KUOPION MAASEUTUOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION MAASEUTUOHJELMA 2014-2018"

Transkriptio

1 KUOPION MAASEUTUOHJELMA

2 Sisällys TIIVISTELMÄ... 3 ESIPUHE JA LÄHTÖKOHDAT... 5 MAASEUTUOHJELMAN KYTKEYTYMINEN MUIHIN SUUNNITTELUPROSESSEIHIN... 7 KUOPION MAASEUTUALUEIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 8 Toimintaympäristön kuvaus... 8 Maaseutualueen väestö ja palvelut suuralueittain Elinkeinot ja työpaikat KUOPION MAASEUDUN SWOT-ANALYYSI KOKO MAASEUTUALUETTA KOSKEVAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET Maaseutualueen palvelut Asuinympäristön, viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittäminen Elinkeinojen monipuolistaminen ja kilpailukyky Osallisuus SEURANTA KOKO MAASEUTUALUETTA KOSKEVIEN TOIMENPITEIDEN YHTEENVETOTAULUKKO ALUEKOHTAISET KEHITTÄMISTAVOITTEET JA -TOIMENPITEET Nilsiä Karttula Etelä- Kuopio Itäranta Länsiranta Vehmersalmi Riistavesi KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN RESURSSOINTI Toimenpiteiden rahoitus Asukkaiden osallistuminen Osaavat kehittäjät, toimivat verkostot Toimijat ja niiden roolit

3 TIIVISTELMÄ Maaseutuohjelman tarkoituksena on yhdistää asukkaiden, järjestöjen, maaseudulla toimivien yritysten ja kaupungin hallinnon toimintaa tiiviiksi yhteistyöksi. Ohjelman tavoitteena on verkottaa ja aktivoida maaseudun toimijoita kehittämissysäysten aikaansaamiseksi. Maaseutuun lukeutuvat aluetyypit kattavat 92 % Kuopion maa-alasta. Kuopion maaseudulla asuu noin asukasta ja toimii lähes yrittäjää. Laajan maaseutualueen maisemalliset ja elinkeinolliset piirteet vaihtelevat suuresti. Kaupungin läheinen maaseutu on maaseutumaista aluetta, joka on fyysisesti lähellä kaupunkialueita ja asukkaiden työssäkäynnin kautta kiinnittynyt yhä tiiviimmin osaksi kaupunkiseudun toiminnallista aluetta. Kaupunkien läheisen maaseudun maatalous ja muilla yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Ydinmaaseutu on joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai toiminnoiltaan monipuolista suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua. Erikoistuneen alkutuotannon keskittymät liittyvät erityisesti maidon- ja naudanlihantuotantoon. Aluetta luonnehtivat myös keskikokoiset keskukset ja kirkonkylät. Ydinmaaseudulla väestö vähenee maltillisesti. Harvaan asutulla maaseudulla asutusrakenne on hajanaista, taajamia on harvassa ja niiden välillä saattaa olla laajoja asumattomia alueita. Harvaan asutulla maaseudulla on tilaa, puhdasta ympäristöä, luonnonvaroja, kauniita maisemia ja oma elämänkulttuuri. Harvaan asuttu maaseutu on elinkeinorakenteeltaan pääasiassa yksipuolista ja hajanaisesti asuttua. Harvaan asutulla maaseudulla sijaitsee huomattava osa Kuopion vapaa ajan asutuksesta. Ydin- ja harvaanasutun maaseudulla ongelma on yhtäältä ikärakenteen vinoutuminen ja toisaalta ikääntyvien sosiaaliset ongelmat kuten yksinäisyys, turvattomuus ja syrjäytyminen sekä avun tarpeen lisääntyminen. Ydin- ja etenkin harvaanasutulla maaseudulla innovaatiotoiminnan haasteita ovat toimijoiden pienuus ja vähyys. Mahdollisuuksia tuovat toimivat verkostot ja paikallinen osaaminen. Uudet teknologiat ovat nopeuttamassa ja laajentamassa tiedonvälitystä ja luovat mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle ja avaamassa mahdollisuuksia päästä laajemmille markkinoille. Kuntaliitosten myötä on Kuopiosta tulossa maan johtava maitokaupunki. Vaikka maitotalouteen kohdistuu erilaisia muutospaineita, uskotaan maitoalalla olevan varsin hyvä tulevaisuus. Maitoa, marjoja ja lihaa jalostavien elintarvikeyritysten toimintaedellytykset vaikuttavat alueen maataloustuotannon toimintaedellytyksiin. Maitoalan toiminnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää jalostavan teollisuuden sijoittuminen ja investoinnit maakuntaan, Lapinlahdelle ja Suonenjoelle. Tulevaisuuden haasteena on miten lihantuotannon kannattavuutta ja aluetaloudellista merkitystä saataisiin parannettua. Kuopion alueen erikoismaataloudessa näkyy aiemmat panostukset ja pitkäjänteinen kehittämistyö erityisesti marjanviljelyssä. Erikoismaatalouden tulevaisuuden perustana ovat samat vahvuudet ja mahdollisuudet kuin perusmaataloudessakin eli puhdas ympäristö, elintarvikkeiden laadun ja alkuperän merkityksen korostuminen sekä funktionaalisuus. Maaseudun kehittämistoimenpiteillä tähdätään erityisesti uuden, innovatiivisen yritystoiminnan aikaansaamiseen ja olemassa olevien yritysten toimintatapojen uudistamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Vihreät elinkeinot, kuten metsiin perustuvat tuotteet ja palvelut, paikallinen energiatuotanto, lähiruoka, vihreä hoiva ovat kasvualoja. Uusien elinkeinomahdollisuuksien lisäksi on pidettävä huolta nykyisten elinkeinojen toiminta ja kehittymismahdollisuuksista. Elinkeinojen kehittämisessä tarvitaan kuntien kannustavaa, pitkäjännitteistä panostusta yrittäjien tulevaisuudenuskoon ja kehittämispalvelujen saatavuuteen. 3

4 Laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvinvoinnin, asumisen ja yrittämisen Kuopion maaseudulla. Tavoitteena on, että palvelut on tuotettu asukkaiden lähtökohdista, eri väestö ja ikäryhmät huomioiden ja siten, että ne vahvistavat ihmisten osallisuutta yhteisöjensä ja yhteiskunnan jäseninä. Maaseudun palvelurakennetta tehostetaan yhdessä kaupungin, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa innovatiivisilla ratkaisuilla. Uusia palveluja ja palvelujen tuottamismalleja luodaan ja testataan. Yritysten kehittämistoiminnan ohella myös kylä- ym. järjestötoimintaa aktivoidaan ja resursoidaan elinympäristön ja elinkeinojen kehittämistyöhön ja toimimaan palvelujen tuottajana. Sujuvan asumisen ja yritystoiminnan edellytys on kunnossa oleva infrastruktuuri. On huolehdittava tiestön, raiteiden ja lentokenttien liikennöitävyydestä ja liikenneyhteydet niin maanteillä kuin rautateillä sekä lentoliikenteessä, kuten myös näiden välisestä toimivuudesta. Uusia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja kehitetään korvaamaan perinteistä julkista liikennettä. Nopeat tietoverkot tulee olla kaikkien saatavilla kohtuulliseen hintaan. Maankäytön suunnittelussa huolehditaan, että rakentaminen on järkevästi mahdollista Kuopion koko alueella ja elinkeinojen tarpeet huomioidaan. Turvallisuussuunnittelu ja varautuminen poikkeustilanteisiin on osa jokapäiväistä toimintaa. Kuopion kaupungin tavoitteena on palveluiden järjestämisessä lisätä kuntalaisten osallisuutta palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kuntalaisten osallistaminen omaan palveluprosessiinsa tai palvelujen järjestämisen suunnitteluun on toteutettavissa eri vaikutuskanavia kehittämällä ja kasvattamalla mm. järjestö- ja yhdistystoiminnan sekä yksityisten yritysten kautta. Kaupunki onkin linjannut, että palvelut tuotetaan yhteistyössä kolmannen sektorin ja paikallisten yritysten kanssa. Näin tuetaan kuntalaisten omaa mahdollisuutta edistää toimintakykyään ja hyvinvointiaan. Osallisuus lisää kuntalaisten sitoutumista toimintaan, vastuun ottamista ja vaikuttamista asioiden kulkuun. Palvelustrategian toteuttamiseksi tarvitaan niin paikallisia kuin kaupunkitasoisia vuorovaikutusfoorumeja, joissa yhteistyössä linjataan kehittämistoimenpiteitä palveluverkostostrategiassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tarvitaan myös poisoppimista vanhoista palvelujen tuottamistavoista sekä yrittäjät ja järjestöt tarvitsevat neuvontapalveluja toimintojensa kehittämiseksi ja verkostoitumista, jotta ne selviytyvät niille asetetuista tavoitteista. Maaseutuohjelman toteutusta seuraa maaseudun yhteistyöryhmän, joka koostuu poliittisten puolueiden, kyläyhdistysten ja maaseutuyrittäjien edustajista. Mukana ovat myös maaseutuasioiden kanssa keskeisesti toimivat virkahenkilöt. Maaseutuohjelmassa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden toteutumista ja poikkileikkausta maaseudun tilanteesta raportoidaan Kuopion maaseutuohjelmakauden puolivälissä laadittavalla maaseutukatsauksella. 4

5 ESIPUHE JA LÄHTÖKOHDAT Maaseutuohjelma kaupungin maaseutupoliittisena kehittämisvälineenä Kuopion ja Kuopion maalaiskunnan kuntaliitosta päätettäessä oli perustettu yhteinen kaavoitustoimikunta yleiskaavan laatimista varten ja 1970 lukujen taitteessa oli valtakunnassa epäselvää, miten maaseutualueita kaavoitetaan kaupunkikunnissa luvun alkupuolella silloisen Yhdyskuntasuunnittelun Jatkokoulutuskeskuksen tutkijat Mauno Kosonen ja Pertti Vuorela selvittivät teoreettisesti ja tieteellisesti maaseudun kehittämistä. Selvitystyön taustalla oli myös yhdyskuntasuunnittelun jatkokoulutuskeskuksen kurssin harjoitustyö, jossa kohteena olivat Kuopion maaseututaajamat Hirvilahti, Kurkimäki ja Melalahti. Tästä prosessista on Kuopion maaseutualueiden kehittämiseen löydetty periaatteet ns. edullisuusvyöhykkeet -, joiden pohjalta maaseutualueilla tapahtuvaa rakentamista ja yleiskaavoitusta on ohjattu alkoi Kuopiossa asukasyhteistyö vuorovaikutussuunnittelun muodossa ja aktiivinen kylätoiminta virittyi, kun ensimmäiset kyläyhdistykset perustettiin Kuopion maaseutualueille 1970-luvun loppupuolella. Vuonna 2001 alettiin aktivoida Kuopion kyliä laatimaan omat kyliensä kehittämissuunnitelmat. Kyläsuunnitelmissa lähdettiin kyläläisten omista tarpeista ja niiden priorisoimisesta. Kyläsuunnitelmaprosessia veti Maaseudun Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n kyläkasakka. Samaan aikaan eri alueiden kyläyhdistyksiä ja toimikuntia alettiin aktivoida tiiviimpään yhteistyöhön länsirannan kylien esimerkin myötä. Syntyivät Etelä-Kuopion kylät ry ja myöhemmin Vehmersalmen kylät ry Vehmersalmen liityttyä Kuopioon. Riistaveden ja Itäisen maaseutualueen kylät tiivistivät yhteistyötään. Kyläsuunnitelmien pohjalta laadittiin koko Kuopion maaseutualuetta käsittävä maaseutuohjelma vuonna Vuonna 2008 tehtiin maaseutuohjelman päivitysprosessi, jonka yhteydessä kylät päivittivät omat kyläsuunnitelmansa. Kaupungin maaseutuohjelma tarvitsee uudet syötteet dynaamiseen sisältöönsä, kyläsuunnitelmat ovat siinä oivallinen väline. Syksyllä 2012 käynnistyi maaseutuohjelman toinen päivitystyö. Kyliä aktivoitiin pitämällä alueellisia tiedotustilaisuuksia yhteistyössä kylien muodostamien yhteisten yhdistysten ja Kalakukko ry:n kanssa. Alueelliset kylien yhteenliittymät toimivat maaseutuohjelmatyössä keskeisessä roolissa tiedottaen maaseutuohjelmatyöstä ja kokoamalla alueellisia kehittämistarpeita ja ideoita. Keväällä 2013 järjestettiin aluefoorumeita jossa yhteiseen avoimeen tilaisuuteen keskustelemaan kutsuttiin niin kaupunginjohtoa ja virkamiehiä sekä asiantuntijoita valtionhallinnosta ja alueen seurakunnista. Käsissäsi oleva paperi on raportti Kuopion maaseutualueen kehittämistarpeista ja tarvittavista kehittämistoimenpiteistä. Maaseutuohjelmatyössä on kuitenkin tärkeämpää maaseudun toimijoiden aktivointi ja verkottuminen maaseudun kehittämissysäysten aikaansaamiseksi. Ohjelma lähestyy sisällöltään kuvatessaan keskeisimpiä kehittämisideoita ja tulevaisuuden visiota uusin silmin yli sektorikohtaisen hallinnon maaseutualueiden näkökulmasta. Tarkoituksena on yhdistää asukkaiden, järjestöjen, maaseudulla toimivien yritysten ja kaupungin hallinnon toimintaa tiiviiksi yhteistyöksi yhteisten asioiden eteenpäin saattamiseksi ja uusien toimintatapojen löytymiseksi. Prosessin aikana eri toimijatahot pohtivat ja kiteyttävät oman toimintansa tarkoitusta ja tehtäviä sekä määrittelevät yhteisiä tavoitteita ja päämääriä muiden alueella toimivien kehittämistahojen kanssa. Toimijat ottavat vastuun ja roolin yhteisten asioiden toteutumiseksi. 5

6 Maaseutuohjelmatyöllä lisätään vaikuttamisen mahdollisuutta, asukkaan mahdollisuutta osallistua oman alueen kehittämiseen. Työn tarkoitus on löytää ja priorisoida alueelliset kehittämiskohteet sekä yhteiset päämäärät ja yhteistyötahot. Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa etsitään uusia toimintamalleja ja tapoja alueen kehittämisessä ja palveluiden tuottamisessa. Maaseutuohjelmatyö edistää vuoropuhelua ja viestinkulkua maaseutualueiden, kaupungin ja kehittämiseen osallistuvien toimijoiden kesken. Ohjelmaa toteutetaan kehittämällä maaseudun neuvontapalveluja kohdentamalla ne tarpeen mukaan. Se antaa näkökannan mm. kaupungin, seurakuntien ja valtion, yritysten ja yhdistysten palveluiden kehittämiseen Voitaneen perustellusti sanoa, että kyläsuunnittelu ja maaseutuohjelmatyö ei ole mennyt hukkaan. Ohjelma on antanut maaseudusta kokonaisvaltaisen kuvan päätöksenteon pohjaksi ja ollut vaikuttamassa maaseudun arvostuksen kohoamiseen. Maaseutu on eittämättä yksi Kuopion merkittävä vetovoimatekijä. Kuopion maaseutualueiden väestökehitys on ollut viime vuosina positiivinen. Alkutuotannossa maatilojen lukumäärä on vähentynyt, mutta tuotantomäärät ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Maaseudun pienyritysten määrä on kehittynyt voimakkaasti. EUohjelmatyöhön vaikutukset ovat myös nähtävillä. Useita EU-rahoitteisia kylähankkeita on toteutunut. Kyläsuunnittelu ja ohjelmatyö ovat edelleen ajankohtaisia. Uudet tulevaisuuden haasteet vaativat jatkuvaa ympäristön muutosten tarkkailua ja johtopäätösten vetämistä ja niiden kirjaamista kyläsuunnitelmiin. Maaseutuohjelman kokoamiseksi ja sen seurantaa varten perustettu maaseudun yhteistyöryhmän tehtävänä on koota koko Kuopion maaseutualuetta koskeva maaseutuohjelma. Maaseudun yhteistyöryhmässä on mukana kylien edustajia, maaseutuyrittäjien edustajia, poliittisten puolueiden edustajia ja Kuopion kaupungin virkamiehiä. Maaseutuohjelman suunnitteluprosessi Maatilojen ja maaseutuyritysten sekä asukkaiden tarpeet Kyläsuunnitelmat, yrityskontaktit Maaseudun kehittämistä koskevat ohjelmat, tutkimukset, hyvät käytännöt Alueelliset maaseutuohjelmat Kaupungin / kunnan maaseutuohjelma Neuvontapalvelut Kehittämisohjelmat Kuntien, seurakuntien ja valtion palvelut Yritysten ja yhdistysten palvelut Toimijoiden yhteistyö, sopimuksellisuus 6

7 MAASEUTUOHJELMAN KYTKEYTYMINEN MUIHIN SUUNNITTELUPROSESSEIHIN Kuopion kaupungin strategia Kuopion visio vuoteen 2020 KUOPIO ON ASUKKAAN ELÄVÄ JA KANSAINVÄLINEN YLIOPISTOKAUPUKI, JOSSA ON VAH- VA YHDESSÄ TEKEMISEN HENKI Kuopion vuonna 2010 hyväksytty strategia määrittää Kuopion kaupungin kehittämisen suuntaviivat lähivuosiksi. Maaseutuohjelmalla täsmennetään ja toteutetaan erityisesti seuraavia strategian painopisteitä: - Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä - Asiakaslähtöiset ja omatoimisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut - Tulevaisuuteen suunnattu kestävä kaupunkirakenne Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä ja työpaikat luovat perustan, jolle kaupungin kehittymistä voidaan rakentaa. Keskeisiä haasteita edelleen ovat elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen. Kovempien väestönkasvutavoitteiden saavuttaminen edellyttää Kuopiolta nykyistä voimakkaampaa työpaikkakasvua. Kaupungin osalta tämä tarkoittaa ennen kaikkea yritysten kasvun toimintaedellytysten turvaamista ja yritysmyönteisen ilmapiirin kehittämistä. Kaupungin strategiassa keskeisimmät tavoitteet ovat osaavan työvoiman tarjonta, tonttitarjonnan riittävyys ja monipuolisuus, yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit sekä saavutettavuus ja logistiikka. Peruspalvelujen järjestäminen on kaupungin perustehtävä, johon kohdistuu myös merkittävin osa kaupungin taloudellisista resursseista. Palvelutarve ja palvelujen järjestämiseen käytössä olevat resurssit ovat epätasapainossa, joka pahenee jatkuvasti. Palvelurakenteessa ja myös palvelujen tuottamisessa tarvitaan merkittäviä muutoksia. Kaupungin tulee keventää palvelurakennetta, keskittyä ydintehtäviin, kannustaa asukkaiden omatoimisuutta ja etsiä uusia tapoja tuottaa palveluja. Kuopiolaiset palveluyritykset ja järjestöt tulee yhä enenevässä määrin nähdä osana kaupungin palvelujen tuottajajoukkoa. Kuopion vahvuus on viihtyisä ja monipuolinen ympäristö. Tämän päivän ympäristöratkaisuissa tulee nähdä pitkälle tulevaisuuteen, jotta elinympäristömme on viihtyisä ja toimiva myös muuttuvissa olosuhteissa ja toimintaympäristöissä. Kaupungin ilmasto-ohjelmassa asetettu 40 prosentin kasvihuonekaasujen vähentämistavoite vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä on kova haaste kaupunkirakenteen kehittämiselle. Aiempaa voimakkaammat väestönkasvutavoitteet tarkoittavat myös aiempaa suurempaa asuntotuotantoa. Kaupunkistrategiassa on linjattu, että ympäristön ja myös talouden näkökulmasta kestävää kehitystä on rakentaa kaupunkia täydentäen ja turvautuen olemassa oleviin palveluihin. Tiivistyvä kaupunkirakenne takaa paremmat edellytykset myös jalankulkukaupungin ja joukkoliikenteen kehittämiselle. Kuopion kaupunkistrategiassa maaseutualueita koskeviksi kaupunkirakennetavoitteiksi on asetettu lähiöiden ja kylien omaleimaisuus, joukkoliikenteen toimivuus ja edullisuus ja kuntarajoista riippumaton maankäytön suunnittelu. 7

8 Kuopion toiminnallisen seudun rakennemalli Kuopion toiminnalliselle kaupunkiseudulle on laadittu yhdyskuntarakenteen kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävän rakennemalli. Tavoitteena on maankäytön yhteensovittaminen Kuopion toiminnallisella kaupunkiseudulla siten, että löydetään yhteinen näkemys toiminnallisen seudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista vuoteen Mallilla luodaan kehittämisen raamit tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Rakennemalli on aluerakennetta koskeva strateginen päätös, jonka pohjalta määritetään maankäytön mitoitusperusteet, keskusta-alueiden, taajamien ja kyläalueiden tavoiteltu kehitys, kaupan ja muun yritystoiminnan kehityshankkeet, liikenneverkon kehittyminen sekä maankäyttöpolitiikan periaatteet. KUOPION MAASEUTUALUEIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen tilanne on Euroopan unionin alueella epävakaa ja julkisen sektorin taloudellinen kantokyky on heikentynyt. Taloudellinen epävarmuus heijastuu koko yhteiskuntaan ja myös maaseutuun. Yhteiskuntakehityksen keskeiseksi kysymykseksi on noussut alueiden muutoskestävyys, eli kyky reagoida ja sopeutua muutoksiin. Alueiden avautuessa osaksi globaalia maailmanjärjestelmää on kaupungin ja maaseudun välisten suhteiden merkitys korostunut. Vuorovaikutusalueella pyritään tuottamaan kaupungin ja maaseudun sisällään pitävä yhtenäinen kokonaisuus, joka kykenee kilpailemaan osana globaalia järjestelmää. Kuopion maaseutualueet ovat monimuotoisia. Maisemalliset ja elinkeinolliset piirteet vaihtelevat suuresti. Uuden paikkatietoaineistoihin perustuvan kaupunkimaaseutu luokituksen mukaan Kuopiossa on eroteltavissa sisempi kaupunkialue, ulompi kaupunkialue, kaupunkia ympäröivää vaikutus ja rakentamispainealuetta kuvaava kaupungin kehysalue, kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu sekä harvaan asuttu maaseutu. Maaseutuun lukeutuvat aluetyypit kattavat 92 prosenttia Kuopion maa-alasta ja niillä asuu noin asukasta Kaupungin läheinen maaseutu on maaseutumaista aluetta, joka on fyysisesti lähellä kaupunkialueita ja asukkaiden työssäkäynnin kautta kiinnittynyt yhä tiiviimmin osaksi kaupunkiseudun toiminnallista aluetta. Kaupunkien läheisen maaseudun maatalous ja muilla yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Kaupungin läheinen maaseutu sijoittuu lähinnä Etelä Kuopioon, Länsirannalle, Itärannalle ja osittain Karttulaan. Kaupungin läheinen maaseutu kattaa 36 prosenttia koko Kuopion pinta alasta ja vuonna 2012 alueluokan alueella asui 8 prosenttia Kuopion väestöstä (8 500 asukasta). Kasvukeskuksen läheinen Kuopion maaseutu tarjoaa mitä hedelmällisimmän alueen rakentaa monipuolisia, eri arvoja painottavia alueita, joissa työpaikat ja palvelut ovat mahdollisimman jousta- 8

9 vasti saavutettavissa. Erityinen huomio tulee kiinnittää palvelujen organisointiin, uusien työpaikkojen synnyttämisen välineisiin, tietoverkkoyhteyksien kehittämiseen, maankäytön suunnitteluun sekä liikkumisen joustavuuteen. Ydinmaaseutu on joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai toiminnoiltaan monipuolista suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua. Erikoistuneen alkutuotannon keskittymät liittyvät erityisesti maidon- ja naudanlihantuotantoon. Aluetta luonnehtivat myös keskikokoiset keskukset ja kirkonkylät. Ydinmaaseudulla väestö vähenee maltillisesti. Ydinmaaseudun alueet koskettavat Nilsiää ja Riistavettä. Ydinmaaseutuun kuuluu 23 prosenttia Kuopion pinta alasta ja vuonna 2012 alueella asui 7 prosenttia väestöstä (7 000 asukasta). Harvaan asutulla maaseudulla asutusrakenne on hajanaista, taajamia on harvassa ja niiden välillä saattaa olla laajoja asumattomia alueita. Harvaan asutulla maaseudulla on tilaa, puhdasta ympäristöä, luonnonvaroja, kauniita maisemia ja oma elämänkulttuuri. Harvaan asuttu maaseutu on elinkeinorakenteeltaan pääasiassa yksipuolista ja hajanaisesti asuttua. Harvaan asutulla maaseudulla sijaitsee huomattava osa Kuopion vapaa ajan asutuksesta. Kuopiossa harvaa asutusta sijaitsee Vehmersalmella. Muuttotappio on synkentänyt väestöllistä huoltosuhdetta harvaan asutulla alueella. Harvaan asuttu maaseutu kattaa 33 prosenttia koko Kuopion pinta alasta, mutta alueella asuu vain noin 4000 asukasta eli 4 prosenttia Kuopion väestöstä. Ydin- ja etenkin harvaanasutulla maaseudulla innovaatiotoiminnan haasteita ovat toimijoiden pienuus ja vähyys. Mahdollisuuksia tuovat toimivat verkostot ja paikallinen osaaminen. Maaseudulla tulee panostaa ylipaikallisten verkostojen luomiseen, kaupunki maaseutu vuorovaikutukseen ja alueen ulkopuolisen tiedon hankintaan innovaatiopotentiaalin lisäämiseksi. Kysyntä ja asiakaslähtöinen innovaatiopolitiikka tuo maaseutualueet entistä paremmin osaksi innovaatiotoimintaa. Uudet teknologiat ovat nopeuttamassa ja laajentamassa tiedonvälitystä ja luovat mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle ja avaamassa mahdollisuuksia päästä laajemmille markkinoille. Ydin- ja harvaanasutun maaseudulla ongelma on yhtäältä ikärakenteen vinoutuminen ja toisaalta ikääntyvien sosiaaliset ongelmat kuten yksinäisyys, turvattomuus ja syrjäytyminen sekä avun tarpeen lisääntyminen. Eläkeikäisillä on myös osaamista sekä mahdollisuuksia ja kiinnostusta aktiiviseen toimintaan ja maaseudun kehittämiseen. Maaseudulla tulee käynnistää toimintoja, joissa otetaan huomioon maahanmuuttajien vastaanotto ja sitouttaminen kylä ja asuinyhteisöön. Maahanmuuttajien osaaminen ja kulttuurinen tausta voivat vaikuttaa merkittävästi niin paikalliseen kehitykseen kuin laajemmin alueen hyvinvointiin. Suomalaisista monilla on sidokset sekä kaupunkeihin että maaseudulle. Esimerkiksi vapaa ajan asukkaiden potentiaali paikallisen elinvoimaisuuden kehittämisessä on usein hyödyntämätön voimavara. Monipaikkaisuus voi olla maaseudun näkökulmasta mahdollisuus, mikäli monipaikkaiset valinnat ovat taloudellisesti ja ekologisesti mahdollisia. Kuntaliitoksia tehtäessä välimatkat pitenevät paitsi fyysisesti, myös henkisesti. Laajenevassa kaupungissa on erittäin tärkeää kehittää maaseutualueita ja huolehtia siitä, että myös kuntakeskuksesta syrjässä asuvat kuntalaiset kokevat olevansa osallisia oman kaupunkinsa ja yhteiskunnan kehityksessä. Kaupungin, paikallisten yritysten, järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä paikallisten asukkaiden yhteistyö on niin kehittämistyössä kuin käytännön toiminnassa yhä tärkeämpää. 9

10 Paikallisilla olosuhteilla on merkitystä, kun tarkastellaan ihmisen elinympäristöä, hyvinvointia, toimintaa, kulttuuria ja kokemuksia. Lähtökohtana kehittämistyössä tulisikin olla paikkaperusteinen kehittäminen. Paikkaperustaisessa maaseudun kehittämisessä ja aluekehittämisessä hallinto ja palvelujärjestelmät mukautetaan joustavasti paikallisiin olosuhteisiin unohtamatta panostamista infrastruktuuriin. Kehittämisessä ymmärretään eri alueiden erilaiset resurssit ja toimintamahdollisuudet kuten erilaiset luonnon resurssit, sosiaalinen pääoma, kulttuuri, perinne, infrastruktuuri ja tahtotila. Tästä syntyy oleellinen ero eri paikkojen välillä ja siten sama toimenpide voi johtaa erilaisiin tuloksiin eri paikoissa. Tasa-arvoiset paikkasokeat toimenpiteet johtavat eriarvoisuuteen. Paikkaperustaisen kehittämisen yksi merkittävä mekanismi on yrittäjämäinen asenne. Monipuoliseen yrittäjyyteen, kokeilevaan kehittämiseen ja verkostomaiseen toimintaan kannustetaan sektorirajat ylittävillä toimenpiteillä. Kehittämis ja tukitoimenpiteitä tehdään tarkasti, suoraan ja nopeasti paikallisen tason tarpeisiin. Kehittäminen aktivoi ja osallistaa kehittämiseen paikalliset toimijat ja asukkaat. Näin kehittämistyöhön kytketään julkisen rahoituksen lisäksi yksityistä rahoitusta ja talkootyötä sekä vahvistetaan yhteistyötä ja verkostoitumista. Maaseudulla on tarjontaa, joka vastaa kaupunkien kysyntään ja päinvastoin. Alueiden välinen vuorovaikutus on keino ja se tuottaa yhteiskunnallista eheyttä. Ylitetään kaupunki maaseutu kahtiajako ja etsitään erilaisille alueille ja paikoille yhteisiä asioita, joiden pohjalta alueita ja paikkoja voidaan kehittää erilaistentoimijoiden yhteistyöllä. Alueiden väliseen vuorovaikutukseen lukeutuu myös valtioiden rajat ylittävä paikallinen ja alueellinen yhteistyö. Maaseutualueen väestö ja palvelut suuralueittain Maaseutualueiden väestötiedot vuosille 2015 ja 2020 ovat Kuopion keväällä 2011 tarkistetusta uudesta alueittaisesta väestöennusteesta. Siinä maaseutualueiden väestöennuste on tarkistettu vastaamaan viime vuosien kehitystä. Väestöennusteen mukaan väestönkehitys jatkuu maaseutualueilla viime vuosien mukaisena ja vähintään lievää väestönlisäystä ennustetaan lähes kaikille maaseutualueille. Väestönkehitys on vahvasti riippuvainen alueilla toteutuvasta asuntotuotannosta, mutta myös väestön ikärakenteesta sekä muuttoliikkeen vilkkaudesta Alue Länsiranta Itäranta Etelä-Kuopio Riistavesi Vehmersalmi Karttula Nilsiä* Alueet yhteensä Koko kaupunki

11 75 vuotta täyttäneet maaseutualueella suuralueittain Kehitys vuoteen 2013 ja ennuste vuosille 2015 ja 2020 Alue Länsiranta Itäranta Etelä-Kuopio Riistavesi Vehmersalmi Karttula Nilsiä* Alueet yhteensä Koko kaupunki Lähde: Kuntarekisterit, Tilastokeskus, Kuopion väestöennuste 2011 * Nilsiän tiedoissa Tilastokeskuksen ennuste Kuvio. Kuopion koulut ja väestö suuralueittain vuosina

12 Kuvio X. Maaseutualueen palvelut, eteläosa. Kuvio. Maaseutualueen palvelut, Nilsiä. 12

13 Elinkeinot ja työpaikat Yrittäjien toimintaympäristöön vaikuttaa muun muassa yrityskoon ja toimialan kehitys. Maatilojen keskimääräinen koko kasvaa edelleen ja ajan myötä, rakennekehityksen edetessä, tuotanto keskittyy suurempiin yksiköihin. Suurten, tiettyyn tuotantoalaan erikoistuvien maatilojen lisäksi muodostuu monialaisia maatiloja. Monialaisella maatilalla harjoitetaan maatalouden ohella muuta yritystoimintaa, kuten koneurakointia ja maatilamatkailutoimintaa. Maatilojen yrityskoon kasvun ja toiminnan monipuolistumisen myötä maatalousyrittäjien asiantuntijapalveluihin kohdistamat odotukset ja palveluvalikoimaan liittyvät tarpeet laajentuvat maatalousalaa koskevan asiantuntemuksen ohella liiketalouden ja yritystoiminnan johtamisen suuntaan. Myös yrittäjien odotukset palveluiden tarjonnan suhteen muuttuvat. Yritystoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita sekä yritystoiminnan tukiin liittyvää kokonaisvaltaista neuvontaa ja ohjausta tulisi mielellään saada samasta palvelupisteestä. Eräs toimintaympäristössä tapahtuva muutos liittyy yrittäjien ikärakenteeseen. Maatilojen sukupolvenvaihdosten määrä on vuosien myötä vähentynyt. Noin kolmasosa maatiloista jatkaa sukupolvenvaihdoksen kautta toimintaansa, noin kaksi kolmasosaa maatiloista lopettaa aktiivituotannon. Erityisesti sukupolvenvaihdoksia toteutetaan suuremmilla tiloilla, joissa nuorten yrittäjien palvelutarpeet kohdistuvat korostetummin liiketoimintaan ja yritystoiminnan aloittamiseen sekä kehittämiseen liittyviin asiantuntijapalveluihin. Myös palvelujen tuotantotapaan liittyvät tarpeet voivat muuttua ikärakenteen muuttuessa. Alueen maataloustuotannon tulevaisuuden kannalta on keskeistä aktiivituotannon lopettavien tilojen tuotantoresurssien (pellot, eläimet, rakennukset) ohjautumien järkevästi jatkaville maatiloille. Pitkään kehitystoimista pidättyvän maatilan tai maaseutuyrityksen toiminta- tai tuloskunto alkaa taantua ja ennen pitkää edessä on toiminnan loppuminen. Rakenne- ja talousneuvontapalvelujen käytön suurin este on kaupallisen neuvonnan hinnakkuus jo ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen. Neuvonta- ja suunnittelupalvelua käyttävät pääsääntöisesti vain suurimmat ja toimintaansa vakiintuneesti kehittäneet maatilat valtaosan jatkaessa totutulla linjalla ja toiminnan hiljalleen hiipuessa. Maataloustyöntekijöiden ja yrittäjien määrä vähenee maatalouden rakennekehityksen ja tekniikan kehittymisen myötä. Alalla tarvitaan kuitenkin uutta työvoimaa eläköitymisen ja tilojen tukipalveluiden kasvavan tarpeen vuoksi. Lisäksi bioenergian käytön mahdollinen lisääntyminen heijastuu alan työvoimatarpeeseen. Alan työllisyystilanteeseen vaikuttaa paljon työn kausiluonteisuus. Kuntaliitosten myötä on Kuopiosta tulossa maan johtava maitokaupunki. Vaikka maitotalouteen kohdistuu erilaisia muutospaineita, uskotaan maitoalalla olevan varsin hyvä tulevaisuus. Keskeinen tekijä on maitotaloustuotteiden kysynnän kasvu kansallisesti ja kansainvälisesti. Kysynnän on arvioitu kasvavan tarjontaa nopeammin. Jalostava teollisuus kehittää jatkuvasti uusia maitopohjaisia tuotteita kulutuskysynnän mukaan. Lyhyellä aikavälillä suurimmat haasteet kohdistuvat alan alkutuotantoon. Maitokiintiöiden poistuminen v ja EU:n maatalouspolitiikan uudistuminen ovat isoja tekijöitä, jotka luovat epävarmuutta maidontuottajien keskuudessa. Voimakas maidontuotanto luo hyvän pohjan maitorotuisiin ja maito-liharisteytysvasikoihin perustuvalle lihantuotannolle. Kuopio ja Pohjois-Savo on nurmituotantoaluetta, joten nurmeen perustu- 13

14 va lihantuotanto on myös eettisesti kestävällä pohjalla. Emolehmätuotanto sopii osalle tiloista, mm. laidunalueiden hyödyntämiseen ja maisemanhoitoon. Erikoismaatalous Kuopion alueella perustuu tehokkaaseen marjojen ja puutarhakasvien sekä yrttien viljelyyn sekä luonnontuotteiden keruuseen. Kuopion alueen erikoismaataloudessa näkyy aiemmat panostukset ja pitkäjänteinen kehittämistyö erityisesti marjanviljelyssä. Erikoismaatalouden tulevaisuuden perustana ovat samat vahvuudet ja mahdollisuudet kuin perusmaataloudessakin eli puhdas ympäristö, elintarvikkeiden laadun ja alkuperän merkityksen korostuminen sekä funktionaalisuus. Maitoa, marjoja ja lihaa jalostavien elintarvikeyritysten toimintaedellytykset vaikuttavat alueen maataloustuotannon toimintaedellytyksiin. Maitoalan toiminnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää jalostavan teollisuuden sijoittuminen ja investoinnit maakuntaan, Lapinlahdelle ja Suonenjoelle. Tulevaisuuden haasteena on miten lihantuotannon kannattavuutta ja aluetaloudellista merkitystä saataisiin parannettua esimerkiksi tutkimalla pienteurastamoiden mahdollisuudet ja suoramyynti. Lähi- ja luomuruoan arvostuksen kasvu eri tuotteissa tuo uusia mahdollisuuksia nimenomaan uusille pienille yrityksille. Keskeisellä maidon- ja naudanlihantuotantoalueella Pohjois-Savossa sijaitseva MTT Maaningan tutkimustoiminta tukee alueen vahvaa maidon- ja naudanlihatuotannon toimintaedellytysten tehostamista. Marjantuotannon tutkimus- ja kehittämistoimintaa alueella tekee Sisä-Savon marjaosaamiskeskus, hevostalouden tutkimus- ja kehittämistoimintaa Kuopiossa sijaitseva hevostietokeskus. Valtakunnallisestikin arvostettu Kuopion seudun ravitsemus- ja terveystieteiden osaaminen ei ole konkretisoitunut odotetulla tavalla kuopiolaisissa elintarvikeyrityksissä. Syynä tähän ainakin osittain ovat olleet yritysten resurssien ja osaamisen puute sekä lainsäädännön asettamat tiukat vaatimukset terveyttä edistävien tuotteiden markkinointiin. Kuopio on metsätalouden näkökulmasta Pohjois-Savon merkittävin kunta. Sen metsäala on noin ha. Pelkästään yksityismetsissä tulisi hakkuusuunnitteen mukaisesti tehdä vuosittain hakkuita 7000 hehtaarilla ja taimikonhoitotöitä noin 4000 hehtaarilla. Metsäala käy läpi suurta rakennemuutosta. Ala muuttuu perinteisestä metsäteollisuudesta yhä monimuotoisemmaksi. Metsäenergia on nykyisen toiminnan rinnalla yksi alan uusista mahdollisuuksista. Metsien tarjoamien palvelujen ja raaka-aineiden kysyntä on vahvassa kasvussa ja uudet biotalouden tuotteet ja tuotanto, kuten pyrolyysi, bioenergia ja biojalostus, energiateknologia sekä lääkesovellukset, voivat korvata väistyviä tuotteita. Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä, virkistysmahdollisuuksissa ja matkailussa metsäluonnon hyödyntäminen on vielä pitkälti käyttämätön voimavara. Hevostalousyritykset ovat panostaneet toimintansa kehittämiseen ja tämä näkyy mm. yritysten määrän lisääntymisessä, palveluiden lisääntymisessä sekä parantumisessa. Hevosten hoitopalveluja tarjoavia yksiköitä tarvitaan erityisesti taajamien läheisyyteen. Maatilataloudesta vapautuvat tuotantorakennukset sopivat tähän toimintaan, koska näillä tiloilla on yleensä laidunmaita ja mahdollisuus rehuntuotantoon. Kuopion maaseutualueella mikroyritysten ja muuta yritystoimintaa kuin maataloutta harjoittavien maatilojen määrä on huomattava. Maaseutuyritysten tyypillisimpiä toimialoja ovat matkailu, metalli- ja puutuoteala, kiven jatkojalostus, SOTE -ala, hevostalous, urakointi, bioenergia-ala (sisältäen mm. lämpöyrittäjyyden) ja erilaisten palvelujen tuottaminen. Laajentavat maatilat ovat tarjonneet 14

15 mm. urakointipalvelujen tuottamismahdollisuuksia maataloudesta luopuville tiloille ja vastaavia palveluja tuottaville mikroyrityksille. Jo olemassa olevista yrityksistä toivotaan löytyvän kehittymishalukkuutta kasvaa ainakin kansallisen tason toimijoiksi. Monella toimialalla on tilaa uusille yrityksille. Työvoiman saatavuus on ongelma jo nyt tietyillä toimialoilla ja ongelma tulee kasvamaan tulevina vuosina. Yksi ratkaisu työvoiman saatavuuteen voi olla maahanmuuttajat. SOTEpalveluiden kysyntä kasvaa väestön ikääntymisen vuoksi, mutta myös asiakkaiden kasvavat vaatimukset lisäävät kysyntää. SOTE palveluiden tulevaisuus on monien muutosten alla ja yksityisten yritysten liiketoimintaedellytykset riippuvat tulevista julkisia palveluita koskevista muutoksista ja päätöksistä. Maaseutumatkailun tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat uudet matkailupalvelukokonaisuudet, kuten hyvinvoinnin edistäminen, Green Care, metsä- ja järvimatkailu sekä ikääntyvien palveluissa. Erilaiset tapahtumat elävöittävät maaseutua, ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja sekä lisäävät alueen vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta. Kuopio Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO Kuopio Tiloja muutos vuosi yhteensä kpl % Tilalukumäärät (kpl), päätuotantosuunnan mukaan Lypsykarja Muu nauta Sika Muu kotieläin Viljatilat Muut tilat muutos -95 -> Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO 500 Tiloja muutos vuosi yhteensä kpl % muutos -95 -> KOKO MAA Tiloja muutos vuosi yhteensä kpl % muutos -95 -> Nilsiä Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO Nilsiä Tiloja muutos vuosi yhteensä kpl % Tilalukumäärät (kpl), päätuotantosuunnan mukaan Lypsykarja Muu nauta Sika Muu kotieläin Viljatilat Muut tilat muutos -95 -> Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO Tiloja muutos vuosi yhteensä kpl % muutos -95 -> KOKO MAA Tiloja muutos vuosi yhteensä kpl % muutos -95 ->

16 Kuvio: Maatilatalouden rahavirrat Kuopio 2012 Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO KUNTA YHTEENSÄ 36,1 milj. osuus 7 % ALUE YHTEENSÄ 496,4 milj. Rahavirta, milj. % alueen tuloista Rahavirta, milj. maito nauta sika muu liha kananmuna vilja muu kasvi tulotuki metsä sivuansio 1,56 0,08 0,00 0,00 0,67 2,13 7,34 8,69 5,62 10, maito nauta sika muu liha kananmuna vilja muu kasvi tulotuki metsä sivuansio 31,0 6,5 0,1 0,5 8,0 21,0 43,2 140,1 143,7 102,3 0,0 5,0 10,0 15,0 0,0 5,0 10,0 15,0 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Nilsiä 2012 Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO KUNTA YHTEENSÄ 32,5 milj. osuus 7 % ALUE YHTEENSÄ 496,4 milj. Rahavirta, milj. % alueen tuloista Rahavirta, milj. maito nauta sika muu liha kananmuna vilja muu kasvi tulotuki metsä sivuansio 2,75 0,21 0,00 0,00 0,36 0,22 2,90 5,58 11,03 9, maito nauta sika muu liha kananmuna vilja muu kasvi tulotuki metsä sivuansio 31,0 6,5 0,1 0,5 8,0 21,0 43,2 140,1 143,7 102,3 0,0 5,0 10,0 15,0 0,0 5,0 10,0 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 16

17 MAATILOJEN MUU YRITYSTOIMINTA (monialaiset tilat) Kuopio Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO kpl Yritystoimintaa harjoittavat Urakointia harjoittavat kpl Yritystoimintaa harjoittavat Urakointia harjoittavat osuus tiloista, % osuus tiloista, % yritystoimintaa yritystoimintaa urakointia urakointia MAATILOJEN MUU YRITYSTOIMINTA (monialaiset tilat) Nilsiä Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO kpl Yritystoimintaa harjoittavat Urakointia harjoittavat kpl Yritystoimintaa harjoittavat Urakointia harjoittavat osuus tiloista, % osuus tiloista, % yritystoimintaa yritystoimintaa urakointia urakointia Työpaikat Koko väestö Työvoima Työlliset Yrittäjät Maatalousyrittäjät Riistaveden alue Etelä-Kuopio Länsiranta Itäranta Vehmersalmi Karttula Nilsiä Maaseutu yht Kuopio yh

18 KUOPION MAASEUDUN SWOT-ANALYYSI Kuopion maaseutualuetta koskeva SWOT-analyysi laadittujen kyläsuunnitelmien, foorumien aineiston ja muiden tausta-aineistojen pohjalta: VAHVUUDET: Valtakunnallisen kasvukeskuksen edut ympäristölleen Koulutus- ja työpaikkojen vetovoima Positiivinen Kuopio - Tahko imago Kaupungin positiivinen suhtautuminen kyliin Upea luonto ja vesistö Vahva yhteisöllisyys maaseutualueilla Vahva kulttuuriperintö Turvallinen maaseutu Maallemuuttajissa paljon lapsiperheitä Tilaa ja rauhallisuutta ympärillä Yksityistiet hyvässä kunnossa Vahva alkutuotanto Kansalaisopistopalvelut hyvin saavutettavissa HEIKKOUDET: Vesistöjen vuoksi pitkät välimatkat /sirpaleisuus Kaupan ja julkisten hankintojen keskittyminen Liikenneyhteyksien heikkoudet Tietoliikenneyhteydet eivät ulotu kattavasti Maanteiden heikko kunto syrjäalueilla Kevyen liikenteen väylien puutteet Palvelujen puuttuminen Liiallinen hallinnollinen sektoroituminen MAHDOLLISUUDET: Kaupunki-maaseutu vuorovaikutus Positiivinen asukasluvun kehitys Vesistö ja luonto voidaan hyödyntää ympärivuotisesti esim. matkailussa Maaseudun yritysten uudet tuotteet Lähiruoka, lähipalvelu, lähienergia -ajattelu voidaan hyödyntää Erikoiskasvien ja puuraaka-aineen hyödyntäminen Vaihtoehtoiset energialähteet (maalämpö, aurinkoenergia, puuenergia, biokaasu) Itärajan läheisyys matkailun hyödynnettävissä Yrittäjien verkostoituminen Sähköisen liiketoiminnan ja kyläpalveluyrittäjyyden yhteistyö Väljät asuintontit Loma-asutuksen ympärivuotistaminen Palvelukotien (koko ihmisen elämänkaari) kehittäminen Loma-asukkaiden ja vapaa-ajan asuntojen aktivointi ja hyödyntäminen Laajakaistan luomat mahdollisuudet Kyläosaamisen ja tietotaidon hyödyntäminen UHAT: Kansainvälinen maatalouspolitiikka/radikaalit muutokset maataloustuotannossa Väestön ikääntyminen ja ikärakenteen muutos Perusmaatalous jää jalkoihin Palvelujen katoaminen Maalaisjärjen katoaminen ympäristö- ja kaavoituspolitiikassa Liikenneväyliä ei kehitetä Liikkumiskustannusten nousu Laajakaistojen puutteellisuus Byrokratian lisääntyminen 18

19 KOKO MAASEUTUALUETTA KOSKEVAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET Maaseutualueen palvelut Tavoitteena vuoteen 2030 on, että laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvinvoinnin, asumisen ja yrittämisen Kuopion maaseudulla. Palvelut on tuotettu asukkaiden lähtökohdista, eri väestöja ikäryhmät huomioiden ja siten, että ne vahvistavat ihmisten osallisuutta yhteisöjensä ja yhteiskunnan jäseninä. Kuopion kaupungin palvelujen tuottamisen ja hankkimisen tavoitteena on järjestää palvelut monituottajamallilla, julkisen ja yksityisen palvelutarjonnan kumppanuudella ja verkostoitumisella. Palvelujärjestelmä koostuu kunnallisista, yritysten, yhdistysten ja järjestöjen sekä vapaaehtoisten tarjoamista palveluista. Kumppanuuteen ja verkostoitumiseen tähtäävällä yhteistyöllä pystytään tuottamaan vaikuttavampia ja tehokkaampia toimintamalleja. Tämä lisää kaupungin tarvetta kiinteään yhteistyöhön alueen yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Monituottajamalli lisää asiakkaiden valinnanvapautta ja lisääntyvää uusien palvelukonseptien käyttöönottoa lisäten yleisen hyvinvoinnin edistämistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisäksi se lisää asiakkaan osallisuutta ja motivoitumista itseään koskevissa palveluprosesseissa ja edistää verkostoitumista yhteistyön lisäämistä eri toimijoiden kanssa. Kaupungin hankinnoissa noudattamana periaatteena on, että hankinnat voidaan toteuttaa taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Muita kaupungin hankinnoissa noudattamia periaatteita ovat sosiaaliset kriteerit ja yritysvaikutukset. Kuopion palveluverkoston suunnitteluun liittyy useita yleisiä tavoitteita, joiden merkitys korostuu nykyisessä taloustilanteessa. Palveluverkosto moninaistuu ja tehostuu, jolloin julkisen setori, yritysten ja yhteisöjen yhteistyö korostuvat. Suunnittelun yleisenä tavoitteena on, että uusia palveluja ohjataan ensi sijassa keskustaan (jalankulkuvyöhykkeelle), sen lähialueille (lähivyöhyke) sekä alue- ja palvelukeskuksiin (joukkoliikennevyöhyke). Palvelukeskusten saavutettavuuteen eri kulkutavoin ja erityisesti joukkoliikenteen avulla kiinnitetään erityistä huomiota. Täydennysrakentamisella tuetaan ensi sijassa näiden keskusten palveluverkostoa, mutta myös muita lähipalveluja. Palveluja keskitetään palvelukeskuksiin / -kyliin ja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Muualla kuin palvelukeskuksissa palvelujen tulee sijaita hyvin saavutettavissa olevissa paikoissa eri kulkutavoin ja erityisesti joukkoliikenteen avulla. Asiakkaiden suuntautumista palveluihin ja palvelujen käyttöasteita yms. vaikuttavuusmittareita seurataan aktiivisesti. Palveluverkosto kannustaa asukkaita omaehtoiseen ja aktiiviseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Julkisen palveluverkoston osalta keskeisiä tavoitteita ovat: taloudellisuus, tehokkuus sekä tilojen monikäyttöisyyden edistäminen. Julkiset palvelut keskitetään lähelle toisiaan ja uudet toimintatavat / kumppanuudet yleistyvät. Palveluja keskitetään palvelukampuksiin tai kaupungin yhteispalvelupisteisiin yhdessä yksityisten ja yhdistysten yms. toimijoiden kanssa. Uusien palvelujen tonttitarpeisiin varaudutaan palvelukeskuksissa. Yksityiset ja julkiset palvelut limittyvät ja käyttävät osin samoja tiloja. Julkisilla palveluilla pyritään tukemaan myös yksityisten palvelujen verkostoa ja päinvastoin toisiaan täydentävät palvelut Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun Loikka 2030 rakennemallityön yhteydessä tarkasteltiin alueen strategiset tavoitteet ja kehittymisedellytykset maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluverkoston ja elinkeinojen näkökulmasta. Loikka 2030 rakennemallityössä on kaikki entiset kunta- 19

20 keskukset (Karttula, Riistavesi ja Vehmersalmi) sekä Nilsiän keskusta ja Tahko määritelty kehittyviksi ja kehitettäviksi alueiksi tulevaisuudessa maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluverkoston ja elinkeinojen suhteen. Määrittelyn mukaan Nilsiän keskusta on aluekeskustasoinen palvelukeskittymä, jossa on itsenäistä kuntaa vastaavat monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Nilsiän keskusta kehittyy ja kasvaa palveluiltaan Tahkon rinnalla, josta löytyy monipuolinen ja erittäin hyvä palvelutarjonta. Tavoitteena on, että erityisesti yksityisten matkailupalvelujen ja kaupan tarjonta on runsasta. Tulevina vuosina Tahkon kehitys tukeutuu vahvasti yksityisten palvelujen varaan, kun taas Nilsiän keskustassa sijaitsevat julkiset aluekeskuksen tasoiset palvelut. Karttulan, Vehmersalmen, Riistaveden (Melalahti) ja Kurkimäen keskustat ovat palvelukeskuksia omaten hyvän palvelutarjonnan. Tavoitteena on, että alueella on alakoulu ja/tai yhtenäiskoulu, päivähoito sekä päivittäistavarakaupan palveluja, mutta myös joitakin muita julkisia ja yksityisiä palveluja. Entisissä kuntakeskuksissa on tavoitteena säilyttää mm. sosiaali- ja terveyspalveluja ja kaikissa kirjasto sekä kansalaisopisto. Näihin keskustoihin tavoitellaan lisää asuntorakentamista ja asukkaita mm. asemakaavoitetun tonttitarjonnan avulla ja niissä on myös laajenemismahdollisuuksia uudelle asutukselle. Palvelukeskusten lisäksi Kuopion maaseutualueella on useita pienempiä kyliä, joissa on pienimuotoisia julkisia ja yksityisiä lähipalveluja asukkaille. Verrattuna kaupunkialueen palvelukeskuksiin maaseutukeskuksista keskustaan suuntautuvan joukkoliikenteen palvelutaso on selvästi heikompi kuin kaupunkialueella. Joukkoliikenteen palvelutaso vaihtelee käyttäjämääriin perustuen ja turvaa pääsääntöisesti vain arkipäivien yhteydet Kuopion keskustaan. Alueista heikon bussiliikenne on Vehmersalmen ja Kuopion keskustan välillä ja paras Melalahden ja keskustan välillä. Kurkimäestä on koululaisten liikkumiseen liittyvä bussiliikenne koulupäivisin. Kuopion seudun joukkoliikennelautakunta on määritellyt maaseutualueen palvelutasokriteerit ja palvelutasot maaseutualueen palvelukeskuksille. Maaseudun palvelurakennetta tehostetaan yhdessä kaupungin, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa innovatiivisilla ratkaisuilla. Uusia palveluja ja palvelujen tuottamismalleja luodaan ja testataan. Palvelujen saavutettavuutta parannetaan poistamalla fyysisiä palvelujen käytön esteitä ja kehittämällä sähköisiä ja liikkuvia palveluja. Palvelujen saavutettavuutta voidaan parantaa sijoittamalla palvelupisteet siten, että ne ovat helposti saavutettavissa (mm. huomioimalla työmatka ja asiointiliikenne) ja parantamalla palveluliikennettä. Kylät tekevät maaseudun kehittämistoimet tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien, oppilaitosten, yhdistysten ja kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. Kylä- ym. järjestötoimintaa aktivoidaan ja resursoidaan elinympäristön ja elinkeinojen kehittämistyöhön ja toimimaan palvelujen tuottajana. Asukkaiden vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja omaisten, sukulaisten ja ystävien vastuuta sekä huolenpitoa läheisistään korostetaan 20

21 21

22 Asuinympäristön, viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittäminen Tavoitteena vuoteen 2030 on, että Kuopion maaseudulla infrastruktuuri on sujuvan asumisen ja yritystoiminnan edellyttämässä kunnossa. Tiestön, raiteiden ja lentokenttien liikennöitävyys on taattu ja liikenneyhteydet niin maanteillä kuin rautateillä sekä lentoliikenteessä, kuten myös näiden välillä, toimivat alueella. On kehitetty uusia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja korvaamaan perinteistä julkista liikennettä. Nopeat tietoverkot ovat kaikkien saatavilla kohtuulliseen hintaan. Maankäyttöä suunnitellaan osallistavasti ja tunnistetaan maaseudun tarpeet. Turvallisuussuunnittelu ja varautuminen poikkeustilanteisiin on osa jokapäiväistä toimintaa. Kuopion maaseutu on viihtyisä ja turvallinen asuin- ja toimintaympäristö. Maaseutu tarjoaa hyvän asumisen ja elämisen ympäristön niin vakituiseen kuin osa aikaiseen ja väliaikaiseen asumiseen heille, jotka arvostavat luonnonläheisyyttä, väljää asumista ja arjen sujuvuutta erilaisilla maaseutualueilla. Maaseudun infrastruktuuri ja palvelut on säilytettävä sellaisina, että ne mahdollistavat monipuolisen asumisen sekä maaseudun yhteiskunnallisen roolin toteutumisen. On siis kehitettävä kokonaisvaltaisesti asuinympäristöjä, työllisyyttä, lähipalveluita, liikenne ja tietoliikenneyhteyksiä sekä yhteisöllisyyttä. Toimivat palvelut, sujuva arki sekä kaupungin imago toimeliaana ja asukkaitaan kuuntelevana paikkana ovat maaseudun vetovoimatekijöitä. Erilaisia asumisvaihtoehtoja kuten omistusasuntoja, vuokra asuntoja, yhteisö asumiseen soveltuvia kohteita, senioriasuntoja, osa aika asuntoja ja vapaa ajan asuntoja kehitetään. Toimivaa valmista infrastruktuuria ja rakennuksia hyödynnetään nykyistä tehokkaammin. Monipaikkaisen asumisen lisääntyminen huomioidaan niin maankäytössä kuin infrastruktuurissa Vapaa ajan asuminen on merkittävä ja kasvava sekä taloudellisen että inhimillisen pääoman voimavara maaseudulle. Vapaa ajan asukkaat ovat tärkeitä palveluiden käyttäjiä ja siten palvelutason monipuolistajia, ja tämä merkitys tulee kasvamaan. Lisäksi he ovat paikallisen kehittämisen voimavara. Vapaa ajan asumista ja monipaikkaisuutta tukevia sujuvia yhteiskunnallisia käytäntöjä tulee ylläpitää ja kehittää. Liikenneverkkoa hyödyntävät paikallisten asukkaiden lisäksi yritystoiminnan osalta etenkin vientiliikenne, metsä ja maatalous sekä matkailu. On tärkeää, että kunta ja maakuntakeskukset ovat saavutettavissa julkisella liikenteellä ja tieverkko on liikennöitävässä kunnossa. Metsätalouden kuljetukset edellyttävät ympärivuotista liikennöintimahdollisuutta taajamien ulkopuolellakin. Tiestön kunnosta huolehtiminen on myös yksi maaseudun elinvoimaisuuden perusedellytys. Tiukkenevan kuntatalouden vuoksi on otettava käyttöön uusia toimintatapoja ja rahoituskeinoja yksityisteiden ylläpitoon. Haja asutusalueiden peruspalveluiden vähentyessä liikkumistarve kasvaa, mutta samaan aikaan väestön väheneminen heikentää julkisen liikenteen kannattavuutta. Julkisen liikenteen tarjontaa on karsittu varsinkin päätieyhteyksien ulkopuolella. Maaseudulla julkinen liikenne on lähinnä pääteitä pitkin liikkuvien pitkänmatkanbussien varassa. Maaseudun julkista liikennettä on täydennetty kutsuohjautuvalla asiointiliikenteellä ja palvelulinjoilla. Erityisesti maaseudun nuoret ja ikääntynyt väestö tarvitsevat julkista liikennettä tai muulla tavoin järjestettyjä kuljetuksia harrastus ja asiointimatkoille. Maaseudulle, ja erityisesti harvaan asutulle maaseudulle, on löydettävä uusia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja korvaamaan perinteisen julkisen liikenteen ja joukkoliikenteen vähentymistä. Mahdollisuuksia avautuu hyödyntämällä nykyistä enemmän paikallisiin kumppanuuksiin 22

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot