Satakunnan maakuntaohjelma

Transkriptio

1 Satakuntaliitto Satakunnan maakuntaohjelma Kannustavaa yhteisöllisyyttä - Puhdasta elinvoimaa - Ihmislähtöisiä ratkaisuja LUONNOS

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Maakuntaohjelman lähtökohdat Maakunnan tahtotila Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja luo suuntaviivat maakuntaohjelmalle Kunnat painottavat elinkeinoelämää palvelevaa infraa, tukia ja koulutusta Kansalliset välineet maakunnan kehittämiseen Kaupunkipolitiikka Äkilliseen rakennemuutokseen vastaaminen Euroopan Unionin välineet maakunnan kehittämiseen Rakennerahastot ja Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia Uudet mahdollisuudet: Meri- ja kalatalousrahasto ja Central Baltic ohjelma Toimintaympäristö Toimintaympäristön kuvaus Väestö, muuttoliike ja huoltosuhde Taloudellinen toimeliaisuus Osaamisalat ja koulutustaso Elinympäristön laatu ja aluerakenne Keskeiset kansainväliset yhteydet sekä yhteistyökumppanuudet Verkostoituminen Euroopassa ja Kiina-yhteistyö Länsi-Suomen maakuntien yhteistyö ja yhteistoiminta-alue Yhteenveto - Satakunnan kehittämisen voimavarat ja rajoitteet Kehittämisen toimintalinjat Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Painopiste 1 - Yritystoiminnan houkuttelevuus ja yrittäjänä menestyminen Painopiste 2 - Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa Painopiste 3 - Teollisuus Satakunnan selkärankana ja uudistumisen katalyyttinä Painopiste 4 Vahva elintarvikeketju Painopiste 5 Selkämeri Satakunnan luonnontilan peilinä Painopiste 6 - Satakunnan vetovoima elinvoiman vahvistajana

3 4.3. Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Painopiste 7 - Uudet palveluratkaisut ja arjen turvallisuus Painopiste 8 - Hyvät liikenneyhteydet ja toimiva logistiikka Maakuntaohjelman seuranta ja toteutus Vaikutusten arviointi Liitteet Liite 1 Aluekehityksen seurantamittarit Liite 2 Edunvalvonnan kärkihankkeet Liite 3 Satakunnan maakuntaohjelman ympäristöselostus

4 1. Johdanto Satakunnan maakuntasuunnitelmassa asetettu tavoitetila on Hyvä elämä Satakunnassa Tätä kohti kuljetaan kolmen teeman kautta; kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa asiaa lähestytään neljän vuoden tähtäimellä, näkökulmana on Satakunnan kilpailukyky ja elinvoima. Satakunnan kehittämisessä kyse on lopulta hyvin arkisista asioista; 1) Kannustavaa yhteisöllisyyttä; satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä 2) Puhdasta elinvoimaa; Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen teollisuus ja vahva elintarvikeketju menestyvät ja maakunnassa on vetovoimatekijöitä, kuten puhdas ympäristö ja laadukas korkeakoulutus 3) Ihmislähtöisiä ratkaisuja; Satakunnassa on turvallista asua ja liikenneyhteydet toimivat Maakuntaohjelma ei ole valmis toimenpidelistaus seuraavalle neljälle vuodelle vaan se nostaa esiin maakunnan kannalta keskeiset painopisteet ja kehittämisen kohteet. Erityisesti hanketoiminnassa satakuntalaisille kehittäjille on annettava tilaa kokeilla ja pilotoida, myös ottaa riskejä. Valtion ja aluehallinnon odotetaan tukevan ja edistävän aluelähtöistä kehittämistä. Kehittämisen ohjenuorana on oltava edellytysten luominen, ei rajoittaminen. Ohjelmassa kuvataan maakunnan tahtotila ja lähtökohdat, keskeiset toteuttamisen välineet, toimintaympäristö, tärkeimmät kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet sekä näistä johdetut kehittämisen vahvuudet ja rajoitteet. Kehittämisen toimintalinjojen jälkeen arvioidaan niiden vaikutuksia. Kehittämistoimia toteutetaan monirahastoisesti, rahoitusmahdollisuuksia on nostettu esiin painopisteiden yhteydessä. Maakuntaohjelmaa on laadittu samanaikaisesti uuden EU-ohjelmakauden ja kansallisen ohjelmakauden valmistelun kanssa. Edelleen valmistelutyö ja lopulliset rahoitusratkaisut ovat kesken. Maakuntaohjelmaa täsmennetään joka toinen vuosi laadittavilla maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmilla. 4

5 2. Maakuntaohjelman lähtökohdat Maakuntaohjelma on osa maakunnan suunnittelujärjestelmää (kuva 1). Satakunnan maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelman Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan 2035 teemoihin kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut. Maankäyttö- ja rakennuslaki Alueiden kehittämislaki Valtakunnalliset alueiden käyttö tavoitteet MAAKUNTAKAAVA KUNTIEN KAAVOITUS JA VIRANOMAISPÄÄTÖKSET MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Valtakunnalliset alueiden kehittämis tavoitteet, hallinnonaloittaiset suunnitelmat ja ohjelmat EU-ohjelmat Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntaohjelmassa keskitytään seuraavaan neljään vuoteen, ja sen aikana toteutettaviin kehittämiskokonaisuuksiin, joihin voidaan yleisellä tasolla liittää raha ja muut resurssit. Maakuntaohjelmassa on myös pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden toteutukseen vaikutetaan konkreettisesti jo nyt, muun muassa saavutettavuus ja vesien tila. Ohjelmaa käytetään viestintävälineenä valtion suuntaan, maakunnassa rahoitusta ja muita sektoristrategioita ja ohjelmia ohjaavana asiakirjana sekä muun muassa hankesuunnittelun tukena. Joka toinen vuosi laadittava maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja EU:n rahoitusta kohdennetaan. Maakuntaohjelman ajoituksella rinnan EU-ohjelmakauden valmistelun kanssa tuetaan kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittamista. Maakuntatasolla EU-rahastojen ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä, jolla on vastuu alueen kehittämistoimien koordinoinnista. Maakunnallisessa päätösvallassa olevan rahan määrä supistuu erityisesti rakennerahastojen osalta huomattavasti, mikä kannustaa käyttämään sitä entistä harkitummin. Toisaalta sekä kansallisesti että EU-tasolla on rahoitusvälineitä hyvin erilaisiin tarkoituksiin, ja valmiudet ja osaaminen näiden välineiden hyödyntämiseen Satakunnassa on kasvamassa. 5

6 Maakuntaohjelmaa sanotaan ohjelmien ohjelmaksi, mikä tarkoittaa, että sen pitäisi antaa melko kattava kuva maakunnassa tapahtuvasta kehittämisestä laajalla otteella. Toisaalta nykyisten ohjelmien arviointi, osin kansallinen ohjaus, rahoituksen väheneminen ja EU:n älykkään erikoistumisen lähtökohta suosittavat kaventamaan ja fokusoimaan sisältöä. Edellisten ohjelmien arvioinnin mukaan ohjelmalla edistetään erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteita. Satakunnassa edellisen maakuntaohjelman koettiin onnistuneen liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvissä teemoissa ja edunvalvonnassa. Myös yrittäjyys ja energiasektorin kehittäminen nähtiin keskimääräistä onnistuneempina. Osaaminen, tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä liikenne ovat teemoja, joihin maakuntaohjelma voi tuoda sekä sisällöllistä särmää että edunvalvonnallista pontta. Sen sijaan kunnalliseen palvelutuotantoon, hyvinvointi- ja terveyssektoreihin maakuntaohjelmat eivät arvioinnin mukaan pysty vaikuttamaan, vaikka teemat ovatkin ehdottoman tärkeitä maakunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta. Satakuntaliiton sidosryhmät (kuva 2) ovat aktiivisesti osallistuneet kevään 2013 aikana erilaisiin työpajoihin ja tilaisuuksiin, joissa on työstetty maakuntaohjelmaa tai EU-ohjelmia. Kehittämistahto maakunnassa on vahva ja myös EU-hankkeiden toteuttamisesta ollaan niiden hallinnollisista haasteista huolimatta kiinnostuneita. Yleisöllä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteitään ja ehdotuksiaan koko valmisteluprosessin ajan ohjelman verkkosivun (satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma) kautta. VALTIO lainsäädäntö, ohjaus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, toimeenpano KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISYHTEISÖT osaaminen toimeenpano KUNNAT omistajaohjaus toimeenpano rahoitus MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNTALIITTO EUROOPAN UNIONI rahoitusohjelmat politiikkaohjaus SOSIAALIPARTNERIT, YRITYKSET; 3.SEKTORI osaaminen toimeenpano yleisöpalaute Kuva 2. Maakuntaohjelman toimijat 6

7 2.1. Maakunnan tahtotila Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja luo suuntaviivat maakuntaohjelmalle Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2012 Satakunnan maakuntasuunnitelman Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan Siinä määritettiin satakuntalaisten tahtotila tulevaisuudestaan laajan kansalaisosallistamisen kautta. Suunnitelma valmisteltiin kymmenen eri taustatoimenpiteen pohjalta, joissa oli huomioitu asiantuntijoiden lisäksi mm. lasten ja nuorten näkemyksiä Satakunnan tulevaisuudesta. Suunnitelmaan vaikutti lopulta noin 2000 satakuntalaista. Tulevaisuuskäsikirjan tavoitteet ja arvopohja ovat nousseet toisaalta jo olemassa olevista vahvuuksista ja toisaalta sellaisista asioista, joita satakuntalaisten mielestä tulisi parantaa ja kehittää. Tulevaisuuskäsikirja tavoittelee hyvää elämää Satakunnassa vuonna 2035 kolmen avainteeman kautta: kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Kannustavalla yhteisöllisyydellä tarkoitetaan yrittäjähenkisyyttä, myönteisyyttä, avointa kansainvälisyyttä ja vastuunkantoa itsestä ja toisista. Puhdas elinvoima tavoittelee elinkeinoelämän ja ennen kaikkea teollisuuden ympäristöteknologiaan nojaavaa menestystä, mikä varmistaa satakuntalaisille työtä ja toimeentuloa jatkossakin. Puhdas satakuntalainen luonto, ruoka, vesi ja energia ovat paitsi teollisuuden ja uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen merkittävä lähde, myös satakuntalaisten ihmisten etuoikeus. Ihmislähtöisillä ratkaisuilla viitataan nimensä mukaisesti palvelujen, asumisen, liikkumisen ja turvallisuuden parantamiseen ensisijaisesti ihmisten tarpeiden ja valintojen pohjalta. Tähän tarvitaan myös uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja sekä teknologian sovelluksia ja käyttöönottoa Kunnat painottavat elinkeinoelämää palvelevaa infraa, tukia ja koulutusta Satakuntaliitto toteutti osana maakuntaohjelman valmistelua kuntakierroksen. Liitto kävi jokaisessa jäsenkunnassaan ja tapasi johtavia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Kuntien mielestä maakunnan kehittämisen lähtökohtana tulee olla kuntien tarpeet ja näkökulma, ei valtion näkökulma. Selvityksiä ja suunnitelmia laadittaessa keskeisenä pitäisi kuntien mielestä olla edellytysten luominen, ei rajoittaminen. Satakunnan kunnat näkevät maakunnan kannalta tulevien vuosien tärkeimpinä edunvalvonnan ja kehittämisen kohteina elinkeinoelämää palvelevan infrastruktuurin kuten liikenne- ja tietoliikenneyhteydet eri muodoissaan, kaavoituksen, avainalojen koulutuksen ja tutkimuksen sekä tuet yritystoiminnalle. Liikenne kaikilta osin on kunnille keskeinen kehittämisen kohde. Parannus- ja kehittämiskohteita on niin tie-, raide- ja lentoliikenteessä kuin kevyen ja joukkoliikenteen osallakin. Yliopistokeskuksen ja ammatillisen koulutuksen merkitys on maakunnassa huomattava, ja niiden toimintaedellytykset ja rooli alueellisessa kehittämisessä on kuntien mielestä turvattava. Työvoimapula on kasvava ongelma useammallakin alalla. Näiden alojen osaajien koulutukseen ja maakunnan vetovoimaisuuteen rekrytoinneissa on panostettava. Toimialoina kasvavien ruoantuotannon sekä luonto- ja kalastusmatkailun toimintaedellytyksiä on kehitettävä ja tunnettuutta lisättävä. Tuulivoimatuotanto tulee saada tehokkaammin suunnitelmista toteutukseen. Vesihuolto- ja vesienhoitohankkeisiin tarvitaan rahoitusta. Satakuntalaisten kuntien mielestä kehittämisresurssit tulisi käyttää pitempiaikaisesti vaikuttaviin kohteisiin. Maakunnalle on turvattava riittävät kehittämismäärärahat ja päätösvalta niiden kohdentamisessa alueen tarpeiden mukaisesti. Maakunnan kaikkien alueiden kehittämiseen on oltava mahdollisuudet keskuskaupunkipolitiikan ohella. Maakunnan vahvuuksia ja huippuosaamista on tuotava entistä 7

8 aktiivisemmin esille sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteyksissä. Kuntien mielestä toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä on edistettävä entisestään. Satakuntaliitolla on jäsenkuntiensa lisäksi useita sidosryhmiä ja kehittämiskumppaneita, joiden asiantuntemus on tärkeä osa maakuntaohjelman valmistelua. Kehittämishankkeista, osaamisesta, kokemuksista ja tarpeista on keskusteltu erilaisissa työpajoissa erityisesti keväällä Satakuntalaista osaamista ja kehittämispotentiaalia on noussut esiin liittyen esimerkiksi ympäristö- ja energiateknologiaan, ruokaan ja veteen, asumiseen ja turvallisuuteen, lähivaikuttamiseen, palvelujen tuotantoon, yrittäjyyden edistämiseen, kasvatus- ja koulutusjärjestelmään sekä kansainvälisyyteen. Nämä asiantuntijatyöpajojen tulokset ovat osaltaan olleet pohjana maakuntaohjelman painopistevalinnoille. Aiempien ohjelmakausien aikana maakunnassa tehtyä kehittämistyötä onkin edelleen jatkettava. Niukkenevat resurssit kannustavat yhä tiiviimpään yhteistyöhön toimijoiden välillä. Kansainvälisten kumppanuuksien kautta etsitään uusia mahdollisuuksia kehittämistyön toteuttamiselle Kansalliset välineet maakunnan kehittämiseen Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet on laadittu vuosille , ja seuraavien laadinta käynnistyy uusien maakuntaohjelmien voimassa ollessa. Näihin tavoitteisiin perustuvat ministeriöiden omat aluestrategiat sekä kaupunki- maaseutu- ja saaristopoliittiset linjaukset. Uudet maakuntaohjelmat ovat osa tausta-aineistoa seuraavan hallituksen aluekehittämisen linjauksiin. Voimassa olevat alueiden kehittämistavoitteet on kiteytetty kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, 2. Edistetään väestön hyvinvointia ja 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne. Alueiden kehittämistavoitteista Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja painottaa vahvimmin koko maakunnan elinvoimaa, sen asukkaiden hyvinvointia ja hyvää, puhdasta elinympäristöä. Hallituksen aluekehittämisen tavoitepäätöksen erityiskysymyksistä Satakuntaa koskee äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen telakka- ja meriteollisuuden kautta. Nämä näkyvät myös käsillä olevassa maakuntaohjelmassa. Valtion aluehallintoviranomaisten tulee edistää maakuntaohjelman toteuttamista. Maakunnassa keskeisin valtiota edustava aluekehittämisen toimija on Satakunnan ELY-keskus. Se hoitaa Satakunnassa E- vastuualueen eli elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä sekä hallinnoi ja toteuttaa EU:n maaseutuohjelman alueellista kehittämisstrategiaa. Myös Varsinais-Suomen ja Keski- Suomen ELY:t voivat vaikuttaa Satakunnan aluekehitykseen. Länsi-Suomen alueella tullaan Elyjen osalta rakennerahastohankkeiden hallinnointi keskittämään Keski-Suomen ELYyn. Varsinais-Suomen ELYkeskuksen toimivaltaan kuuluvat Satakunnan liikenne- ja ympäristöasiat sekä kalatalousasiat ja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja turvapaikan hakijoiden vastaanottoon liittyvät yhteensovitus- ja suunnittelutehtävät. Asiakaspalvelun ja aluekehityksen tuloksellisuuden näkökulmasta olisi selkeintä, että Satakunnassa toimisi täyden palvelun ELY, joka hallinnoisi myös rakennerahastovaroja. Toistaiseksi Lounais-Suomen aluehallintoviraston (AVIn) rooli on jäänyt vähäiseksi aluekehittämisen näkökulmasta. Tässä maakuntaohjelmassa on kuitenkin painopisteitä, jotka osaltaan kuuluvat AVIen toimivaltaan. Lisäksi valtion aluehallinnolle kuuluvia opetus- ja kulttuuritoimen tehtäviä tullaan siirtämään aluehallintovirastoille. Siirrettäviä tehtäviä ovat nykyisin Varsinais-Suomen Elyssä hoidettavat kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät sekä oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät. AVIt hoitavat myös 8

9 vanhuspalvelulain toteuttamiseen liittyviä seuranta- ja valvontatehtäviä. Yhteys AVIin tulevalla ohjelmakaudella tiivistynee Kaupunkipolitiikka Kansallisessa aluekehittämisessä hallitus on painottanut kaupunkipolitiikkaa, mikä Satakunnassa on konkretisoitunut Porin kaupunkiseudun kasvusopimuksen, Innovatiiviset kaupunkiseudut ohjelman ja Rauman vetämän pk-teollisuuden seutukaupunkipilotin valmisteluun. Satakunta onnistui arvioiden mukaan hyvin osaamiskeskusohjelmassa (OSKE), joka päättyi vuoden 2013 lopussa. OSKE-ohjelmaa seuraa vuoden 2014 alusta suurten kaupunkiseutujen kasvusopimusmenettely ja INKA- Innovatiiviset kaupunkiseudut ohjelma. Porin kaupunkiseudun ja koko Satakunnan myönteisen kehityksen jatkumiselle on tärkeää, että Porin kaupunkiseutu pääsi mukaan uuteen kaupunkien kasvusopimusmenettelyyn ja INKA-ohjelmaan. Innovatiivisen kaupunkiseudut ohjelmassa Pori on kumppani Vaasan koordinoimassa Kestävät energiaratkaisut kokonaisuudessa. Pori suuntautuu kehittämis-, osaamis- ja koulutusympäristöjen vahvistamiseen energiaratkaisujen ja teollisuuden innovaatiokeskittymänä. Työ- ja elinkeinoministeriö suuntaa ohjelman toteutukseen kansallista ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Kasvusopimukseen ei ohjata suoraa rahoitusta, mutta se vaikuttaa välillisesti valtion satsauksiin alueella ja menettely on keskeinen edunvalvonnan väline. Kasvusopimukseen sisältyvät INKA ohjelman energia- ja teollisuusratkaisujen lisäksi korkeakoulujen toimintaedellytysten kehittäminen, Living Lab mallin laajentaminen sekä innovatiiviset hankinnat. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta sopimukseen on nostettu Porin Porttaali eli ratapiha-alue, matkakeskus ja korkeakoulukampus. Kasvusopimuksessa huomioidaan myös sosiaalinen eheys; työllisyyden kokeilut, nuorisotakuu, maahanmuuttajat ja asuinalueiden kehittäminen. Tätä toteutetaan yhteistyössä Oulun ja Lahden kaupunkiseutujen kanssa vapaakuntakokeilun hengessä. Vuonna 2014 käynnistyy seutukaupunkien pilottiohjelma, jonka pk-teollisuuden teeman vetäjäksi on nimetty Rauma. Pilotin toteuttamiseen osallistuvat Satakunnasta myös Huittinen, Kankaanpää ja Pohjois- Satakunnan kehittämiskeskus. Pilotilla on kytkentä Vaasan ja Tampereen vetämiin INKA-ohjelmiin Kansallinen perusrahoitus osoitetaan teemojen koordinointiin. Pk-teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn seutupilotin tavoitteena on löytää toimintamallit ja keinot, joilla voidaan turvata teolliset työpaikat jatkossa. Tavoitteena on viennin ja kansainvälistymisen sekä korkeakouluyhteistyön edistäminen Äkilliseen rakennemuutokseen vastaaminen Hallitus nimesi Rauman seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun asti. Tämä on seurausta Rauman STX Finland Oy:n telakan toiminnan lopettamisesta ja siitä johtuvan noin 600 työpaikan menetyksestä sekä UPM:n Rauman paperitehtaan 87 työntekijän irtisanomisesta. Äkillisten rakennemuutosten alueet saavat rahoitusta yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin varatusta määrärahasta sekä työllisyysperusteisesta investointimäärärahasta. Lisäksi apuna ovat EU:n rakennerahastojen varat sekä Finnveran, Tekesin ja Suomen teollisuussijoituksen rahoitusinstrumentit. Rauman telakan erityisosaamista ovat Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeiset rajavartiolaitoksen ja merivoimien alukset sekä jäänmurtajat. Raumalla on meriteollisuudessa propulsio- ja modulointiosaamista ja niiden tuloksena potkurilaiteosaamisen keskittymä. Tavoitteena on saada 9

10 syntymään nyt työnsä menettäneille korvaavia työpaikkoja ja tukea työntekijöitä työllistämis- ja koulutuspalveluilla. Vapautunut työvoima on osaavaa ja kokenutta. Heidän joukossaan on todennäköisesti myös yrittäjyyspotentiaalia. Olemassa olevien työpaikkojen säilyttämisessä ja uusien työpaikkojen synnyttämisessä keskeisiä kehittämishankkeita Rauman alueella ovat Lakarin logistiikka-alue, raskaan teollisuuden teollisuuspuisto Seaside Industry Park Rauma sekä ammatillisen toisen asteen ja korkeakoulutuksen yhteiskampus Euroopan Unionin välineet maakunnan kehittämiseen Eurooppa strategia tukee talouskasvua, joka on entistä älykkäämpää, kestävämpää ja osallistavampaa. Strategiassa keskitytään viiteen haastavaan tavoitteeseen, jotka koskevat työllisyyttä, tutkimusta, koulutusta, köyhyyden vähentämistä sekä ilmasto- ja energiakysymyksiä. EU 2020 strategian yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounioni-strategia, jossa korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Euroopan innovaatiokumppanuuksia (European Innovation Partnerships) sekä älykästä erikoistumista (Smart specialisation). Älykäs erikoistuminen tarkoittaa kunkin maan ja alueen erityisten ominaisuuksien ja varojen tunnistamista, kunkin alueen kilpailuetujen korostamista sekä alueellisten sidosryhmien ja varojen tuomista huippuosaamiseen perustuvan tulevaisuudennäkymän tueksi. Älykkään erikoistumisen strategia on ennakkoehto EU:n rahoitukselle. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla sekä maatalouden ja puhtaan veden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa. Nämä verkostot ovat Satakuntalaisten toimijoiden tukena kun ne haluavat hyödyntää EU:n suoria rahoitusvälineitä ja ohjelmia, kuten Horisontti 2020 ja Itämeri-ohjelma. Rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat Satakunnalle tärkeitä maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitusvälineitä. Niiden kesken pyritään täydentävyyteen ja yhteensovittamiseen. Satakunnassa on yhteen sovitettu maaseutu-, rakennerahasto- ja maakuntaohjelmia pääsääntöisesti Satakunnan ELY:n ja Satakuntaliiton yhteistyönä. Satakunnan maaseutufoorumi on työstänyt maaseudun kehittämisohjelmissa (alueellinen maaseudun kehittämisstrategia ja Leader-ohjelmat) esille nousevia keskeisiä painopisteitä ja teemoja konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi uuteen Satakunnan maakuntaohjelmaan ja arvioinut niiden kautta tavoiteltavien muutosten vaikutuksia. Lisäksi syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana on toteutettu EUohjelmakauden valmisteluun liittyviä tilaisuuksia ja kyselyjä, joiden tuotoksia on mahdollisuuksien mukaan hyödynnetty maakuntaohjelmavalmistelussa. Satakuntalaiset toimijat ovat olleet aktiivisia myös kansainvälisten Central Baltic ja Horisontti ohjelmiin valmistautumisessa Rakennerahastot ja Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia EU:n rakennerahastoja ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Nämä on Suomessa yhdistetty kansalliseksi Kestävää Kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaksi. Euroopan sosiaalirahaston varoilla Suomessa tuetaan nuorisotakuun toteutumista, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä, maahanmuuttajien kotoutumista ja ehkäistään syrjäytymistä. Aluekehitysrahaston varoilla panostetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyyn ja innovaatioihin liittyviin hankkeisiin. Rakennerahastoohjelman aluekehitysrahaston toimintalinjat ovat pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen sekä uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Molemmissa toimintalinjoissa edistetään vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Euroopan sosiaalirahaston kolme toimintalinjaa ovat työllisyys ja 10

11 työvoiman liikkuvuus, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Ohjelman perusrahoituksesta osa käytetään valtakunnallisiin teemoihin, joilla luodaan toimintamalleja ja laaja-alaisia hankkeita, jotka tukevat alueellista toimintaa. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia sisältää kolme painopistettä: ammatillinen ja erikoistunut osaaminen, uudet ratkaisut ja innovaatiot sekä dynaaminen yrittäjyys. Kehitettävät toimialat on ryhmitelty neljään pääluokkaan, jotka ovat elintarvikeketju, metsä & energia, maaseudun yritykset sekä yhteisöt. Kaikkia kehittämistoimia yhdistävät kaksi läpikäyvää teemaa: ympäristön kestävä käyttö sekä yhteistyö. Valtakunnallisen linjauksen mukaan maantieteellisesti maaseuturahaston rahoitus painottuu maaseudulle ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoihin. Satakunnassa rajan ei ole syytä olla tiukka, sillä Satakunta kuuluu Porin ja Rauman keskustaajamia lukuun ottamatta maaseutuohjelman piiriin. Niin ikään myös maaseutumaisilla alueilla on rakennerahastotoiminnan piiriin lukeutuvia kehittämisen tarpeita. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen on keskeinen rahastojen yhteinen tavoite. Maaseutuohjelman kohderyhmänä ovat maaseutualueilla toimivat mikroyritykset, kun taas rakennerahastot voivat rahoittaa pk-yrityksiin kohdistuvia toimia koko Satakunnan alueella. Osaamisen lisäämisessä ESR:n ydinkohderyhmää ovat - pk-yritysten lisäksi - työttömät ja erityisesti nuoret, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen lisääminen on mahdollista rakennerahastoissa esimerkiksi suoraan yrityksiin kohdistuvilla verkostomaisilla koulutushankkeilla. Alkutuotannon kehittäminen keskittyy maaseuturahastoon. ESR:n rooli on keskeinen koulutuksen työelämälähtöisyyden ja elinikäisen oppimisen kehittämisessä, joissa maaseutuohjelman keinot ovat rajalliset. Rakennerahastoissa voidaan maaseuturahastoa laajemmin koota mm. eri oppilaitosten, kehittäjäorganisaatioiden, yrittäjien ja julkisten toimijoiden yhteisiä verkostoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hyvinvointipalveluiden tuottamisessa tapahtuvat muutokset koskettavat koko maakuntaa ja niiden kehittämisessä tehdään tiivistä koordinaatiota eri rahastojen kesken. EAKR:n painopisteenä on koko maakuntaa koskevien edellytysten luonti innovaatioiden kehittämiselle, uusien yritysten syntymiselle ja olemassa olevien pk-yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Keskeistä on myös osaamiskeskittymien ja T&K&I toiminnan tukeminen. Maaseutuohjelmasta voidaan rahoittaa näitä toimia tukevia hankkeita maaseudun mikroyritysten toimintaympäristöjen näkökulmasta. Yhteensovitustyötä tehdään hankekohtaisesti eri rahastojen välillä. Suorissa yritystuissa noudatetaan pääsääntöä, jonka mukaan maaseutualueilla toimivien mikroyritysten kehittämistoimet ohjataan maaseuturahastoon ja EAKR:n kohderyhmänä ovat koko maakunnan alueella toimivat (mikroyrityksiä suuremmat) pk-yritykset. Bioenergia-alaan liittyvän rahoituksen tehokas koordinointi eri rahastojen kesken korostuu tulevalla ohjelmakaudella. Lähtökohtaisesti maaseutuohjelman painopisteenä on puupohjaisen bioenergian käytön ja siihen liittyvän yrittäjyyden edistäminen, kun taas rakennerahastoissa voidaan kehittää laajemmin myös esimerkiksi aurinkoon, tuuleen ja energiatehokkuuteen perustuvaa teknologiaa ja osaamista. Elintarvikeketju on Satakunnan keskeisimpiä toimialoja ja siihen liittyvän kehittämistoiminnan rahoituksen pääpaino on maaseuturahastossa. EAKR:stä rahoitettavia toimia voidaan kuitenkin kohdistaa niihin 11

12 elintarvikeketjun kehittämisen osa-alueisiin, joihin maaseuturahasto ei sääntöjensä vuoksi pysty vastaamaan. Alueellisen maaseudun kehittämisstrategian sekä toimintaryhmien Leader- kehittämisstrategioiden toimeenpanon yhtymäkohdista ja työnjaosta on tehty yhteiset linjaukset. Satakunnan ELY-keskuksen alueella toimii viisi toimintaryhmää: Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry, Joutsenten Reitti ry, Karhuseutu ry, Kehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry sekä Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry Uudet mahdollisuudet: Meri- ja kalatalousrahasto ja Central Baltic ohjelma Satakuntaan ja Vakka-Suomeen on laajapohjaisessa valmistelussa laadittu yhteistä kalatalousohjelmaa, jolla on osallistuttu hakuun EU:n meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalousryhmäksi. Nyt kalatalousryhmiä on Suomessa 8, mutta Satakunnan alueella toimivaa ryhmää ei tällä hetkellä ole. Alueen toimijoilla on kuitenkin vahva tahto yhteisen Satakunnan ja Vakka-Suomen kalatalousryhmän perustamiseksi niin, että katettuna on koko Selkämeren rannikkoalue, lisäksi mukana olisivat alueen merkittävimmät sisävedet (Pyhäjärvi). Tällä hetkellä Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry toimii Vakka-Suomen kalatalousryhmän hallinnoijana. Ohjelmasta rahoitetaan yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja investointeja, kalatalousyrittäjien investointeja, koulutusta ja kehittämistoimia sekä kalastusmatkailun kehittämistoimia. Myös kalakantojen hoito ja parantaminen on mahdollista. Vuodesta 2014 alkaen Satakunta tulee olemaan mukana EU:n rahoittamassa rajat ylittävän yhteistyön Central Baltic -ohjelmassa. Ohjelma-alue kattaa Etelä-Suomen, Viron sekä osia Ruotsista ja Latviasta. Ohjelma on käynnistynyt jo vuonna 2007, mutta vuodesta 2014 ohjelma-alueeseen liitetään mukaan Satakunta ja Pirkanmaa. Central Baltic ohjelmasta voi hakea rahoitusta hankkeille, joissa on mukana partneri vähintään yhdestä toisesta ohjelma-alueen maasta. Ohjelma on tarkoitettu pääasiassa julkisille toimijoille. Ohjelmalle on valittu neljä teemaa: pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen painottaen erityisesti innovaatiota, luonnonvarojen tehokas käyttö ja ympäristön suojelu, liikenne sekä koulutus ja elinikäinen oppiminen. 12

13 3. Toimintaympäristö 3.1. Toimintaympäristön kuvaus Väestö, muuttoliike ja huoltosuhde Satakunnan väkiluku, noin asukasta oli vuodenvaihteessa 2013 kaksi promillea vuotta aiempaa alhaisempi. Muuttoliikkeen osalta väestökehitys on maakunnan mittakaavassa tasapainottunut vuosituhannen vaihteeseen ajoittuneesta voimakkaan muuttotappion leimaamasta ajanjaksosta. Nykyinen pieni vuosikohtainen väkiluvun negatiivinen muutos aiheutuu ensisijaisesti luonnollisen väestönmuutoksen miinusmerkkisyydestä. Ainoastaan Raumalla, Luvialla ja Eurajoella on vielä syntyneisyyden enemmyys. Väkiluvun väheneminen korvautuu osin muuttoliikkeen plus-merkkisellä nettotuloksella, 138 asukasta, mikä koostuu ennätyksellisestä netto maahanmuutosta 506 henkilöä ja maltillisesta tappiosta, 385 henkilöä kotimaisessa muuttoliikkeessä. Maahanmuutto Satakuntaan on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Maahanmuuttajista pääosa on suomalaisia paluumuuttajia ja heistä suurin osa on Ruotsista palaavaa eläkeikäistä väestöä. Vieraskielisten osuus Satakunnan asukkaista on vain 1.8 prosenttia, mikä on Etelä-Pohjanmaan jälkeen alhaisin koko maassa. Noin viisi prosenttia Suomen asukkaista on äidinkielensä perusteella ulkomaalaistaustaista. Tilapäisesti maassa oleskelevaa vierastyövoimaa on Eurajoella eniten suhteessa paikkakunnan tai alueen kokoon koko maankin mittakaavassa. Seutukuntien ja kuntien väliset erot väestön kehityksessä sekä luonnollisen väestömuutoksen että muuttovetovoiman suhteen ovat suuret. Kummankin väestömuutostekijän negatiivinen vaikutus on samansuuntaista ja suhteellisesti voimakkainta Pohjois-Satakunnan kuntien kohdalla. Pori on opiskelijapaikkakuntana kunnista maassamuuttovetovoimaisin ja Rauman seutu suhteellisesti paras maahanmuuttajien vetovoimassa. Rauman seudulla väestön ikärakenne on seutukunnista edullisin ja näin ollen luonnollinen väestömuutos tasapainoisin. Porin seutukunta on nykyisellään ainoa maakunnan kotimaisessa muuttoliikkeessä hieman voittoa saavuttava alue. Lähitulevaisuutta leimaa Tilastokeskuksen viimeisimmän väestö-ennusteen perusteella työikäisen väestön osuuden pieneneminen ja yli 65-vuotiaden osuuden kasvu koko maassa. Satakunnassa on jo nyt maan neljänneksi korkein yli 65-vuotiaiden osuus (22 %). Seitsemän kunnan ikärakenteessa joka neljäs asukas tai useampi on täyttänyt 65-vuotta. Pitkällisen kehityksen tuloksena maakunnan nykyinen ikärakenne on vahvasti vaikuttamassa siihen, että maakunnan asukasluku tulee vähenemään 1-2 promillen vuosittain myönteisistä muuttoliikkeen ennusmerkeistä huolimatta. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeläisten määrän suhdetta työikäiseen väestöön. Nykytasolla jokaista sataa työikäistä kohden maassamme on keskimäärin 54 lasta tai vanhusta. Satakunnassa vastaava lukuarvo on 59. Lähivuosina huoltosuhteen kasvun ennustetaan nopeutuvan, niin myös Satakunnan kohdalla, nykyinen sijoitus maakunnista kolmanneksi heikoimpana tulee säilymään koska ikärakenteen ja luonnollisen väestönmuutoksen suunta ja maakunnan sisäisten alueellisten erojen painoarvo on suuri ja samalla pitkän ajan kehityksen tulosta (Liite 1:1). 13

14 Taloudellinen toimeliaisuus Maakuntien keskinäistä kehitystä voidaan verrata eri tekijöiden kokonaisvaikutusta kuvaavalla suhdanneindikaattorilla, jossa osatekijöinä ovat liikevaihto, työttömyys ja nettomuutto. Parhaiten liikevaihdon kasvun, työttömyyden tason ja muutoksen sekä nettomuuton muutoksen perusteella ovat ajanjaksolla pärjänneet Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Uusimaa. Satakunta oli ajanjaksolla hieman maan keskiarvoa heikommalla puolella. Viimeisen vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut selvä muutos siten, että monet kasvumaakunnat kuten Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat menestyneet heikoimmin. Suhdanneindikaattori kärjessä ovat Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta on parantanut asemaansa 2 pykälää maan keskiarvon yläpuolelle. (TEM -alueosasto, Maakuntien suhdannekehitys elokuu 2013). Yritystoiminnan dynamiikka vaihtelee suuresti suhdanteiden sekä alueiden keskinäisen eroavuuden myötä. Keskeisimpiä kuvaustapoja ovat kasvuyrittäjyyden ja yritysten perustamisaktiivisuuden mittaaminen. Kasvuyrittäjyydelle on olemassa useita mittareita. Yleensä kriteerinä käytetään henkilöstömäärän kasvua. Tällä mittarilla, jossa maltillinenkin kasvu huomioidaan ja mukana ovat alle kolmen työntekijän mikroyritykset Satakunta yltää sijaluvulle kuusi maakuntien keskuudessa. Satakunnassa on väestöosuutta vastaava määrä eli 4,1 % koko maan yrityksistä mutta 3,6 % maan kasvuyrityksistä. Toisen (OECD) mittarin mukaan (yli kolmen henkilön kasvuyritykset/yrityskantaan ) mukaan Satakunta sijoittuu edellistä heikommin Varsinais-Suomen ja Eteläpohjanmaan ohella maakunnista heikoimmalle sijalle. Vuoden 2012 aikana Satakunnassa aloitti uutta yritystä. Suomessa keskimäärin yrityskanta lisääntyi kolme kertaa nopeammin kuin Satakunnassa vastaavien suhteellisten muutosten ollessa 12 % ja 4 % (yrityksistä pl. alkutuotanto). Yritysten perustamisaktiivisuutta mitattaessa tarkastelutapoja on useita mm. yrittäjien osuus työllisistä ja aloittaneiden yritysten määrän suhteutus yrityskantaan. Kummal lakin mittarilla Satakunta sijoittuu kuuden muun maakunnan tapaan mediaanille. Aloittaneet yritykset suhteutettuna työikäiseen väestöön on ajalla Satakunnassa ollut 0.8 prosenttia, Etelä- Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla 0,9 prosenttia. Toimialojen kehittyminen Satakunnan elinkeinoelämän toimialapohja muodostuu jalostussektorin (teollisuus ja rakentaminen) varaan. Teollisten työpaikkojen määrä on vähentynyt rajusti tällä vuosituhannella, mutta Satakunta on säilyttänyt suhteellisen asemansa hyvin. Työpaikkojen määrän oletetaan edelleen vähenevän teollisessa valmistuksessa, mutta selvästi hitaammin kuin edellisen kymmenen vuoden aikana. Työpaikkojen nettomäärä väheni ajanjaksolla noin 5 000:lla sisältäen sosiaali- ja terveysalan noin tuhannen työpaikan kasvun. Kuitenkin usealla teollisella toimialalla, liike-elämän palvelualalla, hoivapalveluissa ja erityisesti matkailualalla on nähtävillä orastavaa ja selvääkin henkilöstökysynnän kasvua. Sosiaali- ja terveysalan työpaikkakysynnän lisäys näyttäisi olevan sen verran voimakas, että on perusteltua asettaa ohjelmakaudelle tavoitteeksi työpaikkojen määrän säilyminen Satakunnassa nykyisellään (n ). 14

15 30000 Maat. Metsät.Kalat. (A) Teollisuus, energia (B,C,D,E) Rakentaminen (F) Kauppa, Majoitus,, G,I Kuljetus, tietol. ym (H,J) Rah. yms. palv. Ja tekniset palv..(.k,l,m,n) Julk. hall, koulutus (O,P) Sote (Q) 5000 Taihe, viihde, virkistys R Muut Palv. (S) Kuva 3. Työpaikkatarjonnan muutos , toimialaryhmittelyllä (10) Satakunnassa on maan keskiarvoa vähemmän julkisen sektorin työpaikkoja, mikä ilmenee aluetuoteluvun julkisen sektorin osuutena arvonlisäyksestä yht. kaikki toimialat: Koko maa 19,8 % ja Satakunta 18,8 %. Taloudellisen suorituskyvyn mittarilla bkt asukasta kohden (indeksi: Koko maa =100 Satakunta = 92) Satakunta kuuluu toiseksi heikoimpaan kvartaaliin maakuntien joukossa viimeisimpien tilastojen valossa. Muun muassa ETLA :n ennusteen mukaan bkt: n muutoksesta vuosille Satakunta nousisi toiseksi parhaimpaan kvartaaliin yli 3 % :n kasvuennusteella. Alueellinen vaihtelu aluetuoteluvuissa maamme seutukuntien kesken on verrattain suurta (taulukko 1). Satakunnan seutukuntien keskinäinen järjestys on säilynyt samankaltaisena pitkään. Taulukko 1. Aluetuoteluku seutukunnittain BKT /Asukas, euroa 2010 Suhdeluku koko maahan nähden Rauman seutukunta Porin seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Satakunta Koko maa

16 Satakunnan aluetuoteluvuissa painottuu Porin ja Rauman seudun tuotannosta viennin korkea osuus. Vienti on suuryritysten varassa. Viennin arvo kokonaistuotannonarvosta on Suomessa 40 % ja Satakunnassa 60 %. Kuntien talouden mittareilla Satakunta sijoittuu maakunnista usealla mittarilla aivan kärkisijoille, mm. lainakanta asukasta kohden vuonna 2012 oli maan alhaisin. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 talouden tasapainoa arvioivalla mittarilla koko maan keskimääräinen vuosikate / asukas pieneni jyrkästi 384 /asukas lukuun 249 e/asukas. Satakunnan kuntien vastaava lukuarvo heikkeni vain lukuarvosta 294 /asukas lukuarvoon 239 / asukas säilyen tällä mittarilla maan keskiarvon tuntumassa. Satakunnassa kuntien väliset eroavuudet ovat erittäin suuret, muun muassa verotulotulokertymällään Eurajoki ja Lavia edustavat maan mittakaavassa kuntien keskinäisiä ääripäitä. Työvoiman kysyntä/ tarjonta, työllisyys Satakunnan työllisyysaste on ollut pitkään verrattain hyvä. Satakunnan hyvä työllisyysaste ilmenee erityisesti yli 50 vuotiaiden korkealla osuudella työllisestä työvoimasta. Työllisyysaste (16-64v.) vuonna 2012 oli koko maassa 69,0 % ja Satakunnassa 67,8 %. Satakunnan työttömyysaste on vuodesta 2005 lähtien, vuotta 2010 lukuun ottamatta, pysytellyt koko maan keskimääräistä tasoa suotuisampana (Kuva 4). Vuonna 2011 työttömyysaste oli ennätyksellisen alhainen pysytellen vielä viime vuoden aikana maan keskimääräistä alhaisemmalla tasolla (koko maa 7,7% ja Satakunta 7,4%). Kuluvan vuoden loppua kohden työttömyysaste näyttäisi asettuvan koko maan keskiarvoon Koko maa Satakunta 2 0 Kuva 4. Satakunta ja koko maa: työttömyysaste Työttömien työnhakijoiden osuus seutukuntien työvoimasta oli vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla seuraavanlainen: Pohjois-Satakunta 10,3%, Porin seutukunta 12,6%, Rauman seutukunta 9,7 %. 16

17 3.1.3 Osaamisalat ja koulutustaso Maakunnan osaamisalat, joista Satakunnasta löytyy erityistä tietotaitoa, liittyvät meriteknologiaan, energiantuotantoon, kemialliseen metsäteollisuuteen sekä elintarviketeollisuuteen. Tekstiili- ja vaatetusalan valmistuksessa älyvaatteet edustavat erityisosaamista. Teknologiateollisuuden monipuolisista korkean teknologian tuotteista useat ovat ainutlaatuista tuotekehittelyn tulosta (esim. värimetallit, magneettiteknologiat, hanat ja erilaiset prosessiteknologiat). Satakunnan uudistuvat alat kytkeytyvät olemassa olevaan osaamiseen: tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologioihin (mm. aurinko-energia, polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), ICT- sekä hyvinvointiteknologiaan (mm. living lab-konseptit). Satakunnan teollisuusvisiossa jalostussektori on jaoteltu seuraaviin kategorioihin: Teollisuuden teknologiat ja palvelut (ICT, automaatio ja mittaus, teolliset asiantuntijapalvelut, suunnittelupalvelut, projektinhallintapalvelut, KIBS (Knowledge Intensive Business Services), logistiikka, media ja viestintä), Rakennusteollisuus (talotekniikka, rakentaminen, talo- ja infrarakentaminen, teräsrakentaminen) Elintarvike- ja pakkausteollisuus (jalostus, jatkojalostus, ruoka- ja juomateollisuus, rehuteollisuus) Luonnonvaroja hyödyntävä prosessiteollisuus (metsä- ja kaivosteollisuus, energiantuotanto, metallinjalostus, kemia), Cleantech-teollisuus: (energiatehokkuus, puhtaat prosessit, biotalous ja uusiutuva energia, vesitalous, jätehuolto ja kierrätys, vihreä rakentaminen) sekä Teknologiateollisuus (konepajat, telakat, meriteknologia). Toimintaympäristönä Satakunta on maan teollistunein alue mitattuna jalostussektorin osuudella alueen bkt:sta (Kuva 5). Teollisten työpaikkojen osuudellaan Satakunta on kolmannella sijalla Pohjanmaan ja Etelä- Karjalan jälkeen. Myös esim. vientiosuus ja alkutuotannon työlliset asettuvat profiilissa koko maata paremmalle tasolle. Julkisen tutkimusrahoituksen taso sen sijaan on jo pitkään ollut heikko. Satakunnassa TKI investoinnit ovat suurelta osin yksityisen yritysrahoituksen varassa. Liitteessä 1:2 on kuvattu seutukuntien kilpailukyky erityisesti innovatiivisuuden osalta. Julkinen tutkimusrahoitus Aloittaneet yritykset Majoitus- ja ravitsemustoiminnan henkilöstö Teollisuuden jalostusarvo Teollisuuden henkilöstö Vienti Alkutuotannon työlliset Satakunta Koko maa Palveluiden työlliset Pitkäaikaistyöttömät BKT Kuva 5. Satakunnan profiili valituilla muuttujilla 17

18 Satakuntalainen osaaminen linkittyy vahvasti myös ruoka- ja vesiosaamiseen, asumiseen ja turvallisuuteen, lähivaikuttamiseen ja yhteisten asioiden hoitoon, palvelujen tuotantoon, yrittäjyyden edistämiseen, kasvatus- ja koulutusjärjestelmään sekä kansainvälisyyteen. Näissä osaamiskokonaisuuksissa painottuvat erityisesti turvallisuus- ja verkosto-osaaminen (esim. tulvariskienhallinta, ydinvoima-alan turvallisuuskulttuuri, siviilikriisinhallinta, vesienhoidon yhteistyö, koulutussektorin yhteistyö, lähiruokatoimijoiden yhteistyö). Maakunnan toimijoilla on myös vahvaa projektihallinnan osaamista. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa merkittävästi maan keskiarvoa alempi (koko maa 7,8 Satakunta 4,5). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Satakunnassa on puolestaan koko maan vastaavaa osuutta korkeampi. Koulutustaso ei ole kasvanut aivan samaan tahtiin kuin koko maassa. Kun tarkastellaan vuotiaita, on heidän kohdallaan alemman korkeakoulu-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus sama kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 2. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä % Satakunta Koko maa Keski-aste 41,2 39,5 Alin korkea-aste 10,5 10,4 Alempi kk aste 8,0 9,2 Ylempi kk-aste 4,5 7,8 Tutkija-aste 0,3 0,8 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 35,5 32, Elinympäristön laatu ja aluerakenne Satakunta on asukkailleen terveellinen ja viihtyisä elin- ja toimintaympäristö, jossa on vankka kaupunkirakenne ja laaja maaseutumaisten asuinympäristöjen kirjo. Satakunnassa on noin 220 toiminnallista kylää. Satakunnan ympäristön tila ja elinympäristön laatu kokonaisuudessaan on vesien tilaa lukuun ottamatta suhteellisen hyvä ja alueella on hyvät edellytykset hyvinvoinnin ja elinkeinojen kehittämiselle. (Liite 1:3) Satakunnan aluerakenteen ja saavutettavuuden perustekijät ovat maakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla, hyödynnettävissä olevat meri- ja lentoyhteydet muuhun Eurooppaan, suurten vesistöjen jokilaaksot taajamineen sekä monipuolinen maaliikennejärjestelmä. Keskeisen osan liikenneverkosta muodostavat rannikon kaupunkien sekä niiden suurten satamien ja sisämaan väliset tavara- ja henkilöliikenteen kuljetusketjut. Aluerakenteen keskusverkon muodostavat palveluja tarjoavat kaupungit ja muut seudulliset keskukset, joiden välillä on toiminnallisesti yhtenäinen vuorovaikutus ja saavutettavuuden turvaavat liikenneyhteydet. Liitteessä 1:4 on esitetty aluetypologiasta karttakuva, jossa Satakunta on kuvattu Suomen uudessa alueluokituksessa. Luokitus perustuu asukastiheyteen ja asuinpaikkojen välisiin etäisyyksiin. Kuvatekstissä on esitetty väkiluvut ja työpaikat sekä vastaavat kunkin luokan osuudet koko maan keskimääräisistä lukuarvoista. Satakunnan alueesta suurin osa kuuluu luokkaan ydinmaaseutu ja myös aluetyypit kaupungin kehysalue ja kaupungin läheinen maaseutu ovat yliedustetumpia kuin mitä maakunnan väestöosuus edellyttäisi. Huomion arvoista on, että kullakin näistä aluetyypeistä Satakunnassa on väestöosuutta vastaava työpaikkamäärä. Ulompi kaupunkialue ja kaupungin kehysalue taas ovat tyypiltään asuinalueita, joista pendelöidään kaupunkialueiden työpaikkoihin. 18

19 3.2. Keskeiset kansainväliset yhteydet sekä yhteistyökumppanuudet Verkostoituminen Euroopassa ja Kiina-yhteistyö West Finland European Office (WFEO) eli Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto on neljän maakunnan liiton yhteinen toimipiste Brysselissä: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Satakunta. Toimiston henkilökunta auttaa hankerahoitusten etsimisessä, yhteistyöpartnereiden haussa ja EU-tiedon hankkimisessa. Toimisto avustaa Satakuntaliittoa EU:n innovaatiokumppanuuksissa sekä edustaa Länsi- Suomea myös ERRIN verkostossa. Satakuntaliitto on mukana maatalouden ja puhtaan veden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa, joka tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa- ja elintarviketaloudessa. Intressinä on saada Satakunnan toimijoille uusia mahdollisuuksia tulevalla ohjelmakaudella. Verkoston tärkeimmät rahoitusinstrumentit tulevat olemaan Euroopan aluekehitysrahasto sekä Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma. ERRIN- verkosto (European Regions for Research and Innovation Network) on lähes sadan aluetoimiston aktiivinen verkosto, joka pyrkii vaikuttamaan EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkoihin alueiden näkökulmasta. Mm. Raumalla sijaitseva Vesi-instituutti Wander on mukana verkoston vesiasioiden työryhmässä. Satakuntaliitto on mukana S3 Platformilla, joka on Euroopan komission perustama älykkään erikoistumisen foorumi. Foorumi tarjoaa koulutusta ja tukea kansallisten ja alueellisten strategioiden vertaisarviointiin. Älykkään erikoistumisen strategia on ennakkoehto EU rahoitukselle. ( Itämeren valtioiden alueiden yhteistyöelin BSSSC (Baltic Sea States Subregional Co-Operation) keskittyy aluekehityksen, elämänlaadun, koulutuksen ja nuorison, talouden, turismin, ympäristön sekä sosiaalipuolen kehittämiskysymyksiin. Toiminta edesauttaa satakuntalaisten toimijoiden partneriksi pääsyä esimerkiksi Central Baltic- ja Itämeri -ohjelmien hankkeisiin. Satakuntaliitto on myös Euroopan alueiden järjestön - Assembly of European Regions (AER)- jäsen. Kuluneiden EU-ohjelmakausien aikana satakuntalaisille toimijoille on syntynyt yhteistyöverkostoja ympäri Eurooppaa ja sen varaan on jatkossa hyvä rakentaa. Muun muassa satakuntalaiset toimintaryhmät ovat kahden viimeisen vuosikymmenen aikana rakentaneet moninaisia yhteistyösuhteita Eurooppaan, ja edistäneet alueensa yhdistysten ja yritysten kansainvälisiä suhteita. Useissa kouluissa eri asteilla on vilkasta kansainvälistä yhteistyötä eri puolille Eurooppaa. Kehittäjä-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä hanke- ja muuta kansainvälistä yhteistyötä tulee edelleen rohkaista. Satakunnalla on Viron Harjumaan (Tallinnan alue) ja Viljandin maakuntien kanssa laaja-alainen yhteistyösopimus. Lähes kaikilla satakuntalaisilla kunnilla on ystävyyskaupunki tai kaupunkeja useimmiten Virossa ja Pohjoismaissa. Etenkin Pohjoismaihin suhteet ovat useimmiten hiipuneet, Viron suunta on aktiivisempi. Yhteistyö on kulttuuri- ja nuorisopainotteista, mutta myös yrittäjiä on osallistettu. Valmiuksia erityisesti yritysyhteistyön vahvistamiseen ystävyyskaupunkien välillä on useammassa kunnassa. Satakunnalla on yhteistyösopimus vuodesta 2008 kiinalaisen Changzhoun kaupungin kanssa. Alueen vahvuuksina ovat mm. uusiutuvat energialähteet ja juomaveteen keskittyvä tutkimus ja hankkeet. Kiinassa toimiminen edellyttää aktiivista verkoston rakentamista pitkällä aikajänteellä sekä virallisia sopimussuhteita. Yhteistyösopimuksen käytännön toteuttajana on Prizztech Oy. Satakuntalaisilla yrityksillä on käytössä yhteyshenkilö, joka toteuttaa Changzhoussa käytännön toimenpiteitä (mm. yrityskäynnit). 19

20 Länsi-Suomen maakuntien yhteistyö ja yhteistoiminta-alue Länsi-Suomen maakunnat; Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa tekevät yhteistyötä Euroopan aluekehitysrahaston hallinnoinnissa. Maakuntien liittojen henkilöstö ja luottamushenkilöt pitävät yhteisseminaareja ja toimintapäiviä. Länsi-Suomi tekee myös yhteistyötä edunvalvonnassa. Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat alueiden kehittämislain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueella tarvittavat päätökset tehdään kummassakin maakunnassa yhtäpitävästi. Perinteisesti maakuntia ovat yhdistäneet huoli Selkämeren ja Saaristomeren ja sitä kautta koko Itämeren tilasta sekä maakuntia yhdistävän valtatie kahdeksan kunto ja riittämättömyys alueen tarpeisiin. Muita yhteisiä kehittämisalueita ovat viime vuosina olleet muun muassa ympäristöohjelma ja lounaisrannikkoyhteistyö (LOURA) Varsinais-Suomen ELY-keskus päivittää Lounais-Suomen ympäristöohjelmaa vuoden 2013 aikana. Ympäristöohjelman haasteet ovat ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, luonnon monimuotoisuus, vesien tila, luonnonvarojen käyttö, kulttuuriympäristön arvostus sekä kestävä kulutus ja tuotanto. Ympäristöohjelmassa (luonnos) on nostettu esiin viisi kehittämisen kokonaisuutta, joilla haasteisiin vastataan: 1) Kestävät valinnat käyttöön, 2) Luonto- ja kulttuuriympäristö hyvinvointia parantamaan, 3) Lähivedet hyvään kuntoon, 4) Ruokalautanen ympäristövaikuttajana sekä 5) Ekotehokas energia alueen vahvuudeksi. Ympäristöohjelman toimenpiteet ovat yhteensopivia myös Satakunnassa EU-ohjelmien ja maakuntaohjelman valmisteluprosesseissa nousseiden asioiden kanssa. Esimerkiksi Selkämeren kuormituksen vähentäminen, energiaosaaminen ja ruoka ovat Satakunnassa keskeisiä kehittämisen teemoja. Lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) tekevät lounaisrannikon kaupungit Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jolla tavoitellaan enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta kuin erikseen toimimalla. Yhteistyön päämääränä on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Yhteistyön lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia, matkailu ja invest in toiminta. 20