Gramexpress. Gramex-palkinto kolmelle. Jani Wickholmin Kuu soitetuin kotimainen 18. Musiikki kuuluu ja näkyy 16. Tekijänoikeutta koululaisille 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gramexpress. Gramex-palkinto kolmelle. Jani Wickholmin Kuu soitetuin kotimainen 18. Musiikki kuuluu ja näkyy 16. Tekijänoikeutta koululaisille 12"

Transkriptio

1 Gramexpress ESITTÄVIEN TAITEILIJOIDEN JA ÄÄNITTEIDEN TUOTTAJIEN TEKIJÄNOIKEUSYHDISTYS GRAMEX RY:N ASIAKASLEHTI Jani Wickholmin Kuu soitetuin kotimainen 18 Musiikki kuuluu ja näkyy 16 Gramex-palkinto kolmelle PIIRROS: JUKKA LEMMETTY Tekijänoikeutta koululaisille 12 1

2 KUVAT: PAULA KOIVUNIEMI / KATJA LÖSÖNEN. NIGHTWISH / VILLE JUURIKKALA. ALKUSOITTO Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander. Finnish Metal Expossa jaettiin palkintoja Anna Abreu oli vuoden naissolisti ja Vesa-Matti Loiri jälleen vuoden miessolisti. Vuoden albumin teki Apulanta. Vuoden 2007 parhaat palkittiin Emma-palkinnot viime vuoden kiinnostavimmille ja menestyneimmille esiintyjille, äänitteille ja tuottajille jaettiin maaliskuun 8. päivänä Helsingin Kulttuuritalossa järjestetyssä Emma-gaalassa. Emmat myöntää Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien ÄKT ry. Emma-gaala järjestettiin jo 22. kerran. Vuoden naissolisti: Anna Abreu Vuoden miessolisti: Vesa-Matti Loiri Vuoden yhtyetulokas: Sturm Und Drang Vuoden pop-albumi: Tuhannen riemua Lauri Tähkä & Elonkerjuu Vuoden rock-albumi: Eikä vielä ole edes ilta Apulanta Vuoden metallialbumi: Dark Passion Play Nightwish Vuoden iskelmäalbumi: Timantti Paula Koivuniemi Vuoden albumi: Dark Passion Play Nightwish Vuoden debyyttialbumi: Ihmisten edessä Jenni Vartiainen Vuoden hiphop-, dance-, r&b-albumi: My Thing Tuomo Prättälä Vuoden biisi: Ihmisten edessä Jenni Vartiainen, säv. Teemu Brunila, san. Teemu Brunila Vuoden tuottaja: Rake Vuoden yhtye: Nightwish Vuoden lastenlevy: Tosi seedee Pikku-Orava Kriitikoiden valinta: Spare Time Machine Pepe Deluxe Vuoden myydyin albumi: Dark Passion Play Nightwish Vuoden e-emma: Jazz-Emma: Being Here Markus Holkko Quartet Vuoden kotimainen DVD: Kerjuuvuodet Lauri Tähkä & Elonkerjuu Etno-Emma: Huria Sanna Kurki-Suonio Trio Vuoden klassinen Emma: Tulindbergin jousikvartetot Rantatie-kvartetti Vienti-Emma: Sunrise Avenue Erikois-Emma: Mikko Alatalo; Hanoi Rocks Kultaista Emmaa ei tänä vuonna jaettu. Vuoden yhtyen oli Nightwish (ylh.), Paula Koivuniemi julkaisi vuoden iskelmäalbumin, Lauri Tähkä & Elonkerjuu vuoden pop-albumin, ja Sturm und Drang (alh. oik.) oli vuoden yhtyetulokas. KUVAT: ANNA ABREU / SONY BMG. VESA-MATTI LOIRI / IMAGE.NET. APULANTA / KARI YLITALO. Neljättä kertaa Finnish Metal Expo keräsi Helsingin Kaapelitehtaalle noin metallimusiikin ystävää helmikuun puolivälissä. Livemusiikin lisäksi Kaapelilla oli esimerkiksi kaksi eri instrumenttiklinikkaa sekä noin 60 näytteilleasettajaa, joiden joukossa levy-yhtiöitä, laitemaahantuojia ja tapahtumia. Messuilla jaettiin Finnish Metal Awards -palkinnot, joissa kansa sai äänestää voittajat. Mokoma pärjäsi hyvin voittamalla palkinnot vuoden levystä sekä kansitaiteesta Luihin ja ytimiin -albumistaan. Lisäksi yhtyeen Marko Annala sai kunnian olla vuoden laulaja. Nightwish otti sen sijaan vuoden yhtyeen palkinnon ja bändin kitaristi Tuomas Holopainen oli vuoden soittaja. FME:ssä järjestettiin kansainvälinen alan ammattilaisille tarkoitettu International Metal Meeting -seminaari, johon osallistui noin 100 ihmistä. Keskusteluissa painotettiin kiertuetoimintaa ja festivaaleja. Mokoma palkittiin FME:ssä kaksinkertaisesti. KUVA: EERO KOKKO KUVAT: DRANG / ALEKSI KOSKINEN 2

3 PÄÄKIRJOITUS Sanasta miestä Lauri Kaira Poliittiset päättäjät ovat jo vuosia hehkuttaneet, miten tärkeää on saada suomalainen luova ala kasvuun. Valitettavasti matka sanoista tekoihin on osoittautunut pitkäksi. Vaikka kehitystä on tapahtunut, viihdeja kulttuuriala ovat edelleenkin monelta osin lapsipuolen asemassa. Tilannetta kuvaa se, että edellisen hallituksen kehitysstrategioissa ei sisältötuotannolle uhrattu paria lausetta enempää. Nyt hyviä puheita pitämään ovat liittyneet myös korkeat virkamiehet. Oli ilo lukea Helsingin Sanomista, miten kansliapäällikkö Erkki Virtanen julisti superministeriön olevan täysillä mukana luovien alojen kehittämisessä. Superministeriö TEMin aktivoituminen on hyvä asia. Se on tekemisen taitava ministeriö, joten nyt on lupa odottaa tekoja. Mitä Virtasen kuuluttama kehittäminen sitten voisi olla? Ensimmäiseksi sisältöalan edistäminen tulee ottaa kunnolla mukaan erilaisiin elinkeino-, innovaatio- ja tietoyhteiskuntastrategioihin. Toiseksi, tätä toimialaa voidaan kehittää normaalin elinkeinopolitiikan keinoin. Näitä ovat muun muassa viennin, tuotekehityksen, yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan tukeminen. Superministeriön aktivoituminen on hyvä asia. Ajankohtaisin haaste luovan alan kannalta on kuitenkin tekijänoikeus. Luova ala kohtaa nykyisin kovaa painetta. Suuret kansainväliset käyttäjäyhtiöt tahtoisivat hyödyntää suomalaisten sisältöyritysten tuotteita nykyistä itsekkäämmin. Tekijänoikeus on pohjimmiltaan yksinkertainen asia. Se on yksi perustuslain suojaaman omistusoikeuden muodoista. Miksi omistusoikeus tässä kohden on joillekin niin vaikea pala? Kukaan ei hakisi toisen maalta soraa kysymättä ensin maanomistajan lupaa. Silti jotkut suuryritykset tahtoisivat toimia näin tekijänoikeuden suojaamien sisältöjen, kuten musiikin ja elokuvien suhteen. Tekijänoikeuksista keskustellaan tällä hallituskaudella useissa tätä varten erityisesti luoduissa työryhmissä ja toimikunnissa. Näissä keskusteluissa superministeriön tuki luovalle alalle olisi todella arvokasta. Suomalaisilta yrityksiltä puuttuu ilmeisesti tekijänoikeusalan sopimusosaamista. Esimerkiksi USA:ssa tätä osaamista on. Ilman sitä suomalaisten yhtiöiden on turha toivoa kansainvälistä menestystä. Tarvitaan siis valistusta ja neuvontaa, ettei naapurin sorakuopalla ajauduta ongelmiin sen enempää Suomessa kuin ulkomailla. Luova ala on yksi maailman nopeimmin kasvavia toimialoja. Suomella on mahdollisuus päästä nauttimaan tämän kasvun hedelmistä. Kunhan siirrytään sanoista tekoihin. Tilitysinfo Äänitetiedot Käsittelemme parhaillaan vuoden 2007 radiosoittoja seuraavaa tilitystämme varten. Mikäli epäilet, onko tuottaja ilmoittanut kaikki äänitteesi Gramexille, tässä vaiheessa olisi hyvä tarkistaa asia. Voit pyytää meiltä listan uristasi, jotka meille on ilmoitettu. Voimme lähettää listan postitse tai sähköpostilla. Myös äänitteiden tuottajien on mahdollista pyytää äänitelista tarkistettavaksi. Vuoden 2008 verotustiedot Vuoden 2008 veroprosentit tulivat voimaan Gramex saa suoraan Verohallitukselta asiakkaittensa sivutuloprosentit. Vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajalta tietoja, vaan muutosverokortista on asiakkaan toimitettava Gramexille kopio. Eläkeläinen, koululainen, opiskelija tai Suomessa rajoitetusti verovelvollinen! Sinun tulee aina toimittaa erikseen ajankohtaiset verotustietosi Gramexille varmistaaksesi oikean verotuksen. Gramexpress sisältö Kansi: Lasse Kurki, Kari Kriikku ja Riku Niemi Kuva ja kuvankäsittely: Saara Vuorjoki 02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 05 Rytinää / Risto Ryti 06 Gramex palkitsi kolme ansioitunutta muusikkoa 12 Tekijänoikeustietoa koulumaailmaan 14 Tukea esittävälle säveltaiteelle 15 Välisoitto 15 Soolo / Timo Kämäräinen 16 Videolla huipputuloksiin 18 Robbie Williamsilla vuoden radiohitti 20 Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika 21 ESEKin päätöksiä Yksi 900:sta / Reijo Kiilunen 24 Gramexin henkilökunnan yhteystiedot ja palvelukortti Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti. Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry, Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki, puh. (09) , fax (09) Päätoimittaja: Lauri Kaira. Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti. Toimitussihteeri: Anu Karlson. Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander. Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy. ISSN Painos kpl. 3

4 ALKUSOITTO Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander. KUVA: MAT HENNEK musavisa 1. Kuka korvasi Tarja Turusen Nightwishin solistina? a) Anna Järvinen b) Agneta Fältskog c) Anette Olzon KUVA: ASTRID KARGER Lisa Batiashvili soittaa palkitun konserttolevyn solistina. Midem Classical palkitsi RSO:n ja Batiashvilin Sakari Oramon johtaman Radion sinfoniaorkesterin ja viulisti Lisa Batiashvilin levytys Sibeliuksen ja Magnus Lindbergin viulukonsertoista sai Midem Classical -palkinnon konserttolevytysten sarjassa. Levy on Sony BMG:n tuotantoa ja julkaistu Sony Classical -levymerkillä. Levyn tuottajana toimi Markku Veijonsuo. Lindbergin viulukonsertto on New Yorkin Mostly Mozart -festivaalin tilausteos ja kuultiin Suomessa ensimmäisen kerran viime vuonna Helsingin juhlaviikoilla. Kamarimusiikin sarjassa voittajaksi valittiin pianisti Paavali Jumppasen ja kanadalais-ranskalaisen viulistin Corey Cerovsekin Beethovenin sonaattien kokonaislevytys (3 cd:tä). Parhaana klassisen musiikin levymerkkinä palkittiin ruotsalainen BIS. Tämä Robert von Bahrin vuonna 1973 perustama levymerkki tunnetaan muun muassa valmisteilla olevasta Sibeliuksen teosten kokonaislevytyksestään. BIS on julkaissut myös runsaasti suomalaisten nykysäveltäjien musiikkia. Stupido yhteistyössä virolaisten kanssa Viron johtavan viikkolehden Eesti Expressin Areen-liitteessä levy-yhtiö Stupido Records löytyy Viron kannalta tärkeimpien suomalaisten listalta sijalta 17. Pykälää korkeammalta löytyy entinen Tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Suomen 90-vuotispäivän kunniaksi kootun listan ykkönen oli sen sijaan Elias Lönnrot. Sijoitus on Stupidon tiiviin Viroyhteistyön ansiota. Levy-yhtiö esimerkiksi julkaisi aikoinaan Tere Perestroika -kappaleesta tunnetun J.M.K.E.-yhtyeen levyjä. Bändin keulakuva Villu Tamme esiintyi helmikuussa yhdessä Pelle Miljoonan kanssa Suomessa. Toinen virolaisbändi, jonka levyjä Stupido on julkaissut, on Röövel Ööbik. Stupido ja virolainen Umblu Records julkaisivat alkuvuodesta uudelleen yhtyeen vuoden 1992 Popsubterranea-albumin. Villu Tamme on suomalais-virolaisen yhteistyön pioneereja. 2. Kuinka monta kertaa kesän konserttivieras Céline Dion on esiintynyt Suomessa? a) kerran b) ei kertaakaan c) kahdesti 3. Minä vuonna Kirkan veli Sammy Babitzin kuoli? a) 1960 b) 1972 c) Keneltä Aerosmith-yhtye sai apua paluussaan 80-luvulla Walk this way -kappaleessa? a) Eminemiltä b) 50 centiltä c) Run D.M.C.:ltä 5. Kuinka monta live-levyä Bruce Springsteen on julkaissut? a) yhden b) kuusi c) kymmenen 6. Yö-yhtyeen viimeisimmän albumin nimi on a) Kuningaskunta b) Valtakunta c) Tasavalta 7. Minä vuonna Gramex perustettiin? a) 1957 b) 1967 c) 1977 Oikeat vastaukset sivulla 15. Rockin ohella Helsingin viikot tarjoavat avokätisesti klassista musiikkia, esiintyjien joukossa Kaija Saariahon luottosellisti Anssi Karttunen. Helsinki valtaa Berliinin klubit Berliini saa kokea aimo annoksen suomalaista kulttuuria, kun kaupungissa käynnistyy huhtikuussa Helsinki in Berlin -tapahtuma. Kyseessä on laaja Helsingin metropolialueen kulttuurivientikampanja, jonka aikana esillä on musiikkia, taidetta, designia ja myös ruokakulttuuria. Musiikkipuolella Music Export Finlandin järjestämä Finnish Music Week on ensimmäinen suoraan kuluttajille suunnattu musiikin yhteisvientiprojekti. Saksa valikoituu luontevasti ensimmäiseksi kohteeksi sellaiselle, sillä 21 prosenttia suomalaisen musiikkiviennin arvosta tulee saksankielisestä Euroopasta. Tapahtuman aikana Berliinissä esiintyy yli 40 suomalaista artistia ja yhtyettä. Tyylilajien kirjo tuon joukon keskuudessa on laaja: rockista elektroon ja jazzista metalliin. Suomalaiset esiintyvät berliiniläisillä huippuklubeilla kuten Weekend, Kato, 103 ja Magnet. Musiikkia on tarjolla myös Night on Earth -nimen alla kulkevassa musiikki- ja taidekokonaisuudessa, esimerkiksi Op:l Bastards. KUVA: JOOSE BERGLUND 4

5 RYTINÄÄ KUVA: LIVE NATION Realismia tai kuoleman suudelma Risto Ryti KUVA: SONY BMG Live Nation tuo Backstreet Boys -yhtyeen Helsinkiin huhtikuussa. Welldone muutti nimensä Ohjelmatoimisto Welldone Agency & Promotion on muuttanut nimensä Live Nation Finlandiksi. Nimi on perua Welldonen vuodesta 2000 asti omistaneelta konsernilta. Risto Juvosen perustaman ja johtaman suomalaisfirman tosin osti Clear Channel -niminen yritys, joka jakaantui kolmeen osaan vuonna Live Nation on konsernin tapahtumajärjestäjä-haara. Yhtiö vastaa Suomessa yli sadan artistin keikkamyynnistä ja tuo Suomeen kansainvälisiä artisteja. Esimerkiksi The Smashing Pumpkinsin, Rihannan ja Iron Maidenin konsertit ovat Live Nation Finlandin junailemia. Uuden nimen ottavat käyttöönsä myös samaan konserniin kuuluvat ohjelmatoimistot muissa Pohjoismaissa. Apocalyptican uusi levy meni Meksikossa viiden kärkeen. Apocalypticalle ja Lapkolle kansainvälisiä julkaisuja Sellohevi saa uuden väylän Pohjois-Amerikkaan, kun Jive/SonyBMG julkaisee Apocalyptican Worlds Collide -albumin rapakon takana 15. huhtikuuta. Lukuisia vierailevia laulajia sisältävä levy on menestynyt jo vahvasti muilla alueilla, sillä se meni esimerkiksi Meksikon listalla julkaisuviikollaan listan viiden kärkeen. Kymmenen kärkeen se nousi Suomessa, Saksassa, Unkarissa ja Sveitsissä. Aivan toisenlaista melankolista räimettä edustavan, Fullsteamille levyttävän Lapkon kolmannen albumin Young Desire julkaisi Norjassa TubaRecordings. Luvassa ovat myös Saksan, Ruotsin, Kanadan, Belgian ja Hollannin julkaisut. Yhtye esiintyi lisäksi Norjan by:larm-musiikkitapahtumassa Oslossa helmikuussa. Viestintäministeri Suvi Lindén asetti parlamentaarisen työryhmän selvittämään Yleisradion rahoituksen vaihtoehtoja. Tehtävä on hyvin merkityksellinen. Siihen nähden, että kysymys on Ylen kannalta erittäin kiireellisestä asiasta, työryhmälle asetettu määräaika on tarpeettoman pitkä. Pitkä määräaika ei ole koskaan parantanut vastaavanlaisten työryhmien aikaansaannoksia. Yleisradion tilanne on tällä hetkellä enemmän kuin ongelmallinen. Yhtiö ajelehtii tietämättä, mikä sen todellinen tehtävä on nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja ankarasti kilpaillussa mediamaailmassa. Ilman nopeita reaalimaailman ratkaisuja Yleisradio tekee ohjelmien sijasta itsemurhaa. Olen keskustellut usean Yleisradiossa merkittävässä asemassa olevan henkilön kanssa siitä, mitä julkisen palvelun tehtävä tarkoittaa ja kuinka yhtiön tulee tätä tehtävää toteuttaa. Tuon kysymyksen takanahan ovat Ylen tulevaisuus, asema ja merkitys suomalaisessa viestintäkentässä. Vastaukseksi olen poikkeuksetta saanut, että Yleisradion lakiin perustuva velvollisuus on tarjota kaikenlaista ohjelmaa kansalaisille. Siinä on selkeä vastaus yhtiön kriisin syihin. Niitä ei siis tarvitse ihmetellä. Sellaisia rahamääriä, resursseja tai kanavia ei löydy, joilla kaikkea kaikille voidaan toteuttaa. Ministerin realismia osoittaakin se, että työryhmän ensimmäisenä tehtävänä on määritellä julkisen palvelun tehtävä. Yleisradio tarvitsee pika-aikataululla eväät kunnon strategian luomiseen reaalimaailman ehdoilla ja reaalimaailman rahoituspohjalla. Muussa tapauksessa kuolemanohjelmia ei tarvitse ostaa ulkomailta. Halvemmaksi tulee seurata yhtiön omaa kuihtumista. Tähän ei suomalaisilla, suomalaisella viestintämaailmalla eikä suomalaisesta kulttuurista lähtevillä arvoilla ole varaa. Toivon vilpittömästi viisautta parlamentaariselle työryhmälle. Risto Ryti on Gramexin hallituksen puheenjohtaja. 5

6 6 Palkitut: Lasse Kurki, Kari Kriikku ja Riku Niemi.

7 Gramex palkitsi kolme ansioitunutta muusikkoa Gramex ry täytti viime vuonna 40 vuotta ja jakoi tammikuun lopulla euron vuosijuhlapalkinnon. Ehdolle asetettiin kahdeksan esittävän säveltaiteen alalla eri tavoin ansioitunutta muusikkoa tai ryhmää. Palkintoraati päätyi lopulta jakamaan palkintosumman kolmeen osaan: Kari Kriikku, Lasse Kurki ja Riku Niemi saivat kukin euroa. TEKSTI: ANU KARLSON PALKINTOKUVAT: SAARA VUORJOKI Monipuolinen muusikko painottaa taidon merkitystä Kari Kriikku on avantilainen henkeen ja vereen Kari Kriikku (s. 1960) on tunnettu kansainvälinen klarinetisti, jonka ainutlaatuinen kyky heittäytyä melkein minkä tahansa musiikin tulkiksi on tuottanut toistakymmentä klarinettikonserttoa, lukuisia kansainvälisesti palkittuja levytyksiä sekä ennen kaikkea unohtumattomia eläviä esityksiä, joita kaikkia yhdistää pettämätön tyylitaju. Muusikon uransa lisäksi Kriikku on toiminut myös taiteellisena johtajana Uudenkaupungin Crusellviikolla ja Avantissa, jonka perustajajäseniin hän kuuluu. (Gramex-palkinnon perustelut) Suomessa on 1900-luvun lopulla ja uudella vuosituhannella syntynyt hätkähdyttävä määrä uusia klarinettikonserttoja sekä kamarimusiikkiteoksia, joissa klarinetilla on tärkeä rooli. Ei liene liian rohkeaa väittää, että ilman Kari Kriikkua suurin osa näistä teoksista olisi jäänyt syntymättä. Monessa tapauksessa hän on ollut konsulttina mukana jo teoksen sävellysvaiheessa. Nyt hän kiertää maailmaa esittämässä etenkin Magnus Lindbergin, Kimmo Hakolan ja Jukka Tiensuun konserttoja orkesterien solistina. Mutta vaatimattomana miehenä Kriikku on erityisen tyytyväinen siitä, että Avanti nostettiin esiin hänen palkitsemisensa perusteena. Hän on ollut Avantin taiteellinen johtaja vuodesta 1998; ensi marraskuussa tulee kymmenen vuotta täyteen. >>> KUVA: STEFAN BREMER 7

8 GRAMEX PALKITSI Voiko enää olla todella uutta, kun kaikki on sallittua? GRAMEX PALKITSI >>> Sen toiminnan suunnitteleminen on tälläkin hetkellä tärkeä osa elämääni, Kriikku toteaa. Avanti on noususuhdanteessa, ja sen viimeaikaiset konsertit ovat herättäneet huomiota. Avantia tarvitaan Kriikku ottaa puheeksi viime aikoina esitetyt väitteet, että Avanti olisi menettämässä merkitystään, koska musiikkielämä on kokonaisuudessaan avantimaistunut. Minusta se ei pidä paikkaansa, sillä kuka muu tekisi tällaisia konsertteja kuin lokakuinen Politiikka-konserttimme? Siinä ei ollut puhkisoitettuja poliittisia hittejä, vaan oli löydetty kiinnostavia historiaan viittaavia kappaleita kautta musiikin historian. Seuraavaksi teemaksi Avantille Kriikku on valinnut avantgarden, taiteen eturintaman. Voiko enää olla todella uutta ja ennen kuulematonta, kun kaikki on sallittua klassisen musiikin maailmassa? hän pohtii. Kevään viimeinen tuotanto ennen Suvisoittoa on sitten Avantin oma Amadeus, nimeltään Mozartmaschine. Se on Juha Siltasen kirjoittama näyttämöteos, jonka nimiosassa esiintyy Puntti Valtonen. Siinä käsitellään Mozartin persoonaa toisaalta hänen kirjeittensä ja toisaalta musiikkinsa valossa. Kirjeissähän Mozart näyttäytyy jokseenkin infantiilina persoonana. Mutta täytyykö ajatella syvällisiä voidakseen luoda nerokasta musiikkia? Ilmeisesti ei. Kriikku myöntää, että Helsingin musiikkielämässä todella hyvätkin tapahtumat hukkuvat helposti paljouteen. Joskus olemme ajatelleet ryhtyä enemmän maanlaajuiseen toimintaan, siellähän sitä pystymetsää olisi. Mutta toisaalta olemme syntyperältämme helsinkiläinen orkesteri, joten on luontevaa että meillä on konserttisarja juuri Helsingissä. Maailmalla Päätyökseen Kriikku kiertää kuitenkin maailmaa klarinetistina. Takana ovat viimeksi keikat Singaporen ja Rotterdamin filharmonikoiden kanssa, edessä kiertue Lisa Batiashvilin trion kanssa ohjelmana Messiaenin Aikojen lopun kvartetto. Eikä Kriikku rajoita tekemisiään uuteen musiikkiin: kesällä on vuorossa Mozartin klarinettikonsertto yhdellä maailman vaativimmista areenoista, New Yorkin Mostly Mozart -festivaalilla. Monipuolisuus, moniosaajuus, cross-over ja raja-aitojen kaataminen ovat olleet viime vuosien mainesanoja arvostetuille muusikoille. Kari Kriikku suhtautuu niihin kaikkiin pidättyvästi. Minusta kova juttu on se, että joku tekee mielettömän hyvän sävellyksen jossakin tyylilajissa, vaikka modernissa klassisessa tyylissä. Se on paljon kovempi juttu kuin että pannaan jousikvartetti ja jazztrio yhteen ja ne tekevät jotain yhdessä. Osaaminen ensin Monipuolisuudesta on tullut kiistelty mantra myös Suomen musiikkikoulutuksessa, aina Sibelius-Akatemiaa myöten. Kriikku toivoo, ettei siinä jouduta ojasta allikkoon. Pahimmillaan monipuolisuus tuottaa muusikoita, jotka osaavat vähän kaikkea mutta eivät mitään kunnolla. Jos ikoniksi nostetaan Pekka Kuusisto, ei pidä unohtaa hänen mielettömän vahvaa viulismiaan. Eivät hänen cross-over-projektinsa kantaisi ilman sitä. Vaikka hän on pienestä asti kasvanut monipuolisen musiikin maailmassa, hän malttoi hankkia huippuluokan taidot viulunsoitossa. Varauksista huolimatta Kriikku tunnustautuu mielellään monipuoliseksi muusikoksi. Avantin monet tempaukset, kuten Humppavanti, ovat siitä hyvä esimerkki. Humppavanti on Avanti muunnettuna big band -tyyppiseksi viihdeorkesteriksi, jossa Kriikku itse esittelee monipuolisuuttaan myös turkkilaisen klarinetin soittajana. Humppavantista piti alun perin tulla pilkkalaulu cross-overille, mutta siitä tulikin yllättäen kunnianosoitus humpalle. Timo Hietala teki siihen niin hienot sovitukset. Joistakin kappaleista sanoisin, että ne ovat ajattomia. Lasse Kurki tulee haastatteluun suoraan Radio Helsingistä. Hän on toimittanut siellä neljä tuntia suoraa lähetystä. Kovaa työtä, hän toteaa, mutta samalla jotenkin terapeuttista. Kurjelle ei ole ongelma, että leipä on pieninä palasina maailmalla, eikä edes se, että muut työt tulevat oman luomisen tielle. Eniten käytän aikaa kuitenkin säveltämiseen. Minulla on työhuone, jonne menen aamulla ja tulen viiden kuuden maissa illalla kotiin. Poikkeuksena ovat vain ne päivät, jolloin olen radiossa tai minulla on jokin tuottamisprojekti menossa. Kurki ajattelee asian niin, että sivutyöt myös inspiroivat eivätkä ole varsinaisesti omasta tekemisestä pois. Hän haluaa kokeilla erilaisia asioita, oppia ja saada kokemuksia, joita ei ehkä saisi yksin työskennellessään. Pelkkä ajatuskin paikalleen jämähtämisestä ahdistaa. Osteopaatti sanoi minulle, että taidat olla semmoinen joka pystyy aina tekemään vähän enemmän kuin pitäisi, niin että keho välillä kärsii. Mutta sitten hän sanoi myös, että tällainen elämä sopii minulle, muutoin en voisi hyvin. Yhdessä tekemistä Pienenä Lasse halusi pianistiksi. Muutamat sattumukset kuitenkin johdattivat hänet ensin klassiseen kitaraan, sitten sähkökitaraan. Yksi mieleenpainuvimmista oli Hurriganesin näkeminen ja kuuleminen Kaivopuiston konsertissa. Hän perusti rock-yhtyeen ystävänsä Ripa Eskolinin kanssa, jonka kanssa tiet kohtasivat myöhemmin uudelleen Lemonator-yhtyeessä. Musiikin jakaminen muiden ihmisten kanssa tuottaa Lasse Kurjelle iloa. Tiedän, että sellainen työtapa ei sovi kaikille ihmisille, mutta olen huomannut, että useimmiten lahjakkaimmatkin muusikot tarvitsevat apua. He eivät vain aina tiedä sitä. Jos olen artisti, haluan itsekin että meillä on tuotta- 8

9 Musiikin jakaminen tuo iloa Lasse Kurki haluaa tehdä monenlaista Lasse Kurki (s. 1969) on korkeatasoinen säveltäjä-sanoittaja-kitaristi-laulaja-tuottaja-radiotoimittaja. Hänellä on myös pitkä ura omassa Lemonator-yhtyeessä. Kurki on toiminut taiteellisena tuottajajana muun muassa Egotrippi- ja Von Hertzen Brothers -yhtyeiden sekä Emmin levyillä. Kurki on tuottanut myös lastenmusiikkia. Lisäksi hän on tehnyt kappaleita muun muassa Katri Ylanderille, Jonna Tervomaalle ja Hanna Pakariselle. (Gramex-palkinnon perustelut) ja, ja kun olen itse ollut tuottaja, yleensä bändit ovat olleet siitä iloisia. Viime aikoina Kurki on innostunut myös biisinteosta toisten musiikintekijöiden kanssa. Siinä on jotain magiaa, kun kaksi ihmistä säveltää yhdessä, tai jopa kolme. Lasse Kurki on tullut tunnetuksi yhtä lailla tuottajana kuin itse musiikkia tekevänä muusikkona. Tuottajan työt voivat olla laajuudeltaan erilaisia, mutta aina ne vievät paljon energiaa. Kurki ei nykyään tuotakaan mielellään enempää kuin yhden levyn vuodessa. Tuottaja on kapellimestari Kurki vertaa tuottajaa orkesterin kapellimestariin ja antaa samalla kritiikkiä tekijänoikeuslaista. Jos joku tulee johtamaan toisen kirjoittaman jousisovituksen studioon, hänet merkitään automaattisesti ääniteilmoitukseen ja hän saa kappaleesta Gramex-korvaukset. Mutta tuottaja, joka osallistuu koko prosessiin sen alusta levyn valmistumiseen asti, ei saa mitään. Kurki näkee tässä jäänteen iskelmän kultaajalta. Silloin kapellimestarin rooli oli studio- Siinä on jotain magiaa, kun kaksi ihmistä säveltää yhdessä. Esimerkiksi Ipanapa-lastenlevyyn minun piti ensin etsiä artistit ja biisit, sitten koota bändi ja lopulta pitää huoli siitä, että levy valmistuu ajoissa. Tuottajana minun täytyi pitää koko se homma käsissä. Alusta loppuun Yleisin tilanne on pitkäjännitteinen työskentely uutta levyä hahmottelevan bändin kanssa. Ajatellaan vaikka Egotrippiä. Tulen mukaan jo siinä vaiheessa, jossa biisejä aletaan hahmotella. Käymme keskustelua biiseistä sävellyksinä sekä teksteistä, kehitämme niitä, annan palautetta niistä. Yhdessä mietitään, miten ne voitaisiin tehdä vielä paremmiksi. Ensin tuottaja istuu alusta asti kaikki treenit läpi bändin kanssa. Kun biisit on saatu studiokuntoon, hän istuu vastaavasti studiossa. Hän toimii yhtyeen ulkopuolisena korvaparina: hän kertoo, mikä soitin sopii mihinkin, millä laulutyylillä kappaleet on parasta laulaa ja kuka ne laulaa, mikä otto oli hyvä ja mikä huonompi. Hän kommentoi, ehdottaa, hylkää ja hyväksyy. Totta kai ne ovat yhteisiä päätöksiä. Mutta jos ei säveltämistä lasketa, tuottaja istuu sen prosessin alusta loppuun, melkein joka vaiheen. Se on aika uuvuttava työ. työssä keskeinen. Nyt ei ole kapellimestareita, mutta tuottajat ovat vähintään yhtä suuressa vastuussa siitä, miltä levyt kuulostavat. Päivitystä tarvitsee Kurjen mielestä myös menettely, jolla bändi voi jakaa korvauksensa tasan jäsenten kesken. Bändin jäsenet ovat nykyisin useimmiten tasa-arvoisia; yhden jäsenen korottaminen solistiksi on poikkeuksellista. Pahimmassa tapauksessa tuollaiset jutut voivat tulla taiteen tekemisen tielle, sillä ne voivat johtaa kamppailuun Gramex-osuuksista ja sitä tietä laskelmointiin, Kurki perustelee. Pitäisi olla yksinkertaista päättää, että OK, me kaikki saamme tästä esityskorvauksia tasapuolisesti. KUVA: JOHANNA VILJAKAINEN 9

10 Taiteilijan on kannettava taiteilijan vastuu Riku Niemi uskaltaa ottaa riskejä GRAMEX PALKITSI Monipuolinen kapellimestari-sovittaja-tuottaja-muusikko Riku Niemi (s. 1967) on ottanut uusimmaksi projektikseen viihdemusiikin riman noston. Hän on kiertänyt 25-henkisen Riku Niemi Orchestran (RNO) kanssa laajasti maata solisteinaan joukko eturivin iskelmälaulajia, joiden tulkintaan on konserteissa löytynyt tuoretta tulkinnallista potkua. Korkeatasoinen RNO toimii vailla mitään julkista tukea. (Gramex-palkinnon perustelut) Riku Niemi ei säästele sanojaan puhuessaan Suomen taidepolitiikasta. Olennaista ei ole raja-aitojen olemassaolo vaan eri puolille aidattujen tasapuolinen kohtelu. Suomessa on säädetty laki kaikkien taiteiden edistämisestä, mutta musiikin alalla sitä sovelletaan vain kaunotaiteisiin. Muutosta ei ole näkyvissä, koska nykyiset edunsaajat, kuten sinfoniaorkesterit, toimivat asiantuntijoina koko musiikkikenttää koskevasta rahanjaosta päätettäessä. Saavutetuista eduista ei haluta tinkiä, Niemi lataa. Hän on laskenut, että kansanmusiikki, lastenmusiikki, viihdemusiikki ja jazz saavat yh- Periaate toimii, käytäntö ei Mutta eikö ainakin valtion taidetoimikunnissa vallitse nimellisesti tasa-arvo musiikinlajien kesken? Kyllä, ja asiasta sinänsä ollaan yksimielisiä, mutta täytäntöönpano antaa odottaa itseään, väittää Riku Niemi. Tällä hetkellä klassista musiikkia tuetaan paitsi silloin kun se on epäkaupallista myös silloin kun se on kaupallista. Rytmimusiikkia ei tueta silloin kun se on kaupallista, vaan eipä sitä tueta silloinkaan kun se on epäkaupallista. Lisäksi klassista tuetaan laadusta riippumatta, kun taas rytmimusiikki voidaan helposti jättää äärimmäisen korkeatasoisenakin tuen ulkopuolelle. Rytmimusiikkia ei tueta silloin kun se on kaupallista, vaan eipä sitä tueta silloinkaan kun se on epäkaupallista. teensä vähemmän kuin 5 % orkestereille suunnatusta noin 15 miljoonan euron valtionavusta. Klassisen musiikin orkestereille rahasta päätyy reilut 95 %. Muu musiikille suuntautuva tuki noudattelee samaa jakosuhdetta. Valtionavun lisäksi orkesterit tarvitsevat nimittäin paljon muutakin julkista tukea, koska niiden omarahoitusosuus jää keskimäärin alle 15 prosentin. Yli puolet orkestereiden rahoituksesta koostuukin lähinnä kuntien ja kuntayhtymien antamasta tuesta. Niemi väittää, että myös harkinnanvarainen orkesterituki sekä esimerkiksi avustukset konserttijärjestäjille, festivaaleille, musiikkiteatterille ja sävellystilauksiin menevät pääosin klassiselle musiikille. Niinpä kansalainen, joka ei pidä oopperasta tai sinfoniaorkestereiden soittamasta musiikista, jää ainakin mikäli sattuu asumaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella osattomaksi verorahoillaan järjestetystä musiikkitarjonnasta. Tämä tuskin on ollut lainsäätäjien päämäärä. Niemi vakuuttaa tietävänsä mistä puhuu. Vuonna 2005 hän kokosi 25-henkisen viihdeorkesterin luottomuusikoistaan, joiden kanssa oli vuosia työskennellyt eri studioproduktioissa. Nykyään Riku Niemi Orchestra konsertoi ympäri Suomea. Esimerkiksi maalis huhtikuun vaihteessa se kiertää Suomen suurhalleja Turusta Joensuuhun ja Rovaniemeltä Helsinkiin. Tämä kaikki ilman senttiäkään julkista tukea, mikä myös Niemen palkinnon perusteluissa todettiin. Idea orkesterista sai lopullisen muotonsa erään levy-yhtiön juhlassa. Ajauduimme pohtimaan, miksi rytmimuusikoilla ei ole Suomessa mahdollisuutta esittää viihdemusiikkia sen tradition mukaisilla isoilla orkesterikokoonpanoilla, kertoo Niemi. Pian minulle alkoi sadella ehdotuksia, että tekisin sen itse. Ensin ajattelin, etten jaksa enää olla cross-over-sylkykuppi. Sanoin kuitenkin itselleni, että taiteilijalla on taiteilijan vastuu. Ei voi valita, ottaako haasteita vastaan, vaan niitä täytyy suorastaan etsiä. KUVA: ANTTI OLLIKKALA 10

11 KUVAT: BATTALIA / JARI HÄRKÖNEN. MAUNO JÄRVELÄ / AKI PAAVOLA. AIJA PUURTINEN / SOILA PUURTINEN. SAMI SÄNPÄKKILÄ / LIV LÆSSØE. SVÄNG / JUHA REUNANEN. Vasemmalta ylhäältä vanhan musiikin yhtye Battalia, näppäripedagogi Mauno Järvelä, laulaja-basisti Aija Puurtinen, marginaalimusiikin tuottaja Sami Sänpäkkilä ja huuliharppuyhtye Sväng. Kipupiste testiin Niemi pääsi tekemään levyn Swings & Hits Warner Musicille. Hän kertoo tienneensä, että koossa oli soittajisto, jonka kanssa voisi ehkä soittaa vähän riippumattomammin itsensä näköistä ohjelmistoa. Mitä enemmän kuulin epäileviä kommentteja, sitä varmempi olin siitä, että tässä on kipupiste ja tätä on siis pakko viedä eteenpäin. Viime vuonna Riku Niemi Orchestralla oli yleisöä julkisissa esiintymisissään Tilaisuuksia oli 50, joista puolet isolla orkesterilla ja toinen puoli 15-henkisellä dance bandilla ja 8-henkisellä solistiorkesterilla. Meillä oli konserttisarja, kamarimusiikkisarja, festivaaliesiintymisiä ja levytyksiä, Niemi luettelee. Lisäksi pyrimme tekemään yritystilaisuuksia, koska se on ollut käytännössä ainoa tapa rahoittaa toimintaa. Kriittinen moniosaaja Cross-over ja moniosaajuus ovat kovassa käytössä rähjääntyneet melkein kirosanoiksi. Niemen mielestä taide on kuitenkin aina pohjimmiltaan cross-overia. Omiin taiteellisiin ratkaisuihinsa Niemi kertoo päätyneensä siksi, että akateeminen taide on hänen mielestään maalannut itsensä nurkkaan. Kun kukaan ei enää osaa tai uskalla sanoa, onko musiikki hyvää vai huonoa, ollaan umpikujassa. Kovin suuri osa nykyisin tuotettavasta akateemisesta taiteesta on mielestäni varsin intohimotonta. Populaaritaiteiden puolella läheinen suhde yleisöön kannustaa intohimoisempaan toimintaan. Se puhuttelee minua enemmän. Ehdokkaita kahdeksan Valintalautakunta asetti tammikuun alussa kaikkiaan kahdeksan palkintoehdokasta. Kuka tahansa heistä olisi ansainnut Gramex-palkinnon: Battalia Vanhan musiikin yhtye Battalian noin 20-vuotisen sitkeän ja kekseliään työn tuloksena suomalainen yleisö on saanut huomata, että lukujen musiikki on hauskaa, svengaavaa ja koskettavaa. Yhtyeeseen ovat kuuluneet vuodesta 1989 Sirkka-Liisa Kaakinen ja Susanne Helasvuo, viulu, Annamari Pölhö, cembalo, Eero Palviainen, luuttu, ja Mika Suihkonen, viola da gamba. Battalia vaihtaa kokoonpanoa tehtävän mukaan. Se on työllistänyt lukuisia suomalaisia ja kansainvälisiä muusikoita ja laulajia, iskeytynyt mukaan orkestereihin ja muihin yhtyeisiin ja näin tuottanut merkittävien teosten Suomen ensiesityksiä ja jo tuttujen teosten raikkaita tulkintoja. Barokin lisäksi sen ohjelmistoon on kuulunut mm. blues ja nykymusiikki. Battalia on tilannut useilta säveltäjiltä teoksia omille soittimilleen. Mauno Järvelä Kaustislainen musiikkipedagogi ja muusikko Mauno Järvelä (s. 1949) loi 1980-luvulla kansanmusiikin pohjalta oman näppäri-musiikkikasvatusmetodinsa, jonka suosio leviää leviämistään. Järvelän metodin ydinajatuksia ovat yhteisöllinen musisointi ja se, ettei mukaan pääsy edellytä karsintaa tai testejä. Muusikkona Järvelä on toiminut Radion sinfoniaorkesterissa, Kankaan pelimanneissa ja JPP-yhtyeessä. Aija Puurtinen Aija Puurtinen (s. 1959) on tullut tunnetuksi erityisesti jo neljännesvuosisadan komean uran tehneen Honey B & T-Bones -yhtyeen laulajabasistina. Tämän lisäksi hän on vakuuttanut monessa muussakin, mm. UMOn tai HumppAvantin solistina tai rohkean kokeellisena solistisena ääniimprovisaattorina. Puurtinen taitaa bluesista lähtevän rytmimusiikin salat niin taiteilijana kuin pedagogina. Sami Sänpäkkilä Fonal Records on hieno esimerkki pienlevy-yhtiöiden rikkaudesta Suomessa. Monitaiteellisen etsijän Sami Sänpäkkilän (s. 1975) perustama yhtiö on tuottanut korkean profi ilin kansainvälistäkin huomiota saanutta marginaalitaidetta rockin ja folkin reuna-alueilta. Myös kokeellisena elokuvataiteilijana arvostettu Sänpäkkilä on vaikuttanut itse muusikkona mm. yhtyeissä Es, Kiila ja Kemialliset ystävät. Sväng Huuliharppuyhtye Sväng (Eero Grundström, Jouko Kyhälä, Pasi Leino ja Eero Turkka) nosti kertaheitolla suomalaisen huuliharpunsoiton uusiin ulottuvuuksiin. Joukkoon kuuluu huuliharpusta tohtorin tutkinnon tehnyt mies (Kyhälä), mutta akateeminen kuivakkuus on soitosta kaukana. Sväng levittää huuliharpun ilosanomaa hyvää vauhtia myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Palkintoraatiin kuuluivat Gramexin hallituksen puheenjohtaja Risto Ryti (pj), Esittävän säveltaiteen edistämiskeskuksen ESEKin ja Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Hannu Saha sekä kulttuuritoimittajat Antti Eerola, Pirkko Kotirinta ja Minna Lindgren. Raadin sihteerinä toimi Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira. 11

12 Ei sormea heristämällä vaan kannustamalla Tekijänoikeustietoa koulumaailmaan Kaikki Suomen alakoulut saavat kevään aikana oman tekijänoikeuspaketin. Se on oiva apu opettajille kansalais- ja mediataitojen opetukseen. TEKSTI: ANU KARLSON PIIRROKSET: JUKKA LEMMETTY Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK) tuottaa yhteistyössä Lyhdyn kanssa oppimateriaalikokonaisuuden vuotiaille peruskoululaisille. Opetusministeriö on tukenut aineiston tuottamista. Aineiston runkona on Hannele Huovin kirjoittama ja Jukka Lemmetyn kuvittama kuvakirja Osku ja noiduttu isä. Tietovihkon opettajia varten on kirjoittanut Lyhdyn projektinjohtaja Lauri Kaira. Espoolaiset luokanopettajat Henna Ylihärsilä ja Nina Viitanen 12

13 On tärkeää, että lapsillekin kerrotaan, mitä internetissä saa ja mitä ei saa tehdä. ovat laatineet oppilaan tehtävävihkon Älä luule, ota selvää! sekä opettajalle tarkoitetun tuntiohjetaulukon, jonka avulla oppitunnit on helppo suunnitella. Tekijänoikeusasioita voidaan harjoitella myös lautapelillä. Pelaajat liikkuvat pelilaudalla erilaisina artisti- ja tekijähahmoina, keräävät pisteitä ja tutustuvat hahmonsa ammattiin liittyviin tapahtumiin. Pääviestit on vielä koottu hauskasti ja opettavaisesti julisteen muotoon. Lapsikin voi olla tekijä Materiaali kootaan internetsivuille (www.tekijanoikeus.fi), joilta sitä voi myös tulostaa. Lisäksi verkkoon on tulossa eri alojen artistien ja tekijöiden hauskoja tarinoita kouluajoilta sekä kommentteja tekijänoikeusasioista. Oppimateriaali on suunniteltu myönteiseksi ja kannustavaksi. Lapsille ei heristetä sormea, vaan korostetaan aitouden ja alkuperäisyyden arvoa, toisen työn kunnioittamista ja sitä, että asioista voi aina ottaa selvää. Haluamme tuoda esille sitä, että lapsikin voi olla tekijä ja että jokainen saa itse päättää, mitä esimerkiksi piirustuksellaan tekee, painottaa projektipäällikkö Riikka Perälä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksesta. Nykyään on yhä tärkeämpää, että lapsillekin kerrotaan esimerkiksi siitä, mitä internetissä saa ja mitä ei saa tehdä. muutamalla tunnilla käsiteltäväksi. Tekijänoikeustieto sopii myös Viestinnän ja mediataidon sekä Osallistuvan kansalaisuuden ja yrittäjyyden aihekokonaisuuksiin. Kaikki aineisto käännetään myös ruotsin kielelle. Oppimateriaalipaketti postitetaan kevään aikana maksutta kaikille Suomen alakouluille. Yksi paketti sisältää 30 kuvakirjaa, 2 opettajan opasta, 2 tehtävävihkoa, 2 opettajan tuntiohjetaulukkoa, 4 julistetta ja yhden lautapelin. Tämä oppimateriaali käsittelee tekijänoikeuksia monipuolisesti ja mielenkiintoisesti, Perälä lupaa. Opettaja voi valita, mitä aihepiirejä haluaa oppilaidensa kanssa käsitellä. Internetsivujen ansiosta oppimateriaaliin voidaan tutustua myös kotona. Monenlaiseen käyttöön Aineisto on suunnattu neljäsluokkalaisille, mutta tarkoituksena on, että paketti olisi kaikkien opettajien käytettävissä. Se sisältää muun muassa äidinkielen, kuvaamataidon ja tiedonhaun tehtäviä ja sitä voidaan käyttää useilla eri oppitunneilla. Tekijänoikeutta voidaan käsitellä oppilaiden kanssa vaikkapa projektina viikon ajan, tai siitä voidaan poimia yksittäisiä aiheita 13

14 ESEK jakoi jälleen yli 2 miljoonaa euroa Tukea esittävälle säveltaiteelle Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK myönsi vuoden 2007 aikana tukea erilaisille esittävän säveltaiteen hankkeille yhteensä hieman yli 2 miljoonaa euroa. TEKSTI: ANU KARLSON Suurimman yhteissumman, euroa, sai audiovisuaalinen musiikkituotanto. Suurin osa tuotannoista oli musiikkivideoita, ja ne olivat pääasiassa kevyen musiikin alalta. AV-tuki on ESEKin ja LUSESin yhteistä rahaa. Pienyhtiöt saivat eniten Äänitetuotantoon myönnettiin euroa, joiden turvin syntyi 242 uutta kotimaista cd:tä. Monikansallisten yhtiöiden osuus oli hieman alle 25 %, muiden ÄKT:n jäsenyhtiöiden 8,7 %. Muiden tuottajien ja omakustanteiden osuus oli 66,7 %. Musiikin lajeista eniten tuotantotukea, 45,8 %, ohjautui pop/rockille. Taidemusiikki sai 16,1 %, iskelmä, viihde ja laulelma 12,1 %. Jazzille meni 10,6 %, kansanmusiikille 5,7 % ja hengelliselle musiikille 0,8 %. Lastenmusiikin osuus oli 3,2 %. ja kevyt enemmän kuin vakava Esiintymistilaisuuksiin myönnettiin kaikkiaan euroa. Summalla tuettiin 271:tä elävän musiikin hanketta, joista noin puolet toteutettiin kotimaassa, puolet ulkomailla. Kevyen ja vakavan musiikin kesken tuki jakautui noin suhteessa 60 % 40 %. Kuorojen ulkomaanmatkoihin myönnettiin tukea euroa, mikä rahoitettiin opetusministeriön erityisavustuksella. Koulutustukea myönnettiin 17 koulutustapahtumaan, joista 8 oli vakavan ja 9 kevyen musiikin hanketta. Julkaisutukea sai kolme kevyen musiikin alaan liittyvää julkaisua. Yli puolelle myönteinen päätös Markkinointi- ja vientitukea myönnettiin 83 erilaiselle musiikkialan markkinointi- ja vientihankkeelle, jotka pääosin edustivat kevyttä musiikkia. Tuen yhteissumma oli euroa. Työskentelytukea myönnettiin yhteensä euroa, joka jakautui 163 henkilölle. Suurin osa heistä oli kevyen musiikin alalta. Pääasiassa työskentelytukijaksot olivat yhden kuukauden pituisia. Anomuksia ESEKille tehtiin vuonna 2007 noin kpl. Myönteisen päätöksen sai 916 anomusta. KUVA: KIMMO TÄHTINEN Anomukset ja selvitykset kuntoon Tuen anojan on muistettava hoitaa myös paperityöt. Selvitysten laiminlyönti saattaa johtaa koko tuen menettämiseen. ESEKin jakama tuki on peräisin tekijänoikeuslainsäädännön perusteella kerätyistä korvauksista: se koostuu pääasiassa tallennusalustojen, kuten CDR-levyjen hyvitysmaksuista ja ulkomaisten äänitteiden soittokorvauksista. Näillä varoilla ESEK tukee äänitteiden ja audiovisuaalisten musiikkiohjelmien tuottamista, elävän musiikin tilaisuuksia, musiikin markkinointia ja vientiä, esittävien taiteilijoiden työskentelyä sekä alaan liittyviä koulutustapahtumia. ESEKin pääsihteeri Leena Hirvonen kertoo, että tukitoiminnan pääpaino on ammatillisessa musiikintekemisessä. Kaikkia musiikin lajeja pyritään tukemaan tasapuolisesti, mutta lopullinen jakauma muotoutuu saapuneiden anomusten perusteella. Anomus tulee tehdä pääsääntöisesti aina ennen hankkeen toteutumista. Poikkeuksena ovat yksittäiset kotimaassa pidetyt konsertit. Niiden toteutuneiden tulojen ja kulujen on oltava tiedossa, kun anomus käsitellään, toteaa Hirvonen. Äänitteelle tukea anottaessa näytteiden pitää nykyisin olla vähintään raakamiksattua materiaalia. Ei enää demoja, Hirvonen opastaa; pa- rasta olisi jos edes muutama raita olisi lopullista materiaalia. Hakemukset tehdään määrämuotoiselle lomakkeelle, jossa on paikkansa kaikelle ESEKin tarvitsemalle tiedolle. Ylimääräisistä liitteistä, kuten toimintakertomuksista tai tilinpäätöksistä ei ole mitään hyötyä, ei liioin suosituksista. Vain itse hankkeeseen liittyvää lisä- tai taustatietoa voi laittaa liitteeksi. Rahat anoja saa tililleen, kun hän on toimittanut ESEKiin tiliselvityksen eli yhteenvedon toteutuneista tuloista ja menoista. Kaikki rahan maksamiseksi tarvittavat tiedot on ilmoitettu kirjeessä, jolla anojalle on ilmoitettu tuen myöntämisestä, painottaa Hirvonen. Tiliselvitystä varten on oma lomakkeensa, joka on helppo täyttää. Selvityksen mukaan äänitetuen ja av-tuen saajan on liitettävä näyte valmiista levystä tai videosta. Esiintymistilaisuuden tukea saaneelta tarvitaan käsiohjelma tai muu lyhyt tapahtumaraportti. Tiliselvitysten aikataulua on jouduttu viime vuoden alusta tiukentamaan niin, että selvitys on annettava pääsääntöisesti neljän kuukauden kuluessa hankkeen toteutumisesta. Joustamme kyllä tästäkin, mikäli meihin ollaan etukäteen yhteydessä ja esitetään perusteltu syy myöhemmälle selvitykselle, Leena Hirvonen kertoo. Silti hämmästyttävän usein sattuu niin, että myönnetty Hämmästyttävän usein myönnetty tuki jätetään kokonaan nostamatta, päivittelee ESEKin pääsihteeri Leena Hirvonen. tuki jätetään kokonaan nostamatta. Käyttämättä jääneet rahat palautuvat ESEKin varoihin ja niillä tuetaan sitten uusia hankkeita, mutta tämä aiheuttaa meille vuosittain paljon turhaa työtä. Hirvonen esittää myös toivomuksen, että anojat lähtisivät anomuksineen liikkeelle hyvissä ajoin. Silloin on riittävästi aikaa tehdä anomus huolella ja hankkia kaikki tarvittavat tiedot eikä tarvitse stressata, ehtiikö anomus ajoissa perille. Viimeisinä hakupäivinä kysytään toistuvasti, mihin saakka toimisto on auki. Välillä anomuksia tuodaan jopa taksilla viime tipassa, kun ei ole ajoissa ruvettu asiaa hoitamaan. 14

15 SOOLO Tällä palstalla kirjoittavat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt. VÄLISOITTO Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. KUVA: SUVI ISOTALO Lord of the Rings -levy ilmestyi Kauan odotettu Sormusten herra -musikaalin highlights-levy julkistettiin Lontoossa helmikuussa. Levyllä esiintyy musikaalin Lontoon tuotannon esittäjistö, ja se sisältää 18 laulua. Levyn tuottamiseen osallistuivat A. R. Rahmanin ja Chris Nightingalen lisäksi Värttinän jäsenet Janne Lappalainen ja Lassi Logren. Taltiointi käsittää kaksi cd:tä, joista ensimmäinen on tehty stereo mix ja jälkimmäinen 5.1. surround mix -tekniikalla. Zagros soitti Vuoden levyn YLEn musiikkitoimittajien valitsema vuoden 2007 levy on Zagros-yhtyeen ensimmäinen profiililevy. Levyn punaisena lankana juoksee Webernin moderni klassikko Kuusi bagatellia. Sen osien väliin on sijoiteltu suomalainen anti: Harri Vuoren Harmaa pöllö, Veli-Matti Puumalan Apostrophe, Perttu Haapasen Kirjeitä, Harri Ahmaksen Simple Stories ja Aija Puurtisen Meteo. Bonuksena on vielä monikanavatekniikalla toteutettu remix Webernin teoksesta. Levyn julkaisi Alba. Zagros on esitettävän musiikin mukaan joustavasti kokoonpanoaan vaihtava kamariyhtye, jonka muodostaa kaikkiaan viisitoista muusikkoa. Yhtye oli itse tilannut nyt palkitun levyn suomalaiset teokset. Äänitteen suoja-aikaan luvassa pidennys Euroopan Unionin sisämarkkinakomissaari Charlie McCreevy lupasi helmikuun 14. päivänä Brysselissä, että äänitteen suoja-aika pidennetään nykyisestä 50 vuodesta 95 vuoteen. Esitys tulisi annettavaksi komissiolle jo ensi kesänä. Jos mitään ei tehtäisi, ja 60-luvuilla levyttäneet taiteilijat lakkaisivat saamasta esityskorvauksia äänitteidensä esittämisestä kymmenen vuoden kuluessa. Säveltäjät taas nauttivat suojaa vielä 70 vuotta kuolemansa jälkeen, mikä merkitsee elinikäistä tulovirtaa parhaassa tapauksessa jopa heidän lapsenlapsenlapsilleen. En nyt puhu Cliff Richardin tai Charles Aznavourin kaltaisista suurista tähdistä. Puhun tuhansista tuntemattomista studiomuusikoista, jotka tuohon aikaan soittivat levyille taustoja ja joille esityskorvaukset saattavat olla ainoa eläke, McCreevy perusteli päätöstään. Kansainvälisen muusikkojen liiton puheenjohtaja John F. Smith lausui heti tyytyväisyytensä erityisesti studiomuusikkojen puolesta ja piti esitystä osoituksena musiikkialan toimijoiden yhteistyön voimasta. Samoilla linjoilla oli äänitetuottajien kansainvälisen järjestön puheenjohtaja John Kennedy: Nostamalla tekijänoikeuden Euroopan talouden keskiöön EU edistää sijoittamista nuoriin kykyihin ja uuteen musiikkiin. Musavisan oikeat vastaukset: 1 c, 2 b, 3 b, 4 c, 5 b, 6 b, 7 b Saarikoski ja Litmanen Timo Kämäräinen Jokunen vuosi sitten vietin kommuunielämää kahden sarjakuvapiirtäjän kanssa. Muistot tuolta ajalta ovat kultaisia, ja yksi mieleenpainuvimpia hetkiä oli lyhyt keskustelu pitemmän kuvataiteilijan kanssa. Mitä ihmettä sinä teet, kysyy Pitkä. Katson jalkapalloa, vastaan. Pitkä on tukehtua aamukahviinsa. Minä en kyllä ymmärrä. Sinä olet tuollainen boheemi hahmo jonka ajatukset yleensä pyörivät musiikin ja absurdien taidekysymysten ympärillä. Sitten tuijotat televisiosta jotain pallon potkimista. Saarikoskelaisimman tietämäni taiteilijahahmon repiessä laimeasti tuohtuneena nahkatakkia päällensä suunnatakseen naapurin kaljabaariin minä vaivun yhä syvempään liikutukseen verratessani typerryttävän naiivisti litmaniaanista pelinäkemystä Keith Jarrettin Kölnin konsertin hurmokseen. Kuningas on palannut. Kansa osoittaa suosiotaan seisaaltaan. Selostaja hiljenee. Olen 28-vuotias ja siis viimeistä sukupolvea, joka eli teini-ikänsä ilman kännykkää ja nettiä. Suuri osa nostalgioistani liittyy c- kasetteihin ja vinyylilevyihin. Teininä päätin ottaa Zappan haltuun. Kirjastosta löytyi yksi levy ja video, joihin tutustuttuani pidin itseäni Zappa-tietäjänä ja muutenkin viisaana ja kauniina. Itseäni hiukan vanhemmilla muusikoilla on omat nostalgiansa. Moni kaihoaa Radio Luxemburgia, aikaa jolloin suhinan seasta yritettiin kaivaa hittibiisien sointukiertoja ja sanoituksia. Kun on aikuisikäänsä asti pyrkinyt ottamaan vastaan kaiken tarjolla olevan informaation, on vaikeaa ymmärtää sen olevan nykyisin mahdotonta. Uusien elämyksien sijaan saa helposti vain joukon kirveleviä pintaraapaisuja. Harvoihin teoksiin olen paneutunut samalla intohimolla kuin Zappa-tietämykseni alkulähteisiin. Tuomitsen mielessäni Pitkän hänen saarikoskelaisuudestaan. Romanttista hölmöilyä tämän päivän muusikot kuntoilevat ja lyhentelevät asuntolainojaan, musiikillinen huoraaminen on antiikkinen termi. Seuraava sukupolvi, joka googlaa jo vaippaiässä, kärsinee yhä vähemmän erilaisuuden pelosta tai ymmärtämisen vaateesta. Ajatus herättää ilmeisimminkin vatsassa sijaitsevat juureni. Oksettaa. Apua, kaipaan romantiikkaa! Kaipaan kirjastoa! Haluan olla viisas ja kaunis! Haluan elvistukan! Siirryn pitkien seuraan. Seuraavana päivänä päädymme Pitkän kanssa sulkapallokentälle. Hänen liikekielensä saa minut arvioimaan Saarikosken ja Turhapuron suhdetta. Katsoessamme videolta Litmasen eilistä Hetkeä ajattelemme Kailasta ja muistamme, että nostalgian sananmukainen merkitys on koti-ikävä. Timo Kämäräinen on toiminut muusikkona mm. Ismo Alangon, Tuomari Nurmion, Hectorin, Lauri Porran ja Pepa Päivisen yhtyeissä. Tällä hetkellä hän tekee studiotöitä ja musiikkia omille ryhmilleen Beagon ja Unea. 15

16 KUVA: JOUNI HARALA Filosofi Esa Saarinen on Suomen tunnetuimpia ja kysytyimpiä luennoitsijoita. Hänen lippulaivatuotteensa, viikon mittainen Pafos-seminaari on järjestetty 29 kertaa Kyproksella. Saarinen toimii myös Teknillisen korkeakoulun professorina ja on kouluttanut laajalti Suomen kärkiyrityksissä. Musiikkivideopalvelujen kysynnälle odotetaan nopeaa kasvua. Filosofian opettaminen on kokonaisvaltaista toimintaa Videolla huipputuloksiin Musiikkivideoita käytetään nykyään monenlaisissa yhteyksissä. Niitä voi nähdä yökerhoissa tanssilattian tunnelman nostattajana tai kenkäkaupoissa viihtyvyyden lisääjänä ja niinkin yllättävissä tilanteissa kuin filosofian luennoilla. TEKSTI: MINNA AUVINEN KUVAT: TIMO NYYSSÖNEN Luennon elävyyttä voi lisätä huolellisesti valitulla videolla. Videot innostavat myös minua itseäni ja kohottavat tunnelmaa, Esa Saarinen perustelee. Suomen tunnetuimpiin filosofeihin kuuluva Esa Saarinen käyttää videoita luentojensa yhteydessä. Ideana on havainnollistaa videon kautta jotakin tarkastelemaani teemaa tai vahvistaa tunnelmaa, jota haluan luoda. Pääfokus on tietenkin puheella, mutta videon kautta voi jokin asia saada tuekseen tunnelatausta, joka syventää tarkastelua, kertoo Saarinen. Pyrin rakentamaan luentoni elämyksellisesti rikkaiksi, ja videoilla on oma roolinsa huipputulosten saavuttamisessa. Saarinen pitää kuitenkin videoiden käytön tiukoissa rajoissa. Tyypillisesti saatan kolmen tunnin luennon aikana näyttää yhden tai korkeintaan kaksi parin kolmen minuutin videota. Elävässä luennossa ei voi olla liikaa nauhoitettua aineistoa. Tunnelmaa ja mielleyhtymiä Luennoilla käyttämänsä videot Saarinen valitsee niiden välittämän kokonaistunnelman ja niiden tuottamien mielleyhtymien perusteella. 16

17 Tulevaisuudessa musiikki voi soida ja näkyä missä vain. Usein jokin yksityiskohta on tärkeä, esimerkiksi esiintyjän katse tai ele. Monesti yksityiskohdat, jotka luentojeni kannalta ovat keskeisiä, jäävät ihmisiltä normaalitilanteessa rekisteröimättä. Lähes aina ihmiset sanovat luentoni vaikutuksesta löytäneensä videosta uusia kerroksia ja usein myös innostuvat hankkimaan niitä itselleen. Saarisen mukaan todella osuvia videoita on kuitenkin hyvin vaikea löytää. Videoiden näytössä kun ei pointtina ole pelkästään musiikillinen nautinto. Moni hieno video jää käyttämättä luentoympäristössä, koska siihen sisältyy liikaa sellaista ainesta, joka vie huomion luennon sisältöjen kannalta vääriin asioihin. Musiikkivideoiden esityskorvauksia Esa Saarinen pitää tuntuvina, muttei kohtuuttomina. Hyvästä kannattaa maksaa, ja taiteilija on palkkansa ansainnut. Itsekin esiintyvänä taiteilijana, eräänlaisena elävän tilanteen filosofina, pidän itsestään selvänä, että tekijänoikeuksia kunnioitetaan ja niistä maksetaan asianmukaisesti. Musiikkivideo on kasvava ala Filosofian luennolla musiikkivideoon törmää vielä harvoin, mutta ravintolassa ne yleistyvät vauhdilla. Trend Channel on suomalainen digitaaliseen sisältökonseptien kehittämiseen, jakelemiseen ja näyttämiseen keskittynyt kehitys- ja palveluyhtiö. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden toistaa omissa tiloissaan taustamusiikkia ja musiikkivideoita. Nykyisellä toimintamallilla yhtiö on toiminut vuodesta Palvelumme sisältävät musiikki-, musiikkivideo- sekä visuaalisen videomateriaalin toistamiseen erikoistuneen järjestelmän. Sillä asiakas voi toistaa erilaista joko yhtiön tarjoamaa tai itse tekemäänsä tai tuottamaansa audio- sekä audiovisuaalista materiaalia omissa toimipisteissään, Masa Heinonen luettelee yhtiönsä tarjoamia mahdollisuuksia. Laitteistoja ja järjestelmiä on asiakkaillamme käytössä lähemmäs 200, hän kertoo. Alkuvuoden kysynnän perusteella näyttää siltä, että tänä vuonna niitä toimitetaan lisää ennätysmäärä. Trend Channelin asiakkaat käyttävät musiikkivideoita lähinnä yökerhoissa ja iltaviihderavintoloissa, mutta joukkoon mahtuu myös pubeja sekä vähittäiskaupan erikoisliikkeitä. Tämä on Heinosen näkemyksen mukaan kuitenkin vasta alkua. Parina seuraavana vuonna hän uskoo alalla tapahtuvan todellisen läpimurron. Liikkuva kuva vangitsee Musiikkivideoiden käyttömahdollisuudet tulevaisuudessa ovat lähes rajattomat. Musiikki voi soida ja näkyä missä vain. Tällä hetkellä Trend Channel tunnetaan etenkin musiikkivideopalveluistaan. Mutta taustamusiikin kysyntä ravintoloihin ja vähittäiskauppaan on lisääntynyt voimakkaasti, puhumattakaan kauppaketjuille tarkoitetuista omista TV-järjestelmistä ja -kanavista. On suuri etu, että samalla laitteistolla voi tehdä monta asiaa ja että näihin laitteistoihin voi vielä lisätä tai tuottaa uusia palveluita aina asiakkaan tarpeen mukaan, Heinonen painottaa. Liikkuva kuva vangitsee katsojansa. Vaikka se sama musiikkivideo on ehkä jo monesti nähty kotona musiikkikanavilta, silti sitä jäädään tuijottamaan ravintolassa. Osansa lienee myös sillä, että musiikkivideot ovat nykyään erittäin ammattimaisesti tehtyjä ja visuaalisesti näyttäviä. Trend Channel räätälöi palvelunsa asiakkaan tarpeiden mukaan. Tunnelmaa ja tiedonvälitystä Tarjoamme mahdollisuuden toistaa musiikkivideoita taukoamatta, jos niin halutaan, mutta väliin voidaan sijoittaa myös omaa informaatiota tai kaupallisia tiedotteita. Palveluihimme kuuluu myös soittolistojen profilointi, Heinonen kertoo. Tällöin teemme jopa tiedotteet kauppaketjun tai toimipisteen puolesta. Yökerhojen tiskijukille on omat palvelut, kuten kosketusnäytöllä hallittava musiikki- tai musiikkivideosoitin. Ja kun tällaisessa yökerhossa soitetaan musiikki cd:ltä, pyörii sillä aikaa plasmanäytöillä ja tykeillä muuta visuaalista materiaalia, joko meidän laajasta taustavideokirjastostamme tai asiakkaan omien valintojen ja toiveiden mukaan rakennetusta materiaalista, Heinonen päättää kuvauksensa. Tekijänoikeusjärjestöt ovat musiikkivideoalalla toimivalle yritykselle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Heinonen on ollut yhteistyöhön tyytyväinen. Gramexin kanssa tehty yhteistyö osaltamme on toiminut erittäin hyvin, kuten myös muiden tekijänoikeusjärjestöjen sekä levy-yhtiöiden kanssa, hän kiittää. Hommaa on ollut mukava tehdä ja kehittää, kun asiat sujuvat. Yökerhot ja iltaviihderavintolat ovat tyypillisiä musiikkivideoiden käyttäjiä. Kuvalliset musiikkitallenteet eli musiikkivideot Musiikkivideot ovat elokuvateoksia. Niiden julkista esittämistä säädellään tekijänoikeuslain 2 :ssä. Musiikkivideon tuottajalla on yksinoikeus määrätä videonsa julkisesta esittämisestä. Esittämiseen tarvitaan siis lupa, ja siitä maksetaan korvaus sekä tuottajalle että myös videolla esiintyville artisteille. Gramex myöntää luvat tuottajien puolesta, mutta kerää korvaukset sekä tuottajille että taiteilijoille. Korvaukset perustuvat musiikkivideon huomioarvoon sen käyttöympäristössä sekä käytettävien näyttöjen kokoon ja määrään. Esimerkkejä vuoden 2008 korvauksista: Asiakaspalvelutilat 1 2 näyttöä n. 12,90 euroa / kk Kaupat 1 2 näyttöä n. 25 euroa / kk Baarit ja pubit 1 5 näyttöä (näytön koko 42 tai alle) n. 50 euroa / kk Ravintolat ja diskot 6 9 näyttöä (näytön koko 42 tai alle) tai 1 plasmanäyttö/videoprojektori (näytön koko yli 42 ) n. 73,50 euroa / kk Hinnat sisältävät sekä tuottajan että taiteilijoiden korvaukset. Tuottajan osuuteen, joka on 70 % korvauksesta, lisätään alv 22 %. 17

18 Jani Wickholm oli soitetuin kotimainen. Radiohitit 2007 kaupallisissa radioissa 01. Robbie Williams She s Madonna Gwen Stefani The Sweet Escape Gwen Stefani 4 in the Morning Take That Patience Christina Aguilera Hurt Jani Wickholm Kuu Linkin Park What I ve Done Johanna Kurkela Sun särkyä anna mä en Chris Cornell You Know My Name Mika Grace Kelly Nelly Furtado Say It Right Maroon 5 Makes Me Wonder Enrique Iglesias Tired of Being Sorry Irina Pokka Fergie Big Girls Don t Cry Within Temptation What Have You Done Paulina Rubio Ni Una Sola Palabra Sunrise Avenue Fairtytale Gone Bad Pink Nobody Knows Nightwish Amaranth Robbie Williamsin paras hitti soi yli kymmenen kertaa päivässä. Jani Wickholmin Kuu paras kotimainen Robbie Williamsilla vuoden radiohitti Viime vuoden ykköshitti kaupallisissa radioissa oli Robbie Williamsin esittämä She s Madonna. Paras kotimainen oli Jani Wickholmin Kuu. TEKSTI: LAURI KAIRA TILASTOT: KARI NIEMELÄ Robbie Williamsin esittämä She s Madonna (tekijät: Tennant, N./Williams, R./Lowe, C.) oli viime vuoden soitetuin radiohitti. Tätä Robbie Williamsin ja Pet Shop Boysin yhteistyönä syntynyttä kappaletta soitettiin kaupallisilla radiokanavillamme kertaa eli yli 10 kertaa päivässä. Toiseksi useimmin soitettiin Gwen Stefanin The Sweet Escape (3708 kertaa) ja kolmanneksi eniten saman esittäjän kappaletta 4 in the Morning ( 3466 kertaa). Nämä tiedot käyvät ilmi tekijänoikeusjärjestö Gramexin tilastoista. Gramex kerää tarkat tiedot radiosoitoista voidakseen maksaa soittokorvaukset taiteilijoille ja tuottajille. 10:n kärjessä kaksi kotimaista Neljäntenä oli Take That kappaleella Patience (3 411) ja viidentenä Chrstina Aguilera kappaleella Hurt (3 379). Kuudentena oli paras kotimainen, Jani Wickholmin esittämä ja säveltämä, Pauli Hanhiniemen sanoittama Kuu. Sitä soitettiin yhteensä kerta vuoden mittaan. Seitsemäntenä oli Linkin Park in What I ve Done (3 217), kahdeksantena toiseksi pa- 18

19 ras kotimainen eli Johanna Kurkelan esittämä, Tomi Aholaisen säveltämä ja Heikki Kerkelän sanoittama Sun särkyä anna mä en (3 139). Yhdeksäntenä Chris Cornellin You Know My Name (2 990) ja kymmenentenä Mikan Grace Kelly soittokerralla. Eroja viime vuoteen Tilaston laatinut Kari Niemelä Gramexin ulkomaantilitysosastolta kiinnittää huomiota siihen, että vuoden ykköshitti soi nyt puolet vähemmän kuin aiempien vuosien kärkihitit. Alle soittokerralla ei edellisvuosina kärkisijoille noustu. Vuoden 2006 soitetuin, Shakiran Hips Don t Lie soi yhteensä kertaa. Silloinen listan kakkonen ja kolmonenkin, Madonnan esittämä Sorry ja Juanesin esittämä La Camisa Negra, soivat molemmat yli kertaa. Isot poikkeavat pienistä Eroja löytyy myös silloin, kun verrataan suuria valtakunnallisia ja puolivaltakunnallisia radioita paikallisradioihin. Gwen Stefani (vas.) valloitti toisen ja kolmannen sijan, Take That neljännen. Vuoden ykköshitti soi nyt puolet vähemmän kuin aiempien vuosien kärkihitit. Robbie Williamsin kappale ei mahtunut suurissa radioissa edes 30:n eniten soitetun joukkoon. Niissä eniten soi Linkin Parkin What I ve Done ja toisena oli Gwen Stefanin 4 in the Morning. Myös kotimainen kärki poikkesi. Kymmenen kärkeen sijoittuivat eri kotimaiset eli Apulannan Viisaus ei asu meissä (4. soitetuin), Apulannan Koneeseen kadonnut (6. soitetuin) ja Nightwishin Amaranth (7. soitetuin) Sun särkyä mä anna en oli isoissa radioissa sijalla 19. ja Kuu sijalla 12. Miten tutkittiin? Nämä luvut perustuvat soittotilastoihin, joita ei ole painotettu radioiden liikevaihdon eikä kuulijamäärän mukaan. Tilastossa ovat mukana kaikkien kaupallisten radioiden vuoden 2006 raportoidut soittotapahtumat. Valtakunnallisten, niin sanottujen puolivaltakunnallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin tilastoon vain kertaalleen, jos soitot olivat identtisiä eri paikkakunnilla. KUVAT: JANI WICKHOLM / SONY-BMG FINLAND. ROBBIE WILLIAMS / IDOLS. TAKE THAT / UNIVERSAL MUSIC.GWEN STEFANI / UNIVERSAL MUSIC. ESEKin/LUSESin AV-erityistuki 2008 ESEKin (Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus) ja LUSESin (Luovan säveltaiteen edistämissäätiö) yhteinen AV-jaosto julistaa haettavaksi erityistukea audiovisuaalisille, kotimaista esittävää ja/tai luovaa säveltaidetta esitteleville tuotannoille yhteensä euroa. Summa jaetaan 3 5:nä vähintään euron suuruisena tukisummana. Tuki voi olla osa isommasta tuotantobudjetista, budjetin tulee kuitenkin olla vähintään euroa. Erityistukea voidaan myöntää esimerkiksi musiikkidokumenteille ja -sarjoille sekä musiikin ajankohtaisohjelmille. Sitä ei myönnetä konserttitaltioinneille eikä myöskään pelkästään myyntiin tarkoitetuille DVD-julkaisuille. Vapaamuotoiset hakemukset on toimitettava mennessä alla olevaan osoitteeseen. Päätökset tehdään viimeistään elokuun 2008 aikana, ja niistä ilmoitetaan kaikille hakijoille kirjallisesti. Hakemusten tulee sisältää seuraavat tiedot: hakijan nimi ja yhteystiedot sekä pankkitili tuotanto/ohjelmasuunnitelma käsikirjoituksineen esitys- ja levityssuunnitelma aiesopimuksineen haettava summa kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma HUOM! Hakemukset pitää toimittaa 8 kpl:na! Lisätietoja: AV-jaoston puheenjohtaja Pekka Nissilä puh ja jaoston esittelijäsihteeri Jukka Takalo ESEKin/LUSESin AV-jaosto Pieni Roobertinkatu 16, 3. krs Helsinki Tietoa jaoston normaalista tukitoiminnasta löytyy osoitteesta 19

20 PYKÄLÄ VIIDAKKO Lukijoiden kysymyksiin vastaamassa tällä kertaa Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja. Rajoitetun vastaustilan vuoksi vastaukset eivät välttämättä ole täydellisiä. PIIRROS: JOUKO INNANEN Haluaisin tehdä musiikkivideoita Olen aikeissa aloittaa uuden yritystoiminnan, jossa tuottaisin itse suunnittelemiani musiikkivideoita jo olemassa olevien äänitteiden avulla. Voisin tarjota näitä valmiita musiikkivideoita sitten esimerkiksi vaateliikkeisiin tai televisiokanaville esitettäväksi. Tarvitsenko toimintaan joitakin lupia Gramexilta, ja mitä luvat maksavat? Tarkoituksenasi olisi siis valmistaa julkiseen esittämiseen käytettäviä musiikkivideoita eli audiovisuaalisia teoksia, joihin haluaisit kopioida valmista äänitemusiikkia. Kuvailemasi toiminta ei ole mahdollista ilman erityisiä lupia, koska äänitteiden tuottajat ja äänitteillä esiintyvät muusikot päättävät itse siitä, haluavatko he tehdä musiikkivideon. Sinulla ei siis ei ole vapaata oikeutta alkaa valmistaa musiikkivideoita kertomaasi tarkoitukseen olemassa olevia äänitteitä hyväksikäyttäen. Käytännössä musiikkivideot tuotetaan levy-yhtiöiden tai joissakin tapauksissa myös muusikoiden toimeksiannoista. Äänitteiden kopiointilupia tuollaiseen musiikkivideoiden valmistustarkoitukseen ei ole myöskään yleisesti saatavissa, vaan luvista täytyy neuvotella yksityiskohtaisesti oikeudenhaltijoiden kanssa. Oikeudenhaltijoilla on luonnollisesti aina oikeus kieltäytyä antamasta lupaa tuollaiseen valmistustoimintaan. Mitään ehdotonta oikeutta saada äänitteen tallennuslupa musiikkivideon valmistamiseen ei ole siis olemassa. Koska aloite ja päätös musiikkivideon tekemisestä syntyy käytännössä useimmiten levy-yhtiössä äänitteen tuottajan ja muusikoiden kesken, tarvetta kaupalliselle, ulkopuolisille tarjottavalle yleiselle luvalle ei myöskään ole. Silloin kun oikeudenhaltijat antavat ulkopuoliselle tuottajalle nimenomaisen toimeksiannon yksittäisen musiikkivideon valmistamiseen, he antavat tällöin samalla kaikki tarvittavat luvat videolla käytettävään äänitteeseen. Gramex ei siis myönnä äänitteiden tallennuslupia musiikkivideoiden valmistukseen. Musiikkivideon valmistus- ja tuotanto-oikeuksien hankkiminen edellyttää nimenomaisia lupia äänitteen oikeudenhaltijoilta. Tämä käyttömuoto samoin kuin moni muu äänitteen erityiskäyttö on rajattu tekijänoikeusjärjestön hallinnoinnin ulkopuolelle. Tästä syystä Gramexilla ei ole luonnollisesti myöskään hinnastoa tuollaiseen käyttöön. Äänitteiden käyttö mainoksissa Olemme pienyritys, joka haluaa käyttää mainonnassaan äänitemusiikkia. Saammeko Gramexista tarvittavat luvat levy-yhtiöiden ja muusikoiden osalta? Gramex ei lisensoi lainkaan äänitteiden käyttöä mainostarkoituksiin, eli tarvittavia lupia ette saa Gramexista. Äänitteiden käyttäminen mainoksissa on sellaista yksilöllistä äänitteiden käyttöä, että se on perinteisesti suljettu pois äänitteitä edustavien tekijänoikeusjärjestöjen hallinnoinnista. Äänitteiden käyttöluvat mainontaan tulee pyytää yksilöllisesti levy-yhtiöistä sekä muusikoilta. Oikeudenhaltijat päättävät tällöin itse kaikki ne ehdot, joilla äänitettä voidaan mainonnassa käyttää, samoin kuin hinnat. Mainoskäytössä on muistettava erityisesti, että mainonnassa tulee ottaa huomioon myös esiintyvien taiteilijoiden moraaliset oikeudet. Voiko omat biisit laittaa nettiin kuunneltavaksi? Olemme tehneet bändin kanssa äänitteen ja haluaisimme laittaa kokonaisia äänitteitä nettiin bändin kotisivuille kuunneltavaksi streaming-muodossa. On myös mahdollista, että laitamme biisimme samalle sivustolle ladattavaksi pientä maksua vastaan. Saammeko tehdä näin ja ottaa lataamisesta maksun, jos olemme kaikki Gramexin asiakkaita? Gramexin tuottaja- ja taiteilija-asiakkailla on oikeus laittaa vapaasti omia äänitteitään omalle kotisivulleen kuunneltavaksi. Streamingtekniikka lienee tällä hetkellä yleisin käytössä oleva toimintamuoto. Kannattaa kuitenkin muistaa, että äänitteen laittamiseen nettiin tarvitaan kaikkien äänitteellä esiintyvien muusikoiden suostumus. Kysymyksestäsi ei ilmene, onko äänitteenne omakustanne vai onko sen tuottanut joku levy-yhtiö. Mikäli kyseessä on ulkopuolisen tuottajan, kuten levyyhtiön tuottama äänite, tarvitaan sen nettiin kuunneltavaksi saattamiseen myös tuottajan nimenomainen suostumus. Äänitteen laittaminen nettiin lataamista varten on oikeudellisesti äänitteen jakelua, jota Gramex ei hallinnoi. Omakustanteen ollessa kyseessä bändinne voi siis päättää asiasta itse. Te päätätte itse myös sen, millaisilla hintaehdoilla äänite on ladattavissa. Silloin kun äänitteellä on bändin ulkopuolinen tuottaja, sekä ladattavaksi laittamiseen että siihen liittyvien ehtojen kuten hinnan asettamiseen tarvitaan myös äänitteen tuottajan lupa. 20

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa Sunnuntai 25.10.2015 klo 17, liput 10 PÄRE Ensimmäinen yhtye 200 vuoteen, tai koskaan, jossa on suomalainen säkkipilli! Yhtye tutkii rohkeasti soittimen

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA IMATRAN KRISTILLINEN ROMANIYHDISTYS (IKRY) SAA VÄHINTÄÄN 5 000 EURON LAHJOITUKSEN LEVY-YHTIÖ / OHJELMATOIMISTO KING & ROSE PRODUCTION OY:ltä VANHUSTYÖHÖN Sopimuksen allekirjoitus 23.05.2008 (vas. Imatran

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö U P P H O V S R Ä T T S O R G A N I S A T I O N 1/6 KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE 1. LUVAN HAKIJA (Yritys / henkilö, joka suorittaa kopioimisen) Yritys: Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014 Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Teosto ja Gramex 27.11.2014 Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö.

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on pirkanmaalaisista musiikinharrastajista

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Rockkonttori.net Rockkonttori.net Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Jyväskyläläinen Sampo-Ilmari Tuhkalehto on bändinsä kanssa mukana syksyllä käynnistyvällä Music Against Drugs

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoe järjestetään 7.-9.6.2016. Valintakokeessa on kolme osaa: 1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma 2. Haastattelu 3. Musiikillinen työnäyte. Valintakokeeseen

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa 13.6.2013 Kesäkuun tilityksessä kotimaisille oikeudenomistajille maksetaan kaikkiaan Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,4 miljoonaa

Lisätiedot

welc me to X Cultural Kitchen X

welc me to X Cultural Kitchen X KULTTUURIKEITTIÖ HELSINKI PIETARI FRANKFURT Kulttuurikeittiö / Cultural Kitchen on kulttuurikarnevaali, jossa yhdistyvät ruoka, matkailu, design, taide ja musiikki. Joka ilta kolmen ruokalajin kattauksesta

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 4.11.2014 VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 1 Kilpailun tarkoituksena on kullekin kilpailulle laaditun ohjelman mukaan aikaansaada luonnoksia, joiden pohjalta kilpailun päämääränä oleva teos

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Mikä on Elävä arkisto?

Mikä on Elävä arkisto? Mikä on Elävä arkisto? 1 YLEn Elävä arkisto Kaikki hankkeet, joilla tähdätään tekijänoikeusviidakon yksinkertaistamiseen, ovat tervetulleita Suunta, jolla sopimista helpotetaan, on oikea Sopimuslisenssin

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/2 25.03.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/2 25.03.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) 36 Kansainväliset matka-avustukset, 3. jako HEL 2014-003735 T 02 05 01 00 Päätös päätti myöntää kansainvälisiä matkaavustuksia seuraavasti: Hakija Kohdemaa Avustus

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry Faktoja Teostosta säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry 2013 Tekijänoikeus lyhyesti Tekijä päättää teostensa käytöstä Teosto - yhdysside musiikin tekijöiden ja musiikin käyttäjien välillä. lakiin

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Keikkailua ja käytäntöä. á la Marjo Leppä

Keikkailua ja käytäntöä. á la Marjo Leppä Keikkailua ja käytäntöä á la Marjo Leppä Freelancer - Vahva ydinosaaminen : onnistuneen toiminnan piirteet - Kyky luovasti jalostaa ja muuntaa omaa ydinosaamistaan asiakkaan tarpeisiin - Kyky kommunikoida

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Musiikkialan talous Suomessa 2013

Musiikkialan talous Suomessa 2013 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 7 Musiikkialan talous Suomessa 2013 Eero Tolppanen Lokakuu 2014 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 Johdanto Musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa on vuonna 2013

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987)

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Kristiina Junttu Syntymäaika: 18.06.1968 Ammatti: pianisti, pianonsoitonopettaja Koulutus: Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Opinnot Sibelius Akatemian Solistisella

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

55. EUROVISION LAULUKILPAILU 2010 SUOMEN KARSINNAN SÄÄNNÖT

55. EUROVISION LAULUKILPAILU 2010 SUOMEN KARSINNAN SÄÄNNÖT 55. EUROVISION LAULUKILPAILU 2010 SUOMEN KARSINNAN SÄÄNNÖT 1. Nämä säännöt kattavat Eurovision laulukilpailun Suomen edustussävelmän valintaprosessin kokonaisuudessaan, ellei toisin mainita. Yleisradio

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...

Lisätiedot

o alkukarsinnoista pääsee jatkoon 1 8 henkilöä riippuen kilpailijoiden määrästä ja tasosta

o alkukarsinnoista pääsee jatkoon 1 8 henkilöä riippuen kilpailijoiden määrästä ja tasosta KARAOKEN MAAILMANMESTARUUSKILPAILUJEN LYHYT ESITTELY Karaoken MM-kilpailut on järjestetty yhtenätoista vuotena, vuodesta 2003 alkaen. Karaoke World Championships tapahtuman ja sen oikeudet omistaa suomalainen

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa.

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

Kehyskuvasto. www.eirikehykset.com. www.eirikehykset.com

Kehyskuvasto. www.eirikehykset.com. www.eirikehykset.com Kehyskuvasto www.eirikehykset.com 2014 www.eirikehykset.com www.eirikehykset.com Eiri Kehykset Oy Eiri Kehykset Oy on valmistanut laadukkaita valokuvakehyksiä jo 60 vuoden ajan. Tuotteet tehdään suomalaisilla

Lisätiedot

KONSERTIT KEVÄT 2014

KONSERTIT KEVÄT 2014 KONSERTIT KEVÄT 2014 Sunnuntain toivotut Laulavat Hietaset su 2.3.2014 klo 15 la 22.3.2014 klo 18 Mari Palo ja Hannu Lehtonen, laulu Lasse Hirvi, piano Heini Hietanen, Pentti Hietanen, Iina Hietanen ja

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila Ilmoittautumisohjeet: EFEKTIn kautta tilattavat esitykset ja työpajat ovat kouluille ja päiväkodeille maksuttomia. Yksi henkilö voi hakea max. kolmea eri esityskokonaisuutta

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

TILAVARAUKSET 1 (5) Kansanmusiikki (pienet hanuristit) Anna-Mari

TILAVARAUKSET 1 (5) Kansanmusiikki (pienet hanuristit) Anna-Mari TILAVARAUKSET 1 (5) TANSSISALI KLO MAANANTAI 7.2. TIISTAI 8.2. KESKIVIIKKO 9.2. TORSTAI 10.2. 12-13 klo 13.30-14.15 klo 12.30-13.15 Tehtävä ja temppurata ML 2 Tehtävä ja temppurata ML 1 14.30-15.15 Eeva

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video.

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video. 1 1. JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee suomalaisia musiikkivideoita. Musiikkivideolla tarkoitan kaupalliseen (televisio)levitykseen tarkoitettua lyhyttä, yleensä 3-5 minuuttia kestävää audiovisuaalista

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot