KUOPION MAASEUTUOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION MAASEUTUOHJELMA 2014-2018"

Transkriptio

1 KUOPION MAASEUTUOHJELMA

2 Sisällys TIIVISTELMÄ... 3 ESIPUHE JA LÄHTÖKOHDAT... 5 MAASEUTUOHJELMAN KYTKEYTYMINEN MUIHIN SUUNNITTELUPROSESSEIHIN... 7 KUOPION MAASEUTUALUEIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 8 Toimintaympäristön kuvaus... 8 Maaseutualueen väestö ja palvelut suuralueittain Elinkeinot ja työpaikat KUOPION MAASEUDUN SWOT-ANALYYSI KOKO MAASEUTUALUETTA KOSKEVAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET Maaseutualueen palvelut Asuinympäristön, viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittäminen Elinkeinojen monipuolistaminen ja kilpailukyky Osallisuus SEURANTA KOKO MAASEUTUALUETTA KOSKEVIEN TOIMENPITEIDEN YHTEENVETOTAULUKKO ALUEKOHTAISET KEHITTÄMISTAVOITTEET JA -TOIMENPITEET Nilsiä Karttula Etelä- Kuopio Itäranta Länsiranta Vehmersalmi Riistavesi KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN RESURSSOINTI Toimenpiteiden rahoitus Asukkaiden osallistuminen Osaavat kehittäjät, toimivat verkostot Toimijat ja niiden roolit

3 TIIVISTELMÄ Maaseutuohjelman tarkoituksena on yhdistää asukkaiden, järjestöjen, maaseudulla toimivien yritysten ja kaupungin hallinnon toimintaa tiiviiksi yhteistyöksi. Ohjelman tavoitteena on verkottaa ja aktivoida maaseudun toimijoita kehittämissysäysten aikaansaamiseksi. Maaseutuun lukeutuvat aluetyypit kattavat 92 % Kuopion maa-alasta. Kuopion maaseudulla asuu noin asukasta ja toimii lähes yrittäjää. Laajan maaseutualueen maisemalliset ja elinkeinolliset piirteet vaihtelevat suuresti. Kaupungin läheinen maaseutu on maaseutumaista aluetta, joka on fyysisesti lähellä kaupunkialueita ja asukkaiden työssäkäynnin kautta kiinnittynyt yhä tiiviimmin osaksi kaupunkiseudun toiminnallista aluetta. Kaupunkien läheisen maaseudun maatalous ja muilla yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Ydinmaaseutu on joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai toiminnoiltaan monipuolista suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua. Erikoistuneen alkutuotannon keskittymät liittyvät erityisesti maidon- ja naudanlihantuotantoon. Aluetta luonnehtivat myös keskikokoiset keskukset ja kirkonkylät. Ydinmaaseudulla väestö vähenee maltillisesti. Harvaan asutulla maaseudulla asutusrakenne on hajanaista, taajamia on harvassa ja niiden välillä saattaa olla laajoja asumattomia alueita. Harvaan asutulla maaseudulla on tilaa, puhdasta ympäristöä, luonnonvaroja, kauniita maisemia ja oma elämänkulttuuri. Harvaan asuttu maaseutu on elinkeinorakenteeltaan pääasiassa yksipuolista ja hajanaisesti asuttua. Harvaan asutulla maaseudulla sijaitsee huomattava osa Kuopion vapaa ajan asutuksesta. Ydin- ja harvaanasutun maaseudulla ongelma on yhtäältä ikärakenteen vinoutuminen ja toisaalta ikääntyvien sosiaaliset ongelmat kuten yksinäisyys, turvattomuus ja syrjäytyminen sekä avun tarpeen lisääntyminen. Ydin- ja etenkin harvaanasutulla maaseudulla innovaatiotoiminnan haasteita ovat toimijoiden pienuus ja vähyys. Mahdollisuuksia tuovat toimivat verkostot ja paikallinen osaaminen. Uudet teknologiat ovat nopeuttamassa ja laajentamassa tiedonvälitystä ja luovat mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle ja avaamassa mahdollisuuksia päästä laajemmille markkinoille. Kuntaliitosten myötä on Kuopiosta tulossa maan johtava maitokaupunki. Vaikka maitotalouteen kohdistuu erilaisia muutospaineita, uskotaan maitoalalla olevan varsin hyvä tulevaisuus. Maitoa, marjoja ja lihaa jalostavien elintarvikeyritysten toimintaedellytykset vaikuttavat alueen maataloustuotannon toimintaedellytyksiin. Maitoalan toiminnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää jalostavan teollisuuden sijoittuminen ja investoinnit maakuntaan, Lapinlahdelle ja Suonenjoelle. Tulevaisuuden haasteena on miten lihantuotannon kannattavuutta ja aluetaloudellista merkitystä saataisiin parannettua. Kuopion alueen erikoismaataloudessa näkyy aiemmat panostukset ja pitkäjänteinen kehittämistyö erityisesti marjanviljelyssä. Erikoismaatalouden tulevaisuuden perustana ovat samat vahvuudet ja mahdollisuudet kuin perusmaataloudessakin eli puhdas ympäristö, elintarvikkeiden laadun ja alkuperän merkityksen korostuminen sekä funktionaalisuus. Maaseudun kehittämistoimenpiteillä tähdätään erityisesti uuden, innovatiivisen yritystoiminnan aikaansaamiseen ja olemassa olevien yritysten toimintatapojen uudistamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Vihreät elinkeinot, kuten metsiin perustuvat tuotteet ja palvelut, paikallinen energiatuotanto, lähiruoka, vihreä hoiva ovat kasvualoja. Uusien elinkeinomahdollisuuksien lisäksi on pidettävä huolta nykyisten elinkeinojen toiminta ja kehittymismahdollisuuksista. Elinkeinojen kehittämisessä tarvitaan kuntien kannustavaa, pitkäjännitteistä panostusta yrittäjien tulevaisuudenuskoon ja kehittämispalvelujen saatavuuteen. 3

4 Laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvinvoinnin, asumisen ja yrittämisen Kuopion maaseudulla. Tavoitteena on, että palvelut on tuotettu asukkaiden lähtökohdista, eri väestö ja ikäryhmät huomioiden ja siten, että ne vahvistavat ihmisten osallisuutta yhteisöjensä ja yhteiskunnan jäseninä. Maaseudun palvelurakennetta tehostetaan yhdessä kaupungin, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa innovatiivisilla ratkaisuilla. Uusia palveluja ja palvelujen tuottamismalleja luodaan ja testataan. Yritysten kehittämistoiminnan ohella myös kylä- ym. järjestötoimintaa aktivoidaan ja resursoidaan elinympäristön ja elinkeinojen kehittämistyöhön ja toimimaan palvelujen tuottajana. Sujuvan asumisen ja yritystoiminnan edellytys on kunnossa oleva infrastruktuuri. On huolehdittava tiestön, raiteiden ja lentokenttien liikennöitävyydestä ja liikenneyhteydet niin maanteillä kuin rautateillä sekä lentoliikenteessä, kuten myös näiden välisestä toimivuudesta. Uusia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja kehitetään korvaamaan perinteistä julkista liikennettä. Nopeat tietoverkot tulee olla kaikkien saatavilla kohtuulliseen hintaan. Maankäytön suunnittelussa huolehditaan, että rakentaminen on järkevästi mahdollista Kuopion koko alueella ja elinkeinojen tarpeet huomioidaan. Turvallisuussuunnittelu ja varautuminen poikkeustilanteisiin on osa jokapäiväistä toimintaa. Kuopion kaupungin tavoitteena on palveluiden järjestämisessä lisätä kuntalaisten osallisuutta palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kuntalaisten osallistaminen omaan palveluprosessiinsa tai palvelujen järjestämisen suunnitteluun on toteutettavissa eri vaikutuskanavia kehittämällä ja kasvattamalla mm. järjestö- ja yhdistystoiminnan sekä yksityisten yritysten kautta. Kaupunki onkin linjannut, että palvelut tuotetaan yhteistyössä kolmannen sektorin ja paikallisten yritysten kanssa. Näin tuetaan kuntalaisten omaa mahdollisuutta edistää toimintakykyään ja hyvinvointiaan. Osallisuus lisää kuntalaisten sitoutumista toimintaan, vastuun ottamista ja vaikuttamista asioiden kulkuun. Palvelustrategian toteuttamiseksi tarvitaan niin paikallisia kuin kaupunkitasoisia vuorovaikutusfoorumeja, joissa yhteistyössä linjataan kehittämistoimenpiteitä palveluverkostostrategiassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tarvitaan myös poisoppimista vanhoista palvelujen tuottamistavoista sekä yrittäjät ja järjestöt tarvitsevat neuvontapalveluja toimintojensa kehittämiseksi ja verkostoitumista, jotta ne selviytyvät niille asetetuista tavoitteista. Maaseutuohjelman toteutusta seuraa maaseudun yhteistyöryhmän, joka koostuu poliittisten puolueiden, kyläyhdistysten ja maaseutuyrittäjien edustajista. Mukana ovat myös maaseutuasioiden kanssa keskeisesti toimivat virkahenkilöt. Maaseutuohjelmassa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden toteutumista ja poikkileikkausta maaseudun tilanteesta raportoidaan Kuopion maaseutuohjelmakauden puolivälissä laadittavalla maaseutukatsauksella. 4

5 ESIPUHE JA LÄHTÖKOHDAT Maaseutuohjelma kaupungin maaseutupoliittisena kehittämisvälineenä Kuopion ja Kuopion maalaiskunnan kuntaliitosta päätettäessä oli perustettu yhteinen kaavoitustoimikunta yleiskaavan laatimista varten ja 1970 lukujen taitteessa oli valtakunnassa epäselvää, miten maaseutualueita kaavoitetaan kaupunkikunnissa luvun alkupuolella silloisen Yhdyskuntasuunnittelun Jatkokoulutuskeskuksen tutkijat Mauno Kosonen ja Pertti Vuorela selvittivät teoreettisesti ja tieteellisesti maaseudun kehittämistä. Selvitystyön taustalla oli myös yhdyskuntasuunnittelun jatkokoulutuskeskuksen kurssin harjoitustyö, jossa kohteena olivat Kuopion maaseututaajamat Hirvilahti, Kurkimäki ja Melalahti. Tästä prosessista on Kuopion maaseutualueiden kehittämiseen löydetty periaatteet ns. edullisuusvyöhykkeet -, joiden pohjalta maaseutualueilla tapahtuvaa rakentamista ja yleiskaavoitusta on ohjattu alkoi Kuopiossa asukasyhteistyö vuorovaikutussuunnittelun muodossa ja aktiivinen kylätoiminta virittyi, kun ensimmäiset kyläyhdistykset perustettiin Kuopion maaseutualueille 1970-luvun loppupuolella. Vuonna 2001 alettiin aktivoida Kuopion kyliä laatimaan omat kyliensä kehittämissuunnitelmat. Kyläsuunnitelmissa lähdettiin kyläläisten omista tarpeista ja niiden priorisoimisesta. Kyläsuunnitelmaprosessia veti Maaseudun Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n kyläkasakka. Samaan aikaan eri alueiden kyläyhdistyksiä ja toimikuntia alettiin aktivoida tiiviimpään yhteistyöhön länsirannan kylien esimerkin myötä. Syntyivät Etelä-Kuopion kylät ry ja myöhemmin Vehmersalmen kylät ry Vehmersalmen liityttyä Kuopioon. Riistaveden ja Itäisen maaseutualueen kylät tiivistivät yhteistyötään. Kyläsuunnitelmien pohjalta laadittiin koko Kuopion maaseutualuetta käsittävä maaseutuohjelma vuonna Vuonna 2008 tehtiin maaseutuohjelman päivitysprosessi, jonka yhteydessä kylät päivittivät omat kyläsuunnitelmansa. Kaupungin maaseutuohjelma tarvitsee uudet syötteet dynaamiseen sisältöönsä, kyläsuunnitelmat ovat siinä oivallinen väline. Syksyllä 2012 käynnistyi maaseutuohjelman toinen päivitystyö. Kyliä aktivoitiin pitämällä alueellisia tiedotustilaisuuksia yhteistyössä kylien muodostamien yhteisten yhdistysten ja Kalakukko ry:n kanssa. Alueelliset kylien yhteenliittymät toimivat maaseutuohjelmatyössä keskeisessä roolissa tiedottaen maaseutuohjelmatyöstä ja kokoamalla alueellisia kehittämistarpeita ja ideoita. Keväällä 2013 järjestettiin aluefoorumeita jossa yhteiseen avoimeen tilaisuuteen keskustelemaan kutsuttiin niin kaupunginjohtoa ja virkamiehiä sekä asiantuntijoita valtionhallinnosta ja alueen seurakunnista. Käsissäsi oleva paperi on raportti Kuopion maaseutualueen kehittämistarpeista ja tarvittavista kehittämistoimenpiteistä. Maaseutuohjelmatyössä on kuitenkin tärkeämpää maaseudun toimijoiden aktivointi ja verkottuminen maaseudun kehittämissysäysten aikaansaamiseksi. Ohjelma lähestyy sisällöltään kuvatessaan keskeisimpiä kehittämisideoita ja tulevaisuuden visiota uusin silmin yli sektorikohtaisen hallinnon maaseutualueiden näkökulmasta. Tarkoituksena on yhdistää asukkaiden, järjestöjen, maaseudulla toimivien yritysten ja kaupungin hallinnon toimintaa tiiviiksi yhteistyöksi yhteisten asioiden eteenpäin saattamiseksi ja uusien toimintatapojen löytymiseksi. Prosessin aikana eri toimijatahot pohtivat ja kiteyttävät oman toimintansa tarkoitusta ja tehtäviä sekä määrittelevät yhteisiä tavoitteita ja päämääriä muiden alueella toimivien kehittämistahojen kanssa. Toimijat ottavat vastuun ja roolin yhteisten asioiden toteutumiseksi. 5

6 Maaseutuohjelmatyöllä lisätään vaikuttamisen mahdollisuutta, asukkaan mahdollisuutta osallistua oman alueen kehittämiseen. Työn tarkoitus on löytää ja priorisoida alueelliset kehittämiskohteet sekä yhteiset päämäärät ja yhteistyötahot. Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa etsitään uusia toimintamalleja ja tapoja alueen kehittämisessä ja palveluiden tuottamisessa. Maaseutuohjelmatyö edistää vuoropuhelua ja viestinkulkua maaseutualueiden, kaupungin ja kehittämiseen osallistuvien toimijoiden kesken. Ohjelmaa toteutetaan kehittämällä maaseudun neuvontapalveluja kohdentamalla ne tarpeen mukaan. Se antaa näkökannan mm. kaupungin, seurakuntien ja valtion, yritysten ja yhdistysten palveluiden kehittämiseen Voitaneen perustellusti sanoa, että kyläsuunnittelu ja maaseutuohjelmatyö ei ole mennyt hukkaan. Ohjelma on antanut maaseudusta kokonaisvaltaisen kuvan päätöksenteon pohjaksi ja ollut vaikuttamassa maaseudun arvostuksen kohoamiseen. Maaseutu on eittämättä yksi Kuopion merkittävä vetovoimatekijä. Kuopion maaseutualueiden väestökehitys on ollut viime vuosina positiivinen. Alkutuotannossa maatilojen lukumäärä on vähentynyt, mutta tuotantomäärät ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Maaseudun pienyritysten määrä on kehittynyt voimakkaasti. EUohjelmatyöhön vaikutukset ovat myös nähtävillä. Useita EU-rahoitteisia kylähankkeita on toteutunut. Kyläsuunnittelu ja ohjelmatyö ovat edelleen ajankohtaisia. Uudet tulevaisuuden haasteet vaativat jatkuvaa ympäristön muutosten tarkkailua ja johtopäätösten vetämistä ja niiden kirjaamista kyläsuunnitelmiin. Maaseutuohjelman kokoamiseksi ja sen seurantaa varten perustettu maaseudun yhteistyöryhmän tehtävänä on koota koko Kuopion maaseutualuetta koskeva maaseutuohjelma. Maaseudun yhteistyöryhmässä on mukana kylien edustajia, maaseutuyrittäjien edustajia, poliittisten puolueiden edustajia ja Kuopion kaupungin virkamiehiä. Maaseutuohjelman suunnitteluprosessi Maatilojen ja maaseutuyritysten sekä asukkaiden tarpeet Kyläsuunnitelmat, yrityskontaktit Maaseudun kehittämistä koskevat ohjelmat, tutkimukset, hyvät käytännöt Alueelliset maaseutuohjelmat Kaupungin / kunnan maaseutuohjelma Neuvontapalvelut Kehittämisohjelmat Kuntien, seurakuntien ja valtion palvelut Yritysten ja yhdistysten palvelut Toimijoiden yhteistyö, sopimuksellisuus 6

7 MAASEUTUOHJELMAN KYTKEYTYMINEN MUIHIN SUUNNITTELUPROSESSEIHIN Kuopion kaupungin strategia Kuopion visio vuoteen 2020 KUOPIO ON ASUKKAAN ELÄVÄ JA KANSAINVÄLINEN YLIOPISTOKAUPUKI, JOSSA ON VAH- VA YHDESSÄ TEKEMISEN HENKI Kuopion vuonna 2010 hyväksytty strategia määrittää Kuopion kaupungin kehittämisen suuntaviivat lähivuosiksi. Maaseutuohjelmalla täsmennetään ja toteutetaan erityisesti seuraavia strategian painopisteitä: - Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä - Asiakaslähtöiset ja omatoimisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut - Tulevaisuuteen suunnattu kestävä kaupunkirakenne Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä ja työpaikat luovat perustan, jolle kaupungin kehittymistä voidaan rakentaa. Keskeisiä haasteita edelleen ovat elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen. Kovempien väestönkasvutavoitteiden saavuttaminen edellyttää Kuopiolta nykyistä voimakkaampaa työpaikkakasvua. Kaupungin osalta tämä tarkoittaa ennen kaikkea yritysten kasvun toimintaedellytysten turvaamista ja yritysmyönteisen ilmapiirin kehittämistä. Kaupungin strategiassa keskeisimmät tavoitteet ovat osaavan työvoiman tarjonta, tonttitarjonnan riittävyys ja monipuolisuus, yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit sekä saavutettavuus ja logistiikka. Peruspalvelujen järjestäminen on kaupungin perustehtävä, johon kohdistuu myös merkittävin osa kaupungin taloudellisista resursseista. Palvelutarve ja palvelujen järjestämiseen käytössä olevat resurssit ovat epätasapainossa, joka pahenee jatkuvasti. Palvelurakenteessa ja myös palvelujen tuottamisessa tarvitaan merkittäviä muutoksia. Kaupungin tulee keventää palvelurakennetta, keskittyä ydintehtäviin, kannustaa asukkaiden omatoimisuutta ja etsiä uusia tapoja tuottaa palveluja. Kuopiolaiset palveluyritykset ja järjestöt tulee yhä enenevässä määrin nähdä osana kaupungin palvelujen tuottajajoukkoa. Kuopion vahvuus on viihtyisä ja monipuolinen ympäristö. Tämän päivän ympäristöratkaisuissa tulee nähdä pitkälle tulevaisuuteen, jotta elinympäristömme on viihtyisä ja toimiva myös muuttuvissa olosuhteissa ja toimintaympäristöissä. Kaupungin ilmasto-ohjelmassa asetettu 40 prosentin kasvihuonekaasujen vähentämistavoite vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä on kova haaste kaupunkirakenteen kehittämiselle. Aiempaa voimakkaammat väestönkasvutavoitteet tarkoittavat myös aiempaa suurempaa asuntotuotantoa. Kaupunkistrategiassa on linjattu, että ympäristön ja myös talouden näkökulmasta kestävää kehitystä on rakentaa kaupunkia täydentäen ja turvautuen olemassa oleviin palveluihin. Tiivistyvä kaupunkirakenne takaa paremmat edellytykset myös jalankulkukaupungin ja joukkoliikenteen kehittämiselle. Kuopion kaupunkistrategiassa maaseutualueita koskeviksi kaupunkirakennetavoitteiksi on asetettu lähiöiden ja kylien omaleimaisuus, joukkoliikenteen toimivuus ja edullisuus ja kuntarajoista riippumaton maankäytön suunnittelu. 7

8 Kuopion toiminnallisen seudun rakennemalli Kuopion toiminnalliselle kaupunkiseudulle on laadittu yhdyskuntarakenteen kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävän rakennemalli. Tavoitteena on maankäytön yhteensovittaminen Kuopion toiminnallisella kaupunkiseudulla siten, että löydetään yhteinen näkemys toiminnallisen seudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista vuoteen Mallilla luodaan kehittämisen raamit tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Rakennemalli on aluerakennetta koskeva strateginen päätös, jonka pohjalta määritetään maankäytön mitoitusperusteet, keskusta-alueiden, taajamien ja kyläalueiden tavoiteltu kehitys, kaupan ja muun yritystoiminnan kehityshankkeet, liikenneverkon kehittyminen sekä maankäyttöpolitiikan periaatteet. KUOPION MAASEUTUALUEIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen tilanne on Euroopan unionin alueella epävakaa ja julkisen sektorin taloudellinen kantokyky on heikentynyt. Taloudellinen epävarmuus heijastuu koko yhteiskuntaan ja myös maaseutuun. Yhteiskuntakehityksen keskeiseksi kysymykseksi on noussut alueiden muutoskestävyys, eli kyky reagoida ja sopeutua muutoksiin. Alueiden avautuessa osaksi globaalia maailmanjärjestelmää on kaupungin ja maaseudun välisten suhteiden merkitys korostunut. Vuorovaikutusalueella pyritään tuottamaan kaupungin ja maaseudun sisällään pitävä yhtenäinen kokonaisuus, joka kykenee kilpailemaan osana globaalia järjestelmää. Kuopion maaseutualueet ovat monimuotoisia. Maisemalliset ja elinkeinolliset piirteet vaihtelevat suuresti. Uuden paikkatietoaineistoihin perustuvan kaupunkimaaseutu luokituksen mukaan Kuopiossa on eroteltavissa sisempi kaupunkialue, ulompi kaupunkialue, kaupunkia ympäröivää vaikutus ja rakentamispainealuetta kuvaava kaupungin kehysalue, kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu sekä harvaan asuttu maaseutu. Maaseutuun lukeutuvat aluetyypit kattavat 92 prosenttia Kuopion maa-alasta ja niillä asuu noin asukasta Kaupungin läheinen maaseutu on maaseutumaista aluetta, joka on fyysisesti lähellä kaupunkialueita ja asukkaiden työssäkäynnin kautta kiinnittynyt yhä tiiviimmin osaksi kaupunkiseudun toiminnallista aluetta. Kaupunkien läheisen maaseudun maatalous ja muilla yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Kaupungin läheinen maaseutu sijoittuu lähinnä Etelä Kuopioon, Länsirannalle, Itärannalle ja osittain Karttulaan. Kaupungin läheinen maaseutu kattaa 36 prosenttia koko Kuopion pinta alasta ja vuonna 2012 alueluokan alueella asui 8 prosenttia Kuopion väestöstä (8 500 asukasta). Kasvukeskuksen läheinen Kuopion maaseutu tarjoaa mitä hedelmällisimmän alueen rakentaa monipuolisia, eri arvoja painottavia alueita, joissa työpaikat ja palvelut ovat mahdollisimman jousta- 8

9 vasti saavutettavissa. Erityinen huomio tulee kiinnittää palvelujen organisointiin, uusien työpaikkojen synnyttämisen välineisiin, tietoverkkoyhteyksien kehittämiseen, maankäytön suunnitteluun sekä liikkumisen joustavuuteen. Ydinmaaseutu on joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai toiminnoiltaan monipuolista suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua. Erikoistuneen alkutuotannon keskittymät liittyvät erityisesti maidon- ja naudanlihantuotantoon. Aluetta luonnehtivat myös keskikokoiset keskukset ja kirkonkylät. Ydinmaaseudulla väestö vähenee maltillisesti. Ydinmaaseudun alueet koskettavat Nilsiää ja Riistavettä. Ydinmaaseutuun kuuluu 23 prosenttia Kuopion pinta alasta ja vuonna 2012 alueella asui 7 prosenttia väestöstä (7 000 asukasta). Harvaan asutulla maaseudulla asutusrakenne on hajanaista, taajamia on harvassa ja niiden välillä saattaa olla laajoja asumattomia alueita. Harvaan asutulla maaseudulla on tilaa, puhdasta ympäristöä, luonnonvaroja, kauniita maisemia ja oma elämänkulttuuri. Harvaan asuttu maaseutu on elinkeinorakenteeltaan pääasiassa yksipuolista ja hajanaisesti asuttua. Harvaan asutulla maaseudulla sijaitsee huomattava osa Kuopion vapaa ajan asutuksesta. Kuopiossa harvaa asutusta sijaitsee Vehmersalmella. Muuttotappio on synkentänyt väestöllistä huoltosuhdetta harvaan asutulla alueella. Harvaan asuttu maaseutu kattaa 33 prosenttia koko Kuopion pinta alasta, mutta alueella asuu vain noin 4000 asukasta eli 4 prosenttia Kuopion väestöstä. Ydin- ja etenkin harvaanasutulla maaseudulla innovaatiotoiminnan haasteita ovat toimijoiden pienuus ja vähyys. Mahdollisuuksia tuovat toimivat verkostot ja paikallinen osaaminen. Maaseudulla tulee panostaa ylipaikallisten verkostojen luomiseen, kaupunki maaseutu vuorovaikutukseen ja alueen ulkopuolisen tiedon hankintaan innovaatiopotentiaalin lisäämiseksi. Kysyntä ja asiakaslähtöinen innovaatiopolitiikka tuo maaseutualueet entistä paremmin osaksi innovaatiotoimintaa. Uudet teknologiat ovat nopeuttamassa ja laajentamassa tiedonvälitystä ja luovat mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle ja avaamassa mahdollisuuksia päästä laajemmille markkinoille. Ydin- ja harvaanasutun maaseudulla ongelma on yhtäältä ikärakenteen vinoutuminen ja toisaalta ikääntyvien sosiaaliset ongelmat kuten yksinäisyys, turvattomuus ja syrjäytyminen sekä avun tarpeen lisääntyminen. Eläkeikäisillä on myös osaamista sekä mahdollisuuksia ja kiinnostusta aktiiviseen toimintaan ja maaseudun kehittämiseen. Maaseudulla tulee käynnistää toimintoja, joissa otetaan huomioon maahanmuuttajien vastaanotto ja sitouttaminen kylä ja asuinyhteisöön. Maahanmuuttajien osaaminen ja kulttuurinen tausta voivat vaikuttaa merkittävästi niin paikalliseen kehitykseen kuin laajemmin alueen hyvinvointiin. Suomalaisista monilla on sidokset sekä kaupunkeihin että maaseudulle. Esimerkiksi vapaa ajan asukkaiden potentiaali paikallisen elinvoimaisuuden kehittämisessä on usein hyödyntämätön voimavara. Monipaikkaisuus voi olla maaseudun näkökulmasta mahdollisuus, mikäli monipaikkaiset valinnat ovat taloudellisesti ja ekologisesti mahdollisia. Kuntaliitoksia tehtäessä välimatkat pitenevät paitsi fyysisesti, myös henkisesti. Laajenevassa kaupungissa on erittäin tärkeää kehittää maaseutualueita ja huolehtia siitä, että myös kuntakeskuksesta syrjässä asuvat kuntalaiset kokevat olevansa osallisia oman kaupunkinsa ja yhteiskunnan kehityksessä. Kaupungin, paikallisten yritysten, järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä paikallisten asukkaiden yhteistyö on niin kehittämistyössä kuin käytännön toiminnassa yhä tärkeämpää. 9

10 Paikallisilla olosuhteilla on merkitystä, kun tarkastellaan ihmisen elinympäristöä, hyvinvointia, toimintaa, kulttuuria ja kokemuksia. Lähtökohtana kehittämistyössä tulisikin olla paikkaperusteinen kehittäminen. Paikkaperustaisessa maaseudun kehittämisessä ja aluekehittämisessä hallinto ja palvelujärjestelmät mukautetaan joustavasti paikallisiin olosuhteisiin unohtamatta panostamista infrastruktuuriin. Kehittämisessä ymmärretään eri alueiden erilaiset resurssit ja toimintamahdollisuudet kuten erilaiset luonnon resurssit, sosiaalinen pääoma, kulttuuri, perinne, infrastruktuuri ja tahtotila. Tästä syntyy oleellinen ero eri paikkojen välillä ja siten sama toimenpide voi johtaa erilaisiin tuloksiin eri paikoissa. Tasa-arvoiset paikkasokeat toimenpiteet johtavat eriarvoisuuteen. Paikkaperustaisen kehittämisen yksi merkittävä mekanismi on yrittäjämäinen asenne. Monipuoliseen yrittäjyyteen, kokeilevaan kehittämiseen ja verkostomaiseen toimintaan kannustetaan sektorirajat ylittävillä toimenpiteillä. Kehittämis ja tukitoimenpiteitä tehdään tarkasti, suoraan ja nopeasti paikallisen tason tarpeisiin. Kehittäminen aktivoi ja osallistaa kehittämiseen paikalliset toimijat ja asukkaat. Näin kehittämistyöhön kytketään julkisen rahoituksen lisäksi yksityistä rahoitusta ja talkootyötä sekä vahvistetaan yhteistyötä ja verkostoitumista. Maaseudulla on tarjontaa, joka vastaa kaupunkien kysyntään ja päinvastoin. Alueiden välinen vuorovaikutus on keino ja se tuottaa yhteiskunnallista eheyttä. Ylitetään kaupunki maaseutu kahtiajako ja etsitään erilaisille alueille ja paikoille yhteisiä asioita, joiden pohjalta alueita ja paikkoja voidaan kehittää erilaistentoimijoiden yhteistyöllä. Alueiden väliseen vuorovaikutukseen lukeutuu myös valtioiden rajat ylittävä paikallinen ja alueellinen yhteistyö. Maaseutualueen väestö ja palvelut suuralueittain Maaseutualueiden väestötiedot vuosille 2015 ja 2020 ovat Kuopion keväällä 2011 tarkistetusta uudesta alueittaisesta väestöennusteesta. Siinä maaseutualueiden väestöennuste on tarkistettu vastaamaan viime vuosien kehitystä. Väestöennusteen mukaan väestönkehitys jatkuu maaseutualueilla viime vuosien mukaisena ja vähintään lievää väestönlisäystä ennustetaan lähes kaikille maaseutualueille. Väestönkehitys on vahvasti riippuvainen alueilla toteutuvasta asuntotuotannosta, mutta myös väestön ikärakenteesta sekä muuttoliikkeen vilkkaudesta Alue Länsiranta Itäranta Etelä-Kuopio Riistavesi Vehmersalmi Karttula Nilsiä* Alueet yhteensä Koko kaupunki

11 75 vuotta täyttäneet maaseutualueella suuralueittain Kehitys vuoteen 2013 ja ennuste vuosille 2015 ja 2020 Alue Länsiranta Itäranta Etelä-Kuopio Riistavesi Vehmersalmi Karttula Nilsiä* Alueet yhteensä Koko kaupunki Lähde: Kuntarekisterit, Tilastokeskus, Kuopion väestöennuste 2011 * Nilsiän tiedoissa Tilastokeskuksen ennuste Kuvio. Kuopion koulut ja väestö suuralueittain vuosina

12 Kuvio X. Maaseutualueen palvelut, eteläosa. Kuvio. Maaseutualueen palvelut, Nilsiä. 12

13 Elinkeinot ja työpaikat Yrittäjien toimintaympäristöön vaikuttaa muun muassa yrityskoon ja toimialan kehitys. Maatilojen keskimääräinen koko kasvaa edelleen ja ajan myötä, rakennekehityksen edetessä, tuotanto keskittyy suurempiin yksiköihin. Suurten, tiettyyn tuotantoalaan erikoistuvien maatilojen lisäksi muodostuu monialaisia maatiloja. Monialaisella maatilalla harjoitetaan maatalouden ohella muuta yritystoimintaa, kuten koneurakointia ja maatilamatkailutoimintaa. Maatilojen yrityskoon kasvun ja toiminnan monipuolistumisen myötä maatalousyrittäjien asiantuntijapalveluihin kohdistamat odotukset ja palveluvalikoimaan liittyvät tarpeet laajentuvat maatalousalaa koskevan asiantuntemuksen ohella liiketalouden ja yritystoiminnan johtamisen suuntaan. Myös yrittäjien odotukset palveluiden tarjonnan suhteen muuttuvat. Yritystoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita sekä yritystoiminnan tukiin liittyvää kokonaisvaltaista neuvontaa ja ohjausta tulisi mielellään saada samasta palvelupisteestä. Eräs toimintaympäristössä tapahtuva muutos liittyy yrittäjien ikärakenteeseen. Maatilojen sukupolvenvaihdosten määrä on vuosien myötä vähentynyt. Noin kolmasosa maatiloista jatkaa sukupolvenvaihdoksen kautta toimintaansa, noin kaksi kolmasosaa maatiloista lopettaa aktiivituotannon. Erityisesti sukupolvenvaihdoksia toteutetaan suuremmilla tiloilla, joissa nuorten yrittäjien palvelutarpeet kohdistuvat korostetummin liiketoimintaan ja yritystoiminnan aloittamiseen sekä kehittämiseen liittyviin asiantuntijapalveluihin. Myös palvelujen tuotantotapaan liittyvät tarpeet voivat muuttua ikärakenteen muuttuessa. Alueen maataloustuotannon tulevaisuuden kannalta on keskeistä aktiivituotannon lopettavien tilojen tuotantoresurssien (pellot, eläimet, rakennukset) ohjautumien järkevästi jatkaville maatiloille. Pitkään kehitystoimista pidättyvän maatilan tai maaseutuyrityksen toiminta- tai tuloskunto alkaa taantua ja ennen pitkää edessä on toiminnan loppuminen. Rakenne- ja talousneuvontapalvelujen käytön suurin este on kaupallisen neuvonnan hinnakkuus jo ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen. Neuvonta- ja suunnittelupalvelua käyttävät pääsääntöisesti vain suurimmat ja toimintaansa vakiintuneesti kehittäneet maatilat valtaosan jatkaessa totutulla linjalla ja toiminnan hiljalleen hiipuessa. Maataloustyöntekijöiden ja yrittäjien määrä vähenee maatalouden rakennekehityksen ja tekniikan kehittymisen myötä. Alalla tarvitaan kuitenkin uutta työvoimaa eläköitymisen ja tilojen tukipalveluiden kasvavan tarpeen vuoksi. Lisäksi bioenergian käytön mahdollinen lisääntyminen heijastuu alan työvoimatarpeeseen. Alan työllisyystilanteeseen vaikuttaa paljon työn kausiluonteisuus. Kuntaliitosten myötä on Kuopiosta tulossa maan johtava maitokaupunki. Vaikka maitotalouteen kohdistuu erilaisia muutospaineita, uskotaan maitoalalla olevan varsin hyvä tulevaisuus. Keskeinen tekijä on maitotaloustuotteiden kysynnän kasvu kansallisesti ja kansainvälisesti. Kysynnän on arvioitu kasvavan tarjontaa nopeammin. Jalostava teollisuus kehittää jatkuvasti uusia maitopohjaisia tuotteita kulutuskysynnän mukaan. Lyhyellä aikavälillä suurimmat haasteet kohdistuvat alan alkutuotantoon. Maitokiintiöiden poistuminen v ja EU:n maatalouspolitiikan uudistuminen ovat isoja tekijöitä, jotka luovat epävarmuutta maidontuottajien keskuudessa. Voimakas maidontuotanto luo hyvän pohjan maitorotuisiin ja maito-liharisteytysvasikoihin perustuvalle lihantuotannolle. Kuopio ja Pohjois-Savo on nurmituotantoaluetta, joten nurmeen perustu- 13

14 va lihantuotanto on myös eettisesti kestävällä pohjalla. Emolehmätuotanto sopii osalle tiloista, mm. laidunalueiden hyödyntämiseen ja maisemanhoitoon. Erikoismaatalous Kuopion alueella perustuu tehokkaaseen marjojen ja puutarhakasvien sekä yrttien viljelyyn sekä luonnontuotteiden keruuseen. Kuopion alueen erikoismaataloudessa näkyy aiemmat panostukset ja pitkäjänteinen kehittämistyö erityisesti marjanviljelyssä. Erikoismaatalouden tulevaisuuden perustana ovat samat vahvuudet ja mahdollisuudet kuin perusmaataloudessakin eli puhdas ympäristö, elintarvikkeiden laadun ja alkuperän merkityksen korostuminen sekä funktionaalisuus. Maitoa, marjoja ja lihaa jalostavien elintarvikeyritysten toimintaedellytykset vaikuttavat alueen maataloustuotannon toimintaedellytyksiin. Maitoalan toiminnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää jalostavan teollisuuden sijoittuminen ja investoinnit maakuntaan, Lapinlahdelle ja Suonenjoelle. Tulevaisuuden haasteena on miten lihantuotannon kannattavuutta ja aluetaloudellista merkitystä saataisiin parannettua esimerkiksi tutkimalla pienteurastamoiden mahdollisuudet ja suoramyynti. Lähi- ja luomuruoan arvostuksen kasvu eri tuotteissa tuo uusia mahdollisuuksia nimenomaan uusille pienille yrityksille. Keskeisellä maidon- ja naudanlihantuotantoalueella Pohjois-Savossa sijaitseva MTT Maaningan tutkimustoiminta tukee alueen vahvaa maidon- ja naudanlihatuotannon toimintaedellytysten tehostamista. Marjantuotannon tutkimus- ja kehittämistoimintaa alueella tekee Sisä-Savon marjaosaamiskeskus, hevostalouden tutkimus- ja kehittämistoimintaa Kuopiossa sijaitseva hevostietokeskus. Valtakunnallisestikin arvostettu Kuopion seudun ravitsemus- ja terveystieteiden osaaminen ei ole konkretisoitunut odotetulla tavalla kuopiolaisissa elintarvikeyrityksissä. Syynä tähän ainakin osittain ovat olleet yritysten resurssien ja osaamisen puute sekä lainsäädännön asettamat tiukat vaatimukset terveyttä edistävien tuotteiden markkinointiin. Kuopio on metsätalouden näkökulmasta Pohjois-Savon merkittävin kunta. Sen metsäala on noin ha. Pelkästään yksityismetsissä tulisi hakkuusuunnitteen mukaisesti tehdä vuosittain hakkuita 7000 hehtaarilla ja taimikonhoitotöitä noin 4000 hehtaarilla. Metsäala käy läpi suurta rakennemuutosta. Ala muuttuu perinteisestä metsäteollisuudesta yhä monimuotoisemmaksi. Metsäenergia on nykyisen toiminnan rinnalla yksi alan uusista mahdollisuuksista. Metsien tarjoamien palvelujen ja raaka-aineiden kysyntä on vahvassa kasvussa ja uudet biotalouden tuotteet ja tuotanto, kuten pyrolyysi, bioenergia ja biojalostus, energiateknologia sekä lääkesovellukset, voivat korvata väistyviä tuotteita. Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä, virkistysmahdollisuuksissa ja matkailussa metsäluonnon hyödyntäminen on vielä pitkälti käyttämätön voimavara. Hevostalousyritykset ovat panostaneet toimintansa kehittämiseen ja tämä näkyy mm. yritysten määrän lisääntymisessä, palveluiden lisääntymisessä sekä parantumisessa. Hevosten hoitopalveluja tarjoavia yksiköitä tarvitaan erityisesti taajamien läheisyyteen. Maatilataloudesta vapautuvat tuotantorakennukset sopivat tähän toimintaan, koska näillä tiloilla on yleensä laidunmaita ja mahdollisuus rehuntuotantoon. Kuopion maaseutualueella mikroyritysten ja muuta yritystoimintaa kuin maataloutta harjoittavien maatilojen määrä on huomattava. Maaseutuyritysten tyypillisimpiä toimialoja ovat matkailu, metalli- ja puutuoteala, kiven jatkojalostus, SOTE -ala, hevostalous, urakointi, bioenergia-ala (sisältäen mm. lämpöyrittäjyyden) ja erilaisten palvelujen tuottaminen. Laajentavat maatilat ovat tarjonneet 14

15 mm. urakointipalvelujen tuottamismahdollisuuksia maataloudesta luopuville tiloille ja vastaavia palveluja tuottaville mikroyrityksille. Jo olemassa olevista yrityksistä toivotaan löytyvän kehittymishalukkuutta kasvaa ainakin kansallisen tason toimijoiksi. Monella toimialalla on tilaa uusille yrityksille. Työvoiman saatavuus on ongelma jo nyt tietyillä toimialoilla ja ongelma tulee kasvamaan tulevina vuosina. Yksi ratkaisu työvoiman saatavuuteen voi olla maahanmuuttajat. SOTEpalveluiden kysyntä kasvaa väestön ikääntymisen vuoksi, mutta myös asiakkaiden kasvavat vaatimukset lisäävät kysyntää. SOTE palveluiden tulevaisuus on monien muutosten alla ja yksityisten yritysten liiketoimintaedellytykset riippuvat tulevista julkisia palveluita koskevista muutoksista ja päätöksistä. Maaseutumatkailun tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat uudet matkailupalvelukokonaisuudet, kuten hyvinvoinnin edistäminen, Green Care, metsä- ja järvimatkailu sekä ikääntyvien palveluissa. Erilaiset tapahtumat elävöittävät maaseutua, ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja sekä lisäävät alueen vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta. Kuopio Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO Kuopio Tiloja muutos vuosi yhteensä kpl % Tilalukumäärät (kpl), päätuotantosuunnan mukaan Lypsykarja Muu nauta Sika Muu kotieläin Viljatilat Muut tilat muutos -95 -> Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO 500 Tiloja muutos vuosi yhteensä kpl % muutos -95 -> KOKO MAA Tiloja muutos vuosi yhteensä kpl % muutos -95 -> Nilsiä Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO Nilsiä Tiloja muutos vuosi yhteensä kpl % Tilalukumäärät (kpl), päätuotantosuunnan mukaan Lypsykarja Muu nauta Sika Muu kotieläin Viljatilat Muut tilat muutos -95 -> Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO Tiloja muutos vuosi yhteensä kpl % muutos -95 -> KOKO MAA Tiloja muutos vuosi yhteensä kpl % muutos -95 ->

16 Kuvio: Maatilatalouden rahavirrat Kuopio 2012 Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO KUNTA YHTEENSÄ 36,1 milj. osuus 7 % ALUE YHTEENSÄ 496,4 milj. Rahavirta, milj. % alueen tuloista Rahavirta, milj. maito nauta sika muu liha kananmuna vilja muu kasvi tulotuki metsä sivuansio 1,56 0,08 0,00 0,00 0,67 2,13 7,34 8,69 5,62 10, maito nauta sika muu liha kananmuna vilja muu kasvi tulotuki metsä sivuansio 31,0 6,5 0,1 0,5 8,0 21,0 43,2 140,1 143,7 102,3 0,0 5,0 10,0 15,0 0,0 5,0 10,0 15,0 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Nilsiä 2012 Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO KUNTA YHTEENSÄ 32,5 milj. osuus 7 % ALUE YHTEENSÄ 496,4 milj. Rahavirta, milj. % alueen tuloista Rahavirta, milj. maito nauta sika muu liha kananmuna vilja muu kasvi tulotuki metsä sivuansio 2,75 0,21 0,00 0,00 0,36 0,22 2,90 5,58 11,03 9, maito nauta sika muu liha kananmuna vilja muu kasvi tulotuki metsä sivuansio 31,0 6,5 0,1 0,5 8,0 21,0 43,2 140,1 143,7 102,3 0,0 5,0 10,0 15,0 0,0 5,0 10,0 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 16

17 MAATILOJEN MUU YRITYSTOIMINTA (monialaiset tilat) Kuopio Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO kpl Yritystoimintaa harjoittavat Urakointia harjoittavat kpl Yritystoimintaa harjoittavat Urakointia harjoittavat osuus tiloista, % osuus tiloista, % yritystoimintaa yritystoimintaa urakointia urakointia MAATILOJEN MUU YRITYSTOIMINTA (monialaiset tilat) Nilsiä Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO kpl Yritystoimintaa harjoittavat Urakointia harjoittavat kpl Yritystoimintaa harjoittavat Urakointia harjoittavat osuus tiloista, % osuus tiloista, % yritystoimintaa yritystoimintaa urakointia urakointia Työpaikat Koko väestö Työvoima Työlliset Yrittäjät Maatalousyrittäjät Riistaveden alue Etelä-Kuopio Länsiranta Itäranta Vehmersalmi Karttula Nilsiä Maaseutu yht Kuopio yh

18 KUOPION MAASEUDUN SWOT-ANALYYSI Kuopion maaseutualuetta koskeva SWOT-analyysi laadittujen kyläsuunnitelmien, foorumien aineiston ja muiden tausta-aineistojen pohjalta: VAHVUUDET: Valtakunnallisen kasvukeskuksen edut ympäristölleen Koulutus- ja työpaikkojen vetovoima Positiivinen Kuopio - Tahko imago Kaupungin positiivinen suhtautuminen kyliin Upea luonto ja vesistö Vahva yhteisöllisyys maaseutualueilla Vahva kulttuuriperintö Turvallinen maaseutu Maallemuuttajissa paljon lapsiperheitä Tilaa ja rauhallisuutta ympärillä Yksityistiet hyvässä kunnossa Vahva alkutuotanto Kansalaisopistopalvelut hyvin saavutettavissa HEIKKOUDET: Vesistöjen vuoksi pitkät välimatkat /sirpaleisuus Kaupan ja julkisten hankintojen keskittyminen Liikenneyhteyksien heikkoudet Tietoliikenneyhteydet eivät ulotu kattavasti Maanteiden heikko kunto syrjäalueilla Kevyen liikenteen väylien puutteet Palvelujen puuttuminen Liiallinen hallinnollinen sektoroituminen MAHDOLLISUUDET: Kaupunki-maaseutu vuorovaikutus Positiivinen asukasluvun kehitys Vesistö ja luonto voidaan hyödyntää ympärivuotisesti esim. matkailussa Maaseudun yritysten uudet tuotteet Lähiruoka, lähipalvelu, lähienergia -ajattelu voidaan hyödyntää Erikoiskasvien ja puuraaka-aineen hyödyntäminen Vaihtoehtoiset energialähteet (maalämpö, aurinkoenergia, puuenergia, biokaasu) Itärajan läheisyys matkailun hyödynnettävissä Yrittäjien verkostoituminen Sähköisen liiketoiminnan ja kyläpalveluyrittäjyyden yhteistyö Väljät asuintontit Loma-asutuksen ympärivuotistaminen Palvelukotien (koko ihmisen elämänkaari) kehittäminen Loma-asukkaiden ja vapaa-ajan asuntojen aktivointi ja hyödyntäminen Laajakaistan luomat mahdollisuudet Kyläosaamisen ja tietotaidon hyödyntäminen UHAT: Kansainvälinen maatalouspolitiikka/radikaalit muutokset maataloustuotannossa Väestön ikääntyminen ja ikärakenteen muutos Perusmaatalous jää jalkoihin Palvelujen katoaminen Maalaisjärjen katoaminen ympäristö- ja kaavoituspolitiikassa Liikenneväyliä ei kehitetä Liikkumiskustannusten nousu Laajakaistojen puutteellisuus Byrokratian lisääntyminen 18

19 KOKO MAASEUTUALUETTA KOSKEVAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET Maaseutualueen palvelut Tavoitteena vuoteen 2030 on, että laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvinvoinnin, asumisen ja yrittämisen Kuopion maaseudulla. Palvelut on tuotettu asukkaiden lähtökohdista, eri väestöja ikäryhmät huomioiden ja siten, että ne vahvistavat ihmisten osallisuutta yhteisöjensä ja yhteiskunnan jäseninä. Kuopion kaupungin palvelujen tuottamisen ja hankkimisen tavoitteena on järjestää palvelut monituottajamallilla, julkisen ja yksityisen palvelutarjonnan kumppanuudella ja verkostoitumisella. Palvelujärjestelmä koostuu kunnallisista, yritysten, yhdistysten ja järjestöjen sekä vapaaehtoisten tarjoamista palveluista. Kumppanuuteen ja verkostoitumiseen tähtäävällä yhteistyöllä pystytään tuottamaan vaikuttavampia ja tehokkaampia toimintamalleja. Tämä lisää kaupungin tarvetta kiinteään yhteistyöhön alueen yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Monituottajamalli lisää asiakkaiden valinnanvapautta ja lisääntyvää uusien palvelukonseptien käyttöönottoa lisäten yleisen hyvinvoinnin edistämistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisäksi se lisää asiakkaan osallisuutta ja motivoitumista itseään koskevissa palveluprosesseissa ja edistää verkostoitumista yhteistyön lisäämistä eri toimijoiden kanssa. Kaupungin hankinnoissa noudattamana periaatteena on, että hankinnat voidaan toteuttaa taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Muita kaupungin hankinnoissa noudattamia periaatteita ovat sosiaaliset kriteerit ja yritysvaikutukset. Kuopion palveluverkoston suunnitteluun liittyy useita yleisiä tavoitteita, joiden merkitys korostuu nykyisessä taloustilanteessa. Palveluverkosto moninaistuu ja tehostuu, jolloin julkisen setori, yritysten ja yhteisöjen yhteistyö korostuvat. Suunnittelun yleisenä tavoitteena on, että uusia palveluja ohjataan ensi sijassa keskustaan (jalankulkuvyöhykkeelle), sen lähialueille (lähivyöhyke) sekä alue- ja palvelukeskuksiin (joukkoliikennevyöhyke). Palvelukeskusten saavutettavuuteen eri kulkutavoin ja erityisesti joukkoliikenteen avulla kiinnitetään erityistä huomiota. Täydennysrakentamisella tuetaan ensi sijassa näiden keskusten palveluverkostoa, mutta myös muita lähipalveluja. Palveluja keskitetään palvelukeskuksiin / -kyliin ja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Muualla kuin palvelukeskuksissa palvelujen tulee sijaita hyvin saavutettavissa olevissa paikoissa eri kulkutavoin ja erityisesti joukkoliikenteen avulla. Asiakkaiden suuntautumista palveluihin ja palvelujen käyttöasteita yms. vaikuttavuusmittareita seurataan aktiivisesti. Palveluverkosto kannustaa asukkaita omaehtoiseen ja aktiiviseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Julkisen palveluverkoston osalta keskeisiä tavoitteita ovat: taloudellisuus, tehokkuus sekä tilojen monikäyttöisyyden edistäminen. Julkiset palvelut keskitetään lähelle toisiaan ja uudet toimintatavat / kumppanuudet yleistyvät. Palveluja keskitetään palvelukampuksiin tai kaupungin yhteispalvelupisteisiin yhdessä yksityisten ja yhdistysten yms. toimijoiden kanssa. Uusien palvelujen tonttitarpeisiin varaudutaan palvelukeskuksissa. Yksityiset ja julkiset palvelut limittyvät ja käyttävät osin samoja tiloja. Julkisilla palveluilla pyritään tukemaan myös yksityisten palvelujen verkostoa ja päinvastoin toisiaan täydentävät palvelut Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun Loikka 2030 rakennemallityön yhteydessä tarkasteltiin alueen strategiset tavoitteet ja kehittymisedellytykset maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluverkoston ja elinkeinojen näkökulmasta. Loikka 2030 rakennemallityössä on kaikki entiset kunta- 19

20 keskukset (Karttula, Riistavesi ja Vehmersalmi) sekä Nilsiän keskusta ja Tahko määritelty kehittyviksi ja kehitettäviksi alueiksi tulevaisuudessa maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluverkoston ja elinkeinojen suhteen. Määrittelyn mukaan Nilsiän keskusta on aluekeskustasoinen palvelukeskittymä, jossa on itsenäistä kuntaa vastaavat monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Nilsiän keskusta kehittyy ja kasvaa palveluiltaan Tahkon rinnalla, josta löytyy monipuolinen ja erittäin hyvä palvelutarjonta. Tavoitteena on, että erityisesti yksityisten matkailupalvelujen ja kaupan tarjonta on runsasta. Tulevina vuosina Tahkon kehitys tukeutuu vahvasti yksityisten palvelujen varaan, kun taas Nilsiän keskustassa sijaitsevat julkiset aluekeskuksen tasoiset palvelut. Karttulan, Vehmersalmen, Riistaveden (Melalahti) ja Kurkimäen keskustat ovat palvelukeskuksia omaten hyvän palvelutarjonnan. Tavoitteena on, että alueella on alakoulu ja/tai yhtenäiskoulu, päivähoito sekä päivittäistavarakaupan palveluja, mutta myös joitakin muita julkisia ja yksityisiä palveluja. Entisissä kuntakeskuksissa on tavoitteena säilyttää mm. sosiaali- ja terveyspalveluja ja kaikissa kirjasto sekä kansalaisopisto. Näihin keskustoihin tavoitellaan lisää asuntorakentamista ja asukkaita mm. asemakaavoitetun tonttitarjonnan avulla ja niissä on myös laajenemismahdollisuuksia uudelle asutukselle. Palvelukeskusten lisäksi Kuopion maaseutualueella on useita pienempiä kyliä, joissa on pienimuotoisia julkisia ja yksityisiä lähipalveluja asukkaille. Verrattuna kaupunkialueen palvelukeskuksiin maaseutukeskuksista keskustaan suuntautuvan joukkoliikenteen palvelutaso on selvästi heikompi kuin kaupunkialueella. Joukkoliikenteen palvelutaso vaihtelee käyttäjämääriin perustuen ja turvaa pääsääntöisesti vain arkipäivien yhteydet Kuopion keskustaan. Alueista heikon bussiliikenne on Vehmersalmen ja Kuopion keskustan välillä ja paras Melalahden ja keskustan välillä. Kurkimäestä on koululaisten liikkumiseen liittyvä bussiliikenne koulupäivisin. Kuopion seudun joukkoliikennelautakunta on määritellyt maaseutualueen palvelutasokriteerit ja palvelutasot maaseutualueen palvelukeskuksille. Maaseudun palvelurakennetta tehostetaan yhdessä kaupungin, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa innovatiivisilla ratkaisuilla. Uusia palveluja ja palvelujen tuottamismalleja luodaan ja testataan. Palvelujen saavutettavuutta parannetaan poistamalla fyysisiä palvelujen käytön esteitä ja kehittämällä sähköisiä ja liikkuvia palveluja. Palvelujen saavutettavuutta voidaan parantaa sijoittamalla palvelupisteet siten, että ne ovat helposti saavutettavissa (mm. huomioimalla työmatka ja asiointiliikenne) ja parantamalla palveluliikennettä. Kylät tekevät maaseudun kehittämistoimet tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien, oppilaitosten, yhdistysten ja kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. Kylä- ym. järjestötoimintaa aktivoidaan ja resursoidaan elinympäristön ja elinkeinojen kehittämistyöhön ja toimimaan palvelujen tuottajana. Asukkaiden vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja omaisten, sukulaisten ja ystävien vastuuta sekä huolenpitoa läheisistään korostetaan 20

21 21

22 Asuinympäristön, viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittäminen Tavoitteena vuoteen 2030 on, että Kuopion maaseudulla infrastruktuuri on sujuvan asumisen ja yritystoiminnan edellyttämässä kunnossa. Tiestön, raiteiden ja lentokenttien liikennöitävyys on taattu ja liikenneyhteydet niin maanteillä kuin rautateillä sekä lentoliikenteessä, kuten myös näiden välillä, toimivat alueella. On kehitetty uusia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja korvaamaan perinteistä julkista liikennettä. Nopeat tietoverkot ovat kaikkien saatavilla kohtuulliseen hintaan. Maankäyttöä suunnitellaan osallistavasti ja tunnistetaan maaseudun tarpeet. Turvallisuussuunnittelu ja varautuminen poikkeustilanteisiin on osa jokapäiväistä toimintaa. Kuopion maaseutu on viihtyisä ja turvallinen asuin- ja toimintaympäristö. Maaseutu tarjoaa hyvän asumisen ja elämisen ympäristön niin vakituiseen kuin osa aikaiseen ja väliaikaiseen asumiseen heille, jotka arvostavat luonnonläheisyyttä, väljää asumista ja arjen sujuvuutta erilaisilla maaseutualueilla. Maaseudun infrastruktuuri ja palvelut on säilytettävä sellaisina, että ne mahdollistavat monipuolisen asumisen sekä maaseudun yhteiskunnallisen roolin toteutumisen. On siis kehitettävä kokonaisvaltaisesti asuinympäristöjä, työllisyyttä, lähipalveluita, liikenne ja tietoliikenneyhteyksiä sekä yhteisöllisyyttä. Toimivat palvelut, sujuva arki sekä kaupungin imago toimeliaana ja asukkaitaan kuuntelevana paikkana ovat maaseudun vetovoimatekijöitä. Erilaisia asumisvaihtoehtoja kuten omistusasuntoja, vuokra asuntoja, yhteisö asumiseen soveltuvia kohteita, senioriasuntoja, osa aika asuntoja ja vapaa ajan asuntoja kehitetään. Toimivaa valmista infrastruktuuria ja rakennuksia hyödynnetään nykyistä tehokkaammin. Monipaikkaisen asumisen lisääntyminen huomioidaan niin maankäytössä kuin infrastruktuurissa Vapaa ajan asuminen on merkittävä ja kasvava sekä taloudellisen että inhimillisen pääoman voimavara maaseudulle. Vapaa ajan asukkaat ovat tärkeitä palveluiden käyttäjiä ja siten palvelutason monipuolistajia, ja tämä merkitys tulee kasvamaan. Lisäksi he ovat paikallisen kehittämisen voimavara. Vapaa ajan asumista ja monipaikkaisuutta tukevia sujuvia yhteiskunnallisia käytäntöjä tulee ylläpitää ja kehittää. Liikenneverkkoa hyödyntävät paikallisten asukkaiden lisäksi yritystoiminnan osalta etenkin vientiliikenne, metsä ja maatalous sekä matkailu. On tärkeää, että kunta ja maakuntakeskukset ovat saavutettavissa julkisella liikenteellä ja tieverkko on liikennöitävässä kunnossa. Metsätalouden kuljetukset edellyttävät ympärivuotista liikennöintimahdollisuutta taajamien ulkopuolellakin. Tiestön kunnosta huolehtiminen on myös yksi maaseudun elinvoimaisuuden perusedellytys. Tiukkenevan kuntatalouden vuoksi on otettava käyttöön uusia toimintatapoja ja rahoituskeinoja yksityisteiden ylläpitoon. Haja asutusalueiden peruspalveluiden vähentyessä liikkumistarve kasvaa, mutta samaan aikaan väestön väheneminen heikentää julkisen liikenteen kannattavuutta. Julkisen liikenteen tarjontaa on karsittu varsinkin päätieyhteyksien ulkopuolella. Maaseudulla julkinen liikenne on lähinnä pääteitä pitkin liikkuvien pitkänmatkanbussien varassa. Maaseudun julkista liikennettä on täydennetty kutsuohjautuvalla asiointiliikenteellä ja palvelulinjoilla. Erityisesti maaseudun nuoret ja ikääntynyt väestö tarvitsevat julkista liikennettä tai muulla tavoin järjestettyjä kuljetuksia harrastus ja asiointimatkoille. Maaseudulle, ja erityisesti harvaan asutulle maaseudulle, on löydettävä uusia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja korvaamaan perinteisen julkisen liikenteen ja joukkoliikenteen vähentymistä. Mahdollisuuksia avautuu hyödyntämällä nykyistä enemmän paikallisiin kumppanuuksiin 22

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot