Arvoisa Marjaniemi-seuran puheenjohtaja, hyvät marjaniemeläiset!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvoisa Marjaniemi-seuran puheenjohtaja, hyvät marjaniemeläiset!"

Transkriptio

1 Arvoisa Marjaniemi-seuran puheenjohtaja, hyvät marjaniemeläiset! Terveyttä sairautta Suomessa Aloitan tämän vuoden Itsenäisyyspäiväpuheen ehkä hieman yllättävästi. Esitän teille parannusloitsun, joka löytyy Kantelettaresta. Olen hieman lyhentänyt loitsua. En siksi, että pelkäisin taikovani teidät, vaan koska loitsu on seikkaperäinen ja pitkä. Loitsun kaulakupu on tietysti suurentunut kilpirauhanen eli struuma. "Kukki kuuterneito, Ku'o mulle kulleroita, Paahka mulle palleroita Lepän juuret lellukoon, Pajun juuret paisukoon, Elkön iho inehmo raukan, Karvoinen kavon tekemä. Ukko, kultanen kuninkas, Tuo kulta vuolimesi, Jolla kupuu kovellan, Lemmon kelluu keritän, Kaklan kaielta lihalta, Henkireiän hierimeltä Pane tuonne, kun mä käsken: Purstoon lohi punaseen, Lohi siun syville viepi, Meneh tuonne, kun mä käsken: Niittyyn nimettömään, Jost'ej heinät maasta nouse, Heinät nurmesta ylene!" Harvat ihmiset ovat nähneet, millainen voi olla suurentunut kilpirauhanen. Se saattoi olla nyrkinkokoinen kyhmy kaulan alaetuosassa, joskus niin suuri että se painoi henkitorvea ja aiheutti hengenahdistusta. Paraniko struuma loitsulla? Mitään tieteellistä näyttöä paranemisesta ei ole: ei se parantunut. Struuma hävisi Suomesta tavallisena sairautena v jälkeen, kun lakimääräisesti ruokasuolaan lisättiin jodia. Struuma johtui yksinkertaisesti jodin puutteesta ravinnossa. Struuman häviäminen Suomesta on yksi terveydenhuollon ja lääketieteen saavutuksista. (Terveyttä ja sairautta Suomessa) 1

2 Niin kuin olette arvanneet tarkoitukseni on tämän vuoden Itsenäisyyspäiväpuheessani tarkastella maamme terveydenhuollon kehitystä, sen nykytilaa ja ehkäpä pohtia hieman tulevaisuuttakin. (Sairastavuus ja tärkeimmät kuolinsyyt) Kantelettaren muistiin kirjoittamisen aikoina 1800-luvun puolivälissä suomalaisen vastasyntyneen odotettavissa oleva elinikä eli tilastoterminä eliniänodote oli 40 vuotta. Tämä johtui suuresta imeväis- ja lapsikuolleisuudesta, jonka syynä oli aliravitsemus ja infektiotaudit. Myös aikuiset sairastelivat ja olivat huonokuntoisia. Maassamme oli jo tuolloin valtiovallan luoma piirilääkärijärjestelmä, mutta lääkäreitä oli vain n. 200, maaseudulla siis hyvin harvassa. Heidän käytettävissään olevat sairauksien hoitokeinot olivat rajalliset. Jo tuolloin annettiin ohjeita terveydenhuollon järjestämiseksi ja kirjoitettiin oppikirjoja, joissa oli järkeviä ohjeita sairauksien hoitamisesta, perinteisten kansanparannuskeinojen rinnalla. Suomalainen lääketiede ja sen mukana varsinainen terveydenhuolto alkoi kehittyä 1850-luvun jälkeen muualla Euroopassa tapahtuneen kehityksen myötä. Vuona 1881 perustettiin Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, joka tänä vuonna siis juhlii 125-vuotista toimintaansa. Saksassa koulutuksensa saanut Arvo Ylppö, myöhemmin arkkiatri, palasi Suomeen, perusti lastensairaalan ja ryhtyi työtovereineen luomaan lasten- ja äitiysneuvolaverkoston 1920-luvun alussa. Samanaikaisesti kaksi Mannerheimia, Sofia ja Carl Gustav, sittemmin marsalkka, perustivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Näitä kahta organisaatiota, lasten- ja äitiysneuvolajärjestelmää ja Mannerheimin Lastensuojeluliittoa, sekä tietysti myös eduskunnan päätöksiä ja terveysviranomaisten toimenpiteitä voimme kiittää monista merkittävistä terveydenhuollon parannuksista. Riisitautia sairasti jopa 2/3 alle kouluikäisistä 1800-luvulla. Kun Englannissa oli huomattu kalanmaksaöljyn parantavan riisitaudin, sitä ryhdyttiin syöttämään myös suomalaisille lapsille. Tällä hoidolla riisitauti vähitellen hävisi. Sittemmin selvisi, että kalanmaksaöljyssä oli D-vitamiinia, jonka puute esti kalkin imeytymisen ja aiheutti riisitaudin. Vasta viime vuosina on havaittu, että maamme pohjoisesta sijainnista johtuen myös aikuisilla, erityisesti vanhuksilla on piilevää D-vitamiinin puutetta, ja niinpä v alusta maitotuotteisiin on lakimääräisesti lisätty D-vitamiinia. Edellisen vuosisadan vaihteessa lapamato eleli ja voi hyvin lähes 80 %:ssa kansalaisten suolistossa. Kun lapamadon luonnossa kiertävä elinkaari selvisi ulosteesta luontoon, veteen, kalaan ja sieltä ihmiseen pääasiassa yksi tarmokas terveyssisar, Alli Vaittinen, organisoi koko kansan tiedotuskampanjan raaka kala, paha pala, joka 2. maailman sodan jälkeen hääti lapamadon 95 %:sti. Toisen maailmansodan aikana ryhdyttiin ja sen jälkeen maassamme on määrätietoisesti toteutettu lasten ja aikuisten rokotuksia, joiden avulla 2

3 infektiotaudit, tuberkuloosi, isorokko, hinkuyskä, kurkkumätä, polio, sikotauti, aivokalvontulehdus, tuhkarokko, vihurirokko on saatu joko täysin tai suurimmaksi osaksi häviämään, tuberkuloosi kuitenkin hitaammin. Tupakoinnin vähentämiseksi maassamme on kampanjoitu jo vuosikymmeniä. Viimeisen 10 vuoden aikana tuloksia onkin ollut nähtävissä, miesten tupakointi on vähentynyt ja sen myötä keuhkosyöpä ja muut krooniset hengitystiesairaudet. Laki yleisestä sairaanhoidosta ja keskussairaaloista annettiin sodan aikana v ja siihen kuului mm. lääninlääkäri- ja kunnanlääkäripiirit. Vuonna 1944 annettiin lasten- ja äitiysneuvolalaki, jonka seurauksena jo kahta vuotta myöhemmin maassamme oli yli 1500 neuvolaa. Keskussairaalaverkko rakennettiin luvulla, ja vasta sen jälkeen voitiin ryhtyä kehittämään avoterveydenhoitoa. Kansanterveyslaki annettiin v. 1972, ja sen tavoitteena oli siirtää sairaiden hoito sairaaloista avohoitoon ja kehittää ehkäisevää terveydenhuoltoa. Mitä lääketieteen ja terveydenhuollon kehitys on maassamme saanut aikaan? Terveydenhuoltomme sarastaessa 1800-luvun alussa vastasyntyneen eliniänodote oli siis 40 vuotta. Se nousi tasaisesti ja hitaasti 2. maailman sotaan asti, pysyi sen ajan tasaisena, kunnes sodan jälkeen lähti hyvin nopeaan nousuun ja oli v pojilla 63 vuotta, tytöillä jo 70 vuotta. Vuonna 2003 vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli 75.1 vuotta, tyttöjen 81.8 vuotta. Eliniänodotteen kohoaminen johtui pääosin asuin- ja työolosuhteiden ja ravitsemuksen paranemisesta. Odotteen suoranainen hyppäys n. 20 vuodella 2. maailmansodan jälkeen johtuu ensinnäkin imeväis- ja lapsikuolleisuuden, toiseksi sydän- ja verisuonitautien vähenemisestä viimeisten 30 vuoden aikana. Kuitenkin suomalaisten sairastamat sydän- ja verisuonisairaudet, erityisesti sepelvaltimosairaudet ovat edelleen 4. korkeimmalla tasolla muihin väestöihin verrattuna. Sairastavuus ja kuolinsyyt ovat edelleen erilaiset sekä sukupuolta että ikäluokkia ajatellen. Miesten ja naisten kuolleisuuden suurin ero osuu vuotiaisiin, jolloin miesten kuolleisuus on kolminkertainen. Selitys on väkivalta ja tapaturmat. Tänä päivänä erityisen suuri huoli on nopeasti lisääntyneestä niin miesten kuin naisten, erityisesti nuorison liiallisesta alkoholin käytöstä, jonka vaikutukset ilmenevät yhteiskunnan kaikilla tasoilla, yleisessä sairastavuudessa, työkyvyttömyydessä, perhe- elämässä, jne. Meidän on täytynyt odotella jo useita vuosia poliittisten päättäjiemme ryhdistäytymistä. (Terveys- sairaus ja perinnöllisyys) 3

4 En olisi perinnöllisyyslääkäri, ellen tarkastelisi perintötekijöiden osuutta sairauksien syntyyn. Periytyvyyden kannalta sairaudet voidaan jakaa kahteen ryhmään. On sairauksia, joiden kehittymiseen vaikuttaa perinnöllinen alttius. Näitä ovat sellaiset tavalliset sairaudet kuten sepelvaltimotauti, verenpainetauti, astma, ylipainoisuus, mielenterveyshäiriöt, osteoporoosi, syöpä, LuKi-häiriöt ja monet muut. Perinnöllinen alttius yhdessä elinympäristön ja elintapojen kanssa vaikuttaa, milloin ja kenelle sairaus puhkeaa. Toinen sairausryhmä on yhden perintötekijän mutaatiosta johtuvat sairaudet. Ne ovat harvinaisia. Väestön terveydenhuollon ja kustannusten kannalta näillä sairauksilla ei ole suurta merkitystä, sillä ihmisistä vain 4-5 % sairastuu jossain elämänsä vaiheessa yhden perintötekijän mutaatiosta johtuvaan sairauteen. Sairaalle itselleen ja usein hänen lähisukulaisilleen kuten sisaruksille ja lapsille, tämänlaisella sairaudella on elämäntärkeä merkitys. Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana biolääketieteen kehitys on ollut huimaa. Molekyyligenetiikan tutkimusmenetelmien avulla on selvitetty ihmisen ja muiden eläinten sekä kasvien normaalin kehityksen kulkua ja sen äärettömän monimutkaisia säätelyjärjestelmiä. Ja näissä säätelyjärjestelmissä olevia virheitä, joista aiheutuu sairauksia. Esimerkki perinnöllisen alttiuden määräävästä sairaudesta sepelvaltimotauti, jonka yksi syy on veren korkea kolesterolipitoisuus. Kolesterolitaso johtuu vain osittain ruokavalion rasvapitoisuudesta, perustason määräävät kuitenkin perintötekijät. Toisilla ihmisillä perintötekijät ovat enemmän määrääviä, toisilla elintavat. Kuitenkin, jos ihmisellä on mutaatio LDL-reseptorigeenissä, verenkolesterolitason määrää lähes pelkästään yhden perintötekijän mutaatio. Perinnöllinen hyperkolesterolemia periytyy 50 %:n todennäköisyydellä mutaatiota kantavalta vanhemmalta lapselle. Suomessa yksi 400:sta kantaa LDL-geenin mutaatiota. Tämä rasva-aineenvaihdunnan häiriö ei aiheuta terveydellisiä tuntemuksia lapsuudessa ja nuoruudessa. Kuitenkin miehille vuoden iässä ja naisille n. 20 vuotta myöhemmin kehittyy sepelvaltimotauti ja sydänkuoleman riski. Nykyisin käytettävissä olevien tutkimusmenetelmien avulla voidaan etsiä perintötekijämutaatioita ja jopa alttiusperintötekijöitä, jolloin ei tarvitse arvailla, kuka perheen jäsenistä on sairastumisriskissä. Ja jos riski on, ihmisellä on oikeus se myös tietää tai sitten oikeus kieltäytyä tietämästä. Tieto sairastumisriskistä yleensä auttaa ihmistä itseään ja terveydenhuoltoa ennakoimaan ongelmia ja estämään niiden kehittymistä ja vaikeutumista. Tässä vaiheessa astuu kuvaan ehkäisevä lääketiede: Hyperkolesterolemia-perintötekijän saaneelle lapselle tai nuorelle voidaan aloittaa lääkitys, statiini, joka laskee veren kolesterolin normaaliksi ja ehkäisee muutoin ennenaikaisen sepelvaltimotaudin. 4

5 Sairauksien ehkäisyyn, sikiödiagnostiikka siitä yhtenä sovellutuksena, punoutuu eettisiä ongelmia, jotka alkavat esimerkiksi siitä, onko kenelläkään oikeutta kertoa terveelle kanssaihmiselle, että hänelle kehittyy vaikea sairaus viiden tai 20 vuoden kuluttua. Onko oikein ehkäistä vaikeaan sairauteen sairastuvan lapsen syntyminen, jos se edellyttää jo alkaneen raskauden keskeyttämistä? Kun kyse on perinnöllisestä sairaudesta ja sen terveydellisten ongelmien tai jopa sairaan syntymisen ehkäisystä, on vaivatonta ottaa sellainen kanta, että kenelläkään ei ole oikeutta käskeä tai määrätä toista ihmistä toimimaan oman tai jälkeläisensä terveyden kannalta jollain tietyllä tavalla. Sitä vastoin ihmisellä itsellään on oikeus tietää tosiasiat pohjia myöten, niin että hän voi tehdä omalta kannaltaan oikeat päätökset. Meillä kanssaihmisillä ei ole oikeutta arvostella ihmistä hänen päätöksistään. Maamme terveydenhuolto on perustanut seitsemän perinnöllisyyslääketieteen neuvontayksikköä, joissa tehtävänä on selvittää, mistä usein harvinaisesta sairaudesta on kyse, ketä se perheessä koskee ja mitä sen ongelmien ehkäisemiseksi olisi tehtävissä. (Aivan toisen luokan asia on se, että parhaillaan niin meillä Suomessa kuin enemmän vielä muissa maissa keskustellaan, miten ihmiset voitaisiin pakottaa noudattamaan terveyden säilyttämisen ja sairauden ehkäisyn kannalta terveydellisiä elintapoja, esim. laihduttamaan, käyttämään rasvatonta maitoa, vähentämään alkoholin käyttöä ja lisäämään liikuntaa. Yhteiskunnalla on näihin pakkotoimenpiteisiin lukuisia keinoja.) Mitä ovat tämän päivän suomalaisten sairaudet, miten suomalaiset kokevat oman terveytensä tänä päivänä? Kyselyjen tuloksissa heijastelevat luonnollisesti ihmisten muuttuneet käsitykset, mitä on terveys. Nykyisin suomalaisesta aikuisväestöstä, siis työikäisistä, 2/3 arvioi terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Runsaat 40 % aikuisväestöstä sairastaa kuitenkin jotain pitkäaikaiseksi koettua sairautta. Ikääntyessä kroonisia sairauksia alkaa ilmetä, ei vain yhtä vaan usein monia. Niinpä vuotiaista miehistä ja naisista puolet arvioi terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tärkeimpinä pitkäaikaissairauksina ovat pysyneet tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, verenkiertoelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt sekä astma, allergiat ja ihottumat, joista ainoina yliherkkyyssairaudet ovat lisääntyneet. Vaikka maamme lasten terveyttä pidetään kansainvälisissä vertailuissa hyvänä, mm. matalan imeväisyyskuolleisuuden perusteella, ei se kuitenkaan ole kovin hyvä. Tutkimusta ja hoitoa vaativia psyykkisiä ongelmia on 10 %:lla lapsista ja 15 %:lla nuorista. Yli 20 %:lla lapsista on ainakin yksi ruumiillinen pitkäaikainen sairaus ja 5 %:lla on pysyvä, elämän laatua huonontava sairaus. 5

6 Kela työkyvyttömyyseläketilastot kertovat, että v työikäisistä työkyvyttömyyseläkkeellä oli 7.4 % eli Suurin syy oli niin miehillä kuin naisilla mielenterveyden häiriöt, jotka muodostavat n. puolet työkyvyttömyyden syistä. Tämän tulevat jälkeen tuki- ja liikuntaelinten sairauden, hermoston ja aistinten sairaudet, verenkiertoelinten sairaudet, hengityselinten sairaudet, ja vammat ja myrkytykset. Entä nykypäivän terveydenhuolto Suomessa? Olemmeko tyytyväisiä, löydämmekö hyvän lääkärin, kun onnettomuus sattuu tai muutoin tarvitsemme äkillisesti sairaalahoitoa, viedäänkö meidät nopeasti, mukavasti, helpotetaanko kipua heti, tutkitaanko, hoidetaanko? Suomessa on yli lääkäriä, yli sairaanhoitajaa, perushoitajaa ja muuta terveydenhuollon edustajaa. Viisi yliopistollista keskussairaalaa, satoja keskus-, alue- ja terveyskeskussairaaloita. Tehostamis- ja kustannussyistä sairaaloissa pyritään lyhythoitoihin, terveyskeskuksia halutaan yhdistää ja suurentaa, s.o. verkkoa harventamaan. Suomen terveydenhuolto maksaa 7.4 %:a maamme bruttokansantuotteesta eli me maksamme sen veroissamme ja omavastuuosuuksina hoitopäivistä, lääkärinpalkkioista, tutkimuskustannuksista ja lääkkeistä. Meillä on kansallinen terveysvakuutus, joka antaa jokaiselle maassa asuvalle terveyden perusturvan. Meillä on 80 %:sti kattava työterveyshuolto, kouluterveydenhuolto, äitiys- ja lastenneuvolat, mielenterveys- ja huumepoliklinikat ja niissä ilmaiset ruiskujen ja neulojen vaihdot. Alkoholisteille on katkaisuhoitoloita. Ei, me emme ole tyytyväisiä! Meillä kaikilla on kokemuksia, jos ei omia, niin sukulaisten ja tuttavien, että me odotamme, jonotamme, tunnemme jääneemme heitteille, tapaamme lyhyesti töykeän, lääkärin, joka tuijottaa vain tietokoneensa ruutuun. Hän ei muutoinkaan tunnun osaavalta, kokeneelta ja turvalliselta, eikä ymmärrä lähettää meitä sairaalaan kunnon tutkimuksiin. Sitten on suuria yksityisiä lääkäriasemia, jotka laajentuvina ketjuina muistuttavat enemmän liikeyrityksiltä kuin sairaita auttavilta keskuksilta. Joissa käynti kaikkine laboratoriotutkimuksineen jää lähes kokonaan meidän itsemme maksettavaksi, koska KELAn palautustaksa on jotain pientä koko laskusta. (Tosin ne jotka ovat syövän, sepelvaltimotaudin, astman, suolitulehduksen tai muun vakavan sairauden vuoksi päässeet tai joutuneet erikoissairaanhoitoon sairaalaan, leikkauksiin tai polikliinisiin tutkimuksiin, kertovat yleensä saaneensa hyvän, asiantuntevan ja ystävällisen hoidon.) 6

7 Lopuksi: Sairas ihminen ja hänen läheisensä eivät koskaan tule olemaan täysin tyytyväisiä saamaansa terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon ja sairaiden auttamisen mahdollisuudet paranevat nykyisin nopeasti. Syöpä voidaan yhä useammin parantaa. Uudet tutkimuslaitteet ja uudet lääkkeet näyttävät säännöllisesti olevan aina vain kalliimpia kuin entiset. On esimerkiksi todennäköistä, että meidän sairastuessamme tulevaisuudessa meille määrätään sairauden ja perinnöllisten ominaisuuksiemme mukaiset täsmälääkkeet, joiden vaikutukset ja teho ovat tarkoin edeltä käsin tiedossa. Hoito edellyttää jo ennakolta meidän perintötekijöittemme, aineenvaihduntamme tutkimuksia ja jonnekin rekisteröintiä. Alussa esittämäni parannusloitsu ei parantunut struumaa. Loitsu on esimerkki vaihtoehtolääketieteestä tai luontaislääketieteestä, jota koululääketieteen piirissä halutaan kutsua vaihtoehto- eli uskomuslääkinnäksi. Uskomuslääkintää ovat sellaiset hoito- ja taudinmääritystavat, jotka eivät perustu tieteelliseen tutkimukseen. Vaihtoehtohoitoja on tarjolla satoja, pieni osa niistä perinteisiä kansanomaisia hoitoja. Suurin osa on kaupallista tuontitavaraa, lääkkeen näköisiä luontaistuotteita, joita on niin marketeissa kuin apteekeissakin useita tuhansia. Näiden uskomustuotteiden vaikutuksista ei yleensä ole tehty tieteellisiä tutkimuksia. Esimerkiksi kuitenkin homeopaattisten valmisteiden vaikutusta ja tehoa on selvitetty ainakin 300 kliinisessä tutkimuksessa. Tulokset eivät ole osoittaneet homeopaattisten hoitojen tehoavan mihinkään tiettyyn sairauteen. Terveydenhuolto tulevaisuudessa on kallista. Se meidän on hyväksyttävä. Mutta kriittisesti hyväksyttävä. Terveydenhuollon ja sen osana lääkärin yksi tehtävä on arvioida, mistä tutkimuksesta, lääkkeestä, hoidosta, sairaalle on todellista hyötyä, vähentääkö se kipua, vaivaa, parantaako se hänet, tekeekö työkykyiseksi. Huolelliset tutkimukset ja niiden perusteella tehdyt arviot osoittavat, että me suomalaiset olemme terveempiä kuin koskaan historiamme aikana. Tämä tilanne on pitkälti seurausta muualla maailmassa tapahtuneesta sosioekonomisesta ja biolääketieteellisestä kehityksestä. Näiden tekijöiden määrätietoinen ja kriittinen käyttöön otto on Suomessa ollut ratkaisevaa väestömme nykyisen terveyden kannalta. Meidän tulee olla tyytyväisiä ja saman aikaisesti tyytymättömiä, sillä kehitys ei pysähdy, olemme yhä uudestaan uuden tilanteen edessä. Terveyden ja sairauksien hoitoon sijoitettu raha on tärkeä tekijä, mutta sitä tärkeämpää on huolella toteutettu yhteiskunnan suunnittelu ja tieteelliseen tutkimukseen perustuva terveydenhuolto Ilkka Kaitila 7

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen

Lisätiedot

Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori. Lataa

Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori. Lataa Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori Lataa Kirjailija: Ilkka Vuori ISBN: 9789522912794 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.15 Mb Ikä tuo ja vie edellytyksiä laadukkaaseen elämään.

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Lataa Terve tuki- ja liikuntaelimistö. Lataa

Lataa Terve tuki- ja liikuntaelimistö. Lataa Lataa Terve tuki- ja liikuntaelimistö Lataa ISBN: 9789522453617 Sivumäärä: 149 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.75 Mb Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat kallis ja kasvava kansanterveysongelma. Yhteiskunnalle

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa STESO:n kesäkoulu 2018, 23.8.2018 Tampere Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, Hyvinvointiosasto Tausta Kuntien sosiaali-

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti Tarmo ja Terveys Oy Lasikeraamisen teollisuuden

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

Keski-ikä oli 38,5 vuotta. Väestö Vuosina 1800-1950 Suomen väestö kaksinkertaistui aina 50 vuodessa. Vuosina 1950-1990 väestön lisäys on ollut 1 miljoona eikä se enää juuri muutu. Alle työikäisiä on noin 1 milj. ja yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

Sosiaaliturvan selvittäminen

Sosiaaliturvan selvittäminen Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta Punainen Risti Satakunnan piiri Anne-Mari Hakuni Terveyden ja hyvinvoinnin päällikkö VESOTE - hanke Yksi hallituksen kärkihankkeista STM rahoittaa/

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Valitut näkökulmat oikeudenmukaisuus ennaltaehkäisyn + sekundääriprevention ensisijaisuus 2 30.5.2008 Juha Teperi Valitut

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s )

7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s ) 7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s. 78-91) Terveysvaarojen muutoksia ajan saatossa Terveyden vaalimisen ja sairauksien ehkäisyn historiaa 1 Terveysvaaroja Keskiajalla samat terveysongelmat

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Hoitotyö terveysasemalla

Hoitotyö terveysasemalla Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna

Lisätiedot

15 Tupakka. s

15 Tupakka. s 15 Tupakka s.170-179 1 Tupakka, Mikä se on? On olemassa erilaisia tupakkatuotteita, kuten savukkeet, nuuska ja sähkötupakka. Kaikkien tupakkatuotteiden on todettu aiheuttavan merkittäviä terveysriskejä

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta Sari Kukkamaa Neuropsykologi (OYS Neurokirurgia) Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan käyttäytymistiedejäsen Psykologiliiton liikennepsykologian

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENNEUVOLAAN!

TERVETULOA LASTENNEUVOLAAN! Lapsiperheen esitietolomake 1 (7) TERVETULOA LASTENNEUVOLAAN! Hyvät vanhemmat, edessänne on lapsiperheen esitietolomake. Lomakkeen tarkoituksena on kerätä perheestänne perustietoja, joilla on merkitystä

Lisätiedot

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot