31 Luontaistuotteet, osa Uudet kirjat 34 Sunut esittäytyvät 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen. 36 Paniikkihäiriö ei ole vaarallinen tauti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "31 Luontaistuotteet, osa 18 32 Uudet kirjat 34 Sunut esittäytyvät 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen. 36 Paniikkihäiriö ei ole vaarallinen tauti"

Transkriptio

1 2 2011

2 Sisältö 2 / Opettaja Jouni Peltomaa luottaa maahanmuuttajaopiskelijoihinsa. xx 35 Myöhästyvät junat askarruttavat Tumppia. 24 Kulttuuripääkaupungissa satsataan vanhusten elämyksiin. 28 Rauha Pakarinen maalasi kesämaiseman. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenvuoro 6 Kotihoidon työntekijät väsyvät 7 SuPer uusi esitteensä 8 EU-hoitokin korvataan 9 Tavoitteena noin 3 prosenttia 10 Helmikuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: villapaita 14 Tero Rosendahlin työpäivä Koukkuniemessä 20 Kieli on suurin ongelma maahanmuuttajille 24 Kulttuuria vanhusten arkeen 28 Vanhusten tauluista ideoita seinämaalauksiin 2 super Luontaistuotteet, osa Uudet kirjat 34 Sunut esittäytyvät 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Paniikkihäiriö ei ole vaarallinen tauti 39 Palasia sieltä täältä 40 Kävisikö baletti? 42 Rasvoilla on väliä 44 Mihin päivähoito kuuluu? 49 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 44 Päivähoito opetusta vai kasvatusta? 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Paras juttu vastaa kyselyyn! 54 Tiina Salo kasvattaa valkoisia koiria 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 63 Nimikkopäivä onnistui 64 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Kokkolasta

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 58. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Elossahan täällä ollaan päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Virpi Saarinen, Liisa Uusiniitty, Tiina Örn kannen kuva Tiina Salon ja Daisyn kuvasi Marjo Koivumäki ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SuPerin tekemä selvitys kotihoidon työntekijöiden työoloista ja jaksamisesta on karua luettavaa. Kotihoito on kriisissä, ja jos toimintaan ei saada muutosta, sillä ei ole tulevaisuutta. Superilaisten kotihoitajien työoloja käsittelevistä vastauksista välittyy epätoivo ja hätä asiakkaista rinnakkain oman uupumisen kanssa. 70 prosenttia vastanneista kokee työnsä raskaaksi ja 44 prosenttia epäilee, että heidän työkykynsä ei näissä olosuhteissa kestä kahden vuoden päähän. Sitä mukaa kun laitospaikkoja on vähennetty, on kotona hoidettavien asiakkaiden määrä kasvanut ja heidän hoitoisuutensa noussut. Kotihoidon henkilökunnan määrää ei kuitenkaan ole lisätty samassa suhteessa olosuhteiden vaikeutumisen ja asiakkaiden terveydentilan heikentymisen kanssa. SuPerin selvityksessä edellytetäänkin lakia tai edes suositusta määrittelemään kotihoidolle riittävät henkilöstömitoitukset. Keskustelu vanhuspalvelulain tarpeellisuudesta ja etenkin vanhustenhoidon lailla määritellyistä mitoituksista käy julkisuudessa vilkkaana. Lakiesitystä odotettiin täksi kevääksi, mutta se lienee hautautunut alkavien vaalikiireiden alle. Näyttää myös siltä, että lain tärkeys kyseenalaistetaan, vaikka mitoitukset eivät toteudu edes suositusten mukaisina. Superilaiset kotihoidon työntekijät antavat ison joukon ehdotuksia, joilla tilannetta voitaisiin kohentaa. Tarvetta vastaavien resurssien ohella tarvitaan lisää moniammatillista yhteistyötä, kotikäyntejä tekeviä lääkäreitä ja etuudet tuntevia sosiaalityöntekijöitä, muun muassa. Jo yksi päivä voi olla ikuisuuden mittainen huonokuntoiselle, yksinäiselle vanhukselle. Hoitaja käy esimerkiksi aamulla ja illalla ja ehtii viipyä kymmenisen minuuttia kerrallaan. Siinä ajassa hän toki ehtii sen, mitä eräässä vastauksessa todetaan: katsoa, että elossahan täällä ollaan ja sanoa näkemiin. Aikaa inhimilliseen vuorovaikutukseen ei ole tarpeeksi: Asiakkaan luona ei kerkeä tekemään suoraan sanottuna mitään, katsot vain onko lääkkeet otettu ja onko ruokaa. Ei kerkeä istahtamaan ja katsomaan asiakasta, hänen olotilaansa, ei kuulostelemaan painaako jokin asia. Ei kerkeä olemaan ihminen toiselle ihmiselle.. super

4 Ajankohtaista Helmikuu 5.2. J. L. Runebergin päivä Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Vantaa, SuPer Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Kuopio, SuPer Ystävänpäivä SuPerin ammatilliset opintopäivät, Tampere-talo Kansainvälinen äidinkielen päivä Sihteerikurssi, Helsinki, SuPer Maaliskuu Puheenjohtajien valmennus, 1. jakso, Helsinki, SuPer Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Kunto tapahtuma, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Keltaisen Nauhan päivä, Suomen Reumaliitto ry PeSu-koulutus, perustietoa SuPerista, Jyväskylä, SuPer Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer Maailman tuberkuloosipäivä Valtakunnallinen uniapneapäivä Yksityistäminen ei ole ratkaisu Hoitotakuu täsmentyy Nyt on aika: SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki kehottaa kuntasektoria muokkaamaan rakenteitaan ja järkevöittämään toimintojaan kritiikittömän yksityistämisen sijaan. Yksityiset palvelut ovat täydentäneet järkevällä tavalla kuntien palvelutoimintaa. Viime vuosina kunnat ovat kääntäneet kehityksen suuntaa. Ne ovat kilpailuttaneet yhä enemmän yksityisiä palveluntuottajia tavoitteena kustannussäästöt. Tällä tavalla kuntien johto on osoittanut, ettei se ole ollut pätevä johtamaan itse tehokkaasti näiden palvelujen tuotantoa. Kuntien toivomat kustannussäästöt eivät ole monin paikoin toteutuneet. Kunnat siirtävät yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalvelutoimintoja yksityissektorin hoidettavaksi. Suuret kansainväliset sijoitusrahastojen omistamat yritykset valtaavat alaa. Paikalliselle pienyrittäjyydelle ei jää tilaa toimia. Pitkällä tähtäimellä kuntia uhkaa merkittävä kustannusten nousu, kun suuret toimijat pääsevät sanelemaan hintatason. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan iso rakennemuutos, joka koskee myös rahoituksen järjestämistä. Kunnilla ja kuntayhtymillä on kaikki edellytykset kehittää omaa toimintaansa ilman palvelujen ulkoistamista. Purkamalla hierarkkisia rakenteita, kehittämällä johtamista ja antamalla eri ammattiryhmille edellytykset käyttää monipuolisesti osaamistaan kuntatyönantajat pystyvät järjestämään toimintansa asiakaslähtöisesti ja taloudellisen tehokkaasti.. Toukokuun alusta voimaan astuva uusi terveydenhuoltolaki täsmentää erikoissairaanhoidon hoitotakuuta. Erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi ja siihen liittyvät tutkimukset on aloitettava kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta ja toteutettava kolmessa kuukaudessa. Siten kuvantamisja laboratoriotutkimukset on tehtävä kolmen kuukauden sisällä siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Samoin kolmessa kuukaudessa on saatava erikoislääkärin arviot hoidon tarpeesta. Varsinainen hoito on toteutettava puolen vuoden sisällä hoitopäätöksestä. Alle 23-vuotiaiden nuorten on päästävä psykiatriseen hoitoon kolmessa kuukaudessa. Kuntoutuksen palveluketju erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sujuvoituu. Kunnan on järjestettävä hoitovastuullaan olevalle potilaalle lääkinnällinen kuntoutus laissa säädetyissä aikarajoissa myös silloin kun toimijoiden välinen vastuu kuntoutuksen järjestämisestä tai kustannuksista ei ole vielä selkiytynyt.. j u k k a j ä r v e l ä uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi. muistaa ystävää. suositella SuPeria. tarkistaa WebLyytistä omat jäsenmaksut. tutustua hammashoitajakoulutuspäivän ohjelmaan liiton nettisivuilla ja varata sille kalenterista aika. varata aikaa lähteä seuraamaan eduskuntavaalikeskustelua. Löydät ajat ja paikat liiton nettisivuilta ja tästä lehdestä sivulta 30. hankkia jokaiseen työpaikkaan yhdysjäsen. tarkistaa www-sivuilta tulevat yhdysjäsenkoulutukset ja osallistua. nauttia hyvistä hiihtokeleistä. 4 super

5 Puheenvuoro Pääsihteeri Markku Silvennoinen Verotuksen oikeudenmukaisuus Verotuksella valtio, kunnat ja seurakunnat keräävät tuloja palveluja ja muuta toimintaa varten. Progressiivisella eli tulojen mukaan kasvavalla tuloverotuksella pyritään myös lisäämään tulonjaon oikeudenmukaisuutta. Martti Hetemäen verotyöryhmä esittää loppuraportissaan monia muutoksia nykyiseen verotuksen. Niillä olisi myös tulonjakovaikutuksia. Hetemäen työryhmä esittää verotuksen painopisteen siirtämistä työn verottamisesta kulutusverotukseen. Samalla esitetään painopisteen siirtämistä yhteisöverotuksesta henkilötason pääomaverotukseen. Ansioverotusta kevennettäisiin kahdella miljardilla eurolla ja yhteisöverotusta 0,8 miljardilla. Veronkevennykset rahoitettaisiin arvonlisäverotusta ja pääomaverotusta kiristämällä. Samoin korotettaisiin valmisteveroja ja rajoitettaisiin korko- ja kotitalousvähennysoikeutta. Väestön ikääntyminen aiheuttaa painetta nostaa työn verotusta, erityisesti kunnallisveroa ja työeläkemaksuja. Työryhmän mukaan korkea työllisyys ja tuottavuuden kasvu ovat avainasemassa julkisen talouden kestävyyden takaamiseksi. Työllisyys- ja tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi työryhmä esittää ansiotuloverokevennysten koh- dentamista työtuloihin. Keskimääräiset veroasteet alenisivat kaikilla tulotasoilla. Tämä kannustaisi työelämän mukaan työhön osallistumiseen, osaamisen lisäämiseen ja työurien pidentämiseen. Yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistamisella lisättäisiin maahamme tehtävien investointien tehokkuutta ja kannattavuutta. Työryhmän esityksillä olisi se vaikutus, että pienituloiset maksaisivat tuloistaan suhteessa enemmän veroa kuin hyvätuloiset. Arvonlisäveron nostaminen vaikuttaisi eniten juuri pienituloisiin. He käyttävät tulonsa kulutukseen. Sama vaikutus on ajoneuvoveron, kuluttajan sähköveron sekä liikenne- ja lämmityspolttoaineiden veronkorotuksilla. Tuloerot ovat kasvaneet maassamme viime vuosikymmeninä nopeammin kuin muissa kehittyneissä maissa. Martti Hetemäen työryhmän ehdotusten toteuttaminen merkitsisi sitä, että verotus tasaisi tuloja vielä entistäkin vähemmän. Tämä ei ole oikeudenmukaista. On reilua maksaa veroja nimenomaan veronmaksukyvyn mukaan. Kaikki käytämme eri tavoin julkisesti rahoitettuja palveluja. Osallistukaamme oikeudenmukaisella tavalla myös niiden rahoittamiseen.. Martti Hetemäen työryhmän ehdotusten toteuttaminen merkitsisi sitä, että verotus tasaisi tuloja vielä entistäkin vähemmän. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt SuPerin selvitys osoittaa, että Kotihoidon työntekijät eivät enää jaksa teksti marjo sajantola Laitospaikkojen vähentämisen myötä kotihoidossa joudutaan hoitamaan entistä haasteellisempia ja huonokuntoisempia asiakkaita. SuPerin selvityksen mukaan kotihoidon henkilöstö työskentelee jo nyt voimiensa äärirajoilla. Henkilöstön määrä, osaaminen ja työhyvinvointi turvaavat ikääntyneiden palveluiden laadun ja vaikuttavuuden. Kuitenkaan henkilökunnan määrä ei ole kehittynyt samassa tahdissa kasvavan asiakasmäärän ja hoitoisuuden kanssa. SuPeriin onkin tullut yhä enenevissä määrin yhteydenottoja kotihoidon työntekijöiltä. He ovat huolissaan niin työn kuormittavuudesta kuin asiakasturvallisuudestakin. Jatkuva riittämättömyyden tunne ja painiminen eettisyyden kanssa johtavat työuupumukseen. Jopa pitkään kotihoidossa työskennelleet vaihtavat jo työpaikkaa suojellakseen itseään. Mitoitussuosituksia odotettu yli kaksi vuotta Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa todetaan, että henkilöstömitoitus on onnistunut silloin, kun asiakkaiden hoito- ja palvelutarpeet on otettu huomioon ja riittävä määrä ammattitaitoista henkilöstöä tuottaa määrältään, laadultaan sekä vaikuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia palveluja asiakkaille inhimillisesti ja kustannustehokkaasti. Kotihoidon henkilöstön mitoituksen kehittämiseksi sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä on tehty laskennallinen malli. Sosiaali- ja terveysministeriö lupasi myös antaa sosiaalihuollon henkilöstön valtakunnalliset mitoitussuositukset vuoden 2008 loppuun mennessä. Näitä odotetaan edelleen. Kotihoidon resursseja on lisätty, mutta ne eivät ole riittäviä tavoitteisiin nähden. Vaikka kaikkia vanhuspalveluita pitäisi toteuttaa kuntouttavalla työotteella, sitä voidaan käyttää kotihoidon asiakastyössä vain vähän. Kotihoito turvaa ehkä perushoidon, mutta ei palveluita, jotka tukevat itsenäistä selviytymistä ja edistävät elämänlaatua. Lisäksi resurssien vähyydestä johtuen kunnissa on alettu kohdentaa palveluja ensisijaisesti runsaasti apua tarvitseville. Uupumus lisääntyy SuPer selvitti viime syksynä kyselytutkimuksella kotihoidossa työskentelevien superilaisten ajatuksia työstään ja sen kehittämisestä. Vastauksissa korostui se, että henkilökunnan määrä ei ole kehittynyt samassa tahdissa kasvavan asiakasmäärän ja hoitoisuuden kanssa. Asiakkaat kotiutetaan sairaalasta entistä nopeammin ja huonompikuntoisina. Saattohoito kotihoidossa on lisääntynyt. Muistisairaiden osuus on entistä suurempi, myös mielenterveys- ja päihdeongelmaiset asiakkaat työllistävät entistä enemmän. Varsinaisten kotihoitokäyntien lisäksi työntekijöiden työteh- Tilanne on vakava SuPerin suunnittelija Sari Erkkilä kertoo, että kyselyn vastausten perusteella kotihoito on todellisessa kriisissä. Mahdolliset kuntien säästötoimet eivät voi koskea kotihoitoa, sillä jo nyt työtä tehdään äärirajoilla. Vastauksista kuvastui todellinen epätoivo ja hätä asiakkaiden puolesta. Jäsenet ovat huolissaan omasta jaksamisestaan, mutta he ovat myös hyvin huolissaan asiakkaidensa turvallisuudesta. Vastanneista jopa 70 prosenttia kokee kotihoidon työn raskaaksi. Se on hirvittävän iso prosenttimäärä. Työn raskauteen vaikuttaa selkeästi se, että sijaisia ei saada tai ei säästösyistä palkata. Tämän kertoi 56 prosent- tia vastanneista. Erkkilä kertoo, että selvityksen tuloksia hyödynnetään Su- Perin ammatillisessa edunvalvonnassa sekä valtakunnallisesti kotihoitoa kehitettäessä. Selvitys on annettu eduskun- Kotihoidon nan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille ja sitä lähetetään myös kuntapäättäjille. Kotihoidon henkilöstömitoituksesta tulee saada laki tai vähintään suositus. Laitospaikkoja ei voi vähentää kotihoidon kustannuksella. Se ei johda hyvään kotihoidossa. Työ alkaa olla niin raskasta, että kukaan ei kohta halua siellä työskennellä.. henkilöstömitoituksesta tulee saada laki tai vähintään suositus. 6 super

7 täviin kuuluu usein myös turvahälytyksiin vastaaminen. Kotihoidon työntekijöiden mielestä kotona hoidetaan liiankin huonokuntoisia vanhuksia, jotka tarvitsisivat jo tehostetumpaa hoitoa. Joidenkin asiakkaiden luona joudutaan käymään jopa kahdeksan kertaa päivässä. Monet vanhukset haluaisivat itsekin päästä kotoa turvallisempaan ympäristöön, koska yksinäisyys pelottaa. Työntekijät stressaantuvat entisestään joutuessaan miettimään, miten yksin kotona olevat asiakkaat pärjäävät. Sijaisia ei saada tai ei oteta säästösyistä, jolloin asiakaskäynnit jaetaan töissä olevien kesken. Jos sijaisia saadaan, he ovat usein kouluttamattomia, mikä lisää ammattitaitoisten työntekijöiden kuormittumista. Kiireen vuoksi työntekijät eivät pysty pitämään työehtosopimuksen mukaisia taukoja. Työntekijät väsyvät ja sairauslomat lisääntyvät. Jatkuva muistuttaminen säästämisestä syö myös työntekijöiden voimavaroja. Tärkeintä laki tai suositus Kyselyyn vastanneilla kotihoidon työntekijöillä on selkeä näkemys toimenpiteistä, joilla kotihoitoa, asiakastyytyväisyyttä ja työhyvinvointia voidaan parantaa. Tärkeimpänä he pitävät sitä, että kotihoidon henkilöstömitoitus määritellään lailla tai vähintään suosituksella. Ammattitaitoista henkilöstöä on oltava tarpeeksi. Laitospaikkoja on oltava tulevaisuudessakin riittävästi, sillä kaikenkuntoisia vanhuksia ei voida hoitaa kotioloissa. Asiakkaiden on tarvittaessa myös päästävä nykyistä nopeammin tehostetumpaan hoitoon. Työntekijät kokevat, että he joutuvat selittelemään asiakkaille palvelujen alueellisia sisältöeroja, joten kotihoitoon pitää saada valtakunnallinen kriteeristö. Vastaajat toivovat myös lisää moniammatillista yhteistyötä. Etenkin lääkärien kotikäyntien tulisi järjestyä nykyistä paremmin. Lähiesimiehiä rekrytoitaessa on kiinnitettävä huomiota soveltuvuuteen. Esimiehen tulisi pitää työntekijöiden puolia ja olla kiinnostunut heidän jaksamisestaan. Kaupallista koulutusta ei pidetä soveltuvana kotihoidon esimiestehtäviin. Työvälineiden ajanmukaisuuteen ja kotihoidon ergonomiaan on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Parityöskentelyyn on oltava mahdollisuus silloin, kun asiakkaan luona käyntiä ei koeta turvalliseksi. Täydennyskoulutuksen on oltava suunnitelmallista ja koulutuksessa olevan työntekijän tilalle on aina saatava sijainen. Kyselyyn vastanneet näkevät, että kotihoidon imagoa pitää nostaa. Huono maine on suurin syy esimerkiksi sijaisten rekrytoinnin vaikeuteen. Työ nähdään raskaana, turvattomana ja stressaavana. Lisäksi palkka on pieni, vaikka vastuu on suuri.. lue koko selvitys: tietoa SuPerin esitteissä on nyt uusi raikas ulkoasu Liitto on uudistanut esitemateriaalinsa. Yhteensä 11 erilaisen esitteen ulkoasu on nyt yhtenäinen ja raikas. Myös esitteiden tekstit on päivitetty. Esitteet sisältävät muun muassa yleistietoa liitosta, tietoa lähihoitajan koulutuksesta ja ammatista, tietoa jäseneduista sekä ohjeita sähköisestä asioinnista. Vuosittain SuPerin esitteitä jaetaan kymmeniä tuhansia kappaleita sekä uusille ja vanhoille jäsenille että liiton sidosryhmille. Eniten esitemateriaalia jaetaan SuPerin omissa tapahtumissa sekä messuilla ja muissa tilaisuuksissa, joissa liitto on mukana. Esitteitä voi kysellä myös SuPer-opoilta tai oman ammattiosaston luottamushenkilöiltä. SuPerin toimenpide-ehdotukset 1. Kotihoidon imagoa nostettava 2. Sitovat henkilökuntamitoitukset kotihoitoon 3. Kotihoidon henkilökunnan tulee olla ammattitaitoista 4. Moniammatillista yhteistyötä lisättävä 5. Kotihoidon asiakkaille mahdollisuus päästä tarvittaessa tehostetumpaan hoitoon nopeasti 6. Kotihoidon työturvallisuutta parannettava 7. Kotihoidon oltava valtakunnallisesti tasa-arvoista 8. Sähköisen kirjaamisen kehittäminen 9. Työskentelyvälineet kuntoon 10. Työnantajan vastattava täydennyskoulutuksesta 11. Esimiesten johtamistaidot ajan tasalle 12. Palkkaus työn vaativuutta vastaavaksi Terveystietoja ei käsitellä kunnolla työpaikoilla Terveydentilaa koskevien henkilötietojen käsittelyssä on puutteita työpaikoilla. Asia ilmenee tietosuojavaltuutetun toimiston tekemästä tarkastuksesta. Puutteita on muun muassa menettelytapojen määrittelemisessä, tietojen säilyttämisessä, salassapidon varmistamisessa sekä yhteistoimintamenettelyn noudattamisessa. Terveydentilatiedot ovat arkaluonteisia tietoja, minkä vuoksi laissa on erityisesti rajattu työnantajan oikeutta käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja. super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Hoito EU-maissa selkiytyy korvaukset kotimaan tasoa koonnut marjo sajantola Euroopan parlamentti on hyväksynyt uuden lain, joka selkeyttää potilaiden oikeuksia hakeutua hoitoon toisessa EU-maassa. Lainsäädäntö tuo selvyyttä korvaussääntöihin myös siinä tapauksessa, kun ulkomaille hoitoon hakeutumiseen vaaditaan ennakkolupa. Kun laki on allekirjoitettu, jäsenvaltioilla on 30 kuukautta aikaa ottaa se osaksi omaa lainsäädäntöään. EU:n jäsenmailla on direktiivissä määritetty velvollisuus tarjota riittäviä ja laadukkaita, kaikkien saatavilla olevia terveyspalveluita asukkailleen. Hoitoon hakeutuminen ulkomaille voi kuitenkin helpottaa erityisesti pitkissä jonoissa odottavia potilaita sekä niitä, jotka eivät ole onnistuneet löytämään tarvittavaa erikoislääkäriä. Tulevaisuudessa EU-kansalaiselle on korvattava hänen toisessa jäsenmaassa saamansa hoidon kustannukset, jos samantyyppinen hoito ja kulut korvattaisiin myös hänen omassa maassaan. Viranomaiset voivat vaatia, että potilas pyytää ennakkolupaa sellaiseen hoitoon, johon kuuluu yöpymisiä sairaalassa tai erikoisterveydenhoitoa. Parlamentin vaatimuksesta viranomaisten on perusteltava kieltäytyminen jollakin luettelossa mainitulla syyllä, kuten potilaita tai suurta yleisöä uhkaavilla riskeillä. Jokaisen EU-maan on perustettava kansallinen yhteyspiste tarjoamaan tietoa niille, jotka harkitsevat hoitoon hakeutumista ulkomailla. Yhteyspisteet tarjoavat myös apua ongelmatilanteissa. Yleensä hoitoa halutaan mieluiten kotimaasta. Nykyään EU:n jäsenmaat käyttävät noin prosentin terveydenhoitobudjeteistaan rajojensa ulkopuolella annettavaan hoitoon. Eurooppalainen sairaanhoitokortti pätee edelleen silloin, kun EU-kansalainen tarvitsee kiireellistä hoitoa vieraillessaan toisessa jäsenmaassa. Suomessa sairausvakuutetuilla on oikeus myös eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin. Sillä saa sairaanhoitoa samalla hinnalla ja samalla tavalla kuin maassa tai matkakohteessa asuvat henkilöt. Kortti kelpaa julkisessa terveydenhuollossa, sairausvakuutussopimuksen tehneiden yksityisten lääkäreiden vastaanotoilla ja sopimuksen tehneissä sairaaloissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä.. lähteet: ja Sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee selkeät rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa pohtinut työryhmä luovutti väliraporttinsa peruspalveluministeri Paula Risikolle joulukuun lopussa. Työryhmä näkee, että väestön yleisen terveydentilan parantaminen onnistuu parhaiten, kun sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat ratkaistaan samassa palvelukokonaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuolto olisikin järjestettävä yhtenä kokonaisuutena. Järjestämis- ja rahoitusvastuun on myös oltava samassa organisaatiossa, ja vastuussa olevalla tulee olla riittävät voimavarat tehtävän hoitamiseen. Myös asiakaspohjan on oltava riittävän suuri. Osa palveluista on tarkoituksenmukaista järjestää muuta palvelukokonaisuutta laajemmilla väestöpohjilla. Väestön ikärakenne ja sairastavuus sekä etäisyydet ja muut maantieteelliset tekijät poikkeavat toisistaan niin suuresti maan eri osissa, että palvelujen tuottamistavat on räätälöitävä kullakin alueella tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. SuPer on antanut lausunnon väliraporttiin. Liitto näkee lainsäädännön tarkastelun ja uudistamisen olevan erittäin ajankohtaista ja välttämätöntä. Suuret sote-palveluiden järjestämisvastuualueet pitäisi rahoittaa kussakin alueessa mukana olevien kuntien kesken tasajakoperiaatteella. Alueen väestöpohjan kokokaan ei yksin turvaa riittävän laadukkaita ja yhdenvertaisesti saavutettavia palveluita. Valtion on huolehdittava valtionosuusjärjestelmän avulla koko maan sote-palvelujen turvaamisesta. Alueellisten erityispiirteiden huomioiminen on välttämätöntä. Samassa yhteydessä sosiaalitointa, perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa olisi tarkasteltava myös yhtenä kokonaisuutena. Lakien valmistelussa uusi terveydenhuoltolaki- ja sosiaalihuollon lainsäädäntö tulee liittää yhteen siten, että ne yhdessä turvaavat kansalaisten saamat laadukkaat palvelut. Erityisesti sosiaalisten erojen kasvun estämiseksi ja jo syntyneiden erojen kaventamiseksi on ryhdyttävä nykyistä tehokkaampiin toimenpiteisiin.. työryhmän väliraportti on luettavissa osoitteessa kohdasta selvityksiä 2010:34. esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, valvontaa ja kehittämistä koskevan lain pääasiallisesta sisällöstä valmistuu keväällä super

9 Ostovoiman säilyttävä palkankorotuksissa teksti jukka järvelä SuPer tavoitteli kuntasektorin palkkaneuvotteluissa ostovoiman turvaavaa ratkaisua. Neuvottelut olivat vielä kesken lehtemme lähtiessä painoon. Koukkuniemeä kehitetään Vuoden 2011 palkankorotuksista oli tarkoitus sopia 31. tammikuuta mennessä. Käsittelyssä ovat olleet muun muassa sopimuksen kesto, rakenne ja korotusten ajankohdat. Neuvottelut siis voivat jatkua helmikuussakin. Vanhan sopimuksen irtisanomisaikaa siirrettiin 15. helmikuuta asti. Jos sopimukseen ei tuohonkaan mennessä päästä, sen voimassaolo päättyy helmikuun lopussa. SuPer lähti hakemaan yleiskorotusta keväälle ja järjestelyerää syksyyn. Puheenjohtaja Juhani Palomäen mukaan neuvottelut ovat aina hankalia. Aikanaan päästiin yli kymmenen prosentin korotuksiin. Viime syksyn sopimukset ja kaiut muista neuvottelupöydistä kertovat, että nyt puhutaan vuositasolla korotuksista, jotka olisivat noin kolmen prosentin paikkeilla, Palomäki arvioi tammikuussa. Kuntatalouden heikohko tilanne toi sopimuksen puintiin omat haasteensa, vaikka neuvottelujen loppusuoralla tulleet tiedot kertoivat verotulojen odotettua suuremmasta kertymästä. Lähdimme neuvotteluissa siitä, että jäsenten ostovoima täytyy tälläkin neuvottelukierroksella turvata. Tavoitteeseen vaikuttaa, että tänä vuonna kuluttajahintojen on arvioitu nousevan 2,5 prosenttia. Vaikka SuPer ei ole innostunut aina omia vaikeuksiaan tuovista paikallisista eristä, liitto hyväksyi tavoitteekseen kevään yleiskorotuksen eli ostovoiman kasvun turvaamisen ja syksyn paikallisen erän. Oman värinsä neuvotteluihin on tuonut Elinkeinoelämän Keskusliitto. Se on muistuttanut, että julkinen sektori on ollut palkkajohtaja parilla viimeisellä neuvottelukierroksella. Me emme tätä palkkajohtajuutta niele, vaikka kahdella viime kierroksella olemme saaneet vähän enemmän kuin yleinen linja. Kun verrataan palkkatasoa, emme missään nimessä ole palkkajohtajia, Palomäki vastaa. Muutamalla aiemmalla neuvottelukierroksella SuPer onnistui neuvottelemaan ratkaisun, jossa naisvaltaisten alojen palkkoja korotettiin jonkun verran enemmän kuin miesvaltaisten. Palomäki arvioi neuvottelujen loppusuoralla, että tällä kertaa tällaiseen ratkaisuun todennäköisesti ei ole mahdollisuutta.. neuvottelujen ajankohtaisen tilanteen voi katsoa liiton verkkosivulta Tampereen kaupunki kehittää hyvinvointipalvelujaan ja Koukkuniemen vanhainkodin toimintaa. Yhdessä Länsi-Suomen aluehallintoviraston kanssa Tampereella aiotaan kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja tulevaisuudessa jo suunnitteluvaiheessa eikä vasta kantelujen kautta. Henkilöstömäärien sijasta Tampereella halutaan katsoa esimerkiksi vanhustenpalvelujen lopputulosta. Yksi Koukkuniemen uusista käytännöistä on lääkejakelun ja hoitotarvikkeiden tilauksen siirtäminen pois hoitajien tehtäväkuvasta, jolloin heille jää aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. SuPer on viimeisen vuoden aikana kampanjoinut näkyvästi Koukkuniemen vanhainkodin olosuhteiden parantamiseksi.. Yksityishuone vähentää tehohoitopotilaiden infektioita Teho-osastoilla saadut infektiot vähenisivät huomattavasti, jos potilaat pääsisivät omiin huoneisiin yhteistilojen sijaan. Asiaa selvittäneessä kanadalaistutkimuksessa yksityishuoneisiin siirtyminen vähensi monien infektioiden määrän jopa puoleen. Uudistuksen jälkeen vaaralliset MRSA-sairaalabakteeritartunnat vähenivät 47 prosenttia, clostridium difficile -tartunnat 43 prosenttia ja hiivasienitartunnat 51 prosenttia. Myös VRE-sairaalabakteerin aiheuttamat infektiot vähenivät. Arviolta kolmannes tehohoitopotilaista saa infektion hoidon aikana. Sairaaloiden tuottavuudessa eroja Sairaaloiden välillä on edelleen tuottavuuseroja. Tuottavimmat yliopistosairaalat vuonna 2009 olivat Kuopion yliopistollinen keskussairaala (KYS) ja Oulun yliopistollinen keskussairaala (OYS). Yliopistollisten sairaaloiden väliset suurimmat tuottavuuserot vuonna 2009 olivat 11 prosenttia. Keskussairaaloissa ja muissa pienemmissä sairaaloissa tuottavuuserot olivat yliopistosairaaloita korkeammat. Tuottavuus laski yliopistollisissa keskussairaaloissa ja pienemmissä julkisissa sairaaloissa kolme prosenttia. Yliopistollisista sairaaloista tuottavuus nousi ainoastaan HYKS:ssä. Keskussairaaloissa tuottavuus pysyi lähes ennallaan aina vuoden 2008 loppuun saakka, minkä jälkeen se laski kolme prosenttia. super

10 i n g r a m Helmikuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Sittenkin antibiootteja? Antibiootti saattaa sittenkin olla hyödyllinen lasten välikorvan tulehduksen hoitamisessa. Aiemmin antibioottien merkitys on korvahoidossa kyseenalaistettu. Antibioottihoito tulisi kuitenkin aloittaa vain siinä tapauksessa, että välikorvatulehduksen diagnoosi on varma, sillä antibiootista voi olla myös haittavaikutuksia. Laajan turkulaistutkimuksen tulokset on juuri julkaistu maailman arvostetuimmassa lääketieteellisessä julkaisussa, The New England Journal of Medicine -lehdessä. varsinais-suomen sairaanhoitopiiri Kasvain esiin ultraäänellä Käytännössä suurin osa kohdun limakalvon kasvaimista voitaisiin löytää ultraäänitutkimuksen avulla ennen oireiden alkamista. Tuore havainto on ensimmäisiä luotettavia viittauksia ultraäänitutkimuksen sopivuudesta tähän tarkoitukseen. Ultraääni oli suhteellisen hyvä havaitsemaan syöpiä, sillä sen avulla noin 80 prosenttia kasvaimista tunnistettiin kasvaimiksi ja noin 85 prosenttia terveistä terveiksi. Tällä hetkellä kohdun limakalvon syöpää ei seulota, koska muihin syöpiin verrattuna sen ennuste on suhteellisen hyvä. duodecim Tupakat laitetaan piiloon Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito tupakkatuotteiden vähittäismyynnissä loppuu ensi vuoden alussa. Tupakkalaki kuitenkin sallii kuluttajan ostopäätöksen kannalta välttämättömien tuotetietojen antamisen. Vähittäismyyjä saa pyynnöstä esittää tupakkatuotteiden ostajalle tuotteiden pakkauksia esittävän kuvaston sekä luovuttaa luettelon tuotteiden hinnoista. Liukastuminen 6000 euroa Kaatumisista aiheutuu vuosittain yli puolen miljardin euron kustannukset, kun mukaan lasketaan sairaanhoitokulut sekä työpanoksen ja hyvinvoinnin menetykset. Yhden kaatumistapaturman keskimääräiseksi kustannukseksi on arvioitu 6000 euroa. Tutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen liukastuu talviaikaan, ja kaatumisten takia sairaalahoitoon hakeutuu jopa suomalaista vuosittain. Aivohalvauspotilaat jalkeille Aivohalvauspotilaan kuntouttaminen kannattaisi todennäköisesti aloittaa jo vuorokauden sisällä halvauksesta. Tämä parantaisi monien toipumista huomattavasti, tuore australialaistutkimus osoittaa. Tutkimuksessa fysioterapeutin ja hoitajien avulla varhain aloitettu kuntoutus palautti potilaiden kävelykyvyn 3 4 päivässä, mikä oli noin kolme päivää varhemmin kuin tavanomaista hoitoa saaneilla. Kävelykyvyn mittarina pidettiin 50 metrin matkaa ilman apua. Varhaisen kuntoutuksen tavoite oli saada potilas avustettuna seisaalle ainakin kahdesti päivässä mielellään jo vuorokauden sisällä halvauksesta. duodecim Hyvää ja huonoa Suomalaiset vuotiaat kokevat aiempaa vähemmän vaikeuksia päivittäistoiminnoissa ja syövät entistä terveellisemmin, mutta alkoholinkulutus on kasvanut edelleen ja liikuntaa harrastetaan vähemmän kuin ennen. Asiaa on selvitellyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. thl Nuori mies: nuku! Univaikeuksista kärsivät miehet kuolevat nuorena muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Erityisesti tämä koskee alle 45-vuotiaita miehiä. Miehen riski kuolla seuraavan 19 vuoden aikana on kaksinkertainen, jos hänellä on univaikeuksia alle 45-vuotiaana. Unettomuus voi johtaa itsemurhaan. Itsemurhariski johtuu mahdollisesti masennuksesta, joka on yleistä uniongelmaisilla. duodecim Tupakasta nivelreumaa Yhdysvaltalaistutkijat ovat saaneet lisää todisteita tupakoinnin nivelreumaa lisäävästä vaikutuksesta. Tällä kertaa yhteys havaittiin amerikanafrikkalaisessa väestössä, mutta sama on todettu myös Suomessa. Tulosten perusteella pitkään jatkuva tupakointi saattaa liittyä joka kuudenteen nivelreumatapaukseen. Tupakointiin liittyvä sairastumisriski oli suurin potilailla, jotka kantoivat myös nivelreumalle altistavaa geenimuotoa. duodecim 10 super

11 muut lehdet Olemme empaattisia ja ymmärrämme elämän kokonaisuuksia. Pääsemme helpommin lähelle ihmistä. Mitä mieltä? Tammikuun kysymys oli: Pidätkö runsaasta lumentulosta? Ihmisoikeuksien lähettiläs Elisabeth Rehn naiseudesta. promo 5/2010 Näyttelijät tulevat aika kipeinäkin töihin, vaikka ei pitäisikään. Mutta kuka haluaa olla se, joka lähettää 500 katsojaa kotiin? Tampereen Teatteri Oy:n johtaja Reino Bragge varma 4/2010 Omien käsitysten vastainen tieto tulkitaan yleensä epäluotettavaksi tai sattuman aiheuttamaksi poikkeukseksi eikä sitä juuri koskaan pidetä osoituksena siitä, että omat käsitykset olisivat vääriä. Arkiajattelun tutkimusryhmän johtaja Marjaana Lindeman tiede 1/ % Kyllä 35 % En 30 vuotta sitten Lehti odotti, miten käy kevään virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa ja syntyykö tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Apuhoitajien TVK-V:läisiin tavoitteisiin kuuluivat tutut naispalkkaratkaisu ja julkisen sektorin heikon palkkakehityksen korjaaminen. Lehdessä varauduttiin myös lakkoon. Sivuilla annettiin yksityiskohtaiset ohjeet mahdollisen työtaistelun yksityiskohdista sekä lakkoon menijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Lakkoon ei missään tapauksessa mennä tarpeettomasti. Me kaikki toivomme, että tulokseen päästään sovinnollisen neuvottelun tietä. apuhoitajalehti 2/1981 Kyllä, koska on valoisaa ja voi hiihtää. talvi saa olla talvi ja kesällä saa olla kesä. lumipeitteinen luonto on kaunis. lumityöt kasvattavat kuntoa ja mieli pysyy virkeänä. olen aina rakastanut talven valoa ja lumen loistoa pimeän keskellä tähtitaivaan alla. tänne metsän keskelle mahtuu lunta, lunta, lunta. siihen on tottunut täällä pohjoisessa. pimeä aika menee nopeammin ja pääsee harrastamaan. Uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta, jonne pääset jäsentunnuksella verkkosivuilta Kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan SuPer-lehden pyyhe-saippuasetti. Tammikuun arvonnan voitti Anna-Maija Yrjänheikki Saijasta. Onnea! En, koska se teettää vain lisää hommia! minulle riittää ohut valkoinen lumipeite. jalankulkijana saa varoa aura-autoja. junat ovat jatkuvasti myöhässä, tai vuoroja perutaan. kotihoidossa joutuu kahlaamaan umpihangessa asiakkaan luo. vaikeuttaa pyöräilyä. sivukulmilla on vaikea kulkea. lumi ei ole aina kevyttä kolata. lumi ei mahdu enää mihinkään pihoihin.

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Villapaita teksti ja kuva marjo sajantola Äidin vanha villapaita lämmittää lähihoitaja Mia Törmäkangasta. Ei tätä ehkä esineeksi voi sanoa, mutta rakas tämä on minulle kuitenkin on, lähihoitaja Mia Törmäkangas perustelee lempiesinevalintaansa ja kuosittaa käsissään raidallista villapaitaa. Hän muistelee olleensa 14- tai 15-vuotias, kun hän sai äidiltään niin tämän villapaidan kuin toisen melko samanlaisen ja vielä takinkin, jotka kaikki ovat hänen äitinsä nuoruusvuosien peruja. Vaatteet olivat olleet äidinkin mielestä säästämisen arvoisia. Vaikka tämä on ohutta neuletta, tämä on todella lämmin. Johtuuko se sitten siitä, että se on äitini vanha, mutta mielestäni se on lämpöisempi kuin muut samanlaiset, Mia nauraa. Hän toteaa, että hän tuskin ostaisi itselleen tämän tyylistä paitaa, eikä kaupassa edes katselisi vastaavia. Palana äidin nuoruusmuistoja se vain on Mian mielestä niin ihana. Lämpimälle paidalle on kyllä talvisin tarvetta, kun Mia lähtee lenkille Murun kanssa, joka on alle kaksivuotias chihuahua. Ei ole koiraa kokoon katsomista, sillä parikiloinen lemmikki haluaa liikuntaa ja toimintaa siinä missä suurempikin. Lenkki saa Murun puolesta jäädä lyhyeksi vain, jos on kovin märkää. Pakkaspäivinä lumikaan ei haittaa menoa. Kovilla pakkasilla tosin pieni koirakin tarvitsee lämmintä vaatetta töppösistä alkaen. Kesäisin lenkkeilemme melkoisesti. Juoksulenkeistä Muru ei oikein tykkää, mutta voin kävellä aika reippaasti ja reilu tunti sujahtaa helposti. Teemme yhdessä myös pyöräretkiä. Muru istuu tyylikkäästi korissa niin kauan kunnes kyllästyy. Pyörän vierellä juoksuttamista en uskalla kokeilla. Oulaistelaisesta vantaalaiseksi Nyt 23-vuotias Mia on kotoisin Oulaisista. Siellä hän myös opiskeli lähihoitajaksi ja valmistui keväällä 2006 sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta. Valmistumisen jälkeen hän muutti työn perässä Vaasaan kesäksi töihin. Sen jälkeen seurasi muutto Ylivieskaan, josta hänelle löytyi alkuun töitä henkilökohtaisena avustajana ja sittemmin hän teki pätkätöitä vanhus- ja kehitysvammaisten hoitajana Ylivieskan Kotikartanossa. Nuori lähihoitaja on asunut Vantaalla vuodesta Vaikka pääkaupunkiseudun vuokrataso hirvittää, hän on kuitenkin tyytyväinen asuinympäristöönsä. Vantaanjoen varrella on hyvät ulkoilumaastot. Työpaikka on Helsingin puolella, mutta työmatka sujuu nopeasti bussilla. Sain heti vakituisen paikan MainioVireeltä. Vire Koti Käpylässä on vanhusten palveluasuntojen lisäksi tehostetun asumispalvelun paikkoja dementoituneille asukkaille. Työhöni kuuluu perushoito, myös lääkkeiden jakoa. Asukkaan tarpeiden mukaan autan esimerkiksi siivoamisessa ja ruuan laitossa. Mia kertoo viihtyvänsä työpaikassaan erittäin hyvin, sillä työyhteisössä on hyvä henki ja tekemisen maku. Työkaverit tuntuvat enemmänkin ystäviltä. Hän työskentelee pääsääntöisesti palvelutalon puolella, mutta tekee aina välillä vuoroja myös dementoituneiden asukkaiden parissa ryhmäkodissa. Hän toteaa tarvitsevansa lisää tietoa muistihäiriöistä, joten hän aikookin tilaisuuden tullen osallistua työnantajan tarjoamaan dementiakoulutukseen. Toisaalta haluaisin opiskella myös psykologiaa. Ala kiinnostaa, vaikka ei niinkään ammattina. Olen vähän sellainen, että asiat jäävät pyörimään mieleen, ja siinä työssä voisi tulla eteen liian isoja asioita. Mia ei ehdi töiden ja koiranhoidon lisäksi kovinkaan paljon harrastaa. Tanssitunteja hiphopissa ja dancehall reggaessa hän aikoo kuitenkin jatkaa, jos hän löytää aikatauluunsa sopivia vuoroja. SuPer-opona hänelle tuli liitto ja järjestötyö tutuksi: Varsinaisia opotunteja en ole pitänyt, mutta kaikki aulainfot ovat olleet tosi mukavia. Siinä pääsee opiskelijoiden kanssa vuorovaikutukseen, eikä sitä tarvitse mitenkään jännittää!. 12 super

13 Muru-koira on aina valmis lähtemään lenkille, joten talvisin lämmin villapaita on Mialle tarpeen. super

14 14 super

15 Vastuuta saa kun sitä ottaa vastaan teksti liisa uusiniitty kuvat laura vesa Tero Rosendahlilla on rempseä ote työhön, sillä hän ei turhia nirsoile: Kun tekee erilaisia hommia, työpäivästä tulee mielenkiintoinen. Samalla saa lisää vastuuta, hän sanoo. Lähihoitaja Tero Rosendahl seuraa viereisestä pöydästä kuuden naispuolisen kollegansa keskustelua. Hän kertoo omista, tiedossa olevista päivän töistään. Viidessä minuutissa aamupalaveri on ohi ja kukin häipyy taholleen. Kello on vähän yli kahdeksan. Vaikuttaa keskivertopäivältä. Ei ole tiedossa sellaisia hommia, jotka vaatisivat akuuttia hoitoa. Päivä voi tietysti muuttua aivan toisenlaiseksi. Silmälääkärin vastaanotolla iltapäivällä olisi monenlaista työtä, mutta en tiedä vielä, olenko siinä mukana, Tero kertoo. Rosendahl on töissä pohjoismaiden suurimmassa vanhainkodissa. 860-paikkainen ja 31 osaston Koukkuniemen vanhainkoti sijaitsee omalla kauniilla puistoalueella Näsijärven rannalla. Kun vanhainkoti vuonna 1886 perustettiin, vaivaistalo piti saada Tampereen kaupungin silloiselle laidalle. Koukkuniemessä on 773 vakinaista työntekijää. Terolle oli tullut viesti, että hänen pitäisi käydä tarkistamassa ruumiskylmiön lämpötila. Naapuritalon alakerrassa sijaitsevassa kylmiössä on kahdeksan paikkaa, jotka kaikki ovat täynnä. Nurkassa olevalla pöydällä on kynä ja exitus-kirja. Tietokoneen kiiluva silmä ei ympäristöön oikein sopisikaan. Emme päästä edes omaisia tänne yksin, Tero sanoo ja avaa yhden kolmesta ovesta. Sieltä näkyy lakanaan peitetty vainaja. Omaisilla on mahdollisuus hyvästellä vainaja seinän takana olevassa pienessä kappelissa. Tero Rosendahl palaa poliklinikalle ja ajaa hissillä talon pohjakerrokseen, jossa hän säilyttää polkupyöräänsä. Sillä hän lähtee tunneleita pitkin hakemaan osastoilta laboratorionäytteitä. Näytteidenhakureissulla hän arvelee pyöräilevänsä noin kilometrin. Polkija palaa takaisin kymmenen minuutin kuluttua ja lukitsee visusti pyöränsä. Jos tulee äkkilähtö, pyöräni on varmasti siellä minne sen jätin. Kiireellisten toimitusten aikana saatamme työparin kanssa rullata käytävissä suuren osan päivästä. Joskus styroksilaatikko on täynnä. Tänä aamuna osastoilta tuli vain yksi pissanäyte. Tero vie näytteen laboratorion jääkaappiin. Poliklinikalla Teron työparina työskentelee lääkintävahtimestari Harri Sihvonen, joka on ollut talossa pitkään. Heillä on likimain samat työt, vaikka Tero on koulutukseltaan lähihoitaja. Lääkintävahtimestareita ei ole koulutettu enää vuosikausiin. Tulin työllistettynä Koukkuniemeen vuonna 2006 hoitamaan potilaskuljetuksia, ja vuonna 2009 valmistuin oppisopimuksella lähihoitajaksi. Sain vakinaisen työpaikan, mistä olen super

16 Jalassa on hermoratavaurio, joten se pystytään hoitamaan pehmytkipsillä. Tahnamaisen kipsin asettaminen on hidasta, pitkäpinnaisen ihmisen työtä. Auttavat kädet kuuluvat lähihoitaja Tarja Honkaselle. 2. Koukkuniemen vainajat saatellaan viimeiselle matkalleen arvokkaasti. Tero auttaa hautaustoimiston työntekijää vainajan pukemisessa. Usein mukaan laitetaan vielä huoneessa ollut rakas pehmolelu. tosi kiitollinen. Työparini Harri on ollut korvaamaton opastaja, samoin hoitotyön tutorini Ulla Pitkänen. Kipsauksia ja valokuvausta Työpaikka koulutti Teron kipsaamaan, ja hän oli vuonna 2010 neljä kuukautta sijaisena Tampereen kaupungin Hatanpään sairaalan erikoispoliklinikan ortopediantiimissä. Hatanpäällä tehtiin kirurgisia kipsauksia, ja siellä se olikin helpompaa. Koukkuniemessä ei potilaalle sanota, että nyt kipsataan, pidäs käpälä suorassa. Vanhus saattaa olla hädissään ja peloissaan, hänen kanssaan pitää keskustella ja rauhoitella häntä. Tero pistäytyy lääkintävahtimestarien työhuoneeseen tarkistamaan, että elvytyskone, defibrilaattori on kunnossa ja että EKG-laitteessa on tarvittavat paperit ja elektrodit paikoillaan. Entisenä pitkäaikaisena bändisoittajana hän ei vierasta koneita. Sain paljon vastuuta jo potilasavustaja-aikoinani, kun hoitajilla on tarpeeksi tekemistä lääkkeiden ja papereiden kanssa. He uskovat mielellään koneet minulle. Tehtäviini kuuluu myös valokuvata ihomuutoksia ja siirtää kuvat potilastiedostoon. Työtäni varten taloon ostettiin äskettäin hyvä digikamera. Teron toimenkuva on varsin laaja, koska hän tekee sekä hoito- että lääkintävahtimestarin töitä. Rajansa on silti kaikella: En lähde leikkaamaan nurmikkoa tai saksimaan pensaista oksia. Joskus on kuullut sellaisiakin kehotuksia talossa vierailevilta ulkopuolisilta. Soitan kaupungin puistonhoitajat paikalle. Tero lähtee katsomaan osastolle 24 äskettäin tullutta potilasta, jolla on kipsi jalassa. Kipsi on tehty muualla ja häntä kiinnostaa nähdä, millainen se on. Osasto 24 on talon akuutein ja siltä moni palaa vielä kotiin. Sääri on murtunut ja siinä on pitkä kipsisaapas, joka on alun perin tehty lyhyempänä mutta jatkettu myöhemmin, Tero selvittää. Työtoverit ovat kokoontuneet kahvitauolle ja Tero liittyy joukkoon. Poliklinikan osastonylilääkäri Leonid Ackerman kertoo hurjia juttua sydämentahdistajista, joista tumpelo käsittelijä voi saada jopa 800 voltin sähköiskun. Ackerman kiittää Teron ammattitaitoa: Vaatii suurta osaamista laittaa kipsi vanhuksen hauraiden luiden ympärille. Yksikin varomaton liike aiheuttaa sen, että luutuminen alkaa väärässä asennossa. Meidän talossamme on päätarkoitus saada käsi tai raaja vielä toimimaan. Ennalleen vanhan ihmisen luut eivät valitettavasti enää palaudu. Lääkäritkään eivät Ackermanin mielestä ole aina selvillä uusista materiaaleista, joista Teron on jatkuvasti päivitettävä tietonsa. Niissä saattaa olla myös työntekijälle vaarallisia aineita, joilta pitää osata suojautua. Päätepisteessä Aamupäivä alkaa kiertyä keskipäivään. Terolla on jonkin aikaa ollut tiedossa kipsaus, jolla pitäisi korjata jalan vaikea virheasento. Hän on lähdössä hakemaan asukasta naapuritalosta toimenpidehuoneeseen, kun kännykkä soi: Soittivat hautaustoimistosta, että sieltä ollaan tulossa hakemaan vainajaa. Olisin voinut kieltäytyä, koska hautaustoimiston pitää ilmoittaa tulostaan aikaisemmin. Tero palaa takaisin kylmiöön. Hän auttaa hautaustoimiston työntekijää vainajan siirtämisessä ja pukemisessa. Kaikki käy nopeasti ja rutinoidusti eikä siinä paljon puhella. Pidän vainajan saattelua yhtenä työni arvokkaimmista puolista, koska se on niin kokonaisvaltaista. Siihen liit- 16 super

17 Tero kirjaa potilastietoihin kipsaamansa jalan. Käytännön miehelle tietokoneen naputtelu on työhön kuuluva välttämätön rasite. 4. Margit Järventie luottaa Teroon, vaikka jalkaan sattuukin kun sitä pitää kipsatessa nostella. tyy myös omaisten surun kohtaaminen. En kammoa työni tätä puolta. Kuolema kuuluu Koukkuniemen kiertoon. Näiden neljän vuoden aikana, joina olen täällä ollut, vain kaksi opiskelijaa on jyrkästi kieltäytynyt auttamasta. En tiedä, tuliko heistä hoitajia. Uskotko, että kuoleman jälkeen on jotakin? En ole uskonnollinen enkä ole kokenut mitään yliluonnollista. Olen kuullut työtovereiden kertomana, miten joku ennen kuolemaansa sanoo nähneensä jotakin erikoista, vanhoja tuttujaan tai omaisiaan. En liioin kyseenalaista kenenkään uskoa. Kipsausta Ja nyt hurjaa kyytiä hakemaan naapuritalosta tunneleita pitkin Margit Järventie, jonka jalkaan tehdään hoitokipsi. Tero saa työparikseen lähihoitaja Tarja Honkasen. Täytyy ottaa nitriilihanskat, koska kipsissä saattaa olla haitallisia aineita. Kipsaus on hankala: jalkaan sattuu, koska siinä on hermoratavaurio. Meidän pitäisi saada jalka mahdollisimman hyvään asentoon. Siinä ei paljon nokka tuhise, kun jalka saadaan kuntoon, Tero rauhoittelee. Koulussa saa työhön hyvän pohjan, mutta työelämässä joutuu usein nollaamaan kaiken ja aloittamaan vain asukkaan tai potilaan ehdoilla. Kaikkeen sitä ihminen joutuu, kun vanhaksi elää, Margit Järventie nauraa sisukkaasti. Tero laittaa kuparilevyn kahden sukan väliin. Tällä kertaa hän ei tee täyspitkää kipsiä, vaan pehmytkipsin pyörittämällä sen saappaan malliin jalan ympärille, jonka jälkeen kipsi kastellaan märillä sideharsorullilla. Pehmytkipsi tehdään silloin, kun käytetään avattavaa hoitokipsiä. Murtumia kipsattaessa käytetään kovaa materiaalia kuten lasikuitua, muovia ja kalkkia, Tero selittää. Kipsaaminen on aikaa vievää puuhaa ja avustaja on tuiki tarpeen pitämässä jalkaa oikeassa asennossa. On näitä yksinkin väännetty, Tero toteaa, ja tarttuu veitseen halkaistakseen kipsin edestä auki. Vaikka vastassa on kuparilevy, veitsi ei saa lipsahtaa hiukkaakaan. Kun kipsaus on hoidettu, Järventie pääsee huoneeseensa ja Tero menee kirjaamaan potilastietoihin sen, mitä hän teki. Näitten kirjoitteleminen tuntuu välillä pilkun viilaamiselta, hän sanoo ja naputtelee kärsivällisesti konettaan. EKG-koulutus osasto 30:lla joudutaan tältä päivältä siirtämään, koska tuli akuutimpia hommia. Teron olisi pitänyt opastaa työtovereita uuden laitteen käytössä. Puoli yhdeltä hän palaa vielä kappelille, jossa vainaja luovutetaan omaisille yhdessä omahoitajan kanssa. Hartaan kaunis tilaisuus kestää noin puoli tuntia. Opiskelua ja sydänfilmejä Ruokatunnille Tero ehättää yhden maissa. Joskus kun aika on tiukoilla, hän sanoo hakevansa ruokalasta pelkän salaattirasian. En välttämättä aina syö työpäivän aikana. Tykkään hoidella asiat alta pois enkä viitsi kiireellä syödä. Puhelin soi ja siellä kysytään asukkaan leikkauksessa olleesta sormesta. super

18 Jätän asian työparilleni, kun en ole hoitanut sitä. Voin vaikuttaa työhöni ja minulla on oikeuskin priorisoida tehtäviäni. Ehkä siitä johtuu, etten ole koskaan lähtenyt töistä ahdistuneena kotiin. Työtoveri poikkeaa ruokasalissa juttelemaan asukkaan poistettavasta kipsistä. Tero lupaa hoidella asian tulevalla viikolla. Jokainen saa vastuuta, arvostusta ja mielekästä työtä, jos ottaa rohkeasti tehtäviä vastaan. Ruokatauolta hän painelee suoraan koulutushuoneeseen suorittamaan lääkeosaamisen tenttiä. Valtakunnallinen LOVE-koulutus on pakollinen kaikille hoitoalan työntekijöille. Kahden monitorin kanssa seurusteleminen ei ole selvästi Teron alaa. Tehtäviin kuuluu viisi lääkelaskua ja kymmenen teoriakysymystä, joista kolme saa olla väärin. Jännittää hiukan, kuinka käy. Kahden maissa mies palaa harmissaan. Teoriapuoli meni hyvin, mutta lääkelaskuissa tuli virheitä. Onneksi sitä saa yrittää pian uudelleen. Kuntoutusosastolle tulee äkkilähtö: Siellä on rintakivuista kärsivä potilas. Pitää mennä ottamaan EKG. Potilas valittaa ja on kylmässä hiessä. Lääkäri katsoo sydänfilmin ja toteaa filmissä selvät infarktin oireet. Tero poistuu paikalta, kun hoitotoimet alkavat. Hoitopuolen työt ja lääkärin avustukset ovat lisääntyneet kaiken aikaa, Tero huomauttaa. Kello on kolme ja hän lähtee viemään lääkemuutoslistoja osastoille. Hoitaja huutaa apuun: vieraisilla käynyt omainen on kaatunut pihassa kätensä päälle. Tero antaa ensiapua, siistii kasvoja ja soittaa taksin, jolla tämä pääsee kaupungin ensiapuun. Käsi oli selvästi murtunut. Emme voi hoitaa häntä täällä, koska hänellä pitäisi olla meillä hoitosuhde. Kello Tero palaa takaisin poliklinikalle. Silmälääkärin vastaanotto alkaa olla ohi. Hän olisi ollut avustamassa, ellei samaan aikaan olisi ollut muita tehtäviä. Kipsauksessa avustanut työtoveri Tarja Honkanen oli silmälääkärin apuna. Tarja näkyy hoitaneen kaiken hienosti, minun ei tarvitse muuta kuin kurkkia ovesta, Tero nauraa. Kello on yli neljän kun Tero lähtee töistä bussipysäkille. Kotona odottaa saunailta ja aherrusta tietokoneen ääressä. Lääkelaskutenttiin pitää vielä harjoitella. Terveisiä nuorille Koulussa saa työhön hyvän pohjan, mutta työelämässä joutuu usein nollaamaan kaiken ja aloittamaan vain asukkaan tai potilaan ehdoilla. Ei kuulu mulle -asenteen saa hylätä, ellei halua valittaa lopun elämäänsä työn yksitoikkoisuutta. Jokainen saa vastuuta, arvostusta ja mielekästä työtä, jos ottaa rohkeasti tehtäviä vastaan. Varsinkin nuoret kaverit uhoavat, miten he eivät hoitotyöhön rupea, eivät varsinkaan vanhustyöhön. Pitää päästä ambulanssiin, pitää olla äksöniä. Haluan sanoa heille, että jos ette pärjää vanhusten hoitotyössä, työnne tulee olemaan tukkoista, koska ambulanssissa kuljetetaan paljon vanhuksia.. Tänään töissä Kuka: Tamperelainen Tero Rosendahl, 38, valmistui 2009 lähihoitajaksi. Perhe: Poikamies. Harrastukset: Kävely ja pyöräily. Työ ja työura: Potilasavustajana vuodesta 1991 Koukkuniemessä, Helsingissä Marian sairaalassa ja HUS:issa, Tampereen yliopistosairaalassa sekä Tampereen Hatanpään päivystysasemal- la. Vuodesta 2006 Koukkuniemen vanhainkodissa, jossa valmistui oppisopimuksella lähihoitajaksi. Toimi työn ohessa vuoteen 2004 bändimuusikkona. Parasta työssä: Vaihtelevuus ja ihmiset. Näen työpäiväni aikana paljon erilaisia ihmisiä. Ikävintä työssä: Riittämättömyyden tunne. 18 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa

Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Mistä laskutetaan? 1) Kiireellinen hoito (ThL 50 ) Myös opiskelijalle erikoissairaanhoidon yksikössä annettu kiireellinen hoito sekä muualla

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot