Todellinen Rivendell J. R. R. Tolkienin haltiakoti ja kuvitetun Satumaailman ontologia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Todellinen Rivendell J. R. R. Tolkienin haltiakoti ja kuvitetun Satumaailman ontologia"

Transkriptio

1 Nina Kokkinen Todellinen Rivendell J. R. R. Tolkienin haltiakoti ja kuvitetun Satumaailman ontologia Copyright 2004 SleepWalker & tekijä

2 Sisällys I JOHDANTO...3 II FIKTIIVISEN MAAILMAN ONTOLOGIA Satumaan todellisuus Satumaan kuvittaminen...6 III TOISTEN TODELLISUUKSISTA RAKENTUVA RIVENDELL...8 IV IHANNEMAISEMAN GENIUS LOCI Vaikutteita todellisuudesta ja Satumaailmasta Siirtyminen lankeamattomien paratiisiin...13 V HALTIAKODIN MYYTTINEN TODELLISUUS Rivendell - vainotun ihmelapsen ja arkkityyppisen sankarin turvapaikka Arkkityyppisten teemojen visuaaliset kuvaukset Rivendellin eukatastrofisuuden lähteillä...21 VI TODELLINEN RIVENDELL...23 LÄHTEET...25 Primaariaineisto ja kaunokirjallisuus...25 Tutkimus-, populaari ja muu kirjallisuus...25 Painamattomat lähteet...27 LOPPUVIITTEET

3 I Johdanto Joskus viime vuosisadan alkupuolella alkoi erään kirjailijan mielen pimeässä lehtimullassa kasvaa siemen, josta myöhemmin kehittyi valtava ja hämmästyttävän kaunis puu J. R. R. Tolkienin ( ) mytologia, joka kertoo ihmisyyden esihistoriallista, sittemmin unohdetuista hetkistä. Rivendell on osa tätä lumoavaa fantasiamaailmaa: se sijaitsee Keski-Maassa, Eriadorin itäisimmässä kolkassa Sumuvuorten juurella, Harmaalähteen ja Kohuveden väliin jäävällä maakaistaleella. Rivendell rakennettiin Imladrisin piilossa olevaan halkeamalaaksoon sodasta selvinneiden suurhaltioiden toimesta. Heitä johti Elrond Puolhaltia. Myöhemmin haltiat tottuivat pitämään Rivendelliä Keski- Maan viimeisenä kotoisena asumuksenaan, joka tarjosi ystävällisen turvapaikan myös muille apua tarvitseville. Se oli myös viisauden ja oppineisuuden tyyssija. (Carpenter 2001, 82 84, 148; Day 1992, ) Tolkienien Keski-Maaksi kutsuttu fiktiivinen maailma on osa hänen suurenmoista ja hämmästyttävää hankettaan. Opiskeluaikanaan kirjailija tutustui suomalaisten Kalevalaan ja huomasi toivovansa, että myös englantilaisille olisi säilynyt enemmän samankaltaista tarustoa. Myöhemmin hänen tavoitteenaan oli luoda kokonaisvaltainen, suuresta alkumyytistä romanttisiin satuihin ulottuva mytologia ja omistaa se Englannille. Tolkien ei kuitenkaan pitänyt itseään tarinoiden sepittäjänä vaan pikemminkin muinaistarujen löytäjänä. Vuosien kuluessa hän alkoi yhä enemmän suhtautua kuvitteellisiin kieliinsä ja tarinoihinsa kuten todellisiin kieliin ja historiallisiin aikakirjoihin, joita täytyi tutkimuksella selvittää. Tolkien halusi, että ihmiset pääsevät tarinaan sisälle ja käsittävät sen (ikään kuin) todelliseksi historiaksi. Hän huomautti, että Keski-Maa on meidän maailmamme: sen tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen joskaan ei täysin mahdottomaan menneisyyden ajanjaksoon, jolloin mannermassojen muoto oli vielä erilainen. Tämän myyttinen aika vallitsee ennen ensimmäistä tallennettua ihmisten ja sivilisaatioiden historiaa. Erään kirjeensä alaviitteessä Tolkien arvioi oman historiallisen aikansa noin kuusituhatta vuotta Keski-Maan Kolmatta Aikaa myöhemmäksi. (Carpenter 2001, 89, , 113, 229; Day 1995, 13.) Kirjailijan omalaatuinen suhtautuminen luomaansa mytologiaan ja sen todellisuuteen sai mielenkiintoni heräämään. Turhan usein olen nimittäin joutunut törmäämään satujen ja myyttien väheksymiseen: ne leimataan turhuudeksi, hölynpölyksi tai lasten leikeiksi. Tolkienin käsitys fiktion ja todellisuuden suhteesta oli hyvin erilainen. Samantapaisia ajatuksia on löydettävissä myös muiden tutkijoiden puheenvuoroista. Muun muassa Leena Lander uskoo fiktion syntyneen avaamaan uusia näkökulmia todellisuuteen. Parhaimmillaan se on kuin hienovarainen hovimestari, joka johdattaa meidät samaan pöytään oman itsemme ja ainutlaatuisen todellisuutemme kanssa. (Lander 1993, 46, 54.) 3

4 Tässä artikkelissa tarkoitukseni on pohtia J. R. R. Tolkienin luoman haltiakodin todellisuutta. Miten ja millä ehdoin osa fiktiivistä maailmaa voi olla totta tai todellinen? Entä millä tavoin tuo totuus tai todellisuus ilmenee Rivendellin kuvissa ja niiden merkityksissä? Pohdintani taustalla ovat Tolkienin Saduista-esseessä esittämät teoriat ja väittämät: tarkastelen Rivendellin todellisuutta ensisijaisesti kirjailijan omien, Satumaailmaa koskevien käsitysten valossa. Tutkimukseni muun viitekehyksen muodostavat humanistisesta maantieteestä, kirjankuvitustaiteen tutkimuksesta ja uskontotieteestä lainatut käsitteet ja teoriat. Tutkimuskohteenani ovat Rivendelliä kuvittavat teokset, joten lähtökohtani on pääasiassa visuaalinen. Ensisijaisesti olen tarkastellut haltiakodin todellisuutta Peter Jacksonin ohjaaman Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit -elokuvan kautta. Keskeisessä osassa ovat myös elokuvaa varten tehdyt piirrokset ja luonnokset, joita on esitelty sekä The Art of the Fellowship of the Ring -kirjassa sekä elokuvan laajennetussa DVD-versiossa. Elokuvan Keski-Maata visualisoitaessa tärkeissä rooleissa olivat kaksi tunnettua Tolkien-kuvittajaa, Alan Lee ja John Howe (Sibley 2001, 23 28), joista ensin mainitun luonnokset näyttävät olleen suurelta osin myös Rivendellin toteuttamisen pohjalla. Näiden piirrosten myötä tutkimukseni lähestyykin perinteisempää kuvittamisen tutkimusta. Toisaalta myös elokuvaa voidaan tarkastella samanlaisista lähtökohdista käsin, sillä staattinen ja liikkuva satumaailma ovat monin tavoin samankaltaisia ja eroavat toisistaan lähinnä laajuutensa vuoksi (Kokkinen 2004, 95). Tutkimuksen vertailumateriaalina toimivat Tolkienin omat Rivendell-kuvitukset sekä haltiakotia koskevat kirjoitukset. Sivutavoitteenani onkin tarkastella myös sitä, millä tavoin Tolkienin oma elämä, hänen ajatuksensa ja kuvituksensa ovat mahdollisesti vaikuttaneet elokuvan Rivendellin muotoutumiseen. Tutkielmani toisessa luvussa hahmotetaan niitä Tolkienin toista maailmaa koskevia käsityksiä, joita olen käyttänyt hyväkseni Rivendellin todellisuutta pohtiessani. Samalla käsittelen myös kirjailijan ristiriitaisia ajatuksia Satumaailman kuvittamista. Tutkimuksen kolme seuraavaa lukua on omistettu Rivendellin todellisuuden pohtimiselle eri näkökulmista käsin: niissä tarkastellaan haltiakodin rakentumista toisten todellisuuksien pohjalta, maiseman mentaalisia merkityksiä sekä niitä syvällisiä totuuksia, joita Rivendellin kaltainen fiktiivinen paikka voi pitää sisällään. 4

5 II Fiktiivisen maailman ontologia 2.1. Satumaan todellisuus Maaliskuussa 1939 Tolkien piti St. Andrewin yliopistossa fantasiakertomuksia käsittelevän luennon 1, jossa hän käsitteli alempaa luomista ja sen seurauksena syntyvää toissijaista maailmaa. (Carpenter 2001, ) Tolkien otti tuon luentonsa aikana useaan otteeseen kantaa Satumaailman todellisuuteen ja siinä esiintyvään syvälliseen totuuteen. Sadun 2 Tolkien määritteli tarinaksi, joka koskettaa tai käsittelee toista maailmaa, Satumaata. Toisen maailman voima piilee hänen mukaansa sen kyvyssä tehdä mielikuvituksen näyt välittömästi todellisiksi. Näiden näkyjen johdonmukaista ilmaisua Tolkien nimitti subkreatiiviseksi taiteeksi, fantasiaksi: sen seurauksena syntyy toinen maailma ja ihminen muuttuu alemmaksi luojaksi. Fantasian luominen vaatii ensinnäkin henkistä kykyä tuottaa mielikuvia ja toisekseen noiden kuvien sisällön käsittämistä ja hallintaa. Lisäksi sekundaarisen uskon herättävän Satumaan loihtimiseen tarvitaan työtä, pohdintaa ja erityistä taitoa mitä terävämpi ja selkeämpi järki on, sitä parempaa fantasiaa se luo. Vaikka subkreatiivinen taide perustuukin oleellisesti tosiasioiden tunnustamiselle, se ei kuitenkaan edellytä havaitun, primäärisen todellisuuden orjaksi jäämistä. (Tolkien 2002, 26, 39, 66 68, ) Alempaa luomista ei siten voikaan harrastaa harhakuvitelmissa tai todellisuudesta irrallaan elävä ihminen, sillä toisen maailman luojalta vaaditaan niin henkisiä taitoja kuin johdonmukaista rationaalista ajatteluakin. Kuitenkin Satumaailmaa pidetään usein järjettömänä hölynpölynä, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden tai elämän realiteettien kanssa. Se sivuutetaan turhuutena ja lasten leikkeihin sopivana valheena tai harhana. Syy tällaiseen reaktioon saattaisi löytyä toisen maailman outoudesta. Tolkien pitää sitä fantasian etuna, mutta toteaa kuitenkin samaan hengenvetoon, että outous on usein käännetty fantasiaa vastaan ja se on vaikuttanut osaltaan myös Satumaailman huonoon maineeseen. Monet ihmiset eivät pidä pysäytetyksi tulemisesta. Siksi fantasia sekoitetaan typerästi tai jopa pahansuovasti toisinaan uneen, mielenhäiriöihin, harhakuvitelmiin ja aistiharhoihin. (Tolkien 2002, 67.) Entä voiko toinen maailma sitten olla totta tai todellinen? Tolkienin käsityksen mukaan voi monellakin eri tavalla. Ensinnäkin aitoon satuun kuuluu hänen mukaansa sen esittäminen totena: satu ei siedä minkäänlaista kehystä tai koneistoa, joka vihjaisi tarinan olevan vain illuusiota tai mielikuvituksen tuotetta. Pohjimmiltaan jokainen alempi luoja toivoo olevansa jossain määrin todellinen luoja tai rakentavansa todellisuuden pohjalle: oma Satumaailma pyritään luomaan siten, että sen ominaispiirteet perustuisivat todellisuuteen tai johtaisivat takaisin siihen. Sen lisäksi, että satu itsessään on esitetty totena, myös toisen maailman sisällä olevien asioiden täytyy olla tosia ja 5

6 sopusoinnussa sen omien lakien kanssa. Sekundaarisen uskon herättäminen vaatii tätä. Sillä hetkellä kun lukijan epäusko toisen maailman todellisuutta kohtaan herää, taika raukeaa ja fantasian taide on epäonnistunut lukija on jälleen ulkona primäärisessä maailmassa ja katselee pientä epäonnistunutta toista maailmaa ulkopuolelta. Kysymykseen, onko satu totta, Tolkien vastaakin: Jos olet rakentanut pienen maailmasi hyvin, kyllä, se on totta tuossa maailmassa. (Tolkien 2002, 30 31, 55, 94.) Toinen maailma voi kuitenkin olla todellinen toisellakin tavalla, Tolkien nimittäin uskoi oman mytologiansa heijastavan jonkinlaista syvällistä totuutta. Satujen todellinen muoto ja tarinan korkein tehtävä ilmenevät hänen mukaansa niin sanotussa eukatastrofissa, yllättävässä iloa tuottavassa käänteessä. Kun tuo hetki koittaa, läpitunkeva välähdys ilosta ja sydämen kaipuusta ylittää hetkellisesti kaikki rajat, repäisee auki koko tarinan verkon ja antaa loisteen tulla läpi. Ihmisten punomat myytit heijastavat siten osaa todellisesta valosta ja ikuisesta totuudesta ne on luotu totuuden kuviksi. (Carpenter 2001, 110, 172; Tolkien 2002, 66 67, ) Kenties tämän ajatuksen vuoksi Tolkienin käsitys fantasian luonteesta oli hyvin ylevä: Fantasia [...] ei mielestäni ole alempi vaan ylempi taiteen muoto, itse asiassa se on lähinnä puhdasta muotoa ja siten kaikkein mahtavin. (Tolkien 2002, 67.) Monilta osin Tolkienin varsin filosofiset huomautukset toisen maailman ja fantasian luonteesta muistuttavatkin hennosti platonilaista ideaoppia. Saduissa ja Satumaassa piilevä syvällisen totuus tai todellisuus voi siis Tolkienin mukaan ilmetä ihmistä sykähdyttävässä ilossa. Tahtoisin laajentaa tätä ajatusta myös muihin sydämen värinöitä tuottaviin tunteisiin, joita sadut voivat toisinaan tarjota: esimerkiksi suruun, helpotukseen sekä kunnioitukseen, joka syntyy sankareiden herkeämättömästä nöyryydestä. Uskoakseni myös ne voivat tuoda hetkellisesti esiin sen syvällisen totuuden, jota jokainen ihminen sisimmässään etsii Satumaan kuvittaminen Tolkienin suhtautuminen fantasian kuvittamiseen oli ristiriitaista. Satuja käsittelevässä esseessään hän toteaa, että taiteissa fantasian luominen olisi parasta jättää sanojen varaan. Vaikka kuvitukset olisivat miten hyviä tahansa, niistä on vain niukalti iloa sadun kannalta ne tarjoavat vain yhden näkyvän muodon mielikuvituksen tuotteelle. Sanoin luotu fantasia sen sijaan toimii mielestä mieleen ja on siksi kykeneväinen lisääntymään. Se on samanaikaisesti sekä universaalimpaa että terävämmin omakohtaista. (Tolkien 2002, 68 69, 103.) Toisaalta Tolkienin tiedetään kuvittaneen hyvin innokkaasti omaa mytologiaansa. Hän myös omisti useita kuvitettuja satukirjoja ja ihaili muun muassa Arthur Rackhamin teoksia. Rackhamin lisäksi Tolkienin uskotaan saaneen vaikutteita myös muita kuvitustaiteen kultakauden (n ) kuuluisilta taiteilijoilta kuten Kay Nielseniltä, Beatrix Potterilta ja Edward Learilta. 6

7 Kenties eniten hän kuitenkin ihaili Pauline Baynesia, joka teki kuvitukset paitsi useisiin Tolkienin kirjoihin myös C. S. Lewisin Narnia-tarinoihin. (Carpenter 2001, ; Hammond & Scull 2000, 10, 57.) Kirjailijan kunnioitus Baynesin työtä kohtaan näkyy hänen Maamies ja lohikäärme -kuvituksia koskevassa kommentissaan: Ne ovat enemmän kuin piirroksia, ne ovat rinnakkainen teema (sit. Carpenter 2001, 192). Entä mitä mieltä Tolkien olisi mahtanut olla Taru sormusten herrasta -kirjan filmatisoinnista? Ensimmäiset tunnustelut elokuvamaailman taholta alkoivat jo vuonna Yhdessä kustantajansa kanssa Tolkien sopi tuolloin tarinoidensa elokuvaversioita koskevat periaatteet: oli joko saatava kunnioitettava kohtelu kirjalle tai vaihtoehtoisesti kelpo määrä rahaa. Ensimmäisen käsikirjoitusluonnoksen Tolkien hylkäsi, sillä se ei täyttänyt ensin mainittua vaatimusta. Tarinaa oli muutettu dramaattisesti. (Carpenter 2001, 266.) Jacksonin elokuvatrilogian Keski-Maata visualisoitaessa merkittäviksi tekijöiksi nousivat kuvittajat Alan Lee ja John Howe. Heidän aikaisemmin tekemiään kuvituksia käytettiin ahkerasti hyväksi ja molemmat taiteilijat osallistuivat aktiivisesti myös elokuvien Keski-Maan luonnosteluun. Erityisesti viikinkien tarustoon ja kelttien mytologiaan mielenkiintonsa kohdistaneen Alan Leen rikkaasta kuvitustyylistä tuli filmiprojektin edetessä todellinen raamattu. Mitä enemmän elokuvan tekijät perehtyivät Tolkienin maailmaan, sitä vahvemmin he tunsivat, etteivät voineet kuvitella tarinan paikkoja toisenlaisina kuin millaisena Lee ne kuvituksissaan esittää. John Howen teokset Jackson taas mielsi ikään kuin filmin pysäytyskuviksi, ja siksi monet niistä ovat päätyneet suoraan valkokankaalle. Howen luonnokset toimivat innoittajina erityisesti synkissä ja pelottavissa kohtauksissa. Myös taiteilijan keskiajan tuntemukselle annettiin elokuvan tekijöiden parissa suuri arvo. Yhdessä Jacksonin kanssa nämä kaksi kuvittajaa ryhtyivät visualisoimaan realistista, aidon tuntuista ja uskottavaa Keski-Maata. (Sibley 2001, ) Jacksonin elokuvatrilogiaa tuskin voidaankaa syyttää Tolkienin mytologian epäkunnioittavasta kohtelusta. Tärkeä osa ohjaajan visiota oli Sibleyn mukaan historiallisen ilmapiirin luominen ja elokuvissa nähtiin paljon vaivaa henkilöhahmojen kulttuurihistoriallisia taustoja rakennettaessa. Jacksonin ote ihastutti Alan Leetä: Minuun teki vaikutuksen se seikka, että hän halusi olla uskollinen kirjan hengelle ja luoda maailman todellisine maisemineen ja paikkoineen. (Sit. Sibley 2001, 19, 25.) Tapa, jolla elokuvatrilogia on luotu, muistuttaakin monin paikoin Tolkienin omaa näkemystä Keski-Maan historiallisesta todellisuudesta. Millainen sitten on Rivendellin todellisuus? Ja onko sitä kuvitettaessa onnistuttu luomaan uskottava Satumaailma? Seuraavassa luvussa siirrynkin tarkastelemaan millaista visuaalisista elementeistä haltiakoti rakentuu todellisuutta tavoittelevassa Sormusten ritareissa. 7

8 III Toisten todellisuuksista rakentuva Rivendell Satumaan visuaalisessa kuvaamisessa toinen maailma ja todellisuus limittyvät toisiinsa revivalismin ansiosta. Toista maailmaa luodessaan taiteilijat voivat Ylimartimon mukaan hyödyntää idealähteinä ajallisesti tai paikallisesti etäisten kulttuureiden aineksia. Tällaisten revivalististen idea- tai ideaalimaailmojen vaikutteet voivat ilmetä taideteoksessa monella eri tavalla: tyylissä, sommittelussa, väreissä, viivassa, kuvastossa, dekoraatiossa tai kokonaisvaikutelmassa. Koska revivalistiseen teokseen haetaan aineksia monesta eri lähteestä, se on usein tyylillisesti hybridi. (Ylimartimo 2002, 26, 32.) Visuaalista satumaailmaa voidaan tällä tavoin rakentaa toisten todellisuuksista, jotka koetaan oman arkipäiväisen todellisuuden rinnalla erikoisiksi ja taianomaisiksi. Revivalismi hyödyntää itse asiassa samaa pysäyttävää outoutta, joka Tolkienin mukaan on satujen sanalliselle ilmaisulle tyypillistä. Samanaikaisesti sen avulla luotu toinen maailma kuitenkin pohjautuu todellisuuteen. Revivalismi tarjoaakin oivan apuvälineen alemmalle luojalle, joka pyrkii luomaan todellisuuteen pohjautuvan visuaalisen Satumaailman. Keiden todellisuuksia Rivendelliä kuvitettaessa sitten on käytetty hyväksi? Millaisia ovat ne todellisuuden rakennusaineet, joista haltiakodin arkkitehtuuri ja esineistö muodostuvat? Keskeiseksi ideaalilähteeksi Sormusten ritarit -elokuvassa visualisoidun Rivendellin kohdalla paljastuu ajallisesti 1900-luvun taitteeseen ja alkupuolelle sijoittuva todellisuus art nouveau, jonka syntyjuuria voidaan jäljittää myös taideteollisuusliikkeen ideoihin ja aatteisiin. Art nouveau eli uusi taide pyrki syrjäyttämään kertaustyylien kuluneet ajatusmallit elämän taikavoimalla. Uuden tyylin lähtökohtana ja innoittajana toimi luonto. Kasviaiheisten arabeskien ja orgaanisesti kiemurtelevien ornamenttien lisäksi jugendille olivat tyypillisiä omiin hiuksiinsa kietoutuvat neidot, kaksineuvoiset androgyynihahmot ja sateenkaaren väreissä hehkuva harmoninen väriasteikko. Art nouveaun arkkitehtuuri henki erinomaisesti tyylille ominaista ristiriitaisuuksien estetiikkaa: modernit ja käytännölliset rakennukset olivat runsain ornamentein koristeltuja. Uusien materiaalien ansiosta niistä voitiin tehdä myös entistä läpinäkyvämpiä ja keveämpiä. Ajan merkittävimpiin arkkitehteihin lukeutuu erityisesti Barcelonassa vaikuttanut Antoni Gaudí ( ). Hänen suunnittelemissaan paikoin hyvinkin epäsymmetrisissä rakennuksissa on runsaasti fantasiamaisia piirteitä. Ajalle tyypillisellä tavalla Gaudín suurimpana innoittajana toimi luonto: hänen arkkitehtuurinsa luonteenomaiset piirteet jäljittelevät kaikki orgaanista kasvamista. (Fahr-Becker 2000, 7 21, 195, ) Sormusten ritareissa visualisoitu Rivendell henkii vahvasti art nouveaun tunnelmaa. Keveät ja ilmavat rakennukset ovat kauttaaltaan kiemurtelevan ornamentiikan peitossa, useissa koristeissa aiheena on luonto. Haltioiden hoivassa tervehtynyt Frodo saa huomata heräävänsä huoneeseen, jota koristavat erilaiset orgaaniset muodot, kukan terälehdistä versoileva ornamentti ja kiemurteleviin 8

9 hiuksiinsa kietoutunut veistos. Gaudímaiseen tapaan kaartuvalta parvekkeelta aukeaa näkymä, jonka keskipisteenä koreilee pitsimäisen hento paviljonki. Vaikka rakennukset vaikuttavatkin ensisilmäyksellä lähinnä puhtaan valkeilta, harmoninen värien kirjo on kuitenkin tarkemmin katsottaessa mahdollista havaita: auringon säteiden loisteessa rakennukset heijastelevat sateenkaaren värejä sudenkorennon siipien tavoin. Suoraviivaisesta ja yksinkertaisesta muodostaan huolimatta taloja suojaavat kirjavat paanurakennelmat harjamaisine koristeineen tuovat mieleen Gaudín suunnitteleman Casa Batllón katon (vrt. esim. Farn-Becker 2000, 205). Art nouveaun ja Gaudín vaikutus ilmenee myös Rivendellin kokonaistunnelmassa, jonka keskeisiksi määrittäjiksi tuntuvat nousevan orgaanisuus ja satumaisuus. (Ao 49, FB 1:6, 2:3.) Kokonaistaideteoksen ja synestesian käsitteet liittyivät oleellisesti sekä art nouveaun että taideteollisuusliikkeen ideologioihin. Taiteilijoiden oman elämänpiirin yksityiskohtainen suunnitteleminen synnytti henkeäsalpaavan intensiivisiä luomuksia ja varsinkin arts & crafts -koti oli täydellinen kokonaistaideteos: yhtenäisen suunnittelun ideologiaa noudatettiin sekä rakennuksen sisätiloissa että sen ympäristössä. Jokaisella huoneita koristavalla kuva-aiheella, tekstiilillä ja huonekalulla oli oma osansa talon kokonaissuunnittelussa. (Fahr-Becker 2000, 15, 22 23; Cumming & Kaplan 1995, 6, 31, ) Rivendellin sisätilojen, erityisesti Elrondin ja Frodon huoneiden, kuvittamisessa on noudatettu samanlaista kokonaistaideteoksen ideaa. Kaikki yksityiskohdat näyttävät tarkkaan harkituilta aina tekstiileihin ja koruihin saakka. Esineiden ja huonekalujen suunnittelussa on tukeuduttu art nouveaun ja taideteollisuusliikkeen suosimiin muotoihin. Rivendellistä löytyviä kynttelikköjä voidaan esimerkiksi verrata Henry van de Velden ja Fernand Duboisin orgaanista muotokieltä noudatteleviin kynttilänjalkoihin. Frodon huoneesta taas löytyy Charles Rennie Mackintoshin kuuluisaa luomusta muistuttava tuoli, jonka korkeaa selkänojaa koristaa ovaalin muotoinen koriste. Elrondin neuvonpidossa käytetyt istuimet puolestaan lähentelevät ulkomuodoltaan Eliel Saarisen suunnittelemia tuoleja. (EC 7:9, 8:4; FB 2:2, 2:3. Vrt. esim. Farn-Becker 2000, kuvat sivuilla 58, 152, 159, 300.) Tolkienin Hobittiin tekemässä kuvituksessa (1937, HeSjT kuvaliitteen 4 sivu.) Rivendell muistuttaa arts & crafts -rakennuksia myös arkkitehtuuriltaan: Elrondin asumus on tyyliltään huomattavasti yksinkertaisempi kuin elokuvan art nouveau -vaikutteinen kokonaisuus. Jugendin muotokieli on kuvituksessa läsnä lähinnä kehysten koristelussa. Tolkienin onkin epäilty hyväksyneen taideteollisuusliikkeen ja William Morrisin ajatuksien pohjalla olleen ideologian ja saaneen myös vaikutteita siitä (Hammond & Scull 2000, 9 10). Varsin uskottava väite, kun ottaa huomioon molempien tahojen, Tolkienin ja taideteollisuusliikkeen, brittiläiskeskeisyyden. Joka tapauksessa kirjailijan omista Rivendell-kuvituksista on löydettävissä arts & crafts -hengen mukaisia 9

10 piirteitä. Nämä vaikutteet tuntuvat siirtyneen myös Sormuksen ritarien haltiakotiin ja erityisesti sen kokonaistaideteoksen ideaa noudattelevaan sisustukseen. Rivendellin toiseksi revivalistiseksi rakennusmateriaaliksi paljastuu keskiajan taide. Koska varsinkin gotiikkaa ihasteltiin taideteollisuusliikkeen piirissä (Cumming & Kaplan 1995, 10 11), on mahdotonta jäljittää tarkalleen, mistä idealähteestä mikin Rivendellin piirre on lähtöisin. Myös Tolkien oli innostunut keskiajasta: vaikutteet näkyvät muun muassa hänen piirtämissään kartoissa, koristekuvioissa sekä kalligrafiassa, jonka tekemisessä kirjailija käytti malleina vanhoja käsikirjoituksia (Hammond & Scull 2000, 10 11, 94 95, 190). Todennäköisesti Tolkien mielsi keskiajan taiteen sopivaksi lähtökohdaksi myös Keski-Maan visuaaliselle luomiselle. Hän nimittäin suunnitteli Taru sormusten herrasta -kirjan kuvittajaksi Pauline Baynesia, joka oli aiemmin ihastuttanut kirjailijaa keskiaikaistyylisillä Maamies ja lohikäärme -piirroksillaan. (Hammond & Scull 2000, 187; Carpenter 2001, , 287.) Tolkienin omissa Rivendell-kuvituksissa Elrondin talo ja sen ympäristö ovat saaneet vaikutteita lähinnä romaanisesta tyylistä: rakennukset muistuttavat varhaisemman keskiajan yksinkertaisia asumuksia tai luostareita ja alueen arkkitehtuurissa on käytetty ajalle tyypillisiä pyörökaaria (vrt. esim. Sureda 1997, kuvat 59, 62, 65, 85). Romaaniset piirteet ovat siirtyneet myös elokuvan Rivendelliin, mutta siellä niihin sekoittuvat vahvat gotiikasta saadut vaikutteet. Tolkienin luonnostelema vaatimattomuus on hävinnyt. Gotiikan ajan uskonnollisten rakennusten tyypillisiin piirteisiin kuuluivat läpikuultavuus, valoisuus, ulko- ja sisätilan yhteen sulautuminen sekä suippokaarien ja ruodeholvien käyttö (Sureda 1997, 260); Sormuksen ritareiden Rivendellistä nämä kaikki piirteet ovat löydettävissä. Ulko- ja sisätilan välillä ei oikeastaan ole minkäänlaista eroa, Imladrisissa luonto elää rakennusten sisälläkin. Pitkien käytävien ja korkeiden talojen koristelussa on käytetty vuoroin romaaniselle ajalle ja gotiikalle tyypillisiä kaaria. Luonnoksien taivaita tavoittelevat monikulmaiset tornit henkivät niinikään keskiaikaisen arkkitehtuurin vaikutusta. (Ao ) Rivendellin kolmas revivalistinen ideaalimaailma löytyy kelttien todellisuudesta. Taiteeseensa keltit saivat vaikutteita monista eri lähteistä, ja siksi siinä sekoittuvatkin monet erilaiset piirteet. Tämän varsin monitahoisen tyylin olemukseen kuuluvat luonnollisuutta kaihtava tyylittely ja runsas koristekuviointi, joka koostuu tavallisesti kiemurtelevista ja toisiinsa limittyvistä ornamenteista. Koristekuvioista on usein löydettävissä myös ornamentteihin kietoutuneita eläinhahmoja. (Laing 1996, 8 14; Nordenfalk 1995, 17.) Sormusten ritareissa kuvitetussa haltiakodissa kelttien taiteen vaikutus näkyy useissa yksityiskohdissa kuten esimerkiksi Elrondin salin kirjahyllyjen ja Keski-Maan historiasta kertovien maalausten koristelussa. Book of Lindisfarnessa käytettyjen ornamenttien tapaan myös Rivendellistä löytyy toisiinsa kietoutuneita tyyliteltyjä lintuja: joutsenia ja kurkia muistuttavat hahmot koristavat tuoleja, parvekkeiden kaiteita ja ovipäällyksiä. (Ao 51, EC 4:2, 6:1; R 4:9, 5:2.) Tolkien olisi tuskin 10

11 paheksunut tämän revivalistisen ideaalimaailman hyväksikäyttöä. Hänhän koetti itse omassa mytologiassaan tavoittaa hienon vaikeasti saavutettavan kauneuden, jota jotkut kutsuvat kelttiläiseksi (sit. Carpenter 2001, ). Rivendellin visualisoinnissa toteutuukin erinomaisesti Tolkienin käsitys siitä, että alemman luomisen tuotoksena syntynyt Satumaailma voidaan parhaimmillaan rakentaa todellisuuden pohjalle ja siihen lopulta palautuvaksi. Sormusten ritarien haltiakodissa on käytetty rakennusmateriaaleina toisten idealisoituja todellisuuksia: se muodostuu art nouveun, taideteollisuusliikkeen, keskiajan ja kelttiläisen ajan todellisuuksista, jotka outoudessaan pysäyttävät katsojansa fantasialle ominaisella tavalla. Osa näistä revivalistisista ideaalimaailmoista on löytänyt tiensä Rivendelliin Tolkienin tekemien kuvituksen ansiosta: ainakin keskiajan ja taideteollisuusliikkeen vaikutus näkyy jo kirjailijan omissa Hobitti-kuvituksissa. Elokuvassa visualisoituun Rivendelliin on kuitenkin lisätty myös art nouveaun ja kelttiläisen taiteen piirteitä. Myös näillä vaikutteilla saattaa olla pohja Tolkien ajattelussa: ammensihan hänkin Keski-Maata luodessaan ideoita näistä maailmoista (Carpenter 2001, 195, 200; Hammond & Scull 2000, 10-11). Kenties elokuvan tekijät tavoittelivat gotiikkaa, jugendia ja kelttiläistä ornamentiikkaa Rivendelliin lisätessään sitä samaa korkeaa tyyliä ja taianomaisuutta, jota Tolkienin haltioita ja heidän kuolemattomia maitaan käsittelevät tekstit ja kuvitukset usein heijastavat. Joka tapauksessa he ovat toisten todellisuuksia rakennusmateriaaleina käyttämällä onnistuneet luomaan uskottavan ja Tolkienin käsityksen mukaan siten myös onnistuneen osan Satumaailmaa. 11

12 IV Ihannemaiseman genius loci 4.1. Vaikutteita todellisuudesta ja Satumaailmasta Maisemat ovat oleellinen osa toista maailmaa. Kodin turvallisesta ilmapiiristä satujen sankarit joutuvat lähtemään matkoille, joiden aikana he kohtaavat monia vaihtelevia maisemia ja taianomaisia paikkoja. Toinen maailma koostuukin usein erilaisten ympäristöjen monenkirjavasta kudelmasta. (Savater 1984, 5 6.) Tätä maisemien kokonaisuutta punoessaan alemman luojan on mahdollista jälleen turvautua rakentamaan todellisuuden pohjalle: hänen luomiensa miljöiden esikuvina voivat toimia reaalitodellisuudessa sijaitsevat maisemat ja niihin liitetyt merkitykset. Taiteilijat esimerkiksi kuvittavat usein omia kokemuksiaan Satumaailman visuaalisia ympäristöjä luodessaan (ks. Ylimartimo 2002, ). Millaisia vaikutteita Rivendell on sitten saanut todellisuuden maisemista? Kesälomallaan vuonna 1911 Tolkien teki haltiakodin maiseman muotoutumisen kannalta merkittävän matkan: hän lähti pienen seurueen kanssa vaeltamaan Sveitsiin. Matkallaan hän vieraili muun muassa pienessä Lauterbrunnen-nimisessä alppikylässä, jonka ympäristöllä on huomautettu olevan monia yhtymäkohtia Tolkienin Rivendell-kuvituksiin. Kylän vanha mylly esimerkiksi on saattanut toimia Elrondin talon esikuvana. Pojalleen Michaelille kirjoittamassaan kirjeessä Tolkien itsekin mainitsee yhdistävänsä Sveitsin matkan kokemuksia Rivendellin lähistöllä kohoavien Sumuvuorten ympäristöön. (Carpenter 2001, 60 62; Anderson 2003, 89; Hammond & Scull 2000, ) Yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin (2001) vierailin itse samalla Interlakenin alueella ja tutustuin tietämättäni Lauterbrunnenin ohella useisiin samoihin pikkukyliin kuin Tolkien. Alueen maisema on piirtynyt unohtumattomasti mieleeni: kohisevat virrat, jylhät lumihuippuiset vuoret, vehreät alppiniityt pienine kukkasineen, korkeuksista vyöryvät vesiputoukset ja sankka sumu, johon saattoi hukata välillä omat ajatuksensakin. Vasta paljon myöhemmin Rivendell-kuvituksiin perehdyttyäni tajusin ihailemani maiseman olleen esikuvana myös Tolkienille hänen luodessaan Imladrisin haltiakotia! Alppimaiseman vaikutus Tolkienin Rivendell-kuvituksiin on varsin ilmeinen: Hobittiin tehdyn kuvituksen (HeSjT kuvaliiteen sivu 4.) maisemaan piirtyvät kaikki kuvailemani jylhän miljöön yksityiskohdat vesiputouksia lukuun ottamatta. Kuvan taustalla jopa kohoaa lumihuippuinen vuori, joka näyttää juuri olevan peittymäisillään pilvien muodostamaan sankkaan sumuun. Tähän yksityiskohtaan viitannee myös Imladrisia suojelevien Sumuvuorten nimi. Sama idealisoitu alppimaisema on siirtynyt myös Sormusten ritareissa kuvitettuun Rivendelliin. Aivan kuin alleviivatakseen Lauterbrunnenin merkitystä Rivendellin maiseman esikuvana, elokuvan haltiakodin maisemassa virtaavat myös vesiputoukset, jotka Tolkienin omista kuvituksista vielä puuttuivat. 12

13 Kesytöntä luontoa ihailleen romantiikan aikana Sveitsin alppimaisema muodostui eräänlaiseksi kaikki toiveet täyttäväksi ihanneseuduksi. Sen pelottavaa tenhoa ylistettiin kilvan ajan runoudessa ja taiteilijat matkasivat urheasti vuorten syleilemään maisemaan vaikutteita saamaan luvun loppupuolella oli Goethen vuoro vierailla alppimaiseman lumoavassa ympäristössä: myös häneen tämä ihannemiljöö vaikutti voimakkaasti ja myöhemmin kirjaili totesikin ujostellen joutuneensa tietämättään ja tahtomattaan tavallaan luonnontilaan. (Lauerma 1983, ) Tolkien saaneiden vaikutteiden juuret kaivautuvatkin siten myös syvälle romantiikan ihannemaiseman ideaan: sekä kirjailijan omissa kuvituksissa että Sormusten ritareissa esiintyvä Rivendell heijastaa eräänlaista romantikon toiveiden täyttymystä. Tolkienin hahmotteleman Rivendell-maiseman uskotaan saaneen vaikutteita myös Satumaailmasta, jonka kuvitustaiteen kultakauden merkittäviin taiteilijoihin kuulunut Kay Nielsenin loi vuoden 1913 Felicia-kuvituksessaan (Hammond & Scull 2000, 57, 116). Kirjailijan Hobittiin piirtämässä maisemassa esiintyvät useat Nielsenin käyttämät elementit samankaltaisesti aseteltuina: korkea jyrkänne, puut ja kukkaset sekä joki, jonka ylitse kaartuu silta. Lauterbrunnenista saatujen vaikutteiden tavoin myös nämä piirteet näyttävät siirtyneen elokuvassa visualisoituun Rivendelliin, jonka maisemassa myös Nielsenin kuvituksessa esiintyvä koristeellinen paviljonki on saanut oman paikkansa. (HeSjT kuvaliitteen sivu 4, Ao 49, TDP 56.) Satumaailman miljöitä luodessaan alempi luoja voi siis käyttää esikuvanaan todellisuutta ja siellä sijaitsevia maisemia: Rivendellin kuvituksissa vaikutteita on saatu muun muassa romantiikan ajan ihannemaisemasta sekä Tolkienin omakohtaisista Sveitsin matkan kokemuksista. Todellisten miljöiden lisäksi toisen maailman maisemien rakennusmateriaaleina voidaan käyttää myös ympäristöihin liitettyjä merkityksiä, joita käsittelenkin seuraavassa luvussa. Luvun myötä tutkielmassani siirrytään viimein niiden syvällisten totuuksien äärelle, joita Tolkien uskoi Satumaailman heijastavan Siirtyminen lankeamattomien paratiisiin Humanistisessa maantieteessä tiloja ei käsitetä pelkiksi fyysisiksi rakenteiksi tai ulottuvuuksiksi. Niitä tulkitaan inhimillisen elämän ja kokemisen kautta: ihmisillä on taipumus liittää paikkoihin erilaisia unelmia, toiveita tai näkyjä ja siksi kokemillamme ympäristöillä on fyysisten ominaisuuksien lisäksi aina myös omat, meille merkittävät piirteensä. Paikan hengen, genius locin, syntymiseen tarvitaan tällaista mielikuvituksellista ainesta. Tiloihin liitetyt merkitykset ja tunteet ovatkin inhimillisen elämän kannalta tärkeämpiä kuin niiden fyysisyys. (Häkli 1999, 83 83, Broms 1998, 38, 60.) Siten Satumaailmassa sijaitsevien maisemien ja paikkojen kohdalla ei olekaan oleellista niiden 13

14 fyysinen olemassaolo. Kun paikkojen olemusta tulkitaan tällaisesta näkökulmasta, muuttuvat sekä olemassa olevat että kuvitteelliset ympäristöt yhtä todellisiksi tai epätodellisiksi: ne ovat rakentuneet ihmismielen muokkauksen tuloksena. Fyysisen olemassaolon pohtimisen sijaan tilojen ja paikkojen niin Satumaailmassa kuin todellisuudessakin sijaitsevien tulkinnassa oleelliseksi muodostuukin se, millaisia merkityksiä niihin liitetään. Rivendellin heijastamia syvällisiä totuuksia ja merkityksiä on parasta lähteä etsimään haltiakodin maisemaan oleellisesti liittyviä elementtejä tulkitsemalla. Jo varhaisimmista Tolkienin kuvituksista lähtien tähän miljööseen on kuulunut Harmaalähteen ylittävä silta. Hobitissa kaiteetonta siltaa kuvaillaan kivestä tehdyksi, kapeaksi ja hankalasti ylitettäväksi (HeSjT 57). Tuo kuvailu näyttää vaikuttaneen kaikkiin Rivendellistä tehtyihin visualisointeihin, sillä kapea silta on säilyttänyt asemansa maisemassa sekä Tolkienin omissa kuvituksissa että Jacksonin ohjaamissa elokuvissa (HeSjT kuvaliitteen 4 sivu, Ao 50). Sillan mentaalista merkitystä voidaan valottaa uskontotieteilijä Mircea Eliaden teorioiden avulla. Hänen mukaansa erilaiset siirtymärituaalit ilmentävät yleismaailmallista käsitystä siitä, ettei ihminen syntyessään ole vielä valmis vaan hänen on synnyttävä uudelleen, erityisesti henkisesti. Silta ja portti symboloivat tällaisen transsendenttisuuteen ja korkeampaan henkiseen tilaan siirtymisen vaarallisuutta. Useissa uskomusperinteissä kapea silta, jota syntiset eivät pysty ylittämään, on myös tie paratiisiin. (Eliade 2003, ) Rivendellin kapealla sillalla näyttäisi siten olevan sakraaliin siirtymisen vaikeutta kuvaava merkitys. Tätä tulkintaa tukevat muutkin haltiakodin maisemaan liittyvät seikat kuten esimerkiksi sen maatieteellinen sijainti. Sumuvuorten katveessa piilotteleva Rivendell on rakennettu kahden joen väliin, joista ainakin toinen on ylitettävä haltiakotiin päästäkseen. Yleisten uskomusten mukaan joet erottavat tämän- ja tuonpuoleista maailmaa ja niiden ylittäminen on välttämätöntä olotilasta toiseen siirryttäessä (Biedermann 1996, ). Rivendellissa erityisesti Kohuvesi edustaa tällaista rajaa: sen ylittäminen merkitsee ainakin tarinan sankarihobitti Frodon kannalta pelastusta ja toiseen, turvalliseen tilaan siirtymistä. Sakraaliin siirtymisen vaikeutta ja vaarallisuutta kuvaa niin ikään haltiakotiin johtava portti, joka esiintyy Alan Leen elokuvaa varten tehdyissä luonnoksissa (Ao 50). Elokuvassa kuvitetun Rivendellin maiseman leimallisimpiin piirteisiin kuuluu myös luonnonläheisyys: kasvit ja puut kukoistavat sekä asumusten sisä- että ulkopuolella ja vedet virtaavat alueen läpi aivan kuin rakennukset olisivat osa luontoa itseään (Ao 49, 53). Uskonnolliselle ihmiselle luonto merkitsee Eliaden mukaan aina jotain transsendenttista ja luonnon ylittävää. Esimerkiksi kasvikunnan kiertokulku voidaan ymmärtää uudelleen syntymisen, ikuisen nuoruuden, terveyden ja kuolemattomuuden kuvastajaksi. Tähän symboliikkaan liittyvät oleellisesti puut, joita useissa myyteissä tavoitellaan muun muassa niiden kuolemattomuuden takaavien hedelmien vuoksi. (Eliade 2003, 138, , 173.) Vesien ja vuorien hallitsemaan maisemaan voidaan yhdistää myös ajatus vanhurskaudesta ja jumaluuden läheisyydestä. Vedellä on Eliaden mukaan puhdistava ja uudelleen 14

15 syntymistä edesauttava vaikutus: se pesee synnit pois ja moninkertaistaa elämän mahdollisuuden. Kristinuskossa tämä veden ominaisuus tulee esiin kasteen sakramentissa, jonka aikana vanha ihminen kuolee ja tilalle syntyy uusi, puhdistunut olento. Koska vuoret kertovat jumaluuden läheisyydestä, erityisesti niiltä alas virtaava vesi on käsitetty usein siunaukseksi. Kristinuskossa puut taas symboloivat Jumalan tahdon mukaista elämää. (Eliade 2003, ; Biedermann 1996, 418; Becker 2000, 249; Lempiäinen 2002, 267.) Rivendellin luonnonläheisen maiseman voidaankin todeta heijastavan ihmisen käsityksiä kuolemattomuudesta, synnittömyydestä ja uudelleensyntymisen mahdollisuudesta. Se kuvastaa ihmisyyteen oleellisesti liittyvää syvällistä kaipuuta päästä pakoon vanhuuden, sairauksien ja lopulta myös kuoleman aiheuttamaa kärsimystä. Rivendellin paratiisimaisessa maisemassa kohisevat virrat ja putoukset kertovat myös paikan pyhyydestä ja puhtaudesta; aivan kuin Sumuvuorilta alas lankeava vesi pystyisi huuhtelemaan pois kaiken pahuuden, syntisyyden ja kuolevaisuuden tästä alueesta ja sen asukkaista. Ajatus vastaa varsin hyvin Tolkienin omaan käsitykseen haltioista. Carpenter kertoo kirjailijan uskoneen vakaumuksellisesti maailman olevan paha, koska ihminen karkotettiin syntisyytensä vuoksi kerran maan päällä sijainneesta paratiisista. Haltioita Tolkien piti ihmisen kaltaisina, mutta näihin verrattuna ylivertaisina olentoina: he eivät olleet ihmisen tavoin syyllistyneet syntiinlankeemukseen ja olivat siksi säilyttäneet lähes jumalaiset kykynsä. (Carpenter 2001, ) Elokuvan Rivendellissä haltioita kuvataan lukuisissa veistoksissa, joissa heidän ylivertaisuuteensa yhdistetään enkelimäisiä piirteitä (R 2:3, 4:7). Hyvä esimerkki löytyy Frodon huoneesta: sängyn ylle nousevan naispuolisen hahmon molemmin puolin kaartuvat enkelin siipiä muistuttavat kuviot ja haltia tuntuu ikään kuin suojelevan nukkuvaa kädet sivuille ojennettuina (Ao 49). Monia haltioita esittäviä veistoksia koristaa myös heidän synnittömyyttään kuvastava omalaatuinen pyhimyskehä (Ao 56 57). Siivet ovat Rivendellissä vahvasti läsnä haltiaveistosten lisäksi myös muissa maisemaan liittyvissä elementeissä kuten esimerkiksi lukuisissa lintuaiheisissa veistoksissa ja koristekuvioissa. Keskeisimmässä roolissa tuntuvat olevan joutsenet, joiden symboliikka tukee erinomaisesti haltioiden henkisyyttä ja synnittömyyttä. Nämä linnut kuvastavat Biedermannin mukaan puhtautta ja kauneutta, joiden vertauskuvina ne esiintyvät myös Kalevalassa. Toisaalta joutsenet kuvastavat myös henkisyyttä ja meditaatiota. Valkoisuutensa vuoksi ne on toisinaan ymmärretty Neitsyt Mariankin symboleiksi. (Biedermann 1996, 94 95, Becker 2000, 289.) Tolkienin luomassa toisessa maailmassa joutsenilla on hyvin vahva asema viisauden, uljauden ja kauneuden kuvastajina: Ulmon linnut siirsivät mystisen viisautensa merihaltioihin saatellessaan heitä Kuolemattomille Maille (Day 1992, , 197, 199). Kenties Tolkien lisäsikin joutsenet omaan mytologiaansa Kalevalan innoittamana. Joka tapauksessa siipensä levittäneet Ulmon linnut, enkelit ja haltiat sekoittuvat 15

16 Rivendellin visuaalisessa maisemassa tavalla, joka vahvistaa paikan arkisen elämän yläpuolelle kohoavaa henkisyyttä, viisautta ja puhtautta. Totesin aikaisemmin Rivendellin esikuvana toimineen sveitsiläisen maiseman, joka romantiikan ajalla miellettiin ihannemiljööksi. Eräänlaiseen mentaaliseen ihannemiljööseen tuntuu viittaavan myös haltiakodin maiseman merkitysten avulla avautuva genius loci. Eliden mukaan ihannemaisemaan kuuluvat muun muassa vesi, puut ja vuoret. Pyhäksi käsitetty, täydellinen maisema symboloi samalla kertaa paratiisia, autuuden lähdettä ja kuolemattomuuden tyyssijaa siksi sinne on niin vaikeaa päästä. Tällainen eristäytynyt, sakraali alue on täynnä myyttisiä voimia, koska se sijaitsee syrjässä profaanista maailmasta. Sen rauhaan saavutaan meditoimaan ja etsimään harmoniaa. (Eliade 2003, ) Eliaden kuvaileman ihannemaiseman tavoin Rivendelliin on hankala päästä: haltiakodin sijainti on suuresti varjeltu salaisuus ja sen alueita suojellaan muun muassa lumottujen vesien avulla. Sakraaliin siirtymisen vaikeutta kuvaavat myös kapea silta ja portti, joiden kautta on kuljettava jokaisen haltiakodin turvaan mielivän. Rivendellin henki liittyy siten kuolemattomuuteen ja synnittömään puhtauteen. Se on pyhyyttä ja jumaluuden läheisyyttä henkivä paikka, jonka siunattu ilmapiiri takaa paitsi haltioiden kuolemattomuuden myös kuolevaisten tervehtymisen ja elämänvoimien palautumisen. Frodon kannalta Rivendell symboloi hyvin konkreettisesti myös uudelleen syntymistä: lähes kuoleman partaalla käyvä hobitti tuntuu selviävän sormusaaveen tekemästä haavasta vain, koska pääsee siunattuun haltiakotiin ja Elrondin hoivaan ajoissa. Toisaalta Rivendellin maisemassa tapahtuu Frodon kannalta myös eräänlainen henkinen uudelleen syntyminen, kun hän tajuaa jo siihen mennessä raskaalta tuntuneen matkansa olevan vasta aluillaan. Rivendell onkin ihmisen toiveista rakentuvan ihannemaiseman perikuva, joka voidaan liittää yhtä hyvin todellisuudessa kuin toisessa maailmassakin sijaitsevaan ympäristöön. Sen maantiede ja maisema heijastavat ihmisyyden syvimpiä toiveita siksi se on paikkana vähintään yhtä todellinen kuin moni fyysisesti olemassa oleva tila. 16

17 V Haltiakodin myyttinen todellisuus 5.1. Rivendell - vainotun ihmelapsen ja arkkityyppisen sankarin turvapaikka Rivendellin maisemaa tulkitsemalla olen avannut osan niistä syvistä totuuksista ja ihmiselle hyvin todellisista merkityksistä, joita sen toisessa maailmassa sijaitsevana paikkana tulisikin Tolkienin mukaan heijastaa. Mutta riittävätkö esittämäni seikat selittämään sitä omituista rauhallisuuden, turvallisuuden ja hartauden tunnetta, jonka Rivendellin näkeminen ainakin itsessäni herättää? Entä voisiko tuo tasapainoinen tunne olla osa eräänlaista eukatastrofia, jota haltiakoti kuvastaa? Ja mikä silloin voisi olla tuo eukatasrofi? Rivendellin maisema ja sen henki vihjasivat haltiakodin olevan sakraali, muusta maailmasta eristäytynyt paikka, joka on täynnä myyttisiä voimia. Kenties Imladrisin heijastamia syvällisiä totuuksia ja sen eukatastrofisuutta voisikin lähteä etsimään siihen liittyviä myyttisiä ja arkkityyppisiä elementtejä tulkitsemalla. Näihin teemoihin pureutuessani tarkastelen ensin Rivendellin merkitystä osana Tolkienin tarinaa sen kautta haltiakodin myyttisyys ensisijaisesti aukeaa. Vasta tämän jälkeen siirryn pohtimaan arkkityyppisten teemojen visuaalista ilmenemistä Rivendellissä. Kenties parhaiten Imladrisin haltiakodin myyttisen olemuksen voi havaita Aragornin tarinaan tutustumalla. Hyvin nuorena isänsä menettänyt Aragorn kasvatettiin Rivendellissä puolhaltia Elrondin toimesta. Ylhäisestä suvusta periytyvän pojan henkilöllisyys pidettiin turvallisuuden vuoksi salassa ja hänet nimettiin uudelleen Esteliksi, toivoksi. Myös Aragornille kuuluvia sukukalleuksia suojeltiin Rivendellissä: niihin kuuluivat Barahirin sormus, Elendilin tähti - niminen jalokivi, Annúminasin valtikka ja taianomainen Narsil-miekka. Varttuessaan Aragorn viisastui Elrondin ja velho Gandalfin opeissa ja rakastui ylhäiseen haltianeito Arweniin. Hajonnut Narsil-miekka taottiin uudelleen Rivendellissä Sormuksen Sodan yhteydessä. Tämän jälkeen Aragorn otti myös paikkansa kauan odotettuna kuninkaana ja kansansa yhdistäjänä. (TSH , , ) Aragorn edustaa samaa arkkityyppisen sankarin perikuvaa kuin Volsungan saagan Sigurd ja brittiläiseen tarustoon kuuluva kuningas Arthur. Näiden kolmen sankarin elämänvaiheet muistuttavatkin kovasti toisiaan. Kaikki ovat taistelussa kuolleiden kuninkaiden laillisia perijöitä ja korkea-arvoisen sukunsa viimeisiä edustajia, joiden kasvatus tapahtuu salassa. Oppinsa nämä sankarit saavat hyvin samantapaisilta mestareilta - Gandalfilta, Odinilta ja Merliniltä. Sankareita yhdistää myös heidän kohtaloidensa kietoutuminen taianomaisiin miekkoihin: Aragornilla Narsiliin, Sigurdilla Gramiin ja Arthurilla Excaliburiin. Lisäksi he rakastuvat neitoihin, joiden kanssa naimisiin päästäkseen heidän on suoritettava lähes mahdottomilta tuntuvia tehtäviä. (Day 1995, 62, 65, 67.) 17

18 Arkkityyppisen sankarin tarinaan yhdistyy usein ihmelapsen maasta karkottamisen motiivi. Aihe on myyttejä tutkineen Joseph Campbellin mukaan varsin yleinen. Näiden ihmelasten kohtalot toistavat hyvin samantyyppistä kaavaa ja heidän vanhemmistaan yleensä ainakin toinen on korkeaarvoinen tai jumalallinen. Lapsen syntymään liittyy aina jonkinlainen uhka, jota hän pakenee yksin tai yhdessä äitinsä kanssa. Ahdinkoon joutuneet löytävät kuitenkin pelastuksensa yleensä joko eläinten tai tavallisten ihmisten tarjoamana. Lopulta lapsen kohtalo täyttyy kun hän joko nujertaa isänsä, pääsee tämän kanssa sopuun tai viimeistelee isälleen kuuluneen tehtävän. Hyvä esimerkki tällaisen karkotetun ihmelapsen kohtalosta löytyy Raamatusta: Herodeksen vainoama Jeesus joutuu pakenemaan äitinsä kanssa Egyptiin. Pyhän äidin ja lapsen pelastajiksi Campbell laskee Joosefin ja aasin, jolla Maria pakomatkallaan ratsastaa. Jeesuksen kohtalon taas voidaan katsoa täyttyneen Uuden testamentin myötä, joka viimeistelee Vanhan testamentin sanoman. (Campbell 1990, 43 44; Pöykkö 1998, ) Jeesuksen tavoin myös Aragorn sopii täydellisesti vainotun lapsen kohtaloa kuvastamaa, joskin hänen tapauksessaan tapahtumat laajenevat useita sukupolvia koskeviksi. Aragornin suku periytyy kahdesta ihmisen ja kuolemattoman haltian liitosta, joten hänen veressään virtaa edelleen lähes jumalallinen veri. Tämän lisäksi hänen isänsä ja esi-isänsä ovat kunniakkaiden Dúnedainin päälliköitä. Ainakin ihmelapsen korkea-arvoiset vanhemmat siis löytyvät Aragornin tarinasta. Jeesuksen tavoin häntä ja monia muita Isildurin perijöitä vainottiin joko Angmarin noitaruhtinaan tai Sauronin taholta. Pelastuksensa monet heistä löysivät Rivendellin idyllisestä turvapaikasta. Aragornin kohdalla kohtalo täytyy, kun hän korjaa Isildurin tekemän virheen ja yhdistää isiensä kauan erillään olleet valtakunnat, Gondorin ja Arnorin. (TSH , ) Aragorn on siten yksi Tolkienin mytologian merkittävimmistä arkkityyppisistä sankareista. Hän on vainottu ihmelapsi, joka kristillisen Vapahtajan tavoin joutuu pakenemaan yhdessä perheensä kanssa. Aragornin elämänvaiheet vastaavatkin monilta kohdin muiden arkkityyppisten sankareiden kuten Jeesuksen, Sigurdin ja Arthurin kohtaloita. Millaisia myyttisiä viittauksia Aragornin tarina sitten paljastaa Rivendellin kannalta? Arkkityyppinen sankari kasvatetaan Imladrisin haltiakodissa; se on hänen turvapaikkansa. Rivendell tarjoaa suojan myös Aragornin kohtaloon kietoutuville sukukalleuksille. Näistä merkittävin on kenties Narsil-miekka, joka myös taotaan uudelleen Rivendellissä. Myyttiseltä olemukseltaan haltiakoti vaikuttaa siis ensisijaisesti arkkityyppisen sankarin ja vainotun ihmelapsen kehittymisen turvaavalta tyyssijalta. Seuraavaksi tarkastelen tuon teeman visuaalisia ilmentymiä Rivendellin kuvastossa ja sitä, millaisen symboliikan avulla Sormusten ritareissa on näitä arkkityyppisiä elementtejä käsitelty. 18

19 5.2. Arkkityyppisten teemojen visuaaliset kuvaukset Sormusten ritareissa visualisoidun Rivendellin myyttisten kuvien keskiössä kimaltelevat Aragornin perheen perintökalleudet. Merkittävimmässä roolissa on murtunut sankarimiekka Narsil, jota on kuvattu muun muassa Elrondin salin ylätasanteen historiallisissa maalauksissa. Suojeltava miekka itse on aseteltu haltiaa esittävän patsaan kannateltavaksi. Narsilin rooli tarinan arkkityyppisen sankarin kohtaloon kietoutuvana maagisena esineenä on elokuvassa onnistuttu kuvaamaan hyvin: kunnioittava tapa, jolla sekä Boromir että Aragorn käsittelevät murtunutta miekkaa Rivendellissä tartuttaa saman asenteen myös katsojaan. Miekan putoaminen kiviselle lattialle aiheuttaa samanaikaisesti kauhistuttavan kolahduksen sekä Rivendellin rauhallisessa ilmapiirissä että katsojan tunteissa! Aragornin nostaessa Narsilia takaisin paikalleen sankari tekee eleen, joka tuo mieleen katolisille tyypillisen ristinmerkin. Ele on tietenkin omiaan lisäämään sankarimiekkaan jo aikaisemmin yhdistynyttä pyhyyden tunnetta. Narsilin lisäksi Elrondin saliin on kuvitettu ainakin Annúminasin valtikka (EC 2:1, 6:9), jota käsittelen tarkemmin seuraavassa luvussa. Eräässä luonnoksessaan (Ao 57) Alan Lee on kuvittanut Narsilin tavalla, joka näyttää selkeästi viittaavan toisen arkkityyppisen sankarin maagiseen miekkaan Sigurdin Gramiin. Piirroksessa Narsil sitä kannattelevine patsaineen on sijoitettu paksun puunrungon suojaan. Luonnoksen aihe tuntuu vaativan vertailukohdakseen toisen Alan Leen teoksen: vuonna 1994 taiteilija kuvitti islantilaisten saagojen sankarimiekan suureen tammeen iskettynä (ks. Day 1995, kuva aukeamalla 48). Puut, joiden suojissa maagiset miekat odottavat sankareiden saapumista muistuttavat toisiaan kiemurtelevine oksistoineen ja juuristoineen. Myös Elrondin ja Volsungan salit, joiden keskellä puut kasvavat, ovat tyyliltään ja olemukseltaan hyvin samankaltaisia (Ao 52 53). Näiden elementtien ansiosta Tolkienin arkkityyppisen sankarin Narsil-miekka yhdistyy muihin samankaltaisiin maagisiin miekkoihin ensisijaisesti Gramiin, mutta aihe tuntuu viittaavan etäisesti myös Arthurin Excaliburiin, joka puun sijasta oli isketty kiveen sankaria odottamaan. Arthurin tarustoon ja sankarin arkkityyppiin tuntuu liittyvän myös se Rivendelliin visualisoitu ympäristö, jossa sormuksen saattue muodostetaan: Elrondin neuvonpidossa Keski-Maan kansojen edustajat on sijoitettu ympyrämuodostelmaan aivan kuin Arthurin pyöreän pöydän ritarit konsanaan! (EC 8:4.) Sormusten ritareissa esiintyvästä Narsil-kuvastosta aukeaa mielenkiintoinen yhtymäkohta myös vainotun ihmelapsen tematiikkaan. Sankarimiekkaa kannatteleva patsas näyttää nimittäin olevan selvä viittaus Michelangelon kuuluisaan Pietà-aiheeseen (EC 3:8, vrt. Bradbury 2001, kuva sivulla 27). Elrondin saliin sijoitetun veistoksen synnitön haltia muistuttaa olemukseltaan huomattavasti Neitsyt Mariaa. Miekkaan ja Kristusta kannattelevat hahmot istuvat samankaltaisissa asennoissa ja molemmat luovat haikean katseensa alas. Veistokset vertautuvat toisiinsa myös hahmojen vaatetuksen ja samankaltaisen rytmin muodostavien laskosten ansiosta: haltian viitan solki 19

20 vastaa Marian olkapäältä alas laskeutuvaa vyötettä, hänen hiuksensa taas luovat saman vaikutelman kuin Neitsyen pään peittävä kangas. Kuten aiemmin totesin, Aragornin tavoin myös Kristus kuuluu samaan vainottujen ihmelapsien myyttiseen joukkoon. Narsilia kannattelevassa veistoksessa tämä tematiikka saa visuaalisen ja hyvin kristillisenkin ilmaisunsa: haltia pitelee Aragornin kohtaloon kietoutunutta särkynyttä miekkaa kuin Neitsyt Maria menehtynyttä Vapahtajaa. Rivendellin kuvittamisessa sankarin ja vainotun ihmelapsen arkkityyppisiä aiheita on muissakin kohdin lähestytty kristillisen tematiikan avulla. Eräässä Sormuksen ritarien kohtauksessa Keski-Maan ihmelapsi vierailee kuolleen äitinsä haudalla. Vaikka hautamuistomerkki esittääkin Aragornin Gilraen-äitiä, sen voisi helposti sekoittaa myös moniin keskiaikaisiin Maria-veistoksiin. Aragorn itse taas on kuvattu eräänlaiseksi Kristus-hahmoksi: sankaria esittävän Viggo Mortensenin surumieliset kasvot ovat osittain ohuen parransängen peitossa ja puolipitkinä riippuvien hiusten jakaus on kammattu keskelle päätä. Samalla tavoin on totuttu Jeesus usein kristillisessä taiteessa kuvaamaan. Vaikutelmaa arkkityyppisen sankarin ja hänen kuolleen äitinsä kohtaamisesta vahvistaa osaltaan myös kohtauksen harras ja utuinen tunnelma. Mielenkiintoista on, että juuri tässä Neitsyt Mariasta ja Jeesuksesta visuaalisesti muistuttavassa kohtauksessa Aragorn kuuntelee haikeana kertomusta omasta vainotun kohtalostaan. Siten Keski-Maan ihmelapsi tulee jälleen rinnastetuksi kristilliseen Vapahtajaan. Oman lisänsä Rivendellin kuvittamisen kristilliseen tematiikkaan ja etenkin Neitsyt Maria - symboliikkaan tuo Aragornin rakastettu, Imladrisin haltianeito Arwen. Epiteeteiltään tämä Elrondin tytär muistuttaa kristillistä madonnaa: Haltiatähdeksi kutsuttuun neitoon yhdistetään valkea Niphredil-kukka, Mariaa taas on pidetty ihmiskunnan johtotähtenä ja hänen tunnetuimpiin symboleihinsa kuuluu valkoinen lilja (Day 1992, 210, 228; Pöykkö 1998, 15 18). Niphrediliä kuvittaessaan ovat sekä Tolkien itse että elokuvan tekijät liittäneet tähän valkeaan kukkaan tyyliteltyjä liljamaisia piirteitä (ks. Hammond & Scull 2000, kuvat sivulla 197). Sormusten ritareissa Niphredil on visualisoitu Arwenin korussa, jonka taustan muodostavat liljamaisesti kaartuvat terälehdet. Myös Liv Tylorin esittämä roolihahmo suorastaan huokuu eräänlaista liljamaista puhtautta ja viattomuutta. Toisaalta elokuvan Arwenista on tehty myös rohkea ja voimakas pahuuden vastustaja, kun hän uhmaa Sormusaaveita Kohuveden äärellä. Samoin on Neitsyt Mariaa pidetty pahojen voimien kukistajana (Pöykkö 1998, 19). Kristillisen Madonnan piirteitä ja ikonografiaan on siis käytetty hyväksi paitsi Keski-Maan arkkityyppisen sankarin äidin kuvaamisessa myös hänen rakastettuaan visualisoitaessa. Neitsyt Mariaan liittyvän kuvaston ja symboliikan runsas Rivendellin kuvittamisessa muuttuu erityisen mielenkiintoiseksi, kun sitä tarkastellaan Tolkienin uskonnollisuutta vasten. Uskonnollisuus oli nimittäin yksi Tolkienin luonteen syvimpiä piirteitä ja mielessään hän yhdisti usein katolisuuden 20

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen syntymä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Kati Hämäläinen Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012

Lisätiedot

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen Pekka Ervastin esitelmä 25/6 1916 Teosofisen Seuran vuosijuhlassa En aio ilman muuta antaa käytännöllisiä neuvoja tähän itsekasvatukseen, sillä jos meillä

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Lausun teidät kaikki tervetulleiksi Ruusu-Ristin vuosikokoukseen. Olemme nyt saapuneet kaikki viettämään neljättätoista vuosikokousta ja toinen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista. 1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla.

Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla. Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla. Häät, syntymäpäiväjuhlat, teemajuhlat, karonkat kerro

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 Asia Hakijat valokuvakehysten tekijänoikeussuoja A Oy Annettu 2.2.2016 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistettu suorakaiteen muotoinen, koristeaiheeton valokuvakehys

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Stora Enso Effex an Eye for Wood

Stora Enso Effex an Eye for Wood EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen

Lisätiedot

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin Rukouskoulu 2014 2. jakso Mitä rukous on Ylösnousemuksen voima On Kristus ylösnoussut Hän elää minussa Kristus meissä, kirkkauden toivo Herätetyt yhdessä Hänen kanssaan,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

9. Luterilainen ja reformoitu perinne

9. Luterilainen ja reformoitu perinne 9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

Modernin taiteen tyylisuuntia

Modernin taiteen tyylisuuntia Modernin taiteen tyylisuuntia Pääsin tutustumaan kesällä 2016 modernin taiteen eri tyylisuuntiin modernin taiteen museossa Berlinische gallerie, joka sijaitsee Kreuzbergin kaupunginosassa Berliinissä Saksassa.

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT. itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT. itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa 29.1.2007 EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa Tämä ohje löytyy myös netistä osoitteesta: www.ortodoksi.net EHTOO- JA

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Elämää kuvien maailmassa tai niiden takana!

Elämää kuvien maailmassa tai niiden takana! Olet täynnä salaisuuksia, joista käytät sanontaa minä. Olet tuntemattomasi ääni (P. Valery) Se, mitä minä kannan sisässäni tuntemattomana itselleni, muodostaa minuuteni (P. Valery) Ihmisessä on parasta

Lisätiedot

JEESUS KRISTUS JA SOTA

JEESUS KRISTUS JA SOTA JEESUS KRISTUS JA SOTA RR huhtikuu 1970 nro 4 Muutamat Teosofisen Seuran jäsenet moittivat minua siitä, etten enää ole sama harras T. S:n presidentin kannattaja kuin ennen. Ennen oli Mrs. Besant korkein

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä

Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä Diakoniajohtaja Otto Savolainen, Seinäjoen alueseurakunta puheenvuoro 7.9.2016 kriminaalipoliittisessa asuntopäivässä. 1 Sama matkalla olemisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Satuja. Melina Salmi 6c

Satuja. Melina Salmi 6c Satuja Melina Salmi 6c Peukaloliisan ja Viisaan keskustelu -Anteeksi! Kasvaako täällä lähellä ruusupensaita? -Oletpa sinä pieni, vielä lyhyempi kuin minä! No, kyllä täällä tietääkseni kasvaa ruusupensas

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (1. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Pekka Ervastin esitelmä 1/ Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo b My Silence - Näyttely keskittyy hiljaisuuteen, teoksiin, jotka ovat vähäeleisiä ja pelkistettyjä, mutta yksinkertaisuudessaan syvällisiä ja vaikuttavia. Näyttelyssä ei ole teoslappuja. Olennaista on

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Naamioita eri kulttuureista

Naamioita eri kulttuureista Naamioita eri kulttuureista Nämä ovat Amerikan intiaanien naamioita. Naamiota käyttävän ihmisen uskottiin muuttuvan eläimeksi tai mystiseksi olennoksi. Naamioita käytetään edelleen perinteisissä seremoniatansseissa

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot