Todellinen Rivendell J. R. R. Tolkienin haltiakoti ja kuvitetun Satumaailman ontologia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Todellinen Rivendell J. R. R. Tolkienin haltiakoti ja kuvitetun Satumaailman ontologia"

Transkriptio

1 Nina Kokkinen Todellinen Rivendell J. R. R. Tolkienin haltiakoti ja kuvitetun Satumaailman ontologia Copyright 2004 SleepWalker & tekijä

2 Sisällys I JOHDANTO...3 II FIKTIIVISEN MAAILMAN ONTOLOGIA Satumaan todellisuus Satumaan kuvittaminen...6 III TOISTEN TODELLISUUKSISTA RAKENTUVA RIVENDELL...8 IV IHANNEMAISEMAN GENIUS LOCI Vaikutteita todellisuudesta ja Satumaailmasta Siirtyminen lankeamattomien paratiisiin...13 V HALTIAKODIN MYYTTINEN TODELLISUUS Rivendell - vainotun ihmelapsen ja arkkityyppisen sankarin turvapaikka Arkkityyppisten teemojen visuaaliset kuvaukset Rivendellin eukatastrofisuuden lähteillä...21 VI TODELLINEN RIVENDELL...23 LÄHTEET...25 Primaariaineisto ja kaunokirjallisuus...25 Tutkimus-, populaari ja muu kirjallisuus...25 Painamattomat lähteet...27 LOPPUVIITTEET

3 I Johdanto Joskus viime vuosisadan alkupuolella alkoi erään kirjailijan mielen pimeässä lehtimullassa kasvaa siemen, josta myöhemmin kehittyi valtava ja hämmästyttävän kaunis puu J. R. R. Tolkienin ( ) mytologia, joka kertoo ihmisyyden esihistoriallista, sittemmin unohdetuista hetkistä. Rivendell on osa tätä lumoavaa fantasiamaailmaa: se sijaitsee Keski-Maassa, Eriadorin itäisimmässä kolkassa Sumuvuorten juurella, Harmaalähteen ja Kohuveden väliin jäävällä maakaistaleella. Rivendell rakennettiin Imladrisin piilossa olevaan halkeamalaaksoon sodasta selvinneiden suurhaltioiden toimesta. Heitä johti Elrond Puolhaltia. Myöhemmin haltiat tottuivat pitämään Rivendelliä Keski- Maan viimeisenä kotoisena asumuksenaan, joka tarjosi ystävällisen turvapaikan myös muille apua tarvitseville. Se oli myös viisauden ja oppineisuuden tyyssija. (Carpenter 2001, 82 84, 148; Day 1992, ) Tolkienien Keski-Maaksi kutsuttu fiktiivinen maailma on osa hänen suurenmoista ja hämmästyttävää hankettaan. Opiskeluaikanaan kirjailija tutustui suomalaisten Kalevalaan ja huomasi toivovansa, että myös englantilaisille olisi säilynyt enemmän samankaltaista tarustoa. Myöhemmin hänen tavoitteenaan oli luoda kokonaisvaltainen, suuresta alkumyytistä romanttisiin satuihin ulottuva mytologia ja omistaa se Englannille. Tolkien ei kuitenkaan pitänyt itseään tarinoiden sepittäjänä vaan pikemminkin muinaistarujen löytäjänä. Vuosien kuluessa hän alkoi yhä enemmän suhtautua kuvitteellisiin kieliinsä ja tarinoihinsa kuten todellisiin kieliin ja historiallisiin aikakirjoihin, joita täytyi tutkimuksella selvittää. Tolkien halusi, että ihmiset pääsevät tarinaan sisälle ja käsittävät sen (ikään kuin) todelliseksi historiaksi. Hän huomautti, että Keski-Maa on meidän maailmamme: sen tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen joskaan ei täysin mahdottomaan menneisyyden ajanjaksoon, jolloin mannermassojen muoto oli vielä erilainen. Tämän myyttinen aika vallitsee ennen ensimmäistä tallennettua ihmisten ja sivilisaatioiden historiaa. Erään kirjeensä alaviitteessä Tolkien arvioi oman historiallisen aikansa noin kuusituhatta vuotta Keski-Maan Kolmatta Aikaa myöhemmäksi. (Carpenter 2001, 89, , 113, 229; Day 1995, 13.) Kirjailijan omalaatuinen suhtautuminen luomaansa mytologiaan ja sen todellisuuteen sai mielenkiintoni heräämään. Turhan usein olen nimittäin joutunut törmäämään satujen ja myyttien väheksymiseen: ne leimataan turhuudeksi, hölynpölyksi tai lasten leikeiksi. Tolkienin käsitys fiktion ja todellisuuden suhteesta oli hyvin erilainen. Samantapaisia ajatuksia on löydettävissä myös muiden tutkijoiden puheenvuoroista. Muun muassa Leena Lander uskoo fiktion syntyneen avaamaan uusia näkökulmia todellisuuteen. Parhaimmillaan se on kuin hienovarainen hovimestari, joka johdattaa meidät samaan pöytään oman itsemme ja ainutlaatuisen todellisuutemme kanssa. (Lander 1993, 46, 54.) 3

4 Tässä artikkelissa tarkoitukseni on pohtia J. R. R. Tolkienin luoman haltiakodin todellisuutta. Miten ja millä ehdoin osa fiktiivistä maailmaa voi olla totta tai todellinen? Entä millä tavoin tuo totuus tai todellisuus ilmenee Rivendellin kuvissa ja niiden merkityksissä? Pohdintani taustalla ovat Tolkienin Saduista-esseessä esittämät teoriat ja väittämät: tarkastelen Rivendellin todellisuutta ensisijaisesti kirjailijan omien, Satumaailmaa koskevien käsitysten valossa. Tutkimukseni muun viitekehyksen muodostavat humanistisesta maantieteestä, kirjankuvitustaiteen tutkimuksesta ja uskontotieteestä lainatut käsitteet ja teoriat. Tutkimuskohteenani ovat Rivendelliä kuvittavat teokset, joten lähtökohtani on pääasiassa visuaalinen. Ensisijaisesti olen tarkastellut haltiakodin todellisuutta Peter Jacksonin ohjaaman Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit -elokuvan kautta. Keskeisessä osassa ovat myös elokuvaa varten tehdyt piirrokset ja luonnokset, joita on esitelty sekä The Art of the Fellowship of the Ring -kirjassa sekä elokuvan laajennetussa DVD-versiossa. Elokuvan Keski-Maata visualisoitaessa tärkeissä rooleissa olivat kaksi tunnettua Tolkien-kuvittajaa, Alan Lee ja John Howe (Sibley 2001, 23 28), joista ensin mainitun luonnokset näyttävät olleen suurelta osin myös Rivendellin toteuttamisen pohjalla. Näiden piirrosten myötä tutkimukseni lähestyykin perinteisempää kuvittamisen tutkimusta. Toisaalta myös elokuvaa voidaan tarkastella samanlaisista lähtökohdista käsin, sillä staattinen ja liikkuva satumaailma ovat monin tavoin samankaltaisia ja eroavat toisistaan lähinnä laajuutensa vuoksi (Kokkinen 2004, 95). Tutkimuksen vertailumateriaalina toimivat Tolkienin omat Rivendell-kuvitukset sekä haltiakotia koskevat kirjoitukset. Sivutavoitteenani onkin tarkastella myös sitä, millä tavoin Tolkienin oma elämä, hänen ajatuksensa ja kuvituksensa ovat mahdollisesti vaikuttaneet elokuvan Rivendellin muotoutumiseen. Tutkielmani toisessa luvussa hahmotetaan niitä Tolkienin toista maailmaa koskevia käsityksiä, joita olen käyttänyt hyväkseni Rivendellin todellisuutta pohtiessani. Samalla käsittelen myös kirjailijan ristiriitaisia ajatuksia Satumaailman kuvittamista. Tutkimuksen kolme seuraavaa lukua on omistettu Rivendellin todellisuuden pohtimiselle eri näkökulmista käsin: niissä tarkastellaan haltiakodin rakentumista toisten todellisuuksien pohjalta, maiseman mentaalisia merkityksiä sekä niitä syvällisiä totuuksia, joita Rivendellin kaltainen fiktiivinen paikka voi pitää sisällään. 4

5 II Fiktiivisen maailman ontologia 2.1. Satumaan todellisuus Maaliskuussa 1939 Tolkien piti St. Andrewin yliopistossa fantasiakertomuksia käsittelevän luennon 1, jossa hän käsitteli alempaa luomista ja sen seurauksena syntyvää toissijaista maailmaa. (Carpenter 2001, ) Tolkien otti tuon luentonsa aikana useaan otteeseen kantaa Satumaailman todellisuuteen ja siinä esiintyvään syvälliseen totuuteen. Sadun 2 Tolkien määritteli tarinaksi, joka koskettaa tai käsittelee toista maailmaa, Satumaata. Toisen maailman voima piilee hänen mukaansa sen kyvyssä tehdä mielikuvituksen näyt välittömästi todellisiksi. Näiden näkyjen johdonmukaista ilmaisua Tolkien nimitti subkreatiiviseksi taiteeksi, fantasiaksi: sen seurauksena syntyy toinen maailma ja ihminen muuttuu alemmaksi luojaksi. Fantasian luominen vaatii ensinnäkin henkistä kykyä tuottaa mielikuvia ja toisekseen noiden kuvien sisällön käsittämistä ja hallintaa. Lisäksi sekundaarisen uskon herättävän Satumaan loihtimiseen tarvitaan työtä, pohdintaa ja erityistä taitoa mitä terävämpi ja selkeämpi järki on, sitä parempaa fantasiaa se luo. Vaikka subkreatiivinen taide perustuukin oleellisesti tosiasioiden tunnustamiselle, se ei kuitenkaan edellytä havaitun, primäärisen todellisuuden orjaksi jäämistä. (Tolkien 2002, 26, 39, 66 68, ) Alempaa luomista ei siten voikaan harrastaa harhakuvitelmissa tai todellisuudesta irrallaan elävä ihminen, sillä toisen maailman luojalta vaaditaan niin henkisiä taitoja kuin johdonmukaista rationaalista ajatteluakin. Kuitenkin Satumaailmaa pidetään usein järjettömänä hölynpölynä, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden tai elämän realiteettien kanssa. Se sivuutetaan turhuutena ja lasten leikkeihin sopivana valheena tai harhana. Syy tällaiseen reaktioon saattaisi löytyä toisen maailman outoudesta. Tolkien pitää sitä fantasian etuna, mutta toteaa kuitenkin samaan hengenvetoon, että outous on usein käännetty fantasiaa vastaan ja se on vaikuttanut osaltaan myös Satumaailman huonoon maineeseen. Monet ihmiset eivät pidä pysäytetyksi tulemisesta. Siksi fantasia sekoitetaan typerästi tai jopa pahansuovasti toisinaan uneen, mielenhäiriöihin, harhakuvitelmiin ja aistiharhoihin. (Tolkien 2002, 67.) Entä voiko toinen maailma sitten olla totta tai todellinen? Tolkienin käsityksen mukaan voi monellakin eri tavalla. Ensinnäkin aitoon satuun kuuluu hänen mukaansa sen esittäminen totena: satu ei siedä minkäänlaista kehystä tai koneistoa, joka vihjaisi tarinan olevan vain illuusiota tai mielikuvituksen tuotetta. Pohjimmiltaan jokainen alempi luoja toivoo olevansa jossain määrin todellinen luoja tai rakentavansa todellisuuden pohjalle: oma Satumaailma pyritään luomaan siten, että sen ominaispiirteet perustuisivat todellisuuteen tai johtaisivat takaisin siihen. Sen lisäksi, että satu itsessään on esitetty totena, myös toisen maailman sisällä olevien asioiden täytyy olla tosia ja 5

6 sopusoinnussa sen omien lakien kanssa. Sekundaarisen uskon herättäminen vaatii tätä. Sillä hetkellä kun lukijan epäusko toisen maailman todellisuutta kohtaan herää, taika raukeaa ja fantasian taide on epäonnistunut lukija on jälleen ulkona primäärisessä maailmassa ja katselee pientä epäonnistunutta toista maailmaa ulkopuolelta. Kysymykseen, onko satu totta, Tolkien vastaakin: Jos olet rakentanut pienen maailmasi hyvin, kyllä, se on totta tuossa maailmassa. (Tolkien 2002, 30 31, 55, 94.) Toinen maailma voi kuitenkin olla todellinen toisellakin tavalla, Tolkien nimittäin uskoi oman mytologiansa heijastavan jonkinlaista syvällistä totuutta. Satujen todellinen muoto ja tarinan korkein tehtävä ilmenevät hänen mukaansa niin sanotussa eukatastrofissa, yllättävässä iloa tuottavassa käänteessä. Kun tuo hetki koittaa, läpitunkeva välähdys ilosta ja sydämen kaipuusta ylittää hetkellisesti kaikki rajat, repäisee auki koko tarinan verkon ja antaa loisteen tulla läpi. Ihmisten punomat myytit heijastavat siten osaa todellisesta valosta ja ikuisesta totuudesta ne on luotu totuuden kuviksi. (Carpenter 2001, 110, 172; Tolkien 2002, 66 67, ) Kenties tämän ajatuksen vuoksi Tolkienin käsitys fantasian luonteesta oli hyvin ylevä: Fantasia [...] ei mielestäni ole alempi vaan ylempi taiteen muoto, itse asiassa se on lähinnä puhdasta muotoa ja siten kaikkein mahtavin. (Tolkien 2002, 67.) Monilta osin Tolkienin varsin filosofiset huomautukset toisen maailman ja fantasian luonteesta muistuttavatkin hennosti platonilaista ideaoppia. Saduissa ja Satumaassa piilevä syvällisen totuus tai todellisuus voi siis Tolkienin mukaan ilmetä ihmistä sykähdyttävässä ilossa. Tahtoisin laajentaa tätä ajatusta myös muihin sydämen värinöitä tuottaviin tunteisiin, joita sadut voivat toisinaan tarjota: esimerkiksi suruun, helpotukseen sekä kunnioitukseen, joka syntyy sankareiden herkeämättömästä nöyryydestä. Uskoakseni myös ne voivat tuoda hetkellisesti esiin sen syvällisen totuuden, jota jokainen ihminen sisimmässään etsii Satumaan kuvittaminen Tolkienin suhtautuminen fantasian kuvittamiseen oli ristiriitaista. Satuja käsittelevässä esseessään hän toteaa, että taiteissa fantasian luominen olisi parasta jättää sanojen varaan. Vaikka kuvitukset olisivat miten hyviä tahansa, niistä on vain niukalti iloa sadun kannalta ne tarjoavat vain yhden näkyvän muodon mielikuvituksen tuotteelle. Sanoin luotu fantasia sen sijaan toimii mielestä mieleen ja on siksi kykeneväinen lisääntymään. Se on samanaikaisesti sekä universaalimpaa että terävämmin omakohtaista. (Tolkien 2002, 68 69, 103.) Toisaalta Tolkienin tiedetään kuvittaneen hyvin innokkaasti omaa mytologiaansa. Hän myös omisti useita kuvitettuja satukirjoja ja ihaili muun muassa Arthur Rackhamin teoksia. Rackhamin lisäksi Tolkienin uskotaan saaneen vaikutteita myös muita kuvitustaiteen kultakauden (n ) kuuluisilta taiteilijoilta kuten Kay Nielseniltä, Beatrix Potterilta ja Edward Learilta. 6

7 Kenties eniten hän kuitenkin ihaili Pauline Baynesia, joka teki kuvitukset paitsi useisiin Tolkienin kirjoihin myös C. S. Lewisin Narnia-tarinoihin. (Carpenter 2001, ; Hammond & Scull 2000, 10, 57.) Kirjailijan kunnioitus Baynesin työtä kohtaan näkyy hänen Maamies ja lohikäärme -kuvituksia koskevassa kommentissaan: Ne ovat enemmän kuin piirroksia, ne ovat rinnakkainen teema (sit. Carpenter 2001, 192). Entä mitä mieltä Tolkien olisi mahtanut olla Taru sormusten herrasta -kirjan filmatisoinnista? Ensimmäiset tunnustelut elokuvamaailman taholta alkoivat jo vuonna Yhdessä kustantajansa kanssa Tolkien sopi tuolloin tarinoidensa elokuvaversioita koskevat periaatteet: oli joko saatava kunnioitettava kohtelu kirjalle tai vaihtoehtoisesti kelpo määrä rahaa. Ensimmäisen käsikirjoitusluonnoksen Tolkien hylkäsi, sillä se ei täyttänyt ensin mainittua vaatimusta. Tarinaa oli muutettu dramaattisesti. (Carpenter 2001, 266.) Jacksonin elokuvatrilogian Keski-Maata visualisoitaessa merkittäviksi tekijöiksi nousivat kuvittajat Alan Lee ja John Howe. Heidän aikaisemmin tekemiään kuvituksia käytettiin ahkerasti hyväksi ja molemmat taiteilijat osallistuivat aktiivisesti myös elokuvien Keski-Maan luonnosteluun. Erityisesti viikinkien tarustoon ja kelttien mytologiaan mielenkiintonsa kohdistaneen Alan Leen rikkaasta kuvitustyylistä tuli filmiprojektin edetessä todellinen raamattu. Mitä enemmän elokuvan tekijät perehtyivät Tolkienin maailmaan, sitä vahvemmin he tunsivat, etteivät voineet kuvitella tarinan paikkoja toisenlaisina kuin millaisena Lee ne kuvituksissaan esittää. John Howen teokset Jackson taas mielsi ikään kuin filmin pysäytyskuviksi, ja siksi monet niistä ovat päätyneet suoraan valkokankaalle. Howen luonnokset toimivat innoittajina erityisesti synkissä ja pelottavissa kohtauksissa. Myös taiteilijan keskiajan tuntemukselle annettiin elokuvan tekijöiden parissa suuri arvo. Yhdessä Jacksonin kanssa nämä kaksi kuvittajaa ryhtyivät visualisoimaan realistista, aidon tuntuista ja uskottavaa Keski-Maata. (Sibley 2001, ) Jacksonin elokuvatrilogiaa tuskin voidaankaa syyttää Tolkienin mytologian epäkunnioittavasta kohtelusta. Tärkeä osa ohjaajan visiota oli Sibleyn mukaan historiallisen ilmapiirin luominen ja elokuvissa nähtiin paljon vaivaa henkilöhahmojen kulttuurihistoriallisia taustoja rakennettaessa. Jacksonin ote ihastutti Alan Leetä: Minuun teki vaikutuksen se seikka, että hän halusi olla uskollinen kirjan hengelle ja luoda maailman todellisine maisemineen ja paikkoineen. (Sit. Sibley 2001, 19, 25.) Tapa, jolla elokuvatrilogia on luotu, muistuttaakin monin paikoin Tolkienin omaa näkemystä Keski-Maan historiallisesta todellisuudesta. Millainen sitten on Rivendellin todellisuus? Ja onko sitä kuvitettaessa onnistuttu luomaan uskottava Satumaailma? Seuraavassa luvussa siirrynkin tarkastelemaan millaista visuaalisista elementeistä haltiakoti rakentuu todellisuutta tavoittelevassa Sormusten ritareissa. 7

8 III Toisten todellisuuksista rakentuva Rivendell Satumaan visuaalisessa kuvaamisessa toinen maailma ja todellisuus limittyvät toisiinsa revivalismin ansiosta. Toista maailmaa luodessaan taiteilijat voivat Ylimartimon mukaan hyödyntää idealähteinä ajallisesti tai paikallisesti etäisten kulttuureiden aineksia. Tällaisten revivalististen idea- tai ideaalimaailmojen vaikutteet voivat ilmetä taideteoksessa monella eri tavalla: tyylissä, sommittelussa, väreissä, viivassa, kuvastossa, dekoraatiossa tai kokonaisvaikutelmassa. Koska revivalistiseen teokseen haetaan aineksia monesta eri lähteestä, se on usein tyylillisesti hybridi. (Ylimartimo 2002, 26, 32.) Visuaalista satumaailmaa voidaan tällä tavoin rakentaa toisten todellisuuksista, jotka koetaan oman arkipäiväisen todellisuuden rinnalla erikoisiksi ja taianomaisiksi. Revivalismi hyödyntää itse asiassa samaa pysäyttävää outoutta, joka Tolkienin mukaan on satujen sanalliselle ilmaisulle tyypillistä. Samanaikaisesti sen avulla luotu toinen maailma kuitenkin pohjautuu todellisuuteen. Revivalismi tarjoaakin oivan apuvälineen alemmalle luojalle, joka pyrkii luomaan todellisuuteen pohjautuvan visuaalisen Satumaailman. Keiden todellisuuksia Rivendelliä kuvitettaessa sitten on käytetty hyväksi? Millaisia ovat ne todellisuuden rakennusaineet, joista haltiakodin arkkitehtuuri ja esineistö muodostuvat? Keskeiseksi ideaalilähteeksi Sormusten ritarit -elokuvassa visualisoidun Rivendellin kohdalla paljastuu ajallisesti 1900-luvun taitteeseen ja alkupuolelle sijoittuva todellisuus art nouveau, jonka syntyjuuria voidaan jäljittää myös taideteollisuusliikkeen ideoihin ja aatteisiin. Art nouveau eli uusi taide pyrki syrjäyttämään kertaustyylien kuluneet ajatusmallit elämän taikavoimalla. Uuden tyylin lähtökohtana ja innoittajana toimi luonto. Kasviaiheisten arabeskien ja orgaanisesti kiemurtelevien ornamenttien lisäksi jugendille olivat tyypillisiä omiin hiuksiinsa kietoutuvat neidot, kaksineuvoiset androgyynihahmot ja sateenkaaren väreissä hehkuva harmoninen väriasteikko. Art nouveaun arkkitehtuuri henki erinomaisesti tyylille ominaista ristiriitaisuuksien estetiikkaa: modernit ja käytännölliset rakennukset olivat runsain ornamentein koristeltuja. Uusien materiaalien ansiosta niistä voitiin tehdä myös entistä läpinäkyvämpiä ja keveämpiä. Ajan merkittävimpiin arkkitehteihin lukeutuu erityisesti Barcelonassa vaikuttanut Antoni Gaudí ( ). Hänen suunnittelemissaan paikoin hyvinkin epäsymmetrisissä rakennuksissa on runsaasti fantasiamaisia piirteitä. Ajalle tyypillisellä tavalla Gaudín suurimpana innoittajana toimi luonto: hänen arkkitehtuurinsa luonteenomaiset piirteet jäljittelevät kaikki orgaanista kasvamista. (Fahr-Becker 2000, 7 21, 195, ) Sormusten ritareissa visualisoitu Rivendell henkii vahvasti art nouveaun tunnelmaa. Keveät ja ilmavat rakennukset ovat kauttaaltaan kiemurtelevan ornamentiikan peitossa, useissa koristeissa aiheena on luonto. Haltioiden hoivassa tervehtynyt Frodo saa huomata heräävänsä huoneeseen, jota koristavat erilaiset orgaaniset muodot, kukan terälehdistä versoileva ornamentti ja kiemurteleviin 8

9 hiuksiinsa kietoutunut veistos. Gaudímaiseen tapaan kaartuvalta parvekkeelta aukeaa näkymä, jonka keskipisteenä koreilee pitsimäisen hento paviljonki. Vaikka rakennukset vaikuttavatkin ensisilmäyksellä lähinnä puhtaan valkeilta, harmoninen värien kirjo on kuitenkin tarkemmin katsottaessa mahdollista havaita: auringon säteiden loisteessa rakennukset heijastelevat sateenkaaren värejä sudenkorennon siipien tavoin. Suoraviivaisesta ja yksinkertaisesta muodostaan huolimatta taloja suojaavat kirjavat paanurakennelmat harjamaisine koristeineen tuovat mieleen Gaudín suunnitteleman Casa Batllón katon (vrt. esim. Farn-Becker 2000, 205). Art nouveaun ja Gaudín vaikutus ilmenee myös Rivendellin kokonaistunnelmassa, jonka keskeisiksi määrittäjiksi tuntuvat nousevan orgaanisuus ja satumaisuus. (Ao 49, FB 1:6, 2:3.) Kokonaistaideteoksen ja synestesian käsitteet liittyivät oleellisesti sekä art nouveaun että taideteollisuusliikkeen ideologioihin. Taiteilijoiden oman elämänpiirin yksityiskohtainen suunnitteleminen synnytti henkeäsalpaavan intensiivisiä luomuksia ja varsinkin arts & crafts -koti oli täydellinen kokonaistaideteos: yhtenäisen suunnittelun ideologiaa noudatettiin sekä rakennuksen sisätiloissa että sen ympäristössä. Jokaisella huoneita koristavalla kuva-aiheella, tekstiilillä ja huonekalulla oli oma osansa talon kokonaissuunnittelussa. (Fahr-Becker 2000, 15, 22 23; Cumming & Kaplan 1995, 6, 31, ) Rivendellin sisätilojen, erityisesti Elrondin ja Frodon huoneiden, kuvittamisessa on noudatettu samanlaista kokonaistaideteoksen ideaa. Kaikki yksityiskohdat näyttävät tarkkaan harkituilta aina tekstiileihin ja koruihin saakka. Esineiden ja huonekalujen suunnittelussa on tukeuduttu art nouveaun ja taideteollisuusliikkeen suosimiin muotoihin. Rivendellistä löytyviä kynttelikköjä voidaan esimerkiksi verrata Henry van de Velden ja Fernand Duboisin orgaanista muotokieltä noudatteleviin kynttilänjalkoihin. Frodon huoneesta taas löytyy Charles Rennie Mackintoshin kuuluisaa luomusta muistuttava tuoli, jonka korkeaa selkänojaa koristaa ovaalin muotoinen koriste. Elrondin neuvonpidossa käytetyt istuimet puolestaan lähentelevät ulkomuodoltaan Eliel Saarisen suunnittelemia tuoleja. (EC 7:9, 8:4; FB 2:2, 2:3. Vrt. esim. Farn-Becker 2000, kuvat sivuilla 58, 152, 159, 300.) Tolkienin Hobittiin tekemässä kuvituksessa (1937, HeSjT kuvaliitteen 4 sivu.) Rivendell muistuttaa arts & crafts -rakennuksia myös arkkitehtuuriltaan: Elrondin asumus on tyyliltään huomattavasti yksinkertaisempi kuin elokuvan art nouveau -vaikutteinen kokonaisuus. Jugendin muotokieli on kuvituksessa läsnä lähinnä kehysten koristelussa. Tolkienin onkin epäilty hyväksyneen taideteollisuusliikkeen ja William Morrisin ajatuksien pohjalla olleen ideologian ja saaneen myös vaikutteita siitä (Hammond & Scull 2000, 9 10). Varsin uskottava väite, kun ottaa huomioon molempien tahojen, Tolkienin ja taideteollisuusliikkeen, brittiläiskeskeisyyden. Joka tapauksessa kirjailijan omista Rivendell-kuvituksista on löydettävissä arts & crafts -hengen mukaisia 9

10 piirteitä. Nämä vaikutteet tuntuvat siirtyneen myös Sormuksen ritarien haltiakotiin ja erityisesti sen kokonaistaideteoksen ideaa noudattelevaan sisustukseen. Rivendellin toiseksi revivalistiseksi rakennusmateriaaliksi paljastuu keskiajan taide. Koska varsinkin gotiikkaa ihasteltiin taideteollisuusliikkeen piirissä (Cumming & Kaplan 1995, 10 11), on mahdotonta jäljittää tarkalleen, mistä idealähteestä mikin Rivendellin piirre on lähtöisin. Myös Tolkien oli innostunut keskiajasta: vaikutteet näkyvät muun muassa hänen piirtämissään kartoissa, koristekuvioissa sekä kalligrafiassa, jonka tekemisessä kirjailija käytti malleina vanhoja käsikirjoituksia (Hammond & Scull 2000, 10 11, 94 95, 190). Todennäköisesti Tolkien mielsi keskiajan taiteen sopivaksi lähtökohdaksi myös Keski-Maan visuaaliselle luomiselle. Hän nimittäin suunnitteli Taru sormusten herrasta -kirjan kuvittajaksi Pauline Baynesia, joka oli aiemmin ihastuttanut kirjailijaa keskiaikaistyylisillä Maamies ja lohikäärme -piirroksillaan. (Hammond & Scull 2000, 187; Carpenter 2001, , 287.) Tolkienin omissa Rivendell-kuvituksissa Elrondin talo ja sen ympäristö ovat saaneet vaikutteita lähinnä romaanisesta tyylistä: rakennukset muistuttavat varhaisemman keskiajan yksinkertaisia asumuksia tai luostareita ja alueen arkkitehtuurissa on käytetty ajalle tyypillisiä pyörökaaria (vrt. esim. Sureda 1997, kuvat 59, 62, 65, 85). Romaaniset piirteet ovat siirtyneet myös elokuvan Rivendelliin, mutta siellä niihin sekoittuvat vahvat gotiikasta saadut vaikutteet. Tolkienin luonnostelema vaatimattomuus on hävinnyt. Gotiikan ajan uskonnollisten rakennusten tyypillisiin piirteisiin kuuluivat läpikuultavuus, valoisuus, ulko- ja sisätilan yhteen sulautuminen sekä suippokaarien ja ruodeholvien käyttö (Sureda 1997, 260); Sormuksen ritareiden Rivendellistä nämä kaikki piirteet ovat löydettävissä. Ulko- ja sisätilan välillä ei oikeastaan ole minkäänlaista eroa, Imladrisissa luonto elää rakennusten sisälläkin. Pitkien käytävien ja korkeiden talojen koristelussa on käytetty vuoroin romaaniselle ajalle ja gotiikalle tyypillisiä kaaria. Luonnoksien taivaita tavoittelevat monikulmaiset tornit henkivät niinikään keskiaikaisen arkkitehtuurin vaikutusta. (Ao ) Rivendellin kolmas revivalistinen ideaalimaailma löytyy kelttien todellisuudesta. Taiteeseensa keltit saivat vaikutteita monista eri lähteistä, ja siksi siinä sekoittuvatkin monet erilaiset piirteet. Tämän varsin monitahoisen tyylin olemukseen kuuluvat luonnollisuutta kaihtava tyylittely ja runsas koristekuviointi, joka koostuu tavallisesti kiemurtelevista ja toisiinsa limittyvistä ornamenteista. Koristekuvioista on usein löydettävissä myös ornamentteihin kietoutuneita eläinhahmoja. (Laing 1996, 8 14; Nordenfalk 1995, 17.) Sormusten ritareissa kuvitetussa haltiakodissa kelttien taiteen vaikutus näkyy useissa yksityiskohdissa kuten esimerkiksi Elrondin salin kirjahyllyjen ja Keski-Maan historiasta kertovien maalausten koristelussa. Book of Lindisfarnessa käytettyjen ornamenttien tapaan myös Rivendellistä löytyy toisiinsa kietoutuneita tyyliteltyjä lintuja: joutsenia ja kurkia muistuttavat hahmot koristavat tuoleja, parvekkeiden kaiteita ja ovipäällyksiä. (Ao 51, EC 4:2, 6:1; R 4:9, 5:2.) Tolkien olisi tuskin 10

11 paheksunut tämän revivalistisen ideaalimaailman hyväksikäyttöä. Hänhän koetti itse omassa mytologiassaan tavoittaa hienon vaikeasti saavutettavan kauneuden, jota jotkut kutsuvat kelttiläiseksi (sit. Carpenter 2001, ). Rivendellin visualisoinnissa toteutuukin erinomaisesti Tolkienin käsitys siitä, että alemman luomisen tuotoksena syntynyt Satumaailma voidaan parhaimmillaan rakentaa todellisuuden pohjalle ja siihen lopulta palautuvaksi. Sormusten ritarien haltiakodissa on käytetty rakennusmateriaaleina toisten idealisoituja todellisuuksia: se muodostuu art nouveun, taideteollisuusliikkeen, keskiajan ja kelttiläisen ajan todellisuuksista, jotka outoudessaan pysäyttävät katsojansa fantasialle ominaisella tavalla. Osa näistä revivalistisista ideaalimaailmoista on löytänyt tiensä Rivendelliin Tolkienin tekemien kuvituksen ansiosta: ainakin keskiajan ja taideteollisuusliikkeen vaikutus näkyy jo kirjailijan omissa Hobitti-kuvituksissa. Elokuvassa visualisoituun Rivendelliin on kuitenkin lisätty myös art nouveaun ja kelttiläisen taiteen piirteitä. Myös näillä vaikutteilla saattaa olla pohja Tolkien ajattelussa: ammensihan hänkin Keski-Maata luodessaan ideoita näistä maailmoista (Carpenter 2001, 195, 200; Hammond & Scull 2000, 10-11). Kenties elokuvan tekijät tavoittelivat gotiikkaa, jugendia ja kelttiläistä ornamentiikkaa Rivendelliin lisätessään sitä samaa korkeaa tyyliä ja taianomaisuutta, jota Tolkienin haltioita ja heidän kuolemattomia maitaan käsittelevät tekstit ja kuvitukset usein heijastavat. Joka tapauksessa he ovat toisten todellisuuksia rakennusmateriaaleina käyttämällä onnistuneet luomaan uskottavan ja Tolkienin käsityksen mukaan siten myös onnistuneen osan Satumaailmaa. 11

12 IV Ihannemaiseman genius loci 4.1. Vaikutteita todellisuudesta ja Satumaailmasta Maisemat ovat oleellinen osa toista maailmaa. Kodin turvallisesta ilmapiiristä satujen sankarit joutuvat lähtemään matkoille, joiden aikana he kohtaavat monia vaihtelevia maisemia ja taianomaisia paikkoja. Toinen maailma koostuukin usein erilaisten ympäristöjen monenkirjavasta kudelmasta. (Savater 1984, 5 6.) Tätä maisemien kokonaisuutta punoessaan alemman luojan on mahdollista jälleen turvautua rakentamaan todellisuuden pohjalle: hänen luomiensa miljöiden esikuvina voivat toimia reaalitodellisuudessa sijaitsevat maisemat ja niihin liitetyt merkitykset. Taiteilijat esimerkiksi kuvittavat usein omia kokemuksiaan Satumaailman visuaalisia ympäristöjä luodessaan (ks. Ylimartimo 2002, ). Millaisia vaikutteita Rivendell on sitten saanut todellisuuden maisemista? Kesälomallaan vuonna 1911 Tolkien teki haltiakodin maiseman muotoutumisen kannalta merkittävän matkan: hän lähti pienen seurueen kanssa vaeltamaan Sveitsiin. Matkallaan hän vieraili muun muassa pienessä Lauterbrunnen-nimisessä alppikylässä, jonka ympäristöllä on huomautettu olevan monia yhtymäkohtia Tolkienin Rivendell-kuvituksiin. Kylän vanha mylly esimerkiksi on saattanut toimia Elrondin talon esikuvana. Pojalleen Michaelille kirjoittamassaan kirjeessä Tolkien itsekin mainitsee yhdistävänsä Sveitsin matkan kokemuksia Rivendellin lähistöllä kohoavien Sumuvuorten ympäristöön. (Carpenter 2001, 60 62; Anderson 2003, 89; Hammond & Scull 2000, ) Yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin (2001) vierailin itse samalla Interlakenin alueella ja tutustuin tietämättäni Lauterbrunnenin ohella useisiin samoihin pikkukyliin kuin Tolkien. Alueen maisema on piirtynyt unohtumattomasti mieleeni: kohisevat virrat, jylhät lumihuippuiset vuoret, vehreät alppiniityt pienine kukkasineen, korkeuksista vyöryvät vesiputoukset ja sankka sumu, johon saattoi hukata välillä omat ajatuksensakin. Vasta paljon myöhemmin Rivendell-kuvituksiin perehdyttyäni tajusin ihailemani maiseman olleen esikuvana myös Tolkienille hänen luodessaan Imladrisin haltiakotia! Alppimaiseman vaikutus Tolkienin Rivendell-kuvituksiin on varsin ilmeinen: Hobittiin tehdyn kuvituksen (HeSjT kuvaliiteen sivu 4.) maisemaan piirtyvät kaikki kuvailemani jylhän miljöön yksityiskohdat vesiputouksia lukuun ottamatta. Kuvan taustalla jopa kohoaa lumihuippuinen vuori, joka näyttää juuri olevan peittymäisillään pilvien muodostamaan sankkaan sumuun. Tähän yksityiskohtaan viitannee myös Imladrisia suojelevien Sumuvuorten nimi. Sama idealisoitu alppimaisema on siirtynyt myös Sormusten ritareissa kuvitettuun Rivendelliin. Aivan kuin alleviivatakseen Lauterbrunnenin merkitystä Rivendellin maiseman esikuvana, elokuvan haltiakodin maisemassa virtaavat myös vesiputoukset, jotka Tolkienin omista kuvituksista vielä puuttuivat. 12

13 Kesytöntä luontoa ihailleen romantiikan aikana Sveitsin alppimaisema muodostui eräänlaiseksi kaikki toiveet täyttäväksi ihanneseuduksi. Sen pelottavaa tenhoa ylistettiin kilvan ajan runoudessa ja taiteilijat matkasivat urheasti vuorten syleilemään maisemaan vaikutteita saamaan luvun loppupuolella oli Goethen vuoro vierailla alppimaiseman lumoavassa ympäristössä: myös häneen tämä ihannemiljöö vaikutti voimakkaasti ja myöhemmin kirjaili totesikin ujostellen joutuneensa tietämättään ja tahtomattaan tavallaan luonnontilaan. (Lauerma 1983, ) Tolkien saaneiden vaikutteiden juuret kaivautuvatkin siten myös syvälle romantiikan ihannemaiseman ideaan: sekä kirjailijan omissa kuvituksissa että Sormusten ritareissa esiintyvä Rivendell heijastaa eräänlaista romantikon toiveiden täyttymystä. Tolkienin hahmotteleman Rivendell-maiseman uskotaan saaneen vaikutteita myös Satumaailmasta, jonka kuvitustaiteen kultakauden merkittäviin taiteilijoihin kuulunut Kay Nielsenin loi vuoden 1913 Felicia-kuvituksessaan (Hammond & Scull 2000, 57, 116). Kirjailijan Hobittiin piirtämässä maisemassa esiintyvät useat Nielsenin käyttämät elementit samankaltaisesti aseteltuina: korkea jyrkänne, puut ja kukkaset sekä joki, jonka ylitse kaartuu silta. Lauterbrunnenista saatujen vaikutteiden tavoin myös nämä piirteet näyttävät siirtyneen elokuvassa visualisoituun Rivendelliin, jonka maisemassa myös Nielsenin kuvituksessa esiintyvä koristeellinen paviljonki on saanut oman paikkansa. (HeSjT kuvaliitteen sivu 4, Ao 49, TDP 56.) Satumaailman miljöitä luodessaan alempi luoja voi siis käyttää esikuvanaan todellisuutta ja siellä sijaitsevia maisemia: Rivendellin kuvituksissa vaikutteita on saatu muun muassa romantiikan ajan ihannemaisemasta sekä Tolkienin omakohtaisista Sveitsin matkan kokemuksista. Todellisten miljöiden lisäksi toisen maailman maisemien rakennusmateriaaleina voidaan käyttää myös ympäristöihin liitettyjä merkityksiä, joita käsittelenkin seuraavassa luvussa. Luvun myötä tutkielmassani siirrytään viimein niiden syvällisten totuuksien äärelle, joita Tolkien uskoi Satumaailman heijastavan Siirtyminen lankeamattomien paratiisiin Humanistisessa maantieteessä tiloja ei käsitetä pelkiksi fyysisiksi rakenteiksi tai ulottuvuuksiksi. Niitä tulkitaan inhimillisen elämän ja kokemisen kautta: ihmisillä on taipumus liittää paikkoihin erilaisia unelmia, toiveita tai näkyjä ja siksi kokemillamme ympäristöillä on fyysisten ominaisuuksien lisäksi aina myös omat, meille merkittävät piirteensä. Paikan hengen, genius locin, syntymiseen tarvitaan tällaista mielikuvituksellista ainesta. Tiloihin liitetyt merkitykset ja tunteet ovatkin inhimillisen elämän kannalta tärkeämpiä kuin niiden fyysisyys. (Häkli 1999, 83 83, Broms 1998, 38, 60.) Siten Satumaailmassa sijaitsevien maisemien ja paikkojen kohdalla ei olekaan oleellista niiden 13

14 fyysinen olemassaolo. Kun paikkojen olemusta tulkitaan tällaisesta näkökulmasta, muuttuvat sekä olemassa olevat että kuvitteelliset ympäristöt yhtä todellisiksi tai epätodellisiksi: ne ovat rakentuneet ihmismielen muokkauksen tuloksena. Fyysisen olemassaolon pohtimisen sijaan tilojen ja paikkojen niin Satumaailmassa kuin todellisuudessakin sijaitsevien tulkinnassa oleelliseksi muodostuukin se, millaisia merkityksiä niihin liitetään. Rivendellin heijastamia syvällisiä totuuksia ja merkityksiä on parasta lähteä etsimään haltiakodin maisemaan oleellisesti liittyviä elementtejä tulkitsemalla. Jo varhaisimmista Tolkienin kuvituksista lähtien tähän miljööseen on kuulunut Harmaalähteen ylittävä silta. Hobitissa kaiteetonta siltaa kuvaillaan kivestä tehdyksi, kapeaksi ja hankalasti ylitettäväksi (HeSjT 57). Tuo kuvailu näyttää vaikuttaneen kaikkiin Rivendellistä tehtyihin visualisointeihin, sillä kapea silta on säilyttänyt asemansa maisemassa sekä Tolkienin omissa kuvituksissa että Jacksonin ohjaamissa elokuvissa (HeSjT kuvaliitteen 4 sivu, Ao 50). Sillan mentaalista merkitystä voidaan valottaa uskontotieteilijä Mircea Eliaden teorioiden avulla. Hänen mukaansa erilaiset siirtymärituaalit ilmentävät yleismaailmallista käsitystä siitä, ettei ihminen syntyessään ole vielä valmis vaan hänen on synnyttävä uudelleen, erityisesti henkisesti. Silta ja portti symboloivat tällaisen transsendenttisuuteen ja korkeampaan henkiseen tilaan siirtymisen vaarallisuutta. Useissa uskomusperinteissä kapea silta, jota syntiset eivät pysty ylittämään, on myös tie paratiisiin. (Eliade 2003, ) Rivendellin kapealla sillalla näyttäisi siten olevan sakraaliin siirtymisen vaikeutta kuvaava merkitys. Tätä tulkintaa tukevat muutkin haltiakodin maisemaan liittyvät seikat kuten esimerkiksi sen maatieteellinen sijainti. Sumuvuorten katveessa piilotteleva Rivendell on rakennettu kahden joen väliin, joista ainakin toinen on ylitettävä haltiakotiin päästäkseen. Yleisten uskomusten mukaan joet erottavat tämän- ja tuonpuoleista maailmaa ja niiden ylittäminen on välttämätöntä olotilasta toiseen siirryttäessä (Biedermann 1996, ). Rivendellissa erityisesti Kohuvesi edustaa tällaista rajaa: sen ylittäminen merkitsee ainakin tarinan sankarihobitti Frodon kannalta pelastusta ja toiseen, turvalliseen tilaan siirtymistä. Sakraaliin siirtymisen vaikeutta ja vaarallisuutta kuvaa niin ikään haltiakotiin johtava portti, joka esiintyy Alan Leen elokuvaa varten tehdyissä luonnoksissa (Ao 50). Elokuvassa kuvitetun Rivendellin maiseman leimallisimpiin piirteisiin kuuluu myös luonnonläheisyys: kasvit ja puut kukoistavat sekä asumusten sisä- että ulkopuolella ja vedet virtaavat alueen läpi aivan kuin rakennukset olisivat osa luontoa itseään (Ao 49, 53). Uskonnolliselle ihmiselle luonto merkitsee Eliaden mukaan aina jotain transsendenttista ja luonnon ylittävää. Esimerkiksi kasvikunnan kiertokulku voidaan ymmärtää uudelleen syntymisen, ikuisen nuoruuden, terveyden ja kuolemattomuuden kuvastajaksi. Tähän symboliikkaan liittyvät oleellisesti puut, joita useissa myyteissä tavoitellaan muun muassa niiden kuolemattomuuden takaavien hedelmien vuoksi. (Eliade 2003, 138, , 173.) Vesien ja vuorien hallitsemaan maisemaan voidaan yhdistää myös ajatus vanhurskaudesta ja jumaluuden läheisyydestä. Vedellä on Eliaden mukaan puhdistava ja uudelleen 14

15 syntymistä edesauttava vaikutus: se pesee synnit pois ja moninkertaistaa elämän mahdollisuuden. Kristinuskossa tämä veden ominaisuus tulee esiin kasteen sakramentissa, jonka aikana vanha ihminen kuolee ja tilalle syntyy uusi, puhdistunut olento. Koska vuoret kertovat jumaluuden läheisyydestä, erityisesti niiltä alas virtaava vesi on käsitetty usein siunaukseksi. Kristinuskossa puut taas symboloivat Jumalan tahdon mukaista elämää. (Eliade 2003, ; Biedermann 1996, 418; Becker 2000, 249; Lempiäinen 2002, 267.) Rivendellin luonnonläheisen maiseman voidaankin todeta heijastavan ihmisen käsityksiä kuolemattomuudesta, synnittömyydestä ja uudelleensyntymisen mahdollisuudesta. Se kuvastaa ihmisyyteen oleellisesti liittyvää syvällistä kaipuuta päästä pakoon vanhuuden, sairauksien ja lopulta myös kuoleman aiheuttamaa kärsimystä. Rivendellin paratiisimaisessa maisemassa kohisevat virrat ja putoukset kertovat myös paikan pyhyydestä ja puhtaudesta; aivan kuin Sumuvuorilta alas lankeava vesi pystyisi huuhtelemaan pois kaiken pahuuden, syntisyyden ja kuolevaisuuden tästä alueesta ja sen asukkaista. Ajatus vastaa varsin hyvin Tolkienin omaan käsitykseen haltioista. Carpenter kertoo kirjailijan uskoneen vakaumuksellisesti maailman olevan paha, koska ihminen karkotettiin syntisyytensä vuoksi kerran maan päällä sijainneesta paratiisista. Haltioita Tolkien piti ihmisen kaltaisina, mutta näihin verrattuna ylivertaisina olentoina: he eivät olleet ihmisen tavoin syyllistyneet syntiinlankeemukseen ja olivat siksi säilyttäneet lähes jumalaiset kykynsä. (Carpenter 2001, ) Elokuvan Rivendellissä haltioita kuvataan lukuisissa veistoksissa, joissa heidän ylivertaisuuteensa yhdistetään enkelimäisiä piirteitä (R 2:3, 4:7). Hyvä esimerkki löytyy Frodon huoneesta: sängyn ylle nousevan naispuolisen hahmon molemmin puolin kaartuvat enkelin siipiä muistuttavat kuviot ja haltia tuntuu ikään kuin suojelevan nukkuvaa kädet sivuille ojennettuina (Ao 49). Monia haltioita esittäviä veistoksia koristaa myös heidän synnittömyyttään kuvastava omalaatuinen pyhimyskehä (Ao 56 57). Siivet ovat Rivendellissä vahvasti läsnä haltiaveistosten lisäksi myös muissa maisemaan liittyvissä elementeissä kuten esimerkiksi lukuisissa lintuaiheisissa veistoksissa ja koristekuvioissa. Keskeisimmässä roolissa tuntuvat olevan joutsenet, joiden symboliikka tukee erinomaisesti haltioiden henkisyyttä ja synnittömyyttä. Nämä linnut kuvastavat Biedermannin mukaan puhtautta ja kauneutta, joiden vertauskuvina ne esiintyvät myös Kalevalassa. Toisaalta joutsenet kuvastavat myös henkisyyttä ja meditaatiota. Valkoisuutensa vuoksi ne on toisinaan ymmärretty Neitsyt Mariankin symboleiksi. (Biedermann 1996, 94 95, Becker 2000, 289.) Tolkienin luomassa toisessa maailmassa joutsenilla on hyvin vahva asema viisauden, uljauden ja kauneuden kuvastajina: Ulmon linnut siirsivät mystisen viisautensa merihaltioihin saatellessaan heitä Kuolemattomille Maille (Day 1992, , 197, 199). Kenties Tolkien lisäsikin joutsenet omaan mytologiaansa Kalevalan innoittamana. Joka tapauksessa siipensä levittäneet Ulmon linnut, enkelit ja haltiat sekoittuvat 15

16 Rivendellin visuaalisessa maisemassa tavalla, joka vahvistaa paikan arkisen elämän yläpuolelle kohoavaa henkisyyttä, viisautta ja puhtautta. Totesin aikaisemmin Rivendellin esikuvana toimineen sveitsiläisen maiseman, joka romantiikan ajalla miellettiin ihannemiljööksi. Eräänlaiseen mentaaliseen ihannemiljööseen tuntuu viittaavan myös haltiakodin maiseman merkitysten avulla avautuva genius loci. Eliden mukaan ihannemaisemaan kuuluvat muun muassa vesi, puut ja vuoret. Pyhäksi käsitetty, täydellinen maisema symboloi samalla kertaa paratiisia, autuuden lähdettä ja kuolemattomuuden tyyssijaa siksi sinne on niin vaikeaa päästä. Tällainen eristäytynyt, sakraali alue on täynnä myyttisiä voimia, koska se sijaitsee syrjässä profaanista maailmasta. Sen rauhaan saavutaan meditoimaan ja etsimään harmoniaa. (Eliade 2003, ) Eliaden kuvaileman ihannemaiseman tavoin Rivendelliin on hankala päästä: haltiakodin sijainti on suuresti varjeltu salaisuus ja sen alueita suojellaan muun muassa lumottujen vesien avulla. Sakraaliin siirtymisen vaikeutta kuvaavat myös kapea silta ja portti, joiden kautta on kuljettava jokaisen haltiakodin turvaan mielivän. Rivendellin henki liittyy siten kuolemattomuuteen ja synnittömään puhtauteen. Se on pyhyyttä ja jumaluuden läheisyyttä henkivä paikka, jonka siunattu ilmapiiri takaa paitsi haltioiden kuolemattomuuden myös kuolevaisten tervehtymisen ja elämänvoimien palautumisen. Frodon kannalta Rivendell symboloi hyvin konkreettisesti myös uudelleen syntymistä: lähes kuoleman partaalla käyvä hobitti tuntuu selviävän sormusaaveen tekemästä haavasta vain, koska pääsee siunattuun haltiakotiin ja Elrondin hoivaan ajoissa. Toisaalta Rivendellin maisemassa tapahtuu Frodon kannalta myös eräänlainen henkinen uudelleen syntyminen, kun hän tajuaa jo siihen mennessä raskaalta tuntuneen matkansa olevan vasta aluillaan. Rivendell onkin ihmisen toiveista rakentuvan ihannemaiseman perikuva, joka voidaan liittää yhtä hyvin todellisuudessa kuin toisessa maailmassakin sijaitsevaan ympäristöön. Sen maantiede ja maisema heijastavat ihmisyyden syvimpiä toiveita siksi se on paikkana vähintään yhtä todellinen kuin moni fyysisesti olemassa oleva tila. 16

17 V Haltiakodin myyttinen todellisuus 5.1. Rivendell - vainotun ihmelapsen ja arkkityyppisen sankarin turvapaikka Rivendellin maisemaa tulkitsemalla olen avannut osan niistä syvistä totuuksista ja ihmiselle hyvin todellisista merkityksistä, joita sen toisessa maailmassa sijaitsevana paikkana tulisikin Tolkienin mukaan heijastaa. Mutta riittävätkö esittämäni seikat selittämään sitä omituista rauhallisuuden, turvallisuuden ja hartauden tunnetta, jonka Rivendellin näkeminen ainakin itsessäni herättää? Entä voisiko tuo tasapainoinen tunne olla osa eräänlaista eukatastrofia, jota haltiakoti kuvastaa? Ja mikä silloin voisi olla tuo eukatasrofi? Rivendellin maisema ja sen henki vihjasivat haltiakodin olevan sakraali, muusta maailmasta eristäytynyt paikka, joka on täynnä myyttisiä voimia. Kenties Imladrisin heijastamia syvällisiä totuuksia ja sen eukatastrofisuutta voisikin lähteä etsimään siihen liittyviä myyttisiä ja arkkityyppisiä elementtejä tulkitsemalla. Näihin teemoihin pureutuessani tarkastelen ensin Rivendellin merkitystä osana Tolkienin tarinaa sen kautta haltiakodin myyttisyys ensisijaisesti aukeaa. Vasta tämän jälkeen siirryn pohtimaan arkkityyppisten teemojen visuaalista ilmenemistä Rivendellissä. Kenties parhaiten Imladrisin haltiakodin myyttisen olemuksen voi havaita Aragornin tarinaan tutustumalla. Hyvin nuorena isänsä menettänyt Aragorn kasvatettiin Rivendellissä puolhaltia Elrondin toimesta. Ylhäisestä suvusta periytyvän pojan henkilöllisyys pidettiin turvallisuuden vuoksi salassa ja hänet nimettiin uudelleen Esteliksi, toivoksi. Myös Aragornille kuuluvia sukukalleuksia suojeltiin Rivendellissä: niihin kuuluivat Barahirin sormus, Elendilin tähti - niminen jalokivi, Annúminasin valtikka ja taianomainen Narsil-miekka. Varttuessaan Aragorn viisastui Elrondin ja velho Gandalfin opeissa ja rakastui ylhäiseen haltianeito Arweniin. Hajonnut Narsil-miekka taottiin uudelleen Rivendellissä Sormuksen Sodan yhteydessä. Tämän jälkeen Aragorn otti myös paikkansa kauan odotettuna kuninkaana ja kansansa yhdistäjänä. (TSH , , ) Aragorn edustaa samaa arkkityyppisen sankarin perikuvaa kuin Volsungan saagan Sigurd ja brittiläiseen tarustoon kuuluva kuningas Arthur. Näiden kolmen sankarin elämänvaiheet muistuttavatkin kovasti toisiaan. Kaikki ovat taistelussa kuolleiden kuninkaiden laillisia perijöitä ja korkea-arvoisen sukunsa viimeisiä edustajia, joiden kasvatus tapahtuu salassa. Oppinsa nämä sankarit saavat hyvin samantapaisilta mestareilta - Gandalfilta, Odinilta ja Merliniltä. Sankareita yhdistää myös heidän kohtaloidensa kietoutuminen taianomaisiin miekkoihin: Aragornilla Narsiliin, Sigurdilla Gramiin ja Arthurilla Excaliburiin. Lisäksi he rakastuvat neitoihin, joiden kanssa naimisiin päästäkseen heidän on suoritettava lähes mahdottomilta tuntuvia tehtäviä. (Day 1995, 62, 65, 67.) 17

18 Arkkityyppisen sankarin tarinaan yhdistyy usein ihmelapsen maasta karkottamisen motiivi. Aihe on myyttejä tutkineen Joseph Campbellin mukaan varsin yleinen. Näiden ihmelasten kohtalot toistavat hyvin samantyyppistä kaavaa ja heidän vanhemmistaan yleensä ainakin toinen on korkeaarvoinen tai jumalallinen. Lapsen syntymään liittyy aina jonkinlainen uhka, jota hän pakenee yksin tai yhdessä äitinsä kanssa. Ahdinkoon joutuneet löytävät kuitenkin pelastuksensa yleensä joko eläinten tai tavallisten ihmisten tarjoamana. Lopulta lapsen kohtalo täyttyy kun hän joko nujertaa isänsä, pääsee tämän kanssa sopuun tai viimeistelee isälleen kuuluneen tehtävän. Hyvä esimerkki tällaisen karkotetun ihmelapsen kohtalosta löytyy Raamatusta: Herodeksen vainoama Jeesus joutuu pakenemaan äitinsä kanssa Egyptiin. Pyhän äidin ja lapsen pelastajiksi Campbell laskee Joosefin ja aasin, jolla Maria pakomatkallaan ratsastaa. Jeesuksen kohtalon taas voidaan katsoa täyttyneen Uuden testamentin myötä, joka viimeistelee Vanhan testamentin sanoman. (Campbell 1990, 43 44; Pöykkö 1998, ) Jeesuksen tavoin myös Aragorn sopii täydellisesti vainotun lapsen kohtaloa kuvastamaa, joskin hänen tapauksessaan tapahtumat laajenevat useita sukupolvia koskeviksi. Aragornin suku periytyy kahdesta ihmisen ja kuolemattoman haltian liitosta, joten hänen veressään virtaa edelleen lähes jumalallinen veri. Tämän lisäksi hänen isänsä ja esi-isänsä ovat kunniakkaiden Dúnedainin päälliköitä. Ainakin ihmelapsen korkea-arvoiset vanhemmat siis löytyvät Aragornin tarinasta. Jeesuksen tavoin häntä ja monia muita Isildurin perijöitä vainottiin joko Angmarin noitaruhtinaan tai Sauronin taholta. Pelastuksensa monet heistä löysivät Rivendellin idyllisestä turvapaikasta. Aragornin kohdalla kohtalo täytyy, kun hän korjaa Isildurin tekemän virheen ja yhdistää isiensä kauan erillään olleet valtakunnat, Gondorin ja Arnorin. (TSH , ) Aragorn on siten yksi Tolkienin mytologian merkittävimmistä arkkityyppisistä sankareista. Hän on vainottu ihmelapsi, joka kristillisen Vapahtajan tavoin joutuu pakenemaan yhdessä perheensä kanssa. Aragornin elämänvaiheet vastaavatkin monilta kohdin muiden arkkityyppisten sankareiden kuten Jeesuksen, Sigurdin ja Arthurin kohtaloita. Millaisia myyttisiä viittauksia Aragornin tarina sitten paljastaa Rivendellin kannalta? Arkkityyppinen sankari kasvatetaan Imladrisin haltiakodissa; se on hänen turvapaikkansa. Rivendell tarjoaa suojan myös Aragornin kohtaloon kietoutuville sukukalleuksille. Näistä merkittävin on kenties Narsil-miekka, joka myös taotaan uudelleen Rivendellissä. Myyttiseltä olemukseltaan haltiakoti vaikuttaa siis ensisijaisesti arkkityyppisen sankarin ja vainotun ihmelapsen kehittymisen turvaavalta tyyssijalta. Seuraavaksi tarkastelen tuon teeman visuaalisia ilmentymiä Rivendellin kuvastossa ja sitä, millaisen symboliikan avulla Sormusten ritareissa on näitä arkkityyppisiä elementtejä käsitelty. 18

19 5.2. Arkkityyppisten teemojen visuaaliset kuvaukset Sormusten ritareissa visualisoidun Rivendellin myyttisten kuvien keskiössä kimaltelevat Aragornin perheen perintökalleudet. Merkittävimmässä roolissa on murtunut sankarimiekka Narsil, jota on kuvattu muun muassa Elrondin salin ylätasanteen historiallisissa maalauksissa. Suojeltava miekka itse on aseteltu haltiaa esittävän patsaan kannateltavaksi. Narsilin rooli tarinan arkkityyppisen sankarin kohtaloon kietoutuvana maagisena esineenä on elokuvassa onnistuttu kuvaamaan hyvin: kunnioittava tapa, jolla sekä Boromir että Aragorn käsittelevät murtunutta miekkaa Rivendellissä tartuttaa saman asenteen myös katsojaan. Miekan putoaminen kiviselle lattialle aiheuttaa samanaikaisesti kauhistuttavan kolahduksen sekä Rivendellin rauhallisessa ilmapiirissä että katsojan tunteissa! Aragornin nostaessa Narsilia takaisin paikalleen sankari tekee eleen, joka tuo mieleen katolisille tyypillisen ristinmerkin. Ele on tietenkin omiaan lisäämään sankarimiekkaan jo aikaisemmin yhdistynyttä pyhyyden tunnetta. Narsilin lisäksi Elrondin saliin on kuvitettu ainakin Annúminasin valtikka (EC 2:1, 6:9), jota käsittelen tarkemmin seuraavassa luvussa. Eräässä luonnoksessaan (Ao 57) Alan Lee on kuvittanut Narsilin tavalla, joka näyttää selkeästi viittaavan toisen arkkityyppisen sankarin maagiseen miekkaan Sigurdin Gramiin. Piirroksessa Narsil sitä kannattelevine patsaineen on sijoitettu paksun puunrungon suojaan. Luonnoksen aihe tuntuu vaativan vertailukohdakseen toisen Alan Leen teoksen: vuonna 1994 taiteilija kuvitti islantilaisten saagojen sankarimiekan suureen tammeen iskettynä (ks. Day 1995, kuva aukeamalla 48). Puut, joiden suojissa maagiset miekat odottavat sankareiden saapumista muistuttavat toisiaan kiemurtelevine oksistoineen ja juuristoineen. Myös Elrondin ja Volsungan salit, joiden keskellä puut kasvavat, ovat tyyliltään ja olemukseltaan hyvin samankaltaisia (Ao 52 53). Näiden elementtien ansiosta Tolkienin arkkityyppisen sankarin Narsil-miekka yhdistyy muihin samankaltaisiin maagisiin miekkoihin ensisijaisesti Gramiin, mutta aihe tuntuu viittaavan etäisesti myös Arthurin Excaliburiin, joka puun sijasta oli isketty kiveen sankaria odottamaan. Arthurin tarustoon ja sankarin arkkityyppiin tuntuu liittyvän myös se Rivendelliin visualisoitu ympäristö, jossa sormuksen saattue muodostetaan: Elrondin neuvonpidossa Keski-Maan kansojen edustajat on sijoitettu ympyrämuodostelmaan aivan kuin Arthurin pyöreän pöydän ritarit konsanaan! (EC 8:4.) Sormusten ritareissa esiintyvästä Narsil-kuvastosta aukeaa mielenkiintoinen yhtymäkohta myös vainotun ihmelapsen tematiikkaan. Sankarimiekkaa kannatteleva patsas näyttää nimittäin olevan selvä viittaus Michelangelon kuuluisaan Pietà-aiheeseen (EC 3:8, vrt. Bradbury 2001, kuva sivulla 27). Elrondin saliin sijoitetun veistoksen synnitön haltia muistuttaa olemukseltaan huomattavasti Neitsyt Mariaa. Miekkaan ja Kristusta kannattelevat hahmot istuvat samankaltaisissa asennoissa ja molemmat luovat haikean katseensa alas. Veistokset vertautuvat toisiinsa myös hahmojen vaatetuksen ja samankaltaisen rytmin muodostavien laskosten ansiosta: haltian viitan solki 19

20 vastaa Marian olkapäältä alas laskeutuvaa vyötettä, hänen hiuksensa taas luovat saman vaikutelman kuin Neitsyen pään peittävä kangas. Kuten aiemmin totesin, Aragornin tavoin myös Kristus kuuluu samaan vainottujen ihmelapsien myyttiseen joukkoon. Narsilia kannattelevassa veistoksessa tämä tematiikka saa visuaalisen ja hyvin kristillisenkin ilmaisunsa: haltia pitelee Aragornin kohtaloon kietoutunutta särkynyttä miekkaa kuin Neitsyt Maria menehtynyttä Vapahtajaa. Rivendellin kuvittamisessa sankarin ja vainotun ihmelapsen arkkityyppisiä aiheita on muissakin kohdin lähestytty kristillisen tematiikan avulla. Eräässä Sormuksen ritarien kohtauksessa Keski-Maan ihmelapsi vierailee kuolleen äitinsä haudalla. Vaikka hautamuistomerkki esittääkin Aragornin Gilraen-äitiä, sen voisi helposti sekoittaa myös moniin keskiaikaisiin Maria-veistoksiin. Aragorn itse taas on kuvattu eräänlaiseksi Kristus-hahmoksi: sankaria esittävän Viggo Mortensenin surumieliset kasvot ovat osittain ohuen parransängen peitossa ja puolipitkinä riippuvien hiusten jakaus on kammattu keskelle päätä. Samalla tavoin on totuttu Jeesus usein kristillisessä taiteessa kuvaamaan. Vaikutelmaa arkkityyppisen sankarin ja hänen kuolleen äitinsä kohtaamisesta vahvistaa osaltaan myös kohtauksen harras ja utuinen tunnelma. Mielenkiintoista on, että juuri tässä Neitsyt Mariasta ja Jeesuksesta visuaalisesti muistuttavassa kohtauksessa Aragorn kuuntelee haikeana kertomusta omasta vainotun kohtalostaan. Siten Keski-Maan ihmelapsi tulee jälleen rinnastetuksi kristilliseen Vapahtajaan. Oman lisänsä Rivendellin kuvittamisen kristilliseen tematiikkaan ja etenkin Neitsyt Maria - symboliikkaan tuo Aragornin rakastettu, Imladrisin haltianeito Arwen. Epiteeteiltään tämä Elrondin tytär muistuttaa kristillistä madonnaa: Haltiatähdeksi kutsuttuun neitoon yhdistetään valkea Niphredil-kukka, Mariaa taas on pidetty ihmiskunnan johtotähtenä ja hänen tunnetuimpiin symboleihinsa kuuluu valkoinen lilja (Day 1992, 210, 228; Pöykkö 1998, 15 18). Niphrediliä kuvittaessaan ovat sekä Tolkien itse että elokuvan tekijät liittäneet tähän valkeaan kukkaan tyyliteltyjä liljamaisia piirteitä (ks. Hammond & Scull 2000, kuvat sivulla 197). Sormusten ritareissa Niphredil on visualisoitu Arwenin korussa, jonka taustan muodostavat liljamaisesti kaartuvat terälehdet. Myös Liv Tylorin esittämä roolihahmo suorastaan huokuu eräänlaista liljamaista puhtautta ja viattomuutta. Toisaalta elokuvan Arwenista on tehty myös rohkea ja voimakas pahuuden vastustaja, kun hän uhmaa Sormusaaveita Kohuveden äärellä. Samoin on Neitsyt Mariaa pidetty pahojen voimien kukistajana (Pöykkö 1998, 19). Kristillisen Madonnan piirteitä ja ikonografiaan on siis käytetty hyväksi paitsi Keski-Maan arkkityyppisen sankarin äidin kuvaamisessa myös hänen rakastettuaan visualisoitaessa. Neitsyt Mariaan liittyvän kuvaston ja symboliikan runsas Rivendellin kuvittamisessa muuttuu erityisen mielenkiintoiseksi, kun sitä tarkastellaan Tolkienin uskonnollisuutta vasten. Uskonnollisuus oli nimittäin yksi Tolkienin luonteen syvimpiä piirteitä ja mielessään hän yhdisti usein katolisuuden 20

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: 1Kor 15:47 selitys Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: "Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on herra taivaasta." (1Kor 15:47). Sana "herra"

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

MYYTIT Totta vai tarua?

MYYTIT Totta vai tarua? MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Kristuksen kaksiluonto-oppi

Kristuksen kaksiluonto-oppi Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Minä olen Jeesus len Jees Minä

Minä olen Jeesus  len Jees Minä Minä olen Jeesus Nimilappu pussinnauhaan, peliohje pussiin. Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen syntymä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Kati Hämäläinen Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

Wisdom of Merlin. Dragon Sky Manual. Merlinin Viisaus. Andrea Chisara Baginski

Wisdom of Merlin. Dragon Sky Manual. Merlinin Viisaus. Andrea Chisara Baginski Wisdom of Merlin Dragon Sky Manual Merlinin Viisaus Andrea Chisara Baginski Merlinin Viisaus Alku Merlinin Viisaus-energian perusti Andrea Chisara Baginski, huhtikuun 25. Päivä, 2006. Andrea on monen eri

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen Pekka Ervastin esitelmä 25/6 1916 Teosofisen Seuran vuosijuhlassa En aio ilman muuta antaa käytännöllisiä neuvoja tähän itsekasvatukseen, sillä jos meillä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 5, aihe 1 Tehtäväni perusta

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 5, aihe 1 Tehtäväni perusta Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 5, aihe 1 Tehtäväni perusta Nämä luennot ovat mukailtuja lyhennelmiä ja pohjautuvat MLM-kursseihin, joiden aiheet on saatu Raamatun ohjeista ja esimerkeistä, ja tässä esityksessä

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Story 36 of 60. www.m1914.org

Story 36 of 60. www.m1914.org Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Kääntäjä: Kati Hämäläinen Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Suomi Story 36 of 60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3, Winnipeg, MB R3C 2G1 Canada

Lisätiedot

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Pyhien isiemme esirukouksien tähden Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme, armahda meitä. Aamen. Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia

Lisätiedot

Ristiäiset. Lapsen kaste

Ristiäiset. Lapsen kaste Ristiäiset Lapsen kaste Ilo palvella! Loimaan seurakunta OHJELMA Alkuvirsi Ristinmerkki Raamatunluku Mark. 10: 13 16 Puhe Uskontunnustus Kaste Virsi Yhteinen esirukous ja Isä Meidän rukous Siunaus Päätösvirsi

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Saarna Evankeliumi Johannes Kastaja Elia Jeremia

Saarna Evankeliumi Johannes Kastaja Elia Jeremia Saarna 16.7.2017 Evankeliumi Matt. 16: 13-19 Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat? He vastasivat: Toisten

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

KUVITUSPALVELU. Taitto- ja kustannustoimitustiimimme neuvoo sinua: Puh. +358(0)9 2516 6349 Faksi +358(0)9 2516 6100 S-posti layout@bod.fi. www.bod.

KUVITUSPALVELU. Taitto- ja kustannustoimitustiimimme neuvoo sinua: Puh. +358(0)9 2516 6349 Faksi +358(0)9 2516 6100 S-posti layout@bod.fi. www.bod. KUVITUSPALVELU Taitto- ja kustannustoimitustiimimme neuvoo sinua: Puh. +358(0)9 2516 6349 Faksi +358(0)9 2516 6100 S-posti layout@bod.fi www.bod.fi Hyvä kirjailija, mukavaa, että olet päättänyt julkaista

Lisätiedot

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon.

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon. LAEN KATE ELKOMUKAUTU virikemateriaalia lapsen kasteeseen mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Virsi 2. Alkusiunaus Isän ja ojan ja yhän Hengen nimeen. Herra

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies

Nettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo. 1 Jeesus sanoi juutalaisille:»totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Kalevalaa monessa muodossa Kansalliskirjastossa

Kalevalaa monessa muodossa Kansalliskirjastossa Kalevalaa monessa muodossa Kansalliskirjastossa Posted on 12.5.2010 by helehilt Kalevala on aina vaikuttanut vahvasti elämääni, ihan lapsuudesta saakka. Kalevalan päivä oli ehdottomasti lempijuhlapäiviä

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

MESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1.

MESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1. MEU ELKOMUKAUTU virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus L Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen, aamen,

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Semioottinen brändäys, ruoka esimerkkinä

Semioottinen brändäys, ruoka esimerkkinä Semioottinen brändäys, ruoka esimerkkinä Vaula Norrena/ 1 Kulutuksen symbolifunktio Merkkituote eli brändi kantaa mukanaan kokonaista maailmankuvaa, arvoja joita kulutamme yhtä lailla kuin kulutamme itse

Lisätiedot