Arvoisa Marjaniemi-seuran puheenjohtaja, hyvät marjaniemeläiset!
|
|
- Raimo Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Arvoisa Marjaniemi-seuran puheenjohtaja, hyvät marjaniemeläiset! Terveyttä sairautta Suomessa Aloitan tämän vuoden Itsenäisyyspäiväpuheen ehkä hieman yllättävästi. Esitän teille parannusloitsun, joka löytyy Kantelettaresta. Olen hieman lyhentänyt loitsua. En siksi, että pelkäisin taikovani teidät, vaan koska loitsu on seikkaperäinen ja pitkä. Loitsun kaulakupu on tietysti suurentunut kilpirauhanen eli struuma. "Kukki kuuterneito, Ku'o mulle kulleroita, Paahka mulle palleroita Lepän juuret lellukoon, Pajun juuret paisukoon, Elkön iho inehmo raukan, Karvoinen kavon tekemä. Ukko, kultanen kuninkas, Tuo kulta vuolimesi, Jolla kupuu kovellan, Lemmon kelluu keritän, Kaklan kaielta lihalta, Henkireiän hierimeltä Pane tuonne, kun mä käsken: Purstoon lohi punaseen, Lohi siun syville viepi, Meneh tuonne, kun mä käsken: Niittyyn nimettömään, Jost'ej heinät maasta nouse, Heinät nurmesta ylene!" Harvat ihmiset ovat nähneet, millainen voi olla suurentunut kilpirauhanen. Se saattoi olla nyrkinkokoinen kyhmy kaulan alaetuosassa, joskus niin suuri että se painoi henkitorvea ja aiheutti hengenahdistusta. Paraniko struuma loitsulla? Mitään tieteellistä näyttöä paranemisesta ei ole: ei se parantunut. Struuma hävisi Suomesta tavallisena sairautena v jälkeen, kun lakimääräisesti ruokasuolaan lisättiin jodia. Struuma johtui yksinkertaisesti jodin puutteesta ravinnossa. Struuman häviäminen Suomesta on yksi terveydenhuollon ja lääketieteen saavutuksista. (Terveyttä ja sairautta Suomessa) 1
2 Niin kuin olette arvanneet tarkoitukseni on tämän vuoden Itsenäisyyspäiväpuheessani tarkastella maamme terveydenhuollon kehitystä, sen nykytilaa ja ehkäpä pohtia hieman tulevaisuuttakin. (Sairastavuus ja tärkeimmät kuolinsyyt) Kantelettaren muistiin kirjoittamisen aikoina 1800-luvun puolivälissä suomalaisen vastasyntyneen odotettavissa oleva elinikä eli tilastoterminä eliniänodote oli 40 vuotta. Tämä johtui suuresta imeväis- ja lapsikuolleisuudesta, jonka syynä oli aliravitsemus ja infektiotaudit. Myös aikuiset sairastelivat ja olivat huonokuntoisia. Maassamme oli jo tuolloin valtiovallan luoma piirilääkärijärjestelmä, mutta lääkäreitä oli vain n. 200, maaseudulla siis hyvin harvassa. Heidän käytettävissään olevat sairauksien hoitokeinot olivat rajalliset. Jo tuolloin annettiin ohjeita terveydenhuollon järjestämiseksi ja kirjoitettiin oppikirjoja, joissa oli järkeviä ohjeita sairauksien hoitamisesta, perinteisten kansanparannuskeinojen rinnalla. Suomalainen lääketiede ja sen mukana varsinainen terveydenhuolto alkoi kehittyä 1850-luvun jälkeen muualla Euroopassa tapahtuneen kehityksen myötä. Vuona 1881 perustettiin Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, joka tänä vuonna siis juhlii 125-vuotista toimintaansa. Saksassa koulutuksensa saanut Arvo Ylppö, myöhemmin arkkiatri, palasi Suomeen, perusti lastensairaalan ja ryhtyi työtovereineen luomaan lasten- ja äitiysneuvolaverkoston 1920-luvun alussa. Samanaikaisesti kaksi Mannerheimia, Sofia ja Carl Gustav, sittemmin marsalkka, perustivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Näitä kahta organisaatiota, lasten- ja äitiysneuvolajärjestelmää ja Mannerheimin Lastensuojeluliittoa, sekä tietysti myös eduskunnan päätöksiä ja terveysviranomaisten toimenpiteitä voimme kiittää monista merkittävistä terveydenhuollon parannuksista. Riisitautia sairasti jopa 2/3 alle kouluikäisistä 1800-luvulla. Kun Englannissa oli huomattu kalanmaksaöljyn parantavan riisitaudin, sitä ryhdyttiin syöttämään myös suomalaisille lapsille. Tällä hoidolla riisitauti vähitellen hävisi. Sittemmin selvisi, että kalanmaksaöljyssä oli D-vitamiinia, jonka puute esti kalkin imeytymisen ja aiheutti riisitaudin. Vasta viime vuosina on havaittu, että maamme pohjoisesta sijainnista johtuen myös aikuisilla, erityisesti vanhuksilla on piilevää D-vitamiinin puutetta, ja niinpä v alusta maitotuotteisiin on lakimääräisesti lisätty D-vitamiinia. Edellisen vuosisadan vaihteessa lapamato eleli ja voi hyvin lähes 80 %:ssa kansalaisten suolistossa. Kun lapamadon luonnossa kiertävä elinkaari selvisi ulosteesta luontoon, veteen, kalaan ja sieltä ihmiseen pääasiassa yksi tarmokas terveyssisar, Alli Vaittinen, organisoi koko kansan tiedotuskampanjan raaka kala, paha pala, joka 2. maailman sodan jälkeen hääti lapamadon 95 %:sti. Toisen maailmansodan aikana ryhdyttiin ja sen jälkeen maassamme on määrätietoisesti toteutettu lasten ja aikuisten rokotuksia, joiden avulla 2
3 infektiotaudit, tuberkuloosi, isorokko, hinkuyskä, kurkkumätä, polio, sikotauti, aivokalvontulehdus, tuhkarokko, vihurirokko on saatu joko täysin tai suurimmaksi osaksi häviämään, tuberkuloosi kuitenkin hitaammin. Tupakoinnin vähentämiseksi maassamme on kampanjoitu jo vuosikymmeniä. Viimeisen 10 vuoden aikana tuloksia onkin ollut nähtävissä, miesten tupakointi on vähentynyt ja sen myötä keuhkosyöpä ja muut krooniset hengitystiesairaudet. Laki yleisestä sairaanhoidosta ja keskussairaaloista annettiin sodan aikana v ja siihen kuului mm. lääninlääkäri- ja kunnanlääkäripiirit. Vuonna 1944 annettiin lasten- ja äitiysneuvolalaki, jonka seurauksena jo kahta vuotta myöhemmin maassamme oli yli 1500 neuvolaa. Keskussairaalaverkko rakennettiin luvulla, ja vasta sen jälkeen voitiin ryhtyä kehittämään avoterveydenhoitoa. Kansanterveyslaki annettiin v. 1972, ja sen tavoitteena oli siirtää sairaiden hoito sairaaloista avohoitoon ja kehittää ehkäisevää terveydenhuoltoa. Mitä lääketieteen ja terveydenhuollon kehitys on maassamme saanut aikaan? Terveydenhuoltomme sarastaessa 1800-luvun alussa vastasyntyneen eliniänodote oli siis 40 vuotta. Se nousi tasaisesti ja hitaasti 2. maailman sotaan asti, pysyi sen ajan tasaisena, kunnes sodan jälkeen lähti hyvin nopeaan nousuun ja oli v pojilla 63 vuotta, tytöillä jo 70 vuotta. Vuonna 2003 vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli 75.1 vuotta, tyttöjen 81.8 vuotta. Eliniänodotteen kohoaminen johtui pääosin asuin- ja työolosuhteiden ja ravitsemuksen paranemisesta. Odotteen suoranainen hyppäys n. 20 vuodella 2. maailmansodan jälkeen johtuu ensinnäkin imeväis- ja lapsikuolleisuuden, toiseksi sydän- ja verisuonitautien vähenemisestä viimeisten 30 vuoden aikana. Kuitenkin suomalaisten sairastamat sydän- ja verisuonisairaudet, erityisesti sepelvaltimosairaudet ovat edelleen 4. korkeimmalla tasolla muihin väestöihin verrattuna. Sairastavuus ja kuolinsyyt ovat edelleen erilaiset sekä sukupuolta että ikäluokkia ajatellen. Miesten ja naisten kuolleisuuden suurin ero osuu vuotiaisiin, jolloin miesten kuolleisuus on kolminkertainen. Selitys on väkivalta ja tapaturmat. Tänä päivänä erityisen suuri huoli on nopeasti lisääntyneestä niin miesten kuin naisten, erityisesti nuorison liiallisesta alkoholin käytöstä, jonka vaikutukset ilmenevät yhteiskunnan kaikilla tasoilla, yleisessä sairastavuudessa, työkyvyttömyydessä, perhe- elämässä, jne. Meidän on täytynyt odotella jo useita vuosia poliittisten päättäjiemme ryhdistäytymistä. (Terveys- sairaus ja perinnöllisyys) 3
4 En olisi perinnöllisyyslääkäri, ellen tarkastelisi perintötekijöiden osuutta sairauksien syntyyn. Periytyvyyden kannalta sairaudet voidaan jakaa kahteen ryhmään. On sairauksia, joiden kehittymiseen vaikuttaa perinnöllinen alttius. Näitä ovat sellaiset tavalliset sairaudet kuten sepelvaltimotauti, verenpainetauti, astma, ylipainoisuus, mielenterveyshäiriöt, osteoporoosi, syöpä, LuKi-häiriöt ja monet muut. Perinnöllinen alttius yhdessä elinympäristön ja elintapojen kanssa vaikuttaa, milloin ja kenelle sairaus puhkeaa. Toinen sairausryhmä on yhden perintötekijän mutaatiosta johtuvat sairaudet. Ne ovat harvinaisia. Väestön terveydenhuollon ja kustannusten kannalta näillä sairauksilla ei ole suurta merkitystä, sillä ihmisistä vain 4-5 % sairastuu jossain elämänsä vaiheessa yhden perintötekijän mutaatiosta johtuvaan sairauteen. Sairaalle itselleen ja usein hänen lähisukulaisilleen kuten sisaruksille ja lapsille, tämänlaisella sairaudella on elämäntärkeä merkitys. Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana biolääketieteen kehitys on ollut huimaa. Molekyyligenetiikan tutkimusmenetelmien avulla on selvitetty ihmisen ja muiden eläinten sekä kasvien normaalin kehityksen kulkua ja sen äärettömän monimutkaisia säätelyjärjestelmiä. Ja näissä säätelyjärjestelmissä olevia virheitä, joista aiheutuu sairauksia. Esimerkki perinnöllisen alttiuden määräävästä sairaudesta sepelvaltimotauti, jonka yksi syy on veren korkea kolesterolipitoisuus. Kolesterolitaso johtuu vain osittain ruokavalion rasvapitoisuudesta, perustason määräävät kuitenkin perintötekijät. Toisilla ihmisillä perintötekijät ovat enemmän määrääviä, toisilla elintavat. Kuitenkin, jos ihmisellä on mutaatio LDL-reseptorigeenissä, verenkolesterolitason määrää lähes pelkästään yhden perintötekijän mutaatio. Perinnöllinen hyperkolesterolemia periytyy 50 %:n todennäköisyydellä mutaatiota kantavalta vanhemmalta lapselle. Suomessa yksi 400:sta kantaa LDL-geenin mutaatiota. Tämä rasva-aineenvaihdunnan häiriö ei aiheuta terveydellisiä tuntemuksia lapsuudessa ja nuoruudessa. Kuitenkin miehille vuoden iässä ja naisille n. 20 vuotta myöhemmin kehittyy sepelvaltimotauti ja sydänkuoleman riski. Nykyisin käytettävissä olevien tutkimusmenetelmien avulla voidaan etsiä perintötekijämutaatioita ja jopa alttiusperintötekijöitä, jolloin ei tarvitse arvailla, kuka perheen jäsenistä on sairastumisriskissä. Ja jos riski on, ihmisellä on oikeus se myös tietää tai sitten oikeus kieltäytyä tietämästä. Tieto sairastumisriskistä yleensä auttaa ihmistä itseään ja terveydenhuoltoa ennakoimaan ongelmia ja estämään niiden kehittymistä ja vaikeutumista. Tässä vaiheessa astuu kuvaan ehkäisevä lääketiede: Hyperkolesterolemia-perintötekijän saaneelle lapselle tai nuorelle voidaan aloittaa lääkitys, statiini, joka laskee veren kolesterolin normaaliksi ja ehkäisee muutoin ennenaikaisen sepelvaltimotaudin. 4
5 Sairauksien ehkäisyyn, sikiödiagnostiikka siitä yhtenä sovellutuksena, punoutuu eettisiä ongelmia, jotka alkavat esimerkiksi siitä, onko kenelläkään oikeutta kertoa terveelle kanssaihmiselle, että hänelle kehittyy vaikea sairaus viiden tai 20 vuoden kuluttua. Onko oikein ehkäistä vaikeaan sairauteen sairastuvan lapsen syntyminen, jos se edellyttää jo alkaneen raskauden keskeyttämistä? Kun kyse on perinnöllisestä sairaudesta ja sen terveydellisten ongelmien tai jopa sairaan syntymisen ehkäisystä, on vaivatonta ottaa sellainen kanta, että kenelläkään ei ole oikeutta käskeä tai määrätä toista ihmistä toimimaan oman tai jälkeläisensä terveyden kannalta jollain tietyllä tavalla. Sitä vastoin ihmisellä itsellään on oikeus tietää tosiasiat pohjia myöten, niin että hän voi tehdä omalta kannaltaan oikeat päätökset. Meillä kanssaihmisillä ei ole oikeutta arvostella ihmistä hänen päätöksistään. Maamme terveydenhuolto on perustanut seitsemän perinnöllisyyslääketieteen neuvontayksikköä, joissa tehtävänä on selvittää, mistä usein harvinaisesta sairaudesta on kyse, ketä se perheessä koskee ja mitä sen ongelmien ehkäisemiseksi olisi tehtävissä. (Aivan toisen luokan asia on se, että parhaillaan niin meillä Suomessa kuin enemmän vielä muissa maissa keskustellaan, miten ihmiset voitaisiin pakottaa noudattamaan terveyden säilyttämisen ja sairauden ehkäisyn kannalta terveydellisiä elintapoja, esim. laihduttamaan, käyttämään rasvatonta maitoa, vähentämään alkoholin käyttöä ja lisäämään liikuntaa. Yhteiskunnalla on näihin pakkotoimenpiteisiin lukuisia keinoja.) Mitä ovat tämän päivän suomalaisten sairaudet, miten suomalaiset kokevat oman terveytensä tänä päivänä? Kyselyjen tuloksissa heijastelevat luonnollisesti ihmisten muuttuneet käsitykset, mitä on terveys. Nykyisin suomalaisesta aikuisväestöstä, siis työikäisistä, 2/3 arvioi terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Runsaat 40 % aikuisväestöstä sairastaa kuitenkin jotain pitkäaikaiseksi koettua sairautta. Ikääntyessä kroonisia sairauksia alkaa ilmetä, ei vain yhtä vaan usein monia. Niinpä vuotiaista miehistä ja naisista puolet arvioi terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tärkeimpinä pitkäaikaissairauksina ovat pysyneet tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, verenkiertoelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt sekä astma, allergiat ja ihottumat, joista ainoina yliherkkyyssairaudet ovat lisääntyneet. Vaikka maamme lasten terveyttä pidetään kansainvälisissä vertailuissa hyvänä, mm. matalan imeväisyyskuolleisuuden perusteella, ei se kuitenkaan ole kovin hyvä. Tutkimusta ja hoitoa vaativia psyykkisiä ongelmia on 10 %:lla lapsista ja 15 %:lla nuorista. Yli 20 %:lla lapsista on ainakin yksi ruumiillinen pitkäaikainen sairaus ja 5 %:lla on pysyvä, elämän laatua huonontava sairaus. 5
6 Kela työkyvyttömyyseläketilastot kertovat, että v työikäisistä työkyvyttömyyseläkkeellä oli 7.4 % eli Suurin syy oli niin miehillä kuin naisilla mielenterveyden häiriöt, jotka muodostavat n. puolet työkyvyttömyyden syistä. Tämän tulevat jälkeen tuki- ja liikuntaelinten sairauden, hermoston ja aistinten sairaudet, verenkiertoelinten sairaudet, hengityselinten sairaudet, ja vammat ja myrkytykset. Entä nykypäivän terveydenhuolto Suomessa? Olemmeko tyytyväisiä, löydämmekö hyvän lääkärin, kun onnettomuus sattuu tai muutoin tarvitsemme äkillisesti sairaalahoitoa, viedäänkö meidät nopeasti, mukavasti, helpotetaanko kipua heti, tutkitaanko, hoidetaanko? Suomessa on yli lääkäriä, yli sairaanhoitajaa, perushoitajaa ja muuta terveydenhuollon edustajaa. Viisi yliopistollista keskussairaalaa, satoja keskus-, alue- ja terveyskeskussairaaloita. Tehostamis- ja kustannussyistä sairaaloissa pyritään lyhythoitoihin, terveyskeskuksia halutaan yhdistää ja suurentaa, s.o. verkkoa harventamaan. Suomen terveydenhuolto maksaa 7.4 %:a maamme bruttokansantuotteesta eli me maksamme sen veroissamme ja omavastuuosuuksina hoitopäivistä, lääkärinpalkkioista, tutkimuskustannuksista ja lääkkeistä. Meillä on kansallinen terveysvakuutus, joka antaa jokaiselle maassa asuvalle terveyden perusturvan. Meillä on 80 %:sti kattava työterveyshuolto, kouluterveydenhuolto, äitiys- ja lastenneuvolat, mielenterveys- ja huumepoliklinikat ja niissä ilmaiset ruiskujen ja neulojen vaihdot. Alkoholisteille on katkaisuhoitoloita. Ei, me emme ole tyytyväisiä! Meillä kaikilla on kokemuksia, jos ei omia, niin sukulaisten ja tuttavien, että me odotamme, jonotamme, tunnemme jääneemme heitteille, tapaamme lyhyesti töykeän, lääkärin, joka tuijottaa vain tietokoneensa ruutuun. Hän ei muutoinkaan tunnun osaavalta, kokeneelta ja turvalliselta, eikä ymmärrä lähettää meitä sairaalaan kunnon tutkimuksiin. Sitten on suuria yksityisiä lääkäriasemia, jotka laajentuvina ketjuina muistuttavat enemmän liikeyrityksiltä kuin sairaita auttavilta keskuksilta. Joissa käynti kaikkine laboratoriotutkimuksineen jää lähes kokonaan meidän itsemme maksettavaksi, koska KELAn palautustaksa on jotain pientä koko laskusta. (Tosin ne jotka ovat syövän, sepelvaltimotaudin, astman, suolitulehduksen tai muun vakavan sairauden vuoksi päässeet tai joutuneet erikoissairaanhoitoon sairaalaan, leikkauksiin tai polikliinisiin tutkimuksiin, kertovat yleensä saaneensa hyvän, asiantuntevan ja ystävällisen hoidon.) 6
7 Lopuksi: Sairas ihminen ja hänen läheisensä eivät koskaan tule olemaan täysin tyytyväisiä saamaansa terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon ja sairaiden auttamisen mahdollisuudet paranevat nykyisin nopeasti. Syöpä voidaan yhä useammin parantaa. Uudet tutkimuslaitteet ja uudet lääkkeet näyttävät säännöllisesti olevan aina vain kalliimpia kuin entiset. On esimerkiksi todennäköistä, että meidän sairastuessamme tulevaisuudessa meille määrätään sairauden ja perinnöllisten ominaisuuksiemme mukaiset täsmälääkkeet, joiden vaikutukset ja teho ovat tarkoin edeltä käsin tiedossa. Hoito edellyttää jo ennakolta meidän perintötekijöittemme, aineenvaihduntamme tutkimuksia ja jonnekin rekisteröintiä. Alussa esittämäni parannusloitsu ei parantunut struumaa. Loitsu on esimerkki vaihtoehtolääketieteestä tai luontaislääketieteestä, jota koululääketieteen piirissä halutaan kutsua vaihtoehto- eli uskomuslääkinnäksi. Uskomuslääkintää ovat sellaiset hoito- ja taudinmääritystavat, jotka eivät perustu tieteelliseen tutkimukseen. Vaihtoehtohoitoja on tarjolla satoja, pieni osa niistä perinteisiä kansanomaisia hoitoja. Suurin osa on kaupallista tuontitavaraa, lääkkeen näköisiä luontaistuotteita, joita on niin marketeissa kuin apteekeissakin useita tuhansia. Näiden uskomustuotteiden vaikutuksista ei yleensä ole tehty tieteellisiä tutkimuksia. Esimerkiksi kuitenkin homeopaattisten valmisteiden vaikutusta ja tehoa on selvitetty ainakin 300 kliinisessä tutkimuksessa. Tulokset eivät ole osoittaneet homeopaattisten hoitojen tehoavan mihinkään tiettyyn sairauteen. Terveydenhuolto tulevaisuudessa on kallista. Se meidän on hyväksyttävä. Mutta kriittisesti hyväksyttävä. Terveydenhuollon ja sen osana lääkärin yksi tehtävä on arvioida, mistä tutkimuksesta, lääkkeestä, hoidosta, sairaalle on todellista hyötyä, vähentääkö se kipua, vaivaa, parantaako se hänet, tekeekö työkykyiseksi. Huolelliset tutkimukset ja niiden perusteella tehdyt arviot osoittavat, että me suomalaiset olemme terveempiä kuin koskaan historiamme aikana. Tämä tilanne on pitkälti seurausta muualla maailmassa tapahtuneesta sosioekonomisesta ja biolääketieteellisestä kehityksestä. Näiden tekijöiden määrätietoinen ja kriittinen käyttöön otto on Suomessa ollut ratkaisevaa väestömme nykyisen terveyden kannalta. Meidän tulee olla tyytyväisiä ja saman aikaisesti tyytymättömiä, sillä kehitys ei pysähdy, olemme yhä uudestaan uuden tilanteen edessä. Terveyden ja sairauksien hoitoon sijoitettu raha on tärkeä tekijä, mutta sitä tärkeämpää on huolella toteutettu yhteiskunnan suunnittelu ja tieteelliseen tutkimukseen perustuva terveydenhuolto Ilkka Kaitila 7
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotLataa Liikuntalääketiede. Lataa
Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen
LisätiedotLataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori. Lataa
Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori Lataa Kirjailija: Ilkka Vuori ISBN: 9789522912794 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.15 Mb Ikä tuo ja vie edellytyksiä laadukkaaseen elämään.
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotMITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008
MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotTerveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi
Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista
LisätiedotTE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi
TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET
LisätiedotLataa Terve tuki- ja liikuntaelimistö. Lataa
Lataa Terve tuki- ja liikuntaelimistö Lataa ISBN: 9789522453617 Sivumäärä: 149 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.75 Mb Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat kallis ja kasvava kansanterveysongelma. Yhteiskunnalle
LisätiedotMitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa
LisätiedotUKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys
UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys
LisätiedotKainuun omahoitolomake
Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotSuomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2
LisätiedotHYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa
HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa STESO:n kesäkoulu 2018, 23.8.2018 Tampere Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, Hyvinvointiosasto Tausta Kuntien sosiaali-
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotTYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?
TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti Tarmo ja Terveys Oy Lasikeraamisen teollisuuden
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotPohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotKeski-ikä oli 38,5 vuotta.
Väestö Vuosina 1800-1950 Suomen väestö kaksinkertaistui aina 50 vuodessa. Vuosina 1950-1990 väestön lisäys on ollut 1 miljoona eikä se enää juuri muutu. Alle työikäisiä on noin 1 milj. ja yli 65-vuotiaita
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotTyöterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus
PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotVaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta
Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta Punainen Risti Satakunnan piiri Anne-Mari Hakuni Terveyden ja hyvinvoinnin päällikkö VESOTE - hanke Yksi hallituksen kärkihankkeista STM rahoittaa/
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotAlkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin
Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotPreconception Health ja nuorten seli-asenteet
Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä
LisätiedotOMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.
OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotErkki Moisander 27.5.2015
Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat
LisätiedotUudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotKeski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila
Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotTerveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi
Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Valitut näkökulmat oikeudenmukaisuus ennaltaehkäisyn + sekundääriprevention ensisijaisuus 2 30.5.2008 Juha Teperi Valitut
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotPykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus
Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016
LisätiedotKouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa
Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotTerveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles
Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.
ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
Lisätiedot7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s )
7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s. 78-91) Terveysvaarojen muutoksia ajan saatossa Terveyden vaalimisen ja sairauksien ehkäisyn historiaa 1 Terveysvaaroja Keskiajalla samat terveysongelmat
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
LisätiedotTerveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk
Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen
LisätiedotHoitotyö terveysasemalla
Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
Lisätiedot15 Tupakka. s
15 Tupakka s.170-179 1 Tupakka, Mikä se on? On olemassa erilaisia tupakkatuotteita, kuten savukkeet, nuuska ja sähkötupakka. Kaikkien tupakkatuotteiden on todettu aiheuttavan merkittäviä terveysriskejä
LisätiedotHumanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu
Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotOikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
LisätiedotTyössä vai työkyvyttömänä
Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotLiikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta
Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta Sari Kukkamaa Neuropsykologi (OYS Neurokirurgia) Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan käyttäytymistiedejäsen Psykologiliiton liikennepsykologian
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton
LisätiedotKatsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun
LisätiedotTERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS
TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja
LisätiedotSELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista
SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotLAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä
LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotHammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?
Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät
LisätiedotTerveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen
LisätiedotKasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -
Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotHOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen
HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
LisätiedotTERVETULOA LASTENNEUVOLAAN!
Lapsiperheen esitietolomake 1 (7) TERVETULOA LASTENNEUVOLAAN! Hyvät vanhemmat, edessänne on lapsiperheen esitietolomake. Lomakkeen tarkoituksena on kerätä perheestänne perustietoja, joilla on merkitystä
LisätiedotEhkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin
Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,
Lisätiedot