen ensimmäisiä nostoja odotetaan aikaisintaan vuoden loppupuolella. Julkisten talouksien nopea velkaantuminen kriisin aikana rajoittaa hallitusten finanssipoliittista liikkumavaraa. Vuonna 2010 maailmantalouden näkymiä varjostaa epä varmuus yksityisen sektorin kyvystä ottaa vetovastuu tilanteessa, jossa julkisten toimien talouskasvua tukevat vaikutukset väistämättä vaimenevat. Työttömyys on teollisuusmaissa ennätyskorkealla, mikä rajoittaa kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia ja luo talouteen epävarmuutta. Yritysten investointitarpeita hillitsee runsas vapaa tuotantokapasiteetti ja kulutuskysynnän heikkous. Suomen talouden odotetaan elpyvän Kansainvälisen kaupan romahdus iski Suomen talouteen voimalla. Suomen vienti jäi vuonna 2009 noin neljänneksen edellisvuotista pienemmäksi. Myös yritysten tuotannolliset investoinnit supistuivat voimakkaasti ja asuntorakentaminen jatkoi laskuaan. Työllisyyden heikkeneminen varjosti kotitalouksien näkymiä, ja yksityiset kulutus menot kääntyivät laskuun. Vuosi 2009 oli kokonaistuotannon kasvun suhteen yksi kaikkien aikojen huonoimmista. Suomen talouden pudotus tasaantui muiden teollisuusmaiden tavoin vuoden 2009 toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana. Vuoden 2010 odotetaan olevan Suomessa elpymisen aikaa. Sekä yritysten että kotitalouksien luottamus talouteen on vahvistunut. Vientimarkkinoiden piristyminen alkaa vähitellen nostaa vientiä, ja työttömyysuhan väheneminen työmarkkinoiden vakautuessa luo edellytyksiä kulutuskysynnän voimistumiselle. BKT:n määrä*, % Luottamusindikaattoreita Suomessa, saldoluku Lähteet: BEA, Eurostat, Tilastokeskus 3 2 Lähteet: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Muutos edellisestä neljänneksestä * Kausitasoitetut sarjat Yhdysvallat Euroalue Suomi Kotitaloudet Teollisuus

15 Yritysten investointien nousukäänne siirtynee seuraavan vuoden puolelle. Rakennuslupien ja aloitettujen asuntojen määrän kehitys ja asuntomarkkinoiden piristyminen ennakoivat asuntorakentamisen elpyvän vähitellen vuoden 2010 aikana. Talouskasvun odotetaan kääntyvän jälleen positiiviseksi vuonna Inflaatio hidastui vuonna 2009 nollaan. Eniten kuluttaja hintojen nousua hidastivat korkojen nopea aleneminen ja poltto nesteiden hintojen voimakas lasku jo edellisen vuoden lopulla. Vuonna 2010 inflaatio nopeutuu hieman, mutta pysyy edelleen maltillisena. EKP:n ohjauskoron nostojen odotetaan ajoittuvan vuoden 2010 lopulle. Lyhyiden markkinakorkojen odotetaan kääntyvän hitaaseen nousuun jo vuoden 2010 alkupuolella, kun raha markkinoiden likviditeettiä aletaan rajoittaa. Koko vuosi on edelleen keskimääräistä matalampien korkojen aikaa. OP-pohjola-ryhmä Sekä yritysten että kotitalouksien luottamus talouteen on vahvistunut. Korot maltilliseen nousuun 2010 Euribor-korot laskivat vuoden 2009 kuluessa ennätysmatalalle tasolle Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskoron mukana. Euribor-korkojen laskuun vaikutti myös rahamarkkinoiden luottamuksen palautuminen, joka supisti riskilisät finanssikriisiä edeltäneille tasoille. Vuoden 2009 lopussa EKP:n ohjauskorko oli 1,0 prosenttia, 3 kuukauden euribor 0,70 prosenttia ja 12 kuukauden euribor 1,25 prosenttia. Finanssimarkkinoiden kasvu pysyy hitaana Vuonna 2009 pääomamarkkinoiden voimakas elpyminen sekä historiallisen alhainen korkotaso käänsivät Suomen pankkimarkkinat jälleen kasvuun edellisvuoden hidastumisen jälkeen. Osakeindeksit nousivat ympäri maailman voimakkaasti maaliskuun alun pohjatasoiltaan. Suomessa pörssiosakkeiden hintakehitystä kuvaava OMX Helsinki Cap -indeksi nousi yli 60 prosenttia alimmalta tasoltaan. Vuonna 2009 toimialan luottokanta kasvoi hieman, kun asuntoluottojen kysyntä säilyi heikentyneestä talousympäristöstä huolimatta vireänä. Talouden elpymisen ja korkotason maltillisen nousun odotetaan ylläpitävän luottokannan hienoista kasvua myös vuonna 2010, mutta myös kasvun selvään hidastumiseen on syytä Euribor-korot ja EKP:n ohjauskorko, % Pankkimarkkinat yhteensä, mrd. Lähde: Suomen Pankki 6 5 Lähteet: Suomen Pankki, Finanssialan Keskusliitto ja Suomen Sijoitusrahastoyhdistys ry Euribor (3 kk) Euribor (12 kk) EKP:n ohjauskorko Luotot Talletukset Vakuutussäästöt Rahastopääomat

16 Toimintaympäristö varautua. Talouskriisi heijastui jo vuonna 2009 voimakkaasti yritysrahoitukseen, eikä tilanteen merkittävää paranemista ole vielä nähtävissä. Talletuskannan kasvu lähes pysähtyi vuonna 2009 edellisen vuoden voimakkaan kasvun jälkeen, kun erityisesti määräaikaistalletuksista siirtyi varoja muihin säästämiskohteisiin. Rahastopääomat kasvoivat edellisvuoden romahduksen jälkeen voimakkaasti nettomerkintöjen kasvun sekä rahastojen arvonnousun siivittäminä. Pääomamarkkinoiden elpyminen kasvatti myös vakuutussäästöjä. Henkivakuutusyhtiöiden maksutulo kääntyi vuonna 2009 kolmen heikon vuoden jälkeen jälleen kasvuun erityisesti kapitalisaatiosopimuksista saadun maksutulon nousun ansiosta. Pitkä aikaissäästämisen lainsäädännön uudistukseen liittyvä epävarmuus heijastui vuonna 2009 uusien sopimusten kysyntään. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleen pitkäaikaissäästämisen lakiuudistuksen odotetaankin taas vauhdittavan hiljentynyttä eläkesäästämistä. Vahinkovakuuttamisessa vuotta 2009 leimasi pääomamarkkinoiden voimakas elpyminen, joka vahvisti merkittävästi sijoitustoiminnan tuottoja. Talouskriisin odotetaan edelleen heijastuvan toimialan operatiiviseen liiketoimintaan. Taloudellisen aktiviteetin hiljentyessä vahinkojen määrä ja suuruus tyypillisesti pienenevät. Myös vahinkovakuuttamisen maksutulon kasvu hidastui vuonna 2009 muutaman prosenttiyksikön edellisvuodesta. Maksutulon kasvu hidastuu erityisesti yritysvakuuttamisessa työntekijöiden palkkasumman ja yritysten liikevaihdon supistumisen myötä. Merkittävimmät toimialan sääntelyä koskevat muutokset Muutos Tausta / sisältö Vaihe Vakavaraisuussääntelyn kehittäminen Kansainvälinen finanssikriisi käynnisti EU alueella useita luottolaitosten vakavaraisuussäännösten muutoksia. EU parlamentissa keväällä 2009 jo hyväksyttyjen ja 2011 voimaan tulevien vakavaraisuusdirektiivin muutosten lisäksi vireillä on useita muutospaketteja. Vakuutusyhtiöiden uusi vakavaraisuussäännöstö (ns. Solvenssi II) Solvenssi II yhtenäistää vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelyä riskiperusteiseen suuntaan ja mahdollistaa yhtiökohtaiset sisäiset mallit vakavaraisuuslaskennassa. EU hyväksyi Solvenssi II -direktiivin keväällä Kansallisen implementoinnin suunnittelu käynnissä, muutokset tulevat todennäköisesti voimaan vuonna Pitkäaikaissäästämisen verotuksen uudistus Kansallinen muutos, joka laajentaa verovähennysoikeudellisen säästämisen vapaaehtoisten eläkevakuutusten lisäksi talletuksiin, joukkovelkakirjoihin, rahastoosuuksiin sekä osakkeisiin. Lait tulivat voimaan ja uusien palvelujen tarjoaminen on mahdollista alkaen. Kulutusluottojen sääntelyn uudistus Kulutusluottodirektiivin perusteella kuluttajansuojalakiin tulevien muutosten lisäksi muutokset koskevat Suomessa myös asuntoluottoja. Hallituksen esitys annettaneen keväällä 2010 ja muutokset tulevat todennäköisesti voimaan toukokuussa Kansainvälisen finanssivalvonnan kehittäminen Finanssikriisin johdosta kehitetään EU tasolla rajat ylittävää tarkastus- ja valvontatoimintaa ja finanssialan toimijoita ja tuotteita koskevia tiukentavia säännöksiä. Muutokset tulevat todennäköisesti voimaan vuoden 2010 kuluessa ja sen jälkeen asteittain. 14

17 Strategia Kesäkuussa 2009 vahvistettu uusi OP Pohjola strategia kokoaa yhteen ryhmän keskeiset pitkän aikavälin tavoitteet ja niiden saavuttamiseen tarvittavat kilpailuedut sekä kehittämislinjaukset. Strategian perustekijät, eli ryhmän perustehtävä, päämäärä, arvot ja asiakaslupaus, säilyvät ennallaan. Ne edustavat pysyvyyttä ja vakautta sekä toimivat strategian selkärankana. Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet Mittari Tavoite, vähintään Riskinkantokyky Rava-lain* mukainen vakavaraisuus 1,50 Kannattavuus Taloudellisen pääoman tuotto 17,0 % Tehokkuus Tuottojen ja kulujen kasvuero positiivinen OP-pohjola-ryhmä * ) Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annettu laki OP Pohjola-ryhmän perustehtävä kytkeytyy osuustoiminnalliseen perustaan ja viestii ryhmän pitkäjänteisestä ja vastuullisesta toiminnasta asiakkaiden, omistajien ja laajemmin yhteiskunnan hyväksi. Perustehtävän toteutumista vahvistetaan edelleen kehittämällä hallinnointia ja laatimalla ryhmätasoinen yhteiskuntavastuuohjelma. Päämäärä viestii ryhmän voimakkaasta halusta jatkuvasti kehittää tuotteita, palveluja ja asiakaskokemusta tavalla, joka samalla myös tukee ryhmän markkina-aseman vahvistumista. Johtajuutta mitataan markkina-aseman ohella myös laadullisilla tekijöillä, kuten ryhmän yrityskuvalla, työnantajakuvalla ja kokonaisosaamisella. Asiakaslupaus kiteyttää sen, mikä on keskeisintä OP Pohjolaryhmän strategiassa ja liiketoimintamallissa finanssiryhmämme menestys perustuu sille, että kykenemme tarjoamaan asiakkaille konkreettisia hyötyjä keskittämisestä, niin rahallisia kuin palvelun laatuun ja sujuvuuteen liittyviä. OP Pohjola-ryhmän keskeiset tavoitteet ovat toimialaa nopeampi kasvu, maltillinen riskinotto, vahva vakavaraisuus, tehokkuus pääkilpailijoiden tasolla ja riittävä kannattavuus. Kasvu on ollut OP Pohjola-ryhmän strategian ydin koko sen historian ajan. OP Pohjola-ryhmän strategiaprosessit - katkeamaton sarja 1970-luvun alusta lähtien OKO 80 OP 85 OP 90 OP 90:n tarkistus Suunta 2002 OP 96 / OP 96:n tarkistus OP 98 OP 100 OP 100 plus OP 2002 OP 2004 OP 2006 OP Pohjola / / /

18 Strategia Strategian tiivistelmä Perustehtävä Päämäärä Asiakaslupaus Keskeiset tavoitteet Kilpailuedut Edistämme omistajajäsentemme, asiakkaidemme ja toiminta ympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Olemme johtava finanssiryhmä Suomessa. Kasvamme markkinoita nopeammin. Tarjoamme parhaat keskittämisedut. Toimialaa nopeampi kasvu Maltillinen riskinotto Vahva vakavaraisuus Tehokkuus pääkilpailijoiden tasolla Riittävä kannattavuus Kokonaisvaltainen finanssipalvelu Parhaat keskittämisedut Lähellä asiakasta Osuustoimintaperusta Suomalaisuus Integraatio kasvun lähteenä OP Pohjola-ryhmän keskeinen strateginen hanke on pankkija vahinkovakuutusliiketoiminnan integraation syventäminen. Vahinko vakuutukset ovat jatkossa kiinteä osa jokaisen osuuspankin tuote- ja palvelutarjontaa. Ryhmä hakee kasvua ensisijaisesti omasta asiakaskunnastaan kasvattamalla pankki- ja vahinkovakuutusasiointinsa ryhmään keskittäneiden asiakkaiden määrää. Pankki- ja vahinkovakuutuspalvelut yhdistetään asioinnin keskittämiseen houkuttelevaksi palvelukokonaisuudeksi. Kasvu tapahtuu toiminnan jatkuvuus ja kannattavuus turvaten, tehokkuutta jatkuvasti parantaen. Painopistealueita ovat pankki- ja vahinkovakuutusliiketoiminnan integraation hyödyntäminen, yritysasiakasliiketoiminta, varallisuudenhoito ja yksityishenkilöiden vahinkovakuutukset sekä alueellisesti erityisesti pääkaupunkiseutu. Pankki- ja sijoituspalveluissa tavoitellaan markkinoita nopeampaa kasvua. Yritysasiakkaissa kasvun painopiste on keskisuurissa, hyvän rating-luokituksen omaavissa yrityksissä. Henkilöasiakkaissa pääpaino on lisämyynnissä ryhmän nykyisille asiakkaille. Private banking -palveluissa on pitkän aikavälin tavoitteena nousta Suomen johtavaksi toimijaksi. Henkivakuutuksessa pyritään säilyttämään kokonaismaksutulon markkinajohtajuus ja saavuttamaan markkinajohtajuus kaikilla keskeisillä tuotealueilla, joita ovat riskivakuutukset, eläke vakuutukset ja sijoitussidonnaiset säästötuotteet. Vahinkovakuutuksessa kasvetaan markkinoita nopeammin henkilöasiakkaissa tavoitteena on nousta markkinajohtajaksi, yritysasiakkaissa säilyttää markkinajohtajuus, suurasiakkaissa säilyttää vahva asema ja Baltiassa vahvistaa markkina-asemaa pitkällä tähtäimellä. OP Pohjola-ryhmän arvot Arvoihin kiteytyvät ne periaatteet ja toimintatavat, jotka ovat OP Pohjola-ryhmän henkilöstölle kaikkein tärkeimmät. Ne ohjaavat toimintaamme ja päätöksiämme vaikeinakin aikoina, ja yhdistävät meidät ryhmänä ja työyhteisönä. Ihmisläheisyys Vastuullisuus Yhdessä menestyminen OP Pohjola-ryhmä on ihmistä varten. Aito välittäminen asiakkaista ja työyhteisön jäsenistä on lähtökohta toiminnallemme. Toimimme sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti esimerkillisenä ja eettisesti vastuullisena yrityksenä. Vahvan ammattitaidon pohjalta vastaamme palvelujemme laadukkuudesta ja luotettavuudesta. Menestyminen yhdessä asiakkaiden kanssa antaa suunnan toiminnan ja palvelujen kehittämiselle. Toiminta yhtenäisenä ryhmänä lisää turvaa asiakkaille ja parantaa palvelukykyämme. 16

19 Kilpailuedut Markkinoiden laajin pankki- ja vakuutuspalveluiden kokonaisuus sekä alan kattavimmat asiakastiedot. OP-pohjola-ryhmä Vakaa omistuspohja, suomalainen tapa toimia ja tunnesitoutuminen. Suomalaisuus Kokonaisvaltainen finanssipalvelu Parhaat keskittämisedut Toimialan monipuolisin ja palkitsevin keskittämisetukokonaisuus. Kilpailuedut Tutkimusten mukaan OP Pohjola-brändiin liitetään entistä paremmin ryhmän koko tarjooma, niin pankki- kuin vakuutuspalvelut. Osuustoimintaperusta Lähellä asiakasta Vahva osuustoiminnallinen arvopohja, omistajuuden ja asiakkuuden yhtyminen sekä pitkäjänteinen, vastuullinen toiminta omistajien, asiakkaiden ja toimintaympäristön hyväksi. Asiakaslähtöinen toimintatapa, paikallinen päätöksenteko ja kasvollisuus. Brändi OP Pohjola-ryhmän brändin ytimenä on tarjota asiakkaalle ainutlaatuinen pankki- ja vakuutuspalveluiden kokonaisuus, joka helpottaa elämää ja tukee yritysasiakkaan liiketoimintaa. Vuoden 2009 aikana OP Pohjola-ryhmään kuuluva henkilö- ja yritysasiakkaiden vahinkovakuuttaja Seesam Baltiassa päätti ottaa käyttöön ryhmän oranssin liikemerkin ja brändilinjaukset. Suuri ja yhtenäinen ryhmä, joka sitoo brändit yhteen. Luo mielikuvaa koko ryhmän vastuullisuudesta. Asiakkaiden omistama, paikallinen pankki, joka palkitsee omistajajäseniä keskittämisestä OP bonuksilla. Pohjola tuo ryhmään erityisasiantuntemusta ja kansainvälistä osaamista. Rakentaa mielikuvaa turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. OP Pohjola-ryhmän alabrändejä ovat: Kiinteistönvälityspalveluita tarjoava OP Kiinteistökeskus, ammattiliikenteen vakuuttaja A Vakuutus, matkavakuutuksiin erikoistunut Eurooppalainen sekä henkilö- ja yritysasiakkaiden vahinkovakuuttaja Seesam Baltiassa. 17

20 RISKIENHALLINTA OP Pohjola-ryhmän vahva riskinkantokyky, vakaa riskiasema ja vastuullinen toimintatapa luovat turvaa asiakkaille ja tukevat heidän menestystään. Vakavaraisuussuhde ensisijaisin omin varoin 12,6 % Rava-lain* vähimmäismäärän ylittävät omat varat 2,1 mrd. Omat varat / taloudellinen pääoma 1,60 * ) Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annettu laki Riskienhallinnan lähtökohtana ovat OP Pohjola-ryhmän liiketoiminta strategiaan sisältyvät riskienhallinnalliset linjaukset. Kesäkuussa 2009 vahvistetun strategian mukaan ryhmän suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskienhallinnan ja vakavaraisuuden hallinnan tavoitteena on turvata OP Pohjola-ryhmän riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Yksi riskinkantokyvyn tärkeimmistä osatekijöistä on riittävät omat varat. Riskinkantokyky on sitä parempi mitä enemmän pääomia varataan sekä ennalta arvioitujen että odottamattomien riskien kattamiseen ja mitä paremmin ne hallitaan. Riskinkantokyvyn peruspilareita ovat myös luotettava hallinto, sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä pitkäjänteinen vakavaraisuuden hallinta prosessi. tehokas käyttö. Sisäiseen valvontaan kuuluvat myös johdon raportoinnin luotettavuuden ja oikeellisuuden varmistaminen sekä säännösten noudattamisen valvonta (compliance). Riskienhallintaprosessi Riskienhallintaprosessissa tunnistetaan, mitataan ja arvioidaan riskit. Osa prosessia ovat myös riskien rajoittaminen, raportointi ja valvonta. Laadullisia ja muita ei-mitattavia riskejä vähennetään varmistamalla, että OPK:n antamia yleisiä vakavaraisuuden hallintaan liittyviä ohjeita ja menettelytapoja sekä yhteisön ylimmän johdon vahvistamia ohjeita noudatetaan. Mitattavissa olevat riskit rajoitetaan riski- ja valvontarajajärjestelmällä, joka ohjaa toimintaa osuuspankeissa, OPK:n yhteisöissä ja ryhmätasolla. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata OP Pohjola-ryhmän riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. OP Pohjola-ryhmässä varmistetaan yhteisöjen ammatti taitoinen sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukainen johtaminen noudattamalla luotettavan hallinnon periaatteita. Sisäisellä valvonnalla varmistetaan OP Pohjola-ryhmän päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen sekä voimavarojen taloudellinen ja Riskirajamittaristoa kehitetään hyödyntämällä taloudellisen pääoman malleja riskien arvioinnissa ja mittaamisessa. Taloudellinen pääoma on OP Pohjola-ryhmän oma laskennallinen arvio pääoman määrästä, joka riittää kattamaan liiketoimintaan sisältyvät riskit. OP Pohjola-ryhmän merkittävimmät liiketoiminnan riskit pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan luottoriski vakuutus- ja eläkeyhteisöjen sijoitusten luotto- ja markkinariskit vähittäispankkitoiminnan korkokateriski likviditeettiriski vakuutustoiminnan vakuutusriskit ja vastuuvelan korkoriski operatiiviset riskit 18

21 Rava-lain mukaiset omat varat, mrd OP Pohjola-ryhmän vahva riskinkantokyky perustuu kannattavaan liiketoimintaan ja riittäviin omiin varoihin. Riskinkantokyvyn ytimen muodostavat rava-lain mukaiset omat varat, jotka olivat vuoden 2009 lopussa yhteensä 5,8 miljardia euroa. OP-pohjola-ryhmä Rava-lain edellyttämä vähimmäismäärä Vähimmäismäärän ylittävät omat varat Vakavaraisuuden hallintaprosessissa on keskeistä tunnistaa riskit ja arvioida niiden merkitys. Tunnistettujen ja tunnistamattomien riskien realisoitumiseen varataan riittävästi pääomia. OP Pohjola-ryhmässä laaditaan säännöllisesti pääomasuunnitelma, joka sisältää pääomitusta koskevat tavoitteet, varautumissuunnitelman vakavaraisuuden vahvistamiseksi tarvittaessa ja laskelmat pääomien riittävyyden arvioimiseksi. Vakavaraisuutta ylläpidetään ensisijaisesti hyvän kannattavuuden kautta. Ryhmän tuloksen ja vakavaraisuuden kehityksen arvioinnissa käytetään hyväksi muun muassa erilaisia stressitestejä sekä skenaario analyysejä. Stressitesteillä arvioidaan, miten poikkeuksellisen vakavat tilanteet vaikuttaisivat OP Pohjola-ryhmän toimintaan. Skenaarioanalyysejä käytetään erityisesti toimintaympäristön riskien vaikutusten analyysiin. Riskienhallinnan merkitys korostuu vaikeassa toimintaympäristössä Kansainvälisen ja Suomen talouden elpymisestä huolimatta epävarmuus taloudellisen toimintaympäristön ja rahoitus markkinoiden kehityksestä on tavanomaista suurempaa. Maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena finanssitoimialan sääntely on vahvassa murroksessa. Toimintaympäristön epävarmuus, kiihtyvä muutosvauhti ja viranomaisten lisääntyvät vaatimukset vahvistavat riskienhallinnan roolia OP Pohjola-ryhmän liiketoiminnan ohjauksessa. Riskienhallinnalliset linjaukset ohjaavat liiketoiminnan suuntautumista ja ne vaikuttavat myös esimerkiksi hinnoitteluun. Vahvan riskin kantokyvyn säilyttämiseksi OP Pohjola-ryhmässä pyritään minimoimaan riskien kehittyminen mahdollisimman tehokkaasti. Samanaikaisesti suunnataan katse tulevaisuuteen ja tuetaan asiakkaita matkalla uuteen nousuun. 19

22 Osuustoimintaperusta

23 OP Pohjola-ryhmän toiminnalle antaa suunnan vahva osuustoiminnallinen arvopohja. Omistajuus ja asiakkuus yhtyvät. Pitkäjänteinen ja vastuullinen toiminta koituu omistajien, asiakkaiden ja toimintaympäristön hyväksi. Perustehtävä on kestävän taloudellisen menestyksen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen.

24 Omistajajäsenet OP Pohjola-ryhmä on asiakkaitaan varten. Ryhmällä on 4,1 miljoonaa asiakasta, joista 1,3 miljoonaa on omistajajäseniä. Osuustoimintayrityksen omistajajäsenet ovat mukana kehittämässä pankin palveluja sekä koko paikallisen yhteisön elämää ja hyvinvointia. Teemme päätökset yhdessä, kannamme toisistamme vastuuta ja jaamme menestyksen. OP Pohjola-ryhmä on vastuullisuuden edelläkävijä finanssitoimialalla. Omistajajäseniä 1,3 milj. OP bonuksia kertyi 142 milj. OP bonuksia käytettiin 132 milj. OP bonuksia käytettiin Pohjolan vakuutusmaksuihin 58 milj. Omistajajäsen on osuuspankin asiakas, joka on liittynyt oman pankkinsa omistajajäseneksi ja maksanut pankin osuusmaksun. Omistajajäsenyys antaa mahdollisuuden osallistua pankin hallintoon ja päätöksentekoon sekä vaikuttaa alueellisen elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin edistämiseen. Osuuskunnissa päätöksenteon perusarvoihin kuuluu jäsen ja ääni -periaate. Jäsenkunta valitsee keskuudestaan oman pankkinsa hallintohenkilöt. Osuuspankeissa ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskunnan kokous tai edustajisto. Jokainen jäsen voi osallistua osuuskunnan kokoukseen tai äänestää omaa ehdokastaan pankkinsa edustajistoon. Pääkaupunkiseudulla toimii OP Keskuksen tytär yhtiö Helsingin OP Pankki Oyj, jolla ei yhtiömuotonsa vuoksi ole omistaja jäseniä. Päätöksenteko osuuspankissa Osuuskunnan kokous Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa Valitsevat jäsenet hallintoneuvostoon TAI Edustajisto Jäsenten valitsemat edustajat käyttävät päätösvaltaa Valitsevat jäsenet hallintoneuvostoon Hallintoneuvosto Valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan Valvoo osuuspankin hallituksen ja toimitusjohtajan toimintaa Hallitus Ohjaa ja johtaa osuuspankin toimintaa Määrittää suunnan ja päättää strategiasta sekä liiketoiminnan tavoitteista Toimitusjohtaja Vastaa strategiaa tukevasta ja vastuullisesta päivittäisen toiminnan johtamisesta 22

25 Viiden tähden asiakasetuja OP bonukset ovat pankkiasioinnin keskittämisestä omistajajäsenille syntyvä lisäetu. OP bonuksia kertyy lainoista, säästöistä ja sijoituksista sekä kaikista OP Visan Credit-ominaisuudella maksetuista ostoksista. Vuonna 2009 asiakkaille kertyi bonuksia yhteensä 142 miljoonaa euroa. OP bonuksia on maksettu jo vuodesta OP bonuksia käytetään automaattisesti pankkipalvelumaksuihin ja Pohjolan vahinkovakuutusmaksuihin. Bonukset voi myös saada rahana tilille. Lisäksi niitä voi käyttää kertaluonteisiin palvelu maksuihin, kuten lainopillisten palveluiden palvelumaksuihin, valuutanvaihdon kuluihin ja sijoitusrahastojen merkintäpalkkioihin. Vuonna 2009 bonusten käyttökohteet laajenivat kattamaan myös OP Kiinteistökeskuksen palkkiot. Bonuksilla voi maksaa joko osittain tai kokonaan välitys- ja arviointipalkkion sekä vuokrattavan asunnon toimeksiantopalkkion. Lisäksi osuuspankin omistajajäsenet ja Helsingin OP Pankin bonusasiakkaat saivat 250 euron alennuksen välityspalkkiosta. Eniten OP Pohjola-ryhmän keskittämiseduista hyötyvät asiak kaat, jotka ovat sekä OP bonusasiakkaita että Pohjolan etu asiakkaita eli ovat keskittäneet pankki- ja vakuutusasiansa OP Pohjola -ryhmään. Keskittäjät saavat Pohjolan etuasiakkaan alennusten lisäksi kolmen prosentin lisäalennuksen koti-, auto-, omaisuus-, tapaturma- ja matkavakuutuksista ja kertyneitä bonuksia voi käyttää myös vakuutusmaksuihin. Vuonna 2009 bonuksia käytettiin yli vakuutuslaskuun ja niistä oli niin sanottuja viiden tähden laskuja eli ne maksettiin kokonaan OP bonuksilla. OP bonuksia kertyy yhä useammalle asiakkaalle. Kaikkien perheenjäsenten pankkiasiointi voi kerryttää bonuksia. OP bonusten kertymiselle ei ole ylärajaa eli bonusten kertymisen voidaan sanoa olevan oikeudenmukaista sillä bonuksia kertyy suhteessa asiointiin. Omistajajäsen on sekä osuuspankkinsa asiakas että omistaja. VASTUULLISUUS OP bonusasiakkaan edut pankki- ja vakuutuspalveluista OP bonukset OP bonuksia kertyy OP bonuksilla voi maksaa lainoista pankkipalveluja säästöistä vahinkovakuutuksia sijoituksista lainopillisia palveluja OP Visa-ostoksista (credit) kiinteistönvälityspalveluja Muut edut päivittäiset raha-asiat 45 prosenttia edullisemmin Pohjolan etuasiakkaana lähes 10 prosentin alennus useimmista vakuutuksista 250 euron alennus OPKK:n välityspalkkiosta vaikuttamismahdollisuus pankin hallinnossa OP Pohjola-lehti monipuolisia etuja yhteistyöyrityksiltä Bonusten kertymä, milj. Bonusten käyttö 2009, 132 milj Pankkipalvelut 50 % Vakuutukset 44 % Maksettu rahana 6 %

26 VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN OP Pohjola-ryhmän juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa, mikä heijastuu ryhmän arvoihin ja tapaan toimia. Menestyksen perusta on ollut paikallisuuden ja asiakkaiden tarpeiden kautta johdettu ryhmä, jossa asiakkaan ja omistajan intressit yhdistyvät. Vastuullisuus on keskeinen osa ryhmän arvopohjaa ja strategiaa. Vastuullisuutta OP Pohjola-ryhmässä ohjaavat Arvot ja strategia Hallinnointiperiaatteet ja -suositukset Vastuullisuussitoumukset Ympäristöohjelma Suomalaisena ja yhteiskuntavastuullisena toimijana OP Pohjolaryhmä luo vaurautta ja vakautta toimiympäristöönsä, jonka menestykseen ja hyvinvointiin paikallisilla osuuspankeilla on aito tarve ja kiinnostus. OP Pohjola-ryhmä menestyy yhdessä asiakkaidensa ja toimintaympäristönsä kanssa. Toimintaa ja päätöksiä ohjaavat ryhmän arvot. Vahva osuustoiminnallinen arvopohja antaa suunnan koko ryhmän toiminnalle ja vastuullisuuden johtamiselle. Pitkäjänteisen ja vastuullisen toiminnan merkitys korostuu erityisesti haasteellisina aikoina. Ytimessä on kestävän taloudellisen menestyksen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Omistajien saamaa taloudellista etua kasvatetaan panostamalla palvelukykyyn ja tarjoamalla toimialan parhaat keskittämisedut. Toimintansa avulla OP Pohjola-ryhmä haluaa osaltaan tukea alueiden elinvoimaisuuden kehittymistä ja rakentaa pitkäaikaista luottamusta paikallisessa ympäristössä. Alueellinen kehitys otetaan huomioon myös ryhmän rakennetta kehittäessä. Luotettavuus, vastuullisuus ja hyvä maine ovat toimialalle tärkeitä. Vastuullisuus on ryhmälle kilpailuvaltti. Arjessa tapahtuva vastuullinen toiminta heijastuu OP Pohjola-ryhmän maineeseen sekä asiakkaiden että hallintohenkilöiden ja henkilöstön keskuudessa. Osuuspankkien hallintohenkilöiden aktiivinen osallistuminen ryhmän kehittämiseen tuo vastuullisuuden johtamiseen erityispiirteitä, sillä ryhmän hallinnossa vaikuttaa lähes henkilöä pankkien edustajistoissa, hallintoneuvostoissa ja hallituksissa. Hallintoa ohjaavat pankkien säännöt, hallinnon työjärjestykset sekä hyväksytyt hallinnointikäytännöt. Hyvissä hallinnointi käytännöissä on käsitelty muun muassa läpinäkyvyyttä, toimintatapojen yhtenäistämistä ja tiedonkulun tehostamista. Asiakkaiden tarpeita ja kestävää kehitystä arvioitaessa pankkien hallinnon on nähtävä kauas tulevaisuuteen, jotta osuuspankit pystyvät tarjoamaan parasta mahdollista palvelua myös tulevaisuudessa. Uudessa strategiassa vastuullisuus korostuu Hallinto osallistui merkittävällä tavalla OP Pohjola-ryhmän strategiauudistukseen vuonna Uudessa strategiassa vastuullisuus on integroitu osaksi ryhmän strategiaa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on finanssialan edelläkävijyys vastuullisuuden kehittämisessä Suomessa. Kesällä strategian julkistamisen yhteydessä toteutetussa ryhmäyhtenäisyystutkimuksessa jäsenpankit arvioivat OP Pohjolaryhmän vahvuudeksi muun muassa ryhmän sisäisen tiedottamisen ja yhtenäisyyttä tukevat tilaisuudet. Uuden strategian myötä käynnistettiin myös kokonaisvaltaisen uuden vastuullisuusohjelman tekeminen. Sen yhteydessä määritellään yhteiskuntavastuun järjestelmällinen johtaminen OP Pohjola ryhmässä. Ryhmän vastuullisuuden olennaiset näkökohdat ja kehittämiskohteet täsmentyvät osana vastuullisuus ohjelmaa. Finanssialalla korostuu taloudellisen vastuun näkökulma. Taloudellinen vastuu toteutuu esimerkiksi maltillisella riskinotolla, hyvällä riskienhallinnalla ja hyvistä hallinnointikäytännöistä huolehtimalla. Vahva riskinkantokyky ja pitkäjänteinen maltillinen riskin otto sekä ryhmää kohtaan tunnettu luottamus markkinoilla luovat edellytykset kasvattaa liiketoimintaa myös taloudellisesti vaikeina aikoina. OP Pohjola-ryhmän linjana on vahva tahto auttaa asiakkaita selviämään mahdollisimman hyvin taantuman yli. Vuoden 2009 lopussa Pohjola Varainhoito Oy ja OP Rahastoyhtiö Oy allekirjoittivat YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet sekä kansainvälisen sijoittajayhteisön Carbon Disclosure Project -asiakirjan. Tämä käynnisti projektin sekä ympäristö- että sosiaalisten näkökohtien selvittämiseksi ja huomioimiseksi osana sijoitustoimintaa. Viime aikoina finanssialan vastuullisuudessa on nostettu esille myös sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien merkitys. Omassa toiminnassaan OP Pohjola-ryhmällä on ollut hyvät menetelmät vastuullisessa henkilöstöjohtamisessa ja muissa sosiaalisen vastuun kysymyksissä. 24

27 TNS Radarin Yritykset ja yhteiskuntavastuu tutkimuksen mukaan OP Pohjola-ryhmä on kuluttajien mielestä Suomen seitsemänneksi vastuullisin yritys yhteiskuntavastuun kaikilla osaalueilla. Taloudellisen yhteiskuntavastuun osalta OP Pohjola -ryhmä/ osuuspankki sai kiitosta erityisesti asiakkaista huolehtimisesta, bonuksien jakamisesta, omistajien ja asiakkaiden tyytyväisyydestä sekä paikallisuudesta. Raportoinnin periaatteet OP Pohjola-ryhmän vastuullisuusraportointi toteutetaan vuosikertomusraportoinnin yhteydessä. Vuoden 2009 vastuullisuusosio on liitetty osaksi vuosikatsausta. Vuosilta vastuullisuusraportit on julkaistu erillisinä raportteina vuosikertomuksen yhteydessä. Vastuullisuusraportointia kehitetään OP Pohjola-ryhmän erityispiirteitä noudattaen ja seuraamalla Global Reporting Initiative -raportointiohjeistoa (GRI) ja sen kehitystä. GRI toimii toistaiseksi suuntaa-antavana ohjeistona OP Pohjola-ryhmässä. Vastuullisuusraportointi kattaa koko OP Pohjola-ryhmän. TNS Radarin Yritykset ja yhteiskuntavastuu tutkimuksessa suomalaiset antoivat OP Pohjola-ryhmälle kautta linjan paremman arvosanan vastuullisuusasioissa kuin muille tutkituille finanssialan yrityksille. Parhaiten ryhmä pärjäsi taloudellisessa ja sosiaalisessa vastuussa. VASTUULLISUUS Pankit ovat tärkeä osa yhteiskuntaa Tiivistä vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa OP Pohjola-ryhmä on Suomen suurimpana finanssiryhmänä merkittävä vastuullinen toimija suomalaisessa yhteiskunnassa. Ryhmän ääni kuuluu monella foorumilla. Vuonna 2009 ryhmän asian tuntijat ja ylin johto kävivät tiivistä vuoropuhelua muun muassa viranomaisten, valvojien, asiakkaiden, sijoittajien ja median kanssa finanssikriisin asettamista haasteista, riskienhallinnasta, säädösympäristön kehittämisestä sekä pankin vastuullisuudesta taantumassa. Tiivis ja monipuolinen vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa on olennainen osa OP Pohjola-ryhmän arvojen mukaista toimintaa. Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa syvennetään tulevan vastuullisuusohjelman yhteydessä. OP Pohjola-ryhmän jäsenpankit ovat aktiivisesti mukana oman toimialueensa kehittämisessä. Valtakunnallisesti vuorovaikutusta toteutetaan myös yhteistyössä muiden yritysten kanssa. OP Pohjola-ryhmä on mukana esimerkiksi Finanssialan Keskusliiton (FK) vastuullisuustyöryhmässä ja OP Keskus on jäsenenä Finnish Business & Society ry:ssä (FiBS). OP Pohjola-ryhmän keskitettyä valtakunnallista edunvalvontaa hoidetaan OP Keskuksessa. Edunvalvontatoiminta-toiminto vastaa valtakunnallisesta vuorovaikutuksesta julkishallinnon kanssa. Edunvalvontatoiminnan tavoitteena on aktiivinen hyvien tapojen mukainen vaikuttaminen ja vuorovaikutus. KOTITALOUDET YRITYKSET PANKIT JULKISYHTEISÖT MUUT YHTEISÖT 25

28 vastuullisuuden johtaminen Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa Sidosryhmä Odotukset Toimenpiteitä ja tuloksia Asiakkaat ja omistajajäsenet Vakavaraisuus, luotettavuus, alan paras osaaminen, taloudellinen hyöty, vaikuttamismahdollisuus, vastuullinen alueellinen ja paikallinen toiminta, monipuolinen palveluverkko, kattava palveluvalikoima, rahoituksen saatavuus tarvittaessa. Hyvä vakavaraisuus. Bonusjärjestelmän aktiivinen kehittäminen. Toimialan parhaat keskittämisedut. Suomen laajin monikanavainen palveluverkko. Verkkopalvelujen teksti- ja helppokäyttöversiot. Vaikuttamismahdollisuus palveluverkon, palautejärjestelmän ja osuuspankkien hallinnon kautta. Monipuolinen alueellinen ja paikallinen toiminta. Hyvä asiakastuntemus ja paikallinen päätöksenteko mahdollistavat nopeat rahoitusja muut päätökset. Yritykset ja yhteiskuntavastuu -tutkimuksessa hyvät arviot vastuullisuuden toteutumisesta. Henkilöstö Vastuullinen henkilöstöjohtaminen, työpaikkojen turvaaminen, toimiva vuorovaikutus, hyvä työtyytyväisyys, tasa-arvoisuus, hyvä palkkaus, monipuolinen vapaa-ajantoiminta. Strategia ohjaa toimintaa, palveluverkon kehitystä ja henkilöstömäärää. Tavoitteena on olla finanssialan vetovoimaisin työnantaja. Työtyytyväisyyttä ja tasa-arvoa kehitetään monipuolisesti ja seurataan aktiivisesti henkilöstötutkimuksilla. Henkilöstölle tarjotaan hyvät mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Henkilökohtaisen palkan lisäksi lyhyen ja pitkän tähtäimen tulospalkkaus. Palkkakeskustelut. Vapaa-ajantoimintaa ja muuta hyvinvointia lisäävää toimintaa. Kilpailijat Vastuullinen toiminta, hyvä maine, tarvittaessa yhteistyö toimialan kesken. Säännöllinen kilpailijaseuranta, asiakastyytyväisyys- ja bränditutkimukset. Viranomaiset ja päättäjät Luotettava ja vastuullinen toiminta, työpaikkojen turvaaminen, tuotteiden ja palvelujen laatu, toimiva riskienhallinta, läpinäkyvä ja avoin vuorovaikutus, luotettava raportointi, asiantuntemus lainsäädäntöä kehitettäessä. Laaja palveluverkosto ja paikallinen päätöksenteko. Strategia ohjaa henkilöstön määrää. Tiivis vuoropuhelu viranomaisten kanssa. Keskitetty edunvalvontatoiminnan asiantuntemus. Koulut ja yliopistot Taloudellinen tuki, asiantuntemus ja apu taloustiedon kouluttamisessa. Koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen. Yliopistoja tuettiin huomattavasti vuonna 2009 ja niiden tukemisesta on laadittu toimintaperiaatteet. Osuuspankit ovat aktiivisia taloustiedon opettamisessa. Nuoren Suomen kanssa on toteutettu lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä hankkeita kouluissa. Lähiyhteisöt Vastuullinen toiminta, luottamus, verotuotot, paikallisten yritysten rahoittaminen, toimipaikat, taloudellinen tuki alueen yhteiskunnalliselle toiminnalle. Osuuspankit maksavat veroja alueelle. Osuuspankki on monella alueella suurin yritysten rahoittaja. Osuuspankit tukevat huomattavasti paikallista toimintaa. Suomen laajin palveluverkko. Kansalaisjärjestöt Toiminnan läpinäkyvyys, taloudellinen tuki, aktiivisuus ympäristöystävällisyyden kehittämisessä. Valtakunnallista ja alueellista viestintää, tiedon tuottamista sekä taloudellista tukea. Ympäristöohjelma määrittää tavoitteet ympäristöystävällisyyden kehittämiselle ja varallisuudenhoidon sitoumukset edistävät ympäristöasioiden huomioimista sijoitustoiminnassa. Toimialajärjestöt Hyvä ja avoin yhteistyö, asiantuntemus. Monipuolinen toiminta esimerkiksi Finanssialan Keskusliiton, Unico-pankkien ja Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa. Tiedotusvälineet Viestinnän luotettavuus ja läpinäkyvyys, nopea palvelu ja hyvä tavoitettavuus, asiantuntemus. Säännöllisiä taustoittavia tapaamisia. Hyvä vuorovaikutus lehdistötilaisuuksissa ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Hyvät arvosanat yritysviestintää luotaavissa tutkimuksissa. 26

29 Taloudellinen vastuu Taloudellisen vastuun näkökulmat korostuvat finanssialan vastuullisuudessa. Taloudellinen vastuu on OP Pohjola-ryhmän toiminnan ytimessä. Vahva tase ja riskinkantokyky, maltillinen riskinotto sekä sitoutuminen yhteiskunnan pitkäjänteiseen kehittämiseen muodostavat toiminnan kivijalan. Finanssiyrityksen vastuu asiakkaistaan ja rooli yritysten rahoittajana korostuu erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina. Taloudellista vastuuta OP Pohjola-ryhmässä ohjaavat Riskienhallinnan strategiat ja periaatteet Hallinnointiperiaatteet ja -suositukset Finanssialan lainsäädäntö, standardit, määräykset ja ohjeet Vuonna 2009 taloudellinen taantuma korosti finanssialan yritysten vakavaraisuuden ja riskienhallinnan merkitystä. Keskeistä on ollut myös finanssimarkkinoiden tuntema luottamus OP Pohjolaryhmään. Tämä on mahdollistanut rahoitustoiminnan häiriöttömän jatkamisen myös olosuhteissa, joissa rahoituksen saanti yrityksille on ollut erityisen tärkeää. Välillisen vastuun alueella on korostunut yritys- ja muun rahoituksen tarjoamisen tärkeys. OP Pohjola-ryhmä on korostanut maltillista riskinottoa luottotappioiden odotetaan säilyvän kohtuullisina myös talouden taantumassa. Markkina-asema on jatkanut vahvistumistaan, ja OP Pohjola-ryhmä on selkeästi suurin finanssiryhmä Suomessa. Hyvä vakavaraisuusasema toimii puskurina ennakoimattomia tappioita vastaan ja vahva tase mahdollistaa liiketoiminnan kasvattamisen myös vaikeina aikoina. Ryhmän vahva talous luo hyvät edellytykset myös ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kantamiseen. OP Pohjola-ryhmän vahvana, myös julkilausuttuna, linjana oli ja on tahto auttaa sekä yritys- että henkilöasiakkaita selviämään mahdollisimman hyvin taantuman yli. Muun muassa rahoitus toiminta on säilynyt normaalina taloudellisen taantuman yhteydessä. Rahoituksen perusperiaatteita ei ole tiukennettu. Ryhmässä nähdään, että finanssialalla on keskeinen merkitys kansan talouden kasvun ja hyvinvoinnin näkökulmasta sekä välttämättömien peruspalvelujen että toimintamahdollisuuksien tuottamisessa kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille. Taloudellisen vastuun johtaminen OP Pohjola-ryhmällä on kattavat taloudellisen vastuun johtamisen ja seurannan menetelmät. Kaikkia toimintaan sisältyviä riskejä arvioidaan jatkuvasti, ja mitattavissa olevia riskejä rajoitetaan riskija valvontarajajärjestelmällä, joka ohjaa toimintaa osuuspankeissa, OP Keskuksen yhteisöissä ja ryhmätasolla. Jatkossa toimintaympäristön nopeat muutokset ja viranomaisten lisääntyvät vaatimukset vahvistavat riskienhallinnan roolia OP Pohjola-ryhmän liiketoiminnan ohjauksessa. Finanssi toimialalla vastuut ja sitoumukset ovat usein pitkäaikaisia. Riskien hallinnan merkitys toiminnalle onkin keskeistä, mutta pitkällä aikavälillä ratkaisevaa on myös oman arvopohjan kantavuus. Bonukset ja muut tuotot omistajille Osuustoiminnallisuus on keskeinen perusta OP Pohjola-ryhmän toiminnalle. Omistajajäsenille ohjataan taloudellista hyötyä ensisijaisesti ryhmän palvelujen käytöstä kertyvien bonusten avulla. Ryhmän tavoitteena on tarjota omistajajäsenille finanssialan parhaat keskittämisedut. Pohjolan osakkeenomistajille ohjataan taloudellista hyötyä ensisijaisesti osinkojen avulla. OP Pohjola-ryhmän taloudellisen vastuun kulmakivet Kilpailukyky Asiakaslupaus asiakkaille ja omistajajäsenille OPbonukset omistajajäsenille Henkilöstön palkitseminen Vastuullisuus sidosryhmien kanssa ToiminnaN jatkuvuus VASTUULLISUUS OP Pohjola-ryhmä rahoitti suomalaisia yrityksiä aktiivisesti taantumassakin. Ryhmän markkinaosuus yritysluotoista on kahden viime vuoden aikana kasvanut merkittävästi. 27

30 Taloudellinen vastuu Palveluverkko ja paikallisuus OP Pohjola-ryhmällä on Suomen laajin pankki- ja vahinkovakuutuspalvelut kattava palveluverkko. Sen avulla halutaan varmistaa asiak kaiden tasa-arvoiset asiointimahdollisuudet. Laajasti eri puolilla Suomea sijaitsevat toimipaikat mahdollistavat hyvän vuorovaikutuksen asiakkaiden ja paikallisen yhteisön kanssa. Yli 100 vuoden ajan ryhmän perustehtävänä on ollut edistää omistajajäsentensä, asiakkaidensa ja paikallisen toimintaympäristönsä kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Aito paikallisuus merkitsee sitä, että ryhmällä on kasvot kaikkialla Suomessa. Ryhmän osuuspankeilla oli vuoden 2009 lopussa konttori kaikkiaan 309 kunnassa. Osuuspankit ja Pohjola tukevat alueiden työllisyyttä ja ostovoimaa. Osuuspankit maksavat veroja omille kunnilleen, ja useilla paikkakunnilla osuuspankki on yksi suurimmista veronmaksajista. Ryhmän asiakkaat ovat tutkimusten mukaan varsin tyytyväisiä ryhmän toimintaan ja palveluihin. Kokonaisasiakasmäärä kasvoi viime vuonna edelleen ja asiakastyytyväisyys säilyi hyvänä. Työpaikat Monella paikkakunnalla osuuspankit ovat merkittävä työllistäjä. OP Pohjola-ryhmä vahvisti asiakaspalveluaan perustamalla Kuopioon uuden asiakaspalvelu- ja myyntiyksikön, joka aloitti toimintansa helmikuussa Yhteyskeskuksen Kuopion-yksikköön palkattiin 34 uutta työntekijää. Myös Pohjola Vakuutus palkkasi Kuopioon 20 uutta palveluneuvojaa. Tavaroiden ja palvelujen toimittajat OP Pohjola-ryhmä on merkittävä tavaroiden ja palvelujen ostaja Suomessa. Etenkin vahinkovakuutuspalvelujen korvaustoiminnassa ostotoiminta on keskeisessä asemassa, sillä asiakkaiden vahingot pyritään usein korvaamaan toimittamalla asiakkaalle korvaava tuote vahingoittuneen tilalle. Tavaroiden ja palvelujen hankintatoimintaa koordinoidaan keskitetysti. Hankinnoissa pyritään huomioimaan kotimaisuus. Ryhmän toiminnassa korostuu paikallisuus. Osuuspankit päättävät omista hankinnoistaan itsenäisesti ja ostavat useita palveluja omilla paikkakunnillaan. Tavaroiden hankinnassa osuuspankit hyödyntävät keskitettyjä ostoja. Lahjoitukset ja yleishyödyllinen tuki OP Pohjola-ryhmä ohjaa taloudellista hyötyä yleishyödyllisille organi saatioille sekä lahjoitusten että sponsoroinnin avulla. Ryhmä kohdistaa valtakunnallista sponsorointiaan pääasiassa kulttuuritapahtumiin, ja toiminnassa huomioidaan vastuullisuus. Taloudellisen hyödyn jakautuminen Ostot tavaran- ja palveluntoimittajilta 43,1 % Osingot osakkeenomistajille ja osuuspääoman korot 4,5 % Bonukset omistajajäsenille 8,3 % Palkat ja palkkiot 33,5 % Tukilahjoitukset ja sponsorointi 0,5 % Verot 10,2 % Vuonna 2009 OP Pohjola-ryhmä kehitti yhteistyötään Helsingin Juhlaviikkojen kanssa allekirjoittamalla partnerisopimuksen. Muita valtakunnallisia sponsorointikohteita ovat esimerkiksi Savonlinnan Oopperajuhlat ja Kuhmon Kamarimusiikki. Kulttuurisponsoroinnissa toteutettiin vuonna 2009 uutta Luova tauko -kattokonseptia yhdistämässä ryhmän tukemaa kulttuuritoimintaa. OP Pohjola-ryhmän toteuttamasta sponsoroinnista merkittävä osuus on paikallista. Osuuspankit vastaavat itsenäisesti sponsorointisopimuksista omilla toimialueillaan. OP Pohjola-ryhmän lahjoitustoiminta muodostuu pääasiassa osuuspankkien antamista paikallisista lahjoituksista. Vuonna 2009 osuuspankit tukivat yliopistoja yli eurolla. Pohjola antoi vuoden 2010 alussa yhdessä Suomi-yhtiön kanssa vuotuisen lääketieteen palkinnon jo 30. kerran. Pohjola palkitsee vuosittain myös laadukasta ja moniarvoista seuratyötä tekeviä urheiluseuroja. Valtakunnalliseen tukitoimintaan kuuluvat myös Pohjola Pankin Taidesäätiön sekä OP Pohjola-ryhmän Tutkimussäätiön ja Kyösti Haatajan Säätiön toiminta. Säätiöt jakoivat vuonna 2009 apurahoja yhteensä noin euroa. Pohjola Pankin Taidesäätiön hallussa on merkittävä soitinkokoelma. Soittimet luovutetaan määräajaksi lahjakkaiden nuorten soittajien käyttöön. Kokoelman helmi on vuoden 1702 Antonio Stradivari -viulu, joka on tällä hetkellä Antti Tikkasen käytössä. OP Pohjola-ryhmä ei ryhmätasoisesti tukenut poliittisia puolueita vuoden 2009 Euroopan parlamentin jäsenten vaalissa. Välillinen taloudellinen vastuu Finanssialan palveluilla on keskeinen rooli yhteiskunnan taloudellisten toimintamahdollisuuksien ja yhteiskunnallisen kehityksen turvaajana. OP Pohjola-ryhmä haluaa tukea asiakkaidensa toimintaa pitkäjänteisesti. 28

31 Taloudellinen vastuu Muutos, % Tulos ennen veroja, milj ,6 Vakavaraisuus ensisijaisin omin varoin, % 12,6 12,6 0 Palkat, milj ,2 Verot, milj. - Tuloverot ,5 - Arvonlisäverot ,0 Talletussuojarahaston kannatusmaksut, milj. 15,1 23,7 56,7 Osuus- ja lisäosuuspääoman korot, milj. 2) ,4 Asiakkaat, ,2 Omistajajäsenet, ,9 Bonukset omistajajäsenille, milj. - Kertymä ,7 - Käyttö pankkipalveluihin ,9 - Käyttö vakuutusmaksuihin Rahana maksetut Pohjolan osakkeenomistajat, ,9 Pohjola Pankki Oyj:n osingot, milj. 2) ,3 Asiakastyytyväisyys, asteikko Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat 3,8 3,8 0 Yhteistyökumppanit ja toimittajat - Kokonaismäärä, lkm 1) ,8 - Ostetut palvelut, milj. 1) ,1 Lahjoitukset, muu taloudellinen tuki ja sponsorointi, milj. 1,3 1,8 37,6 VASTUULLISUUS 1) Ei sisällä Pohjolan vahinkovakuutusten korvaustoiminnan ostoja 2) Vuodelta 2008 maksettu määrä Taloudellisen taantuman yhteydessä finanssipalvelujen merkitys korostui. OP Pohjola-ryhmä osallistui aktiivisesti myös yritys- ja muun rahoituksen merkityksestä käytävään keskusteluun. Ryhmän oma rahoitustoiminta oli aktiivista vuonna OP Pohjola-ryhmän markkinaosuus yritysrahoituksesta kasvoi 1,9 prosenttiyksikköä vuonna Taantuman yhteydessä tuotettiin myös asiakkaita ja yhteiskuntaa palvelevaa informaatiota. OP Keskus teki osuuspankkien asiakaspalvelun tueksi säännöllisiä yhteenvetoja taloustilanteesta Suomessa. Vahinkovakuutustuotteet turvaavat asiakkaan taloutta yllättävissä poikkeustilanteissa. Vahinkovakuutuspalveluja kehitettäessä otetaan huomioon myös asiakkaan hyvinvoinnin ja taloudellisen turvallisuuden edistäminen. OP Pohjola-ryhmä tukee myös talousasioiden osaamista ja finanssilukutaitoa. Asiakkaille tarjotaan runsaasti tietoa erilaisista talousasioista muun muassa asiakaslehdissä. Lisäksi ryhmän osuuspankit avustavat oppilaitoksia talousasioiden opettamisessa tarjoamalla opetusmateriaalia ja vierailevia opettajia. Finanssilukutaidon parantaminen Suomessa on yksi ryhmän strategiassa mainituista vastuullisuustoiminnan tavoitteista. 29

32 Ympäristövastuu Vuonna 2009 OP Pohjola-ryhmä panosti uuden ympäristöohjelman laatimiseen. Keväällä 2010 valmistuva ohjelma määrittelee ryhmän kannalta keskeiset ympäristönäkökohdat ja asettaa toiminnalle konkreettiset tavoitteet. Ympäristövastuuta OP Pohjola-ryhmässä ohjaavat OP Pohjola-ryhmän ympäristöohjelmat Pohjola Varainhoito Oy:n ja OP Rahastoyhtiö Oy:n sitoumukset OP Pohjola-ryhmän oman toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät kiinteistöihin ja toimistotyöhön. Keskeisimmät ympäristövastuun haasteet liittyvät kuitenkin välilliseen ympäristövastuuseen - asiakkaiden toiminnan ympäristövaikutusten huomioimiseen ja asiakkaiden neuvomiseen. Ryhmän sijoittamistoimintaa hoitavat yhtiöt allekirjoittivat joulukuussa 2009 YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet sekä kansainvälisen sijoittajayhteisön Carbon Disclosure Project -asiakirjan. Samalla aloitettiin myös sijoituskohteiden ympäristöasioiden huomioiminen. OP Pohjola-ryhmän valmistuva ympäristöohjelma tarkastelee ryhmän oman toiminnan ympäristövaikutuksia, ryhmän välillisesti aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja erityisteemana ilmastonmuutoksen vaikutuksia vahinkovakuuttamiselle. Oman toiminnan ympäristövaikutuksia on seurattu ja kehitetty yhteistyössä Suomen WWF:n kanssa. OP Keskuksella ja muutamilla osuuspankkien konttoreilla on WWF:n Green Office -diplomi. Energian ja materiaalien käyttö OP Pohjola-ryhmän omaa energiankulutusta on seurattu WWF:n Green Office -ohjelman avulla. Lisäksi ryhmä osallistuu kansainväliseen Unico-pankkien energiankulutuksen vähentämisen hankkeeseen. Ryhmällä ei ole ainakaan toistaiseksi linjauksia ostetun energian tuotantotavoista. Oman toimistotyöskentelyn ja kiinteistöjen lisäksi suoraa energiankulutusta liittyy verkkopalvelujen tuottamiseen. Ryhmän palvelintietojärjestelmiä hallinnoi Tieto Oyj, jonka Vallilan tilojen jäähdytyksessä otettiin käyttöön Helsingin Energian tuottama kaukojäähdytys. OP Pohjola-ryhmän kannalta tärkeässä roolissa on paperinkulutus, johon vaikuttavat eniten asiakkaille postitettavat tositteet ja lehdet. Verkkopalvelut ovat vähentäneet edelleen paperinkulutusta. OP Pohjola-ryhmä on kehittänyt aktiivisesti e-laskupalvelua. Merkittävimmät tulevaisuuden toimenpiteet liittyvät sähköiseen sopimushallintaan ja vahinkovakuuttamisen verkkopalveluihin. Ryhmän suurin laskujen ja sopimusten lähettäjä on vahinkovakuutustoiminta. Työmatkat ja matkustaminen OP Pohjola-ryhmän toimintaan liittyy jonkin verran matkusta mista, lähinnä kotimaassa. Vuonna 2009 käyttöön otettu kommuni kaatiolinjaus ja siihen liittyvät verkkoratkaisut ovat vähentäneet matkustamista. Työmatkojen hallintaan ei ryhmässä ole erillisiä menetelmiä. Työntekijöiden työsuhdeautoille asetettu hiilidioksidin päästöraja OP Keskuksessa, Pohjolassa ja muutamissa osuuspankeissa on 220 g/km. Välillinen ympäristövastuu OP Pohjola-ryhmä pyrkii viestimään asiakkailleen ympäristöystävällisyyteen liittyvistä mahdollisuuksista muun muassa asiakaslehdissään. Toistaiseksi ryhmällä ei kuitenkaan ole kattavia toimintatapoja asiakkaidensa toiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseen ryhmän palvelujen käytön yhteydessä. Sijoitustoiminnassa alle kirjoitetut sitoumukset sisältävät sijoituskohteiden ympäristövaikutuksiin liittyvät näkökohdat ja niihin vaikuttamisen. Muissa toiminnoissa kehitetään jatkossa vastaavia toimintatapoja. Vahinkovakuutuksessa on kehitetty ajotavan ja -määrän mukaan hinnoiteltavaa ajoneuvovakuutusta. Palvelu ohjaa asiakkaita vähentämään ajomääriä ja ajamaan ruuhka-aikojen ulkopuolella. Palvelun kehittämiseen on sitouduttu osana EU:n tieliikenneturvallisuuden sitoumusta. Välillisessä ympäristövastuussa keskeisessä asemassa ovat ryhmän verkkopalvelut. Ne mahdollistavat muun muassa e-laskupalvelun avulla asiakkaiden paperinkulutuksen vähentämisen. OP Pohjola-ryhmän verkkopalvelut vaikuttavat välillisesti myös asiakkaiden sähkönkulutukseen. Ryhmä kehittää palvelujensa käytettävyyttä aktiivisesti, mikä mahdollistaa tarvittaessa lyhyet käyttöajat. OP Pohjola-ryhmän uusi ympäristöohjelma valmistuu keväällä

33 Ympäristövastuu Muutos, % Materiaalit - Lehdet ja asiakaspostitukset, kg ,7 - Lehdet ja asiakaspostitukset, g/asiakas ,5 - Toimistopaperin kulutus, kg/työntekijä 1) ,8 Henkilöasiakkaiden vastaanottamat e-laskut, kpl ,5 OP Ilmasto-rahaston osuus kaikkien osakerahastojen pääomista. % 2,2 3,4 1,2* Sähkönkulutus keskitetyissä palvelintietokonejärjestelmissä, MWh Sähkön kulutus toimistoissa, kwh/työntekijä 1) ,1 Jätteet ja kierrätys, kg/työntekijä - Paperinkeräys 2) ,4 - Biojätteet 2) ,2 - Sekajätteet 2) ,1 Omistetut maa-alueet, milj. 3) ,8 Omistetut muut kiinteistöt, milj. 3) ,2 1) Tieto koskee OP Keskusta ja pientä otosta osuuspankkien toimipaikkoja 2) Tieto koskee vain OP Keskuksen pääkonttoria Helsingin Vallilassa 3) Kirjanpitoarvo * %-yksikköä Asiakaspostitusten paperinkulutuksen jakauma OP Pohjola-ryhmän ennuste e-laskun yleistymisestä, % VASTUULLISUUS OP Pohjola-lehti 21,2 % Muut asiakaslehdet 6,8 % Tiliotteet 11,6 % Muut postitukset (pankkipalvelut) 30,0 % Muut postitukset (vahinkovakuutus) 30,4 % E laskuja vastaanottavat asiakkaat OP Pohjola-ryhmän ympäristöohjelma Valmisteltiin vuonna 2009, valmis keväällä Työskentelyyn osallistui edustajia OP Pohjola-ryhmän eri yrityksistä ja liiketoiminta-alueilta. Projektissa toteutettu finanssitoimialan ympäristövaikutuksiin perehtyminen ryhmän suoriin ja välillisiin ympäristövaikutuksiin perehtyminen havaittujen osa-alueiden olennaisuusarviointi Ensimmäisessä vaiheessa määritetty linjauksia ja tavoitteita seuraavilla osa-alueilla oma työskentely ja omat kiinteistöt sähköiset palvelut ympäristöystävällisyyttä parantavat tuotteet ja palvelut ilmastonmuutoksen huomioiminen Pohjolan vahinkovakuutustoiminnassa Toisessa vaiheessa käsitellään seuraavia osa-alueita asiakkaiden ympäristövaikutusten huomioiminen rahoitus- ja vahinkovakuutuspäätöksissä kumppanien ympäristövaikutusten huomioiminen ja niihin vaikuttaminen Ryhmän ohjelma pohjana osuuspankkien ja niiden konttorien omille ympäristöohjelmille. Ryhmän ohjelman pohjalta toteutettu vuonna 2009 Pohjola Varainhoito Oy:n ja OP Rahastoyhtiö Oy:n sitoumukset 31

34 Sosiaalinen vastuu Osuustoiminnassa vastuullisuus on tekoja: aktiivista ja vastuullista toimintaa arjessa. OP Pohjola-ryhmä kantaa vastuuta niin henkilöstön kuin oman toimialueensa hyvinvoinnista ja kehityksestä. Johtamiskulttuurin kehittämisessä korostetaan valmentavan henkilöjohtamisen taitoja ja henkilökohtaisen vastuullisuuden vahvistamista työyhteisössä. Sosiaalista vastuuta OP Pohjola-ryhmässä ohjaavat Henkilöstöjohtamisen periaatteet ja suositukset Tasa-arvosuunnitelma Osaamisvisio Osuustoiminnassa päätöksiä tekevät tutut ihmiset ja ne tehdään paikallisesti. Osuuspankkien omistajajäsenillä on mahdollisuus hallinnon edustajina osallistua oman pankkinsa päätöksentekoon, vaikuttaa esimerkiksi palvelujen kehittämiseen sekä edistää oman pankin kautta koko paikallisyhteisön kehitystä ja elinvoimaisuutta. OP Pohjola-ryhmän hallinnossa vaikuttaa lähes henkilöä. Osaamisen kehittäminen Vuonna 2009 valmistunut OP Pohjola-ryhmän uusi strategia korostaa valmentavaa johtamista, vastuullista vaikuttamista ja osaamisen johtamista. Tehokkaaseen ja kestävästi tulokselliseen työskentelyyn pyritään hyödyntämällä henkilöstön vahvuuksia sekä vahvistamalla jokaisen työntekijän halua ja kykyä vaikuttaa rakentavasti työyhteisössä. Asiantuntijatehtävissä hyödynnetään myös ryhmän ulko puolisia kursseja ja seminaareja. Tulevaisuuden osaajia rekrytoidaan erityisten valmennusohjelmien kautta kehittymään finanssialan esimiehiksi ja asiantuntijoiksi. Valmennusohjelmien jatkuvuudella varmistetaan huippuosaaminen myös tulevaisuudessa. Valmennusohjelmat perustuvat työssä oppimiseen, jota täydennetään koulutuksella ja mentoroinnilla. Viime vuonna 60 osuuspankkien hallituksen jäsentä suoritti OP hallituksen jäsen -tutkinnon. Osuuspankkien hallinnon edustajat voivat myös kehittää hyvää hallinnointia ja hallitustyöskentelyä osallistumalla valmennukseen. OP Pohjola-ryhmässä valmentavalla johtamisella tuetaan työssä onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista. OP Pohjola-ryhmä haluaa tarjota asiakkailleen alan parhaan osaamisen. Osaamisen johtamisella on ryhmässä pitkät perinteet ja se on keskeinen osa liiketoiminnan johtamista. Tavoitteena on vahvistaa osaamiskulttuuria, jossa henkilöstön ja koko ryhmän osaamista kehitetään pitkäjänteisesti. Osaaminen painottuu vahvasti ryhmän strategiassa, ja sitä johdetaan ryhmässä ennakoivasti. Osaamisen kehittämistä ohjaavat OP Pohjola-ryhmän osaamisvisio sekä yhteiset kehittämisen toimintamallit. Vuonna 2009 keskeinen painopiste kehittämisessä oli valmentavan johtamisen taitojen ja käytäntöjen vahvistaminen. Henkilöstön osaamista kehitetään monipuolisesti muun muassa tehtäväkierron, mentoroinnin sekä koulutus- ja valmennusohjelmien avulla. OP Akatemia tarjoaa laajan kirjon pääosin ammatillista koulutusta. Vuonna 2009 OP Akatemia järjesti yli 660 koulutustilaisuutta, ja tarjolla oli yli 50 verkko-opiskelu ohjelmaa. Henkilöstö Ryhmän henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden 2009 aikana ja oli 248 henkilöä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vuonna 2009 eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 61 vuotta, ja eläkkeelle siirtyneet työntekijät olivat keskimäärin olleet ryhmän palveluksessa 33 vuotta. Kesätyöharjoittelijoina oli taloudellisen taantuman aikanakin noin 500 opiskelijaa. Tasa-arvo ja erilaisuus Tasa-arvon edistäminen on osa OP Pohjola-ryhmän vastuullista henkilöstöpolitiikkaa. Tasa-arvosuunnittelun keskeisiä linjauksia ovat hyvän ja tasapainoisen työyhteisön edistäminen sekä henkilöstörakenteen tasapaino. Myös niissä osuuspankeissa, joille tasaarvosuunnitelman tekeminen ei yrityskoon perusteella ole lakisääteistä, suositellaan suunnitelman tekemistä soveltuvin osin. Monia 32

35 Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön ikärakenne Alle 30 vuotta 16 % vuotta 18 % vuotta 28 % Yli 50 vuotta 38 % VASTUULLISUUS Henkilöstön sukupuolijakauma, % Osuuspankkien hallintohenkilöiden ikärakenne Yhteensä 2 Toimihenkilöt 3 Asiantuntijat 4 Esimiehet 5 Johto Miehet Naiset Alle 30 vuotta 0 % vuotta 6 % vuotta 23 % Yli 50 vuotta 71 % OPK ja Pohjola Osuuspankit Osuuspankkien hallintohenkilöiden sukupuolijakauma Miehet 68 % Naiset 32 % 33

36 sosiaalinen vastuu Henkilöstöryhmien jakauma Koko ryhmä Toimihenkilöt 63,0 % Asiantuntijat 23,7 % Esimiehet 9,4 % Johto 3,9 % OPK ja Pohjola Toimihenkilöt 46,6 % Asiantuntijat 42,2 % Esimiehet 9,3 % Johto 1,9 % Osuuspankit Toimihenkilöt 76,1 % Asiantuntijat 9,0 % Esimiehet 9,5 % Johto 5,4 % tasa-arvon näkökulmia selvitetään henkilöstötutkimuksilla, joiden perusteella toimintaa kehitetään työyhteisöissä. Eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden yhteistyö ja johtaminen on monissa ryhmän työyhteisöissä keskeinen haaste. Hyvä ikä -ohjelman tavoitteena on eri-ikäisten henkilöiden vahvuuksien tunnistaminen sekä osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen. Työntekijän iän ja elämäntilanteen merkitys huomioidaan johtamisessa, organisoinnissa, työn suunnittelussa ja kehittämisessä. Kilpailukykyinen palkitseminen OP Pohjola-ryhmän palkka- ja palkitsemisjärjestelmiä kehitetään pitkäjänteisesti tukemaan ryhmän strategiaa, hyvää tuloskehitystä ja työmotivaatiota. Peruspalkka määräytyy tehtävän vaativuuden sekä henkilökohtaisen pätevyyden ja suoriutumisen perusteella. Palkankorotuksista osa määräytyy palkkakeskustelujen perusteella. Ryhmässä on sekä lyhyen että pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmät. Pitkän aikavälin palkitsemista ovat voittopalkkio-/henkilöstörahastojärjestelmä sekä johdon järjestelmä. Näiden avulla tuetaan kestävää kasvua, pitkäjänteistä tuloksellisuutta ja henkilöstön sitoutumista. Lyhyen aikavälin palkitsemisella, tulos palkkioilla, tuetaan asetettujen vuositason tavoitteiden saavuttamista, ja niiden painopiste on henkilökohtaisessa työsuorituksessa. Työterveys Vuonna 2009 OP Pohjola-ryhmän työkykyriskien hallinnan toimintamalli vakiintui käytännöksi, jolla tuetaan ja edistetään henkilöstön työhyvinvointia. Työssä ja vapaa-aikana jaksamista edistävää varhaiskuntoutustoimintaa jatkettiin entisessä laajuudessa. Yhä useammin voitiin myös tarjota korvaavaa työtä vaihtoehtona sairauslomalle. Viime vuonna varauduttiin myös A(H1N1)-viruksen aiheuttaman influenssan leviämiseen ryhmän toimialueella ja henkilöstön keskuudessa. Työhyvinvointi Yksilöiden ja työyhteisöjen hyvinvointia seurataan ja kehitetään ennakoiden. Yksi tärkeimmistä työhyvinvoinnin kehittymisen ja edistymisen mittareista on henkilöstötutkimuksen tyytyväisyysindeksi. Sen avulla seurataan työn kannustavuutta, työmotivaatiotekijöitä, työyhteisön toimivuutta sekä johtamis- ja esimiestyön onnistumista. Henkilöstötutkimukset toteutetaan ryhmän suurimmissa yksiköissä vuosittain. Joissakin osuuspankeissa henkilöstötutkimuksia voidaan toteuttaa tarpeen mukaan harvemmin. Vuonna 2009 henkilöstötutkimuksia tehtiin OP Keskuksessa ja Pohjolakonsernissa sekä 26 osuuspankissa. Tehtyjen henkilöstötutkimusten kattavuus koko ryhmän henkilöstöstä oli 56 prosenttia. Kiinnostavuus työpaikkana OP Pohjola-ryhmän tavoitteena on olla finanssialan veto voimaisin työnantaja. Ryhmä panostaa sekä ulkoisen että sisäisen työnantajakuvan kehittämiseen. Valtakunnallista työnantajamielikuvaa tutkitaan vuosittain muun muassa Universumin nuorille talousalan ammattilaisille sekä opiskelijoille suunnatuilla tutkimuksilla. Menestys niissä on ollut hyvä. Sisäistä työnantajakuvaa seurataan henkilöstötutkimuksen työnantajakuva-indeksillä. Lisäksi OP Keskus sijoittui toiseksi Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksen suurten yritysten sarjassa. 34

37 Sosiaalinen vastuu Muutos, % Hallinto, henkilöä ,7 Naiset, % * Miehet, % * Henkilöstö, henkilöä 1) ,9 Naiset, % 1) Miehet, % 1) Tulospalkkiot, % Tulospalkkioiden osuus palkkasummasta 5,8 4,3 1,5* Tulospalkkioita saaneiden osuus henkilöstöstä 82,7 77,2-5,6* Lähtövaihtuvuus, vakinainen henkilöstö, % 6,7 4,6 2,1* Keski-ikä, vuotta Koulutuskulut, %-osuus palkkasummasta 2,9 2,4 0,5* Eläkkeelle siirtyneet, henkilöä ,6 Sairauspoissaolot, %-osuus työpäivistä 3,8 3,6 0,2* Panostus valtakunnallisiin asiantuntijatilaisuuksiin, ) Vuoden lopussa * %-yksikköä VASTUULLISUUS Yhteistyö henkilöstön kanssa Työntekijöille on tarjolla kaikki lakisääteiset ja suositellut järjestäytymismahdollisuudet. OP Pohjola-ryhmä toimii tarvittaessa aktiivisesti ammattijärjestöjen kanssa. Lakisääteisen yhteistoiminnan lisäksi käytössä on myös muita yhteistoiminnan muotoja, jotka vahvistavat työnantajan ja henkilöstön välistä vuoropuhelua. Yhteistoiminta työsuojelun valvonnassa on ollut innovoivaa, ja uusia riskienhallintakäytäntöjä on otettu käyttöön. Yhteiskunnallinen toiminta OP Pohjola-ryhmä tarkastelee sosiaalisen vastuun yhteydessä henkilöstön hyvinvoinnin lisäksi myös koko oman toimialueen yleistä hyvinvointia ja kehitystä. Pohjola Vakuutus on teetättänyt vuosina kyselytutkimukset suomalaisten hyvinvoinnista. Tutkimuksissa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä omasta ja Suomen hyvinvoinnista, niiden kehityksestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Viimeisimmän hyvinvointibarometrin mukaan suomalaiset arvioivat palvelujen kotiseudullaan pikemminkin heikkenevän kuin paranevan. Kolmena vuonna peräkkäin hyvinvointi Suomessa on vastaajien mielestä heikentynyt edellisvuodesta. Kuitenkin yleisin arvosana hyvinvoinnille vuoden 2009 tutkimuksessa oli hyvä tai kohtuullinen. Ryhmän järjestämillä valtakunnallisilla asiantuntijatilaisuuksilla on merkittävä rooli oman toimialan kehitys- ja keskustelutilaisuuksina. Tällaisia tapahtumia ovat muun muassa OP Pohjolaryhmän asuntoseminaari, metsäpäivä, eloistunto ja Yrittämisen tulevaisuus -tapahtumat sekä OP Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä. Osuuspankit järjestävät myös vastaavia paikallisia tilaisuuksia. OP Pohjola-ryhmä tukee ja järjestää lasten ja nuorten toimintaa. HIPPO hiihdot ja muut vastaavat tapahtumat ovat suosittuja liikunta- ja urheilutapahtumia. Vuonna 2009 järjestettiin Nuori Suomi ry:n kanssa useita liikunta- ja viriketapahtumia. OP Pohjola-ryhmän valtakunnallinen lasten- ja nuorten kuvataide kilpailu järjestettiin viime vuonna 33. kerran ja siihen osallistui noin koululaista. Yhteiskunnallisen toiminnan osana OP Pohjola-ryhmä koordinoi myös yhteyksiä julkishallintoon ja hoitaa edunvalvontaa. Edunvalvonnan tavoitteena on luoda hyvä toimintaympäristö ryhmän toiminnan kehittämiselle. Välillinen sosiaalinen vastuu Suomalaisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyy myös ryhmän tuotteiden tuoteturvallisuus ja niiden käytön välilliset vaikutukset. Erityisesti vahinkovakuutustuotteiden merkitys asiakkaan toiminnan ja hyvinvoinnin varmistamiselle on keskeinen. Vuonna 2009 toteutettiin esimerkiksi tieliikenneturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä: Pohjola käynnisti ajomäärän ja -tavan mukaan hinnoiteltavan liikennevakuutuksen pilottihankkeen. Lisäksi Pohjola allekirjoitti EU:n tieturvallisuusvetoomuksen ja sitoutui tieturvallisuushankkeiden toteuttamiseen lähivuosina. 35

38 Lähellä asiakasta

39 Jokainen OP Pohjola-ryhmään kuuluva osuuspankki on alueellisesti toimiva yritys, jossa päätöksenteko on lähellä asiakasta. Palveluverkko on finanssialan ylivoimaisesti kattavin Suomessa. Yhdessä asiakaslähtöisen toimintatavan kanssa tämä tekee osuuspankista ja koko OP Pohjola-ryhmästä ainutlaatuisen toimijan finanssimarkkinoilla.

40 Katsaus tuote- ja palvelukehitykseen OP Keskuksen tehtävänä on huolehtia siitä, että kaikki OP Pohjola-ryhmän tarjoamat tuotteet ja palvelut ovat asiakkaiden tarpeita vastaavia, helppokäyttöisiä ja turvallisia. Panostus tuotekehitykseen on säilynyt vahvana myös finanssikriisin aikana; vuonna 2009 tuotteiden ja palvelujen kehitystyöhön käytettiin 75 miljoonaa euroa. Tuote- ja palvelukehityksen lähtökohtana ovat aina asiakkaiden palvelutarpeet, mutta entistä useammin sysäys uudistuksiin tulee toimialalla tai säädösympäristössä tapahtuvista muutoksista. Tätä kehitystä toiminnan kansainvälistyminen ja maailmalla vellonut finanssikriisi kiihdyttävät entisestään. Yksi merkittävimmistä pankkien kehitystyötä viime vuosina ohjanneista toimintaympäristömuutoksista on ollut siirtyminen yhteiseen eurooppalaiseen maksualueeseen SEPAan. Alkuvaiheessa SEPA merkitsi uudistuksia lähinnä maksuliikenteen hoitoon, mutta viimeistään nyt sen käynnistämä kehitystyö näkyy muillakin alueilla ja myös asiakkaiden toiminnassa. Henkilöasiakkaiden arjessa siirtyminen näkyi viime vuonna muun muassa perinteisten pankkikorttien vaihtumisena OP Visa-kortteihin. Muita meneillään olevia, viranomaisvaatimuksista lähtöisin olevia uudistuksia ovat esimerkiksi maksupalveludirektiivistä, rahanpesun estämisestä tai uusista vakavaraisuussäännöksistä johtuvat muutokset. Säädösympäristössä tapahtuneista muutoksista kumpuaville uudistuksille on tunnusomaista se, että ne ovat asiakkaalle usein melko näkymättömiä. Finanssipalvelujen jatkuvuuden kannalta ne ovat kuitenkin suorastaan välttämättömiä kehityshankkeita. Kokonaisvaltainen finanssipalvelu Suomen johtavana finanssiryhmänä OP Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen pankki- ja vakuutuspalvelujen koko laajan palvelukirjon. Ryhmällä on myös poikkeuksellinen mahdollisuus yhdistää pankki- ja vahinkovakuutustuotteita asiakkaille uudella tavalla lisäarvoa luoviksi kokonaisuuksiksi. Tämä lähtökohta näkyy myös tuote- ja palvelukehityksessämme. Asiakaslupauksemme mukaisesti haluamme tarjota pankkija vakuutusasiointinsa ryhmäämme keskittäville asiakkaille alan parhaat keskittämisedut. Tällaisten asiakkaiden määrän voimakas kasvu vuoden 2009 aikana on osoitus siitä, että olemme näiden etujen kehitystyössä ottaneet askeleita oikeaan suuntaan. Jatkossa palkitsemme asiakkaitamme bonusten lisäksi entistä enemmän myös tuotteisiin ja palveluihin liittyvillä keskittämiseduilla. Meneillään on myös uuden asiakkuusstrategian luominen. Haluamme ymmärtää asiakkaidemme palvelutarpeita entistäkin paremmin ja varmistaa, että palvelutarjontamme kohtaa asiakkaamme juuri sellaisina ja silloin kuin asiakkaamme toivovat. Kehitystyö vaatii usein nopeaa reagointia muuttuviin tarpeisiin. Hyvänä esimerkkinä tarvittavasta ketteryydestä on eläkesäästämiseen tarkoitetun PS tilin kehitystyön käynnistyminen välittömästi viranomaispäätösten jälkeen. Lainsäädännön aikataulusta ja lain lopullisesta sisällöstä oli pitkään epävarmuutta, mutta siitä huolimatta OP Pohjola-ryhmällä on valmius tarjota uuden lain mahdollistamat tuotteet ja palvelut asiakkailleen ensimmäisten joukossa. Integraatio näkyy asiakkaan arjessa OP Pohjola-ryhmä haluaa olla vahvasti integroitunut finanssiryhmä. Pankki- ja vahinkovakuutuspalveluiden yhdistäminen haastaa meidät toimimaan tiiviinä ryhmänä yhteisen perustehtävämme eli omistajajäsentemme, asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävän taloudellisen menestyksen, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Pankki- ja vakuutustuotteiden yhdistämisellä varmistamme, että vuonna 2005 toteutetulla Pohjola-kaupalla tavoitellut hyödyt välittyvät finanssiryhmämme asiakkaiden eduksi. Käytännössä hyödyt konkretisoituvat asiakkaillemme ainutlaatuisena tuote- ja palveluvalikoimana, kilpailukykyisinä hintoina ja toiminnan luotettavuutena. Vuonna 2009 integraation eteneminen konkretisoitui erityisesti vahinkovakuutuspalveluissa. Henkilöasiakkaiden vahinkovakuutusten myynnin siirtyminen erillisestä palveluverkostosta osuuspankkeihin viime vuoden aikana oli näkyvä osoitus siitä, miten vahvasti integroitunut finanssiryhmä pystyy tuottamaan etuja asiakkaan arkeen. Kuten aidon finanssiryhmän toimintaan luontevasti sopii, voi myös vahinkovakuutukset ostaa nyt oman pankin tiskiltä. Palvelujen kehitystyö on jatkuvaa Asioinnin sujuvuutta parannetaan koko ajan myös verkkopalveluissa. Viime vuonna avasimme vahinkovakuutuksen verkkopalvelun, jossa henkilöasiakkaat voivat tunnistautuneina hoitaa entistä laajemmin vakuutusasioitaan. Suomalaiset pankit ovat edelläkävijöitä uusien palvelujen kehittämisessä. 38

41 Op.fi-palvelua käytti vuonna 2009 kaikkiaan noin 1,4 miljoonaa sopimusasiakasta. Päivittäin verkkopalvelussa vierailee yli asiakasta. Tapahtumavolyymien kasvu jatkui voimakkaana, ja joulukuussa 2009 saavutettiin jälleen uudet ennätykset verkkopankin tapahtumamäärissä. Sähköisen asioinnin yleistyminen edellyttää jatkuvaa huolenpitoa palvelujen luotettavuudesta ja sujuvuudesta. Palvelujen on toimittava myös silloin, kun käyttäjämäärät nousevat ennätystasolle. Olemme viime vuosina toteuttaneet merkittäviä muutoksia palvelujen tuottamisen toimintamalleissa. Niiden ansiosta olemme pystyneet parantamaan hintakilpailukykyämme ja palvelutasoamme myös tapahtumamäärien kasvaessa. Vastuun kantoa suomalaisesta osaamisesta Suomen johtavana finanssiryhmänä OP Pohjola-ryhmä kantaa vastuun myös alan kansallisen osaamisen ylläpitämisestä. Suomalaiset pankit ovat maailmanlaajuisestikin olleet edelläkävijöitä uusien palvelujen kehittämisessä, ja tämän aseman säilymisen haluamme turvata myös tulevaisuudessa. OP Keskus on muiden tehtäviensä ohella myös yksi Suomen suurimmista tietotekniikan palveluyhtiöistä. Sen ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta on avainasemassa, kun suomalaisille asiakkaille kehitetään edistyksellisiä, helppokäyttöisiä ja turvallisia finanssipalveluja. LIIKETOIMINNOT Helsingissä 11. helmikuuta 2010 Tony Vepsäläinen OP Keskuksen toimitusjohtaja 39

42 Asiakkaat ja palveluverkko OP Pohjola-ryhmän tavoitteena ovat pitkäaikaiset kokonaisasiakkuudet. Asiakkaille on tarjolla laaja valikoima pankki-, sijoitus- ja vakuutuspalveluja sekä maan kattavin palveluverkko. Yli 4,1 miljoonaa asiakasta Suomessa. Pankki- ja vakuutusasiansa keskittäneitä asiakkaita on yli miljoona. Parhaat keskittämisedut. Maan kattavin palveluverkko. OP Pohjola-ryhmässä halutaan varmistaa, että yhä useammat asiakkaat hyötyvät keskittämisen tuomasta asioinnin helppoudesta ja eduista. Asiakkaille tehdään entistä enemmän kokonaisvaltaisia tarve kartoituksia, joissa käydään läpi nykyiset ja tulevat pankki- ja vahinkovakuutustarpeet sekä mietitään asiakkaalle sopivat palvelut. Yhteisiä pankki- ja vahinkovakuutusasiakkaita on jo yli miljoona. Neljässä vuodessa määrä on kasvanut :lla ja se on edelleen vahvassa kasvussa. OP Pohjola-ryhmän 4,1 miljoonasta asiakkaasta lähes 3,4 miljoonaa hoitaa pankkiasioita ja yli 1,8 miljoonalla on vakuutuksia ryhmässä. Vaikka vuosi 2009 oli taloudellisesti haastava, asiakkaat luottivat OP Pohjola-ryhmään. Pankkiasiakkaiden määrä kasvoi viime vuonna Vakuutuspuolen etuasiakastalouksien määrä lisääntyi yli :lla. Vuoden lopussa etuasiakastalouksien määrä oli yli Strategisena tavoitteena on saavuttaa etuasiakastalouden määrä vuoden 2010 loppuun mennessä. TNS Gallupin vuosittaisen pankin ja vakuutusyhtiön vaihtotutkimuksen mukaan 40,2 prosenttia suomalaisista käyttää OP Pohjola-ryhmää pääasiallisena pankkina ja 20,7 prosenttia pääasiallisena vahinkovakuutusyhtiönä. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 39,4 ja 19,3 prosenttia. Monikanavainen palveluverkko Asiakkaita palvellaan toimipaikoissa, internetissä sekä puhelimessa. Monikanavaisen palveluverkon kehittäminen on yksi ryhmän strategian keskeisistä painopistealueista. Kehitystyöllä vastataan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja varmistetaan laadukas palvelu kaikissa kanavissa myös silloin, kun se edellyttää usean kanavan yhteistyötä. Toimipaikat OP Pohjola-ryhmällä on 583 toimipaikkaa, joista 313 tarjoaa sekä pankki- että vahinkovakuutuspalveluja. Toimipaikkaverkkoa täydentää Pohjola Vakuutuksen asiamiesverkosto. OP Kiinteistökeskuksilla, jotka ovat osuuspankkien tytäryhtiöitä, on yhteensä 172 toimipistettä. Verkkopalvelut Verkkopalvelut ovat edelleen vahvistaneet asemaansa pankkiasioinnin tärkeimpänä kanavana. OP Pohjola-ryhmän verkkopalvelusopimuksen tehneiden asiakkaiden määrä oli vuoden 2009 lopussa noin 1,4 miljoonaa. Internetin kautta maksettiin jo noin 77 prosenttia laskuista. Myös vakuutusasioinnin sekä sijoitus-, luotto- ja informaatiopalveluiden käyttö verkossa kasvaa. Lisäksi verkkopalveluiden rooli pankki- ja vakuutuspalvelujen ostokanavana kasvaa. Etua elämään. OP Pohjolasta. 40

43 OP Pohjola-ryhmän palveluverkko Verkkopalvelusopimukset Toimipaikat joissa sekä vahinkovakuutus- että pankkipalvelut Private banking -toimipaikat OP Kiinteistökeskusten toimipaikat Internet-asiakaspäätteet OP maksuautomaatit Asiakaspalvelu puhelimessa ja verkossa OP Pohjola-ryhmän asiakas saa henkilökohtaista palvelua sekä puhelimitse että verkossa. Ryhmän tavoitteena on tarjota laadukas, asiantunteva ja kustannustehokas palvelu, joka on helposti käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Pankkipalveluiden asiakaspalveluun ja myyntiin erikoistuneet keskitetyt yksiköt Hoitavat pankkipalveluihin liittyvää neuvontaa ja myyntiä, opastavat verkkopalvelujen käytössä ja antavat tukea yritysten maksuliikkeen hoitoon. Kartoittavat asiakkaiden pankki- ja vakuutuspalvelutarpeet sekä sopivat tarvittaessa tapaamisen osuuspankin konttoriin. Uutena toimintamallina on käynnistetty yhteydenotot yritysasiakkaisiin sekä osuuspankkien asiakkaisiin vakuutusasioissa. Hoitivat vuonna 2009 yhteensä asiakaskontaktia. Yksiköt sijaitsevat Helsingissä, Joensuussa, Kuopiossa ja Vaasassa. OP puhelinpalvelu sijoittui Taloustutkimus Oy:n tutkimuksessa finanssitoimialan parhaaksi vuonna Puhelinpalvelu sai myös vuoden 2009 Yhteyskeskus Laatupalkinnon ja valittiin vuoden 2009 Contact Centeriksi Suomessa. Vahinkovakuutukseen erikoistuneet Pohjola Vakuutus Oy:n keskitetyt asiakaspalveluyksiköt Hoitavat saman yhteydenoton aikana asiakkaan vakuutuspalvelupyynnön, päivittävät vakuutusturvan ja kartoittavat pankkiasioinnin tarpeen. Hoitavat A Vakuutuksen puhelinpalvelun. Hoitivat vuonna 2009 yli miljoona asiakaskontaktia. Yksiköt sijaitsevat Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa. Vahinkovakuutuksen puhelinkorvauspalvelu Vastaanottavat ilmoitukset sattuneista vahingoista sekä tekevät korvausratkaisut osaan vahingoista. Vastasivat viime vuonna puheluun ja vastaanottivat vahinkoilmoitusta. Yksiköt sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella. OP Pohjola-ryhmän asiakkaat, asiakasta LIIKETOIMINNOT Vakuutusasiakkaat Pankki- ja vakuutusasiakkaat Pankkiasiakkaat

44 Pankki- ja sijoituspalvelut OP Pohjola-ryhmä on suomalaisten kumppani talouden hoidossa, asunnon hankinnassa tai etsittäessä turvallisia säästökohteita varallisuudelle. Yrityksille OP Pohjola-ryhmä tarjoaa rahoitukseen, kassanhallintaan ja maksuliikkeen hoitoon tarvittavat palvelut. Pankki- ja sijoituspalvelut on OP Pohjola-ryhmän suurin liiketoiminta-alue. Markkinaosuus luotoissa 32,7 % talletuksissa 33,2 % rahastopääomissa 23,4 % Maksu- ja luottokortteja 2,2 milj. Välitettyjä asuntokauppoja vuonna Vuosi 2009: Finanssikriisin jälkiaalloissa OP Pohjola-ryhmä säilytti vuonna 2009 vahvan asemansa suomalaisten asunnonhankkijoiden suurimpana rahoittajana. Markkinaosuus oli vuoden 2009 lopussa 35,9 prosenttia. Vuoden aikana asuntoluottojen marginaaleissa tapahtui suuria muutoksia. Kun luottomarginaalit vielä kesällä 2008 liikkuivat alle 0,5 prosentissa, olivat ne kesällä 2009 jo yli prosentin. Suurin syy marginaalien nousulle oli finanssikriisin aiheuttama tukkurahan eli pankin oman rahanhankinnan kallistuminen. Rahoitusmarkkinoiden rauhoittuminen vuoden 2009 aikana pysäytti marginaalien nousun ja käänsi ne syksyllä lievään laskuun. Vuonna 2009 uusia asuntoluottoja nostettiin kaikkiaan 5,7 miljardia euroa (7,0 mrd. e). Uusien asuntoluottojen keskikoko oli noin euroa ( e) ja keskimääräinen laina-aika 18 vuotta (20 v). Suurimpien asuntoluottojen osuus on pienentynyt ja myös laina-ajat ovat lyhentyneet. Tämä kertonee siitä, että asunnon ostajat ovat entistä harkitsevampia ja maltillisempia hankinnoissaan. Tavallisin asuntolainojen viitekorko oli 12 kuukauden euribor. Laskeva korkokehitys käänsi myös asuntoluottojen keskikoron poikkeuksellisen alhaiseksi: vuoden 2009 lopussa asuntoluottokannan keskikorko oli 2,11 prosenttia. Vuoden 2009 erikoispiirre oli asiakkaiden vilkas viitekorkojen vaihto. Useat asiakkaat pyrkivät keväällä vaihtamaan viitekorkoa pitkistä euribor- ja prime-koroista lyhyisiin euribor-korkoihin korkokulujaan pienentääkseen. Kesällä tilanne rauhoittui. Asuntomarkkinoilla tapahtui vuoden aikana isoja vaihteluja. Asuntokauppa pysähtyi lähes kokonaan vuoden 2008 lopulla. Kaupanteko virisi uudelleen käyntiin alkuvuodesta ja kiihtyi kesästä lähtien jo edellisvuotista vilkkaammaksi. Asuntomarkkinoille ilmestyivät myös sijoittajat, mikä lisäsi edelleen etenkin pienten yksiöiden ja kaksioiden kysyntää. OP Kiinteistökeskuksissa tehtiin kaikkiaan asuntokauppaa (14 600). Siten koko vuoden kauppamäärä nousi alkuvuonna ennakoidusta poiketen edellisvuotta suuremmaksi. OP Pohjola-ryhmän markkinaosuudet, % Sijoitusrahastojen pääomat, mrd Pohjolan rahastot siirtyivät 03/2006 OP Rahastoyhtiön hallinnoitaviksi Luotot Yritysluotot Asuntoluotot Talletukset Rahastopääoma OP Pohjolaryhmä Rahastot yhteensä

45 Vastuunkantoa yritysrahoituksesta Erityisen paljon talouskriisin vaikutukset näkyivät yritysluottojen kysynnässä ja tarjonnassa. Ulkomaiset rahoittajat vetäytyivät Suomen markkinoilta kriisisyksynä 2008, mikä lisäsi huomattavasti yritysrahoituksen kysyntää OP Pohjola-ryhmässä. Vuoden 2009 aikana rahoituksen tarve väheni yritysten lykättyä investointejaan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Tammi kesäkuussa pankkien luotonanto yrityksille supistui Suomessa yli 3 prosenttia, kun edellisvuoden jälkipuoliskolla koettiin yli 23 prosentin kasvu. Tästä huolimatta OP Pohjola-ryhmä kasvatti markkinaosuuttaan yritysluottokannasta lähes 2 prosenttiyksiköllä. Päävastuun yritysrahoituksesta on kantanut Pohjola, mutta vuonna 2009 myös osuuspankit ja Helsingin OP Pankki kohensivat merkittävästi markkina-asemiaan yritysrahoittajina. Vuoden 2009 aikana uusia yritys- ja yhteisöluottoja nostettiin 7,4 miljardia euroa (9,1 mrd. e). Myös uusissa yritysluotoissa varainhankinnan kallistuminen näkyi marginaalitason nousuna. OP Pohjola-ryhmän tavoitteena on olla asiakkaiden pitkäjänteinen kumppani kaikissa suhdanteissa. Vanhojen lainasopimusten marginaaleja ei lähdetty muuttamaan, vaan sopimuksista haluttiin pitää kiinni myös vaikeassa taloustilanteessa. OP Pohjola-ryhmän uuden strategian tavoitteena on uudistaa yritys- ja yhteisöliiketoimintaa. Tavoitteena on nousta myös yritysasiakasliiketoiminnassa johtavaksi finanssiryhmäksi Suomessa. Talouden heikentymisestä huolimatta asiakkaiden maksuvaikeudet luottojen takaisinmaksuissa pysyivät vähäisinä. Valtaosa OP Pohjola-ryhmän luottotappioista syntyi yritysluotoista, mutta niidenkin taso on pysynyt hyvin matalana. Säästäjä haki turvallisuutta Vuoden 2009 aikana tapahtui selviä muutoksia säästämiskäyttäytymisessä. Talletuskanta oli suurimmillaan vuoden alussa. Taloustilanteen selkiinnyttyä säästöjä lähti virtaamaan määräaikaistalletuksista muihin säästökohteisiin. Etenkin sijoitusrahastojen osuus kasvoi selvästi. OP Pohjola-ryhmän markkinaosuus rahalaitosten euromääräisistä talletuksista Suomessa oli vuoden 2009 lopussa 33,2 prosenttia (33,8 %). Talletuskanta oli 34,6 miljardia euroa (34,5 mrd e). OP Pohjola-ryhmä vahvisti merkittävästi asemiaan suomalaisilla rahastomarkkinoilla. Sen osuus Suomeen rekisteröityjen rahastojen pääomista on 23,4 prosenttia (22,5 %). Suomalaisten sijoittajien omistuksista mitattuna ryhmän markkinaosuus kasvoi peräti 2,0 prosenttiyksikköä 28,8 prosenttiin. Markkinaosuuksien kehitys oli vahvasti nousujohteista sekä yritysten ja yhteisöjen että kotitalouksien rahastosijoituksissa. OP Pohjola-ryhmän sijoittajabarometri syksyltä 2009 kertoo, että suomalaisilla jää rahaa säästöön aiempaa enemmän, reilut 400 euroa kuukaudessa. Suosituimpia säästö- ja sijoituskohteita ovat edelleen sijoitusrahastot ja tilit. Myös suorien osakesijoitusten suosio on kasvanut etenkin niillä kotitalouksilla, joilla pörssiosakkeita jo on. Tarve ennen kaikkea turvallisiin sijoituksiin on edelleen suuri. Turvallisuushakuisuus näkyi vuonna 2009 pääomaturvatun sijoittamisen kasvuna. Esimerkiksi pääomaturvattujen indeksilainojen myynti kasvoi lähes 130 prosenttia. Syksyllä 2009 valmistunut lakiuudistus tuo suomalaisille entistä laajemmat mahdollisuudet täydentää lakisääteistä eläketurvaansa ja saada säästämiselleen veroetua. Uusi laki tuo käyttöön pitkäaikaissäästötilin. Tilin kautta eläkesäästäjä voi hyödyntää verovähennysoikeutta sijoittaessaan osakkeisiin, rahastoihin, talletuksiin ja joukkovelkakirjoihin. OP Pohjola-ryhmä aikoo tarjota uuden lain mahdollistamia palveluita koko laajuudessaan heti keväällä OP Rahastoyhtiö Oy ja Pohjola Varainhoito Oy allekirjoittivat joulukuussa 2009 YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UN PRI, United Nations Principles for Responsible Investments). Allekirjoittamisella ne sitoutuvat kehittämään sijoitustoimintaansa siten, että myös ympäristö-, yhteiskunta- sekä hyvään hallintotapaan liittyvät näkökulmat (ESG näkökulmat) otetaan sijoituspäätöksiä tehtäessä huomioon. LIIKETOIMINNOT OPKK ketjun asuntokaupat , kpl Euromääräinen yritysluottokanta, % kuukauden muutos Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu OP Pohjola-ryhmä Markkinat pl. OP Pohjola-ryhmä

46 Pankki- ja sijoituspalvelut Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan avainlukuja, milj Muutos, % Tulos ennen veroja, milj ,6 Korkokate, milj ,5 Kulujen suhde tuottoihin, % ,0 Arvonalennukset saatavista, milj ,3 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset ,0 -osuus luotto- ja takauskannasta, % 0,4 0,4 0,03* Palautukset omistajajäsenille ja OP bonusasiakkaille ,9 * %-yksikköä OP Pohjola-ryhmä on edelläkävijä henkilö- ja yritysasiakkaiden e-laskupalveluiden tarjoajana. Pankki- ja sijoituspalvelujen valikoima Pankki- ja sijoituspalvelut koostuvat henkilö- sekä yritys- ja yhteisöasiakkaille tarjottavista peruspankkipalveluista: rahoituksesta, varallisuudenhoidosta ja maksuliikkeen hoitamisesta. Säästöt tuottamaan OP Pohjola-ryhmä tarjoaa kattavan valikoiman varallisuudenhoidon tuotteita ja palveluja. Niihin kuuluvat talletukset, sijoitusrahastot, vakuutussäästäminen, osakevälitys ja joukkolainat. OP Pohjola-ryhmä tarjoaa myös yksilölliseen varallisuudenhoitoon keskittyvää private banking -palvelua kaikkiaan 28 yksikön kautta. Alueellisen yhteistyömallin ansiosta private-palvelua on saatavilla kaikissa osuuspankeissa. Vuoden 2009 aikana hoidettava asiakasvarallisuus ryhmän Private banking -yksiköissä kasvoi 46,8 prosenttia ja asiakasmäärä 28,3 prosenttia. Euromoney-lehti arvioi OP Pohjola-ryhmän private banking -toiminnan vuonna 2009 Suomen parhaaksi Best Local Bank - sarjassa ja vuonna 2010 Suomen parhaaksi koko kilpailussa. Private-palvelu sopii niille asiakkaille, joilla on vähintään euroa sijoitettavaa varallisuutta. Säännöllisesti tilille, vakuutukseen tai rahastoon säästäneiden asiakkaiden määrä oli vuonna 2009 noin OP Pohjola-ryhmä hoitaa osakevälitystä ja sillä on noin arvopaperisäilytystä. Asiakkaat saavat tietoa sijoitusomaisuudestaan säilytysraportoinnin kautta. Lisäksi palveluun kuuluu yksityiskohtaista tietoa tuotoista, riskeistä ja kassavirroista sekä arvopaperien luovutusvoitoista verottajaa varten. OP Pohjola-ryhmän verkkopalvelu tarjoaa markkinoiden kattavimmat sijoittamisen työkalut ja sijoitustutkimukset. Suomalaisten osakkeiden lisäksi asiakkaat voivat käydä kauppaa muun Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinoilla. Rahoitus kodin vaihtoon Asuntorahoituksen palvelut on tarkoitettu asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen ostajille ja myyjille, rakentajille sekä vuokraajille ja vuokranantajille. Asuntopalvelujen ydin on osuuspankkien ja OP Kiinteistökeskusten yhteistyö, jota täydentävät Pohjolan vakuutukset. Asuntokaupan rahoitukseen tarvittavien asuntoluottojen lisäksi ryhmän tarjoamia tuotteita ovat muun muassa korkokatto, lainan takaisinmaksuturva ja vakuutusturva. Kaiken kattava asuntolaina pitää sisällään lainan kodin hankintaan, kulutusluottotarpeisiin tarkoitetun joustovaran ja kotivakuutuksen. Kodin omaisuusvakuutukset tarjoaa Pohjola Vakuutus Oy. Lainanottajan suurimmat riskit kattavan luoton takaisinmaksu turvan myöntävät Genworth Financial ja OP Henkivakuutus Oy. OP Kiinteistökeskukset ovat osuuspankkien tytäryhtiöitä. Kauppamäärällä mitattuna ne ovat Suomen suurin yhden liikemerkin alla toimiva ketju. Niillä on yhteensä 172 toimipistettä. OP Asuntoluottopankki Oyj (OPA) on kiinnitysluottopankki, joka hankkii varansa laskemalla liikkeeseen kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja. Talletukset, mrd. Talletukset kotitalouksien käyttelytileillä 12 Yritysten käyttelytileillä 4 Sijoittamistalletukset 17 Muut 2 44

47 Miljoona OP Visa-korttia Henkilöasiakkaan peruspaketti omien raha-asioiden hoitoon koostuu käyttötilistä, verkkopalveluista ja verkkotiliotteesta sekä kansainvälisestä debit/credit -kortista. OP bonusasiakkaille tällainen päivittäisasioinnin palvelukokonaisuus tarjotaan muita edullisempaan hintaan. Op.fi-verkkopalvelussa asiakas voi helposti täydentää itsekin palvelukokonaisuuttaan. Kansainväliset kortit ovat syrjäyttämässä perinteiset kotimaiset pankkikortit. Uusien korttien ominaisuudet ovat debit ja credit, joista ensin mainittu vastaa käyttäjän kannalta perinteistä pankkikorttia, jälkimmäinen luottokorttia. Vuoden 2009 aikana debit (nosto) ja credit (luotto) alkoivat myös termeinä vakiintua yleiseen käyttöön. OP Pohjola-ryhmän noin 2,2 miljoonasta pankki- ja luottokortista yli 85 prosenttia on kansainvälisiä kortteja. Kesällä 2009 saavutettiin miljoonan OP Visa-kortin rajapyykki. OP Visa-korttivalikoimaan kuuluvat OP Visa Platinum- sekä OP Visa- ja OP Visa Gold -debit/credit kortit. OP Visa-kortilla tehdyt Visa-ostokset kerryttävät asiakkaalle myös bonusta. OP Pohjola-ryhmän ja K ryhmän korttiyhteistyön tuloksena vuoden 2009 lopulla oli jo OP Visa-, OP Visa Electrontai MasterCard-korttia, joihin oli yhdistetty K ryhmän Plussa-ominaisuus. Kulutusluottoja muihin menoihin OP Pohjola-ryhmän kuluttajarahoitus kattaa vakuudelliset ja vakuudettomat kulutusluotot, jotka voivat olla jatkuvakäyttöisiä tai kertahankintoihin tarkoitettuja. Valtaosa kuluttajarahoituksesta on vakuudellisia luottoja. Vakuudettomista kulutusluotoista vastaa OP Kotipankki Oyj palveluverkkonaan osuuspankit ja verkkopalvelu. Yhtiön luottokanta oli vuoden 2009 lopussa 736 miljoonaa euroa (685 milj. e). Kasvuun vaikuttivat haastavasta talousympäristöstä huolimatta hyvä kysyntä sekä OP Visa-korttien määrän ja käytön kasvu. OP Visassa yhdistyvät kortin, maksamisen ja luoton ominaisuudet. Luottokannan kasvua tuki myös itsepalvelutoimintojen laaja käyttö. Pohjola vastaa OP Pohjola-ryhmässä kaupan kautta välitettävistä kuluttajarahoituspalveluista. Pohjolan yhtenä painopistealueena ovat olleet auto- ja kuluttajarahoituspalvelut. Pohjolan kulutusluottoja ovat muun muassa K Plussa MasterCard, K raudan ja Rautian tililuotot, Puustelli-rahoitus ja Marimekko MasterCard. Yrityksille monipuolista palvelua OP Pohjola-ryhmä tarjoaa monipuoliset vaihtoehdot yritysten ja yhteisöjen päivittäiseen likviditeetin hallintaan, investointeihin ja muihin rahoitustarpeisiin. OP Pohjola-ryhmä tukee asiakkaitaan rahoitussuunnittelussa ja rahoitusrakenteen kehittämisessä. Yhtenä painopistealueena on rahoituksen järjestäminen pääomamarkkinoilta suurille ja keskisuurille yrityksille. Rahoitusyhtiötuotteissa kuten leasing, osamaksurahoitus ja laskusaamisten rahoitus vakuutena on yleensä rahoitettava kohde. Valikoimissa on myös kattavat kansainväliset rahoitustuotteet. Yrityksen maksuvalmiuden ylläpitämiseksi OP Pohjola-ryhmällä on useita rahoitusmuotoja, muun muassa luotollinen yritystili ja saamisten rahoittaminen. Riskeiltä suojautumiseen tarjotaan muun muassa yritysluoton takaisinmaksuturvaa ja luottoon liitettäviä korkokatto- ja korkoputkisuojauksia. Uusia yritysasiakkaille suunnattuja verkkopalveluja on esimerkiksi pankkitakausten verkkopalvelu. Pohjola tarjoaa rahoitus- ja kassanhallinta- sekä raha-, valuutta- ja velkapääomamarkkinapalveluja. Se myöntää luottoja, takauksia sekä saatava- ja kohdevakuudellista rahoitusta, järjestää rahoitusta velkapääomamarkkinoilta ja harjoittaa pääomasijoitustoimintaa. Pohjolan tytäryhtiö Pohjola Capital Partners Oy keskittyy kannattavien pienten ja keskisuurten yritysten yritysjärjestelyihin ja laajentumisiin. Oman pääoman ehtoisen rahoituksen palveluita LIIKETOIMINNOT Luottokanta, mrd Muutos, % Asuntoluotot ,4 Muut kotitalouksien luotot ,7 Yritysten luotot ,0 Muut luotot ,4 Yhteensä ,2 Sijoitusrahastojen pääoma, mrd Muutos, % Osake- ja hedgerahastot 2,1 3,9 87,5 Yhdistelmärahastot 1,3 1,5 12,7 Pitkän koron rahastot 4,0 5,0 26,4 Lyhyen koron rahastot 1,9 2,3 19,8 Yhteensä 9,3 12,7 36,8 45

48 Pankki- ja sijoituspalvelut tarjoaa Pohjola Corporate Finance Oy. Pohjolalla on kattava yhteistyökumppaniverkosto ympäri maailman. Suurimpien yritys- ja yhteisöasiakkaiden varallisuudenhoitopalveluista vastaa Pohjola Varainhoito Oy. Lisäksi OP rahastojen salkunhoito on keskitetty Pohjola Varainhoitoon. Pohjola Varainhoito on markkinajohtaja instituutioiden varainhoidossa. Maaseudun rahoittaja OP Pohjola-ryhmän maa- ja metsätalousasiakkaiden palvelut kattavat rahoitus-, maksuliike-, varallisuudenhoito- ja vakuutusratkaisut. Ryhmä jatkaa markkinajohtajana maa- ja metsätalousasiakkaiden pankkipalveluiden tarjoajana. Maatalouden rahoituksessa markkinaosuus on noin 60 prosenttia. Vuosi 2009 toi omat haasteensa sekä maa- että metsätalou teen. Maatalouden rakennetukilain mukainen investointitukijärjestelmä lähti liikkeelle, mutta investoinnit jäivät aiempaa selvästi pienemmiksi. Osasyinä olivat yleinen taloustilanne sekä tuottajahintojen laskupaineet erityisesti maito- ja viljasektoreilla. Maatilojen maksuvalmius säilyi kuitenkin edelleen hyvänä. Metsä puolella puukaupan hidastuminen näkyi puukauppatulojen selvänä laskuna. Pohjola Vakuutus Oy menestyi vuonna 2009 hyvin maa- ja metsätilojen vakuuttajana ja paransi markkinaosuuttaan. Yritysten kanssa SEPA aikaan Yrityksille ja yhteisöille OP Pohjola-ryhmä tarjoaa välineet koti- ja ulkomaisen maksuliikkeen hoitoon, välittää tiedot rahaliikenteestä sekä mahdollistaa maksatukset ja tietojen siirrot suoraan reskontrista. Yritys voi hoitaa pankkiyhteytensä turvallisesti verkossa tai linjayhteytenä eräsiirron kautta sekä laajentaa kaupankäyntinsä myös internetiin. Siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen SEPAan (Single Euro Payments Area) tuo monta muutosta yritysten arkeen. Henkilöasiakkaille euromaksualue on tarkoittanut muun muassa uusia maksu kortteja, ja jatkossa se näkyy tilinumerojen muutoksena. SEPA tarkoittaa käytännössä sitä, että koko alueen sisällä maksaminen käy yhtä helposti kuin kotimaassa. Euroa käyttävien maiden lisäksi SEPAssa ovat mukana muut EU maat sekä Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein. SEPAn tuomat muutokset koskevat tilejä, tilisiirtoja, kortteja ja suoraveloitusta. Euromaksualueeseen siirrytään vaiheittain. Siirtyminen euromaksualueeseen alkoi tammikuussa 2008, kun käyttöön otettiin ns. SEPA maksu. SEPA maksuna tilisiirto onnistuu samalla hinnalla Suomeen ja muualle euroalueelle. Raha siirtyy saajan tilille euroalueella muutamassa päivässä ja vuodesta 2012 samassa ajassa kuin nyt kotimaassa. Vuoden 2010 jälkeen kotimaiset tilinumerot ilmoitetaan kansainvälisinä tilinumeroina (IBAN), ja maksamiseen tarvitaan pankin tunnus (BIC koodi). Varsinkin isot yritykset siirtyvät käyttämään kansainvälisiä tilinumeroita nopealla aikataululla. Vuonna 2009 euromaksualueeseen siirtymiselle sovittiin suomalaisten pankkien kesken yhteinen aikataulu, mikä helpottaa palvelujen kehittämistä. Alkuvaiheessa muutokset ovat olleet pääosin teknisiä. Jatkossa SEPAn mukana tulevat uudistukset antavat yrityksille mahdollisuuksia ja välineitä toiminnan ja talouden ohjaukseen ja kassanhallinnan tai taloushallinnon uudistamiseen. OP Pohjola-ryhmä toimii yritysten kumppanina uusien palvelujen kehittämisessä. OP Pohjola-ryhmä on toiminut edelläkävijänä henkilö- ja yritysasiakkaiden e-laskupalveluiden tarjoajana. Henkilöasiakkaiden e-laskupalvelu tuotiin Suomen markkinoille ensimmäisenä vuonna Vuoden 2009 lopussa jo henkilöasiakasta oli aktivoinut palvelun ( ). OP Pohjola-ryhmän verkkopalveluja käyttävistä henkilöasiakkaista noin 65 prosenttia on ilmoittanut haluavansa vastaanottaa laskuja sähköisessä muodossa. Henkilöasiakkaiden e-laskutussopimuksen on tehnyt yhteensä noin 330 laskuttajaa. Noin yritysasiakasta on tehnyt sopimuksen palvelusta. Yritykset siirtyvät edelleen e-laskutukseen kiihtyvällä tahdilla, ja lähetettyjen sekä vastaanotettujen e-laskujen määrä kasvaa nopeasti. 46

49 Henkivakuutus OP Pohjola-ryhmä tarjoaa monipuoliset tuotteet vakuutussäästämiseen ja henkilöriskien vakuuttamiseen. Yritys- ja yhteisöasiakkaille on lisäksi tuotteita henkilöstön palkitsemiseen ja sitouttamiseen sekä eläketurvan täydentämiseen. Vakuutussäästöt joista sijoitussidonnaista 6,1 mrd. 39 % Markkinaosuus vakuutusmaksutulosta 25 % Vakavaraisuus 13,3 % OP Henkivakuutus Oy on OP Pohjola-ryhmän henkivakuutusyhtiö, joka keskittyy tuote- ja palvelukehitykseen sekä vakuutus- ja korvaustuotantoon. OP Henkivakuutus tuottaa kustannustehokkaasti OP Pohjola-ryhmän asiakkaille laadukkaat vakuutustuotteet kaikkiin henki- ja eläkevakuuttamisen tarpeisiin. OP Henkivakuutuksen kesällä 2009 uudistetun strategian mukaisesti yhtiö tavoittelee markkinoita nopeampaa kasvua sijoitussidonnaisessa säästämisessä, eläkevakuuttamisessa ja riskivakuuttamisessa. Yhtiön markkinaosuus sijoitussidonnaisesta vakuutusmaksutulosta oli 20,4 prosenttia. Vuonna 2009 tehtiin myös isoja ryhmäeläkkeen vastuunsiirtoja, jossa yritys siirtää aiemmin omassa eläkesäätiössä tai -kassassa olleet eläkevastuunsa vakuutukseen. Ryhmäeläkkeen vastuunsiirroissa OP Henkivakuutus on ollut markkinajohtaja jo useana vuonna. Myös riskivakuutuksissa yhtiö on markkinajohtaja. OP Henkivakuutuksen tuote- ja palvelukehitys tuo OP Pohjolaryhmän asiakkaille muun muassa säännöllisesti uusia sijoituskohteita, joihin asiakas voi sijoittaa vakuutukseen kertyneet varat. Yhtiö lanseerasi vuonna 2009 onnistuneesti kolme omaa sijoitussalkkua, joissa hyödynnetään yhtiön omaa sijoitusosaamista. Sijoitusvalikoimaa kehitetään edelleen vuoden 2010 aikana. Henkivakuutustoimiala muutoksessa Henkivakuutusyhtiöiden maksutulo kääntyi kolmen heikohkon vuoden jälkeen nousuun vuonna Maksutulo oli lähes 18 prosenttia edellisvuotista suurempi eli 3,1 miljardia euroa. Suurimpana tekijänä kasvuun olivat kapitalisaatiosopimukset, joista saatu maksutulo lähes kolminkertaistui 696 miljoonaan euroon. Riskihenkivakuutusten ja eläkevakuutusten maksutulo säilyi edellisvuoden tasolla. OP Henkivakuutuksen maksutulo (FAS) vuonna 2009 oli 771 miljoonaa euroa (767 milj. e). Sijoitussidonnainen maksutulo oli 377 miljoonaa euroa eli 19 prosenttia edellisvuotista suurempi. Lakiehdotus sidotusta pitkäaikaissäästämisestä heikensi yksilöllisten eläkevakuutusten myyntiä merkittävästi loppuvuoden 2009 aikana. Eläkevakuutuksen maksutulo oli 235 miljoonaa euroa (279 milj. e). Taloudellinen epävarmuus lisäsi riskivakuutusten myyntiä ja syksyllä uudelleen piristynyt lainakysyntä heijastui positiivisesti lainaan liitettävien riskivakuutusten myyntiin. Riskivakuutuksen maksutulo oli 71 miljoonaa euroa (73 milj. e). Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus parani tuntuvasti sijoitusmarkkinoiden ja yhtiöiden sijoitustoiminnan tuottojen elpymisen myötä. OP Henkivakuutuksen vakavaraisuus oli vuoden 2009 lopussa 13,3 prosenttia (6,2 %). LIIKETOIMINNOT Henkivakuutustoiminnan avainlukuja Muutos, % Vakuutusmaksutulo, milj ,5 sijoitussidonnaisen maksutulon osuus, % * Vakuutussäästöt, milj. 5,4 6,1 +13,2 sijoitussidonnaisten säästöjen osuus, % * Tulos käyvin arvoin ennen veroja, milj ,4 Vakavaraisuusaste, % 6,2 13,3 +7,1* Liikekustannussuhde, % * Henkilöstö ,4 * %-yksikköä 47

50 Henkivakuutus OP Pohjola-ryhmä on asiantuntija vakuutussäästämisessä ja henkilöriskien vakuuttamisessa. Henkilöasiakkaat OP Henkivakuutus tarjoaa OP Pohjola-ryhmän henkilöasiakkaille monipuoliset tuotteet vakuutussäästämiseen ja henkilö riskien vakuuttamiseen. Vakuutussäästämisen tuotteet on tarkoitettu jatkuvaan säästämiseen tai kertasijoittamiseen sekä lakisääteisen eläketurvan täydentämiseen. Säästö- ja sijoitusvakuutus sopii parhaiten asiakkaalle, joka haluaa hoitaa vaivattomasti ja aktiivisesti säästöjään. Vakuutukseen voi koota useita rahastoja tai muita sijoituskohteita, ja niitä voi vaihtaa ilman kuluja. Säästöille kertynyttä tuottoa verotetaan vasta sopimuksen päättyessä. Eläkevakuutuksella voi täydentää joustavasti lakisääteistä eläketurvaa. Eläkevakuutuksen maksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa, mutta maksettava eläke on verotettavaa tuloa. Eläkevakuutus on ns. verotuettua pitkäaikaissäästämistä, jolloin asiakas saa säästöt käyttöön ennen eläkeaikaa vain poikkeustapauksissa. Verotuetun eläkesäästämisen tuotevalikoima laajenee talletuksiin, sijoitusrahastoihin, osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Yritys- ja yhteisöasiakkaat OP Henkivakuutus tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset tuotteet henkilöstön palkitsemiseen ja sitouttamiseen, eläketurvan täydentämiseen sekä henkilöriskien vakuuttamiseen. Tuotteet sopivat myös yrittäjän omiin tarpeisiin. Ennusteiden mukaan kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta kiristyy tulevina vuosina. Myös huoli lakisääteisen eläketurvan riittävyydestä kasvattaa tarvetta lisäeläketurvalle. Yritys voi palkita ja sitouttaa avainhenkilöitään sekä täydentää heidän lakisääteistä eläketurvaansa OP Henkivakuutuksen eläkevakuutuksilla. Eläkevakuutukset voivat olla joko ryhmäeläkevakuutuksia, jolloin vakuutetaan yrityksen koko henkilöstö tai nimetty ryhmä, tai yksilöllisiä eläkevakuutuksia, jolloin vakuutetaan yksittäisiä henkilöitä. Eläkevakuutusmaksut ovat yritykselle vähennyskelpoisia elinkeino toiminnan kuluja, ja maksettavaa eläkettä verotetaan saajan ansiotulona. Henkilöasiakkaat Muutos, % Sijoitussidonnaiset vakuutussäästöt, mrd. 1,4 2,1 +50,0 Eläkevakuutuksen maksutulo, milj. 105,5 108,9 +3,2 Riskivakuutusten maksutulo, milj. 65,4 62,7 4,1 Yritys- ja yhteisöasiakkaat Muutos, % Sijoitussidonnaiset vakuutussäästöt, milj. 162,1 245,6 +51,5 Eläkevakuutuksen maksutulo, milj. 173,2 125,7 27,4 Riskivakuutusten maksutulo, milj. e 19,3 20,0 +3,6 Henkilöriskien vakuuttaminen on Suomessa edelleen vähäistä. Suurin perheen toimeentuloa heikentävä riski on kuitenkin usein perheenhuoltajan kuolema tai pysyvä työkyvyttömyys. Näihin riskeihin voi varautua OP Henkivakuutuksen riskihenkivakuutuksilla, joita voi ottaa joko erillistuotteina tai liitettynä esimerkiksi luottoon otettavaan vakuutukseen. Henkilöriskit ovat usein kriittisiä yrityksen toiminnan jatkuvuudelle. Niihin voi varautua riskivakuutuksilla, jotka antavat turvaa työntekijän kuoleman ja työkyvyttömyyden varalta. Riskivakuutuksia voi käyttää myös yrityksen avainhenkilöiden sitouttamiseen ja työntekijän perheen talouden turvaamiseen. Myös riskivakuutuksia voi ottaa ryhmävakuutuksina tai yksilöllisinä vakuutuksina. Hallitus antoi syyskuussa 2009 esityksen uudesta verotuetusta pitkäaikaissäästämisestä. PS laki tuli voimaan tammikuussa Uusi laki laajentaa eläkesäästämisen veroedun eläkevakuutuksista myös muihin säästökohteisiin kuten talletuksiin, sijoitusrahastoihin, osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Talletuspankit, sijoituspalveluyritykset ja rahastoyhtiöt voivat aloittaa PS lain mukaisten tuotteiden tarjoamisen alkaen. OP Pohjola-ryhmä tarjoaa uuden PS lain mukaisia tuotteita heti huhtikuun 2010 alusta alkaen. 48

51 Vakuutussäästöt, mrd OP Henkivakuutuksen hoidossa olevat asiakasvarat eli vakuutussäästöt ovat 6,1 miljardia euroa. Korkotuottoisille vakuutussäästöille maksetaan kiinteää laskuperustekorkoa ja yhtiön tulokseen perustuvaa vuosittain vahvistettavaa asiakashyvitystä. Sijoitussidonnaisten vakuutusten tuotto määräytyy asiakkaan valitsemien sijoituskohteiden arvonkehityksen mukaan. Sijoitussidonnainen Korkotuottoinen Markkinaosuus sijoitussidonnaisista vakuutussäästöistä, % OP Henkivakuutuksen kesäkuussa 2009 vahvistetun strategian mukaisesti yksi painopistealueista on sijoitussidonnaisten vakuutussäästöjen markkina-aseman vahvistaminen. LIIKETOIMINNOT Vakuutettuja OP Henkivakuutuksessa hoidetaan yli vakuutetun vakuutuksia. Säästö- ja sijoitusvakuutusten osuus vakuutetuista on 32 prosenttia, eläkevakuutusten 34 prosenttia ja riskihenkivakuutusten 34 prosenttia. Näiden lisäksi Suomi-yhtiö ostaa yli asiakkaansa vakuutusten hoitopalvelut OP Henkivakuutukselta

52 Parhaat keskittämisedut

53 OP Pohjola-ryhmä palkitsee asioinnin keskittämisestä markkinoiden parhailla keskittämiseduilla. Näin jaetaan liiketoiminnan tulosta asiakkaille taloudellisena hyötynä ja edistetään asioinnin vaivattomuutta. OP bonuksilla voi maksaa sekä pankkipalveluja että vahinkovakuutuksia.

54 Vahinkovakuutus OP Pohjola-ryhmä on Suomen johtava vahinkovakuuttaja. Pohjola tarjoaa henkilö- sekä yritys- ja yhteisöasiakkailleen monipuolisen ja kattavan vakuutusturvan. Vahinkovakuutuksen liiketoiminta-alueet ovat henkilöasiakkaat, yritysasiakkaat ja Baltia. Vakuutusmaksutuotot 943 milj. Operatiivinen yhdistetty kulusuhde 87,7 Korvauskulut 617 milj. Markkinaosuus Suomessa (2008) 27,5 % Henkilöstö Suomessa Suomen vahinkovakuutusmarkkinassa vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu maksutulo oli vuonna 2009 arviolta 3,3 miljardia euroa. Maksutulosta noin 40 prosenttia on lakisääteisiä vakuutuksia ja 60 prosenttia vapaaehtoisia vakuutuksia. Vapaehtoisista vahinkovakuutuksista runsas puolet on yksityistalouksien ja loput yritysten ja yhteisöjen vakuutuksia. Noin 85 prosenttia maksutulosta kertyy neljälle suurimmalle vakuutusyhtiöryhmälle. Vahinkovakuutuksen kokonaismarkkinoiden kasvu Suomessa hidastui merkittävästi vuonna 2009, kun taantuma pienensi erityisesti yritysvakuuttamisen maksutuloa työntekijöiden palkkasumman ja yritysten liikevaihdon supistumisen myötä. Pohjola on kuitenkin säilyttänyt markkinajohtajan asemansa. Vahinkovakuutusmarkkinat supistuivat viime vuonna Virossa 11 prosenttia, Latviassa 30 prosenttia ja Liettuassa 26 prosenttia. Pohjolan markkinaosuus on Virossa 12 prosenttia, Latviassa 5 prosenttia ja Liettuassa 3 prosenttia. Muihin Pohjoismaihin verrattuna omaisuus- ja erityisesti henkilöriskit ovat Suomessa vajavaisesti vakuutettuja ja niinpä henkilövakuuttamisen kasvupotentiaali on suuri. Baltian maissa vakuutusmarkkina on nuori, ja vakuuttamisen aste on vielä matala. Siellä asiakkaiden vakuutusturvan laajentamiselle on kysyntää, joskin tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa maksutuottojen kasvattaminen on haasteellista. Integraatio tuo vahvuutta Pohjola Vakuutuksen vahvuutena Suomen markkinoilla on OP Pohjola-ryhmän vahva markkina-asema sekä konttoriverkon ja palvelujen kattavuus. Osuuspankkien toiminta perustuu paikallisuuteen ja hyvään asiakastuntemukseen, joka luo poikkeuksellisen hyvän potentiaalin vahinkovakuutusten myynnille niin henkilö- kuin yritysasiakkaille. Henkilöasiakkaiden asiakkuuskonseptin keskeisenä sisältönä on etuasiakkuus, jolla tuetaan vakuutusten keskittämistä ja asiakaspysyvyyttä. Pohjolan etuasiakkaita ovat kotitaloudet, joilla on vakuutuksia vähintään kolmesta tuoteryhmästä. Asiakkaille tarjotaan tulevaisuudessa myös hyvinvointiin liittyviä tuotteita ja palveluja. Pohjolan vahinkovakuutustoiminta Pohjola Vakuutus Oy A Vakuutus Oy Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen Seesam Estonia Seesam Latvia Seesam Lithuania yleisvakuuttaminen ammattiliikenteen, maanrakennus- ja koneyrittäjien vakuuttaminen matkavakuuttaminen yleisvakuuttaminen yleisvakuuttaminen yleisvakuuttaminen 52

55 Asiakkaat Muutos, % Henkilöasiakkaita ,7 Yritysasiakkaita ,1 Vahinkovakuutuksen sijoituskannan allokaatio, % Yhdistetty kulusuhde, % Rahamarkkinat Joukkolainat ja korkorahastot Pääomasijoitukset Osakkeet Vaihtoehtoiset sijoitukset Kiinteistöt Etuasiakastalouksien määrän kasvu ja kokonaismäärä Vakuutusmaksutuotot, milj. LIIKETOIMINNOT Etuasiakastalouksien määrän kasvu Etuasiakastalouksien lukumäärä Tavoite

56 Vahinkovakuutus OP Pohjola-ryhmän henkilöasiakkaiden OP bonusten ja keskittämisetujen ansiosta pankki- ja vakuutusasiansa ryhmään keskittäneet asiakkaat voivat käyttää pankkiasioinnista kertyviä bonuksia vahinkovakuutuslaskujensa maksamiseen. Vuonna 2009 OP bonuksia käytettiin yhteensä vakuutuslaskuun, ja näistä 25 prosenttia maksettiin kokonaan OP bonuksilla. Keskimäärin bonuksista saatu hyöty alensi vakuutusmaksua 63 eurolla. Osana OP Pohjola-ryhmän ja K ryhmän yhteistyötä K Plussan kanta-asiakkaat saavat Plussaa myös Pohjolan vakuutusmaksuista. Plussaa kertyy kodin, perheen ja ajoneuvojen vakuutuksista. Yhteistyökumppani Ilmarisen työeläkevakuutukset täydentävät omaa palvelutarjontaa yritysasiakkaille. Tavoitteena kannattava kasvu Pohjola Vakuutuksen tavoitteena on jatkaa markkinoita nopeampaa kasvua, vahvistaa markkinajohtajuutta ja säilyttää liiketoiminnan hyvä kannattavuus. Markkina-asema vahinkovakuutuksessa vahvistetaan hyödyntämällä tehokkaasti ryhmän yhteistä asiakaspohjaa ja palveluverkkoa sekä syventämällä pankki- ja vahinkovakuutusliiketoiminnan integraatiota. Sekä henkilö- että yritysasiakassegmentissä uusia asiakkaita hankitaan erityisesti osuuspankkien asiakkaista, ja tavoitteena on kattava ja pysyvä kokonaisasiakkuus. Tavoitteena on myös kasvattaa etuasiakastalouksien määrä :een vuoden 2010 loppuun mennessä, jolloin saavutettaisiin 50 prosentin kasvu vuoden 2005 jälkeen. Tällä hetkellä etuasiakastalouksista 55 prosenttia on myös OP Pohjola- ryhmän keskittäjäasiakkaita. Yritysasiakkaissa tavoitteena on markkinaosuuden kasvattaminen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten segmentissä. Hyvinvointiin liittyvistä tuotteista ja palveluista rakennetaan vakuutustarjooman ympärille uusi liiketoiminnan kasvualue. Siinä hyödynnetään koko ryhmän palvelutarjontaa. Erityisenä painopisteenä ovat uudenlaiset työhyvinvointiin liittyvät ratkaisut, OP Pohjola-ryhmän yhdistelmätuotteet sekä vakuuttamisen uudet mahdollisuudet julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnoissa. Vahinkovakuutus on asiakkaan riskin kantamista vakuutusmaksua vastaan. Vahinkovakuutuksen liikevoitto muodostuu vakuutusteknisestä katteesta ja sijoitustoiminnan tuotoista. Vakuutustekninen kate syntyy, kun vakuutusmaksutuotoista vähennetään korvaus- ja liikekulut. Kannattavuuden tärkein mittari on yhdistetty kulusuhde, joka kertoo korvaus- ja liikekulujen suhteen vakuutusmaksutuottoihin. Vahinkovakuuttamisen kannattavuutta turvaavat muun muassa riskiperusteinen hinnoittelu, ennaltaehkäisevä vahingontorjunta, suurimpien yksittäisten riskien jälleenvakuuttaminen ja korvaustoiminnan tehokkuus. Vastuuvelan kate sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti hajautettuun sijoitussalkkuun. Sijoitustoiminnan tavoite on lisäarvon tuottaminen vahinkovakuutukselle. Asiakkaalle vahinkovakuutus konkretisoituu usein vasta korvausten kautta. Pohjolalle kilpailuetua tuo kattava yhteistyökumppanien verkosto ja tehokas ostotoiminta. Osuuspankit ovat vahinkovakuutusten merkittävin myyntikanava henkilöasiakkaille. 54

57 Entistäkin sähköisempi asiointi Merkittävimmät henkilöasiakkaiden vakuutukset ovat kodin ja moottoriajoneuvojen vakuutukset sekä tapaturma-, hoitokuluja matkavakuutukset. Osa vakuutuksista tarjotaan myös ryhmävakuutuksina, muun muassa liittojen kautta. Henkilöasiakkaat voivat ostaa vahinkovakuutuksia ja päivittää vakuutusturvansa yhteensä 313:ssa OP Pohjola-ryhmään kuuluvan pankin konttorissa. Toimipaikkaverkkoa täydentää laaja asiamiesverkko. Lisäksi Pohjolalla on valtakunnallinen puhelinpalvelu ja verkkopalvelu. Vakuutusten verkkopalvelussa voi myös katsoa vakuutustiedot, hakea korvausta tai katsoa ilmoitettujen vahinkojen tietoja. Yrityksille ja yhteisöille on tarjolla kaikki lakisääteiset ja vapaaehtoiset vakuutukset. Merkittävimmät vakuutukset ovat lakisääteinen tapaturmavakuutus, omaisuuden ja toiminnan vakuutukset sekä yritysten moottoriajoneuvojen lakisääteiset ja vapaa ehtoiset vakuutukset. Ennaltaehkäisevä vahingontorjunta, turvallisuusneuvonta ja riskienhallinta ovat keskeisellä sijalla sekä henkilö- että yritysasiakkaiden palveluissa. Vuoden 2010 alusta Pohjola-konsernissa on siirrytty asiakasvastuullisen henkilön organisaatioon, jolloin suurten ja keskisuurten asiakkaiden yhteyshenkilö vastaa asiakkaan suuntaan sekä pankki- että vakuutuspalveluista. Nopeaa korvaustoimintaa Korvaustoiminnan vahvuus on nopeus ja tehokkuus. Laajan ja kattavan yhteistyökumppanien verkoston avulla Pohjolan korvauspalvelu toimii tehokkaasti. Pohjola on solminut kumppanuussopimuksia yli 20 toimialalla, esimerkiksi terveydenhuoltoalan yritysten, autokorjaamojen, rakennuskorjaus- ja kodinkoneliikkeiden kanssa. Näin varmistetaan korvaustoiminnan kustannustehokkuus, tasalaatuisuus ja saatavuus lähellä asiakasta. Korvaustoiminnan tavoitteena on palvelun nopeuden ja asiakastyytyväisyyden edelleen parantaminen. Tavoite saavutetaan korvaustoiminnan toimintamallin uudistamisella ja uutta toimintamallia tukevalla uudella korvausjärjestelmällä. Tähän tähtäävä suunnittelutyö aloitetaan vuoden 2010 alussa, ja uusi toimintamalli otetaan asteittain käyttöön vuodesta 2011 alkaen. Palvelu kansainvälisillä markkinoilla Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysasiakkaiden vakuutuspalveluissa Pohjolan yhteistyökumppanina ulkomaisten kohteiden vakuuttamisessa on RSA, joka on maailman johtavia vahinkovakuuttajia ja toimii verkostonsa kautta 135 maassa. Riskien rajoittamiseksi Pohjola jälleenvakuuttaa kaikki suurimmat yksittäiset riskit sekä mahdollisten katastrofien seurauksena syntyvän riskien kertymän. Riskien hajauttamiseksi Pohjolalla on yhteistyökumppanina 35 jälleenvakuutusyhtiötä, joista pää asiallinen jälleenvakuuttaja on Munich Re. S&P on arvioinut kaikki Pohjolan jälleenvakuutuskumppanit vähintään luokkaan A. LIIKETOIMINNOT Vahinkovakuutustoiminnan avainlukuja Muutos, % Tulos ennen veroja, milj ,7 Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % 91,5 87,7 3,8* Operatiivinen liikekulusuhde, % 21,9 22,2 0,3* Sijoitusten tuotto käyvin arvoin, % 7,0 10,7 17,7* Vastuunkantokyky, % * Henkilöstö ,6 *%-yksikköä 55

58 POHjola LYHYESTI Pohjola on suomalainen finanssipalvelukonserni, jonka perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus- ja private banking -palvelut. Pohjola kasvaa kannattavasti tuottaakseen kilpailukykyisen kokonaistuoton osakkeenomistajilleen. Markkina-asema yrityspankkina 2. Markkina-asema vahinkovakuuttajana 1. Markkina-asema instituutiovarainhoitajana 1. Osakkeenomistajia Henkilöstöä Pohjola painottaa toiminnassaan kannattavuutta ja yhtiön arvon kasvattamista ja on sitoutunut vahvaan pääomitukseen sekä omistajaystävälliseen osinkopolitiikkaan. Konsernin liiketoiminta jakautuu kolmeen liiketoimintasegmenttiin: Pankkitoimintaan, Vahinkovakuutustoimintaan ja Varainhoitoon. Liiiketoimintamalli on osoittanut toimivuutensa myös haastavassa toimintaympäristössä, ja markkinaosuudet ovat kasvaneet kaikilla liiketoiminta-alueilla vuonna Pankkitoiminnassa Pohjola toimii yrityspankkina suurille ja keski suurille yrityksille. Yhtiön markkinaosuus Suomen yritysluototuksessa oli vuoden 2009 lopussa 19,7 prosenttia eli Pohjola on Suomen toiseksi suurin yritysluotottaja. Pohjola tarjoaa kotimaisille asiak kaille monipuoliset rahoitus-, sijoitus- ja maksuliikeratkaisut myös kansainvälisesti. Ulkomaisille asiakkaille Pohjola tarjoaa pankkipalvelut sekä Suomen että lähialueiden liiketoiminnan tarpeisiin. Pohjolan tavoitteena on markkinajohtajuus suurten asiakkaiden pankkina ja yhdessä osuuspankkien kanssa myös pienten ja keskisuurten yritysten pankkina. Vahinkovakuutustoiminnassa Pohjola tarjoaa henkilö- sekä yritys- ja yhteisöasiakkailleen monipuolisen vakuutusturvan. Pohjola on Suomen johtava yritysten ja julkisyhteisöjen vakuuttaja. Myös vakuutusmaksutulolla mitattuna Pohjola on Suomen suurin vahinkovakuutusyhtiö. Tavoitteena on edelleen vahvistaa markkinaosuutta muun muassa kokonaisasiakkuuksien ja tiiviin osuuspankkiyhteistyön avulla. Varainhoito toimii instituutio- ja henkilöasiakkaiden varainhoitajana. Lisäksi Pohjolan varainhoito vastaa pääosin OP rahastojen salkunhoidosta. Pohjola on johtava institutionaalinen varainhoitaja Suomessa. Sillä oli asiakasvaroja hoidossa yhteensä 33,1 miljardia euroa vuoden 2009 lopussa. Taloudelliset tavoitteet yli suhdannesyklin Tavoite Toteutunut 2009 Toteutunut ,6 9,4 Konserni Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % Tier 1 -vakavaraisuus, % 13 > 9,5 19,2 11,8 Taloudelliset TAVOITTEET Pankkitoiminta Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % < Vahinkovakuutus Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % Operatiivinen liikekulusuhde, % Vastuunkantokyky (solvenssisuhde), % 92 < ,7 22, ,5 21,9 66 Varainhoito Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % < luottoluokitustavoite Osinkopolitiikka Vähintään kahdelta luottoluokittajalta AA tasoinen luokitus Tavoitteena on jakaa osinkona vähintään puolet tilikauden tuloksesta edellyttäen, että vakavaraisuus (Tier 1) on vähintään 9,5 % >_

59 Osa Suomen suurinta ja menestyksekkäintä finanssiryhmää Pohjola on osa OP Pohjola-ryhmää, joka on johtava finanssiryhmä Suomessa. OP Pohjola-ryhmään kuuluminen tuo Pohjolalle ainutlaatuisia kilpailuetuja. Yhteinen liikemerkki on Suomen tunnetuimpia. Pohjolalla on käytettävissään Suomen laajin palveluverkosto ja merkittävä kasvu- ja ristiinmyyntipotentiaali. OP Pohjola-ryhmällä on yli neljä miljoonaa asiakasta, joista pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisiä asiakkaita on noin miljoona. Pohjola toimii OP Pohjola-ryhmän keskuspankkina ja vastaa ryhmän maksuvalmiudesta sekä hoitaa ryhmän kansainvälisen liiketoiminnan. OP Pohjola ryhmän luottolaitokset vastaavat toinen toistensa veloista ja sitoumuksista. Tämä vahvistaa Pohjolan luottokelpoisuutta. Kurssikehitys, osakevaihto ja markkina-arvo Pohjolan osakekurssi laski 4 prosenttia vuonna 2009 samaan aikaan, kun Helsingin Pörssin painorajoitettu tuottoindeksi (OMX Helsinki Cap) nousi 45 prosenttia. Vuoden lopussa Pohjolan osakkeen hinta oli 7,55 euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 7,88 euroa. Vuoden ylin kurssi oli 9,31 euroa ja alin 3,80 euroa. Osakkeiden kappalemääräinen vaihto oli 175 miljoonaa. Edellisenä vuonna vastaava määrä oli 119 miljoonaa. Osakekannan markkina-arvo oli 2,4 miljardia euroa vuoden 2009 lopussa. Pohjolan osakkeenomistajien kokonaistuotto verrattuna pankki- ja vakuutusverrokkiryhmään 200 Osakkeet ja osakkeenomistajat Pohjolan osakkeet jakautuvat A- ja K sarjan osakkeisiin. A sarjan osake on ollut listattuna Helsingin Pörssin päälistalla vuodesta K osakkeita voivat omistaa vain OP Pohjola-ryhmään kuuluvat yhteisöt. A sarjan osakkeet oikeuttavat, mikäli osinkoa jaetaan, vuotuiseen osinkoon, joka on osakkeelta vähintään kolme senttiä K sarjan osakkeelle maksettavaa osinkoa korkeampi. Pohjolalla oli vuoden lopussa rekisteröityä osakkeenomistajaa. Määrä kasvoi 21 prosenttia vuoden aikana. Suurin yksittäinen osakkeenomistaja oli Pohjolan emoyhteisö OP Keskus osk (OPK), jonka osuus kaikista osakkeista oli 30,0 ja äänistä 57,0 prosenttia. Pohjolan liiketoimintarakenne Pohjola A Pankkiverrokit Vakuutusverrokit LIIKETOIMINNOT POHJOlA KONSERNI Pankkitoiminta Vahinkovakuutustoiminta varainhoito konsernitoiminnot Yrityspankki Pääomamarkkinat Baltia Yritysasiakkaat Henkilöasiakkaat Baltia Instituutioasiakkaat Private Talous ja rahoitus Keskuspankki ja varainhallinta Riskienhallinta Henkilöstö Viestintä Pohjolan avainlukuja Tulos ennen veroja, milj Tulos/osake, 0,36 0,66 Osinkoehdotus/osake, (A) 0,19 0,34 Markkina-arvo, mrd. (A ja K) 1,98 2,41 Pohjolan vuosikatsaus sekä hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2009 ovat luettavissa myös pohjola.fi-verkkopalvelussa. Pohjola Pankki Oyj:n luottoluokitukset Luokituslaitos Lyhytaikainen varainhankinta Pitkäaikainen varainhankinta Standard & Poor s A 1+ AA- Moody s P 1 Aa2 Fitch F1+ AA- 57

60 Suomalaisuus

61 Osuuspankeilla on 1,3 miljoonassa omistajajäsenessään vakaa, suomalainen omistuspohja. Sekä liiketoimintaan liittyvissä ratkaisuissa että tunnetasolla olemme sitoutuneet kotimaahan. Yhdentyvillä markkinoilla tähän liittyy myös kansainvälisten palveluiden tarjoaminen asiakkaille.

62 OP Pohjola-ryhmän rakenne ja hallinto OP Pohjola-ryhmä koostuu osuuspankkien yhteenliittymästä sekä ryhmään kuuluvista muista yrityksistä. Yhdessä ne muodostavat rahoitus- ja vakuutusryhmittymän. OP Pohjola-ryhmässä hyvän hallinnoinnin tavoitteena on läpinäkyvyys. OP Pohjola-ryhmään kuuluvat osuuspankit, OP Keskus sekä sen tytäryritykset, joista suurin on Pohjola Pankki Oyj ja Pohjolan konserniyritykset kuten Pohjola Vakuutus Oy. OP Keskus on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö Osuuspankkien yhteenliittymä Osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat keskusyhteisönä toimiva OP Keskus osk (OPK), osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. Osuuspankkien yhteenliittymä on osuuspankkilaissa säännelty kokonaisuus. Sen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakas riskejä valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö sekä sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. OP Pohjola-ryhmän muodostama vakuutus- ja rahoitusryhmittymä OP Pohjola-ryhmän muodostavat osuuspankkien yhteenliittymä sekä sellaiset yritykset, joiden äänivallasta yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt omistavat yli puolet. OP Pohjola-ryhmän laajuus eroaa osuuspankkien yhteenliittymästä siten, että ryhmään kuuluu muitakin yrityksiä kuin yhteenliittymään kuuluvia luottolaitoksia, rahoituslaitoksia ja palveluyrityksiä. Näistä merkittävimpiä ovat vakuutusyhtiöt, joiden kanssa yhteenliittymä muodostaa rahoitus- ja vakuutusryhmittymän. OP Pohjola-ryhmän ja osuuspankkien juridista rakennetta on selvitetty tarkemmin ryhmän toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä. Osuuspankit Osuuspankit ovat itsenäisiä, paikallista vähittäispankkitoimintaa harjoittavia talletuspankkeja ja OPK:n jäsenluottolaitoksia. Yritysmuodoltaan ne ovat osuuskuntia, joissa päätöksenteon perusarvoihin kuuluu jäsen ja ääni -periaate. Osuuspankeissa ylintä päätösvaltaa käyttää omistajajäsenistä muodostuva edustajisto tai osuuskunnan kokous, joka valitsee pankille hallintoneuvoston. Hallintoneuvosto puolestaan valitsee pankille hallituksen. Pääkaupunkiseudulla vähittäispankkitoimintaa harjoittaa OPK:n omistama tytäryhtiö Helsingin OP Pankki Oyj. OP liitot OP liitot ovat osuuspankkien alueellisia yhteistyöelimiä. Yhteisömuodoltaan ne ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. Suomessa on 16 OP liittoa. OP liittojen tarkoituksena on toimia aktiivisesti jäsenpankkiensa alueellisen yhteistyön edistämiseksi. Liitot nimeävät alueensa ehdokkaat OPK:n hallintoneuvostoon. OP Keskus osk (OPK) Osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva OPK on osuuskunta, jonka jäseninä voivat olla osuuspankkilaissa tarkoitetut luottolaitokset, joiden säännöt tai yhtiöjärjestyksen osuuskunta on hyväksynyt. Jäseneksi ottamisesta päättää OPK:n hallintoneuvosto. OPK on myös OP Pohjola-ryhmän muodostaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän johdossa oleva yritys ja ryhmän strateginen omistusyhteisö. Se vastaa myös koko ryhmän ohjauksesta ja valvonnasta. OPK:n omistavat osuuspankit. OPK:n perustehtävänä on luoda edellytykset OP Pohjolaryhmän yhtenäisyydelle ja menestykselle. Sen päämääränä on olla arvostettu osaamis- ja palvelukeskus. Osuuskunnan kokous Osuuskunnan kokouksella ja sen valitsemalla hallintoneuvostolla on ylin päätösvalta OPK:ssa. Varsinainen osuuskunnan kokous pidetään vuosittain ennen toukokuun loppua osuuskunnan koti paikassa Helsingissä. Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsitellään OPK:n säännöissä mainitut asiat, joita ovat muun muassa edellisen tilikauden tuloslaskelman ja taseen sekä konsernituloslaskelman ja -taseen vahvistaminen. Kokouksessa myönnetään myös vastuuvapaus hallintoneuvostolle, johtokunnalle ja toimitusjohtajalle sekä valitaan hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastaja. 60

63 Jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa osuuksiensa perusteella yhtä monta ääntä kuin sillä on maksettuja osuusmaksuja. Vakavaraiset osuuspankit saavat lisä-ääniä OPK:n säännöissä tarkemmin määritellyllä tavalla. Kokouksessa ei kukaan saa kuitenkaan äänestää enemmällä kuin kahdella prosentilla kokouksessa edustetusta äänimäärästä. Osuuskunnan jäseninä olevat OPK:n tytäryhteisöt saavat osallistua osuuskunnan kokoukseen siten, että niillä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot ja muut etuisuudet Hallintoneuvoston jäsenten palkkioista päättää osuuskunnan kokous. Puheenjohtajan palkkio on euroa, varapuheenjohtajan euroa ja jäsenen 300 euroa kuukaudessa. Kokouspalkkio on 500 euroa kokoukselta. Päivärahat ja matkakulujen korvaukset maksetaan OPK:n matkustussäännön mukaisesti. OP Pohjola-ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä. Hallintoneuvosto Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa johtokunnan ja toimitusjohtajan hoitamaa OPK:n hallintoa ja sitä, että OPK:n toimintaa hoidetaan asiantuntevasti ja huolellisesti osuuskuntalain ja OP Pohjola-ryhmän edun mukaisesti. Lisäksi hallintoneuvoston tehtävänä on muun muassa vahvistaa OP Pohjola-ryhmän arvot, strategia, yhteiset tavoitteet sekä toimintalinjaukset ja -periaatteet. Sen tehtäviin kuuluu myös OP Pohjola-ryhmän vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden sekä OPK:n toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden vahvistaminen. Hallintoneuvosto myös valitsee ja vapauttaa pääjohtajan, toimitusjohtajan, johtokunnan muut jäsenet ja varajäsenet sekä tarkastustoiminnasta vastaavan johtajan. Lisäksi se päättää johtokunnan puheenjohtajan, toimitusjohtajan ja johtokunnan muiden jäsenten välisestä tehtävänjaosta. OPK:n sääntöjen mukaan hallintoneuvostossa on vähintään 32 ja enintään 36 osuuskunnan kokouksen valitsemaa jäsentä. Hallintoneuvostoon valitaan vähintään 16 ja enintään 20 jäsentä siten, että kunkin OP liiton alueelta on hallintoneuvostossa vähintään yksi jäsen. Lisäksi hallintoneuvostossa on OP liittojen alueelta 16 jäsentä siten, että paikkajako määräytyy OP liittojen kesken niiden jäsenpankkien vakavaraisuuden perusteella. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan itselleen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Johtokunta OPK:lla on hallituksena toimiva johtokunta, jonka jäsenet valitsee hallintoneuvosto. Johtokunnan jäsenet valitaan tehtäväänsä toistaiseksi. Johtokunnan tehtävänä on OPK:n toiminnan johtaminen lain ja OPK:n sääntöjen mukaan. Johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, jota nimitetään pääjohtajaksi, toimitusjohtaja, joka toimii johtokunnan varapuheenjohtajana sekä sääntöjen mukaan vähintään kaksi ja enintään neljä jäsentä ja enintään neljä varajäsentä. Vuoden 2010 alussa johtokunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi neljä varsinaista ja kaksi varajäsentä. Johtokunta vastaa kollektiivisesti niistä asioista, joista se yhteisesti kokouksissaan päättää. Lisäksi johtokunnan jäsenillä ja varajäsenillä on operatiivinen vastuu heille erikseen määritellyistä toimialueista ja organisatorisista kokonaisuuksista. Johtokunnan jäsenten palkkiot ja muut etuisuudet OP Pohjola-ryhmän pääjohtajan, OPK:n toimitusjohtajan ja muiden OPK:n johtokunnan jäsenten sekä varajäsenten palkasta, palkkioista ja muista eduista päättää OPK:n hallintoneuvosto. Kunkin johtokunnan jäsenen sekä varajäsenten toimisuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa johtajasopimuksessa, jonka hallintoneuvosto on hyväksynyt. RAKENNE JA HALLINTO Palkat ja palkkiot, Luontaisedut, Johtokunnan palkat Johtokunnan puheenjohtaja, pääjohtaja Muut johtokunnan jäsenet ja varajäsenet

64 OP pohjola-ryhmän rakenne ja hallinto Pääjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Muiden johtokunnan jäsenten ja varajäsenten eläkeikä on 63 vuotta. Eläke-etuudet määräytyvät eläkelakien ja OP Pohjola-ryhmän omien eläkejärjestelmien mukaisesti. Sekä yllämainittujen henkilöiden että työnantajan noudattama irtisanomisaika on enintään 6 kuukautta. Erokorvauksena irtisanomisajan palkan lisäksi heille maksetaan 12 kuukauden rahapalkkaa vastaava summa. Pohjola Pankki Oyj Pohjola Pankki Oyj (Pohjola) on OPK:n tytäryhtiö. Pohjolassa ylin päätösvalta on yhtiökokouksella ja sen valitsemalla hallituksella. Hallitukseen kuului vuoden 2009 lopussa kahdeksan jäsentä, joista puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat myös OPK:n johtokunnan jäseniä. Pohjolan liiketoimintaa johtaa toimitusjohtaja ja hänen apunaan konsernin johtoryhmä, joka koostuu keskeisten liike- ja muiden toimintojen johtajista. Pohjolan hallintoa on selvitetty tarkemmin Pohjolan omassa vuosikertomuksessa. OPK:n muut keskeiset tytäryhtiöt Helsingin OP Pankki Oyj harjoittaa vähittäispankkitoimintaa pääkaupunkiseudulla. OP Henkivakuutus Oy hoitaa keskitetysti OP Pohjola-ryhmän henki- ja eläkevakuutusliiketoimintaa ja sen kehittämistä. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat henki-, eläke- sekä sijoitus- ja riskivakuutuspalvelut. OP Rahastoyhtiö Oy hallinnoi OP Pohjola-ryhmän sijoitusrahastoja. Yhtiö käyttää rahasto-osuuksien myynnissä osuuspankkien ja Helsingin OP:n palveluverkostoa sekä OP Pohjola-ryhmän verkkopalveluita. OP Asuntoluottopankki Oyj myöntää osuuspankkien kautta pitkäaikaisia asuntoluottoja turvaavia vakuuksia vastaan. Pankki rahoittaa toimintaansa laskemalla liikkeelle kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja OP Kotipankki Oyj tuottaa vakuudettomat kuluttajarahoituspalvelut osuuspankkien henkilöasiakkaille. Muut yhteisöt OP Eläkekassa huolehtii OP Pohjola-ryhmän lakisääteisestä eläketurvasta ja OP Eläkesäätiö toimintapiiriinsä kuuluvien henkilöiden lisäeläketurvasta. Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö on OP Pohjolaryhmän sisäinen vakuutusyhtiö. Se on osa ryhmän sisäistä riskienhallintajärjestelmää. Hyvä hallinnointi OP Pohjola-ryhmässä OP Pohjola-ryhmän toiminta perustuu voimassa olevien Suomen lakien ja niiden nojalla annettujen normien noudattamiseen. OP Pohjola-ryhmän toimintaa säätelevät etenkin laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista, laki luottolaitostoiminnasta, laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymistä, osuuskuntalaki sekä vakuutusyhtiölaki. Pohjola noudattaa myös julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä. Pohjola noudattaa lisäksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n lokakuussa 2008 hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporare Governance). Pohjolan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä poikkeaa kuitenkin konsernirakenteen sekä yhtiön ja OP Pohjola-ryhmän muiden yksiköiden välisen kiinteän yhteistoimintasuhteen takia listayhtiöiden hallinnointikoodista. Koodista poikkeamat ovat Comply or Explain -periaatteen mukaisesti selvitetty Pohjolan hallinto periaatteissa. Osuuspankeille ja OP liitoille on vahvistettu omat hyvän hallinnoinnin suositukset. Osuuspankkien suositukset koskevat muun muassa pankin hallintoelimiä ja niiden kokoonpanoa, palkitsemista, sisäistä valvontaa, riskien hallintaa ja sisäistä tarkastusta sekä tiedottamista. OP liittojen suosituksessa otetaan kantaa muun muassa OP liittojen toimintaan ja tarkoitukseen, jäsenten äänivallan muodostumiseen ja muihin liiton kokouksiin liittyviin seikkoihin sekä hallituksen jäsenten toimikausiin. OP Pohjola-ryhmän hallintoperiaatteet ovat op.fi-verkkopalvelussa - OP Pohjola-ryhmä - OP Pohjola-ryhmä pähkinänkuoressa. 62

65 Päätöksenteko OP Pohjola-ryhmässä Osuuskunnan kokous OP Keskuksen hallintoneuvosto Pääjohtaja Pohjolan hallitus OP Keskuksen johtokunta Yritysten välittömät omistussuhteet OP Pohjola-ryhmässä Omistusosuus osakkeista ja osuuksista, % Osuuspankit Pohjola-konserni OPK Ryhmä yhteensä OP Keskus osk 100,0 0,0 100,0 Pohjola Pankki Oyj 14,4 30,0 44,6 Pohjola Vakuutus Oy 100,0 100,0 Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen 100,0 100,0 A Vakuutus Oy 100,0 100,0 Seesam-yhtiöt 100,0 100,0 Pohjola Varainhoito Oy 90,0 90,0* Pohjola Corporate Finance Oy 66,0 66,0* Pohjola Kiinteistösijoitus Oy 100,0 100,0 Pohjola Capital Partners Oy 65,0 65,0* Pohjolan IT hankinta Oy 100,0 100,0 Pohjola Finance Estonia As 100,0 100,0 Pohjola Finance SIA 100,0 100,0 UAB Pohjola Finance 100,0 100,0 OP Henkivakuutus Oy 15,0 9,0 76,0 100,0 Helsingin OP Pankki Oyj 100,0 100,0 OP Kotipankki Oyj 60,7 16,9 18,5 100,0 OP Asuntoluottopankki Oyj 100,0 100,0 OP Rahastoyhtiö Oy 100,0 100,0 OP IT hankinta Oy 100,0 100,0 Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö 78,5 14,9 100,0 RAKENNE JA HALLINTO Pohjola Pankki Oyj:n äänimäärästä osuuspankkien osuus on 13 % ja OP Keskus osk:n osuus 57 %. * Muu omistus yhtiön henkilöstö. 63

66 OP Keskuksen hallintoneuvosto Etelä-Pohjanmaa Jorma Vierula, johtaja, Seinäjoki, Jussi Ruuhela, toimitusjohtaja, Alavus, 2009 (2012) * Etelä-Suomi Leif Laine, toimitusjohtaja, Hyvinkää, Tomi Korpisaari, toimitusjohtaja, Hausjärvi, 2009 (2012) * Jorma Pitkälä, maakuntaneuvos, Hämeenkoski, 2009 (2012) * Kaakkois-Suomi Jarmo Partanen, professori, Lemi, Kyösti Harju, maanviljelysneuvos, Lappeenranta, 2009 (2012) * Marjo Partio, toimitusjohtaja, Jaala, 2009 (2012) * Kainuu Keijo Väänänen, professori, Vaala, Keski-Pohjanmaa Tapio Kurki, maanviljelysneuvos, Kokkola, Keski-Suomi Jaakko Pehkonen, professori, Jyväskylä, , hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Heikki Rosti, toimitusjohtaja, Jämsä, 2009 (2012) * Lappi Pekka Ahvenjärvi, asianajaja, Tornio, Markku Salomaa, toimitusjohtaja, Rovaniemi, 2009 (2012) * Pirkanmaa Olli Lehtilä, toimitusjohtaja, Tampere, Timo Viitanen, rehtori, Pälkäne, 2009 (2012) * Pohjois-Karjala Juhani Leminen, toimitusjohtaja, Polvijärvi, Paavo Pelkonen, professori, Joensuu, 2009 (2012) * Pohjois-Pohjanmaa Paavo Haapakoski, liikuntaneuvos, Pyhäjoki, , hallintoneuvoston puheenjohtaja Timo Levo, kauppaneuvos, Oulu, 2009 (2012) * Pohjois-Savo Päivi Nerg, hallintojohtaja, Kuopio, , eronnut Antti Hult, toimitusjohtaja, Kuopio, 2009 (2012) * Satakunta Marita Marttila, johtava hoitaja, Vampula, Juhani Suoramaa, rakennusneuvos, Rauma, 2009 (2012) * Jarmo Tuovinen, talousneuvos, Harjavalta, 2009 (2012) * Suur-Savo Kari Manninen, toimitusjohtaja, Mikkeli, Markku Lehtosaari, kunnallisneuvos, Savonlinna, 2009-(2012) * Sydkusten Ola Eklund, tuotejohtaja, Karjaa, Varsinais-Suomi Jukka Hulkkonen, toimitusjohtaja, Halikko, , hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Irja Hirsinummi, toimitusjohtaja, Tarvasjoki, 2009 (2012) * Mauri Kontu, yrittäjä, Uusikaupunki, 2009 (2012) * Österbotten Bo Storsjö, maanviljelijä, Kristiinankaupunki, Muut jäsenet: Timo Parmasuo, hallituksen puheenjohtaja, Espoo, Harri Sailas, toimitusjohtaja, Helsinki, Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on kolme vuotta. * Pankkien vakavaraisuuden perusteella valitut jäsenet, joiden toimikausi on enintään kolme vuotta. Toimikausi voi päättyä aiemmin, mikäli OP liittojen välinen paikkajako muuttuu. 64

67 OP keskuksen organisaatio PÄÄJOHTAJA Johtokunnan puheenjohtaja Reijo Karhinen TOIMITUSJOHTAJA Johtokunnan varapuheenjohtaja Tony Vepsäläinen ASIAKKUUDET JA MYYNTIKANAVAT Erkki Böös 1) PANKKI- JA SIJOITUSPALVELUT Harri Nummela 1) ICT- JA HENKILÖSTÖPALVELUT Heikki Vitie 1) TALOUDEN OHJAUS Harri Luhtala 1) TARKASTUS 3, 5) Leena Kallasvuo Asiakkuudet ja keskittämisedut Hanna Hartikainen Markkinointi Stina Suominen Myyntikanavat ja myynnin tuki Kai Koskela Yhteyskeskus Jouko Lehtonen OP HENKIVAKUUTUS OY Jarmo Kuisma 4) RISKIENHALLINTA Erik Palmén 4) Riskiasema ja mallit Eva Tüll Luottoriskien hallinta Tuomo Metsäaro Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tuomo Metsäaro 1) Johtokunnan jäsen 2) Johtokunnan varajäsen 3) Raportoi pääjohtajalle 4) Raportoi toimitusjohtajalle Maksuliikepalvelut Anne-Mari Tyrkkö Rahoituspalvelut Mikko Hyttinen OP Asuntoluottopankki Oyj Lauri Iloniemi OP Kotipankki Oyj Kai Patovirta Varallisuudenhoitopalvelut Mika Kivimäki OP Rahastoyhtiö Oy Mika Kivimäki Tietohallinto Marco Halén ICT palvelut Markku Mäkinen Palvelukehitys ja tuotantopalvelut Pekka Sarvi-Peräkylä Järjestelmäpalvelut Ilpo Antikainen ICT Osaamiskeskus Arjaleena Smolander HR Palvelut Marja Tuokko OP Eläkekassa OP Eläkesäätiö Taloushallintopalvelut Matti Nykänen Jäsenpankkiohjaus Pekka Jaakkola Jäsenpankkien sisäinen tarkastus Timo Valkama OPK konsernin sisäinen tarkastus Mauno Jokelainen LAKIPALVELUT JA EDUNVALVONTA 2, 3) Markku Koponen Lakipalvelut Taina Kallio Edunvalvonta Jukka Ruuskanen Säätiöt VIESTINTÄ 2, 3) Carina Geber-Teir STRATEGINEN SUUNNITTELU Tom Dahlström 3) RAKENNE JA HALLINTO 5) alkaen 65

68 OP KESKUKSEN JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Reijo Karhinen, s Tony Vepsäläinen, s Erkki Böös, s Harri Luhtala, s Vuorineuvos, pääjohtaja, OP Pohjola-ryhmä Toimitusjohtaja, OP Keskus osk Varatoimitusjohtaja, asiakkuuksista ja myyntikanavista vastaava johtaja, OP Keskus osk Talouden ohjauksesta vastaava johtaja, OP Keskus osk Johtokunnassa vuodesta 1994 Johtokunnassa vuodesta 2006 Johtokunnassa vuodesta 2001 Johtokunnassa vuodesta 2007 Kotipaikka Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Koulutus Kauppatieteiden maisteri Oikeustieteen kandidaatti, emba Varatuomari, emba Kauppatieteiden maisteri Keskeinen aiempi työkokemus Toimialaan liittyvät keskeisimmät luottamustehtävät Osuuspankkikeskus osk: toimitusjohtaja , toiminnonjohtaja Kuopion Osuuspankki: toimitusjohtaja Savonlinnan Osuuspankki: toimitusjohtaja Varkauden Osuuspankki: toimitusjohtaja Juvan Osuuspankki: apulaisjohtaja Finanssialan Keskusliitto: hallituksen puheenjohtaja. European Banking Federation: hallituksen jäsen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK: hallituksen varapuheenjohtaja. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen: hallituksen jäsen. Keskuskauppakamari: hallituksen jäsen. Luottokunta: hallintoneuvoston jäsen. Pohjola Pankki Oyj: hallituksen puheenjohtaja. Unico Banking Group: Steering Committeen jäsen. Osuuskunta Suomen Asuntomessut: hallintoneuvoston puheenjohtaja. Tampereen Seudun Osuuspankki: toimitusjohtaja Turun Seudun Osuuspankki: varatoimitusjohtaja Kuopion Osuuspankki: pankinjohtaja Suomen Säästöpankki SSP Oy: aluejohtajan varamies Pohjois-Savon Säästöpankki: esimiestehtävät Luottokunta: hallituksen puheenjohtaja. Pohjola Pankki Oyj: hallituksen varapuheenjohtaja. Osuuspankkikeskus osk: Asiakasliiketoiminnon toiminnonjohtaja Savonlinnan Osuuspankki: toimitusjohtaja Huittisten Osuuspankki: toimitusjohtaja Arsenal Oy: yksikönjohtaja Suomen Säästöpankki SSP Oy ja Pohjois-Savon Säästöpankkialue: aluejohtaja ja johtoryhmän jäsen Porin Seudun Osuuspankki: aluejohtaja Turun Seudun Osuuspankki: konttorinjohtaja Pellervon Taloustutkimus ry: hallituksen varapuheenjohtaja. Osuuspankkikeskus Osk: eri esimies- ja johtotehtävissä Talletussuojarahasto: hallituksen puheenjohtaja. Elinkeinoelämän keskusliitto EK: talous- ja verovaliokunnan jäsen. Finanssialan Keskusliitto: taloustoimikunnan puheenjohtaja. Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet A osakkeita : kpl ja : kpl A osakkeita : 409 kpl ja : kpl A osakkeita : kpl ja : kpl A osakkeita : kpl ja : kpl 66

69 Varajäsen Varajäsen Harri Nummela, s Heikki Vitie, s Carina Geber-Teir, s Markku Koponen, s Pankki- ja sijoituspalveluista vastaava johtaja, OP Keskus osk Varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan varamies ja ICT- ja henkilöstöpalveluista vastaava johtaja, OP Keskus osk Viestintäjohtaja, OP Pohjola-ryhmä Pankinjohtaja, Lakipalveluista ja edunvalvonnasta vastaava johtaja, OP Keskus osk Johtokunnan ja hallintoneuvoston sihteeri Johtokunnassa vuodesta 2007 Johtokunnassa vuodesta 1994 Johtokunnassa vuodesta 2009 Johtokunnassa vuodesta 2009 Espoo Espoo Helsinki Sipoo Oikeustieteen kandidaatti, emba Varatuomari, ekonomi Valtiotieteiden maisteri Varatuomari, emba Osuuspankkikeskus osk: pankinjohtaja ja Varallisuudenhoitopalvelutosaston johtaja OP Rahastoyhtiö Oy: toimitusjohtaja Tampereen Seudun Osuuspankki: osastopäällikkö Rahastoyhtiö Pirkanmaa Oy: toimitusjohtaja TSOP Pörssi Oy: toimitusjohtaja Osuuspankkikeskus osk: toiminnonjohtaja Palvelutoiminnoissa , Ryhmähallintotoiminnoissa ja Johdon tukipalveluissa Osuuspankkien Keskuspankki: johtokunnan sihteeri OP Pohjola- ryhmän palveluksessa eri asiantuntija- ja esimiestehtävissä vuodesta 1979 lähtien. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma: viestintäjohtaja Osuuspankkikeskus osk, viestinnästä vastaava pankinjohtaja Osuuspankkikeskuksen (ja edeltäjän) johtokunnan ja hallintoneuvoston sihteeri Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n johtokunnan sihteeri Pohjola Pankki Oyj (OKO Pankki Oyj): hallituksen sihteeri OKO ja Opstock Oy: emissiorahoituspäällikkö ja emissiojohtaja OP Pohjola-ryhmän palveluksessa eri asiantuntija- ja esimiestehtävissä vuodesta Luottokunta: hallintoneuvoston jäsen. Automatia Pankkiautomaatit Oy: hallituksen jäsen. Euroopan osuuspankkien liitto: hallituksen jäsen. Finanssialan Keskusliitto: työmarkkinajohtokunnan puheenjohtaja. Oy Porasto Ab: hallituksen puheenjohtaja. Talletussuojarahasto: valtuuskunnan puheenjohtaja. Finanssialan Keskusliitto: tiedotustoimikunnan jäsen. HSO säätiö: hallituksen puheenjohtaja. RAKENNE JA HALLINTO A osakkeita : 435 kpl ja : kpl A osakkeita : kpl ja : kpl A osakkeita : - kpl ja : - kpl A osakkeita : 428 kpl ja : kpl 67