Pukusuunnittelu lasten fantasianäytelmään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pukusuunnittelu lasten fantasianäytelmään"

Transkriptio

1 Annina Nevantaus KANSANPERINTEESTÄ RÖLLIKULTTUURIIN Pukusuunnittelu lasten fantasianäytelmään Opinnäytetyö Muotoilun koulutusohjelma Joulukuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Annina Nevantaus Koulutusohjelma ja suuntautuminen Muotoilun koulutusohjelma Teatteripuvustuksen suuntautumisvaihtoehto Nimeke Kansanperinteestä Röllikulttuuriin Tiivistelmä Opinnäytetyöni käsittelee pukusuunnittelua prosessina erityisesti lastenteatterin ja fantasian näkökulmasta. Osana työtä suunnittelin puvustuksen lasten fantasianäytelmään Rölli ja metsänhenki sekä vastasin pukujen toteutuksen organisoinnista. Työn toimeksiantaja oli Vantaan Näyttämöyhdistys ry ja Matti Peltosen ohjaaman näytelmän ensi-ilta nähtiin Navethalia teatterissa Opinnäytteeseen liittyvän tutkimuksen tavoitteena oli sisäistää sekä syvällisesti ymmärtää koko puvustusprosessi sekä siihen liittyvät vaikuttimet ja tekijät. Halusin syventyä puvustusprosessin osa-alueisiin niin, että kykenisin luomaan ja visualisoimaan uskottavan fantasiamaailman lapsille suunnattuun näytelmään. Työssäni käsittelen myös lapsia yleisönä sekä lastenteatterin erityispiirteitä. Näytelmän roolihahmoja analysoin soveltamalla Marjatta Nissisen (1986) lopputyössään kuvaamaa analyysimallia. Suunnittelun ja ideoinnin apuna käytin kansanperinteen kuvastoa, jonka valitsin keskitetysti itäisten kulttuurien kuvastosta. Keräämääni kuva-aineistoa tarkastelin semioottisen kuva-analyysin avulla ja näin saamani taustamateriaalin pohjalta lähdin luomaan röllien ja menninkäisten kulttuuria. Arviointia on suoritettu niin oman pohdinnan kuin ohjaajan antaman kirjallisen palautteen pohjalta. Kokonaisuudessaan puvustus sai työryhmältä, ohjaajalta ja yleisöltä runsaasti kiitosta ja olenkin lopputulokseen tyytyväinen. Myös näytelmä on ollut yleisömenestys. Jatkuvasti loppuunmyydyt näytännöt ovat saaneet työryhmän harkitsemaan näytäntöjen jatkamista kevätkaudella. Lopullisessa muodossaan puvut toimivat näyttämöllä loistavasti ja uskonkin onnistuneeni luomaan palan fantasiaa syksyn harmauden keskelle. Asiasanat (avainsanat) lastenteatteri, semioottinen kuva-analyysi, kansanperinne, fantasiamaailma, fantasiapuvustus, roolianalyysi Sivumäärä Kieli URN 67 + liitteet suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Satu Kivimäki Opinnäytetyön toimeksiantaja Vantaan Näyttämöyhdistys ry

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Annina Nevantaus Degree programme and option Degree Programme in Design Theatre Costume Design Name of the bachelor's thesis From Folklore to Troll Culture Abstract My dissertation discusses the process of theatre costume design from the aspects of children s theatre and fantasy. As part of my work I designed the costumes for a children s fantasy play called Rölli and the Woods Sprite and accounted for the organisation of the costuming work. The dissertation was commissioned by Vantaan Näyttämöyhdistys ry and Matti Peltonen directed the play. The play premiered in the Navethalia theatre on The aim of the research associated with my dissertation was to assimilate and profoundly understand the whole design process and the related factors and reasons. I want to concentrate on the different areas of design so that I can visualise and create a credible fantasy reality for a children s play. In my work I also discuss children as an audience and the special features of theatre made for children. I analysed the characters of the play by applying the method Marjatta Nissisen (1986) describes in her thesis. To aid the design process and ideation I used folkloristic imagery that was chosen from eastern cultures. I used semiotic picture-analysis to break down the gathered material and adapted the information to create unique cultures for the trolls and goblins. The process has been evaluated in my own conclusion as well as in the written evaluation given by the director. As a whole the team, the director as well as the audience praised the costumes and I am content with the outcome. The play has also been a success and because of the constant sold-out nights it is likely to continue in the spring season. In the end the costumes work well on stage and I believe I succeeded in creating a piece of fantasy amidst the grey autumn. Subject headings, (keywords) Children s theatre, semiotic picture-analysis, folklore, fantasy world, fantasy costume design, role analysis Pages Language URN 67 + appendices Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Satu Kivimäki Bachelor s thesis assigned by Vantaan Näyttämöyhdistys ry

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LASTEN TEATTERIA JA FANTASIANÄYTELMIÄ Lasten Rölli, minun Röllini Uskottavan fantasiamaailman luominen KANSANPERINTEESTÄ RÖLLIKULTTUURIKSI Suunnittelun lähtökohdat Roolianalyysi Roolianalyysin luonteeseen vaikuttavat tekijät Hahmokohtainen roolianalyysi Mielikuvista roolihahmoiksi KUVA-ANALYYSI SUUNNITTELUN POHJALLA Semioottinen kuva-analyysi Kuva-aineiston analyysi Rölli Milli Menninkäinen Vaakamestari Isorölli Rölli Riitasointu RÖLLIT LAVALLA Paperilta puvuiksi Materiaalien sanelemaa Valmis puvustus POHDINTA LÄHTEET KUVALÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Rölli, vuonna 2006 satusuomalaiseksi valittu lastenkulttuurin ikoni, on jättänyt jälkensä ainakin ikäluokkani lapsiin. Henkilökohtaisesti minulla on hataria muistikuvia Röllin jännittävistä kertomuksista jo varhaisimmilta vuosiltani. Erityisesti muistan isäni pitäneen Röllistä. Niinpä olin enemmän kuin innoissani kuullessani pääseväni puvustamaan tästä kulttihahmosta kertovaa näytelmää. Opinnäytetyöni aiheena on puvustuksen suunnittelu ja sen toteutuksesta vastaaminen lasten satunäytelmään Rölli ja metsänhenki. Toimeksiantaja on Vantaan Näyttämöyhdistys ry, ja näytelmän on Allu Tuppuraisen käsikirjoituksen pohjalta sovittanut ohjaaja Matti Peltonen. Näytelmän ensi-ilta nähtiin Puvustuksen suunnittelun potkaisin käyntiin kiinnityttyäni projektiin huhtikuussa Pukujen toteutus tapahtui syys-lokakuussa 2008 kolmihenkisen työryhmän avustuksella, joten opinnäytteeseeni kuuluivat myös työnjohdolliset seikat. Tämä on yksi monista osa-alueista, joka testasi kypsyyttäni pukusuunnittelijana. Vantaan Näyttämöyhdistys ry on vuodesta 1974 toiminut harrastajateatteri. Yhdistyksellä on ympärivuotisessa käytössä Sandkullan tilan vanhaan navettaan remontoidut tilat, jotka käsittävät kesänäyttämön navetan ylisillä sekä huoneteatteritilan ja varastotilaa. Yhdistyksen toiminta rahoitetaan pääosin lipputuloilla sekä Vantaan kaupungin osoittamilla kohdeavustuksilla. Ensi-iltoja on vuodessa kolme. Rölli toteutettiin huoneteatteriin reilun kahdenkymmenen hengen työryhmän voimin. Opinnäytetyössäni haluan syventyä pukusuunnitteluun prosessina sekä syventää aihetta tutkimusnäkökulman avulla. Tutkimusnäkökulmaa lähdin hiomaan fantasiamaailman suunnittelusta; Kuinka luoda uskottava, visuaalinen fantasiamaailma röllikulttuuri - jossa roolihahmot rakentuvat vankan taustatyön pohjalta. Suunnittelun ja ideoinnin apuna käytän kansanperinteen kuvastoa, jonka valitsen keskitetysti itäisten kulttuurien kuvastosta. Keräämäni taustamateriaalin avulla lähden luomaan röllien ja menninkäisten kulttuuria. Fantasiamaailmaa luodessa eteen tulee myös roolihahmojen tyypittely puvustuksen avulla. Yksi fantasian peruspilareista onkin hyvän ja pahan vastakkainasettelu, jota ohjaajan toiveesta emme käsittele mustavalkoisesti. Niin rölleissä kuin menninkäisissäkin löytyy tulkinnassa sekä hyviä että pahoja ominaisuuksia.

6 2 Vuosi 2008 on Suomen Teatterit ry:n julistama lastenteatterin kampanjavuosi, jonka tavoitteena on kohottaa lastenteatterin asemaa Suomessa. Mielenkiintoisen lisän ja haasteen suunnittelutyölleni tuokin näytelmän kohdeyleisö, lapset. Vaikeutena on rölleiksi ja menninkäisiksi tunnistettavien hahmojen luominen omaperäisellä ja minulle ominaisella tyylillä. Tarkoituksena ei suinkaan ole kopioida tv-ohjelman tai elokuvan hahmoja, vaan luoda oma, henkilökohtainen tulkintani. Toki on mahdollista, ettei Rölli olekaan nykylapsille samalla tavalla tuttu kulttihahmo kuin minun lapsuudessani. Opinnäytteeseen liittyvän tutkimuksen tavoitteena on sisäistää sekä syvällisesti ymmärtää koko puvustusprosessi sekä siihen liittyvät vaikuttimet ja tekijät. Fantasiapuvustuksen luomisen uskon tarjoavan reilusti materiaalia tämän tavoitteen saavuttamiseksi, pääsenhän luomaan kokonaista maailmaa ja kulttuuria rajana vain oma mielikuvitukseni. Tutkimuksellisena tavoitteena on suunnitteluprosessin sivutuotteena saada konkreettisia tuloksia ja oivalluksia, joiden vaikutus näkyy lopullisessa työssä, näytelmän puvuissa. 2 LASTEN TEATTERIA JA FANTASIANÄYTELMIÄ Mervi Koskinen (2008), Savonlinnan Teatteri: Viime kaudella oli ohjelmistossa Peppi Pitkätossu. Erään näytöksen jälkeen pieni, n. 5- vuotias poika ei suostunut lähtemään pois. Lopulta äiti kantoi sätkivän ja kiljuvan pojan sylissään katsomosta. Kuulimme käytävältä: Äiti kelaat sen heti alkuun! Lastenkulttuurin kehittyminen ja arvostuksen lisääminen on ajankohtainen ja tärkeä teema, etenkin television ja tietokonepelien valtakaudella. Lapset ovat tulevaisuuden kulttuurikuluttajia ja -tekijöitä, jotka tulevat määräämään kulttuurielämämme kehityksen suunnan. Usein lapsille suunnatun kulttuurin ongelma on sen aliarvostava ja yksinkertaistava asenne `lapsille voi tehdä vähän sinne päin, ei ne kuitenkaan ymmärrä`. Kuitenkin lapset voivat katsojina ja kokijoina olla jopa aikuista tarkkaavaisempia, eikä lasten kulttuurissa tulisikaan sortua helppouteen ja yksinkertaisuuteen. Kulttuuriministeri Wallinin (2008) mukaan lastenteatteri on taidemuoto, jota ei pidä väheksyä yleisönsä iän perusteella. Esityksen täytyy olla uskottava, sillä lapsiyleisö on lahjomaton, Wallin toteaa kolumnissaan Teatteri haastaa kasvamaan. On ensiarvoisen tärke-

7 3 ää, että lapsille annetaan tasapuolinen mahdollisuus nauttia laadukkaasta, taidolla ja ajatuksella sekä sydämellä tehdystä taiteesta ja kulttuurista. Vain sitä kautta he voivat kehittyä kulttuurin kuluttajina vaatimaan ja arvostamaan laadukasta taidetta jatkossakin. Totem-teatterissa lapsille ohjannut Salla Taskinen kuvaa ohjaajan suhdetta lapsiyleisöön näin: Lapsille tai aikuisille suunnatun esityksen dramaturgisessa tai ohjauksellisessa ajattelussa ei ole eroa. Oleellista on aito kiinnostus lapsikatsojan näkökulmaan. Mutta lapset ovat sen armoilla, minkälaista teatteria aikuiset heille tarjoavat ja näkemänsä perusteella muodostavat käsityksiään teatterista yleensä ehkä vuosiksikin eteenpäin. Lapsiyleisö ansaitsee parasta, sitä ei saa pettää ohjaamalla laiskasti tai vasemmalla kädellä, jolloin tuloksena on huono (lasten)teatteriesitys. (Rissanen 2007, 43.) Yksi produktion lähtökohdista on suunnitella visuaalista maailmaa lapsille. Ohjaajan näkemys on, ettemme toteuta lastennäytelmille kliseiseen tapaan absoluuttista hyvää tai pahaa, vaan tuomme nämä ominaisuuden roolihahmoissa esiin moniulotteisemmin. Lapsen tapa vastaanottaa teatteriesitys on mielenkiintoinen aihe sinällään. Vaikka lapsen teatterin sekä visuaalisten viestien lukutaito onkin täysin erilainen aikuisen vastaavaan verrattuna, uskon lasten olevan kohdeyleisönä toisaalta jopa kiitollisempi aikuisiin verrattuna. Päivi Rissanen (2007, 37) kuvaa Totem-teatterille ohjanneen Riku Saastamoisen sanoin lasten vastaanottoa ja yleisökokemuksia: Lapsikatsojalla ei ole ehkä yhtä vahvaa ennakkokäsitystä siitä, millaista teatterin tulisi olla - - Itselleni merkittävin kokemus vastaanotosta oli, ettei pienimmillä katsojilla ollut tarvetta etsiä, aikuiskielellä sanottuna, `metaforisia merkityksiä`. He katsoivat näyttelijöiden toimintaa konkreettisesti ja joko viihtyivät tai eivät. Vaikkakin kulttuurisesti vakiintuneet kuvat ja viestit sekä alitajunta vaikuttavat lapseen aina tämän syntymästä asti toivon, että jopa 2000-luvulla lapset ovat silti aikuista avoimempia katsojia. Samaa viestien ja kuvien ongelmaa pohtii Marjaleena Wegelius (2005, 12): On kuvaavaa, että visuaalisen teatterin viestin ymmärtävät vaivattomasti lapset ja ne aikuiset, jotka eivät ole kouliintuneet teatterin tavanomaisiin konventioihin. Viestien ja konventioiden tulva ikään kuin turruttaa ja sokeuttaa silmän estäen meitä näkemästä uudella tavalla. 2.1 Lasten Rölli, minun Röllini

8 4 Röllin juuret ulottuvat kahdeksankymmentäluvun alkuvuosiin, jolloin näyttelijä Allan Rauli Kristian Allu Tuppurainen kirjoitti opettavaisia satuja erakkona viihtyvästä peikosta. Sittemmin Rölli on noussut kulttihahmoksi ja käsitteeksi suomalaisessa lasten- ja nuortenkulttuurissa. Vuodesta 1985 Allu Tuppurainen on esittänyt luomaansa hahmoa niin teatterissa, televisiossa, äänikasetilla kuin elokuvissakin. Kuvat 1 ja 2 esittävät eri versioita Tuppuraisen Röllistä. Tarkemmat tiedot kuvista löytyvät kuvalähteistä. KUVA 1. Tv-sarjan Rölli KUVA 2. Rölli ja metsänhenki -elokuvan Rölli Vaikka Röllin hahmo ja rooli ovat vuosien varrella henkilöityneet voimakkaasti Tuppuraiseen, ei hän vastusta roolin uusiutumista ja leviämistä myös muiden näyttelijöiden tulkittavaksi, päinvastoin. Kuten Tuppurainen (2007) asiaa pohtii: Uusi sukupolvi lapsia ostaa uuden Röllin, aikuisyleisön kanssa voi olla hankalampaa. Aikuiset vertaavat vanhaan ja osa kokee, että vanhassa vara parempi. Oman suunnittelutyöni kannalta koin tämän helpottavana. Tarkoituksenani ei ole missään nimessä tehdä toisintoa Tuppuraisen tutusta Röllistä, vaan marssittaa näyttämölle oman näköiseni tulkinta hahmoista. Millainen sitten on se alkuperäinen Rölli? Liisa Hulkko (2006, 12) luonnehtii hahmoa näin: Rölli uhoaa, pelottelee lapsia ja tekee kaikenlaista tuhmaa. Sillä on kuitenkin

9 5 omatunto, joka kolkuttaa, kun Rölli tekee väärin. Ei Rölli ole pohjimmiltaan paha, vaikka sen täytyykin uhota ja ylläpitää rooliaan. Tuppuraisen Rölli on myös eräänlainen esikuva ja tarinoihin onkin puolihuolimattomasti sisälletty ympäristöön ja erilaisuuteen liittyviä opetuksia, joita sisältyy myös nyt työstettävään käsikirjoitukseen. Saarnaamista ja syyllistämistä Tuppurainen (2007) ei kuitenkaan allekirjoita: En usko, että näytelmillä varsinaisesti muutetaan maailmaa. Niin lapsilla kuin aikuisillakin pitää olla teatterissa hauskaa ja jännää, niin että tarinaa on mukavaa seurata! Silloin pieni hyvä asia voi jäädä lapsen mieleen ja siitä voidaan myöhemmin puhua kotona ja koulussa. En halua sormi pystyssä valistaa ja opettaa. 2.2 Uskottavan fantasiamaailman luominen Nykysuomen sanakirja määrittelee fantasian mielikuvituksen tuotteeksi, mielikuvituksen synnyttämäksi ajatukseksi tai muun muassa mielikuvitukseen perustuvaksi taideteokseksi. (Sadeniemi 1996, 293.) Hieman tarkemman määritelmän saa Kirjallisuuden sanakirjassa fantasiakirjallisuus: Yliluonnollista, sadunomaista tai tuonpuoleista käsittelevä ei kuitenkaan uskonnollinen kirjallisuus, joka kertoo arkikokemusta ja järkeä noudattamattomista mystisistä ja maagisista tapahtumista. (Hosiaisluoma 2003, 238.) Fantasia pyrkii siis lähtökohtaisesti kertomaan uskottavasti tarinan, joka ei järjellä ajateltuna ole uskottava. Se viekoittelee meitä pakenemaan mielikuvituksen syövereihin ja uskomaan asioita, jotka tiedämme mahdottomiksi. Kuitenkin fantasiassa lukija kokee usein myös epävarmuutta siitä, miten kerrottuihin ihmeellisiin tapauksiin tulisi suhtautua. (Hosiaisluoma 2003, 238.) Sama fantasian määritelmä on sovellettavissa näyttämölle. Fantasianäytelmässä katsojan tulisi voida uskoa näyttämöllä nähtyihin ihmeellisiin asioihin, vaikka järki sanoisi muuta. Fantasiamaailmaa luotaessa visuaaliset elementit ovatkin ensisijaisen tärkeitä. Fantasiamaailman uskottavuus ja vaikuttavuus ovat pukusuunnittelussa ensisijaisia suunnittelun lähtökohtia. Visualisoinnilla ja etenkin puvuilla on keskeinen asema Röllin toteutuksessa, mikä näkyy myös puvustukselle anotussa budjetissa. Myös kohdeyleisö, lapset, tulee ottaa huomioon puvustuksessa, rakennetaanhan henkilöhahmot juuri lapsikatsojalle ymmärrettäviksi. Päivi Rissanen (2007, 46) kertaa skenografi Leila Selmon sanoin pukusuunnittelun merkitystä lasten kannalta:

10 6 Puvut kertovat henkilöhahmon ulkoisista puitteista, mutta pukuun sisältyy myös joukko symboleja, jotka avautuvat niiden merkitysten tunnistamisesta. Lasten symbolien joukko tulee heidän maailmastaan. Merkityksen huomaaminen ei ole tietoista, mutta se ohjaa ymmärtämään esityksen sisäistä logiikkaa. Merkkikielen pitää olla tunnistettavaa. Lavastus ja puvustus yhdessä kertovat tarinan tapahtumapaikan ja henkilöhahmojen olemuksen lastenteatterissa niin kuin aikuisillekin suunnatussa teatterissa. - - Selkeys on tärkeää, mutta se ei tarkoita yksinkertaista tai yksitasoista. Vaikka puvustuksesta siis pyrittäisiin tekemään selkeä ja karsimaan piilomerkityksiä, myös lastenteatterissa pukuihin sisältyy symboliikkaa. Ongelmallista on kyetä näkemään puvustettava maailma henkilöhahmoineen lapsen silmin niin, että merkkikieli pysyy ymmärrettävänä. Värillä on visuaalisena elementtinä merkittävä rooli puvustuksen suunnittelussa. Värien avulla luodaan tunnelmaa ja korostetaan kerronnan elementtejä. Niihin liittyy vahvoja symbolisia merkityksiä sekä mielikuvia. Väreillä voidaan myös vaikuttaa emootioihin. (Arnkil 2007, 249.) Arnkil (2007, 250) viittaa teoksessaan yhdysvaltalaisten Patricia Valdezin ja Albert Mehrabianin tutkimukseen, jossa selvitettiin värien vaikutuksia tunnereaktioihin. Vaikka tulokset tukivatkin oletettua vaikutussuhdetta, merkittävää on, että erot emotionaalisissa reaktioissa selittyivät värien kirkkaus- ja kylläisyystasoilla eivät niinkään sävyillä. On kuitenkin huomattava, ettei tunnereaktio ole aivan sama asia kuin mielikuvareaktiot ja symboliikka. Värinkäytön ja symboliikan ohella eräs puvustuksen, ja eritoten fantasiapuvustuksen, ratkaisevista tekijöistä ovat materiaalit. Uskoakseni luova ja innovatiivinen materiaalin käyttö ovat yksi tie maailmaan, joka on lähes totaalisen irrallinen tutusta todellisuudestamme. Kuten Jukka Kuuranne (2007, 112) asian ilmaisee: Olennaista on tutun materiaalin käyttö uudessa yhteydessä. Häirittynä pois tavanomaisesta teatterin/ materiaalin näkemistavastaan yleisö joutuu katsomaan näytelmää oikeasti uudella tavalla ja kuuntelemaan tarkemmin... Samoilla linjoilla on myös Tanssiteatteri Hurjaruuthin pitkäaikainen visuaalinen suunnittelija Kirsi Manninen. Kun rahaa ei ole, niin ilmaista mielikuvitusta saa vastaavasti käyttää runsaammin - - voi tarjota tämmöisiä ahaa-elämyksiäkin, jos joku yleisössä vaikka tunnistaa materiaalin, Kimmo Takala (2006, 116) kertaa Mannisen sanoin tapausta, jossa hän korvasi tuhansien eurojen valokuituverhot Pirkka-nikseistä tutuilla sukkahousuilla. Itse näkisin fantasiamaailman onnistuneimmillaan, kun suunnittelussa on kyetty hyödyntämään tuttuja elementtejä ja

11 7 näyttämään ne uudella tavalla. Luodakseen fantasiaa on tavallaan kyettävä löytämään keskitie niin, että maailma on tarpeeksi outo ja erikoinen erottuakseen omasta todellisuudestamme fantasiana, mutta samalla tarpeeksi tuttu, jotta katsoja kykenee samaistumaan tapahtumiin ja henkilöihin. Toinen pukuihin ja visualisointiin kiinteästi liittyvä tekijä on valo. Hyvässä valaistuksessa heikompikin puvustus voi näyttää upealta, kun taas hyvänkin puvustuksen saa tuhottua taitamattomalla valaistuksella. Etenkin puvustuksen kiinnekohtien materiaalien ja värien kannalta valaistus on ensiarvoisen tärkeä. Sen avulla pukujen ulosantia ja viestiä voidaan muokata tarpeen mukaan yksityiskohtia korostaen ja häivyttäen: [M]ielenkiintoinen materiaali - - elää helposti tarpeen vaatimalla tavalla, kun sitä valaisee eri tavoin. (Kuuranne 2007, 112.) Valaistus saattaa myös muuttaa pukujen värejä, sillä värillisellä valolla valaistuna värit sekoittuvat additiivisesti. Additiivisella sekoittumisella tarkoitetaan ilmiötä, jossa esineen pintaan osuvien värillisten valojen energia summautuu muodostaen uusia värejä. (Arnkil 2007, 74.) Lisäksi on kiinnitettävä huomiota additiivisen sekoittumisen tuotteena syntyviin värillisiin varjoihin: Näyttämövalaistuksessa värillisistä varjoista voi olla haittaakin niin huomiota herättäviä ne usein ovat. (Arnkil 2007, 51.) Juuri valon ja materiaalin sekä värien kanssa työskentely tulee olemaan mielenkiintoista ja opettavaista, perustuuhan oma valaistustietoni ja taitoni muutamaan riittämättömään kokeiluun ja luentoihin. Yksi fantasianäytelmän, kuten minkä tahansa teatterikappaleen onnistuneen visualisoinnin tekijöistä on tiivis yhteistyö taiteellisen ryhmän välillä. Koska teatteriesitys on aina osiensa summa ja monen tekijän luoma kokonaisuus, kommunikaatiolla ja yhteistyöllä on valtava merkitys läpi työprosessin aina valmiiksi esitykseksi saakka. Hanna-Leena Helavuori (2007, 15) tiivistää ajatuksen näin: Modernin skenografin yksi suurimpia haasteita on kyetä vuorovaikutukselliseen dialogiin ohjaajan ja muun taiteellisen työryhmän kanssa, jotta kokonaisvaltainen teatterillinen ilmaisu olisi näyttämöllä mahdollista. Omalla kohdallani puvustajana tämä vuorovaikutuksellisen dialogin vaade kulminoituu ohjaajan ja lavastuksen lisäksi ennen kaikkea maskeeraajan ja valosuunnittelijan kohdalla. Koska Röllin maskit ja peruukit tulee suunnittelemaan ja toteuttamaan erillinen maskeeraaja, saumaton yhteistyö välillämme on välttämätöntä eheiden ja uskottavien henkilöhahmojen luomiseksi.

12 8 Kaiken kaikkiaan luotan yhteisen sävelen löytymiseen työryhmän kesken. Vaikka vastuullani onkin henkilöhahmojen visuaalinen ilme, toivon lopputuloksen syntyvän yhteistyönä työryhmän sisäisestä vuorovaikutuksesta. Lopullinen puvustus on prosessi, jota ei voi vedenpitävästi suunnitella etukäteen: Lavastaja voi ennakolta hahmotella näyttämömaailman koordinaatit, lopullinen tulos syntyy kuitenkin vasta yhteistyössä, harjoituksissa, kokeilemalla ja vaihtoehtoja tarjoamalla. (Wegelius 2005, 10.) Suhteellisen kokemattomana suunnittelijana mieltäni ja riittämättömyyden tunnetta rauhoittavat Takalan (2006, 116) taltioimat Kirsi Mannisen sanat: Ideoita tulee ensiiltaan saakka, valmista ei ole koskaan ennen sitä. 3 KANSANPERINTEESTÄ RÖLLIKULTTUURIKSI Erityisellä mielenkiinnolla suhtaudun ajatukseen käyttää kansanperinteitä sekä eri kulttuurien vaatteitta puvustuksen ideoinnin pohjalla. Ajatuksenani on päästää irti modernista länsimaisesta vaatteesta ja pyrkiä luomaan rölleille ja menninkäisille omat uskottavat kulttuurinsa. Yksi tutkimushaara ovat täten vaatteet eri kulttuureissa ja eri aikakausina. Pääsääntöisesti pyrin keräämään visuaalista materiaalia, jota pystyn hyödyntämään suunnittelutyössä. Myös erilaisiin rituaaleihin liittyvät vaatteet huomioin tutkimukseni kannalta hyödyllisiä. Rituaalikäyttäytymisen kautta ajattelin löytäväni erilaista hyvään ja pahaan liittyvää kuvastoa. 3.1 Suunnittelun lähtökohdat Ohjaajan kanssa käydyissä keskusteluissa täsmentyivät lähtökohdat, joista näytelmää tehdään. Tarkoituksena oli luoda lastennäytelmä lasten ehdoilla, kuitenkaan lapsia aliarvioimatta ja niin monitasoisena, että aikuinenkin katsoja löytää teatteriesityksestä sisältöä. Samoilla linjoilla on Röllin suhteen ollut myös Tuppurainen (2007): Näytelmissäni on aina lapsen ja aikuisen taso. On tärkeää, että myös isä ja äiti nauravat, silloin lapsella on hyvä olla. Ja toisinpäin. Näytelmissäni on aina molemmille jotakin mihin reagoida. Ohjaajan näkemys oli, ettemme saisi pelätä aitojen tunteiden, rankkojenkin sellaisten, esittämistä lapsille. Kuitenkin kaikki tarkoituksellinen pelottelu ja pelottavat elementit haluttiin jättää pois näytelmästä.

13 9 Näytelmän teemoja ovat ystävyys ja yksinäisyys, kiusaaminen sekä erilaisuuden hyväksyminen. Käsikirjoitus sisältää surua ja kuoleman, jotka tulee kyetä näyttämään lapsille aidosti, kuitenkaan mässäilemättä niillä. Ohjaaja Salla Taskinen kertoo kokemuksistaan lastenteatteriin soveltuvista aiheista seuraavaa: Lapsille suunnatussa esityksessä voi käsitellä mitä tahansa aihetta, kunhan muistaa lapsen näkökulman asiaan ja käsityskyvyn rajan. - - Vaikka lapsille näyttäisikin synkkiä asioita, niin toivoa ei saa unohtaa, sillä heillä on vielä tulevaisuus edessään. (Rissanen 2007, 43.) Ohjaajan toiveesta myöskään perinteiset sukupuoliroolit tai mallit, miesten ja naisten väliset jännitteet eivät saa näkyä. Tarkoituksena ei ole tehdä Röllin ja Milli Menninkäisen välistä rakkauskertomusta. Pukusuunnittelun lähtökohdiksi asetin itselleni ohjaajan kanssa käymieni keskustelujen pohjalta seuraavat; Menninkäisten ja röllien maailmoiden välille tulee tehdä ero selkeästi erilaista muotokieltä ja tunnelmaa sekä eriäviä värimaailmoja hyödyntäen. Kuitenkin niin, että myös puvustuksessa välittyy ajatus siitä, etteivät hyvä ja paha ole mustavalkoisia. Toisin sanoen sekä röllien että menninkäisten vaatteissa tulee olla joitakin yhtymäkohtia ja samankaltaisia elementtejä. Materiaalien runsautta, yhdistämistä ja kerroksellisuutta sekä ristiriitaisuutta pyritään hyödyntämään henkilöhahmoja rakennettaessa, jotta puvuista saadaan mielenkiintoisia. Fantasian tuntua luodaan pyrkimällä pois ihmismäisistä vaatteista ja muodosta. Tämä tarkoittaa muun muassa leikittelyä mittasuhteilla ja "sukupuoliroolien mukaisilla" vaatteilla, kuitenkin niin, että linjat säilyvät selkeinä ja "vaatemaisina". Fantasiamaailma rakentuu juuri materiaaleista ja kerroksellisuudesta sekä muodolla leikittelystä. Pyrin myös hyödyntämään keräämääni kuvamateriaalia suunnittelutyön pohjalla ja ideoinnissa. Etniset piirteet saavat tulla näkyviin vaatteiden muodoissa ja koristeluissa, ei kuitenkaan niin, että lopputulos on selkeästi kansanvaate tai jonkin tietyn kulttuurin vaate. Kyseessä on enemmänkin muodon, yksityiskohtien tai idean lainaaminen, oman rölli- tai menninkäiskulttuurin luominen niin, että vaatteet selkeästi eroavat moderneista (länsimaisista) vaatteista. 3.2 Roolianalyysi Onnistuneen pukusuunnittelun taustalla on aina kattava roolianalyysi, joka pitää sisällään niin käsikirjoituksen kuin roolihahmojenkin analysoinnin. Pukusuunnittelijan

14 10 tehtävä on luoda uskottava henkilökuva ja välittää katsojalle tulkittavaksi toivottu viesti. (Nissinen 1986, 10.) Vaikka Nissisen lopputyö käsitteleekin elokuvapuvustusta, pätevät samat perusperiaatteet myös teatterisuunnitteluun, joten päätin soveltaa Nissisen analyysimallia omassa roolianalyysissäni Roolianalyysin luonteeseen vaikuttavat tekijät Ennen varsinaista roolianalyysiä Nissinen (1986, 11-12) määrittää sen luonteeseen vaikuttavat tekijät. Ensimmäinen on elokuvan tyylittelyaste ja tyyli. Tämä voidaan helposti soveltaa Rölli-näytelmään, jonka genre eli tyylilaji on fantasia. Tyylilajin konventioita on tarkoitus noudattaa mahdollisimman pitkälle, eli tyylittelyaste ei ole kovin korkea. Tarina kerrotaan perinteisen fantasian keinoin ja kerronnassa pyritään luonnollisuuteen ja aitoon tunneilmaisuun. Toisena analyysin luonteeseen vaikuttavana seikkana Nissinen (1986, 11) mainitsee visuaalisen kokonaisilmeen luonteen. Edellistä hän tarkentaa kysymyksillä: Onko tarkoitus kertoa jollain elementillä erityisesti? Valolla? tilalla? paradokseilla? Haemmeko tasapainoista kokonaisilmettä? Vai katkeilevaa ja levotonta? Millä? miten? miksi? Röllissä ohjaajan näkemys oli, että fantasiamaailmaa luodaan erityisesti puvustuksen ja naamioinnin eli henkilöhahmojen visuaalisen ilmeen avulla. Pyrkimyksenä on tasapainoinen ja luonnonmukainen kokonaisilme, jota voitaisiin tarvittaessa maustaa jopa paradoksaalisilla, yllättävillä yksityiskohdilla. Röllissä kerrontaa tukevat myös musiikki ja äänet, jotka tehdään tilaustyönä näytelmää varten. Seuraavaksi määritellään tarina ja dramaturgia eli mitä ja kuinka kerrotaan. (Nissinen 1986, 12.) Röllin tarina rakentuu sadun konvention mukaan rakentuen esittelyn ja kehittelyn kautta kohti kliimaksia. Röllit ja menninkäiset ovat kaksi selkeätä vastavoimaa, ja kerronta tapahtuukin usein vastakohtien kautta. Röllit kertovat menninkäisistä ja päinvastoin. Näytelmän pääparin Röllin ja Millin kanssakäyminen heijastelee röllien ja menninkäisten suhteita ja etenee huipennukseen eli yhteenottoon ja sitä kautta sovintoon ja hyvitykseen.

15 11 Tämän jälkeen Nissinen (1986, 12) kysyy, kuinka voimakas on puvun viesti? Lapsille suunnatussa näytelmässä uskaltaisin väittää puvun viestin jopa korostuvan. Tunnin mittainen esitys on lapselle lyhyt aika sisäistää hahmojen todellisuus. Pukusuunnittelijan työ on visuaalisen kerronnan avulla korostaa valittuja elementtejä roolihahmoissa ja näin edesauttaa näytelmän viestin ja teemojen välittymistä nuorille katsojille. Vaikka Röllissä pyrkimyksenä on välttää liiallista karrikoimista ja etenkin parodioimista, tyypitellään hahmoja voimakkaasti juuri puvustuksen avulla. Vaikka näytelmä antaa tilaa myös roolihahmojen hienovaraiselle rakentamiselle, halutaan puvustuksella tuoda esiin ja korostaa röllien ja menninkäisten eroavaisuuksia. Stereotypioita ja sukupuolisia viestejä pyritään kuitenkin välttämään parhaimman mukaan. Viimeisenä analyysin luonteeseen vaikuttavana tekijänä Nissinen (1986, 12) esittää kysymyksen, millainen katsojan reaktion halutaan olevan? Röllissä on elementtejä sekä draamasta että komediasta. Vaikka röllihahmojen luonteeseen liittyy uhittelu ja jopa pelottavuus, halutaan hahmojen visuaalisesta ilmeestä tietoisesti jättää pois kaikki pelottavat elementit. Kuten ohjaaja totesi, lapsille riittää kuusi pelottavaa äijän körilästä lavalla. Vaikutusta ei tarvitse korostaa visuaalisin elementein. Lisäksi omalta kokemuspohjalta haluaisin lisätä roolianalyysin luonteeseen vaikuttavana tekijänä tekstin pääsanoman: Mikä on näytelmän sanoma ja tarinaa kuljettava jännite? Rölli ja metsänhenki näytelmän kantava teemana näkisin suvaitsevaisuuden ja tasa-arvoisuuden. Näytelmä käsittelee myös anteeksiannon ja ystävyyden merkitystä. Draaman rakennetta ja keskeistä jännitettä kuvaa juonen kaari, joka kuljettaa näytelmän keskeistä teemaa (Esslin 1980, 49). Röllissä juonen kaaren muodostaa vastavoimien eli röllien ja menninkäisten välinen kamppailu, joka huipentuu sotaan ja päättyy loppuratkaisuun eli sovintoon Hahmokohtainen roolianalyysi Roolihahmojen oletettuja taustoja on syytä kartoittaa mahdollisimman kattavasti, sillä se helpottaa uskottavan roolihahmon rakentamista ja tulkitsemista pukujen avulla. (Nissinen 1986, 10.) Valitsin oletetuista taustoista muutamia seikkoja, joita tarkastelen

16 12 kunkin roolihahmon kohdalla. Nissisen (1986, 13) mukaan lista kertyy aina kulloisenkin työn erityisluonteen mukaan. Röllien ja menninkäisten kohdalla koin aiheelliseksi kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: sosiaalinen asema, kasvatus, asenne ja ihanteet. Roolin oletettujen taustojen lisäksi täytyy myös selvittää, minkälainen roolihahmo on näytelmän todellisuudessa (Nissinen 1986, 14). Roolihahmon psyykkistä ja fyysistä todellisuutta hahmoteltaessa valitsin Nissisen (1986, 14-17) listaamista ominaisuuksista roolihahmojeni kannalta olennaisina seuraavat: hahmon luonne, sen feminiinisyys tai maskuliinisuus, elämäntapa, ikä, fyysinen olemus sekä ruumiin kieli. Lähtiessäni nyt kehittelemään roolikohtaisia analyysejä valitsin kahdestatoista roolihahmosta tarkempaan analyysiin viisi keskeisintä, jotka ovat Rölli, Milli Menninkäinen, Vaakamestari, Isorölli ja Rölli Riitasointu. Ajatuksenani oli myös hyödyntää yksittäisten roolihahmojen analyyseissa esiin tulleita piirteitä käsitellessäni ryhmiä röllit ja menninkäiset yleisellä tasolla. Rölli Röllin sosiaalinen asema yhteisössä on hivenen erakko. Hän asuu omassa majassaan, jonne vetäytyy usein päiväunille piittaamatta tuon taivaallista muiden röllien kohelluksesta. Hän kokee tarvetta kuulua röllien joukkoon, onhan hänet kasvatettu käyttäytymään röllille sopivalla tavalla, ja pelkää, että muut röllit huomaavat hänen epäröllimäisen käytöksensä. Röllin kohdattua Millin, joka itsepäisesti pyrkii Röllin ystäväksi ja koputtelee tämän omatuntoa, Rölli pyrkii entistä tarmokkaammin osoittamaan röllimäisyytensä. Kaikesta huolimatta Rölliä kiinnostaa myös Milli Menninkäisen maailma. Asetelma muuttuu Röllin napattua itselleen Röllimetsän johtajan tunnuksen, Isoröllin luun. Itseluottamuksen kasvaessa valta kihahtaa Röllin päähän ja johtaa lopulta katastrofiin metsässä. Rölli, vaikka rohkea suustaan onkin, on ennen kaikkea introvertti vetäytyjä, joka mieluiten vetäytyy passiivisena omiin oloihinsa kuin osallistuu aktiiviseen toimintaan. Vaikka rooleista on tietoisesti pyritty häivyttämään maskuliiniset ja feminiiniset piirteet, Röllissä on läsnä äijämäinen köriläs. Rölli on elintavoiltaan suttuinen erakko, joka kuitenkin kerää ympärilleen statuksesta kertovia esineitä kuten kristallit ja goottilainen piironki. Osa Röllin passiivisuudesta selittyy roolihahmon iällä. Vaikka Rölli

17 13 onkin vasta neljäsataaneljäkymmentävuotias, on hän esimerkiksi Milli Menninkäiseen verrattuna tavoiltaan ja statukseltaan vanhempi, mukavuudenhalunsa vanki. Tämä ristiriita pääroolien välillä nousi useasti esiin myös ohjaajan puheissa. Milli Menninkäinen Milli Menninkäinen taas on menninkäisten keskuudessa outolintu, joka kulkee omia polkujaan ja osoittaa epäsuotavaa kiinnostusta röllien maailmaa kohtaan. Vaikkei Milli varsinaisesti johtajahahmo olekaan, on hänessä uteliasta rohkeutta ja uhmaa sekä päättäväisyyttä astua johtajan saappaisiin. Milli myös kapinoi menninkäisen asemaansa ja kasvatustaan vastaan ystävystyessään Röllin kanssa. Millin ihanteisiin kuuluu hyvän puolustaminen ja tinkimättömyys myös silloin, kun usko muilta menninkäisiltä uhkaa loppua. Milli Menninkäinen taas on loputtoman utelias ekstrovertti, joka pistää lusikkansa joka soppaan. Ohjauksessa Millin roolihahmoon haettiin myös jotain poikamaista ja maskuliinisen uhmakasta. Milli on elintavoiltaan siisti ja käytännöllinen menninkäinen, joka tiukan paikan tullen tarjoutuu keittämään Röllille pihlajanmarjateetä. Milli on huomattavasti Rölliä nuorekkaampi, mikä käy ilmi idealistisena suhtautumisena ja heittäytymisenä, josta Rölli on salaa jopa mustasukkainen. Fyysiseltä olemukseltaan Milli on dynaaminen ja liikkuvainen ja ruumiinkieli on aktiivista ja energistä. Vaakamestari Vaakamestari poikkeaa näytelmän muista hahmoista siinä, ettei hän ole rölli eikä menninkäinen ja täten vailla virallista asemaa yhteisössä. Vaikka Vaakamestari ajaa hyvän asiaa, ei hän asetu metsänväen kiistassa röllien tai menninkäisten puolelle. Hän on ikään kuin neutraali puskuri röllien ja menninkäisten välillä, hierarkkisesti kuitenkin tietäjähahmona molempien yläpuolella. Vaakamestari on niin luonteeltaan kuin fyysiseltä olemukseltaankin staattinen ja stabiili. Vaakamestarista huokuu rauha ja tasapaino. Hän ei ole aktiivinen toimija, muttei myöskään aivan kokonaan alistu passiiviseksi tarkkailijaksi. Vaakamestari on kuin yin ja yang, hänessä feminiiniset ja maskuliiniset ominaisuudet ovat tasapainossa kumoten

18 14 toistensa vaikutuksen. Elintavoiltaan Vaakamestari on ailahtelevainen ja salaperäinen. Hän tulee ja menee oman halunsa ja tarkoitusperiensä mukaisesti. Vaakamestarilla ei ole ikää, hän on kuin ikiaikainen tieto, olemassa aikojen alusta saakka. Fyysiseltä olemukseltaan Vaakamestari on eteerinen ja häilyväinen, hänestä on vaikea saada otetta. Isorölli Isoröllin sosiaalinen asema on johtaja. Asemansa hän on saavuttanut ei niinkään huikaisevilla älynlahjoillaan vaan tyrannimaisella käytöksellä ja fyysisellä ylivoimaisuudella. Isoröllin käytös ja asenteet ovat kaikkein eniten röllimäiset. Menettäessään luunsa Isorölli menettää myös valtansa ja yliotteensa, joka aiheuttaa katkeroitumisen. Isorölli vastaa luonteeltaan ja käytökseltään perinteisintä rölliä. Hän toimii sen kummempia ajattelematta, vaistomaisesti röllimäisellä tavalla. Isorölli on maskuliininen, joskin hänessä voisi nähdä myös feminististä rautarouvaa, joka runnoo maskuliinisten röllien yli telaketjuasenteellaan. Elintavoiltaan hän on pesunkestävä rölli, epäsiisti ja öykkäröivä. Isoröllin fyysinen olemus on kookas hallitsijahahmo, rölleille ominaiseen tapaan epäsiisti ja piittaamaton. Ruumiinkieli Isoröllillä on karu ja kömpelö. Rölli Riitasointu Rölli Riitasointu on rölleistä kenties häikäilemättömin ja omalaatuisin. Riitasoinnun pyrkyrimäinen omaneduntavoittelu sekä erikoiset taipumukset pitävät hänet yhteisön ulkopuolella. Riitasoinnun musiikki- ja kulttuuriharrastus ovat myös räikeässä ristiriidassa röllien käyttäytymiskoodin kanssa. Hänen asenteensa on epäyhteisöllinen, tilanteessa kuin tilanteessa hän laskelmoi omaa etuaan pelastaakseen oman nahkansa. Rölli Riitasointu on luonteeltaan itserakas ja omahyväinen diiva, joka paistattelee aina auringossa kääntäen kelkkansa sen mukaan, mistä sattuu tuulemaan. Kaikissa toimissaan Riitasoinnulla on aina tavoitteena oma etu ja maine. Riitasoinnussa on huomattavia feminiinisiä piirteitä. Elintavoiltaan hän on boheemi ja kulturelli. Fyysiseltä olemukseltaan ja ruumiinkieleltään Riitasointu on epäröllimäisen laitettu ja koreileva, jopa riutuva taiteilijapersoona. Tai sellaisena hän ainakin soisi itsensä nähtävän.

19 3.3 Mielikuvista roolihahmoiksi 15 Tekemieni rooli- ja kuva-analyysien sekä ohjaajan kanssa käymissäni keskusteluissa ilmenneiden lähtökohtien pohjalta aloin luoda mielikuvia roolihahmoista. Röllit herättivät minussa heti voimakkaita mielleyhtymiä. Näin röllihahmot hieman kömpelöinä ja sitä kautta koomisina. He ovat poikamaisella tavalla varmoja omasta hirveydestään ja pelottavuudestaan, katsoja kuitenkin näkee tämän röllimäisyyden lävitse. Röllit ovat koheltajia, jotka ajattelemattomuuttaan aiheuttavat pahaa. Kyse on eräänlaisesta joukossa tyhmyys tiivistyy ilmiöstä, eivät röllitkään pohjimmiltaan ole pahoja. Samat röllimäiset elementit toistuivat myös ohjaajan visiossa. Alusta asti oli selvää, että rölleillä tulisi olemaan röllien jalat ja hännät, tästä olimme ohjaajan kanssa yksimielisiä. Jalat tulisivat ehdottomasti vaikuttamaan röllien liikkumiseen, mitä emme välttämättä pitäneet lainkaan huonona asiana. Lavastaja ehdotti lavan verhoamista tatamin tyyppisesti pehmeäksi, mikä mahdollistaisi kaatumiset, mutta myös osaltaan vaikeuttaisi näyttelijöiden liikkumista. Kömpelönoloinen liikehdintä tuki luomaani mielikuvaan röllihahmoista ja oli ehdottomasti elementti, jonka halusin liittää röllien ulkoasuun. Myös ohjaajan painottama väljyys ja mukavuus sopivat kömpelyyden teeman hyvin. Perinteisestä rölli- ja peikkomielikuvista halusin päästä eroon. Minulle röllit eivät näyttäytyneet niinkään likaisina resupekkoina, vaikka näitäkin elementtejä toki halusin rölleihin yhdistää. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ollut, että niistä tulisi röllien ulkoisen olemuksen johtoajatus ja sisältö. Myöskään liian koominen olemus ei olisi rölleillä suotavaa. Huvittavuudesta huolimatta röllien ja niiden edustaman pahan tulisi kuitenkin olla uskottavia, vakavasti otettavia. Menninkäiset eivät auenneet minulle läheskään yhtä helposti kuin röllit. Niinpä lähdin liikkeelle siitä, mitä menninkäiset ehdottomasti eivät olisi. Mielikuvani menninkäisistä ei ehdottomasti ollut mitenkään romanttisella tavalla keijukaismainen eikä eteerinen, mikä oli myös ohjaajan näkemys. Siinä missä näin röllit lapsellisen poikamaisina, menninkäiset edustivat minulle kypsempää ja vastuuntuntoisempaa arvomaailmaa. Tosin myöskään menninkäiset eivät olleet absoluuttisen hyvän ruumiillistuma, niilläkin tulisi olemaan heikkoutensa. Sama ajatusmaailma oli läsnä myös ohjauksessa:

20 16 jokaisessa hahmossa tulisi olemaan jokin särö, epätäydellisyys, heikkous, joka tekisi hahmosta mielenkiintoisen. Harjoituksissa ohjaaja kävi näyttelijöiden kanssa läpi näitä heikkouksia, joita pyörittelin mielessäni pukuja suunnitellessani. Myös menninkäisissä halusin olevan läsnä ripaus komiikkaa: Ei sillä tavalla suoraan, kuten rölleissä, vaan enemmänkin eräänlaista lystikyyttä ja lämpöä. Halusin menninkäisistä myös ikään kuin tasapuolisen vastavoiman rölleille, omalla tavallaan inhimillisen. Niin että esimerkiksi sotaan lähdettäessä menninkäisillä ei olisi moraalista ylivaltaa, vaan he lähtevät sotaan reilusti röllien tasolta puolustamaan itseään. Halusin myös selkeästi luoda menninkäisiin ja rölleihin samankaltaisia elementtejä näkemys, jonka jaoimme ohjaajan kanssa. Ajatuksissani röllit ja menninkäiset olivat saman metsän kansaa, joiden ulkomuodoissa löytyi yhtymäkohtia. Selkeä ero näiden kahden heimon välillä tulisi esiin voimakkaasti värimaailmassa sekä vaatteiden muodoissa. Röllien värimaailma sekä kaapumaiset väljät vaatteet olisivat raskaita verrattuna menninkäisten heleämpiin sävyihin sekä keveämpiin housujen ja yläosien yhdistelmiin. Mielikuvat Vaakamestarista olivat alkuun hyvinkin luonnonmukaisia. Näin Vaakamestarin eräänlaisena shamaanina, tietäjän ja noidan välimuotona. Mitä syvemmälle Röllimetsän hahmojen elämään uppouduin, sitä kauemmas tulkintani etääntyi ensimmäisistä mielikuvista. Ensinnäkään Vaakamestari ei edusta metsänväkeä. Halusin erottaa hänet hahmona selkeästi sekä rölleistä että menninkäisistä. Myös ohjaaja peräänkuulutti selkeää pesäeroa. Vaakamestari on metsänhengen ruumiillistuma, irrallinen hahmo, joka ohjailee tapahtumien kulkua sivusta. Hän on niin rölli- kuin menninkäiskulttuurillekin vieras. Vaakamestarin kohdalla mielikuvani alkoivat muistuttaa enenevissä määrin itäisten kulttuurien tietäjiä, ikään kuin sisäisen harmoniansa löytänyttä, ikuisesti tasapainossa pysyvää joogia. Kun keskustelimme Vaakamestarin roolihahmosta niin ohjaajan, lavastajan kuin maskeeraajankin kanssa, Gandalf -hahmo nousi sattumanvaraisesti useampaankin kertaan esille. Vaikka, ja etenkin kun nimi tuntui olevan kaikkien huulilla, halusin välttää liian suoraa viittausta Peter Jacksonin luomaan Tolkien-maailmaan. Tämä oli sikäli ongelmallista, etten itse ole aikoinaan halunnut Jacksonin Taru Sor-

21 17 musten herrasta elokuvia katsoa. Suunnittelutyön ollessa intensiivisimmillään halusin välttää liian voimakkaita vaikutteita, ja päätin jättää elokuvien katsomisen tuonnemmaksi. Jälkeenpäin etsin kuitenkin kuvia Jacksonin Gandalfista (kuvat 3 ja 4) ja sain huomata, että vaikka huoleni oli aiheellinen ja yhtymäkohtia löytyy, ovat historiallisromanttinen Gandalf ja itämaisvaikutteinen Vaakamestari perusolemukseltaan erilaiset. Toki Vaakamestarin ulkoisen olemuksen huomattavimmat piirteet, valkoinen parta ja hiukset, joista ohjaajalla oli voimakas mielikuva, ovat osa velhokuvastoa ja ohjaavat ajatusmaailmaa muun muassa Gandalfin suuntaan. KUVAT 3. ja 4. Taru sormusten herrasta elokuvan Gandalf 4 KUVA-ANALYYSI SUUNNITTELUN POHJALLA Mielikuvituksen ruokkiminen runsaalla kuva-aineistolla suunnittelutyön alkuvaiheessa on minulle tuttu tapa potkaista suunnittelutyö vauhtiin. Vaikka varsinaista taustatutkimusta ja esimerkiksi historiallisten faktojen selvittelyä ei fantasian suunnitteluun välttämättä tarvita, halusin saada suunnittelutyölleni selkeän lähtökohdan sekä vankan pohjan. Kuva-aineiston hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla päädyin käyttämään semioottista kuva-analyysiä työni tutkimuksellisena menetelmänä.

22 Semioottinen kuva-analyysi Semioottinen kuva-analyysi on yksi laadullisen tutkimuksen menetelmistä (Anttila 2000, 256). Perinteisesti visuaalisten taiteiden tutkimuksessa käytetty kuvailmaisun tulkinta sopii erinomaisesti myös teatterityön pohjalle, onhan visuaalinen viestintä erottamaton osa teatteritapahtumaa. Anttila (2000, 256) toteaa, että kuvien analysoinnissa on tarpeen selkiyttää analyysin tavoitteet. Näin voidaan myös valita tavoitteiden kannalta sopivin semioottisen analyysin muoto. Omalla kohdallani sopivimmalta tuntuu semioottinen kuva-analyysi, jonka avulla tarkastellaan kuvan välittämien viestien merkityksiä. Anttilan (200, 256) mukaan kyseisessä menetelmässä kuvia analysoidaan kolmella tasolla. Ensimmäinen taso käsittää kuvan peruselementtien tarkastelua denotatiivisella eli kuvan perusmerkityksiä esittävällä tasolla. Toisessa vaiheessa siirrytään konnotatiiviselle tasolle eli kuvan elementtien lisämerkitysten tulkintaan ja tunnesävyiseen assosiointiin. Konnotatiivinen taso on aina myös kulttuurisidonnainen. Lopuksi kootaan kuvan semioottinen viesti hyödyntämällä ja kasvattamalla konnotatiivisia havaintoja. Se, mitä haluan semioottisella kuva-analyysilla selvittää, on kansanvaatteiden ja kansankuvaston viestit. Näitä viestejä ja merkityksiä toivon voivani hyödyntää pukusuunnittelussa niin, että roolihahmojen toivotut piirteet ja ominaisuuden korostuvat. Miksi sitten kansanperinteen kuvat ja vaatteet? Yhdistelemällä ja muokkaamalla elementtejä suomalaiselta kannalta niin läheisistä kuin vähän kaukaisemmistakin kulttuureista toivon luovani röllikulttuurin, joka on osaltaan tunnistettava, mutta kuitenkin tarpeeksi kaukainen ja vieras toimiakseen fantasiana. Lisäksi uskon, että kansankuvaston käyttäminen suunnittelun pohjalla irrottaa mieleni modernin, länsimaisen vaatteen mittasuhteista ja vapauttaa mielikuvitukseni laukkaamaan. On kuitenkin muistettava, että länsimaisena tulkitsen myös vieraan kulttuurin kuvia kulttuurini ja kasvatukseni kautta. Tämä tuskin kuitenkaan osoittautuu ongelmalliseksi, onhan tuleva yleisö suurelta osin mitä todennäköisimmin saman kulttuurin kasvatteja. Oman erityisluonteen kuva-analyysille tuo valokuvien käyttö analysoitavana aineistona. Vaikka valokuvaan periaatteessa pätevät kaikki semiotiikan edellä mainitut tasot, täytyy valokuvaa tarkastella perinteisestä, piirretystä kuvasta poiketen. Valokuvan

23 19 suhde taiteeseen on ristiriitainen: Valokuva on [näet] perinteisesti nähty pakostakin realistisena ja objektiivisena: kamera rekisteröi todellisuutta sellaisenaan, muuttumattomana (Hietala 1993, 43). Tosin tuo objektiivisuuden oletus ei aivan pidä paikkaansa nykypäivänä, niin taitavasti voidaan kuvia muokata kuvankäsittelyohjelmilla. Myös vanhoissa valokuvissa tulee huomioida retusoinnin ja negatiivin jälkikäsittelyn mahdollisuus. Valokuvia analysoidessa keskeinen ero ja toisaalta vaarakin on se, että kuvan kokonaisviestin analysoinnin sijaan päätyy analysoimaan yksittäisen vaatekappaleen viestiä. Juuri se, että valokuvaa pidetään objektiivisena ja realistisena representaationa kohteesta, saa meidät näkemään kuvassa vain kohteen kuvan kokonaisuuden tarkastelun sijaan. Pyrkimyksenäni on siis myös selvittää valokuvien semioottisia viestejä kokonaisina kuvina. 4.2 Kuva-aineiston analyysi Seuraavassa tuon esille joitakin kuvaesimerkkejä, joita käytin semioottisen kuvaanalyysin aineistona. Esittelen kaksi tai kolme kuvaa jokaista viittä roolianalyysissä (luku 3.2.2) käsittelemääni roolihahmoa varten. Kuvat valitsin kirjoista ja internetistä niin, että niissä voisi nähdä kustakin roolihahmosta analysoimani olennaisimmat piirteet. Ajattelin hyödyntää keräämääni aineistoa kuitenkin myös niin, että esimerkiksi Isorölliä varten analysoiduista kuvista saatu tieto olisi hyödynnettävissä muidenkin röllien kohdalla. Näin pyrin luomaan röllikulttuurin, jossa on omat yhdistävät tekijänsä. Analyysin tuloksia käsittelen luvuissa 5.1. Paperilta puvuiksi ja 5.3 Valmis puvustus, jossa käyn läpi kunkin hahmon kohdalla tekemiäni ratkaisuja Rölli Kuva 5 tuo mieleeni elävästi Röllin jollakin tapaa koomisen uhoavan hahmon. Denotatiivisella tasolla näemme kuvassa japanilaisen roolihahmon näytelmästä Shibaraku toisin sanoen miehen perinteisenoloisessa japanilaisessa asussa. Asu on löysä ja pyjamamainen. Toisessa kädessään mies kantaa miekkaa ja toisessa viuhkaa. Miehen kasvot ovat irvistyksessä ja voimakkaasti maskeeratut. Väljien housujen lahkeet näyttäisivät olevan ylipitkät.

24 20 KUVA 5. Japanilainen piirros Seuraavaksi siirryn tekemään tulkintoja eli konnotatiiviselle tasolle. Mies tuntuu sotkeutuvan ja kaatuvan lahkeisiinsa, mikä antaa kuvalle heti koomisen sävyn. Asun hallitseva väri on punaruskea, jonka aggressiivista vaikutusta on korostettu vastavärillä vihreällä. Voimakkaat geometriset kuvioinnit kankaassa tuovat mieleeni sotamaalaukset tai jopa maalitaulut. Kulmikas kuviointi korostaa myös maskuliinisia piirteitä, joita feminiinisen hienostuneet ornamentit ja kultainen nyöri taas tasapainottavat. Vasemmassa kädessä heiluva miekka tai sapeli on miehisyyden ja voiman symboli, fallos. Erilaisia sauvoja tai huotria sojottaakin soturistamme kolmeen eri ilman suuntaan. Oikeassa kädessä heiluva viuhka taas on länsimaiselle naisellisuuden ja jopa turhamaisuuden symboli. Hahmon koomisuutta lisää se, että miekan lisäksi taisteluaseena heiluu heppoinen viuhka. Lisäksi aseiden vastakohtana maalitaulut luovat ristiriidan: Onko kyseessä hyökkääjän sijaan kuitenkin hyökkäyksen kohde, uhri? Kaiken kaikkiaan miekkojen ja viuhkan aiheuttama liike sekä puvun mahtava volyymi ovat semioottinen viesti. Ne antavat kuvan kömpelöstä säheltäjästä, joka ilmeellään uhittelee ja uhkailee, mutta ruumiillaan viestii jotain aivan muuta.

25 21 Toinen kuva, jossa näin heti Röllin, mutta myös Vaakamestarin piirteitä on Bajangolin shamaania esittävä kuva 6. Shamaani on kuvattu Otshirböö Mankhatai vuoren juurella Mongoliassa vuonna Denotatiivisella tasolla tarkasteltuna kuvassa on havaittavissa kameraa epäluuloisesti pälyilevä, pitkään kaapuun pukeutunut hahmo. Huomio kiinnittyy helposti hahmon kannattelemaan suureen rumpuun sekä sotkuisiin, pitkiin rastantapaisiin, jotka valuvat raskaina pitkin selkää. Lisäksi päässä on korkea, ilmeisesti sulista koottu töyhtö. KUVA 6. Bajangolin shamaani Konnotatiivisella tasolla yhdistän rummun heti saamelaisesta kulttuuristakin tuttuun noitarumpuun. Rumpu on shamaanille tärkeä esine, työkalu, jonka avulla ekstaattista transsitekniikkaa hyödyntäen shamaani luo yhteyden henkimaailmaan (Anttonen 2001, 23). Rumpu on siis ymmärrettävissä eräänlaisena vallan ja mystisen voiman symbolina. Rumpuun liittyy kiinteästi myös kapula tai sauva, miehisyyden symboli ja johtajan merkki, jolla rummusta isketään hypnoottinen rytmi. Samanlaisena johtajuuden sym-

26 22 bolina voitaneen pitää päähinettä, jolla lienee myös merkityksensä rituaalissa. Mieleeni tulevat muun muassa antiikin roomalaisten sotapäähineet töyhtöineen sekä viikinkien kypärät pelottavine sarvineen. Sulilla on varmasti myös pyritty jäljittelemään eläimellisiä piirteitä, olivathan eläimet monesti kunnioitetun asemassa eri kulttuureissa. Shamaanin pitkät ja sotkuiset, rastoittuneet hiukset tuovat mieleen raamatun Simsonin, jonka salaisuus on leikkaamattomissa hiuksissa piilevä voima. Hiukset ovat kohosteisessa asemassa myös monessa muussa kulttuurissa ja uskonnossa. Myös muun muassa sikhit jättävät hiuksensa leikkaamatta merkkinä alistumisesta jumalan tahtoon. Valokuvan shamaanille hiukset myös tarjoavat suojan, jonka takaa shamaani tarkkailee kuvaajaa. Mielenkiintoisen vastakohdan maagisille johtajuuden symboleille luovat shamaanin resuinen ja epämääräinen kaapu sekä kömpelöt, mutta vankkatekoiset kulkijan kengät: vaatetuksessa ei ole mitään miehekästä tai statusta kuvaavaa. Kyseessä on pikemminkin potilaan kaapu tai vanhan, hupsun miehen yöpaita. Yhdistettynä shamaanin kumaraan ryhtiin, ja poissaolevana pälyilevään, hölmistyneeseen katseeseen kuvan viesti on lähinnä hupaisa. Ihan kuin joku olisi tyrkännyt nuo mahtimiehen symbolit, rummun ja sauvan, tämän hölmistyneen ja hivenen yksinkertaisen ukon käsiin. Röllin roolipuvun kannalta kuvien anti on selkeä. Luodakseni kömpelön koomisen vaikutelman aion korostaa volyymiä ja väljyyttä sekä ylenpalttista pituutta esimerkiksi hihoissa. Röllin turhamaista ja tärkeilevää puolta voisi tuoda esiin jollakin kontrastisella yksityiskohdalla, kuten kuvan 5 kultaiset nyörit. Myös kuvassa 6 havaitsemaani rähjäistä rosoisuutta haluaisin Röllin hahmoon sisällyttää maltillisesti Milli Menninkäinen Kuvassa 7 näen Milli Menninkäisen prototyypin. Denotatiivisella tasolla kuvassa on kansanasuinen nuori naisen keskellä kylämaisemaa. Naisella on yllään valkoinen aluspuku, jonka päälle on puettu kirjava, nyörein sidottu esiliinan tapainen. Kirjailtu kuviointi toistuu korkeassa päähineessä, jonka huntuosa laskeutuu puoleen selkään. Jalassaan naisella on raskastekoiset saappaat ja ranteessa helyin koristettu rannerengas.

27 23 KUVA 7. Vastavihitty erzämordvalaisnuorikko Konnotatiivisella tasolla naisen valkea puku tuo mieleen morsius- tai kastevaatteen, jonka väri symboloi viattomuutta ja puhtautta. Vyötäisillä roikkuu kuitenkin niin kutsuttu emännän avain, joka kertoo naisen sosiaalisesta statuksesta. Myös päähine eli peitetyt hiukset viittaavat naisen asemaan, ainakin kodin ja talouden johtajana. Keveyttä ja nuorekkuutta vaatteeseen tuo lyhyempi pituus, kapea linja sekä esiliinan tuoma kerroksellisuus. Vaikka raskaat saappaat tuntuisivat viittaavan työntekoon ja koviin oloihin, kertoo asun koristeellisuus varallisuudesta ja työtavoista. Kuvan asua tuskin olisi puettu kovin likaisiin töihin, joten kyseessä on mahdollisesti jonkinlainen pyhäpuku. Kuvan semioottinen viesti on voimakas, yhdistyväthän naisessa ristiriitaisella tavalla nuoruus ja viaton elämänjano sekä aseman tuomat vastuu ja velvollisuudet. Alas painunut, näennäisen nöyrä pääasento on myös päättäväinen viesti: Nainen kyllä tuntee vastuunsa ja velvollisuutensa. Toinen Milli Menninkäiseen liittyvä kuva on kuva 8, joka denotatiivisella tasolla esittää rennosti seisoskelevan korealaisen pojan. Poika on kuvattu karkeatekoisen muurin

28 24 edustalla ja hän kannattelee tarjotinta tai alustaa, jolle on aseteltu jonkinlaisia paloja ilmeisesti myyntiä varten. Pojan päällysasu on puhtaan valkoinen, mikä johtunee helteestä tai hygieniaa vaativasta työtehtävästä. KUVA 8. Korealainen poika Konnotatiivisesti tulkittuna pojan asu on rennon oloinen. Siihen kuuluvat lyhyt tunikamallinen jakku sekä nilkoista sitaistut löysät housut. Jakun kietaisumalli luo itämaisen vaikutelman. Valkean värin voi jälleen tulkita merkitsevän puhtautta, mikä on kenties myös ammattiin liittyvä symboli. Päähänsä poika on sitaissut jonkinlaisen turbaanin tekeleen tai hilkkamaisen myssyn. Hihansuusta pilkahtaa jokin tumma ja kiiltävänoloinen materiaali, jonka voisi nähdä merkkinä jonkinasteisesta vauraudesta. Valkoinen asu saattaisi jopa palvella työasuna, jolla poika suojaa varsinaisia vaatteitaan. Pojan elekieli kertoo pitkästymisestä tai toisaalta rennosta itsevarmuudesta. Pojan katse tuntuu hakeutuvan kaukaisuuteen. Kengät ovat tukevatekoiset, kuin vaikeakulkuiseen maastoon tehdyt, mutta kuitenkin siinä määrin sironoloiset, että uskon pojan tar-

29 25 vittaessa loikkivan ketterästi. Kuvan semioottinen viesti kertoo työn ja velvollisuuden kahlitsemasta nuoruuden voimasta ja itsevarmuudesta, joka janoaa päästä vapaaksi. Milli Menninkäisen roolipuvulla haluaisin välittää kuvissa 7 ja 8 näkemääni velvollisuudentunnon kahlitsemaa nuoruuden voimaa ja vapautta. Puvun tulisi käytännöllisyydellään ilmentää Millin toimeliasta ja seikkailullista luonnetta. Myös jonkinlainen päähine henkisen johtajuuden ja aseman symbolina sekä poikamaisena elementtinä olisi mielenkiintoinen Vaakamestari Vaakamestaria varten halusin tutkia myös shamaanien eli noitien sekä parantajien kuvia. Kuva 9, joka esittää Sojoottilaista shamaania on paljolti edellisen shamaanikuvan (kuva 6) kaltainen. Denotatiivisella tasolla näemme kuvassa kameraa kohti seisovan, rumpuaan iskevän shamaanin. Shamaanin piirteet ovat selkeästi aasialaiset. Päässään hänellä on sulin koristeltu, tötterömäinen päähine. Pitkää kaapua koristavat pitkät, rastamaisina roikkuvat pötköt. KUVA 9. Sojoottilainen shamaani

30 26 Vaikka shamaanin vaatteet ja rumpu ovat kovasti edellisen kaltaiset, syntyy tästä shamaanista aivan erilainen kuva ja konnotatiivinen tulkinta. Shamaani kohtaa rohkeasti kameran kasvoillaan eteerisen keskittynyt, kaukaisuuteen tuijottava katse. Vaikutelma on huomattavasti vähemmän epäluuloinen tai sotkuinen, vähemmän peikkomainen. Tämän shamaanin tukka ei roiku valtoimenaan mystisenä voiman symbolina. Sen sijan shamaanin asuun on kiinnitetty pitkiä, rastoja muistuttavia pötkylöitä, jotka antavat asulle eläimellisen leiman. Viittamaisena laskeutuvat pötkylät ovat kuin maagiset siivet tai ruumiin jatke, jotka verhoavat shamaanin jalat. Vain suipot tossunkärjet paljastavat verhotun ihmismäisen muodon. Silti kuvan semioottisessa viestissä on jotain ristiriitaista, jopa epäaitoa. Shamaani esittelee taitojaan liian auliisti. Kuva kaikkine krumeluureineen muistuttaa lavastettua, resuisen oloinen Bajangolin shamaani (kuva 6) välttelevine katseineen on taikavoimia omaavana noitana uskottavampi. Vaikka alun alkaen hain Vaakamestaria kuvan 6 kaltaisista, mystisiä metsän miehiä esittävistä kuvista, aloin kaivata kuvilta enemmän harmoniaa ja tasapainoa. Vaakamestarin, joka lopulta on metsänväestä katsoen hyvinkin irrallinen hahmo, voisi löytää esimerkiksi kuvasta 10, joka on japanilaisen Takadan muotokuva. Kuvassa näemme denotatiivisella tasolla vanhan ja kurttuisen miehen, jonka hiukset on kammattu siististi takaraivolle. Miehellä on yllään moninkertaiset kaavut, joista päällimmäisenä liivin tai esiliinan oloinen, harmaa vaate. Mies on polvistunut matolle ja pitää kädessään jonkinlaista osoitinta. Miehen vyöllä sekä vierellä matolla on itämaiset miekat.

31 27 KUVA 10. Japanilainen piirros Kuvan mies on mielestäni harmoninen ja tasapainoinen. Tämä mielikuva ja tulkinta on pitkälti harmaan asun sekä staattisen, polvistuneen asennon ansiota. Asento tuo mieleen rukoilevan tai meditoivan henkilön, joka keskustelee kunnioittaen ylemmän voiman kanssa. Samalla tuo henkilö kuitenkin herättää kunnioitusta myös katsojassa ainakin ikänsä sekä vaatimattoman, mutta silti jollakin tapaa majesteetillisen ulkoasunsa ansiosta. Miehen vaatteissa on monta kerrosta, ne ikään kuin kätkevät sisäänsä hauraan, jo kutistuneen vanhuksen. Miehen kumaria hartioita korostaa leveät, laskostetut siivekkeet, jotka luovat haarniskamaisen vaikutelman. Myös samuraikuvastosta tuttu etuliehuke, vaatteiden väritys sekä miehen kampaus viittaavat soturimaiseen kurinalaisuuteen, jota miekat osaltaan korostavat. Puvussa on myös muutama arvomerkin oloinen symboli, kuitenkin hyvin vaatimattomasti, koreilematta esillä. Kontrastina puvun väritykselle toimii hohtavan punainen matto, ainakin länsimaissa arvokkaille levitetty, jolle mies on polvistunut. Kasvon juonteet kertovat elämänkokemuksesta; miehen

32 28 ilme on tiukka ja keskittynyt, elämän kovettama. Silmissä pilkahtaa kuitenkin häivähdys surua. Kuvan semioottinen viesti on seesteinen. Mies on vaatimattomalla tavalla kunnioittava ja siksi myös osaltaan kunnioitettu. Hän on tiedon ja rauha ruumiillistuma, jonka iätön mutta ilmeinen vanhuus herättää katsojan luottamuksen. Kolmas kuva, joka mielestäni kuvaa Vaakamestarin olemusta on kuva 11. Denotatiivisella tasolla se on kuva japanilaisesta naisesta hoviasussa. Nainen on pukeutunut moninkertaiseen kimonoon, joka valuu raskaina laskoksina maahan hänen jalkojensa juureen. Materiaali on arvokkaan näköistä ja ornamentein kuvioitua. Kädessään nainen pitää isoa viuhkaa, josta laskeutuu punottuja nyörejä. Päässään naisella on kruunua etäisesti muistuttava koriste. KUVA 11. Japanilainen hovivaate Konnotatiivista tulkintaa tehdessäni huomio kiinnittyy ensimmäisenä kimonoon. Sen materiaalin runsaus ja arvokkuus kertoo naisen asemasta. Pukua ei varmasti ole tehty työtätekevälle, sillä pelkkä liikkuminen tuon materiaalin paljouden keskellä vaikuttaa

33 29 mahdottomalta. Naisen olemuksessa on jotain hyvin majesteetillista ja silti avutonta. Ikään kuin hänen olisi tarkoitus olla upea ilmestys, ja kuitenkin sidottu pelkästään siksi. Majesteetillista vaikutelmaa korostavat laahuksenomaisesti valuvan kimonon lisäksi kruununtapainen koriste, joka naisella on säntillisesti kammatun nutturansa päällä. Koriste sakaroineen muistuttaa aurinkoa, monissa uskonnoissa jumaluutta symboloivaa elämän lähdettä. Viuhka on myös koristeenomainen, keimailun ja naisellisten rituaalien väline, vaikka sen alun alkaen onkin ollut ase. Kaikesta huolimatta kuvan semioottinen viesti kertoo voimasta ja vaikutusvallasta. Naisen muodossa on jotain hyvin dynaamista. Hän kasvaa materiaalinpaljouden keskellä maasta ikään kuin puu ja osa luontoa. Myös tämä nainen huokuu rauhaa. Hänen tasapainoaan ei tunnu horjuttavan mikään. Kuville 9, 10 ja 11 on yhteistä massan ja volyymin luoma majesteetillisuus, jonka haluaisin välittyvän myös Vaakamestarin rooliasussa. Kaikissa kuvissa inhimillinen vartalo on verhottu useiden materiaalikerrosten sisään, mikä luo salaperäisen ja jopa jumalallisen vaikutelman. Voin kuvitella jokaisessa kuvassa esitetyn hahmon liikkeessä. Koska kaapumaisen muoto ja runsas materiaali peittää jalkojen liikkeet, tulee liikkumisesta helposti sulavaa liukumista, mikä mielestäni sopisi myös Vaakamestarin hahmolle Isorölli Kuva 12, joka esittää japanilaista painijaa 1700-luvun lopulla, toi elävästi mieleeni Isoröllin. Kuvassa näemme denotatiivisella tasolla köyryniskaisen, vihaisen jättiläisen, joka on verhoutunut pitkään kelta-punaraidalliseen kaapuun sekä mustaan liivintapaiseen. Kaavun pääntie on avara ja vaatetus muutenkin kevyen oloinen. Näyttäisi siltä, että päälle kietaistun kaavun pitää koossa vain lanteille sitaistu vyö. Miehen tukka on vedetty japanilaiseen tapaan sykerölle takaraivolle ja kainalossaan hän kantaa kahta miekkaa. Käsissään hänellä on perinteinen, itämainen viuhka sekä rutistettu rätintapainen. Jättiläistä seuraa hilpeäkasvoinen pienempi mies, jonka vaatetus on yksinkertainen väljä kaapu. Myös hänen hiuksensa on sidottu kiinni ja hänkin vaikuttaisi kantavan aseen tapaista. Punaisessa vyössä riippuu jonkinlainen laukku tai pussukka.

34 30 KUVA 12. Katsukawa Shunei: The wrestler Tanikaze and his pupil Taki-no-oto Konnotatiivisella tasolla näen kuvassa heti hieman yksinkertaisen, älyn puutettaan voimalla paikkailevan lihaskimpun, jota heikompi kätyri varjonlailla seuraa. Vastaava asetelma on tuttu länsimaisesta roistokuvastosta. Vahva mutta tyhmä öykkäri kerää ympärilleen kannattajajoukon, joka heikompana korostaa pahiksen voimaa ja luo turvallisuuden tunnetta. Jo ison miehen leveä haara-asento ja nyrkkiin puristuneet kädet kertovat pullistelevasta voimasta, kun taas kumara ryhti ja turpeat kasvot bulldogmaisine ilmeineen antavat jättiläisestä yksinkertaisen kuvan. Miehen musta viitta alas valuvine olkalinjoineen korostaa hartianseutua ja luo mielikuvaa painijasta. Musta on kunnioitusta herättävä ja jopa pelottava väri, tunnemmehan mustan vyön merkityksen. Viitan alla miehellä on levottomasti vaaran väreillä, punaisella ja keltaisella raidoitettu kaapu, joka valuu raskaana aina maahan asti. Kaiken kaikkiaan väljä vaatetus tuntuu korostavan miehen kokoa ja voimaa, löysästi vatsan alle vyöllä koottu vaate taas antaa hieman juntin ja jollakin tapaa lupsakan, ikääntyneen miehen leiman. Vaikka miehen koko ja voima pysäyttävätkin, samaan aikaan en voi katsojana olla hymähtämättä hie-

35 man huvittuneesti kuvan semioottiselle viestille ja tälle lihaskimpulle. Hän uhoaa koko olemuksellaan, mutta kuten tunnettu sanonta muistuttaa tyhjää ne tynnyrit kolisee. 31 Hieman toisenlaista, herkempää puolta Isoröllistä näin kuvassa 13. Valokuva on luvun alusta. Denotatiivisella tasolla siinä on kuvattuna kansanpukuinen tyttö, joka on kääntänyt selkänsä kameralle ja nojaa hirsitalon kuistin kaiteeseen. Tytöllä on yllään upea pitkä turkisviitta, todennäköisesti jonkinlainen juhla-asu ja hänen hiuksensa on palmikoitu kahdelle palmikoille. Pitkät palmikot on punottu takaa yhteen ja koristeena on erilaisia heloja ja roikkuvia nauhoja. Myös tytön takaraivolla on jonkinlainen nauhakoriste. KUVA 13. Turkkipukuinen hantityttö Konnotatiivisella tasolla kuvan tunnelma on ristiriitainen, tytössä on yhtä aikaa sekä jotain majesteetillista että luotaantyöntävää. Koska tyttö on kääntänyt selkänsä kameraan, emme näe hänen kasvojensa ilmettä, josta voisimme päätellä jotain tytön tunnetilasta. Kääntämällä selkänsä tyttö ottaa etäisyyttä katsojaan, hänellä on tilanteessa ylivalta. Silti olen aistivinani hänessä tiettyä herkkyyttä tai kaipuuta. Ikään kuin hän haaveissaan nojaisi kaiteeseen ja antaisi katseensa lipua kaukaisuuteen. Majesteetillinen vaikutelma syntyy pitkästä, valko-musta kuvioidusta turkisviitasta. Viittaus eu-

36 32 rooppalaisten kuninkaallisten viittaan kärpänturkkisomisteineen on ilmeinen. Myös takaraivon koriste on kruunumainen. Punotut, selkää myöten valuvat hiukset taas tuovat kokonaisuuteen eksoottisen, herkän tyttömäisen lisän. Myös hiuksiin punotut helat ovat arvon ja vaurauden symboli. Toisaalta ne voidaan nähdä myös onnea tuottavina amuletteina, eräänlaisena rituaalipukeutumisen ja koristautumisen osana. Jälleen kerran törmäämme myös hiusten symboliseen arvoon voiman tyyssijana. Obinugrilaiset, eli Länsi-Siperian hantit ja mansit näet uskoivat voiman piilevän pitkissä palmikoissa. Pitkät hiukset ja palmikot kuuluivatkin täten myös sankareille ja jumalattarille. (Lehtinen 1979, 82.) Kuvan semioottinen viesti on torjuva. Kaikella koristautumisellaan ja majesteettisuudellaan tyttö tuntuu suojelevaan herkkää puoltaan, jota ei soisi katsojan näkevän. Isorölliä hahmottelevaa kuvastoa halusin vielä havainnollistaa kuvalla samuraihaarniskasta (kuva 14) sillä innostuin suunnittelutyön aikana samuraikuvastosta. Vastaavat kuvat ovat olleet inspiraation lähteenä röllejä hahmotellessani, vaikka karsinkin pelottavuutta ja sotaisuutta aika tavalla. Kuvan denotatiivisella tasolla näemme jonkinlaisen pallin päälle istutettuna niin kutsutun nanbando gusokun eli eurooppalaisen haarniskan. Kokonaisuus muodostuu taotusta rintapanssarista ja kypärästä, naamiosta sekä samuraityyliin kudotusta materiaalista valmistetusta, monikerroksisesta vaatteesta.

37 33 KUVA 14. Samurai-haarniska Varsinaisia aseita haarniskan kanssa ei ole kuvattu, vaan kuvan konnotatiivinen tulkinta pelottavasta tunnelmasta muodostuu lähinnä naamiosta, jonka suu on vääntynyt irvistykseen. Toki asusta näkee heti panssarien ansiosta sen käyttötarkoituksen, joka lisää kuvaan oman uhkaavan elementtinsä, mutta varsinaisia pelotteluun pyrkiviä elementtejä kuvassa ei ole. On helppo ymmärtää, mistä nimitys eurooppalainen haarniska tulee; Ovathan samurain rintapanssari ja kypärä eurooppalaisessa kuvastossa nähdyn haarniskan malliset. Itse asiassa kypärän muoto ja muhkea vaalea hiuspehko vievät ajatuksia viikinkisotureiden suuntaan. Tummasävytteisessä haarniskassa vaalea yksityiskohta herättää ansaitusti huomiota, mikä lienee tarkoituskin. Muuhun samuraikuvastoon verrattuna nämä tutut elementit tekevät kuvan semioottisesta viestistä vähemmän itämaisen ja pelottavan. Isoröllin roolipukuun haluaisin sisällyttää kuvissa 12, 13 ja 14 näkemiäni voiman ja vallan symboleja. Myös Isoröllin puvun soisin olevan massiivinen ja kunnioitusta herättävä, kuitenkin niin, että selkeä sävyero Vaakamestarin pukuun säilyy. Ongelmana

38 34 lienee kuinka ilmaista Isoröllin sisäistä, herkempää puolta, joka tulee esiin etenkin vallan menettämisen hetkellä Rölli Riitasointu Viimeisenä esittelen Rölli Riitasointuun liittämääni kuvastoa. Riitasointu on siinä mielessä mielenkiintoinen hahmo, että hän poikkeaa röllien normeista ja niinpä häntä koskeva kuvastokin on hieman erilaista. KUVA 15. Hantilainen mies talvipuvussa Kuvassa 15, joka denotatiivisella tasolla esittää hantilaista miestä talvipuvussa, on jotain hyvin herkullista. Talvisessa kuvassa istuu jonkinlaisen vällyillä peitetyn reen päällä vaaleaan turkisasuun pukeutunut mies. Taustalla näkyy metsää ja kota. Jalassaan miehellä on pitkävartiset, koristeelliset saapikkaat. Kuvan konnotatiivista tasoa tulkitessani huomio kiinnittyy ensimmäisenä miehen valtavankokoiseen turkisasuun. Siihen kietoutuneena mies näyttää istuvan kuin kirkkorekeen pakattu tyytyväinen lapsi, mitään tekemättä mutta mukavan lämpimänä. Turkki ei varsinaisesti muistuta työtakkia, sen valkoisessa värissä on jotain ylellistä. Muhkea

39 35 huppu ja helman muoto sekä koristeelliset saappaat tuovat asuun naisellisen säväyksen. Mies tuntuu erottuvat karun talvimaiseman todellisuudesta, hän katsoo kameraan vaativasti, kuin odottaen. Hänen ulkomuodossaan on jotain liioiteltua. Kuvan semioottinen viesti on ristiriitainen. Tarkemmin katsottaessa miehen paljaat kourat kiinnittävät huomioni turkiksen seasta. Aivan kuin hän hetkellä millä hyvänsä saattaisi tarttua töihin, tai luoda käsillään jotain merkittävää. Toinen Riitasoinnusta kertova kuva on kuva 16, joka denotatiivisella tasolla esittää juhlapukuista nuorukaista Luoteis-Unkarista. Miehen kansanasun tapainen vaate on runsaasti koristeltu ja kirjailtu. Alla on valkea paita ja tummat housut liiveineen. Päällä jakku herrainkauluksilla, kaulaan puolihuolimattoman oloisesti sitaistu huivi ja päässä tupsullinen pikkulakki. KUVA 16. Juhlapukuinen nuorukainen Luoteis-Unkarista Mies istuu kuvassa mietteliäänä toiseen käteensä nojaten. Surumielinen katse on luotu runollisesti pois kamerasta. Mies tuntuu vajonneen syviin aatoksiinsa. Asun runsaat koristeet kielivät juhla-asusta, jälleen olen aistivinani feminiinisen tuulahduksen, jota

40 36 kuitenkin tasapainottaa miehen maskuliininen olemus rennosti hartioille heitettyine takkeineen. Juuri tuo korostettu rentous ja huolettomuus, feministisine tuulahduksineen tuo mieleen nuoren keikarin. Mies on selvästi tietoinen omasta olemuksestaan. Tuo rentous ja huolettomuus ovat tarkan työn ja harkinnan tulos. Silti olen aistivinani kuvassa ja sen viestissä jotain teennäistä, jopa koomista. Lopputulos on liian huoliteltu ja rento, katse liioitellun dramaattinen. Kaikessa itseriittoisuudessaan miehen rooli ei ole uskottava, katsojana näen hänen lävitseen. Viimeisenä kuvana käsittelen kiinalaista muotokuvaa, kuva 17. Denotatiivisella tasolla tarkasteltuna kuvassa on nähtävissä istuva mies värikkäässä kiinalaispuvussaan, joka koostuu pitkästä kuvioidusta tunikasta ja alusmekosta. Jalassaan miehellä on kirjotut tossut ja päässä turkisreunainen hattu. Kaiken kruuna pitkä, valkea helminauha. KUVA 17. Kiinalainen muotokuva Konnotatiivisella tasolla miehen asun runsaista yksityiskohdista huomio kiinnittyy ensimmäisenä lohikäärmesymboleihin, jotka yhdessä asun tunikamaisen muodon

41 37 kanssa luovat itämaisen vaikutelman. Suuren symbolikirjan (Biedermann 2002) mukaan Aasiassa, ja eritoten Kiinassa, lohikäärme on onnen symboli, joka kuvastaa myös siittämistä, hedelmällisyyttä ja aktiivisuutta. Koristeaiheena sillä uskottiin olevan demoneja karkottava vaikutus, ja kiinalaisessa puvustossa niiden lukumäärä oli tarkoin säädetty niin, että yhdeksän lohikäärmettä sallittiin vain keisarillisissa vaatteissa. (Biedermann 2002, ) Puvun korostetun leveät hartiat yhdessä runsaiden värien ja rikkaiden yksityiskohtien kanssa alleviivaavat miehistä asemaa ja vaurautta. Kuitenkin yhdistettynä naisellisen turhamaisiin helmiin, joita mies hipelöi hermostuneen oloisena, sekä hassuun töyhtölakkiin vaikutelma on hupaisa. Tarkemmin tutkailtaessa mies tuntuisi istuvan valtaistuimella, joka on verhottu tiikerin taljalla. Nämä vallan ja vaurauden symbolit yhdessä asun ylellisten yksityiskohtien kanssa kertovat miehen asemasta. Kuvan semioottinen viesti, syntynyt vaikutelma on jälleen kerran koominen. Kuin vastapainona miehen itsetietoisuudelle ja pompöösille turhantärkeydelle hänet on kuvattu lapsenoloisena jalkojaan heilutellen istumaan liian suurelle valtaistuimelle. Riitasoinnun roolipuvun kannalta mielestäni kuvissa 15, 16 ja 17 oleellisinta on niistä välittyvä itseriittoisuus sekä korostettu tietoisuus omasta asemasta. Hienosteluun pyrkivät, jopa naiselliset elementit ovat niitä, joita näkisin myös Riitasoinnun ulkoisessa olemuksessa. Myös tietty reaalimaailmasta erkaantuminen sekä epäkäytännöllinen määrä koristeita ja leikkauksia sopisivat Riitasoinnun roolipukuun. 5 RÖLLIT LAVALLA Röllien synty ideatasolta konkreettisiksi hahmoiksi näyttämölle oli pitkä ja moniulotteinen prosessi sekä usean henkilön työpanoksen summa. Seuraavassa luvussa esittelen prosessia omasta suunnittelijan näkökulmastani. 5.1 Paperilta puvuiksi Lähdin hahmottelemaan röllien ja menninkäisten maailmaa yleisellä tasolla (kuva 18). Ensimmäisiä luonnoksia näytin ohjaajalle jo toukokuussa ennen kesätaukoa. Saamani

42 38 palaute luonnoksista oli pääosin positiivista. Ohjaaja huomautti kuitenkin, etteivät röllien puvut saisi muistuttaa liikaa sotilasmaisia univormuja. Myös samankaltaisia, ryhmien sisäisiä elementtejä, kuten menninkäisille hahmottamani laukut, saisi vahvistaa. Vaikutti siltä, että puhuimme röllien suhteen samaa kieltä. KUVA 18. Hahmotelmia

43 39 Samalla aloin hahmotella pukujen värimaailmaa (kuva 19), jonka suhteen saamani ohje oli luonnolliset mutta vaikuttavat värit. Ohjaaja mainitsi jonkinlaisena esikuvana Rölli ja metsänhenki elokuvan värimaailmaan, joka paikoin on jopa luonnottoman kirkas ja kontrastinen. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut kopioida elokuvan värivalintoja, vaan lähinnä pyrkiä samankaltaiseen vaikuttavuuteen. Itse halusin tuoda väriskaalaa alemmas murretummalle tasolle säilyttäen silti voimakkaat kontrastit. Väreillä halusin myös erottaa röllit ja menninkäiset selkeästi omiksi ryhmikseen kuitenkin niin, että jokin elementti yhdistäisi molemmat ryhmät. Vihreä menninkäisten värinä oli oikeastaan itsestäänselvyys. Rölleille halusin valita yhtä voimakkaan ominaisvärin, etteivät he ryhmänä jäisi harmaavarpusiksi menninkäisten rinnalla. Pohdiskeltuani vaihtoehtoja päädyin ehdottamaan ohjaajalle tummasävyistä purppuraa tai violettia. Yhdistäväksi väriksi molemmissa ryhmissä hahmottelin ruskeaa, jota voisi käyttää niin luonnollisissa sävyissä kuin kirkkaampina, jopa oranssiin taittuvina sävyinä kontrastia luomassa. Vaakamestarin näin huomattavasti neutraalimmissa sävyissä, onhan hän tarinassa erillinen ja poikkeava hahmo. Ohjaaja ehdotuksen musta-valkoisesta hahmosta halusin kuitenkin pehmentää harmaa-asteikolle niin, että Vaakamestari hahmona ei liikaa nousisi kokonaisuudesta, vaan sulautuisi väriharmoniaan. KUVA 19. Värihahmotelmia

44 40 Alussa pyrin löytämään sen tunnelman ja yleisen kulttuurin, jonka pohjalta alkaisin yksittäisiä hahmoja luomaan (kuva 20 ja 21). Tutkin vaatteiden muotoa niistä kuvalähteistä, joita olin projektia varten kerännyt ja hahmottelin rölli- ja menninkäishahmoja yleisellä tasolla. Pikkuhiljaa siirryin miettimään hahmoja henkilökohtaisemmalla tasolla. Tässä kohtaa oli mielestäni myös erittäin hyödyllistä, että seurasin harjoituksia tiiviisti, sillä samaan aikaan ohjaaja kävi kunkin näyttelijän kanssa läpi niitä elementtejä, joista kukin hahmo rakentui. Mielenkiinnolla seurasin kunkin roolihahmon syntymää, kuulostelin ja kirjasin ylös tunnelmia ja näyttelijöiden prosessointia. Luonnostellessani mietin samalla myös niitä asioita ja ominaisuuksia, joita halusin kunkin hahmon kohdalla tuoda esille. Maskeeraajan kanssa olimme hahmojen ulkoasuista samoilla linjoilla. Luonnonelementit olivat vahvasti läsnä molempien mielikuvissa. Myös tyylillisesti suunnitelmamme kohtasivat, sillä niin naamioinnissa kuin puvuissakin fantasia rakentui selkeiden suurten linjojen ja rikkaiden yksityiskohtien kohtaamisesta. Myös maskeeraajan suunnitelmat ilmensivät voimakkaan symbolisesti roolihahmojen ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä, mikä oli ajatukseni myös pukujen suhteen. Kaiken kaikkiaan koin keskustelut maskeeraajan kanssa hedelmällisiksi. Katsoimmehan kumpikin samaa asiaa, roolihahmojen ulkoasua, omasta näkökulmastamme.

45 41 KUVA 20. Luonnoksia KUVA 21. Luonnoksia

46 42 Roolikohtaisia suunnitelmia lähdin tekemään Röllistä (kuvat 22 ja 23), onhan hän näytelmän keskeisin hahmo. Mielikuvissani sekä kuva-analyysissäkin esiin noussut laiskan lupsakka, koomisella tavalla pelottavuuteen pyrkivä, tahattoman paha hahmo alkoi jo ihan näyttelijän fyysisen olemuksen vuoksi saada pyöreitä muotoja. Tekemäni kuvaanalyysin innoittamana sekä pitäen mielessäni ohjaajan toivoman väljyyden sekä sukupuolettomuuden hahmottelin puvun pohjaksi väljää, mekkomaista kaapu ja liivi yhdistelmää. Analyysin pohjalta aloin myös hahmotella ylimääräistä, kädet hukuttavaa pituutta hihoihin. Käytännön syistä ylimääräinen väljyys tulisi kuitenkin nostaa ranteen yläpuolelle tiukalla kädentiellä, jotta kädet jäisivät vapaiksi. Ehdoton lisäys oli mielestäni isot taskut, jonne Rölli keräilisi hajamielisenä tavaroita. Ohjaajan kanssa päätimme myös, että Röllin turhamaista puolta voisi puvussa tuoda esiin jonkinlaisella liivin pääntietä kiertävällä koristeella. KUVAT 22 ja 23. Luonnoksia Röllistä Milli Menninkäistä taas lähdin hakemaan koulupoikamaisesta, reippaasta hahmosta (kuvat 24 ja 25). Poikamaista rohkeutta ja uteliaisuutta sekä toisaalta myös henkistä johtajuutta halusin kuva-analyysin kautta löytämieni keinojen avulla korostaa sellaisil-

47 43 la elementeillä kuin polvihousut ja päähine. Lisäksi vastapainona röllien kaapumaiselle, raskaalle linjalle halusin tehdä menninkäisten asuista kevyempiä ja kapeampia linjoja, joihin olin kiinnittänyt huomiota myös kuva-analyysissä. Jonkinlainen liivi taas rikkoisi housujen ja yläosan yhdistelmää sekä liian ihmismäistä mielikuvaa. Mielestäni myös ensimmäisten luonnosten naisellisuutta ja eteerisyyttä tuli karsia, jotta alkuperäinen idea sukupuolettomuudesta säilyisi. Tämä oli myös ohjaajan havainto. KUVAT 24 ja 25. Luonnoksia Milli Menninkäisestä Vaakamestarin hahmoon tuli alusta lähtien mukaan seesteisyyttä ja ylevyyttä (kuvat 26-28). Laskeutuva viitta, ajatus materiaalipaljoudesta, jäi kytemään mieleeni analysoimistani kuvista ja oli mielestäni ehdottomasti osa Vaakamestarin olemusta. Myös itämaiset piirteet ja seesteisyys näkyivät luonnoksissani kaikista selkeimmin, mikä mielestäni sopi Vaakamestarin maagiseen ja joukosta erottuvaan hahmoon.

48 44 KUVAT 26, 27 ja 28. Luonnoksia Vaakamestarista Isorölliä luonnostellessani mietin keinoja ilmaista voimalla hankittua valtaa (kuvat 29-31). Tämä teema oli noussut esiin myös Isoröllin hahmoa varten analysoimissani kuvissa. Kuten rölleillä ylipäätään myös Isoröllillä vaatteiden linjat tulisivat olemaan raskaat fyysistä ylivoimaa korostaen. Myös ohjaajan maininta punkkariröllistä pyöri

49 45 mielessäni. Päädyinkin hahmottelemaan liiviä, joka mielestäni kaipasi nahkaisia somisteita. Tiettyä herkkyyttä ja henkisyyttä koetin lisätä myös Isoröllin hahmoon itämaisella, kietaisumallisella tunikalla. KUVAT 29 ja 30. Luonnoksia Isoröllistä

50 46 KUVA 31. Luonnos Isoröllistä Rölli Riitasoinnun hahmo syntyi pisimmän prosessin tuloksena (kuvat 32 ja 33). Riitasointu on rölleistä poikkeavin ja myös muiden röllien karsastama. Alunperin hahmottelin mielikuvieni innoittamana Riitasointua ehkä liiankin feminiinisenä, uskaltamatta luoda hahmoon tarvittavaa särmää. Myös mielessäni muhineet historialliset viitteet olivat liian selkeästi luettavissa: Ohjaajan mukaan luonnos oli liian linnanneitomainen. Palattuani kuva-analyysiin havaitsin myös valitsemissani kuvissa hienovaraisia maskuliinisia vihjeitä. Niinpä ohjaajan heitto frakista taiteilijan takkina tuntui pienen sulattelun jälkeen sopivalta ratkaisulta.

51 47 KUVA 32. Luonnos Rölli Riitasoinnusta KUVA 33. Luonnos Rölli Riitasoinnusta

52 48 Muulle työryhmälle esittelin tuotoksiani vasta syksyllä ryhmän kokoonpanon varmistuttua, mikä oli siinä mielessä puute, että oma työni henkilöhahmojen ja röllien maailman sisäistämisessä oli päässyt jo aika pitkälle, ennen kuin pääsin keskustelemaan visuaalisesta maailmasta muun työryhmän kanssa. Lavastajan ja valosuunnittelijan kanssa kävimme keskustelua pukujen ja tilan suhteesta sekä valon roolista. Aika pian lavastusratkaisuksi muotoutui niin kutsuttu tyhjä tila, joka jättäisi tilaa niin puvuille kuin valoillekin. Päätös korosti entisestään pukujen yksityiskohtien ja kertovuuden merkitystä. Myös rikas äänimaailma nousi esiin dramaturgisesti merkittävänä elementtinä. Lavastajalta sain kenties eniten kritiikkiä pukuluonnoksistani. Vaikka ymmärsin miksi samankaltaisia elementtejä röllien ja menninkäisten puvuissa kyseenalaistettiin, pidin kuitenkin perusteltuna tulkintaani hyvästä ja pahasta ilmiönä, joka ei ole mustavalkoinen. Kritiikin avulla ymmärsin kuitenkin, että röllien ja menninkäisten eroavaisuuksia tuli korostaa selkeästi niin väreillä kuin vaatteiden muodoillakin. Samalla kritiikki sai minut harkitsemaan materiaalivalintoja ja erilaisten materiaalien viestiä entistä huolellisemmin. Puvustusryhmän kanssa polkaisimme työt käyntiin syyskuun alussa. Hitaasti, mutta varmasti röllihahmot alkoivat saada muotoaan. 5.2 Materiaalien sanelemaa Materiaalien hankinta tapahtui vähitellen itse asiassa läpi koko valmistusprosessin. Vaikka halusin ehdottomasti käyttää kierrätettyä materiaalia sen luonteikkuuden ja sovellettavuuden vuoksi, katsoin kuitenkin, että pohjalle olisi hankittava ne perusmateriaalit, joista peruspuvut valmistettaisiin. Kierrätettyä materiaalia voisi sitten hyödyntää yksityiskohdissa ja koristelussa antamassa ilmettä. Mielestäni pelkkiin kierrätysmateriaaleihin turvautuminen näkyy helposti kokonaisuuden hajanaisuutena. Myös materiaalin kestävyys voi olla ongelma. Myöhemmin tekemäni päätös osoittautuikin viisaaksi vaatteiden kestävyyden kannalta. Kierrätysmateriaalin ongelma on sen kuluneisuus ja hauraus, joka ei aina ole edes silmin havaittavissa. Tiettyjä vaatekappaleita annoin valmistaa kierrätetystä materiaalista. Esimerkiksi erään menninkäisen housut tehtiin alunperin kierrätetystä kankaasta, jonka olimme tunnustelleet ja todenneet mielestämme vahvan oloiseksi. Kun lopulta annoin housut harjoituksiin, paljastui kankaan

53 49 hauraus. Jo muutamien harjoitusten jälkeen kangas alkoi repeillä niin, ettei paikkaamisesta ollut hyötyä. Käytössä paljastui, että vaikka loimilangat olivatkin vahvat ja tukevat, oli kude haurastunut niin, että se kirjaimellisesti hävisi nöyhtänä ilmaan. Koska housut hajosivat käsiimme, ei auttanut muu kuin etsiä uusi kangas ja valmistaa uudet housut. Suurimmat kangashankinnat tein Toijalan tekstiilipalvelusta (kuvat 34 ja 35), jonka hinnat ja valikoima sopivat tiukalle budjetillemme. Värimaailmaa jouduin rakentamaan värjäämällä sekä maalaamalla kangasta, mikä olikin projektin puitteissa aikamoinen haaste (kuvat 36 ja 37). Koska varsinaisia värjäystiloja ei ollut, päädyn lopulta värjäämään tarvittavat määrät materiaalia kotikoneessa Dylonin väreillä. Dylonin väreissä ongelmana oli se, että kunnollisia värikarttoja tai -valikoimaa ei ollut saatavilla. Koska oma kokemuspohjani Dylonin väreistä on olematon, oli lopputulos aina enemmän tai vähemmän arvailujen varassa. Joitakin kankaita jouduin värjäämään useampaan otteeseen ja sekoitin myös värejä keskenään. Lopputuloksiin olen olosuhteisiin nähden tyytyväinen, mutta toivon, että kotivärjäys jää enemmän poikkeukseksi kuin säännöksi. Pienimmissä tuotannoissa tämä voi kuitenkin alalla olla mahdotonta. KUVAT 34 ja 35. Puvustukseen käyttämiäni uusia materiaaleja

54 50 KUVA 36. Värjäämiäni materiaaleja KUVA 37. Maalaamiani silkkikankaita Kaavoitusvaihe oli kenties kaikkein hitain siinä mielessä, että minun oli tuotettava ommeltavaa ja leikattavaa kolmelle ompelijalle. Olimme valmistusprosessin alussa sopineet yksimielisesti, että koska kellään ompelijoista ei ollut kokemusta kaavoituksen puolelta, oli parempi, että minä vastasin siitä puolesta kokonaisvaltaisesti. Myös materiaalien ja tarvikkeiden hankita oli luonnollisesti vastuullani, vaikka puvustusryhmän jäsenet olivatkin pikkuhankinnoissa avuksi.

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta SUOMALAINEN ON SELLAINEN Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta JORMA ETTO: SUOMALAINEN ON SELLAINEN (1974) Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata,

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus sosiaalityössä Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Sosiaalityön kehittämisen foorumi Socca

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

MAAILMAN KANSALAISENA SUOMESSA Elina Koskela Päivi Koski-Andberg Terhi Lehtinen

MAAILMAN KANSALAISENA SUOMESSA Elina Koskela Päivi Koski-Andberg Terhi Lehtinen MAAILMAN KANSALAISENA SUOMESSA 2011 Elina Koskela Päivi Koski-Andberg Terhi Lehtinen TAVOITTEET Maailmankansalaisen taidot Erilaisuuden ymmärtäminen Omien ja ympäristön asenteiden tiedostaminen Suomalainen

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006.

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2007 V A L I N T A K O E T E H T Ä V Ä T TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. Digitaalisen kulttuurin

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä 1 vaihe. Suunnittelu Projektin tarkoitus on rakentaa oppilaiden kanssa muinaiskylän pienoismalli. Projektin opetukselliset tavoitteet ovat aikamatka menneisyyteen ja omien

Lisätiedot

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin KUVATAIDE Lukion kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET. Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist.

SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET. Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist. SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist. Esityksen rakenne Sopimuksen elinkaari juristin silmin Tahto + Ilmaisu Käyttöohjeet Sopimuksen elinkaari juristin silmin Jos haluat

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Väsyttääkö viestintä? 7.4.2016 Yhteismetsäpäivät Sibelius-talo, Lahti

Väsyttääkö viestintä? 7.4.2016 Yhteismetsäpäivät Sibelius-talo, Lahti Väsyttääkö viestintä? 7.4.2016 Yhteismetsäpäivät Sibelius-talo, Lahti Ehkä et näe kaikkia MAHDOLLISUUKSIA! Herätysvinkit tarjoaa @Someleontti Saa kuvata & somettaa! Viestintätyyli: Lulu Manhattan HENKILÖ

Lisätiedot

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä Tärkeimpiä asioita luennon osallistujalle. M IELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä M ITÄ ON MIELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU? Mieleenpainuvan asiakaspalvelun

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio 1 Tekstitaidon koe Lukijasta kirjoittajaksi 2 1.Tehtävän valitseminen Silmäile aineistoja ja valitse tehtäviä. Pohdi mm. tehtävien kiinnostavuus, helppous, vaikeus, vaarallisuus, käsitteiden tarve. Valitse

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Millainen on Sinun Jumalasi?

Millainen on Sinun Jumalasi? Millainen on Sinun Jumalasi? Mielikuvat ja todellisuus Mikko Summala 12.01.2014 Johdanto Vuoden vaihde ja uuden vuoden alku on aina hyvää aikaa katsoa tarkemmin elämäämme, arvoida kulunutta vuotta sekä

Lisätiedot

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS152 17.2.2014 Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan käytännön toteutus 1. Kuva-, ääni- ja videomateriaalin muokkaaminen 2. Digitaalisen tarinan koostaminen Editointi

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot