Arvoisa Marjaniemi-seuran puheenjohtaja, hyvät marjaniemeläiset!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvoisa Marjaniemi-seuran puheenjohtaja, hyvät marjaniemeläiset!"

Transkriptio

1 Arvoisa Marjaniemi-seuran puheenjohtaja, hyvät marjaniemeläiset! Terveyttä sairautta Suomessa Aloitan tämän vuoden Itsenäisyyspäiväpuheen ehkä hieman yllättävästi. Esitän teille parannusloitsun, joka löytyy Kantelettaresta. Olen hieman lyhentänyt loitsua. En siksi, että pelkäisin taikovani teidät, vaan koska loitsu on seikkaperäinen ja pitkä. Loitsun kaulakupu on tietysti suurentunut kilpirauhanen eli struuma. "Kukki kuuterneito, Ku'o mulle kulleroita, Paahka mulle palleroita Lepän juuret lellukoon, Pajun juuret paisukoon, Elkön iho inehmo raukan, Karvoinen kavon tekemä. Ukko, kultanen kuninkas, Tuo kulta vuolimesi, Jolla kupuu kovellan, Lemmon kelluu keritän, Kaklan kaielta lihalta, Henkireiän hierimeltä Pane tuonne, kun mä käsken: Purstoon lohi punaseen, Lohi siun syville viepi, Meneh tuonne, kun mä käsken: Niittyyn nimettömään, Jost'ej heinät maasta nouse, Heinät nurmesta ylene!" Harvat ihmiset ovat nähneet, millainen voi olla suurentunut kilpirauhanen. Se saattoi olla nyrkinkokoinen kyhmy kaulan alaetuosassa, joskus niin suuri että se painoi henkitorvea ja aiheutti hengenahdistusta. Paraniko struuma loitsulla? Mitään tieteellistä näyttöä paranemisesta ei ole: ei se parantunut. Struuma hävisi Suomesta tavallisena sairautena v jälkeen, kun lakimääräisesti ruokasuolaan lisättiin jodia. Struuma johtui yksinkertaisesti jodin puutteesta ravinnossa. Struuman häviäminen Suomesta on yksi terveydenhuollon ja lääketieteen saavutuksista. (Terveyttä ja sairautta Suomessa) 1

2 Niin kuin olette arvanneet tarkoitukseni on tämän vuoden Itsenäisyyspäiväpuheessani tarkastella maamme terveydenhuollon kehitystä, sen nykytilaa ja ehkäpä pohtia hieman tulevaisuuttakin. (Sairastavuus ja tärkeimmät kuolinsyyt) Kantelettaren muistiin kirjoittamisen aikoina 1800-luvun puolivälissä suomalaisen vastasyntyneen odotettavissa oleva elinikä eli tilastoterminä eliniänodote oli 40 vuotta. Tämä johtui suuresta imeväis- ja lapsikuolleisuudesta, jonka syynä oli aliravitsemus ja infektiotaudit. Myös aikuiset sairastelivat ja olivat huonokuntoisia. Maassamme oli jo tuolloin valtiovallan luoma piirilääkärijärjestelmä, mutta lääkäreitä oli vain n. 200, maaseudulla siis hyvin harvassa. Heidän käytettävissään olevat sairauksien hoitokeinot olivat rajalliset. Jo tuolloin annettiin ohjeita terveydenhuollon järjestämiseksi ja kirjoitettiin oppikirjoja, joissa oli järkeviä ohjeita sairauksien hoitamisesta, perinteisten kansanparannuskeinojen rinnalla. Suomalainen lääketiede ja sen mukana varsinainen terveydenhuolto alkoi kehittyä 1850-luvun jälkeen muualla Euroopassa tapahtuneen kehityksen myötä. Vuona 1881 perustettiin Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, joka tänä vuonna siis juhlii 125-vuotista toimintaansa. Saksassa koulutuksensa saanut Arvo Ylppö, myöhemmin arkkiatri, palasi Suomeen, perusti lastensairaalan ja ryhtyi työtovereineen luomaan lasten- ja äitiysneuvolaverkoston 1920-luvun alussa. Samanaikaisesti kaksi Mannerheimia, Sofia ja Carl Gustav, sittemmin marsalkka, perustivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Näitä kahta organisaatiota, lasten- ja äitiysneuvolajärjestelmää ja Mannerheimin Lastensuojeluliittoa, sekä tietysti myös eduskunnan päätöksiä ja terveysviranomaisten toimenpiteitä voimme kiittää monista merkittävistä terveydenhuollon parannuksista. Riisitautia sairasti jopa 2/3 alle kouluikäisistä 1800-luvulla. Kun Englannissa oli huomattu kalanmaksaöljyn parantavan riisitaudin, sitä ryhdyttiin syöttämään myös suomalaisille lapsille. Tällä hoidolla riisitauti vähitellen hävisi. Sittemmin selvisi, että kalanmaksaöljyssä oli D-vitamiinia, jonka puute esti kalkin imeytymisen ja aiheutti riisitaudin. Vasta viime vuosina on havaittu, että maamme pohjoisesta sijainnista johtuen myös aikuisilla, erityisesti vanhuksilla on piilevää D-vitamiinin puutetta, ja niinpä v alusta maitotuotteisiin on lakimääräisesti lisätty D-vitamiinia. Edellisen vuosisadan vaihteessa lapamato eleli ja voi hyvin lähes 80 %:ssa kansalaisten suolistossa. Kun lapamadon luonnossa kiertävä elinkaari selvisi ulosteesta luontoon, veteen, kalaan ja sieltä ihmiseen pääasiassa yksi tarmokas terveyssisar, Alli Vaittinen, organisoi koko kansan tiedotuskampanjan raaka kala, paha pala, joka 2. maailman sodan jälkeen hääti lapamadon 95 %:sti. Toisen maailmansodan aikana ryhdyttiin ja sen jälkeen maassamme on määrätietoisesti toteutettu lasten ja aikuisten rokotuksia, joiden avulla 2

3 infektiotaudit, tuberkuloosi, isorokko, hinkuyskä, kurkkumätä, polio, sikotauti, aivokalvontulehdus, tuhkarokko, vihurirokko on saatu joko täysin tai suurimmaksi osaksi häviämään, tuberkuloosi kuitenkin hitaammin. Tupakoinnin vähentämiseksi maassamme on kampanjoitu jo vuosikymmeniä. Viimeisen 10 vuoden aikana tuloksia onkin ollut nähtävissä, miesten tupakointi on vähentynyt ja sen myötä keuhkosyöpä ja muut krooniset hengitystiesairaudet. Laki yleisestä sairaanhoidosta ja keskussairaaloista annettiin sodan aikana v ja siihen kuului mm. lääninlääkäri- ja kunnanlääkäripiirit. Vuonna 1944 annettiin lasten- ja äitiysneuvolalaki, jonka seurauksena jo kahta vuotta myöhemmin maassamme oli yli 1500 neuvolaa. Keskussairaalaverkko rakennettiin luvulla, ja vasta sen jälkeen voitiin ryhtyä kehittämään avoterveydenhoitoa. Kansanterveyslaki annettiin v. 1972, ja sen tavoitteena oli siirtää sairaiden hoito sairaaloista avohoitoon ja kehittää ehkäisevää terveydenhuoltoa. Mitä lääketieteen ja terveydenhuollon kehitys on maassamme saanut aikaan? Terveydenhuoltomme sarastaessa 1800-luvun alussa vastasyntyneen eliniänodote oli siis 40 vuotta. Se nousi tasaisesti ja hitaasti 2. maailman sotaan asti, pysyi sen ajan tasaisena, kunnes sodan jälkeen lähti hyvin nopeaan nousuun ja oli v pojilla 63 vuotta, tytöillä jo 70 vuotta. Vuonna 2003 vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli 75.1 vuotta, tyttöjen 81.8 vuotta. Eliniänodotteen kohoaminen johtui pääosin asuin- ja työolosuhteiden ja ravitsemuksen paranemisesta. Odotteen suoranainen hyppäys n. 20 vuodella 2. maailmansodan jälkeen johtuu ensinnäkin imeväis- ja lapsikuolleisuuden, toiseksi sydän- ja verisuonitautien vähenemisestä viimeisten 30 vuoden aikana. Kuitenkin suomalaisten sairastamat sydän- ja verisuonisairaudet, erityisesti sepelvaltimosairaudet ovat edelleen 4. korkeimmalla tasolla muihin väestöihin verrattuna. Sairastavuus ja kuolinsyyt ovat edelleen erilaiset sekä sukupuolta että ikäluokkia ajatellen. Miesten ja naisten kuolleisuuden suurin ero osuu vuotiaisiin, jolloin miesten kuolleisuus on kolminkertainen. Selitys on väkivalta ja tapaturmat. Tänä päivänä erityisen suuri huoli on nopeasti lisääntyneestä niin miesten kuin naisten, erityisesti nuorison liiallisesta alkoholin käytöstä, jonka vaikutukset ilmenevät yhteiskunnan kaikilla tasoilla, yleisessä sairastavuudessa, työkyvyttömyydessä, perhe- elämässä, jne. Meidän on täytynyt odotella jo useita vuosia poliittisten päättäjiemme ryhdistäytymistä. (Terveys- sairaus ja perinnöllisyys) 3

4 En olisi perinnöllisyyslääkäri, ellen tarkastelisi perintötekijöiden osuutta sairauksien syntyyn. Periytyvyyden kannalta sairaudet voidaan jakaa kahteen ryhmään. On sairauksia, joiden kehittymiseen vaikuttaa perinnöllinen alttius. Näitä ovat sellaiset tavalliset sairaudet kuten sepelvaltimotauti, verenpainetauti, astma, ylipainoisuus, mielenterveyshäiriöt, osteoporoosi, syöpä, LuKi-häiriöt ja monet muut. Perinnöllinen alttius yhdessä elinympäristön ja elintapojen kanssa vaikuttaa, milloin ja kenelle sairaus puhkeaa. Toinen sairausryhmä on yhden perintötekijän mutaatiosta johtuvat sairaudet. Ne ovat harvinaisia. Väestön terveydenhuollon ja kustannusten kannalta näillä sairauksilla ei ole suurta merkitystä, sillä ihmisistä vain 4-5 % sairastuu jossain elämänsä vaiheessa yhden perintötekijän mutaatiosta johtuvaan sairauteen. Sairaalle itselleen ja usein hänen lähisukulaisilleen kuten sisaruksille ja lapsille, tämänlaisella sairaudella on elämäntärkeä merkitys. Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana biolääketieteen kehitys on ollut huimaa. Molekyyligenetiikan tutkimusmenetelmien avulla on selvitetty ihmisen ja muiden eläinten sekä kasvien normaalin kehityksen kulkua ja sen äärettömän monimutkaisia säätelyjärjestelmiä. Ja näissä säätelyjärjestelmissä olevia virheitä, joista aiheutuu sairauksia. Esimerkki perinnöllisen alttiuden määräävästä sairaudesta sepelvaltimotauti, jonka yksi syy on veren korkea kolesterolipitoisuus. Kolesterolitaso johtuu vain osittain ruokavalion rasvapitoisuudesta, perustason määräävät kuitenkin perintötekijät. Toisilla ihmisillä perintötekijät ovat enemmän määrääviä, toisilla elintavat. Kuitenkin, jos ihmisellä on mutaatio LDL-reseptorigeenissä, verenkolesterolitason määrää lähes pelkästään yhden perintötekijän mutaatio. Perinnöllinen hyperkolesterolemia periytyy 50 %:n todennäköisyydellä mutaatiota kantavalta vanhemmalta lapselle. Suomessa yksi 400:sta kantaa LDL-geenin mutaatiota. Tämä rasva-aineenvaihdunnan häiriö ei aiheuta terveydellisiä tuntemuksia lapsuudessa ja nuoruudessa. Kuitenkin miehille vuoden iässä ja naisille n. 20 vuotta myöhemmin kehittyy sepelvaltimotauti ja sydänkuoleman riski. Nykyisin käytettävissä olevien tutkimusmenetelmien avulla voidaan etsiä perintötekijämutaatioita ja jopa alttiusperintötekijöitä, jolloin ei tarvitse arvailla, kuka perheen jäsenistä on sairastumisriskissä. Ja jos riski on, ihmisellä on oikeus se myös tietää tai sitten oikeus kieltäytyä tietämästä. Tieto sairastumisriskistä yleensä auttaa ihmistä itseään ja terveydenhuoltoa ennakoimaan ongelmia ja estämään niiden kehittymistä ja vaikeutumista. Tässä vaiheessa astuu kuvaan ehkäisevä lääketiede: Hyperkolesterolemia-perintötekijän saaneelle lapselle tai nuorelle voidaan aloittaa lääkitys, statiini, joka laskee veren kolesterolin normaaliksi ja ehkäisee muutoin ennenaikaisen sepelvaltimotaudin. 4

5 Sairauksien ehkäisyyn, sikiödiagnostiikka siitä yhtenä sovellutuksena, punoutuu eettisiä ongelmia, jotka alkavat esimerkiksi siitä, onko kenelläkään oikeutta kertoa terveelle kanssaihmiselle, että hänelle kehittyy vaikea sairaus viiden tai 20 vuoden kuluttua. Onko oikein ehkäistä vaikeaan sairauteen sairastuvan lapsen syntyminen, jos se edellyttää jo alkaneen raskauden keskeyttämistä? Kun kyse on perinnöllisestä sairaudesta ja sen terveydellisten ongelmien tai jopa sairaan syntymisen ehkäisystä, on vaivatonta ottaa sellainen kanta, että kenelläkään ei ole oikeutta käskeä tai määrätä toista ihmistä toimimaan oman tai jälkeläisensä terveyden kannalta jollain tietyllä tavalla. Sitä vastoin ihmisellä itsellään on oikeus tietää tosiasiat pohjia myöten, niin että hän voi tehdä omalta kannaltaan oikeat päätökset. Meillä kanssaihmisillä ei ole oikeutta arvostella ihmistä hänen päätöksistään. Maamme terveydenhuolto on perustanut seitsemän perinnöllisyyslääketieteen neuvontayksikköä, joissa tehtävänä on selvittää, mistä usein harvinaisesta sairaudesta on kyse, ketä se perheessä koskee ja mitä sen ongelmien ehkäisemiseksi olisi tehtävissä. (Aivan toisen luokan asia on se, että parhaillaan niin meillä Suomessa kuin enemmän vielä muissa maissa keskustellaan, miten ihmiset voitaisiin pakottaa noudattamaan terveyden säilyttämisen ja sairauden ehkäisyn kannalta terveydellisiä elintapoja, esim. laihduttamaan, käyttämään rasvatonta maitoa, vähentämään alkoholin käyttöä ja lisäämään liikuntaa. Yhteiskunnalla on näihin pakkotoimenpiteisiin lukuisia keinoja.) Mitä ovat tämän päivän suomalaisten sairaudet, miten suomalaiset kokevat oman terveytensä tänä päivänä? Kyselyjen tuloksissa heijastelevat luonnollisesti ihmisten muuttuneet käsitykset, mitä on terveys. Nykyisin suomalaisesta aikuisväestöstä, siis työikäisistä, 2/3 arvioi terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Runsaat 40 % aikuisväestöstä sairastaa kuitenkin jotain pitkäaikaiseksi koettua sairautta. Ikääntyessä kroonisia sairauksia alkaa ilmetä, ei vain yhtä vaan usein monia. Niinpä vuotiaista miehistä ja naisista puolet arvioi terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tärkeimpinä pitkäaikaissairauksina ovat pysyneet tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, verenkiertoelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt sekä astma, allergiat ja ihottumat, joista ainoina yliherkkyyssairaudet ovat lisääntyneet. Vaikka maamme lasten terveyttä pidetään kansainvälisissä vertailuissa hyvänä, mm. matalan imeväisyyskuolleisuuden perusteella, ei se kuitenkaan ole kovin hyvä. Tutkimusta ja hoitoa vaativia psyykkisiä ongelmia on 10 %:lla lapsista ja 15 %:lla nuorista. Yli 20 %:lla lapsista on ainakin yksi ruumiillinen pitkäaikainen sairaus ja 5 %:lla on pysyvä, elämän laatua huonontava sairaus. 5

6 Kela työkyvyttömyyseläketilastot kertovat, että v työikäisistä työkyvyttömyyseläkkeellä oli 7.4 % eli Suurin syy oli niin miehillä kuin naisilla mielenterveyden häiriöt, jotka muodostavat n. puolet työkyvyttömyyden syistä. Tämän tulevat jälkeen tuki- ja liikuntaelinten sairauden, hermoston ja aistinten sairaudet, verenkiertoelinten sairaudet, hengityselinten sairaudet, ja vammat ja myrkytykset. Entä nykypäivän terveydenhuolto Suomessa? Olemmeko tyytyväisiä, löydämmekö hyvän lääkärin, kun onnettomuus sattuu tai muutoin tarvitsemme äkillisesti sairaalahoitoa, viedäänkö meidät nopeasti, mukavasti, helpotetaanko kipua heti, tutkitaanko, hoidetaanko? Suomessa on yli lääkäriä, yli sairaanhoitajaa, perushoitajaa ja muuta terveydenhuollon edustajaa. Viisi yliopistollista keskussairaalaa, satoja keskus-, alue- ja terveyskeskussairaaloita. Tehostamis- ja kustannussyistä sairaaloissa pyritään lyhythoitoihin, terveyskeskuksia halutaan yhdistää ja suurentaa, s.o. verkkoa harventamaan. Suomen terveydenhuolto maksaa 7.4 %:a maamme bruttokansantuotteesta eli me maksamme sen veroissamme ja omavastuuosuuksina hoitopäivistä, lääkärinpalkkioista, tutkimuskustannuksista ja lääkkeistä. Meillä on kansallinen terveysvakuutus, joka antaa jokaiselle maassa asuvalle terveyden perusturvan. Meillä on 80 %:sti kattava työterveyshuolto, kouluterveydenhuolto, äitiys- ja lastenneuvolat, mielenterveys- ja huumepoliklinikat ja niissä ilmaiset ruiskujen ja neulojen vaihdot. Alkoholisteille on katkaisuhoitoloita. Ei, me emme ole tyytyväisiä! Meillä kaikilla on kokemuksia, jos ei omia, niin sukulaisten ja tuttavien, että me odotamme, jonotamme, tunnemme jääneemme heitteille, tapaamme lyhyesti töykeän, lääkärin, joka tuijottaa vain tietokoneensa ruutuun. Hän ei muutoinkaan tunnun osaavalta, kokeneelta ja turvalliselta, eikä ymmärrä lähettää meitä sairaalaan kunnon tutkimuksiin. Sitten on suuria yksityisiä lääkäriasemia, jotka laajentuvina ketjuina muistuttavat enemmän liikeyrityksiltä kuin sairaita auttavilta keskuksilta. Joissa käynti kaikkine laboratoriotutkimuksineen jää lähes kokonaan meidän itsemme maksettavaksi, koska KELAn palautustaksa on jotain pientä koko laskusta. (Tosin ne jotka ovat syövän, sepelvaltimotaudin, astman, suolitulehduksen tai muun vakavan sairauden vuoksi päässeet tai joutuneet erikoissairaanhoitoon sairaalaan, leikkauksiin tai polikliinisiin tutkimuksiin, kertovat yleensä saaneensa hyvän, asiantuntevan ja ystävällisen hoidon.) 6

7 Lopuksi: Sairas ihminen ja hänen läheisensä eivät koskaan tule olemaan täysin tyytyväisiä saamaansa terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon ja sairaiden auttamisen mahdollisuudet paranevat nykyisin nopeasti. Syöpä voidaan yhä useammin parantaa. Uudet tutkimuslaitteet ja uudet lääkkeet näyttävät säännöllisesti olevan aina vain kalliimpia kuin entiset. On esimerkiksi todennäköistä, että meidän sairastuessamme tulevaisuudessa meille määrätään sairauden ja perinnöllisten ominaisuuksiemme mukaiset täsmälääkkeet, joiden vaikutukset ja teho ovat tarkoin edeltä käsin tiedossa. Hoito edellyttää jo ennakolta meidän perintötekijöittemme, aineenvaihduntamme tutkimuksia ja jonnekin rekisteröintiä. Alussa esittämäni parannusloitsu ei parantunut struumaa. Loitsu on esimerkki vaihtoehtolääketieteestä tai luontaislääketieteestä, jota koululääketieteen piirissä halutaan kutsua vaihtoehto- eli uskomuslääkinnäksi. Uskomuslääkintää ovat sellaiset hoito- ja taudinmääritystavat, jotka eivät perustu tieteelliseen tutkimukseen. Vaihtoehtohoitoja on tarjolla satoja, pieni osa niistä perinteisiä kansanomaisia hoitoja. Suurin osa on kaupallista tuontitavaraa, lääkkeen näköisiä luontaistuotteita, joita on niin marketeissa kuin apteekeissakin useita tuhansia. Näiden uskomustuotteiden vaikutuksista ei yleensä ole tehty tieteellisiä tutkimuksia. Esimerkiksi kuitenkin homeopaattisten valmisteiden vaikutusta ja tehoa on selvitetty ainakin 300 kliinisessä tutkimuksessa. Tulokset eivät ole osoittaneet homeopaattisten hoitojen tehoavan mihinkään tiettyyn sairauteen. Terveydenhuolto tulevaisuudessa on kallista. Se meidän on hyväksyttävä. Mutta kriittisesti hyväksyttävä. Terveydenhuollon ja sen osana lääkärin yksi tehtävä on arvioida, mistä tutkimuksesta, lääkkeestä, hoidosta, sairaalle on todellista hyötyä, vähentääkö se kipua, vaivaa, parantaako se hänet, tekeekö työkykyiseksi. Huolelliset tutkimukset ja niiden perusteella tehdyt arviot osoittavat, että me suomalaiset olemme terveempiä kuin koskaan historiamme aikana. Tämä tilanne on pitkälti seurausta muualla maailmassa tapahtuneesta sosioekonomisesta ja biolääketieteellisestä kehityksestä. Näiden tekijöiden määrätietoinen ja kriittinen käyttöön otto on Suomessa ollut ratkaisevaa väestömme nykyisen terveyden kannalta. Meidän tulee olla tyytyväisiä ja saman aikaisesti tyytymättömiä, sillä kehitys ei pysähdy, olemme yhä uudestaan uuden tilanteen edessä. Terveyden ja sairauksien hoitoon sijoitettu raha on tärkeä tekijä, mutta sitä tärkeämpää on huolella toteutettu yhteiskunnan suunnittelu ja tieteelliseen tutkimukseen perustuva terveydenhuolto Ilkka Kaitila 7

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntapäivä

Terveyden edistämisen kuntapäivä Terveyden edistämisen kuntapäivä 22.3.2010 Sairastavuusindeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kemi Keminmaa Tornio Hyvinvoinnin tarkastelu Kaste- indikaattoreiden

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP

Lisätiedot

Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP

Lisätiedot

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin Tule mukaan tekemään itsellesi, läheisillesi ja kunnallesi terveempi tulevaisuus Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Politiikkaohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015 TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Tulevaisuuden hyvinvointiekosysteemi -seminaari Juha Teperi FinnMedi 5 / 20.4.2016 Mitä hyvinvoinnille ja sen määrittäjille ehtii tapahtua 20 vuodessa? Yli 65-vuotiaiden

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Tietoaineistot ja tutkimus Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Välittömiä kommentteja.. Arpo Aromaa Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2 Tietojen keruu ja käyttö Kannattaako tietoja ihmisten terveydestä

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot