Celian Daisy-äänikirjojen tuotantovaatimukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Celian Daisy-äänikirjojen tuotantovaatimukset"

Transkriptio

1 Celian Daisy-äänikirjojen tuotantovaatimukset Vaatimukset Celialle tuotettavista Daisy-äänikirjojen rakenteesta, laadusta ja teknisestä toteutuksesta Celia-kirjasto

2 Sisällys Johdanto... 3 DAISY-formaatista... 3 Celian Daisy-äänikirjat... 3 Daisy-äänikirjojen äänitykseen liittyvät vaatimukset... 4 Celialle tuotettavien äänikirjojen äänenvoimakkuus- ja laatuvaatimukset... 4 Yleistä... 4 Äänenvoimakkuus... 4 Äänekkyys (loudness)... 4 Daisy-äänikirjojen rakenteeseen liittyvät vaatimukset... 5 Alku- ja loppukuulutukset... 5 Alkukuulutukset muissa kuin lastenkirjoissa... 5 Loppukuulutukset muissa kuin lasten kirjoissa... 7 Alkukuulutukset lasten kirjoissa... 7 Loppukuulutukset lasten kirjoissa... 8 Äänikirjan otsikoiden merkitseminen... 9 Malli 1: Yksinkertainen romaani ilman sisällysluetteloa Malli 2: Yksinkertainen romaani, jossa on sisällysluettelo Malli 3: Romaani, joka jakautuu osiin ja osat lukuihin Malli 4: Runokirja Malli 5: Novellikokoelma Malli 6: Yksinkertainen tietokirja Sivunumeroiden merkitseminen Daisy-äänikirjojen vaativuusryhmät Vaativuusryhmä Malli 7: Romaani, jossa lukujako osoitetaan aloittamalla luku uudelta sivulta. Luvuilla ei ole otsikoita.26 Malli 8: Romaani, jossa ei ole mitään selkeää lukujakoa, vaan teksti jatkuu läpi kirjan Malli 9: Romaani, jossa käytetään erityyppisiä otsikoita ja otsikoimattomia osia Vaativuusryhmä Vaativuusryhmät pähkinänkuoressa Vaativuusryhmä Vaativuusryhmä Daisy-äänikirjan viimeistely Daisy-kirjojen metadata

3 Merkistön koodaus Daisy-kirjojen regenerointi Daisy-kirjojen validointi Celiaan toimitettavat tiedostomuodot LIITE Yleisimpiä Celian Daisy-äänikirjoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia Miksi kirjoihin pitää merkitä otsikot ja tehdä rakenne? Miksi Celian alku- ja loppukuulutusten lukemiseen/tekemiseen pitää kiinnittää niin paljon huomiota?.. 34 Mitä on metadata / Mitä ovat metatiedot? Mikä on merkistökoodauksen tarkoitus? Miksi kirjat on validoitava? Miksi kirjat on regeneroitava? Miten Daisy-kirjat tehdään käytännössä? Jos kirjan otsikot ovat erityisen pitkiä, voinko tarvittaessa hieman lyhennellä niitä kirjoittamalla esim. ainoastaan otsikon kolme ensimmäistä sanaa ja kolme pistettä? Mitä jos jossakin tapauksessa painetun kirjan rakenteen toistaminen äänikirjassa on mahdotonta? Kuinka paljon saan tehdä muutoksia? Alkuperäisessä kirjassa on sadoittain otsikoita/osioita, joihin jokaiseen sisältyy vain muutama lause. Pitääkö todella kaikki nämä otsikot/osiot merkata erillisiksi otsikoiksi?

4 Johdanto Celia-kirjasto tuottaa ja välittää lukemisesteisille äänikirjoja kansainvälisessä DAISY-formaatissa. Tässä dokumentissa esitetään vaatimukset Celian tuottamille Daisy-äänikirjoille. Daisy-formaatilla tuotettujen kirjojen tarkoitus on olla Celian asiakkaiden tarpeiden mukaisia ja helposti käytettäviä. Vaatimukset koskevat Daisy-kirjojen äänityslaatua, rakennetta ja tekniikkaa. Äänikirjojen luennasta on olemassa erilliset ohjeet 1. Kaikkien äänittämöiden, jotka tuottavat Celialle äänikirjoja Daisy-muodossa, on noudatettava tässä dokumentissa esitettyjä vaatimuksia. Tarvittaessa Celia voi tilausvaiheessa tarkentaa vaatimuksia kirjakohtaisesti. Jos äänittämö on epävarma vaatimuksista, tulee sen ottaa yhteyttä tilaajaan. Celialla on oikeus muuttaa tässä dokumentissa esitettyjä vaatimuksia. Muutoksista ilmoitetaan Celialle äänikirjoja tuottaville äänittämöille. DAISY-formaatista DAISY on lyhenne sanoista Digital Accessible Information SYstem (digitaalinen saavutettava tietojärjestelmä). DAISY-formaatissa tehdyt Daisy-äänikirjat sisältävät kirjan tekstin ääneen luettuna sekä painetun kirjan rakenteen, mikä mahdollistaa Daisy-äänikirjan selailtavuuden otsikoiden ja sivunumeroiden avulla. Äänikirjatuotannon tuloksena on pakkaamattomia wav- tiedostoja ja mp3- pakattuja Daisyäänikirjoja, jotka molemmat toimitetaan Celiaan arkistoitaviksi ja asiakaskäyttöön. Celia tuottaa Daisy-äänikirjat Daisy 2.02 standardissa. Celian kirjat tehdään standardissa määritellyn 2. tyypin mukaan, johon sisältyy ääni ja rakenne ( Daisy 2.02, Type 2, Full audio with NCC only ). Daisy 2.02 standardin tarkempi esittely: Daisy-kirjojen tuottamiseen käytetään yleensä Daisy-tuotanto-ohjelmia. Tietoa erilaisista tuotantoohjelmista: Celian Daisy-äänikirjat Kansainvälisen Daisy-konsortion määritelmän mukaan Daisy 2.02 tyypin 2 mukainen Daisy-äänikirja koostuu äänitiedostojen lisäksi yhdestä ncc.html-tiedostosta ja useista smil-tiedostoista. Näiden lisäksi kirjassa voi olla master.smil-tiedosto, joka sisältää kaikkien smil-tiedostojen järjestyksen. Celian tuottamat Daisy-äänikirjat sisältävät seuraavat osat: 1. ncc.html-tiedoston, joka sisältää äänikirjan selattavuuteen liittyviä tietoja sekä määrittää, missä järjestyksessä Daisy-kirjaa toistava ohjelma lukee smil-tiedostot. Ncc-tiedostossa kuvataan äänikirjan otsikkorakenne ja sivunumeroiden kohdat. Ncc.html sisältää myös kirjan metatiedot. (NCC = Navigation Control Center) 2. Smil-tiedostoja, joissa on määritelty äänitiedostojen rakenne. Celian Daisy-äänikirjoissa käytetään äänitiedostojen jakamista fraaseihin. Smil-tiedostot sisältävät fraasien tiedot sekunnin tuhannesosan tarkkuudella. Yleensä smil-tiedostoja on yhtä monta kuin audiotiedostoja. Myös smiltiedostoissa on jonkin verran metatietoja. (SMIL = Synchronized Multimedia Integration Language) 3. Audiotiedostoja (mp3). Yleensä audiotiedostoja on yhtä monta kuin smil-tiedostoja. 1 3

5 4. master.smil tiedoston, joka ei ole kirjan toiminnan kannalta välttämätön. Siinä on listattuna smiltiedostojen järjestys. Daisy-äänikirjojen äänitykseen liittyvät vaatimukset Celialle tuotettavien äänikirjojen äänenvoimakkuus- ja laatuvaatimukset Yleistä Celian äänikirjoissa äänenvoimakkuuden huippuarvojen on oltava riittävät ja tiedostojen äänekkyyden (loudness) tason sopiva. Lisäksi signaalin ja taustakohinan välisen eron on oltava riittävän iso. Alla on tarkemmin määritelty riittävät arvot. Äänikirjatuotannossa voidaan käyttää kompressointia ja limitointia. Niitä tulee kuitenkin käyttää kohtuullisesti, jotta ääni kuulostaa luonnolliselta. Äänenvoimakkuus Äänenvoimakkuuden huippuarvojen pitää olla välillä -2,0 0 dbfs 2 tai -2,0 0,5 dbtp 3. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedostot normalisoidaan, esim. -0,3 db normalisointitaso on sopiva. Äänekkyys (loudness) Äänekkyyden (loudness) mittaamiseen on selkeintä käyttää Integrated Loudness -arvoja, joiden yksikkö on LUFS (Loudness Units relative to Full Scale) 4. Tämä arvo säilyy suhteellisen samana analyysiohjelmasta riippumatta. Sopiva Integrated Loudness -arvo on välillä -25 (-13) LUFS. Äänekkyyden Integrated Loudness -arvo ei saisi ylittää -13 LUFS. Alarajaa pienemmät arvot koetaan puheen vaimeutena ja heikkona äänenä. Lisäksi se saattaa kertoa siitä että äänihuiput eivät yllä 0 db-tason lähelle. Jos arvo on liian suuri, saatetaan ääni kokea rasittavan kovana ja päällekäyvänä (esim. radiomainokset). Vanhemmat analyysiohjelmat eivät tunne näitä uusia loudness-arvoja. Vastaavantyyppisiä loudness-arvoja niissä ovat pitkäaikaista äänekkyyttä kuvaavat arvot, joita kutsutaan usein termeillä RMS-, average- tai long term -loudness. Esimerkiksi Wavelabin RMS-menetelmällä analysoituna sopivat arvot asettuvat välille -20 db (-9 db). Nämä arvot kuitenkin vaihtelevat ohjelmasta riippuen, joten suosittelemme käyttämään LUFSarvoja. Signaalikohinasuhteen pitää olla suurempi kuin 40 db. 2 Yksikkö dbfs (db Full Scale) on käytännössä sama kuin db. dbfs-arvoja käytetään digitaalisessa äänentoistossa, sillä se tarkoittaa voimakkuutta verrattuna digitaaliseen huippuarvoon (0 db). 3 dbtp on suurin sallittu digitaalisen äänenvoimakkuuden True-Peak-maksimiarvo. Esim. YLE:n HDTV-äänimateriaalin suurin sallittu arvo on 1,0 dbtp. 4 Inregrated Loudness on koko äänitiedostosta analysoitava, ohjelman suhteellista äänekkyyttä kuvaava ohjearvo. Vastaavia termejä ovat Target Loudness ja Program Loudness. ITU-BS.1170 ja R-128 -standardien suositusarvo HDTVohjelmien äänekkyydelle on 23 LUFS (+- 1 LU). Musiikkia sisältävien cd-levyjen LUFS-arvot saattavat vaihdella välillä 19 (-7) LUFS. Termiä ei pidä sekoittaa Momentary Loudness- ja Short Term Loudness -arvoihin, jotka ovat hetkellisiä äänekkyysarvoja. 4

6 Daisy-äänikirjojen rakenteeseen liittyvät vaatimukset Tässä luvussa on esitelty kaikkien Celian tuottamien Daisy-äänikirjojen rakenteeseen liittyvät vaatimukset, jotka koskevat kirjojen alku- ja loppukuulutuksia, sivunumeroiden merkitsemistä ja kirjojen otsikoiden merkitsemistä. Äänikirjan otsikoiden merkitsemistä käsitellään esimerkkien avulla myös luvussa Daisyäänikirjojen vaativuusryhmät. Alku- ja loppukuulutukset Alku- ja loppukuulutusten avulla kerrotaan äänikirjan käyttäjälle/kuuntelijalle tietoa sekä alkuperäisestä kirjasta että äänikirjasta. Celian tuottamissa äänikirjoissa alku- ja loppukuulutusten tiedot esitetään aina samassa järjestyksessä huolimatta siitä, missä järjestyksessä tiedot esitetään painetussa kirjassa. Alkukuulutukseen luetaan tiedot kirjan nimestä, tekijöistä, laajuudesta, äänikirjan selattavuudesta ja käyttöoikeudesta. Loppukuulutus ilmaisee äänikirjan päättymisen. Poikkeuksen muodostavat lastenkirjat, joissa äänikirjan alkukuulutukset ovat hyvin lyhyet ja kirjan tiedot luetaan loppukuulutuksessa. Lapsiasiakkaan tarpeita palvelee paremmin se, että kirjan varsinainen teksti alkaa heti. Jos kirjaan halutaan lasten alkukuulutus, Celia ilmoittaa sen aina kirjakohtaisesti tilauksessa. Alkukuulutukset muissa kuin lastenkirjoissa Alla on esitetty alkukuulutuksessa luettavat tiedot siinä järjestyksessä kuin on ne luettava Celian äänikirjaan. Alkutietojen jäsentelyssä käytetään otsikoita, jotka merkitään äänikirjaan. Ohjeiden otsikkotasoja on noudatettava. Huomaa, että otsikon tekstit, jotka kirjoitetaan Daisy-tuotanto-ohjelmassa tai voidaan luoda etukäteen ennen kirjan luentaa, toimitetaan, jotta äänikirjan tietojen selaaminen helpottuisi. Joidenkin otsikoiden jälkeen luetaan myös muuta tekstiä. HUOM! Ensimmäinen otsikko on aina luettava samaan fraasiin. Tällöin äänikirjan käyttäjä kuulee kirjan koko nimen. Daisy-äänikirjan ensimmäinen otsikko: Otsikon teksti: Teoksen nimi: alaotsikko : alaotsikon alaotsikko Otsikon luenta: Teoksen nimi: alaotsikko : alaotsikon alaotsikko Otsikon taso: H1 / Taso 1 Esimerkki 1: Seitsemän veljestä Esimerkki 2: Laulujoutsen: Ultima Thulen lintu Toinen otsikko: Otsikon teksti: Tekijä: Etunimi Sukunimi TAI Tekijät: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi TAI (Jos yli kolme tekijää) Tekijät: Etunimi Sukunimi ym. Otsikon luenta: Tekijä: Etunimi Sukunimi TAI Tekijät: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi TAI Tekijät: Etunimi Sukunimi ym. Otsikon taso: H2 / Taso 2 Esimerkki 1: Tekijä: Aleksis Kivi Esimerkki 2: Tekijät: Holger Thesleff, Juha Sihvola Esimerkki 3: Tekijät: Aino Virta ym. 5

7 Huom: Jos kirja on toimitettu, toimittajan nimi merkitään omaksi otsikokseen ja käytetään alla olevaa ohjetta. Jos kirjalla on tekijä ja toimittaja, käytetään kumpaakin otsikkoa. Otsikon teksti: Toimittaja: Etunimi Sukunimi TAI Toimittajat: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi TAI (Jos yli kolme toimittajaa) Toimittajat: Etunimi Sukunimi ym. Otsikon luenta: Toimittaja: Etunimi Sukunimi TAI Toimittajat: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi TAI Toimittajat: Etunimi Sukunimi ym. Otsikon taso: H2 / Taso 2 Esimerkki 1: Toimittaja: Stephan Pastis Esimerkki 2: Toimittajat: Carl Barks, Stephan Pastis Esimerkki 3: Toimittajat: Unto Hämäläinen ym. Seuraava Daisy-kirjan otsikko: Otsikon teksti: Tietoa kirjasta Otsikon luenta: Tietoa kirjasta Otsikon taso: H2 / Taso 2 Tämän otsikon jälkeen luetaan seuraavat tiedot alkuperäisestä kirjasta ja tietoja äänikirjasta: (luettavat esimerkit lainausmerkkien välissä, suluissa olevia tekstejä ei lueta): (Jos tekijän (tai tekijöiden) nimi vierasperäinen, tavataan tekijän nimi): Tekijän nimi kirjoitetaan: E- T-U-N-I-M-I. Etunimi. S-U-K-U-N-I-M-I. Sukunimi. Etunimi Sukunimi. Esimerkki: Tekijän nimi kirjoitetaan: G-E-N-E Gene [dʒiːn]. W-O-L-F-E Wolfe [wulf]. Gene Wolfe [dʒiːn wulf]. (Huom. kirjainten ääntäminen: gee, ee, än, ee; kaksois-vee, oo, äl, äf, ee) (Painos:) esim. Kolmas painos (Kustantajatiedot) esim. Helsinki WSOY 2000 (Sivumäärä:) esim. 350 sivua. (Alkuteoksen nimi): esim. Englanninkielinen alkuteos: The Book Title: subtitle. (Suomentaja): Suomentaja: Etunimi Sukunimi (Copyright): esim. Copyright Saska Saarikoski, Pentti Saarikosken oikeudenomistajat ja Kustannusosakeyhtiö Otava (luetaan painetusta kirjasta siinä muodossa kuin painettu) (ISBN): esim. ISBN (HUOM! Viivat luetaan: ISBN yhdeksän, seitsemän, kahdeksan, viiva, yhdeksän, viisi, yksi, viiva, kaksi jne.) (Yhteistuotanto/suorahankintakirjoissa myös äänikirjan ISBN): esim. Äänikirjan ISBN (Tieto äänikirjan tuottajasta): Äänikirjan tuottaja Celia-kirjasto (Yhteistuotanto/suorahankinnoissa äänikirjan oikea tuottaja (yleensä painetun kirjan kustantaja) (Äänityspaikka ja -vuosi): esim. Äänitetty Celian äänittämössä vuonna 2012 (Lukijatieto) Lukija: Etunimi Sukunimi Seuraava Daisy-kirjan otsikko: Otsikon teksti: Käyttöoikeus Otsikon luenta: Käyttöoikeus Otsikon taso: H2 / Taso 2 6

8 Otsikon jälkeen luetaan teksti: Tämä kirja on valmistettu tekijänoikeuslain seitsemännentoista pykälän nojalla ja on tarkoitettu ainoastaan lukemisesteisten käyttöön. Seuraava Daisy-kirjan otsikko: Otsikon teksti: Tietoa Daisy-kirjasta Otsikon luenta: Tietoa Daisy-kirjasta Otsikon taso: H2 / Taso 2 Otsikon jälkeen luetaan: "Äänikirja on selattavissa luku- ja sivutasolla. Sivunumeroita ei sanota." HUOM: Jos kirjan rakenne on erikoinen, esimerkiksi tekstin jako lukuihin puuttuu, se mainitaan tässä kohdassa. Samalla kerrotaan, millainen lukurakenne äänikirjaan on tehty. HUOM: Tässä kohdassa kannattaa kertoa mahdollisesta poikkeavasta sivunumeroinnista. Katso tarkemmin luku Sivunumeroiden merkitseminen. Seuraava Daisy-kirjan otsikko: Otsikon teksti: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Otsikon luenta: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Otsikon taso: H2 / Taso 2 Otsikon jälkeen luetaan kirjan takakansi ja liepeet, ellei toisin ole ohjeistettu. HUOM: Otsikko aina tässä muodossa, vaikka tuolla kohdalla olisi myös tekijän esittely. Alkukuulutusten jälkeen äänikirjaan luetaan ja merkitään kirjan varsinainen sisältö. Tarkemmat ohjeet sisällön merkitsemisestä ja otsikoista ovat luvussa Äänikirjan otsikoiden merkitseminen. Loppukuulutukset muissa kuin lasten kirjoissa Kun kirjan varsinainen sisältö on luettu, Celian äänikirjojen loppuun luetaan loppukuulutus, joka kertoo äänikirjan päättymisestä. Loppukuulutuksella on oma otsikkonsa. Otsikon teksti: Kirjan loppu Otsikon luenta: Tähän päättyi [Kirjan nimi]. Lukija Etunimi Sukunimi Otsikon taso: H1 / Taso 1 HUOM: Loppukuulutuksessa ei enää lueta tekijän nimeä. Alkukuulutukset lasten kirjoissa Celian äänikirjoissa alkukuulutukset lasten kirjoissa ovat hyvin lyhyet, jotta kirjaa kuunteleva lapsi pääsisi mahdollisimman nopeasti kuuntelemaan varsinaista kirjan sisältöä. Aikuisten äänikirjojen alkukuulutuksissa olevista tiedoista suurin osa luetaan lasten kirjoissa loppukuulutusten yhteydessä. Omistuskirjoitus tai motto luetaan lasten kirjoissa kuitenkin äänikirjan alkuun kuten aikuisten kirjoissa ja merkitään otsikolla. Daisy-äänikirjan ensimmäinen otsikko 5 : Otsikon teksti: Teoksen nimi: alaotsikko : alaotsikon alaotsikko Otsikon luenta: Teoksen nimi: alaotsikko : alaotsikon alaotsikko Otsikon taso: H1 / Taso 1 Esimerkki: 1: Peppi Pitkätossu Esimerkki 2: Keijujen maailma: lumottuja tarinoita keijujen valtakunnasta 5 Huom. Otsikot on aina luettava samaan fraasiin. 7

9 Toinen otsikko: Otsikon teksti: Tekijä: Etunimi Sukunimi TAI Tekijät: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi TAI (Jos yli kolme tekijää) Tekijät: Etunimi Sukunimi ym. Luenta: Tekijä: Etunimi Sukunimi TAI Tekijät: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi TAI Tekijät: Etunimi Sukunimi ym. Otsikon taso: H2 / Taso 2 Esimerkki: 1: Tekijä: Astrid Lindgren Esimerkki 2: Tekijät: Aino Havukainen, Sami Toivonen Esimerkki 3: Tekijät: Aino Virta ym. Huom. Jos kirjalla on toimittaja(t), luetaan tekijän sijaan toimittaja(t). Kirjan tekijän jälkeen tulee lukijan nimi: Otsikon teksti: Lukija: Etunimi Sukunimi Luenta: Lukija: Etunimi Sukunimi Otsikon taso: H2 / Taso 2 Esimerkki: 1: Lukija: Inkeri Wallenius Alkukuulutusten jälkeen lasten äänikirjaan luetaan ja merkitään kirjan varsinainen sisältö. Tarkemmat ohjeet sisällön merkitsemisestä ja otsikoista ovat luvussa Äänikirjan otsikoiden merkitseminen. Loppukuulutukset lasten kirjoissa Kun kirjan varsinainen sisältö on luettu, Celian lasten äänikirjojen loppuun luetaan loppukuulutus, joka kertoo äänikirjan päättymisestä, ja jossa kerrotaan kirjan tarkemmat tiedot. Loppukuulutuksella on oma otsikkonsa. Otsikon teksti: Kirjan loppu Luenta: Tähän päättyi [Kirjan nimi]. Otsikon taso: H1 / Taso 1 Esimerkki: Tähän päättyi Peppi Pitkätossu. Tämän jälkeen lasten äänikirjaan luetaan lisää kirjan tietoja sekä käyttöoikeusteksti. Tiedot luetaan seuraavassa järjestyksessä: Kirjoittanut / toimittanut Etunimi Sukunimi. (Tässä kohtaa vierasperäinen nimi luetellaan kirjaimittain. ) Esimerkki. 1. Tähän päättyi Seitsemän koiraveljestä. Kirjoittanut Mauri Kunnas. Esimerkki. 2. Tähän päättyi Suomen lasten runotar. Toimittanut Kaarina Helakisa. Esimerkki. 3. Tähän päättyi Harry Potter ja viisasten kivi. Kirjoittanut J. K. Rowling. Nimi kirjoitetaan J, K, dzei kei, R, O, W, L, I, N, G, roulin. (Huom. kirjaimet äännetään: jii, koo ja är, oo, kaksois-w, äl, ii, än, gee.) Äänikirjan tuottaja Celia - kirjasto. Äänitetty äänittämön nimi äänittämössä vuonna äänitysvuosi Lukija: Etunimi Sukunimi Kustantaja esittelee kirjan: [takakannen teksti] 8

10 Kustantaja [kustantamo] [kustannuspaikka] [vuosi] Esimerkki: Kirjan kustantaja WSOY Helsinki 2011 Kirjassa on xx sivua. Esim. Kirjassa on 134 sivua. (Alku)kielinen alkuteos: xxx Esimerkki: Englanninkielinen alkuteos: Harry Potter and the Philosopher s Stone Suomentaja Etunimi Sukunimi Esim. Suomentaja Jaana Kapari Copyright (teksti painetusta kirjasta) ISBN numero Esim. ISBN Huom. Äännä kirjaimet: ii, äs, bee, än. Äänikirja on selattavissa luku- ja sivutasolla. Sivunumeroita ei lueta. (HUOM! jos sivunumerot on pyydetty lukemaan tilauksessa, luetaan Sivunumerot luetaan ). Käyttöoikeus Tämä kirja on valmistettu tekijänoikeuslain seitsemännentoista pykälän nojalla ja on tarkoitettu ainoastaan lukemisesteisten käyttöön. Loppu. (Huom. Tämä koko äänityksen viimeinen luettu sana. Näin kirjan käyttäjä tietää, että äänite loppuu.) Huom! Lasten kirjoissa ei käyttöoikeudelle tarvitse merkitä omaa otsikkoa. Riittää, että se on luettu kirjan loppuun. Äänikirjan otsikoiden merkitseminen Alkukuulutusten jälkeen Daisy-äänikirjoissa luetaan ja merkitään kirjan varsinainen sisältö, siis otsikot ja teksti. Tässä luvussa esitellään perusesimerkkejä äänikirjojen rakenteista. Lisäesimerkkejä ja hankalien ja erityistä toimitustyötä vaativien äänikirjojen otsikoiden merkitsemistä käydään läpi myös luvussa Daisyäänikirjojen vaativuusryhmät. Kirjan sivunumeroiden merkitseminen on esitelty seuraavassa luvussa. Kirjan sisältö merkitään Daisy-äänikirjaan pääpiirteissään seuraavien otsikoiden avulla: Sisällys (tai vastaava alkuperäisen kirjan otsikko) Motto Omistus Ensimmäinen luku Toinen luku N:s luku Viimeinen luku Hakemisto Yllä olevista otsikoista jää pois sellainen, jota ei ole alkuperäisessä kirjassa. Celia saattaa myös tilauksessaan ilmoittaa, että äänikirjaan ei lueta joitain osia, esimerkiksi hakemistoa. Lisäksi on huomattava, että äänikirjassa sisällysluettelo luetaan aina kirjan alkuun, vaikka se olisi alkuperäisessä kirjassa lopussa. Otsikoiden väliin on luennassa jätettävä aina 2-3 sekunnin mittainen tauko. 9

11 Alla on esitelty erilaisia kirjojen rakenteita ja niiden otsikoiden merkitsemistä Daisy-kirjassa. Malli 1: Yksinkertainen romaani ilman sisällysluetteloa Alla malli romaanista, jossa ei ole sisällysluetteloa, mutta kirjassa on otsikot. Otsikot voivat olla tekstinä (kuten esimerkiksi tässä dokumentissa) tai pelkkiä numeroita (1, 2, 3 jne.) tai numeroituja tekstejä (esim. 1. luku tai 1 Boromirin lähtö tai 1. luku: JÄLLEENNÄKEMINEN ). Kaikki kirjan otsikot ovat pääotsikoita: Alkukuulutuksen jälkeen kirjan kaikki otsikot merkitään otsikkotasolle 1. Kirjan otsikko kirjoitetaan Daisy-tuotanto-ohjelmassa samanlaisena kuin se on painetussa kirjassa. Mahdollisia erilaisia kirjasintyylejä ei kuitenkaan merkitä. Esimerkiksi jos osa otsikosta on kirjoitettu suuremmalla fontilla tai lihavoitu, muotoiltua ei huomioida. Otsikoissa noudatetaan myös oikeinkirjoitussääntöjä vaikka painetussa kirjassa niitä ei noudatettaisi. Esimerkiksi luvun otsikon ensimmäinen kirjain ja otsikossa olevat erisnimet kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, vaikka painetussa kirjassa olisi käytetty vain pieniä kirjaimia. Jos oikeinkirjoitussääntöjen vastainen teksti on kirjassa käytetty tyylikeino, noudatetaan alkuperäistä kirjoitusasua. Koko äänikirjan otsikkorakenne (ensin on ilmoitettu otsikkotaso) Taso 1 / H1: Teoksen nimi Taso 2 / H2: Tekijä: Etunimi Sukunimi Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Omistus (Jos alkuperäisessä kirjassa sellainen on) Taso 1 / H1: Luku 1 (tai muu alkuperäisessä kirjassa oleva muoto) Taso 1 / H1: Luku 2 Taso 1 / H1: Luku 3 Taso 1 / H1: Luku 4 Taso 1 / H1: Luku 5 Taso 1 / H1: Luku 6 Taso 1 / H1: Luku 7 Taso 1 / H1: Luku 8 Taso 1 / H1: Luku 9 Taso 1 / H1: Kirjan loppu Vaikka alkuperäisessä kirjassa ei ole sisällysluetteloa eikä sitä myöskään lueta äänikirjaan, Daisy-äänikirjaan kuitenkin syntyy merkityistä otsikoista oma sisällysluettelo. Ncc.html-tiedosto mahdollistaa sen, että äänikirjan käyttäjä voi liikkua Daisy-lukuohjelmassa tai -laitteessa haluamaansa otsikkoon. Huom! Otsikkorakenteen kannalta ei ole merkitystä, onko luvun otsikko sivun alussa vai keskellä sivua. Esimerkki: Mika Waltari, Feliks onnellinen, WSOY Kirjassa on 11 lukua, ei sisällysluetteloa, ei omistuskirjoitusta. Taso 1 / H1: Feliks onnellinen Taso 2 / H2: Tekijä: Mika Waltari 10

12 Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 1 / H1: 1. Taso 1 / H1: 2. Taso 1 / H1: 3. Taso 1 / H1: 4. Taso 1 / H1: 5. Taso 1 / H1: 6. Taso 1 / H1: 7. Taso 1 / H1: 8. Taso 1 / H1: 9. Taso 1 / H1: 10. Taso 1 / H1: 11. Taso 1 / H1: Kirjan loppu Malli 2: Yksinkertainen romaani, jossa on sisällysluettelo Esimerkki romaanista, jossa on sisällysluettelo. Sisällysluettelo voi olla painetun kirjan alussa tai lopussa. Alkukuulutuksen jälkeen merkitään otsikkotasolle 1 sisällysluettelon otsikko sellaisessa muodossa kuin se on alkuperäisessä kirjassa (Sisällys / Sisältö tms.). Seuraava kirjan otsikko merkitään otsikkotasolle 1 siinä muodossa kuin se on kirjoitettu sillä sivulla, jossa otsikko on. On huomattava, että Daisy-kirjan otsikot kirjoitetaan siinä muodossa kuin ne ovat alkuperäisessä kirjassa luvun alussa. Jos sisällysluettelossa olevan luvun otsikossa ja itse luvussa olevassa otsikossa on eroja, noudatetaan luvussa olevaa kirjoitusasua. Koko äänikirjan otsikkorakenne (ensin on ilmoitettu otsikkotaso) Taso 1 / H1: Teoksen nimi Taso 2 / H2: Tekijä: Etunimi Sukunimi Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Sisällys (tai muu muoto, joka on alkuperäisessä kirjassa) Taso 1 / H1: Omistus (Jos alkuperäisessä kirjassa sellainen on) Taso 1 / H1: Luku 1 (tai muu alkuperäisessä kirjassa oleva muoto) Taso 1 / H1: Luku 2 Taso 1 / H1: Luku 3 Taso 1 / H1: Luku 4 Taso 1 / H1: Luku 5 Taso 1 / H1: Luku 6 Taso 1 / H1: Luku 7 Taso 1 / H1: Luku 8 Taso 1 / H1: Luku 9 Taso 1 / H1: Kirjan loppu 11

13 12

14 Esimerkki: Yasunari Kawabata, Kioto, Tammi Kirjassa on alla oleva sisällysluettelo (s. 5) Sisällys Kevätkukkia 7 Nunnaluostari ja ristikkoikkuna 24 Käsityöläiskortteli 45 Pohjoisvuoren setrit 67 Gion-juhla 88 Syysvärejä 111 Vihreät männyt 132 Sisarukset syysmyöhällä 157 Talvikukkia 173 Painetussa kirjassa on kuitenkin sivulla 7 otsikko: Ja sivulla 24 otsikko: ENSIMMÄINEN LUKU Kevätkukkia TOINEN LUKU Nunnaluostari ja ristikkoikkuna Daisy-äänikirjan otsikkorakenteessa noudatetaan kirjan luvuissa olevia otsikoita, jotka lukija lukee kirjan sisällössä. Daisy-äänikirjan rakenne: Taso 1 / H1: Kioto Taso 2 / H2: Tekijä: Yasunari Kawabata Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Sisällys (Tämän otsikon jälkeen sisällysluettelo luetaan siten kuin se on kirjaan painettu ja sivunumeroiden kanssa. Otsikkorakenteessa ei kuitenkaan käytetä sivunumeroita ja noudatetaan luvuissa olevia otsikkomuotoja.) Taso 1 / H1: ENSIMMÄINEN LUKU: Kevätkukkia Taso 1 / H1: TOINEN LUKU: Nunnaluostari ja ristikkoikkuna Taso 1 / H1: KOLMAS LUKU: Käsityöläiskortteli Taso 1 / H1: NELJÄS LUKU: Pohjoisvuoren setrit Taso 1 / H1: VIIDES LUKU: Gion-juhla Taso 1 / H1: KUUDES LUKU: Syysvärejä Taso 1 / H1: SEITSEMÄS LUKU: Vihreät männyt Taso 1 / H1: KAHDEKSAS LUKU: Sisarukset syysmyöhällä Taso 1 / H1: YHDEKSÄS LUKU: Talvikukkia Taso 1 / H1: Kirjan loppu 13

15 Malli 3: Romaani, joka jakautuu osiin ja osat lukuihin Kun alkuperäinen romaani on jaettu rakenteeltaan osiin ja lukuihin, tarvitaan Daisy-kirjassa eri otsikkotasoja. Osien otsikot merkitään otsikkotasolle 1 ja lukujen otsikot alemmalle otsikkotasolle 2. Koko äänikirjan otsikkorakenne (ensin on ilmoitettu otsikkotaso) Taso 1 / H1: Teoksen nimi Taso 2 / H2: Tekijä: Etunimi Sukunimi Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Sisällys (tai muu muoto, joka on alkuperäisessä kirjassa) Taso 1 / H1: Omistus (Jos alkuperäisessä kirjassa sellainen on) Taso 1 / H1: Osa 1 (tai muu alkuperäisessä kirjassa oleva muoto) Taso 2 / H2: Luku 1 Taso 2 / H2: Luku 2 Taso 2 / H2: Luku 3 Taso 1 / H1: Osa 2 Taso 2 / H2: Luku 1 Taso 2 / H2: Luku 2 Taso 2 / H2: Luku 3 Taso 2 / H2: Luku 4 Taso 1 / H1: Osa 3 Taso 2 / H2: Luku 1 Taso 2 / H2: Luku 2 Taso 1 / H1: Kirjan loppu Huom. Osan nimenä voi olla myös esim. kirja tai jakso. Esimerkki: J. R. R. Tolkien, Taru sormusten herrasta II. Kaksi tornia, WSOY Taso 1 / H1: Taru sormusten herrasta II. Kaksi tornia Taso 2 / H2: Tekijä: J. R. R. Tolkien Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Sisällys (tai muu muoto, joka on alkuperäisessä kirjassa) Taso 1 / H1: Motto Taso 1 / H1: KOLMAS KIRJA Taso 2 / H2: 1 BOROMIRIN LÄHTÖ Taso 2 / H2: 2 ROHANIN RATSASTAJAT Taso 2 / H2: 3 URUK-HAI Taso 2 / H2: 4 PUUPARTA 14

16 Taso 2 / H2: 5 VALKOINEN RATSASTAJA Taso 2 / H2: 6 KULTAISEN KARTANON KUNINGAS Taso 2 / H2: 7 HELMIN SYVÄNNE Taso 2 / H2: 8 TIE RAUTAPIHAAN Taso 2 / H2: 9 HYLKYTAVARAA Taso 2 / H2: 10 SARUMANIN ÄÄNI Taso 2 / H2: 11 PALANTÍR Taso 1 / H1: NELJÄS KIRJA Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 1 SMÉAGOL KESYTETÄÄN Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 2 TIE SOITTEN POIKKI Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 3 MUSTA PORTTI ON KIINNI Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 4 YRTTEJÄ JA JÄNISPATAA Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 5 LÄNNEN IKKUNA Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 6 KIELLETTY LAMPI Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 7 MATKA TIEN RISTEYKSEEN Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 8 CIRITH UNGOLIN PORTAAT Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 9 LUKITARIN LUOLA Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 10 MESTARI SAMVAISIN VALINNAT Taso 1 / H1: Kirjan loppu Malli 4: Runokirja Runokirjoissa tekstiä on vähän verrattuna romaaneihin, mutta äänikirjan käytettävyyden kannalta on tärkeää, että jokaiselle runolle merkitään otsikko. Jos alkuperäisessä kirjassa runoilla ei ole otsikoita tekstin joukossa, runoilla saattaa kuitenkin olla nimi sisällysluettelossa. Usein nimenä voi olla 2-4 ensimmäistä runon sanaa. Tällöin otsikoksi merkitään sisällysluettelossa oleva nimi. Huomaa, että runokirjojen otsikoinnissa perusperiaatteet ovat samat kuin romaaneissa: Jos runokirjassa on osia, osat merkitään otsikkotason 1 avulla ja itse runot otsikkotason 2 avulla. Runokirjan otsikkorakenne, kun runokirjassa ei ole eri osia: Taso 1 / H1: Teoksen nimi Taso 2 / H2: Tekijä: Etunimi Sukunimi Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Omistus (Jos alkuperäisessä kirjassa sellainen on) Taso 1 / H1: Sisällys (Jos alkuperäisessä kirjassa on sisällysluettelo) Taso 1 / H1: Runo 1 (tai muu alkuperäisessä kirjassa oleva muoto) Taso 1 / H1: Runo 2 Taso 1 / H1: Runo n Taso 1 / H1: Viimeinen runo Taso 1 / H1: Kirjan loppu 15

17 Esimerkki: Mirkka Rekola, Ilo ja epäsymmetria, WSOY Painetussa kirjassa sisällysluettelo on kirjan lopussa ja sisällysluettelossa on runoilla nimenä alku runosta. Kirjan sisällysluettelon alkuosa: S I S Ä L L Y S Minä katsoin kuvaa 5 Kun istun ja odotan 7 Katselen talven 8 Kesät talvet 9 Se oli 10 Kallio kylmä 11 Aurinko usvassa 12 (Suupielessä naurun hiljainen aihe) 13 Ensimmäisen runon kaksi ensimmäistä riviä kirjan sivulla 5: Runon alku sivulla 11: Daisy-kirjan rakenne: Minä katsoin kuvaa: kummassakin kädessä miekka, lappeet ristissä. Miekan vartija miekka; minä painan Kallio kylmä tuulen heinää on aika kuunnella sinun puhettasi. Taso 1 / H1: Ilo ja epäsymmetria Taso 2 / H2: Tekijä: Mirkka Rekola Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Sisällys Taso 1 / H1: Minä katsoin kuvaa Taso 1 / H1: Kun istun ja odotan Taso 1 / H1: Katselen talvet Taso 1 / H1: Kesät talvet Taso 1 / H1: Se oli Taso 1 / H1: Kallio kylmä Taso 1 / H1: Aurinko usvassa Taso 1 / H1: (Suupielessä naurun hiljainen aihe) Taso 1 / H1: Kirjan loppu 16

18 Malli 5: Novellikokoelma Novellikokoelmien otsikkotasot merkitään samoin tavoin kuin romaaneissa ja runoissa: Pääotsikot merkitään otsikkotasolle 1. Jos novellikokoelma on jaettu osiin, osien otsikkotaso 1 ja novellien otsikkotaso 2. Jos novellikokoelma koostuu usean eri kirjoittajan novelleista, otsikkoon merkitään novellin nimen lisäksi myös kirjoittajan nimi painetun kirjan mukaisessa järjestyksessä. Esimerkki: Tähtipuu 33 kotimaista tieteisnovellia, Ursa Taso 1 / H1: Tähtipuu 33 kotimaista tieteisnovellia Taso 2 / H2: Toimittajat: Harri Haarikko ym. Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Sisältö Taso 1 / H1: Lukijalle Taso 1 / H1: Osa I: Spin Taso 2 / H2: Tähtipuu, Olavi Markkanen (Painetussa kirjassa ensin novelli, sitten tekijä) Taso 2 / H2: Toinen kerta, Veikko Rekunen Taso 2 / H2: Paluu, Jouni Pohjola Taso 1 / H1: Kirjan loppu Malli 6: Yksinkertainen tietokirja Yksinkertaisissa tietokirjoissa alkuperäisen kirjan sisällysluettelo vastaa kirjan varsinaista sisältöä. Sisällysluettelo merkitään otsikkotasolle 1 ja otsikko kirjoitetaan siinä muodossa kuin se on painetussa kirjassa (esim. Sisältö / Sisällys / Sisällysluettelo). Sisällysluettelo luetaan sellaisenaan kuin se on painetussa kirjassa, jos kaikki sisällysluettelossa mainitut kokonaisuudet sisältyvät äänikirjaan. Jos jotakin sisällysluettelossa mainittua kokonaisuutta ei lueta äänikirjaan, sisällysluettelon loppuun lisätään huomautus asiasta, esim. "Huomautus: Äänikirjaan ei ole luettu seuraavia osioita: Kiitokset, Kirjallisuutta ja Henkilöhakemisto". Kirjan muut otsikot merkitään ja kirjoitetaan Daisy-tuotanto-ohjelmassa siten kuin ne on kirjoitettu kirjan sisällössä. Otsikkotasoina käytetään samoja otsikoita kuin painetussa kirjassa. Pääotsikot ovat otsikkotasoa 1 ja alaotsikot otsikkotasoa 2. Mahdolliset alaotsikoiden alaotsikot ovat otsikkotasoa 3. Tietokirjan otsikkorakenne pääpiirteissään: Taso 1 / H1: Teoksen nimi Taso 2 / H2: Tekijä / Toimittaja: Etunimi Sukunimi Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Sisältö (tai muu otsikon muoto) Taso 1 / H1: Omistus (Jos alkuperäisessä kirjassa sellainen on) Taso 1 / H1: Lukijalle (Jos alkuperäisessä kirjassa sellainen on) 17

19 Taso 1 / H1: Osa I Taso 2 / H2: Osan I 1. luku Taso 2 / H2: Osan I 2. luku Taso 1 / H1: Osa II Taso 2 / H2: Osan II 1. luku Taso 2 / H2: Osan II 2. luku Taso 1 / H1: Hakemisto Taso 1 / H1: Kirjan loppu Esimerkki: Risto Selin, Marketta Ollikainen, Ilpo V. Salmi (toim.), Paholaisen asianajajan paluu. Opaskirja skeptikolle, Ursa Alkuperäisessä kirjassa on kaksi osaa. Osat sisältävät eri kirjoittajien tekemiä kirjoituksia, joissa käytetään alaotsikoita. Kirjan lopussa ovat luvut nimeltä Kirjoittajista ja Hakemisto. Kirjan sisällysluettelossa on merkitty kolme otsikkotasoa: osat (taso 1), eri kirjoittajien tekstit (taso 2) ja kirjoitusten alaotsikot (taso 3). Kirjan 17 kirjoituksesta 4 sisältää kuvia, joiden kuvatekstit luetaan. Daisy-kirjan rakenne: Taso 1 / H1: Paholaisen asianajajan paluu: Opaskirja skeptikoille Taso 2 / H2: Toimittajat: Risto Selin, Marketta Ollikainen, Ilpo V. Salmi Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: ALKUSANAT Taso 1 / H1: SISÄLTÖ Taso 1 / H1: OSA I Taso 2 / H2: Jukka Häkkinen, USKOMUKSET JA HAVAITSEMINEN Taso 3 / H3: Hermostollisen tason oletukset Taso 3 / H3: Uskomukset ja havaitseminen Taso 3 / H3: Sosiaalinen paine Taso 3 / H3: Havaintopsykologia ja ufot Taso 3 / H3: Havaintojen muistaminen on rekonstruktiivista Taso 3 / H3: Olemmeko harhojen vallassa? Taso 2 / H2: Jukka-Pekka Puro, ARGUMENTOINTI, TIEDE JA NÄENNÄISTIEDE Taso 3 / H3: Näennäistiede jäljittelee tiedettä Taso 2 / H2: Marjaana Lindeman, ELÄMYSPERÄINEN JA RATIONAALINEN AJATTELU Taso 3 / H3: Sydän vai järki Taso 1 / H1: Osa II Taso 2 / H2: Hannu Karttunen, UFOT JA TÄHTITIEDE Taso 3 / H3: Elämän todennäköisyys Taso 1 / H1: Kirjoittajista 18

20 Taso 1 / H1: Hakemisto Taso 1 / H1: Kirjan loppu Sivunumeroiden merkitseminen Celian tuottamiin Daisy-äänikirjoihin merkitään Daisy-tuotanto-ohjelmassa sivunumerot, jotta Daisy-kirjaa voidaan selata sivunumeroiden avulla. Sivunumero on merkittävä aina ennen sivulla olevaa muuta sisältöä. Sivunumero sijoitetaan sopivaan kohtaan tekstiä, esimerkiksi kahden virkkeen väliin. Äänikirjan sivunumeroiden on vastattava mahdollisimman tarkkaan alkuperäisen painetun kirjan sivunumeroita. Äänikirjan sivunumerointi aloitetaan siltä sivulta, josta kirjan varsinainen teksti alkaa. Kirjan alkulehtien sivunumeroita ei merkitä. Sivunumeroinnin on oltava jatkuvaa, kesken kirjaa ei voi jättää sivunumeroita pois ja myös kirjan keskellä olevien tyhjien sivujen numerot on merkittävä. Celia voi kuitenkin antaa tarkempia kirjakohtaisia ohjeita sellaisista kirjoista, joissa on poikkeava sivunumerointi. Sivunumerot luetaan ääneen vain, jos Celia on tilauksessa ilmoittanut, että sivunumerot sanotaan. Esimerkki sivunumeron merkitsemisestä sivulla, jossa on ensin otsikko ja sen jälkeen tekstiä: Otsikko on sivulla 12. Daisy-tuotanto-ohjelmassa merkitään ensin sivunumero, jonka arvoksi annetaan 12. Tämän jälkeen merkitään sivulla 12 oleva otsikko. Otsikon jälkeen luetaan sivulla 12 oleva teksti. Esimerkki sivunumeron merkitsemisestä sivulla, josta otsikko puuttuu, mutta johon äänikirjassa toimitetaan otsikko (esim. runokirja, jossa runojen nimet on esitelty sisällysluettelossa): Katso Malli 4: Runokirja: Uusi runo alkaa sivulla 5. Daisy-tuotanto-ohjelmassa merkitään ensin sivunumero, jonka arvoksi annetaan 5. Tämän jälkeen äänikirjaan merkitään otsikko tasolle 1, otsikon nimeksi annetaan Minä katsoin kuvaa. Otsikon jälkeen luetaan runo Minä katsoin kuvaa: kummassakin kädessä miekka - -. Huomaa, että äänikirjan käyttäjä selaa äänikirjaa eri tavoin sivunumerojen ja otsikoiden avulla. Tämän vuoksi on tärkeää, että sivunumero merkitään tarkasti myös silloin, kun otsikointi on tiheää, kuten esimerkiksi runokirjoissa. Esimerkki sivunumeron merkitsemisestä silloin, kun virke jatkuu seuraavalle sivulle: Vaihtoehto A: sivunvaihdon yli jatkuvan virkkeen jälkeen sivulla on vielä tekstiä: Seuraavalle sivulle jatkuva virke luetaan loppuun ja sen jälkeen merkitään sivunumero ja sen oikea arvo. Lukemista jatketaan seuraavasta virkkeestä. Vaihtoehto B: sivunvaihdon yli jatkuvan virkkeen jälkeen sivulla ei ole muuta tekstiä: Sivunumero ja sen oikea arvo merkitään ennen kuin luetaan seuraavalle sivulle jatkuva virke. Sivunumeron jälkeen luetaan sivun vaihtokohdan yli jatkuva virke kokonaisuudessaan. Esimerkki kirjasta, josta puuttuu osa sivunumeroista: Sivunumerot merkitään myös niille sivuille, joista sivunumerointi puuttuu painetusta kirjasta. Tämä ei kuitenkaan koske kirjan alkusivuja tai normaalin sivunumeroinnin välissä olevia 19

21 mahdollisia (kuva)liitteitä. Daisy-kirjan sivunumerointi siis alkaa yleensä samalta sivuilta kuin painetun kirjan sivunumerointi, esimerkiksi sivulta 5. Esimerkki sivunumerojen merkitsemisestä kirjaan, jossa osasta sivuista sivunumero puuttuu ja jossa on sivunumerollisia kuvasivuja: Ville Haapasalo, Et kuitenkaan usko Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä, Docendo Sivulla 16 on tekstiä. Sivulla 17 on kuva. 20

22 Sivulla 18 on kuva. Teksti jatkuu sivulla 19, jolla ei ole sivunumeroa. Sivuilla ja sivuilla on kuva-aukeamat. Sivulla 24 on kuva ja sivunumero. Sivulla 25 on luvun otsikko 1 Teatterikoulu ja tekstiä sekä sivunumero. 21

23 Daisy-kirjassa sivunumerot merkitään seuraavasti: Sivunumero 16 merkitään, kun sivun 15 teksti on luettu. Sivunumeromerkinnän jälkeen luetaan sivulla 16 oleva teksti Syyskuussa 2010 olin - -. Kun sivun 16 teksti on luettu, merkitään sivunumerot 17, 18 ja 19 peräkkäin. Sivunumeron 19 merkitsemisen jälkeen luetaan sivulla 19 oleva teksti Ohitamme tavarataloja - -. Sivun 19 tekstin jälkeen merkitään kuva-aukeamien sivunumerot 20, 21, 22 ja 23. Myös sivunumerot 24 ja 25 merkitään. (Eli Daisy-kirjaan tulee siis peräkkäin 6 sivunumeromerkintää.) Sivunumeron 25 merkitsemisen jälkeen merkitään otsikko 1 Teatterikoulu ja sen jälkeen luetaan sivun 25 teksti. Sivulla 42 on tekstiä, joka jatkuu sivulla 45. Teksti katkeaa kesken virkkeen ja tekstin välissä on kaksi kuvasivua 43 ja

24 Sivunumerot merkitään Daisy-kirjassa seuraavasti: Sivunumero 42 merkitään, kun sivun 41 teksti on luettu. Sivun 42 viimeinen virke luetaan loppuun sivulta 45. Sen jälkeen merkitään sivunumerot 43, 44 ja 45. Luentaa jatketaan sivulta 45. Tarkat painettua kirjaa vastaavat sivunumeromerkinnät Daisy-kirjoissa ovat tärkeitä sen vuoksi, että äänikirjojen käyttäjät voivat niiden avulla käyttää Daisy-kirjaa hakuteoksena ja tarvittaessa löytää viittaukset. Daisy-kirjassa voi siis olla peräkkäin sivunumeromerkintöjä. Esimerkki kirjasta, jossa on poikkeava sivunumerointi: David Lagercrantz, Minä Zlatan Ibrahimovic, WSOY Kirjan alussa on paljon kuvia ja kirjan teksti alkaa vasta sivulta 55. Äänikirjaan ei lueta kuvatekstejä eikä kuvia selosteta. Tällaisessa tapauksessa kirjan alkukuulutuksissa kohdassa Tietoa Daisy-kirjasta -otsikon alla on mainittava, että kirjan teksti alkaa vasta sivulta 55. Esimerkki kirjasta, jossa kuvasivut on numeroitu ja niitä on peräkkäin niin paljon, että Daisy-kirjassa sivunumeroinnissa hypätään kuvasivujen yli. Raili Ojala-Signell, Yksin tein tieni viitat, Helsinki 2014, s ja

25 24

26 Sivulta 37 alkaa kuvaosuus, joka jatkuu sivulle 43 asti. Sivu 44 on tyhjä. Teksti jatkuu sivulta 45. Kirjan kuvia eli kuvatekstejä ei lueta. Daisy-kirjaan merkitään sivunumero 36. Sivunumeroiden yli hypätään. Sivun 36 tekstin jälkeen merkitään sivunumero 45 ja sen jälkeen otsikko II Minä ja me. Daisy-kirjan alkukuulutuksissa kohdassa Tietoa Daisy-kirjasta on mainittava: Kirjan valokuvia ei lueta. Äänikirjassa ei ole sivuja HUOM. Kun Daisy-äänikirjaan luetaan sisällysluettelo, sisällysluettelossa ääneen luettujen sivunumeroiden on vastattava äänikirjan sivunumerointia. Tarvittaessa painetun kirjan sivunumeron sijaan sisällysluetteloon luetaan Daisy-äänikirjaan merkitty sivunumero. Huom. Celia voi pyytää tilauksessa jättämään sivunumeroinnin kokonaan pois, esim. lyhyissä lastenkirjoissa. Tällainen on kuitenkin poikkeustapaus. Daisy-äänikirjojen vaativuusryhmät Celian tuottamat Daisy-äänikirjat jaetaan kirjan rakenteen ja luennan hankaluuden perusteella vaativuustasoltaan kahteen ryhmään. Vaativuustason ratkaisee teoksen sisältö ja se, täytyykö äänikirjaan tehdä runsaasti leipätekstin luennan ylittävää toimittamista. Suurin osa tuotettavista Daisy-äänikirjoista kuuluu vaativuusryhmään 1. Tällaisia kirjoja ovat romaanit, runokirjat, novellikokoelmat ja yksinkertaiset tietokirjat. Celian tuottamista Daisy-äänikirjoista % on 25

27 vaativuusryhmän 1 kirjoja. Vaativuusryhmään 2 kuuluvat rakenteeltaan monimutkaisemmat kirjat, joissa Daisy-äänikirjan tuottaminen edellyttää rakenteen toimittamista. Jos kirjan toimitustyö on tehty valmiiksi Celiassa tilauksen yhteydessä, kuuluu kirja vaativuusryhmään 1. Celia määrittää tilaajana tuotettavan Daisy-äänikirjan rakenteen vaativuusryhmän. Vaativuusryhmä 1 Vaatimusryhmään 1 kuuluvat romaanit, runokirjat, novellikokoelmat ja otsikkorakenteeltaan selkeät tietokirjat. Daisy-äänikirjaan merkitään kaikki alkuperäisessä kirjassa olevat otsikot. Yleensä kaikki otsikot merkitään otsikkotasolle 1. Kirjan rakenteen vaativuusryhmään ei vaikuta otsikoiden määrä. Vaativuusryhmän määräytymiseen ei vaikuta kirjan kieli tai satunnaisten kuvien ja taulukoiden selostaminen. Yksinkertaisissa tietokirjoissa äänikirjan otsikkorakenne vastaa painetun kirjan otsikkorakennetta. Ns. kelluvia elementtejä (taulukoita, lisätekstejä) on korkeintaan 2-3 lukua kohden. Kelluvia elementtejä ei otsikoida, ellei tilaaja erikseen pyydä niiden merkitsemistä otsikoin. Luvussa Äänikirjan otsikoiden merkitseminen on esitelty kuusi mallia äänikirjojen otsikkorakenteesta. Alla on esitetty lisää malleja kirjoista, joiden rakenne saattaa aluksi tuntua hankalalta, mutta joihin on kuitenkin melko helppoa luoda otsikkorakenne. Nämäkin mallit siis kuuluvat vaativuusryhmään 1. Malli 7: Romaani, jossa lukujako osoitetaan aloittamalla luku uudelta sivulta. Luvuilla ei ole otsikoita. Usein romaanien lukujako saatetaan merkitä aloittamalla uusi luku uudelta sivulta. Painetun kirjan lukijalle lukujako näkyy selvästi, ja kirjaa selailtaessa uusi luku on helposti huomattavissa. Äänikirjan käyttäjälle on kuitenkin tehtävä lukujaon kohtaan otsikko. Jotta otsikko ei olisi tyhjä, otsikkojen tekstinä käytetään luvun kolmea ensimmäistä sanaa ja kolmea pistettä. Otsikkotaso on 1. Daisy-kirjan rakenne: Taso 1 / H1: Teoksen nimi Taso 2 / H2: Tekijä: Etunimi Sukunimi Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Omistus (Jos alkuperäisessä kirjassa sellainen on) Taso 1 / H1: (1. luvun) Kolme ensimmäistä sanaa Taso 1 / H1: (2. luvun) Kolme ensimmäistä sanaa Taso 1 / H1: (3. luvun) Kolme ensimmäistä sanaa Taso 1 / H1: Kirjan loppu Malli 8: Romaani, jossa ei ole mitään selkeää lukujakoa, vaan teksti jatkuu läpi kirjan Joissakin romaaneissa ei ole minkäänlaista selkeää lukujakoa vaan romaanin teksti jatkuu läpi koko kirjan ilman suuria katkoja. Tällöin Daisy-äänikirjan käytön helpottamiseksi äänikirjaan luodaan otsikkorakenne. Otsikot merkitään n. 50 sivun välein ja otsikkona käytetään virkkeen kolmea ensimmäistä sanaa. Jos 26

28 painetussa kirjassa on käytetty kappaleiden välissä pidempää väliä tai esimerkiksi tähtiä, otsikko pyritään merkitsemään tällaiseen katkokohtaan, jos se sattuu lähelle 50 sivun väliä. Tällaiseen kirjaan on luonnollisesti myös merkittävä sivunvaihtokohdat, joten äänikirjassa on käyttäjän kannalta tärkeää selattavuutta. Daisy-kirjan otsikkojako vaikuttaa kuitenkin äänikirjan äänitiedostojen muodostumiseen, joten luomalla oma otsikkorakenne voidaan varmistaa se, että äänitiedostojen koko on valmiissa Daisykirjassa kohtuullinen. Malli 9: Romaani, jossa käytetään erityyppisiä otsikoita ja otsikoimattomia osia Romaaneissa saattaa joskus olla käytetty erilaisia visuaalisia tehokeinoja aikasiirtymien, erilaisten tekstien tai eri kertojien osoittamiseksi. Alkuperäisessä kirjassa otsikoissa tai kokonaisessa luvussa voidaan käyttää erilaisia kirjasintyyppejä erojen osoittamiseksi. Joistain osista otsikot saattavat puuttua. Tällaisissa tapauksissa otsikkorakenne on toimitettava soveltaen edellä annettuja ohjeita. Otsikoimattomien lukujen tai osien merkitsemiseen käytetään tarvittaessa osan kolmea ensimmäistä sanaa ja otsikoidut osat merkitään kuten ne esiintyvät alkuperäisessä kirjassa. Esimerkki: Johanna Sinisalo, Auringon ydin, Teos Kirja koostuu minämuodossa kirjoitettujen tekstien lisäksi kirjeistä ja lainauksista erilaisista teoksista. Jokainen erilainen osa (luku) alkaa selvästi uudelta sivulta. Painetussa kirjassa käytetään erilaisia kirjasintyyppejä. Esimerkiksi kirjeet on kirjoitettu kursiivilla ja lainauksissa teoksista on käytetty erilaista fonttia kuin muussa kirjan tekstissä. Kirjeillä ei ole lainkaan otsikkoa, joten niiden otsikoksi merkitään kirjeen kolme ensimmäistä sanaa. Taso 1 / H1: Auringon ydin Taso 2 / H2: Tekijä: Johanna Sinisalo Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Omistus Taso 1 / H1: Motto Taso 1 / H1: I OSA: KELLARI Taso 2 / H2: VANNA / VERA: LOKAKUU 2016 Taso 2 / H2: KUULUSTELUPÖYTÄKIRJA (OTE) Taso 2 / H2: VANNA / VERA: LOKAKUU 2016 Taso 2 / H2: Rakas sisko! On Taso 2 / H2: VANNA / VERA: LOKAKUU 2016 Taso 2 / H2: OTE NYKYSUOMEN SANAKIRJASTA ELOI Taso 2 / H2: Manna, minä muistan Taso 2 / H2: VANNA / VERA: MARRASKUU 2016 Taso 2 / H2: Rakas sisko! Juuri Taso 1 / H1: II OSA: AURINGON YDIN Taso 2 / H2: VANNA / VERA: TAMMIKUU 2017 Taso 2 / H2: JARE MUISTAA: ELOKUU 2013 Taso 2 / H2: VANNA / VERA: HELMIKUU 2017 Taso 2 / H2: MAAMME-LAULU Taso 2 / H2: VANNA / VERA: MAALISKUU

29 Vaativuusryhmä Taso 1 / H1: JÄLKISANAT Taso 1 / H1: Kirjan loppu Vaativuusryhmään 2 kuuluvan kirjan määrittelee Celia tilatessaan kirjan. Vaativuusryhmässä 2 olevien Daisy-kirjojen otsikkorakenne edellyttää poikkeuksellista toimitustyötä. Usein syynä on alkuperäisessä kirjassa käytetty ulkoasu, joka saattaa olla otsikoinnissa epälooginen tai kirja saattaa sisältää runsaasti sellaisia osia, joita ei ole sisällysluettelossa, mutta joiden otsikointi Daisy-äänikirjassa on välttämätöntä äänikirjan käytettävyyden kannalta. Tällaisia otsikkojen avulla merkittäviä osia voivat olla tietokirjan lisätekstit, jotka eroavat leipätekstistä esimerkiksi taustavärin ansiosta. Vaativuusryhmään 2 kuuluvat myös sellaiset tietokirjat, joissa on poikkeuksellisen paljon merkittäviä otsikoita. Poikkeuksellinen määrä tarkoittaa, että koko kirjassa on lähes joka sivulla enemmän kuin yksi otsikko. Vaativuusryhmään 2 kuuluvien äänikirjojen toimittaminen edellyttää ymmärrystä siitä, miten alkuperäisen kirjan sisältö on järjestettävä äänikirjaan. Painetussa kirjassa leipätekstin katkaisevat ns. kelluvat osat, taulukot, kuvat, kaaviot ja lisätekstit, on siirrettävä äänikirjassa sopivaan kohtaan. Kelluvien osien sijoittamisesta voidaan antaa vain yleisiä ohjeita, mutta jokaisen kelluvan osan sijoittelu on kuitenkin ratkaistava kirja- ja tapauskohtaisesti riippuen kirjan tekstistä ja kelluvan osan merkityksestä kirjassa. Pääohjeena voidaan pitää sitä, että kelluva osa sijoitetaan ja luetaan äänikirjassa kirjan sisällön ymmärtämisen kannalta sopivimpaan kohtaan. Leipätekstiä ei ole syytä katkoa ilman painavaa syytä. Esimerkiksi: Jos kelluva osa on leipätekstistä eroava lisäteksti, johon ei lainkaan viitata leipätekstissä, lisäteksti sijoitetaan sen luvun loppuun, jossa se esiintyy, vaikka se merkitsisi lisätekstin siirtämistä äänikirjassa eri sivulle kuin painetussa kirjassa. Lisäteksti otsikoidaan sopivalle otsikkotasolle. Jos taas leipätekstissä viitataan suoraan taulukon sisältöön, on taulukko sijoitettava ja luettava mahdollisimman lähelle viittauskohtaa. Taulukko otsikoidaan vain, jos äänikirjan käyttäjän kannalta on oleellista päästä siirtymään suoraan taulukkoon. Kaunokirjallisia teoksia sijoitetaan vaatimusryhmään 2 erittäin harvoin. Tajunnanvirtatekniikan laajamittainen käyttö, rakenteelliset tai tyylilliset kokeilut yms. erikoisuudet voivat olla peruste vaativammalle taksalle. Jos kirjassa on kokonaisia jaksoja yhdellä tai useammalla vieraalla kielellä, joiden ymmärtäminen on olennaista tekstin kokonaisuuden kannalta, määräytyy kirja vaatimusryhmään 2. Esimerkki tietokirjasta, jossa on runsaasti ns. kelluvia osia. Veijo Åberg, Lisää muistia! 50 vuotta tietotekniikkaa Helsingin yliopistossa, Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskus

30 Kuva sivuista 32-33: Sivulla 33 on lisäteksti ASIAKKAAT JA TYÖT, joka on sijoitettu keskelle leipätekstiä, tässä tapauksessa aliluvun OMAT JA ULKOPUOLISET ASIAKKAAT keskelle. Lisäteksti on siirrettävä kyseisen aliluvun loppuun sivulle 34 ja otsikoitava. Äänikirjassa sivulle 33 jää siis vain siinä oleva leipäteksti. Sivulla 32 on kelluva osa kuva ja kuvateksti. Kuvateksti, joka käsittelee asiakkaita, siirretään myös äänikirjassa aliluvun loppuun. 29

31 Kuva sivuista 34-35: Sivulla 34 on kuva ja kuvateksti, joka kuuluu alilukuun VAPAA JA ITSENÄINEN TYÖ. Kuvateksti siirretään siis kyseisen aliluvun loppuun. Sivulla 35 on kolme kuvaa, jotka myös siirretään aliluvun loppuun. Näin sivulle 35 ei jää lainkaan äänikirjassa tekstiä. Äänikirjassa siis sivunumeromerkintää 35 seuraa heti sivunumeron 36 merkintä, jonka jälkeen leipäteksti jatkuu. Vaativuusryhmät pähkinänkuoressa Vaativuusryhmä 1 romaanit runokirjat yksinkertaiset, otsikkorakenteeltaan selkeät tietokirjat Vaativuusryhmä 2 poikkeuksellista toimitustyötä vaativat kirjat; esim. epälooginen otsikointi, paljon otsikoimista vaativia osia, joita ei ole sisällysluettelossa, poikkeuksellinen määrä merkittäviä otsikoita Kaunokirjalliset teokset, joissa runsaasti rakenteellisia tai tyylillisiä kokeiluja, tai tajunnanvirtatekniikan laajamittaista käyttöä laajoja jaksoja tekstiä yhdellä tai useammalla vieraalla kielellä, joiden ymmärtäminen on olennaista tekstin kokonaisuuden kannalta 30

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

MINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE

MINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE HYVINKÄÄN KAUPUNKI 2016-2017 MINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE Äidinkielen ja kirjallisuuden jatkuvan arvioinnin lomake esi- ja alkuopetukseen Sisältö: Luokanopettajat Kirsi Lindfors ja Jaana Perkinen Äidinkielen

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan?

1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan? RDA-KUVAILUKYSYMYKSIÄ 1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan? RDA-ohjeen mukaan kustantajan nimi merkitään siinä muodossa ja järjestyksessä kuin tämä on julkaisussa

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

Sofi Oksanen: Puhdistus

Sofi Oksanen: Puhdistus Sofi Oksanen: Puhdistus Oma nimi ja luokka Koulun nimi Työn valmistumispäivämäärä Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kirjailijan esittely 4 3. Lukupäiväkirja 5 4. Teoksen esittely 6 4.1. Juoni, aihe ja

Lisätiedot

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela

Lisätiedot

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Lari Koponen ja Eetu Ahonen 23.1.2013 Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen jälkeen pystyy kirjoittamaan työselostuksen L A T E X:illa, eli Dokumentin rakenne tutuksi Tekstin

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja Väitöskirja -mallipohja Ohje: Word 2003 -versiolle Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö Miksi tyylit ovat käteviä? Miten toimii asiakirjamallipohja? Miten lisään tekstiä: a) kirjoitan itse

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Päivitetty tammikuussa 2015

Graafinen ohjeisto. Päivitetty tammikuussa 2015 Graafinen ohjeisto Päivitetty tammikuussa 2015 Sisällys Sisällys Esipuhe Liikemerkki ja logo Värit korteille ja kirjepohjalle Typografia Fontit korteille ja kirjepohjalle Kirje- ja esityspohja Käyntikorttipohjat

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset 04.02.2005 1 (15) SÄHKE-hanke Tekninen mallintamisen Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015 TIEA24 Automaatit ja kieliopit, syksy 205 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 5. marraskuuta 205 Sisällys Käsiteanalyysiä Tarkastellaan koodilukkoa äärellisenä automaattina. Deterministinen äärellinen

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Windows Liven elokuvatyo kalun ka ytto ohje

Windows Liven elokuvatyo kalun ka ytto ohje Windows Liven elokuvatyo kalun ka ytto ohje Aloittaminen Hae video kansiosta, johon se on tallennettu painamalla Lisää videoita ja valokuvia painiketta. Kun video on tuotu elokuvatyökaluun sitä voi esikatsella

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin 1 of 5 9.3.2010 14:16 ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: SQL -kyselyt - Juha Kiukas, Arvioija: Jouni Lappalainen, Arviointipäivämäärä: 9.3.2010 Omat vastaukset Arvioinnin yhteenveto

Lisätiedot

Käyttöpaneelin käyttäminen

Käyttöpaneelin käyttäminen Tässä jaksossa on tietoja käyttöpaneelin käytöstä, tulostimen asetusten muuttamisesta ja käyttöpaneelin valikoiden sisällöstä. 1 Useimpia tulostimen asetuksia voi muuttaa sovellusohjelmasta tai tulostinajurista.

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Sisällys Word Wep App... 3 Excel Web App... 7 Powerpoint Web App OneNote Web App Excel Kysely Valmiin tiedoston tuonti Skydrive Pro

Sisällys Word Wep App... 3 Excel Web App... 7 Powerpoint Web App OneNote Web App Excel Kysely Valmiin tiedoston tuonti Skydrive Pro 1 Sisällys Word Wep App... 3 Excel Web App... 7 Powerpoint Web App... 11 OneNote Web App... 17 Excel Kysely... 20 Valmiin tiedoston tuonti Skydrive Pro ohjelmaan... 25 Blogi... 27 Kansiot... 28 Skydrive

Lisätiedot

Kenguru 2016 Ecolier (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2016 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 13 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen

Lisätiedot

Tee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa.

Tee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa. TAULUKKO 1 Taulukoiden avulla voidaan informaatio esittää havainnollisesti esimerkiksi palstoitettuna. Lisäksi voidaan sijoittaa eri elementit haluttuihin paikkoihin (taulukkotaitto). Taulukko luodaan

Lisätiedot

9 Yhteenlaskusääntö ja komplementtitapahtuma

9 Yhteenlaskusääntö ja komplementtitapahtuma 9 Yhteenlaskusääntö ja komplementtitapahtuma Kahta joukkoa sanotaan erillisiksi, jos niillä ei ole yhtään yhteistä alkiota. Jos pysytellään edelleen korttipakassa, niin voidaan ilman muuta sanoa, että

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2010 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Java on Sun Microsystems, Inc:n tavaramerkki Yhdysvalloissa. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tuotetta koskeva

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en) 12141/14 ADD 1 ENV 689 STATIS 80 RECH 333 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. heinäkuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( ) Königsbergin sillat 1700-luvun Königsbergin (nykyisen Kaliningradin) läpi virtasi joki, jonka ylitti seitsemän siltaa. Sanotaan, että kaupungin asukkaat yrittivät löytää reittiä, joka lähtisi heidän kotoaan,

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka ) T-79.144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 opetusmoniste, lauselogiikka 2.1-3.5) 21 24.9.2004 1. Määrittele lauselogiikan konnektiivit a) aina epätoden lauseen ja implikaation

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

Oy Oticon Ab. Korvakappale.fi. Käyttöohje

Oy Oticon Ab. Korvakappale.fi. Käyttöohje Oy Oticon Ab Korvakappale.fi Käyttöohje 15 1 Sisältö 2 Yleistä... 3 3 Käyttäjätilit ja kirjautuminen... 3 3.1 Käyttäjätilit... 3 3.2 Pääkäyttäjätilin tilaaminen... 4 3.3 Kirjautuminen... 5 4 Peruskäyttäjän

Lisätiedot

Vastaustekniikka. Tekninen osio

Vastaustekniikka. Tekninen osio Vastaustekniikka Tekninen osio 4 Lakien nimet kirjoitetaan pienellä. Säädöksen ja säännöksen ero: Säädös = yleisnimi kaikille säädöskokoelmassa julkaistaville normeille (lait, asetukset, valtioneuvoston

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE YLEISET SUOSITUKSET

ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE YLEISET SUOSITUKSET LINJAUKSET LUKUUN 2 MANIFESTAATIOIDEN JA KAPPALEIDEN IDENTIFIOINTI LINJAUKSET KOHTAAN 2.2.2 ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE Sarja-aineiston kuvailu Ensisijaisen tiedonlähteen valinnassa tehtävät poikkeukset:

Lisätiedot

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio 1 Tekstitaidon koe Lukijasta kirjoittajaksi 2 1.Tehtävän valitseminen Silmäile aineistoja ja valitse tehtäviä. Pohdi mm. tehtävien kiinnostavuus, helppous, vaikeus, vaarallisuus, käsitteiden tarve. Valitse

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valintakoe 2014 Graafisen suunnittelun koulutusohjelma, Lapin yliopisto, TTK Maanantai 9.6.2014, klo 9.00-12.00

Tehtävä 1. Valintakoe 2014 Graafisen suunnittelun koulutusohjelma, Lapin yliopisto, TTK Maanantai 9.6.2014, klo 9.00-12.00 Tehtävä 1. Maanantai 9.6.2014, klo 9.00-12.00 Kirjallinen tehtävä Ennakkoon luettava materiaali: Typografia Kieltä vai visuaalisuutta (sivut 81 156). Kirjoita essee, jossa pohdit kysymystä siitä, millaisia

Lisätiedot

[Jnix näyttökoe. o ei ole sallittua käyttää mitään verkkolevyjakoa tai mitään siihen rinnastettavaa järjestelmdä.

[Jnix näyttökoe. o ei ole sallittua käyttää mitään verkkolevyjakoa tai mitään siihen rinnastettavaa järjestelmdä. v1 081213 DTEK 1043 Opiskelun ja työelämän tietotekniikka [Jnix näyttökoe Tärkeää Naytt«ikokee(ssa/n) o saa hakea ohjeita Internetistä. o ei saa käyttää kurssimateriaaleja. o ei saa käyttää kirjallisia

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

Aineistoentiteettien ensisijaiset suhteet. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

Aineistoentiteettien ensisijaiset suhteet. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi Aineistoentiteettien ensisijaiset suhteet RDA-koulutus 27.10.2015 Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi Aineiston kuvailu aineiston attribuuttien ja suhteiden merkitseminen Teokset Ekspressiot

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

YH2: Office365 II, verkko-opiskelu

YH2: Office365 II, verkko-opiskelu Aulikki Hyrskykari, Antti Sand, Juhani Linna YH2: Office365 II, verkko-opiskelu Huom. Suosittelemme tämän yksilöharjoituksen 2 tekemistä mikroluokassa, jotta yliopiston mikroluokat tulevat edes hieman

Lisätiedot

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) 6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren

Lisätiedot

Digitointi aloitetaan vuodesta 1860 alkaen. Kirjamuotoiset kirkonkirjat digitoidaan perhelehtiin asti.

Digitointi aloitetaan vuodesta 1860 alkaen. Kirjamuotoiset kirkonkirjat digitoidaan perhelehtiin asti. hankinnan nimeäminen.pdf 1. Digitoitavat kirjatyypit Kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän DIGI-järjestelmään tullaan digitoimaan erityyppisiä kirjoja, joiden metatietoja järjestelmään tullaan tallentamaan.

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

- Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla.

- Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla. Maailmanuskonnot Itsenäinen tehtävä Ohjeet: - Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla. - Selvitä kirjallisuuden,

Lisätiedot

ja λ 2 = 2x 1r 0 x 2 + 2x 1r 0 x 2

ja λ 2 = 2x 1r 0 x 2 + 2x 1r 0 x 2 Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 4, 7.10.2015 1. Olkoot c 0, c 1 R siten, että polynomilla r 2 c 1 r c 0 on kaksinkertainen juuri. Määritä rekursioyhtälön x n+2 = c 1 x n+1 + c 0 x n, n N,

Lisätiedot

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki GRAAFINEN OHJEISTUS RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Tähän ohjeeseen on koottu RATA-SM -sarjan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä käytettävien materiaalien ulkoasua koskevat ohjeet. Tärkeää on muistaa

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu... Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat

Lisätiedot

HP-mediakaukosäädin (vain tietyt mallit) Käyttöopas

HP-mediakaukosäädin (vain tietyt mallit) Käyttöopas HP-mediakaukosäädin (vain tietyt mallit) Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows ja Windows Vista ovat Microsoft Corporationin tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä

Lisätiedot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot Kiitos tämän digitaalisen MP3-soittimen ostamisesta. Lue laitteen käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. Näin varmistat, että käytät laitetta oikein. A.VAROITUS Lue turvavaroitukset ennen kuin muutat

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Sisällys. Beo4-kaukosäätimen käyttö, 3. Beo4:n näppäimet yksityiskohtaisesti, 4 Beo4:n näppäimien perus- ja lisätoiminnot

Sisällys. Beo4-kaukosäätimen käyttö, 3. Beo4:n näppäimet yksityiskohtaisesti, 4 Beo4:n näppäimien perus- ja lisätoiminnot Beo4 Opaskirja Sisällys Beo4-kaukosäätimen käyttö, 3 Beo4:n näppäimet yksityiskohtaisesti, 4 Beo4:n näppäimien perus- ja lisätoiminnot Beo4:n mukauttaminen, 5 Lisänäppäimen lisääminen Lisänäppäinten siirtäminen

Lisätiedot

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla Tietojen syöttäminen ohjelmalle Tähän mennessä on käsitelty Javan tulostuslauseet System.out.print ja System.out.println sekä ohjelman perusrakenneosat (muuttujat, vakiot, lauseet). Jotta päästään tekemään

Lisätiedot

VERA TOIMINTAOHJEET. VeRan uusi siirtoformaatti. FCG Finnish Consulting Group Oy. Rev./pvm 1.03 Hyväksytty

VERA TOIMINTAOHJEET. VeRan uusi siirtoformaatti. FCG Finnish Consulting Group Oy. Rev./pvm 1.03 Hyväksytty FCG Finnish Consulting Group Oy VERA TOIMINTAOHJEET Rev./pvm 1.03 Hyväksytty 26.2.2009 Sisältö Käyttö Vastuuhenkilö VeRan uusi siirtoformaatti Automaatiourakoitsijat, jotka tekevät siirtotiedoston VeRaan.

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

TIETOKONEEN ÄÄRELLÄ. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

TIETOKONEEN ÄÄRELLÄ. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto TIETOKONEEN ÄÄRELLÄ Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijä: Teksti ja ulkoasu: Sari Pajarinen Piirroskuvat: Renja Perälä TIETOKONEELLA

Lisätiedot

KIELI JA KIRJOITUSTAPA

KIELI JA KIRJOITUSTAPA LINJAUKSET LUKUUN 1 MANIFESTAATIOIDEN JA KAPPALEIDEN ATTRIBUUTTIEN MERKITSEMISEN YLEISET SUOSITUKSET LINJAUKSET KOHTAAN 1.4 KIELI JA KIRJOITUSTAPA "Vanhojen painettujen aineistojen osalta noudatetaan kohdan

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011 Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Lumme-verkkokirjaston tiedonhaun opas Pieksämäen kaupunginkirjasto

Lumme-verkkokirjaston tiedonhaun opas Pieksämäen kaupunginkirjasto Lumme-verkkokirjaston tiedonhaun opas Pieksämäen kaupunginkirjasto Tervetuloa Lumme-kirjastojen verkkokirjastoon! Ilman kirjautumista voit selata aineistotietokantaa tarkistaa onko teos hyllyssä vai lainassa

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

LAINAUSJÄRJESTELMÄ. Kyllä. Vihermetsän lukion kirjastossa on samankaltainen, mutta monimutkaisempi lainausjärjestelmä:

LAINAUSJÄRJESTELMÄ. Kyllä. Vihermetsän lukion kirjastossa on samankaltainen, mutta monimutkaisempi lainausjärjestelmä: LAINAUSJÄRJESTELMÄ Holopaisten lukion kirjastossa on yksinkertainen kirjojen lainausjärjestelmä: henkilökunnalle laina-aika on 28 päivää, ja opiskelijoille laina-aika on 7 Alla on tätä yksinkertaista järjestelmää

Lisätiedot