Satakunnan maakuntaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017"

Transkriptio

1 Satakuntaliitto Satakunnan maakuntaohjelma Kannustavaa yhteisöllisyyttä - Puhdasta elinvoimaa - Ihmislähtöisiä ratkaisuja LUONNOS

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Maakuntaohjelman lähtökohdat Maakunnan tahtotila Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja luo suuntaviivat maakuntaohjelmalle Kunnat painottavat elinkeinoelämää palvelevaa infraa, tukia ja koulutusta Kansalliset välineet maakunnan kehittämiseen Kaupunkipolitiikka Äkilliseen rakennemuutokseen vastaaminen Euroopan Unionin välineet maakunnan kehittämiseen Rakennerahastot ja Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia Uudet mahdollisuudet: Meri- ja kalatalousrahasto ja Central Baltic ohjelma Toimintaympäristö Toimintaympäristön kuvaus Väestö, muuttoliike ja huoltosuhde Taloudellinen toimeliaisuus Osaamisalat ja koulutustaso Elinympäristön laatu ja aluerakenne Keskeiset kansainväliset yhteydet sekä yhteistyökumppanuudet Verkostoituminen Euroopassa ja Kiina-yhteistyö Länsi-Suomen maakuntien yhteistyö ja yhteistoiminta-alue Yhteenveto - Satakunnan kehittämisen voimavarat ja rajoitteet Kehittämisen toimintalinjat Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Painopiste 1 - Yritystoiminnan houkuttelevuus ja yrittäjänä menestyminen Painopiste 2 - Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa Painopiste 3 - Teollisuus Satakunnan selkärankana ja uudistumisen katalyyttinä Painopiste 4 Vahva elintarvikeketju Painopiste 5 Selkämeri Satakunnan luonnontilan peilinä Painopiste 6 - Satakunnan vetovoima elinvoiman vahvistajana

3 4.3. Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Painopiste 7 - Uudet palveluratkaisut ja arjen turvallisuus Painopiste 8 - Hyvät liikenneyhteydet ja toimiva logistiikka Maakuntaohjelman seuranta ja toteutus Vaikutusten arviointi Liitteet Liite 1 Aluekehityksen seurantamittarit Liite 2 Edunvalvonnan kärkihankkeet Liite 3 Satakunnan maakuntaohjelman ympäristöselostus

4 1. Johdanto Satakunnan maakuntasuunnitelmassa asetettu tavoitetila on Hyvä elämä Satakunnassa Tätä kohti kuljetaan kolmen teeman kautta; kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa asiaa lähestytään neljän vuoden tähtäimellä, näkökulmana on Satakunnan kilpailukyky ja elinvoima. Satakunnan kehittämisessä kyse on lopulta hyvin arkisista asioista; 1) Kannustavaa yhteisöllisyyttä; satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä 2) Puhdasta elinvoimaa; Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen teollisuus ja vahva elintarvikeketju menestyvät ja maakunnassa on vetovoimatekijöitä, kuten puhdas ympäristö ja laadukas korkeakoulutus 3) Ihmislähtöisiä ratkaisuja; Satakunnassa on turvallista asua ja liikenneyhteydet toimivat Maakuntaohjelma ei ole valmis toimenpidelistaus seuraavalle neljälle vuodelle vaan se nostaa esiin maakunnan kannalta keskeiset painopisteet ja kehittämisen kohteet. Erityisesti hanketoiminnassa satakuntalaisille kehittäjille on annettava tilaa kokeilla ja pilotoida, myös ottaa riskejä. Valtion ja aluehallinnon odotetaan tukevan ja edistävän aluelähtöistä kehittämistä. Kehittämisen ohjenuorana on oltava edellytysten luominen, ei rajoittaminen. Ohjelmassa kuvataan maakunnan tahtotila ja lähtökohdat, keskeiset toteuttamisen välineet, toimintaympäristö, tärkeimmät kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet sekä näistä johdetut kehittämisen vahvuudet ja rajoitteet. Kehittämisen toimintalinjojen jälkeen arvioidaan niiden vaikutuksia. Kehittämistoimia toteutetaan monirahastoisesti, rahoitusmahdollisuuksia on nostettu esiin painopisteiden yhteydessä. Maakuntaohjelmaa on laadittu samanaikaisesti uuden EU-ohjelmakauden ja kansallisen ohjelmakauden valmistelun kanssa. Edelleen valmistelutyö ja lopulliset rahoitusratkaisut ovat kesken. Maakuntaohjelmaa täsmennetään joka toinen vuosi laadittavilla maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmilla. 4

5 2. Maakuntaohjelman lähtökohdat Maakuntaohjelma on osa maakunnan suunnittelujärjestelmää (kuva 1). Satakunnan maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelman Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan 2035 teemoihin kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut. Maankäyttö- ja rakennuslaki Alueiden kehittämislaki Valtakunnalliset alueiden käyttö tavoitteet MAAKUNTAKAAVA KUNTIEN KAAVOITUS JA VIRANOMAISPÄÄTÖKSET MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Valtakunnalliset alueiden kehittämis tavoitteet, hallinnonaloittaiset suunnitelmat ja ohjelmat EU-ohjelmat Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntaohjelmassa keskitytään seuraavaan neljään vuoteen, ja sen aikana toteutettaviin kehittämiskokonaisuuksiin, joihin voidaan yleisellä tasolla liittää raha ja muut resurssit. Maakuntaohjelmassa on myös pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden toteutukseen vaikutetaan konkreettisesti jo nyt, muun muassa saavutettavuus ja vesien tila. Ohjelmaa käytetään viestintävälineenä valtion suuntaan, maakunnassa rahoitusta ja muita sektoristrategioita ja ohjelmia ohjaavana asiakirjana sekä muun muassa hankesuunnittelun tukena. Joka toinen vuosi laadittava maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja EU:n rahoitusta kohdennetaan. Maakuntaohjelman ajoituksella rinnan EU-ohjelmakauden valmistelun kanssa tuetaan kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittamista. Maakuntatasolla EU-rahastojen ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä, jolla on vastuu alueen kehittämistoimien koordinoinnista. Maakunnallisessa päätösvallassa olevan rahan määrä supistuu erityisesti rakennerahastojen osalta huomattavasti, mikä kannustaa käyttämään sitä entistä harkitummin. Toisaalta sekä kansallisesti että EU-tasolla on rahoitusvälineitä hyvin erilaisiin tarkoituksiin, ja valmiudet ja osaaminen näiden välineiden hyödyntämiseen Satakunnassa on kasvamassa. 5

6 Maakuntaohjelmaa sanotaan ohjelmien ohjelmaksi, mikä tarkoittaa, että sen pitäisi antaa melko kattava kuva maakunnassa tapahtuvasta kehittämisestä laajalla otteella. Toisaalta nykyisten ohjelmien arviointi, osin kansallinen ohjaus, rahoituksen väheneminen ja EU:n älykkään erikoistumisen lähtökohta suosittavat kaventamaan ja fokusoimaan sisältöä. Edellisten ohjelmien arvioinnin mukaan ohjelmalla edistetään erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteita. Satakunnassa edellisen maakuntaohjelman koettiin onnistuneen liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvissä teemoissa ja edunvalvonnassa. Myös yrittäjyys ja energiasektorin kehittäminen nähtiin keskimääräistä onnistuneempina. Osaaminen, tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä liikenne ovat teemoja, joihin maakuntaohjelma voi tuoda sekä sisällöllistä särmää että edunvalvonnallista pontta. Sen sijaan kunnalliseen palvelutuotantoon, hyvinvointi- ja terveyssektoreihin maakuntaohjelmat eivät arvioinnin mukaan pysty vaikuttamaan, vaikka teemat ovatkin ehdottoman tärkeitä maakunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta. Satakuntaliiton sidosryhmät (kuva 2) ovat aktiivisesti osallistuneet kevään 2013 aikana erilaisiin työpajoihin ja tilaisuuksiin, joissa on työstetty maakuntaohjelmaa tai EU-ohjelmia. Kehittämistahto maakunnassa on vahva ja myös EU-hankkeiden toteuttamisesta ollaan niiden hallinnollisista haasteista huolimatta kiinnostuneita. Yleisöllä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteitään ja ehdotuksiaan koko valmisteluprosessin ajan ohjelman verkkosivun (satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma) kautta. VALTIO lainsäädäntö, ohjaus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, toimeenpano KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISYHTEISÖT osaaminen toimeenpano KUNNAT omistajaohjaus toimeenpano rahoitus MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNTALIITTO EUROOPAN UNIONI rahoitusohjelmat politiikkaohjaus SOSIAALIPARTNERIT, YRITYKSET; 3.SEKTORI osaaminen toimeenpano yleisöpalaute Kuva 2. Maakuntaohjelman toimijat 6

7 2.1. Maakunnan tahtotila Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja luo suuntaviivat maakuntaohjelmalle Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2012 Satakunnan maakuntasuunnitelman Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan Siinä määritettiin satakuntalaisten tahtotila tulevaisuudestaan laajan kansalaisosallistamisen kautta. Suunnitelma valmisteltiin kymmenen eri taustatoimenpiteen pohjalta, joissa oli huomioitu asiantuntijoiden lisäksi mm. lasten ja nuorten näkemyksiä Satakunnan tulevaisuudesta. Suunnitelmaan vaikutti lopulta noin 2000 satakuntalaista. Tulevaisuuskäsikirjan tavoitteet ja arvopohja ovat nousseet toisaalta jo olemassa olevista vahvuuksista ja toisaalta sellaisista asioista, joita satakuntalaisten mielestä tulisi parantaa ja kehittää. Tulevaisuuskäsikirja tavoittelee hyvää elämää Satakunnassa vuonna 2035 kolmen avainteeman kautta: kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Kannustavalla yhteisöllisyydellä tarkoitetaan yrittäjähenkisyyttä, myönteisyyttä, avointa kansainvälisyyttä ja vastuunkantoa itsestä ja toisista. Puhdas elinvoima tavoittelee elinkeinoelämän ja ennen kaikkea teollisuuden ympäristöteknologiaan nojaavaa menestystä, mikä varmistaa satakuntalaisille työtä ja toimeentuloa jatkossakin. Puhdas satakuntalainen luonto, ruoka, vesi ja energia ovat paitsi teollisuuden ja uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen merkittävä lähde, myös satakuntalaisten ihmisten etuoikeus. Ihmislähtöisillä ratkaisuilla viitataan nimensä mukaisesti palvelujen, asumisen, liikkumisen ja turvallisuuden parantamiseen ensisijaisesti ihmisten tarpeiden ja valintojen pohjalta. Tähän tarvitaan myös uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja sekä teknologian sovelluksia ja käyttöönottoa Kunnat painottavat elinkeinoelämää palvelevaa infraa, tukia ja koulutusta Satakuntaliitto toteutti osana maakuntaohjelman valmistelua kuntakierroksen. Liitto kävi jokaisessa jäsenkunnassaan ja tapasi johtavia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Kuntien mielestä maakunnan kehittämisen lähtökohtana tulee olla kuntien tarpeet ja näkökulma, ei valtion näkökulma. Selvityksiä ja suunnitelmia laadittaessa keskeisenä pitäisi kuntien mielestä olla edellytysten luominen, ei rajoittaminen. Satakunnan kunnat näkevät maakunnan kannalta tulevien vuosien tärkeimpinä edunvalvonnan ja kehittämisen kohteina elinkeinoelämää palvelevan infrastruktuurin kuten liikenne- ja tietoliikenneyhteydet eri muodoissaan, kaavoituksen, avainalojen koulutuksen ja tutkimuksen sekä tuet yritystoiminnalle. Liikenne kaikilta osin on kunnille keskeinen kehittämisen kohde. Parannus- ja kehittämiskohteita on niin tie-, raide- ja lentoliikenteessä kuin kevyen ja joukkoliikenteen osallakin. Yliopistokeskuksen ja ammatillisen koulutuksen merkitys on maakunnassa huomattava, ja niiden toimintaedellytykset ja rooli alueellisessa kehittämisessä on kuntien mielestä turvattava. Työvoimapula on kasvava ongelma useammallakin alalla. Näiden alojen osaajien koulutukseen ja maakunnan vetovoimaisuuteen rekrytoinneissa on panostettava. Toimialoina kasvavien ruoantuotannon sekä luonto- ja kalastusmatkailun toimintaedellytyksiä on kehitettävä ja tunnettuutta lisättävä. Tuulivoimatuotanto tulee saada tehokkaammin suunnitelmista toteutukseen. Vesihuolto- ja vesienhoitohankkeisiin tarvitaan rahoitusta. Satakuntalaisten kuntien mielestä kehittämisresurssit tulisi käyttää pitempiaikaisesti vaikuttaviin kohteisiin. Maakunnalle on turvattava riittävät kehittämismäärärahat ja päätösvalta niiden kohdentamisessa alueen tarpeiden mukaisesti. Maakunnan kaikkien alueiden kehittämiseen on oltava mahdollisuudet keskuskaupunkipolitiikan ohella. Maakunnan vahvuuksia ja huippuosaamista on tuotava entistä 7

8 aktiivisemmin esille sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteyksissä. Kuntien mielestä toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä on edistettävä entisestään. Satakuntaliitolla on jäsenkuntiensa lisäksi useita sidosryhmiä ja kehittämiskumppaneita, joiden asiantuntemus on tärkeä osa maakuntaohjelman valmistelua. Kehittämishankkeista, osaamisesta, kokemuksista ja tarpeista on keskusteltu erilaisissa työpajoissa erityisesti keväällä Satakuntalaista osaamista ja kehittämispotentiaalia on noussut esiin liittyen esimerkiksi ympäristö- ja energiateknologiaan, ruokaan ja veteen, asumiseen ja turvallisuuteen, lähivaikuttamiseen, palvelujen tuotantoon, yrittäjyyden edistämiseen, kasvatus- ja koulutusjärjestelmään sekä kansainvälisyyteen. Nämä asiantuntijatyöpajojen tulokset ovat osaltaan olleet pohjana maakuntaohjelman painopistevalinnoille. Aiempien ohjelmakausien aikana maakunnassa tehtyä kehittämistyötä onkin edelleen jatkettava. Niukkenevat resurssit kannustavat yhä tiiviimpään yhteistyöhön toimijoiden välillä. Kansainvälisten kumppanuuksien kautta etsitään uusia mahdollisuuksia kehittämistyön toteuttamiselle Kansalliset välineet maakunnan kehittämiseen Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet on laadittu vuosille , ja seuraavien laadinta käynnistyy uusien maakuntaohjelmien voimassa ollessa. Näihin tavoitteisiin perustuvat ministeriöiden omat aluestrategiat sekä kaupunki- maaseutu- ja saaristopoliittiset linjaukset. Uudet maakuntaohjelmat ovat osa tausta-aineistoa seuraavan hallituksen aluekehittämisen linjauksiin. Voimassa olevat alueiden kehittämistavoitteet on kiteytetty kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, 2. Edistetään väestön hyvinvointia ja 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne. Alueiden kehittämistavoitteista Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja painottaa vahvimmin koko maakunnan elinvoimaa, sen asukkaiden hyvinvointia ja hyvää, puhdasta elinympäristöä. Hallituksen aluekehittämisen tavoitepäätöksen erityiskysymyksistä Satakuntaa koskee äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen telakka- ja meriteollisuuden kautta. Nämä näkyvät myös käsillä olevassa maakuntaohjelmassa. Valtion aluehallintoviranomaisten tulee edistää maakuntaohjelman toteuttamista. Maakunnassa keskeisin valtiota edustava aluekehittämisen toimija on Satakunnan ELY-keskus. Se hoitaa Satakunnassa E- vastuualueen eli elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä sekä hallinnoi ja toteuttaa EU:n maaseutuohjelman alueellista kehittämisstrategiaa. Myös Varsinais-Suomen ja Keski- Suomen ELY:t voivat vaikuttaa Satakunnan aluekehitykseen. Länsi-Suomen alueella tullaan Elyjen osalta rakennerahastohankkeiden hallinnointi keskittämään Keski-Suomen ELYyn. Varsinais-Suomen ELYkeskuksen toimivaltaan kuuluvat Satakunnan liikenne- ja ympäristöasiat sekä kalatalousasiat ja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja turvapaikan hakijoiden vastaanottoon liittyvät yhteensovitus- ja suunnittelutehtävät. Asiakaspalvelun ja aluekehityksen tuloksellisuuden näkökulmasta olisi selkeintä, että Satakunnassa toimisi täyden palvelun ELY, joka hallinnoisi myös rakennerahastovaroja. Toistaiseksi Lounais-Suomen aluehallintoviraston (AVIn) rooli on jäänyt vähäiseksi aluekehittämisen näkökulmasta. Tässä maakuntaohjelmassa on kuitenkin painopisteitä, jotka osaltaan kuuluvat AVIen toimivaltaan. Lisäksi valtion aluehallinnolle kuuluvia opetus- ja kulttuuritoimen tehtäviä tullaan siirtämään aluehallintovirastoille. Siirrettäviä tehtäviä ovat nykyisin Varsinais-Suomen Elyssä hoidettavat kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät sekä oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät. AVIt hoitavat myös 8

9 vanhuspalvelulain toteuttamiseen liittyviä seuranta- ja valvontatehtäviä. Yhteys AVIin tulevalla ohjelmakaudella tiivistynee Kaupunkipolitiikka Kansallisessa aluekehittämisessä hallitus on painottanut kaupunkipolitiikkaa, mikä Satakunnassa on konkretisoitunut Porin kaupunkiseudun kasvusopimuksen, Innovatiiviset kaupunkiseudut ohjelman ja Rauman vetämän pk-teollisuuden seutukaupunkipilotin valmisteluun. Satakunta onnistui arvioiden mukaan hyvin osaamiskeskusohjelmassa (OSKE), joka päättyi vuoden 2013 lopussa. OSKE-ohjelmaa seuraa vuoden 2014 alusta suurten kaupunkiseutujen kasvusopimusmenettely ja INKA- Innovatiiviset kaupunkiseudut ohjelma. Porin kaupunkiseudun ja koko Satakunnan myönteisen kehityksen jatkumiselle on tärkeää, että Porin kaupunkiseutu pääsi mukaan uuteen kaupunkien kasvusopimusmenettelyyn ja INKA-ohjelmaan. Innovatiivisen kaupunkiseudut ohjelmassa Pori on kumppani Vaasan koordinoimassa Kestävät energiaratkaisut kokonaisuudessa. Pori suuntautuu kehittämis-, osaamis- ja koulutusympäristöjen vahvistamiseen energiaratkaisujen ja teollisuuden innovaatiokeskittymänä. Työ- ja elinkeinoministeriö suuntaa ohjelman toteutukseen kansallista ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Kasvusopimukseen ei ohjata suoraa rahoitusta, mutta se vaikuttaa välillisesti valtion satsauksiin alueella ja menettely on keskeinen edunvalvonnan väline. Kasvusopimukseen sisältyvät INKA ohjelman energia- ja teollisuusratkaisujen lisäksi korkeakoulujen toimintaedellytysten kehittäminen, Living Lab mallin laajentaminen sekä innovatiiviset hankinnat. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta sopimukseen on nostettu Porin Porttaali eli ratapiha-alue, matkakeskus ja korkeakoulukampus. Kasvusopimuksessa huomioidaan myös sosiaalinen eheys; työllisyyden kokeilut, nuorisotakuu, maahanmuuttajat ja asuinalueiden kehittäminen. Tätä toteutetaan yhteistyössä Oulun ja Lahden kaupunkiseutujen kanssa vapaakuntakokeilun hengessä. Vuonna 2014 käynnistyy seutukaupunkien pilottiohjelma, jonka pk-teollisuuden teeman vetäjäksi on nimetty Rauma. Pilotin toteuttamiseen osallistuvat Satakunnasta myös Huittinen, Kankaanpää ja Pohjois- Satakunnan kehittämiskeskus. Pilotilla on kytkentä Vaasan ja Tampereen vetämiin INKA-ohjelmiin Kansallinen perusrahoitus osoitetaan teemojen koordinointiin. Pk-teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn seutupilotin tavoitteena on löytää toimintamallit ja keinot, joilla voidaan turvata teolliset työpaikat jatkossa. Tavoitteena on viennin ja kansainvälistymisen sekä korkeakouluyhteistyön edistäminen Äkilliseen rakennemuutokseen vastaaminen Hallitus nimesi Rauman seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun asti. Tämä on seurausta Rauman STX Finland Oy:n telakan toiminnan lopettamisesta ja siitä johtuvan noin 600 työpaikan menetyksestä sekä UPM:n Rauman paperitehtaan 87 työntekijän irtisanomisesta. Äkillisten rakennemuutosten alueet saavat rahoitusta yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin varatusta määrärahasta sekä työllisyysperusteisesta investointimäärärahasta. Lisäksi apuna ovat EU:n rakennerahastojen varat sekä Finnveran, Tekesin ja Suomen teollisuussijoituksen rahoitusinstrumentit. Rauman telakan erityisosaamista ovat Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeiset rajavartiolaitoksen ja merivoimien alukset sekä jäänmurtajat. Raumalla on meriteollisuudessa propulsio- ja modulointiosaamista ja niiden tuloksena potkurilaiteosaamisen keskittymä. Tavoitteena on saada 9

10 syntymään nyt työnsä menettäneille korvaavia työpaikkoja ja tukea työntekijöitä työllistämis- ja koulutuspalveluilla. Vapautunut työvoima on osaavaa ja kokenutta. Heidän joukossaan on todennäköisesti myös yrittäjyyspotentiaalia. Olemassa olevien työpaikkojen säilyttämisessä ja uusien työpaikkojen synnyttämisessä keskeisiä kehittämishankkeita Rauman alueella ovat Lakarin logistiikka-alue, raskaan teollisuuden teollisuuspuisto Seaside Industry Park Rauma sekä ammatillisen toisen asteen ja korkeakoulutuksen yhteiskampus Euroopan Unionin välineet maakunnan kehittämiseen Eurooppa strategia tukee talouskasvua, joka on entistä älykkäämpää, kestävämpää ja osallistavampaa. Strategiassa keskitytään viiteen haastavaan tavoitteeseen, jotka koskevat työllisyyttä, tutkimusta, koulutusta, köyhyyden vähentämistä sekä ilmasto- ja energiakysymyksiä. EU 2020 strategian yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounioni-strategia, jossa korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Euroopan innovaatiokumppanuuksia (European Innovation Partnerships) sekä älykästä erikoistumista (Smart specialisation). Älykäs erikoistuminen tarkoittaa kunkin maan ja alueen erityisten ominaisuuksien ja varojen tunnistamista, kunkin alueen kilpailuetujen korostamista sekä alueellisten sidosryhmien ja varojen tuomista huippuosaamiseen perustuvan tulevaisuudennäkymän tueksi. Älykkään erikoistumisen strategia on ennakkoehto EU:n rahoitukselle. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla sekä maatalouden ja puhtaan veden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa. Nämä verkostot ovat Satakuntalaisten toimijoiden tukena kun ne haluavat hyödyntää EU:n suoria rahoitusvälineitä ja ohjelmia, kuten Horisontti 2020 ja Itämeri-ohjelma. Rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat Satakunnalle tärkeitä maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitusvälineitä. Niiden kesken pyritään täydentävyyteen ja yhteensovittamiseen. Satakunnassa on yhteen sovitettu maaseutu-, rakennerahasto- ja maakuntaohjelmia pääsääntöisesti Satakunnan ELY:n ja Satakuntaliiton yhteistyönä. Satakunnan maaseutufoorumi on työstänyt maaseudun kehittämisohjelmissa (alueellinen maaseudun kehittämisstrategia ja Leader-ohjelmat) esille nousevia keskeisiä painopisteitä ja teemoja konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi uuteen Satakunnan maakuntaohjelmaan ja arvioinut niiden kautta tavoiteltavien muutosten vaikutuksia. Lisäksi syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana on toteutettu EUohjelmakauden valmisteluun liittyviä tilaisuuksia ja kyselyjä, joiden tuotoksia on mahdollisuuksien mukaan hyödynnetty maakuntaohjelmavalmistelussa. Satakuntalaiset toimijat ovat olleet aktiivisia myös kansainvälisten Central Baltic ja Horisontti ohjelmiin valmistautumisessa Rakennerahastot ja Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia EU:n rakennerahastoja ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Nämä on Suomessa yhdistetty kansalliseksi Kestävää Kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaksi. Euroopan sosiaalirahaston varoilla Suomessa tuetaan nuorisotakuun toteutumista, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä, maahanmuuttajien kotoutumista ja ehkäistään syrjäytymistä. Aluekehitysrahaston varoilla panostetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyyn ja innovaatioihin liittyviin hankkeisiin. Rakennerahastoohjelman aluekehitysrahaston toimintalinjat ovat pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen sekä uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Molemmissa toimintalinjoissa edistetään vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Euroopan sosiaalirahaston kolme toimintalinjaa ovat työllisyys ja 10

11 työvoiman liikkuvuus, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Ohjelman perusrahoituksesta osa käytetään valtakunnallisiin teemoihin, joilla luodaan toimintamalleja ja laaja-alaisia hankkeita, jotka tukevat alueellista toimintaa. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia sisältää kolme painopistettä: ammatillinen ja erikoistunut osaaminen, uudet ratkaisut ja innovaatiot sekä dynaaminen yrittäjyys. Kehitettävät toimialat on ryhmitelty neljään pääluokkaan, jotka ovat elintarvikeketju, metsä & energia, maaseudun yritykset sekä yhteisöt. Kaikkia kehittämistoimia yhdistävät kaksi läpikäyvää teemaa: ympäristön kestävä käyttö sekä yhteistyö. Valtakunnallisen linjauksen mukaan maantieteellisesti maaseuturahaston rahoitus painottuu maaseudulle ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoihin. Satakunnassa rajan ei ole syytä olla tiukka, sillä Satakunta kuuluu Porin ja Rauman keskustaajamia lukuun ottamatta maaseutuohjelman piiriin. Niin ikään myös maaseutumaisilla alueilla on rakennerahastotoiminnan piiriin lukeutuvia kehittämisen tarpeita. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen on keskeinen rahastojen yhteinen tavoite. Maaseutuohjelman kohderyhmänä ovat maaseutualueilla toimivat mikroyritykset, kun taas rakennerahastot voivat rahoittaa pk-yrityksiin kohdistuvia toimia koko Satakunnan alueella. Osaamisen lisäämisessä ESR:n ydinkohderyhmää ovat - pk-yritysten lisäksi - työttömät ja erityisesti nuoret, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen lisääminen on mahdollista rakennerahastoissa esimerkiksi suoraan yrityksiin kohdistuvilla verkostomaisilla koulutushankkeilla. Alkutuotannon kehittäminen keskittyy maaseuturahastoon. ESR:n rooli on keskeinen koulutuksen työelämälähtöisyyden ja elinikäisen oppimisen kehittämisessä, joissa maaseutuohjelman keinot ovat rajalliset. Rakennerahastoissa voidaan maaseuturahastoa laajemmin koota mm. eri oppilaitosten, kehittäjäorganisaatioiden, yrittäjien ja julkisten toimijoiden yhteisiä verkostoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hyvinvointipalveluiden tuottamisessa tapahtuvat muutokset koskettavat koko maakuntaa ja niiden kehittämisessä tehdään tiivistä koordinaatiota eri rahastojen kesken. EAKR:n painopisteenä on koko maakuntaa koskevien edellytysten luonti innovaatioiden kehittämiselle, uusien yritysten syntymiselle ja olemassa olevien pk-yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Keskeistä on myös osaamiskeskittymien ja T&K&I toiminnan tukeminen. Maaseutuohjelmasta voidaan rahoittaa näitä toimia tukevia hankkeita maaseudun mikroyritysten toimintaympäristöjen näkökulmasta. Yhteensovitustyötä tehdään hankekohtaisesti eri rahastojen välillä. Suorissa yritystuissa noudatetaan pääsääntöä, jonka mukaan maaseutualueilla toimivien mikroyritysten kehittämistoimet ohjataan maaseuturahastoon ja EAKR:n kohderyhmänä ovat koko maakunnan alueella toimivat (mikroyrityksiä suuremmat) pk-yritykset. Bioenergia-alaan liittyvän rahoituksen tehokas koordinointi eri rahastojen kesken korostuu tulevalla ohjelmakaudella. Lähtökohtaisesti maaseutuohjelman painopisteenä on puupohjaisen bioenergian käytön ja siihen liittyvän yrittäjyyden edistäminen, kun taas rakennerahastoissa voidaan kehittää laajemmin myös esimerkiksi aurinkoon, tuuleen ja energiatehokkuuteen perustuvaa teknologiaa ja osaamista. Elintarvikeketju on Satakunnan keskeisimpiä toimialoja ja siihen liittyvän kehittämistoiminnan rahoituksen pääpaino on maaseuturahastossa. EAKR:stä rahoitettavia toimia voidaan kuitenkin kohdistaa niihin 11

12 elintarvikeketjun kehittämisen osa-alueisiin, joihin maaseuturahasto ei sääntöjensä vuoksi pysty vastaamaan. Alueellisen maaseudun kehittämisstrategian sekä toimintaryhmien Leader- kehittämisstrategioiden toimeenpanon yhtymäkohdista ja työnjaosta on tehty yhteiset linjaukset. Satakunnan ELY-keskuksen alueella toimii viisi toimintaryhmää: Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry, Joutsenten Reitti ry, Karhuseutu ry, Kehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry sekä Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry Uudet mahdollisuudet: Meri- ja kalatalousrahasto ja Central Baltic ohjelma Satakuntaan ja Vakka-Suomeen on laajapohjaisessa valmistelussa laadittu yhteistä kalatalousohjelmaa, jolla on osallistuttu hakuun EU:n meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalousryhmäksi. Nyt kalatalousryhmiä on Suomessa 8, mutta Satakunnan alueella toimivaa ryhmää ei tällä hetkellä ole. Alueen toimijoilla on kuitenkin vahva tahto yhteisen Satakunnan ja Vakka-Suomen kalatalousryhmän perustamiseksi niin, että katettuna on koko Selkämeren rannikkoalue, lisäksi mukana olisivat alueen merkittävimmät sisävedet (Pyhäjärvi). Tällä hetkellä Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry toimii Vakka-Suomen kalatalousryhmän hallinnoijana. Ohjelmasta rahoitetaan yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja investointeja, kalatalousyrittäjien investointeja, koulutusta ja kehittämistoimia sekä kalastusmatkailun kehittämistoimia. Myös kalakantojen hoito ja parantaminen on mahdollista. Vuodesta 2014 alkaen Satakunta tulee olemaan mukana EU:n rahoittamassa rajat ylittävän yhteistyön Central Baltic -ohjelmassa. Ohjelma-alue kattaa Etelä-Suomen, Viron sekä osia Ruotsista ja Latviasta. Ohjelma on käynnistynyt jo vuonna 2007, mutta vuodesta 2014 ohjelma-alueeseen liitetään mukaan Satakunta ja Pirkanmaa. Central Baltic ohjelmasta voi hakea rahoitusta hankkeille, joissa on mukana partneri vähintään yhdestä toisesta ohjelma-alueen maasta. Ohjelma on tarkoitettu pääasiassa julkisille toimijoille. Ohjelmalle on valittu neljä teemaa: pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen painottaen erityisesti innovaatiota, luonnonvarojen tehokas käyttö ja ympäristön suojelu, liikenne sekä koulutus ja elinikäinen oppiminen. 12

13 3. Toimintaympäristö 3.1. Toimintaympäristön kuvaus Väestö, muuttoliike ja huoltosuhde Satakunnan väkiluku, noin asukasta oli vuodenvaihteessa 2013 kaksi promillea vuotta aiempaa alhaisempi. Muuttoliikkeen osalta väestökehitys on maakunnan mittakaavassa tasapainottunut vuosituhannen vaihteeseen ajoittuneesta voimakkaan muuttotappion leimaamasta ajanjaksosta. Nykyinen pieni vuosikohtainen väkiluvun negatiivinen muutos aiheutuu ensisijaisesti luonnollisen väestönmuutoksen miinusmerkkisyydestä. Ainoastaan Raumalla, Luvialla ja Eurajoella on vielä syntyneisyyden enemmyys. Väkiluvun väheneminen korvautuu osin muuttoliikkeen plus-merkkisellä nettotuloksella, 138 asukasta, mikä koostuu ennätyksellisestä netto maahanmuutosta 506 henkilöä ja maltillisesta tappiosta, 385 henkilöä kotimaisessa muuttoliikkeessä. Maahanmuutto Satakuntaan on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Maahanmuuttajista pääosa on suomalaisia paluumuuttajia ja heistä suurin osa on Ruotsista palaavaa eläkeikäistä väestöä. Vieraskielisten osuus Satakunnan asukkaista on vain 1.8 prosenttia, mikä on Etelä-Pohjanmaan jälkeen alhaisin koko maassa. Noin viisi prosenttia Suomen asukkaista on äidinkielensä perusteella ulkomaalaistaustaista. Tilapäisesti maassa oleskelevaa vierastyövoimaa on Eurajoella eniten suhteessa paikkakunnan tai alueen kokoon koko maankin mittakaavassa. Seutukuntien ja kuntien väliset erot väestön kehityksessä sekä luonnollisen väestömuutoksen että muuttovetovoiman suhteen ovat suuret. Kummankin väestömuutostekijän negatiivinen vaikutus on samansuuntaista ja suhteellisesti voimakkainta Pohjois-Satakunnan kuntien kohdalla. Pori on opiskelijapaikkakuntana kunnista maassamuuttovetovoimaisin ja Rauman seutu suhteellisesti paras maahanmuuttajien vetovoimassa. Rauman seudulla väestön ikärakenne on seutukunnista edullisin ja näin ollen luonnollinen väestömuutos tasapainoisin. Porin seutukunta on nykyisellään ainoa maakunnan kotimaisessa muuttoliikkeessä hieman voittoa saavuttava alue. Lähitulevaisuutta leimaa Tilastokeskuksen viimeisimmän väestö-ennusteen perusteella työikäisen väestön osuuden pieneneminen ja yli 65-vuotiaden osuuden kasvu koko maassa. Satakunnassa on jo nyt maan neljänneksi korkein yli 65-vuotiaiden osuus (22 %). Seitsemän kunnan ikärakenteessa joka neljäs asukas tai useampi on täyttänyt 65-vuotta. Pitkällisen kehityksen tuloksena maakunnan nykyinen ikärakenne on vahvasti vaikuttamassa siihen, että maakunnan asukasluku tulee vähenemään 1-2 promillen vuosittain myönteisistä muuttoliikkeen ennusmerkeistä huolimatta. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeläisten määrän suhdetta työikäiseen väestöön. Nykytasolla jokaista sataa työikäistä kohden maassamme on keskimäärin 54 lasta tai vanhusta. Satakunnassa vastaava lukuarvo on 59. Lähivuosina huoltosuhteen kasvun ennustetaan nopeutuvan, niin myös Satakunnan kohdalla, nykyinen sijoitus maakunnista kolmanneksi heikoimpana tulee säilymään koska ikärakenteen ja luonnollisen väestönmuutoksen suunta ja maakunnan sisäisten alueellisten erojen painoarvo on suuri ja samalla pitkän ajan kehityksen tulosta (Liite 1:1). 13

14 Taloudellinen toimeliaisuus Maakuntien keskinäistä kehitystä voidaan verrata eri tekijöiden kokonaisvaikutusta kuvaavalla suhdanneindikaattorilla, jossa osatekijöinä ovat liikevaihto, työttömyys ja nettomuutto. Parhaiten liikevaihdon kasvun, työttömyyden tason ja muutoksen sekä nettomuuton muutoksen perusteella ovat ajanjaksolla pärjänneet Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Uusimaa. Satakunta oli ajanjaksolla hieman maan keskiarvoa heikommalla puolella. Viimeisen vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut selvä muutos siten, että monet kasvumaakunnat kuten Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat menestyneet heikoimmin. Suhdanneindikaattori kärjessä ovat Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta on parantanut asemaansa 2 pykälää maan keskiarvon yläpuolelle. (TEM -alueosasto, Maakuntien suhdannekehitys elokuu 2013). Yritystoiminnan dynamiikka vaihtelee suuresti suhdanteiden sekä alueiden keskinäisen eroavuuden myötä. Keskeisimpiä kuvaustapoja ovat kasvuyrittäjyyden ja yritysten perustamisaktiivisuuden mittaaminen. Kasvuyrittäjyydelle on olemassa useita mittareita. Yleensä kriteerinä käytetään henkilöstömäärän kasvua. Tällä mittarilla, jossa maltillinenkin kasvu huomioidaan ja mukana ovat alle kolmen työntekijän mikroyritykset Satakunta yltää sijaluvulle kuusi maakuntien keskuudessa. Satakunnassa on väestöosuutta vastaava määrä eli 4,1 % koko maan yrityksistä mutta 3,6 % maan kasvuyrityksistä. Toisen (OECD) mittarin mukaan (yli kolmen henkilön kasvuyritykset/yrityskantaan ) mukaan Satakunta sijoittuu edellistä heikommin Varsinais-Suomen ja Eteläpohjanmaan ohella maakunnista heikoimmalle sijalle. Vuoden 2012 aikana Satakunnassa aloitti uutta yritystä. Suomessa keskimäärin yrityskanta lisääntyi kolme kertaa nopeammin kuin Satakunnassa vastaavien suhteellisten muutosten ollessa 12 % ja 4 % (yrityksistä pl. alkutuotanto). Yritysten perustamisaktiivisuutta mitattaessa tarkastelutapoja on useita mm. yrittäjien osuus työllisistä ja aloittaneiden yritysten määrän suhteutus yrityskantaan. Kummal lakin mittarilla Satakunta sijoittuu kuuden muun maakunnan tapaan mediaanille. Aloittaneet yritykset suhteutettuna työikäiseen väestöön on ajalla Satakunnassa ollut 0.8 prosenttia, Etelä- Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla 0,9 prosenttia. Toimialojen kehittyminen Satakunnan elinkeinoelämän toimialapohja muodostuu jalostussektorin (teollisuus ja rakentaminen) varaan. Teollisten työpaikkojen määrä on vähentynyt rajusti tällä vuosituhannella, mutta Satakunta on säilyttänyt suhteellisen asemansa hyvin. Työpaikkojen määrän oletetaan edelleen vähenevän teollisessa valmistuksessa, mutta selvästi hitaammin kuin edellisen kymmenen vuoden aikana. Työpaikkojen nettomäärä väheni ajanjaksolla noin 5 000:lla sisältäen sosiaali- ja terveysalan noin tuhannen työpaikan kasvun. Kuitenkin usealla teollisella toimialalla, liike-elämän palvelualalla, hoivapalveluissa ja erityisesti matkailualalla on nähtävillä orastavaa ja selvääkin henkilöstökysynnän kasvua. Sosiaali- ja terveysalan työpaikkakysynnän lisäys näyttäisi olevan sen verran voimakas, että on perusteltua asettaa ohjelmakaudelle tavoitteeksi työpaikkojen määrän säilyminen Satakunnassa nykyisellään (n ). 14

15 30000 Maat. Metsät.Kalat. (A) Teollisuus, energia (B,C,D,E) Rakentaminen (F) Kauppa, Majoitus,, G,I Kuljetus, tietol. ym (H,J) Rah. yms. palv. Ja tekniset palv..(.k,l,m,n) Julk. hall, koulutus (O,P) Sote (Q) 5000 Taihe, viihde, virkistys R Muut Palv. (S) Kuva 3. Työpaikkatarjonnan muutos , toimialaryhmittelyllä (10) Satakunnassa on maan keskiarvoa vähemmän julkisen sektorin työpaikkoja, mikä ilmenee aluetuoteluvun julkisen sektorin osuutena arvonlisäyksestä yht. kaikki toimialat: Koko maa 19,8 % ja Satakunta 18,8 %. Taloudellisen suorituskyvyn mittarilla bkt asukasta kohden (indeksi: Koko maa =100 Satakunta = 92) Satakunta kuuluu toiseksi heikoimpaan kvartaaliin maakuntien joukossa viimeisimpien tilastojen valossa. Muun muassa ETLA :n ennusteen mukaan bkt: n muutoksesta vuosille Satakunta nousisi toiseksi parhaimpaan kvartaaliin yli 3 % :n kasvuennusteella. Alueellinen vaihtelu aluetuoteluvuissa maamme seutukuntien kesken on verrattain suurta (taulukko 1). Satakunnan seutukuntien keskinäinen järjestys on säilynyt samankaltaisena pitkään. Taulukko 1. Aluetuoteluku seutukunnittain BKT /Asukas, euroa 2010 Suhdeluku koko maahan nähden Rauman seutukunta Porin seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Satakunta Koko maa

16 Satakunnan aluetuoteluvuissa painottuu Porin ja Rauman seudun tuotannosta viennin korkea osuus. Vienti on suuryritysten varassa. Viennin arvo kokonaistuotannonarvosta on Suomessa 40 % ja Satakunnassa 60 %. Kuntien talouden mittareilla Satakunta sijoittuu maakunnista usealla mittarilla aivan kärkisijoille, mm. lainakanta asukasta kohden vuonna 2012 oli maan alhaisin. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 talouden tasapainoa arvioivalla mittarilla koko maan keskimääräinen vuosikate / asukas pieneni jyrkästi 384 /asukas lukuun 249 e/asukas. Satakunnan kuntien vastaava lukuarvo heikkeni vain lukuarvosta 294 /asukas lukuarvoon 239 / asukas säilyen tällä mittarilla maan keskiarvon tuntumassa. Satakunnassa kuntien väliset eroavuudet ovat erittäin suuret, muun muassa verotulotulokertymällään Eurajoki ja Lavia edustavat maan mittakaavassa kuntien keskinäisiä ääripäitä. Työvoiman kysyntä/ tarjonta, työllisyys Satakunnan työllisyysaste on ollut pitkään verrattain hyvä. Satakunnan hyvä työllisyysaste ilmenee erityisesti yli 50 vuotiaiden korkealla osuudella työllisestä työvoimasta. Työllisyysaste (16-64v.) vuonna 2012 oli koko maassa 69,0 % ja Satakunnassa 67,8 %. Satakunnan työttömyysaste on vuodesta 2005 lähtien, vuotta 2010 lukuun ottamatta, pysytellyt koko maan keskimääräistä tasoa suotuisampana (Kuva 4). Vuonna 2011 työttömyysaste oli ennätyksellisen alhainen pysytellen vielä viime vuoden aikana maan keskimääräistä alhaisemmalla tasolla (koko maa 7,7% ja Satakunta 7,4%). Kuluvan vuoden loppua kohden työttömyysaste näyttäisi asettuvan koko maan keskiarvoon Koko maa Satakunta 2 0 Kuva 4. Satakunta ja koko maa: työttömyysaste Työttömien työnhakijoiden osuus seutukuntien työvoimasta oli vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla seuraavanlainen: Pohjois-Satakunta 10,3%, Porin seutukunta 12,6%, Rauman seutukunta 9,7 %. 16

17 3.1.3 Osaamisalat ja koulutustaso Maakunnan osaamisalat, joista Satakunnasta löytyy erityistä tietotaitoa, liittyvät meriteknologiaan, energiantuotantoon, kemialliseen metsäteollisuuteen sekä elintarviketeollisuuteen. Tekstiili- ja vaatetusalan valmistuksessa älyvaatteet edustavat erityisosaamista. Teknologiateollisuuden monipuolisista korkean teknologian tuotteista useat ovat ainutlaatuista tuotekehittelyn tulosta (esim. värimetallit, magneettiteknologiat, hanat ja erilaiset prosessiteknologiat). Satakunnan uudistuvat alat kytkeytyvät olemassa olevaan osaamiseen: tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologioihin (mm. aurinko-energia, polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), ICT- sekä hyvinvointiteknologiaan (mm. living lab-konseptit). Satakunnan teollisuusvisiossa jalostussektori on jaoteltu seuraaviin kategorioihin: Teollisuuden teknologiat ja palvelut (ICT, automaatio ja mittaus, teolliset asiantuntijapalvelut, suunnittelupalvelut, projektinhallintapalvelut, KIBS (Knowledge Intensive Business Services), logistiikka, media ja viestintä), Rakennusteollisuus (talotekniikka, rakentaminen, talo- ja infrarakentaminen, teräsrakentaminen) Elintarvike- ja pakkausteollisuus (jalostus, jatkojalostus, ruoka- ja juomateollisuus, rehuteollisuus) Luonnonvaroja hyödyntävä prosessiteollisuus (metsä- ja kaivosteollisuus, energiantuotanto, metallinjalostus, kemia), Cleantech-teollisuus: (energiatehokkuus, puhtaat prosessit, biotalous ja uusiutuva energia, vesitalous, jätehuolto ja kierrätys, vihreä rakentaminen) sekä Teknologiateollisuus (konepajat, telakat, meriteknologia). Toimintaympäristönä Satakunta on maan teollistunein alue mitattuna jalostussektorin osuudella alueen bkt:sta (Kuva 5). Teollisten työpaikkojen osuudellaan Satakunta on kolmannella sijalla Pohjanmaan ja Etelä- Karjalan jälkeen. Myös esim. vientiosuus ja alkutuotannon työlliset asettuvat profiilissa koko maata paremmalle tasolle. Julkisen tutkimusrahoituksen taso sen sijaan on jo pitkään ollut heikko. Satakunnassa TKI investoinnit ovat suurelta osin yksityisen yritysrahoituksen varassa. Liitteessä 1:2 on kuvattu seutukuntien kilpailukyky erityisesti innovatiivisuuden osalta. Julkinen tutkimusrahoitus Aloittaneet yritykset Majoitus- ja ravitsemustoiminnan henkilöstö Teollisuuden jalostusarvo Teollisuuden henkilöstö Vienti Alkutuotannon työlliset Satakunta Koko maa Palveluiden työlliset Pitkäaikaistyöttömät BKT Kuva 5. Satakunnan profiili valituilla muuttujilla 17

18 Satakuntalainen osaaminen linkittyy vahvasti myös ruoka- ja vesiosaamiseen, asumiseen ja turvallisuuteen, lähivaikuttamiseen ja yhteisten asioiden hoitoon, palvelujen tuotantoon, yrittäjyyden edistämiseen, kasvatus- ja koulutusjärjestelmään sekä kansainvälisyyteen. Näissä osaamiskokonaisuuksissa painottuvat erityisesti turvallisuus- ja verkosto-osaaminen (esim. tulvariskienhallinta, ydinvoima-alan turvallisuuskulttuuri, siviilikriisinhallinta, vesienhoidon yhteistyö, koulutussektorin yhteistyö, lähiruokatoimijoiden yhteistyö). Maakunnan toimijoilla on myös vahvaa projektihallinnan osaamista. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa merkittävästi maan keskiarvoa alempi (koko maa 7,8 Satakunta 4,5). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Satakunnassa on puolestaan koko maan vastaavaa osuutta korkeampi. Koulutustaso ei ole kasvanut aivan samaan tahtiin kuin koko maassa. Kun tarkastellaan vuotiaita, on heidän kohdallaan alemman korkeakoulu-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus sama kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 2. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä % Satakunta Koko maa Keski-aste 41,2 39,5 Alin korkea-aste 10,5 10,4 Alempi kk aste 8,0 9,2 Ylempi kk-aste 4,5 7,8 Tutkija-aste 0,3 0,8 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 35,5 32, Elinympäristön laatu ja aluerakenne Satakunta on asukkailleen terveellinen ja viihtyisä elin- ja toimintaympäristö, jossa on vankka kaupunkirakenne ja laaja maaseutumaisten asuinympäristöjen kirjo. Satakunnassa on noin 220 toiminnallista kylää. Satakunnan ympäristön tila ja elinympäristön laatu kokonaisuudessaan on vesien tilaa lukuun ottamatta suhteellisen hyvä ja alueella on hyvät edellytykset hyvinvoinnin ja elinkeinojen kehittämiselle. (Liite 1:3) Satakunnan aluerakenteen ja saavutettavuuden perustekijät ovat maakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla, hyödynnettävissä olevat meri- ja lentoyhteydet muuhun Eurooppaan, suurten vesistöjen jokilaaksot taajamineen sekä monipuolinen maaliikennejärjestelmä. Keskeisen osan liikenneverkosta muodostavat rannikon kaupunkien sekä niiden suurten satamien ja sisämaan väliset tavara- ja henkilöliikenteen kuljetusketjut. Aluerakenteen keskusverkon muodostavat palveluja tarjoavat kaupungit ja muut seudulliset keskukset, joiden välillä on toiminnallisesti yhtenäinen vuorovaikutus ja saavutettavuuden turvaavat liikenneyhteydet. Liitteessä 1:4 on esitetty aluetypologiasta karttakuva, jossa Satakunta on kuvattu Suomen uudessa alueluokituksessa. Luokitus perustuu asukastiheyteen ja asuinpaikkojen välisiin etäisyyksiin. Kuvatekstissä on esitetty väkiluvut ja työpaikat sekä vastaavat kunkin luokan osuudet koko maan keskimääräisistä lukuarvoista. Satakunnan alueesta suurin osa kuuluu luokkaan ydinmaaseutu ja myös aluetyypit kaupungin kehysalue ja kaupungin läheinen maaseutu ovat yliedustetumpia kuin mitä maakunnan väestöosuus edellyttäisi. Huomion arvoista on, että kullakin näistä aluetyypeistä Satakunnassa on väestöosuutta vastaava työpaikkamäärä. Ulompi kaupunkialue ja kaupungin kehysalue taas ovat tyypiltään asuinalueita, joista pendelöidään kaupunkialueiden työpaikkoihin. 18

19 3.2. Keskeiset kansainväliset yhteydet sekä yhteistyökumppanuudet Verkostoituminen Euroopassa ja Kiina-yhteistyö West Finland European Office (WFEO) eli Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto on neljän maakunnan liiton yhteinen toimipiste Brysselissä: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Satakunta. Toimiston henkilökunta auttaa hankerahoitusten etsimisessä, yhteistyöpartnereiden haussa ja EU-tiedon hankkimisessa. Toimisto avustaa Satakuntaliittoa EU:n innovaatiokumppanuuksissa sekä edustaa Länsi- Suomea myös ERRIN verkostossa. Satakuntaliitto on mukana maatalouden ja puhtaan veden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa, joka tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa- ja elintarviketaloudessa. Intressinä on saada Satakunnan toimijoille uusia mahdollisuuksia tulevalla ohjelmakaudella. Verkoston tärkeimmät rahoitusinstrumentit tulevat olemaan Euroopan aluekehitysrahasto sekä Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma. ERRIN- verkosto (European Regions for Research and Innovation Network) on lähes sadan aluetoimiston aktiivinen verkosto, joka pyrkii vaikuttamaan EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkoihin alueiden näkökulmasta. Mm. Raumalla sijaitseva Vesi-instituutti Wander on mukana verkoston vesiasioiden työryhmässä. Satakuntaliitto on mukana S3 Platformilla, joka on Euroopan komission perustama älykkään erikoistumisen foorumi. Foorumi tarjoaa koulutusta ja tukea kansallisten ja alueellisten strategioiden vertaisarviointiin. Älykkään erikoistumisen strategia on ennakkoehto EU rahoitukselle. (www.satakuntaliitto.fi/s3platform). Itämeren valtioiden alueiden yhteistyöelin BSSSC (Baltic Sea States Subregional Co-Operation) keskittyy aluekehityksen, elämänlaadun, koulutuksen ja nuorison, talouden, turismin, ympäristön sekä sosiaalipuolen kehittämiskysymyksiin. Toiminta edesauttaa satakuntalaisten toimijoiden partneriksi pääsyä esimerkiksi Central Baltic- ja Itämeri -ohjelmien hankkeisiin. Satakuntaliitto on myös Euroopan alueiden järjestön - Assembly of European Regions (AER)- jäsen. Kuluneiden EU-ohjelmakausien aikana satakuntalaisille toimijoille on syntynyt yhteistyöverkostoja ympäri Eurooppaa ja sen varaan on jatkossa hyvä rakentaa. Muun muassa satakuntalaiset toimintaryhmät ovat kahden viimeisen vuosikymmenen aikana rakentaneet moninaisia yhteistyösuhteita Eurooppaan, ja edistäneet alueensa yhdistysten ja yritysten kansainvälisiä suhteita. Useissa kouluissa eri asteilla on vilkasta kansainvälistä yhteistyötä eri puolille Eurooppaa. Kehittäjä-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä hanke- ja muuta kansainvälistä yhteistyötä tulee edelleen rohkaista. Satakunnalla on Viron Harjumaan (Tallinnan alue) ja Viljandin maakuntien kanssa laaja-alainen yhteistyösopimus. Lähes kaikilla satakuntalaisilla kunnilla on ystävyyskaupunki tai kaupunkeja useimmiten Virossa ja Pohjoismaissa. Etenkin Pohjoismaihin suhteet ovat useimmiten hiipuneet, Viron suunta on aktiivisempi. Yhteistyö on kulttuuri- ja nuorisopainotteista, mutta myös yrittäjiä on osallistettu. Valmiuksia erityisesti yritysyhteistyön vahvistamiseen ystävyyskaupunkien välillä on useammassa kunnassa. Satakunnalla on yhteistyösopimus vuodesta 2008 kiinalaisen Changzhoun kaupungin kanssa. Alueen vahvuuksina ovat mm. uusiutuvat energialähteet ja juomaveteen keskittyvä tutkimus ja hankkeet. Kiinassa toimiminen edellyttää aktiivista verkoston rakentamista pitkällä aikajänteellä sekä virallisia sopimussuhteita. Yhteistyösopimuksen käytännön toteuttajana on Prizztech Oy. Satakuntalaisilla yrityksillä on käytössä yhteyshenkilö, joka toteuttaa Changzhoussa käytännön toimenpiteitä (mm. yrityskäynnit). 19

20 Länsi-Suomen maakuntien yhteistyö ja yhteistoiminta-alue Länsi-Suomen maakunnat; Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa tekevät yhteistyötä Euroopan aluekehitysrahaston hallinnoinnissa. Maakuntien liittojen henkilöstö ja luottamushenkilöt pitävät yhteisseminaareja ja toimintapäiviä. Länsi-Suomi tekee myös yhteistyötä edunvalvonnassa. Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat alueiden kehittämislain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueella tarvittavat päätökset tehdään kummassakin maakunnassa yhtäpitävästi. Perinteisesti maakuntia ovat yhdistäneet huoli Selkämeren ja Saaristomeren ja sitä kautta koko Itämeren tilasta sekä maakuntia yhdistävän valtatie kahdeksan kunto ja riittämättömyys alueen tarpeisiin. Muita yhteisiä kehittämisalueita ovat viime vuosina olleet muun muassa ympäristöohjelma ja lounaisrannikkoyhteistyö (LOURA) Varsinais-Suomen ELY-keskus päivittää Lounais-Suomen ympäristöohjelmaa vuoden 2013 aikana. Ympäristöohjelman haasteet ovat ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, luonnon monimuotoisuus, vesien tila, luonnonvarojen käyttö, kulttuuriympäristön arvostus sekä kestävä kulutus ja tuotanto. Ympäristöohjelmassa (luonnos) on nostettu esiin viisi kehittämisen kokonaisuutta, joilla haasteisiin vastataan: 1) Kestävät valinnat käyttöön, 2) Luonto- ja kulttuuriympäristö hyvinvointia parantamaan, 3) Lähivedet hyvään kuntoon, 4) Ruokalautanen ympäristövaikuttajana sekä 5) Ekotehokas energia alueen vahvuudeksi. Ympäristöohjelman toimenpiteet ovat yhteensopivia myös Satakunnassa EU-ohjelmien ja maakuntaohjelman valmisteluprosesseissa nousseiden asioiden kanssa. Esimerkiksi Selkämeren kuormituksen vähentäminen, energiaosaaminen ja ruoka ovat Satakunnassa keskeisiä kehittämisen teemoja. Lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) tekevät lounaisrannikon kaupungit Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jolla tavoitellaan enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta kuin erikseen toimimalla. Yhteistyön päämääränä on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Yhteistyön lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia, matkailu ja invest in toiminta. 20

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA. Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki

PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA. Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Porin kaupunki Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.10.2013 Aluerakenteen muutoksen

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakuntaliitto Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Puhdasta elinvoimaa Ihmislähtöisiä ratkaisuja LUONNOS 17.3.2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia Maakunnallinen TKI-foorumi 10.4.2014 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013 123 Perusrahoitus

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Satakunnan maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tiivistelmä Satakuntaliitto laatii Satakunnan maakuntaohjelman vuosille 2014-2017. Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

EAKR-rahoitus ohjelmakaudella

EAKR-rahoitus ohjelmakaudella EAKR-rahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Pro Saaristomeren ohjelmakokous 3.12.2013 Virastotalo,Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus / Strategiayksikkö EU-koordinaattori Minna Koivukangas 3.12.2013 1 Ohjelmakaudesta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Kansainvälisen TKI-rahoitusosaamisen nostaminen (KATKI) Rahoitus: Kustannukset yht. 260 806, mistä EAKR-tuki: 182

Lisätiedot

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK 10.6.2015 Alken organisaatio 1.3.2014- Kehittämisryhmä - makera, myr, asiantuntijaryhmät, tietopalvelu Rakennerahastoryhmä - Etelä-Suomen EAKR, kaupunki -ITI

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Lisätietoja: Kimmo Puolitaival, ylijohtaja Timo Metsä-Tokila, strategia- ja asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot