Palelevan kerjäläisen näytös on päättynyt ja kukitettuina poistuvat virsirunoilija-säveltäjä Jaakko Löytty ja ohjaaja-käsikirjoittaja Jouni Laine.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palelevan kerjäläisen näytös on päättynyt ja kukitettuina poistuvat virsirunoilija-säveltäjä Jaakko Löytty ja ohjaaja-käsikirjoittaja Jouni Laine."

Transkriptio

1 K Hyvinkään seurakuntalehti nro Jorma Ersta Palelevan kerjäläisen näytös on päättynyt ja kukitettuina poistuvat virsirunoilija-säveltäjä Jaakko Löytty ja ohjaaja-käsikirjoittaja Jouni Laine. Kirkkoteatteribuumi jatkui kesällä vahvana Palelevan kerjäläisen helteinen menestys sivu 9 Ajankohtaista diakoniatyöstä sivut 4,5,7

2 Miestä Väkevämpi Tänä syksynä on miehille tarjolla jotain erityistä ja omaa. Siis vain miehille! Työssä mukana Kesän jälkeen pitäisi olla taas voimia jaksaa työssä. Silti moni kokee uupumusta. Kaikki kaatuu eteen. Seurakunnassakin joudumme miettimään tavoitteita tuleville vuosille. Ei ole helppoa työmuodoilla nähdä aina kovin kauaksi eteenpäin. Elämä ja myös työ on tässä ja nyt. Tehtävien paljous peittää helposti näköalat kuten virressä 443 sanotaan. Miten todella näkisi olennaisen? Hyvinkään kokoinen kaupunki on haaste myös kirkon työssä. Vanha perinne ei välttämättä riitä pelkästään työn lähtökohdaksi. Mutta onneksi koettu ja koeteltu on pohjana. Jokaiseen työpaikkaan sopii ajatus, että kukaan ei tee yksin työtä. Tämä on rikkaus ja voimavara. Tehtävien jakaminen ja laaja vastuun ottaminen ovat tärkeitä asioita. Se kasvaa sitoutumiseksi yhteiseen tavoitteeseen. Työuupumusta voidaan hoitaa lopulta aika yksinkertaisilla asioilla. Mitä, jos kaikki tervehtisivät toisiaan työpaikoilla kunnolla? Sehän olisi jo hyvä lähtökohta alkavaan päivään. En tietysti tarkoita mitään tekoreippautta vaan toisen ihmisen luonnollista kunnioittamista arvoon ja asemaan katsomatta. Samoin esimerkiksi pieni virkistysretki tai yhteinen liikunta ovat tärkeitä. Jostain luin kiitosilmoituksen, jossa työntekijät kiittivät työnantajaa virkistysmatkasta ajatuksella taas jaksamme pakertaa. Te seurakuntalaiset olette suuri voimavara. Työmuodot ovat olemassa siksi, että te olette. Siksi kaikki ideat, keskusteleminen ja kohtaaminen, yhteistyö ja mikä muu rakentava tahansa on elävän seurakunnan tuntomerkki. Kirkon jäsenen ei tarvitse olla toimeton matkustaja kirkkolaivassa vaan työtä on kaikille halukkaille. Tietoa on vain usein vaikea saada. Tiedotus seurakunnassa on tärkeää. Jos ei muuten saa tietoa, pitää kysyä rohkeasti. Nyt kesän jälkeen sitä energiaa pitäisi löytyä. Kaikki pyörähtää käyntiin. Virratkoon seurakunnassamme energiaa, jota Jumala antaa hoitaen väsyviä ja uupuvia ihmisiä. Armon vapauttava voima antaa eväitä tehdä myös suunnitelmia työssä. Miten vapauttava asia se onkaan jokaisen ihmisen elämässä. Siitä kasvaa elämä. Ilkka Järvinen kirkkoherra Helsingin Hartwall Areenalla on lauantaina klo valtakunnallinen Mies suurtapahtuma, Miestä Väkevämpi. Tapahtumaa ovat järjestämässä Helsingin seurakuntayhtymä, hiippakunta ja lähes koko luterilaisten järjestöjemme ja herätysliikkeidemme kirjo. Paikalle odotetaan tulevan miestä eri puolilta Suomea ja ulkomailtakin. Tapahtuman tarkoituksena on koota miehiä pohtimaan, mikä heidät kaataa, nostaa ja pitää pystyssä. Areenalla ovat lokakuussa suomalaisen miehen arvot ja ominaislaatu, eli se, mihin mies uskoo, luottaa ja panee toivonsa. Helsingin piispa Eero Huovinen, joka on yksi miestapahtuman alullepanijoita, uskoo miehen tarvitsevan tilaa ja totuutta. Miehellä pitäisi olla tilaa myös sellaisten kysymysten esittämiseen, jotka antavat sisäistä tilaa. Tilaa epäilyille, kysymyksille ja kriisien läpikäymiseen, piispa Huovinen perustelee miestapahtumaa. Tilan lisäksi mies tarvitsee totuutta. Miehen maailmalle on tyypillistä kulmikkaat, konkreettiset, kovat totuudet. Mitattavissa olevan totuuden lisäksi mies tarvitsee kuitenkin pyhää ja kestävää totuutta, joka antaa rauhan myös elämän mennessä tilttiin. Totuus ulottuu syvemmälle elämässä, aina Jumalaan asti. Siihen tarvitaan tilaa ja myös totuutta, jonka varaan uskaltaa rakentaa. Miksi Mies päivä järjestetään vain miehille? Kysymme sitä tapahtuman pääsihteeriltä Arto Valkeapäältä: Mies kaipaa mahdollisuutta ja omaa tilaa pohtia elämäänsä ja kysymyksiään omasta miehisestä näkökulmastaan, Arto Valkeapää toteaa. Tapahtuma ei silti ole millään tavalla naista vastaa. Päinvastoin, Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Siksi molemmat sukupuolet voivat löytää oman identiteettinsä vain itsestään. Koko ihmisyyden ymmärtämiseen tarvitaan sitten palautetta toiselta. Totuuden löytääkseen miehen on mentävä itseensä, mutta sen kestämiseen tarvitaan Miestä Väkevämmän läsnäoloa. Hänen avullaan löytyy armahdettu mies, joka kykenee kohtaamaan myös tämän päivän haasteet. Päivän mittaisessa tapahtumassa on luvassa suoraa puhetta, keskusteluja, draamaa ja musiikkia. Teemoina ovat Suomalainen mies, Kilpaileva mies, Kompuroiva mies ja Rakastava, armahdettu mies. Sisälle aiheisiin mennään Markuksen evankeliumin alkuperäisten mieskohtaloiden ja kuvien kautta, joita tulkitsevat ja tarkastelevat näyttelijä Kari Hakala ja piispa Eero Huovinen. Teemoista puhuvat muun muassa amiraali Juhani Kaskeala, toimittajat Matti Kyllönen ja Keijo Leppänen sekä evankelista Kalevi Lehtinen. Areenalle nousevat myös muusikot Lasse Heikkilä, Viktor Klimenko, Mikko Kuustonen ja Pekka Simojoki. Ohjelman väliajoilla on ravitsemuksen lisäksi mahdollisuus tutustua kristillisen miestyön kirjoon ja kirjallisuuteen. Areenasta löytyvät myös kaverit, joiden kanssa voi keskustella tai pyytää esirukousta. Tapahtumalla on jo nyt oma viikoittainen radio-ohjelmansa Radio Deissä, tiistaisin klo Tietoja saa myös internetistä Miestapahtuman toimintakuluista huolehtivat osaksi Helsingin ja Espoon seurakunnat, hiippakunta ja kirkkohallitus. Mutta osaksi kulut katetaan osallistumisja pääsymaksuilla, tuotemyynnillä sekä sponsoroinnilla. Koska Hartwall Areenan paikat on numeroitu, tapahtumaan pääsee mukaan vain pääsylipulla, joka maksaa 55 mk. Lippuja myydään Lippupalvelut Oy:n toimistoista ja myös Hartwall Areenan lipunmyyntikojuista paikan päältä. Hyvinkään seurakunnasta järjestetään yhteinen linja-autoretki Mies tapahtumaan. Varaamme myös pääsylippuja yhteishankintana. Retkelle osallistujien matka- ja lippukulut pyritään järjestämään seurakunnan tuella mahdollisimman vähäisiksi. Tarkemmin asiasta kerrotaan seurakunnan viikkoilmoituksissa. Vaikka Mies tapahtumassa Hartwall Areenan ovilla tarvitaankin pääsylippu, siellä ei kysytä jäsenkirjoja tai kastetodistuksia. Ainoa rajaus on siinä, että päivä on tarkoitettu vain miehille. Kaikki miehet ovat tervetulleita pohtimaan ominta itseään yhdessä muiden miesten kanssa! Pertti Niiranen 2 Musta lammas Käsite Musta lammas on meille kaikille tuttu. Olen ollut yksi heistä. Musta lammas erottuu joukosta joko syystä tai ilman syytä. Usein vaikeuksia aiheuttavat omat sekoilut. Sarvipääpässi kolauttelee sarviaan monenlaisiin seiniin. Monesti kipua tuntien. Mutta seinää päin on vain juostava. Jokaisella on omat innoituksensa lähteet, omat syynsä. Yhdellä on pipo pienenä kiristänyt, toisella se on lentänyt tielle vauhdin hurmassa. Itse läträsin aikani viinan kanssa. Ei olisi sopinut minulle ollenkaan. Mutta pässinpää kun olin, juoma maistui. Elämä meni sekaisin. Työpaikka karkasi alta. Ihmissuhteet karahtivat karille. Elämällä ei ollut enää suuntaa eikä merkitystä. Olin viinan orja kirjaimellisesti. Sumentunut tajuntani ei nähnyt enää valoa millään suunnalla. Viimeisenä oljenkortena huusin epätoivoani ylöspäin. Halusin elämänmuutosta, mutta tahtoa ja voimia sen tekemiseen ei ollut. Lähelleni annettiin kuitenkin ihmisiä, jotka näkivät huonon tilanteeni. He neuvoivat polun pään. Se polku on vuosien varrella levennyt hyvin kuljettavaksi tieksi. Tien rakennuselementteinä ovat olleet niin A-kilta kuin kristityt lähimmäisetkin. Pikku hiljaa oma tahto on kasvanut, itsetunto vahvistunut. Olen saanut kokea, että mustasta lampaasta voi tulla tavallinen. Minäkin sain uskoa omalle kohdalleni sanat: Ole hyvässä turvassa. Sillä kaikille katuvaisille sanoo Herra: Vaikka sinun syntisi ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne (lampaan) villanvalkoisiksi. Pohjalta nousun myötä olen löytänyt uutta mielekkyyttä koko elämääni. Vaikka olen ollut pitkäaikaistyötön, en ole kuitenkaan tarvinnut olla toimeton. Vapaaehtoistyössä on riittänyt haasteita niin Pelastusarmeijan piirissä kuin Työttömien torstai -toiminnankin puitteissa. Vapauduttuani alkoholihöyryistä myös ruumiinkunnosta huolehtiminen on tullut tärkeäksi. Pyöräily on ollut minulle sekä henkistä että fyysistä terapiaa. Tänä kesänä uskalsin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni. Pyöräilin Suomen päästä päähän, Nuorgamista Hankoniemelle. Yli 1500 kilometrin matkalla koin liikenteessä monia vaaratilanteitakin, mutta samalla sain konkreettisesti kokea, että suojelusenkeli oli matkassa mukana. Kohtasin reissulla myös paljon enkeleitä ihmisen vaatteissa. Elämä hymyili ajoittaisesta koleudesta ja sateista huolimatta. Jälkikäteen voisi ajatella niinkin, että sade huuhtoi viimeisiäkin mustia villoja yltäni. Koin entistä syvemmin puhdistuneeni niin ulkonaisesti kuin sisäisestikin. Harto Linnakivi

3 Jumala loi - ihmisen myös Osaottajamäärästä päätellen Kirkonmäeltä-lehden kesän 2001 valokuvauskilpailun aihe osoittautui vaikeaksi. Valokuvia tuli vain seitsemältä henkilöltä. Voittajan löytäminen oli siten helppoa. Ensimmäisen palkinnon, 500 markan lahjakortin valokuvausliikkeeseen, saa Kauko Halonen Kedonkukat ja marjat -kuvallaan. Halosen kuva ilmentää lämpimästi, kuinka ihminen elää Jumalan luomassa luonnossa, sen antimia hyödyntäen ja kauneudesta nauttien. Kuvan valo on kesäinen ja pehmeä. Kuvasta huokuu menneen ajan tunnelmaa tuohirasian ja -sormuksien myötä. Kuvan rajaus on hyvä, hiukan lisää tilaa kämmenien alle olisi vielä parantanut sommittelua. Jaakko Jokisen kuva äidistä ja vastasyntyneestä lapsesta on herkkä. Pieni vauva tuntuu ottavan kontaktia katsojaan. Tämä kuva sijoittui toiseksi kilpailussa. Kolmas palkinto meni Tuija Ruoskaselle. Toinen ja kolmas palkinto ovat kirjapalkintoja. Onnittelut voittajille! Pieni tilitys Hyvin moni kysyy minulta nykyisin: Miten ne eläkepäivät sujuvat? Ja varsin vakuuttavasti pian itse vastaavat: Hyvin varmaan! Hyvin päivät sujuvat ja kiitollisena muistan teitä kaikkia, jotka saattelitte minut ja Kirsti-vaimoni uudelle elämän kaudelle. Sydämin lämpimin tuntein se entinen Tapio-pappi Nuorisotyön syysohjelma: Betanian klubi-illat tiistaisin klo , Nuorten sähly Vehkojan srk-keskuksessa keskiviikkoisin klo , Nuorten Raamis perjantaisin Vanhan kirkon sivusalissa klo , Varttikirkko Vanhassa kirkossa perjantaisin klo 19.30, Nuortenillat Betaniassa joka toinen perjantai alkaen klo 20. Nuorten syyslomaretki Lappiin Retken hinta 400 mk. Ilm. Jari Seppälälle lähtien, puh HUOM! mukaan mahtuu 15 nuorta. Maata Näkyvissä -Festarit Turussa Reissun hinta 250 mk. Ensimmäiset 50 varmasti mukaan. Ilm. nuorisotoimistoon päivystysaikoina lähtien. Nuorisotoimisto päivystää -tiistaina klo Betaniassa, -keskiviikkona klo Nuorisotoimistossa, -torstaina klo Nuorisotoimistossa. Nuorisotoimistoon päivystysnumero on (019) Kun elämä ahdistaa Palveleva puhelin on kuuntelevana korvana joka ilta kello

4 Diakonia = kristillistä palvelua Kirkon kehitysvammatyöllä on jo 100 vuoden mittainen historia. Työn perustana on kristillinen ihmiskuva ja lähimmäisenrakkaus. Tämän päivän kehitysvammatyötä seurakunnissa on mm. erityisrippikoulut, joita pidetään yhdessä muiden rovastikuntien seurakuntien kanssa. Tänä vuonna Tuusulan rovastikunnan rippikoulun järjestelyvastuussa oli Hyvinkää. Työntekijöitä oli niin Hyvinkäältä, Järvenpäästä kuin Tuusulasta, sekä kehitysvammateologi Tiina Peippo. Leiriläisiä oli 11, joilla jokaisella henkilökohtainen avustajansa, joten kaiken kaikkiaan leirillä oli 27 ihmistä. Opetus leirillä tapahtuu pääasiallisesti eläytyen, joten jouluevankeliumi elettiin enkeleineen ja paimenineen heinäkuisessa vesisateessa Keravanjärven rannalla ja pääsiäistä opiskeltiin teatteri Betan nukketeatterin avulla. Koko leiri kiteytyy laulun sanoihin: Sä arvokas oot, sä osaat ja voit, mä tuollaisna rakastan sua. Kehitysvammaistyöstä vastaa Mari Kahra, puh , Virkojen viidakko mutta yksi ryteikkö Kuka oli ensin? Diakoni, pappi vai piispa. Vastaus on: ei ainakaan pappi. Diakonian virka kuuluu kirkon ensimmäisiin velvotteisiin. Välillä se on hiipunut, mutta yhteiskunta on ajanut sen uudestaan esiin uusiutuneena. Piispa ja diakoni Alkukirkon virkojen perustehtäviä oli kaksi: palveleminen, esimerkiksi köyhien leskien jokapäiväisestä avustamisesta huolehtiminen ja hengellistä toimintaa eli rukousta ja Jumalan sanan julistamista. Varhaisimmissa kristillisissä lähteissä kirkon voimakaksikoksi mainitaan piispa ja diakoni. Piispan virka painottui jo varhain opettamiseen ja johtamiseen, mutta tehtävät olivat myös päällekkäisiä. Sitten tuli pappi Myöhemmin virkaan tuli kol- 4 mas säie, mikä on nähtävissä jo Paavalin kirjeissä. Olennaista kuitenkin oli, että diakoni oli piispansa palveluksessa ja että hän ei saanut tehtäviään pappien välittäminä. Diakonin virassa toimi sekä miehiä että naisia, mutta käytännössä eräät tehtävät erosivat toisistaan. Tämä lienee ollut syynä diakonissan viran syntymiseen. Nimitys diakonissa esiintyy jo Nikean kirkolliskokouksessa v Keskiajalle tultaessa diakonian viran erityislaatuisuus menetettiin. Idän kirkon perinteessä tehtävä oli liturginen, erityistehtävänä esirukous. Lännen katolisuudessa diakonin virasta kehittyi pappeuden esiaste ja diakonin virka lakkasi. Uskonpuhdistuksen yhteydessä suunniteltiin diakonian viran uudistamista, mutta ratkaisuksi tuli, että vastuu karitatiivisesta diakoniasta siirrettiin papeille. Esimerkiksi Mikael Agricolan on arveltu olleen aluksi diakoni. Yhteiskunnallinen murros ja diakonia Diakoniatyö kirkollisena työmuotona elpyi 1800-luvun alun Saksassa sisälähetysajatuksen yhteydessä. Taustalla olivat vuosisadan alun vaikeat yhteiskunnalliset ongelmat ja kirkon kyvyttömyys ja välinpitämättömyys niiden kohtaamisessa. Alun perin Saksassa oli tarkoitus kehittää diakonian virkaa kirkon sisällä, mutta käytännössä päädyttiin erillisiin diakonialaitoksiin, joissa muun muassa diakoniakoulutus tapahtui. Diakoninen vastuu kirkonkin sisällä sai vahvan sysäyksen, mutta samalla diakonian virkaan alun perin kuulunut pöytäpalvelun ja diakonian yhteys jäi ohueksi laitosdiakonian vaikutusaikana. Suomalaista murrosta Suomalainen diakonia siirtyi diakonissalaitoksista seurakunnan perustyöksi viimeistään vuonna 1943, jolloin kirkolliskokous vel- voitti jokaista seurakuntaa aivan köyhimpiä lukuunottamatta perustamaan diakonian virka tai virkoja. Samanaikaisesti piispat alkoivat suorittaa diakonian virkaan vihkimisen. Diakonian virka sen enempää kuin papin ja piispankaan virka eivät autuuta kristillistä kirkkoa. Kaiken lähtökohtana on kristittyjen yhteinen pappeus eli kaikkien seurakuntalaisten yhteinen vastuu seurakunnan perustehtävästä. Virat kuvastavat sitä tehtäväkenttää, joka kirkolla on, mutta tehtävien toteuttajana on koko seurakunta. Diakonian virka olemassaolollaan kuvastaa yhteistä tehtäväämme asettua kantamaan hätää, puutetta ja syntiä niin, että niiden ruhjomat saisivat rinnalleen kulkijan. Yhdessä kirkon virassa Hyvinkäällä Hyvinkään seurakunta yhdessä Suomen kirkon kanssa joutuu kohtaamaan tämän päivän yhteis- kunnallisen murroksen ja kysymään, onko virkarakenteemme ajan tasalla? Kirkon perustehtävä, joka on julistamista, palvelemista ja yhteydessä elämistä, vaatii toteutuakseen kunakin aikana omat ratkaisunsa. Virka on kirkkoa varten, eikä kirkko virkaa varten. Siksi vastuu virkojemme ajan mukaisesta määrästä ja luonteesta kuuluu yhteiselle pappeudelle, joka on kautta aikojen johtanut kirkkoa takaisin alkuperäiseen tehtäväänsä. Virka ilman yhteisen pappeuden vaikutusta eriytyy omaksi alueekseen ja lakkaa vaikuttamasta seurakunnan sisällä. Viranhaltijoiden ja seurakunnan on yhdessä määriteltävä ja arvioitava vastaus ulkopuolelta tulevaan haasteeseen. Me olemme yhdessä kirkon virassa, joka lähtee alttarilta ja valuttaa voimansa hyvinkääläisten keskellä. Hannu Tiainen diakoniapappi (Lähteinä Diakonian vuosikirja 1984 ja Yhdessä kirkon virassa)

5 Etsitään yhdessä parempaa oloa Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille. Kristityn elämään kuuluu lähimmäisen auttaminen, toinen toisistamme huolehtiminen. Palvelu on ymmärretty yksittäisen ihmisen valintoina kaikessa arkisessa toimimisessa. Sellaisia voivat olla vaikkapa vaipan vaihtaminen, aamupuuron keittäminen perheelle tai naapurin voinnin kysyminen. Hoitaakseen meitä Jumala tarvitsee meidän käsiämme ja jalkojamme. Palvelu on myös seurakunnan perustehtävänä. Kirkkolaki sanoo näin; Seurakunnan, niin myös sen jokaisen jäsenen, tulee harjoittaa diakoniatyötä. Seurakunnan diakoniatyön tarkoituksena on kristillisestä rakkaudesta johtuva hengellisen, ruumiillisen ja aineellisen avun antaminen hädänalaisille, ja sen tulee erityisesti kohdistua niihin, joiden hätä on suurin tai joita ei muulla tavalla auteta. Aamulla mä sanoin, että jos on joku Jumala, niin sanois mulle, että mitä mä annan lapsille ruuaks tänään. Auttamisen tarpeet ja keinot ovat muuttuneet Hyvinkäälläkin vuosien saatossa. Kun aikoinaan diakoniatyöntekijä oli kunnanlääkärin työparina vastaamassa kotisairaanhoidosta, oli se silloin selkeästi rajattua työtä. Ajat ovat muuttuneet. Nyt työ keskittyy käytännölliseen, henkiseen ja hengelliseen tukemiseen. Yksinäisyys ja muun tuen riittämättömyys tulevat usein keskusteluissa esille. Erilaisten kerhojen, leirien ja retkien lisäksi diakoniatyössä kohdataan monenlaisten murheiden keskellä eläviä ihmisiä. Avustuksista viime vuonna 80 % oli tilapäistä ruoka-apua. Epäsäännöllisen tai pienen ansiotulon tai vastaavasti työttömyys- ja toimeentuloturvan varassa eläminen ei juuri kestä ennakoimattomia menoja. Ylivelkaantuminen kaataa yhä nuorempia talouksia, vaikka summat olisivat pieniäkin. Just nyt tuntuu, että on ihan seinä edessä, ettei jaksais ees elää. Diakoniatyön tehtävä on toimia niiden tukena ja puolestapuhujana, jotka eivät itse tahdo jaksaa. Sairaus, työttömyys, parisuhteen rikkoutuminen tai läheisen kuolema ovat joitain elämäntilanteita, joissa omat voimavarat tuntuvat loppuvan. Vaikeissa elämäntilanteissa jokainen meistä kaipaa ihmistä, jolle voi kertoa huolistaan ja jolla on aikaa kuunnella. Ystävät ovat silloin arvokkaita. Kaikista murheista ei kuitenkaan voi tai halua puhua tutuille ihmisille. Läheistenkin voimat ovat usein rajallisía. Sitte on vielä yks juttu, josta en oo kelleen voinnu aikasemmin kertoo. Diakoniatyöntekijät ja papit ovat kuulemastaan vaitiolovelvollisia. Rippi on vuosisatojen saatossa koeteltu keino hyvän omantunnon ja hyvän olon palautumiseksi. Sielunhoitokeskusteluissa rippi on käytettävissä niin halutessa. Jos elämäntilanteessa on ensisijaisesti taloudellisia vaikeuksia, voimme yhdessä selvitellä tilannetta ja etsiä siihen ratkaisuja. Monen kokemus on, että avun hakeminen kannattaa, vaikka nopeita muutoksia tilanteeseen ei heti tulisikaan. Mikään huoli ei ole liian pieni jaettavaksi eikä mikään niin suuri, etteikö sen kantaminen jakamalla helpottuisi. Diakoniatoimistoon voi tulla päivystysaikana tai sopia erillisen tapaamisajan. Kaikki diakoniatyöntekijät tekevät myös kotikäyntejä. Kotikäynnin sopimiseksi voi ottaa yhteyttä joko päivystykseen tai suoraan työntekijään. Teksti Kirsi Kemppainen Näkövammaistyö Jos koet näkövammaiset omaksi ryhmäksesi, tule mukaan toimintaan! Näkövammaisten kerho kokoontuu kuukauden toinen torstai työkeskuksen aulakahviossa, Hämeenkatu 16 alkaen klo 14. Ensimmäinen kokoontuminen oli Jos taas haluat tulla keskustelemaan kanssani tai haluat, että tulen kotikäynnille, ota rohkeasti yhteyttä! Toivoo näkövammaisten oma diakoniatyöntekijä Pirkko Saarinen, puh tai Tahdotko ryhtyä lähimmäiseksi henkistä tukea kaipaavalle yksinäiselle vanhukselle tai ulkoiluttajaksi henkilölle, joka ei yksin uskalla tai kykene ulkoilemaan. Myös sijaismummoista ja -vaareista on kysyntää! Vuosi 2001 on YK:n vapaaehtoistyön vuosi. Joulukuussa järjestetty Vapaaehtoistyön suurjuhla Hyvinkäänsalissa osoitti sen tärkeän ja ilahduttavan tosiseikan, että Hyvinkäälläkin on runsaasti eri vapaaehtoisjärjestöjä ja satoja niissä toimivia vapaaehtoisia. Eräs tärkeä vapaaehtoistyön muoto on lähimmäispalvelu. Hyvinkään seurakunnan diakoniatyö on toiminut yhteistyössä Suomen Punaisen ristin, Mielenterveysseuran ja Hyvinkään Sotainvalidien kanssa Lähimmäispalvelun työsaralla jo usean vuoden aikana. Vapaaehtoisia on mukana noin sata henkilöä. Tällaisen vapaaehtoistoiminnan tarve on kasvanut jatkuvasti. Tällä toiminnalla halutaan vastata ihmisten monenlaisiin perustarpeisiin. Lähimmäispalvelun periaatteita ovat mm seuraavat asiat: - vapaaehtoistoiminta on ihmisten välistä vastavuoroista toimintaa, josta molemmat osapuolet saavat iloa - vapaaehtoiminnassa mukana oleva on vaitiolotaitoinen ja luotettava - vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattityötä, siinä toimitaan ns. tavallisen maalaisjärjen avulla - tärkeintä on tarvittavan tuen ja oman aikansa antaminen toiselle ihmiselle - vapaaehtoinen tuo toimintaan inhimillistä lämpöä ja iloa. Kuuntelutaito ja toisen tilanteeseen eläytymisen taito on myöskin tärkeä. Moni kaipaa mielekkyyttä elämäänsä ja Lähimmäispalvelun kautta voi toteuttaa itseään ja myös tukea ja auttaa eri tavoin toisia ihmisiä. Näin vapaaehtoistoiminnan vastavuoroisuus koetaan käytännössä todeksi. Voit myös tutustua lähimmäispalvelun toimintaan ja siinä mukana oleviin ystäviin syyskauden ensimmäisessä tapaamisessa Sääksissä (tarkemmat tiedot Anna-Kaisa Kuokkanen). Mummon kammari Helenenkatu 34:ssä on toiminut jo kymmenen vuoden ajan kaiken ikäisten ihmisten kohtaamispaikkana. Kahvipannu on kuumana maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo Maanantaina on mahdollisuus askarrella ja tehdä käsitöitä, joka toinen tiistai klo 13 on ohjelmatuokio ja joka toinen tiistai lauluhetki. Keskiviikkona vuorostaan jumpataan ja rentoudutaan. Lisäksi on mahdollisuus opiskella viron ja englanninkieltä. Torstai klo 9-12 Mummon kammarissa on perhepäivä. Mummon kammari tarjoaa mahdollisuutta myös toimintaan kammarin emäntänä! Jos siis tahdot mielekästä ja palkitsevaa toimintaa vapaaehtoisena ota rohkeasti yhteyttä diakonissa Anna-Kaisa Kuokkaseen, puh tai Mielenterveystyö ja omaishoitajat Vierailu Verson kerhotalolla (Välenojanpolku 4) kuukauden 2. torstai klo (13.9. alkaen) klo Kynttilät syttyvät itsemurhan tehneiden muistolle kirkon portailla. Sen jälkeen musiikkihetki kirkossa ja teetarjoilu Kirkon yläsalissa (Hämeenkatu 16). Omaisten ryhmä mielenterveyskuntoutujien omaisille Mummon kammarilla (Helenenkatu 34 D) klo (seuraavat kerrat: 3.10., 7.11., 5.12.) Ei ennakkoilmoittautumista. Järjestäjätahot: Hyvinkään seurakunta, psykiatrian yksikkö ja Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry. Mielenterveystyöstä vastaa Kaisa Laakso, puh , Diakoniatoimiston avoin vastaanotto: Maanantai, tiistai, torstai ja perjantai (keskiviikkona ei päivystystä) klo puh. (019) Hämeenkatu 16 (kirkon viereinen matala rakennus) 5

6 Seurakunnan osasto rakennettiin muistuttamaan kirkkotilaa. Osastossa oli alttari, kastemalja sekä hautakivi kertomassa seurakunnan omimmasta sanomasta; Jumalan rakkaus on ihmiselle voima ja turva kehdosta hautaan. Kuvassa seurakuntapastori Anita Passilahti ja lapsityönohjaaja Eija Viitanen päivystysvuoroissaan. Seurakunta oli mukana Hyvän olon messuilla Hyvä sanoma tuottaa hyvää oloa Helka Nykästä kiinnostivat lapsityön kuulumiset. Hän kertoi olevansa erityisen tyytyväinen seurakunnan organisoimaan lapsenvahtipalveluun. Muutama vuosi sitten Hyvinkäälle puuhattiin Kateus ja kauna -messuja. Messujen toivottiin herättävän kansallista mielenkiintoa ja tuovan väkeä Hyvinkäälle. Kävi kuitenkin niin, ettei ajatus ottanut tulta ja siitä luovuttiin. Parempi niin. Kateudelle ja kaunaisuudelle keksittiin myönteisempi vaihtoehto, Hyvän olon messut. Messujen järjestämisessä oli ideaa, etsiväthän ihmiset luonnostaan itselleen hyvää oloa. Messujen järjestelyvaiheessa seurakuntaa kysyttiin mukaan ja päätös messuille osallistumisesta tehtiin pikaisesti. Seurakunta lähti messuille omana itsenään ja pystytti osastolleen pienen kirkkotilan. Tarkoitus oli kohdata messukävijöitä kasvokkain ja antaa informaatiota seurakunnan toiminnasta ja palveluista. Teemaksi valittiin kirkkoherra Ilkka Järvisen lanseerama Hyvää oloa jo 2000 vuotta. Teemalla haluttiin viestittää, että kristinuskon sanoma tuottaa hyvää oloa. Ilkka Järvisen mukaan hyvän olon tavoittelussa on helppo lähteä munkkimaisen lihan kurittamisen tielle, unohtaen ihmisen henkiset ja hengelliset tarpeet. Seurakunta halusi muistuttaa läsnäolollaan ihmisen syvimmistä perustarpeista, anteeksiantamuksesta ja armosta. Messuilla oli iloinen ja välitön tunnelma. Lapsiperheitä näkyi paljon, heillehän messuja oli mainostettu. Seurakunnan lapsityön esitteet kiinnostivat ja pieniä keskusteluhetkiä syntyi spontaanisti. Lapsityönohjaaja Eija Viitanen jakeli omalla päivystysvuorollaan esitteitä ja raamantunlauselappuja kotiin vietäviksi. Ihmisille näyttää olevan yllätys, että seurakunta on mukana messuilla. Olemme saaneet runsaasti myönteistä palautetta mukanaolosta, Eija sanoo. Savosta Hyvinkäälle muuttanut Helka Nykänen kertoi olevansa seurakunnan toimintaan ja palve- luksiin tyytyväinen. Helsingissä työssä käyvänä kahden kouluikäisen lapsen äitinä erityisesti seurakunnan lapsenvahtipalvelu sai häneltä kiitosta. Olen käyttänyt seurakunnan lapsenvahtipalveluja mielelläni, koska olen voinut luottaa lasteni olevan hyvässä hoidossa poissaollessani, Helka Nykänen toteaa. Tämä palvelumuoto on todella tarpeellinen meille, jotka käymme työssä pitemmän matkan päässä. Seurakunnalla oli Hyvän olon messuilla myös omaa ohjelmaa päälavalla. Lauantaina esitettiin Pääsiäisen ihme -aiheista nukketeatteria ja sunnuntaina oli vuorossa hassut voropellet, jotka naurattivat sekä lapsia että aikuisia. Esityksiä oli järjestämässä seurakunnan monitoimimies Jouni Laine. Teksti ja kuvat Jorma Ersta 6

7 Maahanmuuttajatyö Hyvinkäällä Sääksin retkipäivä Sääksin leirikeskus tarjosi varsinaisen keidashetken elokuun aurinkoisena lauantaina (25.8.) maahanmuuttajille. Perheet pääsivät nauttimaan kesäisestä luonnosta metsän ja järven rauhaan. Retken iloista monet pyysivät välittämään kiitokset seurakunnalle. Emännät tekivät töitä hiki hatussa ruokkimalla 200-päisen monikansallisen joukon. Iloinen eri kielten sorina täytti tienoon, kun kymmenkunta kansallisuutta hajaantui ruuan jälkeen eri toimintoihin. Miehet saivat pian lentopallopelin käyntiin, osa naisista suuntasi sankoineen metsään sienestämään ja marjastamaan 4Hneuvoja Aino Löytyn opastuksella. Pikkulapset nauttivat rantaleikeistä kaupungin perhetyöntekijöiden ohjauksessa ja isommat lapset pääsivät aarteen etsintään, kun nuorisotyöntekijä Ari-Pekka Laakso oli järjestänyt maastoleikin heille metsään. Retkipäivä huipentui yhteiseen lauluhetkeen nuotiopaikalla. Lauluesityksiä kuultiin monella kielellä surusoinnuista iloisempaan säveleen. Yhteislauluja veti erityisnuoriso-ohjaajamme Timo Jattu yhdessä kesäteologi Sanna Vilénin kanssa. Siniristilipun juurella myös maahanmuuttajat saivat pysähtyä levähtämään. Maahanmuuttajat kiittävät seurakuntaa Syksyn toimintaa Kansainvälinen naisten kerho kokoontuu joka torstai klo Paavolan seurakuntakodilla. Toiminnasta vastaa seurakunnan kanssa Hyvinkään kaupunki ja 4H-yhdistys. Kerhon ohjelma koostuu eri ammatti-ihmisten vierailuista ja tutustumisretkistä arkielämän kannalta naisille tärkeisiin paikkoihin. Olemme harjoitelleet aivan käytännössä esimerkiksi bussin käyttöä, jotta kynnys liikkumiseen alenisi. Tulkkaus tapahtuu kolmella kielellä ja lastenhoidosta vastaa seurakunnan lastenohjaaja Pirkko Eronen. Kansainvälinen naisten kerho kutsuu nimensä mukaan eri maiden naisia mukaan toimintaan. Suuri toive on saada lisää myös suomalaisia naisia kerhoon tutustumaan eri kulttuureihin ja samalla ystäviksi maahanmuuttajille, jotka ovat joutuneet eroon omista vanhemmistaan ja sisaruksistaan. Suomalainen ystävä maahanmuuttajalle on kullan arvoinen asia, jonka avulla oppii kieltä ja uuden maan tapoja. Kokemus on osoittanut, että ystävyys on tuonut arvaamattoman suuren rikkauden omaan elämään. Tule sinäkin tutustumaan toimintaamme torstaisin! Teksti Tuula Liivola Kuvat Aino Löytty Maahanmuuttajatyöstä vastaa diakoniatyöntekijä Tuula Liivola puh tai Nuorisotyönohjaaja Ari-Pekka Laakso ohjasi hauskan rastileikin maastossa. Maahanmuuttajanaiset tutustuvat erilaisiin sieniin, joita Suomen metsistä löytyy. 7

8 Palvelevan puhelimen pohjoismainen kongressi pidettiin kesä-heinäkuun vaihteessa Rovaniemellä. Se keräsi kolmisensataa osallistujaa yhdeksästä maasta. Päivien teemana olivat sanat: Elämän virrassa. Vapaaehtoispäivystäjä Rainer Jormanainen raportoi kongressista. Kongressin keskuspaikkana toimi Rovaniemen kirkko. Vuonna 1950 valmistuneen kirkon maalausten ja veistosten symboliikka on puhuttelevaa ja antoi kokoontumisille oman hienon lisävärinsä. Näissä puitteissa oli hyvä hiljentyä, kuunnella luentoja ja keskustella. Iltaisin kirkko kokosi joukon urkukonsertteihin ja yhteiseen Tuomasmessuun. Sovitus vai tehtävä Perheneuvoja Paula Juolasmaa tarkasteli sukupuuta elämäntehtävän selittäjänä. Sukupuu on tapa kuvata piirroksella perhettä ja perheenjäsenten välisiä suhteita useiden sukupolvien ajalta. Sen avulla voi paremmin ymmärtää omiin taustoihin liittyviä malleja, käyttäytymistä, normeja ja valintoja. Tarkastelimme myös oman nimemme sisältöä pohtimalla kysymyksiä: pidämmekö siitä, onko nimellä yhteyksiä perheemme taustoihin tai sisältyykö nimeen tiedostamattomia, kätkettyjä merkityksiä ja siitä kautta esim. toiveita tietyn ammatin valintaan. Juolasmaa pohdiskeli alustuksessaan myös perheen rakenteeseen liittyviä kysymyksiä ja niiden vaikutusta lapsen kehitykseen. Sukupuu on oiva tapa kartoittaa yli sukupolvien ulottuvia säännönmukaisuuksia ja malleja, jotka ovat enemmän tai vähemmän tiedostamattomia. Myös myytit ja salaisuudet voivat sitoa perheen jäseniä sekä toisiinsa että aikaisempiin sukupolviin. Myytti on tarina, joka kulkee perheen sisällä ja siirtyy tavallisesti sukupolvelta toiselle ja muovaa perheenjäsenten mielipiteitä. Hyvin yleinen myytti on esimerkiksi sellainen, että meillä on onnellinen perhe ja sen ihmissuhteet ovat lämpimät ja läheiset. Salaisuudet eli kaapissa olevat luurangot ovat myös yleisiä. Ne liittyvät esimerkiksi syntymään tai kuolemaan, seksiin tai käsityksiin oikeasta tai väärästä. Nykyisin salaisuudet voisivat alustajan mukaan liittyä vaikkapa aidsiin tai homoseksuaalisuuteen. Perheneuvoja Juolasmaa esitti näkemyksenään, että Palvelevassa puhelimessa tapahtuva keskustelu voi auttaa ihmisiä vapautumaan vääristä elämän käsityksistä ja tulkinnoista. Miten tasapaino elämään? Uskonnonpsykologian professori Owe Wikström Upsalasta pohti monipuolisesti kysymystä, mistä löytää tasapaino jatkuvasti kiihtyvän elämänmenon keskellä. Tarkastelukulmat vaihtelivat yhteiskunnallisesta ja uskonnollispsykologisesta näkökulmasta sielunhoidolliseen aspektiin. Wikströmin mukaan tiedon tarjonta lisääntyy koko ajan, ja samalla ihmisten kyky kestää ikä- 8 Sveitsiläinen Mark Milton toimii Palvelevien puhelimien kansainvälisen IFOTES-liiton presidenttinä toimipaikkanaan Geneve. PALVELEVA PUHELIN mukana elämän virrassa viä asioita pienenee. Vauhdin lisäksi sana hajanaisuus kuvaa tämän päivän elämää. Huomiotamme revitään joka suuntaan, koska liikkuvuutemme ja saavutettavuutemme on lisääntynyt. Yhä useampi taho tunkeutuu elintilaamme. Tällaisessa hallitsemattomassa maailmassa yksinäisyys lisääntyy, kyky sitoutua vähenee, ja koko elämän suunta katoaa. Toisaalta Wikström totesi, että yksilön usko Jumalaan luo elämään järjestystä. Tärkeintä hänen mukaansa on antautuminen Jumalan johtoon. Jo pelkkä rukous pitää sisällään ajatuksen luottamuksesta häneen, joka kärsii yhdessä ihmisen kanssa -Kristukseen. Sielunhoidollista teemaa Wikström pohdiskeli janan avulla, jonka ääripäissä ovat toisaalta superinhimillinen sielunhoitaja ja toisaalta virkakäsitystä korostava hengenmies. Superinhimillisellä on ongelmia uskonnollisen identiteettinsä kanssa ja hänellä on suuri tarve olla pidetty ja ihailtu. Virkakäsitystä korostava sen sijaan piiloutuu uskonnolisen virkaroolinsa taakse ja pitää siten tiedostamattaan monet inhimilliset elämän osa-alueet etäällä itsestään, Wikström sanoo. Ihannesielunhoitaja löytyy pappi Wikströmin mielestä janan keskivaiheilta. Kirkon perheasiainkeskuksen Palvelevan puhelimen sihteeri Hannu Sorri ja IFOTES-presidentti Mark Milton yöttömässä yössä Ounasvaaralla. Tietoliikenteen luomat haasteet ja mahdollisuudet Rovaniemen kongressissa oli mukana myös Palvelevien puhelimien kansainvälisen IFOTES - liiton presidentti Mark Milton Sveitsistä. Virkaansa vasta valittuna Monsieur Miltonin tarkoitus oli Rovaniemellä tutustua Pohjoismaissa tehtävään Palvelevan puhelimen työhön. Samalla hänelle tarjoutui hyvä tilaisuus luoda kontakteja eri maista oleviin alan ihmisiin. Luodessaan katsausta tulevaisuuteen Milton näki päähaasteena sen, että IFOTESin kattojärjestönä tulisi tarjota mahdollisimman hyvin tukea jäsenmailleen. Viime vuosien pääasia on ollut kolmen vuoden välein järjestettävä kansainvälinen kongressi. Miltonin mielestä tämä on ollut hyvä asia. Vapaaehtoisten näkökulmasta se ei ole kuitenkaan tarpeeksi. Milton piti tärkeänä sitä, että eri maissa saatua puhelinauttamiseen liittyvää tietoa voitaisiin paremmin ja tehokkaammin vaihtaa jäsenmaitten kesken. Lisäksi hän korosti erityisesti koulutuksen laadun tärkeyttä. Esiin nousi myös kysymys kehittyvän telekommunikaation roolista henkisen auttamisen kanavana. Tätä ei Miltonin mukaan tule kokea riskinä, vaan pikemminkin suurena mahdollisuutena. Edelläkävijöinä tässä suhteessa ovat Saksa, Ranska ja Norja, missä Internet on yksi auttamiskanava Palvelevan puhelimen työssä. Henkisen tuen antaminen Internetissä tapahtuu nykyisin enimmäkseen sähköpostin välityksellä. Työkalu on mielenkiintoinen, sillä kokemuksen perusteella puhelinauttamiseen verrattuna saavutetaan erityyppistä väestöä: puhelimitse saavutetaan enimmäkseen naisia, sähköpostitse miehiä. Joissakin maissa, kuten esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa on viime aikoina kokeiltu vielä dynaamisempaa, kirjoittamalla tapahtuvaa reaaliaikaista keskustelua, ns. chat -palvelua. Niin chat kuin sähköpostikin tarjoavat turvallisen kanavan nykyiselle sukupolvelle saada henkistä apua. Nämä työkalut voivat alentaa kynnystä ottaa yhteyttä silloin kun kirjoittaminen tuntuu helpommalta kuin puhuminen. Valoa ja yhteyttä Yhtenä iltana kongressivieraita kuljettava bussiletka jyrräsi ylös Ounasvaaralle. Illan aikana pilvisyys lisääntyi voimakkaasti ja moni ajatteli jo pettyneenä, että keskiyön aurinko jää näkemättä. Mutta puolenyön aikaan pilviverho alkoi repeillä luoteisella taivaalla, ja keskiyön aurinko tuli valtavan punaisena esiin. Kameroihin napsittiin iloisia ryhmäkuvia yöttömässä yössä muistoiksi Nordic Congressista. Rovaniemellä, Kemi- ja Ounasjoen kohtaamispaikassa, saimme kokoontua muutamaksi päiväksi yhteiseen poukamaan miettimään mennyttä ja suunnittelemaan tulevaa matkaa ihmisten palveluksessa. Olimme samalla poron korvamerkillä merkittyä joukkoa. Saimme kokea kuuluvamme yhteen ja tutustua uusiin ihmisiin yli kielirajojen. Kongressin päätöstilaisuudesta jäi korviini soimaan yhteisyyttä korostavan laulun sanat: Kanssasi siskoni laulaen matkaa teen, kanssasi veljeni laulaen matkaa teen... kiittäen matkaa teen, halki maailman, kiittäen matkaa teen. Teksti Rainer Jormanainen Kuvat Pentti Kakkonen

9 Palelevan kerjäläisen tekijävoimaa: Petri Puttonen Lohjan teatterista (vas. alarivi, Niilo Kustaa Malmberg), Eero Pääkkönen (Paavo Ruotsalainen), ohjaaja/käsikirjoittaja Jouni Laine ja virsirunoilija/ säveltäjä Jaakko Löytty. Palelevan kerjäläisen helteinen menestys Hyvinkään seurakunta on viime vuosina profiloitunut vahvasti kirkkoteatteriseurakuntana. Muualta Suomesta ei juuri löydy esimerkkejä näin pitkäjänteisestä draamatyöskentelystä ja suurista näytelmätuotannosta. Seurakunnan panostus teatteriproduktioihin kirkon Riemuvuoden aikana on ollut merkittävä. Projekti aloitettiin Kuningas tulee -näytelmällä vuonna Se keräsi ensimmäisenä vuotenaan 1650 katsojaa ja seuraavana vuonna Pääsiäisenä esitettyä Ristin tietä kävi katsomassa 1000 henkeä ja nukkepassion Pääsiäisen ihme näki Useampikin olisi käynyt katsomassa, jos esityskertoja olisi lisätty. Pietari Särkilahtea kuvaava näytelmä kiinnosti 1350 katsojaa. Paleleva kerjäläinen -näytelmä osoittautui helteisen kesän hitiksi. Kaikki viisi esitystä keräsivät täydet katsomot ja joka esityksiin saatiin kantaa lisäpenkkejä. Näy- telmän aihe saattoi tuntua nykyihmisestä aluksi vieraalta, mutta Rautatiemuseon miljööseen sijoitettuna se alkoi elää ja vetää mukaansa. Näyttelijätyöt olivat kauttaaltaan korkeatasoisia. Erityisen mieleenpainuvia oli Ukko-Paavoa esittäneen Eero Pääkkösen roolisuoritus, Petri Puttonen Niilo Kustaa Malmbergina ja Merja Volanto Malmbergin Amandapuolisona. Maininnan ansaitsee myös Petteri Väliaho teologian ylioppilaana ja Jukka Pölönen von Esseninä. Yleisöä riemastutti Jyri Similän Urpo nuorukaisen valloittava rooli. Kirkkoteatterinohjaaja Jouni Laine on erityisillä ohjaajan kyvyillään saanut aikaan hyvää jälkeä, jolle soisi myönteisen suhtautumisen seurakunnassa jatkuvan. Paljon on vielä näkemättä. Teksti ja kuva Jorma Ersta Palelevan kerjäläisen puhuttelussa Istun sunnuntaina 8.7. myöhäisen iltapäivän lämmössä, yhtenä loppuunmyydyn katsomon joukossa seuraamassa ja myös itsekin osallistumassa yhteen elämäni koskettavimpaan hetkeen. Herännäispappi Niilo Kustaa Malmbergin puoliso on sairaana ja avuttomana kuolinvuoteellaan. On lähdön ja luovuttamisen hetki. Mutta tuossa hetkessä on mahtava toivon sanoma. Astuminen armahtavan ja rakastavan Kristuksen syliin kantaa yli kuoleman. Tuo hetki on kuvauksellinen ja samalla koskettava. Ohjaaja ja näyttelijät ovat löytäneet tuon hetken sisällön. Niilo Kustaa Malmbergin tarina on johdonmukainen todistus Jumalan voimasta. Kiusaaja on puettu moninaisiin hahmoihin, mutta sen voima näyttää pirstoutuvan kappaleiksi osa toisensa jälkeen. Voi vain vaistota, että pilkkaajat jäävät yksin, taitavatpa yksi toisensa jälkeen löytää armahtavan Kristuksen. Vaikuttava arkkipiispa näkee huhujen onttouden ja vaikuttuu Niilo Kustaan rehellisyydestä. Pappi voidaan erottaa, mutta kansaa ei, hän saattaa todeta. Mahtavat osasuoritukset ukko-paavoineen, Vilhelmi Niskasineen ja Niilo Kustaineen tuovat esille herännäisyyden voiman, joka tuulen tavoin levittää hengen paloa kansan keskuuteen. Renkipoika Urpo saa hänkin pyhäkoulun opettajan tehtävän ja kirmaisee pilkkaajien edessä kuin orivarsa laitumella. Jokainen näytelmän osa loksahtaa paikoilleen ja jokainen näyttelijä luo ikimuistoisen tunnelman. Jaakko Löytyn virsi on soinut koko illan ja päätökseksi kaikki laulavat sen yhdessä. Olen viettänyt kolme päivää herättäjäjuhlilla Järvenpäässä ja kokenut siellä myös voimakkaasti päivien sanoman. Ennen kaikkea jaksan uskoa taas Sanan voimaan. Herättäjäjuhlien seuroissa lyhyt virsi ja puhe ovat vuorotelleet. Sana on satuttanut aitoudellaan eikä sen höysteeksi ole tarvittu kulisseja tai mahtavia taustakuoroja. Jotain samaa koin sunnuntaisessa iltapäivässä, Järvenpäästä Hyvinkäälle kiiruhtaneena. Ei ihme, että varsin moni pahoitteli sitäkin, ettei näytöksiä voitu enempää järjestää. Täysi katsomo ainakin kertoi sen, että tulijoita ja tällaisen hienon sanoman kuulijoita olisi yhäkin riittänyt. Jouni Laine ansaitsee enemmän kuin kiitoksen rohkeudestaan ja erinomaisesta toteutuksesta. Näytelmä ei jättänyt varmasti ketään koskettamatta. Vielä suuremmaksi viimeisen näytöksen arvo nousee kun tietää, että ohjaaja Beta-ryhmineen osallistui Herättäjäjuhlille Järvenpäässä esittäen Jäljettömät-näytelmän neljä kertaa kahden päivän aikana. Yhtenä katsomon jäsenenä olin onnellinen. Olin nähnyt ja samalla myös saanut itsekin uskoa ja toivoa Jumalan sanasta. Kiitollisin ajatuksin Tapio Turunen 9

10 Kauppias Eila Raitala: Pienistä seikoista, täy mustikkakopastakin, Voi että on hyvä kelata asioita ja pysähtyä kerrankin kunnolla pohtimaan elämänmenoaan, ilahtuu kauppias Eila Raitala. Olemme turhan kiireisiä ja arjen suorittaminen painaa päälle. Emme ehdi pysähtyä. Toivon, että osaan jatkossa jakaa aikaa ja säästää voimiani tällaisiin pohdintoihin. Taidanpa itsekin kirjata ajatuksiani oikein paperille vastaisuuden varalle, hän innostuu. Eila Raitala, Raitalan Radio ja Tv:n kauppias, on sitä mieltä, että jokaisen meistä tulee osaltaan rakentaa tätä maailmaa. Ei voi vaatia, että kaikki lankeaisi itsestään tekemättä omalta osaltaan oikeastaan mitään. Hän lähti 14-vuotiaana ansaitsemaan Hyvinkäälle verkatehtaalle maalta, Lopelta. Rippikoulun kävin Hyvinkäällä kirkkoherra Pentti Pirhosen opastuksella. Muistan vielä miten hän lohdutti meitä rippilapsia päästessämme ehtoolliselle: Jos teitä jännittää niin kyllä minuakin, olette ensimmäiset rippilapseni. Ahkeruus on ilomme Meillä oli suuri perhe ja jokainen lapsista lähti vuorollaan maailmalle, minä nuorimmaisena viimeisenä, paitsi yksi veljistä, joka hoitaa edelleen kotitilaa. Meillä oli köyhää ja vaatimatonta, mutta asioilla järjestys. Siellä leivottiin, paistettiin, siivottiin ja pestiin pyykkiä tiettyinä päivinä ja jokainen lapsista teki osuutensa. Kotona oppi työnteon. Huomasin myös, että ahkeroimalla voin ansaita taskurahojakin. Sain muutamia markkoja kun silitin veljieni paitoja tai hain naapureille heidän postinsa. Kotoani ei meitä sen kummemmin kannustettu opiskelemaan, eikä olisi pystytty kouluttamaankaan. Isä kuoli kun olin keskenkasvuinen, Eila Raitala kertoo. Henkisestä perinnöstä Arvokkain kodinperintö on kuitenkin kasvatus rehellisyyteen. Huomasin jo silloin, miten helpottavalta tuntui kun uskalsi rehellisesti tunnustaa tekosensa. Samaa rehellisyyttä olen pyrkinyt korostamaan omassa kodissani lapsille. Suurin ero lapsuudenkotiini oli se, että me mieheni kanssa painotimme myös koulutuksen tärkeyttä ja annoimme siihen mahdollisuuden. Olen kasvattanut neljä lasta. Opiskelun suhteen heillä on ollut oma mielipiteensä ja tahtonsa, mutta työnteon merkityksen he ovat kaikki omaksuneet kiitettävästi. Pyhinä rauhoitutaan Lapselle olisi tärkeää kasvaa kokonaisessa perheessä, kodissa jossa on tiettyjä sääntöjä ja arvoja, kuten juuri rehellisyys ja työnteko. Koulu ei voi yksin kantaa sellaisesta vastuuta, varsinkin jos vanhempien suhtautuminen opinahjoihin on negatiivinen. Mielestäni ei saisi lasten kuullen koskaan arvostella opettajaa, Eila sanoo. Olen myös pyrkinyt pitämään kiinni perheen traditioista, yhteisestä joulun ja pääsiäisen vietosta. Mieheni arvosti erityisesti sitä, että silloin hiljennyttiin. Tietysti olimme myös uupuneita juhlapyhiä edeltävästä, loppuun asti kiireisestä ajasta liikkeessä, joten juhlapyhistä muodostui hiljainen levon ja latautumisen aika. Elämän äkkimuutos Eila Raitala jäi leskeksi yllättäen, kesken kiireisen elämänmenon ja perheyrityksen huolten. Siitä minulle jäi hyvä mieli, että olimme puhuneet Erkin kanssa aina asiat halki. Hän oli aina ollut innokas keskustelija ja vaati minulta perusteltuja mielipiteitä. Meillä oli hyvin tapahtumarikas avioliitto, hän oli monessa mukana ja paljon poissa. Minä annoin vapauden mennä ja hoidin arkisempaa osuuttani, minut tiedettiin vain Erkki Raitalan vaimona. Voin olla tyytyväinen, ettei hänen kanssaan kuitenkaan jäänyt mitään sanomatta. Koin olevani tasavertainen hänen hallitsevasta luonteestaan ja näkyvästä hahmostaan huolimatta. Meillä oli erimielisyyksiä, mutta pidin oman mielipiteeni. Suuri järkytys oli kun hän halusi erota kirkosta. Mutta eipäs saanut minua ajatukseen mukaan, tosin en onnistunut häntä saamaan peruuttamaan päätöstäänkään, Eila Raitala tuumii nyt. Haasteet vastaan Hautajaisten aikoihin suorastaan kauhistuin, olinko joku paatunut pakana, kun olin nukkunut kaikki yöni hyvin ja rauhallisesti vaikka Erkki ei enää ollut vieressä. Siihen piti kysyä oikein papillista neuvoa ja kirkkoherra Tapio Turunen osasikin lohduttaa: Minua eivät painaneet sanomatta jääneet asiat, vaan olin saanut keskustella kaiken selväksi. Se oli rauhallisen unen päänalunen. Samana syksynä ennen poismenoaan Erkki oli kysynyt, mitä teen jos jään yksin liikkeen kanssa. Heitin siihen, että vien liikkeen avaimet pankinjohtajalle ja jätän koko touhun. Sitä et tee, Erkki sanoi tiukasti, eikä tapansa mukaan tyytynyt pinnalliseen vastaukseeni, vaan vaati minua ajattelemaan asiaa vakavissani. Olihan se niin, että kyseessä oli perheyritys, mutta myös monen ihmisen työpaikka. Sen jälkeen tositilanteessa päätökseni oli helppo. Ystävyyssiteet pitivät Yllättävä poismeno oli järkyttävää. Perheen sisällä yritimme tukea toinen toisiamme, mutta myös läheisten sukulaisten ja ystävien tuki vahvisti minua päivä päivältä. Pian huomasin, että myös työnteko auttoi. Pitkät työpäivät pidentyivät entisestään ja kuusipäiväisistä viikoista tuli seitsemänpäiväisiä. Mutta halusin myös osoittaa olevani vahva yrittäjänaisena, onnistua näin miehisellä alalla. Kannustavia esimerkkejä ja tukijoita oli ystäväpiirissä. Aivan ihanaa oli myös se, että minulle vieraatkin asiakkaat saattoivat sanoa: Koittakaa hyvä rouva jaksaa. Nyt kun oikein kelaan ystäväpiiriäni läpi, huomaan että samat perheet, jotka silloin olivat meille molemmille läheisiä, ovat edelleenkin elämässäni mukana. Suhteet ovat vain lujittuneet ja sehän on aivan upea asia. Hoidan itse yhteydenottoja aivan liian huonosti ja joskus ihmettelenkin, että ystäviä vielä on. Toki on tullut myös uusiakin, sillä en ole koskaan, edes nuorena tyttönä ollut ujo. Minun on helppo tutustua ihmisiin. Yhdessä kanttarelleja Kun miettii sitä, mitä olisi kenties tehnyt toisin mieheni eläessä, niin olisin järjestänyt meille enemmän yhteistä aikaa. Teimme kyllä Lapissa pitkiä vaellusmatkoja, mutta varsinainen arki oli työntäyteistä ja kiireistä. Usein ajattelee ihan tavallisia tekemisiä, miten mukavaa olisi esimerkiksi ollut, jos olisimme useammin voineet yhdessä nauttia kermaisesta kanttarellikastikkeesta. Kauppias Eila Raitala otti vastuun radioliikkees Yksinkin voi liikkua Eila Raitala sanoo jaksamisensa ja reippautensa yhdeksi salaisuudeksi liikunnan. Hän hiihtää talvet, ulkoilee, pyöräilee kesäkelillä, ui sekä lisäksi voimistelee. Toivon että saisin liikkua mahdollisimman pitkään. Osaan lähteä yksinkin liikkeelle, Hyvinkäällä on mahtavat ulkoilumaastot lähellä, hän toteaa. Toinen piristyksen tuoja on musiikki. Olen sen suhteen hyvin vastaanottavainen, pidän kaikesta niin kevyestä kuin klassisestakin ja esimerkiksi paikalliset kirkkokonsertit pyrin kuuntelemaan aina. 10

11 destä on syytä iloita tä miehensä kuoleman jälkeen. Onneksi olimme puhuneet sen asian selväksi. Siellä tunnelma on lämmin ja jotenkin henkilökohtainen, ajattelen nyt esimerkiksi Jaakko Ryhäsen konserttia Hyvinkään kirkossa verrattuna hänen esiintymiseensä suurella areenalla, Eila miettii. Aamuhartaudesta se lähti Erkin kuoleman jälkeen ensimmäinen musiikki, jonka koin rauhoittavana oli radion aamuhartauksien virret. Niiden kautta palasin taas muuhunkin musiikkimaailmaan. Meillä lapsuudenkodissa sunnuntaiaamun kirkonmenot kuunneltiin pienestä radiosta ja silloin meidän lasten piti olla hiljaa. Nyt se tapa auttoi surussani. Yritän nykyään iloita pienistäkin asioista, jopa kopallisesta mustikoita, vaikka siihen lapsuuden pakkopoimimisesta ei niin mukavia muistoja liitykään, Eila Raitala naurahtaa. Huomispäivästä murehtiminen ei poista huomispäivän murheita, mutta ne vievät ilon tästä päivästä, se on viisaasti sanottu. Kun sen kuulin, halusin soveltaa sitä myös omaan elämääni. Kiittäen menneestä, eläen tätä päivää, on myös varteenotettava aforismi, hän lisää. Ikävä vanhoja virsiä Mielestäni kirkko on viimeaikoina lähentynyt ihmisiä ja seurakunnan tilaisuuksiin on ilo lähteä. Rippijuhlatkin ovat nykyään niin valoisia tapahtumia Kuitenkin toivoisin, että lauluihmisenä saisin useammin veisata niitä vanhoja tuttuja virsiä. Jos Jumalanpalveluksissa olisi edes yksi tuttu virsi! Viime pääsiäiskirkossakin kaikki oli outoja. Tietysti siihen voi vastata, että pitäisi käydä useammin mukana, että oppisi nekin, mutta kyllä lapsena opittuja kaipaa, ne niin kohottavat mieltä. Tulevaisuus Vanhenemistani en ajattele paljonkaan, eläkeikää joskus. Yrityksemme saavuttaa 50 vuoden iän lähiaikoina. Jos Jumala suo minulle terveyttä sen verran, että pystyn ajattelemaan itse, mietin sen jälkeen elämälleni toisenlaista muotoa, hän pohtii. Teksti ja kuvat Kati Rauhakoski 11

12 Lähetystyön kaksi vuosikymmentä oli rikas elämänvaihe Sirpa ja Kosti Kallio palasivat Japanista Hyvinkäälle Pastori Kosti ja nuorisotyönohjaaja Sirpa Kallio ovat palanneet Japanista heinäkuun alusta, tehtyään siellä lähes 20 vuotta lähetystyötä Suomen luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähetteinä. He ovat hyvinkääläisiä ja muuttivat Suomeen tultuaan tavaransa Kytäjän omakotitalosta rivitaloon Harjukadulle, joten melkoisia muutoksia on Kallioiden kuusihenkisen perheen elämään tullut tämän kesän aikana! Kostin ja Sirpan lähetyskasvatusta Sirpa on kotoisin Soinista, joka on vanha lähetyspitäjä. Sieltä on kotoisin Heikki Saari, joka oli ensimmäisiä Suomen Lähetysseuran lähettejä. Sirpa sai jo lapsena niin voimakkaan lähetysherätyksen, että jo neljävuotiaana kertoi äidilleen aikovansa isona ryhtyä lähetyssaarnaajaksi! Kosti puolestaan on syntyisin Kurikasta. Kotikylässä vieraili Japanin lähetti Tauno Valtonen, jonka puheet tekivät 15-vuotiaaseen Kostiin syvän vaikutuksen. Parikymppisenä, v. 1971, Kosti joutui kuoleman rajamaille saatuaan penisilliinishokin seurauksena sydänpysähdyksen. Kuin ihmeen kautta hän selvisi siitä hengissä ja lupasi jatkoajan saatuaan Jumalalle lähteä Hänen työhönsä. Kolmen ihmisen kehotuksen vahvistamana Kosti sitten lähti opiskelemaan nuorisotyönohjaajaksi. Kostin ja Sirpan tiet ja sydämet yhtyivät ja niinpä he solmivat 1975 avioliiton. Sirpa sai työtä lastenohjaajana Porin Teljän seurakunnasta ja Kosti palveli Sley:n piirisihteerinä Satakunnassa. Sirpa muistaa kyselleensä, miksi kehottaa muita lähtemään lähetyskentille, kun voisi itsekin lähteä. Lapsena saatu lähetyskutsu varmaankin alkoi muistua mieleen ja lähetyskäsky nousi omakohtaisesti velvoittavaksi. He pohtivat lähetysasiaa yhdessä ja Lapualla 1980-luvun alussa kypsyi päätös lähetystyöhön lähtemisestä. Vuonna 1982 he olivat Lähetysseuran lähetyskurssilla ja lähtö tapahtui saman vuoden syksyllä. Lähetyskentäksi tuli Japani. Miksi korkean elintason Japanissa tarvitaan lähetystyötä? Kun totesin, että rikkaassa Japanissa on jo omasta takaa joitain miljoonia jumalia, niin Sirpa sanoi napakasti: Jumalia kyllä piisaa, mutta Välimies ja Sovittaja puuttuu! Japanilaisten jumalat eivät anna rauhaa sielulle. Japanilainen pelkää, että kaikesta, minkä on tehnyt tai jättänyt tekemättä, seuraa rangaistus karman rautaisen lain mukaisesti. Japanilaisen kodin tärkeimpiä huonekaluja on esi-isien kotialttari, jonka edessä perheen on tietyin rituaalein muistettava vainajaansa peräti 49 vuotta! Tästä vuosituhansien uskonnollisesta perinteestä on hyvin vaikeaa päästä irti, jopa uskoon tulleella japanilaisella. Mutta Sirpa ja Kosti ovat ilokseen huomanneet, kuinka Jumalan Sanan opetus tekee sydämissä hiljaista työtään. Sirpa sanoo, että Japanin työvuodet ovat tehneet Jeesuksesta ja hänessä tarjotusta armosta oikean helmen. Armo on näet Japanin uskonnoissa lähes tuntematon käsite! Japanin työn vaikeudet ja ilonaiheet Suomalaisella ja japanilaisella on aika samanlainen melankolinen sielunmaisema, Kalliot toteavat. On ollut vaikeaa oppia lukemaan rivien välistä, mitä japanilainen todella tarkoittaa sanoillaan. Lähetystyössä on ollut jatkuvaa kipuilua siitä, että toisaalta pitää evankeliumia kirkkaasti esillä, mutta ettei toisaalta loukkaa kuulijoita. Kosti on erityisen iloinen siitä, että sai Shugakuinin seurakunnan pappina, neljän vuoden työkauden aikana, kastaa 13 japanilaista Kristuksen seurakunnan jäseneksi, mikä on japanilaisittain paljon. Mutta ilon kääntöpuolena on, että nyt heidän oli aika perhesyistä palata Suomeen ja jättää seurakuntansa. Viimesyksyinen päätös oli vaikea, mutta luottamus työn jatkuvuuteen kuitenkin auttoi luopumisen tuskassa. Omasta seurakunnasta löytyi nuori mies, Yuichiro Hanashiro, joka kertoi aikovansa ryhtyä opiskelemaan papiksi ja palaavansa aikanaan toivon mukaan Shugakuin pienen seurakunnan paimeneksi. Edellä mainittu Hanashiro oli ensimmäinen Kostin kastama seurakuntalainen, ja kun pää oli saatu avatuksi, heitä tuli lisää tasaisin väliajoin. Sirpa ja Kosti ovat kokeneet, kuinka Jeesus on siunannut heidän työnsä erityisesti viimeisen työkautensa aikana. Työtä on tosin ollut runsaasti, välistä liikaakin, mutta kaikesta on Jumalan armon avulla kuitenkin selvitty. Japaniin lähtöä ei ole tarvinnut katua, vaan he ovat saaneet kokea kulkevansa Jumalan edeltä valmistamissa teoissa. Elämää koto-suomessa Rankka neljän vuoden työjakso vei voimavarat vähiin. Läheteille tavanomainen kulttuurishokki on iskenyt Kallioihinkin. Toisaalta edellisen kerran paluu kotimaahan oli vielä vaikeampi. Viime vuosina uutisointi Suomesta Japaniin on näet parantunut ja myös internet helpottaa yhteydenpitoa kotimaan perheeseen ja ystäviin. Poikien Jukion (12 v.) ja Joshion (11 v.) kouluasiat esimerkiksi ovat teettäneet paljon työtä, mutta kaikkeen on vain sopeuduttava. Nyt saa kuitenkin vielä hetken lomailla, levätä ja rauhassa järjestellä asioita. Tulevaisuus on vielä osittain hämärän peitossa: Sirpa aloittaa syyskuun aikana työn Evankeliumiyhdistyksessä, mutta Kostin tuleva työpaikka ei ole vielä selvillä nimikkoseurakuntavierailujen ynnä muiden Sley:n kanssa sovittujen työtehtävien jälkeen. Kalliot sanovat, että perinteinen lähetystyön rakennelma on heidän poissa ollessaan alkanut murentua ja nyt täällä tarvittaisiin uusia visioita lähetyksen tulevaisuudesta. He kaipaavat erityisesti jumalanpalvelusherätystä. Täällä näyttää kirkossa olevan entistä vähemmän sanankuulijoita, kun taas Japanissa kristityt perheet osallistuvat hyvin säännöllisesti jumalanpalvelukseen. Yksi asia, mikä Sirpaa huolestuttaa, on perheiden ja lasten pahoinvointi. Kirkonkin pitäisi tehdä enemmän perheiden auttamiseksi. Lähetystyön kutsu nuorille uskoville Kysyn Kostilta ja Sirpalta lopuksi, miten he suosittelisivat lähetystyön uraa nuorille uskoville. Lähetystyö on rikas kutsumus ja kokemus, sillä evankeliumi kantaa ihmisiä kaikkialla maailmassa. Työ on tosin aloitettava kotiovelta ja vasta sitten voi lähteä kauemmas Jumalan valtakunnan työhön. Lähetystyö on myös vaarallista, siksi on syytä laskea kustannukset huolellisesti etukäteen, mutta Herra pitää kuitenkin lähettämistään hyvää huolta. Jos miettii mielessään, pitäisikö juuri minun lähteä, kannattaa ottaa yhteyttä lähetysjärjestöihin ja kysyä rohkeasti kaikkia mahdollisia asioita lähetyksestä. Järjestöissä kyllä auliisti neuvotaan ja rohkaistaan, eikä pidä unohtaa omaakaan seurakuntaa ja sen lähetystyön viranhaltijoita. Lähetyskentälle kannattaa lähteä jo nuorena ja lähetyskäsky velvoittaa kaikkia kristittyjä. Ei tarvitse saada mitään erityisiä ilmoituksia taivaasta! Nythän Suomessa on pulaa läheteistä ja monilla lähetyskentillä tarvitaan kipeästi uusia lähettejä palanneiden tilalle. Ja Japani on yksi tärkeä lähetyskenttä, jossa lähettien tarve on edelleen suuri! Teksti Antti Pohjanraito Kuva (iso) Jorma Ersta Japanin bambumetsiköt ovat vaihtuneet koti-suomen koivuihin. Lähtöaterialla aktiiviseurakuntalaisten, Morin perheen kanssa. 12

13 Lähetystyöhön siunatut vasemmalta Pia Valkama, Pirkko Pentikäinen, Pirkko Nummela, Matti Nummela, Tarmo Lötjönen ja Eveliina Kovelo. Terveisiä valtakunnallisilta lähetysjuhlilta Kuusamosta Vedet jo virratkaa Suomen lähetysseuran vuosijuhlat olivat tänä vuonna Kuusamossa kaukana maalikylistä. Vaikka juhlat olivat kaukana etelästä katsottuna, ne olivat kuitenkin osanottajajoukoltaan Suomen Lähetysseuran historian kansainvälisimmät. Läsnä oli yhteistyökirkkojen edustajia 15 eri maasta Aasiasta, Afrikasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Euroopasta. Juhlan teema Vedet jo virratkaa tuntui toteutuvan kaikessa. Kuusamohan on tunnettu vesistöistään, ja hengellisen elämän alueella siellä on virrannut herätysliikkeitä 1700-luvulta lähtien. Juhlien aikana vedet virtasivat ihan kirjaimellisesti, sillä Kuusamossa satoi joka päivä. Sade ei kuitenkaan pahasti häirinnyt noin 8000 juhlavierasta. Juhlateltta ja läheinen urheiluhalli tarjosivat hyvän suojan jopa ukkoskuuroilta. Lähetysjuhlat ovat tarkoitetut koko perheelle. Juhla-alueella Kuusamon liikuntakeskuksen ympäristössä kulki isiä ja äitejä lastensa kanssa enemmän kuin etu- käteen oli osattu odottaa. Lähetysjuhlien varhaisnuorten tapahtumiin oli saapunut nelisensataa alle viisitoistavuotiasta. Yli 15-vuotiaita nuoria omassa tapahtumassaan oli lähes 500 sekä 700 rippikouluikäistä riparirallissa. Koko perheen tapahtuma oli Zooppera. Vedet jo virratkaa tunnuksen alla oli kertomus Nooan arkista eläimineen. Zoopperan luoja hämeenlinnalainen Jukka Salminen kuvaa itse esitystä näin: Nooa teki sen, mitä Jumala häntä käski tekemään. Se on osoitus suuresta luottamuksesta Jumalaan. Tämä tarina puhuu minulle suuresta sovituksesta. Lapsille se on kaiketi ennen kaikkea suuri seikkailu. Lähetysjuhlien päätöstilaisuus on aina samalla uusien lähetystyöntekijöiden työhönsiunaaminen. Suomen Lähetysseura lähetti yhteistyökirkkojensa palvelukseen nuorisotyönohjaaja Eveliina Kovelon Venäjälle, rakennusmestari Tarmo Lötjösen Angolaan, liikunnanohjaaja Matti Nummelan ja erityislastentarhanopettaja Pirkko Nummelan Etiopiaan, erityisluokanopettaja Pirkko Pentikäisen Israeliin sekä Pia Valkaman Angolaan. Hyvinkääläisille tämä oli merkittävä, koska peräti viidellä heistä on tai tulee olemaan joku kosketuskohta seurakuntaamme. Nummelat ovat seurakuntamme nimikkolähettejä, Kovelo on lähtenyt Komin Sygtyvkariin, jossa hyvinkääläisiä on ollut kirkonrakennustalkoissa ja Lötjönen sekä Valkama lähtevät Angolan Shangalalaan, jonne mummonkammarilaiset urakoivat klinikalle erilaisia tarvikkeita. Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi puhui uusille lähetystyöntekijöille. Ette ole yksin. Tuhannet ihmiset ovat saattamassa teitä ja rukoilevat teidän puolestanne. Olkaa työssänne Kristuksena lähimmäisille, joita palvelette. Jumalan silmät tarkkaavat teitä ja hänen korvansa kuulevat teidän rukouksenne. Tehtäviin siunaamisen toimitti Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi. Häntä avustivat mm. lähetysjohtaja Seikku Paunonen, ulkomaanosaston johtaja Tuula Sääksi, Etiopian evankelisen Mekane Yesus -kirkon South Central -synodin presidentti Bekkele Dimore ja Angolan ev.lut. kirkon johtaja Titus Namunyekwa. Ensi vuonna lähetysjuhlat ovat Hämeenlinnassa. Teksti ja kuva Irja Pelkonen Lähetystyössä tapahtuu: Seurakunnan lähetyspyhä Lähetys Jumalan rakkautta Lähetysmessu Hyvinkään kirkossa klo 10 (Marjatta Puisto, Tauno Tuominen), kirkkokahvit srk-keskuksessa. Ekumeeninen lähetysilta klo 18 Hyvinkään kirkossa (paikallisten seurakuntien ohjelmaa), kahvit yläsalissa. Lähetysillat tiistaisin klo 18 Harjutalossa (Harjuk.1) Käsitellään muun muassa Paavalin 2. lähetysmatkaa (Apt luvut), Siionin kanteleen lauluja, tarjoilua. Vanhan kirkon lähetyspiiri ( sivusalissa) joka 2. torstai Lähetysmyyjäiset seurakuntakeskuksessa Pe 5.10., ja klo FURAHA-kuoron (SLS) konsertti Lauantaina Hyvinkään kirkossa Lähetysasioista voit kysyä srk:n lähetysvastaavalta Antti Pohjanraidolta, puh /

14 KUULUTUS Koska alempana mainittujen, Puolimatkan, Rauhannummen ja Rautatieläisten hautausmaalla olevien sukuhautojen hoito on olennaisesti laiminlyöty, hautaoikeuden haltijat velvoitetaan kirkkolain (luku 17, 3, mom 3) nojalla kunnostamaan haudat vuoden kuluessa. Ellei kunnostusta tehdä, hautaoikeus voidaan julistaa menetetyksi. Mikäli hautaoikeuden haltija tai muu, jolle alempana mainittujen hautojen hoidolla on merkitystä, haluaa hoitaa kyseisiä hautoja, kehotetaan häntä ottamaan yhteyttä ennen seurakunnan kirkkoherranvirastoon Hämeenkatu 16, Hyvinkää. Puh. (019) Lisätietoja antavat ylipuutarhuri Markku Husso, puh. (019) tai ja kirkkoherranvirasto, puh. (019) Hyvinkäällä elokuun 29 päivänä Hyvinkään seurakunta, kirkkoneuvoston taloudellinen jaosto Puolimatkan hoitamattomat haudat 2001 Hautatunnus Viimeksi haudattu vainaja vuosi Keihäs Selma Lydia Hautanen Nestor Weckman Doris Kontu Veijo Matti Valtanen Ida Maria Allard Viktor Ingström Frans Robert Pakkanen Oskar Emil Salminen Maria Vilhelmina ei hautausta Melan Pietr Peltonen Aina Emilia Kirkkari Helvi Josefina Sjösten Karl Viktor ei hautausta Louhikari Ida Nieminen Johan Kustaa Villberg Anna ei hautausta Åderman Julia Aulino Stenberg Kustaa Maurits Gissler Amanda Dorotea Vickström Susanna Valpuri Nieminen August Viktor Karvinen Mauri Tapio Rinne Vihtori Teronen Fanny Amanda ei hautausta Koskinen Lydia Aleksandra Järvinen Ismo Risto Tervolin Edvard Jussila Otto Engblom Augusta Matilda Rinne Alina Matilda Särkipaju Saima Aleksandra ei hautausta Sjöberg Erika Vilhelmiina ei hautausta ei hautausta ei hautausta ei hautausta Juvonen Anna B ei hautausta Ståhlberg Hilma ei hautausta Pukki Simo A Alfing? Jokinen Otto Edvard Kaarna Martta Aleksandra Mattila Väinö Ilmari B tuntematon ei hautausta Virtanen Anni Mattila Vilhelmiina Mäenpää Sanna Maria Tarkkanen Toivo Malin Alli Sofia Stålhammar Maria V Katajainen Kyllikki Villberg Harry Vilhelm Ketonen Kristiina Maria Snäll Olga Maria Forström Anders Vilhelm Kavonius Maria Vilh Salonen Hilma Aleksander Martin Josefina Henriksson Sofia Lovisa Laukkanen Vilho Seewald Rudolf Felix Otto Akkanen Viljo Koivula Paavo Kivistö Olli Pauli Öblom Rakel Matilda Aarnio Anna Eliina Nurmi Emilia Josefina Markus Katrina Jaakkola Pauli Eerik Pullinen Antti Aspinen Maria Sofia Leman Amanda Kustaava Serenius Agneta Mattila Ida Vilhelmina Hieta Olga Maria Jokinen Serafia Amalia Metsola Kustaa Hällfors Olga Maria Kauppinen Eva Maria Laaksonen Hanna Karinen Amanda Kustava Koskinen Maria Matilda Sundvall Helmi Maria Melin Emilia Salminen Vilho Leo Tanner Juho Jaakko Koskinen Vesa Kalervo Salonen Oskari Jokinen Karolina Koskinen Aleksandra V Liljeberg Elsa E Luskala Amanda ei hautausta Virenius kalevi Armas Laitinen Aino Elisabet Hytinkoski Paavo Pönni Ida Leinonen Vieno Anna-Liisa Haili Ida Pullinen Aina Katrina Kiviniemi ei hautausta Vuori Sanna Maria Pennanen Tyyne Maria B Pennanen Sisko Tekla B Pakarinen Anna B Tuominen Saima Sanelma B Paajanen Anna Maria B Pätilä Veikko Kalevi Kerttunen Teodor Severin Setälä Toivo August Suomi Hilda Ahlroth Sigrid Ireena Enroth Hulda Eufrosyne Haapasalo Elin Lydia Salmi Terttu Matleena Tuominen Sipi Vikström Anna Siviä Pulkkinen Lovisa Elina Ringblom Karl Jalmari Soininen Maria Väyrynen Matti ei hautausta Lehtonen Toivo Rinne Aleksandra Charlotta Niinivaara Aurora Karoliina Heinonen Hilda Maria Ratinen Anna Koskinen Kaarle Vihtori Pajuranta Hilma Ikonen Heikki Norja Hilda Vilhelmina Marttinen Helena Natri Anastasia Karjalainen Susanne Maria Laakkonen Impi Maria Nieminen Aliina Josefiina Kähönen Antti Korhonen Pertti Vilhelm Leinonen Raija Sinikka Eriksson Jalo Ferdinand Aalto Liisa Vuorinen Emma Elina Repo Charlotta Jortikka Rauha Pietikäinen Hilma Johanna Korhonen Anna Matilda Theman Hulda Ester Poutanen Juhana Raatikainen Aino Asikainen Aarne Jalmar Ahokallio Konstantin Eberhard Mäkinen Suoma Kasuri Emilia Paajanen Tyyne Matilda Mannelin Juho Vihtori Kakko Jarmo Juhani

15 Nikkanen Maria Reiman Maria Tanninen Nestor Kämäräinen Maija-Liisa Jokinen Otto Mikael Vartiainen Ester Leppänen Aino Eveliina Lamminoja Eino Jalmari Sahala Toivo Arvi Hyytiäinen Tahvo Vihmanen Edvard Seuna Jouko Ilmari Kuusisto Viljam Ferdinand Kauppinen Martta Maria Heinonen Viljo Olavi Lindholm Hanna ei hautausta ei hautausta ei hautausta ei hautausta ei hautausta Tuominen Elin Sofia ei hautausta Haavisto Johan Edvard ei hautausta ei hautausta ei hautausta Nyroos Hilma ei hautausta Helen Aarre Eino Liukkonen Väinö ei hautausta Koskela Ida Matilda Pasanen Martti Herman Tynkkynen Anni Gröönroos Ida Johanna Kaukinen Maria Holopainen Hilma ei hautausta Salo Selma Karoliina Hillo Selma Nykänen Tiina Liisa ei hautausta Koskinen Anna Silja Holvikivi Jenny Lahja Nissinen Anna Stiina Nurmio Hilma Josefina Toropainen Väinö Olavi Nikander Vendla Emilia Lahti Vilhelm Nikolai Avellan Aurora Antoinetta B Pesonen Heikki Olavi Hiipakka Vappu Edla Helena Berg Ida Kelkkanen Iida Alina Saarikko Iida Maria Tähkäpää Antti Rämö Anna Loviisa Lumikari Fredrik Mäntynen Alma Karoliina Eerola Johan Oskar Saarinen Jalmari Lumme Selma Eveliina Aaltonen Hilda Maria Aaltola Anna Riitta Velin Amanda Karoliina Kumpula Kaisa Aili Pyykönen Aili Lovisa Lehtonen Saima Aliina Partanen Olga Maria Saarinen Ida Tiihonen Aarne Olavi Iivonen Katri ei hautausta ei hautausta Rautatieläisten hautausmaan hoitamattomat haudat 2001 Hautatunnus Viimeksi haudattu vainaja vuosi Kankkunen Jenny Vilhelmina tuntematon Finneman Sigrid Olivia tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Matiskainen Wilhelmiina tuntematon tuntematon Anttila Mariana ei hautausta tuntematon tuntematon tuntematon Malmström Augusta tuntematon tuntematon tuntematon Vikström tuntematon Backberg Johannes tuntematon tuntematon Invenius Matilda Charlotta tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Baruch Amirchananz tuntematon tuntematon tuntematon Viitanen Lauri Hemming tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Aaltonen Hilda Perkiömäki Toivo Isak tuntematon Brinck tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Roine Anton tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Oksanen Salli tuntematon tuntematon Salovaara Pekka Juhani tuntematon Vanhamylly Johan tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Välenoja Ida Matilda tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Österberg Uno ja Impi tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Saarinen Emilia tuntematon tuntematon Andersson Helvi ja Linda tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Kauppinen August Engelbert tuntematon Pettersson Mathias Pettersson Gustava tuntematon Bärlund Axel ja Agnes tuntematon tuntematon Leino Lovisa Koivisto Frans Valfrid tuntematon Valo Adolf Edvard tuntematon Viiala Elin Ingeborg tuntematon Kankkunen Lyydia Maria Siljamo Aino Aaltonen Oiva tuntematon tuntematon Högström Karolina Antoinette tuntematon tuntematon Pettersson Johan tuntematon tuntematon tuntematon Löflund Einar Leino Sirkka Liisa tuntematon tuntematon tuntematon Andersson Maria tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Wathen Hedda tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Tuomi Karl Tuomi Hilma Maria tuntematon...jatkuu seuraavalle sivulle 15

16 ...jatkoa edelliseltä sivulta tuntematon tuntematon tuntematon Nyman Jooseppi tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Raunio Liisa Johanna? tuntematon tuntematon Strömberg Maria tuntematon tuntematon Lindqvist Olga tuntematon tuntematon Anckar Joseph W Bäckman Edvin Johannes tuntematon tuntematon Hirvonen Sulo P tuntematon tuntematon Kosonen Viktoria Isabella Sivander Sigrid Alexandra tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Hornborg M.E Hornborg Ina Hämäläinen Irja Elisabeth tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Korhonen Kustava? tuntematon Ahonen Otto Selim tuntematon Grönroos Rauha Maria ei hautausta Esko Helmi Johanna tuntematon Töyry Siiri Elviira tuntematon tuntematon tuntematon Salo Oskari Verner Kaarlo tuntematon Torckell Lilli Maria tuntematon Vickström Oskar Adolf Esko Maria Lindros Martta Esko Aino tuntematon Björk Ida Karoliina tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Torckell Elin Maria Casén Aino Amanda Elisa Casén Ella Maria tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Palojoki Karoliina Vilhelmina Laine Kustaa Lennart Ontsijoff Jion tuntematon Dmitrei tuntematon Hunduroff Paavali tuntematon a tuntematon b tuntematon c tuntematon tuntematon tuntematon Forsberg Vilhelmiina Kankkunen Maria Eufemia tuntematon tuntematon Kallio Ida Matilda tuntematon Sundström Johan Viktor Laakso Hilda Sofia Häggström Erkki Arvid Hacklin Lina Adriana tuntematon Remes? Rosell? Berggren Hilja Matilda ei hautausta Viherluoto Ensi Toivoni Hand Teodor Åhman Viktor tuntematon tuntematon Grönholm? Jokinen? Laatunen Karl Edvard Jokinen Alli Rauha Väisänen Riitta Sofia Pulkkinen Amanda Alina Nieminen August Emil Eklund Ida Sofia Leino? Uussaari Elsa Matilda tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Tunander Katarina Sofia tuntematon tuntematon tuntematon Bergh Edvin? tuntematon tuntematon tuntematon Helenius Tyyne Elina tuntematon Hukko Maria Aalto Hilma tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Uusitalo Karl Viktor tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Silen Irene tuntematon tuntematon tuntematon Nurmi Karl Emil Salo Toivo tuntematon ei hautausta Palomäki Helvi Lyydia Palomäki Liisa Sibylla Palomäki Eino Matias Pylvänäinen Väinö Adolf tuntematon Lindqvist Karl Perpetus Viklund Hilja tuntematon Takanen Eemil tuntematon a tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon a tuntematon a tuntematon a tuntematon b tuntematon tuntematon Uski Irja Aliina tuntematon tuntematon Homan Hilja Alhainen Hilma tuntematon Nieminen Eriika Mäkelä Vilhelmiina tuntematon Pohjolan-Pirhonen Martha ei hautausta Blom Sally tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Nykopp Aleksandra Mandelin Maria Magdalena tuntematon Tilander Urho Moberg Mimmi tuntematon Koskinen Arvo Antero tuntematon ei hautausta Kankkonen A Alfthan Alfons Emil Bernadotte Silfverberg Rosi Tuomala Kauko Weckman Amanda

17 Gunell Kaarlo Bergström Karin Vuorio Kaarle tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Nordman Maria tuntematon Kokkola Johan Edvard 1939 Yleisötilaisuus Kun sydämeen sattuu... -läheisnäkökulma huumeongelmaan sunnuntaina klo 14 Vehkojan seurakuntakeskuksessa Alustajana johtava läheistyöntekijä Maire Leskinen Musiikkia Keskustelua Kahvit alkaen Tervetuloa! Hiljaisuuden retriittejä: Hirvijärven leirikeskuksessa Riihimäellä. Ilmoittautuminen mennessä, puh. (019) Hinta mk Lähteenmäen lomakodissa Hyvinkäällä. Ilmoittautuminen mennessä puh. (019) Hinta 500 mk Kivinen Venni Vihtori tuntematon Suominen Lyyli Emilia Laurikainen Juho Veikko Voutilainen Adam Hämäläinen Johan Hjalmar Salervo Hilja Hedvig Elvira a tuntematon Hirsimaa Eino Ilmari Hämäläinen Sofia 1956 Rauhannummen hoitamattomat haudat 2001 Hautatunnus Viimeksi haudattu vainaja vuosi Helle Orvo Valter Suhonen Toivo Jalmar 1975 Veteraanien uurnalehdosta Erillisen, sotiemme veteraaneille tarkoitetun uurnalehdon tarve nousi siitä, että lähes 25 % veteraaneista on valinnut hautaustavakseen tuhkahautauksen. Uurnalehto on nyt valmistunut Rauhannummen hautausmaalle veteraanihautaalueen yhteyteen. Veteraanien uurnalehto on tarkoitettu veteraanin tai hänen puolisonsa tuhkahautaukseen. Sen jälkeen, kun hautaan on haudattu veteraani tai hänen puolisonsa, hautaan voi haudata veteraanien lähiomaisia esim. lapsia. Veteraanille tai hänen puolisolleen hautapaikka on maksuton mutta lähiomaisilta peritään normaalit hautapaikka ja hautausmaksut. Uurnalehdosta voi valita uurnahaudan tai tuhkan voi haudata muistomerkin takana olevaan muistolehto-/sirottelukummulle. Uurnalehdon ja sen muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Bey Heng. Alue on rakennettu keskeiselle, arvokkaalle paikalle veteraanien arkkuhauta-alueen yhteyteen. Alueen keskipisteenä on muistomerkki, jonka ympyrään asetetut kivet kuvastavat sitä graniitinlujaa yhteishenkeä ja toveripiiriä, jonka sotien kokemukset loivat ja jonka avulla maamme itsenäisyys säilyi. Juhlapyhinä muistomerkin keskellä tulee palamaan ulkotuli. Alueen käyttöönottojuhla pidetään Rauhannummen hautausmaalla maanantaina klo 12. Tilaisuuteen kutsutaan kaikkien veteraanijärjestöjen edustajat ja myös muut seurakunnan jäsenet ovat juhlaan tervetulleita. Hyvinkään seurakunnan Yhteiskunta- ja aikuistyö Hyvinkään seurakunnan kerhot Kerhoissa on vielä tilaa Vehkoja (Yli-Anttilantie 3) Kerhohuone: Ti Monitoimikerho 7-10 v. Ke Monitoimikerho 7-10 v. To Pienoismalli, pojat 8-14 v. Rippikoulusali: Ma Kokkikerho v. Ti Kokkikerho v. Ke Kokkikerho v. Takkahuone: Ke :n Marttakerho alkoi Kirkkosali: Ma Sähly v. Ke Sähly v. To Sähly 7-9 v. Pe RC-autokerho Paavola (Aittakuja 1) Ip-kerhotila: Ma Pojat 7-10 v. Ti Tytöt 7-10 v. Pe Monitoimikerho 7-12 v. Kerhohuone: To Kokkikerho v. Työkeskus (Hämeenkatu 16) Kerhohuone: Ti ATK 7-10 v. Ke ATK v. Kerhot koululaisille Autoratahuone: Pienoissähköautokerhot Ma Aloittelijat tähän ryhmään Ti Ke Betania (Helenenkatu 15) Ma Kansainvälisyyskerho v. Pappila (Pappilankatu 14) Tule mukaan! Kerhotila: Ti Askartelukerho 7-10 v. Ke Näytelmäkerho 9-12 v. Hakala (Ahmankatu 2) Ma Tytöt 7-10 v. Ti Pojat 7-12 v. To Kokkikerho v. Virastokeskus (Hämeenkatu 16) Ip-kerhotila: Ti Monitoimikerho 7-12 v. Ke Monitoimikerho 7-10 v. To Monitoimikerho v. Kokki- ja kansainvälisyyskerhoihin ilmoittaudutaan nuorisotoimistoon ja muihin kerhoihin kerhoonohjaajille kerhopaikalla. Kokkikerhon kerhomaksu 60 mk/lukukausi ja kansainvälisyyskerhon 30 mk/ lukukausi. Lisätietoja antaa: Seurakunnan nuorisotoimisto, joka päivystää ti (Betania, Helenenkatu 15), ke (Nuorisotoimisto, Hämeenkatu 16), to (Nuorisotoimisto) numerossa (019) Lisäksi voit yrittää tavoitella varhaisnuorisotyönohjaajiamme numeroista: Kirsi Kupiainen, Minna Siekkinen, Sanna Kuivalainen. 17

18 Hyvinkään seurakunta on iltapäiväkerhojen järjestämisessä vanha konkari. Lähes 30 vuotta sitten se oli ensimmäisten joukossa perustamassa koulun jälkeisiä kerhoja nuorisotyön puitteissa. Lapsityölle tämä toiminta siirtyi Tarve on vuosi vuodelta kasvanut, tänä vuonna seurakunnan iltapäiväkerhoihin olisi halunnut 280 lasta. Heistä 260:lle voitiin paikka tarjota. Seurakunnan iltapäiväk apäiväkerhoissa osataan myös hiljentyä Etusija on ensiluokkalaisilla, mutta lähes kaikki toisluokkalaisetkin mahtuvat mukaan. Iltapäiväkerhoille on pyritty löytämään tiloja joka puolelta kaupunkia. Ryhmiä on nyt 12. Lastenohjaajia on saatu mukavasti, meillä on monta pitkäaikaista kokenutta ohjaajaa ja se on tietysti rikkaus, sanoo seurakunnan vastaava lapsityönohjaaja Tuija Vänskä. Seurakunta kurssittaa ja kouluttaa kaikki ohjaajat ja järjestää yhteisiä kokouksia kahdesti kuukaudessa, joissa voidaan keskustella ajankohtaisista ja käytännön asioista yhdessä. Muutamat ovat ehtineet käydä seikkailuliikuntakurssinkin. Lisäksi olemme mukana rovastikunnan koulutustapahtumissa, Tuija Vänskä kertoo. Oman koulun suojiin Martin koululla viettää iltapäivää useamman lapsen ryhmä tilapulasta huolimatta. Olemme seurakunnan kanssa tavallaan samalla asialla. Iltapäiväkerhoista hyötyvät lapset, vanhemmat ja koulu, kiteyttää Martin koulun rehtori Esa Hintikka. Tilakysymys on hankala ja siitä joudutaan käymään rajankäyntiä opettajiemme kanssa. Toivon että joustavuutta riittää, sillä olisihan se onnetonta, jos kerhoja ei olisi ollenkaan. Nyt pienimmät lapset voivat jäädä turvallisesti oman koulutalon suojiin, hän muistuttaa. Kaikille ei löydy omaan huonetta tai luokkaa ja yksi Martin koulun kerhoryhmistä joutuu pitämään pesäänsä aulan käytävällä. Äiti ja isä sai tietoa Toisluokkalaisen Pekka Vannisen iltapäiväpaikkaa saapui infotilaisuuteen varmistamaan sekä Iltapäiväkerhot tarjoavat lapsille turvallisen ympäristön ja ohjattua toimintaa. äiti että isä. Samalla kuultiin systeemin käytännön asiat: ruokailu, maksut ja ajat. Pekka vaihtoi koulua tänne Marttiin ja samalla jäi entinen iltapäivän viettopaikka. Täällä hän saa olla kello neljään asti. Olen töissä ja mieheni vuorotöissä. Poika osaa kulkea kotiin yksin, matkan varrella on onneksi liikennevalot. Itse hän sanoi vielä toistaiseksi mieluummin kävelevänsä kuin ajavansa pyörällä koulumatkat. Isoveikka tulee koulusta suoraan kotiin, mutta voi olla ettei Pekka malta lähteä kerhosta silti ennen neljää, äiti Eija Vanninen arvelee. Avoimet käytävätilat villiinnyttävät lapset juoksemaan, arvelee tämä poikaviikarin äiti nähdessään kerhotilan. Vapaa-ajan touhuja Kerho-ohjaajat Eeva Nyberg, Pirjo Putkuri, Kirsi Kanerva, Eija Kari ja välipalaevästä välillä hakenut Riikka Hautakoski kertoivat paikalle tulleille vanhemmille ennen ryhmiin jakautumista käytännön toimista. Yleensä lapset haluavat tehdä läksyt ennen kuin tartutaan muuhun: peleihin, kirjoihin tai värikyniin. Tekeminen sujuu lasten ehdoilla, ovathan he koulupäivänsä jo suorittaneet ja nyt he ovat vapaa-ajalla, ohjaajat korostavat. Ennen ruokailua vietetään pieni yhteinen rauhallinen hetki joko laulamalla tai kuuntelemalla pieni runo tai satu sekä lukemalla ruokarukous. Välipalan jälkeen ulkoillaan tunnista puoleentoista. Varavaatteita on hyvä olla mukana, ettei märissään tai palelevana tarvitse lähteä kotiin. Vihanneksia tyrkyllä Seurakunnan kerhossa kun ollaan, kuuluu toimintaan myös uskontohetket. Ohjaajat muistuttivat vanhempia myös siitä, että poissaoloista on hyvä ilmoittaa, samoin se kulkeeko yksin kotiin vai hakeeko joku. Allergioista on hyvä kertoa ruokailun varalle. Se on välipalatyyppinen, voileipää, muroja, ohukaisia ja suosituksi osoittautunutta puuroa. Kasviksia ja vihanneksia pidämme itsepintaisesti tarjolla, lupaavat ohjaajat. Seurakunnan iltapäiväkerhojen maksu on 280 markkaa kuukausi ja maksu lankeaa syys- ja kevätlukukauden lopussa. Teksti ja kuva Kati Rauhakoski 18 Pyöräillen leirille Viimeinen lomaviikko sujui monelta ala-asteikäiseltä vauhdikkaasti pyöräillen. Iloinen kolmenkymmenen lapsen ja ohjaajan joukko lähti joka aamu kirkonmäeltä polkemaan kohti Usmia, partiolaisten Usmitupaa. Kyseessä oli tietenkin jo perinteeksi muodostunut seurakunnan varhaisnuorisotyön järjestämä pyöräleiri. Perillä Usmissa uitiin, pelattiin, askarreltiin, leikittiin, ulkoiltiin, saunottiin ja välillä hiljennyttiin. Yhteinen mielipide oli, että ruoka oli hyvää ja varsinkin jälki- ruoka. Iltapäivällä poljettiin takaisin kirkonmäelle joten päivämatkaksi tuli parikymmentä kilometriä. Kaikki jaksoivat hyvin, pienimmätkin seitsemänvuotiaat. Onnettomuuksilta vältyttiin, suojelusenkelit olivat siis mukana. Laastaria tarvittiin ainoastaan pyörän korjaamiseen. Perjantai-iltapäivänä kirkonmäelle palasi väsynyt mutta onnellinen joukko. Ensi vuonna uudelleen! Teksti Ari-Pekka Laakso Kuva Jorma Ersta

19 Torstai klo Vastuulliseen vanhemmuuteen - koska välitän Perhetyön tilaisuus Kytäjän kirkossa, Paula Tähtinen Kansan Raamattuseurasta, Mimmu Seitsonen. Perjantai klo Tuomaskuoro Vanhassa kirkossa, Lehtinen. klo Nuorten raamis Vanhan kirkon sivusalissa, Minna Piirros Eija Viitanen Siekkinen. klo Varttikirkko Vanhassa kirkossa, Minna Siekkinen, Lehtinen. Sunnuntai rukouspäivä 16. sunn. helluntaista Jumalan huolenpito Väritä! klo Messu Hyvinkään kirkossa, Sadonkorjuumessu, Järvinen, Tiainen, Lehtinen. klo Kirkkokahvit ja uutispuuroa seurakuntakeskuksessa, Järvinen, Lehtinen. klo Messu Paavolan seurakuntakodissa, Kokko, Leutonen. TERVETULOA PYHÄKOULUUN! Klo 10 Seurakunnan työkeskus, Hämeenkatu 16, Paavolan seurakuntakoti, Aittatie 1, Harjutalo, Harjukatu 1, Pappilankatu 14, Talvisilta, Sieponkuja 2. Klo 12 Hakalanmäki, Ahmankatu 2, Vehkojan srk-keskus, Päiväkerhorakennus. klo Yhteiskunta- ja aikuistyön yleisötilaisuus Vehkojan seurakuntakeskuksessa, Kun sydämeen sattuu... -läheisnäkökulma huumeongelmaan. Johtava läheistyöntekijä Maire Leskinen. Musiikkia, kahvitarjoilu klo klo Messu Vanhassa kirkossa, Vanhan kirkon vuosipäivä, Järvinen, Leutonen. Seuraa ilmoittelua seurakunnallisissa ja sunnuntain Hyvinkään Sanomat Plussassa. Oletko sinä etsimämme henkilö? olet rippikoulun käynyt seurakunnan jäsen ja sinulle on kristillinen usko tärkeä pidät lapsista haluat jakaa lapsille turvaa ja toivoa, joka kantaa tulevaisuuteen haluat antaa aikaasi tunniksi silloin tällöin haluat kuulua mukavaan joukkoon Jos vastasit kyllä, niin olet juuri etsimämme henkilö! Meitä on nimittäin kiva pyhäkoulunopettajien joukko ja sinne mahdut sinäkin! Pyhäkoulussa: - toteuttaa kirkon kasteopetus tehtävää - lasten oma jumalanpalvelus - lauletaan - askarrellaan - rukoillaan - eläydytään Raamatun kertomuksiin - hiljennytään - ollaan ystäviä - leikitään - kiireetöntä yhdessäoloa Lapset odottavat sinua! Mitä vielä mietit? Lisätietoja antaa lapsityönohjaaja Eija Viitanen, puh tai tai Syyslomaleirit Sääksissä leiri v. hinta 200 mk leiri 7-9 v. hinta 200 mk leiri v. hinta 200 mk. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viim. to , puh. (019) Sisaralennus 50 %. Maksuvapautusta voi anoa. Seurakunnan osoitteet ja puhelinnumerot Postiosoite: PL 29, HYVINKÄÄ Käyntiosoite: Hämeenkatu 16, HYVINKÄÄ Puh Telefax Suuntanumero: 019 Kirkkoherranvirasto Avoinna: ma-ke 9-16, to 9-18 ja pe 9-15 Puh Taloustoimisto Avoinna: ma-to 9-16 ja pe 9-15 Puh Diakoniatoimisto Avoinna: ma-ke ja pe 10-13, Puh Nuorisotoimisto Avoinna: ti 14-17, ke ja to Puh Hyvinkään seurakuntalehti Päätoimittaja: Ilkka Järvinen puh. (019) Toimitussihteeri: Jorma Ersta puh. (019) Tiedotustoimikunta: Pekka Laine, Annaleena Pakkanen, Kati Rauhakoski, Mimmu Seitsonen, Kirsti Wartiovaara Toimituskunta: Anna-Maija Ahovaara, Reijo Huuskonen, Antti Pohjanraito, Kati Rauhakoski, Eija Viitanen ISSN Kustantaja: Suomen Kirkko-Mediat Oy Taitto: Jorma Ersta Paino: Salon Lehtitehdas 19

20 SANARISTIKKO Oikean ratkaisun lähettäneiden kesken arvotaan kaksi kirjapalkintoa. Vastaukset lähetetään to mennessä osoitteeseen Hyvinkään seurakunta, Kirkonmäeltä-lehti, PL 29, Hyvinkää. Kuoreen merkintä Ristikko. Nimi: Osoite: Katekismusillat kutsuvat Keskiviikkoisin klo Vanhassa kirkossa Rovasti Tauno Tuomisen johdolla Rukousten rukous Isä meidän -rukous sanasta sanaan KIINNOSTAAKO KAMARIKUORO? Hyvinkään kamarikuoro hakee laulajia kaikkiin ääniryhmiin. Harjoittelemme joka tiistai klo alkaen seurakuntakeskuksessa. Jos sinulla on aiempaa kuorokokemusta ja nuotitkin ovat tuttuja, ota yhteyttä Heli-Annaan , tai Tiinaan , tai tule suoraan paikan päälle Isä Taivaassa ja lähellä meitä Oikeudenmukainen ja lempeä Jumalan valtakunnan tuleminen Jo nyt - ei vielä. Maailmanlaajan lähetysrukouksen äärellä Jumalan tahto ja huolenpito Tuomaskuoro Kokoontuu joka toinen perjantai klo Vanhassa kirkossa. Seuraava kokoontuminen Tervetuloa laulamaan! 20 Mitä tapahtuu ihmissydämessä ja ihmisten keskuudessa? Huomaanko syntiä enää? Velkataakkojen putoamisen ihme Kunnia Jumalalle Jumalan suuruus ja hyvyys etualalle Novospasskin luostarin mieskuoron konsertti Luostarin lauluja - kauneinta luostarimusiikkia Hyvinkään kirkko ke klo Liput 90 mk Ennakkomyynti: Suomalainen Kirjakauppa sekä tuntia ennen konsertin alkua kirkon ovelta.

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

lapset - nuoret - perheet

lapset - nuoret - perheet lapset - nuoret - perheet Hyvinkään seurakunnassa syksyllä 2013 1 PERHEMESSUT 01.9. Koululaisten kirkkopyhä Hyvinkään kirkko klo 10 15.9. Perhemessu Martin srk-talo klo 15 29.9. Mikkelinpäivän perhemessu

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 HAUHON SEURAKUNTA SYKSY 2015 JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 13.9. Hauho-päivän messu, liturgia ja saarna Tapani Vanhanen, kanttori Taina Kujanen. Mukana Hauhon kirkkokuoro ja vieraita

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa syksyllä 2014 1 PERHEMESSUT 7.9. Hyvinkään kirkko klo 10.00 (koululaisten iltakerhojen kerhonohjaajien siunaaminen) 14.9. Martti klo 15.00 (päiväkerholaisten

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa 2015 1 PERHEMESSUT 25.1. Hyvinkään kirkossa klo 10 8.3. Martin srk-talossa klo 15 15.3. Vehkojan srk-keskuksessa klo 11. Perhebrunssi klo 9.30 alk. 29.3.

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Tapanilan kirkko. Kevät 2015

Tapanilan kirkko. Kevät 2015 Tapanilan kirkko Kevät 2015 Aikuisille Naisten jumppa maanantaisin klo 18 Kamarikuoro aloittaa ti 13.1 klo 18.30 Merja Wirkkala p. 09 2340 4495 Alfa-kurssi tiistaisin klo 18.30. 20.30 Alkaa 24.2. Tule

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa kevät 2016 1 PERHEMESSUT 17.1. Vehkojalla klo 11.00 Perhebrunssi klo 9.30 alk. 24.1. Hyvinkään kirkossa klo 10.00 (rippikoulusunnuntai) 31.1. Vauvakirkko

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa syksy 2015 PERHEMESSUT 6.9. Hyvinkään kirkossa klo 10.00 (Koululaisten iltakerhojen kerhonohjaajien siunaaminen) 13.9. Martin srk-keskuksessa klo 15.00 20.9

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa wwwwwwwww.harjavallanseurakunta.fi DIAKONIATYÖ Keskiviikkokerho parillisina keskiviikkoina klo 13 alkaen 70/75-vuotiaiden juhla su 12.10 alkaen messulla klo 10 Anna

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa syksy 2016 PERHEMESSUT 7.8. Hyvinkään kirkossa klo 18.00 (Tulevien 1 lk. siunaus) 4.9. Hyvinkään kirkossa klo 10.00 (Koululaisten iltakerhonohjaajien siunaaminen)

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot